Suot ovat metsien ja vesien ohella. Soita on ojitettu pääasiassa puuntuotannon. Suomen suot ovat Euroopan arvokkaimpia

Transkriptio

1

2 SIRRI 33. VSK Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Antero Kotaniemi on poissa...4 Juhani Jaakkola Syksy 2007 jatkui myöhään...5 Lintutalvi Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä Juha Ylimaunu Varpuset ja pikkuvarpuset Kemin, Tervolan ja Arpelan talvessa...44 Jouko Kärkkäinen, Eero Salo-oja, Terttu Keränen-Kvist, Perttu Kujala, Pentti Rauhala & Juhani Sirkiä Lintuatlas jatkui vauhdikkaasti...46 Pekka Suopajärvi & Kiikarissa...48 Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syis- Kansikuva: Sinirinta Matti Suopajärvi Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Tornion Kirjapaino Painosmäärä: 400 Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: puheenjohtaja@xenus.fi Internet: HALLITUS 2009 Jouni Ylipekkala (pj.) Åkargränd 10, S Haaparanta jouni.ylipekkala@telia.com , Jouko Kärkkäinen (vpj.) Moisionkatu 1, Kemi jkkemi@gmail.com Kari Oittinen (siht) Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi kari.oittinen@pp.inet.fi , Pekka Aho Oxöntie 117, Pirkkiö Kalervo Kujala Vakkurintie 19, Kemi uuno1949@luukku.com Perttu Kujala Kirkkopuistokatu 3 C24, Kemi perttu.kujala@luukku.com Tuula Laasanen Mansikkatie 29, Kemi tupuna51@hotmail.com Eero Salo-oja Rajalankatu 7, Kemi mervi.kotavaara@pp.inet.fi TOIMIHENKILÖT 2009 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, Kemi raimo.koskenkorva@pp.inet.fi Havaintotoimikunta havaintotoimikunta@xenus.fi (pj./syksy) Tuomo Karplund (talvi) Eero Salo-oja (kesä) Jouni Ylipekkala (kevät) JÄSENMAKSUT 2009 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 20 Vuosikirja Koululaiset 15 Perheenjäsenet 2 Huutaako suolla kurki vai kaivinkone? Suot ovat metsien ja vesien ohella Suomen luonnon keskeisiä osia, sillä maa-alastamme noin 10 miljoonaa hehtaaria on suota. Soista kuitenkin jo noin 6 miljoonaa hehtaaria, Oulun läänin kokoinen alue, on menettänyt luonnontilansa ojitusten takia. Olemme tilanteessa, jossa lähes kaikki luonnontilaiset suot ovat suojelemisen arvoisia. Tätä on ehkä vaikea ymmärtää Kemi- Tornion alueella, missä kairat ovat Suomen soisimpia. Ymmärrämme harvinaisen suojelun tarpeen, emme aina tavallisen. Emme ole ehkä tulleet ajatelleeksi, että luonnontilaiset suot ovat kaikki harvinaisuuksia. Ne ovat tuntureiden ohella lähes ainoita alueita maassamme, jotka ovat säilyneet luonnontilassa. Ne ovat alkuperäisintä suomalaista luontoa. Soita on ojitettu pääasiassa puuntuotannon tehostamiseksi. Nykyisin luonnontilaisten soiden suurin uhka on kuitenkin turvetuotanto. Luontoarvoilla ei ole ollut mitään merkitystä turvesoita valittaessa. Turpeen käyttö on edelleen lisääntymässä, sillä Vapo aikoo ryhtyä valmistamaan turpeesta ja puusta bioraakaöljyä dieseliä varten. Kemin seutu on yksi neljästä mahdollisesta dieseltehtaan sijoituspaikasta. Suomen suot ovat Euroopan arvokkaimpia lintujen pesimäalueita. Niillä pesii toista kymmentä EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittua lajia, joiden suojelussa maallamme on erityinen vastuu. Varsinainen suolinnusto pesii avoimilla aapa-, keidas- ja palsasoilla. Joillekin lajeille, mm. metsähanhelle, nämä suot ovat lähes ainoa elinympäristö. Jokaisen suon ojitus vähentää arvokkaan suolinnustomme määrää. Linnut ovat kuitenkin vain pieni osa soiden eliömaailmaa. Alkuperäisen suoluontomme rikkaus ilmenee parhaiten erilaisten suotyyppien runsautena. Niidenkin lähempi tarkastelu kertoo soidemme suojelun tarpeesta. Jo puolet maamme 54 suotyypistä on uhanalaisia. Suomella on suoluonnon turvaamisessa suuri kansainvälinen vastuu, sillä kymmenen maamme 35:stä erityisvastuuluontotyypistä on soita. Olemme tilanteessa, jossa lähes kaikki luonnontilaiset suot ovat suojelemisen arvoisia. Niitä uhkaa tällä hetkellä eniten turveteollisuus. Näin siitä huolimatta, että kaikki tarvittava turve on helposti saatavissa aikaisemmin ojitetuilta soilta. Kurjet Olli-Pekka Karlin 2 Sirri vsk. Sirri vsk. 3

3 Antero Kotaniemi on poissa Syksy 2007 jatkui myöhään Antero Kotaniemi on poissa Antero Kotaniemi Eräänä viime heinäkuun alkupuolen iltana kännykkäni pirahti. Soittaja oli Kotaniemen Jyrki, nykyisin Tampereella asuva lääkäri, jonka äänestä saattoi aistia, että ikäviä uutisia oli tulossa. Jyrki kertoi järkyttyneenä Antero-veljensä kuolemasta äkisti ja rajusti iskeneeseen sairauteen. Tuo uutinen tyrmäsi - vei jalat alta. Antero Kotaniemi oli lapsuudenkavereitani kuuluen Rytikarin Karjalankadun eloisaan lapsiparveen, jolla oli aina kivaa tekemistä. Kirmailuympäristönä oli Rytikarin vehmas viidakko vanhoine puutaloineen ja rantoineen. Sittemmin luonto ja erityisesti linnut alkoivat kiinnostaa meitä murrosikään ehtineitä poikia. Ostin kesätienesteilläni kiikarit, ja sellaiset ilmestyivät myös Kotaniemen veljesten kouriin. Joukkoon liittyi Rytikarista Tolvasen Pertti ja Satamanperältä Juoperin Aulis; värvättiinpä porukkaan muutama muukin pojankolli. Lintujen tarkkailu oli tuolloin 60-luvulla intensiivistä, vaikka reviiri oli vielä aika suppea. Monet kevätaamut istuttiin Holstinharjun kolmiomittaustornissa tai Juoperin takapihan petäjään rakennetulla tarkkailulavalla lintumuuttoa seuraten. Antero erottui poikaporukasta varmasti harkitsevimpana ja pohdiskelevimpana jäsenenä. Hän ei tehnyt hätäisiä lajimäärityksiä, vaan suhtautui varsinkin uusien lajien metsästykseen hyvin kriittisesti. Anteron ja Jyrkin eliksistä on erityisen hyvin jäänyt mieleeni Karsikosta löytynyt flamingo kesäkuulta Anteron rooli oli keskeinen historiallisena loppukevään päivänä 1965, kun törmäsimme Rytikarissa Lapin läänin ensimmäiselle rantakurvireviirille. Outo lintu tuotti päänvaivaa. Pakko oli kuitenkin lopulta uskoa, että olimme löytäneet niin ensimmäisen kurvin kuin sen munapesänkin. Antero tutki kaikki käsiinsä saamansa lintukirjat etsien levinneisyys- ja muita tietoja. Hän sai selville, että ruotsinkielisellä rannikkoseudullamme asui muuan maisteri Nils Fritzén, joka tutki nimenomaan rantakurvin elämää. Kirjoitimme innosta puhisten kirjeen Fritzénille. Kerroimme löydöstämme. Eipä mennyt pitkään, kun tämä parrakas biologi körötteli vieraaksemme umpivolkkarillaan, joka toimi miehen työasemana ja asuntona. Siitä alkoi pitkäaikainen tuttavuus Nissen kanssa. Fritzén tunnisti vaivatta hyönteiset, kasvit ja linnut. Elämäntie vei Anteron lääketieteen opintojen pariin. Tuleva tohtori perusti perheen ja toimi arvostettuna lääketieteen uranuurtajana. Lintuharrastus ei kuitenkaan jäänyt unholaan. Siivekkäät ja niiden valokuvaus kulkivat ikään kuin lapsuus- ja nuoruusvuosien perintönä mukana lomareissuilla. Viime kesän valokuvausreissu vaimon kanssa Lapin perukoille ja Jäämeren rannoille jäi Anteron viimeiseksi. Muistamme ja kaipaamme lämminsydämistä, perheelleen ja työlleen mutta myös luonnon elämyksille antautunutta Anteroa. 58 -vuotiaana kuolleen Antero Kotaniemen nimi jää kemiläiseen lintuharrastuksen historiaan. Hän oli yksi pohjoisen lintuharrastuksen alkuräjähdyksen sytyttäjistä ja soihdunkantajista. Juhani Jaakkola Anteron lapsuuden- ja nuoruudenkaveri ja 60-luvun retkikumppani. Antero Kotaniemi kesämökillään Jyrki Kotaniemi Mustajoutsen laulujoutsenparvessa Seppo Kemppainen Syksy 2007 jatkui myöhään Syyskuun keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta sadetta saatiin vain noin puolet normaalimäärästä. Lokakuu oli kolmisen astetta normaalia lämpimämpi. Kuun loppupuoli oli harvinaisen leuto, sillä keskilämpötila pysytteli viikon verran 7 8 astetta ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Loppukuusta oli lähes kahden viikon mittainen poutajakso, ja kuun sademäärä jäikin noin puoleen normaalista. Marraskuun lämpötila ja sademäärä olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Ensi kerran maa peittyi ohueen lumivaippaan vasta ja lisää lunta tuli 7. ja 8. päivinä. Vesisade sulatti sen kuitenkin jo 10. päivä. Talvi yritti jälleen tuloaan 11. päivä, jolloin satoi lunta koko päivä. Sekään ei kuitenkaan jäänyt vielä pysyväksi, sillä vesisade huuhtoi maan näkyviin rannikolta. Vielä vuoden vaihteessa lunta oli hyvin vähän. Vedet alkoivat jäätyä vasta loka-marraskuun vaihteessa ja viimeisenä jääpeitteen sai Ajoksen satama joulukuun puolivälissä. Syksyllä ei herkuteltu suurilla lintumäärällä. Poikkeuksena kuitenkin kurki, jonka runsastuu vuosi vuodelta. Myös metsäkanalintuja oli ilahduttavan paljon. Petolintujen muutto oli vaisua. Ilon aiheena oli kuitenkin merikotka, jonka määrä näyttää runsastuvan hitaasti mutta varmasti. Kemin kaatopaikka lopetettiin lokakuun alusta, minkä vuoksi loppusyksyn harmaalokkien määrät olivat aikaisempia vuosia pienemmät niin kaatopaikalla kuin tärkeimmällä lepäilyalueella Makeanvedenaltaalla. Suokukon ja peltosirkun kato jatkuu huolestuttavana, eikä kottaraisellakaan ole näkyvissä merkkejä kannan elpymisestä. Pihlajissa ei ollut ollenkaan marjoja, minkä vuoksi marjalinnut eivät kauaa alueella viipyneet. Vaeltajista käpylinnut olivat lähes kadoksissa eivätkä muutkaan lajit riemastuttaneet runsaudellaan. Pähkinähakin paikallinen kanta on runsastunut jo niin paljon, Lajistollinen katsaus että on vaikea erotella vaeltajat ja paikalliset toisistaan. Syksyn harvinaisimmat vierailijat olivat pikkujoutsen, mustajoutsen, virtavästäräkki ja pikkusirkku. Pikkujoutsen K Tuhka-allas 1 m kolmen laulujoutsenen kanssa (JK). Laulujoutsen. A: K Jämpsänkarinlahti 2 ad p (PR). H: T Oravaisensaari 190 (EH), T Prännärinniemi 150 (EeS), T Oxö 250 (PY), T Karunginjärvi yht. 720 (PR, TeR), T Ala-Raumo 139 (JTY). V: T Pirkkiö 1 ä (KiL), K Ajos 2 ad (KO, PR). Yhteismäärä noin Mustajoutsen T Karunginjärvi 1 (Lennart Kankaanranta, PR, TeR ym). 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 Syksy 2007 jatkui myöhään Syksy 2007 jatkui myöhään Mustalinnut Pekka Ylimaunu Metsähanhi. A: 9.9. K Holstinharju 10 m (PR). H: S Martimojärvi 36 (HHu). V: T Oxö 3 (EeS) ja T Prännärinniemi 1 (EeS), ja T Karunginjärvi 1 (PR, TeR, Tapani Tapio). Yhteismäärä vain 54. Merihanhi. V: K Kattilalahti 4 (JY), T Kaupunginlahti 9 (ToL, TuL). Kanadanhanhi. H: T Oravaisensaaren N-pää 25 (PR, TeR), ja T Karunginjärvi 52 (PR, TeR, Tapani Tapio). V: T Alavojakkala 13 (MKi), T Ylivojakkala 7 (JTY). Sepelhanhi K Ajos 1 juv (JK). Haapana. H: 4.9. T Karunginjärvi 320 (PR, TeR). V: T Oravaisensaari 10 (PR, TeR) ja T Karunginjärvi 13 (PR, TeR), K Kattilalahti 1 (EeS). Tavi. H: Km Elijärvi 110 (JY). V: T Pajukari 1 (PY), K Tuhka-allas 4 (JK). Sinisorsa. H: T Oravaisensaari 140 (EH), T Pajukari 110 (PY). V: K Ajos 1 k (JY), K Rastinsaari 2 (PR), K Paavonkari 1 loukk. (PKj). Jouhisorsa. Ilmoitettiin vain 7 havaintoa. V: T Pajukari 2 (PY), K Kattilalahti 1 k (KO). Lapasorsa. H: Km Elijärvi 11 (JY). V: T Oxö 2 (PY), T Alkunkarinlahti 1 (ToL, TuL). Punasotka T Kaupunginlahti 1 (Jouni Meski), K Takalahti 1 k (PR, PKj ym.). Tukkasotka. H: K Siikalahti 150 (TH), T Kaupunginlahti 169 (JTY), T Karunginjärvi 130 (PR, TeR). V: T Kaupunginlahti 3 (EeS) ja K Kattilalahti 1 (KO), K Paavonkari 1 (PR). Lapasotka. Ainoa havainto: T: Kaupunginlahti 4 (PR, TeR). Alli. A: T Sassi 5 p (PAh). V: S Eskonlahti 1 (JK, EeS), K Siikalahti 2 (JK). Mustalintu. A: S Ykskuusi 2 merellä (JY). H: T Pajukari 90 (PY). V: K Paavonkari 1 (PR), K Ajos kalasatama 1 (JK, PR ym.). Pilkkasiipi. A: Tv Tainijärvi 10 (TL, TM). H: T Oxö 10 (PAh). V: K Veitsiluoto 1 (PR), K Ajos kalasatama 1 k (TKa, KKj). Telkkä. H: 8.8. Km Elijärvi 50 (JY), K Kattilalahti 30 (EeS). V: T Miukki 1 (MKi), K Siikalahti 4 (JK) ja T Karunginjärvi 1 (PR). Uivelo. H: T Kantojärvi 22 (ToL, TuL). V: T Karunginjärvi 6 (KiL, ToL, TuL), K Haminalahti 1 (JK, PR). Tukkakoskelo. H: 1.9. K Siikalahti 13 (EeS). V: K Kurimonhaara 1 (JK), K Ajos satama 1 (TKa, Arja Karplund ym.). Isokoskelo. H: T Karunginjärvi 600 (KiL, ToL, TuL). V: K Ajos 1 (PR), T Kirkkopudas 1 (MKi). Pyy. Runsaasti havaintoja 1 4 määristä. Riekko. Ilmoitettiin vain 7 havaintoa 1 4 yksilöstä, mutta metsästäjien mukaan runsaasti esim. Kirvesaavalla. Teeri. Paljon. H: Tv Kuusiselkä 60 (Veijo Simula), S Kontiokumpu 26 (TL, TM). Metso. Ilmoitettiin 13 havaintoa 1 3 linnusta. Fasaani K Paattio 1 k (Leila Laine), K Koivuharju k (PR) ja n (TeR). Kaakkuri. V: T Suensaari 1 m S (EeS), T Karunginjärvi 2 (ToL, TuL). Kuikka. V: T Karunginjärvi 1 (ToL), K Ajos 1 (EeS). Yksi talvihavainto. Silkkiuikku. A: K Tuhkaallas 1 m (PR). H: T Kaupunginlahti 20 (Jouni Meski). V: T Kaupunginlahti (PR, TeR) ja (PR, TeR). Mustakurkku-uikku. Ainoat havainnot: T Kantojärvi 2 (KiL, ToL, TuL) ja T Karunginjärvi 2+1 (KiL, ToL, TuL). Merimetso. A: Harvinaisen aikaisin K Tuhka-allas 6 m S (PR). H: Km Taivalkoski 57 m (PR), T Prännärinniemi 170 m S (ToL, TuL). V: K Kurimonhaara 1 (PR), K Kemijoki Rastinsaari 1 (PR). Yhteismäärä noin 290. Mehiläishaukka. Vain 3 havaintoa. V: T Haapamaa 1 m SW (ToL, TuL), Tv Peura 1 m (Esko Kesälä). Merikotka S Ykskuusi 1 subad (PR), T Herakari 1 (PAh), T Oravaisensaari 1 ad (PR, TeR), Km Kallinkangas 1 ad (HHu), S Ykskuusi 1 m (PR), S Karsikko 1 m N (EeS), T Raumonjärvi 1 ad S (ToL), T Raumonjärvi 1 subad (ToL, TuL), Tv kk 1 ad m SW (JJ). Ruskosuohaukka K Tuhkaallas 1 (PKj, JK), 6.9. T Puuluoto 1 k ad W (JY), T Oraskeri 1 k (PAh), T Oxö 1 n (PAh), T Karunginjärvi 1 (ToL, TuL), T Koivuluodonjuova 1 (KiL). Sinisuohaukka. V:18.9. T Liakka 1 k (JK, EeS), T Raumonjärvi 1 k (KiL, ToL ym.). Yhteismäärä vain 10. Kanahaukka. A: T Raumonjärvi 1 m (ToL). Ilmoitetut määrät kuukausittain: IX 12, X 7 ja XI 5 sekä kunnittain: T 10, K 9, Km 3 ja S 2. Varpushaukka. A: 6.8. K rautatieasema 1 (EeS). Määrät kuukausittain: VIII 30, IX 35, X 6 ja XI 9 sekä kunnittain: K 40, T 31, Km 6, S 4 ja Tv 4. Hiirihaukka. A: 6.8. T Suensaari 1 ad vulpinus m SSE (JTY). V: T Liakka 1 (KiL, ToL, TuL) ja T Hallaniitty 1 m (HHu, Virpi Huttunen). Määrät kunnittain: T 14, Km 8, S 4 ja Tv 2. Piekana. A: T Raumonjärvi 1 m S (KKj, JK). H: Km Kallinkangas 12 m E (HHu). V: S 2 m (PR), K 2 m (KO, PR), Km 8 m (JJ) ja T 6 m (ToL, TuL). Yhteismäärä vain 39. Maakotka Km Loljunaapa 1 (HHu), T Mikonpalo 1 juv (KiL, ToL, TuL), Km Elijärvi 1 m SE (JY) ja Km Kallinkangas 2 m 2kv (JJ), T Raumonjärvi 1 (AM), S Kontiokumpu 1 (TL, TM), K Kettufarminkangas 1 ad p (TKa), Km Lassila 1 juv m SE (Matti Välimäki), K Tuhka-allas 1 m (JK). Sääksi. Elokuussa 10 havaintoa 7 paikalta. V: 2.9. Tv Suuripää 1 (KKj, KO, PR), 5.9. K Tuhka-allas 1 (EeS), T Kuusiluoto 1 m (PAh), T Karunginjärvi 1 (ToL, TuL), T Raumonjärvi 1 (HHu, Virpi Huttunen). Tuulihaukka. A: 5.8. K Taka- 6 Sirri vsk. Sirri vsk. 7

5 Syksy 2007 jatkui myöhään Muuttohaukka Matti Suopajärvi lahti 3 (KO). V: T Aapajoki 1 (PR), T Raumonjärvi 1 (HHu, Virpi Huttunen). Yhteismäärä 25. Ampuhaukka. A: 2.9. Km Maula 1 (KKj, KO, PR). V: K Holstinharju 1 kiert. (JK, PR), Km Putkensuu 1 (TKa) ja T Raumonjärvi 1 (ToL, TuL), T Liakka 1 m W (PR, TeR). Yhteensä 10. Nuolihaukka. Elokuussa 10 havaintoa. V: 5.9. S Viantie 1 m (PR), K Tuhka-allas (JK, JY ym.) ja (TM). Muuttohaukka K Tuhka-allas 1 m (JK, PR), 3.9., 4.9. ja Km Elijärvi 1 (JY, Kalevi Tähkämaa), K Tuhka-allas 1 m W (PR). Nokikana. H: T Kaupunginlahti 51 (EeS). V: T Kaupunginlahti (EeS) ja (PR, TeR). Kurki. A: T Karunginjärvi 2 m S (JY). H: T Kantojärvi (MaS) ja (OPK), Km Laurila 95 m (Ilkka Rautio), 1.9. T Raumonjärvi 260 (ToL), 4.9. T Karunki 200 (JK, EeS), 6.9. Tv Kaasilanpellot 200 (JSi), 7.9. Tv Palonperä 300 (KO, PR) ja T Oxö yht. 109 m (PAh), T Oxö yht. 186 m (PAh), T Aapajoki 200 (KO), T Kuusiluoto 260 m (PAh), K Pajusaari 290 m (JkK), T Raumonjärvi 318 m (HHu, Virpi Huttunen) ja K Peurasaari 135 m (JY). V: K Ajos 4 (TL), T Sammalperä 5 m (MKi). Yhteismäärä ennätysmäinen noin Meriharakka. V: K Tuhka-allas (JK) ja juv (PR ym). Pikkutylli. V: 1.8. K Rautatieasema 3 (EeS) ja K Tuhka-allas 2 (EeS). Tylli. A: K Lämpsänkari 6 (PKj). H: K Ajos uimaranta 10 (JK). V: K Tuhka-allas (KKj) ja (KKj). Kapustarinta. A: Tv Peura 2 (EeS). H: T Raumonjärvi 54 (ToL, TuL). V: K Tuhka-allas (JK) ja juv p (PKj, PR). Tundrakurmitsa. A: T Raumonjärvi 3 ad (JK, EeS). V: S Tiironhieta 4 juv (PR), Km Elijärvi ja ennätysmyöhään (Kalevi Tähkäoja). Töyhtöhyyppä. A: T Raumonjärvi 30 kiert. (KL, TuL), K Lentokenttä 26 (JY). V: K Kiikelinlahti 6 (PKj), K Pajusaari 1 (JkK, JK). Isosirri K Keminkraaseli 1 ad p (JY). Pulmussirri. Vain yksi havainto: K Tuhka-allas 2 (KKj). Ympäristötutkimukset Tarkkailututkimukset Ympäristöluvat Ympäristövaikutusten arvioinnit, YVA Luontoselvitykset ja biologiset tutkimukset Natura-arvioinnit Kalataloudelliset selvitykset Vahinkoarviot Vesistöjen kunnostus Pöyry Environment Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Puh , Fax Competence. Service. Solutions. 8 Sirri vsk.

6 Syksy 2007 jatkui myöhään Syksy 2007 jatkui myöhään Pikkusirri. A: K Tuhka-allas 1 (TH). H: Km Elijärvi yht. 18 (JY) ja (JY). V: K Tuhka-allas (PR) ja (PKj). Lapinsirri. A: 8.7. K Kuivanuoro 3 (PR). H: K+Km kolmessa paikassa 4. V: K Kiikelinlahti 1 (PKj), 2.9. K Tuhka-allas 1 (EHo, JK). Kuovisirri. A: T Jakopankki 11 ad (PR). V: T Raumonjärvi 2 (ToL) ja K Tuhka-allas 1 (JK), ja T Kaupunginlahti 1 (EeS, Jouni Meski). Suosirri. A: T Jakopankki 6 ad (PR). H: K Keminkraaseli 21 ad (JY). V: S Tiironhieta 1 juv (PR), K Tuhka-allas 1 juv (PKj). Suokukko. A: K Täikönkari 1 k (PR). H: 9.9. K Tuhka-allas 28 (JK). V: K Tuhka-allas 1 (JY), ja T Raumonjärvi 1 (ToL, TuL ym). Jänkäkurppa. A: 1.9. K Mustankarinnokka 1 (EeS). V: S Tiironhieta (PR) ja (PR). Taivaanvuohi. A: K Rytikari 1 m (JY). H: K Siikalahti yht. 7 (JK). V: T Pajukari 1 (PY) ja K Takalahti 1 (EeS). Lehtokurppa. V: T Oxö 1 (PAh), K Rova 1 (JK). Punakuiri. Ainoat havainnot: 7.9. S Tiironhieta 1 juv (PR), K Tuhka-allas 1 m (JK). Pikkukuovi. A: 2.6. K Karihaara 1 m S (JKo) on todennäköisesti vielä kevätmuuttoa, 3.7. K Selkäsarvi 1 m (PR). H: K Tuhkaallas 5 m (JY). V: K Vainio 1 ä m (EeS) ja K Tuhka-allas 1 ä m (PR). Kuovi. A: S Ykskuusi 1 m SE (PR), 1.6. K Niittykari 1 m S (PR). H: 9.8. Km Itäkoski 14 m (KO). V: 4.9. S Tikkala 1 ä m (Jukka Tikkala, Tuula Malo), ja T Liakka 1 (EeS, ToL). Mustaviklo. A: S Martimoaapa 1 m (PR). H: K Tuhkaallas 6 m (JY). V: K Tuhka-allas (EeS) ja (JK ym.). Punajalkaviklo. A: S Härkäletto 3 m (PR). V: K Tuhkaallas 3 (KKj, JK). Valkoviklo. A: 15,6, S Eskonlahti 2 m (PR). H: 7.8. K Lämpsänkari 12 (PKj). V: K Lämpsänkari 3 (EeS) ja K Tuhka-allas 2 (JK), Km Elijärvi 2 (JY). Metsäviklo. V: K Tuhka-allas (EeS) ja (JK). Liro. A: K Mustankarinnokka 6 (EeS). H: 4.7. K Tuhka-allas noin 30 (Antti Ruonakoski). V: K Tuhka-allas (JK) ja (KKj, JK). Rantasipi. A: 8.7. K Kuivanuoro 3 kiert. (PR). V: K Siikalahti 2 (PR) ja K Lämpsänkarinpankki 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (PKj). Vesipääsky. Ainoa havainto: K Tuhka-allas 1 (EeS). Merikihu T Suensaari 1 m N (JTY), S Tiironhieta 1 tumma juuri kuollut (PR). Pikkulokki. H: T Jakopankki 190 (PR). V: K Laitakari 2 juv (JY) ja K Keminkraaseli 14 juv (JY), 7.8. T Röyttä 2 juv (JY). Naurulokki. V: K Kiikelinlahti 1 juv p (PKj), K Tuhkaallas 1 m (JK), Km Elijärvi 1 p (JY). Kalalokki. H: 9.9. T Tullinliete 43 kiert. (JTY), Tv kk 32 m (JSi). V: K Ajos kalasatama ad3juv (PR) ja (KO). Selkälokki. V: K Isohaara 1 ad (PR), K Honkamaa 2 (EeS). Harmaalokki. H: K Makeanvedenallas 1500 (PR), T Riukkajänkän kp 1500 (KiL, ToL, TuL). Riukkajänkän kp vielä (ToL, TuL) ja (EeS). V: T Riukkajänkän kp (KKj ym) ja (TKa). Merilokki. V: Km Isohaara 1 ad (PR), T Kukkolankoski 1 ad (PR). Räyskä. Ensimmäinen kiertelijä 8.7. K Kuivanuoro 1 ad (PR). V: K Lämpsänkarinpankki 2 (JK), T Karunginjärvi 2 ad (JY). Kalatiira. V: K Lämpsänkarinpankki 6 (JK), K Kurimonhaara 6 (PR). Lapintiira. V: K Tuhka-allas 1 juv (JK), T Röyttä 2 kiert. (JTY). Kesykyyhky. H: T Suensaari 60 (EeS). Maaseutuhavainto: T Kyläjoki 18 (PR). Uuttukyyhky T Oravaisensaari 1 (KiL). Sepelkyyhky. H: T Liakka 100 (JK, EeS), K Tuhka-allas 79 m (KKj, JK). V: T Oravaisensaari 1 (KiL), T Alkunkarinlahti 6 m (JY, KoY). Turkinkyyhky T Suensaari 2 (ToL, TuL). Käki. V: Km Haukanmaa 1 juv (JK, EeS), T Oxö 1 (JTY). Hiiripöllö. Ainoa havainto: S Martimojärvi 1 (HHu). Varpuspöllö. Vain ja T Oxö 1 ä (PAh) sekä , ja K Nälli 1 (JK). Lapinpöllö. Kaksi havaintoa: 5.9. S Kalliomaa 1 (TL, TM), S Asentosaari 1 (TM, Jorma Hiltunen). Suopöllö. V: T Rukkilanperä 1 (ToL). Tervapääsky. H: K Siikalahti 38 (JK). V: K Kuivanuoro 2 (JK), 1.9. K Tuhka-allas 2 (EeS). Harmaapäätikka K Järppi 1 (PR), T Oravaisensaari 1 (EeS), K Holstinharju 1 Ä (JkK), Km Kallinkangas 1 (MNi, Marko Niskanen), T Sorvanen 1 n (TKK), Tv kk 1 (JSi), T Nosanmaa 1 n (Erkki Ahava). Palokärki. A: S Ykskuusi 1 ä (JY). Määrät kuukausittain VIII 6, IX 13, X 10 ja XI 10 sekä kunnittain K 19, Km 8, Tv 7, S 3 ja T 2. Käpytikka. H: S Kontiokumpu 5 (TL, TM), K Kettufarminkangas 5/2 km (TKa). Pikkutikka S Viantie 1 (PR), K Pajusaari 1 ä (JkK), K Siikaletto 1 (JK), K Nälli 1 (JK), Km Makeanvedenkanava 1 (TKa), Km Makeanvedenkanava 1 kaksi km edellisestä (TKa). Pohjantikka S Ykskuusi 1 k (EeS), Tv Oinaanaho 1 (JSi), T Oxö 1 n (PY), K Makeanvedenallas 1 (TL), Km Erauspenikka 1 k (JK, EeS), T Alaraumo 1 (JTY), K Pertajärvi 1 (JK, PR), K Järppi 1 n (JK ym), T Puuluodonjuova 1 k (PAh), K Kuivanuoro 1 k (JK). Kiuru. V: T Oravaisensaari 2 (KiL) ja K Siikalahti 1 (PR). Törmäpääsky. H: S Ykskuusi 40 (PR). V: 7.9. K Tuhka-allas 2 (JK), K Lämpsänkarinpankki 1 m (JK). Haarapääsky. H: K Tuhkaallas 100 (JK). V: K Veitsiluoto 1 (JTY), K Tuhka-allas 1 (TL), K Hepola 2 (Ari Virta) ja ilmeisesti samat ennätysmyöhään K Makeanvedenallas 2 (Eino Hituri). Räystäspääsky. H: Km Elijärvi 35 (JY). V: T Oxö 3 (PAh), K Karjalahti 4 (KO, Inari Alanne). Metsäkirvinen. A: K Kalkkinokka 1 m (JY). V: S Ykskuusi 5 m (PR), T Suensaari 1 ä m (Jouni Meski). Niittykirvinen. H: K Pajusaari 150 (JK). V: K Tuhkaallas 3 (JK) ja K Siikalahti 1 (PR), K Tuhka-allas sekä (PKj, JK). Lapinkirvinen. A: K Tuhkaallas 2 (PR). V: 5.9. T Röyttä 1 ä (JY), 8.9. K Tuhka-allas 1 (PKj). Keltavästäräkki. A: 8.7. K Kuivanuoro 3 m (PR). H: K Tuhka-allas 50 (JK, PR). V: K Tuhka-allas 1 (JK, PR), K Peurasaari 1 (JY, JTY). Virtavästäräkki K Tuhka-allas 1 (JkK ym.). Västäräkki. H: K Holstinharjun kp 45 (JY). V: K Holstinharjun kp 2 (JK), K Tuhka-allas 1 (PKj ym) ja vielä loukkaantunut (JK). Tilhi. A: Tv kk 15 (JSi) ja K Kivikko 18 (PKj). H: K Sauvosaari 120 (PKj), K Kittilänjärvi 130 (TKa). V: K Mäntylä 3 (PR), T Suensaari 15 (JTY). Koskikara. A: K Kattilalahti 1 (EeS). Lisäksi havaintopaikkoja vain S Martimo-oja (TM ym), Km Makeanvedenkanava (TL ym), Km Putkensuu (TKa ym) ja K Vähä- Ruonaoja (JK). Peukaloinen T Raumo 1 (ToL), T Ruohokari 1 (JTY), K Tuhka-allas 1 (JK, PR ym). Rautiainen. A: K Tuhkaallas 3 (JY). H: K Tuhka-allas yht. 5 (JY). V: K Tuhka-allas (JK), K Holstinharju 1 ä (PR). Punarinta. A: 1.9. K Torvinen 1 (EeS). V: K Tuhka-allas 1 (PR), Km Makeanvedenkanava 1 ä (TKa). Sinirinta. A: K Tuhka-allas 2 (PR). H: K Tuhka-allas yht. 16 (PR). V: K Tuhka-allas (JK) ja (PKj, PR, JY). Leppälintu. V: K Nälli ja 10 Sirri vsk. Sirri vsk. 11

7 Syksy 2007 jatkui myöhään Syksy 2007 jatkui myöhään Ruokokerttunen Tuhka-altaalla Matti Suopajärvi p/3,7 km (JSi), K Kettufarminkangas yht. 18 (TKa). Töyhtötiainen K Pertajärvi 1 ä (TKa), ja K Kettufarminkangas 2 (TKa, JK), K Ristikangas 1 (TKa), K Rova 3 (JK ym). Kuusitiainen. Loka-marraskuussa 15 havaintoa 1 3 yksilöstä. Sinitiainen. H: K Tuhkaallas 15 m (JY), ja K Holstinharjun kp 10 (JY), K Sotisaari yht. 20 (EeS). Talitiainen. H: Tv kk 101 p/6 km (JSi) ja K Holstinharjun kp 45 (JY), K Syväkangas yht. 171 (KKj, PKj). Puukiipijä. Tavallista enemmän, syys-marraskuussa 42 havaintoa. H: K Murhaniemi 4 (JY). Pikkulepinkäinen. Ainoa havainto14.8. K Nälli 1 juv (JK). Isolepinkäinen. A: K Tuhkaallas 1 (EeS). V: T Kourilehto 1 (JTY) ja T Tromsee 1 (ToL, TuL), K Iso Etukari 1 juv (PKj, PR). Närhi. H: T Oxö 10 m W (PAh), T Kourilehto-Liakka välillä yht. 13 (JTY). Kuukkeli Tv Iso Kokkolampi 2 (EH), S Syvänojankangas 3 (Tuomo Tikkala), S Rakkamaa 2 (Erkki Jokikokko), K Ristikangas 1 (JiK), Tv Kuusiselkä 2 (Veijo Simula). Harakka. H: T Riukkajänkän kp 20 (JY), K Holstinharjun kp 20 (JY) (JK, Tarja Moisanen). Pensastasku. H: K Tuhkaallas 5 (EeS). V: T Pihlaja 1 (PAh), K Siikalahti 1 (JK). Kivitasku. A: T Suensaari 4 (JTY). H: 1.9. K Tuhka-allas 5 (EeS). V: S Tiironhieta 1 juv (PR) ja K Tuhka-allas 1 (JK, PR). Mustarastas. V: Km Jokisuu 1 (JK, PR), K Tuhkaallas 2 (JK). Räkättirastas. A: 1.9. K Torvinen 10 (EeS). H: K Tuhkaallas 69 (JK), K Kalkkinokka-Haukkari yht. 102 m (JK, PR). Muutama talvihavainto.. Laulurastas. V: K Tuhkaallas 1 (JK), Km Putkensuu 1 (TKa). Punakylkirastas. H: Tv kk vilkasta yömuuttoa (JSi). V: K Kattilalahti 1 ä (EeS), K Sotisaari 1 (EeS). Kulorastas. V: S Ykskuusi 1 (PR), K Kettufarminkangas 2 (TKa). Ruokokerttunen. V: 5.9. T Röyttä 2 (JY), K Tuhka-allas 1 (PKj ym). Mustapääkerttu K Nälli 1 8 ( JK), K Karihaara 1 (Helena Suomela), np (PAh), K Hepola 1 m (TL, TM), ja T Oxö 1 k (PAh), K Ajos 1 n (Aimo Vasara). Lehtokerttu. V: K Nälli 1 (JK), K Housukari 1 (JY). Hernekerttu. V: K Nälli 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK). Tiltaltti. V: S Ykskuusi 2 Ä (PR). Pajulintu. V: T Karunki 1 (PR, TeR), K Tuhka-allas 1 (JK, EeS). Hippiäinen. H: K Kettufarminkangas yht.16 (TKa). Harmaasieppo. V: K Ajos 1 (JK), K Kiikeli 1 (JkK). Kirjosieppo. V: ja K Nälli 1 (JK). Pyrstötiainen. A: 7.8. K Karjalahti 8 m (KO). H: K+T 4 havaintoa yht. 35 (TKa, JrK, JK, KTi), K Ajos 29 m (PR), Tv Arppee 14 (JK, EeS). V: K Väinölä 1 kiert. (JkK), T Pirkkiö 1 kiert. (KiL). Yhteensä 136. Hömötiainen. H: 5.9. T Oxö 10 m E (PAh), T Alaraumo 17 (JTY), Tv Rautatieasema 22 Laulurastas Jouko Kärkkäinen Pähkinähakki. Elomarraskuussa 71 yksilöä kunnittain: T 38, K 23, Km 10 ja Tv 1 sekä kuukausittain: VIII 31, IX 12, X 16 ja XI 12. H: Km Liedakkala 7 (TH), T Rautatieasema 8 (EeS). Naakka T Liakka 4 (JK, EeS), K Torvinen 2 m S (EeS), T Raumonjärvi 7 (EeS). Kaatopaikoilta useita havaintoja, enimmin K Holstinharju 3 (PKj, PR, JY) ja T Riukkajänkkä 4 (ToL, TuL). Mustavaris Tv Loue 1 2 (EeS ym), K Nälli 2 m (JK). Varis. H: K Holstinharjun kp (JY) sekä ja Sirri vsk. Sirri vsk. 13

8 Syksy 2007 jatkui myöhään Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä Taviokuurna Matti Suopajärvi (PR), T Riukkajänkän kp 170 (ToL, TuL). Korppi. H: T Raumonjärvi 40 (EeS), T Riukkajänkän kp 35 (JY). Kottarainen. A: K Sahansaari 12 (PR). H: T Suensaari 120 m (JTY), T Liakka 25.8., 4.9. ja (OPK, ToL, PR). V: T Liakka 3 (PR), T Raumonjärvi 5 (JTY). Varpunen. H: Tv kk yht. n. 30 (JSi), T Kaakamo 30 (AnS), K Vainio 55 (TKa). Pikkuvarpunen. H: K Nälli enimmillään 9 (JK), Tv kk 7p/6km (JSi), K Syväkangas yht.19 (KKj, PKj), K Haukkari 9 (JK), T Raumo 28 (TuL), K Mäntylä 28 (PR, TeR), ja T Kaakamo 11 (PeS), K Vainio 8 (TKa) ja K Karihaara 6 (TKa). Määrät kunnittain: K 98, T 59, Tv 7 ja Km 3. Peippo. A: Km Kallinkangas muuttoa (PR). H: K Tuhkaallas 500 (JK), K Pajusaari 500 (JK). V: Km Jokisuu 1 (PR), K Sotisaari 1 (EeS). Järripeippo. A: Km Kallinkangas muuttoa (PR). H: K Tuhka-allas 1000 (JK), S Viantie 400 (TM). V: K Ajos 2 (Aimo Vasara), K Tuhka-allas 1 (JK, PR). Viherpeippo. H: K Meripuisto 170 (TKa), K Tuhka-allas 300 (JK). Vihervarpunen. Vähän. V: K Kuivanuoro 2 m (PR), K Takajärvi 1 ä (JK, JiK). Hemppo. K Tuhka-allas (JK, PR) ja (JK ym), T Jukkalanniemi (JTY) ja (JTY). Vuorihemppo T Jukkalanniemi 3 (KiL), K Tuhka-allas useasti , enimmin (JK, PR ym) ja (JK, PR ym), T Jukkalanniemi 5 kiert. (JTY). Urpiainen. Suht. vähän. H: K Siikalahti 200 ja K Siikalampi 200 (JK). Pikkukäpylintu. Lähes kadoksissa S Kontiokumpu 2 (TL, TM). Punavarpunen. V: K Nälli 1 juv (JK). Taviokuurna. Noin 30 havaintoa. A: K Ristikangas 2+1 m (TKa). H: K Ristikangas m (TKa) ja yht. 16 m (TKa), T Yliraumo yht. 35 m (ToL, TuL). Punatulkku. H: K Tuhkaallas 20 (JK, PR), K Rytikari 40 (Terttu-Liisa Juusti). Nokkavarpunen K Kalkkinokka 1 (Juhani Leinonen), K Karihaara 1 (Helena Suomela). Lapinsirkku. A: K Tuhka-allas 5 (PR). H: T Raumonjärvi 8 m (ToL). V: K Siikalahti 1 (PR), T Kaakamoniemi 1 ä m (JrK). Pulmunen. A: Km Elijärvi 2 (JY). H: K Ajos satama 56 (KO). V: K Tuhka-allas (TL, JY) ja (JK). Keltasirkku. H: T Raumonjärvi 140 (ToL, TuL) ja T Pirkkiö 120 (PAh), K Nälli 106 ruokinnalla (JK). Pohjansirkku. A: 9.8. T Alkunkarinlahti 1 n-puk. (JY). H: 5.9. K Tuhka-allas 10 (PKj, JK). V: S Ykskuusi 1 m (PR), K Pertajärvi 1 (KKj, JK). Pikkusirkku K Tuhka-allas 1 (JY). Pajusirkku. H: K Holstinharjun kp 25 (JY). V: K Tuhka-allas (JK) sekä (JK) ja (PR). Pyykanta hupeni Seppo Kemppainen Lintutalvi Tuomo Karplund Taas lämpöennätyksiä Talvi alkoi säiden puolesta entisaikojen talvien malliin. Joulukuun alussa lunta oli maassa rannikollakin ja lämpötilat pysyttelivät pakkaslukemissa. Joulukuun toisella viikolla säätila kuitenkin muuttui nykyisille alkutalville tyypilliseksi vesikeliksi ja marraskuussa satanut yhtenäinen lumipeite suli pois. Ilmatieteen laitoksen mukaan talven keskilämpötila oli Länsi-Pohjan alueella mittaushistorian korkein. Korkeat lämpötilat johtuivat lähes koko talven vallinneista lounaan ja etelänpuoleisista ilmavirtauksista. Termisiä talvipäiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on nollan alapuolella, koettiin alueellamme joulu-helmikuun aikana vain puolet siitä, mitä yleensä vastaavana ajanjaksona. Kaiken kaikkiaan joulu-helmikuu oli alueellamme lämpimin yli sataan vuoteen, Kemin lentoasemalla peräti 6,6 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Talvi keikahti kevään puolelle säätiloiltaan tavanomaisemmin. Maaliskuun lämpötilat ja sademäärät olivat jo normaalit. Alkutalven leutoudesta johtuen esiintyi jäätä Perämerelläkin vain pohjukassa, vähemmän kuin koskaan tunnettuna aikana. Kunnon pitempää pakkasjaksoa ei siis koettu koko talven aikana. Kovia tuulia sen sijaan piisasi, ja sateita tuli varsinkin alkutalvesta runsaasti, useimmiten vetenä. Alkutalven leudot lounaisvirtaukset sulattelivat vähäiset lumet itsepintaisesti kerta toisensa jälkeen siten, että vielä joulunakin lunta maassa oli vain kymmenisen senttiä. Joulukuussa koettiin monin paikoin jopa tulvia soiden täyttyessä sadeja sulamisvesistä, joita paanne- ja suppopohjaiset pikkujoet eivät vetäneet pois. Tammikuussa Perämeren rannikolla lunta oli enimmillään n. 30 cm ja helmikuussakin lumipeite karttui vain puolimetriseksi. Maaliskuun alussa koettiin pari kovempaa lumimyräkkää, kunnes kuun toisella viikolla koettu monen päivän suojakeli painoi hanget tiiviiksi. Edellistalvista poiketen päästiin hankikeleistä nauttimaan muutaman viikon ajaksi. Vähän vaelluslintuja Viime aikojen leudoille talville tyypillisesti jäi alueellemme jälleen viivyttelemään muutamia mielenkiintoisia lajeja. Vesilinnusta mainittakoon tavanomaisten isokoskeloiden lisänä Kemin Ajoksessa joulukuun alussa sinnitellyt tukkakoskelo. Joulukuun toisella 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä viikolla löytyi Kemin Pajusaaren länsipuolen sulasta kuikkapari, josta tehtiin havaintoja vielä vuodenvaihteessakin. Päiväpetolinnuista näkyvin oli varpushaukka, josta havaintoja kertyi ennätyksellisen paljon. Pöllöistä kuuluvin oli huuhkaja, jota kuultiin Tornion suunnalla useammalla mahdollisella reviirillä. Muiden pöllöjen soidinhiljaisuus enteili katovuotta. Metsäkanalinnuista riekko esiintyy alueellamme aina vaan vähälukuisempana. Pyyn ja teerenkin kohdalla kannan pieneneminen oli tänä talvena selvästi havaittavissa. Metsosta saatiin sentään havaintoja edellistalvia enemmän. Tikoista viisi vuotta sitten alueellemme invaasion tehneen harmaapäätikan havaintomäärä jäi jo alle kymmeneen. Palokärkeä ja käpytikkaa tavattiin keskimääräisesti, saatiinpa tavanomaiset havainnot muutamasta eri pikkutikastakin. Pohjantikka tavoitettiin kiitettävän usein taajamien liepeillä alkutalvesta, mutta tammi-helmikuussa se näyttäytyi ainoastaan kolme kertaa. Silmiinpistävää oli vaelluslintujen vähäisyys. Olematon pihlajanmarjasato ajoi tilhet etelään jo syksyllä, eikä marjalinnuista tavattu talvikuukausina oikeastaan muita kuin taviokuurnia. Myös kuusen siementen syöjien kohdalla kato oli lähes täydellistä. Käpylintuja tavattiin koko talven aikana vain kerran, vihervarpusia ei ainuttakaan, ja kuusitiaisiakin tavallista vähemmän. Puutarhaviivyttelijöistä tavattiin tavanomaiset räkättirastas ja punarinta, sekä tänä talvena myös mustarastas, kun taas mustapääkerttu ihmetytti poissaolollaan. Terveisiä Ylä-Lapista saatiin vuorihempoilta sekä keltasirkkuparvessa näyttäytyneeltä pulmuselta, Lajistollinen katsaus jotka viivyttelivät sulilla joutomailla vielä tammikuun ensimmäisellä viikolla. Erikoisin hyönteissyöjäsinnittelijä oli kuitenkin Tuhka-altaan rikkaruohokentällä vilahdellut peukaloinen, jonka löytäminen kysyi joiltakin harrastajilta kärsivällisyyttä. Tiaisten liikehtiminen oli edellistalvista poiketen laimeaa, sen sijaan niiden seurana viihtyi runsain määrin hippiäisiä, joiden talvehtiminen onnistui leudossa talvessa hyvin. Pikkuvarpunen jatkaa yleistymistään ja nykyään sen yhyttää talvisin lähes aina varpusten seurasta. Suurimmat parvet alkavat olla jo varpusparvien luokkaa ja esiintyminen tasaista kaupunkialueilla. Kun vielä liitetään havaittujen lintujen listaan isolepinkäinen ja kuukkeli, saadaan kuva melko laimeasta, tavanomaisen yllätyksellisestä lintutalvesta Kaikkiaan havaittiin toimialueellamme joulu-helmikuun aikana 62 lintulajia. Kuikka: Ennätysmyöhäisenä: K Kurimonhaara 2p (EeS, PKj, JK), sekä edelleen samassa sulassa 2p (KO, RK) ja vielä p (JKi). Sinisorsa: K Vähähaara 3k2n (PKj, JK, PR ja kumpp.). Lähtivät ilmeisesti lopputalvesta kiertelemään, sillä tavattiin enää 2k1n (PR), mutta K Rivinsalmessa 1 k p (PR). Isokoskelo: K Isohaara 1k p (EeS, TKa, PR ja kumpp.), T Oravaisensaari 1 n p (KO, KKj). Merikotka: S Väärä-Martimon Latva-aapa 1 (VK), S Onkalonperä 1 (Veijo Simula). Kanahaukka: Määränä tavanomaiset 25 havaintoa toimialueeltamme jakautui kunnittain: K 12, T 5, Km 4, S 4. Havainnot kuukausittain: XII:10, I:10, II:5. Varpushaukka: Leuto talvi piti haukkoja pohjoisessa. Peräti 44 talvihavaintoa, niiden jakauma maantieteellisesti tavanomainen: K 29, T 11, Km 3, Tv 1. Havainnot kuukausittain: XII 12, I 16, II 16. Maakotka: K Ajos satama 1 ad S (Arja Karplund, TKa), S Iso Tuohiaapa 2 (HHu), S Latva-aapa 1 (HHu, Virpi Huttunen). Pyy: Kaikkiaan 17 talvihavaintoa. Suurimmat määrät: T Raumo 4 (ToL,TuL), K Pertajärvi 4p (JK, PKj). Riekko: Vain 11 havaintoa. Suurimmat määrät: S Simoskan Mäntymaa 4 (TM), S Kontiokumpu 3 (TM), K Pikku-Räiskö 2 (JK), 7.2. T Oxö 3p (MKi), K Kojukallio 2 (PKj), T Oxö 5 (MKi). Teeri: Huomattavasti edellistalvia vähälukuisempana, suurempia parvia harvassa: T Raumonjärvi, Hakaniitty 17 (EeS), T Raumonjärvi, Hakaniitty 28p (EeS), 5.1. T Raumonjärvi 10p (ToL), T Ala-Raumo 20 (MKi), T Ala-Raumo 33p (ToL), Km Pyörysjänkä 18k 2n (HHu). Metso: T Kalkkimaa 1k p (ToL, KL), S Poukamonkangas 1n p (TM), S Ansamaa 1k p (TM), Km Ketunpesämaa 1k p (PKj, JK), Km Ylempi Vähäjärvi 1n p (TL, TM), Km Kirvesaapa 1k p (KO), S Iso-Tuohiaapa 2n p (HHu). Fasaani: S Karisuvanto 1 n p (Tapani Ylimartimo). Harmaalokki: Viimeisiä muuttajia nähtiin vielä tammikuun alkupuolella (ks. syyskats.) T Raumo 2 (ToL), 4.2. ja 7.2. T Kuusiluoto 1p sekä T Pensaskari 1p (PAh). Kesykyyhky: Yli 20 yksilön parvia: K Vainio 22p (TKa), T Suensaari 25p (MaS), 8.1. K Koivuharju 40 (EeS), K Peurasaari 24 (JK), K Koivuharju 22 (Elina Qvist), 3.2. K Mäntylä 32 (PR, TeR), K Peurasaari 24 (JK). Huuhkaja: K Rova 1p (PKj), T Isoahonjänkä 1 Ä (EeS), T Pohjukanmäki 1 Ä, T Isoaho 1 Ä ja T Kalkkimaa 1 Ä (ToL), T Kalkkimaa 1 Ä ja T Pohjukanmäki 2 Ä (HHu), 9.3. T Kalkkimaa 1 Ä ja Lautamaa-Arpela -tie 2 Ä (VA). Hiiripöllö: S Martimo-oja 1p (TKa). Varpuspöllö: K Tuhka-allas 1ä (JK), T Juneksenrova 1 (ToL, TuL), K Rova 1ä (KO), K Rova 1ä (PKj), 26. ja K Hepola 1p (TL). Lapinpöllö: Km Kirveskorpi 1 (JiK). Helmipöllö: Vähän soivia: T Oxö 1Ä (PAh), 8.2. K Ajos 1Ä (EeS), K Ajos Murhaniemi 1Ä (EeS), T Lautamaa 2Ä (MKi) T Aapajärvi-Nahkiaisoja -tie 1 Ä (VA). Harmaapäätikka: T Nosanmaa 1n ruokinnalla (Erkki Ahava), T Kulorovanmaa 1 (Merja Köpman), Tv Varejoki 1 (JSi), 5.1. Tv Palonpäänperä 1n (Seppo Sunnari), Tv Kätkävaara 1 (Kati Peltoniemi), T Karunki 1 ruokinnalla (VA), T Kyläjoki/Laivajärvi 1 (Mika Vähärautio), Km Hyypiö 1 (EeS), Km Päivärinne 1 (PR, JK), T Nosanmaa 1 (OY). Palokärki: Talvihavainnot lisääntyvät, 28 havaittua lintua jakautui kunnittain seuraavasti: K 17, T 7, S 3, Km 1. Havainnot kuukausittain: XII 12, I 8, II 8. Käpytikka: Paljon havaintoja lähinnä mäntyvaltaisista metsistä: K 25, Km 13, S 11, T 5, Tv 3. Havainnot 90 %:sti Kemijoen itäpuolella. Ajallisesti havainnot huomattavan tasaisesti koko talvelta. Pikkutikka: Km Makeanveden kanava 1n, yht. 5 havaintoa linnusta (TKa), K Pertajärvi 1k (JK), T Oxö 1n (PAh). Pohjantikka Olli-Pekka Karlin 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17

10 Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä Pohjantikka: K Järppi 1k (TKa ym.), K Pajusaari 1n (PKj,JK), K Rytikari 1k (PR,KO), K Makeanvedenallas 1k (JK), T Heinijänkkä 1n (ToL, TuL), S Martimooja 1 (TKa), ja K Pertajärvi 1k (JK), K Pajusaari 1k (JkK), 5.1. K Tuhka-allas 1n (KO), 8.1. K Pertajärvi 1n (JK), Koskikara: Vähän talvehtijoita: Marraskuun lopulta Km Putkensuu enimm. 2 (PKj, KO, JK ja kumpp.), Km Elijärvi, Kirvesoja 1 (JK,PKj), 3.1. Km Makeanveden kanava 1 (TKa), Km Akkunuskanava 1 (JK), Km Putkensuu 1 (EeS). Peukaloinen: Sinnitteli uutena Mustarastas: K Nälli 1k (Topi ja Juho Kärkkäinen), 7.2. K Tervaharju 1 (Pirjo Miettunen). Räkättirastas: Koko talven K Koivuharju-Ruutti-Mäntylä -alueella 1 (JkK, PKj, KY ja kumpp.), K Vähämaa 1 (TKa), K Kiikeli 1 (Ari Latja), 2.2. K Koivuharju 2 (EeS), K Rytikari 2 (TM) T Suensaari 1 (OY). Hippiäinen: Runsaasti vielä joulukuussa, muutamien yksilöiden parviakin läpi talven: S Rakkamaa 5+3 p (TM), K Pertaaapa 4 (PR), K Rova 2+2 p (TKa), K Kettufarminkangas 3p (TKa), K Ajos Tuulivoimapuisto 3p (JK), 1.1. K Kiikeli 3p (JkK), 3.1. K Pertajärvi 3 (PKj), 8.1. K Pertajärvi 3+3 (JK), K Nälli 4 (JK), 2.2. K Selkäsaari 4 (JY), 9.3. Km Sivakkavaara 3 (TKa). Havainnot talvikuukausittain: XII 15, I 10, II 6. Kemi-Tornio ulkopuolelta. Sinitiainen: Suurimmat määrät keskitalvella: 5. 1 T Kaakamo 16 ja (AnS), T Kourilehdon tiehaara 26 (KO, KKj), K Ajos as alue 13 (JK), T Alaraumo 10 (Heikki Huhtalo), pihabongauspäivänä T Oxö 8 (EA), Km Kallinkangas 6 (Risto Hituri), T Ruohokari 6 (Hilkka Anttila), K Tervaharju 7 (JK), K Vesalankuja 7 (Marja-Leena Iisakka), K Takajärvi 10 (Matti Partanen) ja Km Kallinkangas 6 (JkK), 3.2. K Nälli 11 (JK), Tv Kirkonkylä 6 (JSi). Talitiainen: Yli 20 yksilön määrät: 1.1. K Syväkangas y 109 laskentareitillä (PKj), 4.1. K Ristikangas 20 (TKa), 6.1. Tv Kirkonkylä 55 (JSi), K Sauvosaari 50 (Ari Latja), K Karjalahti n.100 (JK), K Tervaharju 25 (Kari Timonen), 27.1.T Oxö 23 (EA), K Takajärvi 23 (Matti Partanen), K Vähämaa 50 (JK), 5.2. K Paattio 60 (Ari Latja), Tv Kirkonkylä 30 (JSi). Puukiipijä: Runsaasti alkutalvena: Km Kallinkangas 2 (JY), K Rova 2 (TKa), ja K Pertajärvi 1+1 (JK), 6.1. K Ristikangas 2 (JkK), Km Keski-Penikka 2+1 (TKa), 9.2. T Juneksenrova 2 (ToL), K Taipaleenkylä 2 (JK). Lisäksi 22 havaintoa yksittäisistä linnuista. Havainnoista vain neljä Kemi-Keminmaa -alueen ulkopuolelta. Isolepinkäinen: T Oxö 1 (PAh). Närhi: T Alaraumo 3 (Heikki Huhtalo), S Puutteenperä 3 (Päivi Väre), T Oxö 3 (EA), S Simonkylä 7 (Petra Junes), T Alaraumo 4 (Juha Uusikylä). Lisäksi 30 havaintoa 1 2 yksilöstä. Havainnot alueellisesti : T 15, K10, Km 4, S 3, Tv 3. Kuukkeli: K Ristikangas 1 (TKa), samalla paikalla todennäk. sama lintu (JK), K Pertajärvi 1 (JK). Pähkinähakki: T Raumo 1 (ToL), T Laivakangas 1 ja T Porrasjänkä 1 (ToL), K Perta-aapa 1ä ja K Pertajärvi 1ä (TKa), 6.1. ja K Rova 2 (PKj, JK), T Oxö 3 (EA), T Juhannussaari 1W (JY), K Pertajärvi 2 (PR, JK), 2.3. T Yliraumo 1+1 (ToL). Harakka: Suurimpia määriä: T Riukkajänkkä 40 (ToL), K Holstinharju 22 (JY), K Pajusaari y 23 (EeS), T Riukkajänkkä 60 (ToL, TuL), Tv Hömötiainen Jouko Kärkkäinen K Ristikangas 1k (TKa), K Nälli 1 k (JK). Helmikuulta ei ainuttakaan havaintoa. Tilhi: Ainoat havaitut: T Suensaari 2 p (OY, KO ja kumpp.). talvilajina: K Tuhkaallas 1 (JK, PR ja kumpp.). Punarinta: K Ajos as. alue 1 (KO, EeS) ja sama vielä 7.2. (PR). Hömötiainen: Havainnot suurimmista parvista keskittyvät alkutalveen: K Rova 8 ruokinnalla (PKj), K Putkensuu 8 (TKa), K Pertajärvi 8 (JK), 2.1. K Rova 11 (PKj), K Rova 13 (PKj), S Ykskuusi 12 (Laura Vähänen, Sara Vähänen), 7.2. T Oxö 8 (MKi). Töyhtötiainen: Koko talven K Rova ruokinnalla 1 (PKj, JK, kumpp.), Km Lautiosaari 1 (JK). Kuusitiainen: K Satamakangas 3 (PR, KO), K Rova 3 (JK,PKj), T Laivaniemi 2 (JY), K Rova 2 (EeS), S Puutteenperä 2 (Päivi Väre), T Ruohokari 2 (Hilkka Anttila), 6.2. K Ristikangas 2 (TKa). Lisäksi 17 havaintoa yksittäisistä linnuista. Kaikista havainnoista vain 3 alueen 18 Sirri vsk. Sirri vsk. 19

11 Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä Kirkonkylä 15 (JSi), 3.3. K Sauvosaari 23 (PKj). Varis: Suurimpia parvia: T Riukkajänkkä 300 (EeS), Tv Kirkonkylä 33 SW (JSi), Tv Kirkonkylä 34 (JSi), K Rautatieasema 31 (JK), Km Isohaara 38 (HHu, Virpi Huttunen). Korppi: Suurimpia parvia: T Riukkajänkkä 50 (ToL), K Holstinharju 20 (JY), S Länsimaa 20 (TL), K Sampinletto 17 (JK), K Holstinharju 33 (JK). Naakka: Vain kaatopaikkavieraina: Koko joulukuun aina 4.1. saakka T Riukkajänkkä enimm. 4 yksilöä (ToL) ja vielä p (PR), T Loviomaa 1 (EeS). Varpunen: Talviesiintymisestä Kemissä, Tervolassa ja Arpelassa on toisaalla eri juttu. Muualta ilmoitettiin vain pieniä määriä. Pikkuvarpunen: Yleistyminen jatkuu. Suurimmat määrät eri alueilta: K Ritikka 14 (PKj), K Torvinen 14 (EeS), K Pajusaari y 14 (EeS), tammikuun alkupuolella K Ruutti 15 (KY), 8.1. K Ristikangas 8 (TKa), T Raumo 27 (ToL), K Mäntylä 28 (PR,TeR), T Kaakamo 9 (AnS), T Yliraumo 18 (ToL, TuL), K Nälli 11 (Pirkko Ahtovuo), K Koivuharju 10 (Elina Qvist), K Marttala 9 (JK), K Vainio 10 (EeS), K Takajärvi 15+8 (JK), K Hepola 9 (JK), K Syväkangas 10+5 (JK), K Ruutti 6 (EeS), K Tervaharju 12 (JK), Tv Kirkonkylä 8 (JSi), Km Lassila 5 (HHu). Lisäksi ilmoitettiin peräti 78 havaintoa yksittäisistä tai muutamista linnuista. Peippo: Edellisvuosia vähälukuisempana: Km Isohaara 1k (EeS), K Ajos asuntoalue k 2n (PKj, JK), k (KO), (JkK) ja n (JK), K Syväkangas 1n (JK). Järripeippo: K Tuhka-allas 1 (PR, JK, PKj), ja K Koivuharju 1k (ilm. sama) (EeS). Viherpeippo: Suurin määrin viivyttelijöitä K Tuhka-altaalla: (KO, PKj, kumpp.), (PR), (JK), p (JY), (JY), (JK), (JK), (JK) ja (JK). Talven suurimmat parvet muualla: Km Lassila 30 (HHu, Virpi Huttunen), K Torvinen 36 (EeS), T Yli- Liakka 30 (EeS), K Kiikeli 70 ja K Koivuharju 30 (EeS), K Mäntylä 53 (TeR), K Torvinen 45 (Kari Pulkkinen), T Luotomäki 31 (Heikki Ristikari), K Paavonkari 50 (JK), K Koivuharju 40 (EeS). Vuorihemppo: Viivyttelijöitä K Tuhka-altaalla: (EeS, PKj, kumpp), (EeS, JK, kumpp.), (JY, JK, kumpp.) ja ä (JY). Urpiainen: Melko vähän koko talven. Kuukausien suurimmat parvet: K Sauvosaari 30 (PR), Km Kirvesaapa 77 (PKj, JK), Tv Kirkonkylä 11 (JSi), T Kiviranta 15 (Pirkko Janne), K Kiikeli 15 (EeS), K Ajos as. alue 35 (JK), K Hepola 20 (TL, TM), maaliskuun loppupuolella K Ruutti (KY). Tundraurpiainen: Edellistalvia harvinaisempana: K Karjalahti 1 (PKj), 3.2. K Pajusaari 2 (PKj), Km Jokisuu 1 (EeS), K Taipaleenkylä 1 (JK). Loxia sp: Ainoa käpylintuhavainto: S Simoskan Mäntymaa 5 (TM). Pulmunen: 4.1. T Raumonjärvi, Hakaniitty 1 keltasirkkuparvessa (Seppo Kemppainen), 7.1. T Pirkkiö 1 (EA, Markku Kunnari). Punatulkku: Havainnot yli 10 yksilön parvista: K Pajusaari 15 (JK), Km Koroiskylä 16 (EeS), K Ristikangas 12 ruokinnalla (Aino Karplund, TKa), K Rova 11 (PKj), T Kirkonmäki 11 (Veikko Huhta- Punatulkkurouva Matti Suopajärvi nen), K Tervaharju 15 (Kari Timonen), T Ruohokari 16 (Hilkka Anttila). Taviokuurna: K Kuivanuoro 5 (EeS), T Raumo Isojänkkä 7 (ToL, TuL), T Yliraumo 6 (ToL, TuL), K Kiikeli 1k2n (KO), Km Kallinkangas 1ä (JkK), K Ristikangas 3 (JK), T Pohjukanmäki 20 (ToL, TuL), K Sotisaari 1ä (JkK), 6.1. Tv Kirkonkylä 7 (JSi), K Ristikangas 3k1n (TKa), Tv Kirkonkylä 9S (JSi), K Taipaleenkylä 2 (Taina Tikkala), K Taipaleenkylä 1k3n (PR), 1.3. K Taipaleenkylä 8 (EeS). Keltasirkku: K Nälli , , , , , ja (JK), K Kiikeli 50, Km Hirmula 30 (EeS), T Riukkajänkkä 94 (KO, KKj), Km Lassila 30 (HHu), T Kaakamo 60 (AnS), T Pirkkiö 40 (Tuula Aho), T Yli-Vojakkala 47 (Terhi Kaijala), Km Kallinkangas 60 (Risto Hituri), 2.2. K Kiikeli 40 (EeS), 6.2. T Oxö 144 (PAh). Talvilintulaskennat Talvilintulaskentoihin osallistuttiin edellisvuosien tapaan. Marraskuun alun syyslaskennassa kierrettiin toimialueellamme 18 reittiä, vuodenvaihteen talvilaskennassa 12 ja maaliskuun alun kevätlaskennassa 15 reittiä. Reitit ovat keskimäärin 9 km pitkiä ja niiden laskemiseen osallistuu kymmenkunta harrastajaa, joista veteraanit ovat kiertäneet samoja reittejä jo Syyslaskenta Talvilaskenta Kevätlaskenta Yks. Yks./10 km Yks. Yks./10km Yks. Yks./10km Merimetso 7 0,43 Laulujoutsen ,82 Sinisorsa 20 1,23 Alli 2 0,12 Telkkä 23 1,41 Uivelo 2 0,12 Tukkakoskelo 1 0,06 Isokoskelo 73 4,49 1 0,07 Kanahaukka 2 0,12 1 0,06 Varpushaukka 1 0,06 1 0,07 Pyy 11 0,68 1 0,09 4 0,28 Riekko 1 0,06 Teeri 5 0, , ,35 Harmaalokki , ,16 Merilokki 1 0,06 Kesykyyhky 137 8, , ,02 Varpuspöllö 1 0,06 Harmaapäätikka 1 0,06 1 0,07 Palokärki 3 0,18 2 0,18 4 0,28 Käpytikka 23 1, , ,92 Pikkutikka 1 0,09 Pohjantikka 2 0,12 Tilhi 35 2,15 Koskikara 2 0,12 2 0,14 Räkättirastas 107 6,58 Punakylkirastas 1 0,06 Hippiäinen 39 2,4 6 0,54 1 0,07 Hömötiainen , , ,81 Töyhtötiainen 2 0,12 1 0,09 Kuusitiainen 18 1,11 5 0, ,71 Sinitiainen 161 9,9 62 5, ,86 Talitiainen , , ,51 Puukiipijä 8 0,49 2 0,18 5 0,35 Isolepinkäinen 1 0,06 Närhi 36 2,21 9 0, ,92 Harakka , , ,61 Pähkinähakki 3 0,18 1 0,09 4 0,28 Varis , , ,88 Korppi 20 1, , ,14 Varpunen 135 8, , ,69 Pikkuvarpunen 103 6, , ,83 Peippo Viherpeippo , , ,36 Urpiainen 14 0, , ,26 Tundraurpiainen 3 0,21 Käpylintulaji 21 1, , ,92 Taviokuurna 54 3,32 9 0,81 4 0,28 Punatulkku 126 7, , ,67 Keltasirkku 94 5, , ,55 Taulukko 1. Talvilintulaskentojen tulokset Kemin lintuharrastajien toimialueella. 20 Sirri vsk. Sirri vsk. 21

12 Lintutalvi , taas lämpöennätyksiä Kevät 2008 Kevät 2008 Jouni Ylipekkala Ruokintapaikka Kaakamossa Matti Suopajärvi Ruokintapaikkalaskennat Yleisesti ihmeteltiin lintujen vähäisyyttä ruokintapaikoilla kuluneena talvena. Ilmiö selittyy vallinneilla sää- ja lumiolosuhteilla, jotka mahdollistivat yleensä ruokinnoille kerääntyvien lintulajien tasaisemman esiintymisen eri biotoopeilla. Pisimpään ruokintapaikkalaskentoja alueellamme ovat tehneet Anja Suopajärvi, Tellervo Rauhala, Kaarina Yli-Hukkala, Jouko Kärkkäinen, Matti Pietilä sekä Allan Kallioniemi. Runsaita yksilömääriä ja mielenkiintoisia erikoisuuksia sisältäviä havainnointilomakkeita lähettivät Eläinmuseolle kuluneena talvena toimialueeltamme lisäksi seuraavat, alati tarkkaavaiset harrastajat: Elina Qvist, Elina Taskila, Veli-Matti Korpimäki, Esa Turunen, Erkki Lehikoinen, Perttu Kujala, Pentti Mustapirtti ja Arja Karplund. Ruokintapaikan tiedoilla voi olla suurikin merkitys osana valtakunnallista tutkimusta. Havainnointi on hauskaa ja opettavaista, eikä velvoita kohtuuttomasti - jo parin kuukauden tiedot ovat käyttökelpoisia. Seurannan julkaisut, ohjeet ja lomakkeet ovat saatavissa verkko-osoitteesta: fmnh.helsinki.fi/linnustonseuranta. Talvilintukilpailu Joulu-tammikuun pinnakilpailu käytiin jälleen jäsentenvälisenä reiluna kisana, jonka myö- tä saatiin monta merkittävää piileskelijää kaivetuksi esiin vuoden pimeimpänä aikana. Kilpailu oli edellistalvea tasaisempi harjaantuneimpien talvibongaajien antaessa jälleen muutaman viikon poissaolollaan tasoitusta muille kisaajille. Voittajan tulos suhteessa alueellamme tavattujen lajien määrään on jälleen kova noteeraus, eikä hävettävää ole muillakaan osallistu- Tulokset: Jouko Kärkkäinen 48 Tuomo Karplund 45 Perttu Kujala 45 Kari Oittinen Eero Salo-oja 36 Tuula Laasanen 23 Tuomo Miettunen 23 Pekka Aho 20 Maaliskuu oli Lapissa 1-3 astetta tavallista kylmempi ja sateisempi. Huhtikuu alkoi erittäin sateisena ja koko kuukaudesta muodostui tavallista sateisempi, mutta lämpötilaltaan tavanomainen. Lumi katosi Perämeren pohjukasta huhtikuun aikana kun sitä oli mm. Kittilän seudulla vielä lähes metrin kerros. Pohjoisen paksut lumikerrokset jarruttivat mm. hanhimuuttoa ja lepäilevät metsähanhiparvet olivat suurempia kuin vuosiin. Toukokuu oli hiukan tavanomaista kylmempi, mutta vastoin sateisia maalis- ja huhtikuita tavallista kuivempi, jopa ennätyskuiva. Toukokuu lopulla ennustettiin vielä kesästä 2008 tulevan erittäin lämmin! Havaintojärjestelmä Tiira näyttää kyntensä, yhteensä yli 4000 kevätkauden havaintoa ja lähes lintuyksilöä! Määrä on sellainen että ilman tietokonetta ei hommasta tulisi mitään. Tiiran käytön myötä tulee paljon havaintoja ja usein samoja lintuja useaan kertaan. Päällekkäisyyksien poisto on helppoa jos paikka on merkitty oikein, kaikkia yli 4000 havaintoa ei voi kysellä perään vaan katsauksentekijän on luotettava paikkatietoihin ja havaintopäivämääriin. Maaliskuun 10. päivä ilmestynyt mustavaris pisti kevätmuuton käyntiin ja jo tavattiin harvinaisen aikainen töyhtöhyyppä. Kevään erikoisuuksiin kuuluivat mandariinisorsa, josta tehtiin alueen ensimmäinen havainto sekä lampiviklo. Perämeren alueella, varsinkin Ruotsin puolella, hiukan runsastunut haahka nähtiin ensimmäistä kertaa keväällä. Harvinaisia lajeja olivat myös mm tundra-, tiibetin-, lyhytnokka- ja sepelhanhi, mutta ne kuuluvat nykyään jo lähes jokakeväisiin vieraisiin. Heikon myyräkannan vaikutuksesta oli alueelle tulleiden petolintujen määrä tavallista alhaisempi mutta mukaan mahtui yksi sirosuohaukka (= arosuohaukka/niittysuohaukka) joka nähtiin Kemissä. Kaulushaikara näyttää mieltyneen Kemin Tuhka-altaiden alueeseen ja huuteli siellä myös kevään 2008 aikana. Lajistollinen katsaus: Joutsen: A: K Pikkuletto 1 (PKj), K lentokenttä 1 (JY), T Kirkonmäki 1 (VeK), yhteensä Anser sp: A: K Pajusaren sula 7 (JK), K Pajusaari 13 (PKj), yhteensä 263. Metsähanhi: A: K Pajusaari 2 (JK), K Siikalahti 1 (PR), Km Sivakkavaara 2N (EeS), H: T Raumonjärvi yhteensä 297 (MaS, Auli Alapekkala, ToL), V: Tv Loue 27 (JSi), yhteensä 868. Kuovi ja muuttohaukka Seppo Kemppainen 22 Sirri vsk. Sirri vsk. 23

13 Kevät 2008 Kevät 2008 Tundrahanhi: 26.4 T Pirkkiö 2 ad (HS, KiL, ToL), T Raumonjärvi 1 ad (ToL, JTY), T Pirkkiö 3 (ToL), T Pirkkiö 4 (JTY, EeS). Lyhytnokkahanhi: T Pirkkiö 2 (HS), T Pirkkiö 3 (ToL), 2.5. K Nälli 1 (JK), 7.5. T Raumonjärvi 6 (ToL, JTY). Merihanhi: A: 6.4. K Kurimonhaara 1 (JkK), K Rivinsalmi 1(JY), K Hepola 5 (TL), H: T Pirkkiö 336 (ToL, HS, KiL), yhteensä 934. Kanadanhanhi: A: T Raumonjärvi 1 (HHu,Virpi Huttunen), T Kiviranta 1 (MKi), K Pajusaari 1 (PKj), H: T Raumonjärvi 4 (ToL), yhteensä 34. Tiibetinhanhi: S Nikkilänaapa 1 (PR, JK). Sepelhanhi: S Ykskuusi 2 (JJ), T Oxö 1 (ToL). Valkoposkihanhi: T Prännäriniemi 1 (ToL). Ristisorsa: K Pajusaari 4 (PR), 1.5. T Alkunkarinlahti 1 (PAh). Haapana: A: K Rivinsalmi 1k (JK), K Kurimonhaara 1kn (EeS, JK ym.), Km Elijärvi 2 (EeS), H: S Ykskuusi 180 (PR). Harmaasorsa: K Tuhka-allas 1kn (JY), 4.5. K Rytikari 1 (PKj, EeS, JK), ja T Oxö 2 (ToL), K Kraaseli 2 (JK), K Veitsiluoto 2kk1n (JK), K Siikalahti 2kk (JK), K Makeanveden allas Veitsiluoto 1(JK), 20.5 K Siikalahti 2 (JK), K Kraaseli 1k (EeS). Tavi: K Pajusaari 4 (JK), K Rivinsalmi 1kn (PR). H: S Eskonlahti 160p (PR). Sinisorsa: A: Km Lautiosaari 1kn, ilmeisesti talvehtineet Vähähaarassa (RA), 2.4. Km Elijärvi 2 (Kalevi Tähkäoja), 3.4. K Rytikari 1kn (EeS), H: Km Isohaara Rastinsaari 95 (TKa). Jouhisorsa: A: K Inakari 2m (PR), Km Valmarinniemi 1kn (EeS). H K Tuhka-allas 12 (JY). Jouhisorsa x sinisorsa: K Ajos 1 k (PR). Heinätavi: A: T Raumo 1kn (ToL), 2.5. T Alkunkarinlahti 1kn (TuL), 3.5. T Alkunkarinlahti 4 Fasaani Seppo Kemppainen (JTY+ Tornien taistojoukkue) (VK), S Ykskuusi 1 (EeS). (EeS). Sinisorsat Kari Oittinen Lapasorsa: A: K Rivinkari 2 (EeS), K Ajos 2 (JY, EeS), K Vähähaara 2 (PR), H: Km Elijärvi 12p (PKj). Punasotka: 3.5. K Veitsiluoto 1kn (JY), 5.5. T Kaupunginlahti 1k (Jouni Meski, PR, TeR), 8.5. K Tuhka-allas 1k (PR), K Kattilalahti 1k (EeS). Tukkasotka: A: K Rivinsalmi 1n (PR ym.), K Rivinsalmi 6 (PR), K Pajusaari 5 (JK), H: 7.5. K Kattilalahti 240p (TM). Lapasotka: T Prännärinniemi 2 (ToL ym), T Öxo 8 (TuL, ToL, KiL), T Oxö 2 (ToL). Alli: A: S Martimojärvi 1 Mustalintu: A: Km Isohaara 7 (TKa), K Veitsiluoto 3 (EeS). H: T Prännärinniemi 10 (ToL). Pilkkasiipi: A: S Karsikko 2 (EeS), T Prännärinniemi 5 (ToL), S Ykskuusi 14 (EeS), V: S Ykskuusi 2 (EeS). Haahka: S Ykskuusi 1 k (TL, TM). Telkkä: A: K Kuivanuoro 1N (JK, EeS, PKj), 3.4. K Kuivanuoro 2kk (PR), 4.4. K Rivinsalmi 1k (EeS), H: K Inakari 130p (PR). Uivelo: A: K Rivinsalmi 1kn (EeS, ym), K Pajusaari 2kk (JK), K Kurimonhaara 1kn (EeS), H: 2.5. Km Elijärvi 12 Mandariinisorsa: Ensimmäinen havainto alueelta 6.5. T Röyttä 2kk (JTY, Jussi Konttajärvi) Tukkakoskelo: A: K Rivinsalmi 1k (JK), K Ajos 1k (PR), K Ajos 2m (PR), H: 1.5. K Ajos 14 (EeS). Isokoskelo: talvehti, A: 6.4. K Kurimonhaara 2kk (JkK), 7.4. K Rivinsalmi 6kk (EeS), K Kurimonhaara 4 (EeS), H: T Oxö 650p (ToL, KiL, TuL). Fasaani: Km Lautiosaari 1 (HHu, Matti ja Johannes Huttunen), T Kokkokangas (Jonna Kolehmainen), T Juhannussaari (Seppo Kemppainen, Toivo Mikkonen), 12.5 T Kirkonmäki 1 (Tuula Ylipekkala). 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25

14 Kevät 2008 Kevät 2008 Gavia sp: A: 3.5. T Alkunkarinlahti 1 (JTY, ym), S Karsikko 2 (EeS), S Ykskuusi 1 (EeS), H: K Kemikraaseli 25 NNE (JY). Kaakkuri: A: K Hepola 2 (EeS, TM), 1.5. K Ajos 1 (EeS), 1.5. K Rytikari 2 (PR), H: S Kuralanliete 12 N (PR,JK). Kuikka: A: 7.5. Km Elijärvi 2 (EeS, PR), Km Elijärvi 4p (EeS), Tv Kätkäjärvi 3 (JSi). Silkkiuikku: A: K Inakari 1 (PR), K Paavonkari 1 (KO), K Kurimonhaara 1 (PKj), H: 5.5. T Suensaari 4 (PR,TeR). Mustakurkku-uikku: A: 2.5. Km Elijärvi 2p (EeS), K Tuhkaallas 2 (JK ym), T kaupunginlahti 2 (TuL), V: K Tuhka-allas 2 (PKj) Merimetso: A: K Holstinharju 80 N (JY), 5.4. alkaen K Rytikari 1p (EeS, ym), K Holstinharju 36N (EeS), H: Km Elijärvi 110/4h (TKa, JK, PKj), yhteensä 434 Alalaji Sinensis: 2.4. K Kurimonhaara 1p (EeS), K Rytikari 11 (JY, SS), K Rytikari 5 (JY), yht 51 Kaulushaikara: K Tuhka-allas (EeS ym) Harmaahaikara: 1.5. T Alkunkarinlahti 1 (KiL, TuL, PAh), 2.5. T Raumonjärvi 1 (ToL,TuL), K Tervaharju 1 (JkK), V: K Tuhka-allas 2 (PKj) yhteensä 8. Haikara sp: S Halttari 1 (Kyösti Posti). Suomalaisten elämässä Ruskosuohaukka: A: K Tuhka-allas 1k (JY), K Tuhka-allas 1n (EeS,JK ym), K Tuhka-allas 1kn (JY, EeS), yhteensä 38 yksilöä ilmoitettiin. Sinisuohaukka: A: K Kurimonhaara 1k (EeS), T Raumonjärvi 1n (ToL), Km Ajojänkä 1k (MNi), yhteensä 42. Arosuohaukka/niittysuohaukka: 3.5. K Ajos Rivinkari 1 (JY) Varpushaukka: talvehti alueella, A: K Nälli 1 (JK), T Luotomäki 1 (HS), T Raumo 1k (TuL), Yhteensä 87 Kanahaukka: 28 havaintoa ilmoitettiin, pääasiassa paikallisista lin- nuista. Hiirihaukka: A: T Raumonjärvi 1 (HHu), Km Sivakkavaara 1 (EeS), Km Kallinkangas 1 (HHu), yhtensä 39. Piekana: A: Km Sivakkavaara 1 (EeS), T Raumonjärvi 1 (HHu, Virpi Huttunen), Km Sivakkavaara 1 (EeS), H Km Elijärvi yht 10 (TKa, JK, PKj), V: Km Ylimmäinen Vähäjärvi 1 (TM,TL), yhteensä 56. Buteo sp.: A: Km Sivakkavaara 1 (EeS), T Raumonjärvi yht 3 (JTY, yleisöretkeläiset), K Pajusaari 2 (PKj, KKj), yhteensä 26. Maakotka: yhteensä 18 lintua ilmoitettiin kevään ajalta. Kotkalaji: Km Elijärvi (Kalevi Tähkäoja), T Raumonjärvi 1 (MKi). Merikotka: A: S Pikku Loljunmaa 2 (HHu), S Karisuvanto 1 (Pekka, Tiina, Saana ja Malla Rahko), K Hepola 1 (TL), yhteensä 17. Mehiläishaukka: A: K Ristikangas 1 (EeS), ainoa ilmoitettu havainto. Sääksi: A: T Raumonjärvi 1 (HHu, Kari Putkonen), K Pajusaari 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (PR), yhteensä 53 havaintoa. Tuulihaukka: A: 1.4. K Pajusaari 1 (TKa), 6.4. T Hellälä 1 (JTY), 8.4. K Rivinsalmi 1 (KO), yhteensä 62 havaintoa. Ampuhaukka: A: 9.4. K Tuhka-allas 1 (EeS), K Kivikko 1 (TKa), T Raumonjärvi 1 (ToL), V: K Rova 1 (JiK), yhteensä 23. Nuolihaukka: A: 9.5. T Pukulmi 1 (ToL), K Tuhka-allas 1 (PKj), S Kuralanliete 1 (PR, JK) yht 7. Muuttohaukka: A: K Pajusaari 1 (PR), T Raumonjärvi 1 ( Kari Putkonen), T Liakka 1 (ToL, TuL), yhteensä 16 havaintoa. Luhtahuitti: K Tuhka-allas 1 Ä (EHo, PR), K Tuhka-allas 1ä (PKj). Nokikana: A: K Kurimonhaara 2 (Jouni Mäkitalo, EeS), T Kaupunginlahti 1 (OY), K Rivinsalmi 3 (PKj), H: T Kaupunginlahti 15 (OY). Kurki: A: 6.4. T Kiviranta 1 (OPK), 7.4. Km Lassila 1 (HHu, Virpi Huttunen), T Raumonjärvi 2 (ToL), H: T Raumonjärvi yht 284 (OY), yhteensä Meriharakka: A: K Kurimonhaara 1 (PR), K Veitsiluoto 1 (PR), K Kurimonhaara 2 (EeS), H: 3.5. K Tuhkaallas 42p (JK). Pikkutylli: A: T Raumonjärvi 3 (ToL), K Pajusaari 1 (PR), 1.5. K Karjalahti 1 (KO). Tylli: A: K Pajusaari 1 (JKi), K Pajusaari 2 (PR), K Kraaseli 2 (PR,KO), H: K Kiikelinlahti 13 p (EeS). Kapustarinta: A: Km Kallinkangas 2 NW (JJ), T Oras- Kaakkuri Olli-Pekka Karlin 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27

15 Kevät 2008 Kevät 2008 keri 1 (ToL), K Pajusaari 1 (JKi), H: Tv Kurvilansaari 313 (EeS), V: K Tuhka-allas 1ä (PKj). Töyhtöhyyppä: A: K Holstinharju 1 p (JY), K Siikalahti 1 (JK), 2.4. T Raumonjärvi 3 (MaS, JTY), H: K Tuhkaallas 50p (EeS), V: 3.5. T Alkunkarinlahti 2 (JTY ja tornientaistojoukkue). Isosirri: S Tiironhieta 4 kiert (EeS). Pikkusirri: A: K Mustakarinnokka 2 (EeS). Lapinsirri: A: 2.5. T Raumonjärvi 2 (KiL), 8.5. K Kiikelinlahti 1 (PR), T Prännärinniemi 2 (ToL), H : K Mustakarinnokka 40 (EeS), V: 3.6. K Selkä- Sarvi 2 m N (PR). Pulmussirri: K Mustakarinnokka 1 (EeS). Suosirri: A: T Oxö 2 (ToL), K Mustankarinnokka 1 (EeS), Km Elijärvi 3 (TM, TL), H: T Oxö 70p (TuL, ToL, KiL), V: T Oxö 27 (ToL). Jänkäsirriäinen: A: S Kuralanletto 1 (PR,JK), S Pitkäletto 1 (PR), S Kuivasjärvi 1 (KO, MaA), V: 4.6. K Kiikelinlahti 2 p (PR). Suokukko: A: T Raumonjärvi 1 (ToL), 1.5. K Tuhka-allas 2 (TM), 1.5. K Tuhka-allas 5 (EeS), 1.5. K Tuhka-allas 5 (PR), H: T Alaraumo 145 p (JTY). Jänkäkurppa: A: 5.5. T Alkunkarinlahti 1 (MaS), 9.5. K Tuhka-allas 1 (JK), 9.5. T Prännärinniemi 1 (ToL), V: 18.5.K Rytikari 2 (EeS). Taivaanvuohi: A: 8.4. K Pajusaari 1 (PKj), T Raumonjärvi 1 (ToL,KiL, HHu, Eetu Lankila), K Pajusaari 1 (PR), H: K Tuhka-allas 31m (JY) Lehtokurppa: A: K Järppi 1 (PR), T Palosaari 1 (JkK), K Pajusaari 1(PR). Mustapyrstökuiri: 1.5. T Raumo 1 (ToL,TuL). Punakuiri: A: K Ajos 1 (JK, EeS), 7.5. K Kiikelinlahti 2 (EeS), 9.5. T Prännäriniemi 14 (ToL), H: T Oxö 20 (ToL), V: K Mustakarinnokka 1 (JK, EeS). Pikkukuovi: A: S Martimojärvi 1ä (PR), 1.5. K Siikalahti 1 (PR), 1.5. K Kraaseli yht 7 (JY), H: T Raumonjärvi 9 (ToL), V: K Kalkkinokka 1 (JY, VeK). Kuovi: A: Km Valmarinnie- Jänkäkurppa Matti Suopajärvi mi 3 (HHu), K Pajusaari 1 (PR), T Palosaari 1m (JkK), H: T Parasniemi 160p (OY). Mustaviklo: A: 3.5. S Ruunakari 2 (PR, JS, Jari Miettunen) 3.5. T Alkunkarinlahti yht 5 (JTY ja tornientaistojoukkue), 4.5. K Siikalahti 1 (JK), H: T Oxö ja Prännärinniemi yht 110 (JTY), V: Km Elijärvi 1 (TKa). Punajalkaviklo: A: T Pirkkiö 1 (JkK), K Pajusaari 1 (PKj), T Raumonjärvi 1 (ToL), H: T Pukulmi 6 (ToL). Valkoviklo: A: T Raumo 1 (ToL), K Pajusaari 1 (JkK), T Raumonjärvi 1 (JkK, MKi), H: 3.5. T Alkunkarinlahti yht 30 (JTY ja Tornien taistojoukkue). Metsäviklo: A: K Pajusaari 1 (PKj, KKj), K Pajusaari 1 (PR), Km Elijärvi 1 (EeS), H: 1.5. K Tuhka-allas 6 (PKj). Liro: A: T Raumonjärvi 1 (MKi, ToL), S Martimoaapa 1 (PR), K Kalkkinokka 1 (JY), H: S Ykskuusi 450m (PR) ja K Siikalahti 110 (JK). Lampiviklo: 1.5. Km Lautiosaari 1 (RA). Havaintoa ei ole käsitelty rariteettikomiteassa. Rantakurvi: Kemi 1 (JK), Kemi 2 p (JK), Kemi 1 (JY), yhteensä 13 havaintoa ilmoitettiin. Rantasipi: A: T Palosaari 1m (JrK), K Kurimonhaara 1 (PKj), K Rytikari 1 (TM). Karikukko: A: K Kuivanuoro 1 (PR), Km Elijärvi 1 (PKj), Tuhka-allas 1 (JK). Vesipääsky: A: K Lämpsänkarinpankki 3 (JK), S Lammasletto 3 (PR), S Puntarniemi 8 (EeS), V: 4.6. T Pensaskari 11 (ErL). Merikihu: 2.6. T Iso-Huituri 1 m (PR ym.), 3.6. K Selkä-Sarvi 2 m (PR ym.) Pikkulokki: A: K Rivinokka 1 (PR), T Raumonjärvi 2 (HHu), K Kraaseli 8 (JY), H: K Kraaseli 410 (PR), T Kaupunginlahti 195 (PR), S Lammasletto 410 (JK, PR). Naurulokki: A: 7.4. K Vallitunsaari 5 (JY), 8.4. K Vallitunsaari 20 (JY), K Holstinharju 1 (EeS), H: T Kiviranta 1600p (OY). Kalalokki: A: K Rastinsaari 1 (PR), K Kraaseli 5 (PR), K Rastinsaari 25 (TKa), H: Tv Kirkonkylä 100 mn (JSi). Karikukko Jouko Kärkkäinen 28 Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Kevät 2008 Kevät 2008 Selkälokki: A: K Rytikari 1 (EeS), K Rastinsaari 3 (TKa), T Kiviranta 1 (ToL), H: K Pajusaari 4 (PKj). Harmaalokki: A:11.3. K Ajos 52 (PR), K Veitsiluoto 38 (PR), 11.3 K Nälli 7 (JK), H: K Rastinsaari 720 (PR). Isolokki: A: K Rastinsaari 1 (EeS). Merilokki: A: K Ajos 2 (PR), K Veitsiluoto 1 (PR), K Veitsiluoto 3 (PR), H: 8.4. K Isohaara 23 (TKa). Leveäpyrstökihu: S Tiironhieta 1 (JY) Räyskä: A: K Inakari 1 (PR), T Prännärinniemi 1 (ToL), K Lämpsänkari 1 (JK), V: K Lämpsänkari 1 (JK). Kalatiira: A: 3.5. K Siikalahti 1 (JK), 4.5. K Kuivanuoro 5 (EeS), 6.5. K Pajusaari 5 (PR), H: T Oxö 20 (ToL). Lapintiira: A: T Oxö 1 (ToL), Km Elijärvi 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 (JK). Uuttukyyhky: A: 6.4. K Pajusaari 1 (PR ym), T Kourilehto 1 (ToL), Tv Koivu 1 (Jukka ja Taina Siltanen). Sepelkyyhky: A: K Kuivanuoro 1 (PR), 2.4. K Pajusaari 6 (JK). Turkinkyyhky: Talvehti Tornio- Haaparanta alueella T Suensaari 2, Panu Alatalo, T Palosaari 1 (JrK), 8.5. T Kiviranta 1 (Börje Tiger), 24.5 T Suensaari 1 (TuL, ToL). Käki: A: Km Kallinkangas 1Ä (JJ), 19.5.K Kuivanuoro 1Ä (PR), S Martimojärvi 1 (Allan Hamari), H: T Arpela 3 (JTY). Varpuspöllö : väliltä yhteensä 10 havaintoa. Lapinpöllö: Km Juokua 1 (KO, RaK), T Liakka 1 (JTY). Sarvipöllö: K Tuhka-allas 1 (JK), 6.5. K Tuhka-allas 1 (JK), 7.5. K Siikalahti 1 (JK), K Väinölä 1 (JkK). Suopöllö: A: K Pajusaari 1 (JK), T Alaraumo 1 (SS), K Kurimonhaara 1 (EeS), H: K Tuhka-allas 2 (JK, EeS) yhteensä 32. Tervapääsky: A: K Tervaharju 1 (KO), K Veitsiluoto 1 (EeS), K Siikalahti 10 (JK), H: K Tuhka-allas 250 kiert (PR). Käenpiika: A: T Raumo 1 (ToL), T Yli-Raumo 1 (KiL), K Tuhka-allas 1 (JK, JiK). Harmaapäätikka: T Viitakangas 1 (TuL, ToL), T Ristimaa 1 ( TuL ym), K Pajusaari 1 (JK), 2.5. T Viitakangas 1 (ToL, TuL). Palokärki : Yhteensä 58 lintua raportoitiin kevään ajalta. Pikkutikka: Yhteensä 26 havaintoa keväältä. Pohjantikka: Yhteensä 18 havaintoa. Kiuru: A: K Tuhka-allas 2 (Ari Latja), T Raumonjärvi 2 (ToL), 1.4. K Pajusaari 1 (TKa), H: K Tuhka-allas 42 (EeS), V: 3.5. S Ruunakari 1m (PR, JS, Jari Miettunen). Tunturikiuru: A: K Tuhkaallas 2 (JK ym). Palokärki Matti Suopajärvi Kalatiira Jouko Kärkkäinen Törmäpääsky: A: 4.5. K Ajos 1 m (PR), K Siikalahti 4 (EeS) 17.5.K Kiikeli 3 (PR), H: T Laivakangas n. 300 (ToL). Haarapääsky: A: T Alaraumo 1 (HHu, Virpi Huttunen), K Veitsiluoto 1 (Pekka Mikkonen ym), 1.5. K Tuhka-allas 1 (TL, TM). Räystäspääsky: A: 9.5. K Pajusaari 1 (PR), K Siikalahti 1 (EeS), K Kraaseli 2 (JY). Pääskylaji: H: K Siikalahti 450 (PR), S Sikanselkä 650 (JK, PR). Metsäkirvinen: A: T Pirkkiö, 1 (ToL, HS), K Kuivanuoro 1 (PKj), S Hangassalmenaho 1 (PR). Niittykirvinen: A: 6.4. K Tuhkaallas 1 (JK,PKj), K Rivinsalmi1 (JK), T Raumonjärvi 1 (ToL), H: T Raumonjärvi 26 (ToL, TuL, Eetu Lankila). Luotokirvinen: A: K Pajusaari 2 (PR ym), T Raumonjärvi 1 (ToL). Lapinkirvinen: S Kuralanletto 1 (PR), S Pitkäletto 1 (PR), K Siikalahti 1 (EeS). Keltavästäräkki: A: 1.5. K Rivinokka 1 (EeS), 1.5. T Raumonjärvi 1 (ToL, TuL, KiL), 3.5. S Ruunakari (PR, JS), H: T Raumonjärvi yht 30 (EeS). Västäräkki: A: 4.4. K Vainio 1 (JkK), 4.4. K Takajärvi1 (Anja Kerttula), 6.4. K Järppi 1 (JY), H: T Oraskeri 70p (JTY, Markku Henriksson), Tilhi: kevään ajalta ilmoitettiin yhteensä 366 yksilöä Koskikara: 5.3. T Keltunoja 1 (ToL), 9.3. K Vähäruonaoja 1 (JY), 9.3. K Länkimaa 1 (JK), V: K 30 Sirri vsk. Sirri vsk. 31

17 Kevät 2008 Kevät 2008 Pajusaari 1 (PR). Peukaloinen: 1.5. Tv Hastinkangas 1 (JSi). Rautiainen: A: 5.4. K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen), T Kiviranta 1 (OPK), K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen), H: 1.5. T Juneksenrova 4 (ToL, TuL). Punarinta: A: 2.4. K Nälli 1 (JK), 4.4. S Ykskuusi 1 (Laura ja Tarja Vähänen), 7.4. K Marttala 1 (JKo). Sinirinta: A: 9.5. K Siikalampi 1 (JK), S Ykskuusi 1 (PR), K Nälli 1 (JK), V: K Siikakangas 1 (Pirjo-Riitta Pentikäinen, Heikki Kärppä). Leppälintu: A: K Rivinokka 1 (JY), K Pajusaari 1 (PR), 1.5. T Vuohenmäki 1 (JY, Matti Ylimaunu). Pensastasku: A: 1.5. K Tuhka-allas 1 (EeS), 2.5. T Liakka 1 (JY), 2.5. Km Elijärvi 1 (EeS, PKj). 1 (TM), T Palosaari 1 (JrK), T Pirkkiö 1 (JkK, MNi). Punakylkirastas: A: 7.4. T Röyttä 1 (JTY), K Pajusaari 1(JK ym), K Järppi 1 (PR), H: 1.5. Tv Sihtuuna 200 (JSi). Kulorastas: A: T Junkkalanniemi 1 (JTY), K Tuhka-allas 1 (TKa, Arja Karplund), T Raumonjärvi 1 (ToL, TuL, Eetu Lankila), H: T Höynälänmaa 13 (KiL). Ruokokerttunen: A: K Tuhka-allas 2 (PKj, PR ym), K Tuhka-allas 12 (EeS, JK), K Siikalahti 1 (JK), H: Km Elijärvi 14 (PKj). Lehtokerttu: A: K Tuhka-allas 1 (PKj), K Kurimonhaara 1 (EeS), K Nälli 1 (JK). Hernekerttu: A:13.5. K Kuivanuoro 1 (PR), 15.5 Km Lassila 1 (HHu), K Kalkkinokka 1 (JY). Kirjosieppo: A: 1.5. Km Lassila 1 (HHu), 1.5. T Kokkokangas 1 (MKi), 2.5. K Kalkkinokka yht 3 (JY). Isolepinkäinen: A: 2.4. K Kurimonhaara 1 (EeS), 9.4. K Tuhkaallas 1 (EeS ym), T Raumonjärvi 1 (JTY), yhteensä 30 havaintoa. Pähkinähakki: 6 havaintoa kevään ajalta. Naakka: A: Talvehti Tornio-Haaparanta alueella: 4.3. T Suensaari 2 W (JTY), T Suensaari 4 (OY), T Suensaaari 2 (MKi), H: K Kraaseli 19 (JY). Mustavaris: A: K Ruutti 1 (PKj), K Rautatieasema 1 (EeS, ym), K Pajusaari 1 (JK,PKj). Kottarainen: A :2.4. T Raumonjärvi 1 (MaS), 3.4. T Pirkkiö 3 (JY), 4.4. T Pirkkiö 4 (ToL), H: K Tuhka-allas 29 (JK). K Tuhka-allas 8 (JK), K Pajusaari 8 (JK), K Pajusaari 11 (PR), K Pajusaari 9 (PR), K Tuhka-allas 5 (PR), H: K Inakari 23 m (PR), V: K Tuhka-allas 11 (KKj, PKj). Yhteeensä n. 50. Pikkukäpylintu: A: T Mikonpalo 2 (ToL), Km Sivakkavaara 10 (EeS), 25.4 Km Elijärvi 1 (EeS), H: S Nikkilänaapa 80/2h N (PR,JK). Punavarpunen: A: K Kiikeli 2 (EeS), K Kiikeli 1 (EeS), T Raumo 2 (ToL). Taviokuurna: 1.3. S Taipaleenkylä 8 (EeS). Nokkavarpunen: Tv Palonperä 1 (Laila Oinas), 1.5. K Kontula 4 (RV), 1.5. K Väinölä 1 (JkK), Km Lautiosaaari1 (Saara Laukkanen). Lapinsirkku: A: K Kiikelinlahti 1 (Veli Niemi), T Raumonjärvi 6 (ToL), K Peurasaari 3 (EeS), H: T Pirkkiö 202 (PAh), V: K Tuhka-allas 1 n (PR). Pulmunen: A: Km Kallinkangas 1 (JJ), K Tuhka-allas 3 (JK), K Pajusaari 15 (JK,PKj), H: 6.4. K Tuhka-allas n. 600 (EeS), V: T Raumonjärvi 16 (JTY) ja K Holstinharju 4 (PR). Peltosirkku: A: T Raumo 1 (ToL,KiL), Km Niemi-Niemelä 1 (TH), T Rukkilanperä 1 (ToL). Pohjansirkku A: K Pajusaari 6 (JK), K Nälli 2 (JK,Tarja Moisanen), K Ajos 3 (JK), H: 1.5. T Raumonjärvi 5 (JY, Matti Ylimaunu). Pajusirkku A: 6.4. T Kirkonmäki 1 (Markit Pirkonen), 7.4. T Kyläjoki 1 (Anneli Pyyny), K Tuhka-allas 1 (JK), H: T Raumonjärvi 20 (EeS). Kevätmuuttolintukilpailu: Kevätmuuttolintulintukilpailun voitti Pekka Aho 46 virhepisteellä ja toisena Laura Janné 50 virhepisteellä. Mikäli vastaukseen olisi merkinnyt keskimääräiset tuloajat olisi virhepisteitä kertynyt peräti 78. Pulmuset Matti Suopajärvi Kivitasku: A: K Veitsiluoto 1 (TM), K Pajusaari1 (JkK), K Pajusaari 1 (JK), H: K Siikalahti 18p (JK). Mustarastas: A: K Syväkangas 1 k (PKj, KKj), 1.4. T Kirkonmäki 2 (Markit Pirkonen), 3.4. K Nälli 1 (MaS, JK). Sepelrastas: T Palosaari 1 (JrK), Tv Lahdenperä 1 (Sirkka-Liisa Lahti), T Kätkävaara 1 (JSi). Räkättirastas: A: 3.4. K Rytikari 2 (HJ), K Pajusaari 4 (JK), K Pajusaari 2 (PR), H: K Veitsiluoto 120 (KO). Laulurastas: A: S Viantiejoki Pensaskerttu: A: K Karjalahti 1 (TKa). Sirittäjä: 23.5 S Lammasletto 1 (PR), K Siikalampi 1 (EeS), K Kiikeli 1 (PKj). Tiltaltti: A: K Pajusaari1 (JkK), K Nälli 1 (JK), K Kallio 1 (PR). Pajulintu: A: 1.5. T Raumonjärvi 1 (JY, Matti Ylimaunu), 2.5. K Tervaharju 1 (KO, Inari Alanne), 2.5. Km Nuottijärvi1 (PKj). Harmaasieppo: A: K Lämpsänkari1 (PKj), S Kuralanliete 1 (JK,PR), Km Elijärvi 1 (TKa) ja S Ykskuusi 1 (JJ). Peippo: A: 2.4. K Syväkangas 1 (PKj), 3.4. K Nälli 2 (JK, Tarja Moisanen), 4.4. T Raumo 1 (ToL), H: K Tuhka-allas 200 (JK). Järripeippo: A: K Nälli 1 (JK), K Nälli 2 (JK, Tarja Moisanen), K Nälli 5 (JK), H: K Kalkkinokka 40 m (JY). Vihervarpunen: A:10.4. T Raumo 1 (ToL), K Nälli 15 (JK), K Mäntylä 1 (PR). Hemppo:19.4. K Tuhka-allas 1 (PKj), K Tuhka-allas 5 (JK), K Tuhka-allas 4 (EeS). Vuorihemppo: Talvehti A: Sirri vsk. Sirri vsk. 33

18 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Juha Ylimaunu nasta saatiin myös pesimäaikainen havainto. Yölaulajakuunteluissa yllätti luhtahuitti ja jo paikalliseksi tulkittava kaulushaikara Kemissä. Pesintää ei kuitenkaan lajilta ole varmistettu. Elokuun riistalaskennat vahvistivat edellisvuoden ja talven kanalintukantojen romahduksen. Syitä ei kanalintujen kannanvaihteluihin kunnolla tunneta. Kemin kaatopaikan loppuminen vähensi harmaalokki-, varis- ja korppiparvia paikallisesti, mutta harmaalokkien aamuliikenne Tornion kaatopaikalle ja iltaisin sieltä pois näytti kasvavan kesän edetessä. Kahden edellisvuoden ennätyshuono pihlajanmarjakato ei toistunut, sillä puut olivat edelliskesänä saaneet energiaa: kukinta onnistui ja marjoja oli ennätysmäisesti eikä linnut ehtineet ennen syksyä tyhjentää täkäläisiä puita. Lajistollinen katsaus: Laulujoutsen: Pesimättömien nuorten tokkia tavattiin yhä suurempina eli joutsenkanta kasvaa vahvasti: mm.t Oxön edustan merenlahti pesimätöntä (EeS, ToL), (PAh) ja (PAh), 7.6 K Housukari 13 subad (JY), S Käärmeaapa 18 kiert. (PR), 21.6 T Ruottala 16 kiert. (EH). Tehotarkkailukesien jälkeen laji ei ollut erityisessä seurannassa, mutta kanta kasvaa jatkuvasti. Seuraavat varmat pesintähavainnot ilmoitettiin (lisäksi nuoria kihlapareja paljon); toisaalta syksyllä poikueet ovat saattaneet siirtyä pesimälammiltaan jo kauas: 7.5. K Takalahti naaras hautoi, myöhemmin 7 poikasta (PR, EeS), 16,5, Tv Yli-Virstajärvi emo hautoi (PR), Km Sompujärvi emo hautoi veden ympäröimällä pesäkummulla (PR), T Kaupunginlahti tulva tuhonnut runsaasti naurulokin pesiä ja myös laulujoutsenen pesän (Ruotsin puolella)(pr), Tv Joutsenlampi 2, toinen pesällä (KO), S Paskaletto emo hautoi (JK, PR), S Karsikkojärvi emo hautoi (PR), 31.5 T Kainuunkylänmaa 1 hautoi (KO), 4.6 S Luujärvenaapa 2, toinen hautoi (KO), 9.6 Tv Luusualampi 2, toinen hautoi (KO), 9.6 Tv Pikku Kokkolampi 2, hautoi (KO), 14.6 S Kellokoukunaavanlampi 1 haut. (Mikko Koho), 15.6 T Kaakamajärvi 2, haut. (TuL), 15.6 T Tymäkkäjärvi 2, haut. (TuL), 17.6 S Simoskanaavanlampi 2ad+4 pull. (Reima Hyytiäinen), 17.6 S Kalliojärvenaapa, Tainijoki 2ad+4 pm (Mikko Koho), T Tromseenjärvi 2ad+6 pm (PAh), Tornio Pieni Sorvasjärvi 2 ad + 1 maastopoikanen p (EeS, PKj, JKä), 1.7. K Siikalampi pesä, myöhem- Kuovillakin meni heikosti Matti Suopajärvi Kevät 2008 toisti jo monen edellisen kevään piirteitä: huhtikuun lopulla ja toukokuun alkupuoliskolla oli jopa suhteellisen lämmintä ja kasvukausi pääsi hyvin vauhtiin. Tämä auttoi ainakin varhaisia vesilintuja pesinnän alkuun, mutta sää viileni toukokuun loppupuoliskolla ja vielä kesäkuun alkupuolella oli pakkasöitä. Kesäkuun puolivälissä kasvukauden edistyminen oli jo normaalissa ja heinäkuun alussa jo noin viikon tavanomaista myöhemmässä. Lämpimiä jaksoja ei oikeastaan ollut virallisesti vain yksi hellerajan ylitys Kemissä. Sateita saatiin varsinkin kesä- ja elokuussa, selvästi normaalia enemmän. Lintukesälle 2008 oli tyypillistä peto- ja kanalintujen kato sekä huono pesimätulos lähes kaikilla lajiryhmillä. Myyräkato jatkui. Pönttöseurantojen ja tilastomatematiikan avulla voitiin helposti todeta, että tali- ja sinitiaisella poikastuotto oli todella surkea. Kesä oli niukka ja kylmänkosteiden jaksojen sävyttämä. Varsinkin keski- ja loppukesän sadejaksot vaikuttivat hyönteissyöjien menestykseen: vettä satoi loppukesällä lähes puolet normaalivuoden sadesummasta. Esimerkiksi pääskysten pesintä venyi osaksi syksyyn ja poikueet olivat pieniä. Syksyn pikkulintuparvet olivat lähes kaikilla lajeilla tavanomaista pienempiä. Havaintojen ja vesilintulaskentojen mukaan vain varhaisten pesijöiden eli merihanhen, tavin, telkän ja sinisorsan pesinnät onnistuivat melko normaalisti. Tukkasotkan pesinnät näyttivät kärsineen pienten ja vähäisten poikueiden perusteella ja kesäparvet olivat pienimpiä vuosiin. Sen sijaan joutsenkanta vahvistuu tasaiseen tahtiin. Edelliskesän mukaisesti eteläisiä lajeja ei alueellemme tulvinut, esimerkiksi eräät täkäläiset eteläisyyden indikaattorilajit kuten pensaskerttu ja hemppo näyttävät taantuneen pesimälajeina alueellamme ja kottarainen näyttää kohta katoavan pesimälajina. Mitään järisyttävää ei oikeastaan kesällä tavattu, mutta jokainen kesä tuntuu olevan omanlaisensa. Kesän pikkuerikoisuuksia olivat mm. pikkutiira ja mandariinisorsa. Pohjoisia pohjantikkoja tavattiin eniten vuosiin ja taviokuur- Laulujoutsen Seppo Kemppainen 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35

19 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 min Siikalahdella ja Kattilalahdella pitkälle syksyyn 2ad+5 juv. (JK, Pekka Mikkonen ym.), 4.7 S Kirakkajärvi 2ad+2 pm (EeS), 4.7 T Kantojärvi 2ad+4pm (EeS), 6.7 T Riukkajärvi 2ad+3 pm (ToL, TuL), 14.7 S Kuivasjärvi 2ad+3 pm (KO), 16.7 Km Nuottijärvi 2ad+4 pm (EeS), 20.7 Tv Suukosken lintulammet 1 ad+5 pm (EeS, JK), 2.8 T Korttojärvi ad.+1pm (EeS, JK), 9.8 Tv Varejoki 2ad+2pm (EeS, JK), S Iso-Kivijärvi pesä ja 2 juv (Anni ja Ossi Jutila). Lisäksi Km Elijärvi pesivä pari ns. 4-altaalla, joka tuotti 4 poikasta, mutta joista yksi katosi pienenä kesäkuussa ja toinen emoistakin elokuun puolivälin jälkeen asialla lienee ollut peto, ehkä merikotka, joka liikkui altailla saalistamassa (Kalevi Tähkäoja, PKj ym.). Myös viereisen Nuottijärven poikueesta katosi heinäkuun loppupuoliskolla yksi poikanen. Metsähanhi: Pesintään viittaavat havainnot: 4.6 S Runkaus emo+1 poik. (JiK, JK, Juho Kärkkäinen), 12.6 S Veitsiaapa, pohjoinen lampi 2ad+6 pm (Mikko Koho, Jaakko Paju), 13.6 S Ristiaapa 2 p (Jaakko Paju), 29.7 S Lumiaapa 5, poikue (TL, TM). Kierteleviä: S Martimoaapa 2+5 (VK, PR). Merihanhi: Laiduntaminen munapesäaikana rannikolla ja varsinkin sisämaassa lisääntyy, mikä kuvaa kasvavaa kantaa. esim S Nikkilänaapa 24 p (PR, JK). Pesäpaikoilla mm K Keminkraaseli 6-munainen pesä + toisesta munat syöty (JY), 2.6 K Selkäsarvi 15 p (PR, Esa Morén), 4.6. K Keilakrunni 2 pesää, joista toinen kuoriutunut (ErL), kesäkuun alussa S Peurankallio 5 munaa (Jorma Mikkonen), K Kallio poikue (PR), 2.7 S Karsikko pm (EeS), 3.7 Km Elijärvi, altaat 4 pm+2ad, mahdollisesti toinen samanlainen ryhmä (EeS, uusi sisämaapesintäpaikka alueellamme). Elokuun alusta lähtien poikueet kokoontuvat tokiksi varsinkin saaristoon ja rannikolle, esim T Oxö-Pajukari 60, K Sarven saaret 20 ja T Pensaskari 9 (PAh), 3.8. K Mustankarinnokka 23 (PR), 6.8. T Jakopankki 32, 8.8. T Oxö-Pajukari 90 (PAh), 9.8. T Jakopankki 71 ja K Niittykarinmatala 13 (PR), Km Elijärven altaat 34 (PR), K Sarven saaret 50 (PAh). Kanadanhanhi: Yksi pesintä ilmoitettiin: touko-kesäkuun vaihteessa S Peurankallio 6 munaa (Esko Alahäivälä). Loppukesäisin alkaa Tornionjokisuulle ja -varteen kokoontua tokkia: 25.7 T Kaupunginlahti 4 S (JTY), 3.8 T Prännärinniemi 26 (ToL, TuL) ja (EeS,JK). Mandariinisorsa: 6.6. K Pajusaari 2 k (Juha Kiiski, Veli-Matti Pakanen, PR). Tarkemmin erillisessä jutussa. Haapana: Myöhäinen pesintä: K Lammasletto 6 puolikasvuista poikasta (PR). Loppukesän parveutumista: 2.8 T Kaupunginlahti 94 p (Mikko Niemi), 10.8 Km Elijärvi, altaat 150 (PR). Harmaasorsa: Kevään havainnot eivät poikineet edellisvuosien tapaan kesähavaintoja eikä pesintää ole alueeltamme koskaan varmistettu. Tavi: Sulkasatomuuton huippua: 6.7 K Tuhka-allas 50 (JK). Loppukesän muutolle parveutumista: 1.8 T Alkunkarinlahti 54 (Mikko Niemi), 5.8 Km Elijärvi, altaat 60 (PR) ja 7.8 K Tuhka-allas 60 (JK). Sinisorsa: Myöhäisiä pesintöjä: K Martinkari 3 lentokyvytöntä poikasta IIb ja 3.9. Km Elijärvi emo+2 juv IIc (PR). Heinätavi: Ainoa pesintähavainto: 3.7 T Hammasjärvi n+3pm, rannalla ehkä lisää poikasia (TuL). Lapasorsa: Muutamia poikueita ilmoitettiin, paras pesimäalue lienee K Siikalahti-Tuhka-allas, jossa mm k3n (PR). Tukkasotka: Kemin ja Simon edustalla kanta taantunut 2000-luvun alun tilanteesta (JY, PR). Suurimmat kesäparvet: 4.7 S Kuivasjärvi 120 (EeS), 3.8 K Siikalahti 90 (EeS), 4.8 T Kaupunginlahti 91 (PR). Alli: 14.6 S Kuivasjärvi 2 n (EH), 6.7 K Tuhka-allas 1 k (JK). Mustalintu: Kesäkuun alussa vielä muuttoakin, mutta: 9.6 Tv Kokkolampi kn+kn (KO), 12.6 S Veitsiaavanlammit 2k3n (Mikko Koho, Jaakko Paju), 14.6 S Kuivasjärvi 18 (9 paria, EH). Pilkkasiipi: Kuten edellä, mutta: 7.6 S Ylimmäinen Mustakummunlampi 10 (EH), 9.6 Tv Kokkolampi kn+kn (KO), 13.6 S Tiurasenkrunni 2 p pari (JK, KTi), 14.6 S Kuivasjärvi (EH), 4.7 S Kuivasjärvi yht. (EeS), 26.7 Tv Korttelivaara 6 (KO, JK). Telkkä: Sulkasatomuuttoa: S Pitkäletto 40 (PR), 7.6. T Pajukarin edusta 300 (PAh) ja vielä (PAh). Myöhäinen pesintä: K Hietaliete 3 lentokyvytöntä poikasta (PR). Uivelo: Kesäkuun -heinäkuun puolenvälin havainnot (elokuun alusta lähtien runsaammin, myös parvina): 7.6 S Kuivasjärvi 3k ja Ylimmäinen Mustakummunlampi 1k (EH), 14.6 S Kuivasjärvi 5k2n (EH), Tornio Luhtajärvi kahdella naaraalla 11 poikasta (EeS, PKj, JKä), 3.7 Km Elijärvi, altaat 6 pm + ainakin 1ad k (EeS), 4.7 S Kuivasjärvi 1n ad +2pm (EeS) ja k (KO), 5.7 Tv Pahtaoja, Jouttijärvi 1n (EeS), 16.7 Km Elijärvi, altaat 2 juv (EeS). Lisäksi 6.7 alkaen muutamia rannikolla, mm. K Siikalahti-Tuhka-allas 5 (JK ym.). Tukkakoskelo: Pesintöjä mm S Peurankallio 8 munaa (PR) ja S Eskonlahti emo + 13 juv (PR). Isokoskelo: Koiraiden ja/tai nuorten sulkasatomuuttoa: T Oxö 650, satoja myös Prännärissä ja Pukulmissa (ToL, TuL, KiL), S Pitkäletto 270, lähes kaikki koiraita (PR). Koska sukukypsät naaraat hautovat tähän aikaan, suuntautuuko isokoskelolla koiraiden ja nuorten ns. sulkasatomuutto pohjoiseen hyödyntämään kutevia kalaresursseja ja paluu on vasta syys-lokakuulla? Ainakin toukokesäkuun parvet jokisuissa herkuttelevat havaintojeni mukaan mm. kutevilla norsseilla eli kuoreilla, särjillä ja ahvenilla. Ja kalastus tapahtuu jopa kymmenien-satojen yksilöiden ryhmätyönä, kun kaloja ajetaan kohti rantaa. Pyy: Kanta ei nähtävästi taantunut muiden kanalintujen tapaan, mm poikuetta Simo Viantiejoki (TM, TL). Riekko: Sisämaakannasta ilmoitettiin vain pari poikuehavaintoa Simosta (KO, TM, TL). Teeri: Edellistalven lähes ennätyksellinen (1940- ja 1950-luvuilla tiedetään olleen enemmänkin, PR) joukkoesiintyminen povasi huippukantaa, mutta toisin kävi: kesällä poikueet olivat käytännössä hukassa. Suurin soidin: 7.6. S Tainivaaranaapa 13 k (JK, PR). Kanta romahti myös elokuun riistakolmiolaskentojen mukaan. Koska aikuisten lintujen katoamista on vaikea selittää sääoloilla, jää vaihtoehdoiksi lähinnä taudit, pedot ja mahdollinen vaellus. Vanhojen riistamiesten kerrotaan tietävän jo Munsterhjelmin ajoilta, että teerikannan huippuparvet saavat aikaan vaellusvietin koko kannassa ja linnut katoavat. Tämä uimahallin miestensaunassa kuultu totuus lienee kuitenkin yhä nykyajan riistatutkijoiden vahvistusta vailla. Metso: Kanta ei nähtävästi taantunut teerikannan tapaan. Soidinta esim. 4 ukkoa ja koppelo T Karunki Aaronpää, myöhemmin (19.5) 6 koppeloa metsäautoteillä (VA). Poikueita ilmoitettiin vain muutama, joukossa pari isoakin (KO, EeS, KiL, TL, TM). Kaakkuri: Euroopan kenties vahvin pesimäkanta on S Martimojärven ympäristössä, missä pesijöitä noin 10 paria (VK). Muualla pesimäkanta näyttäisi taantuvan. T Pirkkiön Ruonajärvellä lintuja ei todettu toisen kerran vuosikymmeniin. Kadonnut myös pitkäaikaiselta pesimäpaikaltaan Simon Kokonjärveltä (PR). Myöhäinen pesintä: 22.7 Km Salmijärvi emo ja 2munaa pesässä ja 1.8. toinen kuoriutunut (1-2 vrk ikäinen poik.) (JK, Juho Kärkkäinen). Muita pesimispaikoilla tai lähistöllä tehtyjä havaintoja: 4.6 S Veittiaapa 2 (KO), 7.6 S Ylikärppä 2 (KO), 12.6 S Ylimmäinen Sankajärvi 2 Ä (Jaakko Paju), 17.6 S Käärmeaapa 1 (PR), 18.6 S Simoskanaapa 1 (Reima Hyytiäinen), 26.7 Tv Korttelivaara 1 (KO, JK). Merellä kalastelee läpi kesän sisämaan kantaa, esim. 5.6 ja 9.6. K Hepola 2 WSW (TM), 13.6 K ulkomerellä 1+1 (JK,KTi), 17.6 S Karsikko 2 ja 7.7. sekä (EeS), 7.7 S Ykskuusi 2 (KO), 2.8 T Kaupunginlahti 1 kiert N (Mikko Niemi), 8.8 S Simoniemi 1 N (PR). Kuikka: Pesimäkanta harva alueemme järvillä, joitakin taantumisen merkkejä, esim T Latvajärvi 1 p, pesinyt järvellä aiemmin, muttei ole näkynyt muutamana Tukkasotka Jouko Kärkkäinen 36 Sirri vsk. Sirri vsk. 37

20 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 viime vuotena (TuL). Pesimiseen viittaavia havaintoja saatiin kunnittain seuraavia: Tervola: Hosiolampi 1, lähti ilmeisesti pesältä (JK,PR), Kätkäjärvi (JSi), 1.6 Joutsenlampi 1 (EeS,JK), 27.6 Kätkävaara, Kaitalampi 1 ja Saarijärvi 2 (EeS, JK), Sivakkajärvi 1 (EeS, PKj, JK), 18.7 Piilolampi 1 (JK), 19.7 Tainijärvi 2ad1pm (KO). Simo: Martimoaapa 2 (VK,PR), 18.5 Ahmasuonlampi 2 p (KO), 4.6 Runkaus 2 (JiK,JK,Juho Kärkkäinen), S Veitsiaavanlammit 2 (Mikko Koho, Jaakko Paju), 14.6 Kuivasjärvi 1 (EH) ja (JK, JiK). Keminmaa: Km Elijärven allas läpi kesän emot 2+2, pesinnät epäonnistuivat, ei poikasia, hauet tai pedot syynä? (Kalevi Tähkäoja ym.).tornio: Viitajärvi 1 p (ToL,TuL), Tornio Sorvasjärvi 2 p (EeS, JKä).10.7 Aapajärvi 1 (EeS, JK). Silkkiuikku: Levinneisyytensä rajoilla olevan kannan kasvu näyttäisi tasaantuvan, ehkä hiipuvan: edellisvuoden pesimisen aloittaneiden määrä pieneni T Kaupunginlahdella 7:stä neljään (EeS ym.), T Alkunkarinlahdella 8:sta yhteen (HS ym.), K Tuhka-altaan pari hävisi, mutta Km Elijärven uuden rikastushiekka-altaan parimäärä nousi kahdesta kolmeen tuottaen ainakin poikasta (PKj, JK ym.). Myös K Kattilahti tod.näk. aloitettu pesintä, mutta ei tuottanut tulosta (JK, JiK ym.). Mustakurkku-uikku: Havainnot lisääntyneet viime kesinä lähinnä Torniosta, nyt sopivilta pesimäpaikoilta mm. 4.7 S Keskimmäinen Mustakummunlampi 1 (EeS), 6.7 T Riukkajärvi ad. (ToL, TuL) ja yht. 6 ad. ja 2 pientä pm + pesässä 3 munaa (ToL), 11.7 T Tromseenjärvi 4 ad + erikokoisia poikasia (ToL, TuL), 12.7 T Varejärvi 4 ad. ja T Koukkujärvi 1 (EeS, JK). Merimetso: Laji ei tiettävästi pesi vielä alueellamme mutta tavattiin alkukesällä yksittäin tai pareittain lähinnä merellä (PR, JY ym.), elokuusta lähtien jopa pieniä parvia, joissa myös nuoria lintuja, esim välillä Sarvi-Kuusiluoto yht. 11 p (PAh). Lähin pesimäpaikka lienee Iin Krunnit. Kaulushaikara: Jo kolmatta kesää K Tuhka-altaan kupeesta kuultiin Ä (EeS, ym.), mutta pesintää ei ole varmistettu alueeltamme. Harmaahaikara: Kevään ja loppukesän havainnot runsastuivat, mutta ei havaintoja keskikesältä. Toukokuussa 18.5 Km Elijärvi, altaat 1 (TKa), K Tuhka-allas 1 (JK), T Prännärinniemi 1 (ToL) ja 31.5 K Tuhka-allas 2 (PKj), mutta seuraavat havainnot kuvaavat jo nuorten loppukesän kiertelymuuton alkua ja linnut lienevät peräisin etelämpää: Km Elijärvi, altaat 1 (Kalevi Tähkäoja), T Oxön edusta 1 (PAh), 1.8 K Siikalahti/Veitsiluoto 4 (JK), 2.8. K Maasarvi 2 (PAh), 2.8 K Tuhka-allas 2 (JK), 3.8 K Lämpsänkari 3 juv (JY), 3.8 K Tuhka-allas 5 (EeS) jne. Elokuussa havaintoja lähes päivittäin. Luhtahuitti: K Tuhkaallas 1 Ä (Eino Honkanen, PR, PKj). Ehkä sama myöhemmin 1 km NE edellisestä: K Järppi 1 Ä JY). Nokikana: Poikastuotto pieneni viime kesästä, mutta 2 paria pesi ensi kerran Km Elijärven uudella rikastushiekka-altaalla toisen tuottaessa 2 poikasta (PR ym.). K Tuhka-altaalla jo parin edellisvuoden tapaan viitisen paria, jotka tuottivat nähtävästi yht. vain 9 poikasta (JY ym.). Perinteisin pesimäkolonia T Kaupunginlahdella supistui hieman 6-7 pesintäyritykseen, joista nähtävästi vain neljä tuotti poikueen (PR,OY ym.). Silti syyskuussa lintuja kokoontui paikalle kymmeniä, onko kolonia hajonnut muualle? Kurki: Pesimättömiä parvissa perinteisesti lähinnä kesäkuussa ja niiden perusteella kanta olisi kasvanut verrattuna 1900-luvun loppupuolen havaintoihin, esim. T Oxön edustalla ja Niittylietteen pelloilla lähes koko kesän, suurimmat määrät: , ja (PAh). Muita: 2.6. T Iso- Huituri 5 NW (PR), 7.6. K Takajärvi 16 N (JiK, Anne-Marie Kärkkäinen), S Yli-Kärppä 23 pellolla ja S Käärmeaapa 5+6 (PR,JK), 18.6 S Ala-Jokikylä 42 (EeS). Vain yksi pesintä ilmoitettiin: 15.6 T Kaakamajärvi 2 ad+1 pieni poikanen (TuL). Jo elokuun alkupuolelta lähtien parvia ja muuttoa, esim T Raumonjärvi Hallaniitty 39 (ToL) ja K Ajos 24 SSE korkealla (JY). Meriharakka: Pesii varsinkin teollisuusalueiden liepeillä avomailla, mutta pesiä tuhoutuu paljon munavaiheessa mm. varisten ja nisäkäspetojen suihin. Esim. K Järpin Tuhka-altaalla pesinnän aloitti arviolta 10, mutta vain 3-4 paria tuotti poikasia (JY ym.). Osan pesistä tuhosivat työkoneet ja tuhoajana saattoi olla myös uusi peto supikoira, joka tavattiin alueella syksyllä kettujen ja varisten lisäksi. K Holstinharjun kaatopaikan sulkemisen jälkeen siellä ei enää ruokaillut meriharakoita, mutta Tuhka-altaalle niitä kokoontui ennen muuttoa, enimmillään Mustaviklo Kari Oittinen 38 Sirri vsk. Sirri vsk. 39 yks. (PKj). Pikkutylli: Reviirejä harvassa tilapäisillä hiekkakentillä, sorakuopilla tms., esim K Pajusaari 4-munainen pesä (Juha Kiiski, Veli-Matti Pakanen, PR). Tylli: Harvalukuinen kanta teollisuuslaitosten hiekkakentillä, joissa muutamia hajapareja: K Tuhka-altaalla, Pajusaaren kaatopaikalla, T Röyttän tehdasalueella ja Km Elijärven kaivoksella. Saariston perinteinen kanta on lähes hävinnyt vuosikymmenien kuluessa. Kapustarinta: Muutamia havaintoja pesinnöistä ja reviireistä lähinnä karuilta aapasoilta. Töyhtöhyyppä: Ei seurantaa erityisemmin. Varhainen pesä: 6.5. K Tuhka-allas 1, ja myöh. 4 munaa (PR). Lapinsirri: Harvinaistunut, keskikesän havaintoja ilmoitettiin vain K sisäsaaristosta (PR), K Tuhka-altaalta (PKj) ja Km Elijärven altailta (EeS). Ainoa varmistettu pesintäpaikka: 6.6. K Pajusaari 2 3-munaista pesää (Juha Kiiski, Veli-Matti Pakanen, PR). Jänkäsirriäinen: 10.6 S Ylimmäisen Luujärven aapa 1 Ä (Jaakko Paju). Suokukko: Harvinaistunut. Suurin ilmoitettu soidin: T Korpikylä 20 soitimella (Sami Jäntti). Jänkäkurppa: Vähemmin kuljetuilta pesimäjängiltä ei saada edes joka vuosi havaintoja, nyt: 8.6 S Luujärvet 1 Ä (KO), 10.6 S Ylimmäisen Luujärven aapa 1 Ä (Jaakko Paju), 12.6 S Veittiaapa 1 Ä (Jaakko Paju) ja 14.6 S Saariaapa 1 Ä (Jaakko Paju). Pikkukuovi: Peltopesintöjä ilmoitettiin Tv Loue, maatalousoppilaitoksen pellot (JSi, JK, EeS). Muuten soilla. Kuovi: Muutolle parveutuvia: 22.6 T Raumonjärvi, Hakaniitty 50 (ToL, TuL). Mustaviklo: Yksi pesimäpaikka ilmoitettiin:10.6 S Ylimmäisen Luujärven aapa 1 Ä (Jaakko Paju). Punajalkaviklo: Merensaariston karien ja rannikon tekobiotooppien lisäksi jokivarsien peltoaukeilla ja Elijärven kaivoksella harvalukuinen sisämaakanta. Valkoviklo: Pesii harvalukuisena sopivien kosteikkojen lähistöillä aina rannikkoa myöten eikä kannassa tunnu olevan vaihtelua. Metsäviklo:Nimensä veroinen viklo, jonka pesän tai poikasen löytää harvoin, kuitenkin Km Illinoja ad. + pm (PKj, JK). Rantakurvi: Kemin perinteisillä pesintäpaikoilla taantunut: vain yhdeltä alueelta löytyi 6.6. kaksi 4-munaista pesää (Juha Kiiski, Veli-Matti Pakanen, PR). Lisäksi toukokuun puolella tavattiin tästä n. 1-2 km etäisyydellä ja kesäkuussa Simon saaristossa soidintava koiras (JY, JK ym.). Rantasipi: Kanta vahvin jokivarsilla, esim T Korpikylä yht. n. 25 p (ToL, TuL). Karikukko: Ulkosaariston lintu. Ainoa ilmoitettu pesimäpaikkahavainto: 20.7 K Keminkraaseli 6 ad., osa var. (JY). Vesipääsky: 11.6 K Tuhka-allas pari (JK), mutta myöhemmin lintuja ei tavattu. Kevätmuuttajia? Merikihu: Linnustoomme palannut laji: 3.6. K Pitkäletto 2 (Esa Morén, PR ym.), 13.6 S Leipäreet 2 p (JK, KTi), 15.6 K Pohjantähti 1 p (TP) ja yllättäen 15.7 T Kantojärvi 1 käväisi harmaalokkien kanssa järven yllä (JTY, Markku Henriksson). Vielä K Sarven saaret 3 p (PAh), mikä voisi viitata

21 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 onnistuneeseen pesintään (saarilla käytiin tänä kesänä harvoin). Pikkulokki: Yhdyskunnat näyttävät vaihtavan paikkaa vuosittain, nyt ennätyksellisesti 16.6 Km Elijärvi, altaat 750 p eli 1500:sta lokista arviolta puolet (EeS), muualta pesähavaintoja ei ilmoitettu. Joka tapauksessa T Alkunkarinlahden edellisvuotinen kolonia hävisi. Muita, lähinnä kiertelijöitä: K Tuhka-allas 25 (JY), 23.6 T Karunginjärvi 21 (EH) ja 10.7 K Ajos Takalahti 30 (EeS). Naurulokki: Muninnan alku: 9.5. K Pajusaari 10 kpl 1-munaista ja 2 kpl 2-munaista pesää, pareja 48 (PR). Suurin yhdyskunta Km Elijärven kaivoksen uudella rikastushiekka-altaalla (arviolta 100 pesivää paria), ei pesinyt enää selkeytysaltailla (Kalevi Tähkäoja ym.). Kuitenkin paikalla arviolta 750 ad. naurulokkia ja n. 100 juv. lentopoikasta (EeS). Muut ilmoitetut koloniat: T Kaupunginlahti n. 100 paria (PR), T Viitajärvi 20 (ToL, TuL), K Keminkraaseli 10 (JK, KTi), 4.7. T Kantojärvi 20 (EeS), T Korpikylä, Selkäsaari 120, n. puolet poikasia, läheskään kaikki ei näkyvissä. Myös muutamia kalalokin poikasia yhdyskunnassa (ToL, TuL). Peukaloinen: Reviirit pääasiassa sisämaassa alueellamme: 6.6. Tv Kalalokki. Muninnan alku: 9.5. Korkiakivalo 1 Ä (Antti Ruonakoski), K Sahansaari 2-munainen pesä Tv Tuohilehto 1 Ä (Ant- (PR). Kattopesintöjä: K Kalatiira: Yhdyskuntia: T ti Ruonakoski), S Soidinmaa Idänuunilintu: 6.6 Tv Korkiakivalo Sauvosaari 3, Ruutti 1 Korpikylä, Selkäsaari yht. 40 p Kiuru: Leivosen heleän laulu harvinaistuu 1 Ä (JK), T Nivavaara 1 Ä 1 Än puronvarsilehdon suoje- (PR) ja Kemi Rautatieasema kantoivat kalaa saareen, mutta pe- peltoviljelyn taantuessa. Pohjantikka: Enemmän havain- (Antti Ruonakoski), Tv Palualueella (Antti (KO). sivien määrää ei voitu varmistaa Pitäisikö reviirejä ilmoitella ahketoja kuin edelliskesinä: Tv hakivalo 5, poikue (JK), Tv Ruonakoski). Pesiä vähemmän (ToL, TuL). rammin Tiiraan (nyt ei käytännössä Runkaus 1 (KO), 5.6. Km Mykän- Korttelivaara poikue (KO, JK), Kemin rannikon yhtään havaintoilmoitusta kesälmaa 1 k (PR,JK), 5.6 Km Kaltio Tv Varejoki 1 Ä (Mikko Nie- Sirittäjä: Varmis- kareilla kuin 1990-luvulla Lapintiira: T Korpikylä, Seltä)lampi 1 (JiK), S Ristiaapa 1 mi). tetut pesinnät: K Siika- (JY). käsaari 10 p (ToL, TuL). Muutolle (Mikko Koho, Jaakko Paju), lampi vakioreviiri kesän ja kertyviä: 2.8 T Kaupunginlahti 32 Käenpiika: Harvinaistuneen lajin K Pertajärvi, poikaspesä (MaS), Kivitasku: Kulttuuriympäristössä ruokaa kantava ja varoitteleva pari Harmaalokki: Ensimmäiset (Mikko Niemi). ilmoitetut pesinnät: 11.7 T Ait T Holla, poikaspesä, raportoitu vähentyneen, mutta (JK), Tv Suukosken lintu- munapesät: K Kurtakari 1 poikaspesä (Maila Mark- Tv Kätkävaara 1 k (EeS, JK), paikoin ratapenkkojen ja rantakilammet 1 ruoka suussa (EeS, JK). Pääskyt Matti Suopajärvi 40 Sirri vsk. Sirri vsk. 41 sunkallio 4 kpl 1-munaista pesää ja S Martimoaapa 1-munainen pesä (PR). Kattopesintä Sauvosaaressa Sauvosaarenkadulla (PR, JY), jossa emo hätyytti kävelijöitä keskikesällä. Kemin kaatopaikan sulkeuduttua tyypillinen loppukesän yks:n parvi hävisi Veitsiluodon ja Makeavesialtaan ympäristöstä. Sen sijaan loppukesästä lähtien aamuisin ylilentoa Simon saaristosta ja soilta kohti Tornion kaatopaikkaa, josta näyttää muodostuneen seudun ainoa valmiiksi katettu ruokapöytä. Loppukesän keräytymiä: S Tiironhieta 70 ja T Jakopankki 220 (PR), jotka olivat pienempiä kuin edellisvuosien ennätysparvet. Räyskä: Lähimmältä Iin Krunnien ja Ruotsin pesimäkareilta pääasiassa aikuisia lintuja liikkeellä loppukesällä: 3.7. Km Elijärvi altaat 1 (EeS), 6.7. K Siikalahti 1 (JK), T Oxö 1 (PAh), T Alkunkarinlahti 1 (Jouni Miettinen), T Laivaniemen edusta 1 (PAh), K Lämpsänkari 1 (PKj), S Tiironhieta 1 ad (JY), 3.8 T Prännärinniemi 2 (ToL, TuL) ja (JY), 4.8 K Siikalahti 1 (JK), 4.8. S Tiironhieta 4ad1juv (PR), 6.8. S Peurankallio 1 (PR), 9.8. T Kaupunginlahti 1 (JTY, Markku Henriksson), 8.8., ja S Tiironhieta 1 ad. (PR) ja ad. (JY) sekä ad (PR). Pikku- tiira: K Kuukan pohjoinen kari 3 kisailijaa (PR). Sepelkyyh- k y : Ruokailuparvi: 5.6 Km Sompujärvi 50 pellolla (Antti Ruonakoski). Kesykyyhky: Elokuussa havaintoja maaseudulta, mm. S Maksniemi ja Km Elijärvi (PR). Turkinkyyhky: Edelliskesien tapaan T Suensaarella näyttää olevan reviiri: T Saarenpää 1 (ToL,TuL), 2.8 T Saarenpäänkatu 1 Ä (Mikko Niemi), 9.8 T Kaupunginlahti 2, tulivat Ruotsin puolelta (JTY, Markku Henriksson). Käki: Suurin summa: 16.6 Km Elijärvi altaat 6, ainakin kolme naarasta (EeS). Pöllöt: ks. erillinen katsaus. Tervapääsky: Kylmien sadeilmojen yllätettyä parveutumista: T Hellälä tihkusateessa syömälennolla (HS). Harvinaistuvasta erämaakannasta ei ilmoitettu havaintoja. kanen), 23.7 Tv Ahmavaara emo+4poik (RaK,JK). Muita laulureviirejä ilmoitettiin yht. 8 kpl. Palokärki: Pesii metsissä tasaisen harvakseltaan, mm. K Holstinharjulla (JY) ja S Hevosselässä kaksi reviiriä n. kilometrin välein, toinen vanhalla pesäpaikalla (KO). Poikue: 20.7 Tv Myllyperänmaa 1ad+4juv (EeS). Pikkutikka: Varmistetut pesinnät: K Kivikangas poikue haavankolossa (JY) ja samoin K Väinölässä (JY), Km Lassila reviiri keväällä ja 1.7. poikue koivupökkelössä (HHu ym.). Varsinkin kevään havaintoja on vaikea tulkita reviireiksi, mutta jälkeen merkittävät havainnot muilta paikoin: K Ajos Takalahti 1 (PR), T Kaakamo pari (AnS), T Koijusaari 1 Ä rumm (ToL, TuL), K Tuhka-allas 1 (JK), S Junkiletto 1n (JK, PR), K Rova 1 rumm. (JiK), Tv Korpela Rötkösenperä 1k Ä rumm. (JSi), Tv Lukionmäki 1 (JSi), S Kuivasjärvi 1 (KO), 5.6. Km Mykänmaa 1 Ä (JK, PR), K Nälli 1 (JK), Tv Suukoski 1 (JK). Tv Sivakkajärvi 1 k (PKj), 2.7. S Tainijoki 1 p (KO, JK). Törmäpääsky: Koloniat maanottopaikkojen rinteillä, kasoilla, rantatöyräissä, esim T Laivakangas 300 yks, n.170 reikää montun reunalla (ToL), 5.6. Tv Kaissaari 30 yks. koloniassa (JSi), Km Putkensuu 100 yks. (JiK), 1.7. S Kuuselanmäki 1,0-0,5 m levyisen ja n.1,5 m syvän jyrkkäreunaisen suo-ojan turvereunassa pesivää paria (KO, JK), Tv Perämaa noin 200 pesäkoloa (KO, JK), Tv Varikko 190 pesäkoloa (KO, JK) ja T Röyttä noin 80 pesäkoloa käytössä (JTY). Haarapääsky: Poikastuotto heikohko useiden vajaiden ja myöhäisten poikueiden perusteella (JY). Tilhi: 5.6. S Martimoaapa Järven Pikkuaho 1 (Antti Ruonakoski), 9.6. Km Helkkusenvaara 2 (JK, PR), Tv Sihtuuna 2 (PeS, HHu), 2.7. S Karsikko 2 (EeS), K Ristikangas 4 kiert. (TKa), S Kirakkajärvi emot + ainakin 4 poikasta (KO), T Iso Kaisajärvi 2 (ToL, TuL), S Saariaapa 7, poikue (KO, JK), 7.8. S Nikkilänaapa 3 (PR). vikoiden maisemissa vielä yleinen, esim. K Siikalahti-Kraaseli-Rivinsalmi alueella yht. 9 paria (JK). Mustarastas: Pesii alueellamme muusta Euroopasta poiketen yhä vain harvakseltaan luonnon lehtomaisissa metsissä. Esim Tv Roska-Kukkonen 3 k Ä yhtä aikaa + n ruokki poikasta (KO). Kulorastas: Sisämaan kankailta joitakin havaintoja, kuvastaa harvaa kantaa. Varmistetut pesinnät: 1.6. K Länkimaa 2 kantoivat ruokaa pesälle (EeS), 5.6. Tv Varejoki 1 kantoi ruokaa poikasille (JSi), Tv Myllyperänmaa 1 pm (EeS, JK). Ruokokerttunen: Vahva kanta paikoin rantapensaikoissa, esim K Tuhka-allas 12k Ä (EeS, PKj) ja Km Elijärvi, altaat 14k Ä (PKj), vaikka muutto oli ehkä vielä kesken. Kultarinta: 13.6 T Alaraumo 1k Ä (JTY, HS). Pensaskerttu: Toista vuotta jatkuva kato: K Karjalahti 1 Ä (TKa), ehkä sama 22.6 K Tervaharju 1 Ä (KO), 1.7. S Jokipää Heikkilä 1 Ä (KO, JK).

22 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Kylmä ja heikkotuottoinen lintukesä 2008 Lunta sentään ei kesällä satanut, korppi Matti Suopajärvi Muita: K Kiikeli 1 Ä (PKj), Tv Hosiolampi 1 Ä (PR, JK), S Valajanaapa 1 Ä (JK), K Siikalahti-Haukkari 1 Ä takavuosien vakioreviirillä (JY), Tv Kätkävaara 1 Ä (EeS, JK). Tiltaltti: Harvalukuinen. Toukokuun lopulta ja kesältä ilmoitettiin vain yht. 9 laulavaa / reviiriä. Kirjosieppo: Tavanomaista huonompi kesä, mutta MaS:n tilastoja vääristänee se, että rengastukset tehtiin melko pieninä eikä poikueita seurattu loppuun, suluissa vuosien vastaavat luvut: munia 6.42/n=12 [6.24, 6.3, 6.31, 6.29, 5.86], poikasia 4/n=15 [6.54, 4.0, -, -, -], tuhoutuneita 5/n=15, poikasia poikaspesässä 6.0/n=10 [-, 5.18, 5.86, 5.26, 5.42], muninnan aloitus 1.6/n=9 [2.6, 3.6, 3.6, 28.5, 30.5] Töyhtötiainen: Meillä harvinainen: K Takaniitty 1 (JK, JiK), Tv Ahmavaara 1 pm (RaK, JK). Sinitiainen: Poikastuotto aloitettua pesintää kohden MaS:n pesissä surkea, mikä kuvastaa kylmää alkukesää (suluissa vuodet ): munia 7.75/n=4, [-, 10.5, -, -, 10], poikasia 4.22/n=9 [4.5, -, -, -,-], tuhoutuneita 2/n=9, poikasia poikaspesässä 5.43/n=7 [-, 7.2,-, 9.5, 6.33], aloitus 14.5/n=7. Talitiainen: Myös talitintillä poikasia MaS:n kontrollipesissä normaalia vähemmän, mikä kuvastaa viileää touko-kesäkuuta (suluissa vuodet ): munia 8.36/n=11 [9.23, 8.35, 8.7, 9.83, 8.33], poikasia 3.86/n=14 [6.54, 5.0, -, -, -], tuhoutuneita 2/n=14, poikasia poikaspesässä 4.5/n=12 [-, 5.79, 5.82, 7.33, 6.55], aloitus 25.5/n=10 [20.5, 26.5, 23.5, 15.5, 17.5]. Puukiipijä: Poikueita löytyi mm. Km Särkijärvi (JK, JiK, KTi), K Rova 2 kpl (PKj), S Leipiö (KO, JK). Pikkulepinkäinen: Ainakin yksi reviiri kesäkuun ajan: Tv Hyössinki 1 k p (EH, Mikko Koho, Jaakko Paju), muut: 11.6 K Tuhka-allas 2 (PR), vielä muuttavia(?), 8.7 T Korpijärvi 1 k (EeS, JK). Isolepinkäinen: S Kuivasjärvi emo + 2pm (JK,JiK), T Latvajärvi 2 (TuL), 2.8. T Koijuvuoma 1 (ToL, TuL). Kuukkeli: Ainoa pesintähavainto: 14.6 T Kilsiaapa 5, poikue pienessä saajossa (Seppo Kemppainen, Tomi Ellala). Pähkinähakki: Alueen harva pesimäkanta näyttää vahvistuvan. Pesimäpaikkoja touko-kesäkuun havaintojen perusteella mm.: T Oxö (uusi, ToL, TuL, KiL), K Siikakangas 1 (Pirjo-Riitta Pietikäinen, Heikki Kärppä), K Rova (JiK ym.), ehkä T Tromsee (ToL, TuL). Heinäkuun puolivälin jälkeen nuoret ja aikuiset ilmestyivät perinteisesti erityisesti sembramäntyä kasvaviin puistoihin ja pihoihin, ilmoituksia ajalta noin eri linnusta noin kymmenkunnasta eri paikasta. Naakka: Tornion-Haaparannan keskustojen pesimäkannasta ei tullut ilmoituksia, mutta esim T Kirkonmäki 8 (JTY), 25.5.Tv Kirkonkylä Nordean piha 2 (JSi) ja 18.6 S Vilminperä 4 (EeS). Kemistä ei kesäajalta yllättäen ilmoituksia, vaikuttiko kaatopaikan sulkeminen? Varis: Holstinharjun kaatopaikan sulkeuduttua kesältä ei enää ilmoitettu yhtään parvia Kemin seudulta, ennen kaatopaikalla vakiona noin 100 parvi usein läpi kesän. Mustavaris: 4.6 Tv Loue 2 (EH), 29.6 Tv Loue 1 (JK), K Kivikko 1 (MNi, Marko Niskanen). Korppi: T Riukkajängän kaatopai- kalle kokoontuu varsinkin keskikesällä jo nuorten ja aikuisten tokkia, mm T Lautamaa 135 lähtivät kaatopaikan suuntaan (ToL,TuL). Kottarainen: Pesimälajina katoamassa, ainoa varmistettu pesintä: 11.6 Tv Osuuspankin piha ainakin 3 lentopoikasta (JSi): Mahdollinen reviiri: S Ala-Jokikylä 2 (EeS). Kesäparveutumista etelästä tulleella kannalla: mm S Onkalo 20 (Veijo Simula), T Oraskeri 100 m W (PAh), K Vallitunsaari 60 (TKa), Tv Loue 44 (EeS), T Oraskeri 100 p (PAh), T Liakka 300 (EeS). Pikkuvarpunen: Vähitellen runsastunut, pesintöjä ilmoitettiin mm. K Ruutti (ErL), K Kalkkinokantie (JY), K Rytikari (JY), K Sauvosaari (JY), Tv Kirkonkylä (JSi), Tv Loue maatalousoppilaitos (JSi), Tv Niskanperä (KO), T Suensaari (Mikko Niemi). Vihervarpunen: Vähän edelliskesän tapaan, mutta ei enää kadoksissa. Hemppo: Kesäkuun pysyviksi reviireiksi tulkittavat havainnot: K Ruutinpuisto (PR) ja K Veitsiluoto-Tuhka-allas (JK, PR ym.), josta havaintoja myös elokuulta. Myös 6.8. K Kraaseli 1k + 1 tod. näk. nuori (JY). Pikkukäpylintu: Kolmas katovuosi nomadisella lajilla: keväältäkin ilmoitettiin vain kaksi potentiaalista reviiriä / paria. Sen sijaan pesimäkauden jälkeinen vaellus meni alueemme yli melko voimakkaana, mm. parvia: S Hangassalmenaho 24 N (PR, JiK, JK), Km Kallinkangas 60 NW /1h (TH), S Nikkilänaapa 75 N/2 h, suurin parvi 25 (JK, PR), 9.6. Km Helkkusenvaara 135 N/4 h, suurimmat parvet (JK, PR), 5.7. Tv Pahtaoja W (EeS), 7.7. S Vähä-Leipiö yht. 68 N-W (EeS). Punavarpunen: Kanta nähtävästi melko vahva. Taviokuurna: Harvinaisuus alueellamme: 4.6. S Runkaus 2 (JK, JiK, Juho Kärkkäinen). Nokkavarpunen: Ainoa pesimäajan havainto: Km Lautiosaari 1 k ruokintapaikalla (Saara Laukkanen). Peltosirkku: Harvinaistuneesta, viljanviljelyyn sidonnaisesta lajista ainoat reviiri- ja kesähavainnot: T Raumo 1 k Än (ToL, KiL), Km Niemi-Niemelä 1 Ä (TH, KO), T Rukkilanperä 1 k Än (ToL), T Raumonjärvi, Sammalperä 1 Ä (ToL), 5.6. Tv Loue, Louejoen rautatiesilta 1 k Ä (JSi), ehkä sama 29.6 Tv Loue 1 k (EeS, JK), Tv Ala-Tossava 1 k (EeS,JK). Kaikki reviirit olivat viimeistä lukuun ottamatta samoja kuin edelliskesänä. Pohjansirkku: Useita pesimishavaintoja rämesoilta, mm T Varajärvi hätäilevä pari (Seppo Kemppainen, Tomi Ellala), Tv Kätkävaara 2 (EeS, JK), Katsausten havainnoijat: Pirkka Aalto (PAL), Panu Alatalo, Erkki Ahava, E. Aho (EA), Pekka Aho (PAh), Tuula Aho, Valde Aho (VA), Markku Ahonen (MaA), Pirkko Ahtovuo, Esko Alahäivälä, Reijo Alamaunu (RA), Inari Alanne, Auli Alapekkala, Hilkka Anttila, Tomi Ellala, Allan Hamari, Pirkko Heikkilä, Markku Henriksson, Tuomas Herva (TH), Jorma Hiltunen, Eino Hituri, Risto Hituri, Eino Honkanen (EHo), Esa Huhta (EH), Heikki Huhtalo, Veikko Huhtanen, Hannu Huttunen (HHu), Johannes Huttunen, Virpi Huttunen, Reima Hyytiäinen, Marja-Leena Iisakka, Juhani Jaakkola (JJ), Pirkko Janne, Erkki Jokikokko, Heikki Jokinen (HJ), Petra Junes, Anni Jutila, Ossi Jutila, Terttu-Liisa Juusti, Sami Jäntti, Terhi Kaijala, Lennart Kankaanranta, Veikko Kantojärvi (VeK), Olli-Pekka Karlin (OPK), Aino Karplund, Arja Karplund, Tuomo Karplund (TKa), Seppo Kemppainen, Anja Kerttula, Terttu Keränen-Kvist (TKK), Juha Kiiski, Markus Kinnunen (MKi), Jari Kivilompolo (JrK), Jukka Kivilompolo (JkK), Mikko Koho, Jonna Kolehmainen, Jussi Konttajärvi, Jukka Korhonen (JKo), Veli-Matti Korpimäki (VK), Raimo Koskenkorva (RaK), Kalervo Kujala (KKj), Perttu Kujala (PKj), Markku Kunnari, Anne-Marie Kärkkäinen, Jouko Kärkkäinen (JK), Jouni Kärkkäinen (JiK), Juho Kärkkäinen, Topi Kärkkäinen, Heikki Kärppä, Merja Köpman, Tuula Laasanen (TL), Sirkka-Liisa Lahti, Leila Laine, Eetu Lankila, Kimmo Lankila (KiL), Tommi Lankila (ToL), Tuomo Lankila (TuL), Ari Latja, Saara Laukkanen, Erkki Lehikoinen (ErL), Juhani Leinonen, Tuula Malo, Maila Markkanen, Timo Matinlassi, Jouni Meski, Jouni Miettinen, Pirjo Miettunen, Tuomo Miettunen (TM), Jorma Mikkonen, Pekka Mikkonen, Toivo Mikkonen, Ari Moilanen (AM), Tarja Moisanen, Esa Morén, Pentti Mustapirtti, Jouni Mäkitalo, Mikko Niemi, Veli Niemi, Marjo Niskanen (MNi), Marko Niskanen, Laila Oinas, Kari Oittinen (KO), Jaakko Paju, Veli-Matti Pakanen, Matti Partanen, Auli Pekkala, Kati Peltoniemi, Pirjo-Riitta Pentikäinen, Teuvo Pikkarainen (TP), Markit Pirkonen, Mauno Posti, Kyösti Posti, Kari Pulkkinen, Kari Putkonen, Anneli Pyyny, Elina Qvist, Malla Rahko, Pekka Rahko, Saana Rahko, Tiina Rahko, (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Ilkka Rautio, Heikki Ristikari, Antti Ruonakoski, Eero Salo-oja (EeS), Hannu Sankila (HS), Seppo Sankila (SS), Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veijo Simula, Juhani Sirkiä (JSi), Jukka Soppela (JS), Seppo Sunnari, Helena Suomela, Anja Suopajärvi (AnS), Matti Suopajärvi (MaS), Pekka Suopajärvi (PeS), Tapani Tapio, Elina Taskila, Börje Tiger, Jukka Tikkala, Kalevi Tikkala (KTi), Taina Tikkala, Tuomo Tikkala, Kari Timonen, Taisto Tähkämaa, Kalevi Tähkäoja, Juha Uusikylä, Aimo Vasara, Risto Viljanen (RV), Ari Virta, Laura Vähänen, Sara Vähänen, Tarja Vähänen, Mika Vähärautio, Matti Välimäki, Päivi Väre, Kaarina Yli-Hukkala (KY), Tapani Ylimartimo, Juha Ylimaunu (JY), Konsta Ylimaunu (KoY), Matti Ylimaunu, Onni Ylimaunu (OY), Pekka Ylimaunu (PY), Jouni Ylipekkala (JTY), Tuula Ylipekkala. 42 Sirri vsk. Sirri vsk. 43

23 Varpuset ja pikkuvarpuset Kemin, Tervolan ja Arpelan talvessa Varpuset ja pikkuvarpuset Kemin, Tervolan ja Arpelan talvessa Varpuset ja pikkuvarpuset Kemin, Tervolan ja Arpelan talvessa Jouko Kärkkäinen, Eero Salo-oja, Terttu Keränen-Kvist, Perttu Kujala, & Juhani Sirkiä Varpunen Matti Suopajärvi () sekä Tervolan kk (30 ha) 18 varpusta ja 1 pikkuvarpunen (Jukka Jokimäki). Tämän tutkimuksen kohteista on pesimälinnusto tutkittu aikaisemmin kahdelta alueelta. Sauvosaaressa (73 ha) pesi varpusia ja paria. Viime talvena tavattiin vain 76 yksilöä, mistä päätellen varpusten määrä olisi pudonnut kyseisellä alueella noin puoleen parissa vuosikymmenessä. Sen sijaan Tervolan keskustan (49 ha) varpusmäärä näyttäisi pysyneen viime vuosikymmeninä ennallaan: 1990 pesi 16 paria ja viime talvena havaittiin 30 yksilöä. Lintujen ruokinta talvella ja pesäpaikkojen määrä kesällä vaikuttavat kuitenkin niin paljon varpusten sijoittumiseen, että talvi- ja kesämäärien pienialaiset vertailut eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa kantojen kehityksestä. Pikkuvarpunen on viimeisen 15 vuoden aikana nopeasti runsastunut luvuilla sitä tavattiin vain satunnaisesti. Ensimmäisen kerran pikkuvarpunen havaittiin Xenuksen toimialueen kunnissa seuraavasti: Tornio 1968 (Juha ja Onni Ylimaunu), Kemi 1973 (Matti Virtala), Keminmaa 1978 (Liisa Rautiainen), Simo 1982 (Eeva Simoska) ja Tervola 1991 (Jukka Jokimäki). Kiitokset: Kiitämme Petteri Brusilaa kartan piirtämisestä. Lähteet: Rauhala, P. 1980: Kemin-Tornion seudun linnusto. Rauhala, P. 1994: Kemin-Tornion seudun linnusto 2. Pikkuvarpunen ja varpunen Matti Suopajärvi Talvikin voi olla lintuharrastajalle mielenkiintoista aikaa. Helsingin yliopiston Eläinmuseon organisoimat lintulaskennat ovat antaneet piristysruiskeen kaamokseen jo yli 50 vuoden ajan ja suuri joukko mojovia yllätyshavaintojakin on jäänyt historian lehdille. Talvista hiljaiseloa voi piristää myös omilla laskennoilla. Esimerkkinä tästä on kirjoittajien tempaus kartoittaa varpusten ja pikkuvarpusten määrät helmikuussa 2008 kolmelta alueelta. Lajit ovat seurannan kannalta mielenkiintoisia siksi, että molempien esiintymisessä on tapahtunut viime vuosikymmeninä selviä muutoksia. Kirjoittajista PKj, JK, PR ja ES tutkivat Kemin asuinalueet (17,5 km 2 ), TK Arpelan keskustan (1 km 2 ) ja JS Tervolan kirkonkylän (1 km 2 ). Tutkimukset teimme pääasiassa helmikuussa 2008 kiertelemällä alueiden kaikki kadut ja tiet. Kemin varpuset kartoitettiin kaupunginosittain (kartta 1). Varpusia löydettiin yhteensä 603 ja pikkuvarpusia 222. Tutkimus tapahtui useana päivänä, minkä vuoksi on mahdollista, että tutkimusaikana tapahtui kaupunginosien välisiä siirtymisiä. Arvioimme Kemissä majailleen varpusia ja pikkuvarpusia Tervolan kirkonkylältä löytyi helmi-maaliskuussa enimmillään 30 varpusta ja 8 pikkuvarpusta, mutta varpusten määrä oli kohonnut 80:een. Arpelan keskustan varpusmääräksi saatiin vain 10 ja pikkuvarpusia ei havaittu. Kaikki varpuset ja pikkuvarpuset oleskelivat ruokintapaikoilla tai niiden läheisyydessä. Oleskelupaikkojen vieressä oli useimmiten orapihlaja-aita tai jokin muu oksisto, jonne linnut pääsivät nopeasti turvaan. Varpusia ja pikkuvarpusia tavataan myös yhdistyksemme toimialueen haja-asutusseuduilla. Niiden esiintymistä seurataan ja aikanaan myös raportoidaan atlastutkimusten yhteydessä. Pienetkin tutkimukset voivat olla tulevaisuudessa arvokkaita linnustossa tapahtuneita muutoksia arvioitaessa. Varpusen arvellaan harvinaistuneen selvästi hevosajoista, mutta tarkkaa tietoa siltä ajalta ei ole. Aikaisemmissa talvitutkimuksissa on havaittu seuraavia määriä: Kemin keskusta Sauvosaari (50 ha) 51 varpusta (Olavi Heikkuri ym.) ja (30 ha) 96 varpusta Karttojen kuvissa vasemmalla varpusten määrät Kemissä helmikuussa 2008 ja oikealla pikkuvarpusten määrät Kemissä helmikuussa Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Atlasmaisemaa, Tornio Kainuunkylänjärvi Matti Suopajärvi Lintuatlas jatkui vauhdikkaasti Lintuatlas jatkui vauhdikkaasti Kolmannen valtakunnallisen lintuatlaksen kolmas tutkimusvuosi on takana päin. Menossa oleva atlas kestää viisi vuotta ja päättyy kesällä Tavoitteena on selvittää Suomen pesimälinnuston tämän hetkinen levinneisyys ja tutkia levinneisyyden muutoksia. Tutkimusta varten Suomi on jaettu 10 km x 10 km ruutuihin, joiden kaikkien lajisto pyritään selvittämään. Tutkimuksen vetäjänä toimii Helsingin yliopiston Eläinmuseo. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenuksen vastuualueena ovat Simossa, Kemissä, Keminmaassa, Torniossa ja Tervolassa sijaitsevat 69 atlasruutua eli 6900 km 2 :ä laaja alue. Ruutujen selvitysastetta mitataan pesimävarmuuksien summalla. Yhdistyksemme alueelta on jo kolmessa vuodessa kerätty havaintoja kaikista ruuduista. Niistä Pekka Suopajärvi & 21:n selvitysaste on erinomainen ja 35:n hyvä. Välttävänä kummittelee vain yksi ruutu, mikä herättää ihmetystä, koska tämä lähes kokonaan merta oleva saaristoruutu on yksi parhaimmin tutkituista alueista. Arvioinnin perusteet eivät ole kyseiselle ruudulle sopivat. Ruutujen selvitystilanteet Xenuksen alueella ja koko Suomessa ovat kolmen tutkimusvuoden jälkeen seuraavat (suluissa osuus kaikista ruuduista): Selvitysaste Xenuksen alue Suomi Erinomainen 21 (30,4 %) 715 (19 %) Hyvä 35 (50,7 %) 424 (11 %) Tyydyttävä 12 (17,4 %) 816 (21 %) Välttävä 1 (1,4 %) 946 (25 %) Satunnaistietoja (23 %) Atlakseen on ilmoitettu Xenuksen alueelta kolmen vuoden aikana (suluissa tilanne kahden vuoden jälkeen) kaikkiaan havaintoa (15130). Pesimisvarmuussumma on tällä hetkellä (9682)(kuva 1). Lajeja on tavattu 177 (168), joista 141 (138) on pesinyt alueellamme varmasti, 5 (9) todennäköisesti ja 31 (29) mahdollisesti (kuva 2). Lajilista tuskin pitenee enää kovinkaan paljon seuraavina vuosina, sillä vakituisista pesimälajeistamme kaikki on jo havaittu ainakin yhdellä ruudulla. Työtä atlaksen parissa kuitenkin riittää jäljellä olevat kaksi vuotta, sillä puutteellisia ruutuja löytyy edelleen. Huonoimmin tutkitut ruudut sijaitsevat alueemme takamailla, jonne seurannan painopiste kannattaa kohdistaa. Suurimpana haasteena on soiden linnuston kartoittaminen. Vertailemalla vuosina ja toteutettujen lintuatlaksien lajien levinneisyyskarttoja meneillään olevaan atlakseen huomataan, että lintujen levinneisyydessä on tapahtunut suuria muutoksia. Niistä esimerkkeinä ovat sinitiainen ja kottarainen, joiden levinneisyyskartat ovat kuvissa 3 ja 4. Uusi atlasvuosi pitäisi aloittaa jo helmikuussa käpylintujen kartoituksella. Viime syksynä käpylinnut liikehtivät vilkkaasti alueellamme ja toivoa sopii, että niitä jää myös pesimään. Mielenkiintoa lisää se, että joukossa on ollut myös kirjosiipikäpylintuja. Ainakin yksi uusi laji voi siis olla tiedossa, sillä kirjosiipi puuttuu vielä atlaksesta. Kahden viime kesän onnistuneen retken innostamana järjestetään myös tulevana kesänä viikonlopun kestävä leiri jossakin syrjäisessä kohteessa. Seurantaa kannattaa jatkaa myös hyvin selvitetyissä ruuduissa, sillä pesimävarmuuksissa on aina parantamisen varaa. Lisäksi jokaisesta ruudusta voi löytyä myös lisää harvinaisia pesimälajeja Kuva 1. Atlaksen Pesimisvarmuusindeksit. Kuva 4. Kottaraisen levinneisyyskartta ja Kuva 3. Sinititiaisen levinneisyyskartta ja Lintuatlas jatkui vauhdikkaasti Kuva 4. Kottaraisen levinneisyyskartta Kuva 3. Sinititiaisen levinneisyyskartta Tv Sivakkajärvi 2 var. (PeS, HHu), Tv Pahakivalo kaksi poikuetta (JK), Tv Tainijärvi lentopoikue (KO), 2.8 T Palovaara emot ja lentopoikasia (ToL,TuL), Kuva 2. Atlasruuduissa tavattujen lajien määrät. 46 Sirri vsk. Sirri vsk. 47

25 Kiikarissa Kiikarissa Mandariinisorsa ensi kerran Torniossa ja Kemissä Toukokuun 6. päivänä 2008 lintukevät oli ehtinyt jo siihen vaiheeseen, että rastasmuutto oli kiivaimmillaan ja vesilintuja ilmestyi koko ajan enemmän ja enemmän. Kirjoittajista JTY lähti Jussi Konttajärven kanssa työasioissa Tornion Röyttään meren rannalle. Alueelta oli kaadettu puita ja sulamisvedet olivat muodostaneet lammikon, jossa oli juurakoita ja muutamia koivunrunkoja vielä pystyssä. Pysäytimme auton tien reunaan lammikon kohdalle. Kuljettajan paikalla istunut Jussi tokaisi: Mitä sorsia nuo ovat? Kaksi erikoisen komeaa sorsaa ui poispäin vain muutaman metrin päässä autosta. JTY tunnisti sorsat mandariinisorsiksi ja kaivoi esille kännykkäkameran. Sorsat ehtivät kuitenkin uida pakoon, eikä kuvasta tullut julkaisukelpoista. Linnut oleskelivat tehdasalueella koko iltapäivän ja niinpä ne pystyttiin ikuistamaan paremmalla kameralla. Samalla myös Pirkko Janné sai lajista havainnon. Seuraavana päivänä linnut olivat kadonneet yhtä salaperäisesti kuin olivat paikalle tupsahtaneetkin. Kirjoittajista JK, VP ja PR olivat tarkkailemassa lintuja Kemin Pajusaaressa, kun JK kehotti siirtämään katseen täytemaan keskellä olevaan pieneen lammikkoon. Siellä tarkkaili meitä valppaana kaksi poikkeuksellisen komeaa sorsaa, jotka oli helppo tuntea upeasta juhlapuvusta uros mandariinisorsiksi. JK sai näpättyä linnuista kuvan, ennen kuin ne lähtivät lentoon. Poistuttuamme linnut palasivat, koska kaksi muutakin lintuharrastajaa näki ne myöhemmin samalla paikalla. Pajusaaressakin lintujen vierailu jäi päivän mittaiseksi. Havaintopaikka on avointa teollisuusaluetta. On mahdollista, että Kemin sorsat olivat samat kuin aikaisemmin Torniossa tavatut. Mandariinisorsa on kotoisin Itä-Aasiasta. Istutuksista ja karanneista puistosorsista on muodostunut pesivä kanta ainakin Englantiin. Lapin läänissä mandariinisorsa on havaittu aikaisemmin Inarissa 1986 ja Pellossa Suomessa se on ollut Tiiran tietokannan mukaan 2000-luvulla lähes jokavuotinen vierailija, joka on tavattu vuosina vuosittain 0 19 kertaa. Jouni Ylipekkala, Juha Kiiski, Veli-Matti Pakanen, Pentti Rauhala Mandariinisorsat Pirkko Janné Kauniin kurjen jäljillä Menneen syksyn kohokohta minulle oli ehdottomasti Xenuksen järjestämä kurkien tarkkailumatka Tervolaan. Reissuun lähdettiin sunnuntaina 14. syyskuuta aamuvarhain. Itse odotin jännittyneenä, että montakohan kurkea Tervolassa nähdään. Minulle tosin riittävä määrä olisi ollut vaikka yksi ainoa kaunis harmaa siivekäs, sillä en ollut, ennen Tervolan matkaa koskaan nähnyt kurkea luonnossa. Voi kuulostaa kummalliselta, että on olemassa lintuharrastaja joka ei koskaan ole nähnyt kurkea. Asuin liki seitsemän vuotta Vantaalla, ennen kuin muutin Kemiin viime kesänä. Vantaan Länsimäessä asuessani erikoistuin enemmänkin pikkulintuihin, sillä lähimetsä tarjosi rikkaan lajikirjon tällä saralla. Tunsin harmillista kateutta heitä kohtaan, jotka olivat päässeet näkemään kurjen luonnossa. Tervolan matkan jälkeen ymmärsin, että kateuden pisto ei ollut aiheeton, sillä kurki on yksi kauneimmista linnuistamme. Kun pääsimme Tervolaan, avautui majesteettinen näky aavoilla pelloilla, joilla näimme kaikkiaan runsas 320 kurkea. Yhdellä pellolla saattoi olla samanaikaisesti noin 80 kurkea. Ihastuksissani huokailin ääneen näiden uljaiden lintujen kauneutta. Joutsen on Suomen kansallislintu, mutta kyllä kurki on myös upea siivekäs niin majesteettinen ja sulavaliikkeinen ja se kurjen laulu, joka raikaa pelloilla lintujen noustessa siivilleen aloittaakseen matkan lämpimämpiin maihin. Tokihan reissulla kiikareiden ja kaukoputkien linsseihin tarttui muitakin lintulajeja, kuten esimerkiksi pähkinähakkeja, pääskysiä, peippoja, rastaita, jne. Antoisa reissu! Olen todella iloinen, että liityin Xenuksen riveihin ja odotankin innolla ensi kevään lintureissuja. Niitä odotellessa tarkkailen alkavaa talvea ja lintujen liikehdintää. Pyrin myös ammattini kautta tuomaan lintuharrastusta esille mahdollisimman paljon. Kurkikuvat Matti Suopajärvi 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49 Linturikasta talvea ja tapaamisiin Xe- Taina Tervo toimittaja Kemi

26 Kiikarissa Kiikarissa Harmaalokki pesi ensi kerran katolla Kemissä Kalalokki on pesinyt Kemin keskustan Sauvosaaren katoilla jo vuosia. Kesällä 2008 niitä oli pesimässä ainakin neljä paria, joista yksi ensi kertaa keskustan ulkopuolella Ruutissa. Harmaalokit ovat tähän asti välttäneet Kemin ja Tornion keskustoja niin, ettei niitä ole juuri tavattu edes ruokaa hakemassa. Viime kesänä kuitenkin yksi pari oli asettunut pesimään Nahkurinkadun ja Sauvosaarenkadun kulmassa olevan kolmikerroksisen talon katolle. Tapaus ei jääne ainoaksi, sillä monissa etelän kaupungeissa harmaalokki on yleinen kaupunkilintu. Asukkaat eivät välttämättä lokeista pidä, koska ne puolustavat äänekkäästi hyökkäillen poikasiaan. Hyökkäykset voivat olla hurjan näköisiä, mutta vaaraa niistä ei ole. Olen pari kertaa joutunut siirtämään kalalokin poikaset toiseen paikkaan, koska mm. vanhustentalon asukkaat eivät ole uskaltaneet tulla pihalle. Kenialainen rantakurvi kesälomalla Kemissä Oululainen rengastaja Veli- Matti Pakanen kävi Rauhalan Pentin avustuksella läpi Kemin ja samalla koko Suomen viimeisiä rantakurvin (Xenus cinereus) pesäpaikkoja Tällöin he onnistuivat pyytämään pesivän kurvin, jolla jalassa kenialainen rengas Nairobi A Kurvi oli saanut renkaan jalkaansa Mida Creekissä Keniassa. Rengastajina olivat olleet Bethan Harris ja Colin Jackson. Matkaa rengastuspaikasta Kemiin kertyi 7777 kilometriä. Kenialaisten rengastustietojen mukaan löytö oli lajista ensimmäinen kontrolli mukaan lukien itse Keniakin. Atlas of European Breeding Birds teos kertoo rantakurvin talvehtivan Länsi-Afrikasta Austal-Aasiaan. Siperian taigan rantakurvit talvehtinevat idempänä. Rantakurvin Euroopan populaation kooksi (ilman Venäjää) yllä mainittu pesimälinnuston Atlas arvio paria Suurin osa eurooppalaisista kurveista pesi tuolloin Suomessa. Suomen populaatio lienee noista vuosista kutistunut jo murto-osaan, ja huolimatta rantakurvin suojelutoimenpiteistä koko laji taitaa hävitä muutamassa vuodessa Suomestakin. & Kari Oit- Kanahaukka pyydysti kärpän Olin aamulenkillä Kemin Järpissä, kun edestäni lähti lentoon kanahaukka kärppä Kalalokin pesä katolla Pentti Korpela kynsissään. Haukka piti kiinni saaliin pääpuolesta niin, että kärppä roikkui heilahdellen koko pituudeltaan. Kärpän musta hännänpää vilahdellen haukka katosi metsän siimekseen. Kärppä ei liene kovin harvinainen kanahaukan saalis, mutta harvoin tapahtumaa pääsee todistamaan. Ainakin minulle kerta oli ensimmäinen. Albiino tilhi Istuimme ruokapöydän ääressä. Juttelimme tavallisia tylsiä asioita. Havahduin, kun huomasin sivusilmällä jotain normaalista poikkeavaa. Mummon viinimarjapensaaseen lennähti valkoinen lintu. Se ei ollut yksin, vaan sen ympärillä oli paljon eloisia tilhiä. Mutta tämä yksi, lähes kauttaaltaan valkoinen, istua nökötti viinimarjapensaassa rauhallisena. Kaikki olimme aivan innoissamme. Yritimme kuvata lintua sisältä, ikkunan läpi, mutta eihän siitä mitään tullut. Hipsin pihalle kamera kou- rassa, mutta tilhi oli hävinnyt. Jaa, eipäs ollutkaan, tällä kertaa se istui kuusen oksalla. Sain kuvia, mutta jouduin seisomaan liian kaukana linnusta, siksi kuvat eivät kunnolla onnistuneet. Taas Albiinotilhi lähti lentoon, ja lensi kauas, saunan takana olevaan suureen kuuseen. Tällä kertaa se oli liian korkealla. Onneksi sain siitä edes muutaman kuvan ja lyhyen videon, ennen kuin se levitti mustat siipensä ja lehahti pois. Seuraavana päivänä olin puistelemassa mattoja, kun siskoni huutaa, että se tilhi on taas täällä, hae äkkiä kamera. Juoksin sisälle hakemaan kameraa. Lintu oli uskomattoman kesy ja rauhallinen. Pääsin monta kertaa aivan parin metrin päähän sitä. Sain jopa sellaisen kuvan, jossa on tavallinen tilhi ja albiino vierekkäin. Tai eihän tuo täysin albiino ollut, sillä oli mustat siivet. Aivan rauhassa se lehahteli puusta puuhun ja söi pihlajanmarjoja. Tapahtui 2008 Henri Huhtala Tornion keskustasta Suensaaresta tuli valituksia puluista pitkin vuotta. Lapin Kullan läheisyydessä oleskeli suurimmillaan 140 yksilön parvi, joka sotki kattoja ja parvekkeita. Näin suuri kerääntymä voi tulla vain paikkoihin, missä ruokaa on helposti saatavilla. Tornion ja läänin ympäristöviranomaiset pyrkivät selvittämään ruoan lähteen. Tornion kaatopaikalla aiotaan ruveta vähentämään harmaalokkien määrä ensi kesänä pyydystämällä niitä häkeillä. Suunnitelmaa perustellaan sillä, että harmaalokki on runsastunut niin paljon, että se vaikeuttaa useiden saaristonlintujen, mm. uhanalaisen selkälokin, pesintää ja lepäilijät häiritsevät etenkin Ruohokarin asukkaita. Asiaa perustellaan myös sillä, että harmaalokin runsastuminen on ihmisen aiheuttamaa ja ihmisen pitää se myös hoitaa. Jos ympäristöviranomaiset antavat luvan pyydystämiseen, on ehdottoman välttämätöntä, että asiantuntijat ovat aina mukana tunnistamassa Albiino tilhi Henri Huhtala ja vapauttamassa muut pyydyksiin menneet linnut. Etenkin nuorten lokkien tunnistaminen voi olla hyvin vaikeaa. Tutkimuksen aiheina olivat viime kesänä mm. Lintuatlas, FINI- BA-alueet, Ajoksen tuulimyllyjen ja Kemin moottoritien rakentamisen vaikutus lintuihin sekä Simon suunnitellun ydinvoimala-alueen linnut. Kari Oittinen Ilmeisesti sama kattohaikara tavattiin Ylitorniolla ja 6.10., Torniossa ja Kemissä Havainnoista tarkemmin seuraavassa 50 Sirri vsk. Sirri vsk. 51

27 Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä Juhani Sirkiä Keltasirkku Jouko Kärkkäinen Tervolalainen Juhani Sirkiä on saanut hyväksytysti läpi filosofian lisensiaattitutkimuksensa viime kesänä. Sirriin toimitus tiedusteli häneltä, olisiko mahdollista saada lyhennelmä tai jotakin osia tästä kolmiosaisesta tutkimuksesta julkaistuksi Sirrissä. Juhani suostui tähän. Oheisena lyhennelmä hänen tutkimuksensa ensimmäisestä osasta, joka käsittelee toistaiseksi julkaisematonta osaa Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä. Lisensiaattityön pitkää kirjallisuusluetteloa emme liitä tähän artikkeliin. Toimitus 1. Johdanto Tämä lisensiaattitutkielma on tehty Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ekologian ja evoluutiobiologian osastolle. Tutkielma koostuu kolmesta osaartikkelista, joista yksi on englanninkielinen julkaisematon käsikirjoitus, toinen on julkaistu englanninkielisenä kongressijulkaisussa ja kolmas on julkaistu suomenkielisessä lintutieteellisessä lehdessä. Tutkielman aineiston kerääminen alkoi jo 1980-luvun puolivälissä Hollolan Suomatkan, Kaupanrannan ja Kirkonkylän sekä Laitialan peltoaukeiden pesimälinnuston laskennoilla. Laskennat on suoritettu aina noin toukokuun toisen viikon ja kesäkuun toisen viikon välisenä aikana valmistui 1980-luvun laskentoihin perustuva pro gradu Peltolintujen habitaatinvalinnasta Hollolassa ja Limingassa. Tämä lisensiaattitutkielman tekijän oma pro gradu (Sirkiä 1988) oli pohjamateriaalina tämän lisensiaattitutkielman Hollolan peltolinnustoa käsittelevän osa-artikkelin kohdalla. Lisensiaattitutkielman osa-artikkelit ovat: I. Juhani Sirkiä 2008: Changes of farmland birds in Hollola between and (julkaisematon käsikirjoitus). II. Juha Tiainen, Timo Pakkala, Jarmo Piiroinen, Jukka Rintala and Juhani Sirkiä 2001: Long-term population trends of skylark Alauda arvensis in Finland. In P F Donald and J A Vickery (eds.) The ecology and conservation of skylarks Alauda arvensis pp RSPB, Sandy. III. Juhani Sirkiä, Timo Pakkala ja Juha Tiainen 1997: Riekko - Uudenmaan uhanalainen. Tringa 24: Ensimmäinen osa-artikkeli (Juhani Sirkiä 2008: Changes of farmland birds in Hollola between and , julkaisematon käsikirjoitus) käsittelee peltolinnuston muutoksia Hollolassa 1980-luvun puolivälin laskentojen ja 1990-luvun puolenvälin lintulaskentojen tulosten pohjalta laskettiin peltolinnusto 519 ha:n alueelta (Suomatkan, Laitialan, Kirkonkylän ja Kaupanrannan peltoaukeat) (Sirkiä 1988), 1988 laskettiin yksi 109 hehtaarin peltoaukea ja laskentahehtaareja oli 896 (edellä mainittujen peltoaukeiden lisäksi uusina alueina olivat Kiikunojan, Parinpellon ja Manskiven peltoaukeat). Peltolinnusto laskettiin aamutunteina. Ensimmäinen laskenta tehtiin toukokuun ensimmäisen ja toisen viikon aikana ja toinen laskenta suoritettiin kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana (laskentametodia on kuvattu Tiainen et al. 2004a). Lisähavaintoja peltolinnustosta saatiin retkeilemällä laskentojen ohellakin pesimäkaudella tutkimusalueella. Laskenta-havainnot kirjattiin laskentakartoille. Laskentakarttojen tiedot siirrettiin myöhemmin lajikartoille. Näistä lajikartoista tulkittiin parimäärät. Myös peltojen habitaattitiedot kirjattiin laskentakartoille ja Lisensiaattityön tekijä suoritti laskennat 1980-luvulla lu- vulla peltolintulaskennat teki pääasiassa Juha Jalkanen, mutta lisensiaattityön tekijä laski itse 1995 Laitialan ja Manskiven pellot. Peltolintulaskenta-aineiston avulla selvitettiin peltolinnuston muutokset ja muutosten syyt 8-11 vuoden ajalta. Useiden peltolintulajien kohdalla tapahtui selvää runsastumista tai vähenemistä 1980-luvulta 1990-luvulle. Peltolintulajien runsastumisten ja vähenemisten merkitsevyyttä selvitettiin kaksisuuntaisella t-testillä. Tilastollisesti merkitsevästi runsastuivat kiuru, viherpeippo, sepelkyyhky, niittykirvinen ja ruokokerttunen. Kiuru ja sepelkyyhky runsastuivat erittäin merkitsevästi. Tilastollisesti merkitsevästi harvinaistuivat varpunen, töyhtöhyyppä, kottarainen, räystäspääsky 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53

28 Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä ja peltosirkku. Erittäin merkitsevästi harvinaistui peltosirkku. Yleistäen voi todeta, että Hollolan laskenta-alueella laskentavuosien ja välillä tapahtuneet muutokset ovat samankaltaisia kuin muilla jopa vuosittain (esimerkiksi Lammin tutkimusalue) tai lähes vuosittain lasketuilla eteläsuomalaisilla peltoalueilla. Myös peltolinnuston muutosten syyt ovat samantapaiset Hollolassa ja muilla laskentaalueilla luvulla tehomaatalouden vaikutus oli Suomessa huipussaan muun muassa siksi, että kesannointi oli tuolloin harvinaista 1960-luvun lopulta 1970-luvulle vaikuttaneen pellonvaraustoiminnan (Kulha 1998) eli kansanomaisesti peltojen paketoinnin maatalouden ylituotannon takia loputtua vähitellen (Tiainen et al. 2001, Tiainen 2004c). Tiaisen et al. (2004b) mukaan pellonvaraustoiminta runsastutti kiurukannan kaksinkertaiseksi 1970-luvulla luvulla tehostunut maatalous puolestaan romahdutti kiurukannan luvun alun mittava pakkokesannointi; noin 0,5 miljoonaa hehtaaria Suomen pelloista oli mulloksella ja viherkesannolla (Järvenpää & Salo 2000) puolestaan runsastutti kiurukantoja 1990-luvun alussa ja puolivälissä. Kiuru runsastui selkeästi Hollolassakin 1980-luvulta 1990-luvulle. Kesällä 1995 kiurujen paritiheys oli Hollolassa Kirkonkylän 225 ha:n peltoalueella peräti 2.71 paria/ 10 ha. Todennäköisin syy kiurujen runsauteen oli se, että 1995 Kirkonkylän peltoalueesta hieman yli 15 % oli viherkesannolla ja mulloksella. Niittykirvisen runsastuminen selittyy Hollolan laskentaalueella habitaattitekijöiden osalta samoilla syillä kuin kiurullakin eli viherkesanto- ja mullosalan runsastumisella. Myös muilla Etelä- Suomen peltolintulaskenta-alueilla niittykirvinen runsastui, joskin ei yhtä voimakkaasti kuin kiuru (Tiainen & Pakkala 2000, Tiainen et al. 2004b, Jarmo Piiroinen suull. ilm./2007). Kiurun tavoin niittykirvinen talvehtii Euroopassa. Tämän takia sekä kiurun että niittykirvisen voidaan katsoa indikoivan hyvin maatalousympäristön tilaa Euroopassa talvehtivien varsinaisten peltolintujen ryhmässä (tähän ryhmään kuuluvat kiurun ja niittykirvisen ohella peltopyy, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi ja isokuovi) (Tiainen et al. 2007b). Sepelkyyhky on runsastunut huomattavasti Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana (Väisänen et al. 1998, Tiainen et al. 1985b, Tiainen & Pakkala 2000, Tiainen et al. 2004b). Runsastuminen on liitetty kevätvilja-alan lisääntymiseen (Saari 1984, Tiainen et al. 2004b). Myös Hollolassa runsastuminen voidaan liittää kevätviljaalan lisääntymiseen, sillä kevätviljan osuus Hollolan peltojen habitaateista oli 53.3 %, mutta osuus oli kohonnut 66.3 %:iin. Eli vaikka viherkesanto- ja mullospeltoala lisääntyivätkin, lisääntyi kevätviljapeltojenkin osuus syysvilja-alan ja pientareiden sekä pensaikkojen vähenemisen myötä. Yleisesti tiedetään viherpeipon yleistyneen merkittävästi sekä pesimälintuna että talvehtijana Suomessa (Väisänen et al. 1998). Useat tutkijat ovat esittäneet, että esimerkiksi talviruokinnan yleistyminen on runsastumisen taustalla, mutta myös kevätvilja-alan lisääntyminen on hyödyttänyt siemensyöjiin kuuluvaa viherpeippoa (esim. Väisänen et al. 1998). Hollolassakin ravinnonsaanti on voinut parantua lisääntyneen talviruokinnan ansiosta. Talviruokintatilannetta on voinut parantaa runsaampi ja laadukkaampi (esim. auringonkukan ja seesamin siemeniä) talviruokinta kuin 1980-luvulla, mutta myös se, että Hollolassakin peltojen laidoille on rakennettu uusia omakotitaloja, joiden asukkaat harrastavat ainakin jossain määrin talviruokintaa. On myös mahdollista, että viherpeipot laskettiin 1990-luvun laskennoissa paremmin kuin 1980-luvun laskennoissa. Tämä laskentatehokkuudesta johtuva virhe (1980-luvun laskentoihin osallistui paljon harrastelijaornitologeja, eikä heillä ollut käytännön kokemusta laadukkaista laskentametodeista) voi selittää osittain myös viherpeipon runsastumista muillakin peltolintulaskenta-alueilla (Tiainen et al. 2008a). Ruokokerttusen runsastuminen selittyy pensaikkojen kasvulla valtaojien reunoilla ja peltojen reunoilla. Töyhtöhyyppäkannoille on ominaista huomattava vaihtelu muun muassa talvehtimisalueiden säätilojen mukaan. Tärkeiden talvehtimisalueiden (Brittein saaret, Keski- ja Etelä-Eurooppa) ankarat talvet näkyvät usein selvästi Suomen töyhtöhyyppäkannoissa (Väisänen et al. 1998). Töyhtöhyyppiä voi kuolla myös keväällä ankarina takatalvina sen takia, että jäätyneestä maasta ei löydy riittävästi ruokaa (Vepsäläinen 1968). Suurten vuosittaisten vaihteluiden takia on vaikea sanoa, onko töyhtöhyyppäkanta selvästi tällä hetkellä vähenemässä. Lammilla töyhtöhyyppäkanta lisääntyi kuitenkin huomattavasti 1930-luvulta vuoteen 1984 ja väheni vuodesta 1984 vuoteen 2000 (Tiainen et al. 1985b, Tiainen & Pakkala 2000, Tiainen et al. 2004b). Vuosien välillä töyhtöhyyppäkanta kuitenkin lisääntyi selvästi Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa (Tiainen et al. 2007a). Etelä-Suomen kanta kasvoi yli 50 %, mutta Väli-Suomessa (tässä käsite Väli-Suomi tarkoittaa Pohjois-Karjalaa ja Pohjanmaata) kanta jopa nelinkertaistui (Tiainen et al. 2008a). Hollolan kannankehitys noudattelee melko tarkasti Lammin ja muun Etelä-Suomen kannankehitystä. Hollolassa töyhtöhyyppäkanta väheni merkitsevästi 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin luvun alussa oli pakkokesannointi, joka ainakin joillakin peltolintulaskenta-alueilla lisäsi töyhtöhyyppien määrää (Tiainen et al. 2007c). Hollolan laskenta-alueella useimmat kesannot sijaitsivat 1990-luvun alussa kuitenkin sellaisilla peltolohkoilla, joilla on ollut perinteisesti vähän töyhtöhyyppäpareja. Hollolassa kesannointi ei siis ilmeisesti ole hyödyntänyt töyhtöhyyppiä munapesävaiheessa. Korkeintaan poikasvaiheessa hyypät ovat ehkä ruokailleet kesannoilla. Yleisesti tiedetään kottaraiskantojen pienentyneen voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Kottaraisen harvinaistuminen on liitetty karjatilojen vähenemiseen Suomessa, joskin kottaraisia on myös suorastaan vainottu talvehtimisalueilla esimerkiksi Benelux-maissa niiden hedelmäviljelyksille aiheuttamien tuhojen takia (Väisänen et al. 1998, Tiainen et al. 1989, Rintala et al. 2003). Hollolassa kottaraisen väheneminen liittynee selkeästi karjatilojen vähenemiseen. Esimerkiksi Suomatkan pellolla laidunsi parhaimmillaan 1980-luvulla lehmää 1990-luvulla ei enää yhtään. Toisaalta rantaniityt ja nurmipihat turvaavat jonkin verran kottaraisten ravinnonsaantia laidunten puuttuessa ja ilmeisesti sen takia kanta ei ole täysin hävinnyt Hollolan laskenta-alueelta. Maaseutuympäristössä varpunen on selvästi vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana (Tiainen et al. 1985b, Koskimies & Väisänen 1991, Väisänen & Solonen 1997, Väisänen et al. 1998, Tiainen et al. 2004b). Syynä on ollut pääasiassa karjatilojen väheneminen. Jotkut tutkijat ovat epäilleet, että pikkuvarpusen räjähdysmäisellä lisääntymisellä voi olla jotain tekemistä varpusen vähenemisen kanssa esimerkiksi lajien välisen kilpailun takia (Cordero 1993, Cordero & Senar 1990). Tätä vastaan puhuu kuitenkin se, ettei näiden lähisukuisten lajien välillä ole todettu ainakaan ankaraa kilpailua. Lisäksi varpuskannat olivat selvästi taantuneita jo pikkuvarpusen voittokulun alkaessa (Vepsäläinen et al. 54 Sirri vsk. Sirri vsk. 55

29 Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä Hollolan peltolinnuston muutokset ja ja muutosten syistä TURVESUON UUSI ELÄMÄ Rantsilan Kurunnevalla uivat nyt linnut. Tosin siellä voisi kasvaa metsääkin. Uusiokäytössä on vaihtoehtoja. TURVERUUKKI Teknologiantie 12, Oulu Vaihde , telefax (08) ). Hollolan laskenta-alueella varpusten väheneminen liittynee karjatalouden vähenemiseen. Hollolassakaan pikkuvarpusten aiheuttama kilpailu ei voi olla syynä varpuskannan vähenemiseen, sillä ensimmäiset pikkuvarpuset havaittiin Hollolan laskenta-alueella pesimäaikaan vasta Nykyään pikkuvarpunen on Hollolassakin erittäin yleinen pesimälaji. Peltosirkun väheneminen on ollut Hollolassakin erittäin selvää, sillä esimerkiksi Laitialan noin 150 ha peltoalueella pesi peltosirkkuparia, mutta ei yhtään Peltosirkuilla kannan vähenemisen syyksi on esitetty peltoympäristön yksipuolistumista. Muun muassa peltosirkuille tärkeät laulupaikat eli ladot ja yksittäiset puut ovat peltoaukeilla vähentyneet (Vepsäläinen et al. 2005). Myös ilmastolliset ja kasvistolliset muutokset talvehtimisalueella Afrikassa (esim. Sahelin alueen kuivuus) voivat olla kannan romahtamisen syynä (Tucker & Heath 1994, Väisänen et al. 1998, Tiainen et al. 2004, Vepsäläinen et al. 2005). Hollolassakin latojen ja yksittäispuiden määrä on peltoaukeilla vähentynyt. Räystäspääskyn kannanmuutokset tunnetaan Suomessa huonosti. Lajin katsotaan kuitenkin vähentyneen selvästi muun muassa karjan vähenemisen myötä (Tiainen et al. 1985b, Tiainen & Pakkala 2000, Tiainen et al. 2004b). Englantilaisissa tutkimuksissa on havaittu, että räystäspääsky-yhdyskunnan voivat muuttaa huomattavankin pitkiä matkoja vuosien välillä. Tämän siirtyilyn takia englantilaiset ovat antaneet ohjeen, jonka mukaan räystäspääskykoloniat tulee laskea 30 neliökilometrin alalta, jotta vuotuisia kannanvaihteluja voitaisiin arvioida luotettavasti (Väisänen et al. 1998). Hollolassa kannan vähenemisen syyt lienevät samat kuin muualla eli esimerkiksi karjatilojen määrän raju väheneminen. Keltavästäräkin ei havaittu vähentyneen Hollolassa, mutta tämä johtunee siitä, että keltavästäräkkikannat ovat vähentyneet Etelä-Suomessakin vasta (Tiainen et al. 2004b, Tiainen et al. 2007b). Keltavästäräkin väheneminen on ollut erittäin selvää P&R esimerkiksi Lammilla 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa (Tiainen & Pakkala 2001). Hollolassa viimeinen laskenta tehtiin 1996, joten keltavästäräkin taantumista ei ehditty havaita. Samaisen syyn takia pikkuvarpusenkaan runsastumista ei ehditty havaita luvulla Hollolassa laskettiin siis neljän peltoalueen linnusto luvulla laskettiin myös Kiikunojan, Parinpellon ja Manskiven peltoaukeiden linnusto. Näiden kolmen uuden peltoaukean peltolinnuston tiheydet poikkesivat kohtalaisesti vanhojen peltoaukeiden peltolinnuston tiheyksistä. Ensinnäkin uusilla peltoaukeilla 25 yleisimmän peltolintulajin paritiheys oli vain paria/ 10 ha. Vastaavasti vanhoilla peltoaukeilla 25 yleisimmän peltolintulajin paritiheys oli paria/ 10 ha. Jo tämä kertoo sen, että useiden lajien tiheydet olivat selkeästi uusilla peltoaukeilla alhaisemmat kuin vanhoilla peltoaukeilla. Uusilla peltoaukeilla merkitsevästi vanhoja peltoaukeita alhaisempia paritiheyksiä havaittiin kymmenellä lajilla. Näistä kymmenestä lajista neljä kuului aitojen peltolintulajien ryhmään (lajit, jotka pesivät ja ruokailevat pelloilla). Nämä aidot peltolintulajit olivat töyhtöhyyppä, niittykirvinen, keltavästäräkki ja kuovi. Syynä näiden lajien alhaisiin paritiheyksiin saattoi olla muun muassa se, että uusilta peltoaukeilta on melko pitkä matka niityille, joiden vähäkasvustoisissa osissa muun muassa töyhtöhyypän poikaset voivat ruokailla. Niityt ovat myös tärkeitä ruokailuympäristöjä kolmelle muulle lajille. Uudet peltoaukeat saattoivat myös olla liian kuivia keltavästäräkille, kosteita painanteita ei ollut. Kahden kosteiden reunojen tyyppilajin eli ruokokerttusen ja pajusirkun tiheydet olivat myös tilastollisesti merkitsevästi alhaisemmat uusilla peltoaukeilla kuin vanhoilla peltoaukeilla. Syynä oli se tosiasia, ettei sopivan kosteaa niitty tai rantahabitaattia ollut riittävästi uusilla peltoaukeilla. Peltojen metsälajeista variksella ja naakalla paritiheydet olivat uusilla peltoaukeilla merkitsevästi alhaisemmat kuin vanhoilla peltoaukeilla. Syynä on ainakin naakan kohdalla se, että uusien peltoaukeiden reunamilla oli hyvin vähän ympäristöjä, joissa isommat naakkakoloniat voisivat pesiä. Vastaavasti myös laajat hakkuut Parinpellon, Kiikunojan ja Manskiven peltoaukeiden reunametsissä ovat voineet tuhota varisten reviirit. Parinpellon peltoaukealla ruokaili myös usein korppi, joka voi isona kilpailevana lajina karkottaa variksia suosimiltaan alueilta. Korppi on myös tehokas varisten pesien tuhoaja. Varpunen ja kottarainen edustavat rakennetun pihaympäristön lajeja. Myös näiden kahden lajin paritiheydet olivat merkitsevästi alhaisemmat uusilla peltoaukeilla kuin vanhoilla peltoaukeilla. Syynä voi olla esimerkiksi varpusen kohdalla se, että melkoinen osa uusien peltoaukeiden taloista oli asumattomia tai lähes yksinomaan kesäkäytössä. Alueella oli siis esimerkiksi vähän talviruokintaa. Vastaavasti kottaraisilla saattoi olla jopa puute pesäpaikoista. Myös laadukkaita ruokailupaikkoja (niityt, laitumet, pihanurmikot) oli uusilla peltoaukeilla liian vähän, vaikka yhdellä peltoaukealla, Manskivessä, olikin laajoja laitumia. Vanhojen peltoaukeiden laitamilla pesivät kottaraiset myös ruokailivat usein rantaniityillä, joita ei ollut uusien peltoaukeiden välittömässä läheisyydessä. Ilmeisesti kevättalvella 1994 Manskiven, Laitialan pohjoisosien, Kiikunojan pohjoisosien ja Parinpellon peltoaukeiden reunametsissä suoritettiin laajoja hakkuita. Peltoaukeilla raivattiin jopa uutta peltoa. Hakkuiden takia reunametsät olivat hyvin aukkoiset ja uusilla pelloilla oli runsaasti kantokasoja. Aurinkoisten, harventuneiden metsien laitamilla ja kantokasoilla lauloi runsaasti keltasirkkuja. Keltasirkku oli ainoa lintulaji, jonka paritiheys oli merkitsevästi korkeampi uusilla peltoaukeilla kuin vanhoilla peltoaukeilla. Uusien peltoaukeiden hakattuja reunametsiä ja juuri raivattujen peltolohkoja kantokasoineen voinee pitää optimihabitaattina keltasirkulle. Vaikka linnustotutkimuksissa yleensä harvinaisuudet jätetään yleensä vähemmälle huomiolle niiden satunnaisuuden takia ja keskitytään tärkeiden kokonaisuuksien hahmottamiseen, julkistettakoon lopuksi muutama harvinaisuushavainto Hollolan tutkimusalueen laskentavuosilta jo sen takia, että Hollolan peltolinnustotutkimus kiinnostaa jonkin verran lintututkijoiden lisäksi lintuharrastajia. Peltolinnuston monipuolisuutta ja lajikirjon yllättävyyttä osoittaa se, että 1988 Laitilan peltoalueella teki paljaalle mullospellolle (matkaa oli Vesijärveen tosin vain noin 70 metriä) pesänsä neljä pikkulokkia. Vastaavasti 1985 Kirkonkylän peltoaukealta löytyi noin 250 metrin päästä Vesijärven rannasta kaksi kalatiiran pesää. Uutena harvalukuisena pesimälajina Hollolan laskenta-alueen pelloille ilmestyi 1990-luvulla pikkutylli. Harvinaisista peltolintulajeista mainittakoon vielä viiriäinen, joka huuteli noin kuukauden ajan Suomatkan peltoaukealla olkikesantopellolla Sirri vsk. Sirri vsk. 57

30 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Toimintavuosi 2009 on Kemi- Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. 32. toimintavuosi. Kemi- Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n pääasiallisia tehtäviä tulevana vuonna 2009 ovat havaintojen keruu, erilaiset linnustolaskennat ja tutkimukset, retki- ja nuorisotoiminta sekä tiedotus- ja julkaisutoiminta. Yhdistyksen nimi on tarkoitus muuttaa Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:ksi, mistä on tehty hakemus yhdistysrekisteriin. Tavoitteena on myös nostaa yhdistyksen maksavien jäsenten jäsenmäärää, ja nuorentaa sitä vähän. Oleellinen osa yhdistystoimintaa on kokousten järjestäminen, viikkopalaverit, jäsenlehti Sirrin julkaiseminen ja yhdistyksen kotisivujen ylläpitäminen. Tärkeänä pai nopistealueena nähdään aktiivinen uusien jäsenten hankinta ja heidän opastamisensa lintuharrastuksen parissa. Toimintaa suunnataan vastaamaan suuren yleisön mielen kiintoa toteuttamalla opastettuja linturetkiä ja järjestämällä lintuiltoja. Linnustonsuojelun ja tutkimuksen merkitys yhdistyksen toiminnassa on suuri, ja se tulee entisestään korostumaan. Jäseniä kannustetaan osallistumaan omiin linnuston selvityksiin, mutta myös Luonnontieteellisen keskusmuseon, BirdLife Suomen ja muiden toimijoiden seurantatutkimuksiin (valtakunnallinen lintuatlas, talvilintulaskennat, BirdLife Suomen IBA- ja projektilajikartoitukset ym). 1. Hallinto ja yhteydet Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja viisi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenet on valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu 3-5 kertaa vuodessa, jonka lisäksi asioita käsitellään kesäaikaa lukuun ottamatta viikoittain järjestettävissä perjantaipalavereissa. Hallituksen ulkopuolella yhdistyksessä toimivat seuraavat havaintotoimikunta, aluerariteettikomitea, nuorisotoimikunta ja Sirrilehden toimituskunta. Linnuston suojelutoimintoja pyritään tehostamaan perustamalla linnustonsuojelutoimikunta. Toimikunnat raportoivat toiminnastaan hallitukselle. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. (KLH Xenus) on BirdLife Suomen jäsenyhdistys, toiminta BirdLife Suomen kanssa jatkuu tiiviinä. Yhdistykseen liittyvä uusi jäsen on automaattisesti myös BirdLife Suomen jäsen. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa KLH Xenus ry:llä on yksi edustaja. KLH Xenus tekee yhteistyötä muiden luontoalan toimijoiden, kuten Lapin luonnonsuojelupiirin, WWF:n, Metsähallituksen, paikallisten ja alueellisten ympäristöviranomaisten ja naapurilintuyhdistysten kanssa. 2. Tiedotus ja julkaisutoiminta Yhdistyksen tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat 2-4 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsentiedote, jäsenlehti Sirri, BirdLife Suomen Tiira-jäsenlehti ja kotisivut ( Xenuksen kotisivuilta saa tietoa yhdistyksestä, sen ajankohtaisista tapahtumista ja lintuharrastuksesta yleensäkin. Yhdistys ja sen edustajat esiintyvät myös paikallisissa tiedotusvälineissä. Vuonna 2009 Sirri ilmestyy joulukuussa noin 64 sivuisena vuosijulkaisuna. 3. Kokoukset ja jäsenillat Yhdistys järjestää kaksi kokousta, joissa sääntömääräisten asioiden lisäksi kuullaan jokin ajankohtainen esitelmä. Perjantaipalavereita jatketaan yhdistyksen toimitilassa (Oklaholmankatu 16) kesäkuukausia lukuun ottamatta joka perjantai kello 19. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina on jokin alustus, kuvailta tai muu laajempi ohjelmanumero, joskus myös ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttamana. 4. Retket, kisat ja tapahtumat Vuonna 2009 järjestetään kaksi Lintu-Atlas-retkeä, syys- tai ruskaretki sekä talvella joulu-tammikuussa pinnakilpailu. Pinnakilpailun toteutusta kesäkuussa tutkitaan. Suurelle yleisölle järjestetään keväällä kolme ohjattua linturetkeä sekä Kiikelin lintukävely, pöllöilta ja kolme pöllöretkeä, kesällä yölaulajaretki ja syksyllä kurki- ja joutsenretket. Keväällä osallistutaan Tornion Taisto kilpaan miehittämällä ainakin kolme lintutornia. Jäseniä kannustetaan ryhtymään BirdLife Suomen retkikummeiksi. Pöllönpönttöjen rakentamistalkoita pyritään jatkamaan, ja Keminmaan Metsäpäivään ja vastaaviin yleisötapahtumiin osallistutaan. 5. Tutkimus Yhdistys osallistuu BirdLife Suomen valtakunnalliseen vuoden laji -projektiin, jonka kohteena vuonna 2008 olivat pikku- ja naurulokki. Seurantojen ja lajiprojektien tuloksista raportoidaan Sirrissä ja/tai kotisivuilla. Yhdistys lisää toimialueellaan tehtävää valtakunnallista linnustonseurantaa kannustamalla ja kouluttamalla jäseniä niin Luonnontieteellisen keskusmuseon kuin BirdLife Suomenkin seurantatutkimuksiin. Talvilintulaskentoihin ja talvilintujen ruokintaselvityksiin osallistutaan myös. Lintuatlaksessa jäsenistön huomiota kiinnitetään huonosti tutkittuihin ruutuihin, minkä lisäksi Atlas-retkeä jonnekin Lapin yhdistyksen huonosti selvitettyjen ruutujen alueelle suunnitellaan. Pöllöjen ja päiväpetolintujen pesintä ja sen muutokset ovat yhdistyksen alueella erityisessä seurannassa, ja tuloksista raportoidaan sekä Luonnontieteelliselle keskusmuseolle että yhdistykselle. 6. Linnuston suojelu Kemin Lintuharrastajat Xenus pyrkii tehostamaan alueellaan linnustonsuojelua lintujen elinympäristön, muutto- ja levähdyspaikkojen ja yksittäisten lajien tai niiden yksilöiden suojelun hyväksi. Yhdistys osallistuu erilaisiin linnuston seurantatutkimuksiin tai tekee itse niitä, ottaa kantaa ja antaa lausuntoja alueella tapahtuvaan kaavoitukseen tai maankäyttöön ja tekee tarvittaessa päätöksenteosta valituksia. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus toimii yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten ja -järjestöjen kanssa. Petolintujen suojelutoimia jatketaan Luonnontieteellisen keskusmuseon, Metsähallituksen, WWF:n jne kanssa suurten petolintujen pesäpaikkojen suojelemiseksi. Päiväpetolintujen tekopesien sekä pöllön- ja tuulihaukanpönttöjen määrää lisätään. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus seuraa aktiivisesti toimialueensa lintuja koskevaa suojelukeskustelua ja ottaa siihen aktiivisesti kantaa. Arvokkaita lintujen esiintymisalueita uhkaavia hankkeita tarkkaillaan ja prosesseihin osallistutaan linnustonselvitysten, lausuntojen, keskustelujen ja asiantuntijaneuvonnan avulla. 7. Havaintoarkisto Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n havaintotietokantana toimii BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten yhteinen, valtakunnallinen Tiira-lintutietojärjestelmä ( Vuosittaiset havainnot kootaan ja julkaistaan Sirrilehdessä. BirdLife Suomelle laaditaan raportit faunistisista lajeista ja pikkuharvinaisuuksista. 8. Nuorisotoiminta Nuorisojaosto järjestää ohjelmallisia kokouksia 1-2 kertaa vuodessa. Osallistutaan yhdistyksen retkille ja sinne järjestetään nuoria kiinnostavaa ohjelmaa. Vuoden aikana järjestetään yksi pidempi retki. Jaoston toiminta on tarkoitettu kaikille alle 20-vuotiaille jäsenille, ja nuorisojaosto organisoi itse oman toimintansa. Yhdistyksen nuorille järjestetään lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää opastusta ja koulutusta. 9. Talous Yhdistyksen varainhankinta perustuu pääosin jäsenmaksuihin ja Kemin kaupungin avustukseen sekä myyntituloihin. Jäsenmaksut ovat: varsinainen jäsenmaksu 20 euroa, nuorisojäsenmaksu 15 euroa ja perhejäsenmaksu 2 euroa. Muuta varainhankintaa on mainostilan myynti Sirristä. Mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen toimintaa ja projekteja pyritään rahoittamaan ulkopuolisella rahoituksella, kuten sponsorien, säätiöiden, rahastojen ja viranomaisten myöntämien tukien ja apurahojen avulla. ) ) ) ; ). 1 ' " " # $ ##.): $ #$! 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59

31 Kemi-Tornion alueen aikaisimmat kevätmuuttohavainnot Kemi-Tornion alueen aikaisimmat kevätmuuttohavainnot Hamaalokit kuuluvat varhaisimpiin kevätmuuttajiin Seppo Kemppainen Kemi-Tornion alueen aikaisimmat kevätmuuttohavainnot, Pekka Suopajärvi ja Juha Ylimaunu On huomioitava, että aikaisin havainto ei merkitse lajin kevätmuuton alkamista, joka varhain muuttavilla lajeilla saattaa alkaa keskimäärin jopa viikkoja ennätysaikaista myöhemmin. Valitettavasti joitakin vanhoja havaintoja on tallennettu puutteellisesti. Jos sinulla on täydentävää tietoa, niin ilmoita siitä havaintojen kokoajalle. Havainnot ovat paikallisia, ellei toisin mainita. LAULUJOUTSEN Kemi Selkäsaari ja Keminmaa Jokisuu 1 m, Arttu Alatossava, Riitta-Liisa Tölli METSÄHANHI Tornio Suensaari ja Kaakamo sekä Kemi Koivuharju 3 m, Onni Ylimaunu, Juha Ylimaunu, LYHYTNOKKAHANHI Tornio Pirkkiö 2, Hannu Sankila TUNDRAHANHI Tornio Pirkkiö Oraskeri 2, Tommi Lankila ym. KILJUHANHI Tornio Raumonjärvi 1 ad, Kimmo Lankila MERIHANHI Kemi Kurimonhaara 1, TIIBETINHANHI Tornio Raumonjärvi 2, Kimmo Lankila ym. SEPELHANHI Kemi Pajusaari 1 m, Tuomo Karplund Tornio Raumonjärvi 1m, sama, Jouni Ylipekkala, Pekka Suopajärvi ym. KANADANHANHI Tornio Suensaari 1, Pekka Juusela VALKOPOSKIHANHI Tornio Pirkkiö 1, Markku Henriksson, Jouni Ylipekkala RISTISORSA Kemi Rivinsalmi 1, Kari Oittinen HAAPANA Kemi Pajusaari 2, HARMAASORSA Kemi Vähähaara 1 k p, Kimmo Soppela, Reijo Teppola ym. TAVI Kemi Rivinsalmi 1 k, Reijo Alamaunu, Jan Nyman ym. SINISORSA Kemi Isohaara 1 n, JOUHISORSA Kemi Pajusaari 1 k, HEINÄTAVI Kemi Pajusaari 1 kn, Juhani Jaakkola LAPASORSA Tornio Raumonjärvi 1 kn, Anja Suopajärvi Kemi Rivinsalmi 2 kn, PUNASOTKA Kemi Kuivanuoro 1 k, Jan Nyman TUKKASOTKA Kemi Rivinsalmi 2, Kari Oittinen LAPASOTKA Tornio Kaupunginlahti 1, Antti Ylipekkala ALLI Kemi Pajusaari 1, Tuomo Karplund MUSTALINTU Kemi Rivinsalmi 1, Kari Oittinen PILKKASIIPI Tornio, lähemmät tiedot kadoksissa Simo Karsikko 2, Eero Salo-oja TELKKÄ Kemi Pajusaari 1 n, ym. UIVELO Kemi Kurimonhaara 1 np, TUKKAKOSKELO Kemi Isohaara 1 k, Kimmo Soppela ISOKOSKELO Kemi Rivinsalmi 9, Jouko Kärkkäinen KAAKKURI Kemi Kalkkinokka 1 m, Juha Ylimaunu KUIKKA Kemi Veitsiluoto 1, Kari Oittinen, Inari Alanne SILKKIUIKKU Kemi, lähemmät tiedot kadoksissa Kemi Rivinsalmi 1, HÄRKÄLINTU Kemi Kurimonhaara 1, Kari Oittinen, MUSTAKURKKU-UIKKU Kemi Kurimonhaara 1, MERIMETSO Kemi Hepola 50 S, Juhani Saariniemi HARMAAHAIKARA Kemi Kuivanuoro 1, Mika Soppela MEHILÄISHAUKKA Tornio Raumonjärvi 1 m, Onni Ylimaunu ym. MERIKOTKA Kemi Sauvosaari 1 m, Markku Ahonen RUSKOSUOHAUKKA Kemi Veitsiluoto 1, Kalervo Kujala SINISUOHAUKKA Tornio Raumonjärvi 1, Kari Hietala, Pekka Ylimaunu HIIRIHAUKKA Tornio Ruohokari 1, Jouni Ylipekkala PIEKANA Kemi Holstinharju 1 m, Jouko Kärkkäinen SÄÄKSI Kemi Pajusaari 1 E, Tornio Raumonjärvi 1, Hannu Huttunen TUULIHAUKKA Tornio Kiviranta ja Pudas 1 m, havainnoija kadoksissa AMPUHAUKKA Kemi Kiikeli 1 m, Olavi Heikkuri NUOLIHAUKKA Tornio Raumonjärvi 1 n, Pekka Ylimaunu MUUTTOHAUKKA Kemi Vainio 1 m, Kimmo Soppela LUHTAHUITTI Kemi Järppi Tuhkaallas Ä, Eino Honkanen, Pentti Rauhala RUISRÄÄKKÄ Kemi Rivinnokka Ä, Veli-Matti Korpimäki LIEJUKANA Tornio Yliraumo 1, K. Marjamaa, T. Marjamaa NOKIKANA Kemi Veitsiluoto 1, Jorma Forssel KURKI Simo Kalliokoski 1, Lahja Helanummi Kemi Tervaharju 1 m, Raimo Koskenkorva Tornio Riukkajänkän kaatopaikka 1, Kimmo Lankila Tornio Kiviranta 1, Olli-Pekka Karlin MERIHARAKKA Tornio Aapajoki 1 kuollut, Hannu Lindholm/Pentti Rauhala PIKKUTYLLI Tornio Pudas 1, Hannu Huhtalo, Onni Ylimaunu ym Kemi Pajusaari 1 m, Raimo Koskenkorva, TYLLI Kemi Rivinnokka 1, Kari Oittinen KERÄKURMITSA Kemi Kalkkinokka 3, Tuomas Herva KAPUSTARINTA Kemi Pajusaari 1, Olavi Heikkuri ym. TUNDRAKURMITSA Tornio Oxö 1, Arto Höynälä, Juha Ylimaunu, Onni Ylimaunu TÖYHTÖHYYPPÄ Simo Kallion saha 1, Luonnon Ystävä 1910, s. 122 ISOSIRRI Tornio Koivuluoto 1, Hannu Huhtalo, Olavi Kurttio, Jyrki Rantataro PULMUSSIRRI Tornio Oxö 4, Juha Ylimaunu PIKKUSIRRI Kemi Kiikelinlahti 1, Mika Soppela ym. LAPINSIRRI Tornio Raumonjärvi 2, Kimmo Lankila KUOVISIRRI Kemi Rytikari 1, Aulis Juoperi ym. SUOSIRRI Kemi Pajusaari 1, JÄNKÄSIRRIÄINEN Simo Veittiaapa Ä, SUOKUKKO Tornio Karunki 3, Valde Aho JÄNKÄKURPPA Kemi Rivinnokka 2, Jouko Kärkkäinen, Pentti Rauhala TAIVAANVUOHI Kemi Pajusaari 1, Perttu Kujala LEHTOKURPPA Kemi Järppi 1, Tuula Laasanen MUSTAPYRSTÖKUIRI Tornio Pirkkiö 1, Eero Salo-oja, Tommi Lankila PUNAKUIRI Kemi Ajos 1, Jouko Kärkkäinen, Eero Salo-oja PIKKUKUOVI Keminmaa Mustaaapa 1, Esa Huhta Keminmaa Illinkumpu 1, Kimmo Soppela, Mika Soppela KUOVI Keminmaa Isohaara 1, Seija Jaakkola MUSTAVIKLO Kemi Rivinsalmi 1, Jan Nyman, 60 Sirri vsk. Sirri vsk. 61

32 Kemi-Tornion alueen aikaisimmat kevätmuuttohavainnot Kemi-Tornion alueen aikaisimmat kevätmuuttohavainnot PUNAJALKAVIKLO Tornio Raumonjärvi 1, Matti Suopajärvi VALKOVIKLO Tornio Raumonjärvi 1, Onni Ylimaunu METSÄVIKLO Tornio Yliraumo 1 m, Juha Ylimaunu K Pajusaari 1, Jukka Kivilompolo LIRO Kemi Veitsiluoto 1, Kari Oittinen, Jouko Kärkkäinen RANTAKURVI Kemi Järppi 1, Pentti Rauhala RANTASIPI Kemi Rivinsalmi 1, Kari Oittinen KARIKUKKO Kemi Pajusaari 2, Olavi Heikkuri VESIPÄÄSKY , muut tiedot kadoksissa MERIKIHU K Kiikeli 1, Eila Knuuti LEVEÄPYRSTÖKIHU Tornio Koivuluodonletto 1,Heikki Karhu, Heikki Liehu TUNTURIKIHU Simo Maantiekari 1 m, PIKKULOKKI Tornio Karunki Ä, Valde Aho NAURULOKKI Kemi Veitsiluoto 1, Antero Kotaniemi, Juhani Jaakkola KALALOKKI Kemi Sauvosaari 1, Tuomo Karplund SELKÄLOKKI Kemi Sotisaari 2, Petri Suorsa HARMAALOKKI Kemi Mäntylä 2 m, Olavi Heikkuri ISOLOKKI Kemi ulkomeri 1 juv, Erkki Lehikoinen MERILOKKI Kemi ulkomeri 1, Erkki Lehikoinen PIKKUKAJAVA Keminmaa Laurila 1 ad, Juhani Jaakkola, S. Malm RÄYSKÄ Kemi Inakari 1, Pentti Rauhala KALATIIRA Kemi Kuivanuoro 2, Raimo Koskenkorva LAPINTIIRA Kemi Rivinsalmi 1, Reijo Alamaunu MUSTATIIRA Simo Martimoaapa 1, Veli-Matti Korpimäki RUOKKI Simo Ykskuusi 3, Raimo Koskenkorva RISKILÄ Kemi sisäsatama 7, Pekka Grenquist UUTTUKYYHKY Kemi Holstinharjun kp 1, Jouko Kärkkäinen SEPELKYYHKY Kemi Kuivanuoro 1, Petri Suorsa KÄKI Tornio Alaraumo 1 Ä, Jukka Kivilompolo SUOPÖLLÖ Tornio Raumonjärvi 1, Matti Ahvenjärvi ym Kemi Pajusaari 1, Jukka Korhonen TERVAPÄÄSKY Keminmaa Lassila 1, Hannu Huttunen HARJALINTU Simo Nikinkari 1, Alpo Tuikkala KÄENPIIKA Kemi Kontula 1, Risto Viljanen KIURU Tornio Raumonjärvi 1, Matti Ahvenjärvi ym. TUNTURIKIURU Kemi Pajusaari 1, Jukka Kivilompolo, Pentti Rauhala TÖRMÄPÄÄSKY Keminmaa Elijärvi 1, Olavi Heikkuri, Markku Ahonen HAARAPÄÄSKY Tornio Raumo 1, Tuomo Lankila RÄYSTÄSPÄÄSKY Tornio Kaakamo 1, Anja Suopajärvi METSÄKIRVINEN Tornio Karunki, muut tiedot kadoksissa NIITTYKIRVINEN Kemi Tuhka-allas 1, Jouko Kärkkäinen LAPINKIRVINEN Kemi Kuivanuoro 1, LUOTOKIRVINEN Kemi Pajusaari 1, Jouko Kärkkäinen KELTAVÄSTÄRÄKKI Tornio Liakka 1, VÄSTÄRÄKKI Kemi Karihaara 1 k, Aimo Siekkinen, Pentti Rauhala PEUKALOINEN Kemi Ruonaoja 1, Juha Koskenkorva, Raimo Koskenkorva RAUTIAINEN Kemi Nälli 1, Jouko Kärkkäinen PUNARINTA Simo Maksniemi 1, Alpo Launimaa SATAKIELI Kemi Kalkkinokka Ä, Juha Ylimaunu ym. SINIRINTA Tornio Pirkkiö 1 k, Arto Höynälä, Juha Ylimaunu LEPPÄLINTU Kemi Peurasaari 1 n, Ari Moilanen PENSASTASKU Tornion Raumonjärvi 1 k, KIVITASKU Kemi Pajusaari 1, Jukka Korhonen SEPELRASTAS Kemi Tuhka-allas 1 k, Perttu Kujala MUSTARASTAS Keminmaa Putkensuu 1 n, Jouko Lehto Tornio Suensaari 1 k, P. Juusola LAULURASTAS Simo Simoniemi 1, Jan Nyman PUNAKYLKIRASTAS Tornio Raumonjärvi 1, Jouni Ylipekkala, Kimmo Lankila, Tuomo Lankila Kemi Veitsiluoto 1, Reijo Alamaunu KULORASTAS Keminmaa Kallinkangas 1, Jukka Kivilompolo RUOKOKERTTUNEN Kemi Tuhka-allas Ä, Eero Salo-oja VIITAKERTTUNEN Tervola Ossaus Ä, Kari Oittinen LEHTOKERTTU Keminmaa Elijärvi 1, Tuomo Karplund HERNEKERTTU Tornio Pirkkiö 1, Onni Ylimaunu Keminmaa Elijärvi 1, Tuomo Karplund ym. PENSASKERTTU Kemi Marttala 1, Tuomo Karplund SIRITTÄJÄ Tornio Vuohenmäki Ä, Heikki Liehu TILTALTTI Kemi Rivinnokka 1, Juhani Jaakkola PAJULINTU Kemi Takajärvi Ä, Jouko Kärkkäinen HARMAASIEPPO Kemi Tervaharju 1, Kari Oittinen KIRJOSIEPPO Kemi Kivikko 1, Husso Tornio Pirkkiö 1+1, Jari Marjeta, Jussi Zerni Tervola Paakkola 1 k, Topi Tarkka Kemi Karihaara Ä, Juha Koskenkorva Tornio Kirkonmäki Ä, Pekka Ylimaunu Kemi Tervaharju 1, Markku Ahonen PIKKULEPINKÄINEN Kemi Nälli 1, Kalevi Tikkala ISOLEPINKÄINEN Kemi Martinkari 1, Eero Salo-oja NAAKKA Tornio Suensaari 3, Onni Ylimaunu MUSTAVARIS Tornio Parasniemi 2, Onni Ylimaunu, Antti Ylipekkala KOTTARAINEN Tornio Suensaari 7, Veikko Lipponen ym. PEIPPO Kemi Kontula 1 k, Risto Viljanen Tervola kk Ä, Juhani Sirkiä JÄRRIPEIPPO Tornio Kaakamo 1, Anja Suopajärvi TIKLI Tornio Suensaari 1, J. Liehu ym. VIHERVARPUNEN Kemi Kontula 2, Risto Viljanen HEMPPO Tornio Puuluoto 1 k, Arto Höynälä VUORIHEMPPO Kemi Pajusaari 2, Olavi Heikkuri, Pentti Rauhala PUNAVARPUNEN Tornio Pirkkiö 1 k, havainnoija kadoksissa Kemi Pajusaari 1, havainnoija kadoksissa Simo Maksniemi 1, Juha Koskenkorva, Raimo Koskenkorva NOKKAVARPUNEN Kemi Kontula 1, Risto Viljanen LAPINSIRKKU Kemi Pajusaari 1, Kemi Pajusaari 1 n, Olavi Heikkuri, Kemi Pajusaari 1, Tuomo Karplund PULMUNEN Tornio Mainua 2, Pekka Aho PELTOSIRKKU Tornio Karunki 1, Valde Aho POHJANSIRKKU Tornio Raumonjärvi 1 n, Juha Ylimaunu PAJUSIRKKU Kemi Nälli 1 k, Tarja Moisanen 62 Sirri vsk. Sirri vsk. 63

33