METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS"

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Väisänen METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Eeva-Liisa Väisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsä- ja puutalouden markkinointi Nimeke Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot ja niiden verotus. Tiivistelmä Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tapahtuu tulevina vuosikymmeninä paljon, koska nykyisten metsänomistajien keski-ikä on korkea. Perinteisesti sukupolvenvaihdos on tapahtunut perinnön kautta, mutta tällöin uudetkin metsänomistajat ovat olleet usein jo melko iäkkäitä. Metsänomistajia pitäisikin nyt rohkaista sukupolvenvaihdosten aktiiviseen suunnitteluun. Suunnittelun kautta esiin saattaa tulla uusia vaihtoehtoja, joita ei aiemmin ole tullut ajatelleeksi. Tässä työssä on esitelty eri sukupolvenvaihdostavat ja niiden eri vaatimuksia. Pääasiallisesti työssä perehdytään eri sukupolvenvaihdostapojen eroihin verotuksessa. Sukupolvenvaihdostapoja ovat perintö, testamentti, lahja, kauppa ja lahjanluontoinen kauppa. Perintö, testamentti ja lahja ovat vastikkeettomia luovutuksia eli tilanluovuttaja ei saa mitään korvausta luovutuksesta. Kauppa ja lahjanluontoinen kauppa puolestaan ovat vastikkeellisia luovutuksia, niissä luovuttaja saa tilasta korvauksen. Verotuksellisesti vastikkeelliset ja vastikkeettomat sukupolvenvaihdostavat eroavat melkoisesti toisistaan. Tässä työssä näitä eroja on tuotu esiin esimerkkitilojen kautta. Työ sisältää laskukaavoja, joilla on helppo laskea veroseuraamuksia erilaisissa tilanteissa. Eri vaihtoehtojen välille verotuksessa on helppo saada eroja. Tilanne tulee kuitenkin aina hahmottaa kokonaisuutena, luvut eivät aina ole koko totuus. Lahjana saadun tilan lahjaveroa on helppo alentaa pidättämällä hallintaoikeus, mutta tällöin tulee olla mietittynä kuinka lahjavero maksetaan, kun hallintaoikeus jää aiemmille omistajille. Jos verojen maksamiseen täytyy ottaa lainaa, saatu etu katoaa ainakin osittain. Kaikki ratkaisut sukupolvenvaihdoksissa eivät ole siis itsestäänselvyyksiä, vaan niitä tulee harkita hyvin tarkkaan. Mahdollisimman alhainen verotus ei ole aina paras ratkaisu. Asiasanat (avainsanat) sukupolvenvaihdos, verotus, hallintaoikeus, perintövero, lahjavero, testamentti Sivumäärä Kieli URN 39 s. + liitt.10 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Matti Kiviniemi ja Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 4, 2007 Author Eeva-Liisa Väisänen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor's thesis Change of generation on a forest estate. The ways to do it and their taxation Abstract Most of the Finnish forest owners are quite old so in the near future it is time for the next generation to take over. It is up to the owners how the change happens. This study introduces the basics about the different ways of how a forest estate can be passed on to the next generation. The main points were the differences in taxation between these different ways. In this study two estates were used to create examples of taxation. Nowadays many forest owners still think that the best way to pass the forest on is by giving it as an inheritance. It is possible that they are not aware of all the possibilities and therefore it is important to tell them about them. One can write a will, or give the estate as a present or sell it. But before doing anything it is wise to consider all possibilities and compare them to each other. It is also possible to hold back the right to use the forest separate from the right to own the forest. So even if one passes on the right to own the forest, he/she can hold back the right to use the forest to him/herself. This has influence on taxation or defining a price for the estate. There isn t any right answer what to do. Every forest owner must decide which the best way is for him/her. The aim of this bachelor s thesis is to encourage people to start thinking about passing the estate on before it might be too late. Subject headings, (keywords) Change of generation, taxation, right of possession, inheritance tax, gift tax, will Pages Language URN 39 p. + app. 10 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Matti Kiviniemi ja Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ERI VAIHTOEHDOT Perintö Testamentti Lahja Kauppa Lahjanluontoinen kauppa HALLINTAOIKEUS Mitä se tarkoittaa? Hallintaoikeuden pidätys ja lahjoittaminen Hallintaoikeuden arvon määritys TILA-ARVIO VEROTUS ERI VAIHTOEHDOISSA Perintö Testamentti Lahja Kauppa Lahjanluontoinen kauppa Maatilan sukupolvenvaihdos LUOVUTUSVOITTO- JA VARAINSIIRTOVERO Luovutusvoiton verotus Erityispiirteitä metsätilan luovutusvoiton verotuksessa Hankintameno-olettama Verovapaa luovutus Varainsiirtovero...23

5 7 ERI VAIHTOEHTOJEN TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA Vastikkeettomat luovutukset Vastikkeelliset luovutukset Ratkaisut esimerkkitiloilla POHDINTA...33 LÄHTEET...37 LIITTEET...40

6 1 1 JOHDANTO Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa oman tilanteen ja tarpeiden arvioinnista. Suunnittelun kautta voi parhaiten toteuttaa omia toiveitaan ja tavoitteitaan koskien tilan tulevaisuutta. On täysin metsänomistajakohtaista, mitä seikkoja sukupolvenvaihdoksessa halutaan painottaa. Toiset pyrkivät minimoimaan veroja, kun taas toisille tärkeämpää voi olla esimerkiksi metsien hyvä hoito tulevaisuudessa. (Kärki & Kiviniemi 2000, ) Kun on selvittänyt omat tavoitteensa, voi ryhtyä miettimään sukupolvenvaihdosta tarkemmin. Ensimmäisenä kannattaa päättää, haluaako omaisuutta siirtää jo elinaikanaan, vai päätyykö perintöön tai testamenttiin. Joissakin tapauksissa voi olla täysin perusteltua antaa jäämistön mennä lain mukaan. Joissakin tapauksissa perinnön kautta omistajiksi saattaa kuitenkin tulla niitäkin, joita metsänomistajuus ei kiinnosta. Pahimmassa tapauksessa metsät jäävät hoitamatta. (Jauhiainen 2004, 38.) Väkisin ei kannata kenestäkään metsänomistajaa tehdä, koska se voi johtaa tilan rappioitumiseen hyvinkin nopeasti (Kiviniemi & Kärki 2005, 40). Elinaikanaan metsät voi siirtää eteenpäin joko lahjoittamalla tai myymällä. Jos päätyy siirtämään metsät eteenpäin jo elinaikanaan, voi itse määrätä täysin siitä, kenelle ne menevät. Kun luovuttaa metsät nuoremmalle sukupolvelle hyvissä ajoin, saa tilan jatkajan, joka on vielä hyvissä voimissa ja jaksaa hoitaa metsiä. Elinaikana metsiä on myös mahdollista luovuttaa vähitellen: joillekin luopuminen voi olla helpompaa, kun kaikesta ei tarvitse luopua kerralla. Kannattaa myös harkita, haluaako myynnin tai lahjoituksen yhteydessä pidättää hallintaoikeuden metsiin. Tällöin mahdollinen kauppahinta tai tulevat verot alenevat, ja itse saa vielä jatkaa metsien hoitamista. Kun on päättänyt kuinka haluaa toimia, kannattaa keskustella mahdollisen jatkajan kanssa hänen suunnitelmistaan. Jos sopiva ja halukas jatkaja on tiedossa, ei sukupolvenvaihdosta kannata turhaan viivytellä. (Kiviniemi & Kärki 2005, 22 23, 39.) Sukupolvenvaihdoksessa pääsee hyvin alkuun erilaisten oppaiden avulla ja siihen tarkoitukseen tämäkin työ on tehty. Tässä työssä kerrotaan yleisesti sukupolvenvaihdoksen eri toteutustavoista ja tavoitteena on tuoda esille niistä ajantasaisin tieto. Kahden esimerkkitilan kautta pyrin havainnollistamaan eri sukupolvenvaihdostapojen taloudellisia seuraamuksia. Kun erot vaihtoehtojen välillä ovat selvästi havaittavissa, on

7 2 päätöksenteko helpompaa. Tällä työllä pyrin myös rohkaisemaan metsänomistajia paneutumaan sukupolvenvaihdokseen entistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta asiaa ehtii pohtimaan rauhassa. Tuon työssä esille myös erilaisia laskukaavoja, joita jokainen voi soveltaa omaan tilaansa ja sitä kautta hahmottaa tilannetta omalla kohdallaan. Omat laskelmat kannattaa aina tarkistuttaa ammattilaisella. Esimerkeissä käytän kahta melko erilaista tilaa. Tilalla A on metsää 137 hehtaaria ja puusto on valtaosalta nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita, joten tilan arvo on tällä hetkellä melko alhainen. Tilalla ei ole tällä hetkellä metsävähennystä käytettävissä. Tilaan kuuluu myös asuinrakennus, ulkorakennuksia ja peltoja, joten tilalla olisi mahdollista harjoittaa myös maataloutta. Näissä laskemissa on kuitenkin otettu huomioon vain metsien arvo. Tilan omistaa aviopari, jolla on neljä lasta. Omistajat ovat iältään 54- ja 50-vuotiaita. Omistussuhteet ovat 9/16 osaa ja 7/16 osaa ja molemmilla on lainhuudot osuuksiinsa. Tila on kulkenut suvussa jo useamman sukupolven ajan eli voidaan puhua sukutilasta. Omistajat ovat vielä melko nuoria, mutta haluavat jo vähitellen ryhtyä miettimään tulevaa sukupolvenvaihdosta. Tila B koostuu kaikkiaan kolmesta eri tilasta, joita kuitenkin tällä hetkellä hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena. Kaksi isompaa tilaa ovat molemmat kooltaan jonkin verran yli 100 hehtaaria, mutta kolmas tila on kooltaan vain muutamia hehtaareita. Tiloilla on metsää kaikkiaan 235 hehtaaria ja puusto on valtaosin varttunutta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää. Tilalla on jäljellä oston yhteydessä muodostunutta metsävähennystä. Tilaan kuuluu myös asuinrakennus, ulkorakennuksia ja peltoja. Tilan aikaisemmilla omistajilla on asuinrakennukseen elinikäinen hallintaoikeus, joten he saavat asua tilalla niin pitkään kuin tahtovat. Tilan omistavat nyt puoliksi isä ja tytär. Isä on 54-vuotias ja tytär 22-vuotias. Isällä on edellä mainitun tyttären lisäksi kolme muuta lasta. Tila on ostettu ja siitä on muodostettu maatalousyhtymä. Tässä tapauksessa on kyse vain isän osuuden eteenpäin siirtämisestä eli yhtymän puolikkaasta. Tiloilla lähtökohdat ovat erilaiset, koska tila A halutaan pitää kokonaisena ja turvata sen elinkelpoisuus. Tilalla B isän osuus olisi taas mahdollista jakaa kahdeksi erilliseksi tilaksi, joissa tilakoko olisi vielä kuitenkin järkevä. Se on kuitenkin varmaa, että rakennuksille ja pelloille halutaan varmuudella vain yksi omistaja. Tilojen kohdalla on kuitenkin yhteistä se, että kaikkia perillisiä halutaan molemmissa tapauksissa kohdella

8 3 tasapuolisesti. Kummankaan tilan kohdalla sukupolvenvaihdoksella ei ole vielä kiire, joten aikomuksena on suunnitella asiaa vähitellen ja toteuttaa suunnitelmaa sitä mukaa kuin se järkevälle tuntuu. Tavoitteena voisi pitää, että sukupolvenvaihdos on suoritettu molemmilla tiloilla kokonaan noin 10 vuoden päästä. 2 SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ERI VAIHTOEHDOT 2.1 Perintö Jos elinaikana ei ole tehty mitään omistusjärjestelyjä, siirtyy metsätila uudelle sukupolvelle perintönä, kuten perintökaaren säädöksissä on määrätty (Kiviniemi & Kärki 2005, 73). Perunkirjoituksessa laaditaan luettelo kuolinpesän varoista ja veloista kuolinhetkellä sekä osakkaista tulevaa perinnönjakoa varten. Perukirjaan merkitään myös ennakkoperinnöt ja sellaiset perittävän kolmen viimeisen elinvuoden aikana antamat lahjat, jotka on huomioitava perintöveroa määrättäessä. Perunkirjoitus täytyy toimittaa kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. (Lindholm 2006, ) Ilman perukirjaa perinnönsaaja ei saa rekisteröidyksi nimiinsä hänelle tulevaa omaisuutta (Sandström 1997, 127). Jos vainaja on naimisissa, on leski avio-oikeuden nojalla oikeutettu saamaan puolet puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Tällöin suoritetaan ositus, jossa kummankin puolison varat ja velat luetteloidaan. Sen jälkeen lasketaan kummankin puolison varojen ja velkojen erotus eli omaisuuden säästö. Jakamalla kahdella puolisoiden säästöjen summa, saadaan kummankin puolison avio-oikeusosan arvo. Jos leski on varakkaampi kuin vainaja, olisi hänen suoritettava osituksen perusteella tasinkoa vainajan perillisille. Leskeä ei voi kuitenkaan pakottaa antamaan tasinkoa. (Kivelä & Nordell 1997, ) Vastaavasti myös perilliset voivat joutua maksamaan tasinkoa leskelle. Näissä tapauksissa tasinko on pakko suorittaa. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Avioehdolla voidaan sulkea pois puolison avio-oikeus. Kuitenkin jos vainaja oli naimisissa ja häneltä ei jäänyt rintaperillisiä, perintö menee puolisolle. Tällöin puolison perintöoikeuteen ei vaikuta, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei. (Lindholm 2003, 12.) Osituksen jälkeen perittävää lähinnä oleva perillisryhmä saa jaetta-

9 vakseen koko perinnön ja samalla se syrjäyttää muut perillisryhmät (Kivelä & Nordell 1997, 70 71). 4 Ensisijaisia perijöitä ovat rintaperilliset eli vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos vainaja oli naimisissa, eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Jakovaatimuksen tai testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. (Perintökaari 40/1965, 3 luku 1 a.) Jos perittävällä ei ole lapsia, mutta hän on naimisissa, koko perintö menee puolisolle. Puolison perintöoikeus on kuitenkin luonteeltaan väliaikainen. Ensiksi kuolleen perintö siirtyy takaisin hänen perillisilleen, kun leski kuolee. Leski ei siis saa määrätä puolisoltaan perimästään omaisuudesta testamentilla, mutta voi käyttää saamaansa omaisuutta, esimerkiksi myydä puuta. Jos vainaja ei ole naimisissa, perintö menee hänen vanhemmilleen. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut, perintö siirtyy perittävän veljille ja siskoille tai heidän jälkeläisilleen. Jos vanhempia tai sisaruksia ei ole, perintö menee isovanhemmille tai sedille, tädeille ja enoille. Serkut eivät kuitenkaan enää voi vainajaa periä. Jos edellä mainittuja perillisiä ei ole, ilman testamenttia perintö menee valtiolle. (Kivelä & Nordell 1997, ) Jos tilalla jatketaan maataloutta, on perintökaaren 25. luvun mukaan soveliaalla tilanjatkajalla etuoikeus vaatia tila jakamattomana hänen perintöosuuteensa (Perintökaari 40/1965, 25 luku 1 b ). Kiinteistö on kiinteistörekisteriin merkitty, rajoiltaan määrätty itsenäinen maanomistuksen yksikkö. Kiinteistöt ovat pääsääntöisesti tiloja tai tonttijaon mukaisesti muodostettuja tontteja kaavoitetulla alueella. Tässä työssä puhun metsäkiinteistöistä metsätiloina. (Kivelä & Nordell 1997, 138.) Metsätilalle täytyy saantotavasta riippumatta hakea lainhuuto ja lainhuudatusvelvollisuus koskee kaikkia (Jokela ym. 1997, 221). Lainhuudatus tarkoittaa tilan omistusoikeuden kirjaamista tuomioistuimen pitämään lainhuudatus- ja kiinnitysrekisteriin ja sitä voi hakea kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudelta. Lainhuudatuksessa on kyse luovutuksen pätevyyden tarkastuksesta. (Ohjeet lainhuudon hakemista varten 2007.) Yleinen lainhuudatusaika on kuusi kuukautta luovutuskirjan allekirjoituksesta, luovutuskirjassa oleva lykkäävä tai purkava ehto tai kunnan etuosto-oikeus eivät pidennä lainhuudatusaikaa. Kun metsätila on saa-

10 5 tu perintönä, lainhuudatusaika alkaa, kun perinnönjako saa lainvoiman eli kuolinpesän ei tarvitse lainhuudattaa tilaa nimiinsä. Jos perillisiä on vain yksi, ei perinnönjakoa tarvita ja lainhuudatusaika alkaa perunkirjoitusajan päättymisestä eli pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta. (Jokela ym. 1997, ) Viimeinen lainhuudon hakija joutuu suorittamaan verot korotuksineen myös aikaisemmin huudattamattomista luovutuksista (Ohjeet lainhuudon hakemista varten 2007). 2.2 Testamentti Testamentti on vastikkeeton ja yksipuolinen jäämistöä koskeva oikeustoimi. Sillä voi määrätä omaisuuden omistus-, käyttö- tai hallintaoikeudesta. (Sandström 1997, ) Testamentilla on mahdollista muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä ja toissijaismääräyksen kautta voi määrätä kuka omaisuuden saa testamentin ensisaajan kuoleman jälkeen (Huolman-Lakari 2006, 48 50). Puolison perintöoikeus on mahdollista syrjäyttää testamentilla, koska puoliso ei nauti samaa lakisuojaa kuin rintaperilliset. Rintaperilliset ovat lähes aina oikeutettuja lakiosaan, vaikka testamentin mukaan heille ei haluttaisi antaa mitään. Tästä voidaan kuitenkin poiketa perintökaaren 15. luvun 4. perusteella. Lakiosa on puolet sen perintöosuuden arvosta, joka lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan kuuluu rintaperilliselle. Lakiosaa ei kuitenkaan saa, ellei siitä esitä vaatimusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon testamentista. (Kivelä & Nordell 1997, 70, 74.) Lakiosa voidaan maksaa rahana, vaikka näin ei ole testamentissa erikseen määrätty. Testamentissa voi kuitenkin olla myös kielto, koskien lakiosan rahallista korvaamista. (Perintökaari 40/1965, 7 luku 5.) Testamentissa on myös mahdollista määrätä, että lasten aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta testamentilla määrättyyn tai testamentintekijältä muutenkaan saatuun omaisuuteen (Lehtola 2001, 38). Ehto voidaan kuitenkin sopia koskemaan myös pelkkää avioeroa. Tätä kannattaa harkita, etenkin jos pariskunnalla on alaikäisiä lapsia, jotka eivät kykene metsätilaa vielä hoitamaan. (Riikilä & Sikanen 2006c, 31.) Testamentin saajan oikeus vanhenee kymmenessä vuodessa, jollei testamentin saaja kyseisessä ajassa saata oikeuttaan voimaan (Perintökaari 40/1965, 16 luku 1 ). Testamentin tulee olla kirjallinen ja asiakirjana allekirjoitettu ja todistettu. Keskeistä on, että juuri oikean henkilön voidaan osoittaa tehneen testamentin. Teksti voi olla toisen kirjoittama, mutta allekirjoituksen täytyy olla omakätisesti tehty. Poikkeuksena

11 6 tähän on vain kirjoituskyvyttömyys. (Hämeenaho 2006, ) Näillä määräyksillä pyritään oikeustoimen totuudenmukaisuuden varmistamiseen, asiakirjan todistettavuuteen ja siihen, että asiakirja on syntynyt vakaan ja kypsän harkinnan tuloksena (Sandström 1997, 141). Testamentin allekirjoituksen oikeaksi varmentaa kaksi todistajaa omilla allekirjoituksillaan, joidenka oheen he merkitsevät ammattinsa ja asuinpaikkansa. Heidän ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta tiedossa täytyy olla, että kyseessä on testamentti. Todistajien tulee olla 15 vuotta täyttäneitä ja kykeneviä ymmärtämään, mikä testamentti on, sekä arvioimaan testamentintekijän henkistä tilaa. Testamentin tekijän puoliso, lähisukulaiset ja muut henkilöt, jotka voivat saada testamentista etua itselleen tai läheiselleen ovat esteellisiä toimimaan todistajina. (Hämeenaho 2006, 57.) Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään tai jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa. Jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai joku muu sieluntoiminnan häiriö, tai jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, se voidaan myös julistaa pätemättömäksi. (Perintökaari 40/1965, 13 luku 1.) Testamentti kannattaa pitää ajantasaisena. Sitä voi muuttaa aina kun haluaa, esimerkiksi perhesuhteiden muuttuessa. Testamentin ja sen muutosten päivääminen on tärkeää, jotta tiedetään varmaksi, mikä todella on viimeinen tahto, jos testamentteja on säilynyt useita erilaisia. (Riikilä & Sikanen 2006c, 30.) Hallintaoikeustestamentilla voidaan määrätä hallintaoikeus erilliseksi omistusoikeudesta. Esimerkiksi jos metsätilan omistusoikeus siirretään perillisille, voidaan hallintaoikeus testamentissa pidättää eri henkilölle kuin omistusoikeus, esimerkiksi leskelle. Näissä tapauksissa hallintaoikeus kannattaa kuitenkin rajata pelkkään metsätilaan, jotta rahavarat jäävät perillisten käyttöön. Jos hallintaoikeus ulotetaan myös rahavaroihin, leski saa rahavarojen tuoton, mutta muutoin rahoihin ei pääse käsiksi kukaan. Tästä voi olla seurauksena maksukyvyttömyys. (Riikilä & Sikanen 2006c, 31.) Perilliset joutuvat maksamaan perintöveron, jonka määrityksessä on otettu huomioon pidätetyn hallintaoikeuden arvo. Vaikka perilliset maksavat perintöveron, hallintaoikeuden nojalla leskelle jää oikeus käyttää metsää ja nauttia sen tuotosta. (Huolman-Lakari 2006, ) Hallintaoikeustestamentin perusajatuksena on vaatimus säilyttää hallittu varallisuus hallinnan kestoajan vähentymättömänä. Omistusoikeustestamentilla mää-

12 7 rätään omaisuus täysin oikeuksin testamentin saajalle. Tuotto-oikeustestamentti määrää koron tai muun toistuvaisluonteisen tuoton tietylle henkilölle. Keskinäiset testamentit tehdään huomioon ottaen toisen testamentin sisällys, jolloin testamentit ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Keskinäisellä testamentilla ei voida syrjäyttää perillisen oikeutta lakiosaan. (Puronen 2000, 53 54, , 152.) Testamentilla saadun metsätilan lainhuudatusaika alkaa testamentin lainvoimaiseksi tulosta. Testamentti tulee lainvoimaiseksi, jos sitä ei ole moitittu kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Lainvoimaisuus voi tulla voimaan jo aiemminkin jos kaikki perilliset ovat luopuneet moittimasta testamenttia. (Jokela ym. 1997, 227.) 2.3 Lahja Lahjasta puhutaan kun varallisuutta siirtyy vastikkeetta henkilöltä toiselle. Tästä seuraa se, että saajan varallisuus kasvaa ja antajan vähenee. Lahjan täytyy perustua vapaaehtoisuuteen ja haluun tehdä vastikkeeton luovutus. (Sandström 1997, ) Kun lahjoitetaan metsätila, lahjoitus täytyy tehdä kirjallisesti ja sekä lahjanantajan että lahjansaajan on allekirjoitettava lahjakirja. Siitä on käytävä ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, lahjanantaja ja lahjansaaja. Lahjakirjan oikeellisuuden todistaa kaupanvahvistaja, kaikkien lahjakirjan allekirjoittaneiden ollessa läsnä. Sekä lahjanantaja että lahjansaaja voivat valtakirjalla valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestaan lahjan luovuttamisessa tai vastaanottamisessa. Kiinteän omaisuuden lahja on pätemätön, jos sitä ei ole tehty niin kuin Maakaaressa säädetään. (Lindholm 2003, 15, 29.) Lahjakirjaan on mahdollista merkitä ehtoja lahjalle, kuten lahjansaajan puolison aviooikeuden pois sulkeminen. Edellä mainituissa tapauksissa tarvitaan lahjakirjalle avioliittolain mukaan toinen todistaja kaupanvahvistajan lisäksi. (Lindholm 2003, 12.) Ehdot, jotka eivät ole hyvän tavan tai lain vastaisia tai mahdottomia toteuttaa, velvoittavat lahjansaaja. Myös lahjoittaja on sidottu asettamiinsa ehtoihin, mutta hän voi luopua vetoamasta niihin. Yleensä ehdot koskevat hallinta- ja omistusoikeuden luovutuksia. (Lindholm 2003, ) Tarkoitemääräyksellä metsätilan lahjana saava voidaan velvoittaa toimimaan tietyllä tavalla tai pidättäytymään jostakin (Lindholm 2003, 32). Lahjan ehtojen sitovuutta koskee samat määräykset kuin kaupan ehtoja (ks. seuraava luku). Ennakkoperintö luetaan vastikkeettomuutensa vuoksi lahjaksi. Lahjakirjassa on

13 8 mahdollista määrätä onko lahja ennakkoperintö vai ei. Jollei muuta voida näyttää toteen, rintaperillisen saamat lahjat oletetaan ennakkoperinnöksi. Muulla kuin rintaperillisellä puolestaan lahjoja ei oleteta ennakkoperinnöksi. Perheenjäsenille annettuja tavanomaisia lahjoja ei pidetä ennakkoperintönä. (Sandström 1997, 154.) Ennakkoperintöolettama takaa rintaperillisten yhdenvertaisuuden (Kivelä & Nordell 1997, 73). Jos lahjansaaja rikkoo lahjaan liittyvän tarkoitemääräyksen tai muun olennaisen ehdon tai edellytyksen, lahjanantajalla on oikeus purkaa lahjoitus, mikäli lahjansaaja ei ole luovuttanut kiinteistöä jollekin toiselle. Kanne lahjoituksen purkamisesta on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun lahjanantaja sai tiedon purkuperusteesta. (Maakaari 540/1995, 4 luku 2.) Metsätilan lahjana saaneella lainhuudatusaika alkaa siitä, kun kaupanvahvistaja on vahvistanut lahjakirjan (Jokela ym. 1997, 226). Lainhuutohakemus voidaan jättää lepäämään silloin, kun hakijalle muutoin voitaisiin myöntää lainhuuto, mutta omistusoikeuden lopullinen siirtyminen on riippuvainen tulevista tapahtumista. Tarkemmat syyt lepäämään jättämiselle on lueteltu maakaaren 12. luvussa 2 :ssä. (Jokela ym. 1997, 244.) 2.4 Kauppa Kiinteistön kauppa on määrämuotoinen oikeustoimi eli säädetyn määrämuodon noudattaminen on sopimuksen pätevyyden edellytys. Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti ja kauppakirjassa täytyy olla molempien osapuolten allekirjoitukset. Kauppakirjasta täytyy käydä ilmi myös luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty maakaaren toisen luvun ensimmäisessä pykälässä säädetyllä tavalla. (Jokela ym. 1997, ) Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö. (Maakaari 540/1995, 2 luku 4.) Kaupanvahvistaja tarkastaa osapuolten henkilöllisyyden ja kauppakirjan oikeellisuuden. Jos kaikki on kunnossa, hän vahvistaa kaupan kaikkien kauppakirjan allekirjoittaneiden läsnäollessa. Ostajan tai myyjän ei ole pakko olla henkilökohtaisesti paikalla kaupanvahvistustilaisuudessa, jos asiamiestä käytetään edustajana. Kaupanvahvistajana voi toimia esimerkiksi henkikirjoittaja, julkinen notaari tai maanmittausinsinööri. (Jokela ym. 1997, )

14 9 Kauppakirjassa voidaan sopia, että kauppa saadaan purkaa jollakin muulla kuin maakaaressa tarkoitetulla perusteella, tai että myyjä pidättää omistusoikeuden tilaan, kunnes kauppahinta on maksettu tai muu ehto on toteutunut. Ehto ei ole sitova, ellei sitä ole otettu kauppakirjaan, eikä siltä osin kuin se on sovittu olemaan voimassa viittä vuotta pidemmän ajan kaupantekopäivästä. Jollei ehdon voimassaoloaikaa ole merkitty kauppakirjaan, se on voimassa viisi vuotta. Kanne tilan palauttamisesta lahjoittajalle on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa ehdon voimassaolon päättymisestä. (Maakaari 540/1995, 2 luku 2.) Ostajalla on oikeus saada metsätila hallintaansa heti kaupan tekemisen jälkeen, jollei luovutusajankohtaa ole sovittu. Tilan tulee olla sellaisessa kunnossa, josta kaupassa on sovittu. Myyjän täytyy antaa ostajalle kaikki tarpeelliset asiakirjat, esimerkiksi saantokirjat ja panttikirjat. Ennen omistusoikeuden lopullista siirtymistä ostaja ei saa ilman myyjän suostumusta hakata metsää eikä ottaa maa-aineksia tai muuta tilaan kuuluvaa niin, että tilan arvo merkittävästi alenee. (Kiviniemi 2004, ) Kunnalla on tietyissä tapauksissa etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan metsätilan kaupassa eli kunta voi lunastaa myydyn kiinteistön. Tätä oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. (Kiviniemi 2004, ) Etuosto-oikeutta ei kuitenkaan ole, jos kaupan käsittämä tila on neliömetriä tai vähemmän. Oikeutta ei myöskään ole, jos ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2. ja 4. luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän tai tällaisen henkilön puoliso. Etuosto-oikeutta ei ole silloinkaan, jos ostajana on valtio, valtion liikelaitos, muu valtion laitos tai jos myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämisestä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. (Etuostolaki 608/1977, 1 luku 5 6.) Laki ei rajoita hakkuita sinä aikana kun etuosto-oikeus on voimassa. Etuosto-oikeuden määräaika on kolme kuukautta. (Kiviniemi 2004, 73.) Kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen metsätilan uudella omistajalla on kuusi kuukautta aikaa hakea tilalle lainhuuto. Ennen kuin lainhuutoa voi hakea täytyy varainsiirtovero olla maksettu. Jos lainhuutoa ei haeta määrätyssä ajassa, varainsiirtoveroa korotetaan 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta. Lainhuudatusvelvollisuuden täyttämiseksi voidaan myös asettaa uhkasakko. (Ohjeet lainhuudon hakemis-

15 10 ta varten 2007.) Kun lainhuutoa lähdetään kaupanteon jälkeen hakemaan, hakemus saatetaan jättää lepäämään, esimerkiksi jos kunnan etuosto-oikeuden määräaika ei ole vielä umpeutunut (Maakaari 540/1995, 12 luku 2 ). 2.5 Lahjanluontoinen kauppa Jos vastike jää metsätilan kaupassa alle kolmen neljänneksen verottajan määrittämästä käyvästä hinnasta, on kauppa silloin lahjanluontoinen. Maatilan sukupolvenvaihdos eroaa puhtaan metsätilan sukupolvenvaihdoksesta siinä määrin, että siinä tilan hinnan tarvitsee ylittää vain puolet käyvästä arvosta. (Jauhiainen 2006, 56.) Viimeisten kolmen vuoden aikana ennen perinnönjättäjän kuolemaa tehdyt lahjaluontoiset kaupat tulee mainita perukirjassa, koska niillä on merkitystä perintöverotuksessa (Lindholm 2003, 46). Kiinteistönkauppana pidetään sellaista vastikkeellista luovutusta, jossa vastikkeen arvosta muu kuin kiinteä omaisuus muodostaa pääosan (Etuostolaki 608/1977/, 1 luku 2 ). Lahjaluontoisessa kaupassa lainhuudatusaika alkaa myös siitä, kun kaupanvahvistaja vahvistaa kauppakirjan. Lahjanluontoisissa kaupoissakin varainsiirtovero täytyy olla maksettuna ennen kuin lainhuutoa voi hakea. Seuraukset lainhuudon hakemisen myöhästymisestä ovat vastaavat kuin kaupassa. Lahjanluontoisessa kaupassa kunnalla on myös etuosto-oikeus tilaan, samoilla ehdoilla kuin kaupassa. Näissäkin tapauksissa se hidastaa lainhuutohakemuksen käsittelyä. (Ohjeet lainhuudon hakemista varten 2007.) 3 HALLINTAOIKEUS 3.1 Mitä se tarkoittaa? Metsätilan hallintaoikeuden nojalla saa käyttää metsiä, määrätä niistä ja pitää itsellään niiden tuoton. Hallintaoikeuden omistaja on velvollinen hoitamaan metsiä ja niitä käyttäessään hänen tulee ottaa huomioon tilanomistajan oikeus ja etu. Puuta saa hakata vuosittain vain tilavuus- ja arvokasvun tuottaman lisäarvon verran, mutta hallintaoikeuden omistaja saa itse päättää mitä hakkaa ja milloin. Hakkuita ei ole mikään

16 11 pakko tehdä joka vuosi eikä kauppojen tarvitse kohdistua eri puu- tai puutavaralajeihin. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Metsänomistaja, jolla ei ole hallintaoikeutta tilaansa, ei voi muuta kuin valvoa, ettei hallintaoikeudenomistaja ylitä oikeuksiaan. Metsänomistaja ei saa tuloja metsästään ennen kuin hallintaoikeus päättyy. (Riikilä & Sikanen 2006b, 30.) Jos metsänomistaja myy vajaavaltaisen hallintaoikeudenomistajan puolesta puuta, tuloista peritään sekä myynti- että lahjaverot (Riikilä & Sikanen 2006a, 18). 3.2 Hallintaoikeuden pidätys ja lahjoittaminen Hallintaoikeus voidaan pidättää testamentin, lahjan antamisen tai kaupan yhteydessä. Testamentilla voidaan esimerkiksi pidättää hallintaoikeus leskelle, kun omistusoikeus siirtyy lapsille. (Riikilä & Sikanen 2006b, 30.) Yleensä hallintaoikeuden pidättämisellä pyritään alentamaan perintö- ja lahjaverotusta tai kauppahintaa. Hallintaoikeuden pidättäjä jää metsäverovelvolliseksi. Hallintaoikeuden pidättäjä ei kuitenkaan ole oikeutettu käyttämään mahdollista metsävähennystä, se tulee käyttöön vasta hallintaoikeuden päätyttyä. Hallintaoikeus voidaan pidättää myös muista kuin rahallisista syistä, esimerkiksi jos luovuttajat vielä tahtovat metsätöitä tehdä ja uudet omistajat eivät tarvitse hakkuutuloja. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Hallintaoikeuden pidättämisen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, koska sillä voi olla ikäviäkin seurauksia. Kun tilanomistaja myöhemmin saa hallintaoikeuden itselleen, ei hän joudu maksamaan siitä perintöveroa. Jos elinikäinen hallintaoikeus muutetaan määräaikaiseksi, tai siitä luovutaan, joutuu hallintaoikeudensaaja maksamaan lahjaveroa. Kun hallintaoikeudenomistaja on oikeustoimikelvoton, hallintaoikeuden purkaminen onnistuu vain myymällä. (Riikilä & Sikanen 2006b, ) Jos tilanhallintaoikeus erotetaan omistusoikeudesta, hallintaoikeuden saajan ei tarvitse maksaa saannostaan lahjaveroa, mutta omistusoikeuden saaja maksaa saannostaan lahjaveroa. Esimerkiksi jos vanhemmat luovuttavat hallintaoikeuden lapselleen ja omistusoikeuden lapsenlapsilleen, lapsi ei maksa saannostaan mitään veroja, mutta lapsenlapset maksavat omasta osuudestaan lahjaveroa. Lastenlasten osuudesta on kuitenkin vähennetty hallintaoikeuden arvo. Kun lapsenlapset myöhemmin saavat hallintaoikeuden, eivät he maksa siitä veroa. (Riikilä & Sikanen 2006b, )

17 3.3 Hallintaoikeuden arvon määritys 12 Elinikäisen hallintaoikeuden arvo saadaan kertomalla metsän tuotto tietyllä ikäkertoimella. Metsän tuotoksi lasketaan yleensä viisi prosenttia sen käyvästä arvosta. Tilalla kannattaa kuitenkin teettää selvitys metsän tuotosta, jos epäilee metsänkasvun olevan viittä prosenttia korkeampi. Kun selvityksen toimittaa verottajalle, se otetaan huomioon päätettäessä tuottoa. Tällöin on mahdollista, että tuotto nousee viiden prosentin olettamaa korkeammaksi. Ikäkerroin saadaan verottajan tekemästä taulukosta. Taulukko pohjautuu oletukseen siitä, kuinka kauan hallintaoikeuden saaja tai pidättäjä ehtii metsän tuottoa hyödyntää. Siispä nuorella hallintaoikeuden saajalla/pidättäjällä kerroin on korkeampi ja täten myös hallintaoikeuden arvo on korkeampi. Jos saajia tai pidättäjiä on useampia, ikäkerroin määräytyy nuorimman mukaan. (Riikilä & Sikanen 2006b, ) TAULUKKO 1. Elinikäisen hallintaoikeuden ikäkerroin (Kiviniemi & Kärki 2005, 99). Verovelvollisen ikä Luku, jolla saatu vuositulo kerrotaan alle 44 vuotta tai enemmän 2 Määräaikaisen hallintaoikeuden arvo lasketaan samalla periaatteella kuin elinikäisen, mutta ikäkertoimien sijasta käytetään eri kertoimia. Verottaja on laatinut taulukon, jossa on määritetty määräajaksi tulevan etuuden pääoma-arvo vuosien mukaan. Tätä

18 pääoma-arvoa käytetään vastaavanlaisena kertoimena kuin ikäkerrointa. (Riikilä 2006b, 32.) 13 TAULUKKO 2. Määräajaksi tulevan etuuden pääoma-arvo (Henkilöverotuksen käsikirja 2006, 756). Vuosien lukumäärä Pääoma-arvo Vuosien lukumäärä Pääoma-arvo 1 0, ,85 2 1, ,12 3 2, ,37 4 3, ,60 5 3, ,82 6 4, ,02 7 5, ,20 8 5, ,37 9 6, , , , , , , , , , , , , ,26 4 TILA-ARVIO Tila-arviolla selvitetään metsätilan käypä arvo. Sillä on merkitystä, kun varmistetaan tilajaon tasapuolisuutta, määritetään lakiosan suuruutta, arvioidaan kaupan lahjaverosta vapaata kauppahintaa tai lasketaan perintö- ja lahjaveroa. (Kiviniemi & Kärki 2005, 24.) Ensisijaisena tila-arviona pidetään metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistyksen tai muun alan asiantuntijan tekemää arviota. Toissijaisena tila-arviona voidaan pitää metsäsuunnitelman mukaan laskettua maapohjan, taimikoiden ja puuston yhteisarvoa. Jos kumpaakaan näistä keinoista ei voida käyttää, tilan arvo lasketaan verottajan määrittämillä kuntakohtaisilla arvoilla. (Savo-Karjalan veroviraston perintö- ja lahjaverotuk-

19 14 sen arvostamisohjeet 2006.) Taimikkovaltaisilla tiloilla verottajan määrittämät arvot saattavat kuitenkin tuottaa kohtuuttoman korkeita arvoja perittävälle tilalle (Jauhiainen 2006, 54). Metsätilan arvonmäärityksessä niin sanottu summa-arvomenetelmä on yleisin. Ensimmäisenä siinä arvioitava alue kuvioidaan ja jokaiselta kuviolta kerätään tietyt puusto- ja maapohjatiedot. Tärkeimpänä tietona kerätään puuston määrä puutavaralajeittain. Lisäksi arvioidaan taimikoiden määrät ja laatu sekä nuorten metsien odotusarvot ja maapohjan arvo. Metsälle saadaan maksimiarvo, kun edellä lueteltujen osien arvot lasketaan yhteen. Kun on määritetty maksimiarvo, ryhdytään määrittämään käypää kauppahintaa. Käypä kauppahinta saadaan kun maksimiarvosta tehdään ns. tukkuvähennys, joka vaihtelee prosentin välillä maksimiarvosta. Tukkuvähennys on yleensä sitä suurempi, mitä kauempana tulevaisuudessa puunmyyntitulot ovat ja mitä kauempana tila on tiestä. Myös metsän hoitamattomuus vaikuttaa tukkuvähennykseen korottavasti. (Metsätilan arviointi 2007.) Arvioinneissa kannattaa ottaa huomioon se, että tulos on paljolti kiinni sen tekijästä. Eri arvioijat saattavat saada samasta tilasta erilaiset lopputulokset. Tähän vaikuttaa kuinka arvioija painottaa eri kriteereitä ja millä hinnoilla hän arvoa laskee. Myös puustotiedot voivat olla erilaisia. Tukkuvähennyksen suuruus on myös jossain määrin arvioijan henkilökohtainen näkemys. (Metsätilan arviointi 2007.) 5 VEROTUS ERI VAIHTOEHDOISSA 5.1 Perintö Perintö- ja lahjaverotuksessa on käytössä samat varojen arvostamisperusteet ja veroasteikot (Kiviranta 2002, 18). Perinnönsaajat on sukulaisuuden perusteella jaettu kolmeen veroluokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen. Toiseen luokkaan luetaan lahjanantajan veli, sisar ja veli- tai sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuolen jälkeläinen. Kolmanteen ryhmään kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat. Ensimmäisessä luokassa perintövero on asteikon mukainen, toisessa kaksin-

20 15 kertainen ja kolmannessa kolminkertainen. (Kiviranta 2002, 170.) Perintöverotus kohdistuu perintöosuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että vero kannetaan erikseen jokaiselta perilliseltä hänen saamansa perintöosuuden perusteella. (Sandström 1997, 139.) TAULUKKO 3. Perintö- ja lahjaveroasteikko (Kiviranta 2002, 170). Verotettava lahja Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla Vero ylimenevästä osasta % Perintöverotuksessa varat arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on varallisuuden todennäköinen luovutushinta verovelvollisuuden alkamishetkellä. Perinnönjättäjän puoliso ja henkilö, johon sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä, saavat vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan euroa puolisovähennyksenä. Perinnönjättäjän lapsi, ottolapsi tai näiden perillinen, joka verovelvollisuuden alkaessa ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta, saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan euroa, alaikäisyysvähennyksenä. (Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940, 2 luku 9 ja 12.) Perintöverotusarvoon on mahdollista hakea oikaisua, jos tila myydään vuoden sisällä perintöverotuksen toimittamisesta ja kauppahinta on suurempi tai pienempi kuin perintöverotuksessa käytetty arvo. Perinnöstä ei tarvitse perintöveron lisäksi maksaa varainsiirtoveroa. Uutta metsävähennyspohjaa perintönä saadulle tilalle ei muodostu, mutta jos vanhaa metsävähennystä on vielä jäljellä, se siirtyy uuden omistajan käytettäväksi. (Kiviniemi & Kärki 2005, 49, 94.) Ennakkoperintöä ei yleensä kannata antaa verotuksellisista syistä, koska se voi nostaa perintöosuuden veroastetta (Kiviniemi & Kärki 2005, 87). Perintöosien suuruuden määräämistä varten on pesän säästöön ennen perinnönjakoa lisättävä ennakkoperinnön arvo. Jos arvoa ei voida kokonaan vähentää saajan perintöosasta, säästöön lisätään niin suuri osa ennakkoperinnöstä kuin perintöosasta voidaan vähentää. Jos koko ennakkoperinnön arvoa ei voida vähentää perintöosasta, ei ennakkoperinnönsaaja ole velvollinen palauttamaan vähentämättä jäänyttä osaa, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa. (Linhala 2006, 266.) Jos lahja joutuu ennakkoperintöolettaman tai kolmen

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö

Lisätiedot

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Metsätilan sukupolvenvaihdos Tampere 19.5.2016 Antti Pajula Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo 3.9.2016 Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija www.metsapremium.fi Tärkeitä päätöksiä Päätös luopua

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään

Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään 6.2.2017 Päivi Kaari johtava lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry/verotieto Oy Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään 1. Lakimääräiset perilliset 1.1. Rintaperilliset

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän Lahjansaajan opas Veronalaiset lahjat Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa (ennen 1.1.2017: 4 000 euroa) tai enemmän Veronalaisia lahjoja ovat samalta lahjanantajalta

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Kauhavan kaupunki (Y-tunnus: 0208852-8) Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava. Mc Scatter Oy (Y-tunnus 1644458-9) Osoite: Järvenrinne 9, 62375 Ylihärmä

Kauhavan kaupunki (Y-tunnus: 0208852-8) Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava. Mc Scatter Oy (Y-tunnus 1644458-9) Osoite: Järvenrinne 9, 62375 Ylihärmä K A U P P A K I R J A 1/4 MYYJÄ OSTAJA Kauhavan kaupunki (Y-tunnus: 0208852-8) Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava Mc Scatter Oy (Y-tunnus 1644458-9) Osoite: Järvenrinne 9, 62375 Ylihärmä KAUPAN KOHDE

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, Kauppahinta 1. Kauppahinta on kaksikymmentäviisituhatta (25.000) euroa.

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, Kauppahinta 1. Kauppahinta on kaksikymmentäviisituhatta (25.000) euroa. ASUNTOTONTIN KAUPPAKIRJA Kaupan kohde Tällä kauppakirjalla myydään ja luovutetaan seuraavin ehdoin jäljempänä kohdassa 3 mainittuun asuntotarkoitukseen ja hevostalli tarkoitukseen oheiseen karttaan merkitty

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Kiinteistön lahjoittaminen rintaperillisille. Nea Martikainen

Kiinteistön lahjoittaminen rintaperillisille. Nea Martikainen Kiinteistön lahjoittaminen rintaperillisille Nea Martikainen Opinnäytetyö Johdon assistenttityön ja kielten ko. 2014 Tiivistelmä 19.5.2014 Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma Tekijä tai tekijät

Lisätiedot

Perintöverotus pähkinänkuoressa

Perintöverotus pähkinänkuoressa Perintöverotus Sisällysluettelo Perintöverotus pähkinänkuoressa Perunkirjoituksesta perintöverotukseen Perukirja Liitä perukirjaan Perintöveron määräytyminen Perintöverotuspäätös Omaisuus ja vähennykset

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain

Lisätiedot

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia

Lisätiedot

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja Varmista elämän sujuminen kriisissäkin Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla Helsinki 24.9.2015 Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Ei-toivottua kehitystä Omistaja/luovuttaja aallon harjalla : koko

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL.

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL. KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS alustava luonnos Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Ostaja Rakennus Kujala Oy (0843888-3) Soijinmäentie 2 43220 Mahlu Kaupan

Lisätiedot

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan 16.-24.4.2016 Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan käsite Metsätila on kiinteistörekisteriin merkitty maa-alue tai sen osa.

Lisätiedot

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA Sijaintikartta M:\KARTTA\LIITE\2013\Liitekartat\Luovutettavat_tontit_kiinteistot\Valskarinkuja\Sijaintikartta.pdf

Lisätiedot

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali.

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Rakennustoimisto Laamo Oy (Y- 0829611-7) Huuhkajantie 2 21210 Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( )

Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y- 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Tiuraniemi Jarkko Antero, ( ) Koivuranta Aliisa Ida Katariina, ( ) (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa

Lisätiedot

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa.

Kauppahinta on seitsemänkymmentäviisituhatta (75.000) euroa. KAUPPAKIRJA Myyjä Ostaja Raision kaupunki 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Asunto Oy Raision Kerttulanpesä 0608552-7 c/o Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 Turku Kaupan kohde Alueelle 29.11.2010 hyväksytyn

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, PedeCon Oy Ab, Pohjanlahdentie 61, PIETARSAARI, :

Myyjä Kaustisen kunta, PL 10, KAUSTINEN, PedeCon Oy Ab, Pohjanlahdentie 61, PIETARSAARI, : ASUNTOTONTIN KAUPPAKIRJA Kaupan kohde Tällä kauppakirjalla myydään ja luovutetaan seuraavin ehdoin jäljempänä kohdassa 3 mainittuun asuntotarkoitukseen oheiseen karttaan merkitty Kaustisen kunnan Kaustin

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Luonnos Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan (Tammisto) korttelissa 15 ( ).

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Luonnos Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan (Tammisto) korttelissa 15 ( ). Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Naantalin Vuokratalot Oy, y-tunnus 08544715. 3 Kaupan kohde Tontti nro 3 Naantalin kaupungin 15. kaupunginosan

Lisätiedot

Testamentin teko-ohjeet

Testamentin teko-ohjeet Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,

Lisätiedot

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

Lisätiedot

Perukirja. Verotuksen näkökulmasta

Perukirja. Verotuksen näkökulmasta Perukirja Verotuksen näkökulmasta Sisällysluettelo 2 Perukirja Ilmoittaminen Perunkirjoitusvelvollisuus Perunkirjoitus Lisäaikojen hakeminen Perukirjasta tulee ilmetä Perukirjan liitteet Valtakirja Toimita

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Lukander Ruohola HTO Oy Liikejuridiikan asianajotoimisto Kaikki yrittäjien ja yritysten oikeudelliset asiat Erikoistunut

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx LUOVUTUSSOPIMUS Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta ja Saimaan Kuitu Oy *** xx.6.2016 2 (7) 1 OSAPUOLET 1.1 Taipalsaaren kunta Y-tunnus: 0163320-5 Osoite: Kellomäentie 1 54920 TAIPALSAARI 1.2. Savitaipaleen

Lisätiedot

HE 245/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 245/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite:

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: 1(5) KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJA KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski., jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: Oheisen

Lisätiedot

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki.

Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. 1 SOPIJAPUOLET Myyjä 1.1 Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä kaupunki. Ostaja 1.2 Olli Mäkinen perustettavan yhtiön lukuun. 2 SOPIMUSALUE JA ESISOPIMUKSEN

Lisätiedot

Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä. Itä-Suomen yliopisto, 5.12.2013 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä

Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä. Itä-Suomen yliopisto, 5.12.2013 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä Itä-Suomen yliopisto, 5.12.2013 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä 1 Luennon sisältö 1. Lähtökohtia 2. Eräitä perintöverotuksen perusasioita 3. Perukirja

Lisätiedot

1. Pyhtään kunta (jäljempänä myyjä tai kunta ) Y-tunnus Versso Island Development Oy. (jäljempänä ostaja ) Y-tunnus

1. Pyhtään kunta (jäljempänä myyjä tai kunta ) Y-tunnus Versso Island Development Oy. (jäljempänä ostaja ) Y-tunnus 1 KIINTEISTÖN KAUPAN ESISOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet 1. Pyhtään kunta (jäljempänä myyjä tai kunta ) Y-tunnus 0162798-0 Siltakyläntie 175 49220 SILTAKYLÄ 2. Versso Island Development Oy (jäljempänä ostaja

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Jouni T. Laine (Ponikummun hanke) Luonnos 13.1.2016

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Jouni T. Laine (Ponikummun hanke) Luonnos 13.1.2016 Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 1 Myyjä 2 Ostajat Naantalin kaupunki (y-tunnus 0135457-2), Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. Jouni T. Laine, Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin (529) Immasen kylän

Lisätiedot

jota edustaa Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä Valtio) Y-tunnus PL 237,00531 HELSINKI

jota edustaa Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä Valtio) Y-tunnus PL 237,00531 HELSINKI LUOVUTUSKIRJA LUOVUTTAJA LUOVUTUKSEN SAAJA Suomen valtio, jota edustaa Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä Valtio) Y-tunnus 1503388-4 PL 237,00531 HELSINKI Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta

Lisätiedot

Kirjaamisprosessi tilannekatsaus. Kaisa Haaksiluoto kehityspäällikkö

Kirjaamisprosessi tilannekatsaus. Kaisa Haaksiluoto kehityspäällikkö Kirjaamisprosessi tilannekatsaus Kaisa Haaksiluoto kehityspäällikkö 9.9.2014 Uudistuksia kirjaamisprosessissa Kaupanvahvistajista annetun lain muutos: Kaupanvahvistajan tulee liittää kiinteistönluovutusilmoitukseen

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa.

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. KAUPPAKIRJA 1(5) MYYJÄ OSTAJA Ylivieskan kaupunki, 0190557-3 PL 70, 84101 YLIVIESKA nimi, tunnus Osoite: KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Ylivieskan kaupungin xx kaupunginosan (x.) korttelin

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Kauppa kirja Luonnos 22.5.2015. Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. Timo Noko Naantali.

Kauppa kirja Luonnos 22.5.2015. Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. Timo Noko Naantali. Naantalin kaupunki 1 Myyjä Kauppa kirja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. 1 2 Ostaja Timo Noko Naantali. 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 8. kaupunginosan (Luolala)

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite:

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. , jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: 1(5) KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJA KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski., jäljempänä ostaja. Y-tunnus: Osoite: Oheisen

Lisätiedot

Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016. Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016. Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016 Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Henkivakuutus pahan päivän varalle kattamaan äkillisen

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ.

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. 1 Yleisehdot ja -tiedot: ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto:

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 1 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN JA LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 2 1. KAUPAN OSAPUOLET Myyjä Pirkanmaan Osuuskauppa ( Myyjä ), (Y-tunnus: 0536307-0), PL 130, 33101 Tampere Ostaja Lempäälän

Lisätiedot

Nurmijärven kunta Y 9014643-2 PL 37 01901 Nurmijärvi, jäljempänä luovutuksen saaja

Nurmijärven kunta Y 9014643-2 PL 37 01901 Nurmijärvi, jäljempänä luovutuksen saaja MÄÄRÄALAN LUOVUTUSKIRJA LUONNOS LUOVUTTAJAT Liisa Eerola Anna-Maija Laine Hilkka Lättilä Pia Eerola Carita Kiikka Satu Lauri Anne Laine, jäljempänä luovuttajat LUOVUTUKSEN SAAJA Nurmijärven kunta Y 9014643-2

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. TARJOUS, kiinteistö Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 131 Helsingin kaupungille testamentatun omaisuuden vastaanottaminen HEL 2016-008895 T 02 07 02 Oike PK20161781 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa kaupungin

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 31.12.2015, ver 2 Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET (Nikinoja / huoltorakennus) MYYJÄ Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 osoite: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä. puhelin: 019-264 5000 päätös:

Lisätiedot

Etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistökaupassa Liikennepalvelu Suomi Liikepaikat ja verkostot1 T Tuomi Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto Katariinankatu 1 00 170 Helsinki Asia: Etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistökaupassa Neste Markkinointi Oy

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI/ KIINTEISTÖN 1 / 6 Myyjä LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 Ostaja Kellomäentie

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä. Itä-Suomen yliopisto, 3.12.2015 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä

Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä. Itä-Suomen yliopisto, 3.12.2015 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä Jäämistösuunnittelu: keskeisiä verotuksen kysymyksiä Itä-Suomen yliopisto, 3.12.2015 KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä 1 Luennon sisältö 1. Lähtökohtia 2. Eräitä perintöverotuksen perusasioita 3. Perukirja

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

o) Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

o) Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 1 VALTUUSTON ESITYSLISTAN 20.6.2016 liite nro 12 PURKU- JA SIIRTOSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän purku- ja siirtosopimuksen ( Sopimus ) ovat tehneet seuraavat osapuolet: a) Heinäveden kunta b) Ilomantsin kunta

Lisätiedot

Myyjä Oriveden kaupunki, jäljempänä myyjä, Y-tunnus , osoite PL 7, ORIVESI.

Myyjä Oriveden kaupunki, jäljempänä myyjä, Y-tunnus , osoite PL 7, ORIVESI. KAUPPAKIRJA EHDOTUS 4.7.2016 Myyjä Oriveden kaupunki, jäljempänä myyjä, Y-tunnus 0151789-6, osoite PL 7, 35301 ORIVESI. Ostaja Mika Kalle Eemil Haapaniemi (ht. ), osoite Matintie 1, 35300 Orivesi. Kaupan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1409-1 Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot