Ionisoimaton säteily ja ihminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ionisoimaton säteily ja ihminen"

Transkriptio

1 Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa, langattomassa tiedonvälityksessä ja lääketieteellisessä tekniikassa. Myös auringon säteily on sähkömagneettista säteilyä.

2 Ionisoimaton säteily ja ihminen Kaikki säteily on hiukkassäteilyä ja sähkömagneettista aaltoliikettä. Biologisten vaikutusten perusteella säteily voidaan jakaa ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn. Ionisoiva säteily on suurenergistä säteilyä, jollaista on esimerkiksi radioaktiivisten aineiden lähettämä säteily ja röntgensäteily. Kun säteilyn energia ei riitä irroittamaan elektroneja väliaineen atomeista, puhutaan ionisoimattomasta säteilystä. Ionisoimattoman ja ionisoivan säteilyn raja on röntgensäteilyn ja ultraviolettisäteilyn välissä. Ionisoimaton säteily (NonIonizing Radiation, NIR) jaetaan säteilyn aallonpituuden mukaan seuraaviin osaalueisiin: ultraviolettisäteily, näkyvä valo, infrapuna eli lämpösäteily, radiotaajuinen säteily sekä pientaajuiset ja staattiset sähkö ja magneettikentät. Auringon ultraviolettisäteily, voimajohdot ja matkapuhelimet ovat yleisimpiä ionisoimattomalle säteilylle altistavia tekijöitä ympäristössämme. Hyötynäkökohtien lisäksi on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös sähkömagneettisten kenttien mahdollisiin haittavaikutuksiin. Ionisoimattoman säteilyn eri osaalueiden vaikutusmekanismit ja niistä seuraavat biologiset vaikutukset kudoksessa poikkeavat suuresti toisistaan. Kun sähkömagneettisten kenttien voimakkuus ylittää tietyn kynnysarvon, kudoksissa alkaa esiintyä haitallisia sähkövirtoja ja lämmön nousua. Ultraviolettisäteily puolestaan aiheuttaa ihossa fotokemiallisia reaktioita. Riittävän voimakkaina molemmat vahingoittavat kudosta. Tutkimusten ja tunnettujen vaikutusten perusteella on asetettu tietyt rajat sille, kuinka suuri altistus sallitaan. OPTINEN SÄTEILY VOI VAURIOITTAA IHOA JA SILMIÄ Tärkein ionisoimattomalle säteilylle altistava säteilyn lähde on aurinko. Sen aiheuttama ihosyöpä on merkittävin ionisoimattoman säteilyn aiheuttama kansanterveydellinen haitta. Voimakas ultraviolettisäteily heikentää vastustuskykyä varsinkin sellaisina annoksina, jotka saavat aikaan ihon punoitusta. UVsäteily voi myös aiheuttaa silmän sarveiskalvon tulehduksen eli niin sanotun lumisokeuden ja edistää harmaakaihin syntyä. Muutamia prosentteja UValtistumisesta tulee keinotekoisista lähteistä, joista merkittävimpiä ovat solariumit ja tietyt hitsauslaitteet. n Sähkömagneettisen säteilyn energiaspektri on hyvin laaja. Se alkaa pientaajuisista sähkö ja magneettikentistä, jolloin säteilyn aallonpituus on satojen kilometrien suuruusluokkaa ja jatkuu aina suurienergiseen gammasäteilyyn, jolloin aallonpituus on alle miljoonasosa mikrometristä. 2

3 ERILAINEN SÄTEILY ERILAINEN VAIKUTUS Pientaajuiset sähkö ja magneettikentät (taajuus alle 100 khz) Kun sähkö ja magneettikenttien taajuus on pieni, ne vaikuttavat ihmiseen aiheuttamalla kehossa sähkökenttiä ja kiertäviä virtoja, eli ns. induktiovirtoja. Ihminen voi havaita tämän kihelmöinnin tunteena lihaksissaan ja tuntohermoissaan. Voimakkaat induktiovirrat ovat vaarallisia, koska ne voivat aiheuttaa sydämen kammiovärinää tai hengityksen lamaantumisen. Radiotaajuinen säteily (taajuus yli 100 khz) Kun sähkö ja magneettikenttien taajuus on suuri, puhutaan radiotaajuisesta säteilystä. Sen ihmisessä aiheuttamat induktiovirrat lämmittävät kudoksia. Hyvin suurilla taajuuksilla lämpeneminen rajoittuu vain kehon pintaosiin, koska säteily ei etene kehon sisäosiin. Infrapunasäteily (aallonpituus 780 nm 1mm) Infrapuna eli lämpösäteily tuntuu lämpönä iholla ja ihonalaisissa kudoksissa. Silmään osuvasta infrapunasäteilystä suurin osa jää silmän etuosiin ja vain pieni osa pääsee verkkokalvolle asti. Ihmissilmä ei kuitenkaan pysty näkemään infrapunasäteilyä. Näkyvä valo (aallonpituus nm) Tämän säteilylajin ihminen aistii näköhavaintona. Näkyvästä valosta ei ole yleensä haittaa ihmiselle. Poikkeuksena kuitenkin lasersäde, joka voi jopa heijastuneena olla vaarallinen osuessaan iholle tai silmiin. Ultraviolettisäteily (aallonpituus nm) Ultraviolettivalo on silmälle näkymätöntä. Silmään osuessaan se voi suurina annoksina vahingoittaa sarveiskalvoa tai mykiötä. Ihmisen ihossa UVsäteily saa aikaan erilaisia valokemiallisia ja biologisia reaktioita. Runsas auringonotto lisää ihosyöpäriskiä Yleisimmät ihosyövät, tyvi ja okasolusyöpä, aiheutuvat pääasiassa UVsäteilystä. Myös melanoomariski on suurin silloin, kun auringon säteilyyn tottumattomat ihoalueet on toistuvasti poltettu auringossa. Suurimmalle osalle suomalaisista kevyt kesärusketus ei ole suuri terveysriski. Ihoa ei kuitenkaan saisi päästää palamaan eikä jatkuvaa kestorusketusta kannata ylläpitää. Myös silmien suojaaminen on tärkeää. Jos iholla tapahtuu epätavallisia muutoksia tai jos luomi muuttuu, on syytä tarkistuttaa se lääkärissä. Solariumien ja aurinkolamppujen käyttö kasvattaa auringon tavoin ihosyöpäriskiä, aiheuttaa ihon rappeutumista ja voi vahingoittaa silmiä. Noudattamalla annettuja ohjeita ja käyttämällä vaatimukset täyttäviä laitteita varmistetaan se, ettei solariumista saatava säteilyannos ylitä auringon säteilystä vuoden mittaan kertyvää UVannosta. UVhoitolaitteita ja aurinkoa käytetään tiettyjen ihosairauksien, kuten psoriasiksen, hoidossa. Auringon UVsäteily saa myös elimistössä aikaan Dvitamiinin muodostusta. Sähkömagneettisen säteilyn spektrissä UVsäteily on lähellä röntgensäteilyä. Näiden kahden säteilymuodon biologiset vaikutukset muistuttavat toisiaan. Sekä UV että röntgensäteily voivat aiheuttaa solujen perimässä muutoksia eli mutaatioita. Ne eivät useinkaan tapa solua, mutta voivat edistää sen muuttumista syöpäsoluksi. Tärkeä ero UV ja röntgensäteilyn välillä on, että röntgensäteily voi tunkeutua sisä LASERIEN TURVALLISUUSLUOKAT Luokkaan 1 kuuluva laser ei aiheuta vaaraa missään tilanteessa. Tähän luokkaan kuuluu usein myös niin sanottuja suljettuja laserlaitteita, kuten CD ja DVDsoittimet. Luokkaan 2 kuuluvan näkyvän valon laserin säteeseen tuijottaminen voi aiheuttaa silmävaurion. Useimmat osoitinlaserit kuuluvat tähän luokkaan. Luokkien 1M ja 2M laserien säteeseen katsominen voi aiheuttaa vaaraa, kun käytetään säteilyä keräävää optiikkaa, kuten kiikaria. Luokkaan 3R kuuluvat laserit ovat hieman suuritehoisempia kuin luokkien 1 ja 2 laitteet. Suora säteeseen katsominen voi olla vaarallista. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa jotkut ammattikäyttöön tarkoitetut suuntaus ja vaaituslaserit. Luokan 3B laserin suora ja peiliheijastunut säde on aina vaarallinen silmille. Luokan 4 laserin säde voi aiheuttaa silmävaurion lisäksi iholle palovamman. Luokan 4 laserit voivat myös aiheuttaa palovaaran. Suuritehoisia laserlaitteita käytetään mm. sairaaloissa ja teollisuudessa leikkauslasereina sekä valotehosteina showesityksissä. 3

4 joissakin tilanteissa häiritä puhelimen lähellä olevia herkkiä elektronisia laitteita. Lentokoneessa ei saa käyttää matkapuhelinta, mutta joillakin lentoyhtiöillä matkapuhelinten käyttö on sallittua lentokoneen ollessa maassa, kun turvavöiden merkkivalo ei pala. Sairaalat usein kieltävät matkapuhelinten käytön sellaisissa tiloissa, joissa on potilaan hoidon kannalta kriittisiä laitteita. Matkapuhelin voi myös häiritä käyttäjän sydäntahdistinta. Matkapuhelimien tukiasemien antennit on sijoitettu siten, että väestön altistuminen niiden säteilylle ei ole merkittävää. Katolle sijoitettuihin antenneihin olisi kuielimiin asti, kun taas UVsäteily kohdistuu vain ihon eri kerroksiin ja silmiin. Lasersädettä ja sen heijastuksia on varottava Lasersäteilyn vaarallisuus johtuu siitä, että laserilla on mahdollista kohdistaa suuria säteilyenergioita ja tehoja hyvin pieneen pisteeseen. Lasersäteilyn teho vaimenee hyvin hitaasti etäisyyden kasvaessa. Lasersäteily ei tunkeudu syvälle kudokseen, minkä vuoksi sen aiheuttamat haittavaikutukset kohdistuvat lähes yksinomaan ihoon ja silmän eri osiin. Silmään osuessaan pienitehoinenkin säde voi olla vaarallinen. Laseria käytetään muun muassa leikkauksissa, valotehostelaitteissa ja osoitinlasereissa. Sähkövirtoja Sähkökenttä Magneettikenttä Pientaajuiset sähkö ja magneettikentät Taajuus 0 Hz 100 khz Aallonpituus 3 km ta sairauksia. Tutkimukset, sekä eläinkokeet että soluviljelmät, näyttävät osoittavan, että sairastumis ja kuolleisuusriski ei lisäänny, mikäli altistumisrajoja ei ylitetä. Matkapuhelimien vaikutusta terveyteen tutkitaan Matkapuhelimen säteily kohdistuu suurimmaksi osaksi käyttäjän päähän. Matkapuhelimien mahdollisiin terveyshaittoihin ja altistumisen määrittämiseen liittyvää tutkimusta tehdään useissa maissa, myös Suomessa. Tähän mennessä terveyshaitoista ei ole saatu näyttöä. Matkapuhelimen käyttö voi Kehoon kohdistuvat pientaajuiset sähkö ja m hermo ja lihaskudoksia. Radiotaajuinen säte (UVsäteily) aiheuttaa ihossa fotokemiallisia r RADIOTAAJUINEN SÄTEILY LÄMMITTÄÄ SISÄKUDOKSIA Radiotaajuinen säteily aiheuttaa kudosten lämpenemistä. Jos lämpeneminen on huomattavaa, se rasittaa koko kehon lämmönsäätöjärjestelmää. Voimakastehoiset radiotaajuista säteilyä aiheuttavat laitteet kuten suurtehotutkat, yleisradiolaitteet, mikroaaltokuivaimet ja teollisuudessa käytettävät suurtaajuuskuumentimet voivat aiheuttaa onnettomuustilanteessa säteilylle altistuneelle vaikeita sisäisiä palovammoja. Ei tiedetä varmasti, onko radiotaajuisella säteilyllä muitakin kuin lämpövaikutuksia. Tutkimuksissa on yritetty selvittää, lisääkö altistuminen radiotaajuiselle säteilylle kuolleisuutta, syöpäriskiä tai mui Pintavaraus Pintavaraus Sähkökenttä Sähkökenttä Kiertäviä sähkövirtoja 4

5 agneettikentät synnyttävät siihen sähkövirtoja, jotka riittävän voimakkaina ärsyttävät ily ja pitkäaaltoinen optinen säteily lämmittävät kehoa. Lyhytaaltoinen optinen säteily eaktioita. Lämpenemistä Optinen säteily Lämpenemistä ja fotokemiallisia reaktioita Radioasemat ja tutkat säteilevät eniten Suomessa suuritehoisimmat radioasemat ovat ULA ja TVasemia sekä Porin lyhyt ja keskiaaltoasema. Antennien ympärillä on aidattu suojaalue. Myös suuritehoiset tutkaantennit on sijoitettu siten, että väestön altistuminen jää selvästi altistumisrajoja pienemmäksi. Porin asemalla antennien alimmat säteilevät osat ovat lähellä maanpintaa. Väestöä koskevat altistumisrajat voivat ylittyä muutaman sadan metrin etäisyydellä antennista. ULA ja TVmastoissa suuritehoiset antennit ovat yli 200 metrin korkeudessa. Säteilyn taso maston juurella ja sen läheisyydessä on selvästi alle altistumisrajojen. Radiotaajuinen säteily Radiotaajuinen säteily Taajuus 100 khz 300 GHz Aallonpituus 3 km 1 mm tenkin asennettava varoitusmerkit katolla työskenteleviä varten. Mikroaaltouunit turvallisia käyttää Mikroaaltouunit ovat turvallisia kotitalouskoneita. Mikroaaltouunien luukussa on vähintään kaksi toisistaan riippumatonta turvakytkinjärjestelmää, jotka varmistavat sen, että mikroaaltoteho kytkeytyy uuniin vain luukun ollessa kiinni. Luukkua lukuunottamatta uuni on ympäröity mikroaaltoja läpäisemättömällä metallikotelolla. Luukun ikkunassa käytetään metalliverkkoa tai rei itettyä metallilevyä, joka vaimentaa tehokkaasti Optinen säteily Aallonpituus 1 mm 100 nm mikroaaltosäteilyä. Jos uunin luukussa tai siinä olevassa ikkunassa on havaittavia lommoja tai vääntymiä, uuni kannattaa viedä huoltoon. Mikroaaltouunia saa huoltaa vain sen huoltoon perehtynyt henkilö. Suurimmat riskit ammattilaitteiden käyttäjillä Työtehtävissään suurimmille sähkömagneettisille kentille altistuvat teollisuuden suurtaajuuskuumentimien käyttäjät. Liimankuivaimien ja muovinsaumaimien käyttäjillä ei kuitenkaan ole havaittu radiotaajuisesta säteilystä johtuvia terveyshaittoja. Raskaana olevien naisten on kuitenkin varmuuden vuoksi syytä välttää työskentelyä voimakkaasti säteilevien saumainten läheisyydessä. Betonin kuivaamiseen ja kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään mikroaaltoja. Mikroaaltokuivuri on väärinkäytettynä vaarallinen. Laitteesta on mahdollista saada kasvoille mikroaaltoteho, joka aiheuttaa muutamassa sekunnissa silmävammoja. Laitetta käytettäessä on noudatettava turvaohjeita. Magneettikuvaus yleistyy vaihtoehtona röntgenille Magneettikuvaus on lääketieteellinen tutkimusmenetelmä, jolla saadaan poikkileikkauskuvia ihmisen kehosta. Sen käyttö yleistyy, koska kuvauksista saadaan diagnostiikan kannalta paljon hyödyllistä tietoa ja siitä aiheutuvat haitat ovat vähäisempiä kuin 5

6 röntgenkuvauksen ja isotooppitutkimuksen haitat. Lyhytaikainen altistuminen magneettikuvauslaitteen kentille ei ole osoittautunut haitalliseksi. Magneettikuvauksissa kentät saattaavat kuitenkin olla niin voimakkaita, että potilaan kudosten lämpeneminen ja sähköärsytys ovat mahdollisia. Potilaan kehossa olevat metalliesineet, esimerkiksi sydäntahdistin, sisäkorvaproteesi tai verisuonipuristin, voivat vaurioitua kuvauksessa. Tällaisille potilaille ei pidä tehdä magneettikuvaustutkimusta. MAGNEETTIKENTTÄ EI AIHEUTA PERIMÄVAURIOITA Sähköjohdot ja voimalinjat aiheuttavat elinympäristöömme pientaajuisia sähkö ja magneettikenttiä. Pientaajuisilla kentillä ei ole vakavia haittavaikutuksia lyhytaikaisessa altistuksessa. Sen sijaan osa tutkimuksista, jotka koskevat pitkäaikaista altistumista, viittaavat mahdollisiin terveyshaittoihin. Teoriassa magneettikenttä voisi vaikuttaa geenien toimintaan, mutta sen ei kuitenkaan uskota aiheuttavan kromosomivaurioita eli pysyviä muutoksia solun perimässä. Magneettikenttä ei siten voi aloittaa syövän kehitystä solussa. Hyvin voimakkaiden pientaajuisten magneettikenttien vaikutukset tunnetaan hyvin. Magneettikenttä aiheuttaa kehoon sähkövirtoja, jotka ärsyttävät hermo ja lihassoluja samaan tapaan kuin kosketettaessa jännitteellistä metalliesinettä. TERMIT TUTUIKSI Sähköjohdot ja laitteet synnyttävät ympärilleen sähkö ja magneettikentän. Sähkökentän voimakkuus riippuu käytettävästä jännitteestä ja magneettikentän voimakkuus johdossa kulkevasta virrasta. Sähkökentän voimakkuuden yksikkö on voltti metriä kohden (V/m). Usein käytetään sen kerrannaisyksikköä kilovoltti metriä kohden (1 kv/m = 1000 V/m). Magneettikenttää kuvataan suureella magneettivuon tiheys, jonka yksikkönä on tesla (T). Usein käytetään myös kerrannaisyksiköitä mikrotesla (µt) ja millitesla (mt). 1 millitesla = 1 tuhannesosa teslasta 1 mikrotesla = 1 miljoonasosa teslasta Valon aallonpituudesta käytetään termiä nanometri (nm), joka on millimetrin miljoonasosa. Jaksollisen eli samanlaisena toistuvan ilmiön taajuus ilmoitetaan hertseinä (Hz) eli jaksoina sekuntia kohden. Esimerkiksi 50 Hz magneettikentän synnyttää sähkövirta, jossa on 50 jaksoa sekunnissa. Magneetti ja sähkökentät voivat häiritä sydäntahdistimia esimerkiksi voimajohtojen alla tai sähköasemilla. Asuntojen magneettikentissä suuria vaihteluja Ihmiset altistuvat yleisesti sellaisille magneettikentille, joiden vuontiheys vaihtelee 0,01 10 mikroteslan välillä. Asunnoissa on keskimäärin 0,1 mikroteslan suuruisia tai hieman heikompia kenttiä. Niitä aiheuttavat rakennusten sähköverkko, siihen kytketyt sähkölaitteet ja lähellä kulkevat voimalinjat. Kerrostalossa ei pitäisi sijoittaa jakelumuuntamoa asuinhuoneistojen alapuolelle, ellei muuntamon magneettikenttää ole riittävästi vaimennettu. Myös kodinkoneet, kuten televisio, silitysrauta ja pölynimuri aiheuttavat ympärilleen pienen sähkö ja magneettikentän. Työympäristössä altistuminen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille on yleensä vähäistä. Altistuminen voi kuitenkin olla merkittävää joillakin työpaikoilla, kuten sähkön tuotannossa ja jakelussa sekä metalliteollisuudessa. Hitsauslaitteissa käytetään suuria virtoja, jotka synnyttävät voimakkaan magneettikentän. Hitsaajat saattavat altistua työssään yli 100 mikroteslan suuruisille magneettikentille. Sähköyliherkkyydestä ei ole näyttöä Jotkut ihmiset saavat epämiellyttäviä oireita oleskellessaan sähköja radiolaitteiden aiheuttamien kenttien vaikutuspiirissä. Näitä oireita kutsutaan sähköyliherkkyydeksi tai sähköherkkyydeksi. Tähänastisten tutkimusten perusteella oireiden syytä on kuiten 6

7 Voimajohtojen aiheuttamille kentille altistuvat vain linjojen välittömässä läheisyydessä asuvat. Kuvassa on esitetty 400 kilovoltin voimajohdon läheisyydessä esiintyvät suurimmat magneettivuon tiheydet. Yli 60 metrin etäisyydellä voimajohdon keskilinjasta vuontiheys on alle mikroteslan. kin haettava jostain muualta kuin sähkö ja magneettikentistä tai radioaalloista. Kyseessä näyttäisi olevan oireyhtymä, jonka aiheuttajista ei vielä ole muodostunut kokonaiskuvaa. Monet ympäristössä vaikuttavat tekijät, kuten psykososiaaliset tekijät, olisi hyvä ottaa huomioon tutkittaessa oireiden syytä ja hoitokeinoja. Voimajohdot eivät merkittävä altistaja Voimalinjat aiheuttavat ympärilleen pientaajuisen sähkö ja magneettikentän. Voimajohtojen kentät eivät kuitenkaan ole Suomessa kovin merkittävä väestöä altistava tekijä. Altistus keskittyy johtojen välittömään läheisyyteen. 400 kilovoltin voimajohdon alla magneettikenttä on noin 10 mikroteslaa ja sähkökenttä 5 kv/m. Voimajohtojen terveysvaikutuksia selvittävissä epidemiologisissa väestötutkimuksissa on havaittu, että lasten riski sairastua leukemiaan saattaa kasvaa silloin, kun magneettikentän vuontiheys ylittää jatkuvasti 0,4 mikroteslan tason. Monet tekijät heikentävät kuitenkin epidemiologisten tutkimusten todistusvoimaa. Mahdollinen magneettikenttien ja syövän välinen yhteys on niin heikko, että tehtyjen tutkimusten perusteella on vaikea osoittaa magneettikenttien lisäävän sairastumisriskiä. Jos riski on olemassa, se on todennäköisesti hyvin pieni. Voimajohtojen magneettikentät saattavat aiheuttaa Suomessa enintään muutaman syöpätapauksen kymmenessä vuodessa. IONISOIMATON SÄTEILY JA STUK Säteilyturvakeskus valvoo ionisoimatonta säteilyä aikaansavia laitteita ja näiden laitteiden käyttöä säädetyn asetuksen (1306/1993) mukaisesti. Valvonnan edellyttämiä tarkastuksia tehdään muun muassa solariumlaitteiden ja yleisöesityksissä käytettävien suurtehoisten laserlaitteiden käyttöpaikoilla. Uudet väestöä koskevat suositus ja enimmäisarvot on annettu vuonna 2002 voimaan tulleessa STM:n asetuksessa (294/2002). Matkapuhelimien säteilymittaukset aloitettiin vuonna STUKissa tutkimustyö nivoutuu läheisesti valvontatoimintaan. Säteilylähteiden mittausmenetelmiä ja kalibrointilaitteita kehitetään jatkuvasti. Lisäksi tutkitaan säteilyn mahdollisia terveyshaittoja. Säteilyturvakeskuksella on oman tutkimustoimintansa lisäksi useita tutkimusprojekteja yhdessä muiden tutkimusryhmien kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Sähkömagneettisten kenttien lähteet, kuten esimerkiksi matkapuhelimien tukiasemat ja kauppojen varashälyttimet ovat lisääntyneet. Ne aiheuttavat aika ajoin laajaa keskustelua kansalaispiireissä ja tiedotusvälineissä. Tiedotustoiminta onkin nousemassa yhä tärkeämpään rooliin STUKin toiminnassa. 7

8 SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Lisätietoa STUK tiedottaa sarjan julkaisut Solariumit ja niiden UVsäteily (2/99) Auringon UVsäteily ja terveys (1/96) Katsaukset Matkapuhelimet ja tukiasemat (1/2004) Ultraviolettisäteily ja ihminen (2/2000) Mikroaaltokuivauksen turvallisuus (4/2001) Sosiaali ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta (294/2002) Heinäkuu 2005 Säteilyturvakeskus PL 14, Helsinki puh. (09)

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Ionisoimaton säteily ja ihminen Ionisoimaton säteily ja ihminen S ÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa, langattomassa

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1 Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja

Lisätiedot

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' 3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä

Lisätiedot

Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila

Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila 7 UV- säteilyn altistumisrajat Laura Huurto, Heidi Nyberg, Lasse Ylianttila SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Johdatus UV-säteilyn altistumisrajoihin... 256 7.2 Väestön altistumisrajat... 257 7.3 Työntekijöiden altistumisrajat...

Lisätiedot

Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät

Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät Sähköverkko 1(6) Esa Niemelä 27.8.2013 Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät Sähkön siirto ja jakelu Suomessa Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, sähkön siirto- ja jakeluverkoista

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a S ä h k ö m a g n e e t t i s e t k e n t ä t To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Heidi Nyberg, Kari Jokela, Sisko

Lisätiedot

ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA

ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA MUISTIO 1137106 v. 2 1(8) 12.06.2017 2388/2017 ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VÄESTÖLLE AIHEUTTAMAN ALTISTUKSEN RAJOITTAMISESTA Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT OHJE ST 1.3 / 9.12.2013 SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT 1 Yleistä 3 2 Säteilylähteet on merkittävä 3 3 Ionisoivan säteilyn varoitusmerkit 3 4 Ionisoimattoman säteilyn varoitusmerkit 4 4.1 Magneettikentät

Lisätiedot

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila Ultravioletti- ja lasersäteily Toimittanut Riikka Pastila Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Riikka Pastila, Kari Jokela, Sisko Salomaa, T. K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner,

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1 Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko

Lisätiedot

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

Mikroaaltokuivauksen turvallisuus

Mikroaaltokuivauksen turvallisuus Mikroaaltokuivauksen turvallisuus Mikroaaltok oaaltokuivaimien käyttö on yleistynyt rakennusten kos os- teus- - ja vesivahinkojen korjauksessa. Kuivaimen toiminta perustuu mikroaaltosäteilyn käyttöön.

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT 1 YLEISTÄ 3 2 MERKINTÖJEN PERIAATTEET 3 3 IONISOIVA SÄTEILY 3 3.1 Säteilylähteet ja niiden käyttötilat 3 3.2 Kuljetukset 4 4 IONISOIMATON SÄTEILY 4 4.1 Magneettikentät

Lisätiedot

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE

LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE MUISTIO 1137121 v. 1 1(17) 12.06.2017 2388/2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa / ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU

Lisätiedot

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm) N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja tukiasemat

Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin.

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

Voimajohdot ympäristössämme

Voimajohdot ympäristössämme SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Voimajohdot ympäristössämme Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Voimajohdot ympäristössämme Voimajohtojen sähkö- ja

Lisätiedot

LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila

LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila LASERTURVALLISUUS Lasse Ylianttila Erikoistutkija, Säteilyturvakeskus 02.12.2016 Sisältö Lasersäteen radiometriaa Vaikutukset silmään ja ihoon Turvallisuusstandardit Laser syntyy stimuloidun emission avulla

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Kannuksen lukio Maastossa ja mediahuoneessa hanke Fysiikan tutkimus Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Menetelmäohjeet Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Työn tarkoitus Opiskelijoille magneettikenttä

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ

LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ OHJE ST 9.4 / 30.4.2015 LASERIEN SÄTEILYTURVALLISUUS YLEISÖESITYKSISSÄ 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja vastaa laseresityksen turvallisuudesta 3 3 Laiteturvallisuus 4 3.1 Laserlaitteen pitää täyttää

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

5. Sähkönsiirto- ja jakelujohtojen sähkö- ja magneettikentät

5. Sähkönsiirto- ja jakelujohtojen sähkö- ja magneettikentät 5. Sähkönsiirto- ja jakelujohtojen sähkö- ja magneettikentät 5.1 Asetuksen määrittelemät suositusarvot Uudessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksessa ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA Veden desinfiointi ilman kemikaaleja Mitä on? UV-valolla tarkoitetaan ultraviolettivaloa. UV-valo on silmille näkymätöntä ja läpitunkevaa säteilyä, jonka aallonpituus on lyhyt (10 400 nanometriä). Auringosta

Lisätiedot

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280

Lisätiedot

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO)

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO) 1 Päivitetty 24.3.2014 SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO) SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET: KANSALLINEN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE 2013-2016 Kari Jokela,

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista kysellään yliopistolta

Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista kysellään yliopistolta Leena Korpinen, professori, LT, TkT Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista kysellään yliopistolta 10 Sähkö- ja magneettikenttiin

Lisätiedot

6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW.

6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW. ykyisessä kulttuurissamme ruskettunutta ihoa pidetään usein terveyden ja hyvinvoinnin merkkinä. Ruskettava ultraviolettisäteily voi aiheuttaa kuitenkin monenlaisia iho- ja silmävaurioita. Solariumissa

Lisätiedot

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn.

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn. SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ 4 in1 SÄHKÖKENTTÄSUOJA VALKOINEN MAALI ANTISTAATTINEN PINNOITE POHJAMAALI NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN 9 SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN Kari Jokela, Leena Korpinen, Maila Hietanen, Lauri Puranen, Laura Huurto, Harri Pättikangas, Tim Toivo, Ari-Pekka Sihvonen, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto...

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus

MITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus MITTAUSRAPORTTI Mittausten kuvaus Sähköherkkyyssäätiö mittasi sähkömagneettisten kenttien voimakkuutta 26.6.2017, 30.6.2017 ja 4.8.2017 osoitteessa Liisankatu 27 B, 00170 Helsinki sijaitsevassa huoneistossa,

Lisätiedot

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa. Tietoa työstä

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa. Tietoa työstä Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa Tietoa työstä Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa Tommi Alanko Harri Lindholm

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa FI0100059 Toukokuu 2001 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2001 A. Servomaa, T. Parviainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001 Toukokuu 2001 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001 A. Servomaa, T. Parviainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN ETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:12 Leena Korpinen Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 3 TIIVISTELMÄ Leena

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Sähkömagneettiset kentät työympäristössä

Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Maila Hietanen Patrick von Nandelstadh Tommi Alanko TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 14 Työterveyslaitos

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s. Kirjallisuusviitteet Adato Energia Oy. 2001. Sähkö ja Kaukolämpö 2001. 64 s. Ahlbom A., Feychting M., Koskenvuo M., Olsen J.H., Pukkala E., Schulgen G., Verkasalo P. 1993. Electromagnetic fields and childhood

Lisätiedot

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE A sivu 1 (4) TEKSTIOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

Radioaallot ympäristössämme

Radioaallot ympäristössämme SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaallot ympäristössämme Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaallot ympäristössämme Radioaaltoja hyödyntäviä

Lisätiedot

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

CORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet. Opas valohoitolaitteen lainaajalle

CORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet. Opas valohoitolaitteen lainaajalle CORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet Opas valohoitolaitteen lainaajalle Yleistietoa auringonvalosta ja UV-säteilystä Auringonvalo koostuu lämpösäteilystä ja ultraviolettisäteilystä eli UVsäteilystä.

Lisätiedot

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Työn ohjaaja Tampere 12/2009 Yliopettaja Jorma Punju Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Rakennus- ja ympäristölautakunta Esityslista Liite Bilaga 6. Lupatunnus 14-0058-POI 03.03.2015 Sivu 1

KIRKKONUMMEN KUNTA Rakennus- ja ympäristölautakunta Esityslista Liite Bilaga 6. Lupatunnus 14-0058-POI 03.03.2015 Sivu 1 Lupatunnus 14-0058-POI 03.03.2015 Sivu 1 Asia Poikkeamispäätös MRL 58 (asemakaavan rakentamisrajoitus) Hakemus on saapunut 25.6.2014. Sitä on täydennetty 26.6.2014, 3.9.2014 ja 12.9.2014, 19.12.2014, kaavoituksen

Lisätiedot

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos, Tampere rauno.paakkonen@ttl.fi Staattinen sähkö ja terveys sairaudet ja sairastumiset pulssit staattiset sähkökentät

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä. Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä). P O L A R I S A A T I O VALON POLARISAATIO = ilmiö, jossa valon sähkökentän värähtelyt tapahtuvat vain yhdessä tasossa (= polarisaatiotasossa) kohtisuorasti etenemissuuntaa vastaan Kuva 1. Valon polarisoituminen.

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010 N:o 145 146 SISÄLLYS N:o Sivu 145 Tasavallan presidentin asetus Suomen liittymisestä kansainväliseen COSPAS-SARSAT-ohjelmaan

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET ELEC-E5770 - Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

Lataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa

Lataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa Lataa Ultravioletti ja lasersäteily Lataa ISBN: 9789517125024 Sivumäärä: 323 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.48 Mb Ultravioletti- ja lasersäteily -kirjassa käsitellään optista säteilyä. Kirjan tavoitteena

Lisätiedot