Lintuharrastusta digiaikana

Transkriptio

1

2 SIRRI 31. VSK Julkaisija: Kemin lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Jouni Ylipekkala Lintuhavaintoja: Syksy Pentti Rauhala Talvi Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Kesä Juha Ylimaunu Petokatsaus Pekka Suopajärvi Elijärven kromiittikaivoksen selkeytysaltaiden linnusto...40 Pentti Rauhala & Juha Ylimaunu Simon Nikkilänaapa on lintusoiden pieni jättiläinen...44 Pentti Rauhala Kolmas lintuatlas alkoi...48 Pekka Suopajärvi Kottarainen 100 vuotta Kemin-Tornion seudulla...51 Pentti Rauhala Kemin-Tornion seudun lintutornit..56 Kari Oittinen Kuinka Aulista tuli satelliittikurki Petri Suorsa & Matti Suopajärvi Kiikarissa...62 Xenuksen vuoden 2006 tapahtumia Kari Oittinen Kemin Lintuharrastajat ry. toimintasuunnitelma Kari Oittinen Kansikuva: Nuori muuttohaukka Matti Suopajärvi Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Oy Fram Ab Painosmäärä: 400 KEMIN LINTUHARRASTAJAT XENUS RY. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: Internet: HALLITUS 2007 Jouni Ylipekkala (pj.) Åkargränd 10, S Haaparanta , Jouko Kärkkäinen (vpj.) Moisionkatu 1, Kemi , Kari Oittinen (siht) Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi kari.oittinen@te-keskus.fi , Tuomo Karplund Ristikankaankatu 41, Kemi tuomokarplund@hotmail.com , Kalervo Kujala Vakkurintie 19, Kemi uuno1949@luukku.com Perttu Kujala Kirkkopuistokatu 18 A 3, Kemi perttu.kujala@luukku.com Pentti Rauhala Juntonkatu 4 as.20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi , Eero Salo-oja Rajalankatu 7, Kemi eero.salo-oja@vr.fi TOIMIHENKILÖT 2007 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Petovastaava Pekka Suopajärvi Pihatie 15 A, Oulu pekka.suopajarvi@gmail.com Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, Kemi raimo.koskenkorva@pp.inet.fi Aluerariteettikomitea & havaintotoimikunta Tuomo Karplund Katso yllä Pentti Rauhala Katso yllä Eero Salo-oja Katso yllä Juha Ylimaunu Kalkkinokantie 21 B 8, Kemi juha.ylimaunu@kotikone.fi Jouni Ylipekkala Katso yllä JÄSENMAKSUT 2007 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 20 Vuosikirja Muut 15 Perheenjäsenet 2 Lintuharrastusta digiaikana Jälleen on yksi lintuvuosi takana ja siihen mahtui lukuisia retkiä ja myös tuntikausia tietokoneen ääressä havaintojen ja lehden teon parissa. Vuosi 2006 toi jälleen lintuharrastajille haasteita, Suomen kolmas lintuatlas alkoi ja koko maata kattava havaintojärjestelmä, Tiira, otettiin käyttöön keväällä. Molemmissa edellä mainituissa on tietokoneella entistä suurempi merkitys, Tiira perustuu kokonaan sähköiseen tiedonsiirtoon ja myös lintuatlakseen saattaa havaintonsa palauttaa nykyään sähköisesti. Lintuharrastuksen mieluisimmat hetket koetaan varmuudella maastossa, eikä niinkään kirjoituspöydän ääressä havaintoja tietojärjestelmiin syötettäessä. Havaintojen palautus ja keruu koetaan joskus taakaksi, mutta jos halutaan että muutkin saavat tietoa ja hyötyä havainnoista, on työpanos hyväksyttävä. Työmäärä kasvaa monilla harrastajilla vielä rengastustietojen palautuksista, omista projekteista ja vieläpä Sirrin tekemisestä. Suhteellisen helposti saattaa luulla, että nyt kun Xenuksella alkaa olla 30 vuotta mittarissa, niin kaikki toimii rutiinilla ja aivan omavaraisesti. Rutiinia kyllä löytyy, mutta uusia voimia kaivattaisiin että toiminta kehittyisi vielä enemmän kaikkia kiinnostavaksi. Viime kesänä minulle esitettiin kysymys onko Xenus olemassa vielä 15 vuoden jälkeen. Nykyisenä puheenjohtajana tunsin olevani pakotettu sanomaan että kyllä on, vaikka tunsin pienoista epävarmuutta vastatessani. Mikä sitten aiheuttaa piilevää pessimismiä mieleeni? Lintuharrastus on monipuolinen, alati kehittyvä, harrastus, jota voi muokata helposti mieleisekseen. Edellä mainituista seikoista huolimatta on toimintaan yhä vaikeampi saada uusia kasvoja, niin nykyisistä jäsenistä kuin uusista jäsenistäkin. Yhdistystoiminta ei kiinnosta ihmisiä nykyään, sama asia on huomattu kaikissa vapaaehtoisjärjestöissä. Mikä mahtaa olla pelkona, niin ettei järjestötoimintaan uskalleta alkaa? Lähes jokaisella on yhä enemmän kiireitä töissä, ja luonnollisesti perheelle, ystäville ja rentoutumiselle on annettava aikaa. Samojen ihmisten johtaessa yhdistystä vuodesta toiseen ei sanottavaa kehitystä tapahdu ja vaikka uusia ideoita ilmaantuisikin, eivät voimavarat tahdo riittää niiden toteuttamiseen. Jäsenhankinta tulisi olla mielessä jokaisella yhdistyksen tulevaisuudesta huolissaan olevalla. Yhdistyksen eloonjäämistä eivät auta tuhannet rengastetut linnut, sadat lintulaskennat tai valtava havaintoarkisto. Toimiva yhdistys tarvitsee rivijäseniä, joiden joukosta löytyvät henkilöt toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hallitukseen tai johonkin toimikuntaan valitsemista ei pitäisi nähdä taakkana eikä sitä taakaksi pidä muodostaakaan. Toimintaa pitäisi suunnata siihen suuntaan mikä jäsenistöä kiinnostaa ja mihin voimavarat riittävät. Suurempi jäsenmäärä auttaa jakamaan tehtäviä useammalle henkilölle sekä tekee helpommaksi löytää samanhenkisiä harrastajia, joilla on samat intressit lintujen suhteen. Ei voi kieltää etteikö petolinnuilla olisi erikoisasema xenuslaisen lintuharrastuksessa, mutta kenenkään ei tarvitse pelätä, ettei mukaan uskalla tulla vaikka ei olisikaan petolinnuista kiinnostunut. Kaikkien linnuista kiinnostuneitten ihmisten täytyy tuntea itsensä tervetulleeksi meidän mukaamme, retkille ja sääntömääräisiin kokouksiin. Mukavia elämyksiä lintuharrastuksen parissa myös vuonna 2007! Jouni Ylipekkala 2 Sirri vsk. Sirri vsk. 3

3 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Syysmuutto 2005 jatkui harvinaisen pitkään Hiiripöllö Olli-Pekka Karlin Lintuhavaintoja Kemin- Tornion seudulta Syksy 2005, talvi , kevät ja kesä 2006 Pentti Rauhala, Tuomo Karplund, Jouni Ylipekkala & Juha Ylimaunu Tähän yhteenvetoon on koottu Kemin Tornion seudun merkittävimmät lintuhavainnot syksystä 2005 kesään Kirjoittajien työnjako on ollut seuraava: PR vastasi syksystä, TKa talvesta, JTY keväästä ja JY kesäkatsauksesta. Lyhenteitä: ä=ääntelevä, Ä=laulava, S=Simo, K=Kemi, Km=Keminmaa, T=Tornio, Tv=Tervola, p=paikallinen, m=muuttava, =koiras, =naaras, np=naaraspukuinen, ad=aikuinen, juv=nuori, subad=esiaikuinen; A: muuton alku H: muuton huippumääriä V: muuton loppu Syysmuutto 2005 jatkui poikkeuksellisen pitkään Syksy 2005 oli poikkeuksellisen lämmin. Syyskuussa ero keskimääräiseen oli pari astetta lämpimän suuntaan. Kuun loppupuolella alkoi poikkeuksellisen pitkä lämpöaalto välinen ajanjakso oli lämpimämpi kuin kertaakaan 45 vuoden aikana. Vielä syyskuun loppupäivinä mittari kohosi 15 asteeseen. Sadetta ropisi syyskuussa hieman normaalia enemmän. Lämmin sää jatkui lokakuussa 20. päivään asti. Sen jälkeen talvi vieraili viikon verran ja heitti ensi lumen Jo sää jälleen lauhtui jopa niin että mitattiin 8 lämpöastetta. Lokakuu oli 2,5 astetta normaalia lämpimämpi ja vähäsateinen. Marraskuu oli Suomen keskiosissa ja Oulun läänissä lämpimin yli sataan vuoteen. Xenuksen alueella poikkema keskiarvosta oli noin 5,5 astetta. Kuun alkupuolella oli vielä useina päivinä 5-7 lämpöastetta kova räntäsade peitti maan valkoiseen vaippaan, joka kuitenkin suli Pysyvästi maa verhoutui lumivaippaan Syksyn poikkeuksellisin piirre oli muuton venähtäminen aina tammikuun alkupäiviin asti. Kiikaroitavissa oleva avomeri pysyi lämpimän sään ansiosta avoimena joulukuun puoliväliin, mutta vielä senkin jälkeen tavattiin kierteleviä lokkeja ja tehtaiden sulissa oleskeli vesilintuja, jäipä niitä talvehtimaankin (ks. talvikatsaus). Syysmuutolle voitiin panna piste vasta 14.1., jolloin viimeisenä muuttajana viivytteli kalalokki Rivinsalmen sulalla. Edellisenä päivänä siellä oli uiskennellut vielä merimetso. Peto- ja marjalintujen muutot olivat vaisuja. Mitäpä ne täällä olisivat tehneetkään, koska myyriä oli vähän ja pihlajat tyhjinä marjoista. Sen sijaan laulujoutsenen ja kurjen voittokulku jatkui. Tunnetuimmalla kokoontumispaikallaan Karunginjärvellä laulujoutsenia oleskeli kuitenkin tavallista vähemmän, koska suuri osa niistä ruokaili Tornion ja Tervolan viljasänkipelloilla. Siellä laidunsi myös satapäisiä kurkiparvia.. Vaelluslinnuista hiiripöllöjä tavattiin enemmän kuin moneen vuoteen, ja kohtalainen vaellus oli myös helmi- ja varpuspöllöillä sekä pyrstötiaisella ja pähkinähakilla. Vuosia muuttoa seuraavat havaitsevat helposti, että monien lintujen määrissä on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi pikkuja lapinsirrejä, suokukkoja, naurulokkeja, isolepinkäisiä, kottaraisia ja pohjansirkkuja näkee nykyisin huomattavasti vähemmän kuin ennen, sen sijaan laulujoutsenen ja kurjen lisäksi harmaahaikara, merikotka, nokikana, pähkinähakki ja naakka ovat yleistyneet. Syksyn harvinaisinta antia oli Simossa tavattu Suomen 18. tundravikla, joka oli eksynyt varsin kauas pesimäalueiltaan Amerikan arktisista pohjoisosista. Havaintojen ilmoittaminen sähköpostilla on piristänyt selvästi ilmoitusaktiivisuutta. Useimmat havainnot saadaan jäsenille tiedoksi jo tuoreeltaan, mikä on nopeuttanut myös katsausten tekemistä ja Sirrin ilmestymistä. Kiitokset havaintojen ilmoittajille! Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: A: K Kattilalahti 2ad (PR). H: T Oravaisensaari 260 (PR, TeR), K Mustankarinnokka 50 (EeS), T Oravaisensaari 230 ja T Karunginjärvi 485 (PR, TeR), T Heinijängän pelto 100 (VA). V: K Siikalahti ja K Kurimonhaara 2ad1juv (JK, PR), K Kraaseli 2 (EeS), joulukuun alusta K Siikalahti-Rivinsalmi 2, joista toinen menehtyi ja toinen nähtiin viimeksi (JK, PKj ym). Yhteismäärä noin Metsähanhi: A: K Järppi 2 W (PR). H: S Martimoaapa m (VK). V: K Järppi 1 m (JJ). Yhteismäärä 262. Merihanhi: V: 3.9. T Kiviranta 12 (PR,JTY). Anser sp.: V: T Luukkaankangas 40+4m (Jarmo Ilonen), K Mustankarinnokka 7 (EeS).Yhteismäärä 66. Kanadanhanhi: H: T Karunginjärvi 16 (VA). V: T Oravaisensaari (MaS) ja m (PR). Haapana: V: T Karunginjärvi 14 (PR, JTY), T Oravaisensaari 1 (PR), K Karjalahti 1 koiras, jäi talvehtimaan (PR, JK ym). Tavi: H: K Tuhka-allas 125 (PR). V: S Eskonlahti 3 (PR), K Siikalahti 2 (TKa, PR). Sinisorsa: H: T Kaupunginlahti 290 (PR, TeR). V: S Tiironlahti 12 (JK, PR), S Eskonlahti 10 (JK, PR), talvihavaintoja. Jouhisorsa: V: T Kaupunginlahti 3 (PR, TeR), K Tuhka-allas 1 (JK, PR). Lapasorsa: V: K Siikalahti 1 (JK), K Järppi 6 S (PR). Tukkasotka: H: K Kattilalahti 83 (PR). V: K Kattilalahti 1 ja K Lämsänkarinlahti 3 (JK, PR). Lapasotka: V: S Eskonlahti 8 (PR). Alli: A: S Eskonlahti 1 koiras (JK, PR). V: S Eskonlahti 1 (JK, PR), K Lämsänkarinlahti 1 (JK, PR). Mustalintu: A: S Eskonlahti 7 (PR). H: S Eskonlahti 22 (PR). V: asti K Rivinsalmi 1 (PKj, JK, PR ym.) ja T Kukkola 1 (KKj, PKj, JK), K Ajos 1 (JK,PR). Pilkkasiipi: A: K Ajos 3 m (JN). H: T Oxö 6 (PY). V: ja S Eskonlahti 2 (JK, PR), ja 5.12 K Ajos 1 (Jukka Kivilompolo, JY). Telkkä: V: K Kattilalahti 1 ja S Eskonlahti 1 (JK,PR). Uivelo: H: K Kattilalahti 12 (PR), Km Elijärvi 12 (JJ). V: T Kaupunginlahti 1 (PR, JTY), K Siikalahti 1 (TKa, KO). Tukkakoskelo: V: K Ajos ja (JK, PR). Isokoskelo: A: K Järppi 2 m (PR). H: T Karunginjärvi 200 (PR, JTY). V: K Ajos 4 (JK, PR), 1.1. K Rivinsalmi 1 (EeS). Fasaani: Km Hirmula 1 (Mailis Matinlassi), Km Ketolanperä 3 (Kerttu Halonen). Kaakkuri: V: S Ykskuusi 2 S (PR), S Viantie Ä (PR). Kuikkalintu: V: S Martimojärvi 1 (VK). Silkkiuikku: H: T Kaupunginlahti 26 (JTY). V: K Tuhka-allas 2ad (EeS), T Kaupunginlahti 1 (PR, TeR). Mustakurkku-uikku: K Siikalahti 1 ja S Eskonlahti 1 (PR). Merimetso: H: K Ajos 17 (Jari Kivilompolo, JK, PR). V: K Ajos 2 (JK, PR), K Veitsiluoto-Paavonkari 1 (JK, PKj, Marjo Niskanen ym). Yhteismäärä 30. Harmaahaikara Km Kallijärvi 1 (Timo Kallio), K 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Syysmuutto 2005 jatkui harvinaisen pitkään Tuhka-allas 1 (Onni Peltokorpi), K Järppi 1 S (PR), Km Elijärvi (JJ), (JJ) ja (Raimo Bergström, JY). Mehiläishaukka. A: T Luukkaankangas 1+1 (JTY). V: 4.9. S Martimoaapa 1 m (VK), 5.9. T Kaakamo 1 (JTY). Yhteismäärä vain 5. Merikotka: S Ykskuusi merellä 1 kiert. (PR), koko syksyn S Martimoaapa 1ad ja 1subad (VK), 1.9. K Holstinharju 1 juv m (PR), K Karjalahti 1 ad m (PR), S Karsikko 1 m (PR), K Ajos 1 kiert. (PR, JK). Ruskosuohaukka: V: K Tuhka-allas ja juv (PR). Sinisuohaukka: V: S Ykskuusi 2 np S (PR), Km Elijärvi 1 (JJ). Määrät kunnittain: Km 6, T 4, S 2. Kanahaukka: A: K Hepola 1 (PR). Määrät kuukausittain: VIII 3, IX 10, X 7 ja XI 4 sekä kunnittain: K 11, T 5, Km 4, S 3 ja Tv 1. Varpushaukka: A: 7.8. K Kuivanuoro 1 (PR). Yhteismäärä 72 jakaantui kuukausittain VIII 33, IX 22, X 9 ja XI 8 ja kunnittain K 40, Km 19, T 10 ja S 3. Kana/varpushaukka: Km 2 havaintoa Hiirihaukka: H: Km Keski- Penikka 3 (JJ) ja Km Kallinkangas 3 (HHu). V: 4.9. Km Pörhölä 1 (HHu). Yhteismäärä vain 9. Piekana: A: Km Kallinkangas 2 (HHu). H: Km Kallinkangas 7 m/1h (JJ). V: T Raumonjärvi 1 ad (JTY) ja Km Kallinkangas 1 (JJ). Yhteismäärä 26. Buteo sp: Yhteismäärä 9. Maakotka: S Martimoaapa , ja ad (VK). Sääksi: V: 3.9. Tv Tainijoki 1 (KO), T Alkunkarinlahti 1 juv (JTY). Tuulihaukka: V: T Raumonjärvi 1 (JTY), T Karunki 1 (VA, PR, TeR)). Yhteismäärä vain 6. Ampuhaukka: A: K Siikalahti 1 (PR). V: K Järppi 1 S (PR) ja T Puuluoto 1 S (JY), T Liakka 1 (PR, TeR). Määrät kunnittain: K sekä T 5, Km 2 ja S 1. Nuolihaukka: A: K Järppi 1 W (PR). V: K Järppi 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (PR). Yhteismäärä 6. Muuttohaukka: 9.8. K Lämsänkarinpankki 1 (PR), ja K Tuhka-allas 1 (PR), 9.9. K Järppi 1 m (PR). Nokikana. H: T Kaupunginlahti (JN) ja (JY). V: T Kaupunginlahti (PR, TeR) ja (PR, JTY). Kurki: H: Km Kallinkangas 160 m/1h15min (JJ), Km Ajojänkä 103 (MaS), T Liakka 136 ja Tv Palonperä 570 (PR), Tv Koivu 180 m (KO), T Karunki Ojahaka 500 (VA), Tv Paakkola 190 (KO) ja Tv Koivu 190 (KO), T Heinijänkä 166 (KO, PR), S Ykskuusi 210 m parvi (PR). V: T Kourilehto 1 (JTY), T Kuusimaanpää 1 (VA). Yhteismäärä noin Kurkia nähtiin runsaasti Matti Suopajärvi Tylli: A: K Maasarvi 1 m (PR). H: K Holstinharjun kp 9 (PR). V: S Tiironhieta 1 juv (PR), 30.9., ja K Tuhka-allas 1 juv (JK,PR). Kapustarinta: V: K Tuhka-allas ad1juv (PR), juv (PR) ja juv (JK, PR). Töyhtöhyyppä: H: 6.8. K Tuhka-allas 19 (PR). V: K Tuhka-allas (PR) ja (JJ ym). Pikkusirri: Lähes kadoksissa. V: K Tuhka-allas (PR) ja (JY). Lapinsirri: H: K Tuhka-allas 6 (PR). V: K Tuhka-allas (JY) ja (PR). Kuovisirri: H: K Tuhka-allas 4 (PR). V: K Tuhka-allas ja juv (PR,JY). Suosirri: A: S Härkäletto 2 (PR). V: T Kaupunginlahti 10 (OY), S Tiironhieta 1 juv (JK, PR). Tundravikla: S Tiironhieta 1 juv (PR). Tarkemmin edellisessä Sirrissä (Rauhala 2005). Suokukko: A: T Nokikrunni 6 S (PR). H: 7.8. T Kaupunginlahti 10 (JTY). V: K Ruutinpuisto 1 juv (PR), 9.9. K Kiikelinlahti 1 (PR). Jänkäkurppa: A: 4.9. S Tiironhieta 1 (PR). V: S Tiironhieta 1 (JK, PR), K Siikalampi 1 (JK, Tarja Moisanen). Taivaanvuohi: H: K Tuhkaallas 10 (JY). V: S Tiironhieta (PR) ja (KO, PR). Lehtokurppa: V: S Ykskuusi 1 (PR), T Pirkkiö 1 (JTY). Kuovi: A: 2.6. T Iso-Huituri 1 S + 1 S (PR). V: K Tuhka-allas 3 m (JJ), T Suensaari 4 m (JTY). Mustaviklo:: A: K Maasarvi 1 S (PR). V: K Tuhka-allas 1 (PR), Km Elijärvi 3 m (JJ). Punajalkaviklo: V: S Tiironhieta 1 juv (PR), K Tuhka-allas 1 (PR). Valkoviklo: A: S Härkäletto 1 S (PR). H: 7.8. K Tuhka-allas 11 (JY). V: K Tuhka-allas juv (PR) ja (PR). Metsäviklo: V: Ennätysmyöhään 5.9. Km Putkensuu 1 (TKa). Liro: H: K Tuhka-allas 30 (JY). V: K Tuhka-allas ja (PR). Rantakurvi: A: T Nokirunni 1 S 6:n suokukkoparvessa (PR). Tuli Torniosta päin, missä lajia ei ole koskaan tavattu pesivänä. Rantasipi: H: S Tiironhieta 11 (PR). V: K Siikalahti 1 (PR), K Kalkkinokka 1 (JY). Vesipääsky: A: K Tuhka-allas 1 (JY, KoY). V: ja K Tuhka-allas 1 (JY, PR). Merikihu: K Ajos 1 (PR ym). Naurulokki: V: K Ruutinranta 1 juv (PR), T Raumo 1 (JTY). Merikihu Jouko Kärkkäinen Kalalokki: H: 3.9. T Kirkonmäki (Tornionjoki) 52 (JTY). V: K Veitsiluoto 1ad1juv (Jukka Kivilompolo), K Ajos 1 (JK, PR), K Kiikelinlahti 1 (JJ), K Rivinsalmi 1 (KKj, PKj, KO). Selkälokki: V: 4.9.ja K Holstinharjun kp 1 juv (PR). Harmaalokki: H: 1.9. K Siikalahti 1200 (PR), 7.9. K Holstinharjun kp 1200 (PR), K Makeanvedenallas 1200 (JK, PR), K Holstinharjun kp 1200 (JK,PR), K Makeanvedenallas 850 (JK, PR), K Holstinharjun kp 44 (EeS),. V: K Ajos juv (JK, PR) ja juv (PR). Merilokki: V: K Makeanvedenallas 3 ad (JK, PR), K Ajos 4 m (TKa, JK, PR). Räyskä: V: K Täikkö 1 ad (Antti Koskela), K Lämsän- 6 Sirri vsk. Sirri vsk. 7

5 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Syysmuutto 2005 jatkui harvinaisen pitkään karinpankki 1 ad (PR). Kalatiira: V: T Jakopankki 1 juv (PR), K Siikalahti 1 (PR), ennätysmyöhään Km Penikanjängän tekoallas 1 (TKa). Lapintiira: V: 1.9. K Kiikelinlahti 1 ad (PR). Kesykyyhky: H: marraskuun lopulla K Mäntylä 28 (Elina Qvist). Uuttukyyhky: K Holstinharju 1 W (PR). Sepelkyyhky: H: T Aapajoki 32 (PR, TeR). V: K Järppi 1 m (JK, PR) ja T Puuluoto 1 (JTY). Turkinkyyhky: Tv Loue 2 (Sirkka-Liisa Hurtig). (Ks. talvihavainnot). Käki: V: 9.8. T Laivajärvi 1 (JY), K Rova 1+1 (JK,Juho Kärkkäinen). Huuhkaja: K Järppi 1 (JY). Hiiripöllö: Tv Joutsenlampi 1 (Kimmo Palmgren), Tv Siivolanperä 1 (JJ), Km Kallinkangas 1 N (JJ), (MaS) ja (HHu, Johan Helkkula) Km Kallinkangas 1, T Hirsikangas 1 (MaS), T Karunki 1 (Tuomo Lasheikki), T Kaakamo Järkkälänperä 1 (MaS) ja T Kaakamo 1 (Jukka Kivilompolo), Km Hyypiö 1 (HHu) ja K Ristikangas 1 (JJ), T Kaakamo 1 törmännyt autoon moottoritiellä (MaS) ja T Luukkaankangas 1 (MaS), Km Tornionkummuntie 1 (Reijo Alamaunu), T Kaakamo 1 (KO), Km Jokisuu 1 (Johan Helkkula, HHu) ja Km Itäkoski 1 (Reijo Alamaunu), K Kraaseli 1 (JK, PR), Km Ilmola 1 (HHu), lähtien K Tuhka-allas 1 (JK ym), ks. talvihavainnot. Varpuspöllö: S Viantie 1, reng. (PR), S Ykskuusi 1 (PR), S Viantie 1, reng. (PR), K Sauvosaari 1 nälkiintynyt (Sami Kuijala,PR), T Oxö 1 (PY), T Kaakamo 1 (AnS), lokakuussa T Mustalahti 1 (Allan Kallioniemi), K Pertajärvi Ä (JK, PR), K Ristikangas 1 (JN), ja K Nälli 1 (JK). Lapinpöllö: T Lautamaa Nosa 1 (JTY). Suopöllö: 5.9. T moottoritiellä 4 kuollutta 10 km:n matkalla (MaS), K Rova 1 (Jouni Kärkkäinen). Helmipöllö: Kohtalaisen vilkas vaellus. PR rengasti S Viantiellä syyskuussa 42 ja MaS Torniossa 80 helmipöllöä Tervapääsky: V: 4.9. Km Kallinkangas 2 (HHu), S Ykskuusi 2 (PR). Harjalintu: T Kaakamo 1 (Tapani Närä, JJ), Km Jokisuu 1 (Anneli Laukkanen ym/ JJ). Harmaapäätikka:Loka-joulukuussa T Mustalahti 1 (Allan Kallioniemi), Km Hirmula 1 (Mailis Matinlassi), Km Törmä 1 (Leena Tuunainen, Aili ja Kauko Mörk), Tv kk 1 (Martti Kähkölä), K Ajos 1 (JK, PR). Palokärki: Vaelluksen alku K Nälli Ä (JK). Havainnot kuukausittain VIII 7, IX 5, X 2 ja XI 5 ja kunnittain K 8, S 6, Km ja Tornio 2 ja Tv 1. Pikkutikka: K Mäntylä 1 PR, TeR). Pohjantikka: Tv Koivu 1 (EeS). Kiuru: V: T Aapajoki 1 (VA), K Tuhka-allas 5.11., ja (JK, PR, JY ). Törmäpääsky: V: S Maksniemi 2 (PR), K Tuhka-allas 1 Helmipöllöjen syyspyynnit 2005 Kuluneen syksyn aikana pyydystettiin yhteensä 118 helmipöllöä. Vaelluspöllösaalis oli näin kohtalaisen runsas. Suurimman osan eri ikäluokista muodostivat nuoret 1-kv pöllöt joita pyydystettiin 43 kappaletta. Edellisenä vuonna syntyneitä pöllöjä humpsahti verkkoihin 41 kappaletta.+2kv-pöllöjä saatiin 30 yksilöä joista 10 määritettiin 3-kvikäisiksi. Määrittämättä jäi yksi FL ja kaksi +1 kv pöllöä. Yön pimeydessä puuhastelivat Juha Koskenkorva, Pentti Rauhala ja tämän kirjoittaja. Matti Suopajärvi (PR). Haarapääsky: H: K Siikalahti 45 (JY). V: S Ykskuusi 2 (PR), Km Kallinkangas 6 (HHu). Räystäspääsky: V: T Liakka 2 (PR), K Sotisaari 2 (ErL). Metsäkirvinen: V: K Rova 1 m (JN) ja T Karunki 5 (VA), K Kraaseli 1 (JY). Niittykirvinen: H: K Rova 48 m (JN), K Järppi 11m + 14 m (PR). V: K Tuhka-allas (JK, PR) ja (PR). Lapinkirvinen: H: K Tuhkaallas 6 (PR). V: S Tiironhieta 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JY). Keltavästäräkki: A: T Jakopankki 4 (PR). V: K Tuhka-allas (PR) ja sekä (PR). Västäräkki: A: T Jakopankki 9 (PR). V: K Mansikkanokka 1 (Tarja Moisanen), K Holstinharjun kp 1 juv (JK, PR). Tilhi: Vähän. A: S Viantie 2 S (PR). H: K Syväkangas 450 (TKa). Suurimmat parvet kuukausittain: IX 60, X 450 XI 26. Talvihavaintoja. Koskikara: T Lammaskoski 1 (MaS, Samuel Schazalmartin), K Ajos 1 (JK, Tarja Moisanen), Km Akkunusjoki 1 (TKa). Rautiainen: H: K Rova 37 m/1,6 h (JN). V: S Ykskuusi Ä (PR), K Järppi 1 (JK, PR). Punarinta: H: K Ristikangas 13 (JN). V: K Kuivanuoro 1 ad (PR), K Ristikangas 1 (JN). Sinirinta: A: K Tuhka-allas 1 juv (PR). H: K Tuhka-allas 5 (PR). V: K Tuhka-allas , ja (PR). Leppälintu: V: K Nälli 1 juv (JK), K Järppi 1 (PR) ja K Ristikangas 2 (JN), 1.9. S Ykskuusi 1 (PR). Pensastasku: A: K Tuhka-allas 3 (PR). V: K Tuhka-allas ja (PR). Kivitasku: V: K Tuhka-allas ja juv (PR). Mustarastas: V: K Kittilänjärvi 1 koiras (JY), K Lämsänkari 1 (EeS). Räkättirastas: H: K Koivuharju 120 (PR) ja K Siikalampi 120 (JK, Tarja Moisanen). Talvihavaintoja. Punakylkirastas: A: K Rova 21 m (JN). V: K Ajos 5+1 (JK, PR), K Ajos 1 (JK, PR). Laulurastas: A: K Rova 1 m (JN). V: K Rova 3 (JN), K Rova 1 (JN). Kulorastas: V: K Ristikangas 3 m (JN), Km Kallinkangas 1 (JJ). Ruokokerttunen: V: K Tuhka-allas (PR) ja (PR). Mustapääkerttu: K Järppi 1 np (JY), K Ristikangas 1 np (JN), T Luukkaankangas 1 varpuspöllön varastossa (MaS), Km Jokisuu 1 (PR). Lehtokerttu; V: K Nälli 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (PR), T Röyttä 1 ruok. ruusupuskissa (JY). Hernekerttu: V: K Ristikangas 1 (JN), K Nälli 1 (JK). Pensaskerttu: V: 6.9. K Nälli 1 (JK). Taigauunilintu: K Ruutti 1 (Jukka Kivilompolo). Ensimmäinen havainto alueeltamme. Tiltaltti: V: S Viantie Ä (PR), S Ykskuusi 1 (JK, PR). Pajulintu: H: K Ristikangas 70 (JN). V: K Järppi 1 (PR) ja S Ykskuusi 1 (PR). Hippiäinen: Paljon. H: K Järppi (JK, PR) ja (JK, PR). Harmaasieppo: V: K Järppi ja (PR). Tilhi oli vähälukuinen Matti Suopajärvi 8 Sirri vsk. Sirri vsk. 9

6 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Lintutalvi Kirjosieppo: V: K Ristikangas 1 (JN) ja K Nälli 1 (JK). Pyrstötiainen: K Kalkkinokka 13 NW (JY), K Ristikangas 8 S ja 10 kiert. (TKa), S Ykskuusi 2 (PR), K Järppi 8 (JY), K Järppi 2 (PR), K Ajos 10 (AM), K Järppi 8 (PR), K Kivikangas 12 W (TKa), K Järppi 10 N (JK, PR) ja K Kalkkinokka 11 (JY), K Järppi 4 (JK, PR), K Järppi-Hepola (JY), Tv Pikku-Mustamaa 7 (MaS, HHu), K Murhaniemi Ä (TKa) ja K Siikalahti 4 (KO), K Ajos (JK, PR), K Makeanvedenallas 5 (EeS). Hömötiainen: H: K Ristikangas 15 (JN). Töyhtötiainen: K Rova 1 (JN), loka-marraskuussa T Mustalahti 1 (Allan Kallioniemi). Sinitiainen: H: K Järppi 20 (JY). Talitiainen: H: K Holstinharjun kp 32 (PR), K Ristikangas 50 (JN). Puukiipijä: A: K Meripuisto 1 (TKa). Muut määrät kuukausittain X 5 ja XI 12. Pikkulepinkäinen: Ainoa havainto: K Tuhka-allas 1 (PR). Isolepinkäinen: Vain muutama havainto. A: K Järppi 1 (PR) ja Km Elijärvi 1 (JJ). V: T Yliliakka 1 (JTY), K Tuhkaallas 1 (JY). Närhi: H: K Ristikangas 7 kiert. (TKa), K Tuhka-allas 3 N (PR). Kuukkeli: Kaksi havaintoa: K Keski-Penikka 1 (TKa), Tv Laivakangas 2 (MaS, HHu). Harakka: H: K Holstinharjun kp 25 (PR). Pähkinähakki: Määrät kuukausittain: VIII 19, IX 4, X 7, XI 10. Määrät kunnittain: T 20, K 15 ja Km 5. H: 7.8. T Kirkonmäki 6 (JY), Km Ilmola 5 (HHu). Naakka: T Suensaaressa pitkin syksyä. V:25.9. K Holstinharjun kp 1 (PR), S Maksniemi 1 N (PR), T Suensaari 13 (PR, TeR). Varis: H: 2.9. K Holstinharjun kp 350 (PR), S Asemankylä 150 (PR), 4.9. ja K Holstinharjun kp 250 (PR). Korppi: H: K Ristikangas 12 SW (JN), Km Sompujärvi 14 (KO), K Hostinharjun kp 16 (JK, PR). Kottarainen: A: K Ruutti 20 W (PeR). H: 3.8. T Raumonjärvi 60 (JTY). V: Holstinharjun kp ja (PR), (JK, Närhi Jouko Kärkkäinen Kalevi Tikkala) ja (JK, PR) sekä (JY). Varpunen: H: K Mäntylä 29 (PR). Pikkuvarpunen K Ruutinpuisto 28 (PR) ja K Möllärin ranta 53 (TKa), T Tullinpuisto n. 50 (OY), loka-marraskuussa K Mäntylä 2-8 (Elina Qvist,PR,TeR), loka-marraskuussa K Ruutti 2 (KY), Km Lassila 5 (HHu), K Haukkari 3 (JY), Km Jokisuu 2 (PR), K Kalkkinokka 2 (JK, PR). Peippo: A: S Ykskuusi 4 m (PR). H: K Rova 165 m/1,6 h (JN). V: K Tuhka-allas 1 (JK, PR), K Ristikangas Ä (JK, PR). Järripeippo: H: K Rova 1550 m/1,6 h (JN), T Karunki 1500 (VA, PR, TeR). V: K Hepola 1 (JK, PR), T Karunki 1 (VA). Tikli: T Torppi 1 (Jari Kivilompolo). Vihervarpunen: H: S Viantie 150 (PR), K Rova 1360 m/1,6 h (JN). V: K Järppi 4 (PR), K Nälli 1 (JK). Viherpeippo: H: 6.9. T Liakka 160 (PR, TeR), K Peurasaari 80 (PR). V: S Ykskuusi 11 m + 30 m + 6 m/15 min (PR). Vuorihemppo: K Tuhka-allas (PR) ja (Jukka Kivilompolo). Urpiainen: Vähän koko syksyn. Suurimmat parvet kuukausittain: IX 50, X 25, XI 59. Tundraurpiainen: K Ajos 1 (JK, PR). Kirjosiipikäpylintu: 3.9. K Ristikangas 1 (TKa). Pikkukäpylintu: Lähes kadoksissa K Ajos 3 N (JK, PR). Loxia sp: K Rova 2 m (JN), K Rova 2 m + 1 p (JN). Taviokuurna: A: K Järppi Ä (PR ym). H: S Ykskuusi 4 (KO, PR). V: K Ristikangas 1 m + 1 m (JK, PR), K Järppi 1 (JK, PR). Punatulkku: A: K Rova 2 m (JN). H: K Hepola 16 (JK, PR), K Tuhka-allas yht. 15 (JY). Lapinsirkku: Vain muutama. A: S Tiironhieta 1 (PR). V: K Tuhka-allas 11.9., ja (PR). Pulmunen: A: Km Elijärvi 9 (JY). V: K Tuhka-allas 5 (JY), S Tiironhieta 1 (JK, PR). Keltasirkku: A: K Rova 3 m (JN). H: K Mäntylä 28 (TeR). Pohjansirkku: A: 7.8. T Kaupunginlahti 2 (JTY). V: 5.9. S Pömiö 1 (KO), S Viantie Ä (PR). Pikkusirkku: K Tuhka-allas 1 (PR,JK). Tarkemmin toisaalla lehdessä. Pajusirkku: V: K Tuhka-allas 4 (JK, PR), S Tiironhieta (PR, KKj, PKj) ja (PR). Lintutalvi Leutoa kevään korvalle asti Ilmaston lämpeneminen näkyi jälleen alkutalven lämpötiloissa. Joulukuu alkoi reilusti plussan puolella ja vesistöt olivat rantoja myöten auki vielä kuun alkupäivinä. Muutama kovempi pakkaspäivä koettiin joulukuun puolivälissä, mutta yleisesti lämpötilat pysyivät alle 10 pakkasasteen. Joulukuu oli pari astetta tavanomaista leudompi. Esimerkiksi Ajoksen satama-altaat jäätyivät vasta Myös vuodenvaihteen jälkeen jatkui leuto sää. Tammikuun loppupuolella kuitenkin kylmeni selvästi. Parin viikon korkeapainejakson aikana lämpötilat kävivät Perämeren rannikolla miltei -30 asteessa. Kuun vaihteeseen lauhtui hieman, ja tammikuukin jäi kolmisen astetta tavanomaista leudommaksi. Helmikuu alkoi yli -20 asteen pakkasilla, mutta pitempää kovien pakkasten jaksoa ei yleensä vuoden kylmimpänä kuukautenakaan koettu. Maaliskuu olikin sitten harvinaisen kylmä. Reiluja pakkasia kesti lähes koko kuukauden. Ainoat plusasteet päivälämpötiloissa koettiin 17. ja Sateiden ja lumipeitteen osalta talvi alkoi tavanomaisesti. Lokakuun ensilumet sulivat pois ja pysyvää lunta saatiin odotella marraskuun viimeiseen päivään, silloinkin lunta satoi vain pari senttiä. Joulukuun puolivälissä saatiin lunta kymmenisen senttiä lisää. Se satoi kuitenkin lähes sulaan maahan, joten suot säilyivät pehmeinä pitkään. Lunta satoi reilummin vasta jouluaattona ja vuoden viimeisellä viikolla. Vuodenvaihteessa lumen paksuus oli Länsi-pohjan alueella 40 cm, vaaroilla kymmenisen senttiä enemmän. Tammikuun alkupuolen suojakelit painoivat lunta kasaan niin paljon että tammikuun lopussa lunta oli Perämeren rannikolla harvojen sateiden jälkeenkin vain 40 cm. Maaliskuun pakkasten aikanakaan lunta ei satanut lisää, joten maksimilumensyvyys jäi rannikkoalueella puolen metrin tietämiin. Lauhojen talvijaksojen puuttuessa kunnon hankikelejä ei ollut koko talvena. Vesilintuja, pöllöjä ja jokunen harvinainen yllättäjä Leudon alkutalven ansiosta venyi vesilintujen havaintoluettelo yllättävänkin pitkäksi. Merimetsoja ja laulujoutsenia tavattiin tehtaiden sulissa aina tammikuun puoliväliin saakka, sinisorsia peräti helmikuun puolelle. Lokeista viimeisenä havaittiin kalalokki ennätysmyöhäisenä vielä (ks. syyskatsaus). Meillä talvehtivien varpus- ja kanahaukkojen havaintomäärät noudattelivat edellistalvisia. Metsäkanalinnuista nähtiin 10 Sirri vsk. Sirri vsk. 11

7 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Lintutalvi metsoja, teeriä ja pyitä hieman edellistalvia enemmän, riekkoa jo totutun niukasti. Tikoista näyttäytyi runsaampana vain palokärki. Harmaapäätikasta saatiin havaintoja selvästi edellisvuosia vähemmän. rilokki, turkinkyyhky, tikli, nokkavarpunen, isolepinkäinen, naakka sekä järripeippo. Kaikkiaan havaittiin joulukuun alusta helmikuun loppuun alueellamme 67 lintulajia. ainakin saakka K Väinölänlahti 1p (EeS, TKa ja kumpp.), T Raumonjoki 1 (Marjo Niskanen), K Holstinharjun kp 1 (JY), K Syväkangas 5 (Topi Kärkkäinen), 2 3 talvehti K Ristikangas 1p (Jouni Kärkkäinen), K Ristikangas 1 (JK), K Holstinharju (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen), K Vainio 1p (EeS), K Ristikangas 1 (JK), 1.1. K Holstinharju 1ad (JK, vaara 1p (TKa), K Rova 1p (JK, KKj, PKj, KO), K Särkijärvi 1p (JK), K Kettufarminkangas 2p (Jouni Kärkkäinen), K Satamakangas (JK). 1p (TKa), Km Helkkunen 1 (Jouni Kärkkäinen), Km Vähäjärvenoja 1p (Jouni Kärkkäinen), 7.1. Km Keski-Penikka 1p (JK, Topi, ja Juho Kärkkäinen), Km Keski-Helkkunen Myös käpy- ja pohjantikka onnistuneesti maaliskuun loppuun Topi ja Juho Kärkkäinen), T 1p (Jouni Kärkkäinen), Km olivat alueellamme melko vähälukuisia. Lajistollinen katsaus asti K Vähähaarassa (PKj, JK, PR). Riukkajänkkä 1 (KO, PKj, KKj), Riekko: Vähälukuinen: S Keski-Penikka 1 (KO, Pkj, KKj) Talven pöllö oli hiiripöllö, josta tehtiin talvikuukausien aikana eri puolilla toimialuetta peräti 14 havaintoa. Huomattavaa on että hiiripöllöt näyttivät viihtyvän yhtä hyvin metsä- ja hakkuualueilla kuin kulttuuribiotoopeillakin. Ilmeisesti tasaisesti hyvien pelto- ja metsämyyräkantojen ansiosta tavattiin myös huuhkajaa, lapinpöllöä sekä varpuspöllöä edellistalvia enemmän. Helmipöllö sen sijaan esiintyi vähälukuisena. Merihanhi: K Vähähaara 1p (JK, PKj, PR). Haapana : Joulukuun alusta ainakin 1.2. saakka 1 vaihtopukuinen koiras K Karjalahti, Nauskaojan suu (JK, PR, PKj ym.). JK ja PKj siirsivät linnun alemmas kanavaan paremmin sulana pysyvään kohtaan. Ilmeisesti menehtyi ruokinnasta huolimatta helmikuun alkupäivinä. Sinisorsa: Useita viivyttelijöitä vielä Tukkasotka: Ilmeisesti sama lintu kierteli Kemin vesiä: K Vähähaarassa useasti, viimeksi (JK, PKj, PR), K Rytikari 1 (JK), 28. ja K Rivinsalmi 1p (EeS, J. Kivilompolo). Kanahaukka: S Karsikko 1 (PR,JK), K Vähämaa 1 (JK,PR), T Luukkaankangas 1 ad (JTY) ja T Katajamaa 1 ad (JTY ), K Sauvosaari 1 (Jukka Korhonen), p K K Kallinkangas 1 (Marjo Niskanen), Km Laurila 1 (Johan Helkkula), K Karjalahti 1 (TKa). Varpushaukka: K Kiikeli 1p (JK, KO), K Vainio 1p (EeS), S Hangassalmenaho 1p (TKa), K Sauvosaari 1p (PKj), K Kaijonsuo 1 (JK), K Nälli 1 (JK), K Peurasaari 1 (JY), T Kyläjoki 1p (Harri Huhtalo) ja T Laivaniemi 1p (Taisto Hiltunen), Martimojärvi 6p (TKa), Km Keski-Helkkunen 1p (Jouni Kärkkäinen), K Holstinharju 1+2 (JK, Juho ja Topi Kärkkäinen), K Holstinharju 1p (JK, EeS), K Nälli 1 (Kalevi Tikkala). Teeri: Suurimmat parvet: T Vojakkala 13 ja Kourilehto 10 (JK, PKj, KKj), T Kourilehto 20 (Topi Kassinen), Km Simoskanaapa 11 (KO), Km Pörhölä 22p (JK,PR), 4.1. Km Helkkunen 20p (Jouni Kärkkäi- Kesykyyhky: Huomattavasti edellistalvia pienempinä parvina: K Ristikangas 44p (Aino Karplund, TKa), tammikuun loppupuolella K Koivuharju 38p (Elina Qvist). Turkinkyyhky: helmikuun lopulle Tv Loue 2p, lopputalven 1p (Sirkka-Liisa Hurtig). Huuhkaja: Tv Kauvonkangas 1 (Seppo Sunnari). Marjalinnuista tavattiin räkättirastasta joulukuussa: Joulukuun alusta Ristikangas (PKj, TKa), K Holstinharju 1 (JK), K nen), T Longinpää 20p (JY), läpi talven muutamia yksilöitä. Myös tilhi näyttäytyi vähälukuisena, suurimmat parvet kuukausittain: joulukuu: 8, tammikuu: 26, helmikuu: 2. Taviokuurnia ei tavattu talvikuukausina ainoatakaan. Kuusen käpysato oli kuluneena talvena erittäin heikko, mikä näkyi käpylintujen lähes täydellisenä katona sekä kuusitiaisen pienenä havaintokertymänä. Muista tiaisista maininnan ansaitsee sinitiainen, jota havaittiin ennätyssuuressa parvessa: 89 yksilöä. Töyhtötiainen puolestaan näyttää yleistyvän, nyt havainto tehtiin peräti kolmesta yksilöstä samalla paikalla. Silloin Tervaharju 1 (Pentti Mustapirtti), K Sauvosaari 1 (EeS), T Kaakamo 1 (AnS), 1.1. K Holstinharju 1 (EeS), Km Lassila 1 (HHu), T Liakka 1 (MaS, Kimmo Palmgren), K Kuivanuoro 1p (PR), K Perta-aapa 1p (TKa), 3.3. K Nälli 1p (JK, Juho, Topi Kärkkäinen, Tarja Moisanen), K Nälli 1 (JK, Juho Kärkkäinen). Accipiter sp: K Ristikangas 1 (Lauri Tirkkonen), T Kalkkimaa 1 (JK). Kotka: Km Puukkokumpu 1 ad (TKa), Km Sivakkavaara T Kourilehto 30 (PKj), Hiiripöllö: Merkittävää vaellusta 1p (Raimo Vertanen), 4.1. tällöin alueellemme vaeltava lapintiainenkin esittäytyi, tällä kertaa Km Kurkioja 1 (Jouni Kärkkäinen), Teeri Olli-Pekka Karlin joulukuun lopussa. Leudon alkutalven T Kourilehto 1p (MaS, K Pertajärvi 23 (PR), Km Länsi-Pohjan alueelle: seurauksena hippiäisiä näkyi Kimmo Palmgren). Helkkusenvaara 40-50p (Jouni 12. K Tuhka-allas 1 kv-lintu, jonka vielä tammikuun loppupuolella useamman yksilön parvina. Pyy: Ilmoitetut havainnot: Kärkkäinen). MaS rengasti (PR, JK, PKj, JY ym.), K Veitsiluoto Lajeja, joista harvemmin tehdään alueellamme talvihavaintoja ja nytkin saatiin vain yksi havainto olivat: merihanhi, pilkkasiipi, me- K Makeanveden allas 1p (TKa), K Pertajärvi 1 (EeS), Km Hyypiönmaa 4p (Jouni Kärkkäinen), Km Helkkusen- Metso: Useita havaintoja mahdollisesti samoistakin linnuista: Km Taka-Helkkunen 1+1 (TKa), Km Keski-Penikka 1 (Jukka Kivilompolo), ja K Lapintuuli-h-as 1 (Inari Alanne, KO, PR), 4.12.ja T Raumonjärvi 1 (J. Kivilompolo, Haapana Jouko Kärkkäinen 12 Sirri vsk. Sirri vsk. 13

8 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Lintutalvi EeS), K Rytikari 1 (JK,PR), K Siikalahti 1p (JY), K Ristikangas 1p (Jouni Kärkkäinen) ja Km Palo-Kivalo 1p (TKa), T Laivaniemi 1p (MaS), T Ylivojakkala 1 (KO), K Syväkangas 1 (Jukka Kivilompolo), Km Vähäjärvenoja 2p (Jouni Kärkkäinen), K Tuhka-allas 1p (sama kuin joulukuun alussa? PKj). Varpuspöllö: , 22. ja T Kaakamo 1p (AnS) K Nälli 1p (JK), K Holstinharju 1 (EeS, JK, PKj, KKj), S Ykskuusi 1 (Jukka Kivilompolo), Km Kallinkangas 1p (Marjo Niskanen), Tv Koivu 1p (EeS), T Laivaniemi 1 saalistava (JY, Aili Linna), K Nälli 1p (JK), 2.1. T Puuluoto 1p (Jouni Miettinen, MaS), K Lallinperäntie 1 (Jukka Kivilompolo), Km 1p (Marjo Niskanen), K Sotisaari 1p (TKa), K Akkunusjoki 1 (KO, PKj), T Ristimaa 1p (MaS), K Tervaharju 1 (KO), 5.2. K Ristikangas 1p (TKa), 8.3. K Hepola 1 kuollut (R. Tikkala). Helmipöllö: Km Kallinkangas 1p (Jukka Kivilompolo), K Pajusaari jätevesialtaat 1p (JK,PKj), K Nälli 1p (JK, Kalevi Tikkala), 7.3. Km Lautiosaari 1p (Martti ja Tuomo Ronkainen), T Kalkkimaa 1 Ä (JTY). Lapinpöllö: Mukavasti havaintoja: Km Taka-Helkkunen 1 (TKa), 2.1. ja T Puuluoto 1 (Jouni Miettinen, MaS, Eero Heikkilä), Km Helkkusenvaara 1p (Jouni Kärkkäinen), ja 2.2. T Virkakumpu 2p (Olli Mustajärvi, MaS), T Hellälä 1p (MaS), K Kontula 1p (RV) K Taipaleenkylä 1 (PR). Harmaapäätikka: Havaintoja edellisvuosia vähemmän: T Palovaara 1 (Onni Palovaara), T Kourilehto 1 (Topi Kassinen), joulusta lähtien ruokinnalla Tv Vähäjoki 1 (Heimo Kähkönen), joulukuussa useita vierailuja ruokinnalla T Kaakamo 1 (Anja Suopajärvi), Km Savilampi 1p (MaS), Km Länsikoski 1 (Jukka Kivilompolo ym.), ja K Vähämaa 1p (JK, Juho Kärkkäinen, PKj, KO), K Ajos 1 ruokinnalla lokakuusta asti (Raimo Husa), 1.2. T Lautamaa 1 (Erkki Ahava), 1.2. Tv Vähäjoki 1 ollut joulusta asti (Heimo Kähkönen). Palokärki: K Ristikangas 1p (Jouni Kärkkäinen), 8.1. Km Kalli 1 Ä ja K Kiikeli 1p (EeS), 8.1. Km Pykäläntie 1 (JKo), K Rova 1 (PKj), K Ristikangas 1p (TKa), K Nälli 1 (Juho Kärkkäinen), K Pajusaari 1 (PR), Km välillä Helkkusenvaara - Keski-Penikka p (Jouni Kärkkäinen). Käpytikka: Käpysadosta johtuen melko vähän: K Kettufarminkangas 2p (Jouni Kärkkäinen), Km Sivakkavaara 2p ja Km Helkkunen 2p (Jouni Kärkkäinen), Km Tornivaara-Paasivaara y 5 (TKa), K Nälli 3p (Juho Kärkkäinen, Tarja Moisanen), Km Lassila 2p (HHu). Loput havaitut yksittäisiä lintuja. Pohjantikka: K Mustankarinnokka 1p (EeS), K Ristikangas 1p (TKa), tammikuun alkupuolella K Paavonkari 1p ja Holstinharju 1p (KKj), Km Paasivaara 1p (Jouni Kärkkäinen). Pikkutikka: K Mäntylä 1 (PR), K Perta-aapa 1p (JK, PR), S Marostenmäki 1 (JK, PR), K Särkijärvi 1+1, väliä 300m ja 1,5 h (JK), 4.2. T Ruottala 1 joulusta alkaen (Maire Alakorpi). Tilhi: Havaintoja läpi talven. Suurimmat määrät: K Ristikangas 4p (TKa), T Pudas 8 (MaS), 4.1. K Mäntylä 13p (PKj), 6.1. K Marttala 12 (JKo), K Paavonkari 22 (Jukka Kivilompolo), K Syväkangas 7 (PKj), K Vainio 26p (EeS), K Ruutti 2mN (PR). Mustarastas: T Riukkajänkkä 1 ad (JK). Räkättirastas: Melko yleisesti vielä joulukuussa. Myöhäisimmät havainnot: K Holstinharju 2-4 (EeS, JK, PKj, KKj, JY ym.), K Rytikari-Paavonkari 1 (PR ym), 6.1., ja K Pajusaari 1p (PKj, JK, J. Kivilompolo), 7.2. K Haukkari 1p (JK), K Pajusaari 1, mahd. muuttava (PR). Mustapääkerttu: K Paattio 1p (KI). Koskikara: K Kiikelinkanava 1p (KO, PR), K Länkimaa 1p (JK, PKj), 3.1. K Nauskaojan suu 1p (JK, PKj), alkaen K Paavonkari 1 (JY, PKj ym.), 6.2. K Kiikelinkanava 2 (PR), ja vielä K Paavonkari 1 (PR), sekä vielä koko maaliskuun ajan K Nauskan suu 1p (TKa). Hippiäinen: Joulukuussa vielä yleisesti, mm Km Kallinkangas 9 (Jukka Kivilompolo, Marjo Niskanen). Myöhäisimmät havainnot: 2.1. K Rova 1 (JY), 3.1. Km Lautiosaari 1 (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen), 4.1. K Kettufarminkangas 2 (Jouni Kärkkäinen), K Pertajärvi 4 (JK), K Särkijärvi 3 (JK), Km Pörhölä 1 (PR). Pyrstötiainen: K Tuhka-allas 5 (JK, EeS, PKj), K Tuhkaallas 4 (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen, Teemu Moisanen). Hömötiainen: Suurimmat parvet ruokinnoilla: K Paavonkari 6+6 (PR, JK), Km Tornivaara 12p (TKa), K Rova 7p (PKj). Töyhtötiainen: Koko talven K Rova ruokinnalla 1-2p (PKj) K Ristikangas 1p (Arja Karplund), ja 2.1. K Karsikon ruokintapaikka 3p (JK, TKa), 3.1. Km Lautiosaari 1p (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen), 9.1. K Rova ruokinnalla 3 (JK), K Perta-aapa 1 (PR), 5.3. K Ristikangas 2 (TKa). Sinitiainen: Ennätysmäisen suuria vaellusparvia joulukuussa: K Ajos (JK, PR), K Hepola 39 (JK,PR), K Peurasaari (JK,PR), K Paavonkari (JK, PR) K Korostennokka 29 (JK), K Ristikangas 12p (TKa). Kuusitiainen: T Kyläjoki 2 (Eero Kanto), K Rova 2 (KO), 4.1. K Karsikon ruokintapaikka 5p (TKa), K Pertajärvi 2 (PR), K Rova 2p (PKj), K Nälli 3p (JK). Lisäksi tavanomaisen paljon havaintoja yksittäisistä linnuista. Lapintiainen: Km Helkkusenvaara 1p (JK, PKj). Talitiainen: Suurimmat kertymät ruokinnoilla: Km Heimarinniitty 50p (TKa), K Nälli 24p (JK), 7.2. K Kalkkinokka 50 (JK). Puukiipijä: K Nälli ruokinnalla 1 (JK), K Kuivanuoro 1p (TKa), K Ajos 1p PR, Jukka Kivilompolo, K Rova 1p (PKj), K Korostennokka 1 (J. Kivilompolo), 6.1. K Karsikko 1p (EeS), K Holstinharju 1 (J. Kivilompolo, M. Niskanen), K Koivuharju 1 (J. Kivilompolo), S Karsikko 1p (EeS), K Perta-aapa 1p (TKa), T Oxö 1p (Eino Aho), 4.3. K Yli-Karsimamaa Ä (PR), K Nälli 1p (JK). Isolepinkäinen: T Liakka 1p (JTY), 8.1. T Riukkajänkä 1 (KKj). Närhi: Havainnnot useammasta linnusta: Koko talven K Perta-aapa 2p (TKa, PR), Km Heimarinniitty 4p (TKa), joulukuun loppupuolella ja jälleen helmikuun loppupuolella T Mustalahti 3p (Allan Kallioniemi), K Rova 3p (PKj). Pähkinähakki: K Rova 1p 5.12., ja 6.1. sekä 1+2p 5.1. (JK), Km Lautiosaari 2 (JK, PKj), Kaijonsuo 1 (JK), joulukuussa ruokinnalla K Ruutti 1 (Kaarina Yli-Hukkala), Km Suntionkumpu 1p (Marko Niskanen), T Oxö 2p (Eino Aho), T Ruottala syksystä lähtien ainakin 4.2. asti 1 ruokinnalla (Maire Alakorpi), K Perta-aapa 1p (TKa), K Ristikangas 2 ja K Pertajärvi 2 (PR). Kuukkeli: 16. ja T Ristimaa 1Ä (MaS, JK). Harakka: Suurimmat parvet: K Ritikka 12 (JK) K Holstinharju 24 (JK), T Riukkajänkkä 54p (JK, PKj), T Kaakamo 15p (AnS). Naakka: T Suensaari 6 (PKj, JK). Varis: Suurimmat parvet: T Riukkajänkkä n. 150p (JK, PKj, KKj), K Holstinharju 96 (JK), K Holstinharju 90 (PR). Korppi: Suurimmat parvet: ja T Riukkajänkkä 80 (KO, PR, PKj), Km Juokua 15p (Jouni Kärkkäinen), 1.1. K Holstinharju 9 (EeS). Varpunen: Suurimmat parvet: K Ristikangas 45p (TKa), K Ajos 35 (JK), 6.2. K Syväkangas (JK), 7.2. ja K Ristikangas 63p (TKa), ja 9.2. T Kaakamo 50p (AnS). Pikkuvarpunen: Koko talven K Mäntylä 3 (PR) ja T Kaakamo 1-11, enimmillään p (AnS) K Kivikko 2 (PKj), T Pudas 1 (Jukka Kivilompolo), K Väinölä 5 (JKo), K Hepola 2 (JK, PR), K Vainio 1p (EeS), K Peurasaari 1 (JK, PR), K Tervaharju 2+1 (JK), tammikuun alkupuolella ja jälleen maaliskuun alkupuolella K Koivuharju 8p (Elina Qvist), 7.1. K Koivuharju 4p+Ä+Ä (J. Kivilompolo), Km Jokisuu 7p (LKe), Km Lautiosaari 1 (J. Kivilompolo), Km Lassila 3p (HHu), K Vainio 2 (EeS), K Paavonkari 2 (J. Kivilompolo), 5.3. K Kalkkinokka 2 (PR), K Nälli 1p (JK, Tarja Moisanen). Peippo: Km Lautiosaari 1p (LA), K Ajos 2 (PKj, EeS ym.), K Kiikeli 1p (Jukka Kivilompolo), K Vähämaa 1p (Ilpo Järvinen). Järripeippo: K Tervaharju 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät p (Jouni Kärkkäinen). Viherpeippo: Suurimpia parvia: T Kiviranta 80p (KKj, JK, PKj), T Miukki 120p (PR), Km Heimarinniitty 70p (TKa), K Sauvosaari 37 ja K Peurasaari 32 (PR), K Paavonkari 86 (JK, PR), K Haukkari n.70p (JK), 8.1. K Paavonkari 150p (EeS), K Rytikari 73 (JK), K Paavonkari 81 (PR). Tikli: 2.2. T Kiviranta 2 (Tapani Ylirousu). Urpiainen: Vain vähän vaellusta, parvia näkyi tammikuussa ja uudelleen maaliskuun puolivälin jälkeen: T Yli-Vojakkala 7 (Marjo Niskanen), 3.1. K Ristikangas 15 (TKa), K Rytikari 19 (JK), K Haukkari 20p (JK), K Rytikari 20 (JK), 8.1. K Paavonkari 25 (EeS), T Kyläjoki 5 (Eero Kanto), T Kaakamo 33p (AnS), K Nälli 35 (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen), K Nälli 26 (JK), K Nälli 29 (JK). Tundraurpiainen: Paljon havaittuja urpiaishavaintojen määrään nähden: K Rytikari 1p (JK), 2.1. K Nälli 2p (JK, Juho ja Topi Kärkkäinen), 6.1. K Paavonkari 2 (EeS), K Väinölä 1 (PKj), K Mäntylä 1 (PR, TeR), K Nälli 2 (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen). Kirjosiipikäpylintu: K Kiikeli 1Ä (Jukka Kivilompolo), S Siivilänniemenaapa 3 3 (KO), S Huhtalampi 5 (KO, PKj). Pikkukäpylintu: Kävyt vähissä, käpylinnut lähes kateissa: K Kiikeli useita (Marjo Niskanen), K Ristikangas 1 (PKj), 8.1. Km Pykäläntie 9 (JKo). Loxia sp: 4.3. K Taipaleenkylä 1m N (PR), K Holstinharju 6m N (JK), K Holstinharju 1 (JK). Punatulkku: Vähälukuinen, vain pari havaintoa suuremmista parvista: K Ristikangas 10p, K Sotisaari 10p ja K Kuivanuoro 9p (TKa), Km Rovavaara 20p (Jouni Kärkkäinen), K Nälli 27 (Topi Kärkkäinen). Nokkavarpunen: S Simonkylä 1 (Jorma Peltoniemi). Keltasirkku: Suurimpia parvia: K Koivuharju 39 (TeR), K Holstinharju 46p (EeS), K Ristikangas 38p (PKj), K Holstinharju 49p (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen), T Kaakamo 110p (AnS), 6.1. K Holstinharju 80 (Marjo Niskanen), 7.3. K Nälli 25p (JK). Ruokintapaikat Ruokintapaikkalaskentoihin osallistui 15 laskijaa. Lokakuun alusta huhtikuun loppuun kestävänä laskentajaksona saatiin ruokinnoilta parhaita kertymiä seuraavasti: Talitiainen 20 K Ruutti, joulukuun loppu ja helmikuun loppu (Kaarina Yli-Hukkala) Kuusitiainen 4 T Mustalahti, joulukuun alusta tammikuun puoliväliin (Allan Kallioniemi) Sinitiainen 11 T Mustalahti, helmikuun alku (Allan Kallioniemi) Harakka 12 K Koivuharju, helmikuun loppu (Elina Qvist) Viherpeippo 42 K Koivuharju, marraskuun loppu (Elina Qvist) Järripeippo 36 K Koivuharju, lokakuun alku (Elina Qvist). Urpiainen 33 T Kaakamo, tammikuun alku (Anja Suopajärvi) Varpunen 34 K Mäntylä, lokakuun alku (Tellervo Rauhala) Pikkuvarpunen 8 K Koivuharju, lokakuun alku, tammikuun alku ja maaliskuun alku (Elina Qvist) Keltasirkku 110 T Kaakamo, joulukuun loppu (Anja Suopajärvi) Talvilintukilpailu Perinteinen joulu-tammikuun talvilintukilpailu piristi jälleen havainnointia talven pimeimpänä aikana. Ilman tätä lintuharrastajien hiljaisimpaan ajankohtaan ajoittuvaa pinnakisaa olisi joulu-tammikuun havaintosaalis toimialueellamme peräti vaatimaton. Kuluneena talvena talvilintukilpailuun osallistuttiin innokkaasti ja taso oli edellisvuosia korkeampi. Haaste otettiin laajalti vastaan ja kärkikomppaajat ylsivät huimiin yksilösuorituksiin, uusiin talvilintukilpailun historian ennätystuloksiin. Kärkikaksikko linnusti lähes päivittäin eikä juuri mitään jäänyt huomaamatta. Kaikkiaan kilpailuun osallistuneet bongarit havaitsivat kahdessa kuukaudessa 63 lajia, joista ajankohta huomioiden harvinaisimpia olivat merihanhi, Talvilintukilpailuun osallistuneet harrastajat pinnamäärineen: Jouko Kärkkäinen 54 Perttu Kujala 51 Tuomo Karplund 45 Jukka Kivilompolo 43 Eero Salo-oja 41 Kalervo Kujala 40 Pentti Rauhala 40 Kari Oittinen 39 Marjo Niskanen 30 Jukka Korhonen 15 Eero Kanto 12 Talvilintulaskennat km Syyslaskenta 115 km Talvilaskenta 121 km Kevätlaskenta 86,4 Yks. Yks./10 km Yks. Yks./10 km Yks. Yks./10 km Merimetso Merikihu Laulujoutsen Sinisorsa Telkkä Isokoskelo Kanahaukka Varpushaukka Pyy Riekko Teeri Metso Kalalokki Harmaalokki Merilokki Kesykyyhky Hiiripöllö Lapinpöllö Varpuspöllö Harmaapäätikka Palokärki Käpytikka Tilhi Koskikara Räkättirastas Punakylkirastas Hippiäinen Mustapääkerttu Pyrstötiainen Hömötiainen Töyhtötiainen Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Puukiipijä Närhi Harakka Pähkinähakki Varis Korppi Varpunen Pikkuvarpunen Järripeippo Peippo Viherpeippo Urpiainen Käpylintu Pikkukäpylintu Taviokuurna Punatulkku Pulmunen Keltasirkku haapana, pilkkasiipi, merilokki, kalalokki, merikotka sekä lapintiainen. Talvilintulaskennat Talvilintulaskentoihin osallistuttiin edellisvuosien tapaan. Syys- ja joululaskennoissa laskettiin toimialueellamme kaikkiaan 12 reittiä, kevätlaskennassa 9 reittiä. Talven myöhäinen tulo näkyy syyslaskennassa havaittujen vesilintujen ja lokkien suurena lajivalikoimana. Marjalintujen vaellushuippu koettiin jo lokakuussa, joten esim. tilhen ja räkättirastaan määrät ovat harvinaisen pieniä. Lisäksi tuloksista on nähtävissä havupuiden siemeniä syövien vaelluslintujen sekä muutamien paikkalintulajienkin, mm. punatulkun läpi talven jatkunut kato. Sen sijaan tiaisia näyttäytyi reiteillä suurin määrin. Erityisen runsaslukuisina esiintyivät sinitiainen ja hömötiainen, syyslaskennassa myös puukiipijä ja hippiäinen. Myös havaittuja kolmea pöllölajia voidaan pitää hyvänä kertymänä. Vuoden talvivieras oli pähkinähakki, joita näytti asettuneen Länsi- Pohjan alueelle talvehtimaan. Vastaavasti koskikara ja taviokuurna loistivat poissaolollaan. Metson ja riekon laskentatulokset eivät edelleenkään antaneet viitteitä kantojen vahvistumisesta, Kevät tosin sattuman 2006 vaikutus näiden Kerämaalajien eväästä 2006 laskentatuloksiin muodostui mielenkiintoinen jo säidenkin on puolesta, toukokuun ensimmäiset päivät olivat ennätyksellisen lämpimiä, mutta kuukauden puolivälissä saapui kylmä ilmamassa ja hallayöt. Kylmä sää pudotti rannoille joukoittain mielenkiintoisia kahlaajia. Arktisia hanhia nähtiin tavallisista runsaammin ja mukaan mahtui harvinaisuus, lumihanhi. Kevätmuutto katsottiin alkaneeksi jo 9. helmikuuta, jolloin isokoske- 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17

10 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät 2006 loparvi ilmestyi Kemin Rivinsalmen sulaan. Alkukevään 2006 aikana ilmeni merkkejä myyräkannan noususta ja varsinkin piekanat viihtyivät alueella pitkään. Soidinlentoa esittävät piekanat nostivat toiveita hyvästä myyrävuodesta, minkä lukuisat havaitut tuulihaukat ja suopöllöt myöhemmin varmistivat todeksi. Alueelle uutena lintulajina havaittiin kaulushaikara, jopa kahdessa eri paikassa. Kapustarintoja nähtiin alueella tavanomaista runsaammin ja myös suokukkoja havaittiin jopa satapäisissä parvissa, lisäksi kylmä pysäytti rannikolle mm. merisirrejä sekä mustapyrstökuireja. Petolinnuista merikotkia nähtiin useita ja myös arosuohaukasta tehtiin neljä havaintoa. Hemppoja nähtiin enemmän kuin edellisvuonna, ja näyttääkin että hempot lisääntyvät jälleen Kemi-Tornion alueella. Maaliskuun alku oli erittäin kylmä, useana yönä oli reilut 20 astetta pakkasta, eikä päivälämpötilakaan saavuttanut kovin korkeita arvoja. Keskimäärin maaliskuun sää oli normaali ja kuukauden 17. päivä oli erittäin lämmin pohjoisessa. Huhtikuu oli harvinaisen lämmin Lapissa. Termisen kevään alkupäivä oli kaksi viikkoa etuajassa, kuukauden keskilämpötila oli Lapissa kolmisen astetta normaalia korkeampi. Toukokuun ensimmäiset 10 päivää olivat lämpimiä, mutta kylmä ilmamassa saapui kuukauden puolivälissä tuoden hallayöt kuun 17. päivän seutuvilla, sekä pysäyttäen lintujen muuton täysin. Lajistollinen katsaus Pikkujoutsen: T Öxo Laulujoutsenten Lapasotka: A: T Prännärin- Mehiläishaukka: A: K Lah- seurassa (Tommi ja niemi 1 (Kimmo Lankila), denoja 1 (PeS), T Raumo 1 Kimmo Lankila) T Oxö 1 (JTY), T Prännärinniemi (Kimmo, Tommi ja Tuomas Lan- 31p (Kimmo, Tommi, Gavia sp: T Kiviranta 1m S kila), T Alkunkarinlahti 1 Laulujoutsen: A: 7.4. S Marti- Petri Lankila). (Teppo Komulainen), S Yks- (Tuomas ja Tommi Lankila), 2.6. Lumihanhet Seppo Sunnari 18 Sirri vsk. Sirri vsk. 19 moaapa 2 (VK), 7.4. K Selkäsaari 1m (Martti Ohinmaa), 7.4. K Ajos 2m (PR), 7.4. K Siikalahti 1m (JY), yhteensä 247. Anser sp: 7.4. S Asemankylä 3m (Alpo Tuikkala), K Kurimonhaara 2m (EeS), T Oraskeri 13p (EeS). Metsähanhi: A: Km Paasivaara 6 (Jouni Kärkkäinen), T Raumonjärvi 3 (EeS), T Pirkkiö 2p (JTY), T Raumonjärvi yht 27 (OY), H: T Raumonjärvi n 80p (HHu, JTY), yhteensä 237. Lyhytnokkahanhi: A: T Raumonjärvi 2p (JTY, HHu), T Raumonjärvi 1 kiert (Kimmo ja Tommi Lankila, PR), 3.5. T Raumonjärvi 9p (Kimmo Lankila, JTY), Yhteensä ennätykselliset 12. Tundrahanhi: A: T Oraskeri 1p merihanhien seurassa (Kimmo,Tuomas ja Tommi Lankila, JTY), T Oraskeri 3p (Tommi ja Petri Lankila), T Oraskeri 1p (Kimmo Lankila), T Oraskeri 5p (JTY, Mia Klemetti), yhteensä 10. Merihanhi: A: K Rivinsalmi 1p (RA), K Kurimonhaara 7p (EeS), K Kurimonhaara 2p (PR), T Oraskeri 93p (JTY), T Oxö 100p (Kimmo ja Tommi Lankila), yhteensä 289. Tiibetinhanhi: T Oxö 3 kiert (EeS), Tv Ylipaakkola 2 (PR). Sepelhanhi: K Tuhka-allas 85 kiert (PR). Lumihanhi: Tv Lapinjänkä 2p (Seppo Sunnari). Kanadanhanhi: A: T Suensaari 1m (Ville Söderström), T Raumonjärvi 2 (Tommi, Tuomas ja Kimmo Lankila), T Raumonjärvi 4 (RA, Enni Alamaunu), 24.4 T Raumonjärvi 1 (EeS), Km Elijärvi 1m (TKa), yhteensä 9. Haapana: A: T Kaupunginlahti 1 (OY, MaS), K Pajusaari 3k2 (TKa), K Tuhka-allas 1 (JY,PR), H: T Oxö 70 p (JY). Harmaasorsa: A: 5.5. K Siikalahti 1 (PR), 6.5. K Tuhka-allas (JY), T Oxö 1 (EeS), T Prännärinniemi 1 (Kimmo Lankila), 4.6. K Tuhka-allas 1 (JY, Eino Honkanen), yhteensä 5 paria. Tavi: A: K Kurimonhaara 4 p (EeS), K Tuhka-allas 12p (EeS), K Tuhka-allas 16p (JY), H: 2.5. T Koivuluoto 70p (JY). Sinisorsa: A: K Isohaara 1 (EeS), K Pajusaari 1 (PR), K Pajusaari 2 (PR), H: T Raumonjärvi 35p (EeS). Jouhisorsa: A: K Kurimonhaara 2 1 (PR), K Isohaara 1 (EeS), Tv Lapinjänkkä 2p (Seppo Sunnari). Heinätavi: A: 6.5. T Alkunkarinlahti 1 (JTY, MaS, HS), 6.5. K Siikalahti 1 (JJ), T Pirkkiö 2 (JY), K Siikalahti 2p (EeS). Lapasorsa: A: K Tuhka-allas 2p (EeS,JY), K Tuhka-allas 3 (PR), 9.5. K Tuhka-allas 8p (EeS). Punasotka: A: 9.5. T Kaupunginlahti 2 (MaS), T Kaupunginlahti 1 (EeS), K Karihaara 1 (JTY), 24.5 T Kaupunginlahti 1 (PR). Tukkasotka: A: K Kurimonhaara 2p (EeS), K Kraaseli 1 (PR), K Tuhka-allas 2 (JY), K Pajusaari 2p (Jukka Kivilompolo), H: K Kattilalahti 90 (JK, Eila Knuuti, PR). Alli: A: K Tuhka-allas 1 (Lilja ja Kauko Kemppainen), K Veitsiluoto 1p (JY, Jukka Kivilompolo). Pilkkasiipi: A: S Ykskuusi 1 (JJ), T Prännärinniemi 2p (EeS), H: S Kuivasjärvi 70 (VK). Mustalintu: A: K Kraaseli 1 (JY, Matti Ylimaunu, Heikki Jokinen), T Oxö 3p (Kimmo ja Tommi Lankila), T Ala- Vojakkala 6m N (Teppo Komulainen), S Kuivasjärvi 5 (VK). Telkkä: A: K Kurimonhaara 2 (EeS, PR), K Kurimonhaara 3 (EeS), K Rivinsalmi 1 (PR). Uivelo: A: K Pajusaari 1 (TKa), K Rivinsalmi 1 (PR), K Kraaseli 1 (JY), Km Elijärvi 2 (JK, EeS, PKj), K Rivinsalmi 5 (EeS). Isokoskelo: A: 9.2. K Rivinsalmi 9p (JK), K Kurimonhaara 2 1 (PR), Ennätysaikaisin! Samat linnut kiertelivät Kemin sulapaikkoja helmi- maaliskuun ajan ja seuraavat saapuivat vasta huhtikuun 16, päivä, H: 2.6. T Prännärinniemi 530p (Kimmo Lankila). Tukkakoskelo: A: 2.5. K Kraaseli 1 (EeS), 4.5. K Siikalahti 2 1 (PR), 5.5. K Laitakari 2 (PR), 8.5. K Tuhka-allas 2 (Jukka Kivilompolo), K Mustakarinnokka 6 (EeS). Fasaani: Km Lautiosaari 1 (Matti Puranen), K Elävä lähde 1 (TKa). kuusi 1 N (JJ), S Kalasatama 2 (EeS), H: S Ykskuusi 80 m/ 4h (JJ). Kaakkuri: A: 2.5. K Veitsiluoto 2m (EeS), 2.5. S Viantiejoen sula 1 (PR), 4.5. S Martimoaapa n. 10p (VK), K Pajusaari 1 (Jukka Kivilompolo), 4.5. S Martimoaapa 2 S (VK). Kuikka: A: Km Elijärvi 2p (JY), K Mustankarinnokka 6m (EeS), Km Elijärvi 2 (JY, PR). Silkkiuikku: 1.5. K Veitsiluoto 2 (JY, PR), 8.5. K Kalkkinokka 5 (EeS), Km Elijärvi 1 (JJ), T Kaupunginlahti 8 (EeS). Mustakurkku-uikku: A: Tv Kummunjärvi 4 (MaS), Km Nuottijärvi 1p (EeS), Tv Elijärvi 2p (Juhani Sirkiä), Km Nuottijärvi 2p (EeS). Merimetso: A: 9.4. K Rivinsalmi 10 N (JK), K Veitsiluoto 1 (JK,EeS), K Veitsiluoto 4 (JK, PR), K Kurimonhaara 55m (EeS), V: 4.5. K Rytikari 6m N (JJ). yhteensä 92. Kaulushaikara: A: K Tuhka-allas 1Ä (JJ, ym), T Alkunkarinlahti 1 näköhavainto! (Kimmo Lankila), ensimmäiset havainnot alueeltamme! Harmaahaikara: A: K Tuhka-allas 1 (EeS, Tuomo Miettunen, Tuula Laasanen ym), K Tuhka-allas 1 (EeS), K Mustankarinnokka 1 (EeS).

11 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät 2006 Km Länsikoski 1m N (JJ). Merikotka: A: 4.3. S Välisuo 1ad m S (VK), Tv Ylipaakkola 1 2kv N (JJ), T Raumonjärvi 1 subad kiert NE (JTY, HHu, Marjo Niskanen ym), T Riukkajänkkä 1 kiert (HHu, JTY ym), Km Kallinkangas 1 (KO, PR), T Raumonjärvi 1 N (HHu), Km Elijärvi 1 (TKa), Km Isohaara 1 juv N (JJ), S Tiironhieta 1juv p (JJ), Km Elijärvi 1 subad (JY ym), T Oxö 1 (Kimmo, Tommi ja Tuomas Lankila), T Oxö 1 (Pekka Aho), 12 havaintoa. Ruskosuohaukka: A: T Raumonjärvi 1 (Jukka Kivilompolo), T Raumonjärvi 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 (JY), yhteenssä 13. Sinisuohaukka: A: K Holstinharju 1 m (PR), T Raumonjärvi 1 (Tuomas, Kimmo Lankila,JK), Tv Lapinniemi 1 (Seppo ja Eetu Sunnari), H: T Raumonjärvi 3 kiert (OY). Arosuohaukka: T Liakka 1 +3kv (JTY), T Raumonjärvi 1 ad (Tommi,Kimmo,Taina ja Eetu Lankila), T Raumonjärvi 3kv (JTY), Km Länsikoski 1 ad (Risto Vittaniemi). Accipiter sp: Elijärvi (Tka). Kanahaukka: K Pajusaari 1m (PR), T Suensaari 1m (OY), Km Elijärvi 1 (TKa). Varpushaukka: A: K Isohaaara 1 (EeS), K Pajusaari 1m (PR), T Suensaari 1m (OY), K Nälli 1 (JK), H: Km Elijärvi 5m (TKa), yhteenssä 38. Buteo sp: A: T Aapajoki 1N (Jari Kivilompolo), T Raumonjärvi 4m (JTY, HHu, HS), T Raumonjärvi yht 4 (HHu, JTY), yhteensä 19. Hiirihaukka: A: 9.4. T Raumonjärvi 1 (MaS,Tommi Lankila), 9.4. K Holstinharju 1 (EeS), K Kurimonhaara 1W (EeS), yhteensä 26. Piekana: A: K Kurimonhaara 1 (EeS), T Raumonjärvi 2 (Tuomas ja Kimmo Lankila,JK), T Raumonjärvi 1 NNW (JTY), H: T Raumonjärvi yht 12 (HHu, JTY), yhteensä 37. Maakotka: Km Elijärvi 2m (EeS, TKa, PKj, KKj), K Peurasaari 1 subad m NW (JY), Km Elijärvi 1 (TKa), 1.5. Tv Viljamaantie 1 (HHu), 9.5. Tervola 1p (HHu), yhteensä 6. Kalasääski: A: Km Elijärvi 1 (TKa, PKj, KKj), Km Elijärvi 1 (JJ), K Tuhka-allas 1 (EeS), T Alkunkarinlahti 2p (Jukka Kivilompolo, Marjo Niskanen, Jari Kivilompolo), K Tuhka-allas 1p (JY), yhteensä 10. Falco sp: K Tuhka-allas 1 (PKj), Km Elijärvi1 (TKa,ym). Tunturihaukka: Km Kirvesaapa 1 +2kv (MaS). Tuulihaukka A: 9.4. Km Honkamaa 1 (HHu), Tv Paakkola 1 (JJ), K Tuhka-allas 1 (JK), T Raumonjärvi 1 (Tuomas ja Tommi Lankila), yhteensä 35. Ampuhaukka: A: T Raumonjärvi 1kiert (Tommi ja Tuomas Lankila), K Pajusaari 1 (PR), Km Elijärvi 2 (EeS, TKa, PKj, KKj), yhteensä 11. Nuolihaukka: A: T Liakka 1 E (JY), 2.5. T Oxö 1 (HS), 4.5. K Ajos 1 (JJ), T Katajamaa 1 (Tommi ja Tuomas Lankila). Muuttohaukka: 8.4. K Pajusaari 1 (PR), T Raumonjärvi 1 (Tuomas Lankila, HHu, JTY, Jukka Kivilompolo ym), sama lintu havaittiin T Raumonjärvellä yli 10 kertaa), S 2 pesimäpaikoillaan (VK). Luhtakana: Huhtikuun puolivälissä useita päiviä K Rytikari 1 p (Maija ja Seppo Taponen) Nokikana: A: K Pajusaari 1 (EeS, PR, JN), K Pajusaari 2 (Lilja ja Kauko Kemppainen), K Nälli 1 (EeS), T Kaupunginlahti 10p (MaS), H: T Kaupunginlahti 28p (OY). Kurki: A: T Raumonjärvi 1 kiert (Kimmo Lankila), S Martimoaapa 1m (VK), 16.4 K Tuhka-allas 3 (EeS), yhteensä 236. Meriharakka: K Veitsiluoto 2p (Jukka Kivilompolo), K Kurimonhaara 1 (EeS), K Pajusaari 5 (PR), K Tuhka-allas 55p (Jukka ja Jari Kivilompolo). Pikkutylli: A: T Raumonjärvi 1 (HHu), Km Elijärvi 1 (JJ), K Siikalahti 1 (EeS), K Kiikelinlahti 3 (PR). Tylli: A: K Pajusaari 2 (PR), K Pajusaari 1 (PR), K Pajusaari 1 (Jukka Kivilompolo), Km Elijärvi 1ä (EeS, JK, PKj, KKj), H: K Kiikeli 12p (PR). Kapustarinta: A: K Pajusaari 1 (PR), T Raumonjärvi 1ä (JTY), Tv Loue 2p (Anssi Mäkinen), H: T Raumonjärvi 59, Tervola Isonpalonperä 230, Keminmaa Törmä Länsikoski 113, Keminmaa Pörhölä 9, yps 411(JJ). Töyhtöhyyppä: A: 5.4. K Ristikangas 4m (Maila Markkanen), 7.4. K Pajusaari 2 (PR), 8.4. T Raumonjärvi 2p (JTY), H: Tv Loue 77 (KO, PR), V: 6.5. S Viantie yht 10m (PR, KO, Jari Miettunen). Isosirri: A: S Ykskuusi 3p (JJ). Pikkusirri: A: K Tuhka-allas 1 (JY, Jukka Kivilompolo), 2.6. K Rytikari 2 (Jukka Koskelainen). Lapinsirri: A: K Kiikeli 1 (PR), K Kiikelinlahti 3 (EeS), K Tuhka-allas 1ä (PR, JK, Eila Knuuti), H: K Kiikelinlahti 11 (PR). Suosirri: A: T Oxö 3 (Tommi ja Kimmo Lankila), K Mustankarinnokka 1 (EeS), K Kiikelinlahti 3 (PR), 9.5. K Mustankarinnokka 7 (EeS). Merisirri: T Oxö 15p (Kimmo ja Tommi Lankila, JTY). Jänkäsirriäinen: A: 2.6. K Rytikari 3 (Jukka Koskelainen), 3.6. K Tuhka-allas 2 (JJ), 7.6. K Tuhka-allas 1 (JY) Suokukko: A: 2.5. T Koivuluodonjuova 2 (JY), 2.5. T Alkunkarinlahti 3 (MaS), 4.5. K Tuhka-allas 1 (EeS), 9.5. K Siikalahti 6 (EeS), H: T Raumonjärvi 250p (Tommi Lankila). Jänkäkurppa: T Korttojärvi ä (PR), Taivaanvuohi: A: T Raumonjärvi 1p (EeS), T Raumonjärvi 1ä (JTY), K Siikalahti 1 (EeS) Lehtokurppa: A: K Pajusaari 1 (PR), K Marttala 1 (Raimo Kropsu), Tv Lukionmäki 1 (Seppo Sunnari). Mustapyrstökuiri: A: T Oxö 1p (JTY), T Oxö 1p (Tommi ja Tuomas Lankila) Punakuiri: A: (-8.5) K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo), K Siikalahti 1 (Tuomo Miettunen), 6.5. K Siikalahti 1 (JY), 8.5. K Siikalahti 2 (PR), T Oxö 21 (Tommi ja Kimmo Lankila), H: T Oxö 43p (JJ). Pikkukuovi: A: K Siikalahti 1 (TKa), 4.5. K Järppi 1m (PR), 4.5. K Kraaseli 1m (JJ), V: T Oxö 1m (JJ). Kuovi: A: K Pajusaari 1m (PR), K Mustankarinnokka 1ä (EeS), K Pajusaari 1 (PR), K Kurimonhaara2 (EeS), Tv Loue 46 p (Anssi Mäkinen). Mustaviklo: A: 3.5. K Tuhka-allas 1 (JJ), 3.5. K Siikalahti 1 (PKj), 4.5. S Martimoaapa 1ä (VK), H: T Oxö 49p (JTY), V: 2.6. Km Elijärvi 1m (JY, PR). Punajalkaviklo: A: K Pajusaari 1 (TKa), K Tuhka-allas 2 (EeS), K Tuhka-allas 5p (JY). Valkoviklo: A: T Raumonjärvi 1 (RA, Enni Alamaunu), Km Elijärvi 1 (JJ), K Siikalahti 1 (PR). Metsäviklo: A: T Raumonjärvi 1 (Kimmo ja Tommi Lankila), K Pajusaari 1m (PR), T Raumonjärvi 1 (PR), H: K Siikalahti 7 (JN,EeS). 2-kv tuhkaselkälokki Matti Suopajärvi Liro: A: 2.5. K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo, PR), 2.5. Km Nuottijärvi 1p (JJ), 4.5. S Martimoaapa 1ä (VK), H: S Tiironlahti 30 (PR). Rantakurvi: A: K Pesimäpaikalla 1 (PKj), K pesimäpai- 20 Sirri vsk. Sirri vsk. 21

12 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät 2006 koillaan yhteensä 4 (JY, JK, JTY ym) Rantasipi: A: K Pajusaari 1 (JN), 4.5. S Kalliokoski 2 S (VK), 7.5. K Kurimonhaara 1ä (EeS), 7.5. Km Elijärvi 1ä (TKa, EeS). Karikukko: A: 3.5. K Tuhka-allas 1 (JJ), 7.5. K Tuhka-allas 2 (EeS), 8.5. K Siikalahti 3 (PR). Vesipääsky: A: K Tuhka-allas 2 (Jukka Kivilompolo,JY), S Ahmasuonlampi 2 (PR), T Oxö 8 (Tommi, Kimmo ja Tuomas Lankila), V:1.6. K Tuhka-allas 9p (JJ). Leveäpyrstökihu: S Ykskuusi, Tiironhieta 1 (JJ). Leveäpyrstökihu/merikihu: 2.6. Tv Kirkonkylä 1m N (JJ). Merikihu: T Patakrunni 1 vaalea värimuoto (Pekka Aho). Pikkulokki: A: 4.5. K Rautatieasema 1ä (EeS), 4.5. K Pajusaari 5 (Jukka Kivilompolo), 5.5. K Kurimonhaara 17 (EeS), H: K Kraaseli 500 (EeS). Naurulokki: A:14.4. K Pajusaari 1 (EeS, TKa), K Kurimonhaara 8 (EeS), K Pajusaari 5 (PR), 1.5. T Kaupunginlahti, Raumonjärvi ja Alkunkarinlahti yht 700 (EeS). Kalalokki: A: 9.4. K Paattio 1 (Marjo Niskanen), K Pajusaari 1 (PR, EeS, JN), K Veitsiluoto 1 (PR), T Röyttä 6 (JTY). Tuhkaselkälokki (Larus heuglini): T Raumonjärvi 1 ad ja 1 2-kv harmaa- ja selkälokkien seurassa (JTY), T Raumonjärvi 1 2kv (MaS, PeS). Harmaalokki: A: K Holstinharju 3 (EeS), K Veitsiluoto 2 (PR), 2.4. K Holstinharju 11(EeS), H: 9.4. K Holstinharju 200 ja K Kattilalahti 230 (PR,JY). Isolokki: 9.4. K Veitsiluoto 2 2kv (JY, PR). Merilokki: A: 4.4. K Veitsiluoto 3 (PR), 5.4. T Kuusiluodonselkä 14 kiert (JTY), 5.4. K Holstinharju 1 (JK), H: 9.4. K Veitsiluodonväylä 22 (JY, PR). Sterna sp: S Karsikko 4 (EeS). Räyskä: A: 2.5. K Tuhka-allas 1 S (Jukka Kivilompolo), 3.5. K Kurimonhaara 2 (EeS, PR), 4.5. K Kurimonhaara 1p (Jukka Kivilompolo). Kalatiira: A: 7.5. K Kurimonhaara 3 (EeS,PR), 7.5. K Kalkkinokka 2 (JY, Matti Ylimaunu), 8.5. K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo). Lapintiira: A: T Kiviranta 2 (Teppo Komulainen), K Siikalahti 1 (EeS), T Oxö 1 (EeS). Uuttukyyhky: A: T Sellee 2 (EeS), T Raumonjärvi 1 sepelkyyhkyparvessa (Tuomas ja Tommi Lankila, Jari Kivilompolo), T Kaakamo 1 (JN), T Liakka 1 (Tommi Lankila). Sepelkyyhky: A: 7.4. K Paattio 1 (EeS), 7.4. K Järppi 1m (PR), 8.4. T Raumonjärvi 1 (JTY), H: T Raumonjärvi 80 kiert (JTY). Turkinkyyhky: T Suensaari 1 (OY), Talvesta asti Tv Loue (Sirkka-Liisa Hurtig), 3.5. T Kokkokangas 1 (Jonna Kolehmainen). Käki: ENNÄTYSAIKAINEN! A: 6.5. T Alaraumo 1Ä (Jukka Kivilompolo), Tv Lapinaapa 1Ä (PR), S Luolajärvi 1Ä (MaS), S Luujärvi 1Ä (MaS). Huuhkaja: T Kalkkimaa 1Ä (EeS), T Kalkkimaa 2ä (JTY), K Holstinharju 1Ä (KKj, PKj), Tv (Seppo Sunnari), Km Haapamaa 1Ä (HHu), 2.4. T Kalkkimaa 2ä (Marjo ja Marko Niskanen), 7.4 T Kalkkimaa 1Ä (HHu). Hiiripöllö: T Yli-Vojakkala 1 (Jani Vastamäki), Km Kalli 1 (MaS), T Preeki 1 (MaS), 3.4. T Yli-Vojakkala 1 (JTY), Km Törmä 1 (Jukka Kivilompolo), 1.5. Km Kalli 1 (Marjo Marko N). Varpuspöllö: K Kettufarminkangas 1Ä (EeS), 2.4. T Kalkkimaa 1ä (Marjo ja Marko Niskanen). Suopöllö: A: T Raumonjärvi 1 (EeS), T Raumonjärvi 1 (JTY), T Raumonjärvi 1 (JY). Tervapääsky: A: K Tuhka-allas 1 (JJ), T Torppi 1 (Teppo Kolehmainen), K Tuhka-allas 11m (JY, KKj, EeS, Eino Honkanen), H: 1.6. K Siikalahti-Tuhkaallas n. 250 (JJ). Käenpiika: K Kontula 1 (RV), 4.5. K Kraaseli 1Ä (JJ), K Pajusaari 1 (EeS). Harmaapäätikka: K Järppi 1 (JY) Palokärki: 7.4. T Laitilanvaara 1Ä (HHu), 9.4. K Rytikari 1 (JN, PR), K Kiikeli 1 (PR), T Raumonjärvi 1 (JTY, HHu, HS ym), T Pirkkiö 1Ä (MaS), K Sotisaari 1 (JN), 3.5. T Petäjämaa1Ä (MaS), Km Tuhkaoja 1 (MaS), S Kallensuo 1Ä (MaS), Km Kallinkangas 1Ä (MaS), T Pahapesänmaa 1Ä (MaS), S Luolajärvi 1Ä (MaS), T Yli-Liakka 1Ä (MaS), T Viitakangas 1Ä (MaS), (JY,Matti Ylimaunu), 6.4. K Sahasaari 1(PR), K Pajusaari 1 (PR), K Järppi 1 (PR), K Sotisaari 1 (JN). Pohjantikka: Km Kallinkangas 1Ä (Jukka ja Jarmo Kivilompolo), Tv Elijärvi 3p (Juhani Sirkiä). Kiuru: A: K Pajusaari 1 (PR), Tv Paakkola 1 (RA), K Pajusaari 6p (PR), H: K Pajusaari 17 (PR). Tunturikiuru: Km Elijärvi 4 p (JJ). Törmäpääsky: A: Km Lautiosaari 3 (JJ), K Vallitunsaari 1 (JY), K Kraaseli 1 (EeS), K Laitakari 3m (JY, Matti Ylimaunu), 1.6. Km Elijärvi n 100 (JJ), Haarapääsky: A: T Raumonjärvi 2 (Tommi ja Kimmo Lankila), 1.5. K Kalkkinokka 1 (JY), 6.5. T Raumonjärvi 2 (MaS), H: K Tuhka-allas 70 (PR). Räystäspääsky: A: 7.5. T Sorvasjärvi 2 (Terttu Keränen-Kvist), T Kiviranta 1 (Teppo Komulainen), Km Itäkoski 1 (JJ), H: 1.6. K Siikalahti- Tuhka-allas 100 (JJ). Metsäkirvinen: A: K Tuhkaallas 1 (Jukka Kivilompolo), K Tuhka-allas 1m (JY), K Kiikeli 1 Ä (Jukka Kivilompolo). Niittykirvinen: A: K Tuhka-allas 2 (JY), T Raumo 2 (Markus Kinnunen), K Peurasaari 1 (EeS). Keltavästäräkki: A: 4.5. K Kurimonhaara 1 (Jukka Kivilompolo), 5.5. S Martimoaapa 2 (JJ), 6.5. K Tuhka-allas 1 N (JY), K Tuhka-allas 40 (JJ). Västäräkki: A: K Pajusaari 1 (Matti Somppi), K Sahasaari 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JK), H: T Raumonjärvi 25 (OY). Koskikara: K Rivinsalmi 1 (JY), T Laivaniemi 1 (Timo Kanto), 7.4. K Paavonkari 1 (PR), 8.4. K Rivinsalmi 1 (JK, PKj, KKj). Peukaloinen: 30.5 alkaen K Kiikeli 1Ä (TKa), 9.6. Tv Rautatieasema 1Ä (Juhani Sirkiä), 9.6. Tv Kuusenoja 1Ä (Juhani Sirkiä). Rautiainen: A:19.4. K Nälli 1 (JK), K Järppi 1 (PR), K Järppi 1 (JY). Punarinta: A: 9.4. T Raumo 1 (Tommi Lankila), K Nälli 1 (JK, Topi Kärkkäinen), K Järppi 1Ä (JY), K Mustankarinnokka 1Ä (EeS). Satakieli: K Akkunusjokisuu (Simon Wright) lauleskeli kesäkuulle asti katso kesäkatsaus! Sinirinta: A: Km Elijärvi 1 (JJ), S Tiironjärvi 1Ä (JJ), Tv Virkailijankatu 1 (Juhani Sirkiä). Leppälintu: A: K Ristikangas 1Ä (JN), K Rastinsaari 1 (EeS), K Tuhka-allas 1Ä (Jukka ja Jarmo Kivilompolo). Pensastasku: A: 7.5. Km Elijärvi 1 (EeS, TKa), 9.5. K Tuhka-allas 1 (EeS), Km Juhlinki 1Ä (MaS). Selkälokki: K Veitsiluoto 1 (Jukka Kivilompolo), K Ajos Lapinkirvinen: S Järviaapa 1 (PR), K Rivinsalmi 1 (PR). 1p (JJ). Pikkutikka: 2.4. K Laitakari 1Ä Tilhi varpuspöllön kourissa Reijo Alamaunu 22 Sirri vsk. Sirri vsk. 23

13 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kesä 2006: tuulta ja kuivuutta, mutta lämmintä Kivitasku: A: T Röyttä 1 (JTY), K Kallio 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo, JY). Sepelrastas: K Tuhka-allas 1 (JY). Mustarastas: A: 2.4. K Tervaharju 1 (Pirjo Miettunen), 9.4. T Arpela 1 (Terttu Keränen-Kvist), 9.4. K Nälli 1 (Tarja Moisanen), H: K Nälli 4 (JK). Räkättirastas: A: K Pajusaari 2 (PR), K Pajusaari 3m (PR), K Pajusaari 8p (PR). Laulurastas: A: K Tuhkaallas 1 (Jukka Kivilompolo), Km Kallinkangas 1Ä (Marjo Niskanen), K Järppi 2+1 (PR, JY). Punakylkirastas: A:18.4. K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo), K Pajusaari 1 (PR), K Tuhka-allas 4 (EeS). Kulorastas: A:18.4. Km Liedakkala 2 (Jukka Kivilompolo), 22.4 T Raumonjärvi 1 (JTY, HS), K Tuhka-allas 1 (EeS). Ruokokerttunen: A:12.5. K Tuhka-allas 1ä (MaS), K Tuhkaallas 1Ä (JJ), K Tuhka-allas 1 (EeS), S Eskonlahti 1 (MaS), S Karsikko 1 (EeS). Lehtokerttu: A:15.5. Km Elijärvi 1 (Tka), K Kalkkinokka 1 (JY), K Järppi 2 (Jukka Kivilompolo, JY), K Kraaseli 1 (EeS). Hernekerttu: A: S Ykskuusi 1 (JJ), K Karjalahti 1 (JY, Matti Ylimaunu), Tv Hautausmaa 1 (Juhani Sirkiä). Pensaskerttu: A: K Peurasaari 1 (JY), 7.6. T Raumo 1 (Tommi Lankila), K Kalkkinokka 1 (EeS). Sirittäjä: A: S Maantiekari 1Ä (PR), K Kiikeli 1Ä (PR), T Luukkaankangas 1Ä (MaS). Tiltaltti: A: Tv Varejoentie 1 (Juhani Sirkiä), K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo), S Kalliokoski 1Ä (VK). Pajulintu: A: 2.5. K Tuhka-allas 1 (PR, Jukka Kivilompolo), 3.5. S Kalliokoski 1Ä (VK), 4.5. K Vainio 1Ä (EeS). Hippiäinen: Talvehtineita! K Perta-aapa 1 (TKa), K Ajos 1+1Ä (JY), K Nälli 1ä (JY), K Mustankarinnokka 1 (EeS), K Järppi 1Ä (PR), T Heikinjuntinperä 1 (MaS), T Kaitaharju1 (MaS). Harmaasieppo: A: Km Sompujärvi 1 (PR), S Ykskuusi 1 (JJ), S Puntarniemi 1 (EeS), K Tuhka-allas 3 (Jukka Kivilompolo, JY). Kirjosieppo: A: K Tervaharju 1 (MaA), T Ylivojakkala 2 (Urpo Slunga), T Aapajärvi 1 (Matti Kauppila). Isolepinkäinen: T Raumonjärvi 1 (Tuomas ja Tommi Lankila), T Kourilehto 1 (JTY), T Raumonjärvi 1 (JTY). Tilhi: K Ruutti 2m N (PR,TeR), 5.5. K Järppi 1ä (PR), 8.5. S Viantie 1 N (PR), Tv Peura 2 (EeS). H: 8.5. Km Palokivalo 70p (MaS). Runsaasti koko kevään ajan, myös pesiviä. Naakka: A: K Holstinharju 1 (EeS), K Rautatieasema 2p (EeS), T Tullinpuisto n. 35 p (JTY) Pesii myös Kemissä ja useita havaintoja Tornion Könölästä. Mustavaris: A: T Pudas 2 (Jari Kivilompolo), 2.4. K Holstinharju 1m+1p (EeS), K Paavonkari 2m (Jukka Kivilompolo, Marjo Niskanen). Kottarainen: A: 9.4. K Holstinharju 3 (EeS); K Tuhka-allas 1 (JK), K Holstinharju 1 (PR); K Pajusaari 9 (PR), K Rytikari 3 (JK). Pikkuvarpunen: Tv Isopalonperä 2p (Seppo Sunnari), K Tuomelankatu 2 (MaA, MaS), K Vainio (JN), 1.5. T Kaakamo 4p (MaS), 4.5. K Tervaharju 4 (Tapio Räisänen), T Kiviranta 1 (Teppo Komulainen). Peippo: A: Tv 1Ä (Juhani Sirkiä), 6.4. K Nälli 1 (Tarja Moisanen), 9.4. S Maksniemi 1 (Jukka Tikkala), T Sellee 1Ä (JTY), K Nälli 1Ä (EeS, JK). Järripeippo: A: Km Lautiosaari 1 (LA), K Nälli 2 (JK, Topi ja Juho Kärkkäinen), Km Lammaskoski 1 (Jukka Kivilompolo), K Nälli 6 (JK, EeS). Tikli: T Kiviranta 1 (MaS, Petri Barsk, Arto Lantto). Vihervarpunen: A: K Nälli 1 (JK, Juho Kärkkäinen), K Nälli 2 (JK) Km Törmä 2 (RA). Hemppo: K Tuhka-allas 1 (PR, JK), K Nälli 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo), T Raumo 1 2 (Tommi, Tuomas ja Kimmo Lankila), Km Elijärvi 1m (JJ), K Tuhka-allas 2 (PR), K Lentokenttä 1 (JN), K Tuhka-allas 1 (PR), 6.5. Km Elijärvi 1 (TKa ym), K Tuhka-allas 7 (PR, JK, Eila Knuuti), K Tuhka-allas 2+1 (PR).Ennätysmäisen paljon havaintoja!. Vuorihemppo: A: K Pajusaari 2 (PR), K Tuhka-allas 6p (JY, Matti Ylimaunu, Tomas Strålberg, PR, KO), K Tuhka-allas 11 (PR), K Tuhka-allas 1 (Jukka Kivilompolo), K Pajusaari 4 (TKa). Urpiainen: 2.4. K Holstinharju 2 (EeS), K Veitsiluoto 20 (EeS), T Riukkajänkkä 1p (EeS). Tundraurpiainen: K Veitsiluoto 1 (EeS), K Mäntylä 2 (PR), K Mäntylä 3 (PR). Pikkukäpylintu: 5.4. T Laitilanvaara 1 (MaS), 6.5. Km Elijärvi 2 (TKa, EeS, JK, KKj, PKj), Tv Peura 1 (EeS), Käpylintu: K Marostenmäki ä (PR), K Ristikangas 10 (JN). Punavarpunen: A: K Pajusaari 1 (EeS), Km Luikko 1Ä (Olavi Savilampi), T Lautamaa 1Ä (MaS). Nokkavarpunen: 26.4.lähtien koko loppukevään ajan K Kontula 2 (RV), 1.5. K Väinölä 2p (JN), 2.5. Tv Palonperä 1 (Asta Kolari), 8.5. T Pudas 1kiert (Jari Kivilompolo), 6.5. K Kontula 3 (Maija ja Vesa Honkavaara,RV), 8.5. K Hepola 1 (Tuomo Miettunen), 8.5. Km Luikko 1p ( Olavi Savilampi), K Mäntylä 1 (PR). Pikkusirkku: S Järviaapa 1Ä (JJ). Lapinsirkku: A: K Kallio 1 (PR), T Raumonjärvi 5 kiert (JTY), T Raumonjärvi 25 kiert (JTY, HHu), V: 2.6. S Tiironhieta 1p (JJ). Pulmunen: A: T Mainua 2, mahdollisesti talvehtineita (PAh), T Oraskeri 3 (Markus Kinnunen), K Pajusaari 14p (PR), T Röyttä 8 (JTY), H: T Raumonjärvi yht 350 (HS). Peltosirkku: A: T Raumonjärvi 1Ä (JJ), T Raumo 1 (Tommi Lankila), T Raumo 1Ä (Tuomas ja Tommi Lankila), 7.6. T Näätsaari 1Ä (JTY), Pohjansirkku: A: 2.5. T Prännäri 2 (Kimmo Lankila), 4.5. K Tuhkaallas 1ä (PR), 6.5. Km Elijärvi 2 (TKa, EeS, JK, PKj, KKj). Pajusirkku: A:16.4. K Pajusaaren sula (EeS, JN, JK, PKj, KKj), K Tuhka-allas 1 (JY), K Peurasaari 2 (EeS). Kesä 2006: tuulta ja kuivuutta, mutta lämmintä Kevät 2006 oli toukokuun puolivälin tienoille varsin lämmin, jolloin lehdet näyttivät jo puhkeavan puihin ja kasvukausi oli pari viikkoa edellä normaalista. Varhaiset pesimälajit saattoivatkin aloittaa pesinnän varhain ja suotuisissa merkeissä: esimerkiksi talitiaiselle ja naurulokille kirjattiin kaikkien aikojen varhaisimmat pesinnät. Viileä jakso katkaisi kuitenkin lämpimän ja kesti noin kuukauden kesäkuun puoliväliin, jolloin kasvukausi oli enää vajaata viikkoa keskivertoa edellä. Hyönteissyöjien pesintä alkoi monilla lajeilla epävakaissa oloissa, mutta toisaalta alkukesä oli muuten kaunis: kukkaloisto oli poikkeuksellisen näyttävä edelliskesän suotuisuuden ja kasvien hyvien ravintovarastojen turvin. Kesän erikoisuuksiin kuului myös tuomenkehrääjäkoin massaesiintyminen, joka puhdisti tuomet lehdistä varsinkin rannikolla niin, että puut kasvattivat uudet lehdet loppukesällä. Kesäkuu oli Perämeren rannikolla puolestaan kaikkien aikojen tuulisin keskituulen ollessa peräti 11 m/s: vallitsevat tuulet olivat länsivoittoisia ja merkitsivät Perämeren rannikolla pesimätappioita matalilla rannoilla pesiville vesilinnuille. Ainakin tukkasotkan poikueita oli loppukesällä selvästi edellisvuosia vähemmän. Kesä oli silti hyönteisille suotuisaa aikaa, vaikka alkukesän pouta ja loppukesän kuivuus tappoivat mm. sääskisukupolvia. Kuivuus oli alueellamme pahin kautta aikojen: juhannuksen ja elokuun lopun väliin mahtui keskimäärin vain pari pientä sadekuuroa, minkä seurauksena monet pienet lammet ja joetkin kuivuivat. Kemissä oli kaksi pitkää poutajaksoa ja (Kemin ja samalla Suomen pisin poutajakso 36 päivää oli alkaen). Keskilämpötilat (suluissa normaali ): kesäkuu 12,7 (12,5), heinäkuu 15,3 (15,4) ja elokuu 16,8 (12,9). Sademäärät: kesäkuu 5,8 (40), heinäkuu 10,5 (54) ja elokuu 15,1 (66). Juhannuksen tienoilta alkanut lämmin jakso huipentui lämpimään ja kuivaan elokuuhun, joten koko loppukesä oli linnuille ja poikueil- 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25

14 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kesä 2006: tuulta ja kuivuutta, mutta lämmintä le keskimäärin varsin hyvä. Tämä näkyi mm. täysilukuisina ja varhain muutolle parveutuvina haarapääskypoikueina. Hyönteissyöjistä myös mm. keltavästäräkkien suopesinnät näyttivät onnistuneen hyvin loppukesän runsaiden muuttajamäärien perusteella. Myyräkannat nousivat edelliskesästä selvästi, minkä takia petolintuja näkyi läpi kesän mukavasti. Kanalinnuista ainakin teeren ja pyyn kannat näyttivät olevan hyvässä kasvussa poikuehavaintojen perusteella. Usein kevään-alkukesän etelävirtausten tuomia harvinaisuuksia kuten yölaulajia ei tavattu viitakerttusta ja satakieltä lukuun ottamatta. Tämä oli odotettavaa touko-kesäkuun vaihteen viileyden ja vastatuulien takia. Muuten kesän erikoisuuksiin kuuluivat kesäiset ja ehkä jatkossa pesintäänkin johtavat havainnot haikaroista ja luhtahuiteista. Lajistollinen katsaus: Laulujoutsen: Edellisvuoden tehotarkkailun jälkeen tänä vuonna todettuja pesintöjä (kevään ja alkukesän Heinätavi: Näytti pesivän perinta nähtyjä pareja ja ei kelpuuteteisten paikkojen lisäksi mm. Km vielä varmistuneeksi pesinnäksi): Elijärven altailla (JY). uusi pesintäpaikka T Tromseenjärvi hautova (JTY,HS), T Lapasorsa: Alueemme tihein pesimäkanta Kaakamajärvi (MaS), T Laivajärven oli T Koivuluodon ympä- Viitajärvi (MaS), T Alkunkarinlahti ristössä esim ad. + 4 poik. (MaS ym.), (JY) ja yht T Kaupunginlahti (JTY ym.), T (JY). Kantojärvi (PR ym.), T Sattajärven Onkimajärvi (MaS), T Korttojärvi Tukkasotka: K Ajoksen, Kalkkinokan (PR, MaS), T Hurujärvi (MaS), T ja Siikalahden ympäristössä, Keskimmäinen Ahvenjärvi (Seppo Simon Eskonlahdella ja Perämeren Kemppainen), T Ahvenjärvi 2 ad. kansallispuistossa edellisvuo- + 2poik. (MaS), T Pikku Viitajärvi sia selvästi vähemmän poikueita (Seppo Kemppainen), T Han- todennäköisesti kesäkuun tuulten hijärvi (Seppo Kemppainen), Km aiheuttamien vedennousujen ja Nuottijärvi (PR), Km Kellojänkä pesätappioiden takia; Siikalahden 2 ad. + ainakin 1 poikanen MaS), perinteiset kesäparvet jäivät vain S Martimoaapa (VK), S Kirakka- parinkymmenen suuruisiksi (PR, Kuikka Olli-Pekka Karlin 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27 järvi (PR), S Kierilammenkangas (MaS), S sisäsaaristo (PR), S Kuivasjärvi (VK), Tv Elijärvi (PR), Tv Lapinaapa (5 munaa,pr), Tv Kummunjärvi (MaS),Tv Haapajärvi (PR), Tv Akkunusjärvi (PR). Pesimättömiä nuoria pareja ja nuorten tokkia tavattiin entiseen tapaan; mm T Oxön SWranta 110 p (EeS), T Prännärinniemi 23 p (EeS). Metsähanhi: Pesintöjä: S Kallensuo 2 munaa (PR), kylmää munaa pesässä, tuhoutunut, Km Kellojänkä (MaS). Muita: Tv Peura 1 p (EeS), 8.8. S Martimoaapa (VK). Nuorten ja ehkä pesinnässä epäonnistuneiden kokoontumista: 8.8. Km Kirvesaapa 30 (MaS, PS, Olli- Pekka Karlin, Kimmo Palmgren). Merihanhi: Uusi ilmiö näyttää olevan merihanhien laiduntaminen rannikolla ja sisämaassa alkukesälläkin, esim. touko-kesäkuun vaihteessa 4-5 yks. T Raumonjärven Hallaniitty (EeS, JY). Kasvava saaristokanta on levittäytynyt rannikolle, mm. T Röyttä kaksi pesintää Outokummun altailla poikasta (JTY), T Alkunkarinlahdella pesi myös viime vuotinen pari (JTY, JY). Saaristossa: K Pohjois-Kraaseli hätäilevä emo + 2 kiert. (KO, PR), K Pitkäletto 4, K Selkäsarvi 15 (PR), S Kuralanletto 6 (PR). Kokoontumisparvet ennen syysmuuttoa näyttävät myös kasvavan: 4.8. K Kurimonhaara 40, osa poikasia (EeS), T Jakopankki 17, T Turskankrunni 39 ja K Kuivanuoro 15 (PR), T Turskankrunni 53 (PR), K Siikalahti 17 (JK) ja K Pitkäletto 18, K Pirtumatala 9 kiert. ja T Turskankrunni 11 (PR). Alkusyksyllä hanhitokkia levittäytyi myös Tornionjokivarteen. Kanadanhanhi: Pesi tiettävästi ensi kertaa Kemijokivarressa Km Koroiskylässä, heinä-elokuussa 4 poikasta (Erkki Yliniemi). T Karunginjärven pesimäkantaa ei ole seurattu vuosiin, mutta havaintoja: T Kukkola, Napinmäki 1 p (Miika Halonen ym.); lisäksi 2.6. T Prännärinniemi 2 p (Kimmo Lankila), 1.6. T Iso Mustajärvi 1 (PR), T Oravaisensaari 17 (PR). Haapana: Varhaista koiraiden parveutumista: Km Elijärvi altaat 15 + pareja (JY). Harmaasorsa: K Tuhka-altaalla oleskeli pari ainakin 4.6. saakka (Eino Honkanen, JY ym.), mutta pesintää ei voitu alueeltamme vieläkään varmistaa. Tavi: Koiraiden sulkasatomuuttoa K Tuhka-allas 50 (JY) Sinisorsa: Varhaisin pesä: 3.5. K Pajusaari 3 munaa (PR), 5.6. K Ruutti emo + 4 pientä poikasta (PR). JY). Alli: K Tuhka-allas-Veitsiluoto, selällä 1 (Jukka Piirainen, JY) Mustalintu: Tv-Ranua Tainijärvi 2ad. ja poikasia (KO). Pilkkasiipi: 1.8. S Kuivasjärvi 8 naarasta ja poikasia (VK). Uivelo: Pesintään viittaavia havaintoja ainakin T Hurujärveltä (MaS) ja Km Elijärven altailta (PR, JY), 8.6. Km Nuottijärvi 1 (PR), Km Kellojänkä muuttohaukan tappama koiras (PR), S Martimoaapa 1 (VK). Poikuehavaintoja ei ilmoitettu. Sulkasato- ja pesimättömän kannan parveilua kesällä mm K Tuhka-altaan ympäristö yht puk. (JY). Heinä-elokuussa oleskeli muutamia pysyvästi mm. T Kaupunginlahdella ja K Siikalahdella. Tukkakoskelo: Tunnetusti myöhäinen pesijä, vielä S Toukkakrunni pesä 8 munaa (PR). Isokoskelo: Pesimättömien nuorten ja sulkasatomuuton (?) huippua 2.6. T Prännärinniemi yht. 530 p (Kimmo Lankila). Pyy: Hyvää pesintämenestystä kuvannee mm T Alkunkarinlahden rantametsästä tavoitetut kolme poikuetta (MaS). Riekko: Reviirihavaintoja ilmoitettiin sisämaan suokannan ja saariston lisäksi esim. K Kurimonhaara ja Mustankarinnokka (EeS). Harvoista poikuehavainnoista ei voinut päätellä kannan tilaa, mutta isojakin poikueita nähtiin: Km Honkamaa emo + 11poikasta (TKa). Metso: Ilmoitetut poikuehavainnot puoltavat käsitystä hyvästä pesintämenestyksestä, esim T Korttojärvi 6 poikasen poikue yhä kasassa (MaS). Kaakkuri: Euroopan ehkä parhaimmalla kaakkurien pesimäpaikalla S Martimoaavalla 14 pesivää paria (VK) Km Kellojänkä emo hautoi (PR) ja isoa poikasta ja emot (MaS), S Simoskanaapa pari, poikasta (VK), S Jäkälälampi emot + 2pull ja S Jäkäläaapa emot + 2pull (PR). T Pirkkiön Ruonajärven pari saapui lammelleen (EeS, HS, Tommi Lankila), mutta pesintä epäonnistui munavaiheessa: emo hautoi noin kuukauden mutta sen jälkeen lopetti ja hautoi (?) uudessa paikassa, kunnes linnut poistuivat lammelta (JTY ym.). Kuikka: Perinteisten paikkojen lisäksi 2 paria pesii Km Elijärven selkeytysaltailla tuottaen kumpikin 2 poikasta (4.7.), mutta toinen

15 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kesä 2006: tuulta ja kuivuutta, mutta lämmintä poikue näytti tuhoutuneen loppukesällä (PR,JY) Tv Jänkäjärvi 2ad1pull (PR) S Martimoaapa 2ad1pull (VK). Silkkiuikku: T Kaupunginlahdella todennäköisesti 14 aikuista (7 paria) aloitti pesinnän (Tommi ja Tuomas Lankila), mm T Kaupunginlahti 5 pesää (PR). T Alkunkarinlahdella myös pesä (JTY). Mustakurkku-uikku: 7.7. S Martimoaapa 1ad1juv + 2ad (VK). Aikuishavaintoja sopivilta pesimäpaikoilta tuli Km Nuottijärvi (EeS), Km Kuralammit (PR), Km Kellojänkkä (MaS), T Korttojärvi (JTY), Tv Kummunjärvi 2 paria (MaS), Tv Elijärvi (PR, Juhani Sirkiä) ja Peura (EeS) sekä S Myllylänlampi (VK). Merimetso: Laji ei tiettävästi pesi vielä Kemi-Tornion saaristossa, mutta mm. K Pohjantähdellä muutamia säännöllisesti läpi kesän (Jarmo Martin). Muita: 7.7. S Leipäreet kiert, S Härkäletto 2 (PR), S Toukkakrunni 2 ja K Keminkraaseli 2 (PR), T Pensaskari 1 (PR), K Savukrunni 1 (PR) ja K Sarven saaret (PR). Kaulushaikara: K Tuhka-altaan kupeesta keväällä löytynyttä puhaltelijaa (JJ ym.) eikä T Alkunkarinlahdella (Kimmo Lankila) näkynyttä yksilöä voitu tulkita pesiviksi. Lisäksi S Viantie Maantiekari 1 (PR), joten tämän alueellemme uuden lajin leviämistä voi odotella (tarkemmin erillisessä jutussa). Harmaahaikara: K Tuhka-altaalla ja Siikalahdella oleskeli läpi kesän ainakin 1 ad. (JK, PR, EeS, Jukka Piirainen, JY). Ensimmäinen säännöllinen läpi kesän tehty havaintosarja, joten kaulushaikaran tapaan pesintää jäädään odottamaan. Lisäksi 1.8. K Tuhka-allas 2 (PR), mutta nämä ja paikalla myöhemmin nähdyt nuoret linnut lienevät etelästä tulleita syys(kierto)muuttajia. Päiväpetolinnut: ks. erillinen katsaus. Luhtahuitti: Ainakin T Alkunkarinlahti 1 Ä (JTY, HS, Tuomas, Kimmo ja Tommi Lankila). Myös S Onkalonperällä kesäkuun 20. päivän tienoilla 1 Ä (Mikko Ruikkala). Ruisrääkkä: 9.6. Tv Hastinrinne Yli-Riimalan talon pellolla 1 Ä (Juhani Sirkiä), K Taipaleenkylä 1 Ä (JH). Nokikana: T Kaupunginlahden kanta tuotti ainakin 30 poikasta (JY). K Tuhka-altaan kanta kasvoi viiteen poikueeseen (30.7. yht. 17 pm), jotka joutuivat kuivuuden ja veden katoamisen takia taapertamaan elokuun alussa Siikalahden puolelle (PR, JY, EeS). T Alkunkarinlahdella pesi ainakin 2 paria (JTY, HS, JY). Tuleva aluevaltaus mahdollisesti T Hurujärvi: ad. (MaS). Myös S Paskaletto 1 ad. (PR). Kurki: Pesimättömiä pikku parvissa perinteisesti eri puolilla kuten Km Kirvesaapa 27 p (MaS), 7.6. Tv Lapinjänkä 12 W + 7 p (PR), Km Keskimmäinen Vähäjärvi 8 m S (PR), T Raumonjärvi Kelttu 20 kiert (Tommi ja Tuomas Lankila), 8.8. T Kirvesjärvi 25 (MaS). Varmistettuja pesintöjä ainakin seuraavat (nähty poikasia): S Karsikkojärvi (PR), S Nikkilänaapa (MaS), Tv Suuripää (MaS), T Rökäsjärvi (MaS), Km Kirvesaapa (MaS, PS), T Koivuluoto- Alkunkarinlahti pesäkuoppa (JTY) ja myöhemmin 2 lentopoikasta (MaS, JY; uusi pesintäpaikka), 7.8. T Hammasjärvi (MaS), 7.8. Km Ruonajärvi (MaS), 7.8. Km Kirvesaapa (MaS), 9.8. Tv Kummunjärvi (MaS). Pesintään viittaavat havainnot myös Km Elijärven selkeytysaltailta. Meriharakka: Teollisuusalueiden liepeillä kanta vahva: K Tuhka-altaalla todennäköisesti 9 paria aloittivat muninnan, mutta lähes kaikki tuhoutuivat munavaiheessa todennäköisesti alueella pesäkoloja pitäneiden kettujen predaation takia (PR,JY). Erikoisesta lähes albiinoyksilöstä havaintoja alkukesältä K Tuhka-altaalta (Marjo Niskanen, Jarmo Kivilompolo, Marko Niskanen Jukka Koskelainen), jossa myös oleskeli alkukesällä pesimättömän tokka, jopa 75 (JK, PR) K Holstinharjun kaatopaikalla 36 (PR). Pikkutylli: Reviirejä harvassa hiekkakentillä, esim. T Kiviranta (Teppo Komulainen), Km Hyypiö (MaS), T Torppi (JTY), T Laivakangas (MaS), K Kuivanuoro (MaS), K Karjalahti (JY). Aikainen pesintä: T Peurakallio 3 munaa + 1 juuri kuoriutunut pull. (MaS). Tylli: Nykyisin alueen vahvin kanta teollisuuslaitosten hiekkakentillä, joissa muutamia hajapareja: mm. K Veitsiluodon ja Pajusaaren kaatopaikoilla, T Röyttän tehdasalueella. Suokukko: Harvinaistunut. Suurin soidinmäärä: 2.6. Km Elijärvi selkeytysaltaat 17 1 (PR, JY). Punakuiri: 6.6. varoitteleva, 7.6., Km Törmänjänkä. Myöhemmin ei lintuja havaittu. (MaS) Pikkukuovi: Peltopesintöjä ilmoitettiin T Könölästä (JTY) ja Lautamaasta (PR, JY). Punajalkaviklo: Jokivarsien ja peltoaukeiden harva sisämaakanta (perinteisiä reviirejä T Raumonjärvellä, T Kaakamon Tyttärenniityllä, Km Paakkolassa) näyttää täydentyneen. Esim. Km Elijärven selkeytysaltailla ainakin 3 pesivää paria (PR, JY). Muita sisämaakannan havaintoja: Km Ojanniitty 1 Ä (MaS), Km Ruonavaara 1 (MaS), T Kaakamo 1 (MaS), T Yli-Liakka 1 (MaS), Km Taivalkoski 2 (MaS), 1.7. Km Törmänjänkkä 1 (MaS), 8.7. T Martimo 1 var. (Jorma Pessa, Esko Pasanen), T Ala-Vojakkala 1 var. (Jorma Pessa, Esko Pasanen). Metsäviklo: Pesintä todettiin K Tuhka-altaan reunametsässä (JY). Naurulokit Elijärvellä Anna Ylimaunu Merikihu: 7.7. S Leipäreet 1 tumma (PR), K Pitkäletto emot + 1juv, pesi samalla paikalla kuin viime vuonna (PR) ja K Savukrunni 1 tumma (PR). Pikkulokki: Kevään ja alkukesän satojen yksilöiden nääkättävät parvet katosivat kesäkuun puolivälissä. Pesintöjä todetaan vähän näihin määriin nähden. Pesintähavaintoja ilmoitettiin vain Km Elijärveltä (PR, JY), T Kaupunginlahdelta (JTY). Naurulokki: Ennätysaikainen muninta: 5.5. Km Elijärvi altailla 3 kpl 1-munaisia pesiä (PR,JY), 7.5. K Pajusaari kolme 1-munaista pesää (PR). Alueemme suurin yhdyskunta (174 munapesää) Elijärven kaivoksen selkeytysaltailla tuotti poikasia, mm yli 225 poikasta näkösällä vedessä/maastossa Toisessa koloniassa uudella 7-rikastushiekka-altaalla n. 100 paria (PR, JY). Muita: K Sahansaarella noin 90 parin yhdyskunta (PR), T Kantojärvellä parin yhdyskunta (PR ym.), T Kaupunginlahdella paria (JTY) ja T Alkunkarinlahdella aloitti n. 100 paria (linnut katosivat pikkuhiljaa ehkä varisten ja kettujen predaation takia, JTY ym.), T Hurujärvi n. 10 paria (MaS), T Uusijärvi muutama pari, samoin T Sattajärvi ja Varejärvi (MaS), ja esim. T Korttojärvi ei pesijöitä (MaS). Kemin seudulla tärkeä ruokailupaikka on K Holstinharjun kaatopaikka, jossa mm (PR). Kalalokki. Varhaisin pesintä: K Pajusaari 2-munainen pesä (PR), 8.6. Km Elijärvi 2 pp (PR, JY); ruokailuparvia: T Yliliakka 49 pellolla (PR). Harmaalokki: Kemin seudun kolonioiden ja nuorten pesimättömien lauman tärkeä ruokailupaikka on K Holstinharjun kaatopaikka, jossa mm yht. 600 (PR); samoja: K Makeanvedenallas 440 (PR). Merilokki: T Röyttä tehdasalueella pesivä pari tuotti ainakin yhden poikasen (JTY). Räyskä: Lähimmältä Iin Krunnien pesimäkareilta pääasiassa aikuisia lintuja liikkeellä perinteisesti loppukesällä: 7.7. S Leipäreet 1 kiert. (PR), K Selkäsaari 1 ad. kiert. (Ari Soppela), T Prännärinniemi 1 (Kimmo Lankila), 1.8. K Selkäsaari 1 ad. (JY, Matti Ylimaunu), 3.8. K Ajos 1 (PKj), 4.8. K Iso-Räiskö 1ad1juv.(TKa), 9.8. S Ykskuusi 1 (EeS), S Tiironhieta 2 (EeS), T Jakopankki 2 ad. (PR), K Ajos 1 (EeS), K Mustankarinnokka 2 (EeS), S Tiironhieta 3 (EeS), K Ajos 1 (EeS). Kalatiira: Varhaisimmat: 2.6. Km Elijärvi munia (PR, JY). Lapintiira: Varhaisin: 8.6. Km Elijärvi 1 muna (PR, JY). Kesykyyhky: Elokuussa päivittäistä liikennettä Kemijoen yli Kuivanuoron kohdalta, eniten Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kesä 2006: tuulta ja kuivuutta, mutta lämmintä Keminmaasta kohti Kemiä (PR). Turkinkyyhky: Pitkästä aikaa pesintähavaintoja:17.6. T Suensaari 2 Ä, myöhemmin elokuussa lentopoikasia (JTY, HS). Samoja(?): T Suensaari 2 (PR), (Jonne Savolainen), 1 (MaS). Myös kesäkuusta lähtien 1 ad. T Pirkkiö Väinöläntiellä ja elokuussa ruokinnalla 2 ad. ja 1 todennäköinen nuori (Ritva Nousiainen). Lisäksi Tv Loue kauppa 1 p (Juha Lindfors). Pöllöt: ks. erillinen katsaus. Tervapääsky: Harvinaistuvaa erämaakantaa: Tv Kilsiaapa 2 (MaS), 4.8. S Arppee 3 yks. keloissa pesivinä (KO). Hyvää taajamien pesintämenestystä kuvasi se, että esim. Kemissä tervapääskyt poistuvat kaupunkikuvasta elokuun alussa ja yhtäaikaisesti (PR) eli esim. ravinnonpuutteesta johtuvia viivästyneitä pesintöjä ei selvästikään ollut. Pikkutikka: Reviirejä keväältä / kesältä seuraavilta paikoilta: 5.5. K Nälli 1 Ä (JK,MaS), 8.5. T Yliraumo Kuusisaari 1 rumm. (Tuomas ja Kimmo Lankila), K Järppi 1 Ä (JY), K Peurasaari - Kalkkinokka pari rumm.(jy, Tomas Strålberg), T Prännärinniemi 1 rumm + Ä (Kimmo Lankila). Loppukesällä myös 6.8. K Tuhka-allas 1 p (EeS), S Paskaletto 1 (PR), K Vähämää 1 (JK). Pohjantikka: Tervola Elijärven itäpuolisessa metsässä jopa 3 yks. (Juhani Sirkiä). Harmaapäätikka: K Järppi Vähäruonan varsi 1 Ä (JY). Ohikulkija, koska alueen tiiviistä retkeilystä huolimatta ei tavattu jälkeenpäin. Kiuru: Suohavainto: S Jäkäläaapa 1 (PR). Haarapääsky: Seuratut pesinnät tuottivat poikkeuksetta kaikki mahdolliset poikaset lentokykyisiksi (JY). Tämä ja elokuun isot parvet kuvasivat hyvää pesimäkesää. Västäräkki: Varhaisin: Tv Lapinaapa 4 munaa (PR). Tilhi: Kesäaikana piilossa erämaissa: Tv Peura 2 (EeS), 1.6. T Matomaa 1 Ä (MaS), 7.6. Tv Jyrövinsa 1 Ä (MaS), 13.6.S Aapori 2 (KO), S Kaakkurilampi 1 (PR), 20.6.Tv Konttikivalo 2 (KO), S Hevosselkä 2 Kesäinen tilhi on harvinainen Matti Suopajärvi (KO), Km Kalliokumpu 2 (MaS), m W K Perta-aapa (TKa), T Tapiojärvi 1 (MaS). Peukaloinen: 9.6. Tv Lassila, rautatieasema 1 Ä (Juhani Sirkiä) ja 9.6. T Kuusenoja, Kuusikon tien varrella 1 Ä (Juhani Sirkiä). Satakieli: lähtien ainakin saakka lauloi öisin 1 K Vähähaaran-Akkunusjokisuun rantalehdossa (Simon Wright, JuK, HL, EeS, Marjo Niskanen). Kulorastas: Sisämaan kankailta pesimähavaintoja, mutta rannikolla harvinainen: toukokuussa K Länkimaa 1 Ä (Juhani Isoherranen, JY). Viitakerttunen: lähtien pari viikkoa K Peurasaari Pajarinranta, myöh. Syväkankaan rautatien ylikulut 1 Ä (JK ym.). Liekö ollut sama viimevuotinen lintu, joka tuolloin lauloi n. 600 m etelämpänä. Paikan vaihto kesken laulukauden viittaa pariutumattomuuteen. Kultarinta: Kesän harvinaisuuksia T Koivuluoto Koivuluodonjuova 1 Ä (JTY, HS), T Raumonjärvi 1 Ä (JTY). Mustapääkerttu: K Peurasaari Pajarinranta 1 Ä (PR). Pensaskerttu: Seuraavilta paikoilta ilmoitettiin reviiri / laulava : K Peurasaari välillä Siikalahti-Pajarinranta yht. 3 reviiriä (JY, EeS, HL), K Karjalahti-Tervaharju 3 reviiriä (KO, PR), T Raumo (Kimmo Lankila), T Yliraumo Trukkilanpää (Tommi ja Tuomas Lankila), T Pudas 2 rev. (JTY, HS), S Simoniemi Vakkalantie 1 (JY). Idänuunilintu: Tv Koivu 1 Ä (MaS). Lapinuunilintu: T Raumo 1 Ä (Kimmo Lankila). Sirittäjä: T Luukkaankangas 1 Ä (MaS), 7.6. lähtien K Nälli 1 Ä (EeS). Kirjosieppo: Erikoinen pesimäajan jälkeinen havainto: T Karunki nuoret linnut menivät pönttöihin mahdollisesti yöpymään (VA). MaS:n seuraamissa 31 pesinnässä munia (ka.) 6,29 n=14, poikasia 5,26 n=23, pesinnät aloitettu (ka.) n=14. Hömötiainen: Harvinainen pönttöpesintä: T Arpela hautoi käpytikan aikaisemmin runtelemassa talitiaisen pöntössä (JTY). Töyhtötiainen: S Halluantie 1 hät. (PR), pesä pihapöntössä Km Lautiosaaressa (Ahti Kauppila). Nykyään harvinaisia pesimähavaintoja alueeltamme. Kuusitiainen: Varhainen pesintä: aloitti pesän teon K Syväkankaalla, pesässä 12 munaa (Teuvo Myllylahti). Sinitiainen: MaS:n aineistossa poikastuotto pull kuvaa hyvää tuottoa, vaikka aineisto pieni. Talitiainen: Ennätysaikainen pesintä: K Kalkkinokka ainakin 7 pull. n. 3 vrk ikäisiä (JY). MaS:n seuraamissa 48 pesinnässä munia (ka.) 9,83 n=30, poikasia 7,33 n=42, pesinnät aloitettu (ka.) n=29. Puukiipijä: 5.5. K Sotisaari 6 munaa, pull, siipi 42mm (MaS). Isolepinkäinen: S Aaporinaapa 1 (VK), S Luola-aapa 1 p (MaS), 1.8. S Martimoaapa 2 (VK). Närhi: Harvinainen saaristossa kesällä: K Selkäsaari W-ranta 2 ä (JY). Pähkinähakki: Alueen harvasta pesimäkannasta havaintoja : T Raumo 1 kiert (Kimmo Lankila), T Raumonjärvi Kelttu 1 (Tommi ja Tuomas Lankila), K Ritikka 1 (KoY, JY). Heinäkuun puolivälin jälkeen poikueita/lintuja nähtiin harvakseltaan, mutta tasaisesti, mm. Kemin keskustan liepeillä usealla taholla (KY, PR, JY ym.), K Tervaharju (KO), K Perta-aapa ja Km Elijärvi (TKa), T Kirkonmäki poikue (JTY, JY ym.), T Suensaari-Juhannussaari tod.näk. poikue (Kimmo Lankila, JTY), K Vallitunsaari (JY), Tv Loue (Sirkka-Liisa Hurtig), Tv Koivu (PR). Naakka: Tornion-Haaparannan keskustojen pesimäkanta näyttää oppineen kaatopaikan käyttäjiksi, sillä kesällä kaupungin ja Riukkajänkän välinen päivittäinen lentoliikenne tuli tavaksi, näitä mm T Raumo 40 (Kimmo Lankila) ja T Raumo (Tuomas Lankila). Odotetun vastaisesti muualta ei pesimähavaintoja tullut, mutta joitakin nähtiin, mm S Ykskuusi Tiironhieta 6 S (EeS), 2.6. T Könölä 6 varisparvessa (JTY), 8.6. K Paattio 2 (PR), K Holstinharju 8 (PR). Mustavaris: T Raumo 3 E (Tuomas Lankila), 4.8. T Loue 2 ad langalla (Veikko Isomursu). Korppi: MaS ilmoitti yht.11 pesää, joista rengasti suurimman osan poikasista Touko-heinäkuussa T Nosassa yöpyi usein n. 60 voimalinjoilla edellisvuosien tapaan, suuri osa nuoria ja päivisin kaatopaikalla oleskelevia (Kimmo Lankila, PR, JY ym.) Kottarainen: Tehoseurannan lajista tuli havaintoja, mutta valitettavan vähän pesintään viittaavia. T Liakassa pesi 1 pari (useita ilmoittajia), Tv keskusta Terveysaseman ja Itäpuolentien välinen metsikkö, jossa pesi 2 paria, toinen pesä luonnonkolossa haavassa, toinen pöntössä, poikueet maastossa (Juhani Sirkiä). Samoin Tv Uusi- Palo lentopoikue (Juhani Sirkiä), 7.6. Tv Liimatta 1 (PR) ja poikue langalla (RAV). Myöhemmin nuoria ja vanhoja vaellusmuutolla: T Alkunkarinlahti 25 kiert (Tuomas ja Kimmo Lankila), 8.7. T Martimo parvet (Jorma Pessa, Esko Pasanen), K Tuhka-allas 18 (PR, JY), Km Liedakkala (Helka Laiti). Pikkuvarpunen: Pesi pöntössä T Kiviranta (Seppo Kemppainen), T Pudas pesä omakotitalon räystään alla (Jouni Miettinen), K Tervaharju rakensi pesää, poikaset lähtivät pöntöstä n , pesi myös toisen kerran (MaA, Vilho Pasula), Tv keskusta lentopoikue (Juhani Sirkiä). Muita pesimäajan havaintoja ainakin K Tervaharju 4 ad (Tapio Räisänen), T Kiviranta (Teppo Komulainen), T Kaakamo (MaS), K sisäsatama (Marjo Niskanen). Poikueet parveutuvat loppukesällä, jolloin nähtiin eniten: 1.8. K Ruutinpuisto 22 (ErL) ja (PR) sekä T Raumo 1ad.4 juv (Kimmo Lankila). Viherpeippo: Km Laurila varhaisissa pesissä munaa (Alpo Tikkala). Hemppo: Pesintä T Röyttä, Sellee: emo ja 5 lentopoikasta (JTY). Toukokuussa aina kesäkuun alkupäiviin K Tuhka-allas 1-7 yks. päivittäin, myös pareittain ja laulavia, mutta pesintää ei varmistettu. Muita: 9.7. T Prännärinniemi 4 p (Tommi ja Tuomas Lankila), Pikkukäpylintu: Talvella pesintäajan havainnot kuivuivat olemattomiin nähtävästi siemenpulan takia ja keväällä käpylinnut olivat lähes kokonaan kadoksissa. Vasta kesäkuulla poikueparvia kauempaa liikkeellä: esim K Kalkkinokka 27 m NW ja NW (JY). 30 Sirri vsk. Sirri vsk. 31

17 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Petokatsaus 2006 Kirjosiipikäpylintu: Katovuosi: vain ä Tv Kilsiaapa (Matti Välimäki). Punavarpunen: Kanta selvästi aikaisempaa vahvempi ja laulavia koiraita ilmoitettiin runsaasti. Nokkavarpunen: 1.5. K Väinölä 2 p (JN), 6.5. K Kontula 2 1 p (RV), 8.5. T Pudas 1 kiert (Jari Kivilompolo), 8.5. K Hepolahti 1 ruokinnalla (Tuomo Miettunen), 8.5. ja samoin Km Luikko 1 (Olavi & Kaarina Savilampi, MaS), 3.6. K Ruutti 1 pari (Karoliina Ahtovuo), T Kaakamo 2 (Kaarina Savilampi). Peltosirkku: Harvinaistuneesta, viljanviljelyyn sidonnaisesta lajista ainoat kevät-kesähavainnot: T Raumo 1 (Tommi Lankila), T Raumonjärvi Pohjukka Ä (Tommi ja Tuomas Lankila), 7.6. T Näätsaari Ä (JTY), T Raumonjärvi Sammalperä Ä (JTY), 7.6. Tv Liimatta Ä (PR) ja koiras lauloi, naaras hätäili (Risto A. Väisänen), 7.6. Tv Liimatta Ä toinen reviiri (PR) ja 1.7. T Mustajänkkä Ä (PR). Pohjansirkku: Ainoa ilmoitettu pesimishavainto, vaikka laji on paikoin soilla yleinen: 7.6. S Luujärvenaapa 1 varotteleva pari (KO). Pikkusirkku: 5.7. Tv Heinijänkä 1 varoitteleva (Matti Välimäki), Tv Pisavaara 1 varoitteleva (Markku Pernu). Petokatsaus 2006 Pekka Suopajärvi Myyräkannat kääntyivät nousuun, minkä seurauksena pöllöt pesivät runsaina. Pitkän tauon jälkeen lapinpöllöt pesivät useiden parien voimin. Lisäksi sarvipöllöpoikueita tavattiin kolmella taholla, hiiripöllöjä pesi viimeaikaisten huippuvuosien malliin ja suopöllöjä nähtiin runsaasti. Vain varpuspöllöt loistivat poissaolollaan. Lintuatlaksen käynnistymisen innoittamana havainnot myös kirjattiin tavallista aktiivisemmin ylös. Pelkkä hyvä myyrävuosi ei nimittäin riitä selittämään miksi sellaistenkin lajien kuin nuolihaukka havaintomäärä oli yli kolminkertainen edeltäviin vuosiin verrattuna. Lisäksi Tiira-havaintojärjestelmän käyttöönotto lisäsi irtohavaintojen määrää huomattavasti. Toisaalta pesimähavainnot näyttävät entistä enemmän keskittyvän pienelle alueelle Tornion eteläosiin ja ennen hyvin tutkittu Kemin ympäristö alkaa olla täydellistä petotyhjiötä (kuva 1). Kuva 1. Petolintujen pesälöydöt ja lentopoikueet v km x 10 km ruuduissa. Aiemmin näissä katsauksissa kotkan ja muuttohaukan pesimäpaikoista ei ole ilmoitettu kuntatietoja. Koska projektien taholta julkaistaan nykyisin pesäkarttoja, joissa havainnot ilmoitetaan huomattavasti tarkemmin, ei kuntatietojen salaamiseen tämänkään lehden palstoilla ole enää perusteita. Lajistollinen katsaus Mehiläishaukka Torniosta löytyi yksi pesä kuusessa olleesta risupesästä. Noin 6.6. aloitettu pesintä tuotti 2 poikasta. Lisäksi ilmoitettiin yksi kennoa kantava lintu Tervolasta ja 6 muuta havaintoa eri puolilta toimialuetta. Merikotka Merikotkan levinneisyysalue Suomessa lähestyy vuosi vuodelta aluettamme. Lähimmät reviirit viime vuosilta ovat Litokairasta (2005) ja Hailuodosta (2005 ja 2006) sekä Haukiputaan saaristosta (2006). Kesällä 2006 varttuivat ensimmäiset Perämerellä syntyneet merikotkan poikaset Hailuodossa (Ollila 2005 ja Ollila 2006). Muutama havainto ilmoitettiin taas meidänkin alueelta. Kevätkatsauksessakin mainittu Km Elijärvi subad (JY, PR, Kalevi Tähkäoja) ja Kemi Ajos subad Matti Tuovinen. Simossa ad ja 1.8. iälleen määrittämätön (VK) sekä toisaalla ad (Matti Välimäki). Ruskosuohaukka Pesä löytyi Kemistä yhdeltä pisimpään asuttuna olleista reviireistämme. Noin aloitettu pesintä tuotti 4 poikasta. Lisäksi ilmoitettiin lentopoikue Simon saaristosta. Muita reviirejä tuli tietoon neljä. Irtohavaintoja ilmoitettiin seuraavasti: 6.8. K Mustakarinnokka (EeS), Km Maula (PR), 3.6. S Lumiaapa (EH), T Kantojärvi (MaS), T Kelttu (Tuomas Lankila), T Ruohokari ja (MaS), T Puuluoto kiert (Tommi Lankila, Kimmo Lankila). Ruohokarin ja Puuluodon havainnot voivat koskea Tornion tunnettua reviiriä. Sinisuohaukka Vain 2 lentopoikuetta ja 2 reviiriä. Muita havaintoja ilmoitettiin kuitenkin tavallista ahkerammin, peräti 21 paikalta. Reviirimäärä on laskenut huimasti 1970 ja 1980 lukujen hyvistä petovuosista (kuva 2). Osasyynä saattaa tosin olla, että reviirikriteerit ovat nyt tiukemmat, mutta onko sinisuohaukkakin vähentynyt? Arosuohaukka Kesähavaintoja kahdelta alueelta: Km Länsikoski (Risto Vittaniemi) sekä T Raumonjärvi soidinta 21.6., 5,.1. ja 6.7. (JTY). RK ei ole vielä käsitellyt havaintoa Raumonjärven naaraasta. Kanahaukka Pesiä löytyi 13, eli yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pesinnöistä kaksi epäonnistui, yksi pesän sorruttua, ja yksi metsän tultua hakatuksi. Poikastuotto putosikin 2.3 poikaseen / aloitettu pesintä. Pesinnät oli aloitettu normaaliin aikaan, eli (md = n = 9). Pesistä 6 oli haavassa, 2 tekopesässä, 2 kuusessa, 1 männyssä, ja 1 koivussa olevassa vanhassa mehiläishaukan pesässä. Reviirejä ilmoitettiin toistamiseen kiitettävän paljon (6). Kunpa jollakulla olisi aikaa etsiä pesiä näiltä alueilta. Varpushaukka Kolme pesälöytöä ja yksi lentopoikue. Pesistä kaksi löytyi poikasten jo lähdettyä pesästä, joten poikasmäärä (4) on tiedossa vain yhdestä pesästä. Reviirejä ilmoitettiin 5 ja muita havaintoja 15. Hiirihaukka Vaikka myyräpetoja muuten oli paljon, niin hiirihaukat olivat kateissa. Pesiä löytyi vain kolme ja näistäkin yksi epäonnistui. Onnistuneet pesinnät oli aloitettu 3. ja 4.5. Parhaimmillaan pesiä löytyi vuonna (kuva 3). Onko hiirihaukkakanta romahtanut näin dramaattisesti, vai onko kyseessä havainnointitehon lasku? Todennäköisesti ympärivuotinen metsäretkeily, joka paljastaa uusia pesäpaikkoja on vähentynyt, kun petoharrastus on entistä pienemmän porukan harteilla. Lisäksi tämän PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi TKa: Ristikankaankatu 41, Kemi Kuva 2. Sinisuohaukan pesintöjen tuomokarplund@hotmail.com (musta), reviirien (harmaa) ja irtohavaintojen JTY: Åkargränd 10, S Haaparanta (valkoinen) määrä Xe- jouni.ylipekkala@telia.com JY: Kalkkinokantie 21 B 8, Kemi nuksen alueella. Huuhkajat Olli-Pekka Karlin 32 Sirri vsk. Sirri vsk. 33

18 Petokatsaus 2006 Petokatsaus 2006 porukan aikataulu on tiukasti ennalta määrätty erilaisten tutkimusten vuoksi, eikä aikaa riitä satunnaiseen retkeilyyn. Mutta todennäköisesti myös hiirihaukkakanta on hiipunut. Onko kannan laskun syy sopivien pesäpaikkojen vähenemisessä hakkuiden seurauksena? Toinen syy voisi olla poikastuoton lasku. Vuosien keskimääräinen poikastuotto on Xenuksen koko pesäkorttiaineistosta laskien 2,2 poikasta / aloitettu pesintä (n = 121 pesää) ja vuosikeskiarvoista laskien 2,0. Vastaavat luvut vuosien aineistossa ovat 1,7 (n = 107 pesää) ja 1,7. Ainakin Xenuksen pesäkorttiaineistossa suunta näyttää olevan alaspäin, ja koko aineistosta laskettu poikastuoton lasku on tilastollisesti erittäin merkitsevä (kuva 4). Vastaavia eroja ei ainakaan helmipöllön poikastuotossa ole nähtävissä. Piekana Piekanasta näyttäisi tulleen vakituinen hyvien myyrävuosien pesijä (kuva 5). Pesiä löytyi nyt 6 ja reviirejä 5. Tällä kertaa pesinnät myös onnistuivat ja tuottivat 2,2. poikasta / aloitettu pesintä. Pesinnät oli Kuva 3. Hiirihaukan pesintöjen ja reviirien määrä Xenuksen alueella. aloitettu (md = 1.5. n = 5). Koko pesäkorttiaineistomme pesinnät on aloitettu (md = n = 48). Pesistä kolme oli männyssä, yksi kuusessa, yksi koivussa ja yksi kalliojyrkänteellä. Yksi Kotkanpesä hakkuulla Tervolassa kesällä 2006 Hannu Huttunen koivupesä ja yksi mäntypesä oli vanha korpin pesä muut on tulkittu piekanan itsensä rakentamiksi. Kuva 4. Hiirihaukan poikastuotto Xenuksen alueella. Muita havaintoja ilmoitettiin 12 eri paikalta. Kuva 5. Piekanan pesintöjen ja reviirien määrä Xenuksen alueella. Kotka Alueemme kokonaisreviirimäärä on laskentatavasta riippuen 4 8 reviiriä. Oma näkemykseni on, että asuttuja eri reviirejä olisi tällä hetkellä 5. Reviireistä kaksi sijaitsee kokonaisuudessaan Simon alueella. Näiden reviirien pesät olivat tyhjillään, mutta reviireistä vanhemmalla kotka kuitenkin nähtiin. Simon kolmas, Keminmaan rajoilla oleva reviiri oli asuttu, mutta linnut eivät ilmeisesti pesineet. Simon ja Ranuan rajoilla oleva pari asusteli nyt Ranuan puolella. Tervolan kakkosreviirillä hakkuutyöt jatkuivat. Viime vuonna reviirin pääpesä oli jäänyt keskelle hakkuuta (Suopajärvi 2005) ja kaatui nyt syksyn tai talven aikana. Tänä vuonna hakkuuvuorossa oli vaihtopesämetsä, ja pystyyn jäi tälläkin kertaa törröttämään yksinäinen pesäpuu. Pari oli kuitenkin todennäköisesti jo edellisvuoden hakkuiden seurauksena siirtynyt yli 6 km päähän vanhoista pesistä, ja pesi nyt onnistuneesti tällä uudella pesäpaikalla. Myös Tervolan vanhan reviirin pari siirtyi uudelle alueelle. Reviirin vanhat pesät olivat tyhjillään, mutta reilun 8 km päässä olevaan tekopesässä varttui kaksi poikasta. Onko kyse samasta reviiristä on luonnollisesti arvailujen varassa. Lähimmillään kaksi kotkaparia on Suomessa pesinyt Sallassa 5,6 km päässä toisistaan (Jarmo Ahtinen). Matti Suopajärven pesätarkastusalueella Keski-Lapissa eri reviirien lähimmät pesät ovat keskimäärin 12,6 km toisistaan ja saman reviirin reunapesien välinen etäisyys on suurimmillaan 6,0 km. Oletettavasti meidän harvan kannan alueella parien siirtymät voivat olla pitempiä kuin Keski- ja Itä-Lapissa, missä kanta on täystiheä. Pisin tiedossani oleva saman reviirin eri pesien väli on Kainuusta 12 km (Helo 1981). Vuoden kokonaissaldoksi tuli siis kaksi pesintää ja yksi koristeltu pesä. Kotkamatematiikalla tämä tarkoittaa, että konservatiivisena pidetyllä 5 reviirin kokonaisreviirimäärällä kahdelta reviiriltä on pesä hukassa. Sikäli kun reviirimäärä on suurempi, vastaavasti hukassa olevia pesiä olisi enemmän. Kotkan pesintä alkaa alueellamme maalis huhtikuussa. Poikasten siivenmitta-aineiston valossa pesintä alkaisi keskimäärin 30.3., aikaisimmillaan ja myöhäisimmillään (n = 21 pesintää). Siivenkehityskäyrä tai pikemminkin suora on kuitenkin sen verran epätarkka, että lukuja on syytä pitää vain suuntaaantavina. Sääksi Kesän saldo oli yh- deksän poikaspesää vanhoilla tutuilla reviireillä. Yksi pesäpaikoista oli pari vuotta tyhjillään, mutta nyt reviiri oli ilmeisesti saanut uudet linnut. Lisäksi varmistui kolme muuta reviiriä. Tervolan Konttijärvellä pitkään hukassa olleen reviirin uusi pesäpaikka löytyi 3 km päästä vanhasta tekopesästä. Linnut olivat rakentaneet pesää, mutta pesintä joko epäonnistui, tai pari jätti pesimättä. Kahdelta reviiriltä pesää ei ole tiedossa. Tornion Oxössä nähtiin kalaa itään kantava lintu paikalla, mistä matkaa lähimmälle tuossa suunnassa olevalle tunnetulle pesälle on 23 km. Piilossa oleva pesä voisi olla jossain Laivaniemen alueella. Toinen saaliinkuljetus nähtiin Tornion Karunginjärvellä, mistä sääksi kalan saatuaan lähti koilliseen. Tämän reviirin pesä saattaa olla Ruotsin puolella, vaikka linnun lähtösuunta selvästi Suomeen onkin. Muita havaintoja ilmoitettiin kaikkiaan 12. Näistä 5 voisi koskea edellä mainittuihin reviireihin kuulumattomia lintuja. Muuttohaukka Muuttohaukan tunnettujen reviirien määrä kohosi kahdeksaan, kun yksi pari asettui pesimään Keminmaalle. Kaikki reviirit olivat myös asuttuja; yksi siis Keminmaalla ja 7 Simossa. Yhdellä reviireistä pesintä joko ei alkanut, tai keskeytyi varhaisessa vaiheessa. Seitsemästä pesinnästä kuusi onnistui tuottaen yhteensä 18 poikasta. Muita havaintoja ilmoitettiin 1 Simosta. MaS mittasi Keminmaan pesältä poikasen siiven kehityskäyrän, minkä ansiosta myös muuttohaukan pesinnän ajoitus saadaan nyt aiempaa paremmin arvioitua. Pesintä alkaa alueellamme keskimäärin aikaisimmillaan ja myöhäisimmillään (n = 46 pesintää). Uuden parin naaras kantoi jalassaan Utajärvellä kesällä 2003 poikasena saamaansa rengasta. Nuolihaukka Nuolihaukasta ilmoitettiin ennätykselliset 23 havaintoa. Pesiä löytyi 4, lentopoikueita 3 ja muita reviirejä 1. Pesistä kaksi oli vanhassa variksen pesässä, yksi vanhassa kanahaukan pesässä ja yksi kotkan tekopesässä, pesäpuina kaikissa mänty. Pesinnän aloitus saatiin laskettua kahdesta pesästä. Näissä muninta oli alkanut 2.6. ja 7.6. Ampuhaukka Kesän ainut havainto oli Tervolassa nähty hätäilijä (Matti Välimäki). Tuulihaukka Myyräkantojen nousun myötä pesälöytöjen määrä ponnahti kasvuun. Pesiä löytyi nyt 83 ja lentopoikueita 9. Pesistä 4 oli risupesässä, 1 pesälaatikossa, 1 kolossa, 2 hiiripöllölle ripustetussa pyöreä- Muuttohaukka Matti Suopajärvi 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35

19 Petokatsaus 2006 Petokatsaus 2006 reikäisessä pöntössä, 1 helmipöllön pöntössä ja 74 tuulihaukan pöntössä. Pesälöydöt keskittyivät nyt entistä selkeämmin alueemme länsiosiin, mistä parhaalta ruudulta Kuva 6. Tuulihaukan pesälöydöt v km x 10 km ruuduissa. Kuva 7. Tuulihaukan pesinnän aloitus 2006 (pylväät) ja (murtoviiva). löytyi ennätykselliset 13 pesää tai poikuetta (kuva 6) ja parhaassa tihentymässä 7 pesää 3 km 2 alueella. Simon Tervolan takamailla pesiä oli nyt tavallista vähemmän, mutta osasyynä saattaa olla, että ilmeisesti osa pöntöistä jäi siellä tarkastamatta. Muninta oli aloitettu keskimääräistä aikaisemmin, (md = n = 73), kun koko pesäkorttiaineistomme keskimääräinen aloitusaika on (n = 785) (kuva 7). Myös poikastuotto oli hyvälle myyrävuodelle tyypilliseen tapaan korkea (4.9 poikasta / aloitettu pesintä), mutta seitsemän poikasen pesiä löytyi kuitenkin vain 1 (kuva 8). Muita reviirejä ilmoitettiin 10 ja irtohavaintoja 37. Huuhkaja Kaksi pesälöytöä, neljä soidinreviiriä ja neljä muuta reviiriä kokonaisuutena hyvä vuosi huuhkajalle. Pesinnät oli aloitettu 16. ja ja molemmat tuottivat 2 poikasta. Reviirit ovat keskittyneet Tornion kaatopaikan ympäristöön, mistä ilmoitettiin kaikkiaan viisi reviiriä. Havaintojen tulkinta ei tosin ole aivan ongelmatonta, ja osa reviireistä on voinut tulla lasketuksi kahteen kertaan. Toivoisinkin jatkossa, että havaintopaikat ja suunta mistä lintu on huutanut, ilmoitettaisiin kohtuullisen tarkasti pelkkä Kalkkimaa tai Riukkajänkkä on liian epätarkka, kun Kuva 9. Hiiripöllön pesintöjen ja reviirien määrä Xenuksen alueella. sinnän alku on kohtalaisen tarkasti tiedossa. Näissä pesissä muninta on alkanut Varpuspöllö Varpuspöllöt katosivat lähes tyystin. Yhtään pesää ei löytynyt, vaik- Kuva 8. Tuulihaukan poikastuotto Xenuksen alueella. Hiiripöllön poikanen Matti Suopajärvi 36 Sirri vsk. Sirri vsk. 37 ka pönttöjä tarkastettiin enemmän kuin aiempina vuosina. Soidinhavaintoja ilmoitettiin kolme Tornion eteläosista kaksi muuta havaintoa on poimittu atlaksesta. Lapinpöllö Pesiä löytyi 5, reviirejä 1 ja muita havaintoja 5. Pesistä 3 oli tekopesässä, 1 vanhassa kanahaukan pesässä ja yksi pökkelön latvuksessa. Pesinnät oli aloitettu Lapinpöllö on käynyt kovin harvalukuiseksi pesijäksi alueellamme. Viimeisen 10 vuoden aikana on pesintöjä raportoitu vain 21, Kuva 10. Lapinpöllön pesintöjen ja reviirien määrä Xenuksen alueella kun tätä ennen tämä oli jokseenkin se määrä, mikä löytyi yhtenä hyvänä vuonna (kuva 10). Suopöllö Pesiä tai lentopoikueita löytyi yhteensä 12, reviirejä 10 ja muita havaintoja ilmoitettiin 48 paikalta. Myös suopöllön reviirien määrä on pudonnut huimasti ja 1980-lukujen määristä (kuva 11). Kuten sinisuohaukallakin osasyynä saattaa olla reviirikäsitteen tiukempi määrittely. Ainakin Raumonjärvellä suopöllöjä pesi entiseen malliin ja poikueita oli sen verran tiheässä, että havaintojen tulkinta ilman tarkkoja havaintopaikkojen koordinaatteja olisi ollut toivotonta (kuva 12). Kuva 11. Suopöllön pesintöjen, reviirien ja irtohavaintojen määrä Xenuksen alueella Kuva 13. Sarvipöllön pesintöjen, reviirien ja irtohavaintojen määrä Xenuksen alueella. Sarvipöllö Poikueita tavattiin kolmella paikalla: T Raumonjärvellä, T Kaakamossa ja Tv Siivolanperällä. Lisäksi ilmoitettiin yksi irtohavainto: K Tuhka-allas (JK) Atlaksessa olevasta sarvipöllöpoikuehavainnosta ei saatu tarkempaa tietoa. Vuosina sarvipöllö pesintä varmistui alueellamme jokaisena hyvänä myyrävuonna, huippuna 6 poikuetta v Sittemmin poikue on tavattu ennen tätä vuotta vain kerran kesällä 2003 (kuva 13). Helmipöllö Pesiä löytyi kohtalaisen paljon, 53 kappaletta. Kuitenkin määrä on sen verran alhainen, että voisi epäil- kaikki viisi reviiriä voi ainakin teoriassa kuulla samoilta jalansijoilta. Hiiripöllö Kaksi pesälöytöä ja kaksi lentopoikuetta, mikä on tyypillinen hyvän myyrävuoden havaintomäärä (kuva 9). Vieläkään ei hiiripöllön kauan odotettu paluu toteutunut, vaikka edeltävänä syksyllä lintuja nähtiinkin vaelluksella enemmän kuin vuosiin (ks. syyskatsaus). Vaikka hiiripöllöjä on pariin otteeseen pesinyt alueellamme todella runsaasti, tiedetään sen poikastuotosta ja pesinnän ajoittumisesta kovin vähän. Kesällä 2006 MaS mittasi Kemin pesän poikaset muutaman päivän välein, minkä ansiosta jatkossa ainakin pesinnän ajoituksesta alkaa tulla enemmän tietoa, kunhan rengastajat vain mittaavat pesän vanhimman poikasen siiven ennen kuin se ehtii lähteä pesästä. Iänmäärityskäyrä helpottaa myös poikasmäärän luotettavuuden arviointia, kun voimme siiven pituuden perusteella arvella ovatko poikaset jo niin vanhoja, että osa olisi jo poistunut pesästä. Tällä hetkellä pesäkorttiarkistossamme on neljä pesää, joissa pe-

20 Petokatsaus 2006 Kuva 12. Helmipöllön, suopöllön, sarvipöllön, tuulihaukan ja piekanan pesät ja lentopoikueet Tornion eteläosassa. Ruudukon ruutu 1 km. Kuva 15. Helmipöllön munamäärä ja poikastuotto sekä aineistojen koko (npp / nm) Xenuksen alueella. Taulukko 1. Petolintujen pesälöytöjen määrä kunnittain, lentopoikueet, asutut reviirit ja muut havainnot Xenuksen alueella vuonna Per Cir Cir Acc Acc But But Aqu Pan Fal Fal Fal Fal Bub Sur Gla Str Asi Asi Aeg api aer cya gen nis but lag chr hal col per sub tin bub ulu pas neb fla otu fun Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Pesälöytöjä Lentopoikueita Reviirejä Irtohavaintoja Taulukko 2. Muna- ja poikasmäärien jakaumat ja keskiarvot (munia/munapesä ja poikasia/poikaspesä) sekä tuhoutumisprosentti vuonna 2006 Xenuksen alueelta löydetyissä pesissä. Munamäärä Poikasmäärä ka n ka n Tuho-% Perapi % Ciraer % Accgen % Accnis % Butbut % Butlag % Aquchr % Panhal % Falper % Falsub % Faltin % Bubbub % Surulu % Strneb % Asifla Aegfun % Kuva 14. Helmipöllön pesälöydöt v km x 10 km ruuduissa. lä, myyräkantojen tästä vielä nousevan. Myös kohtuullisen myöhäinen pesintöjen aloitus ( md = n = 39) tukee ajatusta, että huippuvuosi olisi vielä edessä. Munamäärä ja poikastuotto olivat tyypillisiä hyvän pesimävuoden lukuja (kuva 15). Pesistä viiden ilmoitettiin ol- leen haavassa vanhassa palokärjen kolossa. Muut 48 olivat mitä ilmeisimmin pöntössä, vaikka tätä tietoa ei 7 pesästä ollutkaan käytössäni. Viime vuosille tuttuun tapaan havainnot olivat keskittyneet Tornion petoruuduille (kuva 14). Olisi mukava tietää mistä helmipöllön katoaminen Kemin ympäristöstä johtuu. Onko niin, että siellä ei enää ole pönttöjä, vai eikö niitä enää tarkasteta, vai laskeeko suuri tuntemattomien pönttöjen määrä löytyvien pesintöjen määrää? Petokatsaus 2006 Kiitokset Kiitokset kaikille havaintojen palauttajille: MaA, Dick Forsman, HHu, Raimo Johansson, Kris ja Bart De Keersmaecker, Olavi Keränen, VK, RaK, Jouni Miettinen, Erkki Nylund, KO, Kimmo Palmgren, Markku Pernu, PR, EeS, MaS, PS, Alpo Tikkala, KT, Markku Tryyki, Matti Välimäki, JY, JTY, Juho Ylipiessa. Kalevi Tunturi luovutti käyttööni maakotkakamerapesän poikasten mittatiedot siivenpituuskäyrän tekoa varten ja Tuomo Ollila muuttohaukkaprojektin havaintoja, mistä kiitos. Kirjallisuus Suopajärvi, P Petokatsaus 2005 sääksikanta hupenemassa. Sirri Ollila, T. 2005: Merikotkaraportti 2005, Lapin ja Oulun läänit, Metsähallitus Ollila, T. 2006: Merikotkaraportti 2006, Lapin ja Oulun läänit, Metsähallitus Helo, P. 1981: Kotka lintujen kuningas. Omakustanne, Kajaani, 208 s. + Pihatie 15 A, Oulu, pekka.suopajarvi@gmail.com Katsauksien havainnoitsijat, kiitokset jokaiselle: Erkki Ahava, Eino Aho, Pekka Aho (PAh), Valde Aho (VA), Markku Ahonen (MaA), Karoliina Ahtovuo, Maire Alakorpi, Enni Alamaunu, Reijo Alamaunu (RA), Inari Alanne, Auli Alapekkala, Liisa Anttila (LA), Petri Barsk, Raimo Bergström, Kerttu Halonen, Miika Halonen, Eero Heikkilä, Johan Helkkula, Jussi Heiska, Kari Hietala, Sakari Hietala, Taisto Hiltunen, Eino Honkanen, Maija Honkavaara, Vesa Honkavaara, Hannu Huhtalo (HH), Harri Huhtalo, Sirkka-Liisa Hurtig, Raimo Husa, Hannu Huttunen (HHu), Jussi Huttunen, Virpi Huttunen, Jarmo Ilonen, Keijo Ilonen (KI), Juhani Isoherranen, Veikko Isomursu, Juhani Jaakkola (JJ), Heikki Jokinen, Ilpo Järvinen, Tuomo Jääskeläinen, Timo Kallio, Allan Kallioniemi, Eero Kanto, Timo Kanto, Olli-Pekka Karlin, Jukka Kapraali, Aino Karplund, Arja Karplund, Tuomo Karplund (TKa), Topi Kassinen, Ahti Kauppila, Matti Kauppila, Kauko Kemppainen, Lilja Kemppainen, Seppo Kemppainen, Veikko Kerttula, Terttu Keränen-Kvist, Markus Kinnunen, Jari Kivilompolo, Jarmo Kivilompolo, Jukka Kivilompolo, Mia Klemetti, Eila Knuuti, Asta Kolari, Jonna Kolehmainen, Teppo Komulainen, Jukka Korhonen (JKo), Veli-Matti Korpimäki (VK), Antti Koskela, Jukka Koskelainen, Juha Koskenkorva (JuK), Raimo Koskenkorva (RaK), Raimo Kropsu, Sami Kuijala, Kalervo Kujala (KKj), Perttu Kujala (Pkj), Martti Kähkölä, Heimo Kähkönen, Jouko Kärkkäinen (JK), Jouni Kärkkäinen, Juho Kärkkäinen. Topi Kärkkäinen, Tuula Laasanen, Helka Laiti, Kimmo Lankila, Petri Lankila, Taina Lankila, Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Arto Lantto, Tuomo Lasheikki, Anneli Laukkanen, Erkki Lehikoinen (ErL), Heikki Liehu (HL), Juha Lindfors, Aili Linna, Maila Markkanen, Marjo Marko, Jarmo Martin, Mailis Matinlassi, Jouni Miettinen, Jari Miettunen, Pirjo Miettunen, Tuomo Miettunen,, Ari Moilanen (AM), Tarja Moisanen, Teemu Moisanen, Mirja Mustapirtti, Pentti Mustapirtti, Teuvo Myllylahti, Anssi Mäkinen, Aili Mörk, Kauko Mörk, Marjo Niskanen, Marko Niskanen, Ritva Nousiaianen, Jan Nyman (JN), Tapani Närä, Martti Ohinmaa, Kari Oittinen (KO), Kimmo Palmgren, Onni Palovaara, Esko Pasanen, Vilho Pasula, Onni Peltokorpi, Jorma Peltoniemi, Markku Pernu, Jorma Pessa, Jukka Piirainen, Teuvo Pikkarainen, Matti Puranen, Elina Qvist, Pekka Rapeli (PeR), Pentti Rauhala (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Martti Ronkainen, Tuomo Ronkainen, Mikko Ruikkala, Tapani Räisänen, Eero Salo-oja (EeS), Hannu Sankila (HS), Pekka Sarvela, Kaarina Savilampi, Olavi Savilampi, Jonne Savolainen, Samuel Schazalmartin, Juhani Sirkiä, Urpo Slunga, Matti Somppi, Ari Soppela, Tomas Strålberg, Eetu Sunnari, Seppo Sunnari, Anja Suopajärvi (AnS), Matti Suopajärvi (MaS), Pekka Suopajärvi (PeS), Petri Suorsa (PS), Ville Söderström, Alpo Tikkala, Jukka Tikkala, Kalevi Tikkala, Lauri Tirkkonen, Leena Tuunainen, Jani Vastamäki, Raimo Vertanen, Risto Viljanen (RV), Tuomo Vilmi, Risto Vittaniemi, Raili Vuento, Risto A. Väisänen (RAV), Matti Välimäki, Simon Wright, Kaarina Yli-Hukkala (KY), Juha Ylimaunu (JY), Konsta Ylimaunu (KoY), Matti Ylimaunu, Onni Ylimaunu (OY), Pekka Ylimaunu (PY), Sirpa Ylimaunu, Erkki Yliniemi, Jouni Ylipekkala (JTY), Tapani Ylirousu. 38 Sirri vsk. Sirri vsk. 39

21 Elijärven kromiittikaivoksen selkeytysaltaiden linnusto Elijärven kromiittikaivoksen selkeytysaltaiden linnusto Ilmakuva kaivoksen selkeytysaltaista etelän suunnalta kesältä 2004, etualalla viimeisin selketysallas nro 5, jonka takana nro 4. Tämän taakse pohjoispuoliselle suolle on kuvassa jo aloitettu raivata tilaa uudelle rikastushiekka-altaalle nro 7. Kaivoksen sivukivikasat hallitsevat maisemaa. Outokumpu Chrome Oy Kemin ympäristössä teollisuusalueiden lintupaikat ovat tunnettuja. Yksi näistä on Elijärven kaivoksen selkeytysaltaat, joiden linnustoa ei ole kuitenkaan ennen tarkemmin selvitetty, vaikka altailla on retkeilty erityisesti lintujen muuttoaikoina. Halusimme vuonna 2006 selvittää tarkemmin, minkälainen on altaiden pesimälinnusto. Tutkimuskohde Outokummun Kemin kromiittikaivos sijaitsee Keminmaan entisen Elijärven alueella. Itse Elijärvi jouduttiin kuivaamaan pois avolouhoksen tieltä kaivoksen Pentti Rauhala & Juha Ylimaunu aloittaessa toiminnan 1960-luvulla. Valtaosa kaivoksen louhitusta, noin 25 prosenttisesta kromiittimalmista rikastetaan paikan päällä pala- ja hienorikasteiksi eli siitä erotetaan pois mahdollisimman paljon muuta kiviainesta. Kaivoksen rikastamo toimii ilman kemikaaleja perustuen mekaaniseen murskaukseen, painovoimaan ja magneettierottimiin. Rikastusprosessin jätteenä syntyvä hiekka pumpataan veden avulla sitä varten rakennetuille rikastushiekka-altaille, joita on kertynyt jo useita. Näiltä altailta puhtain osa vedestä kerätään selkeytysaltaille, joita on kaksi. Näiltä altailta vesi kierrätetään takaisin rikastamolle käyttövedeksi, mutta osa vedestä lasketaan Iso-Ruonaojaan virtaavaan ojaan. Selkeytysaltaille tulee myös kaivoksen kuivatusvesiä aikaisemmin avolouhoksesta, viime vuodesta lähtien maanalaisen kaivoksen vesiä. Rikastushiekka on käytännössä liukenematonta kiviainesta, minkä takia selkeytysaltaille kulkeutuu veden mukana lähinnä vain kiven murskauksessa syntyvää hienointa kivijauhetta. Hiekan kromipitoisuus on n. 0,5 %, mutta kromiitti on tunnetusti niukkaliukoisimpien mineraalien joukossa. Ympäristön kannalta merkittävin asia on se, että kaivoksesta pumpattujen vesien mukana selkeytysaltaille tulee nitraattityppeä, joka on peräisin käytetyistä räjähdysaineista (PSV Maa ja Vesi 2006). Nitraattityppi on tärkeä kasviravinne: tämän takia selkeytysaltaat ovat ravinnetilaltaan eutrofisia ja levien ja kasvien kasvua rajoittaa lähinnä vain fosforin saanti. Ensimmäinen selkeytysallas (nro 4) on pinta-alaltaan 45,1 hehtaaria ja jälkimmäinen allas nro 5 47,1 hehtaaria. Altaiden reunoja kiertää moreenipato ja autotie (myös altaiden välissä). Niiden pinnat ovat sepeliä. Altaat on rakennettu ja käyttöönotettu vuonna Ne on rakennettu pääosin avosuon päälle, minkä takia joitakin turvelauttoja on noussut altaille. Lisäksi runsasravinteisuutta ilmentävät sara- ja osmankäämikasvustot ovat nousseet lähinnä altaiden itäreunoille turvelauttojen kupeeseen. Hyllyvät turvelautat peittävät noin 10 % altaiden pintaalasta. Selkeytysaltaille ei pääse luonnostaan nousemaan kaloja, mutta sinne on aikoinaan nostettu alapuoliseen Iso-Ruonaojaan nousseita haukia, ahvenia, särkiä ja ruutanoita. Lähes olemattoman kalastuksen takia isoja haukia on altaissa runsaasti. Altaat muodostavat näin oman pienen keinotekoisen ja mielenkiintoisen ekosysteemin. Myös sammakoita ja viitasammakoita havaitsimme altailla. Kesällä 2006 näiden altaiden pohjoispuolelle oli juuri valmistumassa uusi 100 hehtaarin rikastushiekka-allas patopenkereineen ja sinne oli noussut vettä. Koska osa vesilinnuista näytti pesivän myös siellä (osa ehkä ennen altailla 4-5 pesineitä), arvioimme silmämääräisesti laskentakerroilla myös tuon altaan linnuston. Tämä allas nro 7 on pohjaltaan myös suota, mutta paikoin kasvillisuus teki havainnoinnin hankalaksi, joten tämän altaan osalta tulokset ovat vain suuntaa antavia. Tutkimusmenetelmät Pesimälinnuston laskennassa käytettiin lintuvesikohteille suositeltuja useita laskentakertoja, joilla kaikki havaitut linnut kirjattiin ja pesiviksi määritellyt linnut tunnistettiin joko pesä-, poikue-, käyttäytymis- tms. havaintojen perusteella. Sorsalinnuille parimäärätulkinnoissa käytettiin vakiintunutta laskentasuositusta (Koskimies ym. 1988). Laskennat tehtiin altaat kävelemällä kiertäen. Laskentapäiviä olivat 5.5., 18.5., 2.6., 8.6. ja 3.7. Lisäksi altailla käytiin muutamia muita kertoja ja tarkentavia havaintoja saatiin kaivoksen päivittäistä patotarkkailua tekeviltä henkilöiltä. Tulokset Altaiden kesän 2006 pesimälinnusto on esitetty oheisessa taulukossa. Siihen on laskettu myös kunkin lajin ja koko tutkimusalueen suojeluarvo valtakun- Elijärven kromiittikaivoksen selkeytysaltaiden linnusto nallisen suojelupistejärjestelmän mukaisesti (Asanti ym. 2003). Silmiinpistävää tuloksissa on linnuston monipuolisuus ottaen huomioon rantavyöhykkeen (sepelipäällysteiset patopenkereet) karuuden. Sorsalintujen ja varpuslintujen (västäräkkiä lukuun ottamatta) pesinnän edellytys altailla ovat turvelautat ja kasvillisuus, joita on erityisesti itäreunoilla. Lokit, tiirat ja osa kahlaajista sen sijaan suosivat pesäpaikkoina patopenkereitä niin, että tottuneina päivittäiseen patotarkkailijan autoon niiden pesät sijaitsivat vain jonkin verran autonpyörien ulottumattomissa. Haapanan parimääräarvio voi olla alimitoitettu, sillä runsas koirasmäärä 2.6. laskennassa tulkittiin jo muualta tulleiksi. Vähäisestä kesäretkeilystä johtuen aikaisemmin ei ollut kuin yksi varma tieto kuikan pesinnästä altailla. Kurkia on nähty usein ja ruskosuohaukkojakin muutaman kerran, mutta uutta oli kurjen pesintä ja ruskosuohaukan pesintään viittaava esiintyminen: pari esitti soidinta ja elokuussa alueella nähtiin myös nuori lintu. Altailla oleskeli läpi kesän myös joutsenpari, mutta pesintää ei todettu. Sinisuohaukka saattoi pesiä altaiden ulkopuolellakin, mutta alue oli joka tapauksessa keskeinen saalistusmaasto (kuten altaalla 7 koko kesän esiintyneille tuulihaukoille, jotka tuottivat lähimetsässä 6 lentopoikasta). Petolinnuista taulukossa eivät näy altaita käyttävät sääkset (1-2 paria) ja loppukesän nuolihaukat, jotka pesivät kauempana. Samoin keväästä ainakin alkusyksyyn oleskeli altailla myös nuori merikotka, jonka pääravintona näyttivät olevan isot hauet, mutta sen nähtiin pyydystävän myös tukkasotkan poikasia. Tämä merikotka on ensimmäinen läpi kesän Kemi-Tornio alueella pysy- Altailla elää isoja hauenvonkaleita, joita sääkset saalistavat, myös kesällä 2006 niillä näytti elävän yksi esiaikuinen merikotka. Anna Ylimau- 40 Sirri vsk. Sirri vsk. 41

22 Elijärven kromiittikaivoksen selkeytysaltaiden linnusto Elijärven kromiittikaivoksen selkeytysaltaiden linnusto nyt lajinsa edustaja. Kahlaajista yllättävää oli meriharakan sisämaapesintä, samoin punajalkaviklon vahva sisämaaesiintymä. Jokin sen ja tyllin pesistä saattoi sijaita rikastushiekkaaltaan puolella tai altaille johtavan tien varressa, mutta lintujen oleskelupaikkoina olivat patopenkat ja ainakin yhtenä ruokailupaikkana 4-altaan pohjoispään liete. Suokukkoja saattoi olla kesäkuun havaintojen Pesien tuhoutuminen erityisesti patopenkoilla oli suurta. Kalalokin pesät tuhoutuivat lähes kaikki, ja myös osa naurulokin pesistä autioitui. Syynä lienee ollut kettu ja ehkä myös varikset. Reunametsästä altaan linnustoa verottavia variksia (ja yllättäen myös harakoita) ei laskettu. Sorsa- ja lokkipoikueita verottivat todennäköisesti myös altaiden suuret hauet, jotka saattoivat olla syynä toisen kuikkapoikueen ympäristön karuus näkyvät mielenkiintoisella tavalla pesimälinnustossa: sekä rehevien eutrofisten vesien tyyppilajit (heinätavi, lapasorsa, ruskosuohaukka, ruokokerttunen) että karujen vesistöjen lajit (tukkakoskelo, kuikka, rantasipi, västäräkki) ovat hyvin edustettuina pesimälinnustossa. Ihmisen luomat keinotekoiset biotoopit ja alueet ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden ti useat parhaat Suomen lintujärvet ovat ihmistoiminnan seurauksena muuttuneet runsasravinteisiksi, mikä on luonut myös pohjan linnuston runsaudelle. Tällaiseksi tekobiotoopiksi voi luonnehtia myös Elijärven kaivoksen selkeytysaltaita. Pesimälinnusto on Suomen kosteikkojen linnuston suojeluarvojärjestelmää käyttäen rinnastettavissa Lapin läänin parhaisiin ovat pääosin suojelukohteita (Räinä ym. 2000). Kaivoksen altaat eivät tällaisia voi olla, mutta erikoisena pesimäympäristönä ja hyvänä poikastuotantoalueena ne lisäävät linnuston monimuotoisuutta Kemi-Tornio alueella. Ekosysteeminä altaat ovat myös mielenkiintoiset: lintujen munien ja poikasten predaatio näyttää olevan korkeaa tasoa eli ne elättävät osaltaan muita saalistajia. mukaan enemmänkin, ennenaikaiseen katoamiseen. ja eliölajiston kannalta. Tunnetus- lintuvesiin, jotka luonnontilaisina Muuttoaikoina altaat ovat mutta tällä lajilla pesivän kannan Aikaisempia havaintoja myös merkittävä levähdys- ja ruokailualue ainakin sorsa- ja kahlaaja- tulkintaa ei voi perustaa soitimella Taulukko 1. Elijärven kaivoksen altaiden pesimälinnuston parimäärät kesällä linnuille. Mm. monia arktisia lajeja E poukkoileviin koiraslintuihin vaan lijärven rikastushiekka- ja laskeutusaltailta on tiedossa jon- penkalla. Anna Ylimaunu on tavattu altailla. Pentti, toinen kirjoittajista 4-altaan naaraiden määrään. Laji Altaat 4 ja 5 Allas 7 Yhteensä Suojeluarvo Elijärven altaiden naurulokin kin verran aikaisempia pesimäaikaisia havaintoja, jotka täydentävät vi/suorsa 1994), mutta pesimäha- Kuikka Kiitokset: Laskentoihin osallistuivat myös koloniat olivat vuonna 2006 Kemi-Tornio alueen suurimmat ja alueen merkittävyyttä etenkin vesilintujen pesimäpaikkana. havainnoinnista kesäisin. vaintojen vähyys johtunee heikosta Haapana Konsta Ylimaunu ja Anna Ylimaunu (valokuvat) sekä lisätietoja antoi Kalevi Täh- Tavi merkittävimmät. Laskenta paljasti myös lajin ennätysaikaisen pe- Laulujoutsen pesi ensi kerran Mustakurkku-uikun pesä löy- Jouhisorsa Sinisorsa käoja. sinnän: 5.5. altaiden patopenkalta ilmeisesti 1986, ja tämän jälkeen dettiin rikastushiekka-altaalta jo Heinätavi Viitteet: löytyi jo 3 kpl 1-munaisia pesiä. ainakin 1995, 1996, 1999 ja (Rauhala 1980) havaintoja Lapasorsa Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., tehtiin joka vuosi, 1993 Hottola, P., Mikkola-Roos, M., Osara, Tukkasotka Altaiden 3 ja 4 välipenkalla pesinyt (Suopajärvi ym. 2005). Telkkä M., Ylimaunu, J. & Yrjölä, R. 2003: yhdyskunta (174 löydettyä munapesää) tuotti runsaasti poikasia, nontilassa Elijärvellä, mistä se siir- Heikkuri 1993). Pesintä varmis- Tukkakoskelo Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Kuikka pesi alueen ollessa luon- jopa 5 paria (Juhani Jaakkola/ Uivelo Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. - mm yli 225 poikasta oli näkösällä tyi järven kuivuessa Nuottijärvelle. tettiin kuitenkin vain 1992, jolloin Ruskosuohaukka Heikkuri, O. 1993: Lintukevät Kemin-Tor- vedessä/maastossa. Toisessa Tällekin kaivosalueella sijaitsevalle paikalla oleskeli 4 paria ja nähtiin nion seudulla Sirri 17: Sinisuohaukka Kurki Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. - naurulokkikoloniassa uudella 7-rikastushiekka-altaalla pesi n. 100 että kuikka siirtyi 1980-luvulla alva/suorsa 1992). Välivuosien jäl- Pikkutylli Helsingin yliopiston eläinmuseo. järvelle tehtiin rajuja muokkauksia, poikue (Juha ja Raimo Koskenkor- Meriharakka paria maakasoilla, joita oli poistettu taille. (Rauhala 1992). Siitä lähtien keen on jälleen tavattu Tylli PSV Maa ja Vesi Oy 2006: Outokumpu alueelta hyödynnetyn moreenin 1-2 kuikkaparia on tavattu siellä lä- 1-2 paria. Chrome Oy, Kemin kaivos, velvoitetaille. Suokukko Taivaanvuohi tarkkailun vuosiyhteenveto. Raportti päältä. Tätä yhdyskuntaa ei päästy hes joka vuosi. Pesintä on varmistettu vain 1994 (Matti Suopajär kuutena vuonna, mut- Punajalkaviklo Rauhala, P. 1980: Kemin-Tornion seudun Ruskosuohaukka havaittiin Isokuovi , 17 s liitettä. tarkemmin tutkimaan. Hiljalleen taantumassa olevalle naurulokille ta pesimisestä ei ole tietoa. Valkoviklo linnusto. - Pohjolan Sanomat, Kemi. Liro hyönteisravinto lienee pesimäaikana tärkeä, mutta sitä näyttää Elijärkia tavattiin jo 1979 (Jukka Sop- Pikkulokki Räinä, P., Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Joki- Ensimmäiset kaksi pikkulok- Rauhala, P. 1992: Nuottijärven vuoro kadota kartalta. - Sirri 16: Rantasipi vellä riittävän. pela ym.) luvulla havainnot olivat vielä satunnaisia, mutta Kalalokki nusto, tila ja suojelu. - Lapin ympäris- Naurulokki mäki, M. 2000: Lapin lintuvedet - lin- Pikkulokkeja nähtiin toukokesäkuussa runsaasti, mutta kesän 1990-luvulle tultaessa ne vakiintökeskus, Rovaniemi. Kalatiira Lapintiira Suopajärvi, P. & Rauhala, P. 2005: Laulujoutsen Kemin-Tornion seudun linnus- edetessä linnut katosivat kuten tuivat. Pesimisestä on kuitenkin raportoitu vain kerran; 1992 pesi 20 Niittykirvinen tossa. - Sirri 30: Suopöllö lähes kaikilta muiltakin alueemme vesiltä. Kalalokkikolonia (9 munapesää) paria (Juha ja Raimo Koskenkorva/ Keltavästäräkki Suorsa, P. 1992: Kemi-Tornio alueen lintu- pesi toisessa päässä välipa- Rauhala 1994). Suurin määrä 40 kesä Sirri 16: Västäräkki Pensastasku Suorsa, P. 1994: Kemi-Tornion seudun lintukesä Sirri 19: topengertä naurulokeista hieman pikkulokkia tavattiin Kivitasku sivussa, osa myös yksittäisparein (Matti Suopajärvi). Ruokokerttunen länsipuolen patopenkalla. Tiirat Pajulintu Johtopäätelmät Pajusirkku pesivät em. lokkien seassa pesien PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi A pentti.rauhala@kolumbus.fi säilyessä todennäköisesti näin paremmin saalistajilta. toisaalta patopenkereiden ja ltaiden ravinnerehevyys ja Yhteensä JY: Kalkkinokantie 21 B 8, Kemi Juuri kuotiutuneita naurulokkeja Anna Ylimaunu 42 Sirri vsk. Sirri vsk. 43

23 Simon Nikkilänaapa on lintusoiden pieni jättiläinen Simon Nikkilänaapa on lintusoiden pieni jättiläinen Pentti Rauhala Kesäinen luonto näytti parhaita puoliaan, kun saavuin Suomen IBA-koordinaattori* Mauri Leivon kanssa Simon Nikkilänaavan laitaan. Edessämme avautui laaja avovesien läikittämä rehevä rimpialue, jonka linnut valpastuivat tulostamme. Osa nauru- ja harmaalokeista nousi varoitellen siivilleen, mutta sorsat ja kahlaajat tyytyivät kurkistelemaan kasvillisuuden seasta häiriön aiheuttajaa. Kiikarointi taivaalle osoitti, että myös suon ympäristö on mielenkiintoista lintualuetta. Puolen tunnin tähystely toi esiin mm. soidintavan mehiläishaukkaparin ja -kaartelijan, suon laidalla kiertelevät muuttohaukan ja nuolihaukan sekä pesällään olevan sääksiparin. Mauri oli ihastunut näkemäänsä ja kehui Nikkilänaapaa parhaaksi lintusuoksi, jolla hän oli käynyt tutustumismatkallaan Pohjois-Suomen tärkeisiin lintualueisiin. Toiselta nimeltään Ailionaapa Nikkilänaapa eli Ailionaapa on 159 ha:n suuruinen rimpineva, joka sijaitsee Simon kaakkoisosassa noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä merestä. Suo on 2,6 km pitkä ja enimmillään 1,2 km leveä. Kilometrin pituisella eteläosalla on kuitenkin leveyttä vain m. Suon pohjoisosassa on noin 800x600 m:n suuruinen rehevä pienien avovesirimpien kirjailema alue, missä valtalajeina ovat raate, suokorte, erilaiset sarat ja heinät. Alueella on paljon pieniä mättäitä, mutta kulkukelpoisia matalaa heinää kasvavia jänteitä on vain Nikkilänaapaa Pentti Rauhala rimpialueen laidoilla. Rimpialue rajoittuu etelässä pieneen rämesaarekkeeseen, joka jakaa suon kahteen osaan. Sen eteläpuolen matalilla jänteillä kasvaa mäntyjä, mutta muuten suo on puuton. Märkiä rimpiä on myös suon eteläosassa. Nikkilänaapa on säilynyt lähes luonnontilaisena. Luoteisnurkan rämeen ojat ulottuvat kuitenkin nevan reunaan asti ja eteläosan laidalla on oja, joka vaikuttaa jonkin verran suon vesitasapainoon. Reunoilla on rämeitä ja kankaita, joiden puusto on paikoin hakattu. Nikkilänaapa ja sen koillispuolella sijaitseva Merta-aapa muodostavat yhtenäisen Natura-alueen. Merta-aapa on selvästi Nikkilänaapaa vaatimattomampi lintusuo, eikä sitä käsitellä tässä yhteydessä. Kartoituksia ja linjalaskentoja Nikkilänaavan ensimmäiset lintutiedot ovat vuosilta , jolloin Risto A. Väisänen laski pohjoisen rimpialueen linnuston suon vaikeakulkuisuuden vuoksi puista käsin tähyillen (Väisänen 1965). Itse tutustuin suohon ensi kerran 1977, jolloin laskemani linja kulki 900 m parhaimpien lintualueiden halki. Muut laskennat olen tehnyt seuraavasti: 1984 kartoitus (k) ja linjalaskenta (l) 3,4 km, 1993 k+l 3,4 km, 1997 k, 2002 k+l 3,7 km, 2005 k ja 2006 k. Kartoitusalueena on ollut koko suo. Läpipääsemätön pohjoinen rimpialue tutkittiin joka puolelta kiikaroimalla. Kartoitukset tein toukokuun loppupuolella ja kesäkuussa ja linjalaskennat kesäkuussa. Laskennoissa noudatin valtakunnallisia ohjeita (esim. Koskimies ym. 1988). Lisäksi olen tehnyt suolle useita pikavierailuja. Monipuolinen linnusto Nikkilänaavalla ovat pesineet kaikki alueemme soiden tyyppilajit karujen soiden kapustarintaa ja pikkukuovia lukuun ottamatta. Huomionarvoisimmat pesijät olivat merihanhi ja vesipääsky. Merihanhi on tavattu suolla 2002 lähtien, jolloin emo varoitteli. Sen sijaan vesipääskyn pesintä on varmistettu vain sekin varoittelevasta emosta. Muualla Kemin ympäristön soilla merihanhi on tavattu pesivänä vain Keminmaan Musta-aavalla ja vesipääsky kuudella muulla suolla (Rauhala 1994). Laulujoutsenpari oleskeli rimmillä jo 1993, mutta ensimmäinen pesintä todettiin vasta 1997 (Suopajärvi ym 2005). Sen jälkeen pesintä on varmistettu kolmena vuonna. Metsähanhi on pesinyt alueella säännöllisesti. Usein on nähty myös kierteleviä pesimättömien parvia, joissa suurimmassa on ollut 17 hanhea.. Sorsista lapasorsa on tavattu vain 1993 ja uivelo Sääksi on pesinyt Nikkilänaavan laidalla vuosikymmenet. Sääksi pesi 1977 aavan laidassa olevassa männyssä. Sen jälkeen löytyi 1993 ja 2000 Merta-aavan laidasta pesäntekele, jossa ei koskaan ollut Simon Nikkilänaapa on lintusoiden pieni jättiläinen poikasia pari siirtyi Nikkilänaavan pohjoispäähän rakennettuun tekopesään, missä se on viihtynyt siitä lähtien. Kurjella on ollut vakioreviirit sekä suon etelä- että pohjoispäässä. Töyhtöhyypän suopesintä todettiin ensi kertaa Kemin ympäristössä Nikkilänaavalla, missä pesi 2-4 paria (Väisänen 1965). Kanta on siitä lähtien pysynyt elinvoimaisena lukuun ottamatta 1990-luvun alkupuolta, jolloin laji hävisi pariksi vuodeksi. Taulukko 1. Nikkilänaavan pesimälinnusto kuutena tutkimusvuonna. Taulukkoon on merkitty vuosien suurimmat ja pienimmät tiheydet Oi, sekä oppi havaittujen ottakaatte parimäärien joutsenista! ääriarvot. Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. On Tiheys meidän max Arvioitu rannoillamme parimäärä Laji Tiheys min (paria/km 2 ) (paria/km rauhallista ja 2 ) (paria/151 ha) Laulujoutsen turvaisa 1 on rinne Metsähanhi tunturin.(leino ) Merihanhi Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Tukkasotka Telkkä Uivelo Riekko Sinisuohaukka Sääksi Kurki Töyhtöhyyppä Jänkäsirriäinen Suokukko Jänkäkurppa Taivaanvuohi , Kuovi Mustaviklo Punajalkaviklo Valkoviklo Liro Vesipääsky Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Harmaalokki Merilokki Suopöllö Niittykirvinen Keltavästäräkki Pensastasku Pajulintu Pajusirkku Yhteensä Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Simon Nikkilänaapa on lintusoiden pieni jättiläinen Punajalkaviklokin on soillamme uusi tulokas, jota ei tavattu vielä 1960-luvun alkupuolella Nikkilänaavalla (Väisänen 1965) pesijöitä oli jo ainakin kolme paria. ja kanta on säilynyt suurempana kuin millään muulla Kemin ympäristön suolla. Pikkulokki on uusin tulokas, joka on pesinyt vain satunnaisesti: ja paria. Ensimmäinen havainto kolmesta kiertelijästä on vuodelta Kovin lyhyt on naurulokinkin historia se ei vielä pesinyt, mutta sen jälkeen on tavattu seuraavat parimäärät: , , , , ja Vuoden 1984 yhdyskunta on suurin Kemin ympäristön soilla tavattu. Kalalokki on pesinyt Nikkilänaavalla vain muutamana vuonna: , ja pari. Harmaalokkien määrä pysyi vakaana 1980-luvulle asti ja alkoi sen jälkeen kasvaa: (Väisänen 1965), , , , , , ja paria. Merilokki on kuulunut Nikkilänaavan pesimälinnustoon jokaisena tutkimusvuonna. Pesijöitä on ollut yleensä yksi pari, mutta Väisäsen (1965) mainitseman paria lisäksi kaksi paria havaittiin Suopöllö on Nikkilänaavalla Suopöllö pesi Nikkilänaavalla 2006 Matti Suopajärvi harvinainen pesijä, koska märillä soilla yleensäkin on vähän pikkunisäkkäitä löytyi kuitenkin 7-munainen pesä keskeltä suota. Keltavästäräkkejä tavattiin vain noin kolmasosa niittykirvisten määrästä, koska sen suosimia puustoisia suon osia on vain laitarämeillä. Samasta syystä myös pensastaskujen määrä oli hyvin pieni. Pohdintaa Olen käyttänyt suotutkimuksissani aina kahta menetelmää, kartoitusta ja linjalaskentaa. Nikkilänaavan pienuudesta johtuen pystyin helposti vertaamaan näillä menetelmillä saatuja tuloksia keskenään. Totesin, että yksin linjalaskenta ei ole hyvä menetelmä lintukantojen arvioimiseen pienellä suolla. Sillä saadut tulokset olivat monen lajin kohdalla selvästi virheellisiä. Siksi arvioin pesijöiden määrät kartoituksella ja käytin linjalaskennan tuloksia vain vaikeasti havaittavien lajien vertailuaineistona. 50 vuoden tutkimusväli antaa mahdollisuuden arvioida myös lintukannoissa tapahtuneita muutoksia. Ehkäpä hieman yllättäen muutokset olivat varsin vähäisiä. Selvästi runsastunut laji oli vain harmaalokki ja huomattavaa vähenemistä ei todettu millään lajilla. Lyhytaikaisesti kannoissa tapahtui kuitenkin selviä heilahteluja, joista selvimpänä esimerkkinä on naurulokkien esiintyminen. Vertaamalla tuloksia muihin Kemin ympäristön soiden vastaaviin tutkimuksiin voidaan todeta, että Nikkilänaavalla useimpien lajien parimäärien pitkäaikaiset muutokset olivat vähäisempiä kuin neljällä isolla suolla. Niillä havaittiin Nikkilänaavasta poiketen yhdenmukaisesti, että kurki ja niittykirvinen olivat runsastuneet ja suokukko sekä keltavästäräkki taantuneet (Rauhala 2002, 2003 ja 2004, Rauhala ym. 2005). Kiitokset retkikavereille ja Veli- Matti Korpimäelle sekä Pekka Suopajärvelle sääksitiedoista! Kirjallisuus: Koskimies, P. & Väisänen, R. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. - Helsingin yliopiston eläinmuseo. Rauhala, P. 1994: Kemin-Tornion seudun linnusto 2. - Raahen kirjatyö Oy, Raahe. Rauhala, P. 2002: Simon Veittiaapa- lintusoiden parhaimmistoa. - Sirri 27: Rauhala, P. 2003: Suuripää - Tervolan paras lintusuo. - Sirri 28: Rauhala, P. 2004: Simon Käärmeaapa - pelastunut lintusuo. - Sirri 29: Rauhala, P. & Suorsa, P. 2005: Keminmaan Kirvesaapa on mainio lintusuo. - Sirri 30: Suopajärvi, P. & Rauhala, P. 1995: Laulujoutsen Kemin-Tornion seudun linnustossa. - Sirri 30: Väisänen, R.A. 1965: Eteläiset ja pohjoiset lajit Simon avosoiden pesimälinnustossa. - Pro gradu -työ. Oulun yliopiston eläintieteen laitos, Oulu. *IBA on kansainvälinen hanke, joka pyrkii kartoittamaan tärkeimmät lintujen pesimis-, muutto- ja talvehtimisalueet. Suomessa hanketta organisoivat Suomen ympäristökeskus ja BirdLife Suomi. PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi 46 Sirri vsk.

25 Kolmas lintuatlas alkoi Kolmas lintuatlas alkoi Kolmas lintuatlas alkoi Pekka Suopajärvi, Matti Suopajärvi & Pentti Rauhala Kuva 1. Xenuksen alueen atlasruutujen selvitysasteet ja ruuduissa mahdollisesti pesivänä tavattujen lajien määrät. Kolmas valtakunnallinen lintuatlas käynnistyi keväällä Aiemmat lintuatlakset on toteutettu ja Nyt käynnistynyt atlas kestää viisi vuotta ja päättyy kesällä Hankkeen tavoitteena on selvittää Suomen pesimälinnuston tämän hetken levinneisyys ja tutkia levinneisyyksien muutoksia. Tutkimusta varten Suomi on jaettu 10 km x 10 km ruutuihin, joiden kaikkien pesivä lajisto pyritään selvittämään. Havainnot ilmoitetaan pesimävarmuusindekseillä. Indeksi kuvaa, pesiikö laji kyseisessä ruudussa varmasti, todennäköisesti, mahdollisesti vai onko sen pesintä ruudussa epätodennäköistä. Tutkimuksen vetäjänä toimii Helsingin yliopiston Eläinmuseo. Kaiken kaikkiaan kolmas lintuatlas siis muistuttaa suuresti edeltäjiään. Muutama ero aiempiin tutkimuksiin kuitenkin on. Pesimävarmuusindeksejä on hivenen muutettu ja rima mahdollisen ja todennäköisen pesinnän välillä on nyt korkeammalla. Toinen ero on havaintojen ilmoitustavassa. Vanhaan tapaan tiedot voi ilmoittaa ruutukohtaisilla paperilomakkeilla, mutta internet tarjoaa uuden mahdollisuuden tallentaa havainnot vaikkapa päivittäin. Lintuatlaksen internetsivusto löytyy osoitteesta Sieltä voi lisäksi seurata reaaliajassa atlaksen edistymistä. Myös Xenuksen internetsivuille on talven aikana tulossa tulossivut, mistä tilannetietoja ja lajien levinneisyyksiä voi seurata ajantasaisten karttojen avulla. Atlas käyntiin vauhdikkaasti Ensimmäinen tutkimusvuosi on nyt takana, ja tätä kirjoitettaessa suurin osa havainnoista on jo tallennettu atlastietokantaan. Joitakin havaintoja tippuu varmaan pitkin syksyä ja talvea, mutta kokonaiskuvaa ne tuskin muuttavat. Kemin lintuharrastajien vastuualueelle Suomen reilusta 3800 atlasruudusta osuu 69. Ruuduistamme kahden linnusto saatiin ensimmäisenä vuonna selvitettyä erinomaisesti, viiden hyvin ja 19:n tyydyttävästi. Yhtään ruutua ei jäänyt ilman havaintoja (kuva 1). Atlastyöhön osallistui ainakin 34 lintuharrastajaa. Ruutujen selvitysastetta mitataan ruudun pesimävarmuuksien summalla. Jos tavoitteeksi otetaan, että kaikki ruudut olisi tutkimuksen päättyessä hyvin selvitetty, on tällä mittarilla mitaten 55 % havainnoista jo tehty. Atlastyö ei kuitenkaan ole puolivälissä ei lähimainkaan, sillä huonosti selvitetyt alueet sijaitsevat kaukana takamailla, mistä havaintojen saaminen tulee olemaan vaikeampaa. Lisäksi myös lajeista on todennäköisesti löytynyt aina näkyvimmät, joten työtä riittää varmasti viideksi vuodeksi. Atlaksen tulisikin olla jäsenistömme päähanke tulevina kesinä. Kaikkiaan atlakseen ilmoitettiin alueeltamme ensimmäisenä vuonna 6602 havaintoa. Jos kultakin ruudulta lasketaan lajeittain vain korkeimman pesimävarmuusindeksin havainto, saadaan havaintomääräksi Lajeja tavattiin 175, joista 119 pesi alueellamme kesällä 2006 varmasti, 16 todennäköisesti ja 32 mahdollisesti. Tavatuista lajeista 8 tuskin kuului pesimälinnustoomme (kaikissa tässä esitetyistä luvuista on jätetty suojelullisista syistä pois maakotkaa, merikotkaa, tunturihaukkaa, muuttohaukkaa ja rantakurvia koskevat havainnot). Lajilista tästä tuskin enää juuri pitenee puutelistalla lienee vakituisista pesimälajeistamme vain jänkäsirriäinen. Runsaimmat lintumme pajulintu ja peippo komeilevat myös ruututilaston kärjessä lajit tavattiin 63 ja 58 ruudulla (taulukko 1). Taulukko 1. Suurimpia ruutumääriä ja pesimävarmuussummia (neliportaisella pv-asteikolla) 1. pajulintu peippo västäräkki punakylkirastas varis pajusirkku talitiainen haarapääsky metsäkirvinen hömötiainen kuovi räkättirastas tuulihaukka sepelkyyhky laulujoutsen käpytikka kurki suopöllö teeri kalalokki Muita esimerkkejä hyvin selvitetyistä lajeista ovat esimerkiksi tuulihaukka (kuva 2) ja korppi. Harvinaisimpia pesimäaikaan tavattuja lajeja olivat kaulushaikara, punakuiri, pikkusirkku, kultarinta sekä idän- ja lapinuunilintu. Muutoksia linnustossa Kuva 2. Viiden lajin levinneisyys kesällä 2006 avoimet ympyrät ja aiemmissa atlaksissa harmaat ympyrät. Symbolien koko kertoo onko kyseessä varma, todennäköinen vai mahdollinen pesintä. Jo ensimmäisen vuoden tuloksista on nähtävissä muutoksia lajien levinneisyyksissä. Uusina pesimälajeina ovat alueellemme 1980-luvun lopun jälkeen kotiutuneet ruskosuohaukka, nokikana, merikihu ja pikkuvarpunen (kuva 2). Joutsenen runsastuminen oli jo edellisen atlaksen aikaan hyvässä vauhdissa ja levittäytyminen on jatkunut niin, että joutsen pesinee jo lähes kaikissa ruuduissamme (kuva 2). Myös sinitiaisen kanta näyttäisi olevan edelleen kasvussa ja ilmeisesti sama koskee myös kaakkuria. Esimerkkejä vähentyneistä lajista ovat hiirihaukka (kuva 2), käenpiika, kottarainen, hemppo, peltosirkku ja pohjansirkku (kuva 2). Myös varpusen ja naurulokin kannat ovat valtakunnallisesti olleet jo jonkin aikaa laskussa, mutta tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista sanoa, ovatko niiden ruutumäärät alueellamme jo laskeneet. Kymmenen tapaa tehdä lintuatlasta Tavoite, että jokainen ruutumme olisi vuonna 2010 hyvin selvitetty, on todella haastava. Jotta tähän päästäisiin, tutkimus tarvitsee jokaisen lintuharrastajan panoksen. Hyvänä esimerkkinä meille kaikille toimii Esko Pasasen ja Jorma Pessan retki heinäkuussa 2006 Lapin muuttohaukkasoille. Ajaessaan autolla alueemme halki kaksikko kirjasi muistiin 13 ruudulta 193 havaintoa 51 lajista ja varmisti 55 pesintää. Lintuatlaksella on monia etuja muihin harrastajatutkimuksiin verrattuna. Tutkimukseen on helppo osallistua, havainnot tavallisistakin lajeista ovat tärkeitä ja ennen kaikkea jokainen voi tehdä atlasta omalla tavallaan. Ohessa kymmenen ehdotusta osallistua tutkimukseen. Toivottavasti sinunkin ensi kesän ohjelmaan atlas kuuluu jollakin näistä tavoista tai jotenkin muuten. Ota yksi syrjäinen ruutu selvitettäväksesi. Xenuksen alueen pohjoiset ja itäiset ruudut ovat pääosin huonosti selvitettyjä. Niillä ei liikuta normaalisti niin paljon, että ruudut saataisiin perinteisellä retkeilyllä selvitettyä. Valitse siis yksi ruutu ja tee sinne muutama retki kesän aikana linnuston selvittämiseksi. Tee retki hyvälle lintupaikalle. Alueellamme on useita hyviä lintusoita ja -järviä. Tee kesä-heinäkuussa retki jollekin runsaslintuiselle paikalle. Lähde pöllökuunteluretkelle. Varpuspöllön ja helmipöllön havainnot rajoittuvat pöntötetylle alueelle, eikä niistä saada havaintoja normaaleilla linturetkillä. Lähde siis kuuntelemaan helmipöllöjä maaliskuussa ja varpuspöllöjä huhtikuun alussa. Lähde staijaamaan haukkoja. 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49

26 Kolmas lintuatlas alkoi Monet haukat kuten hiirihaukka ja varpushaukka ovat perinteisessä havainnoinnissa vaikeasti havaittavia lajeja. Lähde touko-kesäkuussa kiikaroimaan hyviltä näköalapaikoilta soidintavia ja saalista kuljettavia haukkoja. Tee yölaulajakuunteluretki. Yölaulajat kuuluvat haukkojen ja pöllöjen kanssa vaikeasti perinteisellä retkeilyllä tavoitettaviin lajeihin. Lähde siis öiselle kuunteluretkelle kesäkuun puolivälissä eteläisiä lajeja etsimään. Tarkasta harvinaisen lajin tunnettuja pesäpaikkoja. Muutamat lajit kuten kanadanhanhi, nokkavarpunen, vesipääsky tai pikkutylli pesivät alueellamme harvinaisena tai tiukasti tietyntyyppisellä biotoopilla. Osallistu näiden erityislajien pesäpaikkojen tarkastukseen. Valitse oma laji ja selvitä sen levinneisyys. Kaikkien runsaidenkin lajien levinneisyyskartoissa on vielä aukkoja. Valitse mieleisesi laji ja lähde etsimään se aukkoruuduilta. Etsi puuttuvia lajeja hyvin tutkituilta ruuduilta. Vaikka muutamien ruutujen linnusto on jo hyvin selvitetty, ei yksikään ruutu ole vielä valmis. Jokaiselta ruudulta puuttuu vielä pesimälajeja ja pesimävarmuusindeksejä voi kohottaa. Selvitä kotiympäristösi linnusto. Oman kotisi tai kesäpaikkasi lähistöllä olet todennäköisesti paikallistuntemuksen ja naapurustosi tuntemuksen vuoksi paras ekspertti tekemään atlasta. Missä ikinä liikutkin, kirjaa kaikki havaintosi atlakseen. Pienistä puroista kasvaa iso joki. + PeS: Pihatie 15 A, Oulu pekka.suopajarvi@gmail.com MaS: Puolaajankatu 1 B 6, Tornio matti.suopajarvi@pp.inet.fi PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi Käenpiika, vain viisi havaintoa uudessa atlaksessa Olli-Pekka Karlin Kottarainen 100 vuotta Kemin-Tornion seudulla Pentti Rauhala Pellolla on kuhinaa kuin muurahaispesässä, kun sadat kottaraiset hyörivät ympäriinsä ruokaa etsien. Välillä puhelinlangat notkuvat, kun linnut pyrähtävät niille riviin kuin sotilaat. Koko ajan kuuluu vuolas tirskutus ja luritus. Tällainen näytelmä nähtiin usein vielä 1970-luvulla, mutta sen jälkeen tapahtui jotain, joka askarruttaa ihmisiä. Miksi kottaraiset hävisivät lähes tyystin täältä pohjoisesta? Sata vuotta ensimmäisestä pesinnästä Kottaraisia langoilla kuin vanhoina hyvinä aikoina, , Karunki Valde Aho Kottarainen on eteläinen laji, joka vielä 1800-luvun alkupuolella pesi vain Etelä-Suomessa. Sen jälkeen lajin levinneisyysalue laajeni vähitellen niin, että 1930-luvulle tultaessa se käsitti jo koko Suomen (v.haartman ym. 1967). Ensimmäiset tiedot kottaraisen esiintymisestä Kemin-Tornion alueella ovat 1800-luvun loppupuolelta. Reuterin (1908) mukaan kottarainen pesi ensi kerran Torniossa 1897 (1896?), jolloin kaksi paria asusti Torpin tilalla vastapäätä kaupunkia. Pesänsä ne tekivät räystään alle koloon, huolimatta koivuissa olevista pöntöistä, jotka eivät ehkä olleet täysin kunnossa. Ruotsin puolella vastapäätä kaupunkia Grönvikin tilalla oli ollut kaksi kottaraista jo 1887 paikkeilla. Seuraavan kerran Reuter tapasi kottaraisia Haaparannalla 1907 ja Mela ym. (1909) kuitenkin mainitsee kottaraisen pesineen Torniossa 1892, 1897 ja Nykyisin Tornioon kuuluvasta Alatorniosta on 1800-luvulta tiedossa kottaraishavainnot ja (K.J. Ehnberg/PA), mutta pesimisestä ei ole tietoa. Kemin varhaisimmat kottaraistiedot ovat Torniota vähäisempiä ja myöhäisempiä. Ape Rantaniemi (1907) mainitsee kottaraisen Kottarainen 100 vuotta Kemin-Tornion seudulla pesineen ensi kerran kaupungissa Laji oli Kemissä 1900-luvun alussa kuitenkin vielä niin harvinainen, että alueen luonnosta hyvin perillä ollut Matti Huumonen tapasi sen ensi kerran pesivänä vasta 1912 (Grenquist 1946). Kottaraisen esiintyminen Kemin-Tornion alueella vakiintui 1910-luvulla. Esimerkiksi Tornioon tiedetään kevään ensimmäisten kottaraisten saapuneen , ja (Ollila 1914 ja 1915/PA) luvulla todettiin ensimmäiset pesinnät myös Simossa ja Tervolassa (Merikallio 1916). Voimakas runsastuminen Kottarainen runsastui parissa vuosikymmenessä niin paljon, että Grenquist (1946) mainitsee lajin olleen Kemissä jo yleinen Kottaraisia pesi ympäri kaupunkia, mutta erityisesti Kivi- 50 Sirri vsk. Sirri vsk. 51

27 Kottarainen 100 vuotta Kemin-Tornion seudulla Kottarainen 100 vuotta Kemin-Tornion seudulla kon Myllytie oli niiden suosiossa. Siellä oli 1950-luvulla jopa yhdeksän kottaraispönttöä samalla pihalla ja niistä enimmillään kuusi yhtä aikaa asuttuna. Huipussaan kottaraisten määrä oli 1950-luvulta 1970-luvun alkupuolelle. Kemin-Tornion seudulla Ylitornio mukaan lukien arvioitiin pesivän silloin noin 2000 paria, 0,3 paria/km 2 (Rauhala 1980). Loppukesällä ja syksyllä valtavia parvia kuhisi pelloilla ja laidunmailla. Tervolan Louella oli jo 1961 tuhansia (Aimo Komonen/Rauhala 1980). Suurimmat parvet nähtiin kuitenkin Torniossa: Kaupunginlahdella yli Kottarainen Olli-Pekka Karlin (Hannu Huhtalo/Ylimaunu ym. 1974)). ja Yliraumolla (Jouni Ylipekkala/Ylimaunu ym. 1975). Myös Kemissä arvioitiin lentokentän lähelle Pasasen metsikköön keräytyneen 1960-luvun loppupuolella ainakin kottaraista yön viettoon (Veikko Rantamäki/Rauhala 1984). Mystinen romahdus Vuonna 1976 nähtiin ensimmäiset merkit siitä, että kottaraisille oli tapahtumassa jotain outoa. Pihapönttöjä alkoi jäädä ilman asukkaita ja loppukesän ja syksyn kiertelevien parvien koot romahtivat. Väheneminen oli niin huolestuttavaa, että 1984 päätettiin alkaa seurata tilannetta tarkemmin. Pohjolan Sanomissa pyydettiin ilmoittamaan kaikki kottaraisen pesinnät. Palaute osoitti kannan supistuneen murto-osaan parhaista päivistä. Pesiviä pareja ilmoitettiin Keminmaasta 25, Kemistä 24, Simosta 15, Torniosta 8 ja Tervolasta 7 (Rauhala 1985). Seuraava kysely tehtiin Kottaraisen alamäki oli jatkunut jyrkkänä. Tuolloin pareja ilmoitettiin Torniosta 15, Keminmaasta 13, Tervolasta 4 ja Kemistä 1. Näiden kuntien pesijöiden määräksi Rauhala (1994) arvioi enää noin 70 paria (1 pari/100 km 2 ). Alueemme kolmas kottaraiskysely tehtiin keväällä Tuolloin pesiviä pareja löytyi Kemistä 1-2, Torniosta vähintään 11, Tervolasta 6-7 ja Keminmaasta 2 (Heikkuri 1994). Keväällä 2006 tehty kysely antaa aiheen olettaa, että kottarainen on kokonaan häviämässä Kemin- Tornion seudulta. Tietoon tuli enää pesintä Torniosta ja 4 lentopoikuetta Tervolasta. Kaikkia havaintoja ei kyselyillä saada koskaan tietoon, mutta alue tunnetaan sen verran hyvin, että pesivien kotta- Kuva 2. Kottaraisen kevätmuuton alku Kemin seudulla ja syysmuuton päättyminen raisten määrän voidaan arvioida olleen enää noin 10 paria. Kesäisin ja syksyisin voi nähdä vielä jopa muutaman sadan syysmuutolla olevia kottaraisparvia. Vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuret. Suurimmassa parvessa oli 1998 vain 20 kottaraista, mutta 2006 noin 600. On arvoitus, mistä suuret kottaraisparvet tulevat. Kemin-Tornion seudun kantaa ne eivät voi olla. Miksi kottaraiset hävisivät? Aluksi kadon syyksi epäiltiin talvehtimisalueiden ympäristömyrkkyjä ja lintujen joukkohävityksiä Länsi-Euroopassa. Etelä-Suomessa tehdyissä tutkimuksissa kuitenkin todettiin, että maatalouden muutos selittänee vähintäänkin suuren osan kottaraisen vähenemisestä Suomessa. Poikasten kuolleisuus oli erikoistuneen viljelyn alueilla jopa % poikasista, kun se muilla alueilla oli vain % (Tiainen ym. 1989). Muuttohavainnot muuttuneet Viime keväänä jännitettiin, tuleeko kottaraisia Kemin-Tornion seudulle enää ollenkaan. Maaliskuu meni eikä niitä ollut näkynyt vielä ainoatakaan. Huhtikuussakin kottaraisia saatiin turhaan pälyillä 9.4. asti, jolloin ensimmäiset saapuivat Kemin kaatopaikalle. Niin myöhään ei ensihavainto ole jäänyt kertaakaan viimeisen 40 vuoden aikana, jolloin lintuja on aktiivisesti seurattu. Kottarainen on aikaisimpia muuttolintujamme. Vuosina ensimmäiset saapuivat Kemin-Tornion seudulle Kevätmuutto on vilkkaimmillaan ja päättyy noin Kottaraiset hajaantuvat nopeasti pesimäpaikoilleen, minkä vuoksi suurimman kevätparven koko on ollut vain Kemissä havaittu 300 (Aulis Juoperi). Varhaisimmissa tunnetuissa Kuva 1. Kottaraisten pesimähavainnot eri vuosien yleisökyselyissä. 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53

28 Kottarainen 100 vuotta Kemin-Tornion seudulla 1970-luku pesyeissä ensimmäinen muna on munittu 3.5. Keminmaassa 1980 (Tuomas Herva) ja Tervolassa 1983 (Olavi Heikkuri). Aikaisin poikaspesä on ilmoitettu Tervolasta (Timo Tuisku). Kannan pääosa munii tienoilla. Myöhäisimmässä tiedossa olevassa pesässä oli vielä Torniossa 2 munaa (Juhani Juntti). Kerran on kottaraisen todettu pesineen myös toisen pesyeen, jonka poikaset olivat pesässä Tornion Kaakamossa vielä (Uuno Täikkö). Kottarainen aloittaa syysmuuttonsa varpuslinnuista ensimmäisenä joskus jo kesäkuun puolivälissä. Kierteleviä muuttoparvia nähtiin ennen pelloilla, asuinalueilla ja merensaaristossa pitkin kesää ja syksyä lokakuun puoliväliin asti. Nykyisin parvia havaitaan enää satunnaisesti. Viivyttelijöitä tavattiin runsaan kannan aikoina säännöllisesti joulu-tammikuuhun asti, mutta viime vuosina viimeiset ovat hävinneet jo loka-marraskuussa. Viimeisen 40 vuoden aikana myöhäisimmät on tavattu Talvehtiminen on onnistunut ainakin 7 kertaa. Vähenemisen seurauksena kottaraisen ensimmäiset keväthavainnot ovat siirtyneet jonkin verran myöhäisemmäksi ja viimeiset syyshavainnot roimasti aikaisemmaksi. Taulukossa on esitetty vuosikymmenittäin kyseisten muuttohavaintojen keskiarvot ja suurimmat parvet luku 1990-luku Ensimmäinen kevätmuuttaja Viimeinen syysmuuttaja Suurin parvi luku Kottaraisvuosi 2006 Kottarainen oli BirdLifen vuoden laji, minkä vuoksi tarkempi katsaus on paikallaan. Kevätmuutto alkoi ennätyksellisen myöhään, sillä ensimmäiset kolme kottaraista nähtiin vasta 9.4. Kemin Holstinharjun kaatopaikalla. Muutto oli muutenkin vaisua, sillä kottaraisia tavattiin vain 12 paikassa. Suurin 18 yksilön parvi oleskeli Holstinharjun kaatopaikalla (Eero Salo-oja). Kunnittain kottaraisia nähtiin keväällä seuraavat määrät: Kemi 37, Tornio 22 ja Tervola 6. Simosta ja Keminmaasta ei ilmoitettu yhtään havaintoa. Pesiä oli tiedossa kolme. Yksi Tornion Liakassa (Antti Aholainen ym.) ja kaksi Tervolan kirkonkylässä (Juhani Sirkiä). Lentopoikueita tavattiin Tervolan Uusi-Palossa (Juhani Sirkiä) ja Liimatassa (Risto A. Väisänen). Syysmuuton ensimmäinen 25 kottaraisen parvi oleskeli Tornion Alkunkarinlahdella (Kimmo & Tuomas Lankila). Kaikkiaan ilmoitettiin 31 syysmuuttoon liittyvää parvea, joista suurimmat olivat: Tornio Karunki 600 (Valde Aho), 1.9. Tornio Liakka 280 (Kimmo Lankila), Tornio Yli-Liakka 173 (Olli-Pekka Karlin), 8.7. Tornion Martimo yht. 159 (Esko Pasanen, Jorma Pessa), 8.9. Tervola Paakkola 150 (Anne Tuomivaara, Sauli Jalasmäki) ja Tornio Aapajoki 100 (Hannu Lindholm). Kunnittain syysmuuttajia tavattiin seuraavasti: Tornio 1560, Tervola 255 ja Kemi 76. Kottaraisen tulevaisuus täällä pohjoisessa näyttää epävarmalta. Entisenlainen kottaraisia suosiva maatalous ei enää palaa. Myös kottaraisille sopivien pönttöjen määrä on supistunut hyvin pieneksi. Voimme kuitenkin yrittää säilyttää kottaraisen pesimälinnustossamme ripustamalla sopivia pönttöjä etenkin maaseudulle. Kiitos havaintojen ilmoittajille ja PeS:lle taulukoista! Lähteet: Grenquist, P. 1946: Havaintoja Kemin kaupungin linnustosta. - Ornis Fennica XXIII: Haartman, L. von, Hildén, O., Linkola, P., Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin II. - Otava, Helsinki. Heikkuri, O. 1994: 100-vuotinen vierailu. - Sirri 19:48. Mela, A.J. & Kivirikko, K.E. 1909: Suomen luurankoiset. - WSOY, Porvoo. Merikallio, E. 1916: Kottaraisen levenemisestä Pohjois-Suomeen. - Luonnon Ystävä XX:6-12. Ollila, V. 1914: Erinäisten muuttolintujen tulo Tornioon keväällä Luonnon Ystävä XVIII:132. Ollila, V. 1915: Muuttolintujen tulo Tornion seudulle Luonnon Ystävä XIX: PA = Palménin arkisto Helsingin yliopiston eläinmuseossa. Rantaniemi, A. 1907: Kottaraisen siirtymisestä Pohjois-Pohjanmaalle. - Luonnon Ystävä XI:213. Reuter, E. 1908: Kottarainen Tornion seuduilla. - Luonnon Ystävä XII:104. Rauhala, P. 1980: Kemin-Tornion seudun linnusto. - Pohjolan Sanomat, Kemi, 172 s. Rauhala, P. 1984: Muisteloita kottaraisesta. - Sirri 9:9-10. Rauhala, P. 1985: Kottaraisen pesinnästä Kemin seudulla Sirri 10: Rauhala, P. 1994: Kemin-Tornion seudun linnusto 2. - Raahen kirjatyö Oy, Raahe, 274 s. Tiainen, J., Hanski, I., Pakkala, T., Piiroinen, J. & Yrjölä R. 1989: Clutch size, nestling growth and nestling mortality of the Starling Sturnus vulgaris in south Finnish agroenvironments. - Ornis Fennica 66: Ylimaunu, J. & Ylimaunu, O. 1974: Lapin lintusyksy Käsikirjoitus. Ylimaunu, J. & Ylimaunu, O. 1975: Lintu- 54 Sirri vsk. Sirri vsk. 55

29 Kemin-Tornion seudun lintutornit Kemin-Tornion seudun lintutornit Kari Oittinen Lintuharrastuksen perusedellytyksiä nykyään alkaa olla, että hyvillä lintupaikoilla on kunnollinen lintutorni, josta alueen linnustoa voi tarkkailla. Lintutornin olemassaolo puoltaa paikkaansa erityisesti keväällä, kun linnut ovat vasta saapuneet ja jolloin ne pysyttelevät rajoitetulla alueella. Lintutornit rakennetaan tavallisesti juuri tällaisille hyville muutto- tai levähdyspaikoilla, mutta toki usein myös näkyväisyys alueelle olisi kehno tai olematon ilman korkeata lintutornia. Lintutorneja edellä mainituista syistä käytetään systemaattiseen muuton seurataan, esimerkiksi kevään lintuhavainnointipäivän kohteina tai Tornien taisto-kilvan paikkoina. Perussyy on jälleen hyvä näkyväisyys lintujen suosimassa ympäristössä. Kemi-Tornion seudulla ei ole kovin monta lintutornia, mutta eivät ne harvatkaan ole välttämättä harrastajille tuttuja tai niitä ei muuten käytetä. Siksi muistin virkistämiseksi sallittakoon pieni esittely ja tornien koordinaatit. sadan metrin päässä. Näkyväisyyttä on Kattilalahdelle päin nykyään koivikon kasvun vuoksi rajoitetusti. Alueella näkyy paljon vesilintuja ja lokkeja. Valitettavasti Kattilalahden linnustollinen arvo on laskenut lahden ruoppauksen ja vedenpinnan noston takia. Simo Ruunakari : Simon Ruunakarin torni on Simoniemen Ruunakarin länsinokassa meren rannalla Viantiejoen suussa. Paikalle pääsee ajamalla kirkon ohi hautausmaan parkkipaikalle, mistä viitta ohjaa tornille menevälle polulle. Matkaa on käveltävä noin puoli kilometriä osaksi rantalepikon halki. Tornilta on hyvät näkymät Viantienjoen suuhun, mikä keväisin sulaa aikaisin. Metsän suuntaan itään näkyväisyys on huonompi. Ruunakari on hyvän muuttoreitin varrella, ja vallankin vesilintuja ja kahlaajia näkee paljon. Simo Järviaapa : Simon Järviaavan vanha lintutorni on Martimojärven pohjoispuolella olevan Järviaavan itäreunassa suoniemekkeen kärjessä. Paikalle mennään Ranuan tietä, ja Alaniemestä käännytään Sompujärveä kohti. Noin 4 kilometrin päässä Hangassalmessa on autojen pysäköimispaikka, missä on informaatiotaulu kulkureiteistä. Torni on noin 2,5 km pitkän pitkospuulenkin varressa, ja matkaa sinne on kulkusuunnasta riippuen 1 1,5 km. Tornista avautuu avara maisema Järviaavalle. Lähellä oleva suon osa on kuitenkin vähälintuista, minkä vuoksi enemmälti lintuja näkee vain muuttoaikoina. Simo Martimojärvi : Martimojärven ja Järviaavan torneille lähdetään samalta pysäköintipaikalta Hangassalmesta. Martimojärven torni on Hangassalmen Kivalon pitkospuureitin varrella n. 2,3 kilometrin päässä. Rehevässä suosaarekkeessa olevasta tornista on hyvä näkyvyys Martimojärvelle ja Järviaavalle, minkä vuoksi suolinnustoa tapaa enemmän kuin muilta torneilta. Kannattaa varata keväällä pitkävartiset saappaat, sillä pohjoisesta Järviaavalta tuleva suo-oja voi tulvia pitkospuillakin kovasti. Elijärvi Matti Suopajärvi (pohjoiseen). Hastinkankaalta on polku järvelle.seuraamalla järven NE reunaa sangen piilossa olevan tornin löytää helpoimmin. Torni on noin kolmen kilometrin päässä päätiestä. Alueella on tyypillistä Metsä-Lapin linnustoa, sorsia ja kahlaajia, mutta järven linnustosta on huononpuoleisesti tietoja. Muualla toimialueella niin harvinainen uivelo on sangen tuttu näky Elijärvellä (taitt. komm). Tornio Alkunkarinlahti Tornio Alkunkarinlahti N : Tornio Alkunkarinlahti S : on kak- Kemi Kattilalahti Alkunkarinlahdella si tornia. Molemmille pääsee : Röyttän tieltä kääntymällä Puuluodosta vasemmalle. Tiehaaran Seudun vanhin lintutorni sijaitsee Kattilalahden rannalla Rytikarin pohjoispuolella. Tornil- kyltissä lukee Koivuluodon kalasatama. Matka Röyttän tieltä en- Tervola Elijärvi le mennään Kemin eteläpuolelta : simmäisen, pohjoisemman tornin T Veitsiluodon tietä. Toisista liikennevaloista Rytikarissa käännytään Tervolan liittymää vastapäätä riä. Pohjoiselle tornille johtaa hyvä ervolan Elijärvelle mennään tiehaaraan tulee noin 1,5 kilomet- oikealle, ja matka jatkuu työväentalon Tervakuksan huoltoaseman koh- 600 m pitkä, laudoitettu polku, nurkalta Makeavesialtaalle dalta, mutta tien länsipuolelle. jota voivat käyttää myös pyörätuo- vievää rantatietä. Auton voi jättää Tornille on opastus Tervakuksan liasiakkaat. Eteläisen tornin parkkipaikka kalastajien parkkipaikalle. Torni on huoltoasemalla. Sinne mennään on edellisestä reilut puoli oikealla Makeavesialtaalta lähtevän Kuusikon tietä, josta heti valtatien jälkeen kääntyy tie oikealle tamaa. Parkkipaikalta johtaa lintu- kilometriä eteenpäin kohti kalasa- laskupuron varrella koivikossa noin Ruunakari Pentti Rauhala Nokikanoja voi nähdä Alkunkarinlahdella Matti Suopajärvi 56 Sirri vsk. Sirri vsk. 57 tornille noin kolmensadan metrin polku, osin pitkospuisena. Molemmat tornit ovat mainiot lintujen seurantapaikat niin muutto- kuin pesimäaikoinakin. Nauru- ja pikkulokkiyhdyskuntien lisäksi lahdella pesii runsaasti sorsia ja kahlaajia. Harvempaa lajistoa edustavat merihanhi, laulujoutsen, silkkiuikku ja sääksi. Tornio Karunginjärvi : Karunginjärvi on Tornionjoen leveä suvanto. Sen torni on aivan uusi: se on rakennettu Karunginjärven itärantaan vuonna Tornille pääsee noin 300 m Karungin keskustan pohjoispuolella olevaa Jäätietä pitkin. Tornilta on oivat tähystysmahdollisuudet tarkkailla Karunginjärvellä ja keskellä jokea olevan Mustasaaren hietikolla lepäileviä sorsia, joutsenia, hanhia, kurkia ja kahlaajia. Syksyllä suvanto on Suomen parhaita laulujoutsenien kerääntymisalueita. Usein paikalla nähtyjä lintuja ovat Kemin-Tornion seudun lintutornit myös muuttohaukka ja merikotka. Tornio Raumonjärvi : Raumonjärvelle mennään Kyläjoen ja Tornion välistä vanhaa Tornio-Kemin tietä. Ala-Raumon mäeltä käännytään pohjoiseen menevälle Liakan tielle (viitta Heinijänkä). Raumonjärven pellot alkavat tien molemmin puolin heti mäeltä laskeutumisen jälkeen. Lintutorni on Raumonjärven peltolakeuksilla aivan tien oikeassa laidassa. Torni onkin yleisesti tunnettu ja ahkerassa käytössä. Tornin ympäristö on vallankin keväällä mainiota lintujen muutto- ja lepäilyaluetta. Siellä laiduntavat hanhet, kurjet, joutsenet, monet kahlaajat, vesilinnut sekä petolinnut. Alueen tienvarret ovat huhti-toukokuun vaihteessa mustanaan lintujen tarkkailijoiden autoja; lintujen seuranta onkin siellä nykyisin oikea kansanhuvi. + KO: Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi kari.oittinen@te-keskus.fi

30 Kuinka Aulista tuli satelliittikurki? Kuinka Aulista tuli satelliittikurki? Kuinka Aulista tuli satelliittikurki? Petri Suorsa & Matti Suopajärvi Tammikuussa 2006 Koneen säätiö teki poikkeuksellisen teon. Se nimittäin myönsi normaalin, syksyn rahoituskierroksen ulkopuolella, Petri Suorsalle starttiapurahan kurkien satelliittiseurantatutkimukseen. Näin saaduin varoin voitiin hankkia kahdelle kurjelle lähettimet, tarkoituksena saada ajantasaista tietoa laajamittaisemman suomalaisten kurkien muuttoreittejä ja talvehtimisalueita selvittävän tutkimushankkeen suunnitteluun. Kemi-Tornion seudulta löytyvät Suomen ehkä parhaimmat kurkien pesimäsuot. Olikin mitä luontevinta asentaa toinen lähettimistä Kemin lintuharrastajien avustuksella. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pyrittiin pyydystymään aikuinen kurki, mutta nämä aikeet kariutuivat lopulta yllättävien sairastapausten johdosta. Niinpä aivan viime tingassa jouduttiin turvautumaan hätäsuunnitelmaan eli valjastaa mahdollisimman suuri poikanen. Ongelmana olisi luonnollisesti se, ettei poikanen saisi lentää kuitenkaan liian hyvin. Tällaisen haastavan tehtävän suorittamiseen vaadittiin paitsi rautaista paikallistuntemusta niin myös loistavaa kurkien käyttäytymisen tajua. Näitä ominaisuuksia löytyi pyyntipäällikkö Matti Suopajärveltä ja hänen johtamiltaan paikallisilta vapaaehtoisilta. Erityistä kiitosta tahdomme edeskantaa Jouko Kärkkäiselle, Kimmo Palmgrenille, Olli-Pekka Karlinille ja Jouni Ylipekkalalle. Tapahtumat lähtivät vyörymään Petri Suorsan irtaannuttua sinisessä astraalitilassa Suomen Turusta. Jo alkumatkasta tapahtui tärkeä pysähdys Humppilassa, maankuulun kurkituntija Jouko Alhaisen ja hänen elättikurkiensa luona. Jouko Alhaisella on Suomessa ehdottomasti paras tietämys satelliittilähettimien kiinnittämisestä kurjille. Oli huojentavaa saada vielä harjoitella lähettimien kiinnittämistä Joukon ohjauksessa oikeilla kurjilla. Harjoittelun ja onnentoivotusten jälkeen matka jatkui kohti Kemiä. Siellä Matti jo valmistautuikin kiivaasti pyyntiponnistukseen, mistä automatkalaiselle oli merkkinä tiuhaan pirisevä kännykkä. Ensimmäinen pyydystysyritys tehtiinkin vielä saman päivän iltana, kuitenkin huonolla menestyksellä, poikasia ei löydetty ja lopulta pimenevä ilta esti pyyntiyritykset. Tiistaina tehtiin useita pyyntiyrityksiä, joiden perusteella alkoi kuitenkin vaikuttaa siltä, että poikaset osasivat lentää sittenkin liian hyvin juoksumiesten vangittaviksi. Neljäntoista tunnin ponnistelujen, ja lähes kosketuspinnojen jälkeen oli pakko todeta kallisarvoisen päivän kuluneen hukkaan. Keskiviikkona muutettiin taktiikkaa. Kimmon, Jounin ja Olli-Pekan ollessa estyneinä, Matti tiedusteli uusia paikkoja yksin ja Petri ja Jouko Kärkkäinen muodostivat taisteluparin, joka selvitteli reviireitä omana osastonaan. Hakematta tulivat mieleeni 17 vuoden takaiset pyyntireissut Joukon kanssa Tornion Kourilehdon lapinpöllöjen maisemiin. Molempien miesten fyysisessä olemuksessa oli tapahtunut huomattava muutos, mutta sydän sykki edelleen jalon asian puolesta. Erityisesti Joukon optimismi pysyi järkkymättömänä, vaikka päivä alkoi tuloksettomana painua jälleen iltaan. Tappioiltakaan ei vältytty. Matti nimittäin ilmoitti maastosta hukanneensa autonavaimet ja niin kurkipyynti keskeytettiin 2 tunniksi, jotta pyyntipäällikkö saataisiin myös tuottavaan työhön. Aikaa olisi juuri ja juuri vielä yhden reviirin tarkistamiseen. Siksi päätimme jälleen jakaantua iskuryhmiin ja tarkistaa näin yhden sijasta kaksi reviiriä. Lähestyimme Joukon kanssa avosuota hiipien ja lopulta kontaten ja ryömien metsästä käsin. Suo teki oikealle eteen hevosenkengän muotoisen, halkaisijaltaan noin 0,5 km syvyisen pussin, jota yläpäässä rajoitti matala järvi. Aurinko paistoi matalalta vastaan, ilma oli lämmin ja tyyni. Samassa jo epätoivoon vaipuneet aivot rekisteröivät pientä liikettä puolenkilometrin päässä, hevosenkengän vastapäisellä sivulla. Kurjen tarkkaavainen pää nousi sarojen keskeltä ja samassa lähellä toinen. Emojako? Ehkä, mutta onko niillä poikasia? ON, sillä kohta saraikosta nousi kuin nousikin kellertävänruskea pää ja heti perään myös toinen. Mykistyneinä kiikaroimme Joukon kanssa vaivaiskoivujen seasta kurkia. Olivatko nuo uljaat linnut jo havainneet meidät? Onneksemme eivät ja tunsin kuinka jo epätoivosta tasaantunut pulssi alkoi osoittaa kiihtymisen merkkejä. Nopea puhelinsoitto Matille ja tiedonanto tilanteesta. Meidän selkävaivaisten olisi aivan turha nolata itseämme suolla ja sovittiinkin, että parhaan juoksuvoiman omaava pyyntipäällikkö tulisi paikalle, kuitenkin aikaisintaan 45 min päästä. Jatkoimme Joukon kanssa tarkkailua sydän pamppaillen. Kurjet ruokailivat koko ajan noin 10 m metsän reunasta avosuolle kulkien kohti hevosenkengän pohjukkaa, mutta mihin ne nyt katosivat. Vastaus tuli jo kohta. Tyynessä säässä alkoi etuoikealta, ja piilopaikkaamme lähestyen kuulua hentoa kurjen poikasten piipitystä. Ne olivat siis seuranneet suon reunaa ja olivat vääjäämättömästi lähestymässä piilopaikkaamme. Katsoimme Joukon kanssa toisiamme ja pidimme lyhyen ja käheän hätäpalaverin. Jos kurjet tulisivat kohdalle, meidän olisi pakko toimia ilman Mattia. Vain muutaman minuutin kuluttua saimme Joukon kanssa kokea, erään hienoimmista luontoelämyksistä. Ruokaileva kurkiperhe asteli näkyviin ylväänä aivan metsän reunan tuntumassa. Poikaset olivat noin 4/5 aikuisten koosta, joka entisestään tihensi jännitystä, ne olisivat tutkimukseen juuri oikean kokoisia. Niiden nopeasti lähestyvä hento ja ujeltava piiskutus tuntui paremminkin kuin ukkosen jylinältä. Ja jo samassa kurjet ohittivat piilopaikkamme noin 10 m päästä, meistä täysin tietämättöminä. Oli toimittava nyt tai ei koskaan. Sain kuiskattua Joukolle, että lasken kymmeneen, mutta pääsin vain yhteen, kun huomasin jo ponnistautuvani jaloilleni ja viimeiseen hyökkäykseen näin suurille poikasille ei voi antaa yhtään metriä etumatkaa. Tuskin koskaan olen nähnyt niin aidosti hölmistyneitä lintuja. Äimistelyä kesti kuitenkin vain sekunnin murto-osan, jonka jälkeen kurkiperhe oli täynnä räjähtävää pakovoimaa. Vanhemmat nousivat lentoon kutsuen poikasia, joista toinen nousikin saman tien, vaikkakin hieman raskaasti siivelleen, kohoten aina 10 m korkeuteen. Toinen poikasista juoksi suon vastakkaista reunaa kohti lyöden samalla siivillä vauhtia, mutta ei päässyt ilmaan. Tällaisessa lentojuoksussa etenemisvauhti on kuitenkin huimaava ja vaikka tein parhaani, kasvoi välimatka minun ja poikasen välillä koko ajan. Parisataa metriä pingottuani, annoin periksi, silmissäni musteni ja kaikki lihakset rukoilivat armoa happivelkaan. Tuntui katkeralta, että tämä viimeinen ja paras tilaisuus menetettiin sittenkin. Eikä vähiten siksi että Matti olisi ollut ehkä enää noin 30 min matkan päässä meistä. Katselin 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59

31 Kuinka Aulista tuli satelliittikurki? taaksepäin ja näin Joukon viittoilevan järvenrannalla kiihtyneesti. Mitä tuota enää viittoilemaan ensimmäinen poikanenhan lensi viittoilun suuntaan järven yli jo ajat sitten! Toisin kuin minä, oli Jouko pysynyt alkuperäisessä suunnitelmassamme ja laskenut kymmeneen. Ylös rynnättyään hän havaitsikin, että ensimmäinen poikanen oli yllättäen laskeutunut 50 m päähän järven rantaan. Vain Joukon vertaansa vailla oleva pyrähdys esti poikasen pakoreitin metsään ja se päättikin pelastautua uimalla. Olosuhteet olivat siis kääntyneet täydellisestä epäonnistumisesta meidän puolellemme. Järkytykseni oli vallan suuri vihdoin huomattuani Joukon viittoilun syyn kurki järvessä! Vartin kissa ja hiiri leikin jälkeen kurki päätti nousta vetisestä olomuodostaan. Tähän vaikutti todennäköisesti myös se, että Jouko lähestyi kroolaten kurkea kuin John Weissmüller ikään. Matin kaasutellessa hiekkatie savuten paikalle, oli tilanne voitokkaasti hallussa. Poikanen mitattiin ja todettiin naaraaksi. Se nimettiin juhlallisesti Auliksi ja valjastettiin värirenkain ja satelliittilähettimellä. Noin kuukausi pyynnistä Auli perheineen siirtyi Tervolan Yli-Paakkolan pelloille valmistau- tumaan edessä olevaan syysmuuttoon. Kaikki näytti menevän loistavasi ja kurjesta saatiin tarkkoja paikannuksia päivittäin aina Liettuan Siluteen asti Tämän jälkeen paikannukset kuitenkin selittämättömästi loppuivat. Valitettavasti joko Aulin lähetin tai Auli on joutunut epäkuntoon. Tutkimus kuitenkin jatkuu, sillä Koneen säätiö on antanut jatkorahoituksen vähintään kymmenen kurjen valjastamiseksi seurantaan. Projektin etenemistä voi käydä katsastamassa osoitteessa: + PS: Aurajoen Lukio Papinkatu Turku petri.suorsa@utu.fi + MaS: Puolaajankatu 1 B 6, Tornio matti.suopajarvi@pp.inet.fi Kuvat Matti Suopajärvi 60 Sirri vsk. Sirri vsk. 61

32 Kiikarissa Pikkusirkku Kemissä marraskuussa Fasaanin perhetapahtuma Pikkusirkku käyttäytyi varsin oudosti. Se puikkelehti vikkelästi myyrien kanssa tiheän kasvillisuuden Totesimme heti, ettei vierasta ole aiemmin nähty. Ulkonäöltään se oli pyöreähkö, tummanharmaa 2001 Enontekiön Hetassa ja 2002 Simon Viantiellä. Maija Taponen & Seppo Tavän voimakkaasti, mutta ääntelyn puhti tuntui ikään kuin katoavan loppua kohti. alla lähimmillään vain rinta, kyljissä kapeita valkoisia raiponen Myöhemmin monet lintu- 1 T yritti kirjoittajista PR muutaman metrin päässä meistä. äällä Keminmaan Lautiosaaressa on pitkään asustellut fa- pitkät koivet, punainen pitkähkö Kaulushaikarat raa kuuntelemassa. Kylmistä öistä toja ja selkä ruskea. Lisäksi sillä oli harrastajat kävivät kaulushaika- jäljittää heikon tiksautuksen aiheuttajaa Näimme aluksi sen vain vilauksitkean Kemin Tuhka-altaan satain, jolloin sitä olisi helposti voisaanipariskunta, joka on vieraillut nokka ja alapuolelta valkoinen ly- rynnäköivät Perämeren huolimatta se äänteli innokkaasti. nokkos- ja pujokasvillisuuden seasta huonolla menestykselakaan välittämättä se nokki koko huutelu on raikunut kaikkien kortelinut luulla myyräksi. Meistä paljo- useimpien pihamaalla ja fasaanien hyt pyrstö, jota se jännästi keikut- Esimerkiksi PR kuuli kello ääntelyä säännöllises- pohjukkaan lä. Äänen aiheuttajasta ei näkynyt ajan jotain ruokaa maasta. Vasta viin. Lintujen lauluistahan se ei Seuraavana aamuna melkein ti, vaikka pakkasta oli neljä astetta. Haikara lauloi silloin kuuden R vilaustakaan oli jo hieman mennessämme parin metrin päähän se pyrähti tien toiselle puolel- useankin kerran käväissyt fasaani- ilmestyi taas samaa reittiä käyttäen. tä puhaltelijaa, kaulushaika- puhalluksen sarjoja, joiden jälkeen ole niitä kauniimpia. Pihallamme samaan aikaan tämä kuljeskelija ehevien lintuvesien salaperäis- parempi tuuri, sillä lintu lähti lentoon. Määritys jäi kuitenkin tiksirkuksi. Viimein kuitenkin tärppäsi kirjoittajista JK oli poikiensa Juhon ja Topin kanssa linturetkellä. Ensi lumi oli verhonnut kumoon taittuneet nokkoset ja pujot vaippaan, jonka alle jäi kuitenkin suojaisa tila. Väliin jääneistä le puoliavoimeen maastoon, missä se jatkoi ruoan ahmimista. Siellä pikkusirkusta saatiin myös kuvia. Mieleen tuli, että lintuhan syö kuin eläisi viimeistä päivää tai vaistoaisi jotain ikävää tapahtuvaksi. Ehkä se oli jotenkin sairas tai vasta näin myöhään tulleet pikku pakkaset saivat ruoan tarpeen lisääntymään naaras aiheutti kesällä meille melkoisen yllätyksen. Kesä-heinäkuun vaihteessa se marssi esiin talomme takaa ja perässä sillä kulki kaksi pientä fasaanin poikasta. Yritin saada kuvaa, mutta se ei onnistunut, koska emo kuljetti poikasensa kuusiaidan alta pois pihalta. Surullista tämän iloisen perhetapahtuman Nyt piti ottaa jo lintukirjakin esille. Vaihtoehtoja tutkittiin ja tutkittiin. Ilmoitimme havainnosta myös Pentti Rauhalalle, joka arveli linnun olevan joko luhtahuitti tai luhtakana. Havainto tuntui hänestä kuitenkin talvisten olosuhteiden takia niin hurjalta, että hän pyysi ottamaan linnusta kuvan. raa, on viime vuosien aikana odoteltu Perämeren pohjukkaan, koska lajilla on jo reilun sadan kilometrin päässä, Liminganlahdella, useiden parien sillanpääasema. Viime keväänä ja kesänä tämä odottelu sai mukavan päätöksen, kun Xenuksen alueelta löytyi kolme eri yksilöä: Kemistä, Torniosta ja Simosta. se piti aina muutaman minuutin tauon. Viimeisen kerran haikara kuultiin Kaulushaikara oleskeli tuhkaaltaan itäreunassa olevassa tulvapajukossa/kaislikossa. Kyseinen kosteikko on sorsien, pajusirkkujen ja ruokokerttusten suosimaa aluetta, joka vastannee hyvin myös kau- aukoista näki, että siellä vilahteli äärimmilleen. jälkeen oli se, kun toinen poi- Parin viikon ajan yritimme kii- Kirjoittajista JJ käveli lushaikaran biotooppivaatimuksia, runsaasti myyriä. Niiden paljoutta jälkeen pikkusirkkua ei kasista löytyi myöhemmin tieltä karoida vierasta ja ottaa kuvaa aamutuimaan Kemin vaikka pinta-ala on haikaraa ajatel- Jouko poikineen ihmetteli, kun enää tavattu. Pakkaseen se tuskin auton alle jääneenä. Toivottavasti Kuvaaminen ei kuitenkaan tah- Järpissä makeanvedenallasta kiertälen pienehkö. he huomasivat, että yksi vilistäjä ei menehtyi ainakaan marraskuussa, toinen poikanen säilyi hengissä. tonut onnistua. Lintu oli todella vää pengertä, kun korviin kantautui Toisen kerran kaulushaikara oikein näyttänyt myyrältä. He saivat linnun hätyytetyksi näkyviin ja tunnistivat sen pikkusirkuksi. Jouko sillä ilma pysyi varsin leutona. Pikkusirkkua ei ole ennen tavattu syksyllä Xenuksen toimialueella. Keminmaassa ja Tervolassa on tavattu viime vuosina jostain vapaaksi laskettuja fasaaneja, mutta arka. Jos säleverho vähänkin heilahti, niin se lähti kiireesti juoksuun ja meni toiseen pihaan. Lovaa sumutorven ääntä muistutta- matalaa ääntä, joka toi tietysti heti mieleen kaulushaikarakoiraan tavattiin Tornion Alkunkarissa Kirjoittajista KL oli silloin normaalilla aamukierroksella soitti PR:lle, joka myös pääsi ih- pesintää ei ilmeisesti ole aikaisempulta kuitenkin linnusta onnistut- soidinhuudon. Hetken aikaa aa- tarkastamassa rantojen linnustoa. mettelemään myöhäistä harvinaisuutta. Rauhala Liisa Anttila Pääsiäispyhinä lintu ilmestyi siko ääni sittenkin tullut merelmaan Alkunkarinlahden pohjoisen Jouko Kärkkäinen & Pentti min todettu. tiin saamaan jonkinlainen kuva. toksiin tuli kuitenkin epäilys: oli- Hän poikkesi matkalla tarkasta- vielä aamukävelylleen, mutta lumien tä, tehtaalta tai voisiko se syntyä lintutornin parkkipaikan viereiset Outo kuljeskelija sulaessa lisää vieraammekin maantieliikenteen pauhusta? Kun jorpakot. Yllättäen kiikariin osui häipyi muille maisemille. Lintu oli puhallukset jatkuivat ja tuntuivat kaulushaikara keskellä juovaa. Se paljastui luhtakanaksi kiinnittänyt muidenkin asukkaiden huomion, koska se oli poikkeavan tulevan tuhka-altaan reunasta, havainto kaulushaikarasta alkoi tun- tökötti nokka kohti taivasta niin matalassa heinikossa, että melkein kokoinen ja näköinen muihin tua yhä varmemmalta. koko lintu näkyi. Se oli noin sadan Huhtikuun 5. päivän tienoilla 2006 huomasimme aarattunanosta JJ yhytti tuhka-altaan reunasria sitä luuli joksikin kepakoksi. pihalla vierailleisiin lintuihin ver- Jonkin ajan kuluttua havain- metrin päässä, mutta ilman kiikamukahvia juodessamme erikoisesti kävelevän linnun terassillamme. Se tuli naapuripihasta sirosti aidan raosta ja jatkoi matkaansa seinustaa pitkin kohti talon seinustalla olevaa kukkapenkkiä. Se oli jo sulanut lumesta, mutta muualla maa oli vielä paksun lumen peitossa. Havujen joukosta oli noussut muutama krookuksen nuppu ja scillan alkuja. Lintu nokki kukkapenkistä ilmeisesti jotain siemeniä. Asuntomme sijaitsee säännöstellyn veden äärellä, joka aikaisemmin oli meren lahti. Se oli vielä täysin jäässä. Lintu saattoi piileskellä päivät edelliskesän ruovikossa tai lähellä olevan sulan laskuojan rannalla. Vasta syksyllä kuva lähetettiin Pentti Rauhalalle, joka tunnisti linnun luhtakanaksi. Laji on Lapin läänissä hyvin harvinainen, sillä se on tavattu ennen vain kaksi kertaa: ta kirjoittajista PR:n, joka oli vetämässä linturetkeä. Retkikunta oli vähän aikaisemmin ohittanut ääntelypaikan, mutta juuri silloin haikara oli pitänyt taukoa huutelussa. JJ kävi saman päivän iltayön hetkinä vielä varmistelemassa havaintoa. Lintu lauloi kello kaikkiaan seitsemän huutelusarjaa. Kukin sarja käsitti 3-6 puhallusta. Kaulushaikaran pasuuna alkoi ponnekkaasti ja hätkähdyttä- KL yritti hieman lähestyä haikaraa kuvatakseen sen, mutta lähempänä ollut kuovi hermostui ja havahdutti kaulushaikarankin. Se lensi hetken juovan suuntaisesti, kunnes lähti kohti etelää ja katosi puiden taakse. Kyseessä oli hiljainen kaveri, sillä ääntelyä ei kuulunut missään vaiheessa. Havaintopaikka on yksi Tornionjoen suun monista maatuneista suu-uomista, joita kutsutaan juoviksi. Pikkusirkku Jouko Kärkkäinen 62 Sirri vsk. Sirri vsk. 63 Kiikarissa

33 Kiikarissa Kiikarissa Kolmannen kerran kaulushaikara yhytettiin Simon Viantien Maantiekarista. PR oli kello 18 tienoilla mökkinsä venerannassa ihailemassa auringonlaskua peilityynen meren äärellä. Viitisen minuuttia rannalla seisoskeltuaan hän havahtui, kun noin 10 metrin päästä lähti pitkästä rantaruovikosta iso ruskeankirjava lintu, joka oli helppo tunnistaa kaulushaikaraksi. Se lensi kömpelön oloisesti lähellä maan pintaa kadoten läheisen niemen taakse. Lähtiessään lintu päästi kaksi karheaa lyhyttä äännähdystä. Linnun siivet olivat lennossa leveät, lyhyehköt ja kuperat. Jalat sojottivat takana. Kaulaa oli vaikea havaita, koska lintu lensi poispäin, mutta se näytti lyhyeltä ja paksulta. Rantaruovikko oli niin pitkää, ettei kaulushaikaraa voinut havaita, vaikka se olisi seisonut sille tyypillisessä paaluasennossa. Kaulushaikaraa ei ole tavattu ennen Lapin läänissä. Juhani Jaakkola, Kimmo Pesivä vihervarpunen kiinni ruokintapaikalta jo Rengastin tyttäreni Venlan kanssa Kemin Sotisaaressa lapsuudenkotini pihalla ruokinnalla käyviä lintuja. Metrisistä nietoksista ja räntäsateesta huolimatta ilmassa oli kevään tuntua kova ja leuto lounatuuli oli nostanut lämpötilan +4 asteeseen. Tuon kevään ensimmäiset vihervarpuset (Carduelis spinus) oli nähty Kemissä (Rauhala ym. 2004) ja toista viikkoa myöhemmin sain kello ruokinnaltani kiinni 2 todennäköistä pariskuntaa. Toisella 2-kv naaraalla oli täydellisesti kehittynyt hautomalaikku ja vatsa aina kloaakin seutua myöten huomattavan pullollaan. Myös massaltaan 16,3 g naaras oli noin 3 g lajikumppaneitaan painavampi. Käsissäni oli siis tyypillinen, joko jo munintansa aloittanut pesivä, tai lähes varmasti seuraavana aamuna ensimmäisen munansa muniva yksilö. Hellävaraisen vihkimisen ja gynekologisen tarkastuksen jälkeen naaras lensi sormustetun koiraansa kanssa lähikuuseen sukimaan ja jatkamaan matkaa ehkä pesälleen. Vihervarpunen suosii Suomessa kuusikoita ja pesimäkanta vaihtelee huomattavasti kuusen ja koivun siemensadon mukaan (Väisänen ym. 1998). Xenuksen toimialueella tiheys voi olla hyvinä vuosina paria neliökilometrillä (Rauhala 1994). Tavallisesti korkealla kuusen latvassa tahi oksan kärjessä oleva pesä on hankala löytää, mutta äänekkäät poikueet paljastavat onnistuneet pesinnät korkeimmista kuusistakin (Väisänen ym. 1998). Ainoa tunnettu munapesä Xenuksen toimialueelta on myöskin Kemin Sotisaaresta pesänrakennusvaiheessa löytämäni, johon 1. muna ilmestyi (Rauhala 1994). Noin huhtikuun puolivälissä aloitettuun pesintään viittasi K Sotisaaressa havaitsemani maastopoikanen, jota naaras ruokki (Rauhala ym. 1996). Ennätysmyöhäinen pesintään viittaavat Jan Nymanin K Ristikankaalla havaitsemat 3 vasta pesän jättänyttä poikasta (Rauhala ym. 2002). Täten vihervarpunen vaikuttaisi myös Xenuksen toimialueella serkkunsa viherpeipon veroiselta pesijältä, jonka pitkä pesimäkausi kestää huhtikuun alusta elokuuhun. Aikuisten lintujen rengastuksella voidaan saada myös epäsuoraa tietoa lintujen pesinnän ajoittumisesta. Kirjallisuutta Rauhala, P Kemin-Tornion seudun linnusto 2. Omakustanne, Raahe. 280 s. Rauhala, P., Ylipekkala, J., Heikkuri, O. & Suorsa, P Lintuhavaintoja Kemin-Tornion seudulta: syksy 1995, talvi , kevät ja kesä Sirri 21:4 27. Rauhala, P., Oittinen, K., Ylipekkala, J. & Nyman, J Lintuhavaintoja Kemin-Tornion seudulta: syksy 2001, talvi , kevät ja kesä 2002.Sirri 27:4 27. Rauhala, P., Karpulund, T., Ylipekkala, J. & Ylimaunu, J Lintuhavaintoja Kemin-Tornion seudulta. syksy 2003, talvi , kevät ja kesä Sirri 29:4 27. Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s. Petri Suorsa Kiireiset herrat kesäyötöissä Kesäkuun toisena yönä olin pyydystämässä helmipöllökoiraita pesäpöntöiltä. Ruottalan Rahkosenkankaalla nappasin rengastetun CH helmipöllökoiraan loukusta, mittasin, punnitsin ja kirjasin tiedot. Koiraalla oli saaliina ehyt peltomyyrä, joten pöllö oli mennyt loukkuun aivan äskettäin. Kyseessä oli vuonna kv koiraana kilometrin päässä rengastamani lintu. Päästin pöllön matkaan, nappasin loukun, laukun ja turvavyön kainalooni ja kävelin ripeästi 70 metriä autolle. Auto käyntiin ja km/h 1800 metriä seuraavalle pöntölle, yksi mutka matkalla, muuten suora oli öinen tie. Kävellessäni seuraavalle pöntölle kuulin pöllökoiraan jo puputtavan ja näinkin sen istuvan saaliineen aivan pöntön vieressä. Pari minuuttia odoteltuani pöllö änkeytyi saaliineen satimeen. Loukusta löysin metsämyyrän ja saman kontrollipöllön kuin edelliseltäkin pöntöltä! Aikaa edellisestä kontrollista meni arviolta alle 10 minuuttia ja matkaa linnuntietä pöntöltä toiselle 1350 metriä. Jossain välissä pöllö oli toki ehtinyt napata myyränkin. Tarkistin siipikaavion ja täsmälleen sama 4-kv:n sulkimiskaavio minkä olin kirjannut linnulta edellisellä pöntöllä joten minkäänlaista erehtymisen mahdollisuutta ei ole. Pahoittelin linnulle aiheuttamaani häiriötä ja päästin sen jatkamaan saalistusta, koska mistäpä minä tiesin montako pönttöä rouvineen sillä loppujen lopuksi oli hoidettavana. Metsäpaloja ja metsäkirvisiä Matti Suopajärvi Kesällä 2003 tuli karkasi Simon Siivilänniemenaavan turvetyömaalta läheiseen metsään. Metsässä palo kyti lähes kuukauden ennen kuin palokunta lopulta puolustusvoimain avustamana sai tulen sammumaan. Tuli ehti tuhota noin 80 ha rämettä ja muutaman metsäsaarekkeen. Palo oli edennyt etupäässä maapalona. Alueen kenttäkerros oli palanut melko täydellisesti ja puut olivat hiiltyneet tyvestään mutta paikoin isojakin puita oli kaatunut röykkiöiksi juurten katkettua. Teetin Metsäntutkimuslaitoksen toimesta paloalueella lintulaskennan kesällä Laskennat tehtiin 7.6. itse paloalueella (n. 45 ha) ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla pinta-alaltaan samankokoisella kontrollialueella. Molemmilta alueilta (90 ha) löytyi yhteensä 12 metsäkirvisen reviiriä. Reviireistä 7 oli paloalueella ja 5 kontrollialueella, joten ei voida varmasti sanoa kirvisten suosineen paloaluetta. Reviireistä neljältä löytyi pesä ja ne kaikki sijaitsivat paloalueella. Tähän lienee vaikuttanut se tosiasia, että palaneesta kenttäkerroksesta pesä on helpommin löydettävissä. Pesissä oli munaa ja yhdessä muninta oli kesken (2 munaa). Metsäkirvisen keskitiheydeksi tuli siis 0,13 paria/ha, mikä vastaa parhaimpia metsäkirvistiheyksiä Kemi-Tornio alueen lintulaskennoissa. Metsänreunat ja puoliavoimet habitaatit ovatkin lajin tyypillisiä elinympäristöjä. Pesinnän ajankohta vastaa myös keskimääräistä. Muninta alueella oli alkanut ainakin kesäkuun alussa ja viimeisessä pesässä n Olen aikaisemmin löytänyt metsäkirvisen kolmimunaisen pesän Ylitorniolta vielä heinäkuun puolivälissä mutta tällöin kyseessä on ollut todennäköisesti uusintapesye. Tutkimusalueella ei vierailtu enää myöhemmin kesällä joten pesien poikastuotto ja kohtalo jäivät selvittämättä. Esa Huhta 64 Sirri vsk. Sirri vsk. 65

34 Xenus toimii Xenuksen vuoden 2006 tapahtumia Lintuinfluenssa oli eittämättä vuoden suurin puheenaihe. Vuoden alkupuoliskolla asia oli esillä päivittäin tiedotusvälineissä. Toinen toistaan raflaavimmat otsikot kylvivät ihmisiin pelkoa ja epätietoisuutta: Tauti on jo Suomessa, Se olisi katastrofi, Voiko suklaamunia enää syödä?, Tuhansia voi kuolla Suomessakin, Sulkisiko pandemia päiväkodit? jne jne. Ehkäpä suurimman rimanalituksen teki Helsingin Sanomat, joka otsikoi näyttävästi koko sivun juttunsa laulujoutsenesta Virus teki lyyrisestä linnusta tappajan. Alakulmassa oli vielä mainos Hitchcockin elokuvasta Linnut, jossa linnut hyökkäävät ihmisen kimppuun. Jutussa ei kuitenkaan kerrottu taudista mitään, vaan ainoastaan joutsenesta kirjallisuudessa. Jos sattui vilkaisemaan kuvatekstiä, sieltä löytyi maininta Laulujoutsenesta ei tiettävästi ole havaintoja viruksenkantajana. Asiantuntijat yrittivät tyynnytellä tuloksetta mediaa. Kohusta seurasi mm., että Tampereen sorsapuiston lintuja lopetettiin ja Helsingissä vaadittiin katoksia kahviloihin. Lintujen ruokinta loppui monella pihalla ja ihmiset esittivät epätietoisina seuraavanlaisia kysymyksiä: Voiko vedessä uida?, Voiko pyykkiä kuivata ulkona? Voiko kaloja syödä? Voiko nurmikolla kävellä?. Kysymyksessä oli ja on edelleenkin asia, johon täytyy varautua. Media sortui kuitenkin pahoihin ylilyönteihin, joista oli niin asialle kuin linnuillekin vain haittaa. Tärkein asia jäi lähes huomiotta; lintuinfluenssa ei tiettävästi ole tarttunut villeistä linnuista ihmisiin edes Kiinassa, missä sitä on todettu jo useana vuonna. Tammi-maaliskuussa selvitettiin porukalla Turveruukki Oy:n pyynnöstä Simon Viantien- Martimoaavan suunnalla Torosuon, Kallensuon ja Länsimaansuon ja niiden ympäristösoiden petolinnustoa ja erityisesti petolintujen pesiä. Alueelle on tulossa turpeenottosuo. Mukaan saatiin tällöin muitakin kiintoisia havaintoja alueen talvilinnustosta. Toukokuussa tutkittiin Lapin ympäristökeskuksen pyynnöstä Keminmaan Jokisuun Ruonan linnusto. Vesialue on tarkoitus kunnostaa ruoppaamalla asukkaita varten. Ruona todettiin niin vähälintuiseksi, että lintujen aiheuttamaa estettä ruoppauksille ei ole. Heinäkuussa Suomen soihin tutustumassa olleet kansainväliset suotutkijat kävivät mm. Simossa, missä yhdistyksen edustajat esittelivät heille Martimoaapaa ja sen linnustoa. Soiden valtavan suuri monimuotoisuus niin Martimoaavalla kuin muuallakin teki asiantuntijoihin vaikutuksen. He olivat kuitenkin järkyttyneitä siitä, että muutamassa kymmenessä vuodessa soista yli puolet on tuhottu ojittamalla. Tutkijat korostivat, että Suomi on yksi maailman merkittävimmistä suomaista, minkä vuoksi jäljellä olevien suoekosysteemien säilyttäminen on tärkeää. Kemin Holstinharjun kaatopaikalla on ammuttu joka vuosi rauhoitettuja lintuja. Tapaukset ovat kuitenkin tähän asti olleet yksittäisiä, minkä vuoksi ampumista on yritetty saada loppumaan keskustelulla. Siitä ei kuitenkaan ole ollut apua, sillä viime elokuussa ammutuista linnuista suurin osa oli rauhoitettuja naurulokkeja. Siksi asia haluttiin julkistaa kutsumalla lehtimies paikalle. Pohjolan Sanomissa oli asiasta näyttävä juttu, jossa oli haastateltu mm. järjestyspoliisia. Tämän jälkeen ampuminen loppui lähes kokonaan. Toivottavasti asia on saatu näin rauhanomaisesti ratkaistua. Naurulokki Pentti Rauhala Marraskuussa annettiin Etelä- Pohjanmaan Voimalle lausunto sen Tornion Röytän edustalle suunnittelemien kahdeksan tuulimyllyn vaikutuksesta linnustoon. Myllyt on suunniteltu rakennettavaksi Outokummun tehtaan ja Röytän sataman läheisyyteen. Yhdistys totesi, että myllyt eivät ole lintujen päämuuttoreiteillä ja tärkeillä pesimispaikoilla eikä niiden vaikutuspiirissä ole Naturatai muita suojelualueita, joihin ne voisivat vaikuttaa. Yhden myllyn paikkaa esitettiin kuitenkin muutettavaksi, että lintujen kulku Putaan juovalle ei vaarantuisi. + KO: Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi kari.oittinen@te-keskus.fi Kemin Lintuharrastajat ry. Toimintasuunnitelma 2007 Kokouksia pidetään joka viikon perjantai-iltaisin klo 19 alkaen Kemin Takajärvellä Takitsun nuorisotilassa, osoite Oklaholmankatu 16. Sen lisäksi joka kuukauden 1. perjantai. alustetaan jostakin erityisteemasta. Esitelmät ovat noin minuutin kestäviä, ja jokainen vastuussa oleva alustaja suunnittelee oman tapahtumansa itse, samoin määrää ajat (jos ne ovat määrättävissä). Luennoitsija voi käyttää avustajia harkintansa mukaan. Kukin vuorollaan oleva hommaa itse tilalleen varamiehen ellei päivä kävisi. Apuvälineitä saa käyttää niin paljon kuin mielikuvitus sallii. Tilaisuudesta voidaan tehdä etukäteen lehtijuttu, joko vastuuhenkilö tekee ja lähettää sen itse, tai sopimuksesta joku muu tekee sen. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy yleisölle! Seuraa jäsenkirjeitä, Pohjolan Sanomien seurapalstaa, yhdistyksen nettisivuja tai käy perjantaipalavereissa. Ohessa alustava ohjelma: Tammikuu Jouni Ylipekkala Havainnointi, kirjaus, julkaiseminen Havainnot, havaintojen kirjaus ja ilmoittaminen, yhteenvedot, pinna- ja talvilintukilpailu, lintuharvinaisuudet, niistä ilmoittaminen, rariteetit, petoruudut, SSP, muut projektit. Lintuyhdistykset, Bird Life Finland, jäsenlehdet. Tammikuussa on muun muassa talven 2. talvilintulaskenta jne. Helmikuu Jouko Kärkkäinen Lintuvalokuvaus Kamerat, muut välineet, kuvauspaikat ja -aika, kuvien tallennus Helmikuussa vuosikokous Kemissä Sen lisäksi rengastajakokous (Kuopiossa) ja talven 3. talvilintulaskenta. Pentti Rauhala Maaliskuu Mitä lintuharrastus on. Mistä saa tietoa Mitä harrastus on, miksi, välineet, oppaat, kirjat, internet, kurssit. Havainnointi, bongaus, lintupaikat, lintulaskennat, pinnakilpailut. Lintu-Atlas Maaliskuussa lajin- ja ääntentunnistusharjoituksia, kevään ensimmäinen pöllönkuunteluretki. Huhtikuu Raimo Koskenkorva Lintujen muutto, lintupaikat Lajit, muutto, muuton seuranta, muuttolintupaikat, lintutornit, Tornien taisto, muuttolintuveikkaus, yhteishavainnointi, muutonseurantapäivä ja yleisöretket. Huhtikuussa 2. ja 3. pöllönkuunteluretki. Muutonseurantapäivä kuun lopulla. Ensimmäinen yleisöretki Tornion Raumonjärvelle. Linnunpöntöt viimeistään nyt kuntoon. Toukokuu Matti Suopajärvi Pesintä Pesintäajat ja lajit, uusintapesinnät, pesien etsintä, pesäpaikat, varomääräykset. Petoruudut ja petolintuseuranta, petorengastus; erityisseurantalajit. Toukokuussa 2. yleisöretki Elijärvelle ja 3. retki Veitsiluodon altaille. Myös Tornien taisto heti alkukuusta. Seuraavat lintutornit ja -paikat ovat olleet perinteisesti miehitettyinä: Keminmaan Elijärven kasanpäällinen, Tornion Alkukarinlahti, Simon Ruunakari. Lintukävely Kiikelissä kuun lopulla. Käynti pöllönpöntöillä eri puolella aluettamme. Kesäkuu Ei vastuuhenkilöä Maastotöitä. Lintuatlasselvityksiä huonosti tutkituille alueille, esimerkiksi Simon ja Tervolan takamaille. Yhdistys varaa Metsähallituksen tai jonkun muun kämpän perjantai-illasta tai lauantaiaamusta sunnuntaihin Selvitystyö tehdään 2-3 henkilön partioin niin että mukana on aina joku kokenut lintuharrastaja, ja tulokset vedetään sitten yhteen. Mahdollisia suuntia esimerkiksi: Tervolan Reutuaapa tai Pitkäjärvi ja Simon Tainijoki tai Valajanaapa. Lähde mukaan! Kemin Lintuharrastajat ry. Toimintasuunnitelma 2007 Mahdollisesti yölaulajaretki kuun alussa. Pinnakilpailu esim. Atlas-reissun yhteydessä Mahdollisuus myös lähteä lintulaskenta- tai rengastusreissuille kokeneiden harrastajien matkaan. Heinä-elokuu Ei vastuuhenkilöä. Maastotyöt ja lintuatlas jatkuvat Rengastusta, lintuselvityksiä, Atlasta Syyskuu Juha Ylimaunu Linnut syksyllä Lintujen syysmuutto, vaellusja marjalinnut, myyrävuodet. Syksyn lintupaikat Syyskuussa syksyn linturetket, esimerkiksi ruskaretki kuun puolivälissä jonnekin kauemmaksi, kurkiretki Tervolaan ja joutsenretki Karunkiin. Vaeltavien pöllöjen pyynti- ja rengastusdemo syyskuun loppupuolella. Lokakuu Kalervo Kujala Lintujen ruokinta, suojelu Suojellut lajit, laki, CITESsopimus, erityissuojelualueet (lintuvedet, levähdysalueet). Linnunpöntöt, tekopesät, talviruokinta Lokakuussa syyskokous. Tekopesäpäivä kuun alkupuolella ja mahdollisesti myös pönttötalkoot. Marraskuu Kari Oittinen Rengastus Rengastuslupa, -vaatimukset, lupatyypit, rengastustentit, opastus, lupahakemus, toteutus, välineet. Rengastus Xenuksen alueella Loka-marraskuun vaihteessa myös 1. talvilintulaskenta. Mahdollinen käynti Oulun yliopiston eläinmuseolla Joulukuu Tuomo Karplund Linnut talvella Talvilintulaskennat, talvilintukilpailu alkaa, -pikkulinturuokinta Joulukuussa koskikararetki jonnekin kauemmaksi, mahdollisesti kotkaruokintaa. Pikkulinturuokinta ajankohtaista. Ensimmäinen talven lintulaskenta alkaa. + KO: Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi kari.oittinen@te-keskus.fi 66 Sirri vsk. Sirri vsk. 67