OSA 2: PALVELUJEN ORGANISOINTI- JA TUOTTAMISRATKAISUT

Transkriptio

1 1 OSA 2: PALVELUJEN ORGANISOINTI- JA TUOTTAMISRATKAISUT Vastauksen antava kunta Kunta Kuntanumer PALVELUIDEN ORGANISOINTIMALLIA OHJAAVAT PERUSTEET Perinteisesti kunnan palvelujen rganisaatin hallinninnissa n llut käytössä sekä aluephjaisia että sektriphjaisia malleja, jilla halutaan edistää yhteistyötä, asiakaslähtöisyyttä tai muuten parantaa palveluita. Ssiaali- ja terveyspalveluja n kehitetty viime aikina rganisimalla palveluita erilaisilla uusilla perusteilla, muun muassa elämänkaarimallilla. PALVELUJEN ORGANISOINTIMALLI Valitkaa seuraavista kuntanne palvelujen rganisintia nykyään lähinnä hjaava malli / mallit (Palvelujen tuttamistapaa kskevasta tilaaja-tuttajamallista kysytään myöhemmin erikseen): Timiala- eli sektriphjainen malli Elämänkaarimalli (jssa palvelututant rganisidaan ikäryhmän tai elämänvaiheen mukaan) Alueperustainen (esim. peruskunta- tai kaupunginsakhtainen) rganisinti Ellei hallintrakenteenne nudattele em. malleja, kuvailkaa lyhyesti ma mallinne Lisätietja kuntanne mallista antaa: (nimi, asema, sähköpstisite) Nimi Asema Sähköpstisite

2 2 PALVELUJEN ORGANISOINNISSA MAHDOLLISESTI TOTEUTETTAVAT TILAAJA-TUOTTAJA- JÄRJESTELYT Tilaaja tuttaja -timintatavalla tarkitetaan julkisten palveluiden tutannn rganisimista siten, että palvelun tilaajan ja tuttajan rlit ertetaan tisistaan. Tilaajana timii julkinen tah, esimerkiksi kunta. Tuttajana vi timia jk kunnan ma tai sen ulkpulinen rganisaati. Tilaajan ja tuttajan välistä timintaa hjataan spimuksilla. Tteutattek palvelujen rganisinnissa tilaaja-tuttaja-järjestelyjä? Ei Kyllä Js tteutatte tilaaja-tuttaja-järjestelyjä, niin kuvailkaa lyhyesti tilaajatuttajatimintatapanne ja kertkaa, missä asiakirjassa timintatapanne n esitelty? Js palvelujen rganisintimalliinne tai tilaaja-tuttajatimintatapaanne n suunnitteilla muutksia, niin kuvailkaa niitä lyhyesti.

3 3 PALVELUN TUOTTAMISEN STRATEGIAT: KUNNALLISET PALVELUT JA KUNNALLISEN PALVELUTUOTANNON ULKOPUOLELTA HANKITTAVAT PALVELUT Palveluiden järjestämis- ja tuttamistapjen mahdllinen eriytyminen n yksi palvelurakenneuudistuksen keskeisimpiä muutksia ja sellaisena yksi keskeinen seurattava näkökulma. Palveluiden tuttamistavan valitseminen n eräs keskeisistä kunnan/yhteistimintaalueen strategisista linjauksista. Mitkä ssiaali- ja terveydenhulln palvelukknaisuudet kunta/yhteistiminta-alue haluaa jatkssakin pääsääntöisesti tuttaa itse? Mitkä palvelukknaisuudet kunta/yhteistiminta-alue hankkii pääsääntöisesti stpalveluna? Mikä n stpalvelujen % -suus kunnallisen palvelututannn kustannuksista tällä hetkellä (nin) viiden vuden kuluttua (arvi) Js teillä n päätetty stpalveluiden käyttöä kskeva linjaus, niin missä asiakirjassa linjaus n ilmaistu:

4 4 PALVELUSETELIEN KÄYTTÖ NYT JA TULEVAISUUDESSA 31. Onk palveluseteli käytössä tai nk sen käyttö suunnitteilla seuraavissa palveluissa? Palvelu / palveluiden ryhmä On käytössä Ei le käytössä, mutta käyttö suunnitteilla tulevaisuudessa Ei le käytössä eikä suunnitteilla Vanhuspalvelut: laits Vanhuspalvelut: palveluasuminen Vanhuspalvelut: ktipalvelu Vanhuspalvelut: ktisairaanhit Tukipalvelut: siivus Tukipalvelut: ateriapalvelut Tukipalvelut: kuljetuspalvelu Muu ssiaalihult Suun terveydenhult Omaishidn sijaistiminta Vammaispalvelut: henkilökhtainen apu Js palveluseteli n käytössä tai sen käyttö n suunnitteilla jissakin muissa palveluissa, niin missä palveluissa?

5 5 SOSIAALITOIMEN ERITYISPALVELUJEN HANKKIMINEN "Ssiaalihulln salta Paras -uudistuksen eräänä keskeisenä tavitteena n nykyistä kattavampi ssiaalihulln erityispalvelujen turvaaminen kk maassa." Kunta vi hankkia ssiaalitimen erityispalveluja jk tuttamalla itse, tuttamalla yhteistyössä muiden kuntien kanssa, stamalla järjestöiltä tai yksityisiltä palvelun tuttajilta tai hankkimalla perustettavilta ssiaali- ja terveydenhulln laajan väestöphjan kuntayhtymiltä. Mitä eri ssiaalihulln erityispalveluita kunta hankkii seuraavassa kuvatuilla erilaisilla tavilla tällä hetkellä? Erityispalvelut Tuttaa itse Tuttaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa Lastensujelun erityispalvelut Kehitysvammahull n erityispalvelut Vammaishulln erityispalvelut Päihdehulln erityispalvelut Muu ssiaalihulln erityispalvelu, mikä Ostaa järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuttajilt a Hankkii perustettavalta ssiaali- ja terveydenhulln laajan väestöphjan kuntayhtymältä Mitä eri ssiaalihulln erityispalveluita kunta hankkii seuraavassa kuvatuilla erilaisilla tavilla vunna 2013? Erityispalvelut Tuttaa itse Tuttaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa Lastensujelun erityispalvelut Kehitysvammahull n erityispalvelut Vammaishulln erityispalvelut Päihdehulln erityispalvelut Muu ssiaalihulln erityispalvelu, mikä? Ostaa järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuttajilta Hankkii perustettavalta ssiaali- ja terveydenhulln laajan väestöphjan kuntayhtymältä

6 6 Miten kunta hankkii tällä hetkellä petustimen kulukuraattripalvelut? Tuttaa itse Tuttaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa Ostaa järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuttajilta Hankkii perustettavalta ssiaali- ja terveydenhulln laajan väestöphjan kuntayhtymältä Miten kunta aik hankkia petustimen kulukuraattripalvelut vunna 2013? Tuttaa itse Tuttaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa Ostaa järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuttajilta Hankkii perustettavalta ssiaali- ja terveydenhulln laajan väestöphjan kuntayhtymältä

7 7 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshulln järjestämisessä n tapahtunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä muutksia, jtka nudattelevat sin perusterveydenhulln järjestämisen ratkaisuja, mutta perustuvat sin näitä laajemmille väestöphjille. 29. Kuinka kuntanne n rganisinut kansanterveyslain velvitteen mukaisesti työterveyshulln palveluiden järjestämisen alueellaan timiville työnantajille ja yrittäjille? Palvelut tuttaa kunnan käyttämä terveyskeskus/ perusterveydenhulln rganisaati Palvelut tuttaa muu kunnallinen rganisaati (esim. kunnallinen liikelaits), jssa kunta n sakkaana tai jäsenenä Palvelut n rganisitu jllakin muulla tavalla, miten Käyttävätkö edellisessä kysymyksessä tarkitettua työterveyshulln järjestelyä samat kunnat kuin kunnan käyttämää terveyskeskusta? Kyllä Ei,( js ei, selvitys laatikkn) 31. Kuinka suurella suudella kuntalaisistanne n arviittenne mukaan kunnan työnantajille tai yrittäjille järjestämän työterveyshulln henkilöasiakkaina työterveyshulln sana sairaanhitspimus? %

8 8 PALVELUIDEN TUOTTAMINEN YHTENÄISINÄ KOKONAISUUKSINA Kuntia kannustetaan lumaan eheitä perusterveydenhulln ja ssiaalitimen tehtävien kknaisuuksia. PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Onk kunnassa / yhteistiminta- alueella timintayksiköitä, jihin n kttu yhtenäiseksi kknaisuudeksi perinteisesti eri sektreilla tutettuja palveluja, esim. mielenterveyspäihdepalvelut, lasten ja nurten psykssiaaliset palvelut, perhe- tai perhepalvelukeskukset? Ei Kyllä Js teillä n tällaisia timintayksiköitä, niin kuvatkaa ne tässä Yksikkö ja yksikön timinnt: Yksikkö ja yksikön timinnt: Yksikkö ja yksikön timinnt: Yksikkö ja yksikön timinnt: Yksikkö ja yksikön timinnt: VANHUSPALVELUT Millaisen rganisaatirakenteen alaisuuteen kuuluu kuntanne alueella ikäihmisille tarkitettujen ympärivurkautisen pitkäaikaishidn palveluiden (tk-sairaala- /vudesast; vanhainkti tai vastaava, ns. tehstettu palveluasuminen) järjestäminen? Kukin klmesta palvelumudsta n man vastuuyksikkönsä tai -tahnsa alaisena Laitshit (terveyskeskussairaala ja vanhainkti tai vastaava) n yhteisen yksikön alaisena, tehstettu palveluasuminen man yksikkönsä alaisena Vanhainktihit ja tehstettu palveluasuminen vat yhteisen yksikön ja terveyskeskussairaala man yksikkönsä alaisena Kaikki klme vat yhteisen yksikön alaisina Minkälaisten rganisaatirakenteiden alaisuuteen sijittuvat ktipalvelu ja ktisairaanhit kunnassanne? Kumpikin palvelumut vat erillisten hallinnllisten yksikköjen alaisina Ktipalvelu ja ktisairaanhit vat yhdistetyn hallinnllisen yksikön alaisena

9 9 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ Henkilöstön tarkituksenmukainen käyttö, henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja henkilöstön saamisen varmistaminen vat palveluiden järjestämisen keskeisiä kysymyksiä Js mudstatte muiden kuntien kanssa yhteistiminta-alueen, niin nk yhteistimintaalue tehnyt henkilöstösuunnitelmaa/strategiaa? Kyllä Ei Valmisteilla Js mudstatte muiden kuntien kanssa yhteistiminta-alueen, niin nk yhteistimintaalueen kunnilla yhteinen henkilöstöhallint? Kyllä Ei Valmisteilla Onk kunnassanne/ yhteistiminta-alueella työvimavajeita? Ei Kyllä Js kunnassanne / yhteistiminta-alueella n työvimavajeita, niin missä ammattiryhmissä vat suurimmat työvimavajeet? Js kuntanne n rganisinut tai n rganisimassa yhteistyötä muiden kuntien kanssa työvima- ja saamistarpeiden ennakintia varten, niin kuvatkaa tässä k. yhteistyötä. Mitä seuraavista henkilöstön saamisen varmistamisen keinista kunnassanne n käytössä? Perehdytyskulutus Osaamiskartitukset Henkilökhtaiset kehittymissuunnitelmat Täydennyskulutus Jatk- ja uudelleenkulutuksen tukeminen

10 10 Esimies- ja jhtamisvalmennus Muu, mikä Millaista kuntien yhteistä timintaa käytetään henkilöstön saamisen varmistamiseen? Yhteisesti järjestetty henkilöstön saamisen kartitus Yhteinen henkilöstön täydennys/ henkilöstökulutussuunnitelma Täydennys/henkilöstökulutuksen järjestäminen Yhteinen esimies- ja jhtamisvalmennus Yhteiset piskelijan hjauksen, työssä ppimisen käytännöt Muu, mikä Js mudstatte muiden kuntien kanssa yhteistiminta-alueen, niin millä perusteilla henkilöstöä käytetään yli kuntarajjen? Kuvailkaa lyhyesti em. perusteita sekä k. perusteiden vaihetta (valmistelussa, päätös n tehty, n j timinnassa)

11 11 PALVELUIDEN PÄÄASIALLINEN SAATAVUUS LÄHIPALVELUINA, SEUDULLISESTI KESKITETTYNÄ TAI LAAJAN VÄESTÖPOHJAN ALUEELLE KESKITETTYINÄ PALVELUINA Kunta- ja palvelurakenneuudistus n nstanut esille kysymykset siitä, miten erilaiset kunnalliset ssiaali- ja terveyspalvelut vat asukkaiden saatavilla. Sumen Kuntaliitt n tätä keskustelua ja suunnittelua varten määritellyt palvelut klmeen tyyppiin. Lähipalveluita väestö tai ainakin sa asukkaista käyttää tistuvasti, jpa päivittäin. Lähipalvelut tarjtaan kuntalaisten lähiympäristössä, niiden piiriin n helpp hakeutua, tai ne tudaan ihmisille ktiin. Lähipalveluihin kuuluvat esimerkiksi lasten päivähit, ktipalvelut, sairaanhitajan tai terveydenhitajan vastaantt ja puhelinpalvelu sekä kulutimesta peruspetus. Seudulliset palvelut sijaitsevat etäämmällä, ja ne vat saavutettavissa jk malla kulkuneuvlla tai julkisella liikennevälineellä. Valtasa seudullisistakin palveluista järjestää vähintään asukkaan kunta tai yhteistiminta-alue. Seudullisia palveluita vat esimerkiksi yleislääkärin ja hammaslääkärin vastaantt, työterveyshult, pääkirjast ja vanhusten palvelutalt. Laajaa väestöphjaa edellyttävät palvelut täydentävät lähipalveluita ja seudullisia palveluita. Harvemmin tarvittavat palvelut kannattaa keskittää kaupungin tai maakunnan keskustaan esimerkiksi sillin, kun laadukas palvelu edellyttää vaativaa erityissaamista, erityislaitteista tai mniammatillista työryhmää. Laajaa väestöphjaa edellyttävät palvelut järjestää yleensä laajan väestöphjan kuntayhtymä. Laajan väestöphjan palveluita vat erikissairaanhidn päivystys ja erikissairaanhitn kuuluva vudesasthit sekä ssiaalipäivystys.

12 12 Kuinka seuraavia ssiaali- ja terveystimen kunnallisia palveluja pitäisi kuntanne näkemyksen mukaan tarjta kuntalaisille ajatellen asiaa kuntanne tilanteen ja maantieteellisten ljen kannalta. Palvelu / palveluiden ryhmä Perusssiaalityö, aikuisssiaalityö Lasten erityispäivähidn palvelut Lastensujelun ennaltaehkäisevä työ Lastensujelun ssiaalityö Lastenvalvjan tehtävät Lastensujelun erityissaamista vaativa työ Kasvatus- ja perheneuvnta Perhetyö (ei lastensujelu) Äitiysneuvlapalvelut Lastenneuvlapalvelut Kuluterveydenhult peruspetuksessa Kulukuraattripalvelut (petustimi) Kulupsyklgipalvelut (petustimi) Opiskelijaterveydenhult Lääkärin ja hitajien avsairaanhidn palvelut Päivystyslunteinen vastaanttpalvelu arkisin päiväaikaan Suun terveydenhulln vastaanttpalvelut Labratrinäytteiden ttaminen Röntgenkuvien ttaminen (ns. natiivikuvat) Fysiterapiapalvelut Apuvälinepalvelut (tavallisimmat apuvälineet) Kunnalliset työterveyspalvelut Mielenterveystyön vastaanttpalvelut Terveystarkastajien palvelut Lyhytaikainen hit terveyskeskussairaalassa Pitkäaikainen hit terveyskeskussairaalassa Laitshit (vanhainkti, palvelukeskus tai vast.) Vanhusten tehstettu palveluasuminen Vammaishulln apuvälinepalvelut Vammaisten ihmisten asumispalvelut Kehitysvammaisten ihmisten petus ja hjaus Kehitysvammaisten ihmisten laitshit Kehitysvammaisten ympärivrk. ihmisten palveluasuminen Päihdehulln katkaisuhit Päihdehulln vastaanttpalvelut, Lähipalveluna Seudullisena palveluna Laajaa väestöphjaa edellyttävänä palveluna

13 13 avkuntutus Päihdehulln ssiaalityö Päihdehulln asumispalvelut Päihdehulln laitskuntutus Mielenterveyskuntutujien asumispalvelut Mielenterveystyön ssiaalityö Mielenterveyskuntutujien päivätiminta Edellä kysyttiin, kuinka palveluiden pitäisi kuntanne mielestä sijittua eri palvelutyyppeihin. Samjen palvelutyyppien kanssa samansuuntainen n kysymys siitä, mikä n lähin tas, jsta palveluita saa - kaupunginsan terveysasemalta tai palvelupisteestä, kunnan useista taajamista, kirknkylästä vai naapurikuntien alueelta. Seuraavassa kysymyksessä selvitetään nykytilannetta keväällä Lukittelun yhtenäistämiseksi kysymyksessä tarkitetaan nyt vain sellaisia palveluita, jita saa (pääsääntöisesti) jkaisena arkipäivänä. Missä sijaitsee kuntanne asukkaiden kannalta keskimäärin lähin palvelupiste, jsta seuraavia palveluja saa nykyisin tavallisina arkipäivinä? Palvelu / palveluiden ryhmä Perusssiaalityö, aikuisssiaalityö Lasten erityispäivähidn palvelut Lastensujelun ennaltaehkäisevä työ Lastensujelun ssiaalityö Lastenvalvjan tehtävät Lastensujelun erityissaamista vaativa työ Kasvatus- ja perheneuvnta Perhetyö (ei lastensujelu) Äitiysneuvlapalvelut Lastenneuvlapalvelut Kuluterveydenhult peruspetuksessa Kulukuraattripalvelut (petustimi) Kulupsyklgipalvelut (petustimi) Opiskelijaterveydenhult Lääkärin ja hitajien avsairaanhidn palvelut Päivystyslunteinen vastaanttpalvelu arkisin päiväaikaan Suun terveydenhulln vastaanttpalvelut Labratrinäytteiden ttaminen Röntgenkuvien ttaminen (ns. natiivikuvat) Fysiterapiapalvelut Apuvälinepalvelut (tavallisimmat apuvälineet) Kunnalliset työterveyspalvelut Kunnan alueelta, useamma sta kuin yhdestä palvelupi steestä Kunnan alueelta, yhdestä palvelupi steestä Naapurikunn an alueella sijaitsevasta palvelupistee stä (yhteistimin ta-alueen sisällä tai muu järjestely) Alueellisen tai maakunnallis en keskuspaikk akunnan alueella sijaitsevasta palvelupistee stä

14 Mielenterveystyön vastaanttpalvelut Terveystarkastajien palvelut Lyhytaikainen hit terveyskeskussairaalassa Pitkäaikainen hit terveyskeskussairaalassa Laitshit (vanhainkti, palvelukeskus tai vast.) Vanhusten tehstettu palveluasuminen Vammaishulln apuvälinepalvelut Vammaisten ihmisten asumispalvelut Kehitysvammaisten ihmisten petus ja hjaus Kehitysvammaisten ihmisten laitshit Kehitysvammaisten ympärivrk. ihmisten palveluasuminen Päihdehulln katkaisuhit Päihdehulln vastaanttpalvelut, avkuntutus Päihdehulln ssiaalityö Päihdehulln asumispalvelut Päihdehulln laitskuntutus Mielenterveyskuntutujien asumispalvelut Mielenterveystyön ssiaalityö Mielenterveyskuntutujien päivätiminta 14

15 15 PALVELUJEN KÄYTTÄMINEN YLI KUNTARAJOJEN Ssiaali- ja terveydenhulln peruspalveluita kskeva lainsäädäntö asettaa peruskunnat palveluiden järjestämisvastuuseen. Tämä n merkinnyt samalla sitä, että kunnan järjestämiä palveluita vivat käyttää vain kunnan asukkaat eräitä laeissa säädettyjä pikkeustilanteita lukuun ttamatta. Myös kuntayhtymien sisällä varsinaiset perus- tai lähipalvelut n suunniteltu käytettäviksi kuntakhtaisesti, jskin kuntayhtymillä n llut tarjlla myös kaikille yhteisiä palveluja. Tässä ei tarkiteta kansanterveyslaissa säädettyä velvitetta antaa kiireellinen hit kaikille kunnan alueella leskeleville. Seuraava kysymys kskee peruspalveluiden käytön periaatteita yhteistiminta-alueiden kuntien välillä. Vivatk kyselyyn vastaavan kunnan kuntalaiset käyttää seuraavia perus- ja lähipalveluita kuntarajasta riippumatta yhteistiminta-alueen sisällä? Käytetään vain massa kunnassa Käyttöpaikan vi valita pitkäaikaisesti tisen kunnan alueelta Käyttöpaikan vi vapaasti valita yhteistimintaalueen sisällä Käyttö yli kuntarajan n mahdllista määritellyissä erityistilanteissa. Millaisissa erityistilanteissa? Ssiaalityö Lasten päivähit Lastensujelun asiakkuus Kulukuraattripalvelut (petustimi) Kulupsyklgipalvelut (petustimi) Avsairaanhidn vastaanttpalvelut arkisin päiväaikaan Terveyskeskussairaalan palvelut Vanhainktihit tai vastaava Ktisairaanhit Ktipalvelu Kehitysvammahulln palvelut Päihdehulln palvelut

16 16 Seuraava kysymys kskee perustasn ssiaali- ja terveyspalveluiden ei-kiireellistä käyttöä yli kuntarajjen sillin, kun käyttö ei tapahdu yhteistiminta-alueeseen kuuluvien kuntien välillä. Vivatk kuntanne asukkaat käyttää kuntarajasta riippumatta sellaisia palveluja, jtka n järjestänyt jk naapurikunta, jka ei kuulu samaan yhteistiminta-alueeseen kuin kuntanne, tai yhteistiminta-alue, jhn kunta ei kuulu? Käytetää n vain massa kunnassa Käytetää n erillisten stpalv eluspim usten phjalta Käyttöpaika n vi valita pitkäaikaise sti tisen kunnan alueelta Käyttöpaika n vi vapaasti valita naapurikunn astakin Käyttö yli kuntarajan n mahdllist a määritellyi ssä erityistilant eissa. Millaisis sa erityistila nteissa? Ssiaalityö Lasten päivähit Lastensujelun asiakkuus Avsairaanhidn vastaanttpalvelut arkisin päiväaikaan Kulukuraattripalvel ut (petustimi) Kulupsyklgipalvel ut (petustimi) Terveyskeskussairaal an palvelut Vanhainktihit tai vastaava Ktisairaanhit Ktipalvelu Kehitysvammahull n palvelut Päihdehulln palvelut Terveydenhultlakilunnksen jatkvalmistelussa n asetettu tavitteeksi kuntien väliset rajat ylittävän vapaan kunnallisesti järjestettyihin palveluihin hakeutumisen avaaminen maassa. Kuinka kuntanne mielestä tämä periaate sveltuisi kunnallisesti järjestettäviin ssiaali- ja terveyspalveluihin ja miten sitä pitäisi sveltaa?

17 17 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN TALOUDELLINEN PERUSTA Uudistuksen tarkituksena n vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta ja kehittää palveluiden tutanttapja ja rganisintia siten, että kuntien vastuulla levien palveluiden järjestämiseen ja tuttamiseen sekä kuntien kehittämiseen n vahva rakenteellinen ja taludellinen perusta. Miten kuntanne aik edistää palveluiden tuttavuuden ja kuntien menjen kasvun hillitsemistä palveluiden tutanttapja kehittämällä ja rganisimalla? PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JA UUDET INNOVAATIOT Js lette kehittäneet kunnassanne / alueella palveluiden järjestämiseen tai tuttamiseen uusia ratkaisuja ja innvaatiita, jita ei tässä kyselyssä le vielä tullut esiin, niin kuvailkaa niitä lyhyesti: Palveluiden innvaatiista lisätietja antaa: Nimi Asema Sähköpstisite

18 18 PARAS-UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET KUNNAN NÄKÖKULMASTA Arviikaa mitä hyötyjä uudistuksella n kuntanne näkökulmasta saatu aikaan? Arviikaa mitä ngelmia uudistus n kuntanne näkökulmasta saanut aikaan?

19 19 SOSIAALIPALVELUIDEN KANSALAISVAIKUTUKSET Yksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/07) tavitteista n vahvistaa kuntaja palvelurakennetta kansanvallan lähtökhdista. Palveluita suunniteltaessa n tettava humin muiden muassa kunnan asukkaiden itsehallinnn timintaedellytykset, kunnan asukkaiden sallistumis- ja vaikutusmahdllisuudet sekä perusikeudet ja yhdenvertaisuus. Seuraavassa pyydämme subjektiivista arviintia siitä, miten tämä lain khta n mielestänne tähänastisten tietjen mukaan tteutunut ssiaalipalveluissa. Miten palveluiden saatavuus n muuttunut ssiaali- ja terveyspalveluiden kknaisuudessa viimeisen vuden aikana? Arviikaa myös dtettavissa levaa muutsta. Ennaltaehkäisevä perhetyö Lastensujelun perhetyö Lastensujelun ssiaalityö Kriisipalvelut Kuntuttava työtiminta Asumispalvelut Mielenterveyspalvel ut Päihdehulln avpalvelut Aikuisssiaalityö Ssiaalipäivystys Vanhusten ktihit Muuts viimeisen vuden aikana Muuttu nut parem maksi Muutt unut jnkin verran parem maksi Muutt unut jnkin verran hun mmak si Muuttu nut hun mmaksi Ei muut sta Odtettavissa leva muuts Muuttu Muutt Ei u uu dtettavi parem hun ssa maksi mmak muutsta si

20 20 Miten hyvin ssiaali- ja terveyspalvelut mudstavat timinnallisesti yhden kknaisuuden? Arviikaa muutsta man kuntanne/yhteistiminta-alueen salta viimeisen vuden aikana SEKÄ tulevaisuudessa dtettavissa levaa muutsta. Ennaltaehkäis evä perhetyö Lastensujelu n perhetyö Lastensujelu n ssiaalityö Kriisipalvelut Kuntuttava työtiminta Asumispalvel ut Mielenterveys palvelut Päihdehull n avpalvelut Aikuisssiaalit yö Ssiaalipäivy stys Vanhusten ktihit Muuts viimeisen vuden aikana Muuttu Muuttu Muuttun Muuttun nut nut ut jnkin ut parem jnkinv verran hunm maksi erran hunm maksi parem maksi maksi Ei muut sta Odtettavissa leva muuts Muuttu Muuttuu Ei u hunm dtetta parem maksi vissa maksi muutst a Miten palveluiden laatu n muuttunut ssiaali- ja terveyspalveluiden kknaisuudessa viimeisen vuden aikana? Arviikaa myös dtettavissa levaa muutsta. Ennaltaehkäis evä perhetyö Lastensujelu n perhetyö Lastensujelu n ssiaalityö Kriisipalvelut Kuntuttava työtiminta Muuts viimeisen vuden aikana Muuttu Muuttu Muuttun Muuttun nut nut ut jnkin ut parem jnkin verran hunm maksi verran hunm maksi parem maksi maksi Ei muut sta Odtettavissa leva muuts Muuttu Muuttuu Ei u hunm dtetta parem maksi vissa maksi muutst a

21 21 Asumispalvel ut Mielenterveys palvelut Päihdehull n avpalvelut Aikuisssiaalit yö Ssiaalipäivy stys Vanhusten ktihit Mitkä tekijät vat kuntalaisen kannalta parhaiten timivien palvelukknaisuuksien taustalla? Esimerkkejä. Mitkä tekijät vat kuntalaisten kannalta heikiten timivien palvelukknaisuuksien taustalla? Esimerkkejä. LÄHETÄ! KIITOS VASTAUKSISTA!