Luento 9: Ortokuvien tuottaminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 9: Ortokuvien tuottaminen"

Transkriptio

1 Maa Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma Luento 9: Ortokuvien tuottaminen Luento 9: Ortokuvien tuottaminen Ortokuvaus Oikaisuvaihtoehdot Digitaalinen oikaisu Oikaisun tarkkuus Satelliittikuvien oikaisu Pushbroom-kuvien oikaisu Kuvamosaiikit Ortokuvaustoimintaa Suomessa Rakennusten oikaisu ortokuvilla Kirjallisuutta Ortokuvaus (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, Muutoksia: Eija Honkavaara ) Ortokuva on karttaprojektioon oikaistu ilmakuvamosaiikki. Ortokuva tuotetaan ilma- tai satelliittikuvilta. Ortokuvauksen edellytyksenä on, että alueelta on olemassa korkeusmalli. Aiemmin korkeusmallin ja ortokuvan valmistusprosessit liittyivät kiinteästi toisiinsa. Nykyisin ortokuva tuotetaan yhä useammin vanhan korkeusmallin päälle. Ortokuvauksen sovellukset perustuvat sen havainnollisuuteen ja nopeaan valmistusprosessiin. Kuva käy vanhan kartan pohjaksi sellaisenaan ja käyttäjä näkee muutokset suoraan ortokuvalta. Ortokuvaus voidaan tuottaa myös stereokuvina, mikä edesauttaa kohteen tulkintaa. Digitaalisena valmistettu ortokuva toimii maastokartoituksen digitointipohjana. Hyvänä esimerkkinä on Suomessa toteutettu peltolohkotietokanta, jossa lohkorajojen digitointi perustuu ortokuvatulkintaan. Kuvien orto-oikaisu edellyttää niiden orientointien määrittämistä. Tarkin keino hankkia orientointitiedot on kolmioida kuvat blokkeina. Tällöin liitospisteillä varmistetaan se, että kuvamosaiikin saumakohdissa kuvat sopivat geometrisesti yhteen. Ortokuvaus pyritään tekemään nadiirikuvauksena. Kuvan valmistamisen kannalta on sitä parempi mitä kapeampaa kuvakulmaa nadiirikuvauksessa käytetään. Tämä toteutetaan käytännössä käyttämällä kamerassa pidempää polttoväliä, kuvaamalla ylempää, tai ottamalla kuvia tihempään eli käyttämällä suurempaa malli- ja jonopeittoa. Maanpintaortokuva. Maanpintaortokuva muodostetaan käyttäen maanpintaa kuvaavaa korkeusmallia. Tällaisella ortokuvalla ainoastaan maanpinta on ortogonaaliprojektiossa, mutta maanpinnan yläpuolella olevat kohteet ovat perspektiivisesti vääristyneet 1

2 Tosiortokuva. Tosiortokuvat muodostetaan käyttäen kohteen pintamallia, johon kuuluvat myös rakennetut kohteet. Tällöin kaikki kohteet ovat ortogonaaliprojektiossa. Tosiortokuvan muodostamista varten kuvaus joudutaan suorittamaan erittäin suurilla sivu- ja pituuspeitoilla, yleensä 80%, jotta myös piiloalueet saadaan ortokuvalle Ortokuvien tuottaminen. (Madani, 1996) Suomessa käytettävien ilmakuvakameroiden polttovälit ovat laajakulmaoptiikalla 150 mm ja välikulmaoptiikalla 210 mm. Ortokuvaus, samoin kuin kaikki kartoituskuvaus, tehdään pystykuvauksena. Kartta on ortogonaaliprojektiossa. Ortokuva vastaa karttaa vain kuvan nadiiripisteessä. 2

3 Ortokuvan tuottamisen kannalta on sitä parempi, mitä etäämpää kuvat otetaan. Etäältä kuvattaessa kuvan sisäiset mittakaavaerot pienenevät ja useimmiten myös kuvauslaitteen avauskulma on pienempi. Kapean avauskulman etuja ovat valaistuksen tasaisuus ja hyvä näkyvyys maanpintaan koko kuvan alueella. Oikaisuvaihtoehdot Yksinkertaisin oikaisu on kuvan projisiointi toiselle tasolle, esimerkkeinä julkisivukuvien oikaisu tai ilmakuvien oikaisu nadiirikuviksi. Oikaisu tehdään 3

4 2-D projektiivisena muunnoksena. Kuva ei ole ortokuva, vaan oikaistu kuva, ja siinä kuvan alkuperäinen projektiivisuus säilyy muuttumattomana. Satelliittikuvilla maanpinnan korkeuserojen merkitys on vähäisempi kuin ilmakuvilla, koska kuvausetäisyydet ovat kymmen- ja satakertaisia, sääsatelliiteilla jopa tuhatkertaisia matalimpiin ilmakuvauksiin verrattuna. Satelliittikuvien oikaisu tehdäänkin lähinnä kuvan muuttamiseksi karttakoordinaatistoon. Oikaisumalleina käytetään joko 2-D polynomeja tai 3- D murtopolynomeja. Orto-oikaisusta puhutaan oikeastaan vasta silloin, kun ilmakuva oikaistaan karttaprojektioon. Oikaisumallina käytetään keskusprojektion mukaista perspektiivimallia eli kollineaarisuusehtoa maanpinnan ja kuvan välillä. Ortokuvaa tuotettaessa poistetaan kuvasta myös tunnetut kuvausvirheet (refraktio, maankaarevuus ja optiikan piirtovirheet). Ortokuvassa maaston korkeuseroista ja kuvan kallistuskulmista aiheutuva mittakaavan vaihtelu kuvan eri osien välillä poistetaan ja kaikkien oikaistujen kuvapisteiden kuvamittakaava on sama. Ortokuvaoikaisu voidaan tehdä kaistaleittain tai pisteittäin. Analogiakuvien orto-oikaisu tehdään optisesti ja kuva projisioidaan kaistaleina. Esimerkiksi 1 : 5,000 pohjakartan oikaistaan filmille 5 mm leveinä kaistoina ja kaistat valotetaan 0.1 mm kaistaleina. Digitaalinen ortokuva oikaistaan aina pisteittäin. Projektiivinen ja perspektiivinen kuva. 4

5 Ortokuva, jonka koko on 500 x 500 pikseliä 2 metrin pikselikoolla, Boston. ( MIT Digital Orthophoto Browser) Digitaalinen oikaisu Ortokuva tulostetaan kartan koordinaatistoon siten, että yksittäinen pikseli saa koordinaattiarvoja tasavälein. Ruutujako voi olla esimerkiksi 10 cm, 20 cm, 0,5 m, 1 m. Hyvänä periaatteena on se, että digitoidun kuvan pikselikoko on sama tai pienempi kuin ortokuvan pikselikoko. Ortokuvan pikselin harmaasävyarvo luetaan käytännössä lähimmältä kuvalta. Ortokuvan pikselin keskipisteen koordinaatit projisioidaan maanpinnalta kuvalle ja pikselin harmaasävyarvo luetaan projisiointikohtaa lähinnä olevista kuvan pikseleistä o Lähimmän naapurin menetelmässä harmaasävyarvoksi voidaan ottaa projisiointikohtaa lähinnä olevan pikselin harmaasävyarvo sellaisenaan. Tämä on laskennallisesti kevein vaihtoehto, mutta aiheuttaa ortokuvaan geometrista virhettä, joka voi olla puolen pikselin luokkaa. o Harmaasävyarvo voidaan laskea myös useista pikseleistä interpoloimalla. Hyvin yleinen vaihtoehto on bilineaarinen interpolointi neljän lähimmän naapurin harmaasävyarvoista. Tämä menetelmän huonona puolena on se, että se keskiarvoistaa kuvaa ja vähentää kuvan kontrastia. o Laskennallisesti raskaampia menetelmiä ovat kuutio- ja palapolynomiinterpolointi sekä sinc-funktioon perustuva interpolointi. Näiden käyttö lisääntyy tietokoneiden laskentatehon lisääntyessä. 5

6 Korkeusmalli tihennetään ortokuvan tuottamiseksi. Tihentäminen tehdään interpoloimalla. Suomessa on maanmittauslaitoksen ylläpitämän, koko maan kattavan korkeusmallin ruutukoko 25 metriä. Jos ortokuva tuotetaan 1 metrin pikselikoolla, maanpintaa esittävä korkeusmalli interpoloidaan myös 1 metrin ruudukoksi. 6

7 Bilineaarinen interpolointi. Digitaalinen ortokuva tuotetaan tasavälisenä ruudukkona. Jokaista ruutua vastaa ruutu tihennetyllä korkeusmallilla. Tämän koordinaateilla lasketaan ruudun keskipisteen sijainti ilmakuvalla. Pistettä vastaava harmaasävy interpoloidaan lähimmistä pikseleistä. 7

8 Kuvautumismalli Ortokuvien laatukomponentit Interpolointi Yleiset laatumittarit o Spatiaalinen erotuskyky o Radiometrinen laatu o Geometrinen tarkkuus o Spektraali laatu Kuvausolosuhteisiin liityvät tekijät o Häiriöt (pilvet, pilviharsot, pilvenvarjot, utu, sumu, savu, roskat yms.) o Auringon korkeuskulma o Kuvausajankohta (kevät, kesä, syksy, talvi) Ortokuvien erityiset laatutekijät o Mosaikoinnin laatu o Vierekkäiset ortokuvat o Korkeusmallista aiheutuvat virheet: kuvan kaksinkertaistuminen tai katoaminen, kuvan venyminen 8

9 Oikaisun tarkkuus Koska ortokuva tuotetaan korkeusmallin perusteella, korkeusmallin virheet vaikuttavat ortokuvan geometriseen tarkkuuteen. Virheen merkitys korostuu kuvan nurkissa. Myös oikaisumalli eli kuvan ja maaston välinen muunnosfunktio vaikuttaa tuloskuvan geometriseen laatuun. Oikaistavan kuvan perspektiivi vaikuttaa tuloskuvaan esteettisesti. Kun oikaisupinta on maanpinta, kaikki siitä poikkeavat kohteet kuten rakennukset, sillat ja puusto kuvautuvat alkuperäisen kuvan esittämässä perspektiivissä. Selvimmin tämä näkyy mosaiikin saumakohdissa, jossa kaksi eri perspektiivissä otettua kuvaa joudutaan liittämään toisiinsa. Tätä vaikutusta voi parantaa käyttämällä tarkempaa pintamallia, käyttämällä kuvista vain keskiosaa ja sovittamalla mosaiikin saumat luonnonmukaisiin kuviorajoihin. Ortokuvaa tuotettaessa kertaalleen digitoitu ilmakuva näytteistetään uudelleen. Tämä heikentää kuvan erotuskykykyä. Esimerkkilaskelma oikaisun tarkkuudesta (tentti ) o Excel-tiedosto oikaisun_tarkkuus.xls Ortokuva 500 x 500, 0,5 m pikselikoolla, alkuperäisen kuvan keskeltä. ( MIT Digital Orthophoto Browser) 9

10 Ortokuva 500 x 500, 0,5 m pikselikoolla, alkuperäisen kuvan reunalta. Tässä kuvassa rakennusten pohjat kuvautuvat kartalla oikein, mutta muut osat väärin. Kuvan käyttö ortokuvana on hankalaa. Mikäli tiedot alkuperäisen ilmakuvan sisäisestä ja ulkoisesta orientoinnista ovat käytettävissä, kuvan rakennukset voidaan mallintaa. Ilmakuvan keskellä näkyvien rakennusten osalta tämä ei olisi mahdollista. ( MIT Digital Orthophoto Browser) Ortokuvan kuva-ala ilmakuvalla, kun sivupeitto on q ja pituuspeitto p ja tätä vastaava suurin säteettäinen etäisyys kuvan keskipisteestä. 10

11 Korkeusero dh aiheuttaa kuvalla säteettäissiirtymän dr. Korkeusmallin epätarkkuus aiheuttaa vastaavasti virheen ortokuvalle. 11

12 Errors caused by height errors Effect of -2 m height error Max error 1.3 m Example of errors caused by orientations Max error -1.9 m Esimerkki korkeusmallista ja orientoinnista aiheutuvista ortokuvan virheistä Satelliittikuvien oikaisu Satelliittikuvien oikaisu karttakoordinaatistoon on yleisimpiä satelliittikuvien esikäsittelyjä, sillä vasta oikaistuun kuvaan voidaan yhdistää muuta karttakoordinaatistossa olevaa vektori- tai rasterimuotoista tietoa. SPOT- ja Landsat-kuvien oikaisu. Maanmittauslaitoksessa automaattinen oikaisu perustuu PerusCD:n kahden metrin vesimaskista tehtyyn piirretietokantaan. Piirretietokanta sisältää mm. järvien ja saarten painopisteet ja ympärysmitat. Oikaistavasta satelliittikuvasta (infrakanava) kynnystetään vesistöt ja muodostetaan piirretietokantaa vastaavia vesistön piirrepisteitä. Vastinpisteiden avulla muodostetaan oikaisussa tarvittava tukipisteistö kuvan oikaisemiseksi karttakoordinaatistoon. Tällä hetkellä automaattista oikaisua voidaan tehdä Suomen alueelta Spotin kolmikanavaisille (XS) ja Landsatin TM-kuville. Tietoa Maasta 4/1996 Tutkakuvien oikaisu. Maanmittauslaitoksessa oikaistaan ERS-satelliittien SAR-kuvat joko likimääräisesti rataparametrien avulla, tarkemmin tukipisteiden avulla tai tarkimmalla menetelmällä tukipisteiden ja korkeusmallin avulla. Korkeusmallin käyttö oikaisussa on erittäin suositeltavaa. Välttämätöntä se on esimerkiksi eri aikaan otettujen kuvien oikaisemisessa yhdeksi aikasarjaksi. Likimääräinen oikaisu soveltuu öljypäästöjen seurannan kaltaisiin käyttökohteisiin, joissa useiden kymmenien metrien ero kuvalla ja maastossa ei ole ratkaisevaa. Tietoa Maasta 6/

13 Pushbroom-kuvien oikaisu True-ortojen tuotanto ADS40 kuvista ( Pintamalli forward-, backward- ja nadir-kuvista Orto-oikaisu Mosaikointi nadiiria lähinnä sijaitsevista kuvanosista Rinnakkaisprosessointi (Rainer Sandau, Peter Fricker, A. Stuart Walker, 1999) 13

14 Kuvamosaiikit Mosaikointi o leikkaus pikselin kuvasisältö haetaan siitä kuvasta, jonka nadiiripiste on lähimpänä sauma sijoitetaan kohteen kuviorajoihin, jolloin naapurikuvien mahdollinen sävyero on visuaalisesti "luonnonmukainen" automaattinen mosaikointi: suorat tai automaattiset rajat o radiometrinen korjaus "hot spot"-ilmiö näkyy sävyeroina kuvan sisällä, eli kuvanosat ovat varjoja vasten kuvattaessa tummempia kuin myötävaloon kuvattaessa valoisuusero voidaan osittain kompensoida sopivia maskeja käyttäen fysikaaliset menetelmät ( FM-Kartta Oy, Pekka Savolainen, 1998) 14

15 15

16 "Hot spot"-ilmiö syntyy auringon valaisemana kohtaan, jossa valo heijastuu suoraan tulosuuntaansa ja varjot jäävät katveeseen (retroheijastus). Ilmiö aiheuttaa kuvan alueella epälineaarisen valaistuseron, joka on suurin varjojen suunnassa ja pienin tätä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Valaistuseroa pyritään mallinntamaan esimerkiksi ns. BRDF-funktiolla (bidirectional radiometric distribution function), mutta käytännössä sen korjaaminen on ilmakuvilta hankalaa. Sen sijaan ilmakuvasta korjataan kameran vignetoitumis-ilmiön tuottama valaistusero. Vignetoituminen johtuu sulkimen aukon varjosta ja näkyy kuvalle tulevan valon vähenemisenä kuvan laidalla. Vignetoitumisilmiö on symmetrinen kuvan pääpisteen suhteen. 16

17 Dodging. The mosaicked image on the left shows hot spots in the far left corner. The image on the right shows a seamless output with the use of specialized color balancing procedures in ERDAS IMAGINE 8.5 that remove hot spots from aerial photography and other off-nadir imagery. Image courtesy of AERO-METRIC, Inc. (Sheboygan, WI). ( 2001). Osakuva ilmakuvamosaiikista, vasemmalla ennen sävyntasausta, oikealla sävyntasauksen jälkeen. ( Carl Zeiss, Inc./ OrthoVista). 17

18 Suorat vs. maastokohteisiin piilotetut mosaiikkirajat. ( FM-Kartta Oy, Pekka Savolainen, 1998) Ortokuvan radiometrinen korjaus sisältyy globaalin yhteensovituksen ratkaisuun. Vasemmalla paloittain oikaistu ortokuva, oikealla globaalin yhteensovituksen tuloksena tuotettu ortokuva. Geometrinen virhe, joka johtuu korkeusmallin likimääräisyydestä. Korkeusmalli määräytyy globaalin yhteensovituksen yhteydessä ja virhe korjaantuu. 18

19 Ortokuva sopii sellaisenaan pohjakartaksi. Kartoitusohjelmistoon sisältyy myös ns. "map publishing"-osio. (Kuva: Leica Helava SocetSet, Ortokuvamosaiikki Bostonista. Kuvan koko on 2 km x 4 km ja pikselikoko on 8 m. ( MIT Digital Orthophoto Browser) 19

20 Ortokuvaindeksi, Boston ympäristöineen. ( MIT Digital Orthophoto Browser) ( FM-Kartta Oy, Pekka Savolainen, 1998) 20

21 ( FM-Kartta Oy, Pekka Savolainen, 1998) ( FM-Kartta Oy, Pekka Savolainen, 1998) 21

22 Rakennusten oikaisu ortokuvilla Orto-oikaisu sekä maaanpinnan että siinä olevien rakenteiden osalta ("true orto") 22

23 Automatic Correction of Houses in Digital Orthoimages (ETH Zürich) Jos maastovirhe korjataan ylikulkusillan kohdalla alla kulkevan tienpinnan korkeuden mukaan ja sillalta jatkuvan tien osalta oikean tienpinnan korkeuden mukaan, tien geometria vääristyy. "True orto"-korjauksella saadaan ylikulkusillat korjattua oikeaan asemaan sillalla kulkevan tien suhteen. (Kuva: Leica Helava SocetSet, 23

24 Ortokuvaustoimintaa Suomessa Maanmittauslaitos FM-Kartta Oy Suomen Kartoitus ja Mittaus SKM Oy Ortokuvastoja o MMM:n maanlaajuiset LPIS ortokuvat o MML:n MTJ ortokuvat o Metsäkeskusten ortokuvatuotanto o Kaavan pohjakartta o Novon ja FM-Kartta Oy:n toteuttama internetpohjainen ilmakuvapalvelu Vitteet o Maanmittauslaitos. MML:n ortokuvausesite, o Markus Ruottinen, 2001 Kirjallisuutta Kaavoitusmittausohjeet, Maanmittaushallituksen julkaisu n:o 94. Eija Orava, Digitaaliset ortokuvat, TKK, diplomityö, Espoo Mikael Johansson, Scott B. Miller, A. Stewart Walker, Digital orthophotography at the National Land Survey of Sweden, Espoo Maa Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma

Luento 7: Ortokuvien tuottaminen

Luento 7: Ortokuvien tuottaminen Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 7: Ortokuvien tuottaminen Luento 7: Ortokuvien tuottaminen Ortokuvaus Oikaisuvaihtoehdot Uudelleennäytteistys Ortokuvien

Lisätiedot

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Luento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus

Luento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 13.10.2004) Luento 9: Analyyttinen stereomittaus. Kuvien oikaisu. Ortokuvaus AIHEITA Stereomittaus

Lisätiedot

Luento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 9 3-D mittaus 1 Luennot 2008 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat

Lisätiedot

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Luento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit

Lisätiedot

Luento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 7 Stereokartoituskojeet 1 Stereokartoitus (Hannu Hyyppä, Petri Rönnholm, TKK) 2 Fotogrammetrinen prosessi 3 Stereokartoituskoje Stereokartoituskojeessa kuvaparin stereoskooppinen tarkastelu ja tarkka

Lisätiedot

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen AIHEITA Etäisyysmittaus stereokuvaparilla Esimerkki: "TKK" Esimerkki: "Ritarihuone"

Lisätiedot

Luento 6: 3-D koordinaatit

Luento 6: 3-D koordinaatit Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004

Lisätiedot

Luento 9. Stereokartoituskojeet

Luento 9. Stereokartoituskojeet Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 9. Stereokartoituskojeet AIHEITA Analogiset stereokartoituskojeet Analyyttiset stereokartoituskojeet Digitaalinen

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Luento 4 Georeferointi

Luento 4 Georeferointi Luento 4 Georeferointi 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)

Lisätiedot

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen

Lisätiedot

Luento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 4 Georeferointi 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)

Lisätiedot

Luento 11: Stereomallin ulkoinen orientointi

Luento 11: Stereomallin ulkoinen orientointi Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 23.2.2004 ) Luento 11: Stereomallin ulkoinen

Lisätiedot

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen

Lisätiedot

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi 7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Lisätiedot

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet.

Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.1.2003) (Päivitys: Katri Koistinen, 3.2.2004) Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS

FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS 1. Yleistä 2. Ilmakuvaus SKM Gisair Oy Työssä määritettiin ulkoinen orientointi Sotkamon kunnan keskustan alueen ilmakuvaukselle. Ilmakuvauksen teki SKM Gisair Oy keväällä

Lisätiedot

Luento 10 3-D maailma. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 10 3-D maailma. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 10 3-D maailma 1 Luennot 2007 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Luento 4: Kuvien geometrinen tulkinta

Luento 4: Kuvien geometrinen tulkinta Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 4: Kuvien geometrinen tulkinta AIHEITA Muunnokset informaatiokanavassa Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot Mittakaava

Lisätiedot

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat 1 Kuvan kolmiulotteisuus 2 Stereokuva 3 Aiheita Parallaksi. Stereoskopia. Stereoskooppinen näkeminen. Stereomallin kokonaisplastiikka. Stereokuvaus. Dokumentointi stereodiakuvin.

Lisätiedot

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus 1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä

Lisätiedot

Luento 5. Stereomittauksen tarkkuus Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 5. Stereomittauksen tarkkuus Maa Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 5 Stereomittauksen tarkkuus 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Stereokuvauksen * tarkkuuteen vaikuttavat asiat tarkkuuden arviointi, kuvauksen suunnittelu ja simulointi stereomallin

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP

Maa-57.260. Kameran kalibrointi. TKK/Fotogrammetria/PP Kameran kalibrointi Kameran kalibroinnilla tarkoitetaan sen kameravakion, pääpisteen paikan sekä optiikan aiheuttamien virheiden määrittämistä. Virheillä tarkoitetaan poikkeamaa ideaalisesta keskusprojektiokuvasta.

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)

Lisätiedot

Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus

Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 14.9.2005) Luento 2: Kuvakoordinaattien mittaus Mitä pitäisi oppia? Muunnokset informaatiokanavassa (osin kertausta) Erotella kuvaan ja

Lisätiedot

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,

Lisätiedot

TERRASOLID Point Cloud Intelligence

TERRASOLID Point Cloud Intelligence www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Kaupunkimallin visualisointikäyttö Kimmo Soukki 22.8.2017 Sisältö Rakennusten teksturointi Renderöinnit yksittäisiin kuviin ja videoiksi Suunnitteluaineiston

Lisätiedot

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

Luento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 2 Stereokuvan laskeminen. 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 2 Stereokuvan laskeminen 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Aiheet Stereokuvan laskeminen stereokuvan piirto synteettisen stereokuvaparin tuottaminen laskemalla stereoelokuva kollineaarisuusyhtälöt

Lisätiedot

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet Liite 2 Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet 2 (33) SISÄLTÖ 1 NÄKEMÄALUEANALYYSIT... 3 2 KUVASOVITTEET... 12 3 (33) 1 Näkemäalueanalyysit Näkemäalueanalyysi

Lisätiedot

Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen

Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen www.terrasolid.com Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen Arttu Soininen 22.08.2017 Käsiteltävät aiheet Tarjouspyynnössä määrättävät asiat Laserkeilaustyön jakaminen osiin Ajankohdan vaikutus laserkeilaukseen

Lisätiedot

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa

Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain

Lisätiedot

Luento Fotogrammetrian perusteet. Henrik Haggrén

Luento Fotogrammetrian perusteet. Henrik Haggrén Luento 8 6.5.2016 Fotogrammetrian perusteet Henrik Haggrén Sisältö Fotogrammetrinen kuvaaminen Avaruussuorat ja sädekimput Sisäinen ja ulkoinen orientointi Kollineaarisuusehto kohteen ja kuvan välillä

Lisätiedot

Corona-kuvan oikaisu karttaprojektioon

Corona-kuvan oikaisu karttaprojektioon Maa-57.290 Fotogrammetrian erikoistyö Corona-kuvan oikaisu karttaprojektioon 2003 Hanne Junnilainen Sisällysluettelo 1 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 3 4 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5 5.1 5.2 5.3 6 JOHDANTO CORONA-KUVAT

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

Luento 10: Topografinen peruskartoitus

Luento 10: Topografinen peruskartoitus Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 10: Topografinen peruskartoitus (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 25.10.2002 Muutoksia: Eija Honkavaara 10.10.2004)

Lisätiedot

Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat

Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat Maa 57.270, Fotogrammetrian, kaukokartoituksen ja kuvantulkinnan seminaari Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat 2007 Lauri Saarinen Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Digitaalinen ilmakuvakamera...3

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

Luento 4: Kolmiointihavainnot

Luento 4: Kolmiointihavainnot Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 4: Kolmiointihavainnot Luento 4: Kolmiointihavainnot Reconstruction procedure Kuvahavainnot Kollineaarisuusyhtälö

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

(Petri Rönnholm / Henrik Haggrén, ) Luento 1: Opintojakson järjestäytyminen. Motivointia. Kertausta. Kuvamittauksen vaihtoehdot.

(Petri Rönnholm / Henrik Haggrén, ) Luento 1: Opintojakson järjestäytyminen. Motivointia. Kertausta. Kuvamittauksen vaihtoehdot. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (Petri Rönnholm / Henrik Haggrén, 12.9.2005) Luento 1: Opintojakson järjestäytyminen. Motivointia. Kertausta. Kuvamittauksen vaihtoehdot. Mitä pitäisi oppia? Palauttaa

Lisätiedot

Fotogrammetrian termistöä

Fotogrammetrian termistöä Fotogrammetrian termistöä Petri Rönnholm, Henrik Haggrén, 2015 Hei. Sain eilen valmiiksi mukavan mittausprojektin. Kiinnostaako kuulla yksityiskohtia? Totta kai! (Haluan tehdä vaikutuksen tähän kaveriin,

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAKAAVA HAVAINNEKUVAT TUULIVOIMA-ALUEISTA SWECO YMPÄRISTÖ OY. Kainuun Liitto. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet.

KAINUUN MAAKUNTAKAAVA HAVAINNEKUVAT TUULIVOIMA-ALUEISTA SWECO YMPÄRISTÖ OY. Kainuun Liitto. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet. Kainuun Liitto Maakuntakaavan tuulivoima-alueet Havainnekuvat Kainuun maakuntakaavan tuulivoimala-alueiden maisemavaikutuksia varten laadittiin havainnekuvat talven ja kesän 2015 aikana. Havainnekuvat

Lisätiedot

UAV LENNOKIN HYÖDYNTÄMINEN MAASTOTIETOKANNAN AJANTASAIS- TUKSESSA

UAV LENNOKIN HYÖDYNTÄMINEN MAASTOTIETOKANNAN AJANTASAIS- TUKSESSA OPINNÄYTETYÖ MATTI MEINILÄ 2014 UAV LENNOKIN HYÖDYNTÄMINEN MAASTOTIETOKANNAN AJANTASAIS- TUKSESSA MAANMITTAUSTEKNIIKKA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikka Opinnäytetyö

Lisätiedot

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI 67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli

Lisätiedot

Luento 3: Kuvahavainnot

Luento 3: Kuvahavainnot Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 22.9.2004) Luento 3: Kuvahavainnot Mitä pitäsi oppia? Viimeistään nyt pitäisi ymmärtää kuva-, komparaattori- ja kamerakoordinaatistojen

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Projektisuunnittelija Eeva Paitula eeva.paitula@satakunta.fi 28.11.2012, Alueiden käyttö 1 Ympäristöministeriön rahoittama pilottiprojekti Osa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa

Lisätiedot

Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi

Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 6.10.2004) Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi AIHEITA Ulkoinen orientointi Suora ratkaisu Epäsuora

Lisätiedot

INSPIRE verkosto Tietotuotemäärittelyt Pasila INSPIRE Thematic Working Group Orthoimagery

INSPIRE verkosto Tietotuotemäärittelyt Pasila INSPIRE Thematic Working Group Orthoimagery INSPIRE verkosto Tietotuotemäärittelyt 22.8.2011 Pasila INSPIRE Thematic Working Group Orthoimagery Risto Ilves 1 Työryhmä Surname Name Ctry Organisation Curtinot Pierre-Yves FR Institut Géographique National

Lisätiedot

PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET

PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET PIKSELEITÄ JA PISTEPILVIÄ - KUVAUKSEN UUDET ULOTTUVUUDET Maanmittaustieteiden päivien järjestelytoimikunta on valinnut tämän vuoden aiheeksi kuvauksen sen monissa eri muodoissa. Aiheet liittyvät ilmakuvaukseen,

Lisätiedot

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen

Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen Fotogrammetris geodeettinen menetelmä metsäalueen tarkkaan kartoittamiseen sekä syitä ja muita keinoja maastoaineiston tarkkaan paikantamiseen.. Fotogrammetrian perusteet.. LiDARin perusteet.. STRS menetelmät..

Lisätiedot

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu

MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu MAA-C2001 Ympäristötiedon keruu Luento 1b Petri Rönnholm, Aalto-yliopisto 1 Laserkeilauksen, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen harjoituksista Laserkeilausharjoitus Tarkempi aikataulu julkaistaan lähiaikoina

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin.

Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Liitospisteiden mittaus Kuvien yhteensovitus

Lisätiedot

Luento 8: Ilmakuvaus AIHEITA. Kuvauslajit. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Luento 8: Ilmakuvaus AIHEITA. Kuvauslajit. Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 9.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 10.2.2004) Luento 8: Ilmakuvaus AIHEITA Kuvauslajit

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

Luento 7 Stereokartoituskojeet Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Luento 7 Stereokartoituskojeet Maa Fotogrammetrian perusteet 1 Luento 7 Stereokartoituskojeet 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Stereokartoitus (Hannu Hyyppä, Petri Rönnholm, TKK) 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 2 Fotogrammetrinen prosessi 2008

Lisätiedot

Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta

Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta Latuviitan Landsat-mosaiikki Itämeren alueelta Summary: A public domain 7 band thematic Landsat mosaic which covers the whole Baltic Sea area. Combined from 159 full Landsat 7 ETM+ scenes from year 1999-2002.

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä. Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki

UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä. Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki TIIVISTELMÄ Organisaatio Tehtävät UAS-hankinta Esimerkkejä tuotteista Kokemuksia KAUPUNKIRAKENTEEN TOIMIALA MITÄ MAASTOSSA

Lisätiedot

KANSALLISEN MAASTOTIETOKANNAN LAATUMALLI ILMA- JA ORTOKUVAT. Versio 1.2

KANSALLISEN MAASTOTIETOKANNAN LAATUMALLI ILMA- JA ORTOKUVAT. Versio 1.2 KANSALLISEN MAASTOTIETOKANNAN LAATUMALLI ILMA- JA ORTOKUVAT Versio 1.2 Esipuhe Ilma- ja ortokuvat -laatumalli on osa Kansallisen maastotietokannan (KMTK) laatumallia. Se sisältää laatuvaatimukset, laatumittarit

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

Liite A: Valokuvasovitteet

Liite A: Valokuvasovitteet Liite A: Valokuvasovitteet Kuvasovite on koostettu valokuva, johon suunniteltujen tuulivoimaloiden kuvat on sijoitettu tietokoneohjelman avulla hyödyntämällä tiettyjä koordinaatteja ja korkeusarvoja. Kyseessä

Lisätiedot

Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin.

Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Luento 6: Kolmiointi digitoiduin kuvin. Kolmiointi digitoiduin kuvin Liitospisteiden

Lisätiedot

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa timo takala, luento teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, kadut ja aukiot kurssi 12.12.2006 Maastomalli = tietokoneelle luotu kolmiulotteinen

Lisätiedot

Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II. Yleistä. CCD-rivi-ilmaisimiin perustuvat kamerat. Maa Fotogrammetrinen kartoitus

Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II. Yleistä. CCD-rivi-ilmaisimiin perustuvat kamerat. Maa Fotogrammetrinen kartoitus Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II Luento 3: Digitaalinen kuvatuotanto II Yleistä CCD-rivi-ilmaisimiin perustuvat

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS

Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet ILMAKUVAUS (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén 2003) (Päivitykset: Katri Koistinen 2004,Anita Laiho-Heikkinen 2007) 2008 Jussi Heikkinen, Jussi.Heikkinen@tkk.fi Ilmakuvaus

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA 1 (6) MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA TEEMU SALORIUTTA 17.6.2012 Päivitetty 28.6.2013 1. Avaa Maanmittauslaitoksen latauspalvelu osoitteesta https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta.

Lisätiedot

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op)

Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) Teknillinen korkeakoulu AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Stereopaikannusjärjestelmän tarkkuus (3 op) 19.9.2008 14.01.2009 Työn ohjaaja: DI Matti Öhman Mikko Seppälä 1 Työn esittely

Lisätiedot

Luento 4: Kolmiointihavainnot

Luento 4: Kolmiointihavainnot Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 4: Kolmiointihavainnot Luento 4: Kolmiointihavainnot Reconstruction procedure Kuvahavainnot Kollineaarisuusyhtälö

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.

24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia. Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: KAAVAN POHJAKARTTA, MITTAUSLUOKKA 2 Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Referenssiprojektit Suomessa

Referenssiprojektit Suomessa Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Espoon kaupunki 345 km² Laserkeilaus lentokoneesta metsäinventointia ja

Lisätiedot

Osoita, että kaikki paraabelit ovat yhdenmuotoisia etsimällä skaalauskuvaus, joka vie paraabelin y = ax 2 paraabelille y = bx 2. VASTAUS: , b = 2 2

Osoita, että kaikki paraabelit ovat yhdenmuotoisia etsimällä skaalauskuvaus, joka vie paraabelin y = ax 2 paraabelille y = bx 2. VASTAUS: , b = 2 2 8. Geometriset kuvaukset 8.1. Euklidiset kuvaukset 344. Esitä muodossa x = Ax + b se avaruuden E 3 peilauskuvaus, jonka symmetriatasona on x 1 3x + x 3 = 6. A = 1 3 6 6 3, b = 1 1 18. 3 6 6 345. Tason

Lisätiedot

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet 1. Yleistä: Kaikissa kuvasovitteissa on käytetty tuulivoimalatyyppiä Nordex N117 2.4 MW. Napakorkeus: 141 m Lavan pituus: 58,5 m Roottorin halkaisija: 117 m Menetelmä:

Lisätiedot

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi 5.4.2016 Asiakas Tornator Oyj Raino Kukkonen raino.kukkonen(at)tornator.fi Raportin laatija WSP Finland Oy Tuija Pakkanen tuija.pakkanen(at)wspgroup.fi Ilkka Oikarinen ilkka.oikarinen(at)wspgroup.fi 2/27

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Luento 3: 3D katselu. Sisältö

Luento 3: 3D katselu. Sisältö Tietokonegrafiikan perusteet T-.43 3 op Luento 3: 3D katselu Lauri Savioja Janne Kontkanen /27 3D katselu / Sisältö Kertaus: koordinaattimuunnokset ja homogeeniset koordinaatit Näkymänmuodostus Kameran

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot