Palveluverkkotyöryhmän väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluverkkotyöryhmän väliraportti"

Transkriptio

1 LUONNOS Palveluverkktyöryhmä jhtryhmä

2 SALPAUSSELÄN UUSI KUNTA 2017 Hllla, Hämeenkski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastla Pintaala 2191 km2 Väkiluku as Ikäjakauma 014v 15,55 % 1564v 64,4 % yli 64v 20,1 % 2

3 Sisällys 3 1. Työryhmän tehtävät Nykytila Timintaympäristön muutkset Ssiaali ja terveydenhulln nykytila selvitysalueella Ssiaali ja perusterveydenhulln tuttaminen Erikissairaanhidn järjestäminen ja tuttaminen Ympäristöterveydenhulln järjestäminen ja tuttaminen Ensihidn ja päivystyksen järjestelyt Yhteistyö erityissaamista edellyttävissä palveluissa Sivistyspalveluiden nykytila selvitysalueella Sivistystimen nykytila selvitysalueen kunnissa Sivistyspalveluiden hallint Sivistyspalveluiden yhteistyön nykytila Teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytila selvitysalueella Lahden kaupungin tekninen ja ympäristöala Kärkölän kunta Nastlan kunta Hlllan kunta Hämeenksken kunta Iitin kunta Palveluverkn kehityskuva selvitysalueella Suunniteltuja linjauksia Suunnitelma hallinnn ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuttamisesta selvitysalueella Ssiaali ja terveyspalvelut Salpauskunnassa Sivistyspalvelut Salpauskunnassa Tekniset ja ympäristöpalvelut Salpauskunnassa Jatktyöskentely (väliraprttivaiheen jälkeen) Tarkastelu yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistimintaan Arvi yhdistymisen eduista ja haitista palvelujen näkökulmasta Ehdtus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensvittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista... 47

4 Hyvien käytäntöjen säilyttäminen Tehtyjen taludellisten ratkaisujen kunniittaminen Palvelut tarjtaan siellä, missä niille n riittävästi kysyntää, kansalaisten yhdenvertaisuus humiiden Kuntalaislähtöiset palveluprsessit (asiakassallisuus palvelujen tteuttamisessa) Mnimutinen palveluverkst Lähipalvelumalli Timialjen yhteistyö Jäsenet ja kkukset Liitesa Ssiaali ja terveydenhulln palvelukknaisuus nykyisin Sivistyspalveluiden nykytilanteen kuvaus (kntitaulukk kunnista saaduista tiedista) Tiukasti ja väljästi nrmitetut sivistyspalvelut (lainsäädäntö) Nykyinen palveluverkk kunnissa (kartat) Sivistyspalvelut kunnissa Ssiaali ja terveyspalvelut kunnissa

5 1. Työryhmän tehtävät Salpausselän kuntajakselvitykselle asetetun palveluverkktyöryhmän tehtävänä n man teemaalueensa salta selvittää, kuinka kuntajan muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakselvityksen alueella sekä arviida yhdistymisen etuja ja haittja. Työryhmä avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää kuinka timinta tulisi järjestää kuntajakselvityksen alueella. Palveluverkktyöryhmän tehtävänä n lisäksi tuttaa suunnitelma hallinnn ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuttamisesta selvitysalueella ehdtus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensvittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistimintaan yksityiskhtainen arvi yhdistymisen eduista ja haitista palveluiden näkökulmasta. Työryhmä alitti työskentelynsä ensimmäisessä kkuksessa 15.1., jllin käytiin läpi tehtäväksianta, selvityksen kknaisuutta ja aikataulua. Kkusaikataulu li kireä, kaikkiaan kahdeksan kkusta kevään aikana. Työryhmä työskenteli mm. työpajissa, parityöskentelynä ja aktiivisesti keskustellen. Palveluverkktyöryhmän tehtävä n llut haastava, sillä klmen suuren palvelutimintakknaisuuden selvittäminen yhtenä työryhmänä n edellyttänyt kuntien asiantuntijilta perehtymistä ja paneutumista ngelmakysymyksiin. Raprtissa kuvataan sektrien nykytilaa kunnista saatujen kuvausten mukaisesti. Ssiaali ja terveydenhulln nykytilakuvaus perustuu järjestämissuunnitelma tietihin sekä kuntien asiantuntijiden tuttamaan aineistn. Tulevan kehityskulun hahmttamisen phjana vat saatavilla lleet ennusteet väestömäärissä ja arvit palveluiden tarpeista. Lisäksi selvityksessä n tarkasteltu aiemmin tehtyjä kuntakhtaisia selvityksiä ja seudullisia raprtteja eri timialjen kehittämistarpeista. Ssiaali ja terveydenhulln palveluverkkkuvauksen laatimiseen ti man haasteensa kesken selvityskauden tapahtunut steuudistuksen suunnan muuttuminen. 2. Nykytila 2.1 Timintaympäristön muutkset Yli 65vutiaiden suuden väestöstä arviidaan nusevan nykyisestä 18 prsentista 26 prsenttiin vuteen 2030 ja 28 prsenttiin vuteen 2060 mennessä. Väestöllinen hultsuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä khden nusee lähitulevaisuudessa. Tisaalta vanhusten määrän kasvun ennuste lähitulevaisuudessa n jnkun verran matalampi kuin aikaisemmin n letettu. 5 Väestöllinen hultsuhde li vuden 2011 lpussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 hullettavan raja ylittyisi vunna 2017 ja 70 hullettavan raja vuteen 2028 mennessä. Vunna 2060 väestöllinen hultsuhde lisi 77. Nyt syntyvät lapset elävät entistä

6 vanhemmaksi, mutta syrjäytyneiden nurten aikuisten eliniän dte n jpa kymmenen vutta ikäisiään matalampi. Ikääntyneiden määrä kasvaessa väestöllinen ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Väestön kasvu keskittyy yhä harvempiin kuntiin. Lasten ja nurten määrä kasvaa ismmissa kunnissa ja vanhusten suhteellinen määrä lisääntyy pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Hultsuhteen muuttuessa kuntien väliset ert lähipalvelujen tuttamisessa kasvavat. PäijätHämeen kknaisväestön määrä kasvaa, mutta väestö keskittyy ismpiin kuntiin. Työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuteen 2030 mennessä henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nusta. Työikäisten (15 64vutiaiden) suus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prsentista 58 prsenttiin vuteen 2030 ja 57 prsenttiin vuteen 2060 mennessä. Väestöllinen hultsuhde alueittain Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä khti ,9 96,8 86,5 71,2 83,8 100, , ,3 96,4 87,8 83,8 72,5 71,7 84,6 82,6 102,7 100,2 Hllla Hämeenkski ,2 71,8 90,4 82,9 78, ,8 79,1 65,1 74,8 92,9 82,8 Kärkölä Lahti Nastla , ,4 58,5 66,3 70 Iitti ,6 62,5 54,5 51,8 54,2 60,

7 7 Salpausselän kuntajakselvitys

8 Kuntajakselvitysalueen alueella asuu n asukasta, jista 67 % Lahdessa, 14.3 % Hlllassa, 9.8 % Nastlassa, 4.5 % Iitissä, 3 % Kärkölässä ja 1.4 % Hämeenkskella. Selvitysalueen kunnista Hlllassa, Lahdessa ja Nastlassa ikäännytään npeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75 vutiaiden palvelutarpeen suurempi kasvu verrattuna muuhun Sumeen. Hämeenkskella ja Iitissä väestö n j nyt keskimääräistä ikääntyneempää. Väestön ikääntymisen kustannukset tulevat khdistumaan etenkin yli 75 vutiaiden suuteen, jka näyttäisi ennusteiden mukaan kiipeävän merkittävän krkeaksi. Kuntajakselvityksen talus ja henkilöstötyöryhmä tteaa väliraprtissaan mm. että kuntakhtaista kustannuksiin khdistuvaa vaihtelua tulee ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten ersta. Vunna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varja käytti Kärkölä (n eur/v/yli 75v.) ja vähiten Iitti ( eur/v/yli 75v.). Palvelutarpeen kasvu nykymenilla tarkittaa vuden 2020 jälkeen kk alueella nin 0,5 verprsenttiyksikön vutuista nusupainetta. Suurin nusupaine n Kärkölässä, pienin Iitissä. Ikääntymisen mukanaan tuma kasvupaine tulee lemaan ikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöptentiaaleja 8

9 Kuntajakselvitysalueen väestön määrän jakautuminen 1kmx1km ruuduklle. Tummemman punaiset pallt kuvaavat suurempaa väestötiheyttä. Kuva: PäijätHämeen liitt/ Syke ja Tilastkeskus. 2.2 Ssiaali ja terveydenhulln nykytila selvitysalueella Lain mukaan samaan sairaanhitpiiriin kuuluvien kuntien n laadittava yhteinen terveydenhulln järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustkausittain ja sen tteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vusittain. Järjestämissuunnitelma n hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhitpiirin kuntayhtymässä. Nykytilan kuvaus perustuu sittain järjestämissuunnitelmasta kttuihin tietihin sekä kuntien asiantuntijiden timittamiin kuvauksiin. PäijätHämeen alueella järjestämissuunnitelman laatimisessa tetaan humin kuntien päätöksillä syntyneet yhteistimintaalueet. Mukana suunnittelussa vat sekä tilaajat että tuttajat kustakin sallistujatahsta tilaajien edustaessa erityisesti kuntanäkökulmaa. Tällä suunnittelumenettelyllä tavitellaan ajantasaista tiednkulkua kuntien ja palveluntuttajien kesken j suunnitelman laadintavaiheessa. 9 Järjestämissuunnitelmassa svitaan Terveydenhultlain 34 :n mukaisesti kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvinnin edistämistä kskevista tavitteista ja vastuutahista, terveydenhulln palvelujen järjestämisestä, päivystyspalveluista, kuvantamispalveluista, lääkinnällisen kuntutuksen palveluista, sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhulln, erikissairaanhidn, ssiaalihulln, lääkehulln ja muiden timijiden kesken. Tämä suunnitelma käsittää myös ssiaalipalvelut ja lisäksi siinä svitaan ympäristöterveydenhultn liittyvistä järjestelyistä. Valtineuvstn

10 asetuksella (337/2011) n lisäksi täsmennetty järjestämissuunnitelmassa humin tettavia asiita. PäijätHämeen ssiaali ja terveyspiirin (ste) alueella n käytössä tilaajatuttajatimintatapa Aavan ja Oivan alueella. Selvitysalueen kunnista Iitti ja Nastla Aavan alueelta sekä Hllla, Hämeenkski ja Kärkölä Oivan alueelta timivat tilaajasapulina kaikille ssiaali ja terveydenhulln, mukaan lukien ympäristöterveydenhulln palveluille. Lahden kaupungilla ei le käytössään vastaavaa mallia, mutta se sallistuu ssiaali ja terveyspiirin alueen tilaajaviranhaltijiden yhteistyöhön ja yhteisiin kkuksiin. Aavan alueella Iitillä ja Nastlalla n yhteinen tilaajatehtävää hitava perusturvalautakunta. Oivan alueella timii viiden kunnan yhteinen perusturvalautakunta. Aava n hallintmudltaan kunnallinen liikelaits, jlla n päätöksentessaan ammattisaajista kstuva jhtkunta. Aava timii sana ssiaali ja terveysyhtymää ja Oiva taseyksikkönä Hlllan kunnan rganisaatissa Ssiaali ja perusterveydenhulln tuttaminen Peruspalvelukeskus Oiva 10 Oiva n Hlllan kunnan taseyksikkö, jka tuttaa lakisääteiset sekä kuntien siltä tilaamat muut ssiaali ja terveydenhulln palvelut yhteistimintaalueelle. Yhteisti

11 mintaalueeseen kuuluvat Hlllan kunnan lisäksi selvitysalueelta Hämeenksken ja Kärkölän kunnat sekä selvitysalueen ulkpulelta Asikkalan ja Padasjen kunnat. Palveluja tutetaan Oivassa hyvinvintipalvelujen, vanhus ja vammaispalvelujen sekä terveyden ja sairaanhidn palvelujen tulsalueilla. Lisäksi erikissairaanhit ja ympäristöterveydenhult (hankitaan PHSOTEY:lta) sekä hallint ja taluspalvelut mudstavat mat tulsalueensa. Hyvinvintipalvelut mudstuvat lasten, nurten ja perheiden palveluista sekä aikuisväestölle suunnatuista terveyden edistämisen palveluista. Palveluja tutetaan neljässä tulsyksikössä: 1) Lasten, nurten ja perhepalveluiden yksikköön kuuluu äitiys ja lastenneuvlapalvelut, kulu ja piskeluterveydenhult ja ehkäisevä perhetyö (lapsiperheiden ktipalvelu), ppilashulln kulukuraattri ja kulupsyklgipalvelut, jita tutetaan Hlllan lisäksi Hämeenkskelle, Kärkölälle ja Padasjelle. Kulukuraattrija kulupsyklgipalvelujen tuttaminen perustuu erilliseen spimukseen kuntien kanssa. 2) Terveyden edistämisen yksikköön kuuluu diabeteksen ehkäisy, hit ja hjaus, elintapahjaus, mahitpisteet, seulnnat, ilmaishittarvikejakelu, matkailijiden rktukset ja tartuntatautityö ja työttömien terveystarkastustiminta. Yksiköllä n keskeinen rli ennaltaehkäisevän työn krdinninnissa ja kehittämisessä Oivassa mm. liikuntalähete ja neuvntamallin krdininti yhdessä muiden tulsalueiden, kuntien liikuntatimien ja phlu:n kanssa. 3) Lastensujelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikköön kuuluvat lapsi ja perhekhtaisen lastensujelun (palveluhjaus, lastensujelutarpeen selvittäminen, av, sijais ja jälkihulln palvelut) lisäksi erityispalveluihin kuuluvat stpalvelut,(kasvatus ja perheneuvntapalvelut, ssiaalipäivystys, ja perheikeudellinen yksikkö, adptineuvnta, ensi ja turvaktipalvelut) sekä nurten palvelupiste Mesta. Nurten palvelupiste Mestassa järjestetään erityisnuristyön palveluita Hlllan kunnassa. Lastensujelun ssiaalityössä n erillinen alkuarviintitiimi ja av, sijais ja jälkihulln tiimi. Perhekeskus Viisikssa tutetaan perhe ja lähityön, perhekuntutuksen, tukiasumisen ja sijaishulln palveluita. 4) Ssiaalityön yksikkö, jhn kuuluvat timeentultuki ja aikuisssiaalityön palvelut sekä työhönkuntutuksen ja eläkeselvittelyn palvelut. Vanhus ja vammaispalvelujen tulsalueella timii ktiin annettavien palvelujen tulsyksikkö sekä asumispalvelujen tulsyksikkö sekä vammaispalvelut. Tulsalue turvaa vanhusten ktna asumisen mahdllisimman pitkään järjestämällä tarkituksenmukaiset tuki ja ktihitpalvelut. Ktiin annettavia palveluja vat ktihit, ktisairaanhit, ktihidn tukipalvelut, perhehit ja yli 18vutiaiden maishidntuki. Tulsalue tuttaa myös tuettua ja tehstettua palveluasumista, vanhainktihita ja dementiahita. Palvelut tutetaan mana timintana tai stpalveluina. Lähtökhtana hivassa ja hulenpidssa vat vanhusten tarpeet ja matimisuuden säilyminen kuntuttavaa työtetta tteuttaen. 11 Terveyden ja sairaanhidn palvelujen tulsalueella tutetaan perusterveydenhulln lakisääteiset terveyden ja sairaanhidn palvelut sekä päihde ja mielenterveyspalvelut Oivan kunnille lainsäädännössä tarkitetulla tavalla ja kilpailukykyisesti svitun laajuisessa palveluverkssa. Lisäksi tulsalueelle kuuluu kuntutuksen tulsyksikkö, jihin kuuluvat mm. puhe ja timintaterapia, fysiterapia, terveyskeskuspsyklgit ja nurten mielenterveystiimi.

12 Vastaantilla tutetaan terveyden ja sairaanhidn sekä suun terveydenhulln vastaanttpalvelut ja tuetaan ammattihenkilöpanksella riittävissä määrin muiden tulsalueiden timintaa. Salpakankaan, Asikkalan ja Padasjen vudesastilla hidetaan akuutit perustasa vaativat sairaudet, pitkäaikaissairaudet, aktiivisesti kuntutettavat ptilaat sekä tteutetaan työnjan mukaisesti erikissairaanhidn jälkeinen jatkhit, svitut sairaalahita vaativat jatkhidt sekä ptilaiden saatthita. Tulsalue sisältää myös kk Oivan alueelle annettavat psykssiaaliset palvelut sekä fysiterapiapalvelut. Terveysasema Hllla, Asikkala, Padasjki Terveysasemat Hämeenkski, Kärkölä, Vesikansa Ssiaalipalvelut Asikkala, Hllla, Hämeenkski, Kärkölä, Padasjki Vanhainkti (Hllla, Kärkölä), tehstetun palveluasumisen yksiköt (Hllla, Hämeenkski) Tuetun ja tehstetun asumisen yksiköitä, erityistuen yksiköitä yms. Peruspalvelukeskus Aava Aava tuttaa selvitysalueella Nastlan ja Iitin kunnille sekä selvitysalueen ulkpulisille Hartlan, Myrskylän, Pukkilan ja Sysmän kunnille sekä Orimattilan kaupungille ssiaali ja perusterveydenhulln palvelut yhteistyössä spimuskumppaneiden kanssa. Peruspalvelukeskus timii Kuntalain 87 a :n mukaisena kunnallisena liikelaitksena PäijätHämeen ssiaali ja terveydenhulln kuntayhtymän rganisaatissa. Aavassa palvelut tutetaan neljällä tulsalueella: hyvinvinnin ja terveyden edistäminen, ssiaalipalvelut, kti ja asumispalvelut sekä terveyden ja sairaanhidn vastaanttpalvelut. 12

13 Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen tulsalueen palvelut kstuvat äitiys ja lastenneuvlatiminnista, kulu ja piskeluterveydenhulln sekä kulukuraattri ja lasten ja nurten psyklgipalveluista, lapsiperheiden ktipalvelusta sekä aikuisväestön ennaltaehkäisevistä palveluista, jihin sisältyvät rktusneuvnta, työttömien terveystarkastukset, matalan kynnyksen terveyskiski sekä lakisääteiset seulntatutkimukset. Palveluja tutetaan klmessa alueellisessa lapsi, nuris ja perhepalvelutulsyksikössä. Ssiaalipalvelujen tulsalue tuttaa aikuisssiaalityön, lapsiperheiden ssiaalityön ja vammaisten palveluja. Tulsalueen timintja vat ssiaalityö, ssiaalihjaus, timeentultuen käsittely, lastensujelun perhetyö, työpajatiminta, työ ja päivätiminta sekä vammaisten ja päihde ja mielenterveyskuntutujien asumis ja tukipalvelut ja stpalveluna tutettavat palvelut. Palvelut tutetaan klmessa timinnallisessa tulsyksikössä, jtka vat aikuisssiaalityö, lapsiperheiden ssiaalityö ja erityispalvelut. Kti ja asumispalvelut tulsalueen timintja vat ktihit tukipalveluineen, päiväkeskustiminta, erilaiset asumismutiset palvelut kuten tehstettu palveluasuminen sekä vanhainktihit, intervallihit, terveysasemien vudesastpalvelut, ktiutustiimi ja maishidn tuki. Palvelut tutetaan klmessa timinnallisessa tulsyksikössä, jtka vat vudesastpalvelut ja ssiaalihultlain mukainen laitshit, ktihit erilaisine tukipalveluineen sekä asumispalvelut. Terveyden ja sairaanhidn vastaanttpalveluiden tulsalue tuttaa kaikki Aavan alueen kuntien väestön tarvitsemat perusterveydenhulln vastaanttpalvelut. Näitä vat lääkäreiden ja sairaanhitajien, hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä mielenterveys ja päihdetyön vastaanttpalvelut. Lisäksi tulsalue tuttaa kaikki Aavan muiden tulsalueiden lääkäripalvelut ja vastaa hittarvikejakelusta. Palvelut tutetaan kahdessa timinnallisessa tulsyksikössä, jtka vat terveydenhulln vastaanttpalvelut ja suun terveydenhulln vastaanttpalvelut. 13

14 Sysmä Hartla Padasjki Asikkala Heinla Hämeenkski Kärkölä Hllla Nastla Lahti Orimattila Iitti Peruspalvelukeskus Aava v Terveyskiski Pukkila Terveysasema 1 Myrskylä Terveysasema 2 Ktihidn palvelut Kehitysvammahulln asumisyksikkö Vanhainkti Työkeskusja/tai työtiminnan yksikkö Tehstetun palveluasumisen yksikkö Päihde ja mielenterveyspalvelujen Ssiaalitimist/palveluja asumisyksikkö Lahden kaupunki Lahden kaupunki tuttaa itse ssiaali ja perusterveydenhulln palvelut asukkailleen. Päiväaikaan klinikilla ja pääterveysasemalla hidetaan myös päivystystapauksia, ilta ja viiknlppupäivystys tutetaan Akuutti 24:stä. Suun terveydenhulta päivisin tteutetaan itse. Suun terveydenhulln ilta ja viiknlppupäivystys tutetaan Akuutti 24:stä. Ssiaali ja terveystimialan hallinnssa hallint ja tukipalveluita tuttavina yksikköinä timivat esikunta ja keskitetyt tukipalvelut. Ssiaali ja terveystimiala n jaettu klmeen vastuualueeseen: Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntutus ja Hyvinvintipalvelut. 14 Terveyspalvelut jakautuvat avhidn palveluihin, suun terveydenhultn ja kliinisiin tukipalveluihin, jihin kuuluvat sairaalaapteekki ja kuvantaminen. Vanhusten palvelut ja kuntutus sisältää Lahden kaupunginsairaalan palvelut, vanhusten avpalvelut sekä lääkinnällisen kuntutuksen. Hyvinvintipalveluihin kuuluvat lastensujelu, psykssiaaliset palvelut, PäijätHämeen perheneuvla, ssiaalipalvelut, terveysneuvnta ja vammaispalvelut.

15 Terveyspalvelut Avterveydenhulln palveluita tarjtaan klmella lähiklinikalla, Keskusta, Eteläinen ja Itäinen sekä pääterveysasemalla. Klinikista kaksi n ulkistettu ulkpuliselle palveluntarjajalle. Keskustan lähiklinikan yhteydessä timii traumapliklinikka, mikä palvelee kaikkia kuntalaisia. Lisäksi LKS:ssa timii sisätautien erikislääkäripliklinikka, jka tuttaa sisätautien erikislääkäreiden knsultaatipalveluja. Terveyspalvelut vastaavat lisäksi hittarvikejakelusta, terveyskiskin timinnasta, terveysneuvsta ja mielenterveys ja päihdepalveluista. Suun terveydenhulln yksikössä n ikmishidn, kliinisen hammashidn, suun perusterveydenhulln ja välinehulln yksiköt ja hammaslääkäripäivystys. Terveyskiskin hitajatasiset palvelut vat kaikille avimia ja maksuttmia. Se timii ilman ajanvarausta ja sijaitsee palveluiden lähellä jtta kynnys palveluiden käyttämiseen lisi mahdllisimman matala. Terveyskiskin timinnan painpiste n terveyden edistämisessä ja siihen liittyvässä neuvnnassa sekä hjauksessa. Terveyskiskilla asiidaan Kelakrtilla ja terveystiedt kirjataan Lahden kaupungin ptilastietjärjestelmään. Vanhusten palvelut ja kuntutus Vanhusten palvelujen ja kuntutuksen vastuualueen tehtävänä n edistää lahtelaisten ikäihmisten ja kuntutuspalveluja tarvitsevien hyvinvintia yhteistyössä eri timijiden kanssa. Vastuualue jakautuu klmeen palveluyksikköön, jtka vat Lahden kaupunginsairaala, Vanhusten avpalvelut ja Lääkinnällinen kuntutus. LKS:n ydintehtävinä n tuttaa ktna asumista tukevia akuuttigeriatrian palveluja, ptilaan timintakykyä tukevia kuntuttavia palveluja, kuntuttavaa pitkäaikaishita ja hyvää saatthita. Prfilitujen sastjen lisäksi sairaalassa n akuuttigeriatrinen arviintiyksikkö sekä ktisairaala/ktikuntutusyksikkö. Ktihidn lääkäritiminta n integritu saksi LKS:n timintaa. Osana sairaalaa timii myös geriatrinen keskus, jssa n muistipliklinikka ja geriatrinen pliklinikka. LKS tuttaa seudullisena palveluna vaativan kuntutuksen palveluja. Osana palvelurakenteen muutsta sairaalan pitkäaikaishita krvataan asteittain palveluasumisen palveluilla ja tavitteena n yksiprtainen pitkäaikaisen ympärivurkautisen hidn palvelujärjestelmä. Vanhusten avpalvelujen ydintehtävä n tukea ikäihmisten ktna asumista. Vanhusten avpalvelut mudstuvat SAStiminnasta (selvitä, arvii ja sijita), maishidntuesta, päivätiminnasta, ktihidsta ja palveluasumisesta. Lääkinnällistä kuntutusta tteutetaan yhteistyössä muiden ammattiryhmien ja sidsryhmien kanssa tiimeissä, työyhteisöissä ja palveluverkstissa. Lääkinnällinen kuntutus mudstuu timinta ja fysiterapian av ja laitspalveluista. Osana lääkinnällistä kuntutusta timii myös kaatumis ja steprsiklinikka Kaas. Hyvinvintipalvelut Hyvinvintipalveluissa kehitetään ehkäiseviä timintamalleja ja paintetaan avpalvelujen ensisijaisuutta. Hyvinvintipalvelujen vastuualue järjestää palveluja lastensujelussa, psykssiaalisissa palveluissa, ssiaalipalveluissa, terveysneuvnnassa sekä vammaispalveluja yhteistyössä sidsryhmien kanssa. Lisäksi vastuualueeseen kuuluu kasvatus ja perheneuvntaa seudullisesti tuttava PäijätHämeen Perheneuvla. 15

16 Lastensujelun palveluyksikössä tteutetaan lapsi ja perhekhtaista ja ehkäisevää lastensujelutyötä alkuarviinnissa ja lastensujelutarpeen selvittelyssä, ssiaalityössä ja perhehidn yksikössä. Lisäksi mia lastensujelulaitksia n viisi ja perhepalvelukeskus, jka tuttaa avhulln palveluja yhteistyössä muiden palveluyksiköiden ja klmannen sektrin kanssa. Timialjen välinen yhteistyö n tärkeää ehkäisevän lastensujelun nnistumisessa. Psykssiaaliset palvelut timii mielenterveys ja päihdepalveluissa yhteistyössä ssiaali ja terveyspalvelujen, erikissairaanhidn psykiatrian tulsalueen, Päijät Hämeen ssiaalipsykiatrisen säätiön, Lahden Aklinikkatimen ja muiden palvelututtajien ja asiantuntijatahjen kanssa. Omana timintana järjestetään nurten mielenterveys ja päihdepalvelut nurisvastaantlla ja asunnttmille asuntjen hankinta ja asumisen tuen järjestäminen. Päihdehulln erityispalvelut, mielenterveyskuntutujien asumispalvelut ja kuntutusta tukevat palvelut järjestetään stpalveluina. PäijätHämeen perheneuvla tuttaa kasvatus ja perheneuvntaa ja aviliittlain mukaista perheasiain svittelua PäijätHämeen alueella ja lahtelaisille lapsille puheterapiapalveluja. Ssiaalipalvelujen palveluyksikköön kuuluvat timeentulturva, aikuisssiaalityö, ssiaalinen luttus, maahanmuuttpalvelut ja työhönkuntutus. Terveysneuvntapalvelut vastaavat ennaltaehkäisevin timenpitein äitiys ja lastenneuvlan, kulu ja piskeluterveydenhulln, ehkäisyneuvnnan ja lapsiperheiden ktipalvelun timinnasta sekä khdun kaulasan syövän seulnnista ja terveyden edistämisen krdininnista. Vammaispalvelujen palveluyksikkö järjestää vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut, päiväaikaisen timinnan ja palveluhjauksen. Asumispalveluja tutetaan suunnitelmallisesti myös seudun muille peruspalvelukeskuksille. Palveluja stetaan edelleen myös Eteva kuntayhtymältä. Suunnitelmissa n siirtää sa Nastlan ja Hlllan alueella levista Etevan asumispalveluista Lahden maksi timinnaksi. Seudullisesti vastuukuntamallilla järjestettyjä palveluja vat mm. talus ja velkaneuvnta, riks ja riitaasiiden svittelu, ssiaalipäivystys, lastensujelun perhehit ja vastaanttsast ja PäijätHämeen perheneuvla sekä tulkkikeskuksen ja maahanmuuttajien työhönvalmennus sekä hjaus ja neuvntapalvelut. Palveluja kehitetään ja järjestetään yhteistyössä seudun peruspalvelukeskusten ja palveluntuttajien kanssa Erikissairaanhidn järjestäminen ja tuttaminen Erityistasn palvelut PäijätHämeen ssiaali ja terveysyhtymä (sairaanhitpiiri) kuuluu Tampereen ylipistllisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen (Ervaalue). Sairaanhitpiirien yhteistyönä n laadittu vunna 2009 Ervaalueen strategia Yhdessä enemmän Kumppanuudella. Tampereen ylipistllisen sairaalan Ervaalue mudstaa strategian mukaan spimusphjaisen, kumppanuuteen perustuvan yhteistimintaverkstn, jssa kukin kuntayhtymä timii tasaarvisena yhteistyökumppanina, mutta kuitenkin svittuihin timintatapihin situtuen. 16

17 Terveydenhultlain edellyttämä Ervatasinen erikissairaanhidn järjestämisspimus n valmistelussa Pirkanmaan sairaanhitpiirin (Pshpn) jhdlla. Järjestämisspimuksessa svitaan seuraavista asiista: 1. Timintjen keskittäminen / työnjasta spiminen 2. Ensihit ja sairaankuljetus 3. Spiminen uusien menetelmien käyttööntn periaatteista 4. Ptilasturvallisuus 5. Työviman saannin turvaaminen ja ennakinti 6. Yhteinen tutkimusstrategia / tutkimusyhteistyö 7. Laadunhallinta 8. Hankintarganisaati 9. Vertailujhtaminen 10. Ervatasinen yhtenäinen tietjärjestelmä Pirkanmaan Ervaalueen sairaanhitpiirit vat spineet lääkinnällisten tarvikkeiden määriteltyjen tutenimikkeiden yhteishankinnasta. Yhteishankinnalla n viimeisten neljän vuden aikana saavutettu merkittävät edut. Lääkehulln yhteishankinta n laajentunut vuden 2010 alusta kattamaan Tampereen ylipistllisen sairaalan (TAYS), Helsingin ja Uudenmaan sairaanhitpiirin (HUS) ja Ervaalueet. Päijät Hämeen salta n svittu kk alueen hyödyntävän kyseisiä yhteishankintamenettelyjä. PäijätHämeen erikissairaanhidn laajuutta ja erityisvastuualuesuuntautuneisuutta n selvitetty kuntien ja alueen timijiden yhteisessä mistajapliittisessa yhteistyöryhmässä. Erillisen vertailuselvityksen teki asiasta HTL Ask Rytkönen Keski Sumen sairaanhitpiiristä (ksshp). Suuntautumisasiassa n kuultu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhitpiirin (HYKS) ja Pshp:n ja vastaavien ylipistjen edustajia. Yhtymän valtuust päätti hakea yksimielisesti valtineuvstlta siirtymistä HUS erva alueeseen. PäijätHämeen ssiaali ja terveydenhulln kuntayhtymä PäijätHämeessä erikissairaanhidn palvelututannsta vastaa PHSOTEY. Erikissairaanhidn ydintimintaa n kiireellisen hidn järjestäminen ja tuttaminen ja sen hella tutettava elektiivinen timinta phjautuu suurelta sin päivystysvalmiuden ylläpitämiseen tarvittavaan resursintiin. Tavitteena n säilyttää keskussairaala vetvimaisena sairaalana, jnka palveluvalikima n laaja ja tutantkyky hyvä ja taludellinen. Tavitteena n myös hallita stpalvelujen kasvua. Keskussairaala n aina erikissairaanhidn yksikkö yhtymän alueella. Sairaansijja n 489. Sairaalassa n edustettuina 36 erikisalaa 50:stä virallisesta lääketieteen erikisalasta. Keskussairaalassa n 211 erikislääkärin virkaa ja 56 erikistuvan lääkärin virkaa. Lisäksi sairaalassa n kaksi hammaslääkärin virkaa suu ja leukakirurgiassa. Sairaalassa n 24/7 sairaalapäivystyksessä 8 erikisalaa/lääkäriä, takapäivystyksessä 6 (7) erikisalaa/lääkäriä, saaikaisessa takapäivystyksessä 2 erikisalaa/lääkäriä ja puhelinpäivystyksessä 1 erikisala. Yleislääketieteen päivystys edustaa 37 sairaalassa timivaa lääketieteen erikisalaa. 17 Keskussairaalakiinteistössä timii myös Pshp:n sädehidn yksikkö PHKS:n syöpätautien pliklinikan yhteydessä. Aikuispsykiatrian ja nurispsykiatrian avhidn yk

18 siköistä sa timii Lahden keskustassa useissa eri yksiköissä. Timinnallisesti psykiatrian erikisalat vat tehneet perinteisesti yhteistyötä alueen perusterveydenhulln ja klmannen sektrin timijiden kanssa. Smaattisten sairauksien salta palveluplkuja n tuettu alueellisella kulutuksella. Erikislääkäreiden jalkautumista perusterveydenhultn n j tai suunnitteilla smaattisista erikisalista vunna 2013 kardilgiassa, rtpediassa, infektisairauksissa ja lastentaudeilla. Urlgiassa ja haavanhidssa n käynnissä hittyön jalkautusta. Keskussairaalakiinteistön kehittämissuunnitelma phjautuu timinnallisiin tarpeisiin. Tarvesuunnittelussa humiidaan myös ervatasinen työnjak ja saamiskeskukset. Uudisrakentamisen tteutus phjautuu mistajakuntien päätöksentekn. Lahden kaupunginsairaala Lahden ssiaali ja terveystimialan vanhusten palvelujen ja kuntutuksen vastuualueella timii Lahden kaupunginsairaalassa Geriatrinen keskus. Se n erikislääkärijhtinen perusterveydenhulln erikislääkäripliklinikka, jka n alittanut timintansa tammikuussa Geriatrisessa keskuksessa n muistipliklinikka ja geriatrinen pliklinikka. Kaupunginsairaalan tilissa terveyspalveluiden vastuualueella timii myös erikislääkäripliklinikka. Erikislääkäripliklinikka palvelee lahtelaisia sisätautien erikislääkäreiden knsultaatipalveluilla ja eräillä hitajien tekemillä erityistutkimuksilla. Pliklinikan timintaan kuuluvat keskeisimmät perustasn sisätautien erikisalan tehtävät. Työnjak keskussairaalan sisätautien pliklinikan kanssa n vakiintunut. Ptilaat hakeutuvat tutkimuksiin pääsin terveyskeskuslääkäreiden lähetteellä. Myös keskussairaala ja yksityiset lääkärit hjaavat ptilaita pliklinikalle, keskussairaalan kanssa svitun hidnprrastuksen mukaisesti. Pliklinikka timii ajanvarausperiaatteella. Hittakuun aikarajat saavutetaan, jskin dtusajat tutkimuksiin pidentyvät herkästi henkilöresursseista jhtuen. Odtusajista raprtidaan yhteistyötahille säännöllisesti Ympäristöterveydenhulln järjestäminen ja tuttaminen PäijätHämeen ssiaali ja terveyspiirissä n kaksi ympäristöterveydenhulln tuttajaa, Lahden kaupunki ja PäijätHämeen ssiaali ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus. Ympäristöterveyskeskus järjestää terveydensujelun ja eläinlääkintähulln palvelut alueella, jnka yhteinen väestömäärä n nin asukasta. Hallinnllisesti ympäristöterveyskeskus kstuu kahdesta tulsalueesta: terveydensujelu ja eläinlääkintähult. Terveydensujelu palvelujärjestelmä perustuu saamiskeskuksiin, jihin sijitetun henkilöstön erikistumisalueet ja työnjak luvat kk timintaalueen palvelujen tasalaatuisuudelle ja palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuuden tteutumiselle hyvät lähtökhdat. 18 Eläinlääkintähulln timinta perustuu kunnaneläinlääkärien tteuttamaan suur ja pieneläinten terveyden ja sairaanhitn. Eläinlääkärit timivat yhdessä tiimissä, jssa työnjaka tteutetaan erikistumisalueiden phjalta. Pieneläinpäivystyksen hitavat yksityiset pieneläinasemat spimusphjaisesti. Ympäristöterveyskeskuksessa

19 n valvntaeläinlääkärin virka. Virkaa käytetään valvntatehtäviin kaikkien ympäristöterveydenhulln timijiden alueella PäijätHämeessä Ensihidn ja päivystyksen järjestelyt Ensihitpalvelut ja palvelutaspäätös Sairaankuljetus n siirtynyt sairaanhitpiirien tehtäväksi. Timintakknaisuutta kutsutaan ensihitpalveluksi ja sen tulee lla kiinteä sa terveydenhulln päivystyspalveluja. Terveydenhultlaissa ja asetuksessa ensihitpalvelusta säädetään, että sairaanhitpiiri vahvistaa ensihitpalvelun palvelutaspäätöksen. Tässä palvelutaspäätöksessä määritellään ensihitpalvelun järjestämistapa, päätetään taviteajista sekä kuvataan palvelun sisältöä PäijätHämeen ensihitjärjestelmässä vaativan hittasn ensihitajat kuuluvat yhdessä kenttäjhtajien kanssa PHSOTEY:n ensihitkeskuksen palvelukseen. Alueella peri 24/7 klme vaativan hittasn yksikköä. Yksiköiden miehistöt vat säännöllisessä työkierrssa akuuttisairaanhidn alueella. Alueellisiin vaativan hittasn yksiköihin keskitetään ensihidn erityisen kalliit lääkkeet ja hidt. Ensihitkeskuksen kumppani n PäijätHämeen pelastuslaits, jka hulehtii 10 ensihityksikön miehityksestä, kaikesta tarvittavasta ajneuvkaluststa sekä sasta asemapaikkja. Yhteistimintaspimuksessa mlempien sapulten vastuut n määritelty sekä svittu seurantajärjestelmistä. Osana ensihitpalvelua järjestetään kiireettömien ambulanssia vaativien ptilaskuljetusten järjestäminen ensihitkeskuksen mana timintana. Siirtkuljetusyksiköt timivat saltaan lisävalmiutena kiireellisissä kuljetuksissa sekä suurnnettmuusresurssina. Yhteispäivystyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteistyö Alueellinen yhteyspäivystyskeskus Akuutti24 hitaa välitöntä päivystyshita vaativia ptilaita 24/7 alueellisesti svitun hidn prrastuksen mukaisesti. Kiireettömämpää apua tarvitsevat ptilaat hjataan virkaaikaisten palvelujen piiriin. Vusittainen ptilasmäärä n nin käyntiä. Akuutti24 timii hitprsessien mukaisesti ilman rajaaitaa yleislääketieteen ja erikissairaanhidn välillä. Akuutti24 timii hitprsesseittain ja asiakkaiden tarpeet hjaavat timinnan kehittämistä. Lahden kaupunki, Oivakunnat sekä Aavakunnat vat varanneet asukkailleen mahdllisuuden päivystyksen ympärivurkautiseen käyttöön. Ssiaalipäivystys 19 PäijätHämeen ssiaalipäivystys tuttaa palvelun kaikille PäijätHämeen kunnille, paitsi Aavan kunnista ei Iitille (palvelun tuttaa Kuvlan kaupunki). Lahti järjestää palvelun, jnka timipiste n Lahden pliisilaitksella, jssa se timii yhteistyössä eri viranmaisten ja peruspalvelukeskusten kanssa.

20 Ssiaalipäivystyksen tulevat asiat / asiakkaat kskevat lastensujelua (lastensujelutarpeen arviinti, lastensujeluilmitukset sekä alaikäiset rikksentekijät), lähisuhdeja perheväkivaltaa, nuria päihteidenkäyttäjiä ja vanhuksien akuutteja selviytymisngelmia sekä muita kriisitilanteita. Ssiaalipäivystys ei timi vielä kaikkina päivinä ja sen timinta tuleekin laajentaa ympärivurkautiseksi 24/7 timintaa selvittäneen työryhmän ehdtuksen mukaisesti Yhteistyö erityissaamista edellyttävissä palveluissa Työterveyshult Työterveyshulln painpiste n siirtynyt työkyvyn ja terveyden edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Työterveyshulln, perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn yhteistyön ja tisaalta työn jan kehittämistä jatketaan. Työterveyshulln sairaanhidn ja perusterveydenhulln rajapinnista ja työn jasta n laadittu hje Työterveys Wellamn ja PäijätHämeen alueen kansaterveystyöstä vastaavien ylilääkäreiden kesken julukuussa Geriatriset palvelut Lahden vanhusten palvelujen ja kuntutuksen vastuualueella timii sana sairaalapalveluja Geriatrinen keskus. Se n erikislääkärijhtinen perusterveydenhulln erikislääkäripliklinikka. Geriatrisessa keskuksessa n muistipliklinikka ja geriatrinen pliklinikka. Mlemmat pliklinikat vat lähetepliklinikita. Tutettava palvelu n diagnstista ja knsultivaa eli ptilas käy 13 kertaa geriatrisessa keskuksessa, jnka jälkeen hitvastuu kknaisuudessaan siirtyy takaisin terveyskeskukseen. Geriatrinen keskus timii myös geriatrisen timinnan kehittämisen ja kulutuksen keskuksena. Geriatrinen keskus n järjestetty Lahden kaupungin mana timintana. Tahttilana n geriatrisen timinnan seudullinen keskittäminen. Geriatrisen timinnan kehittämisen keskeiset seudulliset painpistealueet vat: 1. Geriatrisen erikissaamisen seudullinen keskittäminen, mutta samalla riittävä aluegeriatrian resursinti 2. Geriatrisen timinnan ja saamisen kehittämisen alueellinen krdininti ja kehittäminen 3. Vanhuspsykiatrian vahvistaminen ja erityisen haastavien ptilasryhmien hitn erikistuneen alueellisen yksikön perustaminen 4. Vanhusssiaalityön vahvistaminen 5. Yhteistyön vahvistaminen 3. sektrin kanssa 6. Geriatriaan erikistuvien lääkäreiden kulutushjelman kehittäminen Kehitysvammaisten palvelut 20 Kehitysvammaisten erityishullsta annetun lain mukaiset palvelut n järjestetty PäijätHämeen ssiaali ja terveyspiirissä Lahden, Heinlan, Oivan ja PHSOTEY:n peruspalvelukeskuksen mana palvelututantna ja stpalveluna kehitysvammahulln kuntayhtymiltä. Kehitysvammapsykiatriaa kehitetään keskitetysti Etevan alueella

21 kska kyseessä n erityissaamista vaativan ja väestötaslla pienen ryhmän palveluista. Palveluja stetaan myös yksityisiltä palvelujentuttajilta tai yhdistyksiltä/säätiöiltä. Perusterveydenhult tapahtuu peruspalvelukeskuksissa. Päivähit ja erityispetus järjestetään jk massa kunnassa tai PäijätHämeen alueella keskitetymmin. Asiantuntijapalvelut tai vaativan tasn tutkimus ja kuntutus ja petus vat pääsin keskitetty PäijätHämeen alueella tai sen ulkpulelle. Erityishultpiirit järjestävät asiantuntijapalveluita, vaativan tasn tutkimuksia ja kuntutusta sekä petusta, perhehita ja palveluasumista. Palvelurakennetta kehitetään siten, että avhulln vimavarja vahvistetaan ja niitä keskitetään PäijätHämeen alueelle. Lisäksi PHSOTEY, Lahden ja Heinlan kaupungit ja Oiva pyrkivät hyödyntämään aiempaa enemmän tinen tistensa vimavarja yhteistyön phjalta. Asiakkaiden palveluhjausta tehstetaan tavitteena hjata aiempaa tarkemmin stpalveluiden käyttöä. Tavitteena n erityishultpiireistä stettavien palveluiden selkiyttäminen, jhn liittyy palveluhjauksen tehstaminen ja painpisteen siirt avhulln ensisijaisuuteen. Erityishultpiiriin hjataan vaikeimmin kehitysvammaisten tutkimusjakst ja hit. Mielenterveys ja päihdepalvelut Lahden ssiaali ja terveystimiala työstää yhdessä erikissairaanhidn aikuispsykiatrian kanssa Lahden mielenterveys ja päihdepalvelujen uudelleen järjestelyä. Kehittämistyö n käynnistynyt vunna 2012 ja työtä jatketaan selvittämällä mielenterveys ja päihdepalvelujen tila ja tarve ja lumalla yhteistyössä timiva käytäntö palvelujen järjestämiselle. Nykytilan analyysi ja työstettävä muutsprsessi n tarkitus tteuttaa yhtenäisenä kehittämishankkeena. Kehittämishankkeen vastuutah n Lahden ssiaali ja terveystimiala. Kumppanina erikissairaanhidn salta n PäijätHämeen ssiaali ja terveysyhtymän keskussairaalan aikuispsykiatria. Ehkäisevää päihde ja mielenterveystyötä krdini PäijätHämeessä aluekrdinaattri, jka timii ssiaalialan saamiskeskus Versssa. Lääkinnällinen kuntutus Terveydenhultlain 3.luvun 29 säätää lääkinnällisen kuntutukseen kuuluvat saalueet. Lääkinnälliseen kuntutukseen kuuluvat: Kuntutusneuvnta ja kuntutushjaus Ptilaan timinta ja työkyvyn sekä kuntutustarpeen arviinti Kuntutustutkimus Timintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut kuntutumista edistävät timenpiteet Apuvälinepalvelut Speutumisvalmennus Edellä mainituissa khdissa tarkiteutuista tarpeellisista timenpiteistä kstuvat kuntutusjakst laits tai avhidssa 21

22 Kuntutusneuvnta tulisi antaa kaikissa peruspalvelukeskusten lääkinnällisen kuntutuksen yksiköissä, terveyskeskus ja erikissairaanhidn lääkäreiden ja asiantuntijahitajien vastaantilla. Kuntutushjaus n keskitetty PHSOTEY:n kuntutuskeskukseen psykiatrista kuntutushjausta lukuun ttamatta. Kuntutuskeskuksessa timii näkö ja kuulvammaisten lasten ja aikuisten, hengityselinsairaiden lasten ja aikuisten, neurlgisia sairauksia sairastavien lasten ja aikuisten, liikuntavammaisten lasten ja aikuisten, reumasairaiden lasten ja aikuisten sekä syöpäsairaiden aikuisten kuntutushjaajat. Lastenpsykiatrian yksikössä n kaksi kuntutushjaajaa. Timinta ja työkyvyn arviinti sekä kuntutustarpeen arviinti tehdään tarvittaessa lääkärin, erityistyöntekijän tai terapeutin vastaanttkäynnin yhteydessä työterveyshullssa, perusterveydenhullssa tai erikissairaanhidssa. Kuntutustutkimus, jnka avulla selvitetään ptilaan kuntutusmahdllisuuksia n keskitetty aikuisten salta PHSOTEY:n kuntutustutkimusyksikköön. Vammaisten lasten kuntutustutkimus tapahtuu lastenneurlgian yksikössä. Ikääntyneiden kuntutustarpeen varhainen tunnistaminen ja palveluhjaus n sana peruspalveluja (esim. Ikihyvä PäijätHäme malli). Timintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut kuntutumista edistävät timenpiteet tteutetaan ensisijaisesti perusterveydenhullssa jk mana timintana tai stpalveluna. Hitvastuun mukaisesti niitä vidaan tteuttaa myös erikissairaanhidssa (svittava hitketjuissa) tai erikissairaanhidn stpalveluna. Ikääntyneiden tai vammaisten ktikuntutusta kehitetään sana ktihita. PHSOTEY:n apuvälineyksikkö vastaa Aavan ja Oivan (12 kunnan) perusapuvälinepalveluista. Lahti ja Heinla vastaavat mista perusapuvälinepalveluista. PHSOTEY:ssä ei le llut erikissairaanhidn kuntutussasta. Kuntutus n tapahtunut pääsääntöisesti peruspalvelukeskusten vudesastilla. Tartuntatautien ehkäisy ja hygieniatyö Tartuntatautilain ( /583) mukaan kunnat vastaavat tartuntatautien vastustamistyöstä alueellaan. Tätä tarkitusta varten tulee kunnissa lla nimettynä tartuntataudeista vastaava lääkäri. Sairaanhitpiirien tehtäväksi n laissa määritelty tartuntatautien vastustamistyön hjaus piirin alueella, timiminen alueellisena asiantuntijana sekä tartuntatautien trjuntatyön alueellisen tteutumisen seuranta. Sairaanhitpiiri avustaa tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavaa kunnan timielintä tartuntatautien tteamisessa, epidemiiden selvittämisessä sekä tartuntjen jäljityksessä. Sairaanhitpiirin tartuntataudeista vastaavana lääkärinä timii PäijätHämeen keskussairaalan infektisairauksien ylilääkäri, jnka lisäksi keskussairaalan infektiryhmään kuuluvat infektisairauksien erikislääkäri sekä klme hygieniahitajaa. Lahdessa n tartuntatautien vastaantt, jka vastaa tartuntatautien ehkäisystä ja hidsta. Saatthit ja palliatiivinen hit 22

23 PäijätHämeen sairaanhitpiiri n julkaissut saatthidn maakunnallisen hjeistuksensa vunna Siinä n määritelty saatthidn maakunnalliset timintaperiaatteet. Saatthit tapahtuu tyypillisimmillään PäijätHämeen seudulla perusterveydenhulln vudesasthidssa tai vanhustenhityksiköissä. Saatthidn kehittämisen merkittävä saalue n myös vanhusten palvelurakenteen muuts, jka saltaan muuttaa myös saatthidn timintaympäristöä. Saatthita tteutetaan entistä useammin palveluasumisessa ja ktilissa. Lahden kaupunginsairaalassa n palliatiivisen hidn sast. Tällä hetkellä Lahden kaupunginsairaalan palliatiivisen hidn sastlla hidetaan pääasiassa lahtelaisia ptilaita, mutta sastlla n mahdllisuus tarjta palveluja myös ulkkuntalaisille ja sastn kapasiteetti riittää kk seudun eritystasn saatthidn palvelutarpeeseen vastaamiseen. Osastlla n 23 ptilaspaikkaa. Osastn tekee systemaattista palliatiivisen hidn kehittämistyötä ja n erikistunut myös kivunhidn erityiskysymyksiin. Myös ktisaatthita sastlta käsin n tteutettu yhteistyössä ktisairaalan kanssa. Yhteistyötä tehdään PäijätHämeen keskussairaalan kanssa erityisesti syöpä ja kipupliklinikan kanssa. Asiantuntijaapua hankitaan lisäksi Terhkdin lääkäreiltä stpalveluna. Ssiaalialan saamiskeskus Versn timinta Lähisuhde ja perheväkivallan ehkäisy ja hit Seudullinen timintasuunnitelma väkivallan ehkäisyyn ja krjaavien timien kuvaamiseen ja kehittämiseen n valmistunut vunna Se n kttu kuntien, järjestöjen ja pliisin edustajista kstuvassa työryhmässä, jta Vers krdini. Ehkäisevän työn seutukrdinaati Ehkäisevän mielenterveys ja päihdetyön seudullinen krdininti n Versn järjestämää timintaa peruspalvelukeskuksille ja Lahdelle ja Heinlalle. Tämä mahdllistaa väestötasisen edistämistyön ja alueellisten työryhmien tuen. Ssiaaliasiamiestiminta Ssiaaliasiamiestiminnan PäijätHämeen kunnille tuttaa Vers stpalveluna. Tämä mahdllistaa bjektiivisuuden työssä ja kunnista saatavan tiedn alueellisen vertailun. Yhteistyö ssiaalipalvelujen järjestämisessä Palvelujen turvaamiseksi alueella n tehty yhteistyötä erityistä saamista vaativien ssiaalipalvelujen salta ja myös alueella yhteisten palvelukriteerien, maksujen ja krvausten määrittämiseksi. Seudullisena keskitettynä palveluna timii Päijät Hämeen perheneuvla, kasvatus ja perheneuvnta ja aviliittlain mukainen perheasian svittelu. Pikkulapsityöryhmän timinta n alkanut syksystä 2013 alkaen ja siihen liittyvä seudullinen yhteistyö lastenpsykiatrian ja perustasn timijiden kanssa. 23 Lisäksi timii keskitetty perheikeudellinen yksikkö, seudullinen perhehityksikkö ja sen palvelut ml. yhtenäiset palkki ja krvausperusteet ja ssiaalipäivystys n järjes

24 tetty yhteistyönä. Talus ja velkaneuvntaa, riks ja riitaasiiden svittelua ja maahanmuuttajien hjausta ja neuvntaa tutetaan keskitetysti. 24

25 2.3 Sivistyspalveluiden nykytila selvitysalueella Kuntien vastuulla levat sivistyspalvelut vidaan lukitella kahteen eri kategriaan: tiukasti ja väljästi nrmitettuihin palveluihin. Lukittelulla tarkitetaan tässä yhteydessä kunnalle lainsäädännöllä asetettua velvitetta tuttaa palvelua lainsäädännössä määritellyssä laajuudessa. Kuntien n järjestettävä varhaiskasvatus ja peruspetuspalveluita kuntalaisille, mutta useimmissa väljästi nrmitetuissa palveluissa kunnat vivat lähes vapaasti päättää missä laajuudessa (maantieteellisesti, ajallisesti, sisällöllisesti) palvelua järjestetään. Osassa väljästi nrmitetuista palveluista kunnan päätös tuttaa kyseistä palvelua jhtaa kuitenkin samalla tiukempaan nrmitukseen (esim. lukikulutus). Lukittelu ei ta kantaa kuntaperusteisen palvelututannn merkitykseen kunnan perustehtävien (kuntalaisten hyvinvinti, alueen elinvimaisuus jne.) näkökulmasta tai kustannusten jakautumiseen eri palveluissa kuntien, valtin ja palvelun käyttäjien kesken vaan perustuu pelkästään vimassa levan nrmituksen kunnille asettamaan velvitteeseen tuttaa kyseistä palvelua. Tiukasti nrmitettuja selvitysalueen kuntien tuttamia sivistyspalveluita vat Varhaiskasvatus (Laki ja asetus lasten päivähidsta) ja Peruspetus (Peruspetuslaki ja asetus). Väljästi nrmitettuja selvitysalueen kuntien tuttamia sivistyspalveluita vat Kulttuuri (Laki kuntien kulttuuritiminnasta, kirjastlaki ja asetus, muselaki ja asetus, teatteri ja rkesterilaki); Liikunta (Liikuntalaki); Nuris (Nurislaki ja asetus); Vapaasivistystyö (Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä); Taiteen peruspetus (Laki ja asetus taiteen peruspetuksesta); Tisen asteen kulutus (Lukilaki ja asetus). Aamu/iltapäivä timinta Kerhtiminta Liitteessä k. lainsäädäntö Sivistystimen nykytila selvitysalueen kunnissa Hllla: Hlllan sivistystimen palvelurakennetta n vimakkaasti uudistettu ja tiivistetty niin kuluverkn kuin päivähidnkin salta sana taluden speutushjelmaa. Vapaaaikatimen salta palveluverkk tarpeen muutsta ei le näköpiirissä. Palveluverkn salta lähitulevaisuudessa ei le tarvetta tiivistää rakennetta j päätetystä. Oppilasmäärien kehityksen ja palvelutarpeen näkökulmasta päätetty rakenne n tarvetta vastaava. 25 Palveluverkk n jaettu kk kunnan salta kahteen palvelualueeseen, jita mlempia hallinni yhteistyössä työparina palvelualueen rehtri ja varhaiskasvatuksen pal

26 velupäällikkö yhdessä palvelualueiden muiden esimiesten kanssa. Timintamallia tteutetaan jaetun jhtamisen ja henkilöstön aidn sallistamisen kautta. Jkainen sivistystimen esimies sallistuu myös kk timialaa kskevaan valmisteluun sekä suunnitteluun. Hlllan kunta n linjannut vuden 2014 talusarvissa merkittäviä taluden speuttamistimia. Timintamenjen säästöt näkyvät palveluissa. Kunnan palveluverkk supistuu timintavuden aikana, kun Miekkiön kulu lpettaa timintansa ja Ylikartann, Piiparin ja Viirikukn päiväkdit lpettavat timintansa. Kirjastn aukilajat supistuvat ja kulujen tuntikehys alenee. Lukin lakkauttamisen myötä lukipalvelujen tarjnta kunnassa päättyy ja kaikki IIasteen kulutus haetaan tämän jälkeen etäämpää. 26 Hämeenkski: Iitti: Syksystä 2011 Hämeenksken kulutimessa esi ja lukkien peruspetus keskitettiin kunnan ainalle, Hämeenksken kululle. Vuden 2012 alusta päivähit keskitettiin kulun yhteyteen valmistuneeseen Päiväkti Päivänpaisteeseen. Kululle keskitettiin v kesällä edelleen kunnan rukapalvelut, jssa valmistetaan ateriita myös Oivan vanhustyölle ja ktipalvelun ateriapalveluun kunnan alueella. Ylälukkien ppilaiden petus n tistaiseksi stettu Hämeenlinnan kaupungilta Lammin taajaman Hakkalan kululta. Tiivistyvän seudullisen yhteistiminnan ja erityisesti OPS2016:n velvitteiden phjalta n tarkitus lähiaikina tutkia ylälukkapetuksen yhteistyömahdllisuuksia PäijätHämeen suunnalta. Kunta järjestää esipetusta ja peruspetusta kunnassa asuville ppivelvllisille lapsille viidessä alakulussa, erityiskulussa ja Iitin yläkulussa.. Peruspetuksen jälkeistä lukikulutusta annetaan Iitin lukissa. Yläkulussa ja lukissa käy ppilaita myös Orimattilasta ja Kuvlasta Lisäksi kunta järjestää aikuiskulutusta Iitin kansalaispistssa. Iitin kunnan ylläpitämässä Iitin kansalaispistssa järjestetään yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa aikuiskulutusta sekä lyhytkestista ammatillista täydennyskulutusta. Kunta kuuluu jäsenenä Kuvlan seudun kuntayhtymään, jka järjestää tisen asteen ammatillista perus ja jatkkulutusta sekä ppispimuskulutusta kuntayhtymän alueella. Kuntayhtymä n myös sakkaana ammattikrkeakulutusta järjestävässä Kymenlaaksn ammattikrkeakulussa. Iitin kunnan kaikki erityispetus n resurssitu erityispetusyksikköön. Erityislukat n sijitettu peruspetusta antavien kulujen yhteyteen sekä kahden lastensujelulaitksen yhteyteen hulehtimaan hustaantettujen lasten peruspetuksen saamisesta. Erityispetusta järjestetään myös yhteistiminnassa lähikuntien kanssa. Harjaantumispetus järjestetään Kuvlassa Tähteenkadun kulussa (Kuusaankski) ja dysfasiapetus Kuvlassa Viialan kulussa (Myllykski). Oppilasmäärät vat lleet lievästi laskevia. Iitin kuntastrategian mukaisen kuluverkn mitituksen mukaisesti kunnassa ei le alle 3pettajaisia kuluja.

27 Kärkölä: Kärkölän sivistystimi n timinnallisesti sa Hlllan palvelualuetta, tilaaja/tuttajamallin mukaisesti. Kärkölän palveluverkk n vielä hajallaan ja tarvetta palvelurakenteen tarkastelulle lisi. Lukitiminta n näillä näkymin päättymässä Timinnan muutksen ja ppilasmäärien näkökulmasta palveluverkssa lisi selkeästi parantamisen varaa. Oppilasmäärät vat lleet j pidemmän aikaa laskevia, jten kuluverkka n välttämätöntä tarkastella lähivusina. Kärkölän lukin lakkautuminen jhtaa haasteeseen yläkulupetuksen järjestämisen ja sen säilymisen näkökulmasta. Yläkulu jää ppilasmäärältään pieneksi, jllin myös petustuntien määrä jää alhaiseksi humiiden petuksen virkarakenne. Tilannetta vi lähestyä yhtenäisen peruspetuksen kautta, jllin peruspetus n keskitetty Kärkölän alueella yhtenäisen peruspetuksen mallin mukaisesti tai vaihtehtisesti siten, että yläkulupetus järjestetään seudullisesti keskitetysti ja säilytetään pienet kuluyksiköt alakulujen salta. Lahti: Lahden sivistystimialalla n tarkasteltu säännöllisesti palveluiden ja palveluverkkjen timivuutta palvelutarpeen, timintjen kehittämisen ja tuttavuuden näkökulmasta. Palveluverkkn liittyvä suunnittelu, taustatietjen ajantasaisuus ja tulevien palvelutarpeiden ennakinti n jatkuva prsessi, jssa humiidaan palvelutarpeet, ennakidaan muutkset palvelutarpeissa ja khdennetaan tulevaisuuden palvelujen suunnittelua. Palveluverkn suunnittelussa käytetään apuna Lahden yleiskaavan 2015 aluekhtaisia väestöennusteita, jiden mukaan palveluverkkn khdistuu kasvupaineita Lahden itäisellä ja eteläisellä alueella. Varhaiskasvatuksen salta tulevaisuudessa tarvitaan keskitettyä palveluhjausta ja yksityisen hidn timintaedellytysten tukemista. Ilta viiknlppu ja vurhitpalvelut pyritään keskittämään. Esipetus pyritään saamaan kulujen yhteyteen. Peruspetuksen salta linjaustarve n edelleen palveluverkssa ja tiljen käytön tehstamisessa. Nurispalveluissa nähdään tärkeäksi alueellisen timintamallin rakentaminen kulutus ja nuristakuun tavitteiden tteuttamiselle. Kirjast ja tietpalveluiden salta n tarvetta tulevaisuudessa uudistaa ja mdernisida fyysiset ja liikkuvat palvelut. Kk yleissivistävän aikuiskulutuksen keskitettyjä palveluita ja palvelurakenteita tulee tarkastella kknaisuutena. Lasten kulttuuriverksta kehitetään edelleen. Liikunta ja kulttuuripalveluiden sekä tapahtumatiminnan linjaukset ja paintukset vat tulevaisuuden suunnittelussa mukana. Lahdessa timii kaksi yksityistä lukikulutuksen järjestäjää: Lahden yhteiskulun luki ja Lahden Steinerkulun luki. Lahden Lysen luki ja Salpausselän luki yhdistyvät yhdeksi lukiksi Nastla: 27 Nastlassa n vuden 2014 alussa päätetty varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen palveluverkkuudistuksesta. Palveluverkka n linjattu karsittavaksi siten, että Nastlassa timii viisi alakulua ja yksi yläkulu aiemman kahdeksan ala ja kahden ylä

28 kulun sijasta. Samalla kaikki esipetus ja esippilaiden päivähit siirtyy kulujen yhteyteen, jtta päiväkteihin saadaan lisää hitpaikkja. Uudistus edellyttää laajja investinteja sekä saneerausten että uudisrakentamisen mudssa. Tiljen käyttöä tehstetaan aiemmasta. Ammatillinen peruskulutus sekä lukikulutus n järjestetty kulutuskeskus Salpauksen timesta. Kunnan pääkirjast timii Rakkivessä. Kirjastaut kiertää laajasti kuntaa. Liikuntapalveluiden haasteet liittyvät väestön fyysisen kunnn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Nurisn tilanne saattaa tulevaisuudessa edellyttää laajenevien palveluiden tarvetta. Kulttuuritapahtumien vimavarat vat hyvin vähäiset. Timintaa tteutetaan avustuksin yhdistysten timesta. Ktiseutumuse kaipaa krjausta Sivistyspalveluiden hallint Kuntien sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta. Kaikissa kunnissa myös varhaiskasvatus n sivistyslautakunnan alaisuudessa. Vapaan sivistystyön palveluiden tuttamisesta vastaa Lahden kaupunki Wellampistn salta ja Iitin kunta Iitin kansalaispistn salta. Muita vapaan sivistystyön timijita alueella vat PäijätHämeen kesäylipist, Harjulan kansalaispist ja Lahden kansanpist. Taiteen peruspetusta tuttaa Wellampist, Lahden Musiikkipist, Lahden Tanssipist ja Lahden Knservatri, Tait Häme ry., Lahden tanhuujat ry., Möysän Nurisseura ry., Ht Club liikuntakulu, Musiikkileikkikulu Musiikkimarakatti Oy, Lahden musiikkimaa Oy, Musiikkikulu Hauskat Sävelet sekä Iitin alueella PhjisKymen musiikkipist. Kirjastpalveluiden tuttamisesta alueelleen vastaa kuntien pääkirjastt Lahti, Hllla, Hämeenkski, Nastla ja Iitti. Lahden pääkirjast n myös PäijätHämeen maakuntakirjast. Lukikulutusta järjestävät Lahden kaupunki, Kärkölän kunta (vuteen 2015) ja Iitin kunta. Selvitysalueen kunnat Iitin kuntaa lukuun ttamatta vat PäijätHämeen kulutuskuntayhtymän jäseniä. Kulutuskuntayhtymä tuttaa ammattikrkeakulutusta ja tisen asteen ammatillista peruskulutusta sekä lukikulutusta (Salpauksen luki). Iitin kunta n jäsenenä Kuvlan seudun kuntayhtymässä. Liikuntapalvelut tutetaan sivistyspalveluiden hallinnssa kaikissa muissa kunnissa paitsi Hlllassa, jssa liikuntapalveluista vastaa kunnan tekninen timi. Lahdessa liikuntapalveluiden tehtäviin kuuluu kansallisten ja kansainvälisten urheilutapahtumien lsuhteiden luminen. 28

29 Sivistyspalveluiden peratinaalinen hallint LAHDEN SIVISTYSTOIMIALA timialajhtaja HOLLOLAN SIVISTYSTOIMIALA Hllla ja Kärkölä sivistysjhtaja HÄMEENKOSKEN SIVISTYSTOIMI rehtri Yhteistimintaspimus sivistystimen kehittämiseksi NASTOLAN SIVISTYSTOIMISTO sivistystimenjhtaja IITIN SIVISTYSPALVELUIDEN PÄÄVASTUUALUE sivistystimenjhtaja 29

30 2.3.3 Sivistyspalveluiden yhteistyön nykytila Wellampist n seudullinen kansalaispist, jssa vat mukana selvitysalueen kunnista Hllla, Hämeenkski, Kärkölä ja Nastla. Wellampist kuuluu Lahden kaupunkirganisaatin. Hlllan, Kärkölän, Lahden ja Nastlan kulukuljetussuunnittelun hitaa keskitetysti Lahden kaupunkiseudun hankintatimi jka kuuluu Lahden kaupunkirganisaatin. Lahdessa timii AliJuhakkalan kulu, jka n vaikeimmin kehitysvammaisille pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä leville lapsille ja nurille tarkitettu erityiskulu. Ali Juhakkalassa piskelee useiden kuntien ppilaita. Kanervikn sairaalakulu sekä siihen liittyvä päiväpliklinikka (Vapaudenkatu 6) antavat petusta keskussairaalan lasten ja nurispsykiatrian sastjen ptilaille sekä muille pitkään hidssa leville lapsille ja nurille. Oppilaat vat PäijätHämeen sairaanhitpiirin alueelta. Hlllassa Kankaan kulun yhteydessä timii seudulliset ETAPPIlukat, jtka tuttavat petuspalvelua vaikeimmista psykssiaalisista ngelmista kärsiville lapsille ja nurille. Etappilukilla työskentelevät psykiatriset sairaanhitajat vat Oivan palveluksessa. Peruspetuksen liittyen kaikki kunnan järjestävät ppilailleen ppilashultpalvelut. Hlllassa, Hämeenkskella ja Kärkölässä kulupsyklgi ja kuraattripalvelut hankitaan Peruspalvelukeskus OIVA:sta. Iitti ja Nastla hankkivat kulupsyklgi ja kuraattripalvelut Peruspalvelukeskus AAVA:sta. Lahdessa kulupsyklgit ja kuraattrit vat sijitettuna sivistystimialan hallintn. Kulu ja piskeluterveydenhultpalvelut tuttaa Hlllassa, Hämeenkskella ja Kärkölässä Peruspalvelukeskus OIVA. Iitin ja Nastlan kuluterveyspalvelut tuttaa Peruspalvelukeskus AAVA. Lahden kaupungissa kaupungin ssiaali ja terveystimiala tuttaa kulu ja piskeluterveydenhultpalvelut. Yhteistimintaspimukseen perustuva sivistystimen seudullinen yhteistyö Selvityskunnat, lukuun ttamatta Iitin kuntaa, vat spineet yhteistimintaspimuksella sivistystimen kehittämisestä kuntien yhteistimintana. Selvitys kuntien lisäksi yhteistimintaspimuksessa vat mukana kaikki PäijätHämeen kunnat. Yhteistimintaa edistetään kuukausittaisissa sivistystimen jhtavien viranhaltijiden hjausryhmän kkuksessa. Yhteistimintaa rganisi ja krdini kuntien yhteisellä päätöksellä Lahden kaupungin sivistystimiala. Yhteiset timinnan kehittämiskhteet nusevat lainsäädännön muutksista, seudullisen arviintipalautteen phjalta ja yhteisesti tärkeiksi kettujen kehittämistarpeiden mukaan. Yhteistiminnassa syntyneet keskeiset kunnissa käytössä levat timintamallit vat muun muassa: ppilas ja piskelijahulln timintamalli ppilaanhjauksen timintamalli klmeprtaisen tuen timintamalli sivistyspalveluiden arviinti ja palautteen systemaattinen käyttö kunnan sivistyspalveluiden kehittämistiminnassa esi ja peruspetuksen tiet ja viestintätekniikan timintamalli pettajien täydennyskulutuksen järjestämisen verkstmalli

31 kirjast ja tietpalveluiden verkkkirjastn tteuttaminen Lastenkulttuuriverkstn timinta yhteinen petussuunnitelmatyö tisen asteen yhteistyön timintamalli Salpausselän kuntajakselvitys 31

32 2.4 Teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytila selvitysalueella Tekniset ja ympäristöpalvelut hulehtivat yhdyskunnan timinnan ja kehittämisen edellyttämistä timenpiteistä kuten suunnittelu, rakentamis, käyttö, kunnssapitja valvntatehtävistä. Palveluiden tulsalueeseen kuuluvat kunnasta riippuen mm. hallint, kaavitus ja maankäyttö, kiinteistötimi, rakennusvalvnta, ympäristönsujelu ja yksityistieasiat. Tekniset ja ympäristöpalvelut vat lunteeltaan eri tyyppisiä kuin selvityksessä esitetyt sivistys ja ste palvelut. Mnet tekniset palvelut järjestetään j tällä hetkellä seudullisena palveluna, eikä selvitysalueen kuntien yhdistyminen tisi niiden tteuttamiseen merkittäviä muutksia. Useat palvelut vat myös ammatillisia palveluita, jita hidetaan mm. ammattilaisten kesken tai yhteistyössä muiden vastaavien ammattitimijiden kesken. Kuntien teknisiä ja ympäristöpalveluja hitavien rganisaatiiden vastuualueet pikkeavat tisistaan mm. siinä, hitavatk ne tila ja kiinteistöasiita. Lahdessa nämä vat sa knsernipalveluita, muissa kunnissa sa teknistä rganisaatita. Suraan kuntalaisille tarjttavia teknisen ja ympäristötimen palveluita vat katujen ja puistjen ylläpit sekä julkisen liikenteen ja jätehulln järjestäminen. Nämä eivät le riippuvaisia palvelupisteistä vaan tarjtaan kaikille ktivelle saakka. Hallinninnin salta yhteistyötä tehdään j laajasti. Lahti keskuskaupunkina n luntevasti ttanut vastatakseen jidenkin lakisääteisten seudullisten teknisten ja ympäristöpalveluiden hallinnnn, mikä suurelta sin vaikuttaa siihen, että rganisintitapa yhteistimintana n erilainen kuin alueen muiden kuntien teknisen timen kknaisuuden rganisinti. 32

33 2.4.1 Lahden kaupungin tekninen ja ympäristöala Tekninen ja ympäristötimiala lu perusedellytykset kaupungin ja sen ympäristön kestävälle kehittymiselle sekä asukkaita ja asiakkaitaan tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle hulehtimalla 33 alueiden käytön suunnittelusta, kiinteistönmudstuksesta, kartast ja sijaintitietjen ylläpidsta sekä maan hankinnasta, hallinnasta ja luvutuksesta, Lahden ja Nastlan sekä sin myös Hlllan, Asikkalan, Kärkölän ja Hämeenksken asunttimeen liittyvistä tehtävistä, kadunpidsta ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidsta sekä liikennejärjestelmän suunnittelusta ja pysäköinninvalvnnasta, Lahden, Hlllan ja Nastlan ympäristön ja lunnnsujelun sekä vesistöjen ja kalastuksenhitn liittyvistä tehtävistä, Lahden, Nastlan ja Kärkölän rakennusvalvnnasta sekä ympäristöterveydenhullsta, eläinlääkintähulln järjestämisestä, Asikkalan, Hartlan, Heinlan, Hlllan, Hämeenksken, Kärkölän, Lahden, Nastlan, Padasjen, Orimattilan ja Sysmän mudstaman alueen jukkliikenteen lupaviranmaistehtävistä yhteistimintaspimuksen mukaisesti sekä Asikkalan, Heinlan, Hlllan, Hämeenksken, Kärkölän, Lahden, Myrskylän, Nastlan, Orimattilan, Padasjen, Pukkilan ja Sysmän mudstaman alueen jätehultviranmaiselle kuuluvista tehtävistä yhteistimintaspimuksen mukaisesti.

34 Teknisen ja ympäristötimialan timieliminä vat tekninen lautakunta, Lahden seudun ympäristölautakunta, Lahden seudun rakennuslautakunta, Lahden seudun jukkliikennelautakunta ja PäijätHämeen jätelautakunta. Lautakunnat edistävät ja hjaavat kuntalaisten vaikutuskanavana timien asianmaisten kaupunkien ja kuntien valtuustjen tahta nudattaen lautakuntien alaisten tulsyksiköiden timinnan ja tulsten laatua. Teknisen lautakunnan alaisina timivat hallinnn, kunnallistekniikan ja maankäytön tulsyksiköt. Lahden seudun ympäristölautakunnan alaisena timii Lahden seudun ympäristöpalvelut yksikkö. Lahden seudun rakennuslautakunnan alaisena timii Lahden seudun rakennusvalvnta yksikkö. Organisaatirakenne Teknisen ja ympäristötimialan tulsyksiköt vat hallint, kunnallistekniikka, maankäyttö, Lahden seudun ympäristöpalvelut sekä Lahden seudun rakennusvalvnta. Hallint vastaa lautakunta, jhtamisen tuki, henkilöstö, laki, talus, tiettekniikka, tiet, tutkimus ja viestintäpalvelujen tuttamisesta ja kehittämisestä. Kunnallistekniikka vastaa kadun ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidsta sekä liikennejärjestelmän suunnittelusta. Maankäyttö vastaa alueiden käytön suunnittelusta, kiinteistönmudstuksesta, kartast ja sijaintitietjen ylläpidsta sekä maan hankinnasta, hallinnasta ja luvutuksesta. Lahden seudun ympäristöpalvelut vastaa ympäristönsujelusta, lunnnsujelusta, vesistöjen ja lunnnhidsta sekä maaainesten tsta. Lahden seudun rakennusvalvnta vastaa rakentamisen neuvnnasta ja valvnnasta, rakennusluvista ja rakentamiseen liittyvistä tarkastuksista sekä terveydensujelusta ja eläinlääkintähullsta Kärkölän kunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta timii kunnan ympäristönsujelu ja lupaviranmaisena, maaaineslupien valvntaviranmaisena ja päättää maankäyttö ja rakennuslain mukaisista pikkeamis ja suunnittelutarveratkaisuista. Liittymisvelvllisuuden valvnta vesihultlaitksen timintaalueella kuuluu myös lautakunnan tehtäviin. 34 Ympäristösujelusihteeri n Kärkölän ja Hämeenksken kuntien yhteisesti

35 palkkaama. Palkkauskustannuksista Kärkölän suus n 70 %. Ympäristölautakunta yhteensä Salpausselän kuntajakselvitys TP 2012 TA 2013 TA ehd TA 2014 MUUT% TS2015 TS2016 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , Tekninen lautakunta Vastaa Kärkölän Veden ja man lämpölaitksen timinnasta verkstineen sekä asemakaavaalueella levien teiden kunnssapidsta ja rakentamisesta. Vastaa kunnan kiinteistöjen ja ulk ja liikuntaalueiden kunnssapidsta ja rakentamisesta. Vastaa siivus ja rukahulln palvelujen tuttamisesta kunnan muille yksiköille, kuten kuluille, päivähidlle ja vanhainkdille. Tekninen lautakunta yhteensä TP 2012 TA 2013 TA ehd TA 2014 MUUT% TS2015 TS2016 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , Nastlan kunta Teknisten palvelujen tunnuslukuja 2014 Kknaishenkilöstömäärä nin 50 (siivus ja rukahult ei kuulu teknisten palvelujen rganisaatin). Taluden lukuja: Tekniset palvelut ilman taseyksiköitä Käyttötalus: ment nin 4,5 milj., sis. pelastuslaitksen maksusuuden, LSKT Oy:n spimussummat, LSYP:n ja Lahden seudun rakennusvalvnnan nettment Investinnit: nin 3 milj. Tilapalvelu: Käyttötalus: ment nin 3,4 milj., tult nin 5,6 milj. Investinnit: nin 4 milj. Vesihultlaits: Käyttötalus: ment nin 1,7 milj., tult nin 2,9 milj. Investinnit: nin 3 milj.

36 2.4.4 Hlllan kunta Tekninen lautakunta Teknisen timialan vastuualueet vat hallint, maankäyttö, rakennusvalvnta, kuntatekniikka, tilakeskus, kiinteistöpalvelut, liikunta ja vesihultlaits. Tekninen timiala järjestää asumisen ja elinkeinelämän tarvitsemat kuntatekniikan palvelut, vastaa timitiljen rakennuttamisesta, kiinteistöjen ylläpidsta ja käyttäjäpalveluista. Tekniset palvelut mahdllistaa hallintkuntien palvelututannn järjestämällä hallintkunnille timivat ja terveelliset tilat. Tekninen timiala lu saltaan edellytykset liikunnan harrastamiseen sekä vastaa vesihultlaitksen liiketiminnasta asetettujen tavitteiden mukaisesti. Hlllan vesihultlaits vastaa Hlllan kunnan yleisen vesihulln järjestämisestä lakien ja määräysten mukaisesti. Hlllan kunta n spinut vesihulln järjestämisestä ja vesihultpalvelujen tuttamisesta Lahti Aqua Oy:n kanssa knsessispimukseen perustuen vudesta 2008 alkaen. Spimuksen kknaiskest n 15 vutta. Timialan kknaishenkilöstömäärä nin 154 (n. 147,5 htv) Taluden lukuja: Tekniset palvelut ilman nettbudjetituja yksiköitä: Käyttötalus: kulut nin 4,5 milj., sis. pal ja pelastustimen maksusuuden ja ympäristövalvnnan nettkulut Investinnit: nin 4,5 milj. Tilakeskus: Käyttötalus: kulut nin 6,7 milj., tutt nin 12,4 milj. Investinnit: nin 9,1 milj. Varikk: Käyttötalus: kulut nin 0,5 milj., tutt nin 0,5 milj. Liikunta: Käyttötalus: kulut nin 2,0 milj., tutt nin 0,8 milj. Kiinteistöpalvelut: Käyttötalus: kulut nin 6,1 milj., tutt nin 6,2 milj. Vesihultlaits (taseyksikkö): Käyttötalus: kulut nin 2,0 milj., tutt nin 3,6 milj. Investinnit: nin 2,5 milj. 36

37 Tekniset palvelut (sisältää vesihultlaitksen) TP 2012 TA 2013 LTK 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tutt Muuts 4,8 % 0,3 % 0,3 % 1,0 % 1,0 % Valmistus maan käyttöön ,9 % 0,0 % 0,0 % 0,8 % 0,0 % Kulut Muuts 1,9 % 0,5 % 0,3 % 0,8 % 1,0 % Nett Muuts 31,8 % 0,9 % 0,5 % 2,4 % 1,0 % Hämeenksken kunta Hämeenksken kk teknisten palvelujen henkilöstön määrä n 11. Teknisen lisäksi tällä henkilöstöllä hidetaan rakennusvalvnta. Ympäristönsujelu stetaan Kärkölältä 1½ päivää viikssa. Käyttötalusment vat (sisältää pelastuslaitksen suuden) Investinnit vat Suurin yksittäinen investinti n tehstetun palveluasumisyksikön rakentaminen Iitin kunta Tekninen päävastuualue Iitin kunnan teknisen päävastuualueen tehtävät jakautuvat teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan alaisiin timintihin. Tekninen lautakunta vastaa kunnan investintien suunnittelusta ja tteuttamisesta sekä maamittaustimesta, kiinteistöjen, yleisten alueiden ja katujen hidsta. Lautakunnan alaisuudessa timii yksityistieasiista vastaava yksityistiejast. Rakennuslautakunta vastaa rakennus ja maaainesvalvnnasta. Lautakunnan timialaan kuuluvat myös asuntasiat, Kuntaknserniin kuuluva Iitin vukratalt Oy vastaa kunnan vukrataltutannsta sekä sen ylläpidsta. Kausalan Lämpö Oy vastaa kunnan kauklämpötiminnasta sekä vesi ja jätevesihullsta. Vesihult n yhteydessä Kuvlan vesilaitkseen ja Iitin jätevedet jhdetaan Kuvlan jätevedenpuhdistamlle. Pal, pelastus ja sujelutimen palvelut stetaan Kymenlaaksn pelastuslaitkselta, jka n Ktkan kaupungin liikelaits. Kymenlaaksn pelastuslaits vastaa pal, pelastus ja sujelutyöstä kk Kymenlaaksn maakunnan alueella. 37

38 Ympäristöterveydenhult (terveysvalvnta, ympäristönsujelu ja eläinlääkintähult) stetaan Kuvlan kaupungilta, jnka rakennus ja ympäristölautakunta timii kunnan ympäristöviranmaisena. Jätehullsta vastaa kunnassa Kymenlaaksn kuntien ja Mäntyharjun kunnan mistama Kymenlaaksn Jäte Oy. Jätelautakunta n Kuvlan kaupungin alainen timielin jnka jäsenistössä vat edustettuina edellä mainitut kunnat. Kunnan maankäytön suunnittelusta vastaa kunnanhallituksen alainen kaavitustimikunta. 38

39 3. Palveluverkn kehityskuva selvitysalueella Selvitysalueen väestön ikärakenteesta jhtuva pistuma n niin suuri, että kaikilla ammattialilla vi lla tulvaisuudessa henkilöstörekrytinnissa ngelmia, vaikka ammattirakenteen muutksen aiheuttama tarve lisikin vähenevä. Uuden työviman tarve n erityisen suuri hit ja palvelualilla, tellisuudessa sekä jht ja asiantuntijatehtävissä. Työmarkkinilta pistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Tämä aiheuttaa jatkuvia paineita kulutusrakenteelle ja palvelutarjnnan järjestämistaville. Selvitysalueen kunnat vat missa strategisissa linjauksissaan ttaneet humin kuntataluden hankalan tilanteen. Esimerkiksi valtinsuudet vat vunna 2014 samalla taslla kuin vunna Vuden 1990 jälkeen kuntien tehtävien lukumäärä n kaksinkertaistunut, mutta henkilöstön määrä ei le kasvanut tehtävien kasvun suhteessa. Tämä n heijastunut kuntien kykyyn hitaa vapaaehtisia tehtäviä lakisääteisten tehtävien hidn viedessä yhä enemmän resursseja. Säästö ja vakauttamistimenpiteet n khdistettu kunnissa tasaisesti kaikille timialille ja palveluverkka n j pidemmällä aikavälillä karsittu, jissakin kunnissa merkittävästi. Kuntien palveluverkn ylläpitämiseen pyritään kestävällä kustannusrakenteella, mikä merkitsee päätöksentekijöiltä rhkeutta puuttua hyvinvintipalveluiden tuttamistapaan vähentämättä kansalaisten turvallisuutta. Viimeisenä keinna kustannusrakenteen hillitsemisessä n puuttuminen palveluiden laatuun. Kuntien nykyisellä kantkyvyllä ei le mahdllisuutta tuttaa sillä vlyymillä palveluita tulevaisuudessa jlla ne tällä hetkellä tutetaan. Selvitysalueen kunnissa tullaan tekemään vaikeita taluden speuttamispäätöksiä tulevina vusina. Tulevaisuuden palveluverkka tulee suunnitella pitäen mielessä kknaistaludelliset ratkaisut. Tulevaisuuden ennustamisen epävarmuus kuntataludessa asettaa vahvat haasteet palveluverkn kuvaamisen knkretialle. J aiemmin kuvattu väestörakenteen muuts merkitsee kunnissa palvelutarpeen uudelleen arviintia suurten ikälukkien saavutettua eläkeiän ja eliniän pidentyessä. Väestöennuste määrittää hivapalveluiden ja sairaanhidn tarpeen sekä näiden palveluiden tarjamiseen käytettävissä levien vertuljen määrän. Hivaväestöksi luetaan yli 75 vutiaat asukkaat. Sivulla 8 levasta kaavista ilmenee selkeästi, että yli 75 vutiaiden asukkaiden määrä tulee npeasti kasvamaan, mikä lisää hivan tarvetta ja ikääntyvien palveluiden kysyntää ja myös varsin uudenlaisten palveluiden tarvetta. Ikäihmisten laatususitus merkitsee sitä, että yli 75vutiaista yli 90 % asuu tulevaisuudessa ktnaan. Tämä merkitsee laits ja palveluasumispaikkjen purkamista ja tisaalta tarvittavien palveluiden timittamista kteihin muilla keinin. Varsinaisen iästä jhtuva sairaanhidn tarve lisääntyy npeasti vasta vuden 2025 jälkeen. (Hivan n kyettävä selviämään nin kaksinkertaisesta vanhusmäärästä nykyisin resurssein ja sairaaliden n pystyttävä hitamaan 3040 % enemmän vakavasti sairaita vanhuksia). 1 Muuttliikettä tutkittaessa n havaittu, että viime vusina eläkeläisten merkittävimmät muuttvirrat suuntautuvat suurista kaupungeista pienempiin. Viitteitä näkyy myös siitä, että suuret ikälukat siirtyvät eläkkeelle jäädessään lähemmäs syntymäseutujaan. Tämä merkitsee selvitysalueen kuntien salta yhä lisääntyvää eläkeläisten määrää sekä paineita keskustjen asunttutannlle. Kun edulliset asuntmarkkinat keräävät tulevaisuudessa parhaat vernmaksajat, khdistuu sinne myös suurimmat palvelutarpeet Kinnula Malmi Vauaram; Sisältöä steuudistukseen. KAKS Kytö KralLeszczynska; Muuttliikkeen vittajat ja häviäjät. KAKS 2013

40 Nuremmat ikälukat taas vat tttuneita käyttämään erilaisia teknisiä laitteita käyttäessään mnia palveluita. Tähän teknlgiapaintteiseen palvelujen kysyntään tulee tulevaisuudessa luda yhä enemmän keinja. Sähköisten palvelujen tarjntaa tulee leellisesti mnipulistaa ja lisätä. Tulevaisuuden kehityskuvan lumisessa tärkeää n luda linjaukset tulevien palveluiden kknaisuudesta ja mahdllisuuksista selvitysalueella. 40

41 4. Suunniteltuja linjauksia Kunnat timivat hyvinvintivaltin perustana. Kuntalaisten arki n sujuvaa, kun jkapäiväiseen elämään liittyvät palvelut timivat. Tämä kskee kknaisuutta, siis muitakin kuin kuntien hyvinvintipalveluja, esimerkiksi elintarvikkeiden stamista, liikkumista ja turvallisuutta. Hyvinvintipalvelut mudstavat kknaisuuden, jssa n mukana kuntien, valtin, yksityisen ja klmannen sektrin tuttamia palveluja. Lähipalvelu merkitsee eri asiita eriikäisille ja erilaisissa elämäntilanteessa leville kuntalaisille. Tällöin myös etäisyys lähipalveluun vaihtelee. Vanhusväestölle lähipalvelu n usein ktiin vietävää palvelua, kun jillain muilla lähipalvelu vidaan hakea hieman kauempaakin. Lähipalveluiden saatavuuden hella tulee humiida myös saavutettavuus. Kuntaliitt määritteli vunna 2009 palvelut lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja laajan väestöphjan palveluihin. Kuntaliitn määritelmän mukaan lähipalveluja väestö tai ainakin sa asukkaista käyttää tistuvasti, jpa päivittäin. Lähipalvelut tarjtaan kuntalaisten lähiympäristössä. Niiden piiriin n helpp hakeutua, tai ne tudaan ihmisille ktiin. Lähipalvelujen järjestämisvastuu vi kuulua väestöphjaltaan laajemmalle rganisaatille. Ssiaali ja terveysministeriö esitteli kalvsarjassaan julukuussa 2013 (SOTEuudistus järjestämislain valmistelu) kuvin Kansalaisten lähipalveluiden ja keskitettyjen palveluiden jattelusta stepalvelujen salta. Palveluverkktyöryhmä mukkasi jattelun kuvaamaan sekä ste että sivistystiminen palvelujen sisältöjä. 41

42 4.1 Suunnitelma hallinnn ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuttamisesta selvitysalueella Ssiaali ja terveyspalvelut Salpauskunnassa Ssiaali ja terveyspalveluiden järjestämisestä n tehty kansallinen esitys, jka tulee vaikuttamaan ssiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen uudessa kunnassa. Ssiaali ja terveydenhulln palvelujen järjestämisen keskeiset periaatteet uudessa kunnassa vat seuraavan tekstin mukaisia. Palveluverkka tulee arviida hulella ja tulevaisuutta ennakiden 42 Ammattitaitisen ja saavan henkilöstön saatavuuden, resurssien ptimaalisen käytön ja ikeaaikaisen, hyvän palvelun turvaamiseksi n leellista, että palveluverkk mudstuu timivista ja tehkkaista kknaisuuksista. Palveluverkn tulee perustua kunnan asiakkaiden palvelutarpeeseen. Terveyskeskus ja ssiaalipalveluverkk tulee mudstua siten, että erityistä saamista vaativat palvelut keskitetään lähtökhtaisesti yhteen paikkaan (ns. pääterveysasema tai ssiaalipalvelukeskus tms.) ja kevyemmät lähipalvelut useampaan väestön palvelutarpeen mukaisiin timipisteisiin. Palveluverkn suunnittelussa tulee humiida erittäin vahvasti ssiaali ja terveyspalvelujen vahva integraati (asiakaslähtöiset palveluprsessit). Terveyskeskussairaalaverkk tulee arviida tarkkaan. Erityissaamista vaativa palvelu tulee keskittää yhteen terveyskeskussairaalan, jnka tulisi prfilitua vahvana kuntutusyksikkönä, jhn n keskitetty riittävä asiantuntemus: geriatria, vaativa kuntutus, rtpedinen kuntutus ja palliatiivinen hit jne Lisäksi n arviitava, mitä sairaalapalveluja n tarkituksenmukaista sijittaa erikissairaanhidn ja päivystyskeskuksen yhteyteen. Tällainen palvelu n ainakin akuuttigeriatria siltä sin, kun asiakkaat hjautuvat palveluun päivystyksestä. Terveyskeskussairaalapalvelujen tulee tukea vahvasti ktna asumista ja timia ktihidn tukena. Sairaala ja kuntutuspalvelujen salta tulisi kehittää mbiilitimintja, kuten ktisairaalatimintaa ja tehstettua ktihita / ktikuntutusta. Oikeaaikainen timintakyvyn vajeen tunnistaminen, npea reaginti, tehkas akuuttitilanteen hit ja tiivis asiakkaan rlia krstava kuntutus vat avainasemassa, kun vastataan ikääntyvän väestön palvelutarpeeseen. Nykyinen timintamalli n tässä suhteessa uskallettava kyseenalaistaa, jtta saadaan aikaiseksi tdellinen timintaprsessien muuts. Sairaalasastkapasiteetti tulee arviida tarkkaan ja suhteuttaa siitä annettuihin susituksiin (vrt. esim. Kekmäen raprtti). Pitkäaikaista laitshita ei lähtökhtaisesti tarvita lainkaan, mikäli ikääntyneiden palvelurakenne timii muutin ptimaalisesti. Nykyiset käytössä levat tilat kaikissa timinnissa tulee arviida tarkasti. Erityinen humi tulee kiinnittää sairaalapalveluverkkn sekä vanhusten laits ja palveluasumisen verkkn.

43 Etähivaa tulee kehittää, samin liikkuvia palveluja (harkiten ja kustannushyötyanalyysia tehden) Kk kunta ikääntyy valtakunnallisesti tarkasteltuna npeasti ja väestö n ennestään ikääntynyttä. Tässä suhteessa timivat vanhuspalvelut vat kunnan taluden kestävyyden näkökulmasta kriittisessä asemassa. Ikääntyneiden palvelurakenteen kehittämisessä tulee humiida ktna asumisen mahdllisuus. Tämä edellyttää vahvaa panstusta asiakashjaukseen, ktiin vietäviin ja ktna asumista tukeviin palveluihin. Sillin, kun ikääntynyt henkilö tarvitsee pitkäaikaista ympärivurkautista hita, järjestetään se palveluasumisessa. Kska palvelutarpeen ennenäkemätön kasvu ei mahdllista edes nykytavitteiden mukaista palvelurakennetta, tulee myös tarkastella palveluasumisen vaihtehtja. Ktna asumisen ja palveluasumisen rajapinta tulee ttaa tarkasteluun. Erityisesti tulisi kiinnittää humita turvallisen asumisen kehittämiseen. Vanhuspalveluja tulisi kehittää ns. mnipulinen asumis ja palvelukeskusperiaatteen mukaisesti, jtka tulee tteuttaa alueiden erityspiirteet humiiden saksi nrmaalia asumista ja palveluja. Tarkituksenmukaista lisi kehittää ns. ktipesäpalveluja eli uuden kunnan eri sissa vi lla ktipesiä, jissa n esim. ikääntyneiden asumista, päivätiminnan ja kuntutuksen palveluja sekä kunnan että yksityisten ja järjestöjen tuttamina. Rakenteellinen työ yhteisöjen ja uuden kunnan eri sien ja esim. kylien timinnan tuntemiseksi ja hahmttamiseksi n tärkeää, näin saadaan myös muita kuin kunnan vimavarja mukaan väestön hyvinvinnin turvaamiseen Asiakashjaus Uuden Kunnan asiakkailla tulisi lla mahdllisuus saada yhdestä ja samasta timipisteestä laajaalaista asiakashjausta vähintään ssiaali ja terveyspalvelujen sisäisten palvelualueiden/rajjen yli; eli esim. samalla kertaa hjausta niin työhön ja työllistymiseen, asumiseen, timeentultukeen, ssiaalityöhön, vanhuspalveluihin kuin vammaispalveluihin liittyen. Asiakashjauksen tavitteena tulee lla asiakkaan kannalta ikeaaikaiset ja ikeat palvelut. Palvelujen pääpain tulee asiakashjauksen avulla hjata nykyistä kevyempiin palveluihin. Paljn palvelua käyttävien salta tulee kiinnittää erityinen humi palvelukknaisuuden krdinintiin. Kaikkea laajaalaista (erityis) asiantuntemusta ei le mahdllista viedä kaikkiin asiakashjaustimipisteisiin, kska henkilöstöresurssien käyttö tulee ptimida. Asiakashjausprsessit tulee suunnitella siten, että asiakkaan asia tulee hidettua, vaikka välittömässä asiakaspalvelupisteessä ei lisikaan jatkuvaa erityisasiantuntemusta. Kuntalaisilla tulee lla ikeus ikeasti valita erilaisten palveluvaihtehtjen välillä. Asiakashjauksen ydintehtävä n yhteistyössä asiakkaan kanssa löytää ikea asiakkaan mistama palveluratkaisu. 43

44 Asiakashjauksessa tulee hyödyntää myös sähköisen asiinnin mahdllisuuksia mahdllisimman laajasti. Sähköistä asiintia tulee kehittää sekä välitöntä asiakaspalvelua tukevana, mutta ensisijaisesti krvaavana vaihtehtna, esim. itsepalvelut. Samalla hulehditaan siitä, että myös sähköiseen asiintiin kykenemättömät kuntalaiset saavat asiansa hidettua asianmukaisesti. Käyttäjäkkemus Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen tulee lla palvelujen suunnittelun lähtökhta. On erittäin tärkeää aidsti kuulla ja ttaa humin kaikissa palveluissa käyttäjien kkemus ja systemaattisesti viedä sitä saksi palvelujen kehittämistä ja timintatapjen muuttamista. Keskitetty uuden teknlgian hallinninti Stepalveluissa käytettävän teknlgian hallinninti, kehittäminen ja käyttöön tn tulee lla keskitetysti krdinitua, kuitenkin niin, että teknlgia tudaan palvelemaan kuntalaisia ja palvelujen sujuvaa ja taludellista järjestämistä. Teknlgian hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä n leellisessa asemassa. Tärkeitä asiita vat sähköinen asiinti, itsepalvelut, etähiva ja palveluja tehstavat teknlgiaratkaisut sekä timiva yhteneväinen ssiaali ja terveydenhulln asiakas / ptilastietjärjestelmä. Ratkaisujen käyttööntssa n arviitava niiden panshyötysuhde. Ennalta ehkäisevät, ajissa tteutetut ja kuntalaisen matimisuuteen ja maan elinympäristöön svitetut palvelut Kaikessa timinnassa tulee palvelut svittaa kuntalaisen maan elinympäristöön ja vahvistaa matimisuutta, selviytymistä, ktna selviytymistä Timivien ennaltaehkäisevien palvelujen tteuttaminen edellyttää kuntalaislähtöisten eri hallintkuntien rajat ylittävien timintaprsessien vahvaa krdinintia. Hallintkuntarajjen lisäksi tulee tarkastella myös yksityisen ja klmannen sektrin kanssa tehtävää yhteistyötä Mahdllisuuksien mukaan tulee uuteen kuntaan luda eri hallinnn aljen mnipalvelukeskuksia (esim. kulu, terveydenhult, vapaaaika ja ssiaalitimen palvelut samaan yksikköön) Sivistyspalvelut Salpauskunnassa 44 Tavitteena laadukkaat palvelut riittävän isssa palvelukknaisuudessa Lähipalveluiden tuttamista n tarkasteltava uudella tavalla timintaympäristön muutsten myötä. Riittävän is palvelukknaisuus antaa edellytykset laadukkaiden palvelujen turvaamiseen lähipalveluina tai yhteistimintaalueittain (tisen asteen kulutus?). Palveluverkn kattavuus suhteessa asukasmäärään ratkaisee se, minkälaisesta timinnsta (palvelusta) n kullinkin kyse. Varhaiskasvatus ja peruspetus eivät vi lla muuta kuin lähipalveluna tteutettua timintaa, jssa palveluverkn n ltava

45 riittävän tiivis, jtta asukkaat saavat tämän palvelun riittävän läheltä työ ja asiintireittiään tai ktipaikkaansa myös tulevaisuudessa. Muiden sivistystimen palveluiden salta saavutettavuudella ei le suurta merkitystä, kunhan palvelu n tarjlla alueellisesti tai maakunnallisesti. Palveluverkn kattavuutta laajentaa ja katvealueita paikkaa tulevaisuudessa erilaisten teknlgisten ratkaisujen käyttööntt. Sähköisten palveluiden käyttööntta kannustamalla saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä sivistystimessa. Sivistyspalveluiden jäsennys Salpauskunnassa Sivistyspalveluiden Jäsennys Salpauskunta Aikuiskulutus, ppimiskeskus, verkkpetus Pääkirjast/ verkkkirjast Liikuntahallit, Urheilukeskus, tapahtumat KESKITETYT PALVELUT II asteen kulutus ammatillinen kulutus lukikulutus Nurispalvelukeskus Lasten kulttuuriverkst Alueelliset petus ja kasvatus palvelut Yhdistysten ja seurjen alueellinen kulttuuri ja liikuntatiminta Alueellinen lasten ja nurten hyvinvintityö Keskitetyt alueelliset asiakaspalvelut (Aspa) (sähköiset palvelut, neuvnta, kirjast ja nurispalvelut, timinnallinen tila) Päivähit Opetus ja kasvatuspalvelut Esipetus Liikkuvat palvelut LÄHIPALVELUT Krkeakulutiminta Kulttuurilaitkset Peruspetus AP/IPtiminta, kerhtiminta Sähköinen palvelu Lähiliikuntapaikat, ulkilureitit, kentät 45

46 4.1.3 Tekniset ja ympäristöpalvelut Salpauskunnassa Yhdyskuntasuunnittelun salta timialan sisällä tteutettavat palvelutiminnat vat sen kaltaisia, että aluetasn saavutettavuus tulee lemaan tulevaisuudessakin riittävä tas. Selvitysalueen keskusten väliset etäisyydet vat kansallisesti vertailtuna sen verran lyhyitä, että alueelliset ja jpa maakunnalliset palvelut vat varsin hyvin saavutettavia, eivätkä välimatkat paikasta tiseen kasva missään tapauksissa liian pitkiksi. Tekniset ja ympäristöpalvelut tullaan hitamaan uudessa kunnassa kunnan mana tehtävänä. 46

47 5. Jatktyöskentely (väliraprttivaiheen jälkeen) Salpausselän kuntajakselvitys 5.1 Tarkastelu yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistimintaan Selvitysalueella timii useita yhteistyörganisaatiita erilaisin rganisintimallein. Jhtryhmä n linjannut, että yhteiset rakenteet puretaan ja timinnt siirtyvät saksi uutta kuntaa. Yhdistymishallitus tekee tarvittavat päätökset ja linjaukset timintaaikanaan. Tämä khta saa täytettä 7.4. jälkeen työryhmän wrkshpeissa 5.2 Arvi yhdistymisen eduista ja haitista palvelujen näkökulmasta Tämä khta tehdään 7.4. jälkeen työryhmän wrkshpeissa 5.3 Ehdtus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensvittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista Palveluverkktyöryhmän tehtäväksiannssa n tehdä ehdtus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensvittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista. Periaatteella tarkitetaan timinnan ja menettely tai ajattelutavan perusajatusta, jnka mukaan timintaan khdistuvat päätökset tehdään. Uuden kunnan lähipalvelujen järjestämisen periaatteiksi n seulntunut klme nykyisiin timintamalleihin perustuvaa käytäntöä, jihin uuden kunnan palveluverkn kehittäminen tulee phjautua. Hyvien käytäntöjen säilyttäminen Palvelujen järjestämisen tärkeänä periaatteena n, että selvityksessä mukana levien kuntien käytössä levat hyvät käytännöt tulee jatkua myös uudessa kunnassa ja sen palveluverkssa. Tehtyjen taludellisten ratkaisujen kunniittaminen Uuden kunnan palveluverkkratkaisujen tulee perustua selvityksessä mukana levien kuntien tekemiin, palveluverkkn khdistuviin, strategisiin ja taludellisiin ratkaisuihin. Palvelut tarjtaan siellä, missä niille n riittävästi kysyntää, kansalaisten yhdenvertaisuus humiiden 47 Palvelut tarjtaan siellä, missä niille n riittävästi kysyntää ja tarvetta, ttaen humin khtuullinen etäisyys ja saavutettavuus. Tarjnnan tapa määräytyy palvelukh

48 taisesti ja erilaiset tteuttamistavat tetaan käyttöön uudistavalla tteella. Palveluverkka ei kuvata yksityiskhtaisesti timipisteittäin Kuntalaislähtöiset palveluprsessit (asiakassallisuus palvelujen tteuttamisessa) Valinnanvapaus palveluiden käyttämisessä tulee kskea kk uuden kunnan aluetta ja palveluita kattavasti sekä tuttajan että sijainnin salta Etsittävä keinja kuntalaisten kuulemiseen palveluprsessien kehittämisessä Mnialainen palveluhjaus tulee humiida palvelukknaisuuksien kehittämisessä Palautejärjestelmät tettava aktiiviseen käyttöön; palautteisiin reagiminen Mnimutinen palveluverkst Palvelujen järjestämisessä n tettava humin kustannustehkkuus, henkilöstön saamisen hyödyntäminen ja liikkuvuus asiakkaan lu Tiljen tehkkaampi käyttö myös iltaisin, viiknlppuisin ja lmakausina Mnimutisen palvelujärjestelmän mahdllisuudet n selvitettävä Selvitetään klmannen sektrin mahdllisuudet palveluiden tuttamisessa Palvelujen tuttaminen tilista riippumatta/liikkuvat palvelut Lähipalvelumalli Lähipalvelut pitää löytyä matkan varrelta (=päivähitpaikka, alakulu, viikttain tarvittavat stepalvelut ja yhteispalvelupiste) Harvin tarvittavat palvelut tutetaan liikkuvina, sähköisesti tai keskitetysti Palveluita tutetaan vain siellä, missä niille n riittävä kysyntä Peruspalveluketjut n turvattava tai tettava käyttöön elämänkaarimalliajatuksen mukaisesti Lähipalvelut tutetaan työssäkäyntisuuntien mukaan asutuskeskuksissa Timialjen yhteistyö Timialjen palveluyhteistyössä asiakasnäkökulman humiiminen Saatavuuden turvaava yhteistyö siellä missä yhden timialan palvelulle ei le riittävästi kysyntää Yhteistyö timialjen kesken edellyttää vahvaa pliittista hjausta ja peratiivista saamista Timialjen yhteistyö asiakkaalle näkymättömässä mudssa mnipalvelupisteessä 48

49 6. Jäsenet ja kkukset Salpausselän kuntaselvitys, palveluverkktyöryhmän kknpan Raila Lindhlm, puheenjhtaja Juhani Sal, varapuheenjhtaja Jaana Simla, sihteeri Jäsenet Hllla Marja Engman, varalla AnnaKaarina Taarasti Mira Tiirikainen, varalla Kristiina VanhalaSelin Hämeenkski Miikka Lönnqvist, varalla Päivi Salmi Jari Oksavuri, varalla Kaarina Mäkinen Iitti Esa Lehtinen, varalla Art Mikkla Olli Pasila, varalla Merja Lnka Muut sallistujat Sepp Huldén, kuntajakselvittäjä Reij Oksanen, Nastla, jhtryhmän pj Matti Siirla, Hllla, jhtryhmän 1. vpj Esa Lehtinen, Iitti, jhtryhmän 2. vpj Jyrki Myllyvirta, Lahti, kaupunginjhtaja Päivi Rahknen, Hllla, kunnanjhtaja Pauli Syyrakki, Nastla, kunnanjhtaja Pentti Tivanen, Iitti, kunnanjhtaja ( asti) Riku Rönnhlm, Iitti, kunnanjhtaja ( alk) Erja Viitala, Kärkölä, kunnanjhtaja Anja Brfeldt, Hämeenkski, kunnanjhtaja Kärkölä Raila Lindhlm, varalla Jari Ernen Matti Mäntylä, varalla Mark Hietala Lahti Sari Niinistö, varalla Merja Vahter Sirkku Hildén, varalla Ulla Vaara Nastla Juhani Sal, varalla Pasi Karjalainen Riitta Siltanen, varalla Mervi Lilja Nimetyt asiantuntijat Ter Heinnen, Hämeenkski Ulla Seppnen, Lahti Matti Rutsalainen, Hllla Anjariitta Carlsn, Lahti Anja Vitie, Kärkölä Jaana Suvisilta, Nastla Päivi Hiltunen, Nastla+Iitti, Aava Nurisvaltuustjen edustaja Kimi Usukainen, Lahti Kutsutut asiantuntijat Heikki Salnsaari, Hllla Matti Kurnen, Lahti Juha Sipilä, Hämeenkski Rist Helander, Nastla Veikk Haimila, Iitti Pertti Sallila, Kärkölä Susanna Leimi, Ssiaalialan saamiskeskus Vers 49

50 kl K PäijätHämeen liitt Alituskkus, järjestäytyminen, alustava timintasuunnitelma kl Lahden kaupungintal kl Lahden kaupungintal kl PäijätHämeen liitt kl PäijätHämeen liitt kl PäijätHämeen liitt kl PäijätHämeen liitt kl PäijätHämeen liitt Ssiaali ja terveyspalveluiden nykytila Sivistyspalveluiden nykytila Lähipalvelumääritelmä Työryhmän aikataulutus Palvelutarpeiden kehityksen ennakinti (teknisten ja ympäristöpalveluiden salta myös nykytilan kuvaus) Timintasuunnitelman tarkennus Työpajatyöskentely alkaa Työpajatyöskentely jatkuu Väliraprtin hahmttelu Väliraprtti Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistimintaan. Työryhmän työpajatyöskentely Arvi yhdistymisen eduista ja haitista palvelujen näkökulmasta Työryhmän työpajatyöskentely Lppuraprtin hahmttelu Ensimmäinen lunns työryhmän suunnitelmaksi hallinnn ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuttamisesta selvitysalueella sekä ehdtus yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensvittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista Lppuraprtti ja raprtin esittäminen jhtryhmän käsiteltäväksi 50

51 7. Liitesa Ssiaali ja terveydenhulln palvelukknaisuus nykyisin TERVEYSPALVELUT Lahti Nastla Iitti H:kski Kärkölä HlllaSalpak HlllaVesik. Vastaantttim/ x x x x x x x lääkärisair.hit Vastaantttim/ x x x x x x x sairaanhitaja Erikispkl x (LKS) Päivystys Neuvlat/ lasten tai äitiys Suun terveydenhult, hammas lääkäri A24 lähiklinikalla päiväaikainen, pääterveysasemalla x 2) kts alla selvitys 19 hitlaa 58 hithunetta 29 hammaslääkärin virkaa A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen A24, terv. asemal la myös päivä aikai nen x x x x x x x x x x x x A24, terv. asema lla myös päivä aikai nen Suuhygienisti x x x v x x v Puheterapia x, y x x Keskitetty HHäKä Mielenterveystyö, psykiatrinen sh ja/ tai lääkäri x 9 sh x x v x 2 psyklg. 1 lääk. Nurisvastaantt 51 Päihdetyö/ päihdesairaanhitaja Terveysaseman vudesast terv.asem akuutti sast (lyhytaikainen) Lääkinnällinen kun x x x v x x x x Keskitetty HHäKä x, y x, Aavan x Keskitetty HHäKä Seudullisena vaativa alueen kuntutus keski tetty Nast laan x

52 tutus (fysi ja timinta terapia) / apuväline palvelut Tuki palvelut labratri x x x v v x v röntgen x (LKS) x x x kuntutus?? mikä? x, y v x SOSIAALI PALVELUT Asiinti lastensujelun asiissa Asiinti vammaispalv. lain muk. asiissa Kasvatus ja perheneuvlan palvelut Lapsi perheiden ktipalvelu Lasten sujelun perhetyö Aikuisssi aalityön palvelut Timeen tultuen hit Keh.vammaisten palvelut, asuminen Keh.vamm. työ ja päiväti minta Työpaja palvelut (työttömät, mt.asiakkaat ja vast) x x x v v x x x x Keski tetty HHä Kä y y y y y y y x x x x x x x x x x x x x x x x x v v x x x x v x x x, y x, y x, y x x x, y xx x Keskitetty HHäKä x x x x x x VANHUS PALVELUT Palvelu hjaus, tukipalve lut x, y Neuvnta seudullinen x x Keskitetty HHäKä (PalveluSantra) 52 päivätiminta x x x x x Ktihit x x x x x Vanhainkti ei le ei le ei le x x x Tehstettu palvelu x x, y x, y Keskitetty asuminen HHäKä YHTEISET PALVELUT PH Perhe neuvla y y y y y y y Talus ja velkaneu y y y y y y y vnta Riks ja riitaasiiden y y y y y y y svittelu Ssiaali päivystys y y y y y y

53 Lasten sujelun perhehit Perhe ikeudel linen yksikkö Maahan muuttajien hjaus ja neuvnta y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y X = Palvelut kkaikaisesti V = Palveluita ei jka päivä tai ei kaikkia palveluita y = seudullinen palvelu, yleensä Lahdessa 53

54 Sivistyspalveluiden nykytilanteen kuvaus (kntitaulukk kunnista saaduista tiedista) TIUKASTI NORMITETUT PALVELUT Varhaiskasvatuspalvelut Peruspetuspalvelut Lahden kaupunki Hlllan kunta Kärkölän kunta (Hlllan kunta tuttaa sivistystimialan palvelut Kärkölän kunnalle pl kulttuuri ja liikunta) lasten päivähit Perhepäivähitajia esipetus lasten ktihidn tuki yksityisen hidn tuki esipetus: AliJuhakkalan kulu (vammaisp.) Rutsinkielinen kulu Tiirismaan englanninkielinen esipetus peruspetus 23 kulua, jista alakulut 13 yläkulut 2 yhtenäiskulut 8 sairaalakulu 0 9 lk rutsinkielinen kulu 06 lk englanninkielinen kulu 09 lk ppilashultpalvelut aamu ja iltapäivätiminta kerhtiminta lasten päivähit esipetus (Päivähit) lasten ktihidn tuki yksityisen hidn tuki esipetus peruspetus alakulut yläkulut yhtenäiskulut (2 yhtenäiskulua käynnistysvaiheessa) ppilashultpalvelut aamu ja iltapäivätiminta kerhtiminta lasten päivähit esipetus (Päivähit) lasten ktihidn tuki yksityisen hidn tuki esipetus peruspetus alakulut yläkulut ppilashultpalvelut aamu ja iltapäivätiminta kerhtiminta Iitin kunta Nastlan kunta Hämeenksken kunta lasten päivähit esipetus yksityisen hidn tuki esipetus peruspetus alakulut yläkulut ppilashultpalvelu (Aava) aamu ja iltapäivätiminta kerhtiminta lasten päivähit esipetus lasten ktihidn tuki yksityisen hidn tuki sittainen hitraha esipetus peruspetus alakulut yläkulut ppilashultpalvelut Kulukuljetukset JOPOpetus (aamu ja) iltapäivätiminta kerhtiminta lasten päivähit perhepäivähitaja lasten ktihidn tuki yksityisen hidn tuki esipetus: Hämeenksken kulu peruspetus 1 alakulu Hämeenksken kulu yläkulupetus spimuksella HML Hakkalan kulu (Lammi) ppilashultpalvelut Hlllan Kankaan erityiskulussa aamu ja iltapäivätiminta kerhtiminta maahanmuuttajien valmistava petus

55 VÄLJÄSTI NORMITETUT PALVELUT Lukikulutuspalvelut Kirjastpalvelut maahanmuuttajien valmistava petus lukipetus piskelijahultpalvelut IBluki pääkirjast sivukirjastt LASTU verkkkirjastpalvelut 1 kirjastaut maakuntakirjast lukipetus (luki lakkaa ) pääkirjast sivukirjast (Kallila) verkkpalvelut kirjastautpalvelut lukipetus (ehdllinen päätös lakkauttamisesta 2015) sivukirjast verkkpalvelut lukipetus piskelijahultpalvelut pääkirjast kirjastautpalvelut lukikulutus ja ammatillinen kulutus piskelijahultpalvelut kirjast verkkpalvelut kirjastautpalvelut Nurispalvelut Musepalvelut 55 alueelliset nurispalvelut / nuristilatiminta, aluetyö sallisuuden ja kansalaistiminnan palvelut / yhdistysten ja timintaryhmien tukeminen, tapahtumat nurten työllisyyspalvelut nurten erityistukipalvelut Taidemuse Histriallinen muse Hiihtmuse alueelliset nurispalvelut nuriskasvatustyö sallisuuden ja kansalaistiminnan tukeminen nurten työllisyys ja erityispalvelut ssiaalinen nuristyö etsivä nuristyö lmaaikjen timintapalvelut leiri ja retkitiminta alueelliset nurispalvelut nuriskasvatustyö sallisuuden ja kansalaistiminnan tukeminen nurten työllisyys ja erityispalvelut ssiaalinen nuristyö etsivä nuristyö lmaaikjen timintapalvelut leiri ja retkitiminta nurispalvelu sallisuuden ja kansalaistiminnan tukeminen etsivä nuristyö lmaaikjen timintapalvelut Kunta avustaa yhdistystä Kunta avustaa yhdistystä Ktiseutumuse Ktiseututal alueelliset nurispalvelut nuriskasvatustyö sallisuuden ja kansalaistiminnan tukeminen nurten työllisyys ja erityispalvelut ssiaalinen nuristyö etsivä nuristyö lmaaikjen timintapalvelut, tapahtumat leiri ja retkitiminta Perusnuristyö: taltiminta kuluyhteistyö, kerhtiminta duunirinki (1517 v. nurten) Ktiseutumuse

56 Kulttuuripalvelut Maakuntamuse Lahden kaupunginteatteri Sinfnia Lahti kaupunginrkesteri kulttuuritapahtumien järjestäminen kulttuuritapahtumien järjestäminen kulttuuritapahtumien järjestäminen Taidemuse Taarasti Kulttuuritapahtumien järjestäminen Avustusten jakaminen kulttuuripalveluiden järjestäminen avustusten jakaminen kulttuuritapahtumille ja muille kulttuuritimijille kulttuuritiljen ylläpitefekti lastenkulttuurikeskus Vapaan sivistystyön palvelut Liikuntapalvelut 56 Wellampist, seudullinen kansalaispist; timintaalue kattaa Hlllan (28 timipistettä), Hämeenksken (4 timipistettä, Kärkölän (10 timipistettä), Lahden (38 timipistettä) ja Nastlan (19 timipistettä) kunnat liikuntapaikkjen kunnssapit hjatut liikuntaryhmät kansallisten ja kansainvälisten urheilutapahtumien lsuhteiden luminen Lahden Wellampist, seudullinen kansalaispist (timintaalue kattaa Hlllan, Hämeenksken, Kärkölän, Lahden ja Nastlan kunnat) liikuntapaikkjen kunnssapit hjatut liikuntaryhmät Lahden Wellampist, seudullinen kansalaispist (timintaalue kattaa Hlllan, Hämeenksken, Kärkölän, Lahden ja Nastlan kunnat) liikuntapaikkjen kunnssapit hjatut liikuntaryhmät Iitin kansalaispist liikuntapaikkjen kunnssapit hjatut liikuntaryhmät Wellampist, seudullinen kansalaispist liikuntapaikkjen kunnssapit stpalveluna hjatut liikuntaryhmät liikuntaneuvnta seutuyhteistyö uimahallin timinta tapahtumat

57 Taiteen peruspetus timintaavustukset taiteen peruspetuksen timijille timintaavustukset taiteen peruspetuksen timijille Wellampist tuttaa taiteen peruspetusta Hlllan alueella timintaavustukset taiteen peruspetuksen timijille Wellampist tuttaa taiteen peruspetusta Kärkölän alueella timintaavustukset taiteen peruspetuksen timijille tiljen iltakäyttö avustukset lukikulutus ja ammatillinen kulutus piskelijahultpalvelut 57

58 Tiukasti ja väljästi nrmitetut sivistyspalvelut (lainsäädäntö) Tiukasti nrmitettuja selvitysalueen kuntien tuttamia sivistyspalveluita vat: Varhaiskasvatuspalvelut (Laki ja asetus lasten päivähidsta) Päivähit kstuu hidsta, kasvatuksesta ja petuksesta, jtka tukevat lapsen tasapainista kasvua, kehitystä ja ppimista. Vanhemmilla n ikeus saada alle kuluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähitpaikka vanhempainrahakauden päätyttyä. Päivähitpaikkaa haetaan masta kunnasta neljä kuukautta ennen hidn tarvetta. Js vanhempien työn tai piskelun alkamisajankhta ei le llut ennakitavissa, päivähitpaikka lapselle tulee järjestää kahden viikn sisällä. Päivähidsta peritään perheen tuljen ja kn sekä hitajan mukaan määräytyvä maksu. Yksityinen päivähit n maksullista palveluntarjajan hinnittelun mukaan, mutta näihin kustannuksiin vi saada yksityisen hidn tukea. Kunnan n hulehdittava siitä, että lasten päivähita n saatavissa kunnan järjestämänä tai valvmana siinä laajuudessa ja sellaisin timintamudin kuin sitä tarvitaan. Hit n myös pyrittävä järjestämään sinä vurkauden aikana, jna sitä tarvitaan. Peruspetuspalvelut (Peruspetuslaki ja asetus). Peruspetus n 1.9. lukkien yleissivistävää petusta, jta annetaan peruskulussa. Peruspetukseen sallistumalla tai hankkimalla muulla tavin vastaavat tiedt suritetaan lakiin perustuva ppivelvllisuus. Jkainen Sumessa vakinaisesti asuva lapsi n ppivelvllinen. Oppivelvllisen hultaja hulehtii siitä, että ppivelvllisuus tulee suritetuksi. Oppivelvllisuus alkaa sinä vunna, jna lapsi täyttää seitsemän vutta, ja päättyy, kun peruspetuksen ppimäärä n suritettu tai kun ppivelvllisuuden alkamisesta n kulunut 10 vutta. Mikäli peruspetuksen tavitteita ei vida vamman tai sairauden vuksi saavuttaa yhdeksässä vudessa, lapsi tetaan pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin. Pidennetty ppi velvllisuus alkaa sinä vunna, kun lapsi täyttää kuusi vutta ja kestää 11 vutta. Kunta n peruspetuslain njalla velvllinen järjestämään peruspetusta alueensa ppivelvllisuus ikäisille lapsille. Valtineuvst vi myöntää luvan peruspetuksen järjestämiseen myös rekisteröidylle yhteisölle, säätiölle tai valtille. Kunta sittaa ppilaalle lähikulun, jssa petusta annetaan sellaisella ppilaan malla äidinkielellä, jlla petuksen järjestäjä n velvllinen petusta järjestämään. Oppilas vi hakeutua myös muuhun kuin hänelle sitettuun lähikuluun. Valti sallistuu peruspetuksen kustannuksiin maksamalla petuksen järjestäjälle valtinsuutta kunnan peruspalveluiden valtinsuudesta annetun lain mukaisesti. Esi ja peruspetuksessa valtinsuus määräytyy ikälukkaperustaisesti 615vutiaiden määrän perusteella. Laskennallisten kustannusten ja määräytymisperusteiden lähtökhtana n peruspetuksen perushinta, jka vahvistetaan asetuksella vusittain. Kunnan peruspalvelujen valtinsuudet maksetaan kknaisuutena valtivarainministeriön hallinnnalalta. Väljästi nrmitettuja selvitysalueen kuntien tuttamia sivistyspalveluita vat: Lukikulutuspalvelut (Lukilaki ja asetus) Luki n kurssimutinen yleissivistävä kulu, jssa ei le vusilukkia. Lukikulutuksen päätteeksi suritetaan valtakunnallinen ylippilastutkint. Lukin vivat hakea peruspetuksen ppimäärän tai vastaavan aiemman ppimäärän surittaneet. Opiskelijaksi vidaan ttaa myös henkilö, jlla n muuten riittävät edellytykset suriutua pinnista. Luki ei anna ammatillista pätevyyttä. Sen käyneet vivat hakeutua jatkpintihin ylipistihin, ammattikrkeakuluihin tai ammatilliseen kulutukseen. Lukipetusta vivat antaa siihen petus ja kulttuuriministeriöltä luvan saa

59 neet kulutuksen järjestäjät. Lupa vidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukikulutusta vidaan järjestää myös valtin ppilaitksissa. Kunta tai muu kulutuksen järjestäjä päättää missä ppilaitksissa lukikulutusta järjestetään. Kulutuksen järjestäjillä n yhteistyövelvllisuus muiden alueella timivien kulutuksen järjestäjien kanssa. Valti sallistuu kulutuksen kustannuksiin lakisääteisellä valtinrahituksella, jka perustuu piskelijamääriin ja piskelijaa khden määrättyihin yksikköhintihin. Ammatillinen tisen asteen kulutus n kuntajakselvitysalueella kuntayhtymien tuttamaa palvelua (PäijätHämeen kulutusknserni, Kuvlan seudun kuntayhtymä) Kulttuuripalvelut (Laki kuntien kulttuuritiminnasta; teatteri ja rkesterilaki); Kunnan tehtävänä n edistää, tukea ja järjestää kulttuuritimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä n myös järjestää kunnan asukkaille mahdllisuuksia taiteen peruspetukseen sekä harrastusta tukevaan petukseen taiteen eri alilla. Kulttuuritiminnalla tarkitetaan tässä laissa taiteen harjittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjntaa ja käyttöä, ktiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kunnille myönnetään valtinsuutta asukasluvun mukaan. Teatteri ja rkesteritimintaan n mat lait. Teatteri ja rkesteritimintaan myönnettävän valtinsuuden tavitteena n taiteellisista lähtökhdista tuttaa teatteri ja rkesteripalveluja ja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille. Muset (Muselaki ja asetus) Musetiminnan tavitteena n ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, histriastaan ja ympäristöstään. Museiden tulee edistää kulttuuri ja lunnnperintöä kskevan tiedn saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukuplville, harjittamalla siihen liittyvää tutkimusta, petusta ja tiednvälitystä sekä näyttely ja julkaisutimintaa. Museille myönnetään valtinsuutta käyttökustannuksiin siten kuin petus ja kulttuuritimen rahituksesta annetussa laissa ja tässä laissa säädetään. Kirjastpalvelut (Kirjastlaki ja asetus) Yleisten kirjastjen kirjast ja tietpalvelujen tavitteena n edistää väestön yhtäläisiä mahdllisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietjen, taitjen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen ppimiseen. Kirjasttiminnassa tavitteena n edistää myös virtuaalisten ja vurvaikutteisten verkkpalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kunnan tehtävänä n tässä laissa tarkitettujen kirjast ja tietpalvelujen järjestäminen. Kunta vi järjestää kirjast ja tietpalvelut itse taikka sittain tai kknaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavin. Kunta vastaa siitä, että palvelut vat tämän lain mukaisia. Asiakkaiden käytettävissä tulee lla kirjast ja tietpalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastaineist ja välineistö. Kunta saa valtinsuutta kirjastn käyttökustannuksiin siten kuin kunnan peruspalvelujen valtinsuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Liikuntapalvelut (Liikuntalaki) 59 Kunnan tulee luda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistimintaa,

60 tarjamalla liikuntapaikkja sekä järjestämällä liikuntaa ttaen humin myös erityisryhmät. (2 3. mm.) Kunnalle myönnetään valtinsuutta liikuntatimen käyttökustannuksiin siten kuin petus ja kulttuuritimen rahituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Valtinsuus tulee käyttää 2 :n 3 mmentin mukaiseen timintaan. Nurispalvelut (Nurislaki ja asetus) Lain tarkituksena n tukea nurten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nurten aktiivista kansalaisuutta ja nurten ssiaalista vahvistamista sekä parantaa nurten kasvu ja elinlja. Tavitteen tteuttamisessa lähtökhtina vat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasaarv, mnikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämänkunniittaminen. Nurille tulee järjestää mahdllisuus sallistua paikallista ja alueellista nuristyötä ja plitiikkaa kskevien asiiden käsittelyyn. Lisäksi nuria n kuultava heitä kskevissa asiissa. Kunnalle myönnetään valtinsuutta tämän lain mukaisiin käyttökustannuksiin siten kuin petus ja kulttuuritimen rahituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Vapaansivistystyön palvelut (Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä) Vapaan sivistystyön tarkituksena n järjestää elinikäisen ppimisen periaatteen phjalta yhteiskunnan eheyttä, tasaarva ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa kulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän kulutuksen tavitteena n edistää ihmisten mnipulista kehittymistä, hyvinvintia sekä kansanvaltaisuuden, mniarvisuuden, kestävän kehityksen, mnikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden tteutumista. Vapaassa sivistystyössä krstuu maehtinen ppiminen, yhteisöllisyys ja sallisuus. Kansalaispistt vat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin phjautuvia ppilaitksia, jtka tarjavat mahdllisuuksia maehtiselle ppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetus ja kulttuuriministeriö vahvistaa vusittain valtinsuuden laskemisen perusteena käytettävän piskelijaviikkjen, piskelijavurkausien, piskelijapäivien, petustuntien sekä pintkerhtuntien määrän. Yhdistetyn ppilaitksen salta suritteiden määrät vahvistetaan erikseen kullekin ppilaitsmudlle. Käyttökustannusten valtinsuus myönnetään hakemuksetta ppilaitksen ylläpitäjälle. Kunnallisen ppilaitksen valtinsuus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle sana petus ja kulttuuritimen rahituksesta annetun lain mukaan myönnettävää valtinsuutta. ( 17) Taiteen peruspetus (Laki ja asetus taiteen peruspetuksesta) Taiteen peruspetus n tavitteellista taslta tiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nurille järjestettävää eri taiteenaljen petusta, jka samalla antaa ppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianmaisen taiteenalan ammatilliseen ja krkeaasteen kulutukseen. Kunnat vivat järjestää ja päättää itse taiteen peruspetuksen järjestämistavasta. Kunta saa valtinsuutta taiteen peruspetukseen asukasluvun mukaan ja sa taiteen peruspetusta tuttavista ppilaitksista saa hakemuksesta tuntiperusteista valtinsuutta. Aamu ja iltapäivätiminta (PL 48a ) 60 Aamu ja iltapäivätiminnan tavitteena n tukea kdin ja kulun kasvatustyötä sekä lapsen tunneelämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu ja iltapäivätiminnan tulee edistää lasten hyvinvintia ja tasaarvisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaeh

61 käistä syrjäytymistä ja lisätä sallisuutta. Aamu ja iltapäivätiminnan tulee tarjta lapsille mnipuliset mahdllisuudet sallistua hjattuun ja virkistävään timintaan sekä mahdllistaa lep rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitisen ja tehtävään sveltuvan henkilön valvnnassa. Opetushallitus päättää tässä laissa tarkitetun aamu ja iltapäivätiminnan tavitteista ja keskeisistä sisällöistä (aamu ja iltapäivätiminnan perusteet). Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä ssiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen kanssa. Kunta vi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu ja iltapäivätimintaa. Js kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu ja iltapäivätimintaa, tulee sitä tarjta kunnassa timivien kulujen ensimmäisen ja tisen vusilukan ppilaille sekä muiden vusilukkien salta 17 :n 1 mmentissa tarkitetuille ppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. ( /642) Aamu ja iltapäivätiminnasta vidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamuja iltapäivätiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, jka saa lla 570 tunnin salta enintään 60 eura ja 760 tunnin salta enintään 80 eura. Maksu vidaan periä jkaiselta sellaiselta kuukaudelta, jna lapsi sallistuu aamu tai iltapäivätimintaan. Kunta vi järjestää aamu ja iltapäivätimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuttajalta. Kunta vi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkitukseen avustusta palvelujen tuttajalle. Kulujen kerhtiminta (PL 47 ) Peruspetuksen yhteydessä tulee ppilaille järjestää kerhtimintaa. Lisäksi vidaan järjestää kirjasttimintaa ja muuta petukseen läheisesti liittyvää timintaa. Kulun kerhtiminnalla tarkitetaan peruspetuslain 47 :ssä mainittua ja petussuunnitelman perusteissa määriteltyä timintaa, jka tukee kulun kasvatus ja petustyötä. Kerhtiminta tukee ppilaan eettistä ja ssiaalista kasvua sekä ppilaan itsensä mnipulista kehittämistä. Kerhtiminnan tarkituksena n edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa ppilaalle mahdllisuus muuhunkin kuin tavanmaiseen kulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Lapsen kknaispersnallisuuden kehittymisen kannalta n tärkeää taata jkaiselle lapselle vähintään yksi harrastus läpi kk peruspetuksen. Kerhtiminnan kautta tavitetaan erityisesti niitä lapsia ja nuria, jilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuksi le muuten mahdllisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhtiminta n tarkitettu peruskulun vusilukkien ppilaille. Tällä hetkellä kulut määräävät timinnasta vusittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhja vidaan järjestää ennen tai jälkeen kulupäivän, tarpeen mukaan myös iltaaikaan ja muualla kuin kulun tilissa, kunhan ne täyttävät kulun kerhtimintaa määrittävät ehdt. 61

62 Sivistyspalveluiden vlyymit (timintakatteella mitattuna) Tiukasti ja väljästi nrmitetut sivistyspalvelututannn vlyymit timintakatteilla mitattuina jakaantuvat vuden 2014 talusarviiden perusteella selvitysalueen kunnissa seuraavasti: 1000 Tutt Kulut Kate Tiukasti nrmitetut, %sivistyspalveluista Lahti * jsta vark* % Nastla jsta vark* ,5 % Iitti jsta vark* ,2 % Hllla *) jsta vark* ,6 % Kärkölä *) jsta vark* ,3 % Hämeenkski jsta vark* ,7 % Selvitysalue yht jsta vark* % * vark = varhaiskasvatus ja kulutuspalvelut (=tiukasti nrmitetut palvelut) Sivistyspalveluiden nykytilanteen kuvaus kunnissa TIUKASTI NORMITETUT PALVELUT (Pl ja PhL) Varhaiskasvatuspalvelut: Lasten päivähit Perhepäivähitajia Lasten ktihidn tuki Yksityisen hidn tuki Osittainen hitraha Esipetus Peruspetuspalvelut: Esipetus Peruspetus alakulut yläkulut yhtenäiskulut sairaalakulu rutsinkielinen alakulu engl. kielinen kulu (09 lk) tehstetun tuen Etappilukat 62 Hllla Hämeen kski Iitti Kärkölä Lahti Nastla VÄLJEMMIN NORMITETUT PALVELUT Aamu ja iltap. timinta

63 Kerhtminta Vapaa sivistystyö: Wellampist (timip.) Iitin kansalaispist O Lukikulutus 1/ 1 1 4/3 PHKK Kirjastpalvelut maakuntakirjast Lahti Lahti Kuvla Lahti 1 Lahti pääkirjast lähikirjast verkkkirjast kirjastaut 1 1 2/1 1 Liikuntapalvelut liikuntapaikkjen kunnssapit (st) hjatut liikuntaryhmät liikuntaneuvnta uima ja liikuntahallit? kulutiljen iltakäyttö? avustukset? O Nurispalvelut alueelliset nurispalvelut sallisuuden ja kansalaistiminnan tukeminen / palvelut nurten työllisyyspalvelut nurten erityistukipalvelut leiri ja retkitiminta etsivä nuristyö ssiaalinen nuristyö lmaaikjen timinta yhdistysten ja ryhmien tuki Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden järjestäminen Avustusten jakaminen Kulttuuritiljen ylläpit Efekti lastenkulttuuritiminta Muset: maakuntamuse Lahti Lahti Kuvla Lahti Lahti avustus yhdistykselle Kaupunginteatteri Kaupunginrkesteri Merkkien selitys: palvelua järjestetään; palvelua ei le. Taulukk: Tiukasti ja väljästi nrmitetut sivistyspalvelut kuntien ilmitusten mukaan. 63

64 Valtinsuuksien khdentuminen eri sivistyspalvelutimintihin VOS kunnan peruspalvelujen Hllla Hämeen Iitti Kärkölä Lahti Nastla käyttökustannuksiin kski Esipetus 5vutiaat Peruspetus lisäpetus yli 16 v. petus vaik. keh. vammaiset muut vammaiset JOPO maahanm. valmistava Aamu ja iltap. timinta Lukikulutus yli 18 v. alitt. Vapaa sivistystyö: Wellampist Iitin kansalaispist Taiteen PO ( / as. + ilm. h) Yleiset kirjastt ( / as.) Liikunta ( / as.) Nuristyö ( / as.) Muset? Kulttuurityö ( / as.) O Kaupunginteatteri ( / htv.) Kaupunginrkesteri ( / htv) Lähde: OKM, Laki petus ja kulttuuritimen rahituksesta /1705 sekä OPH:n ja VM:n rahituslaskelmat peruspalveluiden käyttökustannuksista ja kuntien antamat tiedt. Kulujen kerhtimintaan myönnetään valtin erityisavustusta hakemuksen perusteella. Hllla, Hämeenkski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastla vat kaikki hakeneet avustusta ja se n kunnille myönnetty. 64

65 Nykyinen palveluverkk kunnissa (kartat) Kartat n lunnsvaiheessa. Skannataan selkeämmäksi js päätetään laittaa raprttiin. Sivistyspalvelut kunnissa Hlllan kulut ja päiväkdit 65

66 Kärkölän kulut ja päiväkdit 66

67 Iitin sivistyspalvelut 67

68 Nastlan kunnan sivistyspalvelut 68

69 Lahden kaupungin sivistyspalvelut 69

70 Ssiaali ja terveyspalvelut kunnissa Ssiaali ja terveyspalvelut Lahdessa 70

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Kuntakohtaiset palvelut

Kuntakohtaiset palvelut Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen Päätös: Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin hallitus 11.12.2013 Lyhytaikaisen laitshidn maksu alle 18-vutiailta vain seitsemältä

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELU SOPIMUS 2014

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELU SOPIMUS 2014 KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELU SOPIMUS 014 (SAVONLINNAN KAUPUNKI/ ITÄ-SAVON SAIRAAN HOITOPllRIN KY) ~ Perusterveydenhulln jast 18.1.013 3_6 Ssiaalijast 18.1.013 45

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

SUORITE- KÄSIKIRJA. Läntinen perusturvapiiri Peruspalvelukeskus Oiva. Päivitetty 1.6.2015 Laskentasihteeri Tarja Suikki

SUORITE- KÄSIKIRJA. Läntinen perusturvapiiri Peruspalvelukeskus Oiva. Päivitetty 1.6.2015 Laskentasihteeri Tarja Suikki SUORITE- KÄSIKIRJA Läntinen perusturvapiiri Peruspalvelukeskus Oiva Päivitetty 1.6.2015 Laskentasihteeri Tarja Suikki SISÄLLYSLUETTELO 1 ORGANISAATIO... 4 2 KIRJANPIDON KUSTANNUSPAIKAT... 4 3 SUORITEMÄÄRITTELYT...

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 2012-2016 ESIPUHE TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Phjanmaan päihdestrategia 2007-2011 n laajenemassa päihde- ja

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI PERUSTURVAN TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016. - tavoitteet palvelualueittain - määrärahaesitykset - vakanssiesitykset

FORSSAN KAUPUNKI PERUSTURVAN TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016. - tavoitteet palvelualueittain - määrärahaesitykset - vakanssiesitykset FORSSAN KAUPUNKI PERUSTURVAN TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 - tavitteet palvelualueittain - määrärahaesitykset - vakanssiesitykset Frssan kaupunki Talusarvi ja -suunnitelma 2014-2016 TOIMIALA

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot 1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Aavan lastensujelun tietja 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensujeluilmitukset

Lisätiedot

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 2012-2016 ESIPUHE TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Phjanmaan päihdestrategia 2007-2011 n laajenemassa päihde- ja

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020

LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020 LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020 Sisältö 2. IKÄÄNTYMISPOLITIIKKAA OHJAAVA VISIO, TOIMINTAPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLI SET TAVOITTEET... 5 2.1 Lviisan kaupungin visi... 5 2.2 Lviisan

Lisätiedot

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen

Lisätiedot

Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE 1.1.2009 31.10.2011

Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE 1.1.2009 31.10.2011 Väli-Sumen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE 1.1.2009 31.10.2011 Seinäjki, 16.6.2010 Vukk Lehtimäki, prjektijhtaja Väli-Sumessa n saava, innvatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas- ja asukaslähtöinen vanhustenhult,

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

Miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa huomioidaan tulevaisuuden prosessit?

Miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa huomioidaan tulevaisuuden prosessit? Miten tulevaisuuden ssiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa humiidaan tulevaisuuden prsessit? Case Järvenpään uusi ssiaalija terveyskeskus (JUST) Rashmi Werning, Delfi Oy Miksi tiljen suunnittelun

Lisätiedot

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023 A ryhmä Ryhmä 1 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensujelun työssä / millainen lastensujelun työn tulisi lla vunna 2023 peruspalveluja enemmän ktiin tehtävää työtä lisää vanhempien kanssa enemmän työskentelyä

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1(12) Dnr 114/010/12 SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS Kumaa jhtkunnan 16.11.2010 vahvistaman työjärjestyksen 2(12) Sumenlinnan hitkunnan jhtkunta n Sumenlinnan hitkunnasta 17. helmikuuta 1989 annetun

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2014

SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2014 SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2014 1 YLEISPERUSTELUT Kunta- ja palvelustrategian tteuttamiseksi vudelle 2014 asetetaan seuraavat kuntatasn sitvat tavitteet: KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma)

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014 VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI Hämeenlinna / Häme POTKU sahanke 1.11.2012 31.10.2014 Lilli Väisänen Hämeenlinna/ Häme POTKU2- prjektipäällikkö Elkuu 2014 1. Osahankkeen rganisituminen 1. Hankkeen rganisituminen

Lisätiedot

Kymenlaakson alueellinen ravitsemussuunnitelma vuodelle 2013. Alueellinen ravitsemustyöryhmä 2012

Kymenlaakson alueellinen ravitsemussuunnitelma vuodelle 2013. Alueellinen ravitsemustyöryhmä 2012 Kymenlaaksn alueellinen ravitsemussuunnitelma vudelle 2013 Alueellinen ravitsemustyöryhmä 2012 2 Väestön terveellisten rukatttumusten edistäminen ja ravitsemushidn kehittäminen Kymenlaaksssa Kymenlaaksssa

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot