METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS
|
|
- Teija Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eeva-Liisa Väisänen METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2007
2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Eeva-Liisa Väisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsä- ja puutalouden markkinointi Nimeke Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot ja niiden verotus. Tiivistelmä Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tapahtuu tulevina vuosikymmeninä paljon, koska nykyisten metsänomistajien keski-ikä on korkea. Perinteisesti sukupolvenvaihdos on tapahtunut perinnön kautta, mutta tällöin uudetkin metsänomistajat ovat olleet usein jo melko iäkkäitä. Metsänomistajia pitäisikin nyt rohkaista sukupolvenvaihdosten aktiiviseen suunnitteluun. Suunnittelun kautta esiin saattaa tulla uusia vaihtoehtoja, joita ei aiemmin ole tullut ajatelleeksi. Tässä työssä on esitelty eri sukupolvenvaihdostavat ja niiden eri vaatimuksia. Pääasiallisesti työssä perehdytään eri sukupolvenvaihdostapojen eroihin verotuksessa. Sukupolvenvaihdostapoja ovat perintö, testamentti, lahja, kauppa ja lahjanluontoinen kauppa. Perintö, testamentti ja lahja ovat vastikkeettomia luovutuksia eli tilanluovuttaja ei saa mitään korvausta luovutuksesta. Kauppa ja lahjanluontoinen kauppa puolestaan ovat vastikkeellisia luovutuksia, niissä luovuttaja saa tilasta korvauksen. Verotuksellisesti vastikkeelliset ja vastikkeettomat sukupolvenvaihdostavat eroavat melkoisesti toisistaan. Tässä työssä näitä eroja on tuotu esiin esimerkkitilojen kautta. Työ sisältää laskukaavoja, joilla on helppo laskea veroseuraamuksia erilaisissa tilanteissa. Eri vaihtoehtojen välille verotuksessa on helppo saada eroja. Tilanne tulee kuitenkin aina hahmottaa kokonaisuutena, luvut eivät aina ole koko totuus. Lahjana saadun tilan lahjaveroa on helppo alentaa pidättämällä hallintaoikeus, mutta tällöin tulee olla mietittynä kuinka lahjavero maksetaan, kun hallintaoikeus jää aiemmille omistajille. Jos verojen maksamiseen täytyy ottaa lainaa, saatu etu katoaa ainakin osittain. Kaikki ratkaisut sukupolvenvaihdoksissa eivät ole siis itsestäänselvyyksiä, vaan niitä tulee harkita hyvin tarkkaan. Mahdollisimman alhainen verotus ei ole aina paras ratkaisu. Asiasanat (avainsanat) sukupolvenvaihdos, verotus, hallintaoikeus, perintövero, lahjavero, testamentti Sivumäärä Kieli URN 39 s. + liitt.10 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Matti Kiviniemi ja Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja
3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 4, 2007 Author Eeva-Liisa Väisänen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor's thesis Change of generation on a forest estate. The ways to do it and their taxation Abstract Most of the Finnish forest owners are quite old so in the near future it is time for the next generation to take over. It is up to the owners how the change happens. This study introduces the basics about the different ways of how a forest estate can be passed on to the next generation. The main points were the differences in taxation between these different ways. In this study two estates were used to create examples of taxation. Nowadays many forest owners still think that the best way to pass the forest on is by giving it as an inheritance. It is possible that they are not aware of all the possibilities and therefore it is important to tell them about them. One can write a will, or give the estate as a present or sell it. But before doing anything it is wise to consider all possibilities and compare them to each other. It is also possible to hold back the right to use the forest separate from the right to own the forest. So even if one passes on the right to own the forest, he/she can hold back the right to use the forest to him/herself. This has influence on taxation or defining a price for the estate. There isn t any right answer what to do. Every forest owner must decide which the best way is for him/her. The aim of this bachelor s thesis is to encourage people to start thinking about passing the estate on before it might be too late. Subject headings, (keywords) Change of generation, taxation, right of possession, inheritance tax, gift tax, will Pages Language URN 39 p. + app. 10 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Matti Kiviniemi ja Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis
4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ERI VAIHTOEHDOT Perintö Testamentti Lahja Kauppa Lahjanluontoinen kauppa HALLINTAOIKEUS Mitä se tarkoittaa? Hallintaoikeuden pidätys ja lahjoittaminen Hallintaoikeuden arvon määritys TILA-ARVIO VEROTUS ERI VAIHTOEHDOISSA Perintö Testamentti Lahja Kauppa Lahjanluontoinen kauppa Maatilan sukupolvenvaihdos LUOVUTUSVOITTO- JA VARAINSIIRTOVERO Luovutusvoiton verotus Erityispiirteitä metsätilan luovutusvoiton verotuksessa Hankintameno-olettama Verovapaa luovutus Varainsiirtovero...23
5 7 ERI VAIHTOEHTOJEN TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA Vastikkeettomat luovutukset Vastikkeelliset luovutukset Ratkaisut esimerkkitiloilla POHDINTA...33 LÄHTEET...37 LIITTEET...40
6 1 1 JOHDANTO Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa oman tilanteen ja tarpeiden arvioinnista. Suunnittelun kautta voi parhaiten toteuttaa omia toiveitaan ja tavoitteitaan koskien tilan tulevaisuutta. On täysin metsänomistajakohtaista, mitä seikkoja sukupolvenvaihdoksessa halutaan painottaa. Toiset pyrkivät minimoimaan veroja, kun taas toisille tärkeämpää voi olla esimerkiksi metsien hyvä hoito tulevaisuudessa. (Kärki & Kiviniemi 2000, ) Kun on selvittänyt omat tavoitteensa, voi ryhtyä miettimään sukupolvenvaihdosta tarkemmin. Ensimmäisenä kannattaa päättää, haluaako omaisuutta siirtää jo elinaikanaan, vai päätyykö perintöön tai testamenttiin. Joissakin tapauksissa voi olla täysin perusteltua antaa jäämistön mennä lain mukaan. Joissakin tapauksissa perinnön kautta omistajiksi saattaa kuitenkin tulla niitäkin, joita metsänomistajuus ei kiinnosta. Pahimmassa tapauksessa metsät jäävät hoitamatta. (Jauhiainen 2004, 38.) Väkisin ei kannata kenestäkään metsänomistajaa tehdä, koska se voi johtaa tilan rappioitumiseen hyvinkin nopeasti (Kiviniemi & Kärki 2005, 40). Elinaikanaan metsät voi siirtää eteenpäin joko lahjoittamalla tai myymällä. Jos päätyy siirtämään metsät eteenpäin jo elinaikanaan, voi itse määrätä täysin siitä, kenelle ne menevät. Kun luovuttaa metsät nuoremmalle sukupolvelle hyvissä ajoin, saa tilan jatkajan, joka on vielä hyvissä voimissa ja jaksaa hoitaa metsiä. Elinaikana metsiä on myös mahdollista luovuttaa vähitellen: joillekin luopuminen voi olla helpompaa, kun kaikesta ei tarvitse luopua kerralla. Kannattaa myös harkita, haluaako myynnin tai lahjoituksen yhteydessä pidättää hallintaoikeuden metsiin. Tällöin mahdollinen kauppahinta tai tulevat verot alenevat, ja itse saa vielä jatkaa metsien hoitamista. Kun on päättänyt kuinka haluaa toimia, kannattaa keskustella mahdollisen jatkajan kanssa hänen suunnitelmistaan. Jos sopiva ja halukas jatkaja on tiedossa, ei sukupolvenvaihdosta kannata turhaan viivytellä. (Kiviniemi & Kärki 2005, 22 23, 39.) Sukupolvenvaihdoksessa pääsee hyvin alkuun erilaisten oppaiden avulla ja siihen tarkoitukseen tämäkin työ on tehty. Tässä työssä kerrotaan yleisesti sukupolvenvaihdoksen eri toteutustavoista ja tavoitteena on tuoda esille niistä ajantasaisin tieto. Kahden esimerkkitilan kautta pyrin havainnollistamaan eri sukupolvenvaihdostapojen taloudellisia seuraamuksia. Kun erot vaihtoehtojen välillä ovat selvästi havaittavissa, on
7 2 päätöksenteko helpompaa. Tällä työllä pyrin myös rohkaisemaan metsänomistajia paneutumaan sukupolvenvaihdokseen entistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta asiaa ehtii pohtimaan rauhassa. Tuon työssä esille myös erilaisia laskukaavoja, joita jokainen voi soveltaa omaan tilaansa ja sitä kautta hahmottaa tilannetta omalla kohdallaan. Omat laskelmat kannattaa aina tarkistuttaa ammattilaisella. Esimerkeissä käytän kahta melko erilaista tilaa. Tilalla A on metsää 137 hehtaaria ja puusto on valtaosalta nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita, joten tilan arvo on tällä hetkellä melko alhainen. Tilalla ei ole tällä hetkellä metsävähennystä käytettävissä. Tilaan kuuluu myös asuinrakennus, ulkorakennuksia ja peltoja, joten tilalla olisi mahdollista harjoittaa myös maataloutta. Näissä laskemissa on kuitenkin otettu huomioon vain metsien arvo. Tilan omistaa aviopari, jolla on neljä lasta. Omistajat ovat iältään 54- ja 50-vuotiaita. Omistussuhteet ovat 9/16 osaa ja 7/16 osaa ja molemmilla on lainhuudot osuuksiinsa. Tila on kulkenut suvussa jo useamman sukupolven ajan eli voidaan puhua sukutilasta. Omistajat ovat vielä melko nuoria, mutta haluavat jo vähitellen ryhtyä miettimään tulevaa sukupolvenvaihdosta. Tila B koostuu kaikkiaan kolmesta eri tilasta, joita kuitenkin tällä hetkellä hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena. Kaksi isompaa tilaa ovat molemmat kooltaan jonkin verran yli 100 hehtaaria, mutta kolmas tila on kooltaan vain muutamia hehtaareita. Tiloilla on metsää kaikkiaan 235 hehtaaria ja puusto on valtaosin varttunutta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää metsää. Tilalla on jäljellä oston yhteydessä muodostunutta metsävähennystä. Tilaan kuuluu myös asuinrakennus, ulkorakennuksia ja peltoja. Tilan aikaisemmilla omistajilla on asuinrakennukseen elinikäinen hallintaoikeus, joten he saavat asua tilalla niin pitkään kuin tahtovat. Tilan omistavat nyt puoliksi isä ja tytär. Isä on 54-vuotias ja tytär 22-vuotias. Isällä on edellä mainitun tyttären lisäksi kolme muuta lasta. Tila on ostettu ja siitä on muodostettu maatalousyhtymä. Tässä tapauksessa on kyse vain isän osuuden eteenpäin siirtämisestä eli yhtymän puolikkaasta. Tiloilla lähtökohdat ovat erilaiset, koska tila A halutaan pitää kokonaisena ja turvata sen elinkelpoisuus. Tilalla B isän osuus olisi taas mahdollista jakaa kahdeksi erilliseksi tilaksi, joissa tilakoko olisi vielä kuitenkin järkevä. Se on kuitenkin varmaa, että rakennuksille ja pelloille halutaan varmuudella vain yksi omistaja. Tilojen kohdalla on kuitenkin yhteistä se, että kaikkia perillisiä halutaan molemmissa tapauksissa kohdella
8 3 tasapuolisesti. Kummankaan tilan kohdalla sukupolvenvaihdoksella ei ole vielä kiire, joten aikomuksena on suunnitella asiaa vähitellen ja toteuttaa suunnitelmaa sitä mukaa kuin se järkevälle tuntuu. Tavoitteena voisi pitää, että sukupolvenvaihdos on suoritettu molemmilla tiloilla kokonaan noin 10 vuoden päästä. 2 SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ERI VAIHTOEHDOT 2.1 Perintö Jos elinaikana ei ole tehty mitään omistusjärjestelyjä, siirtyy metsätila uudelle sukupolvelle perintönä, kuten perintökaaren säädöksissä on määrätty (Kiviniemi & Kärki 2005, 73). Perunkirjoituksessa laaditaan luettelo kuolinpesän varoista ja veloista kuolinhetkellä sekä osakkaista tulevaa perinnönjakoa varten. Perukirjaan merkitään myös ennakkoperinnöt ja sellaiset perittävän kolmen viimeisen elinvuoden aikana antamat lahjat, jotka on huomioitava perintöveroa määrättäessä. Perunkirjoitus täytyy toimittaa kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. (Lindholm 2006, ) Ilman perukirjaa perinnönsaaja ei saa rekisteröidyksi nimiinsä hänelle tulevaa omaisuutta (Sandström 1997, 127). Jos vainaja on naimisissa, on leski avio-oikeuden nojalla oikeutettu saamaan puolet puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Tällöin suoritetaan ositus, jossa kummankin puolison varat ja velat luetteloidaan. Sen jälkeen lasketaan kummankin puolison varojen ja velkojen erotus eli omaisuuden säästö. Jakamalla kahdella puolisoiden säästöjen summa, saadaan kummankin puolison avio-oikeusosan arvo. Jos leski on varakkaampi kuin vainaja, olisi hänen suoritettava osituksen perusteella tasinkoa vainajan perillisille. Leskeä ei voi kuitenkaan pakottaa antamaan tasinkoa. (Kivelä & Nordell 1997, ) Vastaavasti myös perilliset voivat joutua maksamaan tasinkoa leskelle. Näissä tapauksissa tasinko on pakko suorittaa. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Avioehdolla voidaan sulkea pois puolison avio-oikeus. Kuitenkin jos vainaja oli naimisissa ja häneltä ei jäänyt rintaperillisiä, perintö menee puolisolle. Tällöin puolison perintöoikeuteen ei vaikuta, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei. (Lindholm 2003, 12.) Osituksen jälkeen perittävää lähinnä oleva perillisryhmä saa jaetta-
9 vakseen koko perinnön ja samalla se syrjäyttää muut perillisryhmät (Kivelä & Nordell 1997, 70 71). 4 Ensisijaisia perijöitä ovat rintaperilliset eli vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos vainaja oli naimisissa, eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Jakovaatimuksen tai testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. (Perintökaari 40/1965, 3 luku 1 a.) Jos perittävällä ei ole lapsia, mutta hän on naimisissa, koko perintö menee puolisolle. Puolison perintöoikeus on kuitenkin luonteeltaan väliaikainen. Ensiksi kuolleen perintö siirtyy takaisin hänen perillisilleen, kun leski kuolee. Leski ei siis saa määrätä puolisoltaan perimästään omaisuudesta testamentilla, mutta voi käyttää saamaansa omaisuutta, esimerkiksi myydä puuta. Jos vainaja ei ole naimisissa, perintö menee hänen vanhemmilleen. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut, perintö siirtyy perittävän veljille ja siskoille tai heidän jälkeläisilleen. Jos vanhempia tai sisaruksia ei ole, perintö menee isovanhemmille tai sedille, tädeille ja enoille. Serkut eivät kuitenkaan enää voi vainajaa periä. Jos edellä mainittuja perillisiä ei ole, ilman testamenttia perintö menee valtiolle. (Kivelä & Nordell 1997, ) Jos tilalla jatketaan maataloutta, on perintökaaren 25. luvun mukaan soveliaalla tilanjatkajalla etuoikeus vaatia tila jakamattomana hänen perintöosuuteensa (Perintökaari 40/1965, 25 luku 1 b ). Kiinteistö on kiinteistörekisteriin merkitty, rajoiltaan määrätty itsenäinen maanomistuksen yksikkö. Kiinteistöt ovat pääsääntöisesti tiloja tai tonttijaon mukaisesti muodostettuja tontteja kaavoitetulla alueella. Tässä työssä puhun metsäkiinteistöistä metsätiloina. (Kivelä & Nordell 1997, 138.) Metsätilalle täytyy saantotavasta riippumatta hakea lainhuuto ja lainhuudatusvelvollisuus koskee kaikkia (Jokela ym. 1997, 221). Lainhuudatus tarkoittaa tilan omistusoikeuden kirjaamista tuomioistuimen pitämään lainhuudatus- ja kiinnitysrekisteriin ja sitä voi hakea kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudelta. Lainhuudatuksessa on kyse luovutuksen pätevyyden tarkastuksesta. (Ohjeet lainhuudon hakemista varten 2007.) Yleinen lainhuudatusaika on kuusi kuukautta luovutuskirjan allekirjoituksesta, luovutuskirjassa oleva lykkäävä tai purkava ehto tai kunnan etuosto-oikeus eivät pidennä lainhuudatusaikaa. Kun metsätila on saa-
10 5 tu perintönä, lainhuudatusaika alkaa, kun perinnönjako saa lainvoiman eli kuolinpesän ei tarvitse lainhuudattaa tilaa nimiinsä. Jos perillisiä on vain yksi, ei perinnönjakoa tarvita ja lainhuudatusaika alkaa perunkirjoitusajan päättymisestä eli pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta. (Jokela ym. 1997, ) Viimeinen lainhuudon hakija joutuu suorittamaan verot korotuksineen myös aikaisemmin huudattamattomista luovutuksista (Ohjeet lainhuudon hakemista varten 2007). 2.2 Testamentti Testamentti on vastikkeeton ja yksipuolinen jäämistöä koskeva oikeustoimi. Sillä voi määrätä omaisuuden omistus-, käyttö- tai hallintaoikeudesta. (Sandström 1997, ) Testamentilla on mahdollista muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä ja toissijaismääräyksen kautta voi määrätä kuka omaisuuden saa testamentin ensisaajan kuoleman jälkeen (Huolman-Lakari 2006, 48 50). Puolison perintöoikeus on mahdollista syrjäyttää testamentilla, koska puoliso ei nauti samaa lakisuojaa kuin rintaperilliset. Rintaperilliset ovat lähes aina oikeutettuja lakiosaan, vaikka testamentin mukaan heille ei haluttaisi antaa mitään. Tästä voidaan kuitenkin poiketa perintökaaren 15. luvun 4. perusteella. Lakiosa on puolet sen perintöosuuden arvosta, joka lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan kuuluu rintaperilliselle. Lakiosaa ei kuitenkaan saa, ellei siitä esitä vaatimusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon testamentista. (Kivelä & Nordell 1997, 70, 74.) Lakiosa voidaan maksaa rahana, vaikka näin ei ole testamentissa erikseen määrätty. Testamentissa voi kuitenkin olla myös kielto, koskien lakiosan rahallista korvaamista. (Perintökaari 40/1965, 7 luku 5.) Testamentissa on myös mahdollista määrätä, että lasten aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta testamentilla määrättyyn tai testamentintekijältä muutenkaan saatuun omaisuuteen (Lehtola 2001, 38). Ehto voidaan kuitenkin sopia koskemaan myös pelkkää avioeroa. Tätä kannattaa harkita, etenkin jos pariskunnalla on alaikäisiä lapsia, jotka eivät kykene metsätilaa vielä hoitamaan. (Riikilä & Sikanen 2006c, 31.) Testamentin saajan oikeus vanhenee kymmenessä vuodessa, jollei testamentin saaja kyseisessä ajassa saata oikeuttaan voimaan (Perintökaari 40/1965, 16 luku 1 ). Testamentin tulee olla kirjallinen ja asiakirjana allekirjoitettu ja todistettu. Keskeistä on, että juuri oikean henkilön voidaan osoittaa tehneen testamentin. Teksti voi olla toisen kirjoittama, mutta allekirjoituksen täytyy olla omakätisesti tehty. Poikkeuksena
11 6 tähän on vain kirjoituskyvyttömyys. (Hämeenaho 2006, ) Näillä määräyksillä pyritään oikeustoimen totuudenmukaisuuden varmistamiseen, asiakirjan todistettavuuteen ja siihen, että asiakirja on syntynyt vakaan ja kypsän harkinnan tuloksena (Sandström 1997, 141). Testamentin allekirjoituksen oikeaksi varmentaa kaksi todistajaa omilla allekirjoituksillaan, joidenka oheen he merkitsevät ammattinsa ja asuinpaikkansa. Heidän ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta tiedossa täytyy olla, että kyseessä on testamentti. Todistajien tulee olla 15 vuotta täyttäneitä ja kykeneviä ymmärtämään, mikä testamentti on, sekä arvioimaan testamentintekijän henkistä tilaa. Testamentin tekijän puoliso, lähisukulaiset ja muut henkilöt, jotka voivat saada testamentista etua itselleen tai läheiselleen ovat esteellisiä toimimaan todistajina. (Hämeenaho 2006, 57.) Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään tai jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa. Jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai joku muu sieluntoiminnan häiriö, tai jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, se voidaan myös julistaa pätemättömäksi. (Perintökaari 40/1965, 13 luku 1.) Testamentti kannattaa pitää ajantasaisena. Sitä voi muuttaa aina kun haluaa, esimerkiksi perhesuhteiden muuttuessa. Testamentin ja sen muutosten päivääminen on tärkeää, jotta tiedetään varmaksi, mikä todella on viimeinen tahto, jos testamentteja on säilynyt useita erilaisia. (Riikilä & Sikanen 2006c, 30.) Hallintaoikeustestamentilla voidaan määrätä hallintaoikeus erilliseksi omistusoikeudesta. Esimerkiksi jos metsätilan omistusoikeus siirretään perillisille, voidaan hallintaoikeus testamentissa pidättää eri henkilölle kuin omistusoikeus, esimerkiksi leskelle. Näissä tapauksissa hallintaoikeus kannattaa kuitenkin rajata pelkkään metsätilaan, jotta rahavarat jäävät perillisten käyttöön. Jos hallintaoikeus ulotetaan myös rahavaroihin, leski saa rahavarojen tuoton, mutta muutoin rahoihin ei pääse käsiksi kukaan. Tästä voi olla seurauksena maksukyvyttömyys. (Riikilä & Sikanen 2006c, 31.) Perilliset joutuvat maksamaan perintöveron, jonka määrityksessä on otettu huomioon pidätetyn hallintaoikeuden arvo. Vaikka perilliset maksavat perintöveron, hallintaoikeuden nojalla leskelle jää oikeus käyttää metsää ja nauttia sen tuotosta. (Huolman-Lakari 2006, ) Hallintaoikeustestamentin perusajatuksena on vaatimus säilyttää hallittu varallisuus hallinnan kestoajan vähentymättömänä. Omistusoikeustestamentilla mää-
12 7 rätään omaisuus täysin oikeuksin testamentin saajalle. Tuotto-oikeustestamentti määrää koron tai muun toistuvaisluonteisen tuoton tietylle henkilölle. Keskinäiset testamentit tehdään huomioon ottaen toisen testamentin sisällys, jolloin testamentit ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Keskinäisellä testamentilla ei voida syrjäyttää perillisen oikeutta lakiosaan. (Puronen 2000, 53 54, , 152.) Testamentilla saadun metsätilan lainhuudatusaika alkaa testamentin lainvoimaiseksi tulosta. Testamentti tulee lainvoimaiseksi, jos sitä ei ole moitittu kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Lainvoimaisuus voi tulla voimaan jo aiemminkin jos kaikki perilliset ovat luopuneet moittimasta testamenttia. (Jokela ym. 1997, 227.) 2.3 Lahja Lahjasta puhutaan kun varallisuutta siirtyy vastikkeetta henkilöltä toiselle. Tästä seuraa se, että saajan varallisuus kasvaa ja antajan vähenee. Lahjan täytyy perustua vapaaehtoisuuteen ja haluun tehdä vastikkeeton luovutus. (Sandström 1997, ) Kun lahjoitetaan metsätila, lahjoitus täytyy tehdä kirjallisesti ja sekä lahjanantajan että lahjansaajan on allekirjoitettava lahjakirja. Siitä on käytävä ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, lahjanantaja ja lahjansaaja. Lahjakirjan oikeellisuuden todistaa kaupanvahvistaja, kaikkien lahjakirjan allekirjoittaneiden ollessa läsnä. Sekä lahjanantaja että lahjansaaja voivat valtakirjalla valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestaan lahjan luovuttamisessa tai vastaanottamisessa. Kiinteän omaisuuden lahja on pätemätön, jos sitä ei ole tehty niin kuin Maakaaressa säädetään. (Lindholm 2003, 15, 29.) Lahjakirjaan on mahdollista merkitä ehtoja lahjalle, kuten lahjansaajan puolison aviooikeuden pois sulkeminen. Edellä mainituissa tapauksissa tarvitaan lahjakirjalle avioliittolain mukaan toinen todistaja kaupanvahvistajan lisäksi. (Lindholm 2003, 12.) Ehdot, jotka eivät ole hyvän tavan tai lain vastaisia tai mahdottomia toteuttaa, velvoittavat lahjansaaja. Myös lahjoittaja on sidottu asettamiinsa ehtoihin, mutta hän voi luopua vetoamasta niihin. Yleensä ehdot koskevat hallinta- ja omistusoikeuden luovutuksia. (Lindholm 2003, ) Tarkoitemääräyksellä metsätilan lahjana saava voidaan velvoittaa toimimaan tietyllä tavalla tai pidättäytymään jostakin (Lindholm 2003, 32). Lahjan ehtojen sitovuutta koskee samat määräykset kuin kaupan ehtoja (ks. seuraava luku). Ennakkoperintö luetaan vastikkeettomuutensa vuoksi lahjaksi. Lahjakirjassa on
13 8 mahdollista määrätä onko lahja ennakkoperintö vai ei. Jollei muuta voida näyttää toteen, rintaperillisen saamat lahjat oletetaan ennakkoperinnöksi. Muulla kuin rintaperillisellä puolestaan lahjoja ei oleteta ennakkoperinnöksi. Perheenjäsenille annettuja tavanomaisia lahjoja ei pidetä ennakkoperintönä. (Sandström 1997, 154.) Ennakkoperintöolettama takaa rintaperillisten yhdenvertaisuuden (Kivelä & Nordell 1997, 73). Jos lahjansaaja rikkoo lahjaan liittyvän tarkoitemääräyksen tai muun olennaisen ehdon tai edellytyksen, lahjanantajalla on oikeus purkaa lahjoitus, mikäli lahjansaaja ei ole luovuttanut kiinteistöä jollekin toiselle. Kanne lahjoituksen purkamisesta on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun lahjanantaja sai tiedon purkuperusteesta. (Maakaari 540/1995, 4 luku 2.) Metsätilan lahjana saaneella lainhuudatusaika alkaa siitä, kun kaupanvahvistaja on vahvistanut lahjakirjan (Jokela ym. 1997, 226). Lainhuutohakemus voidaan jättää lepäämään silloin, kun hakijalle muutoin voitaisiin myöntää lainhuuto, mutta omistusoikeuden lopullinen siirtyminen on riippuvainen tulevista tapahtumista. Tarkemmat syyt lepäämään jättämiselle on lueteltu maakaaren 12. luvussa 2 :ssä. (Jokela ym. 1997, 244.) 2.4 Kauppa Kiinteistön kauppa on määrämuotoinen oikeustoimi eli säädetyn määrämuodon noudattaminen on sopimuksen pätevyyden edellytys. Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti ja kauppakirjassa täytyy olla molempien osapuolten allekirjoitukset. Kauppakirjasta täytyy käydä ilmi myös luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty maakaaren toisen luvun ensimmäisessä pykälässä säädetyllä tavalla. (Jokela ym. 1997, ) Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö. (Maakaari 540/1995, 2 luku 4.) Kaupanvahvistaja tarkastaa osapuolten henkilöllisyyden ja kauppakirjan oikeellisuuden. Jos kaikki on kunnossa, hän vahvistaa kaupan kaikkien kauppakirjan allekirjoittaneiden läsnäollessa. Ostajan tai myyjän ei ole pakko olla henkilökohtaisesti paikalla kaupanvahvistustilaisuudessa, jos asiamiestä käytetään edustajana. Kaupanvahvistajana voi toimia esimerkiksi henkikirjoittaja, julkinen notaari tai maanmittausinsinööri. (Jokela ym. 1997, )
14 9 Kauppakirjassa voidaan sopia, että kauppa saadaan purkaa jollakin muulla kuin maakaaressa tarkoitetulla perusteella, tai että myyjä pidättää omistusoikeuden tilaan, kunnes kauppahinta on maksettu tai muu ehto on toteutunut. Ehto ei ole sitova, ellei sitä ole otettu kauppakirjaan, eikä siltä osin kuin se on sovittu olemaan voimassa viittä vuotta pidemmän ajan kaupantekopäivästä. Jollei ehdon voimassaoloaikaa ole merkitty kauppakirjaan, se on voimassa viisi vuotta. Kanne tilan palauttamisesta lahjoittajalle on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa ehdon voimassaolon päättymisestä. (Maakaari 540/1995, 2 luku 2.) Ostajalla on oikeus saada metsätila hallintaansa heti kaupan tekemisen jälkeen, jollei luovutusajankohtaa ole sovittu. Tilan tulee olla sellaisessa kunnossa, josta kaupassa on sovittu. Myyjän täytyy antaa ostajalle kaikki tarpeelliset asiakirjat, esimerkiksi saantokirjat ja panttikirjat. Ennen omistusoikeuden lopullista siirtymistä ostaja ei saa ilman myyjän suostumusta hakata metsää eikä ottaa maa-aineksia tai muuta tilaan kuuluvaa niin, että tilan arvo merkittävästi alenee. (Kiviniemi 2004, ) Kunnalla on tietyissä tapauksissa etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan metsätilan kaupassa eli kunta voi lunastaa myydyn kiinteistön. Tätä oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. (Kiviniemi 2004, ) Etuosto-oikeutta ei kuitenkaan ole, jos kaupan käsittämä tila on neliömetriä tai vähemmän. Oikeutta ei myöskään ole, jos ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2. ja 4. luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän tai tällaisen henkilön puoliso. Etuosto-oikeutta ei ole silloinkaan, jos ostajana on valtio, valtion liikelaitos, muu valtion laitos tai jos myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämisestä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. (Etuostolaki 608/1977, 1 luku 5 6.) Laki ei rajoita hakkuita sinä aikana kun etuosto-oikeus on voimassa. Etuosto-oikeuden määräaika on kolme kuukautta. (Kiviniemi 2004, 73.) Kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen metsätilan uudella omistajalla on kuusi kuukautta aikaa hakea tilalle lainhuuto. Ennen kuin lainhuutoa voi hakea täytyy varainsiirtovero olla maksettu. Jos lainhuutoa ei haeta määrätyssä ajassa, varainsiirtoveroa korotetaan 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta. Lainhuudatusvelvollisuuden täyttämiseksi voidaan myös asettaa uhkasakko. (Ohjeet lainhuudon hakemis-
15 10 ta varten 2007.) Kun lainhuutoa lähdetään kaupanteon jälkeen hakemaan, hakemus saatetaan jättää lepäämään, esimerkiksi jos kunnan etuosto-oikeuden määräaika ei ole vielä umpeutunut (Maakaari 540/1995, 12 luku 2 ). 2.5 Lahjanluontoinen kauppa Jos vastike jää metsätilan kaupassa alle kolmen neljänneksen verottajan määrittämästä käyvästä hinnasta, on kauppa silloin lahjanluontoinen. Maatilan sukupolvenvaihdos eroaa puhtaan metsätilan sukupolvenvaihdoksesta siinä määrin, että siinä tilan hinnan tarvitsee ylittää vain puolet käyvästä arvosta. (Jauhiainen 2006, 56.) Viimeisten kolmen vuoden aikana ennen perinnönjättäjän kuolemaa tehdyt lahjaluontoiset kaupat tulee mainita perukirjassa, koska niillä on merkitystä perintöverotuksessa (Lindholm 2003, 46). Kiinteistönkauppana pidetään sellaista vastikkeellista luovutusta, jossa vastikkeen arvosta muu kuin kiinteä omaisuus muodostaa pääosan (Etuostolaki 608/1977/, 1 luku 2 ). Lahjaluontoisessa kaupassa lainhuudatusaika alkaa myös siitä, kun kaupanvahvistaja vahvistaa kauppakirjan. Lahjanluontoisissa kaupoissakin varainsiirtovero täytyy olla maksettuna ennen kuin lainhuutoa voi hakea. Seuraukset lainhuudon hakemisen myöhästymisestä ovat vastaavat kuin kaupassa. Lahjanluontoisessa kaupassa kunnalla on myös etuosto-oikeus tilaan, samoilla ehdoilla kuin kaupassa. Näissäkin tapauksissa se hidastaa lainhuutohakemuksen käsittelyä. (Ohjeet lainhuudon hakemista varten 2007.) 3 HALLINTAOIKEUS 3.1 Mitä se tarkoittaa? Metsätilan hallintaoikeuden nojalla saa käyttää metsiä, määrätä niistä ja pitää itsellään niiden tuoton. Hallintaoikeuden omistaja on velvollinen hoitamaan metsiä ja niitä käyttäessään hänen tulee ottaa huomioon tilanomistajan oikeus ja etu. Puuta saa hakata vuosittain vain tilavuus- ja arvokasvun tuottaman lisäarvon verran, mutta hallintaoikeuden omistaja saa itse päättää mitä hakkaa ja milloin. Hakkuita ei ole mikään
16 11 pakko tehdä joka vuosi eikä kauppojen tarvitse kohdistua eri puu- tai puutavaralajeihin. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Metsänomistaja, jolla ei ole hallintaoikeutta tilaansa, ei voi muuta kuin valvoa, ettei hallintaoikeudenomistaja ylitä oikeuksiaan. Metsänomistaja ei saa tuloja metsästään ennen kuin hallintaoikeus päättyy. (Riikilä & Sikanen 2006b, 30.) Jos metsänomistaja myy vajaavaltaisen hallintaoikeudenomistajan puolesta puuta, tuloista peritään sekä myynti- että lahjaverot (Riikilä & Sikanen 2006a, 18). 3.2 Hallintaoikeuden pidätys ja lahjoittaminen Hallintaoikeus voidaan pidättää testamentin, lahjan antamisen tai kaupan yhteydessä. Testamentilla voidaan esimerkiksi pidättää hallintaoikeus leskelle, kun omistusoikeus siirtyy lapsille. (Riikilä & Sikanen 2006b, 30.) Yleensä hallintaoikeuden pidättämisellä pyritään alentamaan perintö- ja lahjaverotusta tai kauppahintaa. Hallintaoikeuden pidättäjä jää metsäverovelvolliseksi. Hallintaoikeuden pidättäjä ei kuitenkaan ole oikeutettu käyttämään mahdollista metsävähennystä, se tulee käyttöön vasta hallintaoikeuden päätyttyä. Hallintaoikeus voidaan pidättää myös muista kuin rahallisista syistä, esimerkiksi jos luovuttajat vielä tahtovat metsätöitä tehdä ja uudet omistajat eivät tarvitse hakkuutuloja. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Hallintaoikeuden pidättämisen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, koska sillä voi olla ikäviäkin seurauksia. Kun tilanomistaja myöhemmin saa hallintaoikeuden itselleen, ei hän joudu maksamaan siitä perintöveroa. Jos elinikäinen hallintaoikeus muutetaan määräaikaiseksi, tai siitä luovutaan, joutuu hallintaoikeudensaaja maksamaan lahjaveroa. Kun hallintaoikeudenomistaja on oikeustoimikelvoton, hallintaoikeuden purkaminen onnistuu vain myymällä. (Riikilä & Sikanen 2006b, ) Jos tilanhallintaoikeus erotetaan omistusoikeudesta, hallintaoikeuden saajan ei tarvitse maksaa saannostaan lahjaveroa, mutta omistusoikeuden saaja maksaa saannostaan lahjaveroa. Esimerkiksi jos vanhemmat luovuttavat hallintaoikeuden lapselleen ja omistusoikeuden lapsenlapsilleen, lapsi ei maksa saannostaan mitään veroja, mutta lapsenlapset maksavat omasta osuudestaan lahjaveroa. Lastenlasten osuudesta on kuitenkin vähennetty hallintaoikeuden arvo. Kun lapsenlapset myöhemmin saavat hallintaoikeuden, eivät he maksa siitä veroa. (Riikilä & Sikanen 2006b, )
17 3.3 Hallintaoikeuden arvon määritys 12 Elinikäisen hallintaoikeuden arvo saadaan kertomalla metsän tuotto tietyllä ikäkertoimella. Metsän tuotoksi lasketaan yleensä viisi prosenttia sen käyvästä arvosta. Tilalla kannattaa kuitenkin teettää selvitys metsän tuotosta, jos epäilee metsänkasvun olevan viittä prosenttia korkeampi. Kun selvityksen toimittaa verottajalle, se otetaan huomioon päätettäessä tuottoa. Tällöin on mahdollista, että tuotto nousee viiden prosentin olettamaa korkeammaksi. Ikäkerroin saadaan verottajan tekemästä taulukosta. Taulukko pohjautuu oletukseen siitä, kuinka kauan hallintaoikeuden saaja tai pidättäjä ehtii metsän tuottoa hyödyntää. Siispä nuorella hallintaoikeuden saajalla/pidättäjällä kerroin on korkeampi ja täten myös hallintaoikeuden arvo on korkeampi. Jos saajia tai pidättäjiä on useampia, ikäkerroin määräytyy nuorimman mukaan. (Riikilä & Sikanen 2006b, ) TAULUKKO 1. Elinikäisen hallintaoikeuden ikäkerroin (Kiviniemi & Kärki 2005, 99). Verovelvollisen ikä Luku, jolla saatu vuositulo kerrotaan alle 44 vuotta tai enemmän 2 Määräaikaisen hallintaoikeuden arvo lasketaan samalla periaatteella kuin elinikäisen, mutta ikäkertoimien sijasta käytetään eri kertoimia. Verottaja on laatinut taulukon, jossa on määritetty määräajaksi tulevan etuuden pääoma-arvo vuosien mukaan. Tätä
18 pääoma-arvoa käytetään vastaavanlaisena kertoimena kuin ikäkerrointa. (Riikilä 2006b, 32.) 13 TAULUKKO 2. Määräajaksi tulevan etuuden pääoma-arvo (Henkilöverotuksen käsikirja 2006, 756). Vuosien lukumäärä Pääoma-arvo Vuosien lukumäärä Pääoma-arvo 1 0, ,85 2 1, ,12 3 2, ,37 4 3, ,60 5 3, ,82 6 4, ,02 7 5, ,20 8 5, ,37 9 6, , , , , , , , , , , , , ,26 4 TILA-ARVIO Tila-arviolla selvitetään metsätilan käypä arvo. Sillä on merkitystä, kun varmistetaan tilajaon tasapuolisuutta, määritetään lakiosan suuruutta, arvioidaan kaupan lahjaverosta vapaata kauppahintaa tai lasketaan perintö- ja lahjaveroa. (Kiviniemi & Kärki 2005, 24.) Ensisijaisena tila-arviona pidetään metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistyksen tai muun alan asiantuntijan tekemää arviota. Toissijaisena tila-arviona voidaan pitää metsäsuunnitelman mukaan laskettua maapohjan, taimikoiden ja puuston yhteisarvoa. Jos kumpaakaan näistä keinoista ei voida käyttää, tilan arvo lasketaan verottajan määrittämillä kuntakohtaisilla arvoilla. (Savo-Karjalan veroviraston perintö- ja lahjaverotuk-
19 14 sen arvostamisohjeet 2006.) Taimikkovaltaisilla tiloilla verottajan määrittämät arvot saattavat kuitenkin tuottaa kohtuuttoman korkeita arvoja perittävälle tilalle (Jauhiainen 2006, 54). Metsätilan arvonmäärityksessä niin sanottu summa-arvomenetelmä on yleisin. Ensimmäisenä siinä arvioitava alue kuvioidaan ja jokaiselta kuviolta kerätään tietyt puusto- ja maapohjatiedot. Tärkeimpänä tietona kerätään puuston määrä puutavaralajeittain. Lisäksi arvioidaan taimikoiden määrät ja laatu sekä nuorten metsien odotusarvot ja maapohjan arvo. Metsälle saadaan maksimiarvo, kun edellä lueteltujen osien arvot lasketaan yhteen. Kun on määritetty maksimiarvo, ryhdytään määrittämään käypää kauppahintaa. Käypä kauppahinta saadaan kun maksimiarvosta tehdään ns. tukkuvähennys, joka vaihtelee prosentin välillä maksimiarvosta. Tukkuvähennys on yleensä sitä suurempi, mitä kauempana tulevaisuudessa puunmyyntitulot ovat ja mitä kauempana tila on tiestä. Myös metsän hoitamattomuus vaikuttaa tukkuvähennykseen korottavasti. (Metsätilan arviointi 2007.) Arvioinneissa kannattaa ottaa huomioon se, että tulos on paljolti kiinni sen tekijästä. Eri arvioijat saattavat saada samasta tilasta erilaiset lopputulokset. Tähän vaikuttaa kuinka arvioija painottaa eri kriteereitä ja millä hinnoilla hän arvoa laskee. Myös puustotiedot voivat olla erilaisia. Tukkuvähennyksen suuruus on myös jossain määrin arvioijan henkilökohtainen näkemys. (Metsätilan arviointi 2007.) 5 VEROTUS ERI VAIHTOEHDOISSA 5.1 Perintö Perintö- ja lahjaverotuksessa on käytössä samat varojen arvostamisperusteet ja veroasteikot (Kiviranta 2002, 18). Perinnönsaajat on sukulaisuuden perusteella jaettu kolmeen veroluokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen. Toiseen luokkaan luetaan lahjanantajan veli, sisar ja veli- tai sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuolen jälkeläinen. Kolmanteen ryhmään kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat. Ensimmäisessä luokassa perintövero on asteikon mukainen, toisessa kaksin-
20 15 kertainen ja kolmannessa kolminkertainen. (Kiviranta 2002, 170.) Perintöverotus kohdistuu perintöosuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että vero kannetaan erikseen jokaiselta perilliseltä hänen saamansa perintöosuuden perusteella. (Sandström 1997, 139.) TAULUKKO 3. Perintö- ja lahjaveroasteikko (Kiviranta 2002, 170). Verotettava lahja Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla Vero ylimenevästä osasta % Perintöverotuksessa varat arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on varallisuuden todennäköinen luovutushinta verovelvollisuuden alkamishetkellä. Perinnönjättäjän puoliso ja henkilö, johon sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä, saavat vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan euroa puolisovähennyksenä. Perinnönjättäjän lapsi, ottolapsi tai näiden perillinen, joka verovelvollisuuden alkaessa ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta, saa vähentää veronalaisesta perintöosuudestaan euroa, alaikäisyysvähennyksenä. (Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940, 2 luku 9 ja 12.) Perintöverotusarvoon on mahdollista hakea oikaisua, jos tila myydään vuoden sisällä perintöverotuksen toimittamisesta ja kauppahinta on suurempi tai pienempi kuin perintöverotuksessa käytetty arvo. Perinnöstä ei tarvitse perintöveron lisäksi maksaa varainsiirtoveroa. Uutta metsävähennyspohjaa perintönä saadulle tilalle ei muodostu, mutta jos vanhaa metsävähennystä on vielä jäljellä, se siirtyy uuden omistajan käytettäväksi. (Kiviniemi & Kärki 2005, 49, 94.) Ennakkoperintöä ei yleensä kannata antaa verotuksellisista syistä, koska se voi nostaa perintöosuuden veroastetta (Kiviniemi & Kärki 2005, 87). Perintöosien suuruuden määräämistä varten on pesän säästöön ennen perinnönjakoa lisättävä ennakkoperinnön arvo. Jos arvoa ei voida kokonaan vähentää saajan perintöosasta, säästöön lisätään niin suuri osa ennakkoperinnöstä kuin perintöosasta voidaan vähentää. Jos koko ennakkoperinnön arvoa ei voida vähentää perintöosasta, ei ennakkoperinnönsaaja ole velvollinen palauttamaan vähentämättä jäänyttä osaa, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa. (Linhala 2006, 266.) Jos lahja joutuu ennakkoperintöolettaman tai kolmen
SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy
SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki
Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1
Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa
LisätiedotMETSÄTILAN LAHJOITTAMINEN
METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali
LisätiedotSUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara
SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen
LisätiedotVARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo
VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen
Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa vaihtaa vuosittain n. 15 000 metsätilaa Osto markkinoilta 15 % Sukulaiskauppa
LisätiedotRatkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa
Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen
Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt
LisätiedotSijoittajan perintöverosuunnittelu
Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä
LisätiedotMaa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä
Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä
LisätiedotMetsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja
Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja 14.11.2017 Konnevesi Juha Leppänen Projektipäällikkö, Biotalouden perusta kuntoon hanke SPV asiantuntija, Mhy Keski-Suomi Käsiteltäviä asioita Mihin sukupolvenvaihdoksella
LisätiedotMetsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi
Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)
LisätiedotTEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti Asianajaja Harri Jussila
TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti 28.11.2018 Asianajaja Harri Jussila ESITYKSEN SISÄLTÖ Kuka on äänessä? Kuka perii perittävän varallisuuden? Entä jos perillisiä ei
LisätiedotSijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy
Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti
LisätiedotMETSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä
METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen
Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja Näkökulmia ja tavoitteita Metsätalous säilyy kannattavana
LisätiedotAvio-oikeus jäämistösuunnittelussa
Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön
LisätiedotMETSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS
METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS Rovaniemi 18.3.2017 Ilkka Ronkainen Mhy Länsi-Pohja YKSITYISMETSIEN OMISTAJIEN ONGELMIA Metsänomistajien 2 1. Ikääntyminen oikeustoimikelvottomuus 2. Hallitsemattomat yhteisomistukset
LisätiedotMetsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT
Metsätilan myynti Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT Salon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia
LisätiedotKuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotPerinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro
Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti
LisätiedotPolvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus
Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja
LisätiedotVantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä
Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjoitus, kauppa vai perintö? Vantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä Metsänomistaja päättää 2 Metsänomistajia lukuisia, esim. Pudasjärvellä 2690 mh-maksua maksavaa omistajia
LisätiedotTestamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.
LisätiedotUPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä
UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos
LisätiedotAvioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?
Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,
LisätiedotPerusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta
Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon
LisätiedotSpv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä
Spv ja tilakauppainfo turkistiloille 30.10.2017 TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Johanna Lindvall, johtava talousasiantuntija Johanna.Lindvall@finanssila.fi 040 753 0204 Ville Kujanen,
LisätiedotOtanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa
Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa
LisätiedotMaatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014
Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotLahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.
Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos. Helsinki
Metsätilan sukupolvenvaihdos Helsinki 6.3.2019 Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla markkinoilla hieman yli 3 000 metsätilaa
Lisätiedot1985 vp. - HE n:o 125
1985 vp. - HE n:o 125.. Hallit~ksen esi~ys Edusku~malle laeiksi perintö- ja lahjaverolain seka tulo- Ja varalhsuusverolatn 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö-
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2018 13.3.2018 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 14.3.2018 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa eläessään omin toimenpitein
LisätiedotTaustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista
Metsätilan sukupolvenvaihdos Tampere 19.5.2016 Antti Pajula Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla
LisätiedotPohjoisen metsätilat kasvuun hanke. Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona. Rovaniemi Markus Ekdahl
Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Kuolinpesä Metsäyhtymä metsän omistusmuotona Rovaniemi 11.3.2017 Markus Ekdahl Kuolinpesät Suomessa Yli 35 000 kuolinpesää 30 hehtaaria / kpl, yli 5 ha:n omistukset Lähes
LisätiedotMetsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotSujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija
Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo 3.9.2016 Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija www.metsapremium.fi Tärkeitä päätöksiä Päätös luopua
LisätiedotKUOLINPESÄ JA SEN HAASTEET Maa- ja metsätalo, Tampere
KUOLINPESÄ JA SEN HAASTEET 8.11.2018 Maa- ja metsätalo, Tampere Tie kuolinpesäksi Elinaikana Kuoleman jälkeen Kauppa Lahja Testamentti Perukirjan mukainen perimäjärjestys Markkinahinta Lahjanluonteinen
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa
LisätiedotMetsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012
Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Minnamari Tuovinen 16.10.2012 1 Esityksen sisältö Sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen Eri vaihtoehdot
LisätiedotProjektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke
Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdos-messut Rovaniemi 18.3.2017 johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Suomen verotoimisto Metsätilan
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus
Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus Polvelta Toiselle Seinäjoki 8.11.2014 Marjaana Mokkilan edellisen vuoden messujen aineisto päivitettynä Kalle Isotalo Pohjois-Savon verotoimisto NIMIPERIAATE Lähtökohtaisesti
LisätiedotMAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS
MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos
Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö
LisätiedotJohdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014
Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Ainutkertainen mahdollisuus tehdä hyviä ratkaisuja Jokainen tapaus on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Ulkopuolinen taho voi
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö
Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta
LisätiedotMetsätilan siirtäminen osana sukupolvisuunnitelmaa
Metsätilan siirtäminen osana sukupolvisuunnitelmaa Helinä Sairanen, yhteyspäällikkö Danske Bank Mikkeli 25.3.2017 Sukupolvelta sukupolvelle Tieto oman ja yhteisen omaisuuden arvosta Omaisuuden suojaaminen
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2017-15.3.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 16.3.2017 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa omin toimenpitein tulevan
Lisätiedot1984 vp. -- tie n:o 22 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1984 vp. -- tie n:o 22 lfallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tulo- ja varallisuusverolain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö-
LisätiedotEdunvalvontavaltakirja ja testamentti
Edunvalvontavaltakirja ja testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 30.9.2017 Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU Edunvalvontavaltakirja Miten varaudun oman toimintakykyni
LisätiedotMetsätilan myynti 28.11.2012
Metsätilan myynti 28.11.2012 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Minnamari Tuovinen 28.11.2012 1 Esityksen sisältö sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen eri vaihtoehdot ja niiden verotus (lyhyesti)
LisätiedotAlkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011
Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdos-messut Oulu 7.4.2018 Johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Suomen verotoimisto Metsätilan luovutuksen
LisätiedotValtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti
LisätiedotSukupolvenvaihdokseen liittyvä verotus
Sukupolvenvaihdokseen liittyvä verotus SUKUPOLVENVAIHDOS Asetetaan tavoitteet tilanpidon jatkumiselle Jakamattomana suvun hallussa Jaetaan Myydään tai vuokrataan Jatkajan koulutus ja valmistautuminen Tilakaupan
LisätiedotPäätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008
LisätiedotMaa- ja metsätilan sukupolvenvaihdos
Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdos ProAgria Etelä-Savo Matti Lyömiö Kysymykset, vastaväitteet, kommentit yms. tervetulleita! Maa- ja metsätilan omistajanvaihdos Suunnittelu Toteutus Erityiskysymyksiä
LisätiedotKIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS
1 KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Kiinteistön myynti perustuu Mynämäen kunnanvaltuuston päätökseen 10.12.2018/ xx Myyjä Mynämäen kunta (Y-tunnus 2048364-4) Keskuskatu 21, 23100 Mynämäki Edustajina kunnanjohtaja
LisätiedotEnsiasunnon ostajan vero-ohjeet
Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Hanna Silander Lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry 15.3.2017 Oman asunnon ostaminen ja verotus Rahoitus Säästöt Laina Lahja Asunnon ostaminen Varainsiirtovero / ensiasunnon
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotMETSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS
Jarmo Moilanen METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.4.2010 Tekijä Jarmo Moilanen Koulutusohjelma ja suuntautuminen
LisätiedotMetsätilan omistajanvaihdos. Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi
Metsätilan omistajanvaihdos Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsätilan hoito ja veroasiat tuntuvat liian työläiltä Sopiva ja halukas jatkaja
LisätiedotTestamenttilahjoituksessa huomioitavaa
Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi
LisätiedotOikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia
Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa
LisätiedotArto Taskinen Oulu
Arto Taskinen Oulu 17.11.2016 YRITTÄJÄVÄHENNYS Yrittäjävähennys vuonna 2017 Vähennys 5 % metsätalouden tulosta Koskee metsätalouden harjoittajia, verotusyhtymiä, kuolinpesiä ja yhteismetsiä Helpottaa puun
LisätiedotSISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13
SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17
LisätiedotPerhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään
6.2.2017 Päivi Kaari johtava lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry/verotieto Oy Perhe- ja perintöoikeutta sekä perintö- ja lahjaverotusta pääpiirteissään 1. Lakimääräiset perilliset 1.1. Rintaperilliset
LisätiedotMetsätila-arvonlaskelman hyödyntäminen SPV-tilanteissa
Metsätila-arvonlaskelman hyödyntäminen SPV-tilanteissa Alpo Särkelä LKV Neuvonta-asiantuntija Metsäkiinteistöjen arvonmääritys, hallinta ja kauppa erikoistumisopinnot Kaupanvahvistaja Metsänomistajan tärkein
LisätiedotMetsänomistajan talouskoulu
Metsänomistajan talouskoulu Metsän omistusmuodot ja omistusjärjestelyt Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme 044 033 7529 Metsän omistusmuodot Yksinomistus Avioparin omistus Verotusyhtymä Kuolinpesä Osakeyhtiö
LisätiedotKAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.
LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan
LisätiedotMaatilan sukupolvenvaihdos Karstula
Maatilan sukupolvenvaihdos Karstula 8.10.2018 SUKUPOLVENVAIHDOS Asetetaan tavoitteet tilanpidon jatkumiselle Jakamattomana suvun hallussa Jaetaan Myydään tai vuokrataan Jatkajan koulutus ja valmistautuminen
LisätiedotMaa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos
Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Sukupolvenvaihdos Ennakkosuunnittelu, 2-5 v, valmistavat toimet Suunnittelu, 1-2 v. Luonnoskauppa tai -lahja
LisätiedotProjektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke
Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan
LisätiedotKIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA
KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan
LisätiedotMetsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta
Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta
LisätiedotPerintö- ja lahjaverotus keveni. Juha Koponen johtava lakimies
Perintö- ja lahjaverotus keveni Juha Koponen johtava lakimies Perintö- ja lahjaverotus Historiasta käyttöön v. 1919 aluksi määräaikainen laki nykyinen laki v. 1940 lukuisia muutoksia Miksi verotulot perinnön/lahjan
LisätiedotVoisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta
Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-
LisätiedotMaatilojen laki- ja sopimuspäivä IsoValkeinen
Maatilojen laki- ja sopimuspäivä 13.2.2017 IsoValkeinen Avioikeus - mikä se on? Avioehto -sopimus maatilan toiminnan jatkumisen tae myös erotilanteessa Testamentti - suunnittelun väline Edunvalvontavaltuutus
LisätiedotSuomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
LisätiedotLahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän
Lahjansaajan opas Veronalaiset lahjat Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa (ennen 1.1.2017: 4 000 euroa) tai enemmän Veronalaisia lahjoja ovat samalta lahjanantajalta
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014
Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012
Metsätilan sukupolvenvaihdos VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012 Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsänomistus ei ole ilo vaan rasite Sopiva ja halukas jatkaja on tiedossa Haluat varmistaa
LisätiedotVarautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy
Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla Helsinki 24.9.2015 Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Ei-toivottua kehitystä Omistaja/luovuttaja aallon harjalla : koko
LisätiedotMETSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS
Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Liiketoimintatiedon hallinta ja tietojohtaminen 2013 Rauno Junttila METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Liiketoimintatiedon
LisätiedotSUKUPOLVENVAIHDOKSeN EDUT JA SUDENKUOPAT. Kajaani Metsätilan sukupolvenvaihdos- ja veroneuvonta Esko Heikkinen
SUKUPOLVENVAIHDOKSeN EDUT JA SUDENKUOPAT Kajaani 30.09.2017 Metsätilan sukupolvenvaihdos- ja veroneuvonta Esko Heikkinen Metsätilan sukupolvenvaihdos- ja veroneuvonta Esko Heikkinen Sukupolvenvaihdokset
LisätiedotVakuutuskuori vai sijoitusrahasto. Vesa Korpela lakiasiain johtaja
Vakuutuskuori vai sijoitusrahasto Vesa Korpela lakiasiain johtaja Välillinen sijoittaminen verotuksessa Sijoituskohde Vakuutusyhtiö Sijoitusrahasto Sijoituskohde Sijoituskohde Välillinen sijoittaminen
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos Parkano
Metsätilan sukupolvenvaihdos Parkano 26.10.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa vaihtaa vuosittain noin 15 000 metsätilaa Kauppa vieraalle 18
LisätiedotOstaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio
KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio Kaupan kohde Kiinteistö 680-1-156-2 rakennuksineen.
LisätiedotMetsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta
Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli
LisätiedotMaa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki
Maa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsänomistus ei ole ilo vaan rasite Sopiva ja halukas jatkaja on
Lisätiedot