OMA HÄME JÄRJESTÖFOORUMI

Transkriptio

1 OMA HÄME JÄRJESTÖFOORUMI TYÖPAJAT kttu ennakkanti eri yhdistyksiltä 5. SOTE-INTEGRAATIO JA 7. TH-INTEGRAATIO 1. Yhden luukun periaate timii (palvelu)hjauksessa ja neuvnnassa 2. Integraati krstaa kansalaista 3. Integraati, hidnprrastus ja palvelurakenne suunnitellaan timinnallisesti ei vain hallinnllisesti ( asiakaslähtöisyys, tiedn hyödyntäminen) Mitkä vat lemassa levat palvelutarpeet? - viittmakieliset kuurt vat vammaisryhmä, jka n myös kielivähemmistö. Heillä n ikeus Kelan tulkkauspalveluun, mutta kaikkia asiita ei vi hitaa tulkin kanssa sen vuksi, että kuurn sumen kieli saattaa lla heikk ja tiet vähäinen. Myös viittmakielisiä palveluita tarvitaan, erityisesti muistisairaiden ja psykiatristen sairaiden ja vanhusten palveluissa. Viittmakielisten perheiden lasten äidinkielisyyttä pitää tukea nykyistä paremmin. - Lapsiperheiden tilanteen ja tuen tarpeen kknaisvaltainen humiinti sillin kun jku perheessä sairastuu. Kun kyse n lapsiperheestä, psyykkisesti ireilevan vanhemman hit n usein erillään kaikesta muusta tuesta, jta perhe saa. Vi myös lla, että muu perhe / lapset eivät saa mitään tukea, edes asiasta puhumiseen. - Kun tuen tarve n ja uskaltaa ylittää avunhakemisen kynnyksen, lisi tärkeää, että avun piiriin pääsisi yhdellä puhelulla / käynnillä. - Psyykkisesti sairastuneen tilanteeseen heti mukaan myös ssiaalitimi (tällä hetkellä liian pitkään vain terveydenhulln asiakkuus ja ssiaalitimen asiakkuuteen pääseminen vaatii maalitteisuutta, jta sairastuneella ei välttämättä le) Mitä kannattaisi humiida palvelujen suunnittelussa ja valmistelussa? - Palveluiden saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä humita. Ste-palveluiden nettisivut tulee tehdä mahdllisimman yksinkertaisiksi, helpiksi hahmttaa ja selkkielisiksi. Palveluiden ajanvaraukset, peruutukset ja tiedustelut eivät saa lla vain puhelinsitn takana, vaan niihin pitää lla pääsy myös kuurilla sekä kuurutuneilla, hunkuulisilla ja puhevammaisille yms. jtka eivät pysty asiida puhelimitse; eli pitää lla mahdllisuus sähköiseen ajanvaraukseen/ yhteydenttn PLUS tekstiviestiajanvaraukseen/yhteydenttn (kska kaikki eivät saa/pysty käyttämään nettiä). Ajanvarauskäytännöistä pitää tehdä mahdllisimman yksinkertaisia ja helpsti timivia. - palveluntuttajiksi pitää lla mahdllisuus myös pienillä ja erikisaljen yrittäjillä. Esimerkiksi kuurjen palveluita tuttavia tahja n Sumessa vain muutama, jten heitä ei vi jättää pis kilpailutuksen varjlla - järjestöjen asiantuntemus pitäisi lla ste-ammattilaisten käytössä aina näppärästi, mieluiten yhden linkin takaa löytyen. Järjestöjä n niin paljn, että niitä n kenenkään vaikea hallita. Siksi ne pitäisi kta jllekin nettisivulle aiheittain helpsti löydettäväksi. - Tarvitaan rakenteita ja saamista, että aina vanhemman tai lapsen sairastuessa psyykkisesti humiidaan myös muu perhe ja mietitään vanhemman sairastumisen vaikutuksia perheen muihin jäseniin yhteistyössä terveydenhulln ja ssiaalitimen timijiden kanssa. Tämä tulee lla rakenteisiin kirjattu timintatapa. Tulksellisiksi timintataviksi tdettuja Timiva Lapsi&Perhe -työmallien käyttööntt laajamittaisesti auttaa tässä.

2 - Palvelut yhdeltä luukulta pitäisi tarkittaa sitä, että kun apua tarvitseva ttaa yhteyttä jhnkin ammattilaiseen, ttaisi tämä ammattilainen asiakseen kta npeasti pienen verkstn asiakkaan asian äärelle. Jatkssa vastuu asiakkaan tilanteesta vi siirtyä jllekin tiselle ammattilaiselle, mutta tärkeintä lisi, että yhteen paikkaan yhteydenttaminen avaisi aina tien avun piiriin. Tämä tietystä vaatii uudenlaista timintatapaa, kun maa työaikaa pitäisi käyttää välillä niiden asiakkaiden asian edistämiseen, jtka eivät le maa asiakaskuntaa. Tällä timintatavalla saataisiin tukea tarvitsevat npeasti, ja sillin kun heillä itsellään n mtivaatita ja uskallusta, avun piiriin. Useampaan paikkaan sittaminen, aina tiseen paikkaan sittamaan hjaaminen ja viiveet avun piiriin pääsystä pahentavat tilanteita ja vivat aiheuttaa sen, että asiakas ei enää le mtivitunut hitn. - Psyykkisiin ngelmiin liittyvässä tuen tarpeessa pitää tulevaisuudessa lla keinja, jilla ssiaalihult ja perusterveydenhult sekä erikissairaanhit saavat rakentaa yhteisen näkemyksen siitä, miten asiakkaan / perheen palvelukknaisuus rakennetaan. Dialginen verksttyö timintatavaksi. Mikä timii, mikä ei? - palvelut pitää lla saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Palvelupisteitä pitää lla eri pulilla niin, että myös henkilökhtainen asiinti n mahdllista. Erityisasiantuntijat vivat lla tavitettavissa videyhteyden päässä. Sen lisäksi videyhteys pitää saada myös viittmakielen etätulkkiin. Hyvät käytännöt.. - niitä pitäisi kpiida, eikä keksiä jka paikassa pyörää uudestaan. Tietysti alueet vat erilaisia, jten maleimaisuus tulee humiida, mutta mni asia timii kaikkialla (esim. js e-sumi-kehittämisessä n tehty hyviä nettisivuja (ainakin n ilmeisesti llut tarkitus), niin niitä malleja visi hyödyntää jka paikassa. VIKTO RY:n näkemyksiä Pahittelut, että tutksemme viipyy. Rikstaustaisten / vankilasta vapautuvien asunnn saaminen Hml:sta (muualta kuin yksityiseltä) n kkemuksemme mukaan haastavaa. Visik Hämeenlinnan Asunnt Oy:n tai muun (Sat tms) saada mukaan kimppaan; kiintiöasuntja tukiasunniksi ja tukea asumiseen ym. kunkin khderyhmän kanssa työskentelevän tahn / tahjen kautta? Ei le rikstaustaisten / päihdekuntutujien tmv kuntutumisen ja integraatin kannalta järkevää asuttaa heitä yhteen yksikköön, jssa retkahdusvaara n suurentunut kaikilla, js muutama epännistuu. Mni vapautuva ei edes halua asunta näistä, kska tietää vaarat, haluaa välttyä leimaantumiselta ja n halukas pääsemään saksi tavallista arkea. Tukiasunnilla n myös negatiivinen kaiku, kska systeemiä luullaan kvan kntrllin mudksi. Visik ttaa käyttöön asumisvalmennuksen jaksn, jna aikana tukea saa ja n jpa velvllinen vastaanttamaan, ja esim. vuden päästä asukas visi halutessaan jäädä samaan asuntn nrmaalilla vukrasuhteella? Kyseessä n siis palvelun luminen yksityisasumisen ympärille. Knseptia visi rakentaa järjestöyhteistyönä, mutta kpin ttaisi jkainen järjestö man khderyhmänsä asiakkaasta. Lisäisikö yhden luukun periaatteen tteutumista se, että julkisen sektrin timijat lisivat fyysisesti saman katn alla? Tämä tukisi erityisesti muilta paikkakunnilta muuttavia henkilöitä sekä ympäristökunnissa asuvia. Missä määrin tehdään eri timijiden välistä työparityötä?

3 Rikstaustaisten khdalla lemme alustavasti spineet, että aikuisssiaalityössä n heidän asiitaan hitava nimetty ssiaalityöntekijä. Samin lemme saaneet nimen TE-timiststa. Tämä liittyy hakemaamme hankkeeseen, mutta lienee tteutettavissa ilmankin. Kuinka hyvin eri timijilla n tiedssa, mitkä järjestöt timivat alueella, ja keitä niiden khderyhmät vat? J pelkästään kiteytettyä / yhteenvedettyä tieta lisäämällä vidaan helpttaa palveluihin hjausta. Pentti Rep SOTE INTEGRAATIO Ssiaali- ja terveyspalveluiden integraati, hidn prrastus ja palveluverkk Katsn asiita lähinnä ikäihmisten näkökulmasta. Tällöin keskeistä n peruspalvelujen saanti lähipalveluina. Tässä leellisia sa-alueita vat: Terveys- ja ssiaalipalveluiden kknaisnäkemys Yhden luukun periaate puhelin- tai sähköisenä lähipalveluna palvelutarpeen arviinnissa palvelutarpeen mukainen, bjektiivinen hitnhjaus: julkinen palvelu, yksityispalvelut, järjestöt ja yhdistykset paljn palveluita tarvitsevat: lapset, nuret, ikäihmiset erityisryhmät: mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut laadunvalvnta Lähipalvelujen tteutus taajama- ja haja-asutusalueilla tteutusvaihtehtja: lääkäri- tai sairaanhitajatasiset terveyskeskukset ja niiden hittiimit liikkuvat palvelut puhelin- ja sähköiset palvelut Saumatn hitplku / hidn prrastus kti ktihit / ktisairaanhit / maishit tehstetut hidt (tehstettu palveluasuminen, ympärivurkautinen hiva) lähipalvelut keskitetyt terveyspalvelut erikissairaanhit Viiveetön siirtyminen palvelusta tiseen Tiednkulku asiakkaalle Omien ptilastietjen reaaliaikainen infrminti asiakas asiantuntija erityisesti saumakhdissa siirryttäessä vaiheesta tiseen Kuntutustiminta kknaisvaltaisena palveluna

4 Järjestöjen rli Asiantuntemus paikallisista lsuhteista palveluprrastuksen järjestämiseksi lähipalvelusta maakunnallisiin palveluihin Kunta- /maakuntakumppanuus lähellä kuntalaista vertaistuki/hjaajat palaute- ja vaikuttamismahdllisuudet Alihankkijana timiminen Miten järjestöjen / yhdistysten tuttamat matalan kynnyksen palvelunhjaustiminnt yhdistetään palvelunhjauskknaisuuteen? Miten järjestöjen / yhdistysten paikallistuntemusrli tteutettaisiin palvelusta tiseen siirryttäessä? Miten järjestöjen / yhdistysten timinta tteutetaan hyvinvinnin, ennaltaehkäisyn, mahidn ja sähköisten palveluiden vertaishjauksessa? Mia Haapanen TOIMIVA PALVELURAKENNE JA PORRASTUS ERI TOIMIJOIDEN VERKOSTONA Järjestönäkökulma sana timivaa kknaisuutta 1. Järjestöjen asiantuntijaresurssin hyödyntäminen - Sisällöllinen ja ammatillinen asiantuntemus - Vaikuttamistyö - Ennaltaehkäisy / HYTE - Ongelmia ehkäisevä timinta - Kuntuttava timinta sana kknaisuutta - Mnitimijuus, mniammatillisuus, mnitieteellisyys - Näyttöön perustuva timinta - Lähellä kuntalaista, asiakasta, palvelun tarvitsijaa - näkemys timivista ja timimattmista palveluista - Tiet, tuki, neuvnta ja hjaus 2. Palveluhjaus

5 - Palvelutarpeen arviinti ja päätös samassa rganisaatissa - Pienten erityisryhmien palvelutarpeen arviinti -> palveluiden tuttaminen - Eriytyneet palvelut - Paljn palveluita tarvitsevien ja käyttävien sujuva hjaus palveluiden paintusten valinta - Ennaltaehkäisy raskaimpien palveluiden käyttö vähenee matimisuuden tuki - Palveluprsesseissa n kuvattu kaikki timijat - Palvelujen tarkituksenmukainen hyödyntäminen - laajempaa - Palveluprrastus järjestöjen rli läpi kentän lähipalvelusta maakunnallisiin palveluihin 3. Palvelututant ja timinnt - Pienten erityisryhmien palvelujen kannattava tuttaminen - Jäsenistön tarpeista nusevaa arjen apua - Tasavertainen timija malla asiantuntijuusalueellaan - Järjestöjen tuttamien palveluiden arvstamisen nstaminen yhteistyössä - Asiakasseteli pienten palvelujen tuttaminen, usean tuttajan palvelukknaisuus - Henkilökhtainen budjetti man palvelukknaisuuden suunnittelu, jatkuva tuen tarve - Omatiimi suran valinnan palvelut - Alihankkijana timiminen 4. Sähköiset palvelut ja sähköinen tutannnhjaus - Laajentaa palvelutarjtinta - Näkyvyys palvelunkäyttäjälle 5. Timintakulttuurin ja yhteistyötapjen muuts - Vastuullisuus yhdessä ja yhteistyössä - Sujuvittaminen 6. Järjestöjen resurssien vajaakäyttö - Osaamisresurssi - Henkilöresurssi - Taludellinen resurssi - Tilaresurssi

6 7. Järjestöjen tuttamien palveluiden vaikuttavuus ja sen arviinti - Mittarit - Tiet palveluista - Nykytila-arvi