Lintuja ja lintuharrastusta kaikille. Osallistuvaa ja hauskaa yhdessäoloa. Kemi-Tornion seudun lintuharrastajat

Transkriptio

1

2 SIRRI 37. VSK Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään...4 Pentti Rauhala Runsaslajinen lintutalvi Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Kylmä ja huono lintukesä Eero Salo-oja Linturetkellä Selkäsarvessa...44 Marjo Niskanen Naisten ja lasten lintureki...46 Tuula Laasanen Ruskaretki Itä-Lappiin...47 Tuomo Miettunen Pinnaralli Marjo Niskanen Tornion-Haaparannan Kaupunginlahti - linnustonsuojelualue?...53 Jouni Ylipekkala Kiikarissa...54 Antti Tolosen haastattelu...57 Kari Oittinen Kansikuvan tarina: Törmäpääskykolonia tuulihaukan ruokapaikkana...58 Seppo Rintala Kansikuva: Tuulihaukka ja Törmäpääskyt Seppo Rintala Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Tornion Kirjapaino Painosmäärä: 400 Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: FI Sähköposti: puheenjohtaja@xenus.fi Internet: HALLITUS 2013 Jouko Kärkkäinen (pj.) Moisionkatu 1, KEMI jkkemi@gmail.com Jouni Ylipekkala (vpj.) Åkargränd 10, S HAPARANDA jouni.ylipekkala@telia.com Tuomas Lankila (siht.) Raumontie 156, TORNIO l_tuomas@hotmail.com Pekka Aho Oxöntie 117, TORNIO pekka.aho.pah@gmail.com Perttu Kujala Kirkkopuistokatu 3 C 24, KEMI perttu.kujala@luukku.com Tuula Laasanen Mansikkatie 29, KEMI tupuna51@hotmail.com Marjo Niskanen Mäntytie 15, KEMINMAA marjo.niskanen1@gmail.com Eero Salo-oja Rajalankatu 7, KEMI eero.salo.oja@gmail.com TOIMIHENKILÖT 2013 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, KEMI raimo.koskenkorva@pp.inet.fi Petovastaava Matti Suopajärvi Särkinäräntie 324, Tornio matti.suopajarvi@pp.inet.fi Havaintotoimikunta havaintotoimikunta@xenus.fi Pentti Rauhala (pj./syksy) Juntonkatu 4 as 20, KEMI pentti.rauhala@kolumbus.fi Tuomo Karplund (talvi) Ristikankaankatu 41, Kemi tuomokarplund@hotmail.com Eero Salo-oja (kesä) Katso yllä Jouni Ylipekkala (kevät) Katso yllä JÄSENMAKSUT 2013 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 20 Vuosikirja Opiskelijat 15 Perheenjäsenet 2 Lintuja ja lintuharrastusta kaikille Kemi-Tornion seudun lintuharrastajat Xenus ry kokoaa alueeltaan lintuhavaintoja, seuraa linnuston kantoja, eri lajien ja yksilömäärien määrien muutoksia. Niin, se Xenus-nimi ei välttämättä ole kaikille aivan tuttu. Xenus cinereus on rantakurvin tieteellinen nimi. Rantakurvihan on itäinen kahlaajalintu, jonka levinneisyysalue yltää Aasiasta ja Venäjältä juuri ja juuri Suomeen asti. Rantakurvi on ja on aina ollut Suomessa hyvin harvinainen laji. Se on pesinyt maassamme vähälukuisena ja epäsäännöllisesti tiettävästi vain Oulussa, Kemijärvellä ja Kemissä. Kemin pesivä kanta on ollut Suomen suurin, mutta täälläkin laji on kovasti vähentynyt viime vuosikymmeninä. Viime vuosina se ei havaintojen mukaan ole pesinyt enää täälläkään. Rantakurvi on katoamassa Kemistä, mutta lintuyhdistys Xenus elää ja voi hyvin. Yhdistyksen toimialue kattaa kaikki MeriLapin viisi kuntaa. Jäsenmäärä ja aktiiviharrastajien joukko ovat pysyneet jo pari vuosikymmentä suunnilleen entisellään. Uusia jäseniä ja innokkaita toimijoita on aina ilmestynyt vanhempien harrastajien vetäydyttyä iän myötä hieman sivummalle. Kemi-Tornion seudun lintuharrastuksella on pitkät perinteet yhdistyksenäkin jo noin neljän vuosikymmenen ajalta. Ja pojathan juoksentelivat lintujen perässä jo ennen yhdistyksen perustamistakin. Ajat ovat muuttuneet, ja niinpä meillä, kuten lähes kaikissa muissakin lintuyhdistyksessä jäsenistä puolet tai jopa ylikin on naispuolisia harrastajia. Rengastajissakin on nykyisin huomattavan paljon naisia. Jäsenistömme keski-ikä on luvulta noussut, mutta sen myötä lintuharrastuskin on vähän muuttunut, ehkä jonkin verran rauhallisempaan suuntaan. Lintuhavaintojen ilmoittaminen on sekin muuttunut, tekisi mieli sanoa helpottunut, kiitos Bird Life Suomen ylläpitämän nettipohjaisen TIIRA-havaintojärjestelmän. Kuka tahansa voi syöttää kotoa lintuhavaintonsa Tiiraan päivittäin, ja samalla voi seu- rata toisten harrastajien löytöjä lähes reaaliaikaisesti. Rengastustiedot, pesimälinnuston laskentatiedot (ATLAS), lintujen talvehtimistiedot (talviatlastiedot), edelleen talvilintulaskentareittien tai ruokintapaikkalaskentojen tiedot välitetään nekin vaivattomasti netin kautta. Tiiraa ja muita nettiversioita käyttää nykyisin valtaosa havainnoijista, ja nettikäyttöä kyllä neuvotaan halukkaille. Mutta lintuja voi toki seurata omalla pihallaan muutenkin, tekemättä talitiaisista tai harakoista suurempaa numeroa tai nettitiedostoja. Harvinaisuuksista tulisi silti aina ilmoitta eteenpäin, vaikkapa, yhdistyksen hallituksen jäsenille. Talvilintulaskentoihin ja ruokintapaikkalaskentaan voi osallistua kuka tahansa, ja uudet laskijat ovat todella tervetulleita. Laskentojen aloittajille annetaan tarvittaessa opastusta. Kannattaa siis lähteä mukaan. Yhdistys pitää Kemissä Takajärven nuorisotalolla palaveria joka perjantai-iltana kello 19 alkaen kesäkuukausia lukuun ottamatta. Siellä vaihdetaan tietoja ajankohtaisista lintuhavainnoista, tapahtumista, uusista suunnitelmista tai katsellaan lintukuvia. Välistä paikalla on vierailevia esiintyjiä muualta Suomesta. Kaikki ovat sinne aina tervetulleita. Kevätiltoina järjestetään kaksi-kolme yhteistä pöllönkuunteluretkeä, ja myöhemmin käydään porukalla seuraamassa lintujen muuttoa. Valtakunnalliseen Tornien taistomuutonseurantaan on jo vuosia osallistuttu niin Kemissä, Keminmaassa, Simossa kuin Torniossakin. Keväisin on usein käyty jossakin päin Lappia rengastamassa koskikaroja tai pilkkireissulla. Kevät ja kesä ovat aktiivista aikaa: seurataan lintuja, tehdään erilaisia selvityksiä tai pikkututkimuksia, rengastetaan poikasia, tarkastetaan linnunpönttöjä tai muuten ollaan lintujen perässä liikkeellä. Kesäkuussa on pidetty niin sanottu pinnakilpailu, missä pikkuporukoiden voimin on mitellään, ketkä 24 tunnin kuluessa löytävät eniten lintulajeja. Retkiajankohdista ja muustakin toiminnasta ilmoitetaan jäsenkirjeellä ja yhdistyksen nettisivuilla, joskus sanomalehdissäkin. Retkille on yleensä aina tilaa autoissa ja kyyti kyllä löytyy. Konkarien matkaan pääsee parhaiten, kun ensin vain soittaa jollekulle. Syksyllä on rengastettu vaeltavia pöllöjä, on tehty talkoilla linnunpönttöjä ja viety niitä metsään, ja on käyty retkillä. Myöhäissyksyllä on käyty laskemassa muuttavia tai lepäileviä kurkia ja joutsenia. Lähes joka vuosi on käyty koko perheen voimin ruskaretkellä, monesti Ylä-Lapissa. Yhdistys varaa ja usein maksaakin majoitustilat, ja kimppakyytiä on tarjolla edullisiin hintoihin. Retkiohjelma tehdään kohteen mukaan, eikä se saa olla kenellekään liian tiukka tai rasittava. Tärkeintä on nähdä uusia ja kiinnostavia ympäristöjä, olla yhdessä ja nauttia syksyn luonnosta. Kannattaa lähteä mukaan. Loppuvuodesta kokoonnutaan perjantaipalavereihin, katsellaan kesän lintukuvia, osallistutaan tavilintulaskentoihin, joulu-tammikuussa pongataan leikkimielisessä kilpailussa talvehtivia lintuja, tehdään talvilintuatlasta ja odotellaan uuden Sirri-lehden ilmestymistä. Yhdistyksen toiminta on sen jäsenien toiminnan summa. Siksi olisi mukava, että mahdollisimman monen lintuhavainnot eri puolilta toimialuetta saataisiin yhdistyksen ja kaikkien jäsenten tietoon. Jokaisen panos on sen tähden arvokas ja yksittäinenkin havainto on tervetullut. Osallistuvaa ja hauskaa yhdessäoloa lintuharrastuksen parissa Kari Oittinen

3 Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään Pentti Rauhala Laulujoutsenet Matti Suopajärvi Syksyn 2011 sää oli viime vuosikymmenien lämpimimpiä. Syys- ja lokakuu olivat sateisia, mutta lämpimiä, sillä keskilämpötila oli noin 2,5 astetta normaalia korkeampi. Lämpötilat pysyivät korkeina vielä loppusyksystä ja alkutalvestakin, sillä ne poikkesivat keskiarvoista marraskuussa noin viisi ja joulukuussa peräti noin 7 astetta. Loppusyksyn säistä teki poikkeuksellisen leppoisia myös tavallista vähäisempi sademäärä. Meri oli sulana lahtia myöten. Jouluaattonakin oli Kemin Sauvosaaren ja Selkäsaaren välissä sulaa niin paljon, että joillakin oli aikomus lähteä viettämään ikimuistoista joulua kanootilla soutelemalla. Ajoksen kalasatama jäätyi 9.1. ja Ajoksen satama ja edusta peittyi ajojäistä Pysyvä lumivaippa saatiin vasta Useimpien lintujen määrät jäivät kauaksi parhaista vuosista. Tornionjoella oli laulujoutsenia ja sorsia vain noin neljäsosa huippuvuosiin verrattuna. Vain merihanhia, kanadanhanhia ja isokoskeloita kerääntyi paikalle edellisten vuosien tapaan. Ainakin osasyynä paikan taantuvaan kehitykseen on lisääntynyt ja houkutuslinnuilla tehostettu metsästys. Sen sijaan Tornion Kaupunginlahti oli edelleen huippusuosittu sorsien lepäilyja ruokailupaikka. Haapanoiden määrä ylitti siellä jälleen tuhannen rajan. Metsähanhen alamäki jatkui. Useimpien kahlaajien määrät ovat olleet jo vuosia alamäessä. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä kannan kehityksestä on vaikea vetää, koska niiden muuttoon ja esiintymiseen vaikuttavat suuresti niin muuttosää kuin sopivien lietteiden määrä Petolinnuista kanahaukan, hiirihaukan ja piekanan määrät olivat viime vuosien tapaan pienet. Paremmin on mennyt merikotkalla, varpushaukalla ja tuulihaukalla, jotka ovat hiljalleen runsastuneet. Marjalintujen ja käpylintujen esiintyminen jäi huonon siemensadon vuoksi vaatimattomaksi. Lämmin sää vaikutti siihen, että ennätysmyöhäisiä havaintoja tehtiin kahdeksasta lajista. Syysmuutto jatkui poikkeuksellisen pitkään, minkä seurauksena muuttohavaintoja tehtiin säännöllisesti vielä tammikuussa. Linnut lajeittain Laulujoutsen. A: 8.8. K Mustankarinnokka 5 ad (EeS). H: T Karunginjärvi 520 (PR, TeR), T Prännärinniemi 300 (TuL), T Hallaniitty 431 (JK, PR) ja vielä T Oravaisensaari 89 (PR). V: T Tanskinsaari 4 (KP), T Suensaari 9 ad m (Seppo Kemppainen). Metsähanhi. A: 9.8. Km Kallinkangas 12 m (YL). H: 1.9. K Kuivanuoro 37 m (PR). V: T Raumonjärvi 20 m (PaK, ToL), T Hallaniitty 1 (KO, PR). Yhteismäärä vain 94. Merihanhi. H: T Oravaisensaari 240 (PR, TeR). V: T Hallaniitty 1 (JTY, PR ym.). Kanadanhanhi. H: ja T Kaupunginlahti 50 (TuL, ToL), T Ala-Vojakkala 48 (PR). V: T Saarenpää 28 (ToL), ennätysmyöhään T Ala-Vojakkala 16 (JK, EeS). 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään Isokoskelot, Torniojoki Matti Suopajärvi Sepelhanhi Km Liedakkala 1 (RKu). Ristisorsa K Tuhka-allas (JK, TM) ja K Lämpsänkarinpankki 2 juv (JK), mahdollisesti samat, K Ajos satama 3 juv (PR). Haapana. H: T Kaupunginlahti (PR, TeR) ja (JK, EeS). V: T Kaupunginlahti 1 (ToL, KP), T Pukulmi 2 (SPS, KP). Harmaasorsa K Siikalahti 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JY). Tavi. H: K Tuhka-allas (JK) ja (JK). V: K Tuhka-allas 6 (JK), K Pajusaari (JK) ja (JK). Sinisorsa. H: T Karunginjärvi 269 (JK, EeS). V: 7.1. K Vähähaara 16 (PR), 8.1. K Ajos 1 kiert (HHu, PR), K Veitsiluoto 1 kiert (JK). Jouhisorsa. H: T Karunginjärvi 35 (TuL). V: K Kattilalahti 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK, PR ym). Lapasorsa. H: 7.8. K Lämpsänkari 24 (EeS). V: K Pajusaari 1 (JK) ja K Tuhka-allas 4 (PR). Tukkasotka. H: K Siikalahti 80 (JK), Km Elijärvi 40 (TKa). V: K Lämpsänkarinpankki 1 (JK), ennätysmyöhään K Ajos kalasatama 1 m (JkK, MN). Lapasotka. Ainoa havainto T Pukulmi 1 juv (PaK, ToL). Alli. A: Km Ilmola 1 (JK, EeS). H: S Eskonlahti 10 (EeS), S Tiironhieta 10 (RKu). V: K Kattilalahti 1 (JK), K Ajos 1 m (JK, EeS). Mustalintu. A: 1.9. T Pajukari 12 (PY). H: T Oxö 50 PAh). V: K Tuomilahti 1 (TKa), K Ajos 2 kiert. (PR). Pilkkasiipi. A: T Pajukari 1 (PY). H: S Tiironhieta 7 (JY). V: K Ajos 2 (KKj, JK), ja ennätysmyöhään K Ajos 2 (JY, EeS). Telkkä. H: T Karunginjärvi 50 (PR, TeR), S Eskonlahti 31 (EeS). V: K Pajusaari 1 (JK), ennätysmyöhään K Iso-Etukari 1 (RKu). Uivelo. H: Km Elijärvi 18 (JK). V: K Kattilalahti 1 (JK) ja T tullinliete 1 (ToL), 8.1. K Ajos 1 (HHu, VHu, PR). Tukkakoskelo. H: 1.9. K Ajos 22 (EeS). V: S Puntarniemi 1 (RKu), K Veitsiluoto 1 (RKu, EeS). Isokoskelo. A: 9.8. K Isohaara 4 (EeS). H: T Karunginjärvi 1100 (PR). V: K Rivinsalmi 8 (JkK, MN), 1.1. K Ajos 1 (RKu, JK, EeS). Pyy. Ilmoitetut määrät kuukausittain: VIII 49, IX 23, X 29 ja XI 23. Riekko. Ilmoitetut määrät: IX 29, X 12 ja XI 22. H: S Järviaapa yht. 19 (JK, JiK), K Selkä-Sarvi 9 (PAh). Teeri. Ilmoitetut määrät: IX 97, X 65 ja XI 355. H: Km Nuottijärvi 57 (TKa), T Tynnyrikorpi 54 (JK, EeS), T Raumonjärvi 51 (KP, SPS) Metso. Ilmoitettiin vain IX 4 ja X 5 yksilöä. Fasaani. H: S Viantie 9 (Pirjo Hepola). Lisäksi Km Lautiosaari ja (EeS), K Torvinen (JK, EeS), T Raumo marraskuussa sekä T Suensaari (KP) yksi yksilö. Kaakkuri. V: Km Liedakkala 1 m (RKu), Km Laurila 1 (RKu). Kuikka. H: Km Elijärvi 13 ad (JrK). V: T Karunginjärvi 1 (JK, EeS, JTY). Silkkiuikku. H: T Kaupunginlahti (TuL) ja (PR, TeR). V: T Posi 2 (PAh), T Kaupunginlahti 1 (ToL), ennätysmyöhään S Karsikon kalasatama 1 (Timo Matinlassi, Mauno Posti ym.). Mustakurkku-uikku. Vain T Kaupunginlahti 1 (PaK, ToL ym.). Merimetso. A: T Juhannussaari 47 m (PaK, ToL). H: K Mustankarinokka 40 m (PKj, JK). V: K Ajos 2 (PR), K Ajos 1 (JK, RKu, EeS). Yhteensä nähtiin 128 m ja 24 merellä kiertelijää. Harmaahaikara T Prännärinniemi 1 m W (VeK), Km Elijärvi 2 (PR), T Raumo 1 m N (ToL, TuL). Mehiläishaukka. V: T Raumonjärvi 3 (SPS, KP, SR). Yksilömäärät kuukausittain: VIII 7 ja IX 8 sekä kunnittain T 11, S 3 ja Km 1. Haarahaukka K Pikku-Berliini 1 m N (PR), T Riukkajänkän kaatopaikka (TuL, Petri Lankila ym.) ja (TuL). Merikotka. A: T Pajukari 1 ad (PY, JTY). H: Km Kallinkangas 3 m (HHu) ja T Pajukari 3 (PAh). Määrät kuukausittain VIII 13, IX 15, X 15 ja XI 6 sekä kunnittain T 29, Km 12, K 5 ja S 3. Ruskosuohaukka. H: K Tuhka-allas 6 (JK) ja K Takalahti 4 (RKu), Km Elijärvi 4 (JK). V: Km Elijärvi 2 (EeS), K Tuhka-allas 1 juv (JK). Määrät kunnittain: T 16, K 14, Km 5 ja S 2. Sinisuohaukka. A: T Raumonjärvi 1 n m (ToL). V: T Raumonjärvi 1 n (EeS), T Karunginjärvi 1 n (JTY ym.). Määrät kuukausittain VIII 16, IX 32 ja X 2 sekä kunnittain T 33, Km 9, K 4, S 3 ja Tv 1. Kanahaukka. Määrät kuukausittain VIII 5, IX 13, X 8 ja XI 6 sekä kunnittain Km 13, T 13, S 3, K 2 ja Tv 1. Varpushaukka. A: 3.8. K Nälli 1 kiert. (JK). H: K Maa-Sarvi 10 m (PAh). Määrät kuukausittain VIII 66, IX 69, X 23 ja XI 15 sekä kunnittain K 82, T 44, Km 34 ja S 13. Hiirihaukka. A: T Raumonjärvi 2 kiert. (MNi ym.). H: K Holstinharju 8 m (PR), T Oxö yht. 6 m (PAh). V: Km Kallinkangas ja m (HHu, MaS). Määrät kuukausittain VIII 12, IX 34 ja X 1 sekä kunnittain T 15, K 14, Km 12, S 3 ja Tv 3. Piekana. A: T Raumonjärvi 2 kiert. (MNi ym.). H: Km Kallinkangas 18 m (HHu), T Oxö 36 m (PAh). V: T Liakka 1 (ToL), K Tuhka-allas 1 m (JY). Määrät kuukausittain VIII 7, IX 29, X 92 ja XI 8 sekä kunnittain Km 68, T 56, K 9 ja S 3. Maakotka. A: Km Lassila 1 ad m (HHu, VHu). Määrät kuukausittain IX 2, X 7 ja XI 1 sekä kunnittain Km 8, K 1 ja T 1. Sääksi. V: Km Liedakkala 1 m (RKu), ennätysmyöhään Km Kallinkangas 1 m (HHu). Määrät kuukausittain VIII 19 ja IX 4 sekä kunnittain K 8, Km 6, T 5 ja S 4. Tuulihaukka. H: Km Elijärvi (JK) ja (JY). V: T Raumo 1 k (TuL), T Nikunjänkä 1 k (PaK, ToL), ennätysmyöhään K Pajusaari 1 k kiert (JK). Määrät kuukausittain VIII 45, IX 46 ja X 2 sekä kunnittain Km 30, K 27, T 25, S 6 ja Tv 5. Ampuhaukka. V: T Raumonjärvi 1 k (HHu, VHu), T Oravaisensaari 1 (PaK, ToL). Määrät kuukausittain VIII 5, IX 12 ja X 1 sekä kunnittain T 13, K 4 ja Km 1. Nuolihaukka. V: K Siikalahti 1 juv (JK), K Tuhka-allas 1 juv (JK). Määrät kuukausittain 6 Sirri vsk. Sirri vsk. 7

5 Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään VIII 25 ja IX 17 sekä kunnittain K 20, T 11, Km 5, S 5 ja Tv 1. Muuttohaukka T Karunki 1 rengastettu (JK, PR), 3.9. T Koivuluoto 2 kiert (VeK), 9.9. Tv Palonperä 1 juv (EH), T Juhannussaari 1 kiert (PaK, ToL), Km Kallinkangas 1 m (HHu). K Tuhka-allas 7 (JK). V: K Tuhka-allas 4 (JK), K Tuhkaallas 1 juv (JK). Tundrakurmitsa. A: T Oravaisensaari 1 ad (ToL). H: 8.9. K Tuhka-allas 3ad1juv (JK, PR). V: S Tiironhieta 1 juv (PR), T Ala-Vojakkala 1 (ToL). toa. A: K Tuhka-allas 1 (JK). V: K Tuhka-allas 1 (JK), S Tiironhieta 1 (RKu). Taivaanvuohi. H: T Jakopankki 7 (JK, EeS), K Tuhka-allas 9 (JK) ja T Oravaisensaari 9 (ToL). V: , ja K Tuhka-allas 1 (JK), S Tiironjärvi 1 (EeS). Nokikana. Tavattiin vain kahdessa paikassa. H: T Kaupunginlahti 80 (EeS). V: T Kaupunginlahti (OY) ja asti 2 (PaK, ToL). Toisessa pesimäpaikassa Kemin Tuhka-altaalta viimeiset 9 yksilöä nähtiin (JK). Kurki. A: K Tuhka-allas 10 m (JK, TM). H: 5.9. Km Liedakkala 300 (RKu), 7.9. T Lammaskoski 321 (EeS), T Raumonjärvi 525 (SPS, KP, SR), T Lautamaa 300 (MKi), Km Kallinkangas 900 m (JJ), T Oxö 1320 m (PAh), Km Kallinkangas 505 m (HHu, MNi) ja S Torviaapa 375 m (KT). V: Km Lammaskoski 1 (JK, EeS), Km Mykänmaa 1 siipirikko (JK), ennätystä sivuten Km Viitakoski 1 (RV). Yhteismäärä 4740 m ja 1600 p. Meriharakka. H: K Tuhka-allas (PR) ja (JK). V: K Siikalahti 3 (PR), 8.9. asti K Tuhka-allas ja Veitsiluoto sama yksilö (JK, EeS). Pikkutylli. H: 6.8. K Lämpsänkari 7 (JK). V: S Tiironhieta 1 (JK), ja K Tuhka- allas 1 (JK, PR). Tylli. H: 6.8. K Lämpsänkarinpankki 29 (JK). V: K Tuhkaallas 3 (JK), K Ajos 4 (PR). Kapustarinta. H: Km Himokummunjänkä 12 (EeS), Töyhtöhyyppä. A: K Tuhkaallas 15 m (JK). H: T Raumonjärvi 52 (JK). V: K Tuhka-allas (JK, KKj, EeS), (JK ym.) ja (JK). Pulmussirri K Ajos Lämpsänkari 2 (JK, EeS), 2.9. K Ajos Puidenpuuttuma 1 juv (EeS). Pikkusirri. A: K Lämpsänkarinpankki 2 (JK). H: K Tuhka-allas 12 (PR). V: K Tuhkaallas (PR) ja (JK). Lapinsirri. H: 7.8. ja K Ajos 11 (JK, EeS). V: K Tuhka-allas (Allan Hamari) ja (KKj, JK). Kuovisirri. A: K Tuhka-allas 2 juv. (JK). H: T Oravaisensaari 3 (PaK, ToL). V: K Tuhkaallas (Allan Hamari, PR) ja (JK). Suosirri. A: 1.7. K Vähä-Kiikkara 2 ad m (JK, RKu). H: T Oravaisensaari 12 (ToL). V: K Tuhkaallas (JK) ja (JK). Jänkäsirriäinen. Ainoa havainto K Tuhka-allas 1 m (JK). Suokukko. A: K Muikkumatala 5 k m (JY). H: T Tullinliete 134 (ToL). V: K Tuhka-allas 4 (JK), T Kaupunginlahti 6 (JK, EeS, OY). Jänkäkurppa. Vain kolme havain- Lehtokurppa. V: K Ajos 1 (JK), T Yliliakka 1 lensi ikkunaan (Osmo Saloniemi). Pikkukuovi. A: T Raumo 1 m (TuL). H: Km Liedakkala 4 m (RKu). V: 6.8. K Ajos 1 m (JK), K Ajos 1 m (JK). Kuovi. A: K Kuivanuoro 2 m (EeS). H: T Raumonjärvi 32 (JTY), 7.8. Km Elijärvi yht. 40 (JK). V: 8.9. T Oxö 2 m (PAh), 9.9. T Oxö 1 m (PAh). Mustaviklo. A: T Raumonjärvi 2 (KP, SR). H: K Tuhka-allas 8 (Arto Huhta). V: Kemi Tuhka-allas 2 (PR) ja K Ajos 1 (RKu). Punajalkaviklo. H: S Härkäletto 12 (PR, JY) ja T Kaupunginlahti 12 (PR). V: K Ajos 1 (JK) ja T Tullinliete 3 (ToL), T Tullinliete 1 (ToL). Lampiviklo ja K Tuhka-allas 1 (JK, JY). Valkoviklo. A: K Kalkkinokka 1 m (JY). H: 8.8. K Tuhka-allas 15 (JK). V: Km Elijärvi 1 (PR), T Hellälä 1 (KKj). Metsäviklo. A: 5.6. K Kuivanuoro 1 (EeS). V: T Ruohokari 1 (JTY), K Kettufarminkangas 1 (JK). Liro. A: S Härkäletto 1 m (JK, JY). H: K Lämpsänkarinpankki 66 (JK). V: K Tuhka-allas (PR) ja (JK). Rantasipi. H: 7.8. Km Elijärvi 7 (JK). V: 6.9. T Oravaisensaari 1 (ToL), 7.9. K Sotisaari 1 (EeS). Karikukko. V: K Savukrunni 1 (JY) ja K Sarven Pitkäletto 1 (JY). Merikihu. V: 1.8. S Leipäreet 2 tummaa (JY), K Sarven Pitkäletto 1 tumma (PAh). Pikkulokki. H: T Jakopankki 120 (PR), V: 7.8. Km Elijärvi 1 juv (JK), 5.9. K Kiikelinlahti 1 (PKj). Naurulokki. H: 8.7. T Pöhnyri 600 (JTY), T Riukkajänkän kp 600 (JK, EeS). V: T Kaupunginlahti 1 (PaK, ToL), ennätysmyöhään T Riukkajänkän kp 1 (TKa, TuL ym.). Kalalokki. H: T Tullinliete 46 (JTY). V: K Ajos 1 juv (PR, EeS), T Riukkajänkän kp 1 (KP, SR, SPS). Selkälokki. V: K Isohaara 1 ad (PR, TeR), T Pukulmi 1 (SPS, KP, SR). Harmaalokki. H: T Riukkajänkän kp 1200 (JK, EeS). V: Riukkajänkän kp 5.2. kolme (EeS) ja ennätysmyöhään kaksi juv (MNi). Isolokki T Riukkajänkän kp 1 2 juv (JK, EeS, TuL ym). Merilokki. H: 1.9. K Kuivanuoro 5 (EeS). V: S Ryöskärinkalla 1 m (KO), ennätysmyöhään K Ajos 1 juv (TM, KO). Räyskä. H: 9.8. S Tiironhieta 5 ad2 juv (EeS). V: 3.9. S Tiironhieta 1 ad 1 juv (PR), 6.9. T Karunginjärvi 1 (ToL). Kalatiira. H K Ajos 19 (JY). V: 1.9. K Ajos 6 (JK) ja K Kuivanuoro 2 (PR). Lapintiira. V: K Ajos 6 (EeS), 1.9. K Ajos 2 (EeS). Tiiralaji K Kuivanuoro 1 juv (EeS), T Pajukari 1 (JTY). Kesykyyhky. H: T Suensaari 65 (JK, EeS). Sepelkyyhky. H: T Yli-Liakka 300 (ToL). V: K Takajärvi 1 kiert. (PKj), K Siikalahden täyttöalue 1 (JK ym). Turkinkyyhky T Suensaari 1 5 (PaK, ToL), K Karjalahti 1 (JK), K Kivikko 1 kiert. (TKa). Käki. V: K Tuhka-allas 1 (JK), T Raumonjärvi 1 (ToL ym.). Huuhkaja. Kuusi äänihavaintoa Torniosta. Hiiripöllö. Tavattiin T Palosaaressa (KiL), S Ykskuusessa (KO), S Martimoaavalla (RKu), Km Viitakos- Pikkulokki Seppo Kemppainen 8 Sirri vsk. Sirri vsk. 9

6 Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään kella (JK, EeS) ja S Poropellonahossa (EH ym.). Varpuspöllö. Ennätykselliset 31 havaintoa kuukausittain IX 7, X 17 ja XI 7 ja kunnittain K 10, T 8, Km 8 ja S 5. Lapinpöllö. Vain Tv Sihtuunassa (Janne Vikeväkorva). Sarvipöllö. Vain K Nällissä (JK). Suopöllö. Vain viisi havaintoa. V: T Raumonjärvi kuollut yksilö (PaK, ToL), K Tuhka-allas 1 (JK). Helmipöllö. Kohtalainen vaellus. Rengastukset: PR 25 ja RaK 5. Tervapääsky. H: Tornio Raumo 200 (Petri Lankila, ToL, TuL). V: K Tuhka-allas kiert. (JK, EeS) ja kiert. (KKj, JK). Käenpiika. V: T Raumo 1 (TuL). Harmaapäätikka T Vinsanmaa 1 (Markku Pernu), Simo Tikkala 1 (Jukka Tikkala), T Porrasjänkkä 1 (ToL), Km Kallinkangas 1 (HHu, VHu). Palokärki. Määrät kuukausittain VIII 13, IX 12, X 12, XI 12 ja kunnittain K 18, Km 18, T 7, S 4 ja Tv 2. Käpytikka. A: K Maa-Sarvi 1 (PAh). Pikkutikka. Vain kolme havaintoa: ja K Ajos 1 k (RKu), T Raumo 1 (KiL). Pohjantikka. A: 9.8. Km Kallinkangas 2 n (YL). Määrät kuukausittain: VIII 6, IX 2, X 5, XI 4 ja kunnittain K 8, Km 3, S 3 ja T 3. Kiuru. A: T Jakopankki 1 (JK, EeS). H: T Raumonjärvi 10 (KP, SR). V: T Raumonjärvi 1 (JK, EeS) ja K Ajos 1 (PR). Tunturikiuru K Ajos satama 1 (JkK ym). Törmäpääsky. H: Km Pentinsaari 35 kiert (RKu). V: K Siikalahti 1 (TL, TM), K Tuhka-allas 2 (JK). Haarapääsky. H: T Raumonjärvi 200 (KP, SR). V: K Nälli 2 kiert (JK), K Kiikeli 1 kiert (EKn). Räystäspääsky. A: 4.7. K Mustankarinnokka 1 kiert (EeS). V: K Siikalahti 23 m (JY), 2.9. Km Liedakkala 1 (PR). Metsäkirvinen. A: T Suensaari 1 m (ToL). H: K Kalkkinokka yht. 15 m (JY). V: K Siikalahti 1 (JK), K Siikalampi 1 (JK). Niittykirvinen. H: T Pensaskari yht. 45 m (JY), K Karjalahti 36 (JK). V: K Ajos 1 (JK), ja K Tuhkaallas 1 (JK). Lapinkirvinen. A: 5.8. K Tuhkaallas 1 (JPi, Unto Junno). H: T Oravaisensaari 4 (JK, PR). V: T Raumo 1 m (TuL), K Tuhka-allas 1 (JY). Keltavästäräkki. A: K Kalkkinokka 2 m (JY). H: K Tuhka-allas 70 (JK) ja K Ajos 70 JK), K Maasarvi 70 (PAh). V: K Tuhka-allas ja (JK). Västäräkki. H: Tornio Pajukari 50 (JTY). V: K Siikalahti 1 kiert (JK), Tornio Röyttä 1 (PAh). Tilhi. Vaatimaton esiintyminen. A: 4.8. S Sarvijärvi 20 (RaK, KO), T Kaakamavaara 40 (HHu), T Oravaisensaari 11 kiert (ToL). H: K Ajos 120 (RKu). Koskikara. Kahdeksan havaintoa viidestä eri paikasta. A: K Kattilalahti 1 (Unto Junno). Peukaloinen. Kaksi havaintoa: 9.9. K Vähä-Ruonaoja 2 (JK), K Tuhka-allas 1 (PR). Rautiainen. H: K Tuhka-allas 23 (JK). V: Tuhka-allas (JK) ja (JK). Punarinta. V: T Sellee 1 (JY), Kemi Sarven saaret 2 (PAh). Sinirinta. A: T Tullinliete 1 (PaK, ToL). H: K Tuhka-allas 15 (JY). V: Tuhka-allas (JK), ennätysmyöhään (JK, PR). Leppälintu. V: 8.9. K Nälli 1 (JK) ja T Juhannussaari 1 (ToL). Pensastasku. H: K Tuhkaallas 15 (JK). V: Tuhka-allas (JK) ja juv (PR). Kivitasku. H: K Tuhka-allas 7 (JK). V: Tuhka-allas (JK) ja (JK, PR, JY). Mustarastas. H: T Oxö 8 (PAh). V: Oxö 1 (EA, PAh), Km Laurila 1 (HHu, VHu). Räkättirastas. H: Km Liedakkala 300 kiert. (RKu), K Ajos 60 m (JK). V: K Tuhka-allas 1 (JY), T Suensaari 1 (JTY). Muutama talvihavainto. Laulurastas. H: K Järppi 12 m (JY). V: K Tuhka-allas 1 (JK), S Torviaapa 1 (JK, JiK). Punakylkirastas. H: Km Elijärvi 17 (JK). V: T Oravaisensaari 1 (ToL), K Tuhka-allas 2 (JK). Kulorastas. H: Tv Reutuaapa 9 (EeS). V: S Ala-Jokikylä 3 (EeS), K Nälli 1 (JK). Ruokokerttunen. H: K Tuhka-allas yht. 25 (JK). V: T Pajukari 1 (JTY), K Tuhkaallas 1 (JK). Mustapääkerttu. Tavattiin vähintään 11 yksilöä. A: K Nälli 1 n (JK). V: K Nälli 1 n (JK), K Ristikangas 1 k (Arja Karplund, TKa), K Ristikangas 1 k (JuH). Lehtokerttu. V: T Suensaari 1 (JK, JTY), ja T Juhannussaari 1 (PaK, ToL). Hernekerttu. V: 1.9. T Raumonjärvi 1 (ToL), 5.9. K Ruutinpuisto 1 (JK). Taigauunilintu T Oravaisensaari 1 (JK, EeS), ja T Juhannussaari 1 (PaK, ToL), T Palosaari 1 (JrK), K Takalahti 1 (JK, PR). Tiltaltti K Tuhka-allas 1 (JkK ym.), T Prännärinniemi 1 (TuL). Pajulintu. H: S Tiironhieta yht. n. 20 (JK). V: K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen), K Tuhka-allas 1 (JuH, JK). Hippiäinen. H: K Ajos kalasatama 12 kiert. (JK), K Ajos Kannanokka 12 kiert. (JY). Harmaasieppo. V: 9.9. K Vähä- Ruonaoja 1 (JK), T Ala-Vojakkala 1 (TuL). Kirjosieppo. V: K Ajos 1 (RKu), 8.9. T Juhannussaari 1 (ToL). Pyrstötiainen. A: S Maksniemi 4 (TM). H: K Hepola 12 m (TL, TM), Km Kallinkangas 12 (YL). V: T Palosaari 8 (JTY), Km Putkensuu 5 kiert. (TKa, JK). Määrät kuukausittain: IX 20, X 50, XI 45 ja XII 26. Hömötiainen. H: K Rova 9 (PKj), Km Kaltiolampi yht. 19 (JK, JiK), T Palosaari yht. 29 (JTY). Lapintiainen. A: T Suensaari 3 (PaK, ToL). Määrät kuukausittain IX 12, X 14 ja XI 5 sekä kunnittain K 19, S 5, Km 4 ja T 3. Yhteismäärä 31 on kautta aikain toiseksi suurin 1974 jälkeen. Töyhtötiainen. Tavattiin kuusi kertaa. Määrät kuukausittain IX 3, X 3 ja XI 2 sekä kunnittain K 5, S 2 ja Km 1. Kuusitiainen. Lajista ilmoitettiin Mustapääkerttu Jouko Kärkkäinen 10 Sirri vsk. Sirri vsk. 11

7 Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään 31 havaintoa. Määrät kuukausittain IX 4, X 36 ja XI 21. Sinitiainen. H: K Ajos 18 m SW (JK), K Sotisaaren reitillä 48 (JK, EeS), T Raumo 15 ruokinnalla (TuL). Talitiainen. H: K Tuhka-allas 21 m (JK, PR), K Nälli 38 ruokinnalla (JK), Km Ylä-Penikka 32 (JK, EeS), K Sarven saaret 12 (PAh), T Pirkkiö 40 (JK, EeS). Puukiipijä. Ilmoitetut määrät kuukausittain: IX 7, X 12 ja XI 3. Pikkulepinkäinen K Maasarvi 1 juv (PAh). Isolepinkäinen. A: T Luotomäki 1 (MNi). Määrät kuukausittain: IX 43, X 10 ja XI 4. Talvihavaintoja. Närhi. Ainoa vaellushavainto: K Tuhka-allas 5 m NE (JK). Kuukkeli. Kolme havaintoa: T Virkakumpu (JK, EeS) ja (JK, EeS), T Sattajärvi 3 (ToL). Harakka. H: K Hepola 16 (TL), Km Liedakkala 16 (JK, TKa), K Vilmilä 50 (JK, TKa). Pähkinähakki. Elo-marraskuussa 113 havaintoa pääasiassa Kemistä ja Torniosta. Keminmaassa tavattiin 6 ja Tervolassa 4 yksilöä. H: K Kontula 6 (RV), T Suensaari 6 (JK, EeS). Määrät kuukausittain; VIII 51, IX 63, X 33 ja XI 19. Naakka. Havaintoja pääasiassa Torniosta. H T Liakka 32 (KP), T Karunginjärvi 20 kiert. (TuL). Kemissä kolme havaintoa ja Km Liedakkala 1 (JK, EeS). Mustavaris. Kaksi havaintoa: T Virkakumpu 1 ad (EeS) ja K Kivikko 2 m SE (TKa). Varis. H: Tv Loue 70 (EH), T Liakka 130 (EeS), K Vilmilä 100 (Miikka Leinonen). Korppi. H: Km Elijärvi 13 m E (PKj), K Tuhka-allas 7 kiert. (JK). Kottarainen. A: T Pirkkiö 9 m W (PaK, ToL), K Tuhkaallas 22 (JK). H: 2.7. T Kaupunginlahti 52 (PaK, ToL), K Tuhka-allas 42 (JK). V: K Tuhka-allas 2 kiert. (JK), K Siikalahti 3 kiert. (JK). Varpunen. H: K Peurasaari 35 (JK), 2.9. T Pirkkiö 30 EeS), 4.9. K Haukkari 30 (JY), K Ajos 31 (JK), K Hepola 43 (TM), Km Ruottala 29 (JK, EeS). Pikkuvarpunen. H: 5.9. K Kivikko 210 (TKa), T Kaupunginlahti 35 (OY), K Nälli 29 (JK), K Mäntylä 32 (TeR). Muuttohavainto T Letto 11 m (KO, PR). Peippo. A: K Sauvosaari urh. kenttä 125 (PKj). H: K Tuhka-allas 400 (JK), T Lautamaa 350 (KP), K Järppi 200 (JK). V: K Tuhka-allas 2 (JK), K Takajärvi 1 k (JK). Järripeippo. A: K Maasarvi 140 kiert. (PAh). H: T Raumo 1400 (TuL), K Siikalahti 300 (JK). V: K Nälli 1 (JK), T Oxö 1 (EA, PAh). Peippolintu T Raumonjärvi 800 (ToL ym.), 9.9. Tv Palonperä 700 (PR, TeR). Viherpeippo. H: K Paavonkari 130 (PR), K Torvinen 110 (EeS). Vihervarpunen. H: K Ristikangas 70 m (TKa), K Järppi 60 kiert. (JK). V: K Makeanvedenallas (PR) ja k (JK, KKj). Hemppo. Elo-lokakuussa 25 havaintoa. Määrät kuukausittain VIII 35, IX 57 ja X 2. H: K Siikalahti 16 (JK), 7.9. T Tullinliete 16 (ToL), T Raumo 8 (TuL), K Järppi 22 (EeS). Vuorihemppo. Tavattiin 17 kertaa. A: K Tuhka-allas 2 (JK). H: K Siikalahti 11 (JK), K Tuhka-allas 16 (PR). V: K Tuhka-allas 1 (JK), K Siikalahti 1 (JK). Määrät kuukausittain: X 35 ja XI 6. Urpiainen. H: K Kraaseli 200 (JY), S Viantie 200 (PR, TeR). Tundraurpiainen. Kolme havaintoa: K Tuhka-allas 1 (JK), K Karjalahti 1 kiert. (JK), K Pajusaari 1 (JK). Kirjosiipikäpylintu. Kolme havaintoa: S Tiironhieta 1 (PKj, JK), S Viantie 1 (PR), K Rova 1 (PKj). Pikkukäpylintu. Vähän. H: 7.8. K Tuhka-allas 6 m E (EeS). Käpylintulaji. H: K Ristikangas 5 m SW (TKa). Punavarpunen. V: K Nälli 1 juv. (JK, Tarja Moisanen), T Tullinliete 12 m ESE (OY). Taviokuurna. A: T Kalkkimaa 1 (JkK). H: K Tuhkaallas yht. 14 m (JK), T Juhannussaari 29 m W (ToL). Punatulkku. H: K Nälli 16 (JK), Km Kallinkangas 13 (MNi). Lapinsirkku. Vain 9 havaintoa 1 2 yksilöstä. A: K Tuhkaallas 1 (PR) ja T Oravaisensaari 2 (JK, EeS). V: K Ajos 2 (PR), K Tuhka-allas 1 (JK, EeS). Pulmunen. A: K Ajos 1 kiert. (JK). H: K Ajos 23 (JK, PR). V: K Ajos (RKu), ja (EeS, PR). Keltasirkku. H: T Oravaisensaari 150 (PR), T Kourilehto 80 (KP). Pohjansirkku. A: K Siikalampi 1 kiert. (JK). H: 6.9. T Mikonpalo 5 (ToL). V: S Ala- Penikka 1 (PR), S Koivurova 1 m E (TKa). Pikkusirkku K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen). Pajusirkku. H: K Tuhka-allas 30 (EeS), K Ajos 32 (JK). V: Tuhka-allas k (JK), (JY), np (JK). 12 Sirri vsk.

8 Runsaslajinen lintutalvi Tuomo Karplund Fasaani Olli-Pekka Karlin Talvi tuli myöhään Jo yhdeksäs perättäinen tavallista lämpimämpi marraskuu viivytti talven tuloa. Kuun loppupuolella säätila kylmeni, saatiin ohut lumipeite ja koettiin myös kovia myrskyjä. Joulukuu jatkui leutona, sateisena ja tuulisena vallitsevasta lounaisesta ilmavirtauksesta johtuen. Tammikuu oli lämpöoloiltaan selvästi kaksijakoinen: alkupuolisko oli tavanomaista lauhempi, mutta kuukauden loppupuolisko tavanomaista kylmempi. Kuukauden puolivälissä oli muutaman päivän kylmä jakso, mutta kunnolla sää kylmeni vasta tammikuun viimeiselle viikolle siirryttäessä. Tammikuun alussa jäätä oli vain Perämeren pohjoisimmissa sisälahdissa. Kuun loppuun mennessä jää oli laajentunut jo meren keskiosiin saakka. Lunta oli tammikuun alkuun mennessä saatu alueellemme vähän. Tilanne kuitenkin normalisoitui tammikuun puolivälin jälkeen, jolloin voimakkaat matalapaineet toivat meille normaalin lumipeitteen. Pakkassää jatkui helmikuun alkupuolenkin, kunnes puolivälissä kuuta saatiin taas matalapaineiden myötä kokea kunnon lumimyräköitä kertyi lunta alueellamme lähes 20 cm. Helmikuun loppuun mentiin sitten vaihtelevissa talvisäissä. Kovien lumipyryjen ansiosta oli helmikuun sademäärä meillä puolitoistakertainen tavanomaiseen nähden. Muutaman vuoden tauon jälkeen koettiin lopputalvesta myös suojasäitä, joitten jälkeiset yöpakkaset kovettivat hanget kantaviksi. Paljon viivyttelijöitä vähän vaeltajia Talvea voidaan pitää hyvänä lintutalvena, tavattiinhan kolmen kuukauden aikana alueellamme peräti 76 lintulajia, joka on paras tulos miesmuistiin. Tulokseen vaikuttavat toisaalta alkutalven leutous, toisaalta tehostunut talvihavainnointi ja nykyään varsin tehokas tiedonvälitys havaituista linnuista. Myöhäisestä talven tulosta johtuen havaittiin vesilintuja poikkeuksellisen kattavasti. Erikoisin oli tavista saatu talvihavainto. Lokeista vastaava erikoisuus oli naurulokki. Haukoista maakotkia havaittiin normaalisti, mutta merikotkia näyttäytyi ilahduttavan monesti. Tavanomasten Accipiterien lisäksi talvihavainto saatiin nyt myös piekanasta ja tuulihaukasta. Pöllöjä tavattiin vähän, mutta lajistoltaan monipuolisesti. Ainoastaan varpuspöllöllä näytti alueellamme menevän yksilömäärillä mitattuna hyvin. Pöllöistä erikoisimpina havaittiin muutama sarvipöllö sekä vielä tammikuun loppupuolellakin elossa sinnitellyt suopöllö. Kanalintuja löydettiin alueellamme vähän, joskin riekon havaintomäärä antoi jo viitteitä kannan vahvistumisesta. Tikoista havaittiin normaalimäärin vain käpytikkoja, muita tikkalajeja piti todenteolla etsiä. Vaelluslintujen esiintyminen oli laimeaa. Taviokuurnia ja pyrstötiaisia tavattiin normaalisti, kun taas käpylintuja ja tilhiä onnistuttiin näkemään vain muutamia. Talven erikoisuus oli isolepinkäisen runsas esiintyminen. Tavanomaisten puutarhojenja rikkaruohokenttien viivyttelijöiden lisänä havaittiin myös pulmu- 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Runsaslajinen lintutalvi Runsaslajinen lintutalvi nen, jonka havaintoajankohdasta ei oikein pysty sanomaan, onko lintu tulossa vai menossa. Kaikkiaan havaittiin Xenuksen toimialueella talven aikana 76 lintulajia. Linnut lajeittain Merimetso: K Ajos Puidenpuuttuma 2 p (RKu), K Ajos satama 1 p (RKu). Laulujoutsen: Vielä joulukuussa Tornionjoella suuria parvia, ks syyskatsaus. Viimeiset: Km Akkunus Myllykoski 1 juv p (JK, PR, Tapio Tuoma). Kanadanhanhi: Tornionjoella joulukuun puoliväliin saakka, ks. syyskatsaus. Haapana: Km Akkunus, Ketolanperä 1 np (TKa), K Pajusaari 1 np (JK), K Pajusaari 1 kp (JK, KKj). Tavi: K Pajusaari 1 p (JK). Sinisorsa: Totutusti läpi talven K Pajusaari, suurimmat määrät: XII: 17, I:16, II:9 (JK, PR, ym.). Tornionjoella viimeiset viivyttelijät: T Oravaisensaari 7 p (ToL, PR). Muualla: K Ajos Tuomilahti 3 p (RKu), K Rivinsalmi 5 p (JY), K Siikalahti 1 n p (JK, RK, JY), 8.1. K Ajos Kalasatama 1 k kiert (PR, HHu, JK). Tukkasotka: K Ajos Kalasatama 1 S (JkK, MNi). Mustalintu: Joulukuun alussa vielä muutamia, ks. syyskatsaus. Pilkkasiipi: Ks. syyskatsaus. Telkkä: Syysmuutto jatkui joulukuun ensimmäiselle viikolle, ks. syyskatsaus K Rivinsalmi 1 np (JK, PR, ym.). Uivelo: 8.1. K Ajos 1n p (VHu, HHu, PR). Tukkakoskelo: Joulukuun havainnot, ks. syyskatsaus. Isokoskelo: Ks. syyskatsaus. Merikotka: Paljon talvihavaintoja: K Lallinlahti 1 kiert. (JK, EeS), T Riukkajänkkä 1 kiert. (JK, EeS), T Prännärinniemi 2p (ToL), K Ajos kalasatama 1 kiert (EeS), 26. ja K Karsikko 1 ad (HHu, VHu), K Ajos kalasatama 2 p (PR, HHu, TKa), 7.1. K Ajos 1 E (HHu, VHu), T Riukkajänkkä 1 p (SPS, PaK, ym.), K Takajärvi 1 kiert (JK), K Ajos Puidenpuuttuma 1 kiert. (EeS), T Raumo 1 S (KiL, TuL), S Kaatopaikka 1 subad (TM). Kanahaukka: Havaintojen määrä laskussa jo kahtena talvena, nyt vain 23 havaintoa. Havainnot kunnittain: K:8, T:11, Km:3, S:1. Ajallisesti tammikuulle painottuen: XII:1, I:16, II:6. Varpushaukka: Havaittiin peräti 47 kertaa, ajallisesti ja maantieteellisesti tasaisesti Kemi-Tornion alueella K Nälli 2 p (TM), K Nälli 1 k 1n p (JK, TM). Loput havainnot yksittäisistä linnuista. Piekana: T Ruijalainen 1m SE (ToL). Maakotka: Km Juokua 2 kiert. (HHu), T Alkumaa 1p (TKa, Aino Karplund), Km Helkkusenjänkä 1 1-kv p (HHu), Km Matinaapa 2 kiert. (JK), 22. ja T Riukkajänkkä 1 subad p (HHu, VHu), T Riukkajänkkä 2 subad p (HHu, JK), T Ahvenviita 1 juv p (HHu). Tuulihaukka: K Pajusaari 1k kiert (JK). Pyy: Selvästi edellistalvea harvinaisempana: K Hepola 3 p (PR, JK), 3.2. T Ahvenviita 3 (KiL). Loput 20 havaintoa 1-2 yksilöstä kerrallaan. Riekko: Mukavasti 21 havaintoa, määrät tosin edellisvuotta pienempiä: Km Kallinkangas 2 p (YL), T Laivakangas 2 p (EeS), Km Särkijärvi 2 p (JK), Km Honkajärvi 2 p (JK), Km Kukkosentie 2 p (JK, EeS), Km Keski-Penikka 2 p (KO). Loput yksittäisistä linnuista. Teeri: Perinteisesti suurimmat latvalintuparvet T Raumonjärven alueella: p (Aino Karplund, TKa), p (EeS, JK), p (PR), p (PaK, ToL). Muualla parvet edellistalvea pienempiä: S Pömiö 55 p (TM, Sulo Palosaari), 6.1. Tv Venekumottu 16 p (EeS), S Viantie 15 p (JK, EeS), Tv Haapajärvi 20 p (EeS). Metso: Ainoastaan kaksi talvihavaintoa ilmoitettiin Tiirassa: Km Oravakangas 1k p (EeS), S Pikku Loljunmaa 1 np (HHu, VHu). Fasaani: 1. ja T Suensaari 2 kp (JK, KKj, EeS), alk. koko talven K Ruutti 1 p (Maija-Liisa Knuuti), T Laivaniemi 1 k 3 n (Timo Kanto), T Laivaniemi 2 kp (ToL), edelleen k (PaK, ToL), T Pirkkiö 1 (Marja-Liisa Tulkki). Naurulokki: T Riukkajänkkä 1 p (JK, EeS, ym.). Kalalokki: K Ajoksen kalasatamassa Jäämereltä tulleita enimmillään: p (PR), vielä p (JrK, MNi). Viimeiset: p (HHu, VHu). Tornionjoella: Miukki 1 p (TKa), T Riukkajänkkä: 8. ja p (SPS). Harmaalokki: T Riukkajänkkän kaatopaikka viivytti lokkeja helmikuun alkuun saakka, ks. syyskatsaus. Viimeiset K Ajoksen kalasatamassa p (PR), T Kivirannalla juv p (PR, KKj), T Riukkajänkkällä juv p (MNi). Isolokki: T Riukkajänkkä 1 juv p (JK, EeS ym), juv p (TuL). Merilokki: 7. ja K Ajos, kalasatama 1 juv p (KKj, JK), T Riukkajänkkä 1 p (TKa, Aino Karplund), T Riukkajänkkä 1 ad p (JK, EeS), S Ryöskärinkalla 1 m NW (KO), K Ajos, kalasatama 1 p (KO, TM). Kesykyyhky: Yli 10 yksilön parvia ilmoitettiin vain viisi, niistäkin kolme samalta alueelta. Suurimpienkin parvien yksilömäärätkin vaatimattomia: K Vainio 20 p (EeS), K Väinölä 32 p (JK). Turkinkyyhky: Koko talven T Saarenpää 2 p (PaK, JK, ym.), T Kiviranta 1 p (KP), T Suensaari 3 p (JK, EeS). Huuhkaja: Vähän havaintoja: 29. ja T Isomaanaho 1 Ä (PaK, JK ym.), 1.2. T Riukkajänkkä 1 p (KiL), T Ahvenviita 1 Ä (TuL), T Isoaho louhos 1 Ä (HHu, VHu). Hiiripöllö: Km Viitakoski 1 p (JK, EeS ym.), S Mustakummunslammit 1 p (KO), K Ajos 1p (EeS ym.), S Ylimmäinen Luujärvi 1 p (HHu, VHu), Km Juokua 1p (HHu). Varpuspöllö: Peräti 43 havaintoa talvikuukausilta. Kunnittain: Kemi 16,Tornio 9, Simo 8, Keminmaa 7, Tervola 1. Yli puolet havainnoísta tammikuulta. Lapinpöllö: Tv Salonahonniityt 1 ad kiert. (MaS). Sarvipöllö: 1.2. K Koivuharju 1 p (Jari Lahtela), 3.2. K Ruutti 1 p, löytyi kuolleena 4.2. (Alli Kestilä). Suopöllö: K Pajusaari 1 p (JK), K Kraaseli-Karjalahti alueella 1 p (JK, EeS ym.). Helmipöllö: K Nälli 1p (JK), K Nälli 1 p (Topi Kärkkäinen), T Ruottala 1 ä (EeS), K Nälli 1 ä (JK). Harmaapäätikka: 8.1. T Lautamaa 1 p (JK, EeS), Tv Kirkonkylä 1 (Matti Ranta), 5.2. S Viantie 1 n (Onerva Huttula), Km Kivalot, tienpään laavu 1 n p (EeS), 1.3. T Yli-Liakka 1p (Toivo Kassinen). Palokärki: 24 talvihavaintoa tasaisesti koko toimialueelta. Käpytikka: Suurimmat määrät: 1.1. K Ajos Korostennokka 3 p (JK), 8.1. Km Keski-Penikka- Kaltiolampi y 4 yks./3 km (TKa, Markku Pönkänen), K Ajos, as alue y 3 (JK), K Kittilänjärvi y 4/3km, 8. ja sekä 1.3. K Kittilänjärvi 3 p (JK). Pohjantikka: Viimetalvien tapaan lähes kadoksissa: 1.2. K Kiikeli 1 n p (JK), K Ajos 1 k p (EeS), 2.3. Km Jokisuu 1 p (PR, JK). Teeret Raimo Koskenkorva 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17

10 Runsaslajinen lintutalvi Runsaslajinen lintutalvi Tilhi: Vain muutamia sydäntalvella: Km Kallinkangas 8 (YL), 1.1. K Ruutti 1 p (KY), 2.1. T Torppi 1 kiert. (ToL), K Koivuharju 2 p (PR, JK ym), K Ruutti 3 p (KY), K Ruutti-Koivuharju 4 p (EeS, TeR). Koskikara: Muutama viipyi vakiovirtapaikoilla: K Makeaveden kanava: p (JK, KKj), p (JK), p (JK). ). T Oravaisensaari p (TKa), K Takajärven laskuoja: (RK). T Raumonjärvi, Keltunoja: p (KP, SPS, ym.). K Paavonkari: p (TM). Punarinta: K Ajos 1 p (JK, EeS), K Ruutti 1 p (KY), K Nälli 1 p (JK, TaM). Mustarastas: K Hepola 1 p (Anneli Frantti), T Pirkkiö 1 (Marja-Liisa Tulkki), 8.2. K Vainio 1 kp (Juha Liukkonen), ja 1.3. K Hepola 1 kp (PR, JK). Räkättirastas: T Riukkajänkkä 1p (PR,TuL), K Ajos Kannannokka 1 kiert. ja Ajos as.alue 2 p (JK, KO), 2.1. K Haukkari 1p (JK), 8.1. T Suensaari 1p (OY), T Suensaari 1 (JK, KO, ym) Mustapääkerttu: K Kimarinkatu 1 k p (JuH). Hippiäinen: Suurimmat tavatut yksilömäärät: K Saukkojänkä 3ä (JY), K Siikalampi 4 kiert. (JK), K Pertajärvi 3p (KKj,JK), K Särkijärvi 4p (JK), Km Ketolanperä 2+2 p (TKa,JK), Km Pieni Särkijärvi 3ä (JK), K Kiikeli 4+2+1ä (JK). Helmikuulta vain yksi havainto: Tv Sihtuuna 1p (EeS). Pyrstötiainen: S Ykskuusi 4 p (JK, EeS), Km Ala-Prakunmaa 6 kiert. (JK), S Kalasatama 3 kiert. (KKj), T Palosaari 8 (JTY), Km Putkensuu 5 kiert. (TKa, JK), T Pirkkiö 3 p (EA, MKu). Hömötiainen: Suurimpia määriä: K Pertajärvi 6 p (JK), Km Kivalot 6 p (JK, EeS), K Sotisaari 6 p (JK, EeS), 5.1. K Kittilänjärvi 8 p (JK), S Tainijoki 6 p (EeS, JK), K Kittilänjärvi 9 kiert. (JK), K Perta-aapa 8 p (JK), K Iso-Ruonaoja 7 p (JK), K Kallinkangas 6 p (Marja-Leena Hituri), Tv Kätkävaara 11 p (Kati Kumpulainen), 8.2. K Taipaleenkylä 7 p (JK), K Kittilänjärvi 8 p (JK, EeS), Tv Kuusikko 6 p (EeS). Töyhtötiainen: Paria edellistalvea yleisempänä: K Rova 2ä p (JK, KKj), 6.1. Km Juokuanvaara 1 p (EeS), S Ala-Jokikylä 1 p (EeS, JK), S Tainivaara 2 p (JK, EeS), K Ristikangas 1 p (TKa), Km Juokua 2 p (JK, PR), K Rova 2 p (JK), T Pirkkiö 1 p (Marja-Liisa Tulkki), S Ruonajärvi y 3 p reitillä (JK), Tv Kuusikko 1 p (EeS). Kuusitiainen: Runsas esiintyminen, enimmät tavatut: K Sotisaari 4 p (JK, EeS), K Pertajärvi 3 p (TKa), Km Kallinkangas 5 p (Marja-Leena Hituri), K Nälli 4 p (JK), sekä JK:n laskentareiteillä: S Simoniemi y 4, S Ruonajärvi y 5, K Kittilänjärvi y 5. Sinitiainen: Vaellusta joulu-tammikuussa: K Kraaseli 40 N, K Sotisaari 23 p (JK, EeS), 5.1. K Ritikka 14 p (JK), S Torviaavantie 14 p, S Marostenmäki 18 p (PR, JK), T Raumo 23 p (PaK, ToL), T Kaakamo 11 (AnS), T Pirkkiö 11 (EA), T Raumo 14 p (TuL), S Ruonajärvi y 43 reitillä (JK), K Sotisaari y 31 reitillä (EeS). Talitiainen: Suurimmat parvet: K Siikalampi 35 kiert. (JK), Km Kissanhäntä 46 p (JK), K Ristikangas 30 p (Aino Karplund), T Kiviranta 65 kiert. (TKa), K Sotisaari 88 p (JK, EeS), Km Ketolanperä 31 p (TKa, JK), K Ristikangas 50 p (JK), Km Akkunuskanava 59 p (JK), T Kiviranta 42 p (Tuula Ranta, Arto Hietolahti), K Nälli 32 p (JK). Puukiipijä: Vain 10 havaintoa K Vähäruonaoja 2 kiert. (JK), 10. ja sekä Km Puukkokumpu 2 p (JK, PR, EeS). Isolepinkäinen: Runsaasti havaintoja: S Ykskuusi, Tiironhieta 1 p (JY), K Pajusaari 1 p (TKa), T Raumonjärvi, Kelttu 1 p (ToL), K Vanha lumenkaatopaikka 1 p (JK, EeS), 7.1. T Raumo 1 p (PaK, ToL), 8.1. T Raumonjärvi, Kelttu 1 p (ToL, TuL), S Marostenmäki 1 p (PR, JK), T Oxö 1 kiert. (PAh), K Nälli 1 p (Juho Kärkkäinen, JK), Km Lassila 1 p (JK), Tv Kirkonkylä 1 (Martti Ranta), 3.2. T Ala-Raumo 1 p (PaK, ToL), 5.2. T Yli-Vojakkala 1 p (EeS), 9.2. T Raumo 1 p (KiL), K Hepola 1 p (Anneli Frantti ym), T Raumonjärvi, Kelttu 1 p (JK, EeS), K Ajos, as.alue 1 juv p (JK), T Raumo 1 p (TuL), 1.3. K Veitsiluoto, Rivinsalmi 1 p (JK). Närhi: Suurimmat määrät: Km Yli-Penikka 4 p (JK, PR), 17. ja T Oxö 4 p (PAh, EA), T Raumo 5 p (TuL), T Raumo 4 p (PaK, ToL), Km Hyypiönmaa 4 p (EeS), S Puutteenperä 4 p (JK, EeS), 3. ja T Oxö 6p (PAh, EA), T Raumo 6 p (TuL). Kuukkeli: 8.1. Km Kukkosentie 2 p (JK, EeS), T Kirkonmäki 1 (Pirjo Vaarala), Tv Lintumaantie 2 p (EeS). Harakka: Määrät viimevuotista vaatimattomampia: T Riukkajänkkä: p (TKa, Aino Karplund), p (MNi), p (EeS), Km Maula 52 p (JK, PR), 6.1. Tv Liimatta 10 p (EeS), Tv Korpela 10 p (Väinö Vierelä), Tv Lapinniemi 12 (Susanna Holmsten), S Simonkylä 10 p (Seppo Junes). Pähkinähakki: K Takajärvi 6 p (EeS, JK), T Oxö 2 p (PAh, EA), T Liakka 2 p (ToL), Tv Lapinniemi 2 p (Susanna Holmsten), T Oxö 4 p, p ja p (PAh, EA). Loput 10 havaintoa yksittäisistä linnuista. Naakka: Lähes 30 havaintoa Torniosta. Suurimmat tavatut parvet: T Juhannussaari 40 kiert. (PaK, ToL), T Kiviranta 42 kiert. (SK), T Ala-Raumo 37 p (PR, KKj & kumpp.), T Pirkkiö 23 p (PAh). Helmikuulta 7 havaintoa. Varis: Kerääntymishuippu T Riukkajänkkän kaatopaikalla: p (EeS, JK). Muualla: T Oravaisensaari 40 p (JK), K Vähähaara 60 p (JK), Km Lassila 50 p (HHu), T Kourilehto 75 (SPS), K Rytikari 57 p (TM), Tv Korpela 90 (Väinö Vierelä), Km Isohaara 70 p (EeS). Korppi: T Riukkajänkkän kaatopakalla enimmillään p (JK, EeS). Parvet muualla: T Alkunkari-Pajukari 32 S (PAh), T Oxö 7 (EA), Loput havainnot korkeintaan kahdesta linnusta kerrallaan. Varpunen: Parvet pienenevät ja havaintomääräkin laskee, suurimpia havaittuja määriä: T Ruottala 30 p (EeS) ja p (MNi), 6.1. T Ala-Raumo 25 p (PaK, ToL), 7.1. T Laivaniemi 20 p (Hannu Kantola), T Kiviranta 32p (KP), K Ruutti 24p (Kati Kuusisto), Km Liedakkala 20p (Marja Ylipiessa), K Vainio 20p (EeS). Pikkuvarpunen: Ohittanut varpusen sekä yleisyydessä että parvien koossa. Suurimpia parvia: K Mäntylä 22 p (PR), T Raumo 37 p (PaK, ToL), 6.1. Tv Liimatta 20 p (EeS), K Koivuharju 100 kiert. (JK), Tv Korpela 30 p (Väinö Vierelä), T Raumo 40 p (TuL). Peippo: Koko talven K Tervaharju 1 p (JY, HeJ), K Nälli 1k p (JK, ym.), 1.1. T Puuluoto 2 k p (PaK, ToL), 6.1. T Ala-Raumo 1 k p (PaK, ToL), T Pirkkiö 1 (Marja-Liisa Tulkki), 7.2. Km Laurila 1 k p (YL), K Kalkkinokka 1 n p (JY). Järripeippo: Km Lassila 1 p (HHu), T Raumo 1 p (ToL, PaK ym.), Km Lassila 1 p (HHu), T Pirkkiö 1 (Marja-Liisa Tulkki). Viherpeippo: Kanta edelleen laskussa, tavatut yli 30 yksilän parvet: K Ajos, asuntoalue 50 p (JK), K Kivikko 37+12p (JK), T Raumo 32 p (EeS), 8.1. S Karsikko, kalasatama 30 p (HHu, VHu), K Koivuharju 30 p (JK), T Miukki 144 p (PaK, ToL), 1.2. T Ala-Raumo 61 p (PaK, ToL). Vuorihemppo: T Riukkajänkkä 2 p (TKa). Urpiainen: Niukasti läpi talven, suurimmat tavatut parvet: T Pukulmi 25 p (ToL), 8.1. K Torvinen 50 p (JK, EeS), T Kiviranta 23 p (Tuula Ranta, Arto Hietonen). Tundraurpiainen: Havaintoja reilusti suhteessa urpiaishavaintojen määrään T Raumo 1 p (PaK, ToL), K Ajos, satama 2 p (JK), K Nälli 1 p (TaM), K Paattio 1 p (EeS), K Pajusaari 1 p (JK), K Nälli 1 p (JK). Taviokuurna: Muutama isompi parvi tavattiin: T Juhannussaari 45 p (PaK, ToL), T Lapinmäki 40 p (PaK, ToL), Km Pykälä 11 p (JK, EeS), Km Liedakkala 32 p (RKu). Punatulkku: Suurimmat parvet: T Riukkajänkkä 13 p (JK, EeS), K Ajos Korostennokka 15 p (JK), ja K Kittilänjärvi 20 p (JK, KO ym.), K Ristikangas 13 p (JK), T Pirkkiö 17 (Kalle Andersson), Tv Jarkontie 14 p (Kauko Kuusela), 4.2. Km Kallinkangas 14p (MNi), 1.3. K Kittilänjärvi 25 p (JK). Pulmunen: K Pajusaari 1p (JK). Varis Matti Suopajärvi 18 Sirri vsk. Sirri vsk. 19

11 Runsaslajinen lintutalvi Runsaslajinen lintutalvi Keltasirkku: Suurimmat parvet tutuilla paikoilla: T Riukkajänkkä: p, p (JK), p (JrK, SPS ym.), Km Lautiosaari 68 p (EeS, JK), Km Liedakkala 40 p (RKu), 6.1. Tv Liimatta 70 p (EeS), K Nälli 80 p (JK), Km Kallinkangas 50 p (Marja-Leena Hituri). Talvilintulaskennat Talvilintujen reittilaskentoja on tehty Xenuksen toimialueella vuodesta 1957 lähtien, parhaimmillaan on kierretty 27 reittiä. Vuosituhannen vaihteessa oli notkahdus kierrettyjen reittien määrässä, jonka jälkeen on jälleen aktivoiduttu. Viime talvena tehtiin alueellamme syyslaskenta 19 reitillä, keskitalven laskenta 16 reitillä ja kevään laskenta 17 reitillä. Uusia reittejä mahtuu vielä toimialueellemme, joten uudet laskijat ovat tervetulleita veteraanilaskijoiden joukon jatkeeksi. Talven laskentatuloksissa näkyy myöhäinen talven tulo ja syysmuuton venyminen syyslaskennan lajirikkautena. Valtakunnallisesti tehtiin runsausennätyksiä syyslaskennassa kaikkiaan 18 lajilla. Esimerkiksi tavi, selkälokki ja sepelkyyhky ovat lajeja, joita ei ole totuttu Xenuksen toimialueella talvilintulaskennossa havaitsemaan. Talven laskentatuloksista ilmenee myös vaelluslintujen vähäisyys alueellamme. Tiaisia puolestaan summattiin reiteiltä selvästi muutamaa edellistalvea enemmän. Seuraavassa muutama havainto meillä yleisten talvilintujen laskentatuloksista 2000-luvulta. Pikkuvarpusen ekspansio pohjoiseen on ollut erityisen nopeaa. Ennen 2000-lukua pikkuvarpunen tavattiin Xenuksen toimialueen laskennoissa vain muutamia kertoja luvulla lajin yleistyminen on ollut sykähdyttävän nopeaa. Pikkuvarpusen ohella ruokinnoilla viihtyvät sinitiainen ja talitiainen voidaan myös lukea 2000-luvun menestyjiin. Hömöja töyhtötiainen, joiden talvirunsaudet ovat taantuneet valtakunnallisesti laskennoissa jo parinkymmenen vuoden ajan, näyttävät laskentatulosten mukaan nekin pärjäävän 2000-luvulla Xenuksen toimialueella edellisiä vuosikymmeniä paremmin. Kuusitiaisen laskentatulokseen vaikuttaa kuusen siemensadon runsaus. Näyttää myös siltä, että kuusitiainen sopeutuu entistä paremmin ruokintapaikkalinnuksi. Hippiäinen elää pienen kokonsa ja vähäisen lämmönvarastoimiskykynsä takia talven meillä täysin säiden armoilla. Hippiäisen korkea talvikuolleisuus näkyy vertailtaessa syys- ja kevätlaskentojen tuloksia luvun pari ankaraa talvea ovat normalisoineet hippiäisen talvikannan kokoa alueellamme. Syyslaskennan tulokseen vaikuttaa merkittävästi myös pesintätulos sekä vaellukset. Viherpeipon laskentatulos vaihtelee alueellamme enemmän keskitalven laskennassa kuin syyslaskennassa. Näyttää siltä, että lajilla tavatut viime vuosien loisinfektiot ovat karsineet eniten keskitalven viherpeippokantaa, vaikka pakkanen sinänsä hidastaa loiseliön leviämistä ruokinnoilla. Joka tapauksessa keskitalven kannan elpyminen taittui jälleen viime talvena. Ruokintapaikkalaskennat Talvilintuja laskettiin reittilaskentojen ohella myös kaikkiaan 13:lla ruokintapaikalla Xenuksen toimialueella. Laskentatulokset lähetettiin Helsingin yliopiston Eläinmuseolle edellisvuosien tapaan, nyt jo 24. kerran. Yleisten talvilintujen kannanvaihteluiden ohella saadaan laskennoilla tietoa myös tautiepidemioiden leviämisestä maamme eri osissa. Valtakunnallisesta seurannasta Laji Syys/yks. Yks./10km Talvi/yks. Yks./10km Kevät/yks. Yks./10km Laulujoutsen 41 2,35 Tavi 6 0,34 Sinisorsa 130 7,44 Tukkasotka 18 1,03 Mustalintu 1 0,06 Telkkä 63 3,6 Tukkakoskelo 11 0,63 Isokoskelo 16 0,92 5 0,36 Kanahaukka 1 0,06 2 0,06 Varpushaukka 3 0,17 2 0,15 1 0,07 Pyy 29 1,66 8 0,58 7 0,46 Teeri 27 1, ,94 8 0,52 Metso 1 0,07 1 0,04 Fasaani 1 0,06 julkaistuja raportteja on luettavissa ruokintapaikkaseurannan sivuilta: Suomen vyöhykejaossa toimialueemme kuuluu Väli-Suomeen. Talvilintukilpailu ja Pihabongaus Vaikka talvihavaintojen määrä kasvaa vuosi vuodelta, eivät kaikki talvilintuharrastajat edelleenkään uskaltaudu mukaan keskitalven perinteiseen pinnakisaan. Joulu-tammikuun lajilista oli talvella muutamilla proharrastajilla kunnioitettavan kattava. Voittotulos on kaikkien aikojen kisaennätys. Liekö kisan taso sitten sunnuntaiharrastajan mielestä liiankin kova, sillä tasoero kärjen ja kymmenennen välillä näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Näille listan kärkipään bongaajille kaivattaisiin jo mitat täyttäviä haastajia, joita tiedämme varsinkin Tornion suunnalla olevan. Kokeneet talvibongaajat tietävät, että kilpailu ratkaistaan käytännössä joulukuun alun aktiivisella retkeilyllä. Mikäpä onkaan tunnelmallisempaa, kuin vesitihkuinen harmaa aamupäivä kaatopaikan tai joutomaiden rikkaruohokentillä, kiikarit tukevasti huurussa ja näpit jäässä. Valtakunnallisina pihabongauspäivinä tammi-helmikuun vaihteessa Tiira-havaintosivusto perinteisesti täyttyy maallikkojen ja vähemmän harrastavien lähettämistä havainnoista. Näinä päivinä saadaan selville monen tutun lajin kohdalla ruokintapaikkojen maksimiyksilömääriä koko talvel- Laji Syys/yks. Yks./10km Talvi/yks. Yks./10km Kevät/yks. Yks./10km Kalalokki 7 0,4 11 0,8 Selkälokki 1 0,06 Harmaalokki 114 6,53 6 0,44 Merilokki 3 0,17 Kesykyyhky 88 5, , ,6 Sepelkyyhky 1 0,06 Varpuspöllö 1 0,07 1 0,04 Harmaapäätikka 1 0,02 Palokärki 4 0,23 5 0,36 2 0,13 Käpytikka 19 1, ,8 32 2,09 Pohjantikka 1 0,06 1 0,06 Västäräkki 1 0,06 Tilhi 5 0,29 Koskikara 1 0,06 1 0,07 Mustarastas 1 0,07 Räkättirastas 42 2,41 Punakylkirastas 3 0,17 Kulorastas 1 0,06 Mustapääkerttu 2 0,12 Hippiäinen 27 1, ,16 1 0,07 Pyrstötiainen 13 0,94 Hömötiainen , , ,55 Lapintiainen 3 0,17 Töyhtötiainen 5 0,33 Kuusitiainen 40 2, , ,57 Sinitiainen , , ,08 Talitiainen , , ,14 Puukiipijä 3 0,17 5 0,33 Isolepinkäinen 1 0,07 2 0,13 Närhi 31 1, , ,18 Harakka , , ,11 Pähkinähakki 9 0,52 4 0,29 5 0,33 Naakka 1 0,06 Varis , , ,3 Korppi 15 0, , ,5 Kottarainen 1 0,06 Varpunen 125 7, , ,16 Pikkuvarpunen , , ,33 Peippo 1 0,06 Järripeippo 3 0,17 Viherpeippo , , ,08 Tikli 7 0,4 Urpiainen 46 2, , ,65 Pikkukäpylintu 1 0,06 Käpylintulaji 15 0, ,87 9 0,59 Punatulkku 117 6,7 68 4, Taviokuurna 14 0,8 24 1,74 Pulmunen 10 0,65 Keltasirkku 85 4, , ,55 20 Sirri vsk. Sirri vsk. 21

12 Runsaslajinen lintutalvi ta. Toisaalta muutamia havaintoja päädytään myös mitätöimään epäselvien määritysten vuoksi. Epäselvissä tapauksissa olisikin hyvä aina ottaa yhteys alueemme aktiiviharrastajiin, jotka mielellään karauttavat paikalle ja antavat päteviä määritysohjeita. Tulokset: Jouko Kärkkäinen 64 Eero Salo-oja 56 Pentti Rauhala 51 Kalervo Kujala 50 Tuomo Karplund 43 Kari Oittinen 41 Jouni Ylipekkala 27 Pekka Aho 25 Tuula Laasanen 23 Tuomo Miettunen 23 Jouni Kärkkäinen 15 ) ) ) ; ). 1 ' " " # 270 $ ##.): $ #$!

13 Kevät 2012 Jouni Ylipekkala Kevätkatsaus on tavalliseen tapaan kerätty pääasiassa Tiiraan tallennetuista keväthavainnoista, joita oli tällä kertaa yli 7000 kappaletta ja näiden yhteenlaskettu yksilömäärä ylitti lintua. Talvi 2011/2012 mahdollisti monien lajien talvehtimisen alueella, minkä vuoksi oli keväällä vaikea sanoa, mikä lintu on muuttaja ja mikä on talvehtinut lähistöllä. Ongelmallisimpia ovat luonnollisesti vesilinnut, joita talvehtii vuosittain lähialueiden sulapaikoissa. Kevään sää Kylmän helmikuun jälkeen oli maaliskuu puolestaan tavanomaista lämpimämpi, Länsi-Lapissa jopa kolmisen astetta keskiarvoa lämpimämpää, mutta maaliskuun lopulla koitti taas kylmempi jakso joka pysäytti kevään etenemisen. Ilmatieteen laitoksen mukaan oli lumipeite yhtenäinen huhtikuun alussa koko maassa aivan läntisintä osaa lukuun ottamatta. Huhtikuun lopussa raja oli Xenuksen alueen kohdilla. Länsi-Lapissa lunta oli kuukauden lopussa ajankohtaan nähden jopa harvinaisen paljon. Huhtikuun lämpötila oli koko maassa normaalia alempi, mutta terminen kevät alkoi Lappia myöten. Varmaan monet muistavat vielä, että huhtikuu oli tavanomaista sateisempi, Etelä-Lapissa satoi paikoin jopa kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Toukokuu oli myös tavanomaista sateisempi, ja kun kuukauden puolivälissä oli vielä Kittilän seudulla noin puoli metriä lunta, on helppo ymmärtää, että mm. kapustarintoja kerääntyi suuriksi parviksi Perämeren pohjukkaan. Kevään lajeista Keväällä kerättiin metsähanhihavainnot alalajin perusteella eroteltuna, eli taiga- ja tundrametsähanhet erikseen. Jonkin verran tundrametsähanhia määritettiin Tornion peltoaukeilla, joskin suurin osa oli taigametsähanhia. Torniossa lepäilevien merihanhien mukana oli lyhytnokkahanhi, joka jäi koko kesäksi Röyttässä oleskelleen hanhiparven mukaan. Myös yksi alli ja mustalintuja havaittiin vielä kesällä Tornion saaristossa. Myyräkadosta huolimatta nähtiin petolintuja vielä kevään aikana normaaliin tapaan ja useita haarahaukkahavaintoja tehtiin jälleen. Arosuohaukasta tehtiin Torniossa yli 40 havaintoa ja ainakin kolme eri yksilöä oli liikkeellä. Näytti siltä että muuttavien pikkulintujen kuten lapinsirkkujen siirryttyä eteenpäin myös arosuohaukat katosivat alueelta. Huhtikuun lopulla, 28.4., havaittiin piekanoita tulevan runsain joukoin Ruotsin kautta Tornionjoen yli aina Raumonjärvelle asti. Piekanamuutto oli erittäin voimakasta Piteån suunnalla juuri noihin aikoihin, joten säätila lienee ohjannut piekanat Ruotsin ylle. Satelliittikotka Tönn ylitti jälleen alueen ja tällä kertaa se myös nähtiin Simossa. Pöllöhavainnot kevään ajalta olivat lähes poikkeuksetta näköhavaintoja, pöllöjen nälkävaelluksesta johtuen. Kevään aikana ei löytynyt ainuttakaan helmipöllön pesintää, eikä puputtavia helmareita kuultu kuin muutama. Myyräkato pohjoisessa laittoi pöllöt ja isolepinkäiset liikkeelle ravinnon perään. Muutama isolepinkäinen asettui aloilleen mm. Tuhka-altaalle ja Raumonjärvelle pitkäksi aikaa ja muuallakin lajia havaittiin tavallista enemmän. Töyhtöhyypät Seppo Rintala 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25

14 Kevät 2012 Kevät 2012 Merihanhet Seppo Rintala Uuttukyyhkyhavainnot lisääntyvät vuosi vuodelta ja lienee jo varmaa, että laji pesii myös Xenuksen alueella. Kevään kylmät jaksot aiheuttivat sen että kahlaajia nähtiin suuria parvia ja varsinkin kapustarintaparvet kasvoivat ennätysmäisen suuriksi. Lampiviklo havaittiin jälleen Tuhka-altaalla. Sepelrastaita nähtiin huhtikuun lopulla tavallista runsaammin kaiketi kevätsään pysäyttäminä. Kangaskiuru nähtiin heti huhtikuun alussa Tornion Riukkajänkän kaatopaikalla ja myöhemmin keväällä niitä nähtiin Kemin seudulla useampiakin. Sitruunavästäräkki nähtiin sekä Pajusaaressa että Tuhka-altaalla, missä pari ainakin yritti pesiä jälleen. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen A: Km Sompujärvi 1 (KO), K Tervaharju 3 (MaA), K Karjalahti 1 (TeR), K Pajusaari 1(PR ) ja T Suensaari 1 (PY), yht Tundrahanhi A: K Veitsiluoto 2 ( Seppo Rintala, RKu, ym), K Kuivanuoro 2 (JK ym), K Pajusaari 2 (JK ym), T Juhannussaari 2 (PaK, ToL), T Raumonjärvi 2 (TuL, JTY, EeS), S Martimoaapa 2 (PR, KO), 9.5. T Raumonjärvi 1 (ToL, PaK), T Raumonjärvi 1 (TuL). Metsähanhi A: 5.4. T Raumo 5 kiert (TuL), K Pajusaari 3 (TKa), K Holstinharju 2 (TM), H: yht 131 m, yhteensä 607. Tundrametsähanhi (rossicus) A: 4.5. T Raumonjärvi 4 (KiL), 5.5. T Oxö 1 (JY), 6.5. T Raumonjärvi 3 (JTY). Taigametsähanhi (fabalis) A: T Raumonjärvi 2 (PaK, ToL), S Martimoaapa 2 (YL), T Raumonjärvi 1 (ToL, PaK, MNi, TuL) yht 103. Lyhytnokkahanhi A: T Juhannussaari 1 kiert (PaK, ToL), K Tuhka-allas 1+2 (JK), T Raumonjärvi 2 (Seppo Rintala, Markku Henriksson), T Pirkkiö 1 (EeS, JK), 2.5. K Tuhkaallas 1 (JK), 6.5. T Raumonjärvi 3 (KiL), 6.5. Tv Loue 4 (OPK, Lea Maalismaa), 6.5. T Raumonjärvi 2 SW (PaK), T Raumonjärvi 1 (JK, EKn), S Ykskuusi 1 (EeS), T Raumonjärvi 1 (TuL, ym), T Liakka 1 (Sinikka Lonka, Anneli Nieminen ym) yht 19. Merihanhi A: Km Isohaara 2p (EeS), K Hepola 1 (TL, TM), K Rytikari 3 (RKu). Suurin määrä T Pirkkiö 184 (JK, TMo) yht Anser sp A: S Martimoaapa 1 (TM, TL), K Rytikari 1 (JK), K Holstinharju 4 (TM), H: p (PAh) yht 658. Kanadanhanhi A: 5.4. T Kiviranta 1 (PaK, ToL), 6.4. T Kiviranta 3 (ToL), 6.4. T Juhannussaari 4 (PaK, ToL), yhteensä kunnittain: T 64, K 32, S 6, Km 5 ja Tv 3. Valkoposkihanhi A: S Ykskuusi (JK, TM, TL), T Pirkkiö 1 (TuL) vain 2 havaintoa Ristisorsa: K Pajusaari 1 (PR), T Raumonjärvi 2 (KP). Sinisorsa: Talvehtineita. Kemissä useita jo maaliskuussa ja Torniossa Tavit ja Haapana Seppo Kemppainen T Kiviranta 2 (PY), T Hellälä 2 (PaK, ToL). H: K Tuhka-allas 110 (JK). Harmaasorsa: A: K Kattilalahti 1kn (KP, JK), 2.5. K Tuhkaallas 4 (JK), 7.5. K Tuhka-allas 2 (JK) vain Kemissä ja Simossa Jouhisorsa A: K Veitsiluoto 1kn (JK), K Pajusaari 1kn (JK, PKj, KKj), T Pirkkiö 1kn (PAh), H: S Ala-Jokikylä 46 (Allan Hamari), Lapasorsa A: K Rivinsalmi 1kn (TM, EeS), K Pajusaari 1kn (PR), T Raumo 1kn (PaK, ToL), H: T Koivuluoto 15 (PR, PAh). Haapana A: K Pajusaari 1 (TKa), K Pajusaari 2 (JK, PKj, KKj), T Suensaari 8p (PaK, ToL), H: T Kaupunginlahti 164 (JTY, PR, KO, ym). Tavi A: K Pajusaari 1kn (PR, TKa), K Rivinsalmi 1 (MNi), K Veitsiluodonlahti 4 (PR), H: 7.5. T Raumonjärvi 268 p (JTY). Heinätavi A: T Pukulmi 1 (TuL), T Koivuluoto 1k (PaK, ToL), T Raumonjärvi 1k (KiL, ToL), H: T Oxö 6 (PR, PAh). Punasotka A: S Ykskuusi 3k (JK). Tukkasotka A: K Veitsiluoto 1k (EeS), K Veitsiluoto 4 (EeS), K Veitsiluoto 5 (PR), H: S Ykskuusi 260 (PR). Lapasotka: A: T Oxö 11 (KiL, EeS) ym), K Maasarvi 2 (ToL, MNi, TuL, PAh), T Pajukari 1 (PR, JK, TM, PAh). Mustalintu A: T Juhannussaari 14 N (ToL), S Karsikko yht 85 (EeS), S Ykskuusi yht 183 (JK, TL, TM). Mustalintulaji: yhteensä 355 yksilöä Pilkkasiipi A: S Karsikko 2 (EeS), S Ykskuusi 18 (JK, TL, TM), S Ykskuusi 12 (EeS). Alli A: S Järviaapa 5 (TH, JK), S Martimoaapa 4 (TH, JK), T Pajukari 1 (PR, JK, TM). Telkkä Talvehtineita A: K Kurimonhaara 1 (EeS), K Kraaseli 1 (KO), K Pajusaari 1 (JK), H: K Veitsiluoto 210 (JY). Uivelo A: K Rivinsalmi 2 (PKj, JK, KKj), T Kiviranta 1n (PaK, ToL), 25.4 K Rivinsalmi 2kk (PKj, JK), H K Veitsiluoto 13 (KO, JK), Isokoskelo : Talvehtineita, A: T Kiviranta 1 (ToL, EeS), ja K Veitsiluoto 1 (RKu), H: T Oxö 300 (PAh). Haahka: S Ykskuusi 1k (EeS). Tukkakoskelo A: K Veitsiluoto 1kn (JK, KKj), K Pajusaari 3 (JK, KKj), 1.5. K Veitsiluoto 3 (PaK, ToL, MNi). Riskilä: K Selkäsarvi 1 (ToL, MNi, TuL, PAh). Haahkat Matti Suopajärvi 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27

15 Kevät 2012 Kevät 2012 Riekko: yhteensä 70 yksilöä kevään aikana. Metso: yhteensä 14. Teeri : yhteensä 319, suurin parvi keväällä 11.3 T Raumonjärvi 26 (KP, SPS). Pyy : yhteensä 39. Fasaani : yhteensä 42 havaintoa T 19. Km 17, K 4 ja Tv 1. Gavia sp A: S Karsikko 1N (JY), K Karihaara 3 W (PKj), S Ykskuusi 5N (EeS). Kaakkuri A: 5.5. S Ruunakari 1+1 (KO, PR, JS, JM), 6.5. K Hepola 1 (TM, TL), 9.5. K Rytikari 1 (EeS). Kuikka A: 4.5. K Pajusaari 1 (TKa), 6.5. K Isohaara 1 (EeS), 7.5. K Pajusaari 1 (JK), H: K Maasarvi yht 11 (ToL, MNi, TuL, PAh). Mustakurkku-uikku A: 7.5. T Kiviranta 2 (Jaana Kunnari), 8.5. T Kaupunginlahti 1 (Jouni Meski), 9.5. K Rytikari 3 (EeS), Silkkiuikku A: K Kuivanuoro 1 (PR), K Veitsiluoto 1 (EeS), 3.5. T Kaupunginlahti 2 (PaK, ToL) Härkälintu S Ykskuusi 4 (TM, TL, JK, KKj). Merimetso (sinensis) A: K Veitsiluoto 1 (PKj, KKj), K Veitsiluoto 5p (JY), K Pajusaari 24 (JK, PKj) yht 77. Merimetso A: T Kukkola 11 (JK, PR), K Kurimonhaara 4 (EeS), 4.4. K Pajusaari 35 NW (JK), H: 28.4 Km Kallinkangas yht 58 (TKa, JK), yht 343. Merikotka Ympärivuotinen laji alueella ja lähin pesintä nykyään aivan Xenuksen toimialueen tuntumassa. Havaintoja helmikuulta kesään asti. 85 havaintoa, kunnittain T 63, S 11, Km 5, K 5 ja Tv 1 Sääksi A: K Ristikangas 1 (TKa), K Kuivanuoro 1 (TKa), K Kuivanuoro 2 (PR), H: T Raumonjärvi yht 3 (TuL), yht 98 havaintoa. Maakotka: Kunnittain S 13, T 11, Km 2, Tv 1, K 1 Kotka sp T Riukkajänkkä 2 (Seppo Rintala), T Luukkaankangas 1 (PaK, ToL), K Holstinharju 1 (TM), 8.5. T Raumonjärvi 1m SW (JK, PR), S Alimmainen Koivurova 1 (HHu). Kiljukotka : (satelliittikotka Tönn) S Leipiö 1 NW (Eino Mikkonen) Haarahaukka: K Pajusaari 1 (PKj), T Raumonjärvi 1 (HHu, KP, SPS) K Tuhka-allas 1(JK), Km Kallinkangas 1 (TKa, JK), 1.5. T Pirkkiö 1 (JK, EeS), 1.5. K Tuhka-allas 1 (JK), 5.5. K Kiikelinlahti 1 (TKa, JKo), 6.5. T Raumonjärvi 1 (KP). Ruskosuohaukka A: K Tuhka-allas 1k (JK), T Raumonjkärvi 1n (HHu, PaK, ToL), K Tuhka-allas 2 (JK, PKj), yht 95 havaintoa. Sinisuohaukka A: T Raumonjärvi 1n (HHu), T Raumonjärvi 1k (HHu ym), K Tuhka-allas 1k (JK). yht 101. Arosuohaukka Kaikki yli 40 keväthavaintoa Torniossa. A: T Pirkkiö 1 ad k (KiL, ToL), T Suensaari 1k (PY), T Raumonjärvi 1ad k (VHu), T Pirkkiö 1 n (PaK, ToL, MNi, TuL, HHu, KiL, PAh), V: T Raumonjärvi 1k (PaK, ToL). Sinisuohaukka/arosuohaukka/ niittysuohaukka: K Pajusaari 1n (JK, KKj), 1.5. K Kalkkinokka 1n (JY), K Paattio 1n (KoY). Hiirihaukka: A: 8.4. T Raumonjärvi 1 kiert (HHu, VHu, Seppo Rintala), 9.4. T Raumonjärvi 1 (HHu, PaK, ToL), T Raumonjärvi yht 4 (HHu, ToL, PaK, KP), H: yht 15m Xenuk- sen alueella. yht 77. Piekana A: 8.4. T Raumonjärvi 1 (HHu, VHu), 9.4. T Riuk- kajänkkä 1 (EeS, JK), K Pajusaari 1 (JK), H: yhteensä 69 m Xenuksen alueella. 55 ha- Buteo sp yht vaintoa. Mehiläishaukka A: Km Mätäsmaa1 (PKj, EeS), 8.6. Km Honkamaa 1 (HHu), 9.6. S Perämaa 1 (JkK, MNi). Varpushaukka: yht 181 havaintoa. 72 havaintoa ke- Kanahaukka: vään ajalta Tuulihaukka A: T Raumonjärvi 2 (PaK, ToL), T Raumonjärvi 1 (HHu, PaK, ToL), T Raumonjärvi 1k (TuL), yht 169 havaintoa Nuolihaukka A: 5.5. Km Hirvikumpu 2 (YL), 5.5. K Kiikeli 1(TKa, JKo), 9.5. S Hangassalmi 2 (TM), yht 17. Muuttohaukka A: T Raumonjärvi 1 (JTY, ToL, HHu, VHu, KP), S Leipiö 1 (Eino Mikkonen), T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL, KP), 37 havaintoa. Ampuhaukka A: S Leipiö 1 (Ville Suorsa), K Pajusaari 1 (PR), T Raumonjärvi 1 (HHu), yht 51 Nokikana A: K Veitsiluoto 1 (PKj), K Veitsiluoto 2 (PKj, KKj, Jooa Vesa), K Veitsiluoto 3 (EeS), H T Kaupunginlahti 14 (EeS). Kurki A: K Tervaharju 3 N (RaK), T Raumonjärvi , Km Ilmola 2 (Erkki Fröblom, Maire Fröblom), T Raumonjärvi 3 (HHu, ToL, PaK) H: S Alapenikat y h t 659 (TM ), yht Meriharakka A: K Veitsiluoto 2 (JK, Seppo Rintala), K Tuhka-allas 2 (EeS), K Pajusaari 1 (PR), H: 1.5. K Tuhka-allas 146 (JK). Pikkutylli A: K Pajusaari 1 (PR, PKj), K Pajusaari 2 (JK, KKj, PKj), T Suensaari 1 (ToL), T Raumonjärvi 2 (PaK, ToL). Tylli A: K Siikalahti 1 kiert. (PR), Km Sivakkavaara 1m (EeS), 24.4.K Veitsiluoto 1 (PR), H: T Mansikkakari 15 (JK). Kapustarinta A: K Isohaara 4 (EeS, PKj, JK), T Suensaari 2 (ToL, PaK), T Raumonjärvi 1 kiert (HHu ym), H: yht T Pirkkiö-Raumonjärvi 900 (HS, SS) Töyhtöhyyppä A: K Veitsiluoto 1 (TM), T Raumonjärvi 2 (KP, SPS), K Veitsiluoto 2 (JK, PR) ja ), H: K Siikalahti 218 (JK). Karikukko A: 7.5. K Pajusaari 2 (JK), K Tuhka-allas 1 (PR, JK), K Tuhka-allas 2 (JK, Allan Hamari) Jänkäsirriäinen A: S Lyypäkinaapa 1 (PR, Teemu Hulanmäki), K Siikalampi 1 (JK), T Raumonjärvi 1 (JK, EeS), H: T Mansikkakari 7 (JK). Suosirri A: T Oxö 2 (EeS), T Prännäriniemi 1 (PaK, ToL), K Tuhka-allas 3 (JK, Allan Hamari). V: T Mansikkakari 40 (JK). Pikkusirri A: T Raumonjärvi (ToL, PaK ym). Lapinsirri A: K Kiikeli 1 (EeS), K Mustakarinnokka 5 (EeS), 13.5.S Karsikko 5 (JY), H: K Tuhka-allas 10 (TH, JK), yhteensä peräti 176. Liro A: T Suensaari 1 (OY), T Pirkkiö 1 (JK, TaM), T Raumonjärvi 1 (JTY, ym), K Tuhka-allas 1 (KO, JK), H: T Raumonjärvi 500 (TuL). Metsäviklo A: K Pajusaari 1 (JK, EeS), T Riukkajänkkä 1 (TuL), T Kaupunginlahti 1 (ToL). Rantasipi A : 1.5. K Veitsiluoto 1 (MNi, PaK, ToL), 2.5. K Tuhkaallas 1 (JK), 3.5. K Tuhka-allas 1 (PR). Rantakurvi : A: Kemi 2, Kemi 1, Kemi 2, yhteensä 12 (havaitsijat RKu, JK, JkK, EeS, PKj, TH, Tero Linjama). Punajalkaviklo A: T Kaupunginlahti 2 (PY), T Kaupunginlahti 1 (ToL, PaK, OY, ym), K Rivinkari 1 (RKu). Mustaviklo A: 5.5. T Alkunkarinlahti 1 (JTY, TuL, MNi, ym), 6.5. T Raumonjärvi 5 (EeS), 7.5. T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL), H: S Ykskuu- si 85 (PR). Lampivik- lo K Tuhkaallas 1 (JY), K Tuhka-allas 1 (JK ym). Valko- viklo A: Km Kallinkangas 4m (MNi), K Ajos 1 (PR), T Pirkkiö 1 (PaK, ToL) H: K Mustakarinnokka 27 (EeS). Punakuiri A: T Prännärinniemi 8 (PaK, ToL), T Oxö yht 105 (EeS), K Kiikeli 2 (PR ym). Mustapyrstökuiri A: T Raumonjärvi 1 (JK, EKn), 1.6. T Raumonjärvi 2 (JkK, MNi). Kuovi A: K Kraaseli 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (PKj, JK), Kuovit Matti Suopajärvi 28 Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Kevät 2012 Kevät 2012 Merikihu Jouko Kärkkäinen T Kiviranta 1 (PaK, ToL), H: yhteensä 547 ja suurin parvi Km Isohaara 180 (EeS). Pikkukuovi A: K Tuhka-allas 1 (PR), 1.5. T Pirkkiö 1 (ToL, HHu, VHu), 2.5. T Raumonjärvi 1 (JTY, MNi, TuL, KiL), H: S Ala-Jokikylä 25 (JK, TM). Lehtokurppa A: K Pajusaari 1 (PR), K Veitsiluoto 2 (JK), K Tuhka-allas 1 (PR). Jänkäkurppa A: K Tuhkaallas 1 (JK), 7.5. K Veturitallin kenttä 1 (JK), 9.5. K Tuhka-allas 1 (JK). Keräkurmitsa K Veturitallin kenttä 4 (KKj). Taivaanvuohi A: K Tuhka-allas 1 (PR), K Pajusaari 1 (PKj), T Raumonjärvi 2 (PaK, ToL), H: 7.5. T Pirkkiö 28 (HHu). Vesipääsky A: K Tuhka-allas 5 (Allan Hamari), K Tuhkaallas 8 (JK, Allan Hamari), K Tuhka-allas 9 (TL,TM). V: 2.6. T Raumonjärvi 2 (JkK, MNi) Suokukko A: 1.5. T Liakka 1 (JK, ym.), 3.5. T Kaupunginlahti 3 (PaK, ToL), 4.5. K Pajusaari 2 (TKa), H: yhteensä noin 950 ja suurin kokoontuma T Raumo 600 (KiL, TuL). Merikihu A: K Selkäsarvi 1+2 (JK, MNi, TuL, EeS, ToL, TKa, PAh, KKj). Tunturikihu: K Tuhka-allas 1 (JK), T Patakrunni 1 (PAh). Naurulokki A: K Pajusaari 1(JK), K Rastinsaari 1(PR), T Kiviranta (ToL, PaK), H: T Riukkajänkkä 900 (JK, KKj, PKj). Kalalokki A: T Kiviranta 2 (PaK, ToL), K Pajusaari 1(TKa), K Tuhka-allas 1 (JK), K Rastinsaari 1 PR), H: K Tuhka-allas 60p (PR). Harmaalokki A: Helmikuusta lähtien T Riukkamaa, H: T Riukkajänkkä 400 (EeS, JK, ToL, ym). Merilokki A: T Nokikrunni 2 (PAh), K Ajos 3 (ToL, PKi), K Ajos 1 (JY, RKu), H: T Riukkajänkkä 13 (EeS). Selkälokki A: K Veitsiluoto 1 (JK), K Isohaara 1 (TKa), T Raumonjärvi 3 (ToL, PaK), H: 6.5. T Riukkajänkkä 30 (TuL). Selkälokki (alalaji graellsii) 6.5. T Riukkajänkkä 1 (lukurengas) TuL), 27.5 T Raumonjärvi 1 (EeS). Pikkulokki A: 6.5. K Isohaara 1 (EeS), 6.5. T Kaupunginlahti 1 (ToL), 7.5. K Tuhka-allas 19 (JK), H: 2.6. K Tuhka-allas 550 (PR). Isolokki 8.4. T Riukkajänkkä 1 (EeS, KP, SPS), K Pajusaari 1 (TKa), K Tuhka-allas 1 (JK). Pikkutiira T Pirkkiö 3 (PAh) Kalatiira A: 5.5. T Kaupunginlahti 1 (ToL, PaK, KP), 7.5. K Pajusaari 3 (JK), 7.5. K Paavonkari 2 (TM). Lapintiira A: 8.5. T Kiviranta 1 (Pirkko Siukonen), K Kurimonhaara 1 (PR), T Koivuoluoto 3 (PaK, ToL), H: S Karsikko 10 (Mari Kaakko). Räyskä A: T Raumonjärvi 1 SE (Milka Keihäs), T Koivuoto 1 (PR), S Ykskuusi 1 (JK). Uuttukyyhky A: 28.3 T Raumonjärvi 3 (KP, SR), K Tuhka-allas 2 (JK, ym), 5.4. K Pajusaari 1 Meriharakka Seppo Kemppainen (JK ym), H: T Raumonjärvi 7 (JTY ym). yht 43 Sepelkyyhky A: K Pajusaari 1 (PR), K Haukkari 1 (EeS), T Raumonjärvi 2 (ToL, PaK), H: T Pirkkiö 340 (PAh). Turkinkyyhky : 6.5. T Kaakamo 1 (AnS, Kaarina Savilampi ) ja 20 havaintoa 1-4 yksilöä T Juhannussaari (ToL ym). Huuhkaja 10 havaintoa Torniossa, 1 Kemissä ja 1 Keminmaalla. Hiiripöllö: 36 havaintoa, Lapinpöllö: 6 näköhavaintoa kevään aikana. Helmipöllö: vain 6 yksilöä ilmoitettiin kevään aikana! Varpuspöllö: 34 havaintoa. Käki A: K Takajärvi 1 Ä (KO, Iiris, Inari ja Pirita Alanne, Heli Oittinen), T Sattajärvi 1 (EeS), S Ykskuusi 1 (JK). Sarvipöllö A: yhteensä 10 havaintoa helmikuun alusta kesäkuulle. Suopöllö A: K Holstinharju 1 (TM), T Pirkkiö1 (PAh), S Alapenikat 1 (TM), yht 67. Tervapääsky A: 9.5. T Juhannussaari 1 (ToL), T Juhannussaari 1 (ToL), K Sauvosaari 1 (PKj), H: 22.5 K Tuhka-allas 34 (JK). Palokärki: yhteensä 46 Harmaapäätikka: 5.2. S Viantie 1 (Onerva Huttula), Km Kivalot 1 (EeS), 1.3. T Yli-Liakka 1 (Toivo Kassinen), T Kaitaharju 1 (EeS, HHu), 3.4. T Karhakkamaa 1 ä (EeS), T Höynälänmaa 2 (Erkki Törmä), T Sattajärvi 1 (Eeva-Kaisa Sankala). Käpytikka: 63 havaintoa Pohjantikka: yht 10 havaintoa Pikkutikka: yhteensä 27 havaintoa T 3, S 1 ja K 23 Käenpiika A: 6.5. T Pirkkiö 1 (HS), S Tikkala 1 (Jukka Tikkala ym), K Kalkkinokka 1 (JY ym). Kiuru A: K Tuhka-allas 3 (JY, ym), K Pajusaari 2 (JK), K Pajusaari 1 (PR), H: K Tuhka-allas 60 (PKj, JK). Kangaskiuru A: T Kalkkimaa Riukkajänkkä (EeS, JK ym), K Veitsiluoto 2 (JK), K Rytika-Veitsiluoto 1 (JK), K Veitsiluoto 2 (JK, TL, TM), K Pajusaari 1 (TKa), 7.5. K Veturitallin kenttä 1 (EeS). Tunturikiuru: K Ajos 2 (RKu ym) 4.5. K Holstinharju 1 (RKu) Törmäpääsky A: 7.5. K Pajusaari 1 (JK), 7.5. T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL, MaS ym), 8.5. T Alavojakkala Suopöllö Matti Suopajärvi 30 Sirri vsk. 31

17 Kevät 2012 Kevät 2012 Sitruunavästäräkki Jouko Kärkkäinen 14 (Nico Alioravainen, Mari Kaakko), H: 1.6. T Alkunkarinlahti 100 (TuL). Haarapääsky A: K Rytikari 1 (EeS), K Sauvosaari 1 (PKj), T Raumo 1 (KiL), H: K Tuhka-allas 40 (JK, TH). Räystäspääsky A: 8.5. K Isohaara 4 (KP), 8.5. T Raumonjärvi 3 (EeS, TuL), 8.5. T Raumonjärvi 2 (MNi), H: T Prännäri 30 (KP, SPS). Luotokirvinen A: K Pajusaari 1 (JK), K Kraaseli 1 (JK), K Pajusaari 1 (PR, JK, PKj), K Pajusaari 2 (JK, PKj). Lapinkirvinen S Martimoaapa 1 (JK, TH). Niittykirvinen A: K Pajusaari 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (PR), K Pajusaari 1 (JK, PKj), H: T Raumonjärvi yht 70 (TuL, KiL). Metsäkirvinen A: 5.5. S Ruunakari 1m (KO, JM, JS, PR), 7.5. T Juhannussaari 1 (PaK), 7.5. K Kiikeli 1 (JK). Västäräkki A: T Kirkkopudas 1 (KiL) ja K Kuivanuoro 1 (TKa, AKa), T Raumo 1 (ToL), H: T Pirkkiö 74 (PaH). Keltavästäräkki A: 6.5. T Raumonjärvi 1 (ToL, PaK), 8.5. T Raumonjärvi 2 (HHu), 9.5. K Tuhka-allas 4 (JK), H: T Raumonjärvi 50 (TuL, KiL). Sitruunavästäräkki A: K Pajusaari 1k (TKa ym), K Tuhka-allas 1 (JK), K Tuhka-allas 2p (JK ym). Tilhi : yhteensä 214 yksilöä helmikuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. H: TV Loue 38 (EeS). Koskikara V: Km Lautiosaari 1 (JK, PKj), yht 18. Rautiainen A: T Suensaari 1 (OY), T Suensaari 2 (OY), K Nälli 3 (JK, TMo). Punarinta A: Km Elijärvi 1 (AM), K Ajos 1 (RKu), T Pirkkiö 1 (OY). Sinirinta A: 9.5. K Tuhka-allas (JK), 9.5. K Lentokenttä 1 (EeS), Ykskuusi 1 (JY, JK), V: K Maa-Sarvi 1 (MNi, ToL, TuL, PAh). Leppälintu A: T Juhannussaari 1 (ToL), K Rautatieasema 1 (EeS), Km Kallinkangas 1 (MNi). Mustaleppälintu A: K Pajusaari 1 (JK, TKa). Kivitasku A: K Pajusaari 1 (TKa), K Pajusaari 1 (PKj), K lumenkaatopaikka 1 (MNi). Pensastasku A: 5.5. K Kattilalahti 1 (TM, RaK, ym), K Peurasaari 1 (Meri Mäkelä), ja T Kiviranta 2 (Pirkko Siukonen). Laulurastas A: K Siikalahti 1 (JK), K Kiikeli 1 (PKj), T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL) ja K Pajusaari 2 (TKa), H: Km Kallinkangas yht 38. Punakylkirastas A: K Pajusaari 1 (TKa), K Nälli 19 (JK), K Kivikko 1 (TKa), K Pajusaari 1(PKj), H: 6.5. K Peurasaari 350 (JY). Kulorastas A: K Tuhka-allas 1 (PR), K Rytikari 1 (JK), T Ahvenjärvi 8 (TuL, ToL, KiL, PaK), Räkättirastas A: K Pajusaari 1 (JK, PR), K Pajusaari 2 (PKj, JK), K Pajusaari 3 (PR), H: 6.5. K Peurasaari 400 (JY). Mustarastas A: T Oxö 1 (PAh, EAh), S Karsikko 1 (Nico Alioravainen, Mari Kaakko), K Rytikari 1 (EeS) Sepelrastas A: K Kiikeli 1 (Kati Kuusisto, Tapani Pajukoski), K Pajusaari 1 (JK, PKj, KKj), T Oxö 4 (Markku Kotala), V: T Kaakamo 1 (Ulpu Jauhola) yht 17. Lehtokerttu A: T Juhannussaari 1 (PaK, ToL), K Kiikeli 1 (EeS), K Ajos 1 (JK). Mustapääkerttu A: 2.6. K Ajos 1 (PR). Pensaskerttu A: 6.6. T Torppi 1 (PaK, ToL). Hernekerttu A: T Juhannussaari 1 (ToL), T Röyttä, Talja 1 (MNi, TuL), T Raumo 1 (KiL), K Nälli 1 (JK). Ruokokerttunen A: K Kraaseli 1 (EeS), K Tuhkaallas 1 (JK), T Juhannussaari 1 (PaK, ToL). Pajulintu A: 5.5. K Peurasaari 1 (Meri Mäkelä), 8.5. K Taipaleenkylä 1 (JY), T Kaakamonniemi 1 (PaK, ToL). Sirittäjä A: K Lämpsänkari 1 (JK), K Siikalahti 1 (JK, EeS), 1.6. K Vähäruona 1 (JkK). Tiltaltti A: K Rytikari 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK, PKj), K Pajusaari 2 (PR). Hippiäinen Havaintoja koko kevään ajan helmikuulta lähtien. Peukaloinen A: K Rytikari 1 (JK), K Ajos 1 (PKj, JK), Km Illioja 1 (EeS), Harmaasieppo A: K Ajos 1 (JY), K Ajos 1 (JK), T Prännäriniemi 1 (ToL, PaK). Kirjosieppo A: 7.5. T Raumo 1 (ToL, PaK, KiL), T Juhannussaari 1 (PaK, ToL), K Ruutti 1 (ErL), Isolepinkäinen A: Talvehtineita, ja ennätyksellisesti havaintoja 127 kappaletta, vähintään 31 eri lintua: K 14, T 9, Km 4 ja S 4. Naakka: Talvehti ainakin Torniossa, H: T Riukkajänkkä 85 (MNi, KP). Mustavaris A: K Nälli 1 (JK), K Rytikari 2 (JK), T Kalkkimaa 1 (KiL), H: K Hepola 6 (TM), K Tuhka-altaalla kesään asti 1, yht 37 havaittua. Kottarainen A: K Rytikari 3 (JK), K Pajusaari 1 (JK), K Tuhka-allas 2 (JK), H: K Rytikari 20 (EeS). Peippo A: T Raumo 1k (TuL, KiL, PaK, ToL), T Raumo 3k (TuL, KiL), K Nälli 5k (JK), H: 6.5. Tv Loue 300 (OPK, Lea Maalismaa). Järripeippo A: K Nälli 1 (JK, TaM), K Nälli 3 (JK), T Oxö 1 (PAh), H: K Nälli 500 (JK, Juho Kärkkäinen, TaM). Vihervarpunen; K Nälli 2 (TaM, JK), Km Kallinkangas 2 (MNi), K Selkäsaari 3 (Juhani Isoherranen) H: K Rytikari-Veitsiluoto yht 90 (JK). Tikli T Raumo 1 (Aune ja Heikki Ruth) Hemppo A: K Siikalahti 4 (JK, EeS, PKj), T Raumo 2 (PaK, ToL), T Suensaaari 2 (ToL, PKi). Peräti 55 havaintoa. Vuorihemppo A: K Pajusaari (PKj, JK ym), K Tuhka-allas 1 (EeS), H: K Tuhka-allas 18 (PKj, JK) V: 2.5. K Tuhka-allas 1 (JK) yht 47. Punavarpunen A: T Raumo 1 (TuL, KiL), K Syväkangas 1 (PKj), Km Lautiosaari 1 (LA), Tv Palonperä 3 (Laila Oinas), K Hepola 2 (Kristiina Niskanen). Pikkuvarpunen : 138 havaintoa kevään ajalta. Kevään suurin parvi 4.3. K Rytikari 13 (JK, EeS). Lapinsirkku A: K Rytikari- Veitsiluoto 1 (JK), T Suensaari 3 (ToL), T Kaupunginlahti 2 (ToL, PaK), K Tuhka-allas 1 (JK, PKj), T Pirkkiö 1 (TuL, KiL). H: 7.5. T Raumo 30 (PaK, ToL, KiL), V: T Raumonjärvi 2 (Seppo Rintala, KP). Pulmunen A: K Pajusaari 1 (JK), K Vähä-Huituri 3 (PAh), K Tuhka-allas 1 (RKu), T Raumonjärvi 1 (EeS), H: Yht 572 Xenuksen alueella. V: 1.5. T Raumonjärvi 46 (PaK, ToL). Koko kevään yhteissumma Peltosirkku A: T Raumonjärvi 1 (TuL), T Arpela 1 (EeS, JK), 1.6. K Tuhka-allas 1 (JkK). Pohjansirkku A: K Nälli 1 (JK, TaM), T Suensaari 2 (PY), K Mäntylä 1 (PR, TeR). Pajusirkku A: K Pajusaari 1 (EeS, JK, PKj, TKa), K Tuhka-allas 3 (JK) m Tv Koivu 1 (Arja Määttä), H: 4.5. K Tuhka-allas 30 (EeS). 32 Sirri vsk. 33

18 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Eero Salo-oja Alkukesä oli kylmä ja sateinen, heinäkuussa lämpeni, mutta alueellamme ei helteillä herkuteltu. Elokuu oli puolestaan kuiva, vaikka muualla lähialueilla kuten Pohjanmaalla vettä satoi poikkeuksellisen paljon. Kuiva loppukesä ei kuitenkaan lintupoikueita enää pelastanut. Kesä jäi mieleen kautta aikojen ehkä huonoimpana lintujen pesintämenestyksen kannalta miesmuistiin joka tosin tunnetusta saattaa olla lyhyt. Joka tapauksessa myyriä ei ollut rannikolla talven kadon jälkeen lainkaan, joten pienpedot ja ketut siirtyivät linturavintoon, elleivät kuolleet nekin. Pöllöjä ei yksinkertaisesti ollut. Kuvaavaa oli, että tuulihaukkoja oli jonkin verran Tornion ja Simon sisämaassa, mutta esim. yksi koiras yritti myyrien puutteessa siirtyä törmäpääskypoikueiden saalistajaksi T Laivakankaalla (Seppo Rintala). RKTL:n riistakolmio- ja vesilintulaskennat vahvistivat huonon poikastuoton sekä kana- että vesilinnuilla. Vain muutamia pyypoikueita sekä muutamia metson munapesiä ilmoitettiin. Sorsapoikueet olivat varsin vähälukuisia ja paikoin harvinaisia. Saariston kareilla alkukesästä pari kovempaa myrskyä aallokkoineen tuhosi alavien rantojen tiirakolonioita, kahlaajien, tukkasotkien ja koskeloiden pesiä munavaiheessa tehokkaasti, vaikka meriveden korkeus ei ollut ennätyksellinen. Ainoa ilahduttava uutinen merialueelta oli, että pilkkasiipi onnistui pesinnässään muutaman vuoden tauon jälkeen. Kesällä järjestettiin 24-tunnin Xenusralli, josta kertyi mukavasti tietoa kesällä tavoitettavista lajeista. Kesän laulajista löytyi vain yksi viitakerttunen ja Raumolla äännellyt pensassirkkalintu sekä kultarinta. Kemin Kiikelissä tavattiin heinäkuulla ainakin yksi nokkavarpusen maastopoikanen. Tornion Palosaaressa oleskeli kesän ajan useampiakin nokkavarpusia.. Veitsiluodon Tuhka-altaan pesinnät epäonnistuivat pahasti (kettu, maantäyttö, supikoira?) kun taas Pajusaaressa pesinnät onnistuivat huolimatta kettuemosta ja kolmesta poikasesta. Kettuemo jäi kuitenkin junan alle heinäkuulla. Haarahaukkoja nähtiin kesän aikana kolmessa paikassa ja Riukkajänkän kaatopaikalla lintu viipyi muutaman viikon ajan. Mustakurkku-uikku oli tämän vuoden teemalaji. Tervolan Haapajärvi oli poikastuotoltaan paras järvi. Oikein monta uutta mustakurkku-uikkujärveä ei löytynyt ja osalta vanhoista tunnetuista paikoista laji oli kadonnut. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: Takajärven joutsenet marssivat poliisisaattueessa meren rantaan, josta oli lehtijuttu Pohjolan Sanomissa K Holstinharju 2 ad + 4 pm TM, 20.6 K Takalahti 2 ad + 4 pm (RKu), K Siikalahti 2 ad + 2 pm (JK), S Kokonjärvi 2 ad + 6 pm (JK), T Kaupunginlahti pm (PaK, ToL), Km Elijärven altaat pm (JK), 3.7. T Alkunkarinlahti pm (Minna Parikkala), 5.7. Tv Haapajärvi pm (JK, EeS), T Riukkajärvi pm (JK, EeS), Kesän suurin parvi oli 8.6. Pajukari-Mansikkakari -alueella 258 p (PAh). Metsähanhi: Vähän T Kaakamavaara 1 ä (JTY, HS), T Nahkiaisoja 13 p (ToL, TuL), S Martimojärvi 5 p (EeS), S Kolminurkkajärvi 3 ad + 1 pm (JK), 4.8. S Rakkamaa 1 p (YL). Koskikara Kari Oittinen 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35

19 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Lyhytnokkahanhi: 6.7. T Röyttä 1 (JK, PR). Merihanhi: Ilmoitetut pesinnät: 7.6 S Leipäreet 4-mun., K Keminkraaseli 2 mun. (JY), ja S Möyly 3 mun. (JY) K Pauha 5-, 4-, 2- ja 1-munaiset pesät sekä 2 pm (PAh), K Keilakrunni 4 ad + 1 pm (JY), T Hallaniitty 2 ad + 6 pm (KP), K Maa-Sarvi 6 ad + 5 pm + 4 pm + 1 pm (PAh), T Nokikrunni 10 p, ainakin kaksi poikuetta (JY). Kanadanhanhi: T Munaluoto 2 p (Vesa Aro). Tornionjokivarresta ei ilmoitettu kesähavaintoja, vaikka siellä ollut lajin ainoa pesimäalue. Haapana: mm. poikueita T Oxö 1 ad + 7 pm (PAh), 5.7. Tv Haapajärvi 7 n + 3 pm + 3 pm + 5 pm (JK, EeS), 7.7. T Kaupunginlahti 300 ad + 24 pm (ToL), T Alkunkarinlahti 4 ad + 3 pm + 3 pm + 2 pm + 1 pm (ToL). Harmaasorsa: 23.5 K Kattilalahti 1 k (JK), K Siikalahti1 pari (JK), K Kattilalahti 1 pari (JK, KP), K Takalahti 1 pari (RKu ym), K Tuhka-allas 2 paria (JK), 9.6. S Karsikon kalasatama 1 pari (JK, KO, EeS, KKj), Km Elijärven altaat 1 n (JK), 1.7. T Kaupunginlahti 1 pari (PaK, ToL), 1.7 T Pukulmin venesatama 2 paria (KP, SPS), K Tuhka-allas 1 n + 3 pm (JY, JK). Tavi: Koirasmuuton kesäparvia: 2.7. K Tuhka-allas 90 p (JK), K Pajusaari 155 p (JK). Heinätavi: Vähän: 3.6. T Pukulmin venesatama 1 k (SPS), pari K Tuhka-allas (JK, ym.), 9.6. S Karsikon kalasatama 2 p (JK) Lapasorsa: Vähän: T Rauansaari 1 ad + 8 pm (PAh). Suurin määrä 14.6 K Tuhka-allas 1n+4k (EeS, JK, PS) ja k+6n (EeS, JY). Lapasotka: 19.6 T Pajukari 1 pari (JK, PAh, ToL). Tukkasotka: Merkittävin pesintäkeskittymä: 5.7. Tv Haapajärvi yhteensä 73 pm (JK, EeS), kesäparvi: K Pajusaari 121 p (JK). Haahka: ei havaintoja kesältä. Ruokki: S Ykskuusen merialue 1-2 kiert. (Timo Matinlassi, Mauno Posti), S Ykskuusen merialue 2 kiert. (PR), 5.7. K Keilakrunni 2 kiert. (PAh, PR, TeR), K Maa-Sarvi 1 kiert. (PAh), 15.7 S Tiurasenkrunni 1 kiert. (JY, EeS, RKu), 16.7 S Härkäletto 1 kiert. (JY, EeS, RKu), S Toukkakrunni 3 ad kiert. (JY, JK), K Möyly 1 (JY). Riskilä: K Keilakrunnin havainnot p (Seppo Rintala), 6,7. 2 p (JY), p (PAh,, TeR PR), p (JY), 5.7. S Saapaskarinletto 1 p ja ad p (JY), K Sarven Pitkäletto ad p, ad (JY) ja p (PAh, ToL, TuL, MNi), 5.7. K Sarven Pitkäletto 2 (PAh, PR), K Möyly SSW (JY, EeS, RKu), K Pauha 1 kiert (JY, EeS, RKu), K Toukkakrunni 1 nous. ja 2 p (JY, JK). Alli: 14.6 T Röyttä 1 (JTY), 26.6 T Röyttä 1 k (PR, JK), 15.7 S Toukkkakrunni 1 k (RKu, JY, EeS), 21.7 K Pajusaari 1 k vp (JK). Mustalintu: Pesimähavainto 8.7. S Veitsiaapa 1 n + 6 pull (Asko Mäenpää, KT). Pilkkasiipi: S Leipäreet p (JY), p (JY, EeS, RKu), n + 4 pm (Jukka Tikkala), k + 1 n + 9 pm 1-2 viikon ikäisiä (JY), 6.7. S Möyly kn p (JY), 8.7. S Ylimmäinen Mustakummunlampi 1 n (RKu). Uivelo: 2.6. T Korttojärvi 1 pari (ToL), T Kaupunginlahti k (EeS )ja k (PaK), 2.6. T Koukkujärvi 1 n (TuL), 3.6. T Ruonajärvi 1 pari (SPS, KP), 7.6. pesintä, n hautoi 7 munaa T Kainuunkylänjärvi (MaS) T Letto 1 pari (MNi, JkK), K Hepola 3 n + 1 k (TM), Tv Haapajärvi 3 n (RKu), K Siikalahti 1 k (JK), 5.7. Tv Elijärvi 2 k + 6 n (JK, EeS), 5.7. Km Kuralammit 1 n + 4 pm 4 vrk ikäisiä (EeS, JK), 7.7. T Kaupunginlahti 7 p (ToL), 9.7. Tv Suuripää 1 n + 5 pull (MaS), S Myllylänlammit 1 n (JK), T Varejärvi 1 n (TuL). Tukkakoskelo: Suurimpia keskittymiä 7.6. S Tiurasenkrunni yht. 13 ad. (JY), S Karsikon Kalasatama yht. 15 ad. (JK), kesäparvi: S Saapaskarinletto 11 nous. (JK, JY). Riekko: mm T Munaluoto naaras pesällä (Vesa Aro). Metso: Ilmoitetut poikueet tai munapesät kunnittain: Simo 2 ja Keminmaa 2. Kaakkuri: Hyvin harvalukuinen suolampien pesijä: Km Salmijärvi muna ja ad + 1 pm n. 5 vrk ikäisiä (JK), 25.6 S Matinaavanjärvi 1 p (JK), S Martimojärvi 2 ad (Jarmo Koivisto, Anne Viitalaakso), 8.7. Km Kellojänkä 2 ad + 2 pull. (MaS), 12.7 S Simoskanaavanlammet 1 p (JK, JiK), 8.7. S Veitsiaapa 1 kiert.. (Asko Mäenpää, KT). Ruokailulennoilla olevista kaakkureista havaintoja etenkin merialueelta. Kuikka: Vähän havaintoja pesimäpaikoilta: Km Elijärvi 4 ad + 1 pm n. 2 vrk ikäinen (16.6.), S Martimojärvi 1 p (EeS), 9.7. Tv Jänkäjärvi 2 ad + 2 pm n. 7 vrk ikäisiä (JK, EeS), 6.7. T Viitajärvi 1 p (EeS). Muualtakin vain pari havaintoa. Silkkiuikku: T Kaupunginlahdella enintään 9 paria (JTY, TuL). Kaikki pesinnät eivät tuottaneet poikasia (vedenpinnan nosto) ja erään parin ehkä kolmas uusintapesintä tuotti 2 poikasta. vielä emo hautomassa! (JTY) ja 25.8 kaksi alle viikon ikäistä poikasta (JTY) T Alkunkarinlahti 2 ad + 3 pm (Petri Lankila, TuL). Mustakurkku-uikku: Kooste vuoden linnusta on toisaalla, mm K Tuhka-allas yksi muna (JK) ja T Riukkajärvi emo vielä hautomassa (JK, EeS). Merimetso: Merellä Krunnien lähiyhdyskunnan sinensis-lintuja koko kesän kalastamassa, mm S Ulkomatala+Leipäreet 30 yht. p (JY) ja keskikesän säännöllisesti yks. K Keilakrunnin ympäristössä, jossa myös pesintäyritys: rakennettu pesä, mutta ei tietoa munista tai poikueesta, koska karille ei noustu pesimäaikaan (Jouni Heinikoski, JY). Nuoriakin näkyi mm S Toukkakrunni 6 ad + 1 juv (JY), suurin parvi: K Keilakrunni 57 p (RKu, JY, Jouni Heinikoski). Harmaahaikara: 8.6. T Pajukari 1 p (PAh). Haarahaukka: K Tuhka-allas 1 kiert. (Miika Kangas, Timea Nihaly), T Raumo 1 S (Petri Lankila), T Riukkajänkä 1 p (MNi ym.), 13.8 S Järviaapa 2 kiert. (HHu). Varpushaukka: T Pirkkiö 3 p lentopoikue (HS), 8.6. Km Puukkokumpu 2 hät. (HHu), 4.7. Km Sompujärvi saalista kantava (HHu), 7.7. Km Himokummunjänkä saalista kantava (RKu), T Oxö saalista kantava kahdesti (PAh), K Paattio-Karihaara saalista kantava (JY). Kesäajan havaintomäärät kunnittain Kemi 9, Keminmaa 5, Simo 2, Tornio 11 ja Tervola 1. Kanahaukka: 30 7 T Laivajärvi 1 saalis kynsissä (TuL). Kesäajan havaintomäärät kunnittain Kemi 2, Keminmaa 1, Simo 1, Tornio 5 ja Tervola 1. Hiirihaukka: Kesäajan havaintomäärät kunnittain Kemi 2 Keminmaa 9, Simo 3, Tornio 2 ja Tervola 3. Heinätavi Seppo Kemppainen 36 Sirri vsk. Sirri vsk. 37

20 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Piekana: Kesäajan havaintomäärät kunnittain Keminmaa 2, Simo 3 ja Tornio 1. Mehiläishaukka: Kesäajan havaintomäärät kunnittain Keminmaa 13, Simo 3, Tornio 13 ja Tervola 3. Sinisuohaukka: Kesäajan havaintomäärät kunnittain Keminmaa 3, Simo 3, Tornio 8 ja Tervola 1. Arosuohaukka: 2.6 Km Elijärven altaat 1 k + 2kv kiert. (JY), T Hakaniitty 1-kv lintu (ToL). Ruskosuohaukka: Reviirikäyttäytymiseen viittaavat havainnot T Alkunkarinlahti 1 pari ja 2 kiert. (TuL), Km Nuottijärvi 1 pari (PKj), K Tuhka-allas 1 k + 1 n (PKj) ja kiert. + 1 juv (JK), Km Elijärven altaat 1 k varoit. (JK), K Rytikari 1 k saalista kantava (HHu, Matti Huttunen, VHu), T Raumonjärvi 1 k + 1 n (HHu, VHu). Kesäajan havaintomäärät kunnittain Kemi 8, Keminmaa 9, Simo 3. 15, Simo 13, Tornio 31 ja Tervola 2. Ampuhaukka: 26.7 T Raumo 1 k (Petri Lankila), 1.8. K Pajusaari 1 kiert. (JK). Maakotka: Metsähallituksen (Tuomo Ollila) tietojen mukaan reviirien määrät kunnittain: Keminmaa 1, Simo 7,Tervola 4 ja Tornio 1. Merikotka: Ei pesine alueellamme, vaikkakin lähellä T Oxö 1 juv kiert. (PAh), koko kesän Km Elijärvi 1 ad. p. (Kemin kaivoksen työntekijät, JK, JY ym.), T Raumo 1 ad kiert. (Petri Lankila), T Riukkajänkän kaatopaikka 1 2kv p (Petri Lankila, TuL), K Sarven saaret 1 kiert. (PAh), T Raumo 1 NW (TuL), T Raumo 1 subad S (Petri Lankila), 26.7 T Riukkajänkän kaatopaikka 1 kiert. (MNi), T Riukkajänkän kaatopaikka 1 2kv ja 1 +2kv (JTY), T Karungin Mustaranta 1 ad S (JK, EeS). ad ei mukana. Tylli: Saaristossa muutamilla S ja K kareilla pesintöjä (JY ym.), Rannikolla muutamia pareja tekobiotoopeilla T Röyttä ja Räyhä, K Ajos, Pajusaari ja Tuhka-allas, sisämaassa Km Elijärvi Tuhkamaa. ( tällaista havaintoa ei Tiirassa). Kapustarinta: Varoittelevia pareja tai emoja tavattiin 6.7. T Viitajärvi 2 ad (EeS), 7.7. Tv Hanhilampi 5 ad (JK, EeS), T Leväjänkä 2 ad (ToL), 8.7. S Veitsiaapa 4 ad (Asko Mäenpää, KT), S Luujärvenaapa 1 ad (KO). Töyhtöhyyppä: Kanta hiljalleen taantunut, pesimähavaintoja ilmoitettiin K Tuhka-altaalta pm, pm (JK) ja 1.7. T Sammalperältä 1 pm (EeS). Lapinsirri: 5.6. K Ajos satama 2 p reviiri (JK), K Muikkumatala 2 p reviiri (JY), jonka mahdollisen pesinnän tuhosi seuraavan viikon myrsky kuten karin muutkin kahlaajien ja vesilintujen pesät. (JK, EeS). Kuovi: Tasainen kanta jokivarsien pelloilla ja soilla. Epäonnistuneita pesintöjä seuraa parveutuminen ja ennenaikainen muutto, jota kuvastanee T Sammalperän p parvet (TuL, JiK ym.). Tornion aikaisempien tutkimusten mukaan onnistuneiden pesintöjen naaraat lähtevät reviireiltään ja parveutuvat vasta kesäkuun puolivälin jälkeen (OY, JY ym). Mustaviklo: Ei pesimähavaintoja. Punajalkaviklo: Suurimmat havaitut määrät 4.6. K Sarven pitkäletto 6 var. (JY) 5.7. S Tiurasenkrunni yht. 6 paria (12 ad.) var. (JY), K Iso Etukari 6 p (JK). Lampiviklo: K Tuhka-allas. 1 p (JK ym.), jonka jälkeen ei enää tavattu kesän aikana. Rantakurvi: On vielä Kemin pesimälintuihin kuuluva. Monta reviiriä saati onnistunutta pesintää ei ole enää. Karikukko: Vahvin kanta uloimmilla kareilla, mm. 4.6 K Sarven Pitkäletto 3 var (JY), S Leipäreet var (JY), lisäksi 2 pm (JY, JK), K Muikkumatala 2 var (JY), S Saapaskarinletto var (JY).. S Toukkakrunni paria var (JY), K Keminkraaseli ad. (JY). S Möyly ad. var (JY), S Tiurasenkrunni paria var (JY). Rannikon ainoa pesimäpaikka: 8.6. K Pajusaari ad, ad + 3 pm 7 vrk ikäisiä ja yksi poikanen lensi (JK). Merikihu: Pesimäpareista havainnot tutuilta paikoilta S Leipäreet 2 tp (JY, JK, Jukka Tikkala, RKu, EeS),, K Pohjois-Kraaseli vp+tp pari (MaS, JY, PR, TeR, PAh), K Sarven Pitkäletto 2 tp, lisäksi p, p, (JY, PR, TeR, PAh, ToL, MNi, TuL) Lisäksi kierteleviä mm K Maa-Sarvi 3 kiert (PAh), tp (RKu, EeS, JY), 10.8 K Keminkraaseli 1 ad + 1 juv (JY), (viim. syyshavainto) Sisämaassa K Karjalahti 3 vp N (PKj). Pikkulokki: Pieniä pesintäkolonioita (aloitettuja pesintöjä, arvio suluissa) mm. S Tiurasenkrunni (30-40), S Möyly (10), S Leipäreet (20), S Toukkakrunni (20), K Vähä-Kiikkara (15), K Sarven Pitkäletto (15), T Kaupunginlahti (20-30) (JY, JK, JoY ym.). Eniten S Tiurasenkrunni150 ad/pm/ juv (JY, RKu, EeS). Sisämaan järviltä ei ilmoitettu havaintoja kuten ennen ja pesinnän painopiste siirtynyt saaristoon. Naurulokki: Naurulokkien suurimmat koloniat: 6.7. T Räyhä kahdessa koloniassa 600 ad Muuttohaukka: 8.7 S 3 rengastettu (Kalevi Tunturi, Asko Mäenpää). Metsähallituksen (Tuomo Ollila) tietojen mukaan reviirien määrät kunnittain: Keminmaa 1, Simo 9, Tervola 2 ja Tornio 1. Nuolihaukka: 9.7 S 5 rengastettu (Kalevi Tunturi, Asko Mäenpää). Kesäajan havaintomäärät kunnittain Kemi 17, Keminmaa 4, Simo 10, Tornio 7, Tervola 1. Ulkosaaristossa 1-2 ad. K Maasarvi (PAh) ja ad. var. (RKu, JY). Tuulihaukka: 9.7 Simossa rengastettu yhteensä 15 poikasta kolmessa pesyeessä. (Kalevi Tunturi, Asko Mäenpää). Kesäajan havaintomäärät kunnittain Kemi 9, Keminmaa Sääksi: Pesät / reviirit kunnittain: Keminmaa 2, Simo 4, Tervola 2 ja Tornio 2. Meriharakka: Saaristossa onnistuneet pesinnät ainakin K Sarven Pitkäletto, Keilakrunni ja S Tiurasenkrunni (JY ym.), rannikolla mm K Sauvosaari 2 ad + 2 pm (Riikka Vänskä), K Tuhka-allas 6 pm, joista 3 lensi (JK), 1.8. K Pajusaari 5 juv (JK). Suurin parvi: K Mustankarinnokka 70 (PR). Pikkutylli: pesii vähälukuisena siellä täällä hietikoilla ja tekobiotoopeilla, mm K Ajos 2 var. (RKu), 8.7. K Luotsiasema 1 var. (EeS), tämä lienee jo muuttava, jos Suokukko: Hyvin harva kanta pesii sisämaan soilla, rannikon ja saariston ruohorannoilla, mm S Kolminurkkajärvi 1 n p (JK). Jänkäkurppa: S Järviaapa 1 (YL) pesimäpaikalla S Lyypäkinaapa (PR), 9.6. T Korttovaara 1 Än (VA, Antero Vuokila) S Aaporinlampi 1 p (RKu). Jänkäsirriäinen: Pesimäpaikalla S Lyypäkinaapa 1 p (PR). Lehtokurppa: mm T Tromsee 1 pm reng. (JTY, Marja-Riitta Halttu). Pikkukuovi: harva kanta sisämaassa, mm Km Kuralammit 1 var Rantakurvi Matti Suopajärvi 38 Sirri vsk. Sirri vsk. 39

21 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Käki Olli-Pekka Karlin pm (JK), Km Elijärven altaat ad.(jy) ja pm (JK), S Tiurasenkrunni 100 ad + pm (RKu, JY, EeS), Tv Haapajärvi 40 ad kolonia (RKu). Kalalokki: Suurimmat pesimäkoloniat. 4.6 K Sarven Pitkäletto 25 var. (JY), 9.6. T Nokikrunni 40 var. (JY), 5.7. S Tiurasenkrunni 40 ad (JY) ja 8.7. Km Rantaniemensaari 40 p sis. 15 pm (Tuomas Herva). Harmaalokki: Saariston suurimmat koloniat: 6.7. K Pauha 80 ad + runs. pm ja K Keilakrunni 60 ad. var. + pm (JY) ja vähintään 180 ad+juv p (JY, RKu, EeS)., S Leipäreet 40 ad + ainakin 30 pm/juv (JK, JY). Räyskä: Kierteleviä räyskiä Iin Krunnien koloniasta nähtiin tavalliseen tapaan hietikoilla. Kesän ensimmäinen havainto oli S Karsikon kalasatama 2 kiert. (JK). Kesän suurimmat määrät olivat T Pajukari 5 kiert. (PAh, JK, TuL) ja 5.7. T Ala-Vojakkalan Teppolansaari 5 N (MaS) S Tiironhieta 3 ad + 1 juv (JK). Kalatiira: Aikaisin pesintä: 5.6. K Ajos satama 2 munaa pesässä (JK). Lapintiira: mm. 4 paria K Muikkumatala, joiden munapesät myrskyvesi huuhtoi (JY). Kalatiira / lapintiira: Suurimmat parimäärät alkukesällä (useat pesät tuhoutuivat myöhemmin) S Möyly 30, S Leipäreet 30, K Sarven Pitkäletto 25, S Tiurasenkrunni 20 (JY ym.). Pikkutiira: 7.6. S Möyly 1 p (JY), 5.7. S Leipäreet 2 p (JY). Pesintää ei varmistettu edelliskesän tapaan. Sepelkyyhky: Ulkosaaristohavainto K Selkäsarvi 1 (PAh ym.). Turkinkyyhky: T Saarenpää yks. Än (PaK, ToL ym.). Uuttukyyhky: K Vähämaa 1 p (Allan Hamari, Anitta, Tuula ja Erkki Hamari). Käki: Kukkujia aivan kohtuullisesti, viimeinen kukunta kuului Km Iso-Vise 1 Ä (MNi), vielä 13.8 T Liakka 1 pm ruokkijana ilmeisesti pensastaskut (Osmo Saloniemi). Suopöllö: Perinteisesti eniten havaintoja Torniosta, mm. T Raumo p (MNi ym.), T Arpela 3 havaintoa, T Lautamaa 2 havaintoa. 2.6 Km Lautiosaari 1 (EeS), 5.6. K Maa-Sarvi 1 (PAh), 7.6 T Oxö 1 (PAh), 9.6. S Karsikko 1 (JK, EeS), K Tuhka-allas 1 (JK), K Nauska1 (PKj) T Yli-Liakka 1 (JTY), 1.7. K Veturitallin kenttä 1 (JK), 21.7 T Aapajoki.1 (JTY, HH), T Kaupunginlahti 1 (ToL). Yhtään pesintää ei varmistettu, mikä on kuvaavaa huonolle myyräkesälle. Sarvipöllö: 6.5. K Tuhka-allas 1 p (PR), T Raumonjärvi 1 (JTY), K Takajärvi 1 (JiK), T Rikiö 1 (KiL), T Oxö 1 kiert. (PAh), 3.6. K Siikalahti 1 kiert. (JK), 3.6. S Tiironhieta 1 kiert. (JK). Hyvin havaintoja myyräkadosta huolimatta. Lapinpöllö: Pari pöllöä kävi kesällä asutuksen lähettyvillä nähtävästi myyräkadon ajamina: K Sauvosaari 1 (JK, EeS, PKj, KKj), K Tervaharju 1 (Pirjo Miettinen), 26.5 T Kiviranta 1 (Jaana Kunnari, Harri Kunnari). Huuhkaja: Xenus-rallissa löytyi huuhkaja pesimäpaikan läheisyydestä Torniosta (JTY). Muut pöllöt??? Käenpiika: K Kalkkinokka 1 Än (JY, Ari Soppela), 7.6. S Tiurasenkrunni 1 Än (JY), S Myllylänaho 1 (JK, TM), S Tikkala 1 (Jukka Tikkala), K Maa-Sarvi 1 Än (PAh), 4.7. T Iso- Huituri 1 (PAh), T Tromseejärvi 1 ä (JK, EeS). Palokärki: mm K Rova 1 (JiK), 7.6. S Perämaa 1 ä (Ville Suorsa), 9.6. T Vojakkalanaho 1 (KO, KKj, EeS), 9.6. K Tuhka-allas 1 k (EKn, JK, Lea Silvenius), Km Kallinkangas 1 (MNi), T Tromseejärvi 1 Ä (JK, EeS), 4.8. Tv Kuivasjärvi 1 (KO, RaK). Pikkutikka: mm K Hepola 1 (TL, TM ym.), K Perta-aapa 1 Ä (JK ym.), 8.5. T Oraskari 1 p (PR, JK), S Ykskuusi 1 k (PR), T Juhannussaari 1 än (PaK, ToL). Pohjantikka: 7.6. Simo Perämaa 1 ä (Ville Suorsa), 7.6. Simo Korkiamaa 1 k (Ville Suorsa), 9.6. K Luotsiasema 1 k (KO, EeS, PKj), 10.6 T Kalkkimaa 1 rumm. (JkK, MNi), 9.6. K Perta-aapa 1 k (EKn, JK, Lea Silvenius). Törmäpääsky: mm T Kukkolankoski 50, pesäkolot Kukkolan grillin parkkipaikan hiekkakasassa (SPS, KP), 5.7. Tv Tepponen n. 70 asuttua koloa (EeS, JK), 9.7. Km Korkiamaa koloja yht. n. 90 (YL). Haarapääsky: Vähän ilmoituksia, poikueet pieniä. Räystäspääsky: Harvinaistunut muutamassa vuodessa: 7.6 T Sumisaari 31 p pesimässä (Nico Alioravainen, Mari Kaakko), S Simoniemi vain 2 pesää, kun ennen kpl (Erkki Ollila). Saaristohavainto T Munaluoto 4 p (Vesa Aro). Tilhi: Yksinäisiä lintuja kunnittain Simo 3, Kemi 1 ja Tornio 4 havaintoa Km Kirvesaapa poikue 1 ad + 3 juv (JY). Peukaloinen: K Pertaaapa 1 p (JK ym.), 7.6. S Onkalo Perämaa 2 Ä (Ville Suorsa), T Karhakkaniemi 1 Ä (JkK, MNi) K Kaijasuo 1 Än (PKj). Pähkinänakkeli: 23.7 T Oxö 1 nakkeli ilmestyi ruokinnalle (PAh, EA ym). Viihtyi paikalla ainakin alkutalveen. Kivitasku: Tavattiin ensisijaisesti saaristossa. Suurin määrä 6.7. T Räyhä 5 reviiriä, joissa havaittu yhteensä 9 poikasta (JK). Kulorastas: Km Maksajärvi 2 var. (JK). Ruokokerttunen: 3.7 K Tuhkaallas n 15 Ä (EeS), 16.8 K Tuhkaallas 5 pm juuri pesästä lähteneet (JK). Kultarinta: 4.7. T Pajukari 1 (JTY). Viitakerttunen: K Tervaharju 1 laulava useampana päivänä (KO). Pensassirkkalintu: T Raumo 1 Ä (ToL ym.). Pensaskerttu: T Torppi 1 Ä (PaK, ToL ym.), 8.6. K Pajusaari1 (JK), T Pirkkiö 1 (TuL), K Mäntylä 1 (PR). Mustapääkerttu: 2.6. K Puidenpuuttuma 1 n p (PR), K Kiikeli 1 k Ä (JK ym.), T Koivuluoto 1 k Än (JkK, MNi), K Lämsänkari 1 k Ä (JY), 8.7. T Suensaari 1 Än W (PAh), K Torvinen 1 k Ä (EeS), ja K Karihaara 1 Ä (JK, PR, EeS), K Nälli1 Ä (JK, EeS). Tiltaltti: Harvalukuinen. Aikavälillä ilmoitettiin vain yht. 10 laulavaa / reviiriä). Idänuunilintu: 7.6. S Onkalo Karijärvi 1 Ä (Ville Suorsa ym.) Töyhtötiainen: 7.6. S Onkalo Perämaa 1 var (Ville Suorsa) ja 9.6. S Perämaa 3 p, ilmeisesti poikue (JkK, MNi)., 7.6. S Onkalo Korkiamaa 3 var (Ville Suorsa). Puukiipijä: K Perta-aapa 7:n poikue (JK ym.), 7.6. S Onkalo Perämaa 2 var. (Ville Suorsa), S Perämaa 3-4 poikue (JK, JkK, MNi, EeS). Isolepinkäinen: 9.6. S Hangassalmi 1 p kuusen latvassa (JkK, MNi). Kuukkeli: S Hangassalmi 1 p (EeS). Pähkinähakki: K Tervaharju 2-3 kerjäävää poikasta (KO) jälkeen havaintoja tehtiin päi- 40 Sirri vsk. Sirri vsk. 41

22 Kylmä ja huono lintukesä 2012 Havainnoijat vittäin varastoivista hakeista. Suurin parvi 6.8. K Rautatieasema 11 (EeS). Naakka: Kesän aikana naakkoja nähtiin Riukkajänkän lisäksi Kemin eteläisissä kaupunginosissa 2-14 yksilöä Suurin parvi 3.6. T Riukkajänkkä 40 (JK, EeS). Varis: Kesän suurin varisparvi 11.6 K Tuhka-allas 60 p (JK). Pesii myös ulkosaaristossa pajupensaissa, esim. K Keminkraaseli, Pauha ja Keilakrunni (JY). Mustavaris: 9.6. K Tuhka-allas 1 juv (JK), Tv Koivu 1 (Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen). Kottarainen: Ei pesimähavaintoja T Suensaaressa suuri parvi 100 kiert. (JoY). Muut havainnot enimmillään muutaman lintuja esim. Kemin Tuhka-altaalta p (JK ym.) Pikkuvarpunen: 28.7 T Laivaniemi toinen pesye (4 pm) lentoon samasta pöntöstä (JY). Suurin parvi alkaen K Kraaseli-Siikalahti alueella p (JY, JK). Hemppo: K Siikalahti, vanha lumenkaatopaikka 1 Ä (JK), 4.6. Km Elijärven altaat 1 k (JY), 9.6. T Torppi 2 p (ToL, TuL), 7.7. T Tullinliete kn (PaK, ToL) ja pari +n ja p (JoY). Isokäpylintu: 15.7 T Isomustajärvi 1 juv p (JK). Pikkukäpylintu: Vähäistä vaellusta. Kesän suurin parvi 24.6 T Suensaari 21 E (PaK, ToL). Punavarpunen: ainoa pesintäilmoitus: 13.7 Km Elijärvi altaat 1 kerjäävä poikanen (JK). Peltosirkku: 1.6. K Tuhka-allas 1 k Ä (JK, JkK, Tero Linjama, Jussi Murtosaari), T Pohjukka/Rikiö 1 Ä (TuL, ToL ym.), T Arpela Vojakkalanaho1 k (EeS, JK), 9.6. T Könölä 1 Ä (TuL, ToL), 9.6. T Arpela Nikinmäki 1 Ä (TuL), 5.7. Tv Mikkotervonperä 1 Ä (JK, EeS). Vähäinen kanta vielä hengissä. Pohjansirkku: mm S Onkalo Isosuo 1 k var (Ville Suorsa), 24.6 Tv Suuripää 1 var (KO), Km Maksjärvi 5 ä var + 1 pm (JK), 7.7. Tv Pikku Haapajärvi 2 hätäilevää + 1 ä(jk, EeS), S Luujärvenaapa 3 var (KO, Heli Oittinen), 5.8. S Runkaus 1 var. (KO, KKj). Sitruunavästäräkki: K Tuhka-allas 2 n (JK), pari (Tuomas Herva, JK, ym.). pesintä nähtävästi epäonnistui. Nokkavarpunen: T Palosaari 2 p + kolmas lintu ajoittain (JrK, Sari Kivilompolo, ToL ym.), 4.6. K Väinölä 1 k (RV), T Oxö 1 kiert. (EA), 1.8. K Kiikeli 1 k + 1 k juv kerjäävä + 2 ä kerjääviä (JK). Pitkästä aikaa varmistus pesinnästä. Viime vuoden katsaukseen lisäys (2011): Vesipääsky: S Möyly 1 var (JY) Katsausten havainnoijat Eino Aho (EA), Pekka Aho (PAh), Valde Aho (VA), Markku Ahonen (MaA), Iiris Alanne, Inari Alanne, Pirita Alanne, Nico Alioravainen, Vesa Aro, Anneli Frantti, Erkki Fröblom, Maire Fröblom, Jorma V. Halonen, Marja-Riitta Halttu, Allan Hamari, Anitta Hamari, Erkki Hamari, Tuula Hamari, Jouni Heinikoski, Markku Henriksson, Pirjo Hepola, Tuomas Herva (TH), Arto Hietolahti, Marja-Leena Hituri, Arto Huhta, Hannu Huhtalo (HH), Onerva Huttula, Hannu Huttunen (HHu), Matti Huttunen, Johannes Huttunen, Jussi Huttunen, Virpi Huttunen (VHu), Antti Jaako, Heikki Jokinen (HeJ), Seppo Junes, Unto Junno, Jarno Jääskeläinen, Mari Kaakko, Miika Kangas, Veikko Kantojärvi (VeK), Hannu Kantola, Antti Karlin, Olli- Pekka Karlin (OPK), Aino Karplund, Arja Karplund (AKa), Tuomo Karplund (TKa), Toivo Kassinen, Seppo Kemppainen, Alli Kestilä, Markus Kinnunen (MKi), Jari Kivilompolo (JrK), Jukka Kivilompolo (JkK), Paula Kivilompolo (PaK), Sari Kivilompolo, Eila Knuuti (EKn), Marja-Liisa Knuuti, Jarmo Koivisto, Veli-Matti Korpimäki (VK), Raimo Koskenkorva (RaK), Markku Kotala, Kalervo Kujala (KKj), Perttu Kujala (PKj), Kati Kumpulainen, Harri Kunnari, Jaana Kunnari, Markku Kunnari (MKu), Reijo Kursula (RKu), Kauko Kuusela, Kati Kuusisto, Jouko Kärkkäinen (JK), Jouni Kärkkäinen (JiK), Juho Kärkkäinen, Topi Kärkkäinen, Ulpu Jauhola, Tuula Laasanen (TL), Jari Lahtela, Kimmo Lankila (KiL), Petri Lankila, Tommi Lankila (ToL), Tuomas Lankila (TuL), Miikka Leinonen, Tero Linjama, Juha Liukkonen, Sinikka Lonka, Yrjö Lukkari (YL), Lea Maalismaa, Timo Matinlassi, Jouni Meski, Pirjo Miettinen, Jouni Miettunen (JM), Tuomo Miettunen (TM), Eino Mikkonen, Tarja Moisanen (TMo), Jussi Murtosaari, Asko Mäenpää, Meri Mäkelä, Anja Määttä, Laila Oinas, Heli Oittinen, Kari Oittinen (KO), Jouko Olkio, Kimmo Olkio, Erkki Ollila, Tuo- mo Ollila, Minna Parikkala, Sanni Pajari- Sariola (SPS), Tapani Pajukoski, Markku Pernu, Jouko Pihlainen, Mauno Posti, Kari Putkonen (KP), Eero Pätsi, Henna Pätsi, Markku Pönkänen, Matti Ranta, Tuula Ranta, Pentti Rauhala (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Seppo Rintala, Antti Ruonakoski, Osmo Saloniemi, Eero Salo-oja (EeS), Eeva-Kaisa Sankala, Hannu Sankila (HS), Seppo Sankila (SS), Kaarina Savilampi, Lea Silvenius, Ari Soppela, Jukka Soppela (JS), Tuomo Suhonen, Hilkka Suhonen, Pekka Sundell, Anja Suopajärvi (AnS), Matti Suopajärvi (MaS), Pekka Suopajärvi (PeS), Ville Suorsa, Petri Suorsa (PS), Jukka Tikkala, Marja-Liisa Tulkki, Kalevi Tunturi (KT), Tapio Tuoma, Erkki Törmä, Pirjo Vaarala, Jooa Vesa, Väinö Vierelä, Janne Vikeväkorva, Risto Viljanen (RV), Anne Viitalaakso, Antero Vuokila, Riikka Vänskä, Helena Ylimaunu, Juha Ylimaunu (JY), Konsta Ylimaunu, Matti Ylimaunu, Onni Ylimaunu, Pekka Ylimaunu, Jouni Ylipekkala (JTY), Marja Ylipiessa. Kirjosiepot Olli-Pekka Karlin 42 Sirri vsk.

23 Linturetkellä Selkäsarvessa Marjo Niskanen Vasen Linturetkellä Selkäsarvessa maissa, että nyt on paras aika lähteä lintuja katsomaan. Oli pikkusen vaikea saada silmät auki, mutta kun muutkin lähtivät rannalle, niin pakkohan se oli minunkin nousta ylös. rähti kolmisen tuntia ja sinä aikana havaittiin vielä harmaasieppo, pajusirkku, leppälintuja, töyhtöhyyppiä, tervapääsky, haarapääsky, varis, käpytikka, tuulihaukka ja hernekerttukin oli äänessä. Aa- upeat merimaisemat joka puolelle. Ilma oli aivan mahtava, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja näkyvyys oli hyvä. Aikaakin vierähti huomaamatta tornissa toista tuntia. Torniseikkailun jälkeen vietim- Toukokuun loppupuolella Xenus järjesti linturetken merelle Selkä Sarveen. Kokenut merenkävijä Ahon Pekka lupautui meille venekuskiksi ja ensimmäiset lähtijät kokoontuivat perjantaina kuudenmaissa illalla Leton satamaan. Minä olin ensimmäisten joukossa lähdössä merelle linturetkelle vaikka olen aina pelännyt, jännittänyt ja inhonnut vesillä oloa. Nytkin minua jännitti. Minun lisäksi ensimmäisten joukossa veneeseen tulivat myös Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Kalervo Kujala sekä Eero Salo-oja ja matka veneellä kohti Selkä Sarvea alkoi. Matka kesti noin 45 minuuttia, joten merimatkaa tuli ihan mukavasti. Sääkin oli mukavan aurinkoinen ja aallokkokaan ei ollut kovin isoa, onneksi. Heti perille päästyämme tyhjensimme veneestä retkikamppeet ja Pekka lähtikin saman tien hakemaan toista porukkaa Letosta. Me aloimme tietenkin viritellä kaukoputkia pystyyn ja kohta jokaisella olikin putki suunnattuna jonnekin päin. Minä suuntasin putkeni Pitkäletolle päin ja sieltähän alkoi lajeja tulla: harmaalokki, pikkulokki, naurulokki, kuovi, isokoskelo, merilokki, selkälokki, meriharakka, lapintiira, merihanhi, västäräkki, tukkakoskelo, merimetsoja lennossa ja viherpeippo lensi ylitseni. Sitten suuntasin putken kauemmaksi rantakivikkoon jossa karikukko seisoi hetken kiven päällä ja katosi sitten kivien taakse. Samassa huomasin että sieltähän oli toinen porukka jo tulossa laituria kohti. Selkä - Sarveen retkeilemään saapuivat vielä Jouko ja Juho Kärkkäinen sekä Tuomo, Elias ja Aino Karplund ja niin retkiporukkamme oli kasassa. Siinäpä sitten söimme eväitä ja samalla havainnoimme lintuja. Lajeja tuli koko ajan lisää; punajalkaviklo, telkkä, sinisorsa, kalasääski, kivitasku, jouhisorsa, kalalokki, pajulintu, peippo, pilkkasiipi ja merikihu. Välillä vaihdoimme saaren toiselle puolelle. Näimme tukkasotkan joka oli nokkamerkitty ja seurasimme sitä pitkän aikaa. Saimme luettuakin merkin, mutta siitä ei ole muuta tietoa. Näimme myös ketun juoksevan vastarannalla Maasarven puolella. Havaitsimme lisää lintuja: tavi, suokukkoja, sepelkyyhkyn, lapinsirrejä. Kävelimme polkua pitkin saaren eteläpäätä kohden. Matkalla oli niittykirvisiä, taivaanvuohi, ja punakylkirastaskin lauloi. Kello oli kun aloimme miettiä yöpaikkoja. Päätimme että Pekka, Tommi, Tuomas ja minä menemme Maasarven puolelle yöksi ja muut jäävät Selkä - Sarven puolelle, josta Jouko olikin varannut pari mökkiä. Menimme veneellä noin 200 metrin matkan Maasarven puolelle. Mutta emmehän me malttaneet nukkumaan laittaa vaan lähdimme kiertämään saarta uusien lajien toivossa. Liron ja metsäviklon äänet kuuluivat rannalta ja havaittiin myös hiiripöllö joka istahti koivuun ihmettelemään meitä. Muita havaintoja yöllä olivat vielä rantasipi, riekko, kalatiira, pikkukuovi ja urpiainen. Kahden tunnin kiertelyn jälkeen, menimme sitten nukkumaan kalastajainseuran mökille. Tuomas herätti meidät viiden Teksti: Tuula Laasanen Kuvat: Eila Knuuti Mökillä aamupalaa syödessä ikkunasta näimme kun sinirinta lennähti pihamaalle. Aamukahvin jälkeen jaksoikin sitten taas hyvin lähteä seuraamaan rannalle lintuja. Järripeippo oli äänessä ja Tuomas oli tilhenkin havainnut. Merellä Pitkäletolla päin näkyi riskilöitä sekä laulujoutsen, mustalintu, lapasotka Maasarven etelä puolella ja muuttavia kuikkia yhteensä 11 reilun puolen tunnin aikana. Siinä rannalla seisoessa vie- mupäivällä puoli yhdentoista maissa päätimme sitten siirtyä takaisin Selkä - Sarven puolelle evästauolle, makkaran paistoon. Toiset olivat sillä välin havainneet Selkä - Sarvessa lähes samat lajit kuin mekin Maasarven puolella, mutta lisäksi he olivat havainneet laulurastaan, ruokokerttusen ja käpylinnun. Evästauon jälkeen kiipesin vielä Tuomaksen kanssa Selkä - Sarven tähystystorniin, joka on noin 30 metriä korkea. Sieltä avautuivat me aikaa rannalla kiikaroiden. Ja siinä alkoivat toiset jo paluumatkaa suunnitella. Lopulta minä, Tommi ja Tuomas jäimme vielä odottelemaan paluukyytiä. Odotellessa kävimme kävelylenkin vielä Selkä - Sarven eteläpäässä pitkospuita pitkin. Lintujakin havaittiin, mutta uusia lajeja ei enää tullut. Yhteensä lajeja havaittiin 63. Oli mukava lähteä paluumatkalle onnistuneen linturetken jälkeen. 44 Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Naisten ja lasten linturetki Ruskaretki Itä-Lappiin Linturetkellä Selkäsarvessa Oikea Tuomo Miettunen Linturetkemme suuntautui Tornion Alkunkarinlahden lintutornille. Aamu valkeni aurinkoisena, mutta koleana, vaikka säätiedotus toisin ennusti. Tuuli tuiversi navakasti. Kokoonnuimme Puuluotoon lintutornille kääntyvän tien risteyksessä klo 8 ja yhdessä jatkettiin Alkunkarinlahden lintutornin parkkipaikalle. Keräsimme reppumme ja kiikarimme autoista ja lampsimme noin puolen kilometrin matkan ennen kuin saavuimme lintutornille. Heti vain torniin katsomaan, mitä lintuja on näköpiirissä. Mukava kun heti aluksi meille esitteli itseään kalasääski ja ruskosuohaukka. Kiertelivät ja esittelivät tunnusmerkkejään. Näin mukana olleet nuoret retkeläiset saivat rauhassa tutustua näihin lajeihin ihan lähietäisyydeltä. Lintukirjat kaivettiin esiin ja etsittiin kuva aina kyseisestä linnusta. Myös hanhet olivat hyvin esillä ja niidenkin tuntomerkkejä saatiin rauhassa tutkailla. Lajit tietenkin kirjattiin vihkoihin ja parin tunnin saalis oli 40 lajia. Retkellä oli mukana pari tokaluokkalaista pikkutyttöä, Inari ja Laura, jotka eivät entuudestaan tunteneet toisiaan, mutta jo lintutorniin saavuttuamme olivat jo hyvät kaverit ja keksivät omaa toimintaa lintujen tarkkailun ohessa. Kun lintuja oli tarkkailtu kylliksi, oli tullut aika sytyttää nuotio ja paistaa makkaraa sekä tietenkin syödä eväitä. Siinä makkaranpaiston ohessa kuuntelimme ympäriltämme kuuluvia lintujen ääniä ja yritimme niitä tunnistaa. Punarinta ja laulurastas pitivät konserttia, sääksi kiekaili yläilmoissa ja palokärkikin antoi ääninäytteen. Nuotion äärellä otimme valokuvia ret- Teksti Tuula Laasanen Kuvat Eila Knuuti kieväät. Linturintamalla oli edelleen varsin hiljaista. Misissä liihotteli yksinäinen varis ja Martinvaaran tienoille kolme joutsenta. Kemijärvellä treffasimme Eilan ja Erkin, ja näin köröteltiin loppumatka perävilkkaa. Puolimatkan jälkeen alkoi tihuuttelemaan vettä, joka hiljalleen äityi kunnon sateeksi. Tien kaartuessa kohti Savukosken keskustaa, avautui ikään kuin tien jatkeeksi, uskomattoman kaunis sateenkaari, jota muutkin matkailijat pysähtyivät valokuvaamaan. Jatkoimme Savukoskelta Kemijokivartta kohti Martin kylää, jossa Kemijoki oli alkoi olla jo kivenheiton levyinen. Joen rantapensaikossa syöskenteli nuorehko uroshirvi, jota pysähdyimme katselemaan. Se kävikin varsin levottomaksi ja jolkotteli rantametsikköön. Varmaan ajatteli, että mitä töllistelettä? Matkareittimme alkoi olla jo melkoista erämaata ja jokaiselle ennen käymätöntä, joten jouduimkeläisistä. Meitähän oli Lauran ja Inarin lisäksi mukana Knuutin Eila, Lauran äiti Outi Vuosku, Inarin pappa Kari Oittinen, allekirjoittanut ja meille tuntemattomaksi jääneet äiti ja tytär. Päivä oli mukava ja lapset toivoivat pääsevänsä mukaan myös ensi keväänä. Kyllä me aikuisetkin viihdyttiin tällä retkellä. Havaitsemamme lajit: kalasääski, ruskosuohaukka, kuovi, tiira, korppi, harmaalokki, västäräkki, haapana, merihanhi, naurulokki, taivaanvuohi, liro, pikkulokki, joutsen, työhtöhyyppä, varis, telkkä, lapasorsa, sinisorsa, pajusirkku, pajulintu, kirjosieppo, peippo, tavi, sepelkyyhky, silkkiuikku, punarinta, närhi, kurki, muuttohaukka, valkoviklo, haarapääsky, laulurastas, punakylkirastas, palokärki, niittykirvinen, räkättirastas, kuikka, tylli ja kalalokki. On seitsemäs syyskuuta perjantai iltapäivä, kun kasaan retkitavarani autoon ja suuntaan kohti Savukosken kairoja, jonne Xenuksen ruskaretki tällä kertaa suuntautuu, eli kulmakunnalle, jossa ainakaan itse en ole aikaisemmin käynyt. Kaupungista otin Tuulan kyytiin suoraan työpaikalta ja haimme Annan mukaan Ristikankaalta. Retki saattoi meidän osaltamme alkaa. Kassun porukka, eli Kalervo, Janne ja Jooa, oli lähtenyt jo aamupäivästä etujoukkona matkaan. Hyvä näin, jotta ehtivät hyvissä ajoin selvitellä majoittumiseen liittyvät kysymykset, koska meillä muilla menee iltamyöhäiseen. Eila ja Erkki tulivat hieman meidän perässä ja Kari, Inari ja Iiris pääsivät lähtemään myöhemmin, eli Karin työpäivän päätteeksi. Pirita oli myös ilmoittautunut, joutui perumaan samanaikaisen Heppaleirin vuoksi. Tarkoituksena ei ollut keskittyä retkellä pelkästään linturetkeilyyn, vaan myös tutustua paikalliseen ja maanlaajuisestikin merkittävään kulttuurihistoriaan sekä ruskaan pukeutuneeseen Itä-Lappiin. Lähdimme köröttelemään kohti määränpäätä. Menomatkalla ei ollut juuri mahdollisuutta pysähdellä pitemmäksi aikaa, mutta luonnollisesti pyrimme ajon aikana tekemään myös luontohavaintoja. Sovimme, että Tuula pitää kirjaa ja jokainen tähystää parhaansa mukaan.. Ensimmäinen hauskan havainnon teimmekin jo Paattiossa. Moottoritierampin törmässä istuskeli varsin viekkaan näköinen kettu seuranaan viisi harakkaa. Mitä juonia lienee olivat punomassa? Ajoimme kohti Rovaniemeä Kemijoen länsipuolen tietä. Tervolassa pellolla näkyi useita kurkia. Arvelimme, että ainakin kolmisenkymmentä. Pysäytimme auton ja laskimme kiikarin avulla. Kurkia oli 124, eli tähän suuntaanhan sitä usein erehtyy. Rovaniemellä pysähdyimme ja kävimme kaupasta ostamassa ret- 46 Sirri vsk. Sirri vsk. 47

25 Ruskaretki Itä-Lappiin Ruskaretki Itä-Lappiin me tutkailemaan karttaa jo melko hanakasti. Totesimme, että seuraava etappipaikka on Sutti. Paikan nimi herätti hieman kummeksuntaa, mutta Suttia kohden jatkettiin, sieltä tie haaraantui kohti määränpäätämme Kemihaaraa. Linturintamalla oli edelleen varsin hiljaista, mutta hieman ennen Kemihaaraa tallusteli koppelo tienreunalla ja muutama punakylki- ja yksi kulorastas lennähti hämärässä auton edestä. Illalla saavuimme Kemihaaraan, jossa Kassun porukka oli jo asettunut taloksi. He olivat käyneet tutustumassa majapaikan ympäristön linnustoon ja havainneet isokoskelon, vihervarpusia ja peippoja. Karin autokuntakin saapui hieman myöhemmin, joten näin aloimme olla yhdellä koolla. Majapaikkamme oli entinen rajavartiolaitoksen kasarmi, johon majoituimme muutamaan huoneeseen. Illalla tarkensimme retkisuunnitelman seuraavaa päivää varten. Päävaihtoehtoina oli kulttuurihistoriallisten katselmusten ohella laskeutua Nuorttijoen laaksoon tai nousta Rannimmaisen Sotatunturin laelle. - En muuten voi olla ihastelematta kartoittajien kunnioitusta paikallisia nimiä kohtaan. Viereinen tunturin nimi on Maainmainen Sotatunturi. Päätimme lähteä Nuorttin suuntaan, koska Sotatunturi oli majapaikan isäntäväen kokemusten mukaan varsin hankalakulkuista. Aamulla lähdettiin matkaan. Muutaman kilometrin jälkeen pysähdyimme ihailemaan soista ruskamaisemaa. Kassun kokeneet silmät löysivätkin uskomattoman etäältä lapinharakan istuskelemassa männynkäkkärässä. Matkan jatkuessa tien yli lennähti yksinäisen teeri. Pian saavuimmekin kelottuneelle Suttikämpälle. Kummallinen kämpän ja paikan nimikin selvisi, kun Kari oli jo ennakkoon tutustunut kämpän historiaan. Kämpällä oli opastaulukin, josta selvisi, että jotta veturin vauhti ei alamäissä olisi kiihtynyt liiaksi sen vetämän raskaan kuorman vuoksi, annettiin jätkille tehtäväksi päiväpalkalla punoa kuloheinistä vauluja eli heinästä punottuja palmikoita pahimpien mäkien raiteisiin vauhtia hidastamaan. Siinä se kummeksumamme Sutti-paikan nimi selvisi. Matka jatkui Tulppioon, jossa tutustuttiin historialliseen, entisen Kemi Oy:n ns. Samperin veturiin. Höyryveturia oli käytetty noin sata vuotta sitten Suomen ensimmäisessä konesavotassa, tukkien siirtämiseen vedenjakajan yli uittoväylälle jäätietä pitkin. Veturista näki, että konepajatekniikka oli ollut jo varsin pitkällä, mutta ergonomia ja työturvallisuuskin olivat vielä varsin tuntemattomia termejä. Rautaa myöskään ei ollut säästetty. Tulppion veturilta matka jatkui Nuorttijoelle. Patikointimatkaa oli noin pari - kolme kilometriä mennen tullen. Menomatkalla näimme erään tavoitelinnun eli lapintiaisen. Viimein laskeuduimme joen rantaan, jossa oli hyvä autiotupa ja tulipaikka. Tulistelimme paistoimme makkaraa ja keitimme nokipannukahvit. Kahvittelu alkoi olla hyvällä mallilla, kun saimme kutsumattomia, mutta varsin mieluisia vieraita. Viisipäinen kuukkeliperhe tuli tervehtimään. Varsinkin lapset olivat varsin vieraanvaraisia, joten suurin osa eväspullista taisi mennä vieraille. Paluupatikointi sujui varsin rauhallisissa merkeissä, ja nuorimmainenkin, eli viisivuotias Jooa, pisteli matkan mukisematta. Päivän paluumatkalla tutustuimme edelleen kulttuurihistoriaan, eli höyryveturiaikaiseen Jänesojan pumppuasemaan. Pumppuasema on eräänlainen vesitorni, joka oli pystytetty jängän reunalla kulkevalle purolle tukkitien varteen. Hienoa puista käsityötä silloinkin, tai ehkä vielä silloin, on osattu tehdä. Pumppuasemalta palailimme majapaikkaan, jossa odotti maukas iltaruoka ja rantasauna. Sunnuntaina, aamutoimien jälkeen koittikin jo kotimatka. Emme suinkaan lähteneet päätä pahkaa posottelemaan kotia kohden, vaan keräsimme kamppeet ja jatkoimme retkeilyä kotimatkaan yhdistettynä. Aluksi suuntasimme Reutuvaaran kämppäkartanoon. Ennen kämppää havaitsimme kolme metsoa tienposkessa. Arvokkaan rauhallisesti ne käveleskelivät metsän uumeniin. Hieman myöhemmin kivitasku keikisteli tien vieressä kiven päällä. Erämaan lintu, eli korppikin näyttäytyi meille. Aamusella saavuimme entisöidylle Reutuvaaran savottakämpälle. Kari oli alun perin ajatellut kämppää meidän majapaikaksi, mutta oli myöhemmin muuttanut suunnitelmia, lähinnä naisväkeä ajatellen. Kyllä tuossakin kämpässä olisi varsin eksoottista majailla. Kämppä on ns. kaksipäinen, jossa keskellä on keittiö ja päissä tuvat lavitsoineen. Olisihan siinä ollut hieman historian siipien havinaa. Kämpälle saapui majoittumaan pystykorvamiehiä eteläisestä Suomesta. Alkoihan seuraavana päivänä kanalintujen metsästyskausi. Etujoukon koiramiehen Hiace oli lastattu kattoa myöten täyteen retkivarusteita, mutta takaosassa olevista häkeistä kuikisteli neljä pystykorvaa, joista yksi oli muutaman kuukauden ikäinen pentu. Se saikin aikaan melkoisen säpinän nuorimman väen keskuudessa. Niinpä isäntä antoi pikkukoiran tytöille talutettavaksi. Koira sai hetkessä sellaisen jaloittelun pitkän automatkan jälkeen, että ei paremmasta väliä. Pian Kuvat omistaja Matti jo hätäili, Suopajärvi että koira taitaa saada uuden isännän ja laittoi sen takaisin häkkiin. Muutokset Matka jatkui ja tällä kertaa jo kotiin päin. Köröteltyämme muutaman pesimälinnustossa kilometrin, liihotteli piekana tien ylitse istahtaen kuusen latvaan, joten siinä ensimmäinen petolintu tällä retkellä. Sovimme, että pysähdymme vielä tulistelemaan sopivan paikan tullen. Ennen Martin kylää Leukkuhamaranvaaran mutkassa 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49

26 Ruskaretki Itä-Lappiin Pinnaralli Marjo Niskanen Kemijoen rannalta löytyikin mukavan oloinen, tulipaikalla varustettu rantalevike, jossa oli sopivaa hetkeksi pysähtyä. Joessa uiskenteli isokoskelo. Västäräkki käyskenteli joenrannassa. Matka jatkui. Seuraavana olikin vuorossa varislintujen esittäytyminen. Savukosken kirkonkylän tienoilla näyttäytyi harakka, Kemijärveä lähestyttäessä närhi ja varis. Kemijärvellä oli vuorossa varpushaukka, harmaalokki, ampuhaukka ja talitiainen. Retken loppupuolella pysähdyimme vielä yhteisesti Vikajärven levikkeellä, josta jokaisen autokunnan kotimatkat jatkuivat omalle taholleen. Tervolassa näytti lentelevän metsänraja yllä kurkiparvi, joka haeskeli laskeutumispaikkaa pelloille, jotka ovat niille olleet vuosittaisia kokoontumispaikkoja muuttomatkallaan. Odottelimme, kunnes ne olivat laskeutuneet muiden lajitovereiden sekaan, jolloin niitä oli kaikkiaan 169 päätä. Oli sunnuntai-ilta, kun olimme jälleen kotona. Matka oli sen verran pitkä, että yksi lisäpäivä olisi kyllä kulunut mukavasti. Herätyskello soi neljältä, eikä ollut yhtään vaikea pompata ylös kun on pinnarallista kyse. Aamukahvit juotiin, kamppeet autoon ja menoksi. Ralli alkaa klo 6.00 ja siihen mennessä meidän oli tarkoitus olla Martimojärvellä. Meillä oli suunnitelmissa saada Martimoaavalta kuikka, kaakkuri, metsälajeja ja suolajeja. Matkalla Alaniemeen ei tarvinnut bongata. Ajoimme suoraan parkkipaikalle, mistä polut lähtevät Martimoaavalle. Olimme puoli kuusi parkkipaikalla, eli aikataulussa. Pikkuhiljaa lähdimme kävelemään järvelle päin ja olimme juuri sopivasti muutamaa minuuttia ennemmin rannalla, Valkamassa. Siinä ehdittiin jo tuskailla että ei täällä ole mitään hyviä lajeja. Kello 6.01 meidät kuitenkin yllätti seitsemän kaakkuria jotka tulivat kiertelemään järven ylle ja sitten tuli tunne, että jospa tämä ralli sittenkin onnistuu. Muitakin hyviä lajeja saimme, kun tilhiä lensi yli ja kaksi kuikkaa laskeutui järvelle. Lähdimme kävelemään takaisin autolle päin ja metsäpolulla meille iloisesti järräsi rallin 30. laji, järripeippo, kello 7.07 eli ensimmäinen tunti oli jo kulunut. Autolle päästyämme pidettiin kahvitaukoa ja yhtäkkiä kuului kauempaa metsästä linnunlaulu, joka todella tärähti tajuntaan. Kellon näyttäessä 7.15 emme todellakaan olleet uskoa korviamme, sinipyrstö laulaa! Lintu jota olen itse aikaisemmin vain kuunnellut äänitteiltä enkä vielä koskaan aiemmin luonnossa kuullut, kaunista. Juoksimme kahvikupit kädessä tien toiselle puolelle metsänreunaan kuuntelemaan ja jos vaikka näkisimmekin sinipyrstön, mutta niin oli laulaja piilossa eikä näyttäytynyt meille. Jukalle sinipyrstöhavainto oli jo kuudes ja minulle siis ensimmäinen. Tiedotimme toisillekin havainnosta heti, mutta ilmeisesti muuttomatkalainen ei kauan samalla paikalla viihtynyt; laulua kuului vain 15 minuuttia. Kävimme pikku mutkan Sompujärvellä hakemassa fasaanipinnan. Sompujärveltä käännyimme takaisin Simoon päin. Lähellä Alaniemeä onnistuimme tähystelemään hyvin kaukana puun latvassa istuvan isolepinkäisen, 48 lajimme. Ajelimme Simon keskustan kautta Onkalonperälle, missä tavoitteenamme oli kuulla idänuunilintu, joka oli havaittu paikalla jo aiemmin. Kiertelimme reilun tunnin metsässä, mutta idänuunilintua ei kuulunut. Saimme kuitenkin paljon muita hyviä pinnoja mm. töyhtötiainen, urpiainen, punatulkku, puukiipijä ja mehiläishaukka. Simosta ajoimme suoraan Vähä Ruonaan, missä kaksi sirittäjää olikin äänessä juuri sopivasti. Seuraavat kolme tuntia oli tarkoitus viettää Tuhka-altaalla. Kävellessämme Tuhka-altaalle päin havaitsimme makeavesi-altaalla 71. lajimme, kalatiiran, kello Kiertelyssä Tuhka-altaalla aikaa kului paljon, koska sitruunavästäräkki pysytteli piilossa meiltä, mutta periksi emme antaneet. Ja lopulta sitruunavästäräkki näyttäytyi meille klo Tuhka-altaalta tuli ihan mukavasti lajeja pinnalistaan, kaikkiaan 23 lajia. Seuraavaksi Ajokseen, merimetson toivossa. Ajoksen kierroksella saimme vain merilokkipinnan. Eikä kulutettukaan sen enempää aikaa Ajokseen vaan lähdimme sitten kaupunkia kohden. Vanhalla lumenkaatopaikalla meitä ilahdutti etelään lentävä kottarainen joka oli rallin 96. laji. Kemin Kiikelistä yritimme saada mustapääkerttupinnaa, mutta aikamme haeskeltua luovuimme ja päätimme, ettemme enää jaksa etsiä, koska linnut eivät laulelleet kovin aktiivisesti tuohon vuorokaudenaikaan. Nyt tuntui että tarvis vähä taukoa ralliin. Ei muuta kuin auton keula kohti Keminmaata. Ja siinä ruokaa tehdessä tutkimme suunnitelmaamme, jonka olimme tehneet ennen rallia. Pohdimme, että minne sitä kannattaa Sirri vsk. 51

27 Pinnaralli suunnistaa seuraavaksi. Aioinpa vähän levähtääkin ruokatauon päälle, mutta Jukka oli toista mieltä ja sanoi että ei ole aikaa lusmuiluun! No eihän se auttanut kun lähteä etsimään Tornion Palosaaresta niitä nokkavarpusia. Nokkavarpusia ei näkynyt eikä kuulunut missään, niin päätimme ajella kaupunginlahdelle tiirailemaan olisiko siellä mitään uusia lajeja. Rallin 100. lajimme oli naakka Tornion kaupunginlahdelta kello Matkalla kaatopaikalle saimme lisälajeiksi Torpista pensaskertun, Sammalperästä peltosirkun ja metsäviklon sekä Pohjukasta merihanhen. Kaatopaikalta ei sitten herunutkaan yhtään uutta pinnaa! Joten päätimme seuraavaksi ajaa Leton satamaan jos vaikka uusia lajeja sattuisi tulemaan vielä listalle. Siinä katselimme jonkun aikaa merelle päin, niin yhtäkkiä edestämme lentää rallin 109. laji uivelo kello oli Nyt ei sitten ollut enää paniikkia tässä rallissa koska, edellisen vuoden lajimäärä oli ylitetty. Pinnaralli aikaa oli kuitenkin vielä runsaasti jäljellä. Ihmettelimme, että mihin nyt mentäisiin kun kaikki paikat on käytynä mitä suunnitelmassamme oli. Koska mm. pikkukuovi, mustaviklo ja metso puuttuivat, Jukan mielestä kannattaisi suunnata johonkin Tornion pohjoispuolelle. Pohdinnan tuloksena oli, että ajelemme Kantojärvelle, jossa Jukan muistin mukaan on suota rannoilla ja siis otollinen puuttuville lajeille. Kantojärvelle tultaessa saimme heti sen halutun lajin, järvellä kiertelevän mustaviklon! Kivijärveltä saimme yöllä kovalla etsiskelyllä myös pikkukuovin ja sitten auto kohti Kalkkimaata. Matkalla lauleli Karhakkamaassa peukaloinen. Kalkkimaan ja Lautamaan tienhaarassa lauloi tiltaltti ja samassa myös pohjantikka rummutteli. Nyt sopikin jo lähteä Alkunkarille päin purkutilaisuutta odottelemaan. Pysähdyimme Alkunkarin pohjoispuolen tornin parkkipaikalle juttelemaan sinne jo saapuneiden rallaajien kanssa. Siinä Jukka oli kuulevinaan mahdollisesti mustapääkertun laulua lehtokertun laulun lomasta, mutta lintu lopetti Pinnarallin tulokset: Marjo Niskanen ja Jukka Kivilompolo 117 Tommi Lankila ja Tuomas Lankila 109 Eero Salo-Oja, Kari Oittinen ja Kalervo Kujala 104 Jouni Ylipekkala Ja Hannu Sankila 93 Jouko Kärkkäinen, Eila Knuuti ja Lea Silvenius 92 laulamisen tai siirtyi kauemmaksi. Kävimme vielä Alkunkarin eteläisellä lintutornilla, josta ei lisälajeja tullut. Palasimme ennen ralliajan päättymistä toisen tornin parkkiin ja kuuntelimme välillä vauhdissa auton ikkunasta sitä mahdollista mustapääkerttua ja se varmistuikin! Olimme linnusta hipihiljaa ja saimmekin pimitettyä sen aika hyvin muilta tornille juuri tulleilta rallaajilta, vaikka se sitten kuului etäältä sitten sinne parkkipaikallekin. Nyt voitiin hyvällä mielellä kävellä lintutornille, joka toimi pinnarallin purkupaikkana. Jännittyneenä menimme kuuntelemaan miten muut ovat pärjänneet rallissa. Havaitsimme rallissa 117 lajia, josta jäi vielä harmittavasti puuttumaan mm. palokärki ja pyy sekä monia petolintuja kuten piekana, tuuli-, sinisuo-, kana-, varpus- ja hiirihaukka. Marjo Niskanen & mukana rallissa pikku-veli Jukka Kivilompolo Tornion-Haaparannan Kaupunginlahti Linnustonsuojelualue? Jouni Ylipekkala Tornion Kaupunginlahti on ollut yksi alueemme arvokkaimmista lintualueista. Kaupunginlahti on FINIBA-alue (Finnish Important Bird Areas) ja Oulun lääninhallitus rauhoitti Tornion keskustan ympärillä olevat vesialueet linnustonsuojelualueeksi jo vuonna 1931, myös Ruotsin puoleiset alueet on luokiteltu linnustonsuojelualueeksi. Kun På Gränsen-Rajalla alue ja Ikea oli rakennettu linnustonsuojelualueelle, oli toiveena että linnut saisivat sen jälkeen sopeutua rankasti rajoitettuihin pesintämahdollisuuksiin lahden rannoilla. Osittain niin kävi, kunnes keväällä 2011 aloitettiin lahden vedenpinnan raju säännöstely heti muuttolintujen saavuttua. Satojen linnunalkujen elämä päättyi veden alle jo toukokuussa. Pahiten kärsivät aikaisin munineet naurulokit, joiden kaikki pesät tuhoutuivat. Osa lokeista teki myöhemmin uusintapesyeen ja sai poikasia siivilleen. Laulujoutsenen pesä koki saman kohtalon kuin lokkien pesät ja joutsenpari tyytyi kahdestaan vartioimaan reviiriään loppukesän ajan aina lokakuulle asti. Silkkiuikut ja nokikanat menettivät myös pesänsä. Uhkaavasta pesätuhosta ilmoitettiin Tornion Kaupungille ja Lapin ELY-keskukselle, jo ennen kuin kaikki pesät olivat veden alla, mutta ilman minkäänlaista vastausta. Keväällä 2012 lahden tilannetta osattiin tarkkailla ja sama toistui jälleen, heti naurulokkien rakennettua pesät rannalle. Vedenpinnan nostaminen aloitettiin ja lokkien pesät tuhoutuivat, lukuun ottamatta noin 35 pesää Rajallakauppakeskuksen vieressä. Tässä vaiheessa asia oli ilmoitettu sekä Ruotsiin Norrbottenin lääninhallitukselle että Lapin ELY-keskukselle. Ruotsin suunnasta asiasta pyydettiin lisätietoa muutaman päivän sisällä, mutta Lapin ELY-keskuksesta ei ole kuulunut vielä mitään mennessä, huolimatta sieltä pyydetystä kirjallisesta vastauksesta. Ilmoitettu tapaus oli Luonnonsuojelulain rikkomus, koska lintujen pesiä tuhottiin tahallisesti ilman erittäin pätevää syytä. Tornion kaupungilta Norrbottenin lääninhallitukselle toukokuun 2012 lopulla lähetetyssä selvityksessä väitetään Kaupunginlahden vedenpinnan seuraavan Tornionjoen vedenpinnan muutoksia. Kaupunginlahden kanssa samassa vesisysteemissä olevalla Golfkentällä kevättulva ei näkynyt. Lahden vedenpintaan vaikuttaa eniten Näränperän tullin vieressä oleva pumppaamo, josta vettä pumpataan lahteen kahden putken kautta. Kesällä 2012 onnistui vain kaksi lahden 11:sta silkkiuikkuparista saamaan poikasia ja kolmas pari hautoi vielä Tästä myöhäisestä pesästä kuoriutui kaksi poikasta, joiden tulevaisuuden ennuste oli synkkä alusta alkaen. Nokikanoista kolme paria sai poikasia ja nuoria naurulokkeja lahdella nähtiin vain kolme yksilöä, luultavasti vain yhdestä pesästä. Naurulokkien pesät kauppakeskuksen vieressä tuhoutuivat myös veden alle. Joutsen onnistui nostamaan pesäkumpuaan veden noustessa niin, että se onnistui saamaan yhden poikasen kuoriutumaan, sekin tosin kuoli alle viikon ikäisenä. Birdlife Suomen vuoden lintulaji mustakurkku-uikku yritti rakentaa lahdelle pesää mutta vedensäännöstely tuhosi myös uikun kelluvan pesän. Pesiä on kahden viimeisen kesän aikana tuhottu jo yli 300 kappaletta ja Tornion Kaupungin tähän mennessä antamien selityksen perusteella säännöstelylle ei ole odotettavissa loppua. Asiasta ei ole vielä tehty tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta, mutta mikäli joku joutuisi korvaamaan kaikki tuhotut pesät, on korvaussumma merkittävän kokoinen. Tälle tarinalle ei onnellista loppua saatu, vaan kesän 2012 päätösnäytelmässä esiintyivät varikset, jotka nokkivat kuollutta, myöhäisimmän pesinnän silkkiuikun poikasta 22. lokakuuta, kun pakkanen oli jäädyttänyt Kaupunginlahden umpeen. Kaupunginlahti Matti Suopajärvi 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53

28 Kiikarissa Kiikarissa Jokimäki Jukka & Kaisanlahti-Jokimäki Marjaliisa (toim.) 2012: Rovaniemen pesimälinnusto. Lapin yliopisto, Arktisen keskuksen tiedotteita s. Paikallislinnuston vankka tietopaketti Millainen on linnusto 8011 km 2 :n suuruisella alueella, jonka metsäisiä maisemia halkovat Kemi- ja Ounasjoki rannoille keskittyneine asutuksineen ja jota pilkkovat lukuisat suot sekä toista tuhatta järveä? Tähän pyrkii antamaan vastauksen Rovaniemen pesimälinnusto - teos. Alueen linnusto tutkittiin vuosina Suurin osa pinta-alasta kartoitettiin 10 km x 10 km ruuduilla osana valtakunnallista lintuatlasta. Kaupungin keskustaajama-alueella tutkimus toteutettiin tarkemmalla 1 km x 1 km ruudustolla. Pesivän maalinnuston runsauden arviointi tehtiin linjalaskentojen avulla. Teoksen teksti kertoo lajien esiintymisestä, elinympäristöstä ja suojelusta sekä paikallisesti että koko Suomessa. Pesinnän varmuus kullakin ruudulla on esitetty kartoilla. Taulukoista löytyvät tiedot alueen 41 runsaimmasta lajista sekä Rovaniemen keskustaajaman ja kymmenen kylän linnustosta. Hienot valokuvat jokaisesta lajista koristavat sivuja. Julkaisun parasta antia ovat tiedot Rovaniemen keskustaajamien linnustosta. Aikaisemmat tutkimukset, joista varhaisimmat on tehty 1968, ovat antaneet hyvän pohjan arvioida asuinalueilla viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia. Runsaimpien lajien koko alueella tapahtuneita muutoksia 1980-luvulta nykyaikaan on arvioitu linjalaskentojen pohjalta. Kaipaamaan jäin yksityiskohtaisempaa tietoa lajien runsaudesta parhaimmilla järvillä, soilla ja jokivarsilla sekä monia kirjallisuusviitteitä, joiden avulla kiinnostuneilla olisi ollut mahdollista tutustua lisää Rovaniemen seudun vanhempaan lintututkimukseen. Rovaniemen pesimälinnusto - teos on merkittävä tietopaketti, joka aikaisemmin julkaistujen Kemin ja Oulun pesimälinnustojen kanssa antaa monipuolista tietoa Pohjois-Suomen pesimälinnustosta. Toivon sen kannustavan tutkijoita suuntaamaan kulkunsa myös tutkimattomille alueille, erityisesti soille, joiden linnusto on kaikkein uhanalaisinta. Pentti Rauhala Mustapäätaskusta kolme lajia Mustapäätasku jaettiin vuoden 2011 lopulla kolmeen eri lajiin: itäiseen sepeltaskuun (Saxicola maurus), läntiseen mustapäätaskuun (Saxicola rubicola) ja afrikkalaiseen sisarlajiin Saxicola torquatus, jolle ei vielä vahvistettu suomenkielistä nimeä. Mustapäätaskun levinneisyys ulottuu Atlantin rannikolta Keskija Etelä-Euroopan halki Kaspianmerelle. Sepeltaskun levinneisyys sijoittuu Länsi Venäjältä halki Aasian ulottuvalle alueelle. Molempia lajeja on tavattu Suomessa. Mustapäätaskun ja sepeltaskun erottaminen voi olla hankalaa. Mustapäätaskukoiraiden yläperä voi olla melko laajalti valkoinen. Keskeisin ero löytyy pisimpien pyrstön yläpeitinhöyhenten väristä ja kuvioinnista. Mustapäätaskukoirailla näissä höyhenissä on tumma ruskehtava kärki ja usein tummaa ruotijuovaa. Sepeltaskukoirailla höyhenten keskustat eivät eroa muusta yläperän kuvioinnista, mutta höyhenissä voi olla okran sävyä. Eroa on myös siiven alapeitinhöyhenissä ja kainalohöyhenissä. Mustapäätaskulla alue on yleensä harmaa, mutta sepeltaskulla se on yhtenäisen musta muodostaen voimakkaan kontrastin vaaleisiin siipisulkiin. Naarailla selkeimmät erot ovat päässä ja yläperässä. Mustapäätaskulla pää on tummempi ja myös kurkku on usein tumma. Yläperä on ruskea ja höyhenten keskustoissa on ruotia pitkin kulkevia viiruja. Sepeltaskunaarailla yläperä on laajalti vaalea, selkeästi muusta yläpuolesta poikkeava. Sepeltaskuja on määritetty Suomessa vuoden 2010 loppuun mennessä 236 yksilöä. Vanhin tieto on vuodelta Havainnot painottuvat syksyyn, sillä niistä lähes puolet on elo-joulukuulta. Puolet syyshavainnoista on lokakuulta. Sepeltaskun pesintä on varmistettu Suomessa neljä kertaa. Kemi-Tornion alueella lajia ei ole tavattu. Mustapäätasku tavattiin ensi kerran Suomessa Vuoden 2010 loppuun mennessä lajista on kertynyt havaintoja 71 yksilöstä. Niistä 64 yksilöä on tavattu keväällä, ja havainnot ovat noin kuu- kauden sepeltaskua aikaisempia. Kemi-Tornion alueella mustapäätasku havaittiin Kemin Pajusaaressa. Kirjallisuus: Lehikoinen, A. & Lampila, P. 2012: Mustapäätasku pilkottiin - mistä uudet lajit tunnistaa? - Linnut 47: Kärkkäinen, J., Oittinen, K. & Rauhala, P. 2000: Mustapäätasku Kemissä. - Sirri 25: 56. Pentti Rauhala Xenuksen pitkäaikainen jäsen Tornion Karungissa asuva Valde Aho on julkaissut CD-levyn, jolla hän haluaa kertoa, mitä luonto voi parhaimmillaan ihmiselle tarjota. Luontokokemukset ovat jo pitkään olleet pääaiheena myös hänen runoissaan, joita on painettu usean kirjan verran. CDlevyllään Valde yhdistää runonsa ja äänitteensä kertomaan luonnon sanomaa. Linnut ovat olleet Valdelle tärkeitä ystäviä vuosikymmenien ajan. Jo poikasena hän kiinnostui niistä ja luonnosta laajemminkin ollessaan isän kanssa metsätöissä. Kiinnostus on säilynyt vuosikymmenien ajan niin, että edelleen lintuja ja niiden ääniä tallentuu muistoksi retkistä. Runoista suurin osa kuvaa luonnon heräämistä talvisen hiljaiselon jälkeen. Pääosaa näyttelevät kymmenet linnut, joiden elämästä kuullaan välähdyksiä. Runoja ja taustalla kuuluvia ääniä seuratessa on helppo kuvitella Valde istumassa mättäällä luonnon keskellä kaukana kiireisestä maailmasta. Erityisesti mieltäni sykähdytti kuvaus metson soitimesta, jota nykyisen kuulee valitettavan harvoin. Pöllöhäät - äänite on täynnä luonnossa koettuja elämyksiä. Sen avulla voi opetella myös kymmenien lintujen ääniä. Runoja ja taustalla laulavia lintuja ja niiden konserttia kuunnellessa voi kuvitella Valden tunnelmia: ei ihmiselämässä parempaa olla voi. Pentti Rauhala Mustajalkatylli Kemissä Ajelin töihin kylmässä ja sumuisessa säässä kohti Veitsiluodon tehdasta. Olin liikkeellä hyvissä ajoin, ja hetken mielijohteesta päätin käydä tarkastamassa Ajoksen uimarannan. Ranta oli ensi vilkaisulla lähes autio. Todella kylmä usvainen tuuli puhalsi mereltä ja meni farkuista läpi. Huomasin kuitenkin pian yksinäisen tyllin reilun 50 metrin päässä rannalla. Väritys oli väärähkö ja otin linnusta muutaman kuvan. En tässä vaiheessa innostunut linnusta sen kummemmin, osittain siksi, että olin liian monta kertaa aiemmin hairahtunut luulemaan perustyllejä joksikin paremmaksi. Hiippailin lähemmäksi ja otin lisää kuvia, kunnes lintu lopulta juoksi läheisen niemekkeen taakse. Tämän jälkeen huomioni keskittyi lähelle ilmaantuneeseen lapinsirriparveen, joka kesynä antoi kuvata itseään muutaman metrin päästä, kunnes lopulta oli pakko lähteä töihin. Kiireinen työpäivä vei mennessään ja kuvattu outotylli muistui mieleen vasta seuraavana päivänä töissä. Väritys ei lintuoppaan ja nettikuvien perusteella sopinut mihinkään muuhun kuin mustajalkatylliin. Lähetin pari kuvaa «luottotunnistajalleni» Taavetin Harrille Ouluun, josta hetkeä myöhemmin tuli varmistus onnitteluineen - mustajalkatyllihän se! Jälkikäteen harmitti, että en ollut tarkistanut kuviani heti, jolloin hyvä mahdollisuus linnun bongaamiseen olisi tarjoutunut muillekin harrastajille. Seuraavana päivänä noussut merenpinta oli peittänyt suurimman osan rantalietteistä ja lintu oli tiessään. Onneksi muutama muukin paikallinen harrastaja kuitenkin pääsi linnun näkemään. Jukka Hautamäki Mustajalkatylli Jukka Hautamä- Mustajalkatylli Jukka Hautamäki 54 Sirri vsk. 55

29 Heinäkuisena aamuna, , Eino Aho huomasi pihapuussa oudon linnun, joskin entuudestaan tutun, kiipeilevän lehtikuusen runkoa ylös ja alas, PÄHKINÄNAKKELI! Edellinen kesähavainto pähkinänakkelista Xenuksen alueelta on heinäkuulta 1997 Kemin Sotisaaresta ja talvihavainto tammikuussa 2011 Tornion Kirkonmäeltä. Pähkinänakkeli kävi muutaman päivän lintulaudalla keräämässä tarjolle laitettuja pähkinöitä, vain varhain aamulla. Pari päivää oli väliä ettei lintua havaittu lainkaan, kunnes se ilmestyi jälleen 30.7, minkä jälkeen rukintapaikalla esiintyminen vakiintui useaan kertaan päivässä. Viimeinen havainto pähkinänakkelista oli Sitä ennen lukuisat Xenuksen jäsenet ennättivät havaita linnun, mutta muutamalle havainnoitsijalle lintu ei suostunut näyttäytymään useammastakaan katselukerrasta huolimatta. Tiirasta havaintoja tarkistaessa ei heinä- elokuulta ollut koko Suomessa kuin muutama havainto jotka keskittyivät kaakkois-suomeen, Venäjän rajan läheisyyteen sekä Ahvenanmaan saaristoon. Pähkinänakkelin esiintymi- Pähkinänakkeli Pekka Aho Kiikarissa Harvinainen kesävieras nen Tiira- havainnoissa lisääntyi syyskuun loppupuolelta. Lähimmät havainnot loppuvuodesta ovat Lokakuussa Kokkolassa ja marrasjoulukuussa Sotkamossa ja Kuusamossa. Pekka Aho Värirenkaiden kertomaa Värirengastettuja lintuja havaitaan säännöllisesti, mutta usein jää epävarmaksi mitä värejä oli käytetty tai kummassa jalassa mikin värirengas oli. Seppo Rintala onnistui kuvaamaan Tornion Raumonjärvella suokukon, jonka jaloissa oli useita värirenkaita. Näissä renkaissa ei ollut numeroita vaan eri värit muodostavat koodin, jonka rengastaja on määritellyt. Laitoin tiedot eteenpäin rengastustoimistoon, ja kun värit kummassakin jalassa olivat tarkoin selvillä, oli linnun rengastustapahtuman tiedot melkoisella varmuudella saatavissa jostain päin maailmaa. Linnulla oli oikeassa jalassa nilkassa sininen rengas, valkoinen lippu ja keltainen rengas ja vasemmassa jalassa kaksi keltaista rengasta ja lisäksi oikeassa jalassa oli ylimpänä nilkan yläpuolella normaali metallirengas. Renkaiden värit näkyivät selvästi, eikä ollut pelkoa väärin tulkitusta väristä. Usein on havaittu että väreillä on taipumus muuttua lintujen rämpiessä vuosia erilaisissa lietteissä, niin että keltaiset haalistuvat ja valkoiset renkaat kellastuvat. Myöhemmin sain sähköpostiini viestin Jos Hooijmeijer nimiseltä herralta, joka totesi kyseisen yli kaksi kalenterivuotta vanhan suokukko-koiraan rengastuksen tapahtuneen samana keväänä Hollannissa Nijhuizun Monnikeburen polder nimisessä paikassa. Paikka näkyy sijaitsevan Amsterdamin koillispuolella ja linnuntietä matkaa sinne kertyy lähes 2000 kilometriä. Kuvattu lintu oli merkitty neljällä värirenkaalla ja lipulla ja tällä kyseisellä yksilöllä olivat kaikki em. hilut tallessa, vaikka usein niistä joitain irtoaa vaikeuttaen yksilön määritystä. Hollantilaisella logiikalla oli värikoodiksi saatu W6YY- BY. Suokukkojen värirengastus on Groningen yliopiston projekti, jossa oli rengastettu suokukkojen lisäksi myös mustapyrstökuireja vuodesta 2004 lähtien. EU:n mustapyrstökuireista noin 80% pesii Hollannissa. Suokukkoja talvehtii Afrikassa mutta osa talvehtii niinkin pohjoisessa kuin Hollannissa. Noin 4000 suokukkoa on värirengastettu projektin aikana ja tutkimus on tuottanut tulosta, koska jo 6600 havaintoa yli 300 henkilön toimesta ja 18 eri maasta on ilmoitettu näistä merkityistä linnuista. Jouni Ylipekkala Pähkinänakkeli Pekka Aho Suokukko Seppo Rintala Antti Tolonen ja NATNET-Life hanke Lapissa Kari Oittinen -Antti Tolonen, mistä alkaen olet ollut Lapin Ely-keskuksen Kemin toimipisteessä töissä? -Aloitin helmikuun 2012 alussa -Kenen palveluksessa nyt olet ja mikä on toiminta-alueesi? -Olen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli Elykeskuksen palveluksessa. Toimintaalueenani ovat Lounais-Lapin kunnat Simosta Ranualle, Rovaniemelle ja Ylitorniolle. -Mitä teet töiksesi? -Työskentelen EU Life+ -rahoitusohjelman NATNET LIFE+ -hankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa luonnon monimuotoisuutta Lounais-Lapin alueella osana vuonna 2008 käynnistynyttä METSO ohjelmaa. Käytännössä se tarkoittaa uusien luonnonsuojelualueiden perustamista, metsien ja soiden ennallistamista sekä luonnonhoitotöitä. Hankkeessa metsänomistaja voi vapaaehtoisesti suojella omistamiaan arvokkaita elinympäristöjä ja hän saa toiminnasta puunmyynnin korvaavat tulot verovapaina. -Millaisia linjauksia tai periaatteita suojelukohteille Etelä- Lapissa on asetettu ja miksi? -Peruslähtökohtana on Metsoohjelman valtakunnallisesti hyväksytyt metsäiset elinympäristöt. Tyypillisiä METSO-ohjelmaan soveltuvia elinympäristöjä Lounais-Lapin alueella ovat mm. lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, puustoiset suot, metsäiset kalliot ja louhikot sekä maankohoamisrannikon metsät. Metso-ohjelman rahoitus on suunnattu nimenomaan metsäisten kohteiden suojeluun. Lounais-Lapin eli ns. Lapin kolmion alueella on valtakunnallisestikin erittäin rikas kasvilajisto, johon kuuluu useita vaateliaita lajeja esimerkkeinä vaikkapa neidonkenkä ja tikankontti, joten alueen kohteilla on laajempaakin merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. -Paljonko siellä on tähän mennessä tarjottu kohteita Kemi-Tornion seudulta? -Projektialueeltamme on vuoden alusta saatu noin 160 maanomistaja-aloitetta, yhteispinta-alaltaan yli 8000 hehtaaria. -Millaisia kohteita tältä seudulta tarjotaan suojeltavaksi? -Kohteiden kirjo on laaja käsittäen lähes kaikkia Metso- elinympäristöjä. Pääosa tarjotuista kohteista on kangasmetsiä ja puustoisia soita. Kohteita ei tavallisesti tarjota suoraan suojeluun, vaan maanomistaja pyytää selvittämään tilallaan mahdollisesti olevat kohteet ja päättää sen jälkeen haluaako asiassa edettävän ja millä tavalla. -Ovatko kohteet mielestäsi hyviä ja edustavia? -Kun tehdään alustavia selvityksiä, joiden kohteena ovat kokonaiset tilat on selvää, että ne sisältävät kaikentasoisia kohteita. Lähes kaikilta tiloilta on kuitenkin löytynyt myös Metso-kriteerit täyttäviä kuvioita. -Onko kohteissa linnuston kannalta merkittäviä alueita? -Käsittääkseni kaikki suojeltavat luonnontilaiset tai ennallistettavat kohteet tarjoavat hyviä elinympäristöjä eri lajeille. Metso-ohjelmassa pääasiallisia hyötyjiä ovat varmaan ns. vanhojen metsien lajit sekä kolopesijät. Lisäksi soiden suojelulla ja ennallistamisella saadaan parannettua esimerkiksi riekon elinympäristöjä.lehdoissa ja runsaslahopuustoissa metsissä pesii usein myös petolintuja ja tikkoja. Projektimme osana laaditaan myös perinteisen metsäsuunnitelman korvaavia luonnonhoitosuunnitelmia, jossa maanomistajille esitellään vaihtoehtoisia metsänkäsittelysuosituksia joiden noudattamisella on merkitystä myös linnuston kannalta. Kari Oittinen 56 Sirri vsk. Sirri vsk. 57

30 Kansikuvan tarina: Törmäpääskykolonia tuulihaukan ruokapaikkana Kansikuvan tarina: Tormäpääskykolonia tuulihaukan ruokapaikkana Ennen juhannusta 2012 sain Putkosen Karilta hyvän törmäpääskyvinkin. Paikka oli Torniossa Laivakankaan soramontulla ja kohdassa, johon hyvin pääsi autolla aivan viereen. Rintuuksen korkeus oli vain alle 4 metriä, joten kuvaamista ei tarvinnut ajatella liian yläviistoon. Koska kuvaaminen olisi pesäkuvausta, päätin olla varovainen. Laji ei ole ollenkaan arimpia, mutta eettisesti pesäkuvaaminen ei ole suositeltavaa. Ensimmäisen koekuvauksen tein 24.6, jolloin moni pari oli peränrakentamispuuhissa ja teki pystyseinämään reijän alkuja. Paikalla ei ollut viimevuotisia reikiä. Osalla oli jo valmiimpia pesänalkuja ja sain kuvatuksi kaksikin parittelua. Kun kuvausohjelmaani kuului tuolloin joutsenen elämä keväästä syksyyn, oli tämä kohde mukavasti matkan varrella mennessäni monelle kuvauspaikalle. Niinpä pistäydyin pesillä säännöllisesti kahdesti viikossa. Kerralla kuvasin tunnin, pari - vähän valaistusolosuhteista riippuen. Turhan usein pilvet nousivat ja kuvaus keskeytyi valon puutteeseen. Pääskysen lentokuvat vaativat todella paljon valoa. Kun pesintä edistyi, päätin ottaa kuvia, joissa pesäkoloista kurkistaa päitä ja niitä kohti lentää emolintuja. Kerta kerralta tämä tuli hankalammaksi. En tunne törmäpääskyn sielunelämää, mutta kuvittelin, että poikasilla oli vain jotenkin mukavampaa kolon perällä. Heinäkuun 14. yllätyin, kun kimeän äänen sekaan pääskyt päästivät varoitusääniä tsrrr-tsrrr ja rintuus tyhjeni hetkessä linnuista. Ylitseni vilahti punaista ja samalla näin etsimessä äksöniä. Painoin laukaisinta ja kotona tajusin, että tuulihaukkauros oli ajanut aikuista törmäpääskyä takaa ja se meni pesäkoloon turvaan. Haukka jäi vaille saalista. Kuva ei ole dramaattinen, mutta pidin tapahtumaa kesän parhaana, lähes tuhannen taalan paikkana. Livenä oli mahdotonta tunnistaa lintua tuulihaukaksi. Seuraavan kerran kuvaisin paikalla puolen viikon kuluttua Lyhyen kuvaamisen jälkeen kuulin niskan suunnasta tutun kikikiki -äänen. Tiesin heti odottaa tuulihaukan vierailua. Samassa lintu syöksyi ylitseni pesäkolon suulla olevien poikasten kimppuun. Koska asetukset olivat valmiina juuri tähän kohtaan, tuli tapahtumasta kuvia vajaan sekunnin ajan. Linnut näkyivät teräviä ja kokonaisina. Tuulihaukan saalis pakeni pesäänsä, mutta naapurit töllistelivät maailman menoa, kun emot eivät ehtineet varoittaa. Kuvaussession lopulla samainen rengastettu tuulihaukkauros kävi hakemassa kololta poikasen. Kamera oli suunnattu silloin toisaalle. Linnun taktiikkana oli lähestyä maanpintaa nuollen ja nousta äkisti pesille eikä ollenkaan lekuttamalla, mihin olin tottunut. Tuulihaukan erikoinen ruokavalio oli seurausta huonosta myyrätilanteesta. Heinäkuun 20. kuvaustilanteeseen tuli vanha varpushaukkauros, joka pyrki pesäaluelle, mutta sai emot niskaansa ja karkotettiin tiehensä. Heinäkuun 22. aikaisemmin kuvaamallani tienoolla muutaman neliön alalla ei ollut yhtään asuttua pesää. Kymmenen metrin päässä oli poikaspesiä, joiden ruokkiminen sai aikaan miellyttävää sirinää. Yhtään poikasta ei näkynyt aukoilla ja kuvaaminen oli kovin yksitoikkoista. Elokuun vaihteessa tuntui, että pääskyjä oli päätynyt aterioiksi paljonkin ja reijät olivat autioituneet, mutta myöhemmin osoittautui että näkyvien lintujen väheneminen johtuikin uusitapesinnästä, emot olivat taas hautomassa. Nyt linnut tuntuivat reagoivan kaikkeen kookkaaseen lentävään. Muun muassa korkealla aurassa yli lentävät harmaalokit saivat käyttäytymisen muuttumaan. Elokuun 8. olin jälleen kuvaamassa ja näin sivusilmällä jalohaukan lentävän pesien ohi, mutta lajin tunnistus ei onnistunut. Tunnin kuvaamisen jälkeen linnut poistuivat pesältä yhtaikaisesti ja nousivat muutaman kymmenen metrin korkeuteen pyöriskelemään tiiviissä muodostelmassa. Saatoin katsella niitä kattoikkunasta. Ääniä ei kuulunut. Lopetin kuvaamisen ja kotimatkan alussa näin muuttohaukan poistuvan paikalta. Falcojen ohilentoja näkyi usein, mutta lajia en päässyt näkemään, kun tilanteet olivat hetkessä ohi ja mielenkiinto etsinnäkymässä olin jälleen kuvaamassa kirkkaan auringonpaisteen innoittamana. Läheisen sähköpylvään nokkaan pysähtyi tuulihaukkauros. Se sai välittämästi niskaansa kymmenien pääskysten parven, jotka varoitushuutoa toistaen ajoivat tunkeilijan hyökkäillen tiehensä. Pian satapäisen yhteistön aikuiset hyörivät poikasia syöttäen. Tämän jälkeen alkoivat poikaset lähteä pesästään ja kuvattavaa riitti. Petoja ei näkynyt kuvaussektorilla kävin laajemmin maastossa katsastamassa seuraava kesän mahdollisia kuvauspaikkoja ja löysinkin puolenkymmentä koloniaa siltä varalta, että tämänkesäinen tuhoutuisi soranoton seurauksena. Etäämmältä kuvauskoloniassa ei näkynyt lintuja ja päätin tarkkailla tilannetta rauhassa. Kiikariin osui heti reikien takamaastossa kelon latvassa istuva muuttohaukka, joka tovin kuluttua poistui itään. Alueella pyörähti myös tuulihaukka. Elokuun 30. päätin käydä cloussaamassa tämän tarinan. Alkuunsa oli pesän tienoolla aivan hiljaista. Sitten alkoi pesältä kuulua poikasten sirinää ja kaksi aikuista pyöri taivaalla. Samassa urostuulihaukka istuutui viereisen sähkötolpan nokkaan hetkeksi tähystämään. Huolimatta alkuaikoijen hurjista tilanteista ja masentavista havannoista oli pesimätulos kuitenkin jotakuinkin normaali. Emot puolustivat lopulta pesiään ärhäkkäästi ja petojen hyökkäykset olivat tuloksettomampia, mitä pitemmälle pesintä eteni. Varoitusäänet tehosivat paremmin ja poikaset pakittivat kolojen perille jo ensimmäisistä tsrrr-tsrrr -merkeistä. Rutiininomaiseksi tarkoitettu kuvaussessio alkoi kerta kerralta kiinnostaa yhä enemmän tarkkailumielessä ja kokonaisuutena se jätti hyvin mieliinpainuvan luontoelämyksen, jossa riittää muistelemisen aihetta pitkään. Seppo Rintala Tuulihaukka ja törmäpääskyt Seppo Rintala 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59

31