irri uosijulkaisu vsk.
|
|
- Aurora Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 irri uosijulkaisu vsk.
2 SIRRI 29. VSK KEMIN LINTUHARRASTAJAT XENUS RY. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Keskuspuistokatu 21 Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: Internet: Julkaisija: Kemin lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällys Uutta puhtia lintuharrastukseen... 3 Kari Oittinen Lintuhavaintoja: Syksy Pentti Rauhala Talvi Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Kesä Juha Ylimaunu Petokatsaus Pekka Suopajärvi Metsähallituksen seurantavastuulajit Tuomo Ollila, Matti Mela, Pekka Sulkava & Timo Laine Simon Käärmeaapa Pentti Rauhala Joutsenvuosi 2004 Kemin Tornion seudulla Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala Xenuksesta kuudes jäsen tohtoriksi 44 Kari Oittinen Taviokuurnien kunto alenee ankarassa pakkasessa Petri Suorsa & Matti Suopajärvi Onko Lapin sääksikanta arvioitua suurempi? Pekka Suopajärvi, Matti Suopajärvi & Antti Aholainen Pesikö punajalkahaukka Kemissä? 54 Juha Ylimaunu Metson elinympäristöt metsämaisemassa ja metsien käsittelyssä Lauri Karvonen Kiikarissa Kansikuva: Helmipöllö Jouko Kärkkäinen Taitto: Pekka Suopajärvi Painopaikka: Oy Fram Ab Painosmäärä: 300 HALLITUS 2005 Jouni Ylipekkala (pj.) * Åkargränd 10, S Haaparanta 7 jouni.ylipekkala@telia.com ( , Jouko Kärkkäinen (vpj.) * Moisionkatu 1, Kemi 7 jouko.karkkainen1@luukku.com ( , Kari Oittinen (siht) * Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi 7 kari.oittinen@te-keskus.fi ( , Susanna Ikola * Kivirannantie 13-15, Tornio 7 susanna.ikola@humak.edu ( Tuomo Karplund * Ristikankaankatu 41, Kemi 7 tuomokarplund@hotmail.com ( , Kalervo Kujala * Vakkurintie 19, Kemi ( Jouni Kärkkäinen * Pekkalankatu 7, Kemi 7 jouni.karkkainen61@luukku.com ( Pentti Rauhala * Juntonkatu 4 as.20, Kemi 7 pentti.rauhala@kolumbus.fi ( , TOIMIHENKILÖT 2005 Aluevastaava Jouni Ylipekkala * Katso yllä Petovastaava Pekka Suopajärvi * Pihatie 15 A, Oulu 7 pekka.suopajarvi@luukku.com ( Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva * Kyllikinraitti 1 B 7, Kemi 7 raimo.koskenkorva@kolumbus.fi ( Aluerariteettikomitea & havaintotoimikunta Tuomo Karplund * Katso yllä Pentti Rauhala * Katso yllä Juha Ylimaunu * Kalkkinokantie 21 B 8, Kemi 7 juha.ylimaunu@kotikone.fi ( Jouni Ylipekkala * Katso yllä JÄSENMAKSUT 2005 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 13 Vuosikirja Muut 10 Lintulehtipaketissa 5 Perheenjäsenet 2 2 irri vsk.
3 utta puhtia lintuharrastukseen intuharrastus on joutunut sopeutumaan tämän päivän kovaan ja armottomaan kilpailuun harrastajista. rityisen ankaraa kilpailua käydään uusien harrastajien ja nuorten sieluista. alastus, metsästys, partio ovat vanhastaan tuttuja nuorten harrastuksia. ietokonepelit, surffailu, netti ja muut nykyajan ilmiöt ovat usein vetäneet pitemmän korren. rheilun vahvuutena on ollut hyvin järjestetty seuratoiminta, ohjaus ja valmennus. rheilijoilla on lisäksi käytössään kunnon tilat. ilti urheilupiireissäkin itketään, että porukkaa ei tule riittävästi mukaan. aasteita siis riittää muilla, mutta varmasti myös meillä. utta onko meillä keinoja uudistaa toimintaamme? intuharrastusta on totuttu pitämään miesvaltaisena luontoharrastuksena. intujen tarkkailijat, bongarit ja rengastajat ovat olleet lähes pelkästään miehiä. asvipuolella sen sijaan on aina ollut paljon myös naisia. osin ovathan naiset ruokkineet lintuja ainakin yhtä innokkaasti kuin miehet. utta aika muuttuu skoseni: nyt männyn latvan sääksenpesällä kiikkuu naisia siinä kuin miehiä, tai toiset naiset rypevät upottavilla soilla muuttohaukkojen perässä. ongaripiireissä on sielläkin kunnostautunut moni nainen, ja yhdistysten retkillä ja kerhoilloissa on yhtä paljon naisia kuin miehiä. eillä on kehuttu sillä, että sakissamme ei ole bongareita, mutta onko se kehumisen aihe? ongaus on siinä lintuharrastusta kuin muukin, ja kehittäähän se lintujen tunnistusta aivan erinomaisella tavalla. ervetuloa siis bongarit joukkoomme! emin seudun lintuharrastus on taaplannut tasaisella tyylillä: jäsenmäärä on pysytellyt sitkeästi noin 120:ssa. äistä naisia on lähes saman verran kuin miehiä. utta on tapahtunut muutostakin: porukka on meillä ikääntymässä. uoria tulee entistä vähemmän mukaan tai jos tulee, niin he häipyvät etelään opiskelemaan ja jäävät sille tielleen. iten saisimme ukkoontumisen estettyä? iime vuosikokouksessa valittiin yhdistyksen hallitukseen uusia jäseniä, nyt ensi kerran myös naisia. amassa yhteydessä päätettiin toteuttaa uudentyyppistä toimintasuunnitelmaa. usi toimintasuunnitelma kattaa nyt tarkkaan koko vuoden tapahtumat, vain päivämäärät päätetään ja ilmoitetaan jäsenille myöhemmin. ähän saakka on ollut viikkopalaveri joka viikon perjantai-iltana alkaen klo 19 toimitilassa ( eskuspuistokatu 21, emi) kesäkuukausia lukuun ottamatta. ämä käytäntö jatkuu edelleen. erjantaipalavereissa otetaan nyt joka kuukaudelle jokin lintuteema, joka avataan kuukauden ensimmäisenä perjantai-iltana. eema toteutetaan niin, että joku kokeneempi harrastaja on vuorollaan kertomassa ja esittelemässä tiettyä aihetta. än voi käyttää apunaan itse valitsemiaan avustajia. arkoitus on käydä läpi vuoden mittaan koko lintuharrastuksen kirjo ja avata aivan uusia näkökulmia. ämä kuun ensimmäiset perjantait ovat erityisen hyödyllisiä uusille harrastajille, mutta ne toivottavasti verestävät myös vanhempien siskojen ja veljien muistia. ka perjantaista ilmoitetaan lehdissä, jotta tilaisuuteen osattaisiin tulla ja tuoda sinne kaveritkin. ammikuussa aloitimme lintuharrastuksen esittelyllä ja havaintojen teolla, helmikuu on omistettu lintuvalokuvaukselle, maaliskuu harrastusvälineille ja lintupaikoille. uhtikuussa tutustumme lintujen muuttoon ja teemme linturetkiä, ja toukokuun aiheena on lintujen pesintä. esä-elokuu on kiireistä maastoaikaa, jolloin virallista teemaa ei ole, mutta lintujen pesintätutkimukset, rengastukset ja retket pyörivät silloinkin. ukaan pääsee taatusti kesälläkin. yyskuussa on vuorossa lintujen syysmuutto, lokakuussa tehdään pönttöjä ja aloitetaan lintujen ruokinta. arraskuu on omistettu lintujen rengastukselle ja joulukuu talvilintulaskennoille. usi toimintasuunnitelma kannattaa ehdottomasti säilyttää. amalla uudet harrastajat saavat tietoonsa monen konkarin nimet ja osoitteet, joihin voi ottaa yhteyttä ja joiden kanssa voi lähteä linturetkelle. eidän täytyy uudistaa toimintaamme jäsenten haluamaan suuntaan, ja siihen me tarvitsemme teidän apuanne ja harrastajien vinkkejä. skomme, että lintuharrastus kyllä hakkaa kiinnostavuudessaan monen muun harrastuksen. ulkaa siis mukaan, kertokaa toiveistanne, osallistukaa ja tuokaa uusia tuulia. ari ittinen irri vsk. 3
4 Yksi lintuvuoden merkkitapahtumista, merikihun paluu Pentti Rauhala Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Syksy 2003, talvi , kevät ja kesä 2004 Pentti Rauhala, Tuomo Karplund, Jouni Ylipekkala & Juha Ylimaunu Tähän yhteenvetoon on koottu Kemin Tornion seudun lintuhavainnot syksystä 2003 kesään Työnjakomme oli seuraava: PR vastasi syksystä, TKa, talvesta, JTY keväästä ja JY kesäkatsauksesta. Kirjoittajien vieno toive olisi, että yhdistyksen sähköisen havaintolomakkeen käyttö yleistyisi ainakin enemmän havaintoja palauttavien keskuudessa. Lomakkeen käyttö nopeuttaisi katsausten tekoa ja vähentäisi havaintoihin jäävien virheiden ja puutteiden määrää. Lomaketta saa kirjoittajilta ja yhdistyksen internet-sivuilta. Paljon lintuja syksyllä 2003 Kaunis kesä antoi syyn odottaa rikasta lintusyksyä, eikä toiveissa tarvinnut pettyä. Lintuja oli runsaasti ja muutamat harvinaisuudet maustoivat lintujen seuraajien mieliä. Syksyn sää Syyskuu alkoi koleasti, mutta sitten seurasi viikon kestänyt kesäisen lämmin jakso. Kuukauden lopussa pakkasyöt peittivät maan kuuralla. Kuun keskilämpötila jäi hieman normaalia korkeammaksi. Sadetta saatiin selvästi tavallista vähemmän. Lokakuu oli asteen verran normaalia kylmempi ja hieman keskimääräistä kuivempi. Ensi lumi valkaisi maan , mutta maa oli jälleen paljaana. Marraskuun alkupuoli oli niin lämmin, että kuukauden keskilämpötila kipusi lähes 3 astetta normaalia korkeammaksi. Niin lauhoja marraskuita sattuu noin joka neljäs vuosi. Kuun korkein lämpötila Suomessa mitattiin yllättäen Kemissä, missä 7. päivä mittarit näyttivät 10 astetta. Sademäärä oli edelleen normaalia pienempi oli lumipyrypäivä, mutta vesisade sulatti lumen. Pysyvästi maa peittyi lumivaippaan vasta Paljon lintuja myöhäisiä havaintoja Joutsenen, merihanhen ja kurjen määrät kasvavat vuosi vuodelta. Joutsenia havaittiin jo yli 3000, joista yli 2000 samana päivänä Karunginjärvellä. Toiseksi parhaan kerääntymisalueen Oravaisensaaren joutsenmäärä jäi tavallista 4 irri vsk.
5 vaatimattomammaksi, enimmillään vain 176:een. Joutsenten seurassa oli tuttuun tapaan tuhansia sorsia. Kurkienkin yhteismäärä lähestyi 3000:ta. Parhaita kerääntymisalueita olivat Tornion Aapajoen, Karungin ja Arpelan sekä Tervolan Palonperän pellot, joissa kaikissa ruokaili enimmillään kurkea. Myöhäisimmät merihanhet on viime vuosina tavattu Karunginjärvellä, mistä on tullut lajin uusi kokoontumispaikka. Yhteismääriin on laskettu kustakin paikasta vain suurin tavattu määrä, ellei selvästi ole voitu osoittaa lintujen vaihtuneen. Myös petolinnut ilahduttivat runsaudellaan. Piekanoita näkyi hyvän pesintäkesän jälkeen monin paikoin yleisesti, mutta pääosa muuttajista pääsi karkaamaan. Sinisuohaukkoja, varpushaukkoja ja tuulihaukkoja on viimeksi nähty yhtä runsaasti 1980-luvulla. Pitkin syksyä saatiin kirjata havaintoja myös hiiri-, varpus- ja helmipöllöistä. Vaelluslinturintamalla oli hiljaista. Pöllöjen lisäksi vain pähkinähakkeja hyöri maisemassa viime vuosien tapaan runsaasti. Marjattomat pihlajat eivät tarjonneet ruokaa linnuille ja melko turhaan sai etsiä siemeniä myös koivuista, kuusista ja männyistä. Niinpä useimmat vaelluslinnut viilettivät nopeasti parempien apajien ääreen. Harvinaisimmat havainnot olivat nuori härkälintu (edellinen havainto 1970-luvulta) ja viiriäinen (toinen havainto viime vuosikymmeniltä). Harvoin nähty on myös merisirri, joka oleskeli lajin parhaalla havaintopaikalla Simon Karsikossa. Viime vuosina tutuiksi tulleilla paikoilla tavattiin myös kaksi muuta harvinaisuutta, pikkujoutsen Tornion Karunginjärvellä ja punajalkahaukka Kemin Järpissä. Havainnot lajeittain Pikkujoutsen: T Vojakkala 1 (MaS). Joutsen: A: S Ykskuusi 1 m (PR). H: T Oravaisensaari 176 (PR,TeR) ja T Karunginjärvi 2090, suurin parvi 920 (PR,TeR), T Saarenpää 210 (JN), T Pukulmi 120 (JY). V: T Koivuluoto 9 (JY), Km Isohaara 2ad3juv (JY,KoY). Yhteismäärä uusi ennätys noin Metsähanhi: H: K Makeanvedenallas 86 W (JK), T Karunginjärvi (PR,TeR). V: T Karunginjärvi 7 (PR,TeR), K Ruutti 1 kesy juv (PR, KY ym.). Yhteismäärä vain 174. Merihanhi: H: T Karunginjärvi 74 (PR,TeR). V: T Karunginjärvi 65 (PR). Kanadanhanhi: H: T Karunginjärvi yht. 70, suurin parvi 52 (PR,TeR). V: T Oravaisensaari 6 (PR,TeR), T Saarenpää 4 (PR). Sepelhanhi: K Möllärinpuisto Peurasaari 1 kesy ad (Jukka Hautamäki, JJ ym). Hanhilaji: 3 havaintoa: T Karunginjärvi 120 m + 40 m (PR,TeR), K Siikalahti 60 SW (PR). Haapana: H: T Karunginjärvi 2500, suurin parvi 1500 (PR,TeR). V: K Kurimonhaara 1 (PR), ja K Kattilalahti 1 (PR). Tavi: H: T Jakopankki 165 (PR). V: T Karunginjärvi 2 (PR), K Kattilalahti 1 (PR). Sinisorsa: H: T Karunginjärvi 700 (PR,TeR), T aljon lintuja syksyllä 2003 Kaupunginlahti 450 (PR,TeR), T Oravaisensaari 200 (PR,TeR). V: K Kattilalahti 3 (JN), K Veitsiluoto 2 (JN) ja T Saarenpää 35 (JN), K Kraaseli 1 G (PR). Jouhisorsa. V: T Oravaisensaari 4 (PR,TeR), K Tuhkaallas 1 m (PR). Heinätavi: Ainoa havainto: T Alkunkarinlahti 2 (JTY,HS). Lapasorsa: V: K Väinölänlahti 2 (PR), S Eskonlahti 4 (PR). Tukkasotka: H: K Siikalahti 240 (PR). V: K Vähähaara 1 (PR), K Rivinsalmi Kraaseli 1 (PKj.TKa,PR). Lapasotka: Kaksi havaintoa: K Tuomilahti 1 (JY,KoY) ja mahdollisesti sama K Ajos kalasatama 1 E (PR,TKa). Alli: V: K Siikalahti 1 (PR), K Keminkraaseli 2 (JY,KoY,VeK). Mustalintu: A: T Oxö 2 (JTY,PY). H: T Karunginjärvi 22 (PR,TeR). V: K Tuomilahti 1 (TKa), K Ajos 3 (TKa). Pikkasiipi: Ainoa havainto: K Ajos 2 (PR). Telkkä: H: T Karunginjärvi yht. 70 (PR,TeR). V: K Kraaseli 3 (JN), K Ajos 1 (PR). Uivelo. H: 6.9. T Kaupunginlahti n.30 (JTY), T Karunginjärvi (PR,TeR) ja yht. 66 (PR,TeR). V: K Kurimonhaara 1 (TKa,PR), K Ajos 1 (JY,KoY,PR ym). Tukkakoskelo: S Eskonlahti 9 poikasta vielä lentokyvyttömiä (PR). V: K Siikalahti 1 (PR), irri vsk. 5
6 intuhavaintoja emin ornion seudulta Pieniä joutsenparvia nähdään myös merialueilla Jouko Kärkkäinen S Eskonlahti ja (PR). Isokoskelo: H: T Karunginjärvi yht. 1130, suurin parvi 470 (PR,TeR). V: K Keminkraaseli 6 (JY,KoY,VeK) ja T Kiviranta 1 (PR), T Saarenpää 3 (JN). Sorsalaji: Tornio kymmenien lintujen auroja etelään (PY). Teeri: H: T Yliliakka 96 soitimella pellolla (PR,TeR). Viiriäinen: T Karunki 1 kotipihalla (SP). Fasaani: K Ritikka (Esko Vilen) ja G 2E (Paavo Arponen). Samat? Kaakkuri: V: 3.9. S Viantie 1 m (PR). Gavia sp.: V: 6.9. T Isohuituri 5 m (PR), S Ykskuusi 1 m (PR). Silkkiuikku: H: 6.9. T Kaupunginlahti 21 (JTY). V: T Kaupunginlahti (PR) ja (PR,TeR). Härkälintu: T Karunginjärvi 1 juv (PR,TeR). Alueemme edellinen havainto on vuodelta Merimetso: A: 6.9. Km Jokisuu 6 m (PR). V: K Ajos ja (PR). Yhteismäärä vain 23. Harmaahaikara: T Leppikari 1 (Esa Könni), K Siikalahti 2 (JJ) ja K Tuhka-allas. Ilmeisesti samat (PKj). Mehiläishaukka: A: T Röyttä 1 m (JY). V: S Viantie 1 (PR), Km Lassila 1 S (HHu). Yhteismäärä 4. Merikotka: S Martimoaapa 1 esiaik. (VK), T Oravaisensaari 1 ad (PR). Ruskosuohaukka: V: T Jakopankki 1 E (PR), K Tuhka-allas E (PR), juv (PR) ja juv (PR), T Vojakkala 1 G (JTY), 1.9. S Maksniemi 1 (PR) ja K Nälli 1 (Topi+Juho Kärkkäinen), T Oxö G 2 E-pukuista (JTY) ja (PY), T Liinaluoto 1 saalistaja (PY) ja K Kraaseli 1 G (KO). Sinisuohaukka: A: S Tiironhieta 1 E (PR). H: 6.9. T Arpela Raumonjärvi Alkunkarinlahti yht. 6 (JTY,HHu). V: T Kaupunginlahti 1 (JTY,Markku Henriksson), K Tuhka-allas 1 E-pukuinen (PR). Yhteismäärä 27 jakautuen kunnittain T 20, K 3, Km 3 ja S 1. Kanahaukka: A: T Jakopankki 1 (PR). Yhteismäärä 17 kuukausittain: VIII 7, IX 5, X 3 ja XI 2. Kunnittain: S 7, K 7, T 2 ja Km 1. Varpushaukka: A: K Tuhka-allas 2 (PR). H: irri vsk.
7 S+Km+K yht. 7. Yhteismäärä 70 kuukausittain: VIII 29, IX 26, X 11 ja XI 4. Kunnittain: K 39, T 13, S 9, Km 6 ja Tv 3. Hiirihaukka: A: K Pertajärvi 2 (PKj). V: T Karunki 1 (PR,TeR), T Raumonjärvi 1 (MaS). Yhteismäärä vain 11 kunnittain: T 5, K 3, S 2 ja Km Hannu Huttunen näki hiirihaukan lentävän käärme kynsissä Km Honkamaassa. Piekana: A: T Alkunkarinlahti 1 (JTY). H: Km+T+Tv yht. 11 p (MaS ym), S Ykskuusi 6 m/1h (PR). V: K Sauvosaari 1 SE (JY), K Ajos 1 ad (Jukka Hautamäki). Yhteismäärä 77 kuukausittain: VIII 7, IX 38, X 31 ja XI 1. Kunnittain: Km 21, T 20, S 17, Tv 11 ja K 8. Buteo sp.: A: T Oxö 1 (JTY). V: K Marttala 1 E (JKo). Yhteismäärä 5. Maakotka: S Ahmavaara 1 (Matti Lassuri) ja S Soidinsuo 1 subad (KO). Sääksi: V: T Vojakkala 1 (Jouni Miettinen), T Luukkaankangas 1 (JKo). Tuulihaukka: A: S Ykskuusi 1 (PR). H: T yht. 10 p 1 m (PR,TeR). V: Km Ilmola 1 (PR), T Kukkola 1 (PR,TeR). Yhteismäärä 47 kunnittain: T 28, Km 8, S 6, K 3 ja Tv 2. Punajalkahaukka: K Tuhka-allas 1 juv (JJ,PR). Ampuhaukka: A: Tv Koivu 1 (PR) ja K Kivikko 1 (PR). V: T Liakka 1 (PR,TeR), T Suensaari 1 (PR,TeR). Yhteismäärä 13 kunnittain: T 6, K 5, Km 1 ja Tv 1. Nuolihaukka: V: K Tuhkaallas 1 (PR), Tv Ylipaakkola 1 m (JY,KoY), S Martimojärvi 2 (HHu), K Nälli 1 (JK). Muuttohaukka: K Tuhkaallas 1 (PR), ja T Vojakkala 1 (Jouni Miettinen), T Raumonjärvi 1 (HHu), T Karunginjärvi 1 (PR,TeR) ja T Aapajoki 1 m (PR,TeR), K Holstinharju 1 saalistelija (PR). Nokikana: H: 6.9. T Kaupunginlahti 56 (JTY). V: T Kaupunginlahti (PR,TeR) ja (PR,TeR). Kurki: A: K Pertajärvi 15 S (PKj). H: T Arpela 350 (Jouni Miettinen), T Karungin pelloilla 740, joista suurimmassa parvessa 520 (PR,TeR), Tv Palonperä (MaS) ja (PR). V: Tv Palonperä 37 (KO), T Karunginjärvi 81 S (PR,TeR) ja T Kiviranta 90 S (PY) Km Ajojänkällä 50:n kurjen parvessa MaS:n 1997 poikasena rengastama Unkarissakin tavattu kurki. Yhteismäärä uusi ennätys ainakin Pikutylli: A: T Jakopankki 1 juv (PR). H: T Jakopankki 5 juv (PR), S Tiironhieta 6 juv (PR). V: S Tiironhieta juv (PR) ja juv (PR). Tylli: A: 1.8. K Ajos 1 m (JY). H: T Jakopankki 22 (PR). V: S Tiironhieta juv (PR) ja juv (PR). Kapustarinta: A: K Siikalahti 1 ad (PR), T Jakopankki 1 juv (PR). V: 1.9. K Holstinharju 1 m (PR), K Tuhka-allas 1 (JY). Tundrakurmitsa: Harvinainen aikuisten syysmuuttohavainto: S Tiironhieta 7 ad (PR), muut havainnot S Tiironhieta juv (PR), juv (PR), juv (PR), juv (PR) ja aljon lintuja syksyllä juv (PR), T Karunginjärvi 1 juv (PR,TeR). Töyhtöhyyppä: A: Km Kirvesaapa 7 m S (PR). V: K Kiikelinlahti (PR) ja (PR). Isosirri: S Tiironhieta 1 juv (PR). Pikkusirri: A: T Jakopankki 1 (PR). H: T Jakopankki 9 (PR). V: 7.9. S Tiironhieta 1 juv (PR). Lapinsirri: H: 8.8. T Jakopankki 13 (PR). V: S Tiironhieta 4 (PR), T Jakopankki 3 (PR). Kuovisirri: A: T Jakopankki ad (PR) ja juv (PR), V: T Jakopankki 14 juv (PR). Merisirri: S Karsikon kalasatama 1 (PR). Suosirri: A: T Jakopankki 1 ad (PR). H: S Tiironhieta ad (PR) ja juv (PR). V: T Karunginjärvi 20 (JTY, Markku Henriksson), K Tuhka-allas 1 m (PR). Suokukko: A: 6.6. T Alkunkarinlahti 3 G m S (PR). H: 8.8. T Jakopankki 28 (PR). V: S Tiironhieta juv (PR) ja E juv (PR). Jänkäkurppa: A: S Tiironhieta 1 (PR). V: S Tiironhieta ja (PR). Taivaanvuohi: A: 9.7. S Tiironhieta 1 m (PR). H: 2.8. S Tiironhieta 14 (PR). V: S Tiironhieta (PR) ja (PR). Lehtokurppa: V: K Kalkkinokka 1 m (JY), Km Pörhölä 1 (Eila Turpeinen). Punakuiri: Kolme havaintoa: T Jakopankki E (PR) ja juv (PR), Km Putkensuu 80 S (JN). irri vsk. 7
8 intuhavaintoja emin ornion seudulta Pikkukuovi: A: 1.7. K Pohjois- Kraaseli 1 m (PR). V: K Kiikelinlahti Ä (PR), Tv Lapinniemi 1 (JY,KoY). Kuovi: A: K Ajos 12 m S (JKo). H: T Jakopankki 21 (PR). V: T Vojakkala 2 (Jouni Miettinen), T Kukkola 1 (JTY,Markku Henriksson). Mustaviklo: A: T Keltinletto 1 m S (PR). H: T Vojakkala 10 (Jouni Miettinen). V: T Jakopankki (PR) ja (PR). Punajalkaviklo: A: 2.7. T Inakari 8 (PR). V: S Tiironhieta juv (PR) ja juv (PR). Valkoviklo: A: 7.6. S Viantie 3 m S (PR). H: T Vojakkala 11 (Jouni Miettinen). V: S Tiironhieta juv (PR) ja juv (PR). Metsäviklo: A: 8.6. T Kaupunginlahti 1 m S (PR). Liro: A: 6.6. T Alkunkarinlahti 1 m S (PR). H: T Jakopankki 74 (PR). V: K Tuhka-allas 4 (PR) ja T Oxö 8 (JTY), K Tuhka-allas 1 (PR). Rantasipi: H: S Tiironhieta 7 (PR). V: K Tuhka-allas 2 (PR), K Siikalahti 1 juv (PR). Pikkulokki: V: T Jakopankki juv (PR) ja juv (PR).. Naurulokki: V: T Jakopankki 2 juv (PR), ennätysmyöhään K Ajos 1 juv (PR,TKa). Kalalokki: H: K Ajos 43 (TKa). V: K Ajos (PR) ja (PR). Harmaalokki: H: 9.9. K Makeanvedenallas 1150 (PR). V: S Karsikko 2, K Ajos 5 ja K Veitsiluoto 1 (PR). Merilokki: V: K Ajos 1 (TKa), K Ajos 1 (TKa). Räyskä: V: T Oxö 1 (JTY,PY) ja K Ajos 1 (PKj). Kalatiira: H: 8.8. T Jakopankki 20 (PR). V: T Jakopankki 1 ad (PR), T Oxö 2 (JTY,PY). Kala/lapintiira: V: S Eskonlahti 1 (PR), S Ykskuusi 1 juv m (PR). Ruokki: Elokuun viimeisellä viikolla 1 ad kalaverkossa (Timo Matinlassi, Mauno Posti). Kesykyyhky: Maaseutuhavaintoja: T Alaraumo 17 (PR,TeR), T Kaakamo 1 (AnS), T Karunki 1 (SP). H: K Mäntylä 45 (PR), ennätysmäisesti K Karjalahti Pasasen sikala yht. 140 (TKa). Sepelkyyhky: H: 1.9. Km Ajojänkä 50 (MaS). V: T Yliliakka 3 (PR,TeR) ja T Liakka 7 m (PR), K Tuhka-allas 60 m (PR). Turkinkyyhky: T Suensaari 3 (Pekka Juusola), T Kiviranta 1 (JY). Käki: V: S Halluanjärvi 1 (PR), Tv Kirkonkylä 1 (JY,KoY). Hiiripöllö: 4.9. S Alapenikka 1 (PR,TeR), S Martimoaapa 2 (JKo), S Martimoaapa 1 (VK), Km Laurila 1 (HHu), T Laivajärvi 1 (MaS), S Hattuselkä 1 (Matti Lassuri), T Ruottala Isokumpu 1 1 kv rengastettiin (MaS), Km Itäkoski 1 (HHu), T Kaakamo 1 1 kv rengastettiin (MaS), Km Itäkoski 1 (MaS) ja Km Tarinojanniityt 1 (MaS). Varpuspöllö: S Viantie kv, kv, kv, kv ja Ä (PR), Km Maula 1 (JN), lokakuun alkupuolella S Tikkalanoja Ä kolme viikkoa (Jukka Tikkala), ja K Rova 2 (JN), Km Maula Ä (JN), Km Perta-aapa 1 (PR). Lapinpöllö: Tv Ylipaakkola 1 (JY), Tv Laajamaa 1 (TKa), Tv Viitamaa 1 (Kari Saalismaa). Suopöllö: V: T Oxö 1 (JTY), T Koivuluoto 1 (Jouni Miettinen). Suo/sarvipöllö: K Kiikeli 1 (JKo). Helmipöllö: Vaeltajia rengastettiin S Viantiellä yht. 35, Metsähanhi Jouko Kärkkäinen 8 irri vsk.
9 eniten ja Rengastettujen iät olivat 1 kv 20, + 1 kv 1, 2 kv 11 ja +2 kv 3 (PR). Tervapääsky: H: K Kuivanuoro 40 (PR). V: K Sauvosaari 1 (Jukka Malinen), 2.9. K Mäntylä 1 (PR). Harmaapäätikka: T Munaluoto 1 E (Jussi Vakkala), marraskuun loppupuolella Km Kallinkangas 1 (Marja-Leena Hituri) Palokärki: A: S Viantie Ä (PR). Havainnot kuukausittain: VIII 1, IX 8, X 5 ja XI 0. Kunnittain: K 10, Km 2, T 1 ja S 1. Pikkutikka: Kaksi havaintoa: K Järppi Ä (PR), K Tuhka-allas 1 naputteli ruokoja (PR). Pohjantikka: 4 havaintoa: 5.9. K Sauvosaari 1 (JK), 7.9. K Takajärvi 1 (Jouni Kärkkäinen), K Kiikeli 1 (JKo), Kemi 1 G (Mirja Vallasmaa). Kiuru: A: 8.9. K Tuhka-allas 1 (PR). V: K Makeanvedenallas 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (PR). Törmäpääsky: H: T Jakopankki 150 (PR). V: 1.9. K Isohaara 1 (PR), 4.9. K Kiikeli 4 (PKj). Haarapääsky: H: S Tiironhieta 400 (JN). V: 8.9. K Tuhka-allas 1 juv m (PR), K Paavonkari 3 (Aimo Flink). Räystäspääsky: H: S Eskonlahti 180 (PR). V: T Jakopankki 3 (PR), 5.9. S Ykskuusi 1 m (PR). Metsäkirvinen: H: S Viantie voimakasta muuttoa (PR). V: K Ruutti 1 m (PR), K Tuhkaallas 2 (JY). Niittykirvinen: A: 3.8. S Tiironhieta 5 (PR). H: S Tiironhieta yht. 40 (PR). V: K Tuhkaallas 2 (PR) ja K Kraaseli 1 (JY). Lapinkirvinen: Poikkeuksellisen vähän. A: S Tiironhieta 1 (PR). V: K Tuhka-allas 1 (PR). Keltavästäräkki: A: K Ajos 5 S (JN). H: K Ruutinpuisto 45 (PR). V: S Tiironhieta 1 (PR), K Makeanvedenallas 1 juv (PR). Västäräkki: A: 9.7. S Tiironhieta 3 (PR). H: T Oxö Pajukari yht. n. 100 (JTY), K Peurasaari Ajos useita muuttoparvia (JY), 4.9. K Ruutinpuisto 55 (PR). V: K Holstinharjun kp 1 juv (PR), S Tiironhieta 1 juv (PR). Tilhi: A: K Ristikangas 1 (JN), T Karunki 24 (PR,TeR). H: runsaasti < 60 parvia (PR) K Sauvosaari 200 (PR), K Ruutti 70 (PR),TeR). V: Km Jokisuu 2 m (PR), K Tervaharju.11 PKj). Koskikara: A: T Pikisaari 1 (Sirpa Ylimaunu). Rautiainen: H: K Rova 9 m (JN). V: S Ykskuusi Ä (PR), K Holstinharjun kp 1 (PR). Punarinta: H: K Rova yht. 15 (JN). V: S Ykskuusi Ä (PR), K Vainio 1 (Matti Pietilä). Sinirinta: H: 1.9. S Tiironhieta 2 (PR), K Holstinharjun kp 2 (PR) ja K Tuhka-allas 8 (PR). V: K Tuhka-allas 1 (PR), K Holstinharjun kp 1 (PR). Leppälintu: V: K Nälli 1 (JK), 1.9. S Ykskuusi 1 juv (PR). Pensastasku: V: K Kiikeli 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (PR). aljon lintuja syksyllä 2003 Kivitasku: A: T Jakopankki 1 (PR). H: 1.9. K Tuhka-allas 4 (PR). V: K Tuhka-allas 1 juv (PR), K Möllärinpuisto 1 juv (PR). Mustarastas: V: T Marjaluoto 2 (Matti Pietilä), K Ruutti 1 (KY). Räkättirastas: H: K Mäntylä 50 (PR). V: K Ristikangas 3 m (PR), K Ruutti 1 (KY). Laulurastas: H: K Rova 15 (JN). V: K Holstinharju 1 (PR), K Rova 1 (JN). Punakylkirastas: H: K Rova a 40 (JN). V: K Hepola 1 (PR), K Ajos 1 m (TKa). Kulorastas: V: K Järppi 2 m (PR), Km Putkensuu 1 m (PR). Ruokokerttunen: V: 2.9. T Jakopankki 1 (PR), 9.9. K Tuhkaallas 1 (PR). Hernekerttu: V: K Nälli ja (JK). Lehtokerttu: V: 1.9. S Ykskuusi 1 (PR), K Holstinharjun kp 2 (PR). Mustapääkerttu: Km Kallinkangas 1 (Osmo Kurola), marraskuun alkupuolella T Mustalahti 1 (AKa). Tiltaltti: V: K Holstinharju 1 (PR). Pajulintu: V: K Holstinharjun kp 2 (PR), K Rova 1 (JN). Harmaasieppo: 5.9. K Tuhka-allas 2 (PR). Kirjosieppo: H: 6.8. T Karunki 10 (VA). V: S Ykskuusi 1 (PR), K Nälli 1 (Tarja Moisanen). Pyrstötiainen: Kaksi havaintoa: K Karjalahti 17 (TKa), irri vsk. 9
10 intuhavaintoja emin ornion seudulta Km Länsikoski 12 W (OY). Hömötiainen: H: 6.9. K Ruutinpuisto 7 (PR), S Ykskuusi 8 E (PR). Töyhtötiainen: Kaksi havaintoa: K Rova 1 (JN), K Ristikangas Ä (PR). Kuusitiainen: H: K Rova 3 (JY). Sinitiainen: H: K Tuhkaallas 11 (PR), T Kaakamo 15 (AnS). Talitiainen: H: K Ristikangas 25 (JN), T Kaakamo 20 (AnS). Puukiipijä: Määrät kuukausittain: VIII 1, IX 0, X 6 ja XI 3. Kunnittain: K 6, T 2, S 1 ja Km K Nälli 1 (JK). Pikkulepinkäinen: K Tuhka-allas 1 (PR). Isolepinkäinen: A: S Ykskuusi 1 (PR). V: S Ykskuusi 1 (PR) ja S Tiironhieta 1 (PR), S Karsikko 1 (Timo Matinlassi, Mauno Posti). Närhi: H: 1.9. Tv Palonperä 8 (MaS), 5.9. S Maksniemi 6 W (PR), T Kourilehto 9 W (PR,TeR). Kuukkeli: S Ahmavaara 2 (Veijo Simula) Harakka: H: K Holstinharjun kp 16 (PR). Pähkinähakki: Voimakas vaellus. A: T Karunki 1 (SP), K Karihaara 1 m W (JKo). H: K Asemanpuisto 5 (PR), K Ruutti 6 (MaA). Määrät kunnittain: K 72, T 10, Km 6 ja Tv 1. Vaelluksen ajoittuminen on esitetty kuvassa 1. Pesintään viittaavat havainnot: K Rova varoitteleva pari (JN), K Ristikangas 2 ad+3 lentopoikasta (JN) ja Tv kk 1 läpi kesän (JJ). Naakka: H: T Pirkkiö14 m SE (JY). V: Km Isohaara 3 (JN), K Holstinharjun kp 2 (PR), K Tuhka-allas 2 (PR). Mustavaris: Tv Loue 2 ad. (JJ). Varis: H: ja K Holstinharjun kp 300 (PR). Korppi: H: S Ykskuusi 13 E (PR). Kottarainen: A: T Raumonjärvi 27 (PR). H: T Heinijänkä 65 (JuY), T Liakka 77 ja T Suensaari 30 (PR), 6.9. Tv Loue 150 (KO,MaA), K Holstinharjun kp 64 (PR). V: K Holstinharjun kp (PR) ja (PR). Varpunen: H: T Kaakamo 45 (AnS). Pikkuvarpunen: Ilmoitetut havainnot: 4.9. K Ruutinpuisto 31 (PR), K Kalkkinokka 1 (JY) ja K Haukkari 1 (JY), T Laivaniemi 1 (JY,KoY), koko syksyn. K Mäntylä 1 5 (PR,TeR), lähtien koko loppusyksyn T Kaakamo 1 2 (AnS), K Hepola 4 (PR), Km Laurila 3 (HHu). Peippo: V: K Ristikangas 2 S (JN), K Mäntylä 1 (PR,TeR). Järripeippo: H: K Tuhka-allas 200 (PR). V: S Ykskuusi 1 (PR), T Karunki 1 (VA). Peippo+järripeippo: H: T Liakka 2000 (PR,TeR). Viherpeippo: H: S Ykskuusi 32 m/1h (PR), T Kaakamo 45 (AnS). Vihervarpunen: H: K Tuhka-allas 40 m (PR). V: S Ykskuusi Ä (PR) ja (PR). Urpiainen: Vähän. Suurimmat parvet kuukausittain: K Ristikangas 30 (JN), S Ykskuusi 60 (PR), K Rytikari 15 S (JN). Käpylintu: Ainoa havainto: 9.9. S Ykskuusi 8 S, sekä pikku- että kirjosiipikäpylinnun ääntä (PR). Punatulkku: H: K Tuhkaallas 34 (PR). Punavarpunen: V: K Rovaniitty 2 (JN). Taviokuurna: Vain 6 havaintoa. A: K Rova Ä (JN). H: T Ruottala 20 (MaS). V: T Laivaniemi yht. 6 m (JY), K Kalkkinokka 1 SW (JY). Lapinsirkku: A: T Jakopankki 2 (PR). H: 2.9. T Jakopankki 11 (PR). V: 9.9. S Tiironhieta 1 (PR), K Holstinharjun kp 1 (PR). Pulmunen: A: S Tiironhieta 1 (PR). H: S Tiironhieta 25 (JKo). V: S Tiironhieta 13 (PR), K Ajos 5 (JY). Pajusirkku: V: S Tiironhieta (PR) ja juv (PR). Havaintoja toimialueen ulkopuolelta: Tikli Roi mlk Ruikanperä 2 (Erik Stenbacka/ TKa). Kuva 1. Pähkinähakkihavainnot 10 vrk jaksoissa. 10 irri vsk.
11 intutalvi Nukkuva helmipöllö Jouko Kärkkäinen Lintutalvi Leuto ja vähäluminen alkutalvi, tavanomaisen pureva sydäntalvi Marraskuu oli huomattavasti normaalia kylmempi. Kuun viimeisellä viikolla oli lumi maassa lähes koko Suomessa. Talvi tuli kuitenkin tavanomaisen oikukkaasti ja Perämeren rannikon 15 cm:n lumipeite suli nopeasti pois joulukuun koittaessa. Joulukuun alkupuolella matalapaineet pitivät sään leutona, koko kuu oli keskimääräistä lauhempi ja useita myrskyjäkin koettiin. Vasta joulupyhien ajaksi lämpötilat laskivat tavanomaisen kireiksi pakkasiksi. Kylmintä oli 22.12, vuoden viimeisellä viikolla hieman leudompaa. Lunta oli vuodenvaihteessa alle 20 cm. Tammikuunkaan aikana ei ilmennyt pitempää kovien pakkasten jaksoa, joskin lämpötilat olivat jatkuvasti reilusti pakkasen puolella. Kylmintä oli kuun alussa ja puolivälin jälkeen. Kuvaavaa tammikuulle oli, että keskilämpötilat maan eri osien välillä vaihtelivat vain vähän. Vaikka lämpötiloiltaan mukavan talvinen tammikuu päättyi lumipyryihin, oli lunta maassa helmikuulle tultaessa alle 30 cm. Heti helmikuun alussa saatiin Länsi-Pohjan alueelle lunta muutamassa päivässä yli 30 cm, jonka seurauksena kuun ensimmäisellä viikolla lunta oli maassa jo normaalit puoli metriä. Helmikuun alussa pakkaset kiristyivät tasaisesti, varsinainen kylmä jakso sattui kuun puoliväliin, jolloin pakkanen laski -30 asteen tienoille. Suomen ilmasto osoitti kuitenkin vaihtelevuutensa jo seuraavalla viikolla, jolloin Föhn-ilmiö nosti lämpötilat Perämeren pohjukassa ja Tornionlaaksossa yleisesti C:een. Loppukuun pakkaset ja lumisateet saivat kevättalven kuitenkin muistuttamaan tavanomaista. Kaiken kaikkiaan talvi oli hiukan tavanomaista leudompi. Alkuja lopputalvesta säät vaihtelivat rajusti, mutta sydäntalvi oli pakkasiltaan ja lumipeitteeltään tavanomaisen. Hiljaista ruokintapaikoilla Talven lintumääriin vaikuttavat ilmasto-olosuhteet olivat syksyllä 2003 täysin päinvastaiset kuin vuotta aiemmin, jolloin vietettiin poikkeuksellisen runsaslintuista syksyä. Nyt meren rannat jäätyivät jo marraskuussa, jolloin talvi tosissaan teki tuloaan ajaen viivytteleviä pikkulintuja etelään. Esimerkiksi alkutalvisin vielä useilla irri vsk. 11
12 intuhavaintoja emin ornion seudulta ruokinnoilla viihtyvästä peiposta saatiin talvikuukausilta kokonaista yksi havainto, kuten myös puutarhojen viivyttelijöistä: punarinnasta ja mustarastaasta. Vesilintujen osalta talvi alkoi mielenkiintoisesti, kun joulukuun ensimmäisten päivien voimakas etelämyrsky avasi jo laajalti jäätyneet merenlahdet. Rannoillamme nähtiin tuolloin ennätysmyöhäisiä kokosukeltajia: mm. uivelo ja lapasotka. Myös lokkeja viipyi avoimen meren rannoilla poikkeuksellisen paljon mukaan lukien joulukuussa peräti harvinainen naurulokki. Itsenäisyyspäivänä sää kylmeni nopeasti, ja linturannoille ja -maille laskeutui hiljaisuus, joka sai monen maallikon ihmettelemään, minne kaikki ruokintapaikkojen tutuksi käyneet vierailijat kaikkosivat. Kun edellinen joulu oli vietetty poikkeuksellisessa marjalintupaljoudessa, olivat puistot ja puutarhat nyt vaelluslinnuista tyhjiä. Käpylintuja ja taviokuurnia, joita edellistalvena nähtiin vielä joulukuun lopussakin suurina parvina, ei nyt havaittu ainoatakaan. Tilhi ja räkättirastaskin loistivat poissaolollaan. Ehkä tämä oli se tavanomaisempi joulukuu, mitä tulee lintujen määriin. Kuitenkin, joululaskentojenkin perusteella, lintuja oli vuoden lopussa yksilömääriltään poikkeuksellisen vähän. Mitä tulee havaittujen lintulajien määrään, ei talvi oleellisesti poikennut edellistalvesta. Ero näkyy ennen kaikkea yksilömäärissä sekä lajikohtaisissa havaintomäärissä. Kun millään lajilla ei koettu talven aikana massaesiintymistä tai -vaellusta, näyttäytyi talvi monen harrastajan silmissä poikkeuksellisen niukkalintuisena, vaikka itse asiassa edellinen talvi oli linturunsaudessaan poikkeuksellinen. Seuraavassa ilmoitettuja talvihavaintoja. Lajistollinen katsaus Merimetso: 9.2. T Röyttän satama 1, toimitettiin Ranuan eläinpuistoon (PR). Telkkä: K Veitsiluoto 1 (PS). Isokoskelo: Kuten aiempinakin talvina, muutamia yksilöitä läpi talven kiertelemässä jokisuun tehtaiden sulissa: Km Isohaara 1 GE, välillä nähtiin vain 1G (PR,JN,PKj,TKa,EeS), T Kiviranta 1p (Eero Haapanen), 3.1. K Kraaseli 3p (EeS), K Rivinsalmi 2 (PR). Merikotka: Haaskalla 1 juv (VK). Kanahaukka: Edellisvuosia vähemmän havaintoja: S Karsikko 1E (PR), K Ajos 1m E (PR), S Karsikko 1m E (PR), S Ruonansuo 1ad (PKj, KO), K Sauvosaari 1 (EeS), T Suensaari 1p (JTY), K Rautatieasema 1p (EeS). Varpushaukka: T Laivajärvi 1p (JN), K Junko 1 (PKj,), T Torppi 1 (EeS), lähes päivittäin T Kaakamo (AnS), K Ristikangas (TKa), 1.1. K Pajusaari 1p (EeS), K Tervaharju 1p (KO), Km Laurila 1 (PR, TeR), 1.2. K Kivikko 1p (EeS), K Rytikari 1 (PR), K Vainio 1p (EeS), 7.3. S Siivilänniemenaapa 1p (KO). Kotka: Haaskalla talven mittaan 9 eri yksilöä (VK). Pyy: Edellistalvia selvästi runsaammin: Km Ylipenikka 1p (TKa), S Tikkalanoja 1p (Jukka Tikkala), K Putkensuu 3 (PKj), S Kirakka 4p (KO), Km Ketolanperä 3p (EeS), K Ristikangas 1 (PR), Km Kallinkangas 2p (EeS), Km Ketolanperä 3p (EeS), K Pertajärvi 8p (EeS), 3.1. K Kittiläjärvi 2p (EeS). Riekko: K Holstinharju 2 (PKj), Km Korkiamaa 2 (PR), 6.1. Km Helkkunen 1 (TKa), K Kuivanuoro 1p (EeS), S Martimoaapa 5p (KO), Tv Karsikkokumpu 1 (PR, RAV). Teeri: T Liakka 59p (KO), T Kaakamo 8p, S Leipiö 19 (PKj), K Niittykari 7p (EeS), Km Nuottijärvi a 3 p (JN), Km Pykälä Maula 9 (TKa), 6.1. Km Helkkunen (TKa), Km Vanha Pappila 16p (HHu), K Pertajärvi 18 (JN). Metso: Edellistalven havaintomäärä tuplaantui, ei edelleenkään kehuttavasti: S Leipiö 2E (PKj, KO), 6.1. Km Piilolankorpi 1(TKa), S Kuivasjärvi 1 (HHu), 6.3. Tr Kieriaapa 1p (HHu). Fasaani: Km Liedakkala 1 GE, marraskuun puolivälistä lähtien. (Leila Kunelius). Harmaalokki: Ensimmäinen muuttaja (?): K Sauvosaari 1 (EeS). Kesykyyhky: K Sauvosaari a 18p (JN), K Mäntylä 60 (PR), T Suensaari 40p (JTY). Sepelkyyhky: Uusi talvilaji? K Sotisaari 1 (ErL). Turkinkyyhky: K Kalkkinokka 1p (JY). Huuhkaja: Ainoa havainto: K Holsti kp 1 (EeS). Hiiripöllö: Tv Suuripää Koivikkosaaret 1 (PR), K Pertajärvi 1 (PR), 6.3. Tr Kieriaapa 1p 12 irri vsk.
13 intutalvi Talvilintulaskennat Talvilintulaskentoihin osallistuttiin talvella toimialueellamme kaikkiaan 14 reitillä. Mainittakoon, että kokeneimmilla reittien kiertelijöillä Pentti Rauhalalla ja Jouni Ylipekkalalla laskentakertoja on kertynyt vanhimmilta reiteltään jo yli 80. Talvilintulaskentojen tulokset ilmenevät taulukosta 1, jossa indeksilukema kertoo lajin tiheyden suhteessa keskimääräiseen talven tiheyteen, ts. tavattujen lintujen määrän suhteessa lajin tavanomaiseen määrään syys-, joulu- ja maaliskuun uusintalaskennoissa. Syyslaskenta suoritetaan marraskuun alussa, talvilaskenta joulun aikaan ja uusintalaskenta maaliskuun alussa. Sarakeotsakkeissa on ilmoitettu myös yhteenlaskettu reittien pituus eri laskennoissa. Varpushaukka Jouko Kärkkäinen Talvilintulaskennat talvella Kemin Lintuharrastajat Xenus ry:n alueella Syyslaskenta 108 km Talvilaskenta 116 km Kevätlaskenta 108km Indeksi Tiheys Yks. Indeksi Tiheys Yks. Indeksi Tiheys Yks. Merimetso Laulujoutsen Haapana Tavi Sinisorsa Telkkä Isokoskelo Kanahaukka Varpushaukka Pyy Teeri Metso Kalalokki Harmaalokki Kesykyyhky Hiiripöllö Varpuspöllö Palokärki Käpytikka Pohjantikka Tilhi Koskikara Räkättirastas Punakylkirastas Kulorastas Hömötiainen Töyhtötiainen Sinitiainen Talitiainen Puukiipijä Närhi Harakka Pähkinähakki Varis Korppi Varpunen Pikkuvarpunen Peippo Viherpeippo Urpiainen Loxia sp Taviokuurna Punatulkku Keltasirkku (HHu), 7.3. S Siivilänniemenaapa 1p (KO). Varpuspöllö: ja p S. Tikkalanoja (Jukka ja Kalevi Tikkala), Tr Koivu 1p (Erik Stenbacka), K Paattio 1p (EeS), Tammikuun loppupuolella T Mustalahti 1 ruokinnalla (Allan Kallioniemi), 8.2. S Maksniemi 1p (JN), 7.3. Km Jokisuu 1 (PR). Lapinpöllö: Km Kellojänkä 1p (JN), Si Simoniemi 1p (Lassi Miettunen). Helmipöllö: Km Kellojänkä 1Ä (JN), 6.3. T Ruottala 1Ä + 1Ä (JKo). Harmaapäätikka: Talvihavaintojen määrä putosi noin puoleen edellisvuoden massaesiintymisestä Km Kaakamoniemi 1, ollut noin viikon ajan (Annikki Dunder), T Aapajoki 1G (Arvo Kenttä), K Ajos 1G (KO, PR, PKj), K Kivikko 1 (Mikko Tuominen), irri vsk. 13
14 intuhavaintoja emin ornion seudulta Km Laurila 1 (Matti Luukas), S Ylikärppä 1G (Maila Juntunen), S Sankakoski ja Sankala 1G, mahd. sama (Maila Juntunen, Veikko Kurkela), Koko talven asti 1 GE Km Kallinkangas (Toini Juho), Marraskuusta asti Km kirkolla 1G, mahd sama kuin ed. (Yrjö Ylijääskö), Noin 1.1. K Koivuharju 1 (Sinikka Halvari), K Holstinharju 1m SE (PR). Palokärki: T Laivajärvi 1p (JN), K Vähämaa 2p (EeS), K Tervaharju 1 (Jarmo Ilonen), K Taipaleenkylä Ä (PR, PKj), K Selkäsaari Ä (TeR, PR). Käpytikka: Koko talven K Ristikangas 2p (JN), K Pertaaapa 2 (TKa), 6.1. Km Tornivaaran th 2 (TKa), Loput n. 20 havaintoa yksittäisistä linnuista lähinnä Kemistä ja Keminmaasta. Pikkutikka: Joulukuun puolivälistä helmikuun puoliväliin T Mustalahti 1p ruokinnalla (Allan Kallioniemi), p ja p T Kaakamo (AnS), K Holstinharju 1 m SE (PR). Pohjantikka: Edellistalvia runsaammin talvihavaintoja: p S Tikkalanoja (Jukka Tikkala), K Jokisuu 1p (PR), T Alaraumo 1p (JTY), Km Jokisuu 1 (PR), p K Ristikangas (TKa). Tilhi: Ainoat havainnot: K Ruutti 2 (KY), K Sauvosaari 8 (TKa), K Mäntylä 15 (TeR, PR), p K Sauvosaari (JKä), K Mäntylä 28 (PR), K Sauvosaari Ä (JKä). Koskikara: Km Pörhölänpudas 1p (HHu), T Liakanjoki silta 1p (KO), K Putkensuu 1 (PKj), Km Makeanvedenkanava 2 (EeS, TKa, Ruokintapaikkalaskennat Ruokintapaikkalaskentoihin osallistuvien lintuharrastajien määrä on viime vuosina ollut kasvussa toimialueellamme. Vuosina on mukaan tullut kaikkiaan kymmenen uutta laskijaa. Ruokintapaikkojen lintuja laski Xenuksen alueella talvella kaikkiaan 18 harrastajaa. Ruokintapaikkalaskenta vaatii perusteellista työtä. Havainnoinnin pioneeri on toimialueellamme Anja Suopajärvi, jonka säntillisiä havaintoja Kaakamon talvilinnuista on kirjattu Helsingin yliopiston Eläinmuseon tiedostoihin vuodesta 1989 lähtien. Runsaita yksilömääriä ja mielenkiintoisia erikoisuuksia saatiin tänä vuonna lukea seuraavien harrastajien lomakkeista: Anja Suopajärvi, Tellervo Rauhala, Kaarina Yli-Hukkala, Jouko Kärkkäinen, Matti Pietilä, Allan Kallioniemi, Liisa Anttila, Elina Qvist, Elina PR), 28. ja Ala-Raumo (Eero Haapanen), K Kiikelinkanava 1 (PR), K Poltimohaara 1p (JKo) Punarinta: Koko talven ainakin asti K Kivikko 1 (Mikko Tuominen). Mustarastas: K Rytikari 1 (Aimo Flink). Räkättirastas: Vähän: K Pajusaari 1p (TKa), K Sauvosaari 1p (JKä), K Pajusaari 1, mahd. sama kuin joulukuussa (PR). Hippiäinen: K Nälli 3p (Topi ja Juho Kärkkäinen, Samppa Hanhela, JKä), K Kuivanuoro 1 (EeS), K Taskila, Veli-Matti Korpimäki, Kaarina Sailamaa, Kristiina Ylimäki, Kaarlo Toppinen, Esa Turunen, Erkki Lehikoinen, Raili Orava, Pentti Mustapirtti ja Mailis Matinlassi. Kiitokset kaikille osallistujille ja mukavia potteja ensi talvellekin. Taulukko 2: Säännöllisesti ruokinnoilla vierailevien lintulajien suurimpia yksilömääriä talvikuukausien ajanjaksolta ruokintapaikkalaskennoista Kemin lintuharrastajien toimialueella.. Laji yksilömäärä Talitiainen 24 Kuusitiainen 2 Sinitiainen 12 Hömötiainen 11 Harakka 11 Närhi 2 Varis 6 Käpytikka 3 Kesykyyhky 45 Urpiainen 15 Varpunen 36 Pikkuvarpunen 5 Viherpeippo 39 Punatulkku 16 Keltasirkku 29 Karsikko 1p (EeS). Toimialueen ulkopuolelta: Seskarö n. 3 (Eero Haapanen). Pyrstötiainen: S Tikkalanoja 1p (Jukka Tikkala). Hömötiainen: K Paavonkari 12 (PKj), K Ristikangas a 5p (JN), K Karsikko 8p (EeS), 6.1. Km Tornivaaran th 8 (TKa). Töyhtötiainen: Joulukuun ensimmäisellä viikolla Km Jokisuu 1p (Kari Saalismaa), K Ristikangas 1p (JN), Helmikuun puolesta välistä maaliskuun lopulle Km Jokisuu 1p ruokinnalla (Kaarlo Toppinen). Kuusitiainen: Todella vähän vii- 14 irri vsk.
15 Talvilintukilpailu Perinteiseen joulu-tammikuun talvilintukilpailuun osallistuminen oli laimeaa. Vain kymmenen kilpailijaa palautti kilpailulomakkeen tai merkkasi lajit toimitilan lakanalle. Osallistujat havaitsivat kaikkiaan 47 lintulajia, mikä jää edellisvuoden määrästä kuudella. Kuten edellisvuosinakin, edellytti mitalisijoille pääseminen kilpailijoilta aktiivista rannoilla ja joutomailla kiertelyä joulukuun alkupäivinä, jolloin meri oli vielä auki ja eteläinen ilmavirtaus piti maan ja veden sulana. Kilpailun ässälajeja eli lajeja, joista havainto saatiin kilpailuaikana vain yhdeltä osallistujalta, olivat merimetso, merilokki, pilkkasiipi, mustalintu, kotka, palokärki sekä räkättirastas. Yleensä talvilintukilpailussa havaittavista lajeista jäivät tänä vuonna uupumaan peippo, mustarastas, sekä pikkukäpylintu. Sataprosenttisesti havaittiin vain viisi lajia, jääköön lukijain arvuuteltavaksi, mitkä ne olivat. intutalvi Taulukko 3: Talvilintukilpailun tulokset. Nimi lajimäärä Pentti Rauhala 39 Tuomo Karplund 35 Kari Oittinen 30 Perttu Kujala 29 Kalervo Kujala ja Jouni Ylipekkala 20 Jouko Kärkkäinen 16 Petri Suorsa 11 mevuosiin verrattuna: K Paavonkari 2 (PR), K Ristikangas 1p (JN), K Kuivanuoro 1 (EeS), K Karsikko 4p (EeS), Koko talven T Mustalahti 2p ruokinnalla (Allan Kallioniemi). Sinitiainen: Normaalia vähemmän parvihavaintoja: T Kaakamo 15p (AnS), 8.2. Km Kaakamo 18p (AnS). Talitiainen: T Kaakamo 16p (AnS), K Holstinharju 15p (EeS), Tammikuun loppupuolella K Nälli 20p (JKä), K Ristikangas y 25p (JN). Puukiipijä: K Ristikangas 1p (JN), K Pörhölä 1p (PR), T Alaraumo 1p (JTY), Km Pörhölä 1 (PR), 8.2. K Nälli 1p (JKä), 8.2. K Kuivanuoro 1 (EeS), K Ristikangas 1p (JN). Isolepinkäinen: T Ala-Raumo 1p (Eero Haapanen), 7.3. S Siivilänniemenaapa 1p (KO). Suuria keltasirkkuparvia nähdään muutamilla ruokintapaikoilla ja kaatopaikoilla Jouko Kärkkäinen irri vsk. 15
16 intuhavaintoja emin ornion seudulta Närhi: K Holstinharjun kp 2 (PKj), K Perta-aapa 2 (TKa), K Ristikangas 1 (PR), K Ristikangas y 3p (JN). Kuukkeli: S Tainivaara 1 p Ä (KO). Pähkinähakki: Havaintoja lähes edellisvuoden tapaan: Koko talven ainakin asti Km Kallinkangas 2 (Toini Juho), T Alaraumo 1p (JN), T Kukkolankoski 1m W (PR), Tv Ylipaakkola 1 (Elma Koivuranta-Laitila), T Luotomäki 1p (JTY), Km Ilmola 2p (TKa), K Perta-aapa 2p (Raimo Halonen), K Rova 2p (JN), Km Ilmola 1 (KO, KKj, PR), T Suensaari 1 (Irma Sydänmetsä). Harakka: K Holsti 40p (JN), T Riukkajängän kp 45 (PR). Varis: K Holstinharjun kp 80 (PR), T Riukkajängän kp 120 (PR). Korppi: T Riukkajängän kp 30 (PR), K Holstinharjun kp 58 (PR, PKj). Naakka: T Suensaari 3 (JTY). Varpunen: K Mäntylä 36 (PR), T Kaakamo 60p (AnS), K Ristikangas 65p (TKa), K Sauvosaari 70p (TKa). Pikkuvarpunen: Esiintyy meillä jo verrattain yleisenä talvilintuna: Koko talven K Mäntylä 2 5 ruokinnalla (PR, TeR), Joulukuun loppupuolella K Ruutti 3 ruokinnalla (KY), K Kalkkinokka 1p (TKa), K Kalkkinokka 1p (PKj, TKa), K Kalkkinokka 2 (PKj, KO); K Paavonkari 1p (TKa), Km Lautiosaari 7p (EeS), 1.1. K Pajusaari 2p (EeS), 6.1. K Letontie 1p (EeS), K Vainio 3p (EeS), K Ristikangas 1p (TKa), 3.3. K Paavonkari 4 (PR), T Kaakamo 2 koko loppukevään (AnS), Tv Ylipaakkola koko talven peräti yks. (Seppo Sunnari). Peippo: Alkutalven asti Km Lautiosaari 1E (LA), Marraskuun lopulle saakka Km Jokisuu 2p ruokinnalla (Kaarlo Toppinen). Viherpeippo: K Paavonkari 55p (TKa), K Sauvosaari Liikennepuisto 80 (PR), K Ruutti a 40p ja K Syväkangas a 35p (JN), T Kaakamo 41p (AnS), K Ritikka 70p (JKä), K Nälli 39p (JKä), 1.2. K Tervaharju 50 69p (KO). Vihervarpunen: Todella harvalukuinen edellistalven massaesiintymiseen verrattuna: Ainoa havainto: 7. ja K Kalkkinokka 1k (JY). Urpiainen: Erittäin vähän alkutalvesta, yleistyi vasta tammikuussa: K Ajos 2m W (JN), T Kaakamo 5p (AnS), T Ruohokari 6p (JTY), K Pertajärvi 8p (EeS), 3.1. K Mottimajantie 7 (EeS), 4.1. K Vainio 15p (EeS), 5.1. Km Hyypiö 10 (TKa), 6.1. K Letontie 20p (EeS), 7.1. T Kaakamo 15p (AnS), T Kaakamo 30p (AnS). Loxia sp: Ainoa havainto kevään kynnyksellä: Km Keskipenikka 1 ä (KO). Punatulkku: K Perta-aapa 10p (TKa), K Ristikangas a 8p, Km Perta-aapa a 9p/k (JN), K Perta-aapa 16 (PR). Keltasirkku: T Riukkajängän kp 35 (PR), 6.1. K Holstinharjun kp 54p (EeS), 6.2. T Kaakamo 45p (AnS), K Holstinharjun kp 80 (PR). Kevät 2004 Kevätmuutto oli maaliskuun aikana ja huhtikuun alussa normaalista aikataulusta edellä mutta takatalvi huhtikuun loppupuolella pysäytti lintujen muuton täysin useiksi päiviksi. Vapun aikaan oli muutto jopa normaalista myöhässä. Maaliskuun sää vaihteli lauhasta kireisiin pakkasiin, aivan normaaliin keväiseen tapaan. Kuukauden keskilämpötila Perämeren pohjukassa oli hiukan keskimääräistä korkeampi. Suurin lumensyvyys saavutettiin kuukauden ensimmäisellä viikolla juuri ennen kuin kevätaurinko alkoi tiivistää lumikerrosta. Huhtikuusta muodostui ennätyksellisen lämmin ja vähäsateinen. Muutama erittäin lämmin päivä sattui huhtikuun ajalle mm 20. päivä, mutta päivä huhtikuuta saapui takatalvi joka keräsi linnut suuriin parviin ja pysäytti muuton täydellisesti. Huhtikuun lopulla oli yhtenäisen lumipeitteen raja Kemin seudulla. Vapun jälkeen virtasi kaakosta erittäin lämmintä ilmaa maahamme ja jopa yölämpötilat olivat yllättävän korkeita. Toukokuun 11. päivä kylmä ilma karisti mielestä varhaisen kesän ja palautti normaalin kolean kevätsään takaisin. Keskimäärin oli kevät kuitenkin pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kevään säävaihtelut näkyivät myös lintujen muutossa kun muutto pysähtyi ja rysähti käymään yllättäen. Kevään erikoisuuksiin kuului mm. useiden tunturikiurujen havaitseminen samalla paikalla, eli ilmiö mihin ei 1970-luvun jälkeen ole totuttu. Metsähanhien muutto alueella oli vaisuhkoa kuten jo useana vuonna perättäin. Merihanhien ja joutsenten määrät puolestaan kasvavat keväästä toiseen. Raumonjärvellä olivat lepäilevien 16 irri vsk.
17 intuhavaintoja emin ornion seudulta Närhi: K Holstinharjun kp 2 (PKj), K Perta-aapa 2 (TKa), K Ristikangas 1 (PR), K Ristikangas y 3p (JN). Kuukkeli: S Tainivaara 1 p Ä (KO). Pähkinähakki: Havaintoja lähes edellisvuoden tapaan: Koko talven ainakin asti Km Kallinkangas 2 (Toini Juho), T Alaraumo 1p (JN), T Kukkolankoski 1m W (PR), Tv Ylipaakkola 1 (Elma Koivuranta-Laitila), T Luotomäki 1p (JTY), Km Ilmola 2p (TKa), K Perta-aapa 2p (Raimo Halonen), K Rova 2p (JN), Km Ilmola 1 (KO, KKj, PR), T Suensaari 1 (Irma Sydänmetsä). Harakka: K Holsti 40p (JN), T Riukkajängän kp 45 (PR). Varis: K Holstinharjun kp 80 (PR), T Riukkajängän kp 120 (PR). Korppi: T Riukkajängän kp 30 (PR), K Holstinharjun kp 58 (PR, PKj). Naakka: T Suensaari 3 (JTY). Varpunen: K Mäntylä 36 (PR), T Kaakamo 60p (AnS), K Ristikangas 65p (TKa), K Sauvosaari 70p (TKa). Pikkuvarpunen: Esiintyy meillä jo verrattain yleisenä talvilintuna: Koko talven K Mäntylä 2 5 ruokinnalla (PR, TeR), Joulukuun loppupuolella K Ruutti 3 ruokinnalla (KY), K Kalkkinokka 1p (TKa), K Kalkkinokka 1p (PKj, TKa), K Kalkkinokka 2 (PKj, KO); K Paavonkari 1p (TKa), Km Lautiosaari 7p (EeS), 1.1. K Pajusaari 2p (EeS), 6.1. K Letontie 1p (EeS), K Vainio 3p (EeS), K Ristikangas 1p (TKa), 3.3. K Paavonkari 4 (PR), T Kaakamo 2 koko loppukevään (AnS), Tv Ylipaakkola koko talven peräti yks. (Seppo Sunnari). Peippo: Alkutalven asti Km Lautiosaari 1E (LA), Marraskuun lopulle saakka Km Jokisuu 2p ruokinnalla (Kaarlo Toppinen). Viherpeippo: K Paavonkari 55p (TKa), K Sauvosaari Liikennepuisto 80 (PR), K Ruutti a 40p ja K Syväkangas a 35p (JN), T Kaakamo 41p (AnS), K Ritikka 70p (JKä), K Nälli 39p (JKä), 1.2. K Tervaharju 50 69p (KO). Vihervarpunen: Todella harvalukuinen edellistalven massaesiintymiseen verrattuna: Ainoa havainto: 7. ja K Kalkkinokka 1k (JY). Urpiainen: Erittäin vähän alkutalvesta, yleistyi vasta tammikuussa: K Ajos 2m W (JN), T Kaakamo 5p (AnS), T Ruohokari 6p (JTY), K Pertajärvi 8p (EeS), 3.1. K Mottimajantie 7 (EeS), 4.1. K Vainio 15p (EeS), 5.1. Km Hyypiö 10 (TKa), 6.1. K Letontie 20p (EeS), 7.1. T Kaakamo 15p (AnS), T Kaakamo 30p (AnS). Loxia sp: Ainoa havainto kevään kynnyksellä: Km Keskipenikka 1 ä (KO). Punatulkku: K Perta-aapa 10p (TKa), K Ristikangas a 8p, Km Perta-aapa a 9p/k (JN), K Perta-aapa 16 (PR). Keltasirkku: T Riukkajängän kp 35 (PR), 6.1. K Holstinharjun kp 54p (EeS), 6.2. T Kaakamo 45p (AnS), K Holstinharjun kp 80 (PR). Kevät 2004 Kevätmuutto oli maaliskuun aikana ja huhtikuun alussa normaalista aikataulusta edellä mutta takatalvi huhtikuun loppupuolella pysäytti lintujen muuton täysin useiksi päiviksi. Vapun aikaan oli muutto jopa normaalista myöhässä. Maaliskuun sää vaihteli lauhasta kireisiin pakkasiin, aivan normaaliin keväiseen tapaan. Kuukauden keskilämpötila Perämeren pohjukassa oli hiukan keskimääräistä korkeampi. Suurin lumensyvyys saavutettiin kuukauden ensimmäisellä viikolla juuri ennen kuin kevätaurinko alkoi tiivistää lumikerrosta. Huhtikuusta muodostui ennätyksellisen lämmin ja vähäsateinen. Muutama erittäin lämmin päivä sattui huhtikuun ajalle mm 20. päivä, mutta päivä huhtikuuta saapui takatalvi joka keräsi linnut suuriin parviin ja pysäytti muuton täydellisesti. Huhtikuun lopulla oli yhtenäisen lumipeitteen raja Kemin seudulla. Vapun jälkeen virtasi kaakosta erittäin lämmintä ilmaa maahamme ja jopa yölämpötilat olivat yllättävän korkeita. Toukokuun 11. päivä kylmä ilma karisti mielestä varhaisen kesän ja palautti normaalin kolean kevätsään takaisin. Keskimäärin oli kevät kuitenkin pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kevään säävaihtelut näkyivät myös lintujen muutossa kun muutto pysähtyi ja rysähti käymään yllättäen. Kevään erikoisuuksiin kuului mm. useiden tunturikiurujen havaitseminen samalla paikalla, eli ilmiö mihin ei 1970-luvun jälkeen ole totuttu. Metsähanhien muutto alueella oli vaisuhkoa kuten jo useana vuonna perättäin. Merihanhien ja joutsenten määrät puolestaan kasvavat keväästä toiseen. Raumonjärvellä olivat lepäilevien 16 irri vsk.
Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotKesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotLintuharrastusta digiaikana
SIRRI 31. VSK. 2006 Julkaisija: Kemin lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Jouni Ylipekkala Lintuhavaintoja: Syksy 2005...4 Pentti Rauhala Talvi 2005
LisätiedotSirri, olet kolmekymppinen!
SIRRI 30. VSK. 2005 Julkaisija: Kemin lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus... 3 Kari Oittinen Lintuhavaintoja: Syksy 2005...4 Pentti Rauhala Talvi 2004
LisätiedotSirri. Vuosijulkaisu vsk.
Sirri Vuosijulkaisu 2001 26. vsk. SIRRI 26. VSK. 2001-1 1 6 7 0 ) 4 4 ) 5 ) 6 6 ) KEMIN LINTUHARRASTAJAT XENUS RY. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, 94101 KEMI Toimitila: Keskuspuistokatu 21 Pankkiyhteys:
LisätiedotIlmassa oli jännittynyttä odotusta, kun 25.12.1958. Mitään yllättävää lajia en ensimmäisissä laskennoissa
SIRRI 38. VSK. 2013 Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Pentti Rauhala Marjalinnut märän syksyn 2012 piristäjiä...4 Tuomo
LisätiedotSuot ovat metsien ja vesien ohella. Soita on ojitettu pääasiassa puuntuotannon. Suomen suot ovat Euroopan arvokkaimpia
SIRRI 33. VSK. 2008 Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Antero Kotaniemi on poissa...4 Juhani Jaakkola Syksy 2007 jatkui
LisätiedotVuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)
Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011
LisätiedotTaas on vuosi kulunut ja uutta. Olen ollut kuluneen vuoden Xenuksen. Se, millä tavalla sitten saataisiin. Alkuvuosi 2010 on kuitenkin
SIRRI 35. VSK. 2010 Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Tuula Laasanen Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja...4 Pentti
LisätiedotLintuja ja lintuharrastusta kaikille. Osallistuvaa ja hauskaa yhdessäoloa. Kemi-Tornion seudun lintuharrastajat
SIRRI 37. VSK. 2012 Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen Lämpimän syksyn 2011 muutto jatkui pitkään...4 Pentti
LisätiedotLintuharrastus on jatkuvien muutosten. Lintujen katoamiseen ja vähenemiseen
SIRRI 34. VSK. 2009 Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008...5 Pentti
LisätiedotLINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli
LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika
LisätiedotLinnustomme arvokkaimmat aarteet
SIRRI 36. VSK. 2011 Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja...4 Pentti Rauhala
LisätiedotMaallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus
Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan
LisätiedotLintuharrastus muutosten edessä
SIRRI 32. VSK. 2007 Julkaisija: Kemin lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen 30 vuotta lintuharrastusta - Xenus juhli pyöreitä vuosia:...4
LisätiedotYleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.
Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.
LisätiedotLintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.
Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),
LisätiedotKäsissäsi on Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry:n jäsenlehti. Tänä aikana on tapahtunut paljon, ja paljon on muuttunutkin.
SIRRI 39. VSK. 2014 Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen Käpytikka ja pyrstötiainen lämpimän syksyn 2013 tähtiä...4
LisätiedotRovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)
A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i
LisätiedotTLY:n retki Örön saarelle
TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön
LisätiedotKairankutsun luonto- ja linturetket
Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin
LisätiedotTRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE
TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE 5.-7.4.2019 Porukka saapui asemalla perjantaina 6.4. illalla. Haliaksen viikonlopun päämiehittäjinä Jaakko Koponen, Jari Laitasalo(opas), Markus Lampinen (opas),
LisätiedotSUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS
SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa
LisätiedotLaskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze
Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi
Lisätiedot4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)
Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa
LisätiedotEtelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011
Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus
Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Aleksi Lehikoinen, Luomus aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Tehtävä YM: päivitys vuoden 2015 aikana, lintutyöryhmä vastaa Vastaava myös nisäkkäille Aiemmin luettelo laadittiin
LisätiedotMAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013
MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 ESITYKSEN TEEMAT MAAKAn motiivit ja siihen osallistuminen Mitä 2012 saatiin aikaan ja mitä jäi kesken Kuinka 2013
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus
LisätiedotIlmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry
Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3
LisätiedotMäärityskisa paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat:
Määrityskisa 2018 14 paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat: Pasi Pirinen (PaP) 25 kuvaa Sampo Laukkanen (SL) 23 kuvaa Anna Palmroos 2 kuvaa 1. Suopöllö Suopöllö
LisätiedotMUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi
MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET
LisätiedotRiihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008
Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Rauno Yrjölä Jorma Vickholm Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Sisällys: Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotEtelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016
Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä
LisätiedotEteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala
Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotKauniaisten linnustoselvitys 2005
Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa
LisätiedotTORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto
TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotPyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014
Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen
LisätiedotVaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen
Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten
LisätiedotTervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan
Pisavaaran luonnonpuiston pesimälinnustosta Pentti Rauhala Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla noin 7 km Kemijoesta länteen hallitsee maisemaa Pisavaara, jonka yhtenäinen metsäpatja muodostaa
LisätiedotSuunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys
Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Yleiskaava-alueen linnustoselvityksen on laatinut Raimo Laurila Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen toimesta
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
Lisätiedot(Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.
Rengastusta Pohjois-Karjalassa Jukka Matero (Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.) Johdanto Rengastus on ollut
LisätiedotHELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN
TUTKIMUSRAPORTTI HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN MUUTTAVAN JA LEVÄHTÄVÄN LINNUSTON SEURANTA VUONNA 2011 Tekijät: Rauno Yrjölä, Jorma Vickholm SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 menetelmät... 4 3 Tulokset... 8 3.1
LisätiedotKYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009
KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä
LisätiedotHÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Pannujärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Palokärki (Pauli
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta
3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotRAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008
EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotTringan Örön retki
Tringan Örön retki 15. 17.4.2016 Roland Vösa Ristisorsapari viihtyi Storvikenin rannoilla Ilkka Suominen Tringa järjesti kautta aikojen ensimmäisen retken Örön linnakesaarelle, Hiittisten saaristoon. Saari
LisätiedotKALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015
KALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015 Kort- Rak.- Käyt- Pinta- ASUNTOTONTIT Pohjankylä Plassi Vuokrattu 3020 14(osa) AOI½ Alanko 16:249 1000 5,00 5 000 Vuokrattu 3026
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotPIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotLinnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin
Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto
LisätiedotLintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen
Lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo aleksi.lehikoinen@helsinki.fi @AksuLehikoinen Seuranta-aineisto mm. Maalinnusto 1975- Sisävesien linnusto 1986- Saaristolinnusto
LisätiedotLappeenrannan taajamalintulaskennat 2018
Lappeenrannan taajamalintulaskennat 2018 Jarkko Rutila Neljännen kerran ahkerat lintuharrastajat tarpoivat Lappeenrannan taajama-alueita tiukasti lintuja laskien. Jotta vuosien välinen vertailukelpoisuus
LisätiedotKHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja
KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotHEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN
TUTKIMUSRAPORTTI 25.10.2016 HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN LENTOKENTÄN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Tekijät: Rauno Yrjölä, Hannu Sarvanne Antti Tanskanen ja Jorma Vickholm Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä...
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996
OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT
LisätiedotVuoden lintu hankkeita vuodesta 2000
Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki
LisätiedotEtelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014
Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Marko Ruti EKLY:n kevätyhteishavainnointi vietettiin pääsiäisviikonlopun lauantaina 19.4.2014. Tällä kertaa havaintopaikat olivat
LisätiedotSANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO
SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.
LisätiedotLahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 Johdanto Kuva 1. Menetelmät Finventia
Lahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 FM (biologi) Tommi Lievonen /, 26.9.2013 Johdanto Renkomäen soranottoalueelle on käynnistetty
LisätiedotMäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012
APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2015 Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 Petri Sola Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. 2 KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT APUS
LisätiedotLintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotTampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011
Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015
KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.
LisätiedotSimon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.
Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1
LisätiedotTurun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2
Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 Turun biologisen museon koululaistehtäviä 2 Turun biologinen museo on antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden
LisätiedotRENGASTUSLUVAT alkaen
RENGASTUSLUVAT 1.1.2018 alkaen Y = YLEISLUPA Oikeuttaa rengastamaan: a) kaikkien lintulajien poikasia (ei hippiäisen pesäpoikasia, koska pesän tuhoutumisriski on suuri eikä räystäspääskyn pesäpoikasia,
LisätiedotHyrynsalmi, Iso Tuomivaara
Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.
LisätiedotHÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Kankaistenjärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Kalalokki
LisätiedotPYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Marko Vauhkonen
PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Marko Vauhkonen 14.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotTALVEN 2014/2015 REITTILASKENNAT 22.10.2014
TALVEN 214/215 REITTILASKENNAT 22.1.214 Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen puolesta monet kiitokset talven 213/214 laskentatuloksista (myös talvella 212/213 osallistuneet saavat tämän
LisätiedotYhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ
Yhteishavainnointi 3.5.8 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.8 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Esa Partanen 1 Versio 1 Huhtikuu 9 Uusi kokeilu - neljä paikkaa mukana Keväällä 8 kokeiltiin
LisätiedotLaji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)
Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu
LisätiedotMaalintujen kannanvaihtelut vuosina Varsinais-Suomessa. Esa Lehikoinen, Esko Gustafsson, Kim Kuntze. Johdanto ja menetelmät
Maalintujen kannanvaihtelut vuosina 1990 2015 Varsinais-Suomessa Esa Lehikoinen, Esko Gustafsson, Kim Kuntze Johdanto ja menetelmät Linnustossa tapahtuvien muutosten seuranta onnistuu hyvin vain tutkijoiden
LisätiedotEsko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006)
Esko Rajala: Arvokkaita lintuvesiä (Kirjassa: Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi - Länsi-Suomen ympäristökeskus 2006) KUORTANEENJÄRVEN JA LÄHIVESISTÖJEN LINNUSTOSTA Linnut ovat vesistön ellei näkyvin niin
LisätiedotKarijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013
Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän
Lisätiedot2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.
LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotSelvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta
Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:
LisätiedotRiistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.
Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2014
Linnut vuosikirja 2014 Alueelliset maalintukannat Maalintujen alueelliset kannanarviot Aleksi Lehikoinen, Juha Honkala & Päivi Sirkiä Lintujen linjalaskennalla on Suomessa pitkät perinteet. Einari Merikallio
Lisätiedot