Linnustomme arvokkaimmat aarteet

Transkriptio

1

2 SIRRI 36. VSK Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja...4 Pentti Rauhala Pitkä talvi verotti lintukantoja...14 Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Lämmin lintukesä...32 Eero Salo-oja Kemijoen uitto rikastutti Kemin linnustoa...40 Pentti Rauhala Laulujoutsenten kesä...46 Lea Ruotsalainen Veitsiluodon Tuhka-allas - lintuharrastajan paratiisi...49 Jouko Kärkkäinen Kiikarissa...50 Lasten linturetki...54 Päiväkoti Pikku-Maijan väki Xenuksen pinnaralli...55 Muttohaukka Kemi-Tornio alueella 2000-luvulla...59 Tuomo Ollila Xenus toimii kertaa 669, talvilintuhavaintoja lähes 40 vuoden ajalta...63 Jouni Ylipekkala Kaks kisälliä kerran...68 Kari Oittinen Kansikuva: Laulujoutsenet Lea Ruotsalainen Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy Painosmäärä: 400 Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: puheenjohtaja@xenus.fi Internet: HALLITUS 2012 Jouko Kärkkäinen (pj.) Moisionkatu 1, KEMI jkkemi@gmail.com Jouni Ylipekkala (vpj.) Åkargränd 10, S HAPARANDA jouni.ylipekkala@telia.com Tuomas Lankila (siht.) Raumontie 156, TORNIO l_tuomas@hotmail.com Pekka Aho Oxöntie 117, TORNIO pekka.aho.pah@gmail.com Perttu Kujala Kirkkopuistokatu 3, KEMI perttu.kujala@luukku.com Tuula Laasanen Mansikkatie 29, KEMI tupuna51@hotmail.com Marjo Niskanen Mäntytie 15, KEMINMAA marjo.niskanen1@gmail.com Eero Salo-oja Rajalankatu 7, KEMI eero.salo.oja@gmail.com TOIMIHENKILÖT 2012 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, KEMI raimo.koskenkorva@pp.inet.fi Petovastaava Matti Suopajärvi Särkinäräntie 324, Tornio matti.suopajarvi@pp.inet.fi Havaintotoimikunta havaintotoimikunta@xenus.fi Pentti Rauhala (pj./syksy) Juntonkatu 4 as 20, KEMI pentti.rauhala@kolumbus.fi Tuomo Karplund (talvi) Ristikankaankatu 41, Kemi tuomokarplund@hotmail.com Eero Salo-oja (kesä) Katso yllä Jouni Ylipekkala (kevät) Katso yllä JÄSENMAKSUT 2012 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 20 Vuosikirja Opiskelijat 15 Perheenjäsenet 2 Linnustomme arvokkaimmat aarteet Viime vuonna päättynyt lintuatlas toi hyvin päivitettyä ja erinomaisen kattavaa tietoa Kemi-Tornion alueen pesimälinnustosta ja sen muutoksista. Sen mukaan meille on tullut uusia pesimälajeja tai useasti muulloin kuin pesintäaikaan tavattuja lintuja. Näistä mainittakoon harmaasorsa, pikkutiira, viiksitimali, harmaapäätikka, mustaleppälintu ja vaikkapa tässäkin lehdessä esitellyt lampiviklo ja sitruunavästäräkki. Jotkut näistä lajeista ovat saattaneet pesiä Xenuksen ihan ensimmäistä kertaa. Luetteloa voisi muutamalla lajilla jatkaakin, minkä lisäksi monen aikaisemmin harvinaisen pesimälinnun kanta on ilahduttavasti vahvistunut. Näistä mannekiineja olkoot esimerkiksi pähkinähakki, naakka, merihanhi, pikkuvarpunen, ruskosuohaukka ja pikkulokki. Merikotkaa ja merimetsoa vielä odotellaan pesimälinnustoon tuleviksi, ja kuka tietää, mistä tulevaisuudessa löytyy seuraavat valkoposkihanhiyhdyskunnat. Yhteistä uusille tulokkaille on niiden etelävoittoinen esiintymisalue. Esiintymisalueen laajennuksen ensimmäisenä syynä usein tarjotaan ilmaston muutosta. Ainakaan toistaiseksi eivät etelän töyhtötiaiset, viirupöllöt, tiltaltit tai peukaloiset ole vyöryneet meidän metsiimme. Muitakin tekijöitä lienee ilmaston lämpenemisen lisäksi vaikuttamassa, esimerkiksi alueemme sijainti rannikolla, mikä yleensä monipuolistaa linnustoa. Kemi- Tornion seudulla on myös hyviä lintujärviä ja lintusoita, tehdasalueiden kaatopaikkoja ja kosteikkoja, jotka houkuttelevat uusia pesinnän yrittelijöitä. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Kaikki linnut eivät ole täällä viettäneet voiton juhlia, kaukana siitä! Meiltä on huimasti vähentynyt tai jopa kadonnut eräitä aikaisemmin harvinaisia lajeja, joista mainittakoon yhdistyksen nimikkolaji rantakurvi (Xenus cinereus). Sehän on arktisen taiga-alueen laji, jonka läntisimmät esiintymispaikat Suomessa ja Länsi-Euroopassa ovat olleet Kemi ja pienessä mitassa Oulu, ehkä yhden parin voimin silloin tällöin jokin muukin Itä-Suomen teollisuuskaupunki. Muistojen kirjaan Kemin seudun pesimälinnustosta saataneen nykymenolla kohta viedä myös lapinsirri, peltosirkku, kottarainen, suokukko, kapustarinta, jänkäkurppa, kuukkeli, metsähanhi, kenties mustalintu, pilkkasiipi ja riekkokin. Jopa hiirihaukka alkaa olla todella harvinainen pesimälintu. Aikaisemmin samaan huvenneiden lajien listaan kuuluivat muun muassa tuulihaukka, muuttohaukka, merikotka, kaakkuri ja sääksi, mutta niiden kantojen taantuminen on nyt pysähtynyt. Näille harvinaistuneille linnuille on yhteistä on joko niiden pohjoinen yleislevinneisyys tai esiintyminen soilla tai vanhoissa metsissä. Kottaraisen, peltosirkun, kiurun, töyhtöhyypän, naurulokin ja eräiden muidenkin peltolajien vähenemisen syitä ovat muutokset maanviljelytavoissa tai lintujen menehtymiset muuttomatkoilla tai talvehtimisalueilla. Niihin ei taida olla odotettavissa parannuksia. Suolinnuston, erityisesti avo- ja rimpisoiden linnuston sekä vesilintujen vähenemiseen lienee päällimmäisinä syinä soiden ojitukset, suolampien kuivaukset ja lisääntynyt metsästyspaine. Allin, pilkkasiiven ja mustalinnun metsästyskäytäntö on pahasti vanhentunut ja vialla ja vaatisi pikaista korjausta. Metsähanhen vähenemisestä metsästäjäpiirit syyttävät joutsenen lisääntymistä, mutta heppoisin perustein. Tuoreimpien tutkimusten mukaan metsähanhen metsästys ylittää Suomessa todella paljon lajin vuotuisen poikastuoton. Olisikohan sillä jotain vaikutusta? Kemi-Tornion seudun arvokkaat lintujärvet, kosteikot ja monet lintusuot tarjoavat viimeisen sillanpääaseman monille pohjoisille lajeille tai suolinnuille. Tällaisia pesimälajistomme helmiä ovat esimerkiksi metsähanhi, mustalintu, pilkkasiipi, suokukko, jänkäkurppa, kaakkuri, kapustarinta, kotka, kuukkeli ja riekko. Kemi-Tornio seudun suhteellisen runsas ja monipuolinen suojeluverkosto onneksi taannee näille lajeille pesimärauhan ja jonkinlaiset pesintäedellytykset. Suojeluverkosto ei silti ole valmis, niinpä yhdistyksen ja sen jäsenten suojelutyötä tarvitaan nyt jos koskaan. Toivottavaa olisi, että viimeisiä luonnontilaisia avo- tai rimpisoita ei ojitettaisi, että rauhoittamattomia järviä ei kuivattaisi tai että harvinaiset hanhet ja sukeltajasorsat rauhoitettaisiin eikä niitä ammuttaisi viimeiseen lintuun. Säästämällä vaaranrinteiden tai kankaiden vanhat säästömetsät voisimme säilyttää metsot, sääkset, kotkat ja kuukkelit niiden ikivanhoilla pesimäpaikoilla. Ja harvinaisille kuten muillekin linnuille olisi taattava metsissä, soilla ja saaristossa pesimärauha. Kari Oittinen 2 Sirri vsk. Sirri vsk. 3

3 Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja Pentti Rauhala Laulujoutsenet Matti Suopajärvi Kesä 2010 tarjosi muuttolinnuille hyvät eväät muuttomatkaa varten. Pesinnät valmistuivat ajoissa ja luonto tarjosi runsain mitoin siemen- ja marjaravintoa. Koko syksyn riittikin vilskettä ja joitakin lajeja tavattiin jopa ennätysmääriä. Alkusyksyn sää oli jonkin verran normaalia lämpimämpi. Marraskuussa saatiin jo esimakua talvesta, sillä se oli noin 2,5 astetta keskimääräistä kylmempi. Lämpötila oli viimeisen kerran lämpöasteiden puolella 4.11., minkä jälkeen isotkin vesistöt alkoivat jäätyä nopeasti. Meren sisäsaariston vedet olivat jo jäässä ja Ajoksen edustan ulkomeri peittyi jäävaippaan joulukuun alkupuolella. Syksy esitteli linturunsaudessa parhaita puoliaan. Karunginjärven tuhatpäiset laulujoutsenen ja isokoskelon määrät ovat jo perinne ja vastaavan suuruinen haapanoiden määrä Kaupunginlahdella sai jopa radion tekemään ilmiöstä ohjelmaa. Karunginjärven sorsamäärät jäivät voimakkaan metsästyksen takia huomattavasti tavallista pienemmäksi, mutta Oravaisensaaren ympäristössä sorsat saivat olla rauhoituksen takia rauhassa. Petolinnuista merikotkia tavattiin ennätysmäärä ja runsaasti oli myös varpus- ja tuulihaukkoja. Kurkien määrä jatkaa kasvuaan ja yhteismäärä voitiin laskea jo tuhansissa. Arktisista kahlaajista tundrakurmitsoja ja isosirrejä nähtiin enemmän kuin koskaan ennen, ja paljon oli myös suosirrejä ja punakuireja. Ennätysten kirjoihin voitiin kirjata myös pyrstötiaisten yhteismäärä ja pikkuvarpusen huippuparvi. Syksyn ruokatarjonnan näkyvintä antia olivat pihlajanmarjat ja kuusen kävyt. Runsas pihlajanmarjasato katosi harvinaisen nopeasti räkättirastaiden ja tilhien suihin. Jo marjat oli lähes syöty ja toiveet tilhiparvien viipymisestä alkutalveen asti saatiin heittää. Taviokuurnan määrät jäivät hyvästä marjasadosta huolimatta vaatimattomiksi. Tarjontaa oli myös metsissä. Kuusen hyvä siemensato oli houkutellut runsaasti pikkukäpylintuja, mutta iso- ja kirjosiipikäpylintuja oli vähän. Paljon oli myös käpytikkoja. Hienoon lintusyksyyn toivat oman mausteensa harvinaisuudet, joita tavattiin mm. valkoposkihanhi, harmaasorsa, pikku-uikku, härkälintu, arosuohaukka ja tikli. Linnut lajeittain Linnut ovat paikallisia, ellei toisin mainita. Lyhenteet: A = muuton alku, H = muuton huippu/suurin määrä, V = muuton viimeiset, m = muuttava, ad = aikuinen, juv = nuori, subad = esiaikuinen, k = koiras, n = naaras, np = naaraspukuinen, pm = maastopoikanen Kunnat: S = Simo, K = Kemi, Km = Keminmaa, T = Tornio ja Tv = Tervola. Laulujoutsen. A: K Mustankarinnokka 4 ad (EeS). H: T Oravaisensaari m (PR, JTY ym.) ja T Karunginjärvi 1230 (PR, JTY ym.), T Oxö-Pajukari 200 (PAh). V: K Kurimonhaara 1 ad (PR), T Oxö 3 m (PAh) ja K Ajos 1 m (RKu). Metsähanhi. A: Km Lammaskoski 19 (EeS). H: K Tuhka-allas 79 m (JK). V: T Karunginjärvi (JK, EeS ym.) 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja ja (PR, TeR) 1. Yhteismäärä 204. Merihanhi. H: K Mustankarinokka 55 (PR), T Oxö 49 kiert (PAh), T Oravaisensaari 34 (JK, EeS). V: T Yli-Vojakkala 2 (PaK, ToL), T Juhannussaari 1 (ToL). Kanadanhanhi. Vain Tornionjoella. H: 8.8. T Prännärinniemi 37 (PaK, ToL), ja T Oravaisensaari 68 (PaK, ToL, PR, TeR). V: T Oravaisensaari (PR) ja (JK, EeS). Valkoposkihanhi T Karunginjärvi 4 (PaK, ToL, MNi, MaN). Ristisorsa S Leipäreet 6 ad (JY). Haapana. Sulkasatomuuton suurin määrä T Kaupunginlahti 160 (PR, TeR). H: T Kaupunginlahti 1600 (JK, PR, EeS, JY, OY). V: T Karunginjärvi 300 (PR, TeR ym.) ja T Oravaisensaari 320 (PR, TeR). Harmaasorsa K Siikalahti n + 1 pm (JY), Km Elijärvi 1 k (JK, EeS), T Kaupunginlahti 1 2 (JrK, PaK, ToL, TuL, PR). Tavi. Sulkasatomuuton suurin määrä K Tuhka-allas 135 (JK). H: 7.8. K Tuhka-allas 148 (PR), Km Elijärvi 120 (PR). V: Km Elijärvi 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 kiert (JK). Sinisorsa. Koiraiden sulkasatomuuton suurin määrä 7.6. T Oxö 40 (JK, PR). H: T Oravaisensaari 240 (PR, TeR). V: K Ajos 1 n (EeS), T Kirkkopudas 1 k (EeS). Jouhisorsa. H: Km Elijärvi 49 (PKj, JK), T Kaupunginlahti 50 (JM). V: T Suensaari 1 (EeS), T Karunginjärvi 3 (JK, PR, EeS). Lapasorsa. Koiraiden sulkasatomuuton suurin määrä K Tuhka-allas 14 k (EeS). V: T Kaupunginlahti 1 (ToL), Km Elijärvi 2 (PR). Tukkasotka. H: K Siikalahti (JK) ja (JK). V: K Kattilalahti 2 (PR), T Pukulmi 2 (JK, EeS) ja ilmeisesti samat T Prännärinniemessä (ToL). Lapasotka. A+H: T Karunginjärvi 8 (PaK, TL). V: T Suensaari (EeS) ja np (PaK, ToL). Alli. A: S Eskonlahti 1 k (JK, PR, EeS). H: T Karunginjärvi 3 (PR, TeR). V: T Ruohokari 1 (PAh), K Tuhka-allas 1 (PaK, ToL). Mustalintu. A: T Karunginjärvi 1 np (PaK, ToL). H: T Alkunkarinlahti-Pajukari 80 (PAh). V: K Ajos 1 (PR), K Rivinsalmi 6 np (JK). Pilkkasiipi. V: S Eskonlahti 1 k (JK, EeS), K Ajos 1 (RKu). Telkkä. Koiraiden sulkasatomuuton suurin määrä T Oxö- Pajukari 200 (PAh). H: T Karunginjärvi 120 (PR, TeR). V: T Kuljunkorva 1 k (JK, EeS), K Ajos 2 (RKu ym.). Uivelo. H: K Kattilalahti 17 (JY), Km Elijärvi 26 (EeS). V: T Juhannussaari 1 (PaK, ToL), T Karunginjärvi 2 (ToL). Tukkakoskelo. H: K Ajos 1 ad 29 juv (JK), S Tiironhieta 19 (EeS). V: K Ajos kalasatama 2 (PR, EeS), K Ajos Iso Etukari 2 (RKu). Isokoskelo. A: Km Isohaara 26 (EeS). H: Km Isohaara 180 (EeS), T Karunginjärvi 1400 (TuL). V: K Ajos 1 (RKu), T Kiviranta 1 k (JK, KiL, EeS). Pyy. H: Km Kivalot 6 (EeS). Ilmoitetut määrät kuukausittain: IX 20, X 14 ja XI 26. Riekko. Ilmoitettiin vain neljä havaintoa. H: T Oxö 8 (MKi). Teeri. Ilmoitetut määrät kuukausittain: IX 35, X 77 ja XI 80. H: T Raumonjärvi 60 (MKi). Metso. Ilmoitettiin vain viisi havaintoa 1 2 yksilöstä. Fasaani. Tarhoista luontoon päästettyjä: 6.8.Km Sompujärvi 1 ad 8 juv (RV), Km Kurkisuo 1 np (PKj, JK), Km Liedakkala 1 np (AE, RE), S Luujoki 6 juv (IM, JM), K Torvinen juv (THy, JK) ja k 2 np (SJ). Kaakkuri. V: S Kalliokoski 2 m (VK) ja S Ykskivi 2 kiert.(jy). Kuikka. A: K Pauha 1 juv kiert. (JY). H: 2.9. Km Elijärvi 7 (JK, EeS). V: T Napinmäki 1 (EeS), T Karunginjärvi 1 (PaK, ToL). Pikku-uikku T Kiviranta Kuljunkorva 1k (PaK, ToL ym.) ja mahdollisesti sama T Kirkkopudas (PY ym.). Silkkiuikku. H: T Kaupunginlahti 50 (JM). V: T Kaupunginlahti (EeS) ja (JK, EeS ym.). Härkälintu T Karunginjärvi 1 juv (JrK, PaK, ToL ym.). Merimetso. A: 8.8. T Prännärinniemi 2 m S (HS), T Suensaari 1 m S (PaK, ToL). H: K Tuhka-allas 60 m (PaK, ToL). V: T Talja 1 (KiL), K Ajos 3 (PR). Määrät kuukausittain VIII 314, IX 208, X 26 ja XI 3. Harmaahaikara K Tuhka-allas-Siikalahti 1 2 (JK, PR ym.), Km Elijärvi 1 2 (PR ym.), K Ajos 1 (JK), K Kiikelinlahti 1 (HSa, OSa ym.), ja Km Kallijärvi 1 (MNi). Mehiläishaukka. H: T Raumonjärvi 4 (HHu, VHu). V: K Tuhka-allas 1 juv (JK), T Raumo 2 m (PaK, ToL, TuL). Määrät kuukausittain VIII 24 ja IX 4 sekä kunnittain T 13, Km 8, K 4 ja S 3. Haarahaukka T Raumonjärvi 1 m (ToL). Merikotka. A: S Puutteenperä 1 m juv (HHu, MHu, VHu). H: 4.9. S Onkalonperä 3 m (MNi, MN). V: T Prännärinniemi 1 (EA, MKu), T Räyhä 1 subad (KiL). Määrät kuukausittain VIII 6, IX 26, X 16 ja XI 12 sekä kunnittain T 30, K 12, S 10 ja Km 8. Ruskosuohaukka. H: T Oxö-Alkunkari 7 (JTY). V: 5.9. T Karunginjärvi 1 np (PaK, ToL), syyskuussa asti K Tuhka-allas 1 4 (JK ym.). Sinisuohaukka. Määrät kuukausittain VIII 28, IX 20 ja X 5 sekä kunnittain K 20, Km 16, T 15, S 1 ja Tv 1. V: T Liakka 1 k (EeS), Km Ajojänkä 1 np (MNi). Arosuohaukka. Ennätyksellisen arosuohaukkakesän hieno päätös: 6.8. Km Viitakoski 1 kn (RV) T Könölä 1 ad k (JTY ym.), T Hallaniitty 1 k 2 kv (JK, EeS ym.), K Tuhka-allas 1 juv (JK ym.), 5.9. S Tiironhieta 1 juv (JY). Kanahaukka. Määrät kuukausittain VIII 12, IX 14, X 7 ja XI 10 sekä kunnittain T 17, Km 12, K 8, S 5 ja Tv 1. Varpushaukka. A: K Niittykarinmatala 1 m (PR). H: 4.9. ja 7.9. yhteensä 9. Määrät kuukausittain VIII 75, IX 86, X 23 ja XI 15 sekä kunnittain K 95, Km 49, T 35, S 17 ja Tv 3. Hiirihaukka. Määrät kuukausittain VIII 25, IX 13 ja X 2 sekä kunnittain T 23, Km 8, K 4, S 4 ja Tv 1. V: T Aapajärvi 1 m (EeS), T Oxö 1 kiert. (PAh). Piekana. A: 6.8. T Napinmäki 1 (JTY) ja T Raumonjärvi 1 (HHu, MaS). H: Km Kallinkangas 32 m (HHu). V: Km Ajojänkä 1 (MNi), Km Heikin- Kanahaukka Seppo Kemppainen 6 Sirri vsk. Sirri vsk. 7

5 Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja juntinperä 1 ad (VeK). Yhteismäärä 119. Maakotka. Ilmoitettiin 10 havaintoa 13 yksilöstä. Määrät kuukausittain VIII 6, IX 1, X 4 ja XI 2 sekä kunnittain Km 5, S 5 ja T 3. Sääksi. Havaitut määrät kuukausittain VIII 19 ja IX 7 sekä kunnittain K 9, Km 9, T 4, S 3 ja Tv 1. V: T Oxö 1 kiert. (PAh), Km Hyypiö 1 kiert. (HHu). Tuulihaukka. Määrät kuukausittain VIII 78, IX 26 ja X 1 sekä kunnittain Km 37, K 34, T 18 ja S 16. H: Km Elijärvi 14 (JK, EeS), K Tuhka-allas 10 (EeS). V: T Pajukari 1 m (JTY), T Liakka 1 (PaK, ToL). Ampuhaukka. Määrät kuukausittain VIII 5, IX 13 ja X 5 sekä kunnittain Km 10, T 9, K 3 ja S 1. A: Km Elijärvi 1 (JK, EeS). V: T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL), Km Kallinkangas 1 m (HHu). Nuolihaukka. Huomattavan paljon. Määrät kuukausittain VIII 38 ja IX 11 sekä kunnittain K 21, Km 12, T 9 ja S 7. V: S Asemankylä 1 m (JK, JiK), T Karunki 1 (PaK, ToL). Muuttohaukka ja T Raumonjärvi 1 (HHu, VHu), 1.9. T Karunginjärvi 1 (ToL), 9.9. S Martimoaapa 1 n (VK), T Raumo 1 juv m (ToL), T Karunginjärvi 1 (ToL). Nokikana. Km Elijärven ja K Tuhka-altaan pesimäpaikoilla viimeiset (JK, EeS). H: T Kaupunginlahti 102 (PR). V: T Kaupunginlahti ja ad (PR, TeR ym.). Kurki. Kerääntymiä: Tv Honkajänkä 227 (JK, KO), T Raumonjärvi 203 (ToL), T Lautamaa 230 (JY, KoY), 7.9. T Karungin pellot 351 (PR, TeR), Tv Palonperä 200 (PKj, PR) ja T Karunginjärvi 315 (JM). A: K Kalkkinokka 2 m (JY). H: T Oxö 643 m (PAh). V: Km Ahonpää 1 (MNi), Km Lammaskoski 1 (AKä, KKä ym.). Yhteismäärä noin 1500 m ja 3100 p. Meriharakka. H: 3.8. K Tuhka-allas 38 (JK). V: K Tuhka-allas ja (JK). Pikkutylli. V: 5.8. Km Elijärvi 1 juv (PR), 9.8. K Tuhka-allas 1 (JK). Tylli. H: K Lämpsänkarinpankki 21 (EeS, JY), Km Elijärvi 36 (PR). V: K Lämpsänkarinpankki 1 (JK, MaS), S Röyni 1 (JK). Kapustarinta. A: 9.8. T Kaupunginlahti 2 kiert. (JY). V: T Raumonjärvi 2 (MNi), K Tuhka-allas 1 juv (JK). Tundrakurmitsa. A+H: Km Elijärvi 47 p+m (PKj, JK). V: T Karunginjärvi 4 (PaK, ToL), K Lämpsänkarinpankki 1 juv (JK ym.). Töyhtöhyyppä. A: 3.6. T Raumonjärvi 19 kiert. (JY). H: T Raumonjärvi 30 (EeS), 5.8. T Kaupunginlahti 20 (JTY). V: T Karunginjärvi 1 (PaK, ToL), K Tuhka-allas 1 (JK) ja K Veitsiluoto mahd. sama (KaT, RiT). Isosirri Km Elijärvi 25+4 ad. (PKj, JK), 5.8. Km Elijärvi 8 ad (PR), Km Elijärvi 1 (RKu, JY). Pulmussirri Km Elijärvi 4 (EeS), ja 6.9. K Lämpsänkarinpankki 1 ad (JK), 8.9. K Ajos Puidenpuuttuma 1 ad (JK). Pikkusirri. A: K Lämpsänkarinpankki 3 (JK). H: 1.9. Km Elijärvi 12 (PR). V: Km Elijärvi (PKj) ja (PR). Lapinsirri. A: K Ajoskrunni 1 (JK, JY). H: K Lämpsänkarinpankki 11 (EeS, JY), 8.8. Km Elijärvi 10 (JK, EeS). V: 3.9. K Siikalahti 1 (JK), 7.9. ja 9.9. K Tuhka-allas 1 (JK). Kuovisirri. A: Km Elijärvi 2 ad (EeS). H: Km Elijärvi 10 juv (PR). V. ad: Km Elijärvi 1 ad 4 juv (PR). V: T Turskankrunni 3 juv (JY), ja Km Elijärvi 1 juv (EeS ym.). Suosirri. A: 7.7. S + K saaristo yht. 35 ad (PAh, JY). H: Km Elijärvi 249 (PKj, JK ym.) T Karunginjärvi 37 (ToL). V: T Karunginjärvi 3 (PaK, ToL), K Ajos 1 (JK, RKu). Jänkäsirriäinen. Ainoa havainto: K Lämpsänkari 1 (JY). Suokukko. A: 5.6. T Jakopankki 2 k m (PR). H: K Selkäsarvi 27 k (PR), T Oraskeri 60 (EeS). V: K Tuhka-allas 1 (JK), T Karunginjärvi 1 (ToL). Jänkäkurppa. Vähän. A: 5.9. K Tuhka-allas 1 (JK). V: K Siikalahti 1 (JK), S Eskonlahti 8 Sirri vsk. Sirri vsk. 9 Kurjet Karunkijärvellä Matti Suopajärvi

6 Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja 1 (EeS). Taivaanvuohi. H: 9.8. S Tiironhieta 18 (JY). V: T Reetankrunni 1 (PAh), K Tuhka-allas 1 (JK). Lehtokurppa. V: T Oxö 1 kiert (PAh), T Raumo 1 (PaK, ToL). Punakuiri. H: Km Elijärvi m (PKj, JK) ja (PR). V: Km Elijärvi 1. Pikkukuovi. A: K Selkäsarvi 1 m (PR, TeR). H: 3.8. K Kattilalahti 9 (JY). V: T Karunginjärvi 1 (PaK, ToL), K Siikalahti 1 (JK). Kuovi. A: 5.6. T Jakopankki 3 m (PR). H: T Pirkkiö 90 (PAh), 7.8. T Yli-Liakka 27 (PaK, ToL). V: 2.9. T Oxö 1 m (PAh), 7.9., ja T Tulliliete 1 (JK ym.). Mustaviklo. A: 4.6. T Oxö 4 kiert (ToL, TuL). H: 3.8. K Tuhka-allas 33 (JY), T Tulliliete 18 (ToL). V: T Tullinliete 2 (PaK, ToL) ja Km Elijärvi 1 (RKu, JY), T Kaupunginlahti 2 m (JrK, PaK). Punajalkaviklo. V K Tuhka-allas 1 (JK), K Siikalahti 1 (JK). Lampiviklo K Tuhka-allas 1 (JK). Valkoviklo. A: 6.7. K Ajos 3 (RKu). H: K Tuhka-allas 15 (JY). V: Tornio Oravaisensaari 3 (EeS), K Ajos 1 (JK). Metsäviklo. V: K Tuhkaallas 1 (JK), 6.9. T Tullinliete 1 (ToL, TuL). Liro. A: 4.7. K Tuhka-allas 8 (JY). H: K Tuhka-allas 40 (JK, EeS, JY). V: Km Elijärvi 1 (EeS), K Ajos 1 (EeS). Rantasipi. H: 4.8. Km Liedakkala 5 m (RKu). V: K Tuhka-allas 2 (JK, EeS), T Oravaisensaari 1 (JK, EeS). Karikukko. V: 4.8. S Leipäreet 1 juv (JY), 7.8. K Pauha 2 (JY). Merikihu. V: K Lehtikrunni 2 m (JY), K Ajos 1 juv vaalea (JY). Pikkulokki. H: T Kaupunginlahti 31 juv (JTY). V: 8.8. Km Elijärvi 1 juv (JK, EeS), T Kantojärvi 1 juv (PaK, ToL). Naurulokki. H: T Kaupunginlahti 80 (PR). V: T Riukkajänkän kp 2 (PaK, ToL), K Ajos 1 (RKu). Kalalokki. H: 1.9. T Tullinliete 44 (JTY), K Ajos 38 (PR). V: K Ajos 2 juv (PR), K Ajos 1 ad (PR). Selkälokki. H: 7.8. K Pitkäletto 60 (JY). V: K Ajos 1 juv (JK), T Riukkajänkän kp 1 juv (PaK, ToL). Harmaalokki. H: T Jakopankki 400 (PR), T Riukkajänkän kp 1200 (JK, EeS). V: T Riukkajänkän kp 45 (EeS), K Ajos 1 ad m (EeS). Merilokki. H: T Jakopankki 13 (JY). V: K Ajos 2 (JK), K Ajos 1 ad (PR). Räyskä. H: 9.8. S Tiironhieta 10 (JY), T Karunginjärvi 7 (PaK, ToL). V: 5.9. T Tullinliete 2 (PaK, ToL) ja T Jakopankki 1 ad 2 juv (JY). Kalatiira. H: K Puidenpuuttuma 17 (JK). V: 1.9. Km Elijärvi 3 (PR), 2.9. K Lämpsänkari 3 (JK, PR). Lapintiira. V: T Liinaluoto 3 (JTY), S Möyly 3 (JY). Ruokki K Toukkakrunni 2 kiert (JY) ja S Leipäreet 1 kiert (JY). Riskilä. V: 7.8. K Sarven Pitkäletto 2 ad (JY) ja K Keilakrunni 8 ad (JY), K Keilakrunni 2 ad 1 pm (JY). Kesykyyhky. H: K Torvinen 48 (EeS). Maaseutuhavaintoja: Tv kk 1 (JSi), T Oravaisensaari 6 (PR, TeR). Sepelkyyhky. H: 1.9. ja Km Liedakkala 90 (EH, RKu). V: T Raumonjärvi 15 (PaK, ToL), K Nälli 3 m (JK). Turkinkyyhky T Suensaari 1 (PaK, ToL ym.) Käki. V: K Selkäsarvi 1 juv (EKn, ENi) ja T Hammasjärvi 1 kiert (JY, KoY). Hiiripöllö. A: Tv Paakkola 1 (MaA, KO). Määrät kuukausittain VIII 2, IX 2, X 4 ja XI 5 sekä kunnittain Km 4, T 4, K 2, S 2 ja Tv 1. Varpuspöllö. Määrät kuukausittain VIII 1, IX 2, X 6 ja XI 3 sekä kunnittain Km 6, S 3, T 2 ja K 1. Lapinpöllö. Aino havainto Km Törmä 1 (RV). Sarvipöllö. Ainoa havainto K Nälli 1 (JK). Hiiripöllö Hannu Huttunen Suopöllö. Vähän. H: 4.8. T Raumonjärvi 4 (JTY). V: T Liakka 1 (PaK, ToL), 5.9. S Tiironhieta 1 (JY). Helmipöllö. Rengastettuja PR 36, MaS 32, RaK 5 Tervapääsky. H: K Siikalahti 26 kiert (JK). V: 5.9. K Siikalahti 1 (EeS) ja T Heinijänkä 1 kiert (JrK). Harmaapäätikka Tv Palonperä 1 (LaO), K Satamakangas 1 (KO). Palokärki. A: 7.8. neljällä taholla 6 yks. Määrät kuukausittain VIII 27, IX 17, X 9 ja XI 10 sekä kunnittain K 35, Km 11, S 9, T 5 ja Tv 3. Käpytikka. Runsaasti. H: K Iso Ruonaoja yht. 8 (JK), T Ruottala yht. 9 (EeS). Pikkutikka. A: T Raumo 1 m (TuL). Määrät kuukausittain VIII 4, IX 2, X 3 ja XI 3 sekä kunnittain K 8, T 3 ja S 1. Pohjantikka. A: K Rova 1 n (JK). Määrät kuukausittain VIII 1, IX 5, X 3 ja XI 5 sekä kunnittain K 4, Km 4, T 4 ja S 2. Kiuru. A: K Tuhka-allas 1 (PR). H: K Veturitallinkenttä 4 (JK). V: K Tuhka-allas 1 (JK), S Eskonlahti 1 (JK, EeS). Törmäpääsky. H: T Liakka 16 (JTY). V: 9.9. K Tuhka-allas 5 kiert (JK), K Sauvosaari 4 kiert (TKa). Haarapääsky. H: K Siikalahti 70 (JK). V: T Ruottala 7 (EeS), K Tervaharju 2 (KO). Räystäspääsky. H: Tv rautatieasema 50 JSi). V: K Ajos 2 (JK), K Ajos 1 (TKa, AKa). Metsäkirvinen. A: 8.8. K Kraaseli 4 m (JY). H: 4.9. K Ajos ja K Muhakari 5 (JY). V: K Ajos 1 (JK) ja K Tuhka-allas 1 (PR). Niittykirvinen. H: 4.9. S Järviaapa 80 m (TKa). V: T Napinmäki 1 kiert (JK, EeS), K Tuhka-allas 1 m (TS). Lapinkirvinen. A: T Raumonjärvi 3 m (PaK, ToL). H: K Tuhka-allas 7 (JK). V: T Raumo 1 (ToL), K Ajos 1 (PR). Keltavästäräkki. A: K Ajos 2 m (JY). H: T Raumonjärvi 100 m (PaK, ToL). V: K Tuhka-allas 1 (PaK, ToL), K Ajos 1 juv (PR). Västäräkki. A: 4.8. S ulkomeri 28 m (JY). H: K Maasarvi 150 m (PAh). V: K Tuhkaallas 1 (JK), Rivinsalmi 1 (JY). Tilhi. Paljon. A: 7.8. K Nälli 2 kiert (JK). H: Tv kk 500 (JSi), K Hepola 2000 (TM), K Peurasaari 850 (JK) ja K Kivikko 1700 (TKa), T Juhannussaari 1300 (JK) ja K Koivuharju 1200 (PR). Marraskuun suurin parvi enää 40. Koskikara. A: K Iso-Ruonaoja 1 (JK, EeS). Tavattiin kahdeksassa paikassa. Peukaloinen. V: 7.8. T Porrasjänkkä 6 (PaK, ToL), K Ajos 1 (JK). Rautiainen. A: T Raumonjärvi ja Tuhka-allas 1 (PaK, ToL, PR). H: K Tuhka-allas 23 (JK). V: K Tuhka-allas K (JK) ja (JK). Punarinta. H: Tv kk 10 (JSi), Tv rautatieasema 10 (JSi). V: K Tuhka-allas 1 (JK), K Ajos 1 (RKu), K Ruutti 1 (VeK). Sini- rinta. A: K Tuhk a - allas 1 (PR). H: K Tuhka-allas 17 (JK). V: K Tuhka-allas np (JKo) ja (JK). Leppälintu. V: K Paattio 1 (JPi), K Ajos 1 (JY). Pensastasku. H: K Tu h - ka-allas 14 (JK). V: K Tuhkaallas 1 juv (JK), 4.9. T Raumonjärvi 2 (EeS). Kivitasku. Tuhka-allas 1 T Röyttä 1 V: K juv (JKo) ja (KiL). Mustaras- t a s. H: K N ä l - l i 5 (JK), K Rist i - kangas 5 (TKa). V: K Ajos 1 (LP) ja Km Laurila 1 (JJ). Räkättirastas. Paljon. A: K Torvinen 75 (EeS). H: K Tervaharju 400 m (KO), Tv k k 400 (JSi), K Ruutin- puis- 10 Sirri vsk. Sirri vsk. 11

7 Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja Syksyllä 2010 oli runsaasti lintuja to 600 (JK). V: T Suensaari (JK, EeS), Km Laurila (MNi) ja K Tuhka-allas (JK) 1. Laulurastas. H: K Lämpsänkari 12 (JY). V: K Siikalampi 3 (JK), K Ajos 1 (RKu). Punakylkirastas. H: Tv kk 50 (JSi), K Ajos 40 (EeS). V: T Tullinliete 1 (ToL), K Tuhka-allas 1 (PaK, ToL). Kulorastas. A: 5.9. T Oxö 1 kiert (PAh). H: S Ykskuusi 8 (JK), K Ajos 15 (JK). V: K Ajos 1 (JK), Km Liedakkala 1 (RKu). Ruokokerttunen. V: K Tuhka-allas (JK) ja (EKn, PR). Mustapääkerttu. A: K Nälli 1 n (JK). V: T Suensaari 2 k (PaK, ToL), K Kivikko 1 n (JuH). Yhteismäärä 10. Lehtokerttu. V: K Nälli 3 (JK), K Nälli 1 (JK). Hernekerttu. V: K Nälli 1 (JK), S Tiironhieta 2 (PR). Pensaskerttu. V: 4.8. K Nälli 1 (JK). Sirittäjä. V: 3.8. K Nälli 1 (JK), K Nälli 1 (JK). Tiltaltti. V: K Rytikari 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK). Pajulintu. V: K Nälli 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK). Hippiäinen. A: T Munaluoto 1 (EKn) ja S Tiurasenkrunni 2 (JY). H: K Siikalampi 36 kiert (JK). Harmaasieppo. V: K Ajos 2 (JK, PR), S Karsikko 1 (JK). Kirjosieppo T Ruottala 1 n (EeS), K Ajos 1 np (JK). Pyrstötiainen. Voimakas vaellus. A: Kemi m (JK, PR). H: K Tuhka-allas 47 NW (JK), Km Paakkola 30 (IR), K Nälli 30 NW (JK), K Takajärvi 22 (JiK). V: K Nälli 3 kiert (JK), K Haukkari 3 (JK). Määrät kuukausittain: X 611, XI 62 ja XII 65. Yhteismäärä 738 on uusi ennätys. Hömötiainen. H: K Rova 8 (EeS), Km Ylä-Penikka 8 (JK, JiK). Lapintiainen. Ainoa havainto T Napinmäki 1 (JK). Töyhtötiainen. Määrät K 7, S 3 ja Km 2. H: S Karsikko 3 (JK). Kuusitiainen. Määrät kuukausittain: IX 15, X 16 ja XI 24. H S Ykskuusi 4 (JK). Sinitiainen. H: K Tuhka-allas 15 (JK). Talitiainen. H: Tv kk 46 yks./3,5 km (JSi). Puukiipijä. Määrät kuukausittain: IX 8, X 27 ja XI 21. H: K Ajos yht. 6 (JK). Isolepinkäinen. A: 9.9. S Järviaapa 1 (VK), Km Elijärvi 1 (PR). Määrät kuukausittain: IX 14, X 8 ja XI 6. Närhi. H: S Tiironhieta 8 E (JK, PR), T Raumonjärvi 8 W (EeS) ja K Junko 9 SW (EeS). Kuukkeli. Ainoa havainto Km Viitakoski 1 (YL). Harakka. H: Km Lautiosaari 17 (EeS). Pähkinähakki. Määrät kuukausittain VIII 68, IX 28, X 18 ja XI 11 sekä kunnittain K 54, T 45, Tv 15 ja Km 11. H: 3.8. T Kirkonmäki 5 (JY), Tv asema 5 (JSi), T Suensaari 5 (JTY). Naakka. H: T Liakka 39 (PKj, PR), T Riukkajänkän kp 33 (PR), T Oxö 70 (MKi). Tornion ulkopuoliset havainnot: Tv hautausmaa 1 (JSi), 2.9. Tv Kolmostenperä 2 m (VI), K Sauvosaari 2 (PKj). Mustavaris. Ainoa havainto Tv Loue 2 (JrK, JkK, MNi ym.). Varis. H: K Siikalahti 74 (JK), T Liakka 116 (JK, EeS). Korppi. H: 7.9. Km Elijärvi 17 (PKj), K Tuhka-allas 12 (EeS). Kottarainen. A: T Raumonjärvi 6 (PaK, ToL). H: T Kaupunginlahti 200 (PaK, ToL), T Tullinliete 60 (JK), T Pudas 80 (MaS). V: T Karunginjärvi 3 (ToL) ja T Suensaari 2 (PaK, ToL). Varpunen. H: K Mäntylä 22 (PR), Tv kk 20 (JSi). Pikkuvarpunen. H: K Mansikkanokka 55 (JY), K Kivikko ennätysmäiset 180 (TKa), K Mäntylä 51 (PR, TeR). Suurimmat määrät Kemin ulkopuolelta: T Kiviranta 27 (MKi), Km Jokisuu 10 (JK, PR), Tv kk 10 (JSi). Peippo. A: 8.8. K Tuhka-allas 25 (JY). H: Tv kk yht. 500 (JSi), K Paavonkari 250 (PR). V: K Ristikangas 1 k (TKa, JK), K Ajos 1 k (JK). Järripeippo. A: 1.8. T Sattajärvi 15 (PaK, ToL). H: K Sauvosaari 250 (PKj), S Ykskuusi 300 (PR). V: T Kaakamo 1 (PeS), K Nälli 1 (JK). Viherpeippo. A: 1.8. K Paavonkari 50 (JY). H: 7.8. K Paavonkari 170 (PR), K Sauvosaari 150 (JY), K Paavonkari 88 (JK). Tikli K Tuhka-allas 2 (JK). Vihervarpunen. A: K Nälli 70 (JK). H: K Nälli 750 m/10 min (JK), K Rivinnokka 1200 kiert (JK). V: K Kalkkinokka 1 (JY), K Syväkangas 17 (PKj). Hemppo. Tavattiin 11 paikassa yhteensä 64 yksilöä. Suurimmat määrät: K Tuhka-allas 9 (JK), K Ajos satama 11 (JK, PR) ja K Peurasaari 10 (JK), T Tullinliete 22 (PaK, ToL) ja K Veturitallinkenttä 5 (JK). Vuorihemppo. Vain K Tuhka-altaalla 2 5 (JK, MNi, KSa). Urpiainen. A: 9.8. S Tiironhieta 15 m (JY). H: K Ajos 150 (RKu), K Makeanvedenallas 190 (JK), K Kuivanuoro rantalepissä 1200 (RV). Tundraurpiainen. Yhteensä 5 havaintoa 7 yksilöstä. A: S Ykskuusi 2 (JK, EeS). Kirjosiipikäpylintu. Yhteensä 11 havaintoa 27 yksilöstä. A: 1.9. S Kivalot 1 kn (RKu). H: Km Lammaskoski 5 S (EH), T Raumonjärvi 5 (ToL), K Saukkojänkä 5 (PKj). Pikkukäpylintu. Metsissä paljon. H: K Haukkari 33 NW (JY), T Raumonjärvi 30 (EeS), K Ajos 30 (JK). Isokäpylintu. Määrät kuukausittain: VIII 3, IX 0, X 3 ja XI 11. H: Km Pykälä 4 (EeS). Punavarpunen. V: 2.8. K Rivinnokka 1 np (JY). Taviokuurna. A: K Ajos 3 m + 4 m (JK). H: T Koivurova 14 (JrK). Punatulkku. H: Tv kk 30/3,5 km (JSi), K Tuhkaallas 19 (JK). Lapinsirkku. A: K Lämpsänkarinpankki 1 kiert (JK). H: K Sarven Pitkäletto 7 (JY). V: S Ykskuusi 3 (PR), K Tuhka-allas 1 juv (JK, MNi, KSa). Pulmunen. A: T Raumo 2 m (ToL). H: Km Elijärvi 210 (PR), T Napinmäki yht. 278 m (JK, EeS). V: K Ajos 5 (JY), K Ajos 2 (PR). Keltasirkku. H: K Nälli 68 ruokinnalla (JK). Pohjansirkku. A: 1.8. K Tuhkaallas 3 (JK). H: K Lämpsänkari 9 (JK). V: K Tuhka-allas 1 (JK), K Siikalampi 2 (JK) ja K Ajos 1 (RKu). Pajusirkku. H: K Tuhka-allas 50 (JY). V: K Ajos 1 (JK, EeS), ja K Tuhka-allas 1 (JK). ) ) ) ; ). 1 ' " " # 270 $ ##.): $ #$! 12 Sirri vsk. Sirri vsk. 13

8 Pitkä talvi verotti lintukantoja Pitkä talvi verotti lintukantoja Tuomo Karplund Talvi tuli Länsi-Pohjaan jo lokakuun puolivälin jälkeen. Sää kylmeni nopeasti, loskakausi oli epätavallisen lyhyt. Lunta satoi reilusti kuun viimeisellä viikolla ja kaikkien ihmetykseksi se pysyi maassa. Pakkastalvi alkoi kerralla ja pakkasia saatiinkin sitten kokea koko talvi. Merkittävintä syystalven lämpöoloissa oli marraskuun puolivälissä alkanut harvinaisen kylmä sääjakso. Kuukauden lopulla saavutettiin muutamilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessakin paikallisia marraskuun pakkasennätyksiä. Vuoden loppu oli hyvin kylmä. Lentoaseman mittauspisteen mukaan kylmempi vuoden loppu on ollut viimeksi 1978 ja Marraskuussa ei lunta kertynyt Kemi- Tornion alueella kovinkaan paljoa ja joulunakin lumen määrä oli vain tavanomaiset parikymmentä senttiä. Tammikuu oli lämpötiloiltaan pitkäaikaisen keskiarvon mukainen. Lunta kertyi tammikuussa hieman keskimääräistä vähemmän, kun samaan aikaan koettiin eteläisessä Suomessa koviakin lumimyräköitä. Lunta oli kuun lopussa yli puoli metriä kaikkialla muualla Suomessa paitsi Oulun-Tornion välisellä rannikkokaistaleella. Helmikuu oli jälleen verrattain kylmä. Kemi-Tornion alueella oltiin viitisen asteetta keskiarvon kylmemmällä puolella. Varsinkin kuun loppupuoli oli tavanomaista kylmempi, käytiin jo miinus kolmessakymmenessä. Viimeksi Länsi-Pohjassa koettiin yhtä kylmä helmikuu vuonna Luntakin satoi helmikuussa reippaasti jonka seurauksena maaliskuun lumimaksimi ylitti jo alueellamme keskimääräisen 70 cm. Lumi oli kevyttä pakkaslunta pohjaan saakka, kunnon hankikeleistä jäätiin taasen paitsi. Vaikka talvi oli kylmä, niin yhtenäiseltä todella kovien pakkasten jaksolta vältyttiin. Pitkä ankara talvi kuitenkin sai aikaan sen, että helmikuussa lintuja oli liikkeellä todella niukasti, mikä näkyy mm. ruokintapaikkalaskentojen ja reittilaskentojen tuloksissa. Talven aikaisuudesta johtuen kaikkosivat vesilinnut ja lokit alueeltamme lähes kokonaan jo marraskuun alkupuolella. Sinisorsia ja isokoskeloita talvehti vain muutama, erikoista oli muutaman tukkasotkan ilmestyminen muuten autiona pysyneeseen Veitsiluodon sulaan helmikuun lopussa. Haukoista varpushaukka oli selvästi kanahaukkaa näkyvämpi laji. Pöllölajeja havaittiin myyrätilanteesta johtuen kattavasti, erikoisuutena pohjoisen vaeltelijat hiirija tunturipöllö sekä helmikuussa Kemin Rovalta kuolleena löytynyt sarvipöllö. Varpuspöllöjä havaittiin selvästi edellistalvia vähemmän, lapinpöllöjä ei yhtään. Metsäkanalintukannat eivät vielä näyttäytyneet meillä yhtä vahvistuneina kuin sisämaassa. Joka tapauksessa riekon ja pyyn havaintomäärät antavat jo viitteitä paremmasta. Teerestä havaintoja sen sijaan kertyi yllättävän vähän, esim. kevätlaskennan tulos pienin 15 vuoteen. Kuusen siemeniä syövillä käpytikalla, kuusitiaisella sekä käpylinnuilla koettiin suhteellisen runsas esiintyminen. Sen sijaan marjalinnut olivat vähissä ravintotilanteesta johtuen. Muista vaelluslinnuista ansaitsevat maininnan pyrstötiainen ja tundraurpiainen, joista molemmista tehtiin mukavasti havantoja sekä pohjoinen lapintiainen, joka tavattiin muutaman kerran. Normaalia vähälukuisempina esiintyivät puolestaan pohjantikka ja koskikara. Alkutalven ankaruudesta johtuen ei hyönteissyöjiä tavattu alueellamme juuri ollenkaan ja pitkä pakkastalvi verotti pienikokoisia hippiäisiä ja puukiipijöitä rankasti. Erikoisin havainto oli kuitenkin Tornion Röyttän tehdashallista tavoitettu västäräkki helmikuun alussa. Kaikkiaan havaittiin Xenuksen toimialueella talven aikana 63 lintulajia. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: T Kiviranta 3 (Kari Putkonen). Sinisorsa: Jo tutusti koko talven K Pajusaari: k 4n (JK), edelleen (JK) ja vielä (JK). Tukkasotka: K Rivinsalmi 1k 2n, sekä vielä n (JK, TM, EeS ja kumpp.). Isokoskelo: T Kuljunkorva 1 (KiL), T Kiviranta 1k (JK, EeS), T Kukkolankoski 1k N (PaK, ToL) lähtien kevätmuuttoa. Merikotka T Oraskeri 1 kiert (PAh), T Riukkajänkkä 1 (PaK, KiL ja kumpp.). Kanahaukka: 32 havaintoa, hieman laskua edellisvuosiin. Havainnot kunnittain: K: 14, T: 12, Km: 3, S: 3, Tv: 3. Yli puolet havainnoista joulukuulta. Varpushaukka: Näyttäytyy tiheään taajama-alueilla ankarina talvina. Peräti 41 havaintoa, joista 29 Kemistä, 10 Torniosta ja 2 Keminmaasta. Ajallisesti havainnot tasaisesti talvikuukausilta. Maakotka: S Valajanaapa 1 +4kv (OPK, Lea Maalismaa), 8.1. Tv Vitsakoski 1 juv kiert (MNi), K Nälli 1 juv S (JK), S Latva-aapa 1 juv N, 1 ad (HHu, VHu), Km Lammaskoski 1 E (EeS), S Pikku Loljunmaa 1 ad (HHu, VHu). Pyy: Suurimmat yksilömäärät kertovat kannan vahvistumisesta alueellamme: K Pertajärvi 9 ja (JK), Km Kivalot 3 (EeS), K Perta-aapa (PR,JK), 9.1. Km Elijärvi altaat 5 (JK), Km Ryömykumpu 3 (JK,PR), S Tainijoki 3 (EeS). Riekko: Kanta vahvistumassa: 20 havaintoa, joista suurimmat yksilömäärät: S Rakkamaa 3p (TM), T Pirkkiö 3 p (PAh), S Runkaus Ahmasuo 18 (Jouko Pylväs), T Pirkkiö 6 (PAh). Teeri: Suurempia, yli 30 yksilön parvia havaittiin toimialueemme kaikissa kunnissa: T Raumonjärvi 60 (MK), K Putkensuu 30 (JiK), T Kourilehto 29 (JK, EeS), T Rikiö 39 (KiL, ToL), K Pertajärvi 25 (PR), Tv Mattinen 33k (Jyrki Törmänen), 7.1. T Arpela 26 (JK, EeS), S Pömiö 29 (TM), T Kuusiluoto 30 (MKu), 5.2. S Hangassalmi 30 (EeS), Tv Vähäjoki 24 (EeS), 4.3. T Raumonjärvi 42 (PaK, ToL). Metso: Havaittiin vain lajispesialistien toimesta: S Pömiö 1k (TM), S Torviaapa 1n (TM), Tv Mattinen 1k (JTö), S Karhunpesämaa 1n (TM), T Kalkkimaa 1n (EeS). Fasaani: Koko talven K Karihaara- Torvinen max 11 (RHo ja kumpp), sekä Km Lautiosaari 2 (MLa, LA), Km Lautiosaari 4 (MSe), T Laivaniemi 1 (Hannu Kantola, Juuso Kantola), 1.2. K Marttala 1n (Merja Ruuskanen), 1.2. T Laivaniemi 1k (PaK). Harmaalokki: Viimeinen havaittu viivyttelijä: ad S (EeS). Kesykyyhky: 12 havaintoa yli 10 yksilön parvista. Suurimmat: K Mäntylä 40(PR), K Sauvosaari 34 (PR), K Pajusaari 50p (JK), 2.2. K Sauvosaari 47 (PKj). Huuhkaja: T Ristimaa 2Ä (PaK, ToL), T Karhakkamaa 1Ä (EeS), 3.2. Km Hyypiönmaa 1 (JiK), T Kalkkimaa 1Ä, T Karhakkamaa 1Ä, T Harjumaa 1Ä, T Isonahonjänkkä 1Ä (EeS), S Ala-Penikka 1k Ä + 1n Ä (JY), T Raumonjärvi 1 Ä (PaK, ToL). Tunturipöllö: T Röyttä 1k ad (Juhani Jääskeläinen & kumpp.), T Kuusiluodonselkä 1 (PAh) ja T Röyttä 1, ilm. sama lintu (SVa). Hiiripöllö: Pitkästä aikaa mukavasti havaintoja eri puolilta toimialuetta: Tv Loue 1 (PR, KO), S Pömiö 1 (KO), 9.1. K Kiimamaa 2 (TL, TM), 9.1. Tv Murtola 1 (MKe), Km Kiimamaa 1 (EeS), S Pirujärvi 1 (JK), Km Saavanpalo 1 (MNi, MaN), Tv Paakkola 1 (MaS), Km Illinojanniityt 1 (MaS), Tv Makkara-aapa 1 (JK, EeS). Varpuspöllö: Vain kolmannes edellistalven havaintomäärästä, eli 16. Puolet havainnoista Torniosta. Sarvipöllö: K Rova 1 kuollut (Arja Karplund, TKa). Helmipöllö: Alueellamme todella runsaslukuisena, 84 havaintoa, joista yli 50 joulutammikuulta. Paikoin puputtelijoita tiheässä: T Riukka- jänkkä 5Ä, T Isoahonjänkkä 3Ä (EeS). Lisäksi 8 havaintoa kahdesta yksilöstä kerrallaan. Harmaapäätikka: T Nosanmaa 1 ja (OY, Milja Ahava), , Km Akkunusjoki 2 (Raimo Sarajärvi), 7.1. T Isopalo 1 ja T Nosa 1 (JK, EeS), T Riukkajärvi 1 (PaK, ToL), T Hiirimaa 1Ä (KiL), 6.2. T Nosanmaa 1 (EeS), Tv Haapajärvi 1 (JK, EeS). Palokärki: 27 talvihavaintoa, eli tavanomainen määrä K Takajärvi 2ä (JK). Käpytikka: Selvästi edellisvuosia runsaampi esiintyminen erityisesti Kemi-Keminmaa -alueella: K Ajos, as. alue y 4 (JK), K Korostennokka y 7 (JK), välil- Merikotka Olli-Pekka Karlin 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Pitkä talvi verotti lintukantoja Pitkä talvi verotti lintukantoja Harmaapäätikka Seppo Kemppainen lä K Nälli-S Torviaapa y 13 (JK), K Ajos as. alue Korostennokka y 11 (JK), T Hiirimaa 5 (KiL), 6.2. T Nosanmaa 4 (EeS, O Y, Milja Ahava), K Selkäsaari y 7 /3km ( J Y ), Km Vähäjärvenkangas 4 (EeS), Tv Vähäjoki 5 (EeS), Km Länsikoski 4 (PR, JK), Loput havainnot 1-3 linnusta kerrallaan. Pikkutikka: K Korostennokka 1 k kiert (JK), Km Kallinkangas 1 (MNi), T Palosaari 1 (JTY), 2.1. T Karsilonmaa 1 (JrK), K Siikakangas 1 (Pirjo Pietikäinen). Pohjantikka: Lähes kadoksissa: T Juneksenrova 1n (KiL,TuL), Km Kivalot 1n (EeS), S Matala 1k (MMa). Västäräkki: 3.2. T Röyttä, Junkkalanniemi 1p tehdashallissa (KiL, rakennustyömiehet) Tilhi: Suurimmat parvet vasta tammikuun lopulla: K Koivuharju 26 (EeS), K Tervaharju 18 (TKa), T Kiviranta 30 (MKi), T Palosaari 26p (KiL), K Karjalahti 21 (PKj), K Syväkangas 64 (JK), Koskikara: T Raumonjärvi Kelttu 1-4 (KiL, JK j a kumpp.), Km Iso- (TM,TL). haara 1 (PR), Km Elijärvi altaat 1 (JK), K m Ruottala (JK, EeS), K Paavonkari 1 Punarin- ta: K Ruut- ti 1 (VeK). Mustarastas: Km Laurila 1p (JJ), K Ajos as. aloe 1 (LPa), K Ajos kalasatama 1k (Tarja Partanen). Räkättirastas: T Raumonjärvi Kelttu 1 (KiL, JK, EeS ja kumpp.), 9.1. Km Elijärvi altaat 1 (JK), K Kulmankylä 1 (JK), T Kiviranta 1 (Pirkko Siukonen). Hippiäinen: Suurimmat kerrallaan havaitut määrät: Simo Iso Kivijärvi 3 (JK), K Rova 3 kiert (JK), T Laivakangas 4 (KiL, ToL), Km Jokisuu y 5 (PR, JK). Havainnot ajallisesti kertovat ankarasta talvesta: XII:16, I:3, II:1. Pyrstötiainen: K Takajärvi 22p (JiK), S Hangassalmi 4 (EeS), K Pertajärvi 7 (JK), Km Pörhölä 6 (PR), K Korostennokka 8 kiert (JK), K Korostennokka 3 kiert (RK), Km Putkensuu 9 (JiK), K Nälli 3 kiert (JK), K Haukkari 3 kiert (JK), 1.1. Km Liedakkala 6 (RK), Km Ketolanperä 2 (EeS), K Kiikeli 2 kiert (JK). Hömötiainen: Km Kivalot 6 (EeS), K Rova ruok.p. 16 (PKj), 1.1. T Lautamaa 8 (EeS), 7.1. T Nosa 5 (JK, EeS), 8.1.Tv Runkaus 5 (EeS), 9.1. S Viantie 5 (EeS), Km Kivalot 10 (EeS), S Asemakylä 5 (Vesa Kekäläinen), Tv Kätkävaara 12 (Kati Kumpulainen), T Vojakkala 7 (ArK). Lapintiainen: Km Yli-Penikka 1 (JK,PR), Km Hyypiönmaa 1 (EeS). Töyhtötiainen: Edellistalvia harvinaisempana: K Tervaharju 1 (JiK), 8.1. Tv Venekumottu 1 (EeS), S Ruumiskarinnokka 2 (JK), Tv Kolopetäjä 1 (EeS), Simo Asemakylä 4 (TJo). Kuusitiainen: Runsaslukuisena: K Rova ruokintap. 3 (PKj), Km Perta-aapa y 5 laskentareitillä (PR, JK), K Nälli y 7 laskentareitillä (JK), Km Kallinkangas 4 (MHi), Km Hyypiönmaa 3 (EeS). Lisäksi yli 50 havaintoa 1-2 linnusta, näistä 40 Kemi-Keminmaa-alueelta. Sinitiainen: Havainnot ja yksilömäärät edelleen nousussa K Kiikeli 10 (JK), K Hepola 12 (PR, JK), K Ajos as. alue 14 (JK), K Ajos 9 kiert (RKu), K Nälli 8 (JK), Km Kallinkangas 8 (Marja- Leena Hituri), 5.2. T Raumo 16 (PaK, ToL), K Ritikka 59 kiert (JK), Tv Kolopetäjä 8 (JK,EeS). Talitiainen: Havainnot yli 20 linnusta: K Kiikeli 40 (JK), K Tervaharju 49 kiert (JK), K Tervaharju 25 (Mailis Tyystälä), S Asemakylä 20 (Toivo Jokela), T Raumo 30p (ToL), 6.2. K Kalkkinokka 20 (JY), Tv Palonperä 26 (EeS). Puukiipijä: K Perta-aapa y 4 laskentareitillä (JK, PR). Kaikkiaan vain 15 havaintoa. Isolepinkäinen: K Pajusaari 1 (PR), K Räiskönpankki 1 (EeS), 1.1. T Raumonjärvi Kelttu 1 (MNi, MaN), T Puuluoto 1 (JrK, PaK, ToL), T Koivuluoto 1 (MKu), T Sassi 1 (PAh), T Koivuluoto 1 kiert (PAh), K Selkäsaari 1 kiert (JK), 5.2. T Laivaniemi 1 kiert (PaK,ToL), 8.2. T Puuluoto 1 (ToL), T Oraskeri 1 (PAh). Närhi: Suurimmat määrät: 1.1. T Oxö 4 (PAh, EA), S Karisuvanto 4 (Reijo Turska), T Pirkkiö 5 (EA), 6.2. T Nosanmaa 4 (EeS), Km Kallinkangas 4 (MNi). Kuukkeli: T Virkakumpu 2 (EeS), 7.1. T Isopalo 1 (JK), Tv Haapajärvi 2 (EeS), T Virkakumpu 1 (EeS). Harakka: Havainnot yli 20 linnusta kerrallaan: Tv Liimatta 25 (KO, PR), 3.1. T Raumo 21 (KiL), Km Liedakkala 25 (EKa), K Haukkari 26 (Kari Timonen), 7.2. T Kourilehto 69 (ToL), Km Kallinkangas 36 (MHi), Tv Liimatta 92 (JK, PR). Pähkinähakki: 1.1. T Yliraumo 2 (ToL,TuL), Km Erkkiläntie 3 (EeS), 1.2. Km Lammaskoski 2 (AKä), T Oxö max. 4 (PAh, EA). Lisäksi 10 havaitoa yksittäisistä linnuista. Naakka: T Raumo 3 (KL) ja T Kiviranta 15 ENE (JK, EeS), T Riukkajänkkä 48p (JK, EeS), p (EeS) ja vielä p (JK,EeS), T Liakka 4p (PR, KO), 8.2. alkaen T Suensaari 4p (OY). Varis: Suurimmat ilmoitetut parvet: T Riukkajänkkä 80 (PR) ja (JK, EeS), K Sauvosaari 39 (TL) ja (MNi), Tv Hautausmaa 55 (JSi). Korppi: Suurimmat parvet: T Riukkajänkkä 42 (PR), (TuL), (JK), 7.1. T Nosa 9 (JK, EeS), Km Kivalot 20 (EeS,JK). Varpunen: Suurimpina parvina ilmoitettiin: K Mäntylä 23 (PR), Tv Liimatta 45 (PR, KO), K Ritikka 33 ja (JK), K Sauvosaari 30, K Peurasaari 22 (PR), 1.1. T Ruottala 50 (EeS), K Ristikangas 60 (TKa, Arja Karplund), K Ruutti 20 (THe), Km Liedakkala 50 (E Ka), T Karunki 20 (SRi). Pikkuvarpunen: Suurimmat ilmoitetut parvet: T Raumo 12 (KiL), K Mäntylä 19 ja (PR), Tv Liimatta 60 ja Tv Palonperä 12 (KO, PR), K Peurasaari 14 (PR) 1.1. T Raumo 14 (ToL, TuL), 5.1. K Ritikka 16 (JK), T Raumo 32 (TuL), Km Liedakkala 50 (Edwin Karhula), Tv Koivu 25 (Erkki Löf), K Peurasaari 11 ( Tauno Kovanen), T Raumo 12 (PaK, ToL), 8.2. K Ritikka 16 (JK), K Hepola (JK, PR). Peippo: K Ajos as. alue 2k (JK,RKu, kumpp), Km Kallinkangas 2k (MNi, MaN), 6.1. Km Lassila 1k (HHu), K Haukkari 1k kiert (JK), K Haukkari 1n (JK). Järripeippo: K Syväkangas 1 (JK), 6.2. K Haukkari 1 (JK). Viherpeippo: Yli 50 yksilön parvia havaittiin vähemmän kuin edellisenä talvena: K Peurasaari 60 (PR), K Haukkari 86 ja (JK), K Ruutinranta 90 ja K Torvinen 54 (JK), K Peurasaari 63 (JK), 2.2. K Asemanpuisto 60 (KO). Vihervarpunen: K Nälli 3 kiert (JK), K Syväkangas 1kn (PKj), 6.2. K Nälli 2 kiert (JK), 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17

10 Pitkä talvi verotti lintukantoja K Nälli 1 (JK). Urpiainen: Suurimmat parvet: K Pajusaari 1200 (PR), K Kiikeli 150 ja (JK), K Rytikari 60p+40 (JK), K Pajusaari 200 E (JK), K Haukkari 100 (JK), K Pajusaari y 1000 (JK), K Kittilänjärvi 64 kiert (JK). Tundraurpiainen: T Raumo 2 (KiL), K Vähä-Ruonaoja 2 kiert (JK), 5.2. T Petäjämaa 3 (PaK, ToL). Lisäksi 21 havaintoa yksittäisistä linnuista. Havainnot ajallisesti: XII:6,I:10, II:2. Loxia sp: Suurimmat parvet: K Kettufarminkangas-Km Vähä Hyypiönmaa y 30 (JiK), K Ristikangas 6 W (TKa), K Vähäruonaoja 31 (JK), K Ajos as. alue 30 (JK), K Tervaharju Km Juokua y 30 (JiK), Km Helkkusenvaara 25 (JiK). Kirjosiipikäpylintu: T Suensaari 1ä (PaK, ToL), Km Keminmaa 2 (ToL), K Kittilänjärvi 2 (PKj), 1.2. T Porrasjänkkä 1k (PaK, ToL), Tv Reutuaapa 2k1n (EeS), 1.3. S Asemankylä 2 (Alpo Tuikkala). Pikkukäpylintu: Runsas esiintyminen. Suurimmat parvet ja kertymät: T Virkakumpu 21 (EeS), K Perta-aapa y 95 laskentareitillä (JK,PR), T Palosaari y 95 (JY), K Rova 36 (TKa), 1.1. T Yliraumo y 72 laskentareitillä, 2.1. S Myllylänaho 16 (EeS), 8.1. Tv Loue 20 (EeS), 9.1. S Torviaapa 24 (EeS), S Karsikko 23 (JK), K Holstinharju y 90 (JK). Isokäpylintu: K Junko p (JK), Km Pörhölä 2k1n (EeS), Km Härkönen 4k 1n (EeS), 9.1. S Viantie 3 (EeS), Km Elijärvi altaat 2 (JK), K Kuivanuoro 2 (JK), Km Juokuanvaara 3 (EeS). Taviokuurna: Suurimmat parvet: T Raumo 11 (JK), Tv Palonperä 6 (PR, KO), km Kallinkangas 5 (JKo), T Kiviranta 10 (Kari Risanen). Lisäksi 14 havaintoa 1 5 yksilöstä kerrallaan. Punatulkku: Yli 10 yksilön parvet: K Kittilänjärvi 12 (JK), Km Liedakkala 13 (RKu), Km Viitakoski 10 (EeS), 1.1. T Lautamaa 16 (EeS), 9.1. S Vieantie 10 (EeS), S Torviaapa 18 (RKu), S Karisuvanto 15 (Tapani Ylimartimo), S Asemakylä 15 (Toivo Jokela). Keltasirkku: Suurimmat parvet vakiopaikoilla: T Riukkajänkkä (PR), Tv Liimatta (KO, PR), K Nälli ja (JK), T Oxö 73 (PAh), Km Kallinkangas 47 (MNi). Tunturipöllö Pekka Aho Talvilintulaskennat Talvilintuja on laskettu toimialueemme reiteillä vuodesta 1957 alkaen. Kolmiajankohtainen laskenta syys-, talvi- ja kevätkierroksineen otettiin käyttöön vuonna Enimmillään laskettuja reittejä on ollut 28, vähimmillään 8. Aktiivisimmin on vakioreitit kierretty marraskuun alun syyslaskennassa ja joulukuun lopun talvilaskennassa luvun alun uhkaava laskettujen reittien lukumäärän lasku on viime vuosina taittunut, ja uusia reittejä on ilahduttavasti perustettu. Reittien yhteenlaskettu pituus on vuoden 2001 pohjalukemasta 295 km noussut jo viime talviseen 421 km:iin. Edelleenkin talvilintulaskennat lepäävät liiaiksi muutamien veteraanien harteilla, joten uusia laskijoita kaivattaisi mukaan. Talven reittilaskentoihin osallistuttiin kaikkiaan 18 reitillä syyslaskennassa, 13 reitillä talvilaskennassa sekä 15 reitillä kevätlaskennassa. Taulukosta 1 ilmenee reiteillä tavatut eri lajien yksilömäärät sekä tiheydet kierrettyjen reittien yhteenlaskettuun matkaan suhteutettuna. Huomionarvoista Xenuksen toimialueen talven laskentatuloksissa on: Varpushaukan runsas esiintyminen syyslaskennassa, pyyn ennätysmäärä kevätlaskennassa, teeren ennätyspieni havaintomäärä sitten vuoden 1976, metson nollatulos kolmannen kerran laskentojen historiassa, käpytikan ja kuusitiaisen laskentatulosten sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon kautta aikojen, sinitiaisen uusi yhteisennätys sekä talitiaisen toisiksi paras syyslaskentatulos kautta aikojen. Varpuselle saatiin paras laskentatulos sitten vuoden 1997, pikkuvarpusen kannan vahvistuminen on puolestaan ollut huimaa: 383 havaittua yksilöä, kun ennen vuotta 2000 määrät olivat vielä alle kymmenissä! Käpylintuja alueellamme laskettiin toiseksi eniten laskentojen historiassa, erikoisuutena vielä isokäpylinnun ennätysmäärä kevätlaskennassa. Ruokintapaikkalaskennat Ruokintapaikkalaskennoilla kerätään tietoa talvilintujen vierailuista tutuksi käyneillä ruokintapaikoilla. Xenuksen toimialueel- 18 Sirri vsk. Sirri vsk. 19

11 Talvilintulaskentoja Talvilintukilpailu Laji Syys/yks Yks/10 km Talvi/yks. Yks/10 km Kevät yks. Yks/10 km la laskentoihin osallistui talvella harrastajaa, joilta tiedot on lähetetty Helsingin yliopiston eläinmuseolle. Viime talven laskennoista ilmeni mm. varpushaukkojen tiheät vierailut ruokintapisteissä: esim. Kemin Hepolassa haukka haki ruokinnalta peräkkäisinä päivinä neljä kesykyyhkyä (TL). Ankarina talvikuukausina ruokintapaikat houkuttelevat myös nisäkkäitä. Oravien ohella myös jänikset ja kärpät ovat yleisiä ruokavieraita, kuten myös metsäkauris, joita Kemin Nällissä vieraili talvella parhaimmillaan 7 yksilöä (JK). Ruokintapaikoilla leviävät myös monet bakteerin tai alkueläinloisen levittämät taudit. Esimerkiksi salmonella, trikomonoosi sekä erilaiset ruuansulatuksen tulehdukset yleistyvät lämpiminä jatkuvien syksyjen seurauksen. Niinpä ruokintapaikkojen puhtaudesta tulisikin huolehtia erityisen huolella, mikäli ruokinta aloitetaan jo ennen pakkaskautta. Talvilintulaskenta- ja iintapaikkalaskentatulokset voi ja on suositeltavaa lähettää verkkolomakkeella, joita saa osoitteesta: Postitettavia lomakkeita ja ohjeita saa osoitteesta: Eläinmuseo, PL 17, Helsingin yliopisto. Talvilintukilpailu ja Pihabongaus Osallistuminen jokavuotiseen joulu-tammikuun talvilintukilpailuun oli viime talvena laimeata. Havaittujen lintulajien määrä kuitenkin oli ankaraan talveen nähden kunnioitettava. Talven pakkas-, jää- ja lumiolosuhteista johtuen yli 30:een lajiin yltäminen oli kuluneena talvena haastavampaa kuin aikoihin. Valtakunnallisina pihabongauspäivinä 29. ja saatiin tietoa lähinnä yleisten ruokinnoilla viihtyvien lajien määristä. Esimer- Jouko Kärkkäinen 51 Eero Salo-oja 48 Pentti Rauhala 33 Kalervo Kujala 28 Tuomo Karplund 25 Tuula Laasanen 22 Tuomo Miettunen 22 Jouni Kärkkäinen 21 kiksi pikkuvarpusesta ilmoitettiin kahden päivän aikana 18 havaintoa, kaikki eri havainnoijilta. Lajeja, joista saatiin lasketuksi pihabongauspäivinä talven huippumääriä olivat: närhi, harakka, hömötiainen, talitiainen, kuusitiainen, sinitiainen, pikkuvarpunen, punatulkku sekä keltasirkku. Muutama pihabongauspäivän havainto päätettiin jättää katsauksesta pois epävarmojen määritysten takia. Kaiken kaikkiaan maallikkoharrastajilta saatu laskentatieto on arvokasta ja toimii tässä muodossa hyvin. Laulujoutsen 56 3,27 Sinisorsa 50 2,92 Alli 2 0,12 Mustalintu 1 0,06 Telkkä 13 0,76 Isokoskelo 31 1,81 Kanahaukka 4 0, Varpushaukka 6 0,35 4 0,35 1 0,07 Pyy 13 0,76 9 0, Riekko 2 0,12 1 0,09 Teeri 6 0, ,15 3 0,22 Kalalokki 15 0,88 Harmaalokki ,51 Kesykyyhky 101 5,9 44 3, ,58 Hiiripöllö 1 0,06 Varpuspöllö 1 0,06 Palokärki 2 0,12 4 0,35 4 0,29 Käpytikka 55 3, , ,74 Pikkutikka 1 0,06 1 0,06 Pohjantikka 1 0,06 Tilhi 15 0,88 1 0,09 7 0,51 Koskikara 1 0,06 1 0,07 Mustarastas 3 0,18 Räkättirastas 4 0,23 Punakylkirastas 2 0,12 Mustapääkerttu 2 0,12 Hippiäinen 29 1,69 5 0,44 Pyrstötiainen 14 0,82 6 0,53 Hömötiainen ,3 64 5, ,44 Töyhtötiainen 1 0,06 Kuusitiainen 18 1, , ,12 Sinitiainen , , ,7 Talitiainen , , ,34 Puukiipijä 9 0,53 1 0,09 2 0,15 Närhi 40 2, , ,17 Harakka , , ,45 Pähkinähakki 1 0,06 2 0,18 4 0,29 Varis 166 9, , ,03 Korppi 14 0, , ,53 Varpunen , , ,21 Pikkuvarpunen 149 8,7 79 6, ,31 Peippo 3 0,18 Viherpeippo , , ,61 Vihervarpunen 22 1,29 Urpiainen , , ,79 Tundraurpiainen 1 0,06 3 0,27 Kirjosiipikäpylintu 5 0,29 1 0,07 Pikkukäpylintu , , ,1 Isokäpylintu 3 0,18 7 0,51 Käpylintulaji , , ,88 Taviokuurna 19 1,11 9 0,8 5 0,36 Punatulkku 153 8, , ,04 20 Sirri vsk. Sirri vsk. Keltasirkku 51 2, , ,8321

12 Kevät 2011 Kevät 2011 Jouni Ylipekkala Suokukot Seppo Kemppainen Keväthavaintojen määrä Tiirassa kasvaa vuosi vuodelta ja niin myös havainnoitsijoiden katras. Aktiiviharrastajien lisäksi myös monet vähemmän havainnointia tekevät ilmoittavat havaintojaan Tiiraan. Kevätkauden havaintomäärä oli yli 4000 kappaletta ja niiden perusteella on koottu tämä kevätkatsaus, mistä kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille. Kylmän helmikuun jälkeen maaliskuun keskilämpötila oli lähes koko maassa vähän tavanomaista korkeampi. Poikkeama oli suurin Pohjois-Lapissa, jossa se oli runsaat kaksi astetta. Kuukauden ylin lämpötila oli reilut 11 astetta, ja se mitattiin 22. päivänä Ahvenanmaalla. Kuukauden kylmimmät päivät sattuivat tavallisuudesta poiketen kuukauden loppuun, ja kuukauden alin lämpötila -28,9 astetta mitattiin Sodankylässä 29. päivänä. Maaliskuussa satoi tavanomaista vähemmän, suurimmassa osassa Länsi-Lappia sademäärä jäi alle puoleen tavanomaisesta. Lumensyvyys vaihteli Suomessa Länsi- Turunmaan Utön nollasta senttimetristä Ilomantsin Naarvan 99 senttimetriin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lunta oli maan eteläosassa tavanomaista enemmän, Lapissa taas tavanomaista vähemmän. Huhtikuu oli harvinaisen lämmin. Terminen kevät ei ollut alkanut huhtikuun alussa, mutta jo 3. päivä oli kevät päässyt vauhtiin Käsivartta lukuun ottamatta. Huhtikuun keskilämpötila oli lähes koko maassa harvinaisen korkea. Yhtä lämmin huhtikuun toistuu vain noin pari kertaa sadassa vuodessa. Kuukauden korkein lämpötila oli 22,3 astetta, ja se mitattiin 25. päivänä Seinäjoella ja samoihin aikoihin ylsi lämpöaalto myös Xenuksen alueelle. Kevät oli myöhässä huhtikuun alkaessa, mutta kuukauden lopulla jo etuajassa. Lumi hupeni huhtikuun aikana niin, että kuukauden lopussa lunta oli tavanomaista suppeammalla alueella Lapissa. Sademäärä jäi Xenuksen alueella noin puoleen tavanomaisesta eli noin mm. Lintukevät eteni melko verkkaisesti Pääsiäiseen asti, jolloin lämmin sää aiheutti muuttoryntäyksen. Lumi hupeni vauhdilla, niinpä isot linnut kuten kurjet ja hanhet matkasivat Meri-Lapin yli suoraan pesimäseuduilleen pysähtymättä tavanomaisille levähdyspaikoille. Piekanat vaikuttivat myös tietävän että pohjoisessa odottaa hyvät sopuliapajat, eikä pienempiä myyriä vaikuta jäädä jahtaamaan. Kevään kovin havainto lienee Kemin mustajalkatylli. Usein joudutaan toteamaan jonkin lajin vähenemien, muutamia poikkeuksiakin on, hemppo näyttäisi lisääntyvän jälleen Xenuksen alueella ja viitakerttus-havaintoja tehtiin jo kevään aikana ja kesällä vielä enemmän. Arosuohaukoista nyt vain 11 havaintoa, haarahaukka ilmestyi alueelle jo keväällä ja havaintoja lajista tehtiin syksyyn asti. Pöllöjä kuunneltiin ja kuultiin paljon kevään aikana, niistä tarkemmin vuoden 2011 petolintukatsauksessa. Lajistollisessa osassa on esitetty yleensä vain kevään kolme ensimmäistä havaintoa ja huippumäärät. Muut havainnot löytyvät kätevästi Tiira havaintojärjestelmästä www. tiira.fi. Yhteissumma isoille linnuille kuten hanhet, kurki ja päiväpetolinnut, on summa jossa on pyritty poistamaan päällekkäiset havainnot. Pienempien lintujen yhteissummissa voi päällekkäishavaintoja olla. 22 Sirri vsk. Sirri vsk. 23

13 Kevät 2011 Kevät 2011 Piekana Hannu Huttunen Lajistollinen katsaus Laulujoutsen A: S Hangassalmi 1 (HHu), K Rivinsalmi 1 (TM), K Kuivanuoro 1 (JK), H: T Karunki 100p (Jukka Leinonen, Tellervo Hirvonen, Mikko Leinonen, Eila Leinonen), yht Lumihanhi: T Pirkkiö 1 (TuL, PaK, ToL,MNi, JKi). Tundrahanhi A: T Raumonjärvi 1 (ToL, MaS, PaK), T Pirkkiö 1 (PaK, ToL, TuL, JkK, JrK, MNi), T Pirkkiö 1 EH), T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL, JTY, TuL) T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL) S Ykskuusi 1 (JK, EeS), V: 2.6. T Pirkkiö 1 (ToL). Metsähanhi( fabalis) A: 8.4. K Vähämaa 2 (JS, AS), 8.4. K Räiskö 3 (JS), 9.4. S Pikku-Mustajärvi 1 (RaK), H: Km Elijärvi 31 (TKa, JK, TM, PKj) yht. 304 (fabalis+rossicus). Metsähanhi (Rossicus) T Raumonjärvi 5 (PaK, ToL ym.) T Vojakkala 5 (Nico Alioravainen, Mari Kaakko), T Pirkkiö 1 (JTY). Lyhytnokkahanhi A: K Veitsiluoto 1 (JY), T Matkakoski 1 (Jukka Leinonen, Tellervo Hirvonen, Mikko Leinonen, Eila Leinonen) Merihanhi A: 2.4. K Pajusaari 1 (PR), 5.4. K Tuhka-allas 1 (JK, PKj, KKj) 5.4. K Kuivanuoro 2 (PR), H: T Pirkkiö 137 (JY), yht Anser sp A:16.4. K Nälli 1 N (JK). Kanadanhanhi A: 5.4. K Vähähaara 1 (PR) T Vojakkala 2 (Pirkko Siukonen), T Suensaari 2 (ToL,PaK), yht. 27. Valkoposkihanhi A: T Kaupunginlahti 1 (OY, Sanni Pajari- Sariola, KP), S Ykskuusi 17 (RKu), S Ykskuusi 1 (RKu), Sinisorsa Talvehti A: 2.4. K Rytikari 1 (EeS), 3.4. K Rytikari 2 (RKu, EeS), 9.4. K Kurimonhaara 1 k (TKa), H: T Raumonjärvi 88 p (JTY). Harmaasorsa: A: K Nälli 1kn (JK), K Kattilalahti 1k (EeS), 7.5. K Kattilalahti 1kn (JK, ym.) T Kaupunginlahti 2 k (MKi ym.), K Takalahti 2 (RKu), S Eskonlahti 2 (EeS), K Tuhka-allas 2 kn (JK ym.) Jouhisorsa A: T Karunki 1kn (Jukka Leinonen, Tellervo Hirvonen, Mikko Leinonen, Eila Leinonen), S Ruonasuu 1kn (KO), T Kaupunginlahti 1kn (PaK, ToL), H: Km Elijärvi 8p (EeS). Lapasorsa A: T Raumonjärvi 1kn (PaK, ToL), T Kaupunginlahti 2 (MKi, ym.), K Tuhka-allas 4 (JK), H: K Ajos 12 (RKu). Haapana A: T Pirkkiö 1k (PaK, ToL, MNi), T Karunki 1kn (Jukka Leinonen, Tellervo Hirvonen, Mikko Leinonen, Eila Leinonen), K Tuhka-allas 2 (JK), H: 8.5. T Oxö 124 (EeS). Tavi A: K Tuhka-allas 2 (PR), K Vähähaara 5 (PR), T Raumonjärvi 2 (ToL, PaK), H: 6.5. T Oxö 140 (JY). Heinätavi A: 1.5. T Raumonjärvi 1 (Seppo Rintala), 9.5. K Siikalahti 1kn (PR, JK), Punasotka 1.5. T Kaupunginlahti 1 (ToL, PaK, EeS, ym.), T Pukulmi 1 (TuL). Tukkasotka: Lopputalven kiertelijöitä saapui Kemiin A: n1k (TL,TM), K Veitsiluoto 2n (EeS, ToL, ym.), K Pajusaari 2 (JK), K Kuivanuoro 2 (TKa), K Veitsiluoto 1 (EeS), H: 7.5. K Kattilalahti 68 (RaK, JK). Mandariinisorsa T Oxö 1k (PAh, EAh, HS) Haahka S Ykskuusi 2kk (EeS, JK) Allihaahka K Ajos 1k (RKu, ym.) Mustalintu A: 7.5. S Ruunakari 1 (PR, EeS, JS), 8.5. K Rytikari 1 (EeS), K Ajos 1 (EeS), H: S Ykskuusi 18 (JK, EeS). Pilkkasiipi A: S Ykskuusi 1 (JK, EeS), S Karsikko 1 (EeS), H: S Leipäreet 9 (JY, JK). Alli 2.5. K Takajärvi 1kn (JiK). Telkkä A: 7.4. K Kurimonhaara 2 (PR), 7.4. K Pajusaari 2 (PR), 8.4. K Rivinokka 2n (TKa), Uivelo A: T Raumonjoki 1k (PaK, ToL) Km Rastinsaari 1 (EeS), K Ajos 3 (RKu). H: Tv Akkunusjärvi 12 (PR, JK). Isokoskelo: Talvella useita Kemissä A: 2.4. K Pajusaari 2m (PR), H: K Muhakari 70 kiert (JY, AS) Tukkakoskelo A: K Pajusaari 1n (TKa), K Siikalahti 1kn (PR, JK), K Rytikari 1kn (PR, JK), H: 8.5. K Ajos 11 (RKu). Riekko yhteensä 63 lintua ilmoitettiin. Metso yhteensä 32 Teeri yhteensä 297 Pyy yhteensä 52 Fasaani yhteensä 24 lintua ilmoitettiin lähinnä Kemistä ja Keminmaalta. Gavia sp A: 7.5. T Koivuluoto 1 (JTY ym.). Kaakkuri A: 5.5. Km Liedakkala 2 (RKu), 6.5. S Ruunakari 1 (PR), T Karunginjärvi 1 (ToL). Kuikka A: S Kuivasjärvi 2 (VK), Km Elijärvi 1 (EeS), S Ykskuusi 1 (RKu). Mustakurkku-uikku A: 9.5. T Riukkajärvi 4 (ToL), Km Nuottijärvi 1 (EeS), Km Kuralammit 2 (PR). Silkkiuikku A: T Kaupunginlahti 5 (ToL, PaK, ym.), 1.5. K Kurimonhaara 2 (PR), 5.5. K Kattilanlahti 1 (EeS). Merimetso (sinensis) A: T Röyttä 1 (JTY, Mauri Jaako), 2.4. K Pajusaari 2 (JK, PR), 8.4. K Rytikari 1 (JK, MKi), yht 48. Harmaahaikara A: T Raumonjärvi 1 (TuL) Merikotka A: S Pensaskari 2 (Jukka Tikkala), K Ajos 1 (Seppo Rintala), 2.4. K Pajusaari 1 (JK), 3.4. K Rivinkari 1 (PR) yht 35 havain- toa. Sääksi A : T Rau- mon- järvi 1m (ToL, PaK, TuL), K Tuhka-allas 1 (JK), T Koivuluoto 1 (OY), yht 39. Maakotka yhteensä 28 havaintoa, pääosin Simossa. Kotka sp Km Elijärvi 1 (TKa, JK, PKj), K Pajusaari 1 (TKa). Haarahaukka 1.5. Km Loljunaapa 1 (HHu, Virpi), Km Loljunaapa 1 (HHu, Virpi Huttunen), Km Nuottijärvi 1 (PKj). Ruskosuohaukka A: T Raumonjärvi 1k (ToL, PaK, MNi, JrK, Sari Friman), T Raumonjärvi 1 (ToL,PaK), T Koivuluoto 1 (OY) yhteensä 43 havaintoa. Sinisuohaukka A: 9.4. T Raumonjärvi 1k (Seppo Rintala), T Kalkkimaa 1k (ToL,PaK, JrK, Sari Friman), T Raumonjärvi 1n (TuL,ToL,PaK) yht 38. Arosuohaukka T Kourilehto 1 k (HS, EeS, TuL), T Raumonjärvi 1 k (HHu, MaS, MKi, Virpi Huttunen, KP) T Longinpää 1k (JY, RKu), 4.5. T Kourilehto 1kn (HHu, Virpi Huttunen), 6.5. T Kourilehto 1k (HHu, Virpi Huttunen), T Viitakoski 1k (Olli Hakkila), T Liakka 1 (PaK, ToL). 11 havaintoa Hiirihaukka Ennätysaikainen A: T Luotomäki 1 (KiL), T Raumonjärvi 1 (HHu, Virpi Huttunen, MKi), T Raumonjärvi 1 (HHu ym.) yht 38. Piekana A: T Raumonjär- vi 1m (HHu), T 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25

14 Kevät 2011 Kevät 2011 Raumonjärvi 5m (HHu, Virpi Huttunen), T Raumonjärvi 2m (ToL,PaK, Seppo Rintala), H: Km Elijärvi yht 33m (PKj, JK, TM), yht 114. Buteo sp A: Km Sivakkavaara 1 (EeS), Km Elijärvi 1 (TKa, JK, PKj), K Holstinharju 1 (PR, KO), H: Km Elijärvi 22m (TKa, TM, JK, PKj) yht 32. Pohjamaalattua ulkoverhouspuutavaraa VELJEKSET VAARA OY Puisen ulkoverhouksen asiantuntija Puh Fax. (016) no Jääskeläinen), 1.5. K Nälli 2 (TL,TM), 1.5. S Kalliokoski 1 (VK). Rantakurvi Kemi 1 (JK), Kemi 1 (JY ilm.), vain kaksi havaintoa!! Punajalkaviklo A: T Raumonjärvi 2 (KP, MKi), T Kaupunginlahti 1 (OY), T Raumo 1 (EeS). Mehiläishaukka A: S Siiviläniemenaapa 3 (HHu, Virpi Huttunen), Km Loljunaapa 2 (HHu, Virpi Huttunen), Km Laurila 1 (HHu), yht 10. Varpushaukka: talvehtineita yksilöitä, yht 60 havaintoa keväältä. Kanahaukka yhteensä 33 havaintoa. Tuulihaukka A: 8.4. K Tuhka-allas 1 (MKi, JK), 8.4. K Isohaara 1 (JJ), 9.4. T Raumonjärvi 1 (JTY), yht 79 hav. Nuolihaukka A: S Järviaapa 1 (HHu, Virpi ja Matti Huttunen), K Mustakarinnokka 1 (EeS), S Myllylänaapa 1 (JK, PR) yht 7. Muuttohaukka A: 8.4. T Suensaari 1 (ToL, PaK), T Raumonjärvi 1(ToL, PaK), K Holstinharju 1 (TM) yht 23 havaintoa. Falco sp Km Elijärvi 1 (TKa, JK, PKj). Ampuhaukka: A: T Kourilehto 1 (HS), T Raumonjärvi 1k (HHu, TuL), T Kourilehto 1 (HS) yht 10 Nokikana A: T Kaupunginlahti 2p (OY), T Kaupunginlahti 4 (OY), K Tuhka-allas 2 (EeS), H: T Kaupunginlahti 16p (OY). Kurki A: T Raumonjärvi 2 (HHu, ym.), Km Jokisuu 2 (Lilja Kemppainen), S Martimojärvi 2 (RKu), H: S Martimoaapa 373/5h (VK), T Raumonjärvi yht 135m (HHu, ym.) yht Meriharakka A: K Pajusaari 1 (PR), K Veitsiluoto 10 (PR, Matti Sunnari), K Pajusaari 3 (TKa) H: 1.5. K Tuhka-allas 67 (JK). Pikkutylli A: T Raumonjärvi 1 (JTY, ToL,PaK), 1.5. K Tuhkaallas 1 (PR), 2.5. T Raumonjärvi 2 (PaK, ToL). Tylli A: K Ajos 2 (KO, PR), K Tuhka.allas 2 (JK), K Ajos 1 (EeS), H: K Kiikelinlahti 10 (PR). Mustajalkatylli K Ajos 1 (Jukka Hautamäki ym.) (RK ei ole käsitellyt havaintoa) Kapustarinta A: 7.4. K Tuhka-allas 1 (JK), K Pajusaari 1 (JK, TKa, PR), T Kalkkimnaa 1 (ToL,PaK), H: T Raumonjärvi 52 (TuL). Töyhtöhyyppä A: 3.4. T Raumonjärvi 2 (KiL), 4.4. K Tuhka-allas 2 (EeS), 4.4. T Karunki 2 (Tuomas Väyrynen, Heikki Tuohimaa). Karikukko A: T Kuusiluoto 1 (JK, TuL, PAh), K Ajos 2 (EeS), S Tikkalanoja 1 (PR). Jänkäsirriäinen ainoa havainto Tv Suuripää 1 (PR). Suosirri A: K Kiikelinlahti 2 (EeS), 15.5.K Ajos 3 (EeS), K Siikalahti 1 (JK). Lapinsirri A: K Siikalahti 1 (JK), K Housukari 2 (EeS), K Kiikelinlahti 2 (PR), H: K Ajos 7 (EeS). Liro A: T Raumonjärvi 1 (TuL), T Raumonjärvi 3 (JTY, PaK, ToL, TuL), T Koivuluoto 1 (MKi), H: S Tikkalanoja 24 (PR, JK). Mustaviklo A: 6.5. S Ruunakari 1 (PR), 7.5. K Kiikelinlahti 2 (TKa, PKj), 7.5. S Ruunakari 3 (PR, EeS, JS, ym.), H: S Tikkalanojansuu 21 (JK, PR). Valkoviklo A: T Raumonjärvi 1 (ToL, JkK, PaK), T Matkakoski 1 (Jukka Leinonen ym.), K Tuhka-allas 1 (JK). Punakuiri A: 7.5. S Ruunakari 1 (PR, EeS,JS, ym.), 8.5. T Oxö 5 (TuL, PaK, ToL, EeS), K Tuhka-allas 6 (RaK). V: S Ykskuusi 6 (RKu). Kuovi A: K Hepola 1 (Risto Tikkala), T Juhannussaari 1 (PaK, ToL), K Pajusaari 1 (PR), H: Km Valmarinniemi 30 (HHu, Virpi Huttunen). Pikkukuovi A: 6.5. S Tikkalanojan suu 1 (PR), 7.5. K Kiikelinlahti 5 (TKa, PKj), 7.5. S Ruunakari 8 (PR ym.). Lehtokurppa A: K Pajusaari 1 (PR), K Syväkangas 1 (Roope Turunen), K Pajusaari 1 (JK), H: T Raumonjärvi 13 p (JTY). Jänkäkurppa A: Km Honkamaa 1 (JY, RKu), T Laukku- Metsäviklo A: Km Ylä-Penikat 1 (KO), K Selkäsaari 1 (Matti Perkiö), T Raumo 1 (PaK, ToL), H: K Pajusaari 5 (PKj). Rantasipi A: T Pirkkiö (Jarlehto 1 (VA). Taivaanvuohi A: K Tuhkaallas 1 (PR), T Raumonjärvi 1 (ToL, PaK, TuL), Km Sivakkavaara 2 (EeS). Vesipääsky A: K Siikalampi 1 (JK). Suokukko A: T Raumonjärvi 2k (Hannu Jauhiainen), 1.5. T Pirkkiö 1n (EeS, ToL, PaK), 1.5. T Oxö 1n (EeS), H: T Kaupunginlahti 150 (MKi). Merikihu A: T Patakrunni 1(PAh, EAh), S Ykskuusi 1 (EeS, JK), S Leipäreet 2 (JY, JK), yht. 12 havaittua yksilöä. Naurulokki A: T Suensaari 1 (PaK), K Isohaara 11 (TKa), K Veitsiluoto 3 (JK, Tarja Moisanen), H: T Kiviranta 450 (PaK, ToL). Kalalokki A: K Rytikari 1 (TKa), K Isohaara 2 (TKa), K Veitsiluoto 1 (JY), H: K Pajarinranta 50 (JK). Harmaalokki A: K Paavonkari 2 (Seppo Rintala), T Kuusiluoto 3 (PAh), K Ajos 18 (JK), Km Rimalinsaari 2 (RKu), H: K Isohaara 138 (TKa). Merilokki A: K Ajos 2 (Raimo Lehtimäki), K Ajos 1 (PR), T Kuusiluoto 1 (PAh), H: Km Isohaara 6 (TKa). Selkälokki A: T Raumonjärvi 1(ToL,PaK), K Isohaara 1 (EeS), K Tuhka-allas 2 (JK), H: T Raumonjärvi 12 (TuL). Palokärki Pekka Aho 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27

15 Kevät 2011 Kevät 2011 Selkälokki (alalaji graellsii/ intermedius /heuglini) T Raumonjärvi 1 (ToL, PaK). Pikkulokki A: 7.5. K Kiikelinlahti 1 (TKa, PKj), 7.5. S Ruunakari 2 (PR, EeS, JS, ym.), 8.5. K Kattilalahti 6 (EeS), H: K Kraaseli 450 (PR). Isolokki Km Isohaara 1 (EeS, JK, ym.). Pikkutiira Simo saaristo (JY, JK). Kalatiira A: 6.5. K Kuivanuoro 1 (EeS), 6.5. T Junkkalanniemi 1 (KiL), 7.5. K Kiikelinlahti 1 (TKa, PKj). Lapintiira A: T Kaupunginlahti 1 (MKi), T Koivuluoto 4 (PaK, ToL), T Suensaari 1 (Tiina Saarijärvi), H: T Vojakkala 12 (Nico Alioravainen, Mari Kaakko). Räyskä A: K Kallion saaret 1 kiert (PR). Uuttukyyhky A: 5.4. K Pajusaari 2 (PR), T Pukulmi 1 (ToL,PaK), K Nälli 3 (JK) yht10. Sepelkyyhky A: 5.4. K Nälli 1 (JK), 5.4. T Raumonjärvi 5 (KP), 5.4. T Raumonjärvi 7 (PaK, ToL), H: T Raumonjärvi 65 (HS). Turkinkyyhky keväällä useaan otteeseen T Suensaari 1 (PaK, ToL, ym.), sekä K Hepola 1 (Kristiina Niskanen). Käki A: S Torviaapa 1 (Eljas Huttula), S Myllälänaapa 1 (PR), T Martimonlehto 1 (VA). Sarvipöllö A: T Oxö 1 (PAh), T Pukulmi 2Ä (JY, RKu), T Oxö 1(PAh), yht 9 havaintoa. Suopöllö A: T Raumonjärvi 1 (ToL, PaK, TL, TM), T Raumo 1 (ToL,PaK), T Raumonjärvi 1 (Xenuksen linturetki), yht 22 Tervapääsky A: T Suensaari 2 (JY, KoY, Matti Ylimaunu), T Suensaari 5 (ToL), K Hepola 2 (TL), H: K Siikalahti 120 (JK). Palokärki yht 78 lintua ilmoitettiin Harmaapäätikka yht 10 havaintoa. Käpytikka yhteensä 163 havaintoa. Pohjantikka yhteensä 5 havaintoa. Pikkutikka yhteensä 31 havaintoa. Käenpiika A: 4.5. T Raumo 1 (TuL, KiL), 5.5. T Raumo 2 (KiL), 8.5. K Kalkkinokka 1 (JY). Kiuru A: 3.4. K Siikalahti 1 (JK), 4.4. K Pajusaari 1 (JK), 7.4. K Veitsiluoto 1 (PR), H: K Tuhkaallas 17 (JY). Törmäpääsky A: K Tuhka-allas 1 (JK), T Pirkkiö 2 (ToL,PaK) T Suensaari 3 (JY, KoY, Matti Ylimaunu), H: Km Putkensuu 120 (JiK) Haarapääsky A: T Raumonjärvi 1 (HHu), 6.5. K Ruutinpuisto 1 (PR, Jari Peltoperä), 9.5. K Kraaseli 2 (PR) H: 2.6. K Sahasaari 10 (EeS), Räystäspääsky A: 9.5. T Raumonjärvi 1 (HHu), T Pirkkiö 1 (ToL,PaK), T Suensaari 2 (JY, KoY, Matti Ylimaunu). Luotokirvinen A: K Veitsiluoto 1 (JK), 4.4. K Tuhka-allas 1 (EeS), K Pajusaari 1 (JK, MKi, TKa), K Tuhka-allas 1 (JY). Niittykirvinen A: K Pajusaari 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK, ym.), K Pajusaari 2 (TKa), H: T Raumonjärvi 37 (TuL). Metsäkirvinen A: T Matkakoski 1m (Jukka Leinonen, Tellervo Hirvonen, Mikko Leinonen, Eila Leinonen), Km Keski- Penikat 1 (JK), 7.5. S Ruunakari 1 (PR, EeS ym.). Västäräkki A: K Tervaharju 1 (KO), T Raumo 2 (PaK, ToL), K Pajusaari 1 (JK), H: T Raumonjärvi 15 (OY). Keltavästäräkki A: 9.5. K Tuhkaallas 1 (JK, EeS), T Raumonjärvi 4 (PaK, ToL), K Tuhkaallas 1 (RaK). H: K Tuhkaallas 6 (JK). Tilhi 890 ilmoitettiin keväältä. Havaintoja parvissa liikkuvista linnuista talvesta huhtikuun alkupäiviin asti, myöhemmin keväällä yksittäisiä. H: K Koivuharju 66 (JK). Rautiainen A: S Röyni 1 (Jukka Tikkala), K Ristikangas 1 (TKa), T Koijusaari 2 (ToL,PaK), Punarinta A: T Kiviranta 1 (MKi), 13.4.K Nälli 1 (Tarja Moisanen), 15.4 T Kiviranta 2 (MKi). Sinirinta A: K Tervaharju 1 (KO, Tuula Oittinen, Inari Alanne), K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen), K Hepola 2 (TL), V: S Tiurasenkrunni 1 (JY, JK). Leppälintu A: T Kirkonmäki 1 (Jouni Meski), T Karunki 1 (VA), K Holstinharju 1 (TM). Mustaleppälintu Km Kivalot 1 (EeS), 6.5. K Tuhka-allas 1 (JK). Kivitasku A: T Suensaari 1 (OY), K Hahtisaari 1 (RKu), T Suensaari 1 (PaK, ToL). Pensastasku A: T Arpela 1 (EeS), T Kalkkimaa 1 (EeS), T Raumonjärvi 1 (TuL). Laulurastas A: T Matkakoski 1 (Jukka Leinonen, Tellervo Hirvonen, Mikko Leinonen, Eila Leinonen), T Raumonjärvi 1 (ToL,PaK), T Vähä-Huituri 1 (PAh), H: K Ajos 6 (JY). Punakylkirastas A: T Kourilehto 1 (EeS), K Tuhkaallas 1 (JK), K Rivinsalmi 1 (TM,JK), H: T Pukulmi 30 (EeS). Kulorastas A: K Pajusari 2 (JK), S Simoskanaapa 1 (KO), T Raumonjärvi 1 (KiL), 22.4 T Kalkkimaa 2 (JrK, MNi). Västäräkki Matti Suopajärvi 28 Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Kevät 2011 Räkättirastas A: 5.4. T Suensaari 1 (PaK), K Pajusaari 2 (JK), Tv Vammavaara 2 (KO), H: K Pajusaari 22 (PKj). Mustarastas A: K Nälli 1k (JK), 3.4. S Haahka 1 (Matti Rask), 6.4. K Nälli 1n (JK), yli 50 ilmoitettua. Lehtokerttu A: Km Nuottijärvi 1 (PKj), T Miukki 1 (PaK, ToL), T Pukulmi 1 (ToL,PaK). Mustapääkerttu T Oxö 1 (EeS). Pensaskerttu A: T Suensaari 1 (ToL,PaK), 4.6. T Kiviranta 1 k (PaK, ToL). Hernekerttu A: T Kiviranta 1 (MKi), K Kalkkinokka 1 (JY), Km 1 (ToL). Ruokokerttunen A: T Kaupunginlahti 1 (PaK), K Tuhka-allas 1 (EeS), K Ajos 1 (RKu). Viitakerttunen 1.6. K Ajos 1 (RKu). Pajulintu A: K Kittilänjärvi 1 (Matti Perkiö), Km Keski- Penikat 1 (JK), 7.5. S Ruunakari 1 (PR, EeS, JS, ym.) Sirittäjä A: T Raumonjärvi 1Ä (ToL,PaK), K Nälli 1 p (JK), K Siikalahti 1Ä (JY). Tiltaltti A: 24.4 Km Laurila 1Ä (JJ), K Kuivanuoro 1 (TKa), K Nälli 1 (JK). Hippiäinen K Pajusaari 1 (JK), K Kuivanuoro 1 (TKa), K Paavonkari yht 3 (JY). Peukaloinen A: T Laivajärvi 1 (KiL), T Matkakoski 1Ä (Jukka Leinonen ym.), S Kaivoskoskenkangas 1 (Jukka Majuri). Harmaasieppo A: K Ajos 1p (RKu), T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL), S Sankajärvi 1 (PR, JK). Kirjosieppo A: K Torvinen 1k (EeS), T Oxö 1k (PAh), T Karunki 1 (VA). Isolepinkäinen. Talvehti. A: K Rivinsalmi 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 (JK ym.), K Pajusaari 1 (PKj). Pikkulepinkäinen K Tuhkaallas 1k (RaK). Naakka Talvehti Torniossa. A: 7.3. K Tervaharju 1 m (KO), T Pirkkiö 1 kiert. (PAh), K Koivuharju 1 m (PR). H: T Raumonjärvi 24 (KP). Mustavaris A: T Raumonjärvi 1 (ToL,PaK), 3.4. T Raumo 1 (TuL), 3.4. K Tuhka-allas 1 (JK), 17 koko keväältä. Kottarainen A: 1.4. T Kaakamo 1 (AnS), 1.4. T Kiviranta 1 (Pirkko Siukonen), 3.4. T Alaraumo 1 (HHu), H: T Raumonjärvi 14 (Kari Putkonen). Peippo A: 4.4. K Ajos 1 (RKu), 5.4 T Oxö 2k (ToL,PaK), 5.4. K Kittiläjärvi 1 (Matti Perkiö), H: K Nälli 30 (JK). Järripeippo A: 7.4. T Oxö 1 (EA, PAh), K Nälli 1 (Tarja Moisanen), T Oxö 1 (PaK, ToL). Vihervarpunen Nällissä jo helmikuussa A: 1.4. Km Hyypiömaa 3 (EeS), 2.4. K Kalkkinokka 1 (Juhani Isoherranen), 3.4. T Kalkkimaa1 (EeS). Tikli 3.4. K Nälli 1 (Tarja Moisanen, Topi ja Juho Kärkkäinen). Hemppo A: K Tuhka-allas 2 (JK), K Pajusaari 1 (PR), Km Elijärvi 1 (TKa, PKj, JK). Vuorihemppo A: K Pajusaari 2 (JK), K Pajusaari 6 (PR), K Pajusaari 2 (PR), V: 6.5. K Tuhka-allas 1 JK), yht. 9. Punavarpunen A: T Raumo 1k (ToL,PaK), T Suensaari 1 (PaK), T Raumo 2 (KiL). Nokkavarpunen K Kontula 1 (RV), Tv Koivu 1 (Erkki Löf). Pikkuvarpunen havaintoja yht 182 yksilöstä K Hepola 43 (PR, JK). Pikkukäpylintu yht yli 1200 yksilöä ilmoitettiin kevään aikana. Lapinsirkku A: 7.4. K Tuhka-allas 1 (JK), T Raumonjärvi 4 (Xenuksen linturetki), 4.5. T Raumo 10 (PaK, ToL, TuL), H: 5.5. T Raumo 50 (PaK, ToL). Pulmunen A: K Tuhka-allas 4 (JK), K Tuhka-allas 6 (JK), K Tuhka-allas 7 (PR), H: T Pirkkiö 80 (PAh). Peltosirkku A: Tv Loue 1 k (EeS), T Arpela 1k (EeS), T Arpela 2 (JK, EeS), yht 5 Pohjansirkku Ainoa ilmoitettu keväthavainto! 3.5. T Alkunkarinlahti 1 (JTY). Pajusirkku A: T Raumonjärvi 1k (TuL ym.), K Pajusirkku Matti Suopajärvi 30 Sirri vsk. Sirri vsk. 31

17 Lämmin lintukesä Eero Salo-oja Arosuohaukka Matti Suopajärvi Kirjosieppo Olli-Pekka Karlin Lintukesä 2011 oli ensimmäinen Atlaksen jälkeinen vuosi ja kesähavaintoja, varsinkin pesintään viittaavia havaintoja kertyi viimevuotista vähemmän. Kesällä järjestettiin 24-tunnin Xenusralli, josta kertyi mukavasti tietoa kesällä tavoitettavista lajeista. Kesä Suomessa oli yksi lämpimimmistä sataan vuoteen. Erikoista oli myös se, että korkein lämpötila 32,8 astetta mitattiin Ylitorniolla Lämmin toukokuu mahdollisti lintujen aikaisen pesinnän. Merivesi kävi juhannuksentienoilla 40 cm plussalla, josta johtuen lokkien ja rantalintujen pesinnät osin epäonnistuivat. Kanalintujen kerrottiin tiedotusvälineissä saaneen kasvatettua hyvien säiden ja runsaan myyrämäärään ansiosta suuret poikueet. Poikuehavaintoja kertyi alueeltamme teertä lukuun ottamatta puolen kymmentä lajia kohti. Aikaisempiin vuosiin verrattuna metsoja ilmoitettiin runsaammin kuin edellisinä vuosina. Kesän laulajista tavattiin useammalla paikalla viitakerttusia. Pensaskettu ja satakieli olivat lähes kadoksissa ja ruisrääkkä ja viiriäinen eivät tänä vuonna äännelleet alueellamme. Lampiviklo pesi ensi kertaa Kemin tuhka-altaalla ja samoissa maastoissa todennettiin myös sitruunavästäräkin ensipesintä Xenuksen alueella. Merilintujen osalta kesä oli aikaisempien vuosien kaltainen. Pikkutiiran poikanen löytyi elokuun alussa, mutta haahkaa ei vesialueilla tavattu. Haarahaukka ilmestyi kesällä Riukkajängän kaatopaikalle ja arosuohaukka nähtiin liikkuvan Tornion peltojen päällä. Kiljukotka käväisi elokuulla ohittamassa Kemin Tuhka-altaan. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: K Siikalampi 2 ad + 3 pm (JK, PR), 4.7. K Siikalahti 2 ad + 6 pm (ToL, TuL) K Takalahti 2 ad + 6 pm (RKu), Km Elijärven altaat 2 ad + 5 pm (EeS), T Kantojärvi 2 ad + 4 juv (EeS), Kesän suurin parvi oli Pajukari-Musta -alueella 560 p (PAh, JK, PR, PKj). Metsähanhi: Ei pesimähavaintoja Tv Suuripää 1 ad (RKu), Tv Kierilampi 2 ad (JK, EeS). Merihanhi: 7.5 T Alkunkarinlahti 3 paria pesimässä (Tornien taisto), pesinnän alku S Sassi pesässä 4 munaa (PR), T Talja 1 ad + 3 pull (PR, Pah, TuL), 7.6. T Kaakamo 1 ad + 6 pull (AnS), K Pikku-Räiskö, 2 ad., ei poikasia + 1 kiert. (PS), 7.6. T Pensaskari 3 ad + 4 pm (PAh), T Raumonjärvi 4 ad + 10 pull (Sanni-Pajari-Sariola, KP), 5.7. K Isolumppi Keila 15 pull uimassa (EeS, JY), T Raumonjärvi 16 pesimätöntä, 2 ad + 3 juv, + 2 ad + 3 juv,+2 ad + 8 juv (ToL), TuL), K Sarven saaret 4 ad + 4 pm (PAh). Kanadanhanhi: Kesän ensimmäinen ja viimeinen havainto T Vanha Pirkkiö 2 p (Jarno Jääskeläinen). Syksy tuli hanhien myötä T Pukulmin silta 31 nous (PaK, ToL). Haapana: 8.6. T Pirkkiö 1 n+ 9 pm (PAh), K Siikalampi 1 ad + 9 pm (JK, PR), K Kiikeli 9 pm (EeS), T Kaupunginlahti 14 poikuetta ja 14 n yhteensä 93 yksilöä (JY), 4.7. K Mustankarinnokka 4 poikuetta yhteensä 22 pm (EeS), T Kaupunginlahti 35 poikuetta ja yhteensä 300 yksilöä (PR). Sepelhanhi: K Niittykarinmatala, 1 ad., T Jakopankki, 5 yksilön parvi ruokailemassa. (PS) Harmaasorsa: Keväällä havaintoja muutamilta paikoilta, mutta kesän aikana pesintä näyttää onnistuneen vain K Siikalahti Tuhka-allas alueella n + 8 pm ja 1 n + 7 pm (ToL, TuL, JK ym.). Haapana: K Lammassaaren ja Hietalietteen välissä 10 koirasta, T Jakopankki, 11 koirasta K Niittykarinmatala, 11 koirasta K Sotisaari, lampi, naaras ja 10 pientä untuvikkoa. (PS). Tavi: mm 2.7. K Siikalahti 68 p (JK) K Tuhka-allas 125 p (PR). Heinätavi: 10.6.K Mustankarinnokka 1 k tavikoiraiden seurassa (EeS), k K Tuhka-allas (JK). Lapasorsa: 26.5 K Tuhka-allas Sirri vsk. Sirri vsk. 33

18 Lämmin lintukesä Lämmin lintukesä Lapintiira Hannu Huttunen munan pesä (JK), 4.7. K Mustankarinnokka 12 pm pieniä ja 15 pm isoja (EeS), K Mustankarinnokka 2 poikuetta yhteensä 24 p (JK, EeS). Jouhisorsa: Kirvesaapa, Patasaaren S-puoli, hätäilevä ja siipirikkoa esittävä naaras. K Hietaliete, 1 koiras, K Niittykarinmatala, 2 koirasta ja 1 naaras. (PS) Tukkasotka: mm T Oxö 1 n + 6 pm (PAh), S Möyly 11 munan pesä (JY) ja 1.9. K Takalahti 6 juv räpistelemässä vedessä (EeS). Allihaahka: 3.6. K Ajos 1 k (PaK, ToL ym.). Mahdollisesti sama koiras K Takalahti (EeS, KO). Haahka: ei havaintoja kesältä. Ruokki: K Keilakrunni 1 4 ad (JY, JK, RKu); K Möyly 1 (JY). Riskilä: K Keilakrunni p, 28,6. 3 p (JY), p (JY, RKu, JK), p (JY), K Sarven Pitkäletto p, p, p (JY), p ja vielä p (PAh). Mustalintu: 2.8. S Kuivasjärvi 7 p poikue (VK). Pilkkasiipi: T Sattajärvi 1 pari (PaK, ToL), K Maa-Sarvi 1 ad + 6 poikasta, 2.8. S Kuivasjärvi 21 p kaksi poikuetta (VK). Lisäksi S Martimojärvi 2 p (Lauri Kleemola, Markku Kleemola), S Saapaskarinletto 3 k kiert. (JK, JY), 1.7. K Savukrunni 1 p (PAh). Uivelo: T Akkunusjärvi 5 paria + 2 k (PR, JK), 5.6. K Takalahti 1 k (RKu), 6.6. T Korttojärvi 1 pari (ToL), 11.6.T Kaupunginlahti 4 k (KKj, EeS), T Alkunkarinlahti 1 k (PaK, ToL, TuL, MNi), K Tuhka-allas 1 k (JK, TKa, RaK), T Kaupunginlahti 7 k + 1 n (ToL), T Kaupunginlahti 1 k (JTY), 2.7. K Siikalahti 2 k vaihtopuku (EeS), K Kattilahti 2 n-puk (Arto Huhta, Ari- Pekka Huhta), T Kaupunginlahti 3 (JTY), K Tuhka-allas 2 n-puk (JK), Km Elijärven altaat 6 n-puk (JK). Tukkakoskelo: Myöhäinen pesijä ja ensimmäinen poikue havaittiin S Tiironhieta 12 pm (EeS). Pyy: Havaitut poikueet kunnittain: S 2 (PR, Arto Huhta), Km 4 (TKa, EeS, YL, RKu), Tv 1 (EeS), K 1 (JK) ja Tor 0. Riekko: Havaitut poikueet kunnittain: S 0, Km 1 (JK), Tv 0, K 2 (PAh) ja Tor 2 (MaS, KP, EA) T Jakopankki, talvipuvun höyheniä ja rikottu muna. K Niittykari, 1 ä. (PS). Tuhka-al- las 2 (EeS), T Matkakoski 2 (Jukka Leinonen, Tellervo Hirvonen, Mikko Metso: Havaitut poik u - eet kunnittain: S 1 (KO), Km 2 (JK, EeS), Tv 1 (EeS), K 0 ja Tor 1 (Jorma V. Halonen). Riekko: T Jakopankki, talvipuvun höyheniä ja rikottu muna. K Niittykari, 1 ä. (PS). Kaakkuri: Km Salmijärvi ad + 2 juv (EeS). Ruokailulennossa olevista havaintoja etenkin merialueelta. Kuikka: Km Elijärven altaat 9 ad + 2 pm (JK). Silkkiuikku: T Kaupunginlahti pesinnän aloitti noin 10 paria (JTY, TuL). Pesinnät eivät kaikki tuottaneet poikasia (vedenpinnan nosto) ja parhaimmillaan poikasia oli näkösällä ehkä kymmenkunta. Mustakurkku-uikku: S Martimoaapa 1 pari (VK), 1.6. T Tromseenjärvi 3 paria (JTY, ym.), 2.6 T Kaupunginlahti 2 p (ToL), 6.6. T Korttojärvi 1 pari (ToL); 7.7. T Riukkajärvi 6ad + 3 pm + 1 pm + 1 pp (JK, EeS), S Ahmasuonlampi 1 ad + 1 juv (VK), 6.8. T Kantojärvi 1 juv (PaK, ToL). Merimetso: Tavattiin kesän aikana muutamia lintuja paikassaan useilla meren luodoilla. Kesän suurin määrä oli K Keilakrunni 24 kiertelevää (JY). Pesintään viittaavia havaintoja ei tehty. Harmaahaikara: Ensimmäinen kiertelijä ilmaantui K Martinkari (Reija Martimo). 2.8.T Riukkajänkkä 1 (MKi), T Koivuluodonjuova 1 S-E (KiL), T Kourusenranta 1 (PaK, ToL), Km Elijärvi, altaat 3 (PR ym.), T Oravaisensaari 1 (JK, PR ym.), Km Elijärvi, altaat 2 (PR, JK). Päiväpetolinnut: ks. erillinen katsaus. Luhtahuitti: K Rivinkari 1 Ä (JK, TKa, ym.). Meriharakka: S Tiurasenkrunni 2 var (JY, JK), K Rivinnokka 2-munainen myöhäinen pesä (EeS), K Tuhka-allas 2 pm täysin lentäviä (JK). Suurin parvi oli K Tuhka-allas 60 (PR). Pikkutylli: T Torppi 1 p esitti siipirikkoa (PaK, ToL), K Siikalahti 3 var paria (JY), K Rautatieasema 1 ad + 1 pm (EeS), K Makeanvedenallas 1 ad + 1 lentopoikanen (JY), 5.8. T Tullinliete 2 juv (PaK, ToL), 10.8.K Tuhka-allas 1 ad + 1 juv (JK). Tylli: K Lumenkaatopaikka 1 pm (EeS), K Sahansaari 3 pm (EeS), T Junkkalanniemi 2 pm (JTY), S Saapaskari 1 var (JK, JY), S Möyly 3 var (JK, JY), K Sarven Pitkäletto 2 var (JY), 4.7. K Ajos 3 pm pieniä ja 3 pm isoja (ToL, TuL), T Jakopankki 2 ad + 2 juv (JK, EeS), 1.8. S Möyly 2 ad + juv (JY). Kapustarinta: Km Himokummunjänkä 2 ad ja viikon ikäinen poikanen (JK, Arto Moisanen). Töyhtöhyyppä: T Raumonjärvi 3 pull (JTY), 3.6. K Tuhka-allas 3- ja 4-munaiset pesät (JK), 4.6. Tv Yli-Paakkola 3 pm (EeS), 5.6. T Raumonjärvi 2pm + 3 pm + 2 pm + pieni pm sekä lisäksi kahdella emolla poikasia siiven alla (TuL). Lapinsirri: K Veitsiluoto 4 munaa pesässä (PR, Hannu Nurmesniemi, Veli-Matti Pakanen), 13.6 K Ajos 2 p (JY). Suokukko: K Selkäsarvi 1 n hätäilevä (JY). Muut havainnot kesältä koskevat ilmeisesti muuttavia yksilöitä esim K Tuhka-allas 7 n-puk nousevia (JK) Km Kirvesaapa, 4 pp rengastettiin, lähellä toinen hätäilevä emo, jolla poikaset jo maastossa. Luppokurki ahdisteli näitäkin.(ps). Jänkäkurppa: 6.6. T Korttojärvi 1 Ä (ToL, PaK) K Kirvesaapa, Ketunpesänmaa-Lähdemaa, soidintava koiras yöllä. (PS). Lehtokurppa: T Raumonjärvi yhteensä 13 lentelijää kahden tunnin aikana illalla (JTY). Pikkukuovi: 24.6 S Matala 1 ad + 2 pm (TL, TM), Km Himokummunjänkä 2 var (JK, Arto Moisanen). Kuovi: Vuoden lintu. Kesäaikaisia havaintoja kertyi 108, joista 31:ssä havaittiin pesä tai poikasia (mm. JTY, Veikko Isomursu). Kevään ensimmäisen munapesän löysi Jarno Jääskeläinen Tornion Kuusisaaresta Ensimmäiset poikashavainnot mm T Mustajärvi 2 var + 1 pm (PaK, ToL), 7.6. K Selkäsarvi 1 ad + 1 pm (PAh) ja myöhäisimpiä 9.7. Tv Yli-Paakkola 2 pm (TL, TM) K Kirvesaapa, lähes yhtä paljon kuin sääskiä, 20 paria 3 km linjalla.(ps). Mustaviklo: Havainnot todennä- 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35

19 Lämmin lintukesä Lämmin lintukesä Räyskä kalastaa Matti Suopajärvi köisesti muutolla olleista linnuista. Punajalkaviklo: Sisämaahavainto: T Raumonjärvi 3 ad (KP) K Niittykarinmatala, 4-munainen pesä, jotka haudottu puoliväliin. Nousuvesi tuhosi myöhemmin. (PS). Lampiviklo: K Tuhkaallas 1 3 yksilöä (JK ym.) emo varoitteli ja kuului poikasten ääntelyä (JK) ja ad ja 1 pull (JK ja isompi joukko harrastajia). Valkoviklo: Km Kirvesaapa, 1 poikue. (PS). Liro: Km Kirvesaapa, 5 poikuetta: rengastettu 1 pull. ja sitä huoltava ad. koiras. Kaikki 5 poikuetta olivat hätää kärsimässä kurkien saalistuksesta johtuen. (PS). Rantakurvi: Tavattiin Kemissä yhdellä paikalla ja lisäksi eräässä saaressa Pesintää ei varmistettu. Rantasipi: K Niittykari, 4-munainen pesä joita haudottu ¾, nousuvesi tuhosi myöhemmin. (PS). Karikukko: 2.6. K Sarven Pitkäletto 5 p (JY, Ari Soppela), 2.6. K Pohjois-Kraaseli 1 pari (JY, Ari Soppela), 3.6. K Ajoskrunni 1 pari (JY), 6.6. T Pensaskari 1 p (PAh), S Saapaskari 2 var (JY, JK), S Toukkakrunni 3 paria (JY, JK), S Saapaskarinletto 2 var (JY, JK), K Riekonhöyhen 2 var (JY), K Sarven Pitkäletto 4 var (JY), 1.7. K Pirtukari 2 var (JY, JK, RKu), 5.7. K Keminkraaseli yht. 5 p (JY, EeS), 5.7. S Toukkakrunni 2 var (JY, EeS), K Vähä-Kiikkara 1 var (JY), 17.7 K Sarven Pitkäletto 4 ad var (JY). Merikihu: S Leipäreet 1 p, tummaa, tummaa, tummaa, tummaa (JY, JK, PR), 2.6. K Pohjois-Kraaseli 1 vaalea p + 1 tumma, pari tumma ja vaalea, tumma, tumma ja vaalea karkottivat sääksen (JY, Tuomo Kestilä), 2.6. K Sarven Pitkäletto 2 p, tummaa ja 1 vaalea, tummaa, tummaa, tummaa, tumma nouseva (RKu, JY, JK, Pah, JY), 2.6. T Sarvenselkä 1 W (JY, Ari Soppela), K Maa-Sarvi 1 kiert (PAh), Holstinharjun päällä 2 kiertelevää (JrK, MNi), K Riekonhöyhen 1 tumma (JY), 9.7. K Pirtumatala 2 tummaa kierteleviä (PR), K Pohjantähti 1 tumma kiertelevä (JY, Helena Ylimaunu). Pikkulokki: mm T Nokikrunni 90 ad var (RKu, JK, JY), S Saapaskarinletto 1 ad + 6 juv (Y, PR), K Möyly 10 juv SW (JY), T Kaupunginlahti 2 ad + 6 juv (PR), K Sarven Pitkäletto 20 juv (JY), 1.8. S Toukkakrunni 5 juv (JY), 7.8. Km Elijärven altaat 1 juv kiertelevä (JK). Naurulokki: Naurulokkien suurimmat parvet: T Kaupunginlahti 320 hautovaa (JTY), T Kuusisaarenluoto 100 p (JK, EeS), 8.7. T Pöhnyri 300 nuorta + aikuiset (JTY), T Oxö 150 p (PAh). Kalalokki: K Sauvosaari 2 pp (PKj). Isoja kalalokkien pesimäyhdyskuntia ei kesän aikana löydetty. Harmaalokki: Saariston suurimmat koloniat: K Kursunkallio 90 paria (PR), S Leipäreet 20 paria (JK, JY), K Keilakrunni 90 ad ja 19 pesää. Suurin kesäparvi merialueella T Jakopankki 130 p (PR). Räyskä: Ilmeisesti Iin Krunneilla pesivät räyskät rantautuivat asuinsijoiltaan 6.7. S Tiironhieta 3 ad p (PR, TeR), jonka jälkeen niitä oli mahdollista nähdä rannalta perinteisillä paikoilla loppu kesän ajan. Pesinnän onnistumisesta kertovat havainnot: 1.8. K Lämpsänkari 1 ad + 1 juv (EeS), 6.8. T Karungin Mustaranta 1 ad + 1 juv (PaK, ToL), 9.8. S Tiironhieta 5 ad + ainakin 2 juv (EeS). Kalatiira: mm 2.6. K Sahansaari 2 ad hautomassa (EeS). Lapintiira: T Junkkalanniemi 75 paria kahdessa koloniassa (JTY). Pikkutiira: S Möyly 2 5 yksilöä (JY, JK ym.) ja 1.8. S Möyly 2 ad + 1 lentopoikanen (JY), T Talja 1 p (PR, PAh), S Härkäletto 1 kiert (PR, JY). Sepelkyyhky: Km Viitakoski 250 p (RKu). Turkinkyyhky: T Hakaniitty 1 p (EeS), 3.7. T Suensaari 2 ad + 2 juv (PaK, ToL). Uuttukyyhky: 3.7. T Raumonjärvi 1 (JTY, KP). Käki: Ei pesimä- tai poikashavaintoja tänäkään vuonna. Pöllöt: ks. erillinen katsaus. Käenpiika: K Kalkkinokka 1 reviiri (JY), K Selkäsarvi 1 Ä (PAh), T Kitkiäisvaara 1 Ä (Eino Mikkonen), K Maasarvi 1 Ä (PAh), T Raumo 8 pp ja poikaset kuolleina pesässä (TuL), 8.7. K Kalkkinokka 2 ad + 3 pm (JY), K Kalkkinokka 2 pm kerjuuäänet 400 m päässä toisistaan (JY) K Sotisaari, laulava koiras. (PS). Palokärki: Km Liedakkala 2 ad ruokkimassa poikasia edellisvuoden tapaan (RKu). Reviiriä rummuttavia löytyi: K Ajos 1 k (JY), Km Ylipenikka 1 p (KO), Tv Vaskikivalo 1 p (KO, KKj), S Saunakumpu 1 k (TM, Seppo Parpala), 4.6. Tv Haapajärvi 1 k (EeS). Pikkutikka: mm K Lämpsänkari 1 rumm (JY), K Takalahti 1 p (PR, RKu), K Nälli 1 p (JK), K Paavonkari 1 rumm (TM, TL, JY ym.), K Mansikkanokka 1 p (RKu), 7.6. K Puidenpuuttuma 1 k (JK). 8 havaintoa kuudelta eri paikalta kesän aikana. Käpytikka: K Sotisaari, rengastettu 2 lähtövalmista poikasta ja koiras pesältä. Pesään jäi 1 pull. (PS). Rengastettu poikueita pull, Tornio. (MaS). Pohjantikka: Kevään jälkeen ensimmäinen havainto 9.8. Km Kallinkangas 2 n (Yrjö Lukkari) ja sen jälkeen 4 havaintoa eri paikoista elokuun loppuun mennessä K Hietaliete, keskellä saarta, kotkasiipilehdon ympäröimässä alle hehtaarin kuusikossa uusi pesä haavassa yllättävän korkealla (6 m), josta koiras kurkki yöllä. Lähihaavoista löytyi 2 vanhaa koloa toinen tyypillisemmällä 2 m korkeudella. Siis vanha reviiri Kemijoen suiston saaristosta! (PS). Niittykirvinen: Km Kirvesaapa, 6 pp/7vrk, kaikki loiskärpäsen toukkien vaivaamia. (PS) Törmäpääsky: ad var + 45 pesäkoloa K Martinkari luonnonrantatörmässä (JY, Matti Ylimaunu) K Martinkari, 1 m korkeassa luonnontörmässä 36 tuoretta koloa K Kuivanuoro, soramontut, 100 tuoretta koloa, osaan tökitty keppejä. (PS). Haarapääsky: Myöhäinen havainto Pajusaaren tehdashallista: emo ruokkii kolmea poikasta (Mervi Kotavaara). Räystäspääsky: Saaristohavainnot: S Leipäreet 2 p pesänrakennuksessa ja S Härkäletto kaksi pesää majakassa (PR, JY). Sitruunavästäräkki: 19.6 K Tuhka-allas 1 pari, kantoivat ruokaa (Tuukka Dundel, Hanna Hyvönen, Aleksi Mikola, Joonatan Toivanen). Havainnoijat ovat Tiiran mukaan kotoisin Vantaalta ja paikalliset harrastajat olivat tyrmistyneitä, että joku löysi meidän nokan alta tämmöistä. Tämä on Xenuksen alueen ensimmäinen pesimähavainto. Pesämalja oli tyhjä ja maastossa ainakin 2 pm (JK). Viimeisin lintuatlas kertoo lajin pesineen 12:sta ruudulla Suomessa! Tilhi: Tv Runkaus 3 pm (KO). Suurin parvi kesällä K Ristikangas 14 p (TKa). Peukaloinen: S Kaivoskoskenkangas 1 k Ä (Pekka Majuri), Tv Piilolampi 1 Ä (Eero Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi), Km Illinoja 1 ä (JK, EeS). Kivitasku: Tavattiin runsaimmin saaristossa ja meren rannassa. Suurin määrä S Tiurasenkrunni 36 Sirri vsk. Sirri vsk. 37

20 Lämmin lintukesä Katsausten havainnoijat 10 p yhteensä 7 reviiriä (JY, JK). Kulorastas: 2.6 T Kauvonkangas 1 Ä (RKu), 4.6. Tv Haapajärvi 2 p (EeS), T Kitkiäisvaara 2 var (Eino Mikkonen), Km Himokummunjänkä 1 (RKu), Km Salmijärvi 2 p (EeS). Ruokokerttunen: 3.6. K Tuhkaallas n 15 Ä (JK, PR). Viitakerttunen: Vuoden ensimmäinen havainto 1.6. Ajos (RKu). Laulajia tavattiin ilahduttavasti useammalla paikalla: K Paattio 1 Ä (EeS ym.), Ä (JY ym.), K Vähämaa (Ilpo Järvinen ym.), S Saapaskari 1 Ä (JK, JY), 8.7. T Kuusiluoto 1 Ä (JTY), T Suensaari 1 Än (JTY). Pensaskerttu: T Länsiranta 1 Ä (PaK, ToL, TuL, MNi), K Hepola 1 Ä (JK, EeS). Mustapääkerttu: K Rasti, laulava koiras. (PS). Tiltaltti: Harvalukuinen. Aikavälillä ilmoitettiin vain yht. 15 laulavaa / reviiriä). Idänuunilintu: T Juhannussaari 1 Ä (PaK, ToL). (MNi) Kuukkeli: Tv Haapajärvi 1 p (JK, EeS), Tv Väliniitynjänkä 4 p ja Runkausjoki 3 p (Antti Ruonakoski), Tv Hyössinki 1 p (RKu). Pähkinähakki: K Rova 1 pm (JiK) jälkeen havaintoja tehtiin päivittäin varastoivista hakeista. Suurin parvi T Suensaari 11 p (PeS). Naakka: Kesän aikana naakkoja nähtiin: 4.6. Tv Louella 2 (EeS), 8.6. T Pirkiö 9 (PAh) ja Km Ilmola 5 (EeS). Suurin parvi T Liakka 90 (EeS). Varis: Kesän suurin varisparvi 3.6. K Tuhka-allas 63 p (JK, EeS). Saaristohavainto: 3.6. K Ajoskrunni 3 varoittelevaa paria (JY). Kottarainen: K Tuhka-allas 1 juv (EeS) Tornion Suensaaressa suuri parvi 52 p (PaK, ToL). Pikkuvarpunen: 4.7. T Raumo 6:n poikue lähtenyt pöntöstä (ToL), K Nälli 1 pm + 5 ä toinen pesye samasta pöntöstä (JK). Suurin parvi K Vanha lumenkaatopaikka vähintään 200 p, jossa useampi poikue (JK). me talvesta asti käpylintuja kuuli taajamien ulkopuolella kaikkialla. Käpylintuhavainnot vähenivät pikkuhiljaa kesän aikana ja viimeisin kesähavainto 4.7. T Raumo 20 kiertelevästä yksilöstä (TuL), jonka jälkeen vain 2 havaintoa muuttavista linnuista (PAh, EeS). Punavarpunen: Ei pesintähavaintoja K Pajarinranta 1 laulava naaraspukuinen (EKn). Peltosirkku: T Pohjukka 1 Ä (TuL ym.), T Arpela 2 k + 2 Ä (EeS, JK), 24.6 T Saarenpää 1 Ä (PeS), 9.7. Km Liedakkala 1 Ä (JK, EeS). Pohjansirkku: 2.6. T Näljymaa 1 pari var (RKu), K Matinaapa 2 var (RaK, JK, TKa), S Kiimamaa 5 pm (JK, EeS). Viime vuoden katsaukseen lisäykset: Satakieli: K Vähä- Ruona 1 Ä (JK ym.) Viitakerttunen: Edellisestä julkaisusta puuttumaan jääneet vuoden 2010 kesähavainnot: 23.5 K Tuhka-allas 1 Ä (JK ym.), T Pudas 1 Ä (JrK, PaK, ToL, TuL, Tuula Kivilompolo), 1.7. T Alkunkarinlahti 1 k Ä (JTY). (VHu), Toivo Hyry (THy), Hanna Hyvönen, Veikko Immonen (VI), Juhani Isoherranen, Veikko Isomursu, Juhani Jaakkola (JJ), Mauri Jaako, Toivo Jokela, Ilpo Järvinen, Satu Järvinen (SJ), Jarno Jääskeläinen, Juhana Jääskeläinen, Mari Kaakko, Arja Kallatsa, Veikko Kantojärvi (VeK), Hannu Kantola, Juuso Kantola, Edwin Karhula, Toini Karhula, Aino Karplund (AKa), Arja Karplund, Tuomo Karplund (TKa), Vesa Kekäläinen, Lilja Kemppainen, Markus Keskitalo, Tuomo Kestilä, Markus Kinnunen (MKi), Jari Kivilompolo (JrK), Jukka Kivilompolo (JkK), Paula Kivilompolo (PaK), Tuula Kivilompolo, Lauri Kleemola, Markku Kleemola, Eila Knuuti (EKn), Jaakko Koistinen, Veli-Matti Korpimäki (VK), Jukka Koskelainen (JKo), Raimo Koskenkorva (RKo), Mervi Kotavaara, Tauno Kovanen, Kalervo Kujala (KKj), Perttu Kujala (PKj), Kati Kumpulainen, Markku Kunnari (MKu), Reijo Kursula (RKu), Jouko Kärkkäinen (JK), Jouni Kärkkäinen (JiK), Juho Kärkkäinen, Topi Kärkkäinen, Anni Kääriäinen (AKä), Kauko Kääriäinen (KKä), Tuula Laasanen (TL), Kimmo Lankila (KiL), Tommi Lankila (ToL), Tuomas Lankila (TuL), Marjatta Lassila, Erkki Lehikoinen (ErL), Eila Leinonen, Jukka Leinonen, Mikko Leinonen, Yrjö Lukkari (YL), Erkki Löf, Lea Maalismaa, Jukka Majuri, Pekka Majuri, Reija Martimo, Mauri Matala, Jouni Meski (JM), Jouni Miettinen (JM), Tuomo Miettunen (TM), Aleksi Mikola, Eino Mikkonen, Arto Moisanen, Tarja Moisanen, Irma Mäkirunsas (IM), Jouko Mäkirunsas (JM), Erkki Nikkilä (ENi), Marjo Niskanen (MNi), Marko Niskanen (MaN), Hannu Nurmesniemi, Laila Oinas (LaO), Kari Oittinen (KO), Tuula Oittinen, Sanni Pajari-Sariola, Veli-Matti Pakanen, Seppo Parpala, Lasse Partanen (LP), Tarja Partanen, Jari Peltoperä, Pirjo Pietikäinen, Jukka Piirainen (JPi), Kari Putkonen (KP), Jouko Pylväs, Eino Pätsi, Henna Pätsi, Juho Pätsi, Matti Rask, Irma Ranta- maula (IR), Pentti Rauhala (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Seppo Rintala, Kari Rissanen, Sirkka-Liisa Risto, Antti Ruonakoski, Lea Ruotsalainen, Merja Ruuskanen, Tiina Saarijärvi, Kimmo Sahi (KSa), Hillevi Salmi (HSa), Ossi Salmi (OSa), Eero Salo-oja (EeS), Hannu Sankila (HS), Raimo Sarajärvi, Mikko Seitamaa, Juhani Sirkiä (JSi), Pirkko Siukonen, Ari Soppela, Matti Sunnari, Matti Suopajärvi (MaS), Pekka Suopajärvi (PeS), Petri Suorsa (PS), Kalevi Tikkala (KaT), Risto Tikkala (RiT), Kari Timonen, Joonatan Toivanen, Alpo Tuikkala, Heikki Tuohimaa, Reijo Turska, Roope Turunen, Mailis Tyystälä, Jyrki Törmänen, Risto Viljanen (RV), Tuomas Väyrynen, Kaarina Yli- Hukkala (KY), Tapani Ylimartimo, Helena Ylimaunu, Juha Ylimaunu (JY), Konsta Ylimaunu (KoY), Matti Ylimaunu, Pekka Ylimaunu, Onni Ylimaunu (OY), Pekka Ylimaunu (PY), Jouni Ylipekkala (JTY) Töyhtötiainen: ei kesähavaintoja Puukiipijä: K Iso-Ruonaoja 2 pp luonnonpesässä (PKj), 5.6. K Takaniitty 1 Ä (EeS), T Vaaramäki 1 Ä (PaK, ToL, TuL, MNi). Pikkulepinkäinen: T Letto 1 n (PaK, ToL, TuL, MNi), K Maa-Sarvi 1 n + 2 pm (PAh). Isolepinkäinen: 7.7. S Lumiaapa 1 p (VK), Tv Tainijärvet 1 p (KO), T Luotomäki 1 p Vihervarpunen: Saaristohavainto: 3.6. K Ajoskrunni 1 pari (JY). Hemppo: K Veturitallin kenttä 1 k (EeS, KO ym.), T Suensaari 1 k (JTY), 4.7. T Suensaari 3 p (ToL). Suurin parvi K Vanha lumenkaatopaikka 16 p (JK). Isokäpylintu: Ei kesähavaintoja. Pikkukäpylintu: K Selkäsaari 20 p poikueissa (JY). Vii- Havainnoijat: Milja Ahava, Eino Aho (EA), Pekka Aho (PAh), Markku Ahonen (MaA), Inari Alanne, Nico Alioravainen, Tuukka Dundel, Anneli Eriksson (AE), Rita Eriksson (RE), Nina Frant, Sari Friman, Olli Hakkila, Jorma V. Halonen, Jukka Hautamäki (JuH), Tarja Hedberg, Tuomas Herva (TH), Tellervo Hirvonen, Marja-Leena Hituri, Raimo Holopainen, Ari-Pekka Huhta, Arto Huhta, Esa Huhta (EH), Hannu Huttunen (HHu, Matti Huttunen (MHu), Virpi Huttunen 38 Sirri vsk. Sirri vsk. 39

21 Kemijoen uitto rikastutti Kemin linnustoa Pentti Rauhala Uittoa Kemijokisuulta 1984 Seppo Kemppainen Puiden uitto oli yli sata vuotta näkyvä osa Kemin vesialueita. Kemijokea pitkin puita uitettiin jo 1600-luvulla, ja sahojen perustaminen joen suuhun 1800-luvun loppupuolella lisäsi merkittävästi uitettavan puun määrää. Huipussaan uitto oli 1950-luvulla. Vähitellen yhä suurempi osa puiden kuljetuksista siirtyi rauta- ja maanteille ja 1991 puun kuljetus Kemijokea pitkin loppui. Eri omistajien puut eroteltiin Kemijoen suun erottelutyömaalla, sortteerilla, jonka lautoilla oli kiviarkkuihin ja paaluihin kiinnitettynä työpaikat sadoille työntekijöille. Jokisuulta puut hinattiin suurina lauttoina, pyräinä, Kemijokea ja Räiskönväylää pitkin merelle ja sieltä edelleen sahojen ja tehtaiden varastoalueille. Sinne oli rakennettu kiviarkkuja ja juntattu pohjaan paaluja, joihin lauttojen karkaamisen estävät puomit kiinnitettiin. Suuria puiden varastoalueita oli Pajusaaren, Karihaaran ja Veitsiluodon tehtaiden ja sahojen läheisillä vesialueilla Kurimonhaarassa, Vähähaarassa, Laitakarissa, Siikalahdessa, Selkäsaaressa ja Ruutinkarissa. Vuoden 1985 tienoilla rakennettiin Selkäsaaren eteläkärjen lähelle noin 600 metriä pitkä aallonmurtaja puuvarastoalueen suojaksi myrskyjä vastaan. Se on nykyään Kemin vesialueilla näkyvin muisto uiton ajasta. Uittoväyliä jouduttiin aika ajoin ruoppaamaan, koska ne mataloituivat. Ruoppausliete johdettiin putkia pitkin rantaan, jonne syntyi vuosikausia avoimina pysyneitä lietealueita ja lammikoita.. Niitä oli Kuivanuorossa, Vähämaassa, Väinölänlahdella, sekä Ajoksen tien laidalla Rivinnokalla, Housukarissa ja Kannannokalla. Näistä kooltaan suurimpia olivat Kuivanuoro (n. 5 ha) ja Rivinnokka (n. 3 ha). Lintujen seuranta Lintuja seurattiin tiiveimmin Kuivanuoron ruoppauslietealueella. Sen pesimälinnustoa kartoitettiin vuosittain ja 40 Sirri vsk. Sirri vsk. 41

22 Kemijoen uitto rikastutti Kemin linnustoa Kemijoen uitto rikastutti Kemin linnustoa Kuva 1) Tundrakurmitsojen ja kapustarintojen määriä elo-lokakuussa Kemin Kuivanuorossa Kuva 2) Sirrien määriä elo-syyskuussa Kemin Kuivanuorossa samoina vuosina suoritettiin myös muuttolintujen seurantaa. Kevätmuuton havainnointi oli melko vähäistä, mutta syysmuuttoa tarkkailtiin useimpina vuosina elo lokakuussa vähintään kaksi kertaa viikossa. Muilta alueilta havaintoja kertyi vain satunnaisilla käynneillä. Monenlaisia alueita Uitto tarjosi linnuille monenlaisia pesimis- ja ruokailualueita. Jokisuun erottelutyömaalla liikkui paljon ihmisiä yötä päivää, minkä vuoksi lintujen pesimismahdollisuudet olivat vähäiset. Vakituinen pesijä oli ilmeisesti vain västäräkki, jolle oli kiviarkuissa suojaisia pesäpaikkoja. Puiden varastoalueet olivat sopivia monen linnun pesimiseen. Kiviarkuilla pesi västäräkkien lisäksi kalalokkeja ja loppuaikoina myös harmaalokkeja. Niiden pesiä oli myös pylväiden päissä. Ruohottuneet reunapuomit tarjosivat sopivia pesäpaikkoja sorsille, lokeille ja silkkiuikuille. Tukkinippujen päälle asettui pesimään naurulokkiyhdyskuntia. Monipuolisin linnusto oli ruoppauslietealueilla, jotka olivat mainioita pesäpaikkoja kahlaajille ja monille muillekin avomaan lajeille. Aallonmurtaja oli uiton aikaan vielä rakentamisen jäljiltä kasviton, minkä vuoksi sen kivikko ei juuri lintuja houkutellut pesimään. Havaintoja pesijöistä ja muuttajista Haapana. Ruoppauslietealueilla pesi vuosittain 1 3 paria. Muuttoaikoina tavattiin vain pieniä parvia. Tavi. Kymmenpäisiä parvia ruokaili ruoppauslietealueiden lätäköissä sekä keväällä että syksyllä. Suurin määrä 74 tavattiin Pesimistä ei todettu. Jouhisorsa. Ruoppauslietealueilla pesi satunnaisesti korkeintaan kaksi paria kesässä. Siellä tavattiin myös kymmenpäisiä muuttoparvia, joissa suurimmassa oli 59 yksilöä Lapasorsa Vuosittain pesi 0 3 paria ruoppauslietealueilla. Tukkasotka Ruoppausalueilla oli vuosittain 2 5 pesivää paria. Pesijöitä oli myös puiden varastoalueilla, mutta määriä ei koskaan kartoitettu. Silkkiuikku 1980-luvulla pesi Siikalahden puuvarastoalueen puomeilla 1 3 paria. Myrskykeiju Kurimonhaaran puuvarastoalueelta löytyi heikkokuntoinen myrskykeiju, joka kuoli matkalla Korkeasaareen. Lintu on täytettynä Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä museossa (Rauhala 1980). Havainto on lajin kolmas Suomesta. Meriharakka Ruoppauslietealueilla oli pesijöitä vuosittain 2 4 paria. Siellä ja puuvarastoalueilla oleskeli yleisesti myös parvia, joista suurin 30 yksilöä tavattiin Pikkutylli Ruoppauslietealueilla oli pesijöitä vuosittain 2 5 paria. Suurin pesijöiden määrä 3 paria tavattiin Kuivanuorossa Tylli Ruoppauslietealueilla pesi tutkimusvuosina 5 12 tylliparia. Vuonna 1971 oli Kuivanuorossa 9 pesivää paria, mikä on lajin suurin Kemin-Tornion alueella tavattu yhdyskunta. Muuttoaikoina ruokaili lietteillä usein kymmenpäisiä parvia, joista suurin 55 yksilöä oli Aavikkotylli Kuivanuoron lietteelle laskeutui alueella ennen näkemätön lintu, joka tunnistettiin aavikkotylliksi. Havainto oli lajista vasta toinen Suomesta (Hildén ym. 1973). Keräkurmitsa Nuori lintu tavattiin Kuivanuoron lietteeltä ja Kapustarinta Lietteillä oleskeli pieniä parvia kevät- ja syysmuuton aikoihin. Suurimmassa oli 18 yksilöä Tundrakurmitsa Tavattiin vain syysmuuton aikaan, enimmin 10 yksilöä Töyhtöhyyppä Lietteillä pesi useimpina vuosina 1 3 paria. Muuttoaikojen suurin parvi 40 tavattiin Isosirri Laji tavattiin vain syysmuutolla Kuivanuorossa 9 kertaa. Suurimmat määrät olivat: 5 juv ja 5 ad Kuva 3) Lapinsirkkujen ja -kirvisten määriä elo-lokakuussa Kemin Kuivanuorossa Kuva 4) Pulmusten määriä elo-lokakuussa Kemin Kuivanuorossa Pulmussirri Keväällä laji tavattiin vain kerran Kuivanuorossa. Syksyllä havaintoja tehtiin lähes joka vuosi. Suurin parvi 9 yksilöä oli Kuivanuorossa Pikkusirri Tavattiin vain syysmuutolla, jolloin oli runsaslukuisimpia kahlaajia. Suurin parvi 80 ruokaili Kuivanuorossa Lapinsirri Pesijöitä oli lietteiden reunoilla vuosittain 3 6 paria. Kevät- ja syymuutolla tavattiin usein yksilön parvia, joista suurin 31 sirriä oli Kuivanuorossa Kuovisirri Tavattiin vain syysmuutolla heinä-syyskuussa. Suurin määrä 25 yksilöä oli Kuivanuorossa Suosirri Muuttoaikoina lietteillä kymmenpäisiä parvia, joista suurin 59 yksilöä laskettiin Kuivanuorossa Jänkäsirriäinen Tavattiin vain muutaman kerran syysmuutolla. Suurin parvi 5 yksilöä oli Kuiva- 42 Sirri vsk. Sirri vsk. 43

23 Kemijoen uitto rikastutti Kemin linnustoa Kemijoen uitto rikastutti Kemin linnustoa nuorossa Suokukko oli muuttoaikoina lietealtaiden peruslajeja. Suurimmat määrät olivat Kuivanuorossa 197 yksilöä ja 380 yksilöä Taivaanvuohi. Pesijöitä oli lietteiden laidoilla vuosittain 2 4 paria. Muuttoaikoina tavattiin pieniä parvia, joista suurin 20 yksilöä oli Kuivanuorossa. Mustapyrstökuiri. Kuivanuoron lietteellä oleskeli nuori lintu. Punakuiri. Yksinäinen lintu nähtiin Kuivanuorossa 10 kertaa Myöhäisin havainto vanhasta linnusta tehtiin Yhteenveto Pikkukuovi. Tavattiin vain satunnaisesti. Kuovi. Pesijöitä oli vuosittain 2 3 paria lietteiden laidoilla. Muuttoaikoina lietteillä viivähti vain pieniä parvia. Mustaviklo. Muuttoaikoina tavattiin lietteillä pieniä parvia, joista suurin 15 yksilöä oli Kuivanuorossa Punajalkaviklo. Pesijöitä oli lietteillä ja niiden laidoilla vuosittain 2 4 paria. Suurin määrä 13 yksilöä oleskeli Kuivanuorossa. Valkoviklo. Tavattiin vain muuttoaikoina. Suurin parvi oli Kuivanuorossa havaittu 14 yksilöä. Liro. Muuttoaikoina lietteillä ruokaili kymmenpäisiä parvia, joista suurin 48 yksilöä oli Kuivanuorossa Rantakurvi. Lietealueilla pesi vuosittain 2 4 paria. Kuirivikla. Nuori yksilö oleskeli Kuivanuorossa (Mikkola 1984). Havainto on ainoa Suomesta. Karikukko. Lietealueilla pesi vuosittain 1 2 paria. Suurin kerralla nähty määrä 6 yksilöä oli Kuivanuorossa Vesipääsky. Pieniä määriä tavattiin lähes vuosittain kesä-elokuussa lietealueiden lammikoissa, Enimmillään oli 8 yksilöä Kuivanuorossa Pesintää ei kuitenkaan todettu. Pikkulokki. Selkäsaaren puuvarastoalueen puunippujen päällä oleskeli 22 pikkulokkia Ne eivät ilmeisesti siellä pesineet, vaikka joukossa oli yksi nuori lintu. Tämä oli siihen aikaan suurin Kemissä tavattu määrä. Naurulokki. Naurulokkeja pesi pöllinippujen päällä ja niiden reunapuomeilla sekä lietealueilla Kurimonhaarassa, Vähähaarassa, Kuivanuorossa ja Siikalahdessa vuosittain arviolta paria. Kalalokki pesi sekä erottelu- että puuvarastoalueilla. Pesäpaikkoina olivat paalujen päät, kiviarkut, puuvarastoalueet ja niiden reunapuomit. Pesijöitä oli vuosittain paria. Harmaalokki oli vasta laajentamassa pesimäaluettaan rannikolle, minkä vuoksi pesijöitä ei tutkimusalueilla tavattu. Kalatiira. Pesi yleisesti ruoppauslietealueilla ja varastoalueiden reunapuomeilla. Pesijöiden määrä oli vuosittain paria. Suurimmassa yhdyskunnassa oli 17 pesää Kuivanuorossa Lapintiira. Etenkin ruoppauslietealueilla pesi vuosittain paria. Enimmillään Kuivanuorossa oli 20 pesää Suopöllö. Tavattiin useimpina vuosina muuttoaikoina ruoppauslietealueiden reunaruohikossa, mutta pesintää ei todettu. Suurin määrä 7 yksilöä oli Kuivanuorossa Kiuru. Muutamia tavattiin joka muuttokausi. Suurin määrä 12 yksilöä oli Kuivanuorossa. Tunturikiuru. Yksi yksilö tavattiin Kuivanuorossa ja Niittykirvinen. Pesijöitä oli lietteiden reuna-alueilla vuosittain 3 5 paria. Muuttoaikoina laji oli yleinen. Suurin määrä oli Kuivanuorossa tavattu 170 yksilöä. Lapinkirvinen. Oli säännöllinen vierailija lietteillä syksyisin, mutta keväällä sitä ei tavattu. Enimmillään havaittiin 10 yksilöä ja Kuivanuorossa. Keltavästäräkki. Pesijöitä oli ruoppauslietealueiden reunoilla vuosittain 2 5 paria. Oli muuttoaikojen tyyppilintuja, jota enimmillään oli 200 yksilöä Kuivanuorossa. Västäräkki. Arviolta paria pesi kiviarkuissa ja puuvarastoalueilla. Laji oli yleinen myös muuttoaikoina, jolloin suurin määrä 80 yksilöä laskettiin Kuivanuorossa Kivitasku. Tavattiin säännöllisesti muuttoaikoina, enimmillään 17 yksilöä Kuivanuorossa Pesimistä ei varmistettu. Pulmunen. Laji oli yleinen muuttoaikoina ruoppauslietealueilla. Suurimmat määrät olivat 165 yksilöä ja 150 yksilöä Kuivanuorossa. Uitto rikastutti suuresti Kemin linnustoa Pesimälinnuista hyötyivät eniten monet kahlaajat, nauru- ja kalalokki sekä kalaja lapintiira. Erityisen arvokkaita alueet olivat tyllille ja rantakurville. Muuttoaikoina ruoppauslietealueet olivat kahlaajien ja useiden avomaan lajien parhaita havaintopaikkoja Kemin-Tornion seudulla. Tavatut lintumäärät olivat Suomen parhaisiin paikkoihin verrattuna vaatimattomat, mutta paikallisesti niillä oli suuri merkitys. Erityisesti ruoppauslietteet olivat arvossaan silloin, kun korkealle noussut merivesi peitti rantalietteet. Kuivanuoron lietteen houkuttelevuutta osoittaa myös se, että siellä tavattiin kaksi huippuharvinaista kahlaajaa. Sadat lintuparit menettivät pesäpaikan uiton loputtua. Sorsille ja lokeille oli lähialueilla tarjolla korvaavia pesäpaikkoja, mutta tiiroille sekä kasvittomilla ja vähäkasvisilla alueilla pesiville kahlaajille ja varpuslinnuille sopivien pesäpaikkojen tarjonta oli vähäistä. Erityisen kohtalokas uiton loppuminen oli Suomen uhanalaisimpiin lajeihin kuuluvalle rantakurville, joka pesäpaikkojen lisäksi menetti puunipuilla ja lietteillä olleita ruokailupaikkojaan. Juhani Sirkiä Nykyisin ruoppauslietealueet ovat pensoittuneet ja lähes kaikki uittolaitteet on poistettu. Muutamilla jäljelle jääneillä paaluilla, kiviarkuilla ja niiden raunioilla sekä aallonmurtajalla pesii vielä jokin kala- ja harmaalokkipari, tiira sekä västäräkkipari muistona uiton aikaisesta linturikkaudesta. Kirjallisuus: Hildén, O., Hildén, M. & Rauhala, P. 1973: Aavikkotylli Ckaradrius leschenaultii toisen kerran Suomessa. - Lintumies 8: 31. Mikkola, K. 1984: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 1983 harvinaisuushavainnot. - Lintumies 19: Rauhala, P. 1980: Kemin-Tornion seudun linnusto. - Pohjolan Sanomat, Kemi. 44 Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Laulujoutsenten kesä Teksti ja kuvat: Lea Ruotsalainen Olen muutamia vuosia harrastanut luontokuvausta, ja erityisen mieluista minulle on aina ollut laulujoutsenten kuvaaminen. Jotkut sanovat minua jopa joutsenhulluksi. Sanojat eivät ihan väärässä ole, sillä laulujoutsenet ovat todella minulle se jokin. Paitsi että ne ovat kauniita ja sympaattisia, niihin liittyy valtava määrä symboliikkaa, uskomuksia ja tarinoita, eli laulujoutsen on kerta kaikkisen hohdokas ja tunteita herättävä. Kesäkuun 2011 lopussa koin jotain ennen näkemättömän upeaa. Olin jo jonkin aikaa kulkenut tutulla lammella laulujoutsenia tiiraillen. Siihen asti olin joka käynnilläni vetänyt vesiperän, meinasin jo luovuttaa. Tiesin kyllä, missä osassa lampea mahdollinen pesä sijaitsi, mutta koska kuvausetäisyydelle pääsy ei olisi onnistunut huomaamatta, en halunnut lähteä rymistelemään pesälle, etten häiritsisi, jos siellä sittenkin olisi hautova pari. Lopulta sinnikkyys tuotti tulosta: olin varhain liikkeellä ja rannalle saapuessani näin uskomattoman kauniin näyn, pariskunta oli kuin olikin palannut pesimään ja nyt se oli tuonut pesueensa pois piilosta. Poikaset olivat niin pieniä ja liikkuivat vikkelästi vanhempiensa ja toistensa ympärillä, että sekosin laskuissa jotakuinkin kahdeksaan päästyäni. Arvelin poikasia olevan kuitenkin kymmenkunta. Siirrettyäni kuvat tietokoneelle paljastui huippuyllätys, poikasia olikin 11. Olihan se melkoinen pläjäys, kun virallinen poikasennätys on tietääkseni yhdeksän. Siitä ikimuistoisen ihanasta aamusta alkoivat lähes päivittäiset lammella käynnit. Usein vietin rannalla tuntikausia istuskellen ja poikueen puuhia seuraillen. Perheen uidessa lammella peräkanaa tuli mieleeni helminauha, niin tasaisen kaunista meno oli. Pikkuhiljaa perhe tottui vierailuihini siinä määrin, etteivät ne paljon hätkähtäneet, kun saavuin rannalle. Aamuisin lähdin töihin toisinaan jo viiden aikoihin, että ehdin poiketa lammella. Auringonnousun aika oli hauskinta kuvausaikaa, sillä silloin joutsenet olivat puuhakkaimmillaan. En kerta kaikkiaan malttanut pysyä rannalta pitkiä aikoja pois, joten tulihan siellä piipahdettua usein myös iltapäivisin. Kesäpäivät kuluivat rattoisasti. Heinäkuun lopussa poikaset olivat kasvaneet hurjasti ja peloistani huolimatta kaikki olivat selvinneet ensimmäisestä kuukaudesta hienosti. Huolenani oli kuitenkin poikasten turvallisuus, sillä lampi on lyhyessä yhteydessä Kemijokeen ja sen rantalampareissa lymyäviin haukikaloihin. Alueella kaarteli toisinaan myös petolintuja puhumattakaan kärpistä ja minkeistä, joita rannalla liikkuu. Niille pieni poikanen olisi varsinainen herkkupala. Vanhemmat olivat kuitenkin valppaina. Toisen mennessä poikueen edellä toinen seurasi tiiviisti perässä koko ajan ympäristöä seuraten. Aika kuluu nopeasti, niin kuin aina kun on hauskaa. Elokuussa poikasten untuvapeite alkoi muuttua höyheniksi ja siivet kasvoivat, eikä enää voinut puhua untuvapalleroista. Mitä pitemmälle syksy eteni, sitä enemmän poikasten käytöksessä alkoi näkyä eroja. Osan poikasista kulkiessa vielä tiiviisti emon vanavedessä, toiset uskaltautuivat jo omin päin seikkailemaan. Toisinaan nämä rohkeat menivät koko pesueen edellä ja näyttikin siltä, että ne pikkutööttäilyllään suorastaan vaativat muuta perhettä seuraamaan itseään. Kaulat itsepintaisesti eteenpäin sojottavina ne olivat tosi hellyttävän näköisiä. Joskus rannalla istuskellessani poikaset osoittivat kiinnostusta myös minua kohtaan, katselivat hyvin tutkivana, kiertelivät ja jotkut jopa rohkaistuivat uimaan samalle rannalle ihan muutaman metrin päähän. Tosin silloin tuli aina vanhemmilta poikaselle kipakka käsky palata perheen pariin. Vaikka olin toisinaan aika lähellä poikasia, vanhemmat eivät koskaan osoittaneet minkäänlaista vihamielisyyttä minua kohtaan. Kauniin kesän jälkeen siirryttäessä syksyyn poikasten käytös muuttui. Ne alkoivat käyttää ääntään rohkeammin, eleet kävivät määrätietoisimmiksi, höyhenpeitettä huollettiin ahkerasti ja siipiä paukutettiin. Alettiin myös harjoitella lentoon nousua. Aluksi juostiin siipiä räpytellen pitkin lampea eikä nousu tahtonut heti ottaa luonnistuakseen. Lopulta, näin viimeinkin koko poikueen nousevan siivilleen. Lentopyrähdys kesti vain lammen päästä päähän, mutta oli mahtava seurata, miten Laulujoutsenten kesä poikue emon käskystä järjestäytyi ja asettui lähtöasemiin. Alkoi kiihtyvä tööttäily ja jännittyneen odottava päiden nyökyttely. Siitä tiesin, että kohta lähdetään. Viimein keulassa oleva emo töräytti lähtömerkin ja leväytti siipensä hypäten juoksuun. Poikaset seurasivat perässä, takimmaiset vähän kuin empien, mutta lähtivät kuitenkin. Näin läheltä se oli todella huikean kaunista katseltavaa, kuvaaminen vain oli vaikeaa kun yhtä aikaa tapahtui niin paljon. Lähtiessäni sinä päivänä lammelta olin toisaalta iloinen poikasten lentoon lähdöstä, mutta toisaalta vähän haikea, koska tiesin lähdön lähenevän. Mieleeni tuli myös uusi huoli siitä, että poikueesta joku lentäisi lammen vieressä kulkeviin sähkölinjoihin. En arvannut silloin, että päivä olisi myös jäähyväisten päivä, sillä silloin näin koko poikueen koossa viimeisen kerran. Parin päivän päästä palattuani lammelle se oli 46 Sirri vsk. Sirri vsk. 47

25 Laulujoutsenten kesä Veitsiluodon Tuhka-allas - lintuharrastajan paratiisi joutsenista tyhjä. Oletin poikueen olevan Kemijoella aamulennolla, mutta iltapäivällä ja seuraavana aamunakin lammella oli ainoastaan sorsia. Iltapäivällä näin poikueen joen puolella ja huoli helpottui. Helpotus oli kuitenkin hetkellistä, sillä laskettuani poikaset, niitä oli vain kymmenen. Olin ihmeissäni, mutta ajattelin, että josko joku poikasista olisi lähtenyt vähän seikkailemaan. Näin ei kuitenkaan ollut. Kuulin eräältä paikalliselta mökkiläiseltä, että poikanen oli ehkä lentänyt lammen vieressä kulkeviin sähkölankoihin, koska harakoita ja variksia oli muutama päivä aikaisemmin parveillut linjan alla. Lähdin etsimään törmäyspaikkaa ja huomasin linjojen alla höyheniä. Poikasparka oli pudonnut ja raahautunut rantapusikkoon, josta löysin sen kuolleena. Suru oli suuri, olinhan kuukausia seurannut poikueen varttumista ja kiintynyt niihin todella paljon. Poikasen kuolema päätti kesän apeissa merkeissä, mutta olen kuitenkin onnellinen, että sain nähdä ja kokea jotain näin ainutlaatuista. Seuratessani tämän suurpoikueen kasvua nuoriksi laulujoutseniksi vietin todella rentouttavan hauskoja ja mieleen painuvia kesäpäiviä näin kymmenpäiseksi pienentyneen poikueen vielä viimeisen kerran, kun se aamuauringon punassa nousi Kemijoelta siivilleen ja suuntasi matkansa kohti etelää. Minä puolestani jään odottelemaan ensi kesää toivoen että joutsit palaavat. LAULUJOUTSENEN PESIN- NÄSTÄ Lea Ruotsalaisen tekemä havainto 11 poikasen laulujoutsenpoikueesta on merkittävä, sillä koskaan aikaisemmin ei Suomessa (liekö muuallakaan) ole havaittu näin suurta poikuetta. Aikaisempi ennätys Äet- sässä tavattu 9 poikasen poikue siirtyi muistojen joukkoon. Tutkimusprofessori Hannu Pöysä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta pitää mahdollisena, että joutsennaaras kykenee munimaan 11 munaa. Hänen mukaansa laulujoutsenella ei tiedetä esiintyvän loismunintaa (useampi naaras munii samaan pesään) ja monet hyväkuntoiset sorsalintunaaraat kykenevät munimaan reilusti yli normaalin munamäärän. Laulujoutsen munii tavallisesti 3 7 munaa. Poikueista selviää lentokykyisiksi omien havaintojeni mukaan keskimäärin 2,7 poikasta (257 poikuetta). Pentti Rauhala Höyhenkuvat Matti Suopajärvi Veitsiluodon Tuhka-allas -lintuharrastajan paratiisi Jouko Kärkkäinen Tuhka-allas on ollut jo vuosia paikallisten lintuharrastajien suosima retkikohde.meren läheisyys ja erilaisten lähekkäin olevien elinympäristöjen runsaus (vaikkakin osin keinotekoisten) tuovat alueelle yllättäviäkin lintuvieraita, melkein vuodenajasta riippumatta. Makeanvedenaltaan, moottoritien ja matalikkoisen Siikalahden väliin jäävän tuhka-altaan ruovikoista voi löytää talvella ruokailemasta sinitiaisten ohessa myös viiksitimaleita, joita ensikerran Keminseudulla talvehti talvena 2008/2009, jolloin timaleita nähtiin vielä altailla huhtikuun lopulla. Paras retkeilykausi alkaa yleensä maaliskuun lopulla ja jatkuu aina sulanveden ajan, joskus jopa tammikuulle asti, riippuen pysyvänlumen tulosta. Tuhka-altaan vesialueen ympäristössä pesii runsas vesilintukanta, joista harmaasorsa uusimpana tulokkaana on pesinyt alueella kolmatta kesää kahden poikueen voimin. Muita sorsalintupoikueita näkyy altailla koko kesän, ja niiden runsaudesta on vaikea ottaa selvää, sillä suojaisia ruokailupaikkoja riittää kasvistonsuojissa. Tänä kesänä altailla pesi kaksi Kemin seudulle uutta pesimälajia, lampiviklo ja sitruunavästäräkki. Lampiviklosta saatiin varmistettua pesinnästä ainakin kolmepoikasta, jotka piipersivät vesialueen reunalietteellä aina elokuun alkuun, jolloin niitä nähtiin viimeisen kerran ennen muuttomatkalle lähtöä. Sitruunavästäräkki on alueellemme kokonaan uusi laji, ja sitä ei ole tavattu koko Suomessakaan kovin monessa paikkaa.tänä vuonna tavattu ensipesye löydettiinkin vasta kesäkuun puolen välin jälkeen, jolloin poikaset olivat jo lähes valmiita lähtemään pesästä. Tätä harvinaisuutta kävi ihailemassa lintuharrastajia ympäri Suomea. Pesästä lähtivät kaikki poikaset, mutta poikueesta saatiin varmistettua vasta kuukautta myöhemmin poikasmääräksi 5 poikasta, jotka sattuivat istumaan altaan keskellä yksinäisessä kuolleessa pajussa. Muutakin kuin harvinaisuuksia Tuhka-altaalla on runsas pesimä linnusto, joka ei ole häiriintynyt kesäisestä työmaaliikenteestä, koska jätteet on kaadettu keskitetysti tietyille alueille, näin pesinnät ovat saaneet rauhassa jatkua muualla. Kesäisin altaalla kulkiessa ei voi olla huomaamatta meriharakoiden äänekästä varoittelua. Niitä pesii altailla n oin 10 paria, ja se on Kemin seudun tihein pesimäyhdyskunta. Varpuslinnuista suuria määriä pesivinä löytyy keltavästäräkkejä, ruokokerttusia pajusirkkuja ja pensastaskuja. Syksyn tullen altailla levähtää monipäiset kahlaajajoukot, ja muutenkin lintulajisto mutta muotoaan, kun läpi muuttajat ja harhailijat saapuvat paikalle. Mielenkiintoisimpina lajeina syksyn lajeista pidän sinirintoja, rautiaisia ja vuorihemppoja, joita alueen runsaissa rikkaruohostoissa liikkuu. Rikkakasviston ansiosta siellä liikkuu paljon siemensyöjälintuja ja myyriä, joita taas petolinnut tulevat alueelta jahtaamaan. Lintuharrastajien toive olisikin, että tulevaisuudessa alueen täytössä huomioitaisiin, alueen linnuston edellytykset, sillä alueelle tuskin löytyy muita käyttötarkoituksia kuin linnustoalueena. Tavallisia pesimälajeja tavi haapana sinisorsa lapasorsa jouhisorsa telkkä tukkasotka nokikana töyhtöhyyppä meriharakka tylli liro punajalkaviklo valkoviklo västäräkki keltavästäräkki ruokokerttunen pensastasku kivitasku vätäräkki Viime vuosien harvinaisuuksia ja vähälukuisia vierailijoita kiljukotka viitakerttunen lampiviklo sitruunavästäräkki virtavästäräkki valkoselkätikka nunnatasku ruostesiipirastas pikkulepinkäinen luhtahuitti kaulushaikara kattohaikara vesipääsky mustakurkku-uikku 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49

26 Kiikarissa Kiikarissa Sitruunavästäräkki Nunnatasku ensi Lampiviklo ensi kertaa Ruostesiipirastas ensi Sitruunavästäräkki Jouko Kärkkäinen pesivänä Xenuksen alueella Näimme Tiirasta, että joku etelän porukka oli nähnyt sitruunavästäräkin Tuhka-altailla. Pyyhälsimme Eeron ja Tuomon (Tuomo M.) kanssa katsomaan, että voiko olla mahdollista, kun olen tse lähes joka päivä tehnyt altailla kierroksen. Sieltähän se löytyi, altaan keskeltä ruovikosta. Sen jälkeen lintua kävi ihailemassa lukuisa joukko lintuharrastajia. Pesä oli onneksi sellaisessa paikassa, ettei lintuharrastajista ollut pesinnälle häiriötä. Poikaset jättivät pesän Satuin löytämään poikueen istumassa kuolleessa pajupensaassa, jolloin ainoan kerran pystyin laskemaan, että poikasia oli viisi. Viimeinen havainto tehtiin 10.8., jolloin näin vain yhden nuoren linnun. Tätä ennen sitruunavästäräkki on nähty Xenuksen alueella vain kerran, Siikalahdella, (Harri Taavetti & Jukka Jantunen, RK tarkistanut ). Nyt sitruunavästäräkki on pesivänä! Kiitokset löytäjille Tuukka Dunkel, Aleksi Mikkola, Joonatan Toivanen ja Hannu Hyvönen. Jouko Kärkkäinen kerran Xenuksen alueella Olin toista päivää ( ) etsimässä ruostesiipirastasta Raimolta lainaamani kameran kanssa. Olin jo luovuttamassa sillä erää, kun hoksasin kolme vuorihemppoa ja päätin yrittää ottaa niistä kuvia Sirriä varten. Seurasin ruokailevia vuorihemppoja noin pari sataa metriä, kunnes ne pyrähtivät lentoon. Niiden välissä vilahti valkoisella yläperällä varustettu lintu. Katsoin kiikarilla tärisevin käsin: outo tasku. Jätin kiikaroinnin ja räpsin paljon tunnistuskuvia. Niistä saimme Raimon ja Juhan avulla tunnistettua linnun nuoreksi nunna/rusotaskuksi. Laitoimme kuvat sähköpostiin, ja vielä samana päivänä se varmistui nunnataskuksi. On pakko myöntää, että ilman kameraa lintu olisi jäänyt pelkäksi oudoksi taskuksi. Nunnatasku olikin syksyn viimeinen lintutulokas, sillä seuraavana päivänä tuli pysyvä lumi maahan. Erityiskiitokset Raimo Koskenkorvalle. Jouko Kärkkäinen pesivänä Kemissä Löysimme Eeron kanssa Tuhka-altaalta kolme lampivikloa. Aikaisemmin Xenuksen alueelta oli havaittu vain yksittäisiä lintuja. Emme silloin vielä arvanneet, että alkaisivat pesimään Tuhka-altailla. Kesäkuun viimeisenä päivänä suureksi hämmästyksekseni näin varoittelevan lampiviklon Tuhkaaltaan koilliskulman vesialueen reunassa. Menin lähemmäksi, jolloin kuulin 2-3 poikasen piipittävän. Yritin kesän aikana selvittää tarkkaa poikasmäärää, mutta ne piilottelivat sen verran hyvin, etten saanut täyttä varmuutta. Kuitenkin 31.heinäkuuta näin 2 ad ja 2 juv lintua. Silloin poikaset olivat ensi kertaa lennossa. Heinäkuun lopulla havaitsin kolme lampivikloa lennossa ja kolme lietteellä, siis mahdollisesti kuusi lintua yhteensä, mutta en saanut Varmistettua, minne ne lentävät linnut menivät. Vielä 6.8. altailla havaittiin kaksi lintua, ja viimeinen havainto oli 11.syyskuulta (Juha Ylimaunu). Kiitokset kaikille havainnoijille. Jouko Kärkkäinen kertaa Kemin seudulla Olin normaalilla Tuhka-allas kierroksella, kun näin vilauksessa omituisen näköisen rastaan lentävän altaan itäreunalta pohjoisreunan samana syksynä maisemoidulle mullokselle. Näin linnun vain takaaja sivusta, mutta tuntomerkit eivät passanneet punakylkirastaaseen, vaikka pää ja selkä olivat samanlaiset. Mutta sain nähtyä siiven punaruskean juovan ja valkoisen kyljen ja rinnan pohjavärin sekä osin rinnan poikki kulkevaa juovaa. Siinä oli sen verran outoutta, että aloin soitella kavereita paikalle, mutta kukaan ei sillä erää päässyt tulemaan. Kotona katselin lintukirjasta rastaaseen passaavaa lintua. Pitkän pähkäilyn päätteeksi ajattelin, että kyseessä oli joko värimuunnos tai risteymä (olisi kannattanut katsella kuvia netistä!). Unohdin jo asian, kunnes edestäni lähti rastas outoa ääntä päästellen. Seurasin lintua ja näin, että kyseessä oli samainen lintu. Soitin Rauhalan Pentille, joka kirjoitti havaitsemiani tuntomerkkejä ylös ja kyseli tarkennuksia havaintoon. Pääsin lähimmillään noin metrin päähän linnusta ja sain varttitunnin aikana siitä hyvän kokonaiskuvan joka suunnasta. Kotona piirsin luonnoskuvat linnusta tuntomerkkien perusteella sivusta ja edestä. Ruostesiipirastashan se oli. Jouko Kärkkäinen Lampiviklo Jouko Kärkkäinen Nunnatasku Jouko Kärkkäinen Sitruunavästäräkki Jouko Kärkkäinen 50 Sirri vsk. Sirri vsk. 51

27 Kiikarissa Kiikarissa Lintuja Tuhka-altaalla riinisorsa koiras.yksinäinen lintu oli peloton eikä välittänyt edes ohiajaneen veneen peräaalloista, jotka loiskivat kiven ylitse. Hannu Sankila tuli myös paikalle Oxön sillan Päätin lähteä piristämään lauantai-iltapäivääni tekemällä mandariinisorsaa katsomaan. Lin- alapuolella levähtänyttä, kaunista kuvausretken Tuhka-altaalle. Saavuin paikalle noin klo 16 aikoihin. Kiersin altaan pohjoislaidalla sijaitsevaan poukamaan ja asetuin aloilleni nokkospensaiden keskelle. Ensisijaisena tavoitteenani oli saada kuva pikkusirristä, joita paikalla olikin kolme kappaletta. Olin ollut aloillani pensaikossa jo reilun tu oli paikalla vielä klo 22:00, mutta aamulla sitä ei enää näkynyt. Tiettävästi tämä oli vuoden 2011 ainoa havainto mandariinisorsasta Xenuksen alueella. Nyt kirjoittaessani ja valokuvia selatessa havaitsin linnun seisoneen samalla yhdellä jalalla kaikissa kuvissa, joiden aikaväliä oli 25 minuuttia. tunnin verran ja odottelin sirrien kävelevän lähemmäksi. Linnut pysyivät Pekka Aho itsepintaisesti pienellä alueel- la muutaman kymmenen metrin kuitenkin hieman hoikempi ja pitempi mutta pyysin Ylipekkalan Jounia kuin telkällä. vielä antamaan oman arvionsa asi- päässä, mikä oli turhan pitkä etäisyys kuvaukselle. Tilannetta piristi Telkkäuivelo Torniossa Tunnistan uivelon hyvin n. assa. Surullista, että lintua ei enää nuori mustaviklo, joka teki jatkuvaa pientä lenkkiä käyden aina välillä 40-vuotisen lintu- ja vesilinnustusharrastuksen vuoksi ja tiedän ole, mutta ilman lähempää tarkastelua tämä määritys olisi varmaan muutaman metrin etäisyydel- niiden viihtyvän telkkien seurassa jäänyt tekemättä. Voitte itse pohtia S lä. Myös nuolihaukka ja rengastettu nuori ruskosuohaukka kävivät aukealla ilmaantui sorsastuk- ensimmäinen kerta kun tällainen unnuntaina Pajukarin myös parvissa. Tämä oli kuitenkin asiaa allaolevasta kuvasta. lähellä kääntymässä. Olin niin keskittynyt kahlaajien kuvaamiseen, että horisonttiin ei juurikaan tullut tuijoteltua. sen yhteydessä telkän kuville hyvin telkkää muistuttava vesilintu. Hetkisen linnun sukeltelua ja ruokailua seuratessani ja muutaman kuvan lintu tuli kohdalle. Epäilin heti jo vahvasti risteymän mahdollisuutta, Pekka Ylimaunu Yllättäen huomasin etelän otettuani päättelin linnun tel- suunnasta lähestyvän kaarrellen kaksi petoa. Linnut olivat vielä sen verran kaukana, että katsoin ensivilkaisulla kahden ruskosuohaukan käksi, vaikka jotain outoa linnun profiilissa olikin. Sorsa oli noin m:n etäisyydellä, ja pilvisessä säässä sekä vähässä valossa käsivaralta otetuista kuvista muutama sieltä tulevan. Melkein heti kuitenkin pisti silmään toisen selvästi paa kokemusta lajista minulla ei Mandariinisorsa onnistui pysymään kohtuullisen yksityiskohdista koska aikaisem- isompi koko ja rauhallisempi lentotyyli. Aloin ottamaan tästä kutui kiljukotkaksi. Lopullisesti ha- Torniossa Saatuani linnun veneeseen, ollut. Aika pian havainto varmis- terävänä. via ja samalla päässä raksutti, että nyt on jotain parempaa putkessa. vainto varmistui kuvista samana iltana 3-4kv kiljukotkaksi. Illalla huomasin sen päässä eroja vieressä olevaan telkkään verrattuna. Silmä Lintu lensi hitaasti kaarrellen ohi korkkasin pitkään kaapissa olleen oli tumman ruskea eikä keltainen. E noin 150 metrin päästä ja jatkoi samaa tahtia kohti pohjoista häviten 20:10 kyselemään, mikä värinen ja pään muoto aavistuksen pi- viskipullon havainnon kunniaksi. ino Aho tuli klo Kurkku oli vaalea, melkein valkoi- metsikön taakse. Kuvia kamerasta tarkistellessani määritin linnun kiljukotka sp:ksi. Lintukirjaa ei ollut mukana (eihän sitä tällä kokemuksella enää tarvitse J) joten soitin parille kokeneemmalle konkarille Jukka Hautamäki käs sorsa tuossa rannassa nukkuu kivellä? Otin kiikarin ja kameran mukaan ja menin katsomaan terassilta. Rantakivellä nuokkui mandatempi kuin telkällä. Myös nokka oli tarkemmin katsottuna hieman sirompi vieressä olevaan telkkään verrattuna. Kaulasta lähtien höyhenpuku oli identtinen naaraspukuisen telkän kanssa. Vartalo oli Telkkäuivelo Pekka Ylimaunu 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53 Kiljukotka Jukka Hautamäki Ruskosuohaukka Jukka Hautamäki Mandariinisorsa Pekka Aho

28 Lasten linturetki Xenuksen pinnaralli Keminmaalaisen Päiväkoti Pikku-Maijan lapset osallistuivat BirdLifen järjestämälle Lasten Lintuviikolle. Osallistujien kesken suoritetussa arvonnassa päiväkotilaiset voittivat opastetun linturetken. Palkintoretki tehtiin Kallinkankaan maastoon syyskuun 21 päivä. Retkioppaana toimi lintuharrastaja Jouko Kärkkäinen. Kokoonnuimme Kallin ylämajalle aamulla klo 9.00, josta lähdimme maastoon. Aloitimme retken laittamalla linnuille pönttöjä puihin. Lapset saivat katsoa pöntön sisään ja ihmetellä millainen koti niillä linnuilla onkaan. He laittoivat myös sammalta pönttöjen sisään linnuille pesätarvikkeeksi. Kävellessä kuulosteltiin tiaisten ääniä ja kuultiinpa närhenkin rääkäisevän. Kävelyretki jatkui mäkeä alas kohti pellon reunaa. Alhaalla koivussa oli muutama peippo, vaikka lapset taisivatkin nähdä vain peikkoja. Jatkettiin matkaa takaisin ylös mäkeä metsään. Lapset keksivät että nyt ollaankin röllimetsässä. Sieltä röllimetsästä löytyi vanha pökkelö. Ja Jouko kysyi lapsilta että kukahan rölli se puihin tämmöisiä koloja hakkaa? Lapset saivat tietää kuvan perusteella, että palokärkihän ne on hakannut. Kävelimme sitten hiidenkirnuille päin, matkalla Jouko vihelteli ja puhalteli pyypilliin. Lopulta pyy tuli ihmettelemään meteliä aika lähelle ja vastaili pyypilliin. Loppumatkasta satoi vettä ja lapsetkin alkoi jo väsyä, lähdimme kävelemään ylämajalle päin. Matkalla näimme vielä tilhiä ja hömötiaisia. Retken päätteeksi ylämajalla maistuivat makoisat mehut ja kahvit. Kiitokset vielä Joukolle mukavasta retkestä! Päiväkoti Pikku-Maijan väki Aloitimme hurjan kisan Raumolta kuudelta illalla. Ainoa suunnitelma koko ralliin oli se, että meidän piti olla Korttojärvellä yhdeksän ja kymmenen välillä illalla kuuntelemassa jänkäkurppaa. Miten kävikään? Aloitukseen odotimme käenpiikaa yli puoli tuntia, jotta saimme Marjolle vuodarin. Siinä ajassa ehdimme laskea 22 lajia sekä ihmetellä kuinka huonosti me muut olimmekaan valmistautuneet; Tuomas kun oli pakannut mukaan koko ruokakaapin lisäksi jopa kolmet kengät. Siitä huolimatta pääsimme viimein lähtemään liikkeelle kaamea pinnankiilto silmissä. Minnepä muualle kuin Raumonjärvelle. Hakaniityltä saimme muutaman lajin lisää ja kipaisimme pikaisesti Koijusaaressa, jossa havaitsimme mm. käpytikan pesän. Matkaa jatkoimme Pohjukkaan, jossa peltosirkku lauleskeli niin kuin pitikin. Olimme edenneet hurjan monta kilometriä ja kello lähestyi jo kahdeksaa. Kymmenisen minuuttia myöhemmin kuuntelimme laulavaa mustapääkerttua, josta tulikin täydellisesti ajoitettuna onnistunut bongaus ja 45. laji listaan. Kaatopaikkakin soi meille pari pinnaa lisää, mutta sitten tuli rallaajille hirveä nälkä. Siinä tyynessä iltahelteessä ei kuitenkaan tehnyt mieli alkaa syödä, koska sääskillä oli selvä ylivoima. Jokuhan siinä muisti, että Hallaniityllä tuulee aina, joten ei muuta kuin autoon ja kaasu pohjassa Hallaniitylle syömään. Eväitä syödessä siinsi jossain mielen sopukoissa Korttojärvi sekä jänkäkurppa, joka oli edelleen ainoa tavoite. Aikaakin oli enää puoli tuntia. Matka jatkui Kourilehtoon, jossa haisi aivan kasvihuoneelle, kun kosteus oli ainakin 120%. Ei tuulen virettäkään ja ilta-aurinko paahtoi. Ja sen lisäksi vielä vedettiin tyhjät. Yhtään suopöllöä ei näkynyt. Ei auttanut kuin jättää pöllö pois tavoitteista ja jatkaa käen kukkuessa Karunkiin. Siellä havaitsimme sitten ruskiksia ja jouhisorsia, joiden lisäksi pojat bongailivat rantavedessä uivia erilaisia tipuja. Lajeja oli kertynyt jo hurjat 63 ja Korttojärviaika oli mennyt umpeen ajat sitten. Jatkoimme Korttojärvelle päin kuitenkin sitkeästi. Mustajärvellä piti vähän hidastaa, että Marjo sai kuvattua lehmiä muistoksi matkalta. No tulihan se tilhikin pinnalistaan niillä main. Hurujärvellä pysähdyimme kuuntelemaan hiljaista yötä ja kuulimme outoa suhinaa autosta. Päättelimme yhdessä, että ääni kuului jarruista, koska rengas ei ainakaan tyhjentynyt. Sehän vielä olisikin puuttunut, kun ei Korttojärvellekään ehditty ennen puolta yötä. Ehdimme kuitenkin edes silloin ja kahlasimme suolle kuuntelemaan jänkäkurppaa, joka ei koskaan suostunut koputtelemaan meille. Näin oli koko rallin ainoa suunnitelma ja tavoite men- 54 Sirri vsk. Sirri vsk. 55

29 Xenuksen pinnaralli Xenuksen pinnaralli Kuovi Matti Suopajärvi leen, miten rallin ennätys oli niin vähän. Samal- la mietimme, että toisilla joukkueilla oli pakko olla jo yli sata lanyt, eikä meillä ollut aavistustakaan minne seuraavaksi menisimme. Autolle palatessa ei kuitenkaan tarvinnut miettiä, mitä seuraavaksi tekisimme, koska auton rengas oli kuin olikin tyhjentynyt. Niinpä syöpäsimme hiukan eväitä sillä aikaa kun Tommi, pahalla päällä, mutta mukisematta, vaihtoi renkaan. No, tulihan Korttojärveltä sentään kolme lajia: laulujoutsen, telkkä ja taivaanvuohi. Lajeja oli vasta 69 ja aikaa enää 18 tuntia. Pienen pohdiskelun jälkeen päätimme lähteä Sattajärvelle päin. Tuomas muistutti vähän väliä, ettei missään ole mitään tähän aikaan päivästä. Sitä muistuttamista jatkuikin sitten rallin loppuun asti. Tosi hiljaista kyllä yöllä olikin, mutta kuulimme sentään jokusen leppälinnun, ennen Sattajärveä. Siellä meidät eräällä pellolla yllättikin sitten suopöllö, jonka suhteen olimme jo luovuttaneet. Yllätyksenä tuli myös pilkkasiipipari, jotka uiskentelivat Sattajärvessä. Marjo raotti matkalla vielä silmiä sen verran, että siinä hämärässä huomasi ukkometson eräällä hakkuulla. Ja kohta mietimmekin seuraavaa etappia. Ja pohdimme aika paljon sitä, miten pinnarallin ennätys oli niin vähän, meiltä kun tuntui puuttuvan vielä kaikki tavalliset lajit ja silti oli jo yli 70. Kahden maissa yöllä lähdimme sitten merta kohti. Könölästä saatiin pikkukuovi. Ja sitten koimmekin muutamia kauhun hetkiä: Tien laidasta pölähti varoittelemaan muutama kuovi, jotka selvästikin olivat karanneet Hitchcockin Linnuista. Kuovien hyökkäillessä autoa kohti oli lopul- Pentti ta pakko Rauhala sulkea ikkunat, & Jouni etteivät Ylipekkala ne olisi tulleet sisään nokkimaan. Siinä aamuyön väsymyksessä melkein pelotti yhtä paljon kuin nauratti. Ja pakoonhan siitä joutui lähtemään. Bongaamisella jatkoimme, mustakurkku-uikku seuraavana lajina Riukkajärveltä, ja sääskiä riitti raivon partaalle asti. Jatkoimme kuitenkin hyvillä mielin merta kohti ja matkalla ihmettelimme, miten olimme selvinneet näin pitkälle havaitsematta yhtään rantasipiä. Siitä tulikin vasta 83. laji listaan Oxösta. Paula oli jo nuokahdellut jonkin aikaa ja halusi välillä tosissaan kotiin nukkumaan. Mutta eipä sitä päästetty mihinkään. Ajelimme sen sijaan kohti Alkunkarinlahtea, josta bongasimme varmat lajit sääksen ja merihanhen. Letossa pyörähdimme näkemässä ehkä rallin yllättävimmän lajin, kun rantapensaassa istuskeli pikkulepinkäinen! Nyt oli aikaakin enää 12 tuntia jäljellä, ja aamu alkoi lämmetä uhkaavasti. Se suurin koitos rallissa oli vielä edessä: kammottava helle, joka oli selvästi tulossa. Merilokista tuli 90. laji pinnalistaan Prännärinniemestä. Siellä meidät yllätti myös räyskä, jota ei tähän aikaan vuodesta yleensä nähnyt. Lajeja oli siis jo paljon ja varmoja bongattaviakin vielä jäljellä. Ihmettelimme yhä uudel- jia, kun meilläkin oli jo niin paljon, vaikka tuntui vieläkin tavallisia puuttuvan vaikka kuinka monta. Nokikanan bongasimme Kaupunginlahdelta ja pensaskerttua yritimme kuunnella tuloksetta Tullinlietteellä. Ja pitihän meidän sitten lähteä Kemiinkin päin lopulta. Ja mikä sen onnellisempaa kuskille. Kaikki valittajat nimittäin nukkuivat koko matkan moottoritiellä. Marjon pihalta, hyvin virkeinä taas, bongasimme hernekertun, minkä jälkeen ajoimme täysillä Ajokseen. Alkoi tuntua jo loppukirin huumaa, kun uuteen ennätykseen oli matkaa enää 7 lajia ja aikaa vielä ruhtinaallisesti. Viimein Ajoksen 3 merimetsoa saivat kunnian olla sadas laji. Sieltä bongasimme myös lapinsirrin ja havaitsimme sitten sinisuohaukankin. Helposti tuntui lajeja kertyvän, kun yllätyksiäkin oli harvinaisen vähän laji oli sitten meriharakka, joka nähtiin tuhka-altaalla päin lentelevän, kun Nällistä aikamme tiirailimme sinne. Kesken meriharakkabongauksen tuli puhelu Letosta. Siellä lauloi aivan omituinen uunilintu. Koska meillä ei muita suunnitelmia ollut ja entinen ralliennätys oli saavutettu, lähdimme Lettoon katsomaan kummajaista. Ei siitä kuitenkaan mitään tolkkua saanut ja aikamme ihmeteltyämme lähdimme vielä haahuilemaan jonnekin lisälajien toivossa, vaikka ketään ei enää pätkääkään kiinnostanut. Odotimme vain että aika loppuisi ja pääsisimme siitä piinasta ja helteestä. Silti tuli vielä lajeja, seuraavaksi selkälokki. Pysyäksemme hereillä kävimme muka muutaman askeleen kävelemässä Alkumaassa. Olimme niin väsyneitä, että tiellä oleva käpykasa näytti ihan hevosen jätöksiltä. Tommi keksikin siinä ti sieltä pyrähtää. Pesässä poikaset ovat vielä vaalean punaisia ja untuvattomia. Siitäköhän tuo kärmesääni johtui? Klo 8 suuntaamme Kalervon kanssa kohti Torniota. Tullinliete meidät pettää, mutta Kaupunginlahti tuottaa Kuvat peruslajilistaa Matti Suopajärvi komeat 4 soidinpukuista uivelokoirasta. Peruslajilistaltakin puuttuu vielä 22 Muutokset lajia ja taas yritetään leppälintua. Korvissa lienee meillä vaikkua, kun pesimälinnustossa päätellään laulajien olevan punakylkirastaita. Muut laulajat, joita emme tunnista tuomitaan armotta kirjosiepoiksi. Kirjosiepon laulua en ole koskaan saanut hallintaan. Sitä on oikein kuuntelemalla kuunneltava, että saa tunnistettua, ja tästä johtuen epämääräiset tunnistamattomat joutuvat kirjosieppojen kategoriaan. Raumonjärvellä kuullaan kapustarinta ja pedot loistavat poissaolollaan. Riukassa naakka meidät pettää, ja Riukkajärvi on sitten pakollinen mustakurkku-uikun takia. Telkällä ja sinisorsalla on poikasia. Arpelasta käymme hakemassa matkaan peltosirkun, ja Könölän pelto tuottaa 4 tuulihaukkaa ja pikkukuovin, aivan kuten nuottiin on kirjoitettu. Korpijärven rannassa tuumataan, että mikä siinä lauväsymyksessä joukkueelle nimen: Aivan pölöjää hommaa. Muistikuvat loppumatkasta ovat hyvin heikkoja, mutta tulihan vielä uusiksi lajeiksi puukiipijä ja närhi samasta paikasta Vaaranmäeltä. Epätoivoisina lähdimme vielä kerran yrittämään pensaskertun bongaamista kaupunkiin. Ja sitkeät yrittäjät palkitaan: pensaskerttu lauloi keskellä kauppakeskuksen parkkipaikkaa! Eli viimeinen ja 108. laji tuli listaan kello Näin me teimme Xenuksen rallihistoriaa uudella ennätyksellä. Paula Kivilompolo, Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Marjo Niskanen Joukkue saatiin puristettua kasaan kolmihenkisenä. Kari oli illan minuun kaverina ja Kalervo jatkaisi sitten aamulla. Kello 18 aloitus Mustankarinnokalla ja kellon piipatessa ensimmäisenä kaukoputkessa oli tiira, jonka nokassa ei mustaa. Tältä paikalta bonuksena tuli heinätavikoiras. Sää on mitä suosiollisin: rasva tyven ja lämpöä kolmekymmentä astetta, ja talvisiin retkiin oli matkaa 60 astetta. Tietenkin pukeutuminen on kaiken peittävä hyttysten takia. Viime kesänä ei ollut ainuttakaan hellepäivää ja nyt hien valuessa silmälasien alla ei pysty keskittymään kuin kiikarikuvaan. Äänihavainnot jäävät taustalle ja jokunen havis jää vissiin kuulemattakin. Karin kanssa kompataan Veturitallin kenttä, ja ensimmäisenä autosta noustaessa sattuu silmiin korean värinen koirashemppo. Kenturalta havaitaan sovitut lajit: kiuruja on neljä ja pulu saadaan plakkariin. Merivesi on 20 cm alhaalla, joten kiertelemme rantoja. Lumenkaatopaikalla on tyllillä yksi poikanen. Seuraavana menemme Taka- lahdelle, josta harmaasorsa pitäisi olla varma. Ei onnistu, mutta allihaahka- koiras aiheuttaa jo puhelun muille kisailijoille, jotka tietysti ovat tehneet parempia haviksia. Rymyämme Takalahden rantoja löytääksemme leppälinnun pesällään, mutta huti tulee. Ajoksen satama tuottaa 34 merimetsoa, ja luotsiasemalla juttuutetaan raahelaista lintuharrastajaa, joka on kesän Ajoksessa töissä. Häneltä saadaan havainto kesän ensimmäisestä ruokista. Kalasataman kupeessa peukalon hankaani kässehtii sitten punkki. Saman haviksen tekee Karikin itsestään. Auto tien poskeen ennen yhtätoista illalla, ja punkkihälytys on käynnissä. Tilannearvion jälkeen kirotaan Takalahti ja joukkue vetäytyy yötauolle 13 punkin aiheuttaman suihkukomennon takia. Listalla on 62 merkintää, joista kerkeän yöllä viedä parhaimmat Tiiraan. Joukkueen nimeksi tulee nyt sitten väkisinkin Punkit. Aamulla klo kuuden jälkeen käyn Maksniemen ja Ykskuusen nokat, joista kuikka ja kuusitiaisen pesässä 6 isoa poikasta. Eräästä pöntöstä kuuluu käärmeen sihinää ja katto meinaa jäädä aukaisematta. Aukaistava se vaan on, ja talitint- 56 Sirri vsk. Sirri vsk. 57

30 Xenuksen pinnaralli laa ja kiikarointi antaa sävelkorvalle oikean osoitteen: Rautiaisen säe oli päässyt unohtumaan meiltä molemmilta. Nuotti alkaa olla lopussa, ja sattuman sanelema suunta otetaan käyttöön. Auto syöksyy maksimivauhtia alueen äärilaidoille. Korttojärven takamaastoista löytyvät järripeippo, mehiläis- ja sinisuohaukat sekä närhi Vauhti vain kiihtyy ja olemme pakkoraon edessä. Joudumme kiertämään Ylitornion puolen kautta ja pidämme silmämme kiinni varttitunnin, jonka ajan olemme alueen ulkopuolella. Kätkäjärven kuikka on paikallaan, kuten atlasvuosina se sinne asetettiin. Rallihan palasi ohjelmaan, koska Atlas saatiin viime vuonna hoidettua erinomaisin tuloksin loppuun. Kurvilansaaren kottarainen tuottaa nälsyn. Isäntämies ajelee heinää lakoon Ilmolassa ja kuovipari hätäilee kyyrynä vieressä Ideat on loppu ja takki tyhjä. Talla pohjaan ja kotiin syömään. 94 koossa ja klo 17 lähdetään purkuun ja tehdään viimeinen rutistus. Purku on Alkunkarilla ja päätetään käyttää aika loppuun asti. Oraskeri tuottaa ne kaksi naakkaa. Pirkkiössä tehdään noin kolmaskymmenes punakylkirastaspysähdys. Sanon katsovani tämän laulajan nyt kumminkin ja lopultakin komea leppälintukoiras. Sinnikäs vääntömme tuottaa tuloksen 23 minuuttia ennen määräajan loppumista. Lahdella pikainen pysäytys ja ruskis. Pää kolmantena jalkana eteläiseen torniin, ja sääksi on sitten se laji numero 98. Elämäni ensimmäinen ralli on ohi ja elämys oli mahtava. Jotakin jäi kuitenkin hampaanko- loon ja päätetään tehdä sama uusiksi ehkä jo syksyllä puolen vuorokauden rallina. Eero Salo-oja Tulokset: yhteensä 127 lajia Aivan pöljää hommaa: Paula Kivilompolo Tommi Lankila Tuomas Lankila Marjo Niskanen 107 lajia Punkit: Kalervo Kujala Kari Oittinen Eero Salo-oja 98 lajia Pyöräjoukkue: Tuomo Karplund Raimo Koskenkorva Jouko Kärkkäinen Jouni Ylipekkala 95 lajia Autojoukkue: Tuula Laasanen Tuomo Miettunen 87 lajia Laulujoutsenten kesä Muuttohaukka Kemi-Tornio alueella 2000-luvulla Tuomo Ollila Historia Pentti Linkolan 1950-luvulla kokoamissa vanhoissa muuttohaukkatiedoissa on Kemi Tornio alueelta kaikkiaan kuusi muuttohaukan pesäpaikkaa. Kemi/Keminmaassa yksi, Simosta kolme, Tervolasta yksi mahdollinen ja Torniosta yksi pesäpaikka. On todennäköistä, että kaikki pesäpaikat eivät ole tuolloin tulleet tietoon. Tuolloin tunnetuista paikoista vain yksi on varmuudella sellainen jossa muuttohaukka pesii nykyisinkin mutta kaksi paikkaa on ilmoitettu sen verran epätarkasti, että ne voivat olla myös nykyisin asuttuja. Kolme paikoista on kuitenkin varmuudella sellaisia joilla muuttohaukan ei tiedetä tänä päivänä pesivän. Dokumentoitu tieto siitä, mitä alueen muuttohaukoille tapahtui kannan romahtaessa, puuttuu mutta varmuudella ainakin yhdellä paikalla haukka pesi kannan ollessa pienimmillään 1970-luvun alussa Simossa. Myös 1980 ja 1990-luvuilla muuttohaukkoja pesi vain Simon kunnan alueella luvulla Vielä 2000-luvun alussa ei haukkojen pesintöjä tunnettu muualta kuin Simosta ja vasta vuonna 2009 todettiin pesintä Torniosta ja seuravana vuonna pesintä todettiin sekä Keminmaassa ja Tervolassa. Kun vuosituhannen alussa tunnettiin Kemi-Tornio alueelta kaikkiaan yhdeksän reviiriä on niitä vuoden 2011 lopussa yhteensä kolmetoista joista kaksitoista on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina Kaikki tunnetut pesäpaikat ovat soilla. Pesintätulos Vuosien aikana on todettu kaikkiaan 49 onnistunutta pesintää ja niissä yhteensä 114 rengastusikäistä poikasta. Vuotuinen vaihtelu pesintätuloksessa on ollut suuri ja onnistuneiden pesintöjen määrä on vaihdellut yhden ja kuuden välillä. Poikasia on vähimmillään todettu yksi ja enimmillään neljätoista. Poikasia/ onnistunut pesintä on ollut samana ajanjaksona 2,33 ja poikasia/ asuttu reviiri 1,73. Luvut eivät poikkea koko Suomen vastaavista luvuista vastaavana aikana jotka ovat olleet samana aikana; poikasia/onnistunut pesintä 2,31 ja poikasia/asuttu reviiri 1,65. Tulevaisuus Todennäköinen kannan kasvua rajoittava tekijä Kemi-Tornio alueella on sopivien pesäpaikkojen puute. Soita on ojitettu ja jäljellä olevia suojelualueiden ulkopuolisia soita uhkaa turpeennosto. Muuttohaukan on tosin todettu pesivän myös hyvin pienillä soilla kunhan niiltä löytyy vetinen rimmikko, ja 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59

31 Muuttohaukka Kemi-Tornio alueella 2000-luvulla Xenus toimii Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Yhteensä uusia reviirejä etsittäessä näihin tulee kiinnittää huomiota. Alueella ei ole pesäpaikoiksi sopivia kallioita mutta mahdollisia pesäpaikkoja ovat ennen kaikkea kalasääsken pesät joissa todetaan muualla Suomessa vuosittain puolikymmentä pesintää. Muuttohaukat pesivät maailmalla muissakin Pönttöjä talkoilla Xenuksen lintuporukka sai syksyllä 2010 elvytettyä vanhan jokavuotisen tradition eli linnunpönttöjen teko talkoilla. Ennen vuosi sitten pönttöjä oli tehty usein muun muassa Koivuharjun koululla, mutta tilavarauksia ei voitu enää muutamaan tehdä. Vuonna 2010 saimme lautaa Veljekset Vaaran sahalta Tervolasta, ja Kemin satamasta meille luvattiin vanhoja ranta-alueelle lahoamaan jätettyjä vanereita ja hylkylautoja. Pönttöjä tehtiin sitten porukalla Kärkkäisen Joukon pihapiirissä, ja tulosta tuli nopeasti. Syksyllä 2011 pönttötalkoita päätettiin jatkaa uudelleen löytyneen mielenkiinnon ja tuottoisien talkoiden takia. Lautaa saatiin edelleen erä Veljekset Vaaran sahalta ja loput vanerit haettiin Kemin sataman luvalla rantoja rumentamasta. Jouko, Jouni ja Eero hoitivat kuljetukset. Heille ja varsinkin lahjoittajille lämpimät kiitoksemme. Pönttöjä tehtiin kolmena eri risupesissä ja vaikka tällaisia pesintöjä ei Suomessa ole todettukaan eivät ne ole täysin poissuljettuja. Suomen muuttohaukkakannan kasvaessa on kuitenkin todennäköistä, että ainakin muutama uusi pari ilmestyy tulevien aikana Kemi-Tornionkin alueelle viikon loppuna. Jouko ja Eero olivat pätkineet lautaa ja kattovanereita jo valmiiksi, joten tulosta tuli pienelläkin porukalla nopeasti. Talkoilla syntyi pönttöä muun muassa tuulihaukalla, helmi- ja varpuspöllöille, kottaraisille, telkälle, leppälinnuille ja käelle, talitiaisille ja kirjosiepoille sekä pikkutiaisille ja puukiipijöille. Tehtiinpä muutama lapinpöllön pesälaatikkokin. Talkoissa oli puolen tusinaa henkilöä ja eri kerroilla yhteensä 12 timpuria. Syksyn 2011 sato on pääosin jo levitetty metsiin odottamaan tulevan kesän pesijöitä. Joillakin seuduilla vanha pönttökanta on päässyt rapistumaan jo pahoin, pönttöjen katot ovat putoillet, tikat hakanneet lentoaukkoja jättikokoisiksi tai osa pöntöistä on mennyt hakkuissa. Uudet pöntöt ovat tulleet tosi tarpeeseen. Joukon pihapiirissä vielä muutama valmis pönttö odottaa maastoonviejiä, ja valmiiksi pätkittyjä pönttötarpeitakin taitaa olla vielä vähän jäljellä. Kari Oittinen Kuva 1. Asutut reviirit, onnistuneet pesinnät ja rengastusikäiset poikaset Kemi-Tornion alueella vuosina Tuomo Ollila Metsähallitus Lapin luontopalvelut PL Rovaniemi KEMI- TORNION LINTUHARRASTAJAT XENUS RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toimintavuosi 2012 on Kemi- Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n (KTLH Xenus) 34. toimintavuosi. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n pääasiallisia tehtäviä vuonna 2012 ovat havaintojen keruu, erilaiset linnustolaskennat ja tutkimukset, retkitoiminta sekä tiedotus- ja julkaisutoiminta. Tavoitteena on myös nostaa yhdistyksen maksavien jäsenten lukumäärää ja nuorentaa ikäjakaumaa. Yhdistys järjestää kokouksia, viikkopalavereita ja julkaisee jäsenlehti Sirriä. Yhdistyksen kotisivut pyritään ajantasaistamaan vuoden 2012 aikana. Tärkeänä painopistealueena nähdään aktiivinen uusien jäsenten hankinta ja heidän opastamisensa lintuharrastuksen parissa. Toimintaa suun- nataan vastaamaan suuren yleisön mielenkiintoa toteuttamalla opastettuja linturetkiä ja järjestämällä lintuiltoja. Linnustonsuojelu ja tutkimus on yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä. Jäseniä kannustetaan osallistumaan omiin linnustonselvityksiin, mutta myös Luonnontieteellisen keskusmuseon, BirdLife Suomen ja muiden toimijoiden seurantatutkimuksiin ( talvilintulaskennat, BirdLife Suomen vuoden laji- kartoitukset ym). 1. Hallinto ja yhteydet Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja viisi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu 3-5 kertaa vuodessa, jonka lisäksi asioita käsitellään kesäaikaa lukuun ottamatta viikoittain järjestettävissä perjantaipalavereissa. Hallituksen ulkopuolella yhdistyksessä toimivat havaintotoimikunta, aluerariteettikomitea, nuorisotoimikunta ja Sirri-lehden toimituskunta. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (KTLH Xenus) on BirdLife Suomen jäsenyhdistys, ja toiminta BirdLife Suomen kanssa jatkuu tiiviinä. Yhdistykseen liittyvä uusi jäsen on automaattisesti myös BirdLife Suomen jäsen. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa KTLH Xenus ry:llä on yksi edustaja. KTLH Xenus tekee yhteistyötä muiden luontoalan toimijoiden kanssa. 2. Tiedotus ja julkaisutoiminta Yhdistyksen tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsentiedote, joka nykyisin on mahdollista saada myös sähköisessä muodossa, jäsenlehti Sirri, BirdLife Suomen Tiirajäsenlehti ja kotisivut ( fi). Yhdistys ja sen edustajat esiintyvät myös paikallisissa tiedotusvälineissä. Vuonna 2012 Sirri ilmestyy joulukuussa noin 64 sivuisena vuosijulkaisuna. 3. Kokoukset ja jäsenillat Yhdistys järjestää kaksi kokousta (syyskokous lokakuussa ja vuosikokous helmikuussa),joissa sääntömääräisten asioiden lisäksi kuullaan jokin ajankohtainen esitelmä. Perjantaipalavereita jatketaan yhdistyksen toimitilassa (Oklaholmankatu 16) kesäkuukausia lukuun ottamatta joka perjantai kello Retket, kisat ja tapahtumat Vuonna 2012 järjestetään syysja ruskaretki sekä mahdollisesti koskikararetki ja retki Oulun yliopiston eläinmuseoon. Talvella joulu-tammikuussa käydään perinteinen pinnakilpailu ja kesäkuun alussa pinnaralli. Suurelle yleisölle järjestetään keväällä kolme ohjattua linturetkeä sekä Kiikelin lintukävely, pöllöilta ja kolme pöllöretkeä. Kesällä tehdään yölaulajaretki. Syksyllä toteutetaan yleisöretkinä kurki- ja joutsenretket. Keväällä osallistutaan Tornien Taisto -kilpaan miehittämällä kolme-neljä lintutornia. Pyritään järjestämään pönttötalkoot sekä jatketaan osallistumista Keminmaan metsäpäivään ja muihin vastaaviin yleisötapahtumiin. 5. Tutkimus Yhdistys osallistuu BirdLife Suomen valtakunnalliseen vuoden laji -projektiin, Luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurantoihin, kuten talvilintulaskentoihin, talvilintujen ruokintalaskentoihin, pesimälinnuston linja- ja pistelaskentoihin sekä vesilintulaskentoihin. Jäseniä pyritään kannustamaan uusien tutkimusten ja paikkojen/reittien aloittamiseen. Pöllöjen ja päiväpetolintujen pesintä ja sen muutokset ovat yhdistyksen alueella erityisessä seurannassa, ja tuloksista raportoidaan sekä Luonnontieteelliselle keskusmuseolle että yhdistyksen Sirrilehdessä. Muuton ja pesimälinnuston seurantaa jatketaan Kemin ja Tornion tulevien tuulimyllypuistojen, turvesoiden sekä mahdolliseten muiden kohteiden salueella. 6. Linnuston suojelu Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus tehostaa alueellaan lintujen elinympäristön, niiden muutto- ja levähdyspaikkojen sekä yksittäisten lajien tai niiden pesäpaikkojen suojelutoimenpiteitä. Yhdistys osallistuu erilaisiin uhanalaisen linnuston seurantatutkimuksiin ja tekee myös itse niitä, ottaa kantaa ja antaa lausuntoja alueella tapahtuvasta kaavoituksesta ja maankäytöstä, tai tekee tarvittaessa päätöksenteosta valituksia. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry toimii yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten ja -järjestöjen kanssa. Petolintujen suojelutoimia jatketaan Luonnontieteellisen keskusmuseon, Metsähallituksen, WWF:n ja ympäristökeskuksen kanssa suurten petolintujen pesäpaikkojen suojelemiseksi. Päiväpetolintujen tekopesien sekä pöllön- ja tuulihaukanpönttöjen määrää lisätään. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus seuraa aktiivisesti toimialueensa lintuja koskevaa suojelukes- Telkkäuivelo Pekka Ylimaunu 60 Sirri vsk. Sirri vsk. 61

32 Xenus toimii 100 kertaa 669, talvilintuhavaintoja lähes 40 vuoden ajalta Alkunkari Seppo Rintala kustelua ja ottaa siihen aktiivisesti kantaa. Arvokkaita lintujen pesimis- tai muuton levähdysalueita uhkaavia hankkeita tarkkaillaan ja prosesseihin osallistutaan aktiivisesti linnustonselvitysten, lausuntojen, keskustelun ja asiantuntijaneuvonnan avulla. 7. Havaintoarkisto Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n havaintotietokantana toimii BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten yhteinen, valtakunnallinen Tiira-lintutietojärjestelmä ( Vuosittaiset oman alueen havainnot kootaan ja julkaistaan Sirri-lehdessä. BirdLife Suomelle laaditaan raportit faunistisista lajeista ja pikkuharvinaisuuksista. 8. Talous Yhdistyksen varainhankinta perustuu pääosin jäsenmaksuihin ja Kemin kaupungin avustukseen sekä luontomateriaalin myyntituloihin. Muuta varainhankintaa ovat Sirri-lehtien ja sen mainostilan myynti. Yhdistyksen toimintaa ja sen projekteja pyritään rahoittamaan myös ulkopuolisella rahoituksella, kuten arpajaisten, sponsorien, säätiöiden avulla tai viranomaisten myöntämien tukien ja apurahojen turvin. Lähiajan tapahtumia: 5.5. Tornien taisto klo Voit tulla milloin haluat. Xenuksen alueen tornit ja yhteyshenkilöt: Tornio, Alkunkarinlahti, Jouni Ylipekkala; Keminmaa, Kalli, Eero Salooja; Kemi, Kattilanlahti, Jouko Kärkkäinen; Simo, Ruunakari, Pentti Rauhala Linturetki Tornion Kaupunginlahdelle, kokoontuminen kirjaston P-paikalle klo 08. Vetäjä Pentti Rauhala p Lasten ja naisten linturetki Tornion Alkunkarinlahdelle. Lähtö klo 08 Puuluodosta Letonkalasataman tienhaarasta. Vetäjä Tuula Laasanen p Alkunkarinlahden ja Pajukarin linnuston takseeraus. Yhdyshenkilö Pekka Aho p sekä Pentti Rauhala Linturetki Veitsiluodon Tuhka-altaalle. Lähtö klo 8.00 Kattilanlahden lintutornin parkkipaikalta. Vetäjä Jouko Kärkkäinen Arktisen muuton seuranta/meriretki Selkäsarveen. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Jouko Kärkkäinen Paikkoja rajoitetusti, säävaraus Pinnaralli. Lisätietoja Joukolta ( ), Eerolta ( ) ja Tuomakselta ( ) pönttötalkoot Kemi Nälli Moisionkatu 1 pihapiirissä Perhemetsäpäivä Xenuksella on oma osasto Pönttötalkoot Syysretki Itä-Lappiin Savukoskelle. Ilmoittautumiset Kari Oittiselle, kertaa 669, talvilintuhavaintoja lähes 40 vuoden ajalta Jouni Ylipekkala Tapaninpäivän aamu 1973, Alaraumon Palosaaressa rämpii murrosikäinen poika vyötäröään myöten lumikinoksessa. Eteenpäin liikkuminen on vaivalloista, koska lumi on satanut pienten pajujen ja koivujen päälle, ja sukset uppoavat pehmeän hangen läpi tarttuen kiinni alla oleviin risuihin. Pakkanen jäädyttää silmäripset toisiinsa kiinni ja hikinen pipo höyryää kuin pieni kiuas. Luontoelämyksenä talvilintulaskenta ei ehkä sillä hetkellä tuntunut niin vaikuttavalta, että se olisi jokavuotista vielä lähes neljänkymmenen vuoden päästä, seuraavalla vuosituhannellakin. Kaikesta huolimatta olen kiertänyt saman reitin jo yli sata kertaa, muutama kerta on mennyt ohi virallisesta laskenta-ajasta ja niitä ei ole laskettu mukaan. Näiden sadan laskennan tekemiseen olisi mennyt lähes kolme viikkoa elämästäni, vaikka olisin ollut liikkeessä 24 tuntia vuorokaudessa. Kilometreissä matka ei ole kummoinen, yhteensä noin 1000 kilometriä. Havaittujen lintujen lajimäärä 52, ei sekään ole kasvanut suureksi. Monenlaisia luontoelämyksiä ovat laskentakerrat tarjonneet ja suurimmaksi osaksi mukavia, joskaan ei aina. Sadannella kerralla kuusikossa ärjyi metsätraktori, joka toi reitin varren kuusikon isoimpia puita, kuin helpommin nähtäville, tien varteen. Historiaa Torniossa oli 1970-luvun alussa aktiivinen lintuharrastajaporukka, jonka jäsenet mm. perustivat yhdistyksen ja osallistuivat innolla kaikkiin lintuaiheisiin hankkeisiin. Sittemmin Tornion luontokerhona tunnetun yhdistyksen jäsenet perustivat talvilintulaskentareittejä ympäri Torniota, yksi näistä reiteistä on numero 669, Alaraumon Kyläjoen reitti, jota olen kiertänyt jo 38 vuoden ajan. Heti talvilintulaskijaurani alkutaipaleella osoittautui reitin valinta huonoksi. Vuonna tehtiin ainoastaan talvi- ja kevätlaskenta, niinpä suunnittelin reittini alkavaksi hiihto-osuudella Raumonjoen yli Ruohokarista Palosaareen. Syksyllä 1975 olikin mukana sitten myös syyslaskenta ja jäättömän joen ylitys muodostui mahdottomaksi. Silloin reittiin tuli muutoksia ja siirtymätaival Raumonjoen yli. Myöhemmin reittiä on muutettu vain pakottavista syistä, kuten uudisrakennusten tulemisesta reitille tai pakettipellon pajukon muuttumisesta läpipääsemättömäksi. Maaseudun muutokset 1970-luvulla oli Alaraumon Ruohokarin seutu maaseutua, jossa oli maatiloja ja karjaa. Nautaeläintiloja oli reitin lähistöllä yhteensä kahdeksan kappaletta. Maatilojen lisäksi oli myös kaksi turkistarhaa. Syksyllä 2011 ei turkistarhoista ole kuin muistot jäljellä ja vain kahdella tilalla on nautaeläimiä. Maaseudun maiseman muuttuminen on vaikuttanut reitilleni, lähes kaikki niityt ovat kasvaneet umpeen tai niiden päälle on rakennettu taloja. Muutokset tuntuvat myös kauempana asutuksen ulkopuolella, melua tulee tehtaista ja moottoritieltä asti. Metsäteiden myötä autojen äänet kuuluvat koko reitin matkalla ja keväällä ei voi välttyä moottorikelkkojen ääneltä ja pakokaasuilta. Muutosten vaikutukset linnustoon ovat olleet monenlaisia, turkistarhojen ja maatalouden loppuminen vähensi varislintujen ja varpusten määrää. Toisaalta taas pensaikkoiset alueet houkuttelevat usein pikkulintuja suojiinsa. Lajien levinneisyyden muutokset ilmaston lämpenemisestä tai jostain muusta syystä johtuen ovat olleet merkittävämpiä kuin paikalliset maiseman ja maaseudun muutokset linnuston kehittymiseen. Metsiä on hakattu ja hakatut aukeat ovat pensikoituneet ja vanhimmissa aukoissa kasvaa jo suurta metsää. Hakkuiden myötä on myös metsäteitä rakennettu ja aikaisemmin rauhalliset metsät ovat syksyisin marjastajien ja metsästäjien käytössä. Maailmanlaajuisilla tapahtumillakin on ollut merkitystä Kyläjoen metsäreitille, lintuinfluenssakohun ollessa kiihkeimmillään muutamat mummelit lopettivat talvilintujen ruokinnan ja reitin muutoinkin harvat lintulautapaikat vähenivät entisestään. Myöhemmin kohu lienee unohtunut ja uusia lintulautoja on ilmestynyt kylälle, reitin varrelle on tullut myös uutta asutusta neljän vuosikymmenen aikana ja niin lintulautojen määräkin on pysynyt suhteellisen vakiona. Mielenkiintoisia havaintoja talvilajistossa Muutamia mielenkiintoisia havaintoja voi tehdä harvalukuisimmista lajeista. Esimerkik- 62 Sirri vsk. Sirri vsk. 63

33 100 kertaa 669, talvilintuhavaintoja lähes 40 vuoden ajalta 100 kertaa 669, talvilintuhavaintoja lähes 40 vuoden ajalta si, kuinka monta kertaa kanahaukka osuu kohdalle, kun on metsässä sata kertaa muutaman tunnin kerrallaan? Vastaus on ainoastaan viisi kertaa, siitä huolimatta, että se pesi jonkin aikaa vain muutaman kymmenen metrin päässä reitistä. Täsmälleen yhtä monta kertaa on havaintovihkoon kirjattu palokärki, 38 talven aikana. Linnustossa tapahtuneet muutokset koskevat myös talvilinnustoa, niinpä reitilleni on tullut muutamia uusia lajeja, jotka ovat levittäytyneet Perämeren rannikolla. Pähkinähakki valtasi alueen noin 1985 ja minun laskentareitilläni se näkyi ensimmäisen kerran joulukuussa Nykyään pähkinähakki on jokatalvinen laji laskennassa. viimeisen 40 vuoden ajan, mutta reitilleni on sattunut ainoastaan hiiripöllö ja sekin vain kaksi kertaa. Syyslaskennan säässä on suurta vaihtelua vuosien välillä, mikä näkyy luonnollisesti lajistossa. Joutsenten ja lokkien esiintyminen reitillä rajoittuu vain noihin muutamaan leutoon syksyyn. Joululaskennan aikaan on yleensä sää kylmä ja hiihtäminen ainoa keino edetä metsässä. Ilmastonmuutoksen myötä on yhä useampi joululaskenta tullut kierretyksi jalan ja vuoden 2008 joulukuussa ensimmäisen kerran lumettomassa metsässä. Vuoden keskilämpötila on noussut selvästi oman laskentaurani aikana ja 2000-luvun vuosista viisi mahtuu nk. lämpimien vuosien taulukkoon, kun verrataan vuosikeskilämpötilaa viimeisen sadan vuoden ajalta. talvikautena. Jokaisena talvena havaituista linnuista on helpompi vetää johtopäätöksiä kannanmuutosten suhteen kuin harvalukuisemmista lajeista. Marjalinnuista ja muista invaasiolajeista, kuten käpylinnuista ei kannanmuutoksia juuri pysty analysoimaan, mutta huippuvuodet näkyvät kuvista. on esitetty havaitut yk- Kuvissa silömäärät talvikautta kohti. Yksi talvikausi jakaantuu kahdelle vuodelle, syyslaskenta marraskuun alussa, joululaskenta vuodenvaihteen tietämillä sekä kevätlaskenta maaliskuun alkupäivinä. Talvikausi 1 on siten syksystä 1973 maaliskuuhun 1974 ja vastaavasti talvikausi 20 kuvaajissa on syksystä 1992 kevättalveen 1993 ajoittuva jakso. Laulujoutsenen huippumäärä havaittiin talvikautena 35 eli syksyllä Edellä kuvattu esitystapa ei näytä tarkkaa laskentakertakohtaista yksilömäärää, mutta tekee kuvaajista selkeämpiä muu- Taulukko 1. Havaitut lajit reitillä 669 vuosina laulujoutsen oo hömötiainen ooooo sinisorsa oo kuusitiainen oooo tavi oo lapintiainen o tukkasotka oo puukiipijä ooo mustalintu o harakka ooooo telkkä oo närhi oooo riekko ooo pähkinähakki ooooo teeri oooo naakka o pyy oooo varis ooooo varpushaukka oo korppi oooo kanahaukka oo kottarainen oo kalalokki oo varpunen ooo harmaalokki ooo pikkuvarpunen oo kesykyyhky ooo peippo oo hiiripöllö oo järripeippo oo palokärki oo urpiainen ooooo käpytikka ooo tundraurpiainen ooo pikkutikka o viherpeippo ooooo pohjantikka ooo vihervarpunen o on ollut leuto vielä marraskuun alussa. Kalalokki on nähty vain kahdesti syksyllä 2005 ja Harmaalokkeja on nähty useammin ja siihen vaikuttaa leudon syksyn lisäksi Tornion Riukkajänkän kaatopaikan sijainti. Kaatopaikan herkkuja nauttineet lokit matkaavat usein Kaakamon ja Laivaniemen kautta Kemin Ajoksen suuntaan, mutta osa linnuista suun- Kesykyyhkyjen leviäminen koskikara oo punatulkku ooooo taa Tornionjoen lut palokärki, käpytikka, pikkutikka maaseudulle näkyi reitilläni syksyllä tilhi oooo taviokuurna ooo suulle ja lentelevät sekä pohjantikka. Palokär- 1996, ja puluja näkyi noin kym- punakylkirastas oo nokkavarpunen oo silloin myös täki on havaittu ainoastaan viisi ker- menen vuoden ajan kunnes ne katosivat lähes täysin Alaraumon ky- hippiäinen oooo isokäpylintu oo alueella. sina vakioasukas alueen metsissä, räkättirastas ooo pikkukäpylintu oooo Lajistollinen katsaus män laskentareitin taa, vaikka se oli jakson alkuvuolämaisemasta. R K talitiainen ooooo kirjosiipikäpylintu ooo esykyyhkyjä viime vuosina palokärki on yleistynyt jonkin verran, mutta lasken- Pikkuvarpuset ovat ottaneet eitillä 669 on havaittu yhteensä 52 lajia, joista hömö- analinnut luvulla oli ollut lähinnä kestatuloksissa se ei vielä näy. Reitin tosten suhteen. K sinitiainen ooooo keltasirkku oooo on Torniossa varpusten paikan linnustossa ja myös Alaraumon-Ruohokarin seudulle tiainen, talitiainen, harakka, varis, riekko suhteellisen yleinen o = havaittu vain kerran 1 kustassa ja jonkin varren rantametsiköt eivät ole pikla, ne ovat ehtineet 2000-luvul- urpiainen ja punatulkku on havait- Raumonjoen Tornionjoen suis- oo = havaittu vain muutaman kerran 2-5 kertaa verran myös Pukutikan mieleen, niinpä lajista on samalla kun varpuset ovat lähes tu jokaisena talvikautena vuodesta tosaarien rantapajukoissa lu- ooo = havaittu melko usein 5-10 kertaa taalla-luotomäel- vain yksi havainto vuonna kadonneet asti, ja lisäksi sinitiainen, vulla riekko oli lähes kadonnut ja oooo = havaittu lähes vuosittain kertaa lä, mutta 1990-lu- Käpytikkoja on havaittu tikoista Kanalintukannat ovat vaihdelleet pähkinähakki ja viherpeippo on 2000 on havaittavissa hienoista li- ooooo = havaitaan vuosittain syklisesti ja riekon kohdalla havaittu viime vuosina jokaisena sääntymistä. Pyy on vähälukuinen varsin dramaattisesti laskien. Ensimmäisten laskentakertojen aikana puronvarsimetsiköissäkin viihtyvä riekkoja juoksenteli Ruohoka- lintu, jota on havaittu lähes vuosit- rin rantapajukoissa heti laskentareitin tain, joskin välisenä ai- alkutaipaleella ja lähes koko kana se ei reitille 669 sattunut. Teetain, reittini matkalla. Pitkään meni riä alueella on, mutta laskentatuloksiin niin, ettei alueella näkynyt riekon on laji tullut vain 18 kertaa. jälkeäkään. Edellä mainitut muutokset Talvilintulaskentojen perusteella ovat selkeitä ja helposti huo- on teerikanta pysynyt vakaana, jos- mattavia. Muutaman lajin kuvaajat kin yksilömäärät ovat olleet pieniä. sen sijaan yllättivät, hömötiaisen ja Metsoa ei laskennoissa ole havaittu, talitiaisen yleistyminen reitin laskentojen eikä alueelta ole tiedossa met- perusteella oli pienoinen sohavaintoja muilta vuodenajoilta. L yllätys joka näkyi vasta kun piirsin okeista on reitillä havaittu kalalokki ja harmaalokki. Molem- havainnoista kuvaajan. Pöllöt ovat olleet suuri osa lintuharrastustani pia vain sellaisina syksyinä kun sää Kuva 2. Teeri on suhteellisen yleinen reitin varrella, mutta yksilömäärät ovat Kuva 1. Laulujoutsenhavainnot Muutamina lämpiminä syksyinä yleensä pieniä. Pyy esiintyy vuosittain alueella, mutta ei ole laskennoissa vuo- 64 on joutsenia ollut syyslaskennan aikaan vielä Raumonjoen suulla Sirri tai 2011 Paju- 36. vsk. Sirri vsk. 65 karin lähistöllä, mistä niitä tulee havainnointietäisyydelle. vulla alkoivat pulut siirtyä maaseudulle. Aluksi ne kävivät parvissa ruokailemassa maatiloilla ja viljapelloilla. Myöhemmin osa kesykyyhkyistä siirtyi pesimään, mm siltojen alusrakenteisiin, keskustan ulkopuolelle. Puluja esiintyi Ruohokarin seudulla noin kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen ne katosivat ja ainoastaan yksittäisiä lintuja on lennellyt alueella. Pöllöjä reitille on osunut kahdesti, molemmilla kerroilla hiiripöllö. Reitin varrella pesii niin varpus- kuin helmipöllöjä, mutta laskentaa niitä ei ole tullut. Pöllöjen näkeminen valoisaan aikaan syksyllä ja talvella ei ole todennäköistä, joten tulos on odotetun kaltainen. Tikoista reitin lajilistalle on tul-

34 100 kertaa 669, talvilintuhavaintoja lähes 40 vuoden ajalta 100 kertaa 669, talvilintuhavaintoja lähes 40 vuoden ajalta Kuva 3. Kesykyyhky ilmestyi Alaraumolle luvulla ja määrät näyttivät kasvavan kunnes alamäki alkoi yllättävän nopeasti. Nykyään laskentaan sattuu ainoastaan joitakin yksit- Kuva 4. Marjalinnut, tilhi, räkättirastas ja taviokuurna, huiput osuvat samoille vuosille Kuva 5. Tiaiset eri talvikausina. Kaikkien kolmen yleisimmän tiaisen sinitiaisen, hömötiaisen ja talitiaisen kannat näyttävät nousseen Alaraumon Kyläjoen alueella eniten ja havainnot osuvat samoille vuosille kuin käpylintuhuiputkin. Marjalinnut. Tilhien, räkättirastaiden ja taviokuurnien havainnot osuvat samoille vuosille Räkättirastaat on havaittu lähes yksinomaan syyslaskennassa. Tilhiä on eniten syksyllä, mutta muutamia myös joulun seudulla. Taviokuurnia on havaittu kaikissa kolmessa laskennassa, koska keväisin voi nähdä pesimäseuduilleen palaavia taviokuurnia ja marjavuosina niitä on alueella syksy- ja joululaskennassa. Syksyllä 2008 osui tilhien huippu laskenta-aikaan ja yksilömääräksi tuli 745 yksilö pelkästään syyslaskennassa. Tiaiset. Ensimmäisillä laskentakerroilla 1970-luvulla, ei sinitiainen kuulunut alueen talvilinnustoon, niinpä reitin ensimmäinen sinitiainen havaittiin vasta 12. marraskuuta 1984 ja sen jälkeen laji on vakiinnuttanut asemansa niin maaseutualueella kuin metsiköissäkin. Talitiainen ja hömötiainen ovat kuuluneet jokatalvisiin lajeihin, kerran on myös lapintiainen osunut kohdalle. Pyrstötiaista ei ole havaittu kertaakaan laskennan aikana. Syyslaskentojen aikaan on usein selvää tiaisten liikehdintä jopa vaellusta, jolloin tuloksiin voi kirjautua suurehko määrä tiaisia pelkästään yhdestä paikasta. Keskitalvella voi kuusimetsä puolestaan olla täysin hiljainen ja ainoat tiaiset ovat talojen lähellä ruokintapaikkojen lähistöillä. Kaikkien tiaisten määrät ovat kuvien mukaan, vaikka sitä ei laskennoissa ole tullut ajatelleeksi. Varis ja harakka. Variksien määrä lähti pienenemään heti turkistarhojen lopetettua toimintansa 1970-luvulla, harakoita oli maaseudulla niin kauan kuin karjatiloja oli enemmän. Nykyään jätteet on peitetty ja harakoille on koittaneet kovemmat ajat, jolloin ravin- Kuva 6. Harakka ja varis. Lukumäärät ovat pienentyneet viimeisinä vuosina, variksella selvästi turkistarhojen sulkemisen jälkeen. Kuva7. Viherpeippo oli muuttolintu vielä 1970 luvulla ja talvikauden havainnot yleistyvät 1990-luvulle asti. Kuvaajassa polynominen trendiviiva joka osoittaa havaintomäärien kasvun pysähtyneen. Kuva 8. Varpunen. Havaittujen varpusten määrä on vaihdellut suuresti vuodesta toiseen, mutta polynominen trendi on laskeva. toa löytynee helpommin taajamien grillien tuntumasta kuin maaseudulta. Kuvaajan mukaisesti viherpeippo yleistyi alueen talvilintuna vasta 1980-luvun loppupuolella ja aivan muutaman viimeisen vuoden aikana on havaintomäärät pudonneet. Havaintomäärien pieneneminen osuu yhteen muualla Suomessa tapahtuneen Trichomonas gallinae loisen yleistymisen kanssa. Kyseinen loinen on syynä viherpeippojen ja peippojen kuolemiin, vuonna 2010 oli viherpeippojen vähentyminen selvästi havaittavissa Kemi-Tornion korkeudella. Varpunen kuului 1970-luvulla maalasitalojen linnustoon ja talvisin niitä kierteli myös lähistön lintulaudoilla. Kuvan 8 mukaisesti varpushavainnot vähenivät jo 1980-luvulla, samaan aikaan kuin maatalot luopuivat karjasta. Alaraumon- Kyläjoen suunnalla ei pikkuvarpusen maailman valloitus ole ollut yhtä voitokasta kuin lähempänä kaupunkia. Pikkuvarpusta ei siis voi syyttää varpusten vähenemisestä vaikka pikkuvarpusia onkin alkanut näkyä myös Ruohokarin seudulla. Kuluneen 38 vuoden aikana ei ole yhtään talvilintulajia kadonnut Alaraumon Kyläjoen metsiköistä tai kylämaisemasta. Uusia lajeja on sen sijaan tullut muutamia. Leudommat talvet mahdollistavat varmaan uusien lajien talvehtimisen lähitulevaisuudessa, mutta on vaikeaa ennustaa mikä olisi seuraava vakituinen talvilaji alueella. Ajatus laskentatulosten vertailusta vuosien varrelta ja tämän kirjoittamisesta syntyi silloin kun olin kiertänyt reittini noin 80 kertaa, samalla asetin itselleni tavoitteeksi 100 laskentakertaa. Tavoite on saavutettu ja uskon kiertäväni reitin vielä muutamia 66 Sirri vsk. Sirri vsk. 67

35 Kaks kisälliä kerran... Sairastelin kättäni kevään, kesän ja osan syksyä 2011, kun kyynärpäähän täytti tulemaan vähän väliä vettä. Sitä tuli heti enemmän, jos tein jotakin hiemankin rasittavampaa: hiihdin, tein pihatöitä tai haravoin edellisen kevään lehtiä nurmikolta, nostin jotakin painavaa, kiipeilin puissa kotkan tai sääksen pesillä ja niin edes päin. Pakko oli äijän helpottaa tahtia ja varoa käpäläänsä. Siitä sukeutui ajatus, että jospa lähtisin kesällä itäiselle Saariselälle vaeltamaan ja vihdoinkin toteuttaisin tuon vanhan ja hartaan toiveeni. Mutta yksin en oikein rohjennut lähteä viikoksi kairaan, missä puhelimet eivät pirise eikä välttämättä muita retkihulluja näy. Mistä kaveri? Tarjoilin ajatusta kokeeksi sinne tänne, entisille ja kuvitelluillekin retkikavereille, mutta ei se purrut. Viimein syötin ideaa Tampereelle Vuorisalon Raimolle, sikäläiselle juuri eläköityneelle työkollegalleni. Olimme Raimo kanssa kierrelleet rengastamassa läntisen Kari Oittinen nut Lapin vaeltaja, vastasi kutsuuni myöntävästi. Sovimme, että heinäkuun viimeinen viikko ja vähän ylikin pyhitetään Saariselän tuntureille, jokilaaksoille ja männikkömetsille. Suunnitelmamme kattoi kahdeksan vuorokautta, ja tarkoitus oli yöpyä varustuvissa - vanhoja kisällejä kun ollaan. Näin varmistaisimme yöpymiset kämpissä ja siellä petipaikan. Toki mukana kannoimme teltan ja tarpeellisen katto- tai pohjamuovin siltä varalta, että uupuisimme kesken taipaleen ja joutuisimme yöpymään maastossa. No, evästä ja vaatetta oli riittävästi, rinkka painoi lähtiessä reilut 20 kiloa. Sen lisäksi mukana olivat tarpeelliset kartat, kiikarit ja kamerat. Olimme pyhästi vannoneet, että emme kalasta emmekä juokse lintujen perässä. Ne linnut vastaanotetaan, mitä eteen sattuu, mutta reitinvalintaa ne eivät sotke. Teemana oli Kaks kisälliä kerran, kulki metsässä. Lauantai-iltapäivällä autoilimme Saariselän ohi etsien tiehaaraa, mistä pääsisi Suomujoen varteen Aittajärven parkkipaikalle. Se löytyi helposti, ja Aittajärven parkki- mäinen hiiripöllöpoikue ja kuukkelit. Rinkka selkään, ja siitä vain vaijeriylimenopaikalle. Suomujoki on tällä merkityllä ylimenopaikalla reilut 50 metriä leveä, mutta vettä on vain puolisääreen, jos sinnekään. Vaijeriin on sidottu muovisia narunpätkiä, jotka kulkevat kahlaajan mukana vaijerilla, ja joista voi ottaa tukea. Papat pääsivät joen yli mukavasti, ja siitä vaan etsimään etelää ja Maantiekurua kohti vievää polunpäätä. Alkutaival oli kivaa kangasta, jossa polku luikerteli männikössä pahimpia kivikkoja ja soita kierrellen. Otsa kastui, sitten kuivui, mutta nenänpää pysyi koko matkan tuoreena. Valittavanamme oli joko noin kilometrin päässä oleva Sarviselän autiotupa poluilta vähän sivussa, tai Maantiekurunvarren yhä huonommaksi käypä polku. Polku veisi suoraan etelää ja satumaista Luirojärven taukoaluetta kohti. Valitsimme siis polun varren kankaat, mikä tiesi heti telttamajoitusta. Vieressä kohisi pikkupuro, ja iltatoimet ja aamupuurot hoidimme puron varressa. Illalla olimme keventäneet rinkkaa heti parhaalla mahdollisella tavalla eli keittämällä purkkihernekeiton. Tyhjä purkki jäi yöksi nuotiopaikan viereen, pesemättömänä, mutta aamulla se oli kuin fairilla tiskattu. Olisiko kettu käynyt nuoleskelemassa. Matka jatkui, polku katosi lähes kokonaan, sateli tihkutti vettä, ja ihastelimme vieressä kulkevaa jokikanjonia, kun meitä vastaan tuli ensimmäinen vihaisesti sylkevä ja sähisevä sopuli. Sopuleita sitten riittikin. Polun varresta löytyi komeita herkkutatteja, ja purolla ta. Laavu oli kauniilla paikalla millä mitalla. Laaliiteri hietakankaalla, vieressä puuvu kelpasi, ja me jatkoimme unia- ja vessa. Sopuleita vilisteli mme, kun tytöt jäivät vielä käpsehtimään. yhtenään, seassa näkyi muitakin Aamulla sade oli pois- myyriä, olisivatko olleet harmaakuvemyyriä. sa, me keittelimme puuromme ja Lapin kotkan- ja merikotkan poikasia Illalla meidän naa- pakkasimme kamppeemme. Nuosa, Enontekiöltä Ylitorniolle puriin lähelle oli ilmestynyt teltta, tion kiville olivat yölliset naapurit jo kohta kymmenen vuotta. Yllätys mutta retkeilijät eivät näyttäyty- asetelleet kenkänsä kuivumaan. oli suuri, kun Raimo, kokepaikalla huuteli heti retken ensim- lenteli koskikara. Viereisellä tun- neet eivätkä tulleet meidän val- mutta ei siellä ketään ollut. Toivee- 68 Sirri vsk. Sirri vsk Sirri vsk. Sirri vsk. 69 turinummella äänteli muutolta sumussa laskeutuneita liroja, mustaviklo ja punakuireja ja tietysti kapustarintoja. Törmäsimme useisiin metsopoikueisiin, ja riekoilla oli ainakin yhdeksän tai kymmenen penikkaa. Maantiekurun eteläpäästä löytyi taas polkukin uudelleen, ja Pienellä Luirojärvellä vastaan tulivat ensimmäiset kuuset. Maisema oli hieno, joten pieni tauko oli paikallaan. Seuraava etappi ja tuleva yöpymispaikkaa oli ennalta valittu: Pälkkimäojan laavu. Laavu olikin tarpeen, sillä sade oli kastellut metrin korkuisen koivunvittikon pahanpäiväisesti, samalla meidätkin. Pälkkimäoja lähtee Sokostin pohjoispuolisilta tuntureilta. Oja tai oikeastaan pieni joki saa alkunsa Pälkkimäpään-Skoaltoaivin ja Apujoukkojenvaaran välisestä kurusta, laskee ensin länteen ja sitten etelään Luirojärveen. Joki on vain 4-5 metriä leveä, vuolas, mutta latvoiltaan niin matala, että sen yli pääsee helpommista kohtaa saappailla jalkoja kastelemat- miille nuotiolle. Laavullakin olisi ollut tilaa yöpyjille. Illallinen syötiin, sitten pesulle ja makuupussiin kuuntelemaan sateen ropinaa. Olimme jo nukahtaneet, kun vielä käryävän nuotiomme ympäriltä rupesi kuulumaan yöllistä puhetta. Raotimme silmiämme, ja siellä kaksi nuorta tyttölasta kaatoi maastokengistään vettä ja puristi sukkia kuiviksi. Olivat kuulemma tulleet Luirojärveltä soiden laiteita kulkevaa polkua ja kastuneet koivikossa pahanpäiväisesti. He aikoivat laittaa teltan pystyyn, mutta tarjosimme heille laavumajoitusta. Tilaa kun oli vaikka Kaks kisälliä kerran... Myöhemmin kuulimme teltassa majoittuneilta, että tytöt olivat aamulla vetäneet kenkiensä pohjan yli ilmastoteipit. Olisivatko pohjat palaneet poikki? Teltallakin oli hiljaista, kun suuntasimme kulkumme kohti Luirojärveä. Matkalta löytyi useita kuukkeleita, hiiripöllöpoikue, ja kuukkelien kanssa riitelevä ampuhaukkapoikue. Aurinko paistoi jo oikein lämpimästi, ja tuuli rehki jotain, ehkä uutta sadetta tai se vei eilisiä pilviä vauhdilla pois. Luirojärvi ja sen Hilton varaus- ja autiotupineen tuli vastaan, samoin Rajan kämppä, joka on autiotupana. Olimme varanneet kortteerin pienestä Kuuselan vuokrakämpästä, jonne mahtuu viisi yöpyjää. Muita ei ollut tanhualla, vaikka Luirojärven sauna yleensä vetää sinne verrattomasti väkeä. Ei muuta kuin Kuuselan kämpän ovi auki, rinkka kaikkine lasteineen ja eväineen sisälle, takki naulaan, ja paita ja saappaat heti ulos kämpän seinälle kuivumaan! Molemmat siinä venyttelimme kipeytyneitä jäseniämme, kun yhtäkkiä kuului PAM! Tuuli paiskasi oven kiinni, sisälle jäivät varusteet, eväät, puhelimet ja avain! Mitäs nyt tehdään? Odottelimme vähän aikaa, kiersimme muut kämpät,

36 Kaks kisälliä kerran... Kaks kisälliä kerran... Kuvat Kari Oittinen & Raimo Vuorisalo na oli, että jospa joku muu täältä tai joltakin muulta varaustuvalta paikan varannut kantelisi meidänkin kämppämme avainta. Turha toivo! Tutkimme, voisiko kämppään mennä ikkunan kautta, mutta silloin olisi joutunut särkemään ikkunoita, kun kuulimme ääniä isolta Hiltonilta. Siellä oli Kemihaarasta tullut porukka, joka oli matkalla Kiilopäälle. Ei heilläkään ollut varaustupien avaimia, mutta oli sentään puhelin. Vaan kun sillä ei päässyt minnekään, ei opastuskeskukseen Tankavaaraankaan, jonne yritimme monta kertaa soittaa. Puhelu katkesi aina heti yhteyden löydyttyä, ja ehdimme kertoa vain parilla sanalla ongelmastamme. Mutta kello 16 tienoilla Tankavaarasta tuli tekstiviesti: Luirojärvelle tulossa tänään 2 muuta varaustupaporukkaa. Ei siis muuta kuin odottamaan. Nälkäkin oli pirusti, mutta mustikat eivät olleet vielä kypsiä, ei oikein variksenmarjatkaan. Inventoimme autiotuvat, josko sinne olisi jäänyt jotakin syötävää ja löysimme yhden ainoan perunamuusipaketin. Keitimme sen ja jaoimme tasan. Sitten alkoi kuului Hiltonilta meteliä, ja Kuuselalle purjehti meitä pelastamaan Kontiolahden pappi. Hän oli rippikoululaistensa kanssa liikkeellä ja yöpyi varauspuolella. Avain kämppään löytyi, ja niin päättyisi meidän kahdeksan tunnin Luirojärven dieetti. Kohta perässä tuli tuvallemme ne kolme muuta yöpyjää. Joten syömään vain, ja sitten saunaan ja Luirojärven aaltoihin rippikoulupoikien kanssa. Seuraava päivä oli pyhitetty Sokostille. Sokosti on 718 metriä korkea tunturi ja koko itäisen Saariselän korkein paikka. Siellä rinkopaneleiden avulla. Luirojärveltä Sokostille johtaa parikin polkua. Tunturin rinne on aikamoista kivirakkaa, mutta laki on tunturinummea ja pientä kivikkoa, joten siellä on helppo liikkua. Sokostilta on mahtavat näköalat joka ilmansuuntaan: länteen Luirojärvelle ja sen länsipuolisille tuntureille, pohjoisessa Maantiekurun varteen Pälkkimäpäälle ja Sileäselkään, Lumipään ja Ukselmapään tuntureille, etelässä Luironvarren suurille soille ja kauas Lokkaan ja Nattasille asti, idässä Muorravaarakkaja Anterijokien takaisille rajaseudun tuntureille ja Venäjän puolelle saakka. Kamera räpsyi, kiikaroimme lintuja, mutta vain pulmusia, keräkurmitsoja, kivitaskuja, niittykirvisiä ja yksi piekana näkyi. Palailimme länteen kohti Sokostin alarinteestä lähtevää kirkasvetistä Jaurutusojaa, jonka partaalla keitimme kahvit ja uitimme varpaitamme. Paluumatkalla teimme taas tuttavuutta sopulien ja lapinmyyrien kanssa. Illalla oli taas sauna, ja yön uneksimme vielä Sokostin avarista maisemista. Seuraavana aamuna matkaa ja rinkankantoa oli tiedossa 16 kilometriä, polku jatkui kohti kaakkoa ja Hammaskurun varaus- ja autiotupaa. Kämppää oli vasta remontoitu, eikä siellä isossa kämpässä näkynyt ristin sielua. Hammaskurusta etelään alkavat kohta Luiron latvan suuret suot, mutta sinne emme halunneet surki surmin mennä. Matkaa Jaurujoelle ja Siulanruokitun kämpälle olisi Hammaskurusta ollut vain kahdeksan kilometriä. Hammasjoelta yllätimme rantasipin, tosin niitä tuli myöhemminkin vastaan. Ilta meni vaatteita kuivatellessa ja ruokaa laittaessa, ja sitten unten maille. Rajajoosepista etelään Anterijokivartta aina Hammaskuruun ja vielä siitä eteläänkin Luiron varteen asti rakennettiin 1939 tunturien yli metsäautotie. Tunturien pohjoispuolisia männiköitä piti hakattaman ja tukkeja ajettavan talvella kuorma-autoilla Luiron varteen uittoa varten. Loppuvuonna 1939 alkoi toinen isompi savotta, joten hanketta ei onneksi koskaan keritty toteuttamaan. Tie Hammaskurusta pohjoiseen ainakin Anterijoelle asti on edelleen erinomaisessa maastokunnossa, kiitos poromiesten mönkijöiden. Sitä mekin talsimme rinkkoinemme, ihmetellen välillä 1939 rakennettuja pikkupurojen ylityssiltoja, joista vieläkin oli niskaorret jäljellä. - Anterijoen latvalta kahlasimme yli, keittelimme kahvit ja suuntasimme etelää ja Muorravaarakkajoen latvoja kohti. Akanhärkäkurussa oli komea kalliokuru, ja sieltä lähti 30 kilometriä pitkä joki luikertelemaan kohti etelää ja Suomujokea. Muorravaarakkajoen varsi on mukavaa männikkökangasta ja polkukin on hyvä, joten matka joutui. Muorravaarakasta olimme varanneet kahdeksi päiväksi yksityismajoituksen eli sikäläisen neljän hengen kammin. Olimme kerrankin isäntä talossa, nyt kaukana kairassa! Seuraavaksi päiväksi oli suunniteltu nousu Lumipäälle ja Lumikuruun, Pirunportille ja Ukselmapään laidalle. Aurinko paistoi, sääskistä ei ollut haittaa, polku oli hyvä ja tyhjä, mitä nyt sopulit siellä meille irvistelivät. Kesää kisälleillä parhaimmillaan! Lumikurussa oli vielä lunta jäljellä, oli sitä vähän Pirunportin pohjallakin, ja tunturinrinteen mustikat olivat jo kypsiä. Kivetöntä tasaista nummea oli kiva kävellä, ja välistä paiskasimme saappaat pois jalasta ja varpaat tuuleen. Tuntureita oli joka puolella, maisemat olivat upeat. Lumiojan varressa syöksyili ilmeisesti pesivä koskikara tai kaksikin, nyt nummella näkyi kivitaskujen ja niittykirvisten lisäksi piekana, alempana hiiripöllöjä ja polun varressa lapintiaisia ja kuukkeleita. Kelpasi olla! Muorravaarakan kämppä ja pieni kammi ovat tosi kauniilla paikalla joen varressa. Joessa on vettä polveen saakka, joten kengät on kahlatessa otettava pois. Aamutoimien jälkeen taas matkaan ja jokivartta etelään, nyt tavoitteena koetinkivi oli Muorravaarakkajoen ylävirtaan oli silta. Jyrkkävaaran varaus- ja autiotupa. ylitys. Kahlaamo löytyi, mutta Kuotmuttiojalta suuntasim- Matkalla oli pikku lampareita ja edellispäivien sateiden ansiosta vettä me parin kilometrin päässä ole- vetisiä soita, joista löytyi tukkasotkia oli aika lailla, yli polven. Virta valle Suomujoelle, jonka varressa ja tukkakoskeloita. Harriojan oli voimakas, mutta yli kuitenkin oli sitten jo hyvä polku. Joelta löytyi yhtymäkohdassa Muorravaarakkajoen selvittiin, kastumatta. Polku joen paitsi kuukkeleita ja lapintiai- partaalla on hieno hiekka- länsirantaa oli vähän huonomsia, myös kaikki kolme koskelola- kangas, jossa on tulentekopaikka, pi, mutta maasto hyvin kulkukelpoista. jia poikueineen, palokärki, tukka- ja jossa on joskus ollut kämppäkin. Tulimme Kuotmuttiojalsotkia, heinäsorsia ja jouhisorsa. Pidimme siellä kahvitauon ja le, joka tuo vesiä Kuotmuttijärveltä Snellmanninmajan kohdalta jotkut jatkoimme matkaa yli Harriojan Muorravaarakkajokeen. Oja oli ovat kahlanneet Suomusta ma- kuohuvan kosken. Itse Muorravaarakka 3-4 metriä leveä, ja vettä oli joka talalla vedellä yli, mutta meidän kävi koko ajan isommaksi kohdassa vähintään metri, puoli- ei tarvinnut ajatellakaan sellaista joeksi, se sai sivujoista paljon lisää toista. Ei puhettakaan, että yli olisi vaihtoehtoa. Piti vain panna töppöstä vettä ja voimaa. Joesta ei enää pääse päässyt kahlaamalla. Ojan varressa toisen eteen, ja vihdoin hää- yli kuin ani harvoista kahlaamopaikoista. oli yksi noin viisimetrinen ohut mötti Aittajärven kahlaamo vai- Me olimme joen itäpuolella, kelo yli virran, ja lähellä vanha kejereineen. Yli päästiin pikku tappä missä myös Jyrkkävaaran kämploista tehty, mutta painavaksi vetpioin, vain yhden sandaalin kesken on, joten ei hätää. tynyt kopukka. Toisella puolella kahluuta virta nappasi ja vei mennessään. Jyrkkävaaran kämppä löytyi ojaa odotti kutsuvasti tulipaikka. Parkkipaikalla odotti sit- helposti, ja taas olimme ainoat Jaksoimme kuskata pari riukua ten auto ja helpompi taivallus. yöpyjät. Nyt kokeilimme autiotuvan joen yli kelon kupeeseen, mutta Vaellus oli tosi mielenkiintoihan kovia lavereita, vaikka olisi- riu ut pyörivät jalan alla. Meillä nen kokemus, vaarikin pääsi vielä meillä ollut avaimet myös varaustuvan ei ollut nauloja, mutta me siltainsi- omin jaloin itäisen Saariselän kai- puolelle. Iltamyöhällä nöörit saimme kopukan tukipuut raan. Koko kahdeksan päivän tai- pihapiiriin ilmestyi kaksi telttaa kirveellä irti. Sitten ne naulattiin vallus kattoi 115 kilometriä, siitä ja neljä henkilöä, mutta heillä oli keloon ja toisesta päästä vanhaan rinkankin kanssa 90 kilsaa. Lintuja omat leiriytymistoimensa. Aamulla kopukkaan. Yli pääsi jos uskal- ilman hakuja löytyi 58 lajia, ja on Soneran radiomasto, vain 10- puuro naamaan, kahvit kitaan ja si mennä. Ja mentiin. Tulipaikalla suolana oli tietenkin sopulivuosi. 15 metriä korkea, ja se toimii au- taas taipaleelle. Nyt ensimmäinen huomasimme, että siitä 50 metriä Sirri vsk Sirri vsk. 70 Sirri vsk. Sirri vsk. 71

37