Lintuharrastus muutosten edessä

Transkriptio

1

2 SIRRI 32. VSK Julkaisija: Kemin lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen 30 vuotta lintuharrastusta - Xenus juhli pyöreitä vuosia:...4 Kari Oittinen Kurkien ja harvinaisuuksien syksy Pentti Rauhala Lintutalvi Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä...34 Juha Ylimaunu Petokatsaus Pekka Suopajärvi Sarvipöllön esiintymisestä Torniossa ja ympäristökunnissa...49 Pekka Suopajärvi Kemi-Tornion seudun kaakkurit...52 Pentti Rauhala & Veli-Matti Korpimäki Merikotkan esiintymisen historia Lapissa...56 Tuomo Ollila, Torsten Stjernberg & Seppo J. Ojala Kiikarissa...59 Kansikuva: Punatulkku Matti Suopajärvi Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Oy Fram Ab Painosmäärä: 400 KEMIN LINTUHARRASTAJAT XENUS RY. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: xenus@kemi.fi HALLITUS 2007 Internet: Jouni Ylipekkala (pj.) Åkargränd 10, S Haaparanta jouni.ylipekkala@telia.com , Jouko Kärkkäinen (vpj.) Moisionkatu 1, Kemi jouko.karkkainen1@luukku.com , Kari Oittinen (siht) Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi kari.oittinen@te-keskus.fi , Tuomo Karplund Ristikankaankatu 41, Kemi tuomokarplund@hotmail.com , Kalervo Kujala Vakkurintie 19, Kemi uuno1949@luukku.com Perttu Kujala Kirkkopuistokatu 3 C24, Kemi perttu.kujala@luukku.com Tuula Laasanen Mansikkatie 29, Kemi tupuna51@hotmail.com Eero Salo-oja Rajalankatu 7, Kemi mervi.kotavaara@pp.inet.fi TOIMIHENKILÖT 2007 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Petovastaava Pekka Suopajärvi Pihatie 15 A, Oulu pekka.suopajarvi@gmail.com Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, Kemi raimo.koskenkorva@pp.inet.fi Aluerariteettikomitea & havaintotoimikunta Tuomo Karplund Katso yllä Pentti Rauhala Juntonkatu 4 as.20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi Eero Salo-oja Katso yllä Juha Ylimaunu Kalkkinokantie 21 B 8, Kemi juha.ylimaunu@kotikone.fi Jouni Ylipekkala Katso yllä JÄSENMAKSUT 2008 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 20 Vuosikirja Muut 15 Perheenjäsenet 2 Lintuharrastus muutosten edessä Kemin Lintuharrastajat Xenus ry täytti vastikään 30 vuotta rekisteröitynä yhdistyksenä. Sinä aikana on muutama sukupolvi nuoria miehiä ja naisia osallistunut toimintaan. Tämän päivän aktiivinen harrastajajoukko on silti edelleen paljolti ensimmäisten vuosikymmenien aikana luotujen harrastuskäytäntöjen ja -sääntöjen vanki. Lintuharrastuksen toteutus on itse asiassa muuttunut vain hyvin vähän. Ei toki lintuharrastusta voi hetkessä aivan uusiksi panna, ja aktiiviporukan pienuuskin rajoittaa mahdollisuuksia muuttaa radikaalisti toimintatapoja. Mutta on jotain toki muuttunutkin. Viimeisten parin vuoden aikana on koko havainnointijärjestelmä digitalisoitu nopeasti tietokonevetoiseksi. Syynä tähän on Bird Lifen Tiira-havaintotietokanta, jonne tavallinen harrastaja pääsee ilmoittamaan omat havaintonsa vain rekisteröitymällä ja tietokonetta käyttäen. Tiira on otettu hyvin käyttöön, ja vanhoista ryppyisistä paperilappuilmoituksista on päästy eroon. Vastedes mentäneenkin siihen, että yhdistys noteeraa ainoastaan Tiirasta löytyvät havainnot tai yhdistykselle ajoissa joko paperilla tai sähköpostitse lähetetyt havainnot. Tupakkaaskin kanteen tuherretut havainnot tai puskapostilla välitetyt ilmoitukset jäävät armotta ulos. Kannattaa siis opetella kirjoittamaan ja postittamaan havaintonsa - ja ajoissa! Tiirasta on helppo poimia kaikki yhdistyksen aluetta tai tiettyä lajia koskevat havainnot. Tiira onkin helpottanut ja nopeuttanut katsausten tekoa, mutta samaan aikaan havaintojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tällöin katsauksen tekeminen vaatii tekijältään paljon aikaa. Pesimälinnuston kartoitus Lintu-Atlas on toinen havaintojen digitalisoitumista eteenpäin vienyt asia. Atlas pyörii vuosina , ja se on alkanut meillä hurjaa vauhtia. Vauhti toivottavasti säilyy yhtä kovana loppuun saakka, kun juna kerran on saatu liikkeelle. Atlas-havaintojen paikka tulee aina ilmoittaa kilometrin tarkkuudella. Havainto, josta on ilmoitettu pelkkä 10x10 kilometrin eli 100 neliökilometrin ruutu, on Atlaksen tarkoituksen kannalta lähes arvoton, ja yhdistyksen havaintojärjestelmän kannalta turha ja pelkästään lisää työtä aiheuttava. Harmittavaa nimittäin on, että Atlas ja Tiira eivät keskustele keskenään, eikä ylimalkaisia Atlashavaintoja voida Tiirassa hyväksikäyttää millään tavalla. Xenuksen kokoiselle reilun 100 jäsenen yritykselle vuosittaisen jäsenlehden punnertaminen on melkoinen taidonnäyte; onhan yhdistyksen toiminnan suuritöisin ja kallein kustannuserä oma jäsenlehti. Jäsenmaksuja ja mainostajien maksuja on nostettu kovin varovaisesti viime vuosina, vaikka kustannukset ovat nousseet joka suhteessa. Selityskin tähän löytyy: lehden kirjoitus-, taitto-, skannaus- ja painotöitä on siirretty itse tehtäviksi. Mutta nyt alkaa tulla raja tässäkin vastaan: ostettavia töitä tai palveluksia ei pystytä siirtämään enää lisää itselle. Yhdistyksen töissä on muutenkin kiinni pieni ja kovasti työllistetty, aina sama ydinjoukko. Lehdestä varmaankin pidetään kynsin hampain viimeiseen saakka kiinni, lehti kun on monelle kannattajajäsenelle se ainut kouriintuntuva palvelus jäsenmaksun suorittamisesta. Posti-, retki-, jäsentiedote- ja muita kuluja jouduttaneen karsimaan, ja jäsentiedote lienee helppo muuttaa sähköpostilla tapahtuvaksi. Toimintaan pitää löytää uutta draivia ja toimintaa tulee muuttaa enemmän uusia jäseniä kiinnostavaksi. Retket ovat olleet hyvä vetonaula, ja jatkossakin niitä on tarkoitus toteuttaa keväisin ja syksyisin lähialueilla. Pitempi syysretki puolustaa sekin paikkaansa. Aikomus on myös jatkaa hyvin alkanutta Atlas-retkiperinnettä omalla alueella, kenties muuallakin. Linnuston seurantaan kaivataan mielikuvitusta, ja uusia seurantakohteita suorastaan kerjätään. Viimeksi on aloitettu kuukkelien ruokintapaikkaselvitys. Sen tarkoituksena on selvittää kuukkelin tämän päivän levinneisyyttä alueellamme, ja se toivottavasti lisää Atlas-tietouttammekin. Viimeisin muutos tehtiin syyskokouksessa, missä yhdistyksen nimi muutettiin Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:ksi. Nimenmuutos vaatii tosin vielä yhdistyksen toisen yleiskokouksen hyväksynnän, ennen kuin se on valmis lähetettäväksi yhdistysrekisteriin. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Uskomme, että lintuharrastus Kemi-Tornion alueella jatkuu valoisissa merkeissä, uusia toimintamuotoja etsien, uusia uria aukoen ja uusia harrastajia houkuttaen. Kari Oittinen 2 Sirri vsk. Sirri vsk. 3

3 30 vuotta lintuharrastusta - Xenus juhli pyöreitä vuosia 30 vuotta lintuharrastusta - Xenus juhli pyöreitä vuosia 30 vuotta lintuharrastusta - Xenus juhli pyöreitä vuosia Kymmenen vuotta oli kulunut siitä, kun viimeksi juhlittiin Kemin Lintuharrastajat Xenus ry:n pyöreitä vuosia. Virallisesti kohta ikämiessarjaa lähestyvä yhdistys täytti pyöreät vuotensa jo , mutta juhlat oli jo varhain päätetty siirtää syksyyn, yhdistyksen syyskokouksen yhteyteen. Luonto on tuolloin vielä vähän lempeämpi kuin talvella, ja oli helpompaa löytää sopivat tilat. Syyskokouksen paikaksi onnistuttiin saamaan Outokummun Ykskuusen majat, minne kokoontui noin 40 lintuharrastajaa ympäri Suomea. Täällä vanhoilla tai nuorilla jäsenillä ja yhdistysaktiiveilla oli oiva tilaisuus tavata toisiaan. Syyskokouksessa päätettiin muuttaa yhdistyksen nimi Kemin-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:ksi. Samassa yhteydessä julkistettiin, että Bird Life Suomi oli päättänyt myöntää liiton hopeiset ansiomerkit Pekka ja Matti Suopajärvelle ja Jouko Kärkkäiselle. Aktiivista linnuston havainnointia ja tutkimusta 30 vuotta Kari Oittinen Xenus on tutkinut Kemi-Tornion alueen linnustoa perusteellisesti ja monipuolisesti joko omina tutkimuksina tai sitten on osallistuttu koko maata kattaviin selvityksiin. Edellinen eli toinen pesimälinnuston Lintuatlas-kartoitus oli tehty vuosina Se toteutettiin Kemin-Tornion seudulla mallikkaasti. Erityisen onnistuneesti ja vauhdikkaasti on alkanut tämä uusin, parastaikaa menossa oleva kolmas lintuatlas ( ). IBA-tutkimuksin on kartoitettu ja juuri nytkin kartoitetaan tärkeitä linnuston suojelualueita (IBA; FinIba), ja tässäkin seutukunta on hyvin edustavasti esillä. Takavuosien Natura-selvityksiinkin osallistuttiin aktiivisesti. Kuvaan kuuluvat edelleenkin Luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskentareitit, petolintujen ruutukartoitukset, linjalaskennat ja ruokintapaikkaseurannat, mutta myös omat suo-, pelto- ja merilinnuston takseeraukset ja linnuston muutosten seurannat. Talvilintulaskentareittejä on pyörinyt vuosien varrella reilut parikymmentä, ruokintapaikkaseurantaa on tehty noin 20 paikalla, petolintujen seurantaruutuja on ollut kymmenkunta kappaletta, joten laiskoina ei ole oltu. Omia seurantakohteita ovat olleet Kemin-Tornion alueen petolintukartoitukset. Muiden järjestöjen vetämiin valtakunnallisiin projektilajien kartoituksiin on osallistuttu ahkerasti ympäri Lappia (sääksi, muuttohaukka, maaja merikotka). Rantakurveja, kaakkureita, joutsenia, kuukkeleita, kuoveja, pikkutyllejä, kottaraisia, törmäpääskyjä, ruskosuohaukkoja, koskikaroja ja monia muita lajeja ja niiden esiintymistä on kartoitettu monia vuosia ja varsin perusteellisesti. Helmi-, varpus- ja lapinpöllöjä on pyydetty ja rengastettu syksyisin niiden vaellusaikaan. Simon-Tornion merensaariston linnustoa on tutkittu jo 36 vuotta lähes joka vuosi noin 35 saarella säännöllisesti ja kaikilla muilla satunnaisesti. Myös Simon, Keminmaan ja Tervolan laajat aapasuot ovat tulleet tutuiksi vuosittaisilla tutkimusretkillä. Ehkä merkittävin voimainponnistus ja oman osaamisen näyttö oli Kemin Lintuatlas, joka toteutettiin ensimmäisenä kunta-atlaksena Suomessa vuosina Rengastajia yhdistyksen alueella on viitisentoista, mutta aktiivisia heistä lienee noin 10. Intressilajeina ovat olleet petolinnut, erityisesti muuttohaukka, kotka, sääksi, helmi- ja lapinpöllö, tuuli- ja kanahaukka, mutta myös saaristolinnut, talvilinnut, kurki, pääskyt, koskikara, kuovi, pikkutylli, tilhi, ruokintapaikkojen talvilinnut jne. Suojelutyötä riittää Yhteistyökumppaneille ja eri organisaatioille on annettu tutkimusapua ja lausuntoja suojelukohteiden linnustoselvityksissä. Kohteina ovat olleet kansallispuistojen ja soidensuojelu- ja muiden alueiden käyttösuunnitelmat, alue-ekologiset suunnitelmat, jokireittien tai sivuputaiden linnusto, mutta myös yksittäiset suot tai järvet, rannat tai metsät, joille on suunniteltu taloudellisen käytön lisäämistä. Tällaisia kumppaneita ja lausunnon pyytäjiä ovat olleet metsähallitus, ympäristökeskus, riistanhoitopiiri, ilmailuhallitus, Kemin ja Tornion kaupungit, metsäyritykset, turvefirmat, tuulimyllysuunnittelijat ja -rakentajat, tiehallinto, luonnonsuojelupiiri, luonnonsuojeluyhdistykset, asukasyhdistykset ja monet muut. Lausunnot ovat monesti edellyttäneet päivien tai jopa viik- kojen maastotöitä ja useiden vuosien havaintojen kokoamista ja yhdistelyä. Mieltä lämmittävää on ollut havaita, että osaamistamme arvostetaan. Lintuja on suojeltu muutenkin kuin pelkin lausunnoin, eli on tehty pönttöjä ja tekopesiä, viety niitä maastoon ja ne on vuosittain tarkastettukin. Pöllönpönttöjä Kemin-Tornion seudulla on viety maastoon reilut 300 kappaletta, mutta hakkuut tuhoavat niistä joka vuosi osan. Viime aikoina on pönttöjä tehty erityisesti varpuspöllöille Stora Enson myötävaikutuksella. Pönttöjä tehtiin aikaisemmin talkoilla talviaikaan, mutta viime vuosina on ollut puutetta sopivasta tekopaikasta. Kalasääsken, kotkan ja merikotkan tekopesiä on rakennettu ympäri Lappia, sääksen tekopesiä noin 40 ja kotkien tekopesiä yli 40 kappaletta. Haukkojen tekopesiä lienee tehty tai kunnostettu viimeisten 10 vuoden sisällä noin ja tuulihaukalle on viety ainakin 100 pesälaatikkoa. Talvilinturuokintaa on tehty omalla pihalla, mutta ruokintapaikkoja on perustettu myös metsiin ja kauas asutuksesta. Tarkoituksena on tällöin ollut selvittää asumattomien seutujen tiaiskantoja, kuukkelin esiintymistä tai muita syitä. Kotkille on pidetty haaskoja maanomistajien luvalla; yleensä haaskat ovat suojelualueilla. Retkiä ja yhdessäoloa Pienen yhdistyksen voimavara on siinä, että lähes kaikki tuntevat toisensa. Tieto kulkee ja työt on jaettu. Xenuksen jäsenmäärä on pyörinyt viimeiset 10 vuotta 100 hengen pinnassa, viime vuosina mieluummin sen alle. Yhteydenpito seudulla olevan aktiiviporukan Talvellakin on retkeilty: eten- osalta on ollut hyvää: joka kin takavuosina käytiin laskemas- perjantai-ilta klo 19 kesäkuukausia sa ja rengastamassa koskikaroja Ponuttu lukuun ottamatta on kokoonsion, Rovaniemen, Ylitornion ja toimitilassa, ensin Keskuspuistokadulla Sodankylän suunnalla. Kevätret- ja nyt Takajärven kiä on tehty Lapin lisäksi Limin- nuorisotiloissa. Siellä on kuultu gan-hailuodon suuntaan ja Pohjois-Norjaan. viimeisimmät uutiset, on suunniteltu Kesäisin on kuljettu menoja, katseltu lintukuvia yleensä Ylä-Lapissa tai petolintujen tai kuunneltu lintujen ääniä. Tilat perässä Etelä- ja Keski-Lapissa. saatiin pitkään Kemin kaupungilta Syysretki on traditio; niitä on tehty ilmaiseksi, mutta Takajärven tilasta Kuusamosta Vuotsoon ja Muo- on maksettu pientä vuokraa vuodesta nioon ja yleensä ruska-aikaan. Jos kus on käyty pikkuporukalla Nornioon Yhdistys on tehnyt 2-3 jäsentiedotetta jassa tai Ruotsissa asti. vuodessa, minkä lisäksi sil- Talvisin keskellä marras-tamjassa lä on nettisivut. Jäsenlehti Sirri on mikuussa pimeintä aikaa on järjestetty ottakaatte talvilintukilpailu, joutsenista! jonka ilmestynyt joka vuosi, joskus ajallaan, joskus vähän myöhässä, mut- Ne lähtee tarkoituksena syksyin, on ollut palaa löytää keväi- mah- Oi, oppi ta aina se on tullut. Sirrin jutut sin. On dollisimman meidän monta rannoillamme lintulajia. Ahkerimmat ja maastomiehet turvaisa on ovat rinne bon- ovat olleet ajankohtaisia, kantaa- rauhallista ganneet parhaina talvina pitkälti tunturin.(leino 1902) ottavia, mutta rakentavia ja uusia vaihtoehtoja hakevia. Jäsenet ovat esiintyneet aktiivisesti myös maakunta- ja paikallislehtien palstoilla ja radioissa. Työväen- ja kansalaisopistojen tai koulujen aloitteesta lintumiehet ovat vetäneet niiden lintukursseja tai linturetkiä. Yhdistys on toteuttanut keväisin 3-4 omaa pöllöjen kuunteluretkeä ja omaa 4-5 linturetkeä Kemin-Tornion ja Tervolan suunnalla. Retket on tarkoitettu suurelle yleisölle, mutta niillä on ollut vetäjän lisäksi paljon myös omaa väkeä. Vakiintuneita kevätretken kohteita ovat Tornion Raumojärvi ja kaupunginlahti, Keminmaan Elijärven kaivosalue ja Kemissä Veitsiluodon n.k. tuhka-altaat sekä viime aikoina Kiikeli. Keväisin on osallistuttu valtakunnalliseen muutonseurantaan seudun 3-5 lintutornista käsin ja suuren yleisön avustamana (Tornien taisto-kisa). Välistä on käyty merellä seuraamassa kevään arktisten lintujen muuttoa tai laskemassa saariston linnustoa. Syksyllä on tehty kurkiretki Tervolaan ja joutsenretki Tornion Karunginjärvelle. yli 50 lajia, ja kaikkien havaintojen lähettäjien yhteinen lajisumma on joinakin talvina saattanut nousta lähes 70 lajiin. Kevätmuuton edistymistäkin on veikattu noin kymmenen kaikkien tunteman lajin tuloajan arvioinnilla. Talous, toimihenkilöt Yhdistyksen talous on pyörinyt valtaosin jäsenmaksujen, myyntitulojen ja Sirrin mainostulojen, aiemmin myös kaupungin avustuksen varassa. Sirri-jäsenlehti on suurin kustannuserä ja ulospäin se on myös yhdistyksen käyntikortti. Lehteä on pystytty julkaisemaan säännöllisesti ja riittävän laajana, mutta vain mittavan talkootyön ja suuren oman työpanoksen varassa. Jäsenmaksutuloista suuren osan vie jäsenmaksut keskusjärjestö Bird Lifelle, eikä jäsenmaksuilla muutenkaan yhdistyksen toimintoja pystytä pyörittämään. Talous on 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 30 vuotta lintuharrastusta - Xenus juhli pyöreitä vuosia ollut joskus tiukalla, mutta viime aikoina kohtuullisessa jamassa. Yhdistyksen jäsenmäärä on pysynyt ennallaan, mutta viime vuosina se on hitaasti laskenut. Jäsenmäärän väheneminen on vaikeuttanut toimihenkilöiden löytämistä ja työt ovat keskittyneet muutamille muutenkin työllistetyille aktiivijäsenille. Toki aina vapaaehtoiset on löydetty. Summa summarum: Kemin- Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. porskuttaa määrätietoisesti eteenpäin, ja tarkoitus on pyörittää yhdistystä menestyksellisesti seuraavatkin vuosikymmenet. Yhdistyksen toimihenkilöt Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri 1997 Kari Oittinen Jouni Ylipekkala Tuomo Karplund 1998 Kari Oittinen Jouni Ylipekkala Tuomo Karplund 1999 Kari Oittinen Jouni Ylipekkala Jouko Kärkkäinen 2000 Jouko Kärkkäinen Jouni Ylipekkala Juha Koskenkorva 2001 Jouko Kärkkäinen Jouni Ylipekkala Juha Koskenkorva 2002 Jouko Kärkkäinen Jouni Ylipekkala Kari Oittinen 2003 Jouko Kärkkäinen Jouni Ylipekkala Kari Oittinen 2004 Jouko Kärkkäinen Jouni Ylipekkala Kari Oittinen 2005 Jouni Ylipekkala Jouko Kärkkäinen Kari Oittinen 2006 Jouni Ylipekkala Jouko Kärkkäinen Kari Oittinen 2007 Jouni Ylipekkala Jouko Kärkkäinen Kari Oittinen Kuvassa mukana: Ylärivi: Juhani Sirkiä, Kimmo Soppela, Juha Ylimaunu, Mika Soppela, Heikki Liehu, Mia Klemetti, Martti Ronkainen, Jukka Husa, Esa Huhta, Jukka Korhonen, Veli-Matti Korpimäki, Perttu Kujala, Antti Laitinen, Tuomo Karplund, Markku Mesilaakso, Risto A Väisänen, Miikka Peltokorpi, Pekka Suopajärvi Keskellä: Jouni Ylipekkala, Hannu Huhtalo, Konsta Ylimaunu, Kalervo Kujala, Kari Oittinen, Raimo Koskenkorva, Tuula Laasanen, Markus Kinnunen, Jouni Kärkkäinen, Eero Salo-oja, Jouko Kärkkäinen. Alarivi: Pekka Ylimaunu, Veikko Kantojärvi, Juhani Jaakkola, Jukka Lantto, Hannu Sankila, Tuomo Ronkainen, Jukka Soppela, Onni Ylimaunu, Pentti Rauhala, Matti Suopajärvi. 6 Sirri vsk.

5 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Pentti Rauhala Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Syyskuu 2006 oli miellyttävän lämmin, sillä keskilämpötila asettui pari astetta tavanomaista korkeammaksi. Kymmenkunta kertaa päivälämpötila kohosi yli 15 asteen ja neljäs päivä jopa yli 20 asteen. Vasta kuukauden viimeiselle viikolle lähdettäessä vuorokauden ylin lämpötila laski alle 10 asteen. Ensimmäinen pakkasyö mitattiin syyskuun puolivälissä. Vielä lokakuun alkupuolikin oli tavallista lämpimämpi, mutta jälkeen lämpötila pysytteli koko ajan pakkasen puolella. Vesistöjen jäätyminen alkoi vasta lokakuun puolivälissä. Lokakuun keskilämpötila jäi tavanomaiseksi. Talvinen ilma jatkui vielä marraskuun alkupuolella, jolloin pakkasta oli enimmillään astetta. Kuukauden loppupuolisko oli varsin poikkeuksellinen, sillä silloin oli niin lämmintä, että vettä satoi peräti 10 päivänä. Pysyvä lumi tuli vasta ja Ajoksen viimeinen avovesi peittyi jääkanteen vuoden lopussa. Kurjet Matti Suopajärvi Syksyn mielenkiintoisimpia lintupaikkoja on Tornionjoki Karungissa ja Ala-Vojakkalassa etenkin silloin, kun vesi on matalalla. Alueita hallitsevat satapäiset joutsen- ja sorsaparvet ja paljon voi nähdä myös kurkia ja vuosi vuodelta suurentuvia merihanhiparvia. Kanadanhanhia on ollut jo parikymmentä vuotta kymmenpäisiä parvia ja hanhiparvissa on tavattu myös arktisia vierailijoita. Tornionjoki on kaikkien lintujen tärkeä muuttolinja, mistä hyvänä osoituksena on syksyn 2006 valtaisa räkättirastasmuutto. Runsas pihlajanmarjasato antoi aiheen odottaa mielenkiintoista marjalintusyksyä. Toiveissa kuitenkin petyttiin. Räkättirastaat eivät ehtineet tyhjentää pihlajia kovinkaan paljon, ennen kuin suuret tilhiparvet ilmestyivät niihin syyskuun lopulla. Lokakuun alkupuolella tavattiin jopa tuhatpäisiä parvia, mutta kuukauden puolivälissä ne jatkoivat yllättäen matkaansa, vaikka marjoja oli vielä paljon. Loppusyksystä marjoja riittikin tänne jääneelle pienehkölle tilhijoukolle ruhtinaallisesti. Osa marjoista jäi puihin talveksi tarjoten ruokaa muutamalle talvehtimaan jääneelle tilhelle ja räkättirastaalle. Marjat monipuolistivat myös muiden lintujen, kuten varpusten ja harakoiden ruokavalikoimaa. Useimpina muuttokausina ihmetellään jonkin lajin runsautta tai vähäisyyttä. Syksyllä 2006 merihanhi, kurki ja pikkuvarpunen jatkoivat runsastumistaan. Pikkusirristä ja kottaraisesta oli pitkästä aikaa iloista kerrottavaa. Ihmetystä kuitenkin herättää, mistä kottaraiset tulivat, kun niitä pesii alueellamme enää muutama pari. Syksyn lintumaailmaa värittivät tavallista runsaampana myös pikkutikka sekä hiiri- ja helmipöllö. Negatiivinen suuntaus on selvimmin nähtävissä suokukon ja 8 Sirri vsk. Sirri vsk. 9

6 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 naurulokin määrissä, jotka käyvät vuosi vuodelta pienemmäksi. Myös tukkasotkan ja tavin vähäisyys ihmetytti. Tavin lisääntyminen kärsi ilmeisesti siitä, että kesän poikkeuksellinen kuivuus kuivatti pienvedet. Syksyn harvinaisimpia lintuja olivat tundra-, valkoposki- ja sepelhanhet, isosirri, mustapäätasku ja pikkusirkku. Laulujoutsen: K Kattilalahti 2 (JY). Suurimpia määriä eri paikoilta: 2.9. K Kiikelinlahti 28 (JY), T Suensaari 45 SW (JTY), T Oravaisensaari 480 (KiL), K Mustankarinnokka 125 (EeS), T Karunginjärvi 1350 (JTY+yleisöretkeläiset), T Röyttä 138 ad + nuoria (PAh) ja T Kiviranta 210 (PR). V: K Ajos 2 ad (PR), T Kirkkopudas 1 ad (EeS). Yhteismäärä noin Metsähanhi: A: K Tuhka-allas 5 (EeS). H: 1.9. T Kiviranta 78 m SW (OPK). V: T Karunginjärvi 2 (KiL, TuL) ja K Järppi 9 m (JK). Yhteismäärä vain 123. Merihanhi: Suurimpia määriä eri havaintopaikoilta: K Siikalahti 17 (JK), T Jakopankki 12 kiert (PR), 2.9. K Ajos 17 (JY), T Oravaisensaari (JkK) ja (JTY+yleisöretkeläiset). V: T Oravaisensaari (KiL) ja (JTY). Tundrahanhi: T Oravaisensaari 1 ad (KiL, TuL). Kanadanhanhi: H: T Karunginjärvi 34 (PR). V: T Karunginjärvi 30 (JJ), T Ylivojakkala 44 (PR). Valkoposkihanhi: T Oravaisensaari 1 (JkK, KiL ym). Sepelhanhi: T Oravaisensaari 1 (ToL, TuL), T Karunginjärvi (JTY+yleisöretkeläiset ym) ja ad1juv (ToL, EeS ym). Hanhilaji: Km Laurila 15 m (JJ), T Kaupunginlahti.1 (JTY). Haapana: H: T Oravaisensaari 460 (KiL), T Karunginjärvi (JTY+yleisöretkeläiset). V: K Siikalahti 2 (JK), Kiviranta 6 (PR). Tavi: Tavallista vähemmän. H: 5.7. K Tuhka-allas 50 (JY), S Kuralanliete 47 (PR). V: K Siikalahti 5 (JK), K Tuhka-allas 4 (EeS). Sinisorsa: H: T Oravaisensaari 800 (PR, MaS) ja T Kaupunginlahti 110 (EeS), K Takalahti 60 (JK). V: T Raumo Niemitalonkoski 1 n (KiL), T Röyttä 1 k (JTY), Km Lautiosaari Akkunusjoki 3 (KO). Talvihavaintoja. Jouhisorsa: H: T Alkunkarinlahti 25 (JY). V: T Karunginjärvi (PR) ja (JTY+yleisöretkeläiset). Heinätavi: V: 5.8. K Tuhka-allas 1 (JY), Km Elijärvi 1 (JY). Lapasorsa: H: Km Elijärvi 14 (JY, PR). V: Km Elijärvi 1 (JY), T Karunginjärvi 1 (KiL). Tukkasotka: Vähän. H: K Siikalahti 65 (JY). V: K Rivinsalmi (PR) ja (PR). Lapasotka: A: T Kaupunginlahti 2 np (KiL). V: K Tuhkaallas 1 (ToL, TuL), T Ylivojakkala 1 k (PR). Alli: V: K Kalkkinokka 1 (JY), K Ajos 1 (JK, PR). Mustalintu: A: 3.9. K Siikalahti 3 (JY). H: T Oxö-Pajukari (PAh). V: K Ajos 3 (PR), K Rivinsalmi 2 (EeS ym). Pilkkasiipi: H: T Karunginjärvi 22 (JTY+yleisöretkeläiset). V: K Ajos 1 (PR), K Ajos 3 (PR). Telkkä: V: K Ajos 1 k (PR), K Ajos 2 (PR). Uivelo: H: T Karunginjärvi 30 (KiL, ToL), T Oravaisensaari 21 (JTY ym.). V: T Oravaisensaari 1 (JTY), T Suensaari 1 (EeS) ja Tv kk 3 np (JSi). Tukkakoskelo: V: K Ajos 2 (JK), S Tiironhieta 6 N (EeS) ja T Suensaari 9 (JY), K Kattilalahti 9 (JK). Isokoskelo: H: Km Elijärven altaat 52 (JY), T Vojakkala Tornionjoki 900 (JJ). V: Km Taivalkoski 1 (EeS), 9.1. K Rivinsalmi 1 (JK). Pyy: Melko paljon, ks. talvikatsaus. Riekko: H: Km Kirvesaapa n. 30 (Tapio Harjuniemi). Koko marraskuun asti 1 yks. K Sauvosaaressa pihalla keskellä kaupunkia (Leena Karppinen/PR ym). Teeri: Paljon. H: T Raumonjärvi Rikiö 72 (KiL), T Liakka Koijusaari 33 (EeS), Km Elijärven altaat 40 (JY, Kalevi Tähkämaa), T Arpela 38 (OPK), T Raumonjärvi Hakaniitty 85 (JTY). Fasaani: K Väinölä 1 k (EeS), T Kaakamo 1 (M. Kekäläinen/JK), K Karihaara 1 k (Helena Suomela). Kaakkuri: V: S Simoniemi 2 (KiL, ToL), T Karunginjärvi 2ad2juv (PR+yleisöretkeläiset). Kuikka: V: K Nälli 2 m (KTi) ja Km Elijärvi 3 ad (JY), laskeutui juv T Suensaareen palolaitoksen pihalle, mistä se otettiin kiinni ja vietiin Isohaaran sulaan (MaS, PR). Kaakkuri/kuikka: K Kiikelinlahti 2 N (EeS), S Ykskuusi 9 m (PR). Silkkiuikku: H: T Kaupunginlahti 20 (EeS). V: T Karunginjärvi 1 (KiL), T Kaupunginlahti 9 (EeS). Pyitä havaittiin runsaasti Olli-Pekka Karlin Merimetso: A: 9.8. T Miukki 11 SE (HS). H: 2.9. T Kaupunginlah- Joutsenia Karungissa Seppo Kemppainen 10 Sirri vsk. Sirri vsk. 11 ti 47 (JTY). V: K Ajos 5 (JK, PR), K Ajos 1 (KO). Yhteismäärä 122. Harmaahaikara: K Kattilalahti 3 (JK), K Siikalahti 2 juv (JY), K Laitakari 2 W (JY), T Oxö 1 SW (JTY), K Tuhka-allas 1 (JK, EeS, JY ym), K Ajos 1 (EeS). Mehiläishaukka: V: Km Elijärvi 1 SW (JY), Tv Sorvasvaara 1 (JkK), K Järppi 1 S (JY). Merikotka: 4.8. K Iso-Räiskö 1 kiert. (TKa), Km Elijärvi 1 juv (JY), 11.9.T Musta 1 NW (PAh) ja Km Kallinkangas 1 juv (HHu), T Oravaisensaari 1 +2kv (PR), T Karunginjärvi 1 ad (EeS), K Paavonkari 2 (Aimo Flink), Km Kallinkangas 1 SE (JJ) ja T Karunginjärvi 1 kiert. (KiL, TuL), Km Elijärvi 1 juv (Kalevi Tähkäoja, JY), K Holstinharjun kp 1 ad (EeS), T Ylivojakkala 1 juv S (JJ), T Karunginjärvi 1 +1kv (Jarmo Santala), K Kraaseli 1 +3kv (PR), T Sassi 1 (PAh), K Inakari 1 (PR).

7 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Ruskosuohaukka: K Tuhka-allas 2 juv (PR), K Mustankarinnokka 1 (EeS), K Tuhka-allas.1 juv (EeS), T Jakopankki 1 np (PR), K Selkäsarvi 2 (VK, PR), T Alkunkarinlahti (ToL, TuL) ja (Leena Leppänen), Km Elijärvi 1 (JY), T Puuluoto- Oxö-Pajukari 4 np ja k3np (PAh), 9.9., ja T Oxö 1 np (PAh), T Karunginjärvi 1 (ToL, TuL), T Oxö 1 np m (PAh). Sinisuohaukka: A: K Ajos 1 k S (EeS). V: Tv Loue 1 n (JSi), T Raumo 1 np (ToL, TuL), K Tuhka-allas 1 k ad (JK, PR). Yhteismäärä 39. Kanahaukka: A: K Tuhkaallas 1 (KiL, ToL) ja S Simoniemi 1 k (KiL, ToL). Määrät kuukausittain: VIII 5, IX 11, X 21 ja XI 12 sekä kunnittain: K 19, Km 15, T 8, S 6 ja Tv 1. Varpushaukka: A: 3.8. S Ykskuusi 1 (EeS). Määrät kuukausittain: VIII 23, IX 40, X 26 ja XI 4 sekä kunnittain: K 46, T 26, Km 7, S 6 ja Tv 5. Hiirihaukka: A: K Paattio 1 S (EeS). H: Km Kallinkangas 3 (HHu) ja Tv Varejoki 2 (JkK). V: T Vojakkala 1 (OPK), K Järppi 1 m (JK). Yhteismäärä vain 13. Piekana: A: T Rajakangas 1 (JY). H: Km Kallinkangas 20 m (JJ), K Kallinkangas 18 m/1,5 h (JJ), K Holstinharju noin 30 m (Tauno Malo). V: T Raumonjärvi Hallaniitty 1 (EeS), T Kiviranta 1 N (Jarmo Santala). Yhteismäärä (HHu), Km Laurila 6 m (JJ). Maakotka: 9.9. Tv Konttikivalo 1 ad (KO), Km Kallinkangas 1 juv (HHu), S Arppee 1 (MNi, Marko Niskanen), Km Kallinkangas 1 juv (HHu), K Pertajärvi 1 +1kv S (EeS). Sääksi: A: K Hietaliete 1 kiert. (PR). V: 2.9. Tv Ossaus 1 (JSi), 8.9. T Röyttä 1 W (PAh), T Pirkkiö 1 E (PAh), T Palovaara 1 m (ToL, TuL). Tuulihaukka: A: S Tiironhieta 1 (EeS). H: K Tuhkaallas yht. 10 (JY), 1.9. Km Elijärvi yht. 7 (JY), 3.9., 5.9. ja 9.9. T Oxö 4 (PAh). V: T Liakka 1 (PR), T Kaakamo 1 (PR ym), K Holstinharju 1 (EeS). Määrät kuukausittain: VIII 33, IX 37, X 5 ja kunnittain: T 26, Km 15, K 19, S 12 ja Tv 3. Ampuhaukka: A: Km Jokisuu 1 (PR). H: T Raumonjärvi 2 ja T Ala-Vojakkala 1 (ToL, TuL). V: Km Laurila 1 (JJ) ja K Järppi 1 m (PR), K Tuhka-allas 1 (JK). Yhteismäärä 19. Nuolihaukka: A: 5.8. K Ristikangas 1 kiert. (TKa) ja K Tuhka-allas 1 (JY). V: T Kaisajoki 1 SW (ToL, TuL), K Sauvosaari 1 (KO). Yhteismäärä 10. Muuttohaukka: T Oxö 6.9., 13.9., 20.9., ja (PAh), Km Kallinkangas 1 (HHu), T Raumonjärvi 1 m (JTY), T Oravaisensaari n ad (KiL) ja kivellä (KiL, TuL). Muutto/tunturihaukka: Km Maahila (JSi). Nokikana: H: T Kaupunginlahti 40 (EeS). V: T Kaupunginlahti (PR), (EeS) ja (JTY). Kurki: Ennätysmäisesti. A: K Järppi 20 m (Aaro Peltoniemi). Suurimpia kerääntymiä: Tv Paakkola 200 (OPK), 5.9. T Raumonjärvi 200 (KiL), Tv Palonperä (Eero Yliniemi), T Mustajänkä 200 (VA) ja T Karunki (PR). Suurimmat muuttomäärät: 1.9. T Raumo 150 m (KiL), 6.9. T Oxö yht. 235 SE 11 parvessa (PAh), 9.9. T Oxö 170 m (PAh), yht m, joista T Oxö 320 neljässä parvessa (PAh), Km Lassila 130 (VH), Km Kallinkangas 500 m/2 h (HHu) ja K Lautiosaari 115 m/3 h (Turo), T Oxö parvi SE (PAh), Km Kallinkangas 170 m/2 h (JJ), K Tervaharju 40 m (KO) ja T Karunki Ojahaka 175 (PR). V: T Karunki yht. 18 (PR, EeS), T Ala-Vojakkala 53 kiert. (KiL). Yhteismäärä noin Meriharakka: V: K Tuhkaallas 2 (PR), K Kuivanuoro 1 (PR). Pikkutylli: V: K Tuhka-allas 1 (JY), K Ajos 3 (EeS). Tylli: H: K Ajos 16 (EeS). V: S Tiironhieta 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 (Jukka Koskelainen). Kapustarinta: V: Viimeinen ad 9.9. K Ajos (JK, EeS), K Tuhka-allas (PR, JY) ja (JY). Tundrakurmitsa: Ei havaintoja. Töyhtöhyyppä: A: 2.6. Km Elijärvi 4 S (PR). H: 5.8. K Tuhkaallas 29 (JY). V: K Holstinharjun kp 1 (PR) ja K Kiikelinlahti 2 (EeS), K Holstinharjun kp 2 (JK). Isosirri: K Tuhka-allas 2 (JY). Pulmussirri: Neljä havaintoa: T Jakopankki 1 (PR), K Ajos 1 (EeS), 9.9. K Ajos 1 (JK, EeS), K Ajos 2 (JK). Pikkusirri: Tavallista enemmän. A: K Ajos 2 (EeS). H: 9.9. K Lämpsänkarinpankki 68 (JK, EeS) ja K Mustankarinnokka 50 (EeS). V: K Tuhka-allas 6 (PR) ja K Ajos 30 (EeS), S Tiironhieta 2 (PR), K Ajos 1 (EeS). Lapinsirri: H: K Ajos 8 (EeS). V: T Jakopankki 1 (PR) ja K Mustankarinnokka 2 (EeS), S Tiironhieta 1 (PR). Kuovisirri: Vain yksi havainto: T Jakopankki 1 juv (PR). Suosirri: A: K Selkäsarvi 1 (PR). V: T Ala-Vojakkala 2, toinen ad (ToL, TuL), K Järppi 1 m (PR). Jänkäsirriäinen: V: K Tuhka-allas 3 (PR), T Jakopankki 1 (PR). Suokukko: A: K Tuhka-allas 7 k (JK). H: T Oxö yht. n. 30 m (PY, JTY), T Ala- Vojakkala 22 (KiL, ToL, TuL). V: K Holstinharjun kp 2 (JK), K Ajos 1 (JK) ja K Takalahti 7 (EeS) K Tuhka-allas 1 (JK). Yhteismäärä 17. Taivaanvuohi: A: K Tuhkaallas 1 m (JY). H: K Siikalahti-Tuhka-allas yht. 35 (JY), 9.8. K Tuhka-allas 17 (PR). V: K Tiironhieta 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 m (JK). Lehtokurppa: V: T Oxö 1 (PAh) ja K Tervaharju 1 (JiK), Tv Loue 1 (Sirkka-Liisa Hurtig). Punakuiri K Ruutinpuisto 3 (PR). Liekö kevätmuuton loppua vai syysmuuton alkua? Pikkukuovi: A: K Tuhka-allas 1 (PR). V: 5.8. K Tuhka-allas 1 (JY), Km Elijärvi 1 (JY, PR). Kuovi: A: 2.6. Km Elijärvi 2 m S (JY, PR). H: T Palosaari 12 S (HS).V: K Lammassaari 6 (PR), T Suensaari 1 S (JTY). Mustaviklo: A: 2.6. Km Elijärvi 1 S + 1 S (PR, JY). H: K Tuhka-allas 5 m (JY). V: Km Elijärvi 4 (JY), 4.9. S Tiironhieta 1 (PR). Punajalkaviklo: H: T Inakari 8 (PR). V: K Ajos 1 (EeS), K Mustakarinnokka 2 (EeS). Valkoviklo: A: 2.6. Km Elijärvi 1 m S (PR, JY). H: Km Elijärvi 12 (JY, PR). V: Km Elijärvi 7 (JY), 1.9. Km Elijärvi 3 (JY). Metsäviklo: V: K Tuhkaallas 1 (EeS), T Raumo 1 S (KiL, TuL), K Tuhka-allas 1 (JK). Liro: A: K Tuhka-allas 6 (PR). H: K Tuhka-allas 35 m (JY), 9.8. K Tuhka-allas 50 (PR). V: K Tuhka-allas 3 (EeS), K Siikalahti 2 (EeS). Rantasipi: V: S Tiironhieta 4 (EeS), T Röyttä 1 (JTY). Karikukko: Ei havaintoja. Vesipääsky: V: 6.8. K Tuhka-allas 3 (EeS), K Tuhka-allas 1 (PKj). Kurmitsalaji: V: T Karunginjärvi Jänkäkurppa: A: S Tiiron- 1 (ToL, TuL). hieta 1 (PR). H: S Tiironhie- Buteo sp: Km Kallinkangas Falco sp: Yhteismäärä 4. ta 3 (PR). V: K Ajos 1 (JK), Lapinsirri Seppo Kemppainen 12 Sirri vsk. Sirri vsk. 13

8 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Pikkulokki: V: T Kaupunginlahti 2ad2 juv (JTY). Naurulokki: V: 3.9. K Holstinharjun kp 1 juv (PR), T Röyttä juv (JTY) ja (JY), K Vallitunsaari 2 S (JY). Kalalokki: V: K Ajos 2 (EeS), K Ajos 1ad2juv (PR). Selkälokki: V: K Isohaara 3 ad (EeS), K Vallitunsaari 1 ad (JY), K Kuivanuoro 1 (EeS). Harmaalokki: H: K Makeanvedenallas 2300 (JK), vielä T Riukkajänkän kp 61 (KKj ym). V: juv (EeS), 9.1. K Ajos 3+1 (JK). Merilokki: H: K Selkäsarvi 14 (JY). V: Km Isohaara 1 ad (KKj, JK, PR), T Riukkajänkän kp 1ad1juv (TKa). Räyskä: A: K Kajavakari 1 ad (JY, Ari Soppela). V: S Tiironhieta 2ad1juv (PR), S Tiironhieta 5 (PR). Kalatiira: V: K Möyly 2 (VK, PR) ja K Maasarvi 1 ad (VK, PR), S Tiironhieta 1 ad (EeS). Lapintiira: V: Ennätysmyöhään S Tiironhieta 1 juv (JJ). Kala/lapintiira: 6.9. ja 7.9. T Letto 3 juv (PAh). Kesykyyhky: Maaseutuhavainto T Kaisajoki 2 W (ToL, TuL). H: T Raumo 44 (PR), K rautatieasema 41 EeS). Uuttukyyhky: T Liakka 1 (KiL). Sepelkyyhky: H: Km Kallinkangas 80 (EeS). V: Tv Franttilantörmä 3 (PAL), K Kraaseli 1 S (EeS), Km Kaakamojoen suu 1 m (JK, PR). Turkinkyyhky: Tv Loue 1 (Sirkka-Liisa Hurtig), T Suensaari 5 (JTY), maraskuu Tv Loue 3 (Sirkka-Liisa Hurtig). Käki: V: K Maasarvi 1 (PR), K Ajos 1 (EeS), S Simoniemi 1 SW (JY). Hiiripöllö: A: T Kalkkimaa 1 (OPK). Määrät kuukausittain: IX 6, X 9 ja XI 5 sekä kunnittain: T 8, K 4, Km 3, Tv 4 ja S 1. Varpuspöllö: 5.9. T Palosaari Ä (OPK), T Kalkkimaa 2 (OPK), T Kalkkimaa 3 (OPK). Suopöllö: Hyvästä kesästä huolimatta vain yksi syyshavainto: T Raumo 1 (ToL). Helmipöllö: Melko voimakas vaellus. Huippuillan rengastukset: Simo Viantie 9 rengastusta 3 kontrollia (PR) ja T Kalkkimaa 9 reng. 1 kontr. (OPK), K Nälli 1 (KTi). Tervapääsky: V: S Ykskuusi 19 (PR), 7.9. K Sauvosaari 1 sisälle loukkoon jäänyt (KO), 8.9. K Sauvosaari 1 (PR). Harmaapäätikka: T Rau- Tervapääsky Matti Suopajärvi mo 1 (TuL), T Yli-Raumo 1 (JkK), Km Ruottala 1 n (EeS), T Yli-Raumo 1 N (ToL, TuL), T Hammasjärvi 1 (OPK), T Isojänkkä ä (KiL), T Karunki 1 (VA). Palokärki: A: S Turskanmatala 1 ä (JY). Määrät kuukausittain: VIII 7, IX 18, X 14 ja XI 7 sekä kunnittain: K 20, T 9, S 8, Tv 5 ja Km 4. Käpytikka: A: K Tuhka-allas 1 NE (JY) ja K Kraaseli 1 NE (JY). Pikkutikka: K Hietalieta 1 (PR) ja K Kiikeli 1 (PR), K Vähämaa 1 (JK), 1.9. T Kiviranta 1 SE (OPK), 7.9. K Kuivanuoro ä (PR), T Kiviranta 1 (OPK), T Raumo 1 (ToL, TuL), S Ykskuusi 1 ä (JJ, PR), K Järppi ä (JkK), K Nälli 1 (JK), T Ruijalainen 1 ToL), K Järppi 1 (JK), T Liakka 1 (EeS) ja T Raumonjärvi 1 (ToL, TuL), K Pertajärvi 1 (JK, PR). Pohjantikka: 2.9. T Oxö 1 (PAh), 6.9., 7.9. ja K Järppi 1 (JK, PR), K Ristikangas 1 (TKa), Km Kallinkangas 1 (MNi, Marko Niskanen), K Ristikangas 1 (TKa), Km Kaakamonjoensuu 1 n (JK, PR), T Liakka 1 ja T Koijusaari 1 (KiL, ToL), K Perta-aapa 1 k (JK, PR), T Kyläjoki 1kn (JTY). Kiuru: V: K Ajos 1 WNW (JY), K Tuhka-allas 1 (JK, EeS), K Holstinharjun kp 1 (EeS). Törmäpääsky: V: K Järppi 1 m (PR), K Järppi 1 (JY). Haarapääsky: H: S Maksniemi 210 (JY), Tv Kaisajoen suu 60 (JSi). V: Tv Paakkola (Martti Lehtilahti) ja (JJ), T Kirkonmäki 2 S (JY) ja Tv Tervakuksa 1 junaan törmännyt (JSi). Räystäspääsky: V: K Järppi 5 (JY), K Tuhka-allas 2 (JK). Metsäkirvinen: H: 2.9. K Tuhkaallas yht. 35 m+p (JY). V: T Raumo 5 N (KiL), S Ykskuusi 1 (PR). Niittykirvinen: A: K Tuhkaallas 1 m (PR). H: K Tuhka-allas 70 (JY). V: K Tuhka-allas (JK), (JK, EeS) ja sekä (PKj, JK). Lapinkirvinen: A: K Tuhkaallas 1 (PR), H: S Tiironhieta 7 (PR). V: 6.9. S Tiironhieta 2 (PR), K Tuhka-allas 1 (JY). Keltavästäräkki: H: S Tiironhieta 100 (EeS). V: ja K Tuhka-allas 1 (JK, PR), 28. ja K Kiikelinlahti 1 (EeS). Västäräkki: H: 2.9. Tv Ossauksen vl. 80 (JSi). V: ja K Tuhka-allas 1 (JK, EeS), ja K Sauvosaari 1 (JJ, JK, Tuomo Ronkainen). Tilhi: A: 2.9. Tv Kössönperä 40 (JSi). H: K Ristikangas 400 (TKa), Tv kk 300 (JSi) ja Tv Länsiranta 300 (JSi), K Koivuharju 1200 (PR), K Pajarinranta 2000 (TKa), T Suensaari 1100 kahdessa parvessa (JY), K Mäntylä 2000 (PR), K Sauvosaari 2000 (JK), K Koivuharju 3000 (PR), K Tuhka-allas 300 (JK), K Syväkangas 300 (JK). Runsaasti talvihavaintoja. Koskikara: A: Km Putkensuu 1 (Tuomo Ronkainen) ja T Ala-Raumo Klipunsaari 1 (ToL, TuL). H: T Niemitalonkoski 4 (ToL). Määrät kunnittain: T 10, Km 5 ja K 5. Talvihavaintoja. Rautiainen: H: T Kaisajoki yht. 8 m (ToL, TuL). V: K Järppi 1 (JK) ja S Ykskuusi ä (PR), K Järppi ä (PR). Punarinta: V: K Nälli 1 (JK), K Rytikari 1 (JK, PR). Sinirinta: H: 3.9. K Tuhka-allas noin 15 (JY). V: K Ajos 1 (JK), K Tuhka-allas 1 k (JK, PR). Leppälintu: V: K Selkäsarvi 1 (PR), 2.9. ja K Nälli 1 (JK). Pensastasku: V: T Jakopankki 1 (PR), 2.9. Km Nuottijänkä 1 (JY). Mustapäätasku: K Tuhka-allas 1 np maura-rotua (JY). Kivitasku: H: T Röyttä yht. 13 (JY, Toivo Raukko). V: K Holstinharjun kp 1 (PR), K Tuhka-allas 1 juv (JJ, JK). Mustarastas: V: T Oxö 1 k (PAh), K Ajos 1 k (PR). Räkättirastas: A: K Syväkangas 32 (PKj). H: T Oravaisensaari 5200 m/1 h (PR, MaS), T Ala-Vojakkala 1500 m/20 min (JTY). Talvihavaintoja. Laulurastas: A: S Tiironhieta 1 (PR). V: K Kraaseli ä (JY), K Tuhka-allas 1 (JK). Punakylkirastas: A: K Koivuharju noin 10 (PR). H: Tv kk 40 (JSi) ja Tv rautatieasema 40 (JSi), K Kalkkinokka 90 m/1h (JY).V: ja K Nälli 2 (JK), T Raumo 1 kiert. (JTY). Kulorastas: H: Tv Suolijoentie 8 (JSi). V: K Kuivanuoro 1 (PR), S Ykskuusi ä (PR). Ruokokerttunen: H: 2.9. K Tuhka-allas noin 20 (JY). V: S Tiironhieta ä (PR), K Tuhkaallas 1 (JkK). Mustapääkerttu: Km Herva 1 (MNi), K Ruutti 1 k ja lokakuun lopulla 2 (KY), T Raumo 1 k (TuL), K Kiikeli 1 k (JK), T Pudas 1 (JrK), K Ritikka 2 k (JK), K Ruutti 1 (ErL), Tv kk 1 k (JSi), K Ruutti 1 (KY), T Raumo 1 np kiert. (TuL), K Syväkangas 1 (PKj), ja K Haukkari 1 k (JK) T Kaakamo 1 k (AnS). Talvihavaintoja. Lehtokerttu: V: (JK) ja (JY) K Nälli 1. Hernekerttu: V: T Jakopankki 1 (PR), K Nälli 1 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 Kurkien ja harvinaisuuksien syksy 2006 (JK). Tiltaltti: V: K Järppi 2+2+ä (PR), Km Kallinkangas Ä (MNi). Pajulintu: H: K Tuhka-allas yht. 90 (JY). V: K Tuhkaallas 1 (PR), K Selkäsarvi 1 (JY). Tiltaltti/pajulintu: V: T Oxö 1 (PAh), K Takalahti 1 (EeS). Hippiäinen: Paljon. Ks. talvilaskennat. Harmaasieppo: H: K Kraaseli-Siikalahti yht. 18 (JY). V: K Järppi 2 (PR), K Nälli 1 (JK). Kirjosieppo: V: ja K Nälli 1 juv (JK). Pyrstötiainen: Yhteensä 94 vaeltajaa: T Martimo 30 (Jussi Yli-Hukkala), K Murhaniemi 4 (KKj, JK), K Hepola 11 (JK, PR), K Ajos 11 (JK, PR), Km Elijärvi 4 m (KO, Tuula Oittinen) ja T Liakka 3 (EeS), K Pertajärvi 9 (JK,PR) ja Tv Hakkaraisentie 5 (VN), T Prännärinniemi 5 kiert. (KiL, TuL), K Ristikangas 2 (TKa), T Näränperä 10 (KiL). Ks. myös talvikatsaus. Hömötiainen: Paljon, esim Tv Elijärvi 23/4,5 km (JSi) (ks. myös talvilaskennat). H: Tv Elijärvi 20 (JSi), Louen- Mellakosken tie 20 (JSi). Töyhtötiainen: K Pertajärvi 1 (EeS), Km Ketolanperä 1 (TKa), lähtien K Rova 2 ruokintapaikalla (PKj ym.). Kuusitiainen: Ks. talvilaskennat. Sinitiainen: H: K Tuhkaallas 12 (JK), K Kuivanuoro 8 (EeS), Tv Elijärventie 14/4,5 km (JSi). Talitiainen: H: Tv kk 30 (JSi), K Holstinharjun kp 29 (JK, PR, EeS). Pähkinänakkeli: K Syväkangas 1 (KKj), K Ristikangas (TKa) ja (TKa, JN, EeS). Puukiipijä: Havaintoja tavallista enemmän. Ilmoituksia väliseltä ajalta seuraavat määrät: IX 9, X 9 ja XI 5. H: T Kaisajoki 4 (ToL, TuL). Isolepinkäinen: A: T Oxö 1 (PAh). V: 1.11.T Raumo 1 (KiL, ToL), T Raumonjärvi 1 kiert. (ToL, TuL), T Prännärinniemi 1 (KiL, TuL). Närhi: H: T Rakanmaa 6 hirvenjätteillä (KiL, ToL, TuL). Kuukkeli: Kolme havaintoa: T Kaisajoki 3 (ToL, TuL), Tv Elijärvi 2 (JSi), T Haapamaa 3 (ToL, TuL). Harakka: H: Tv kk 25 (JSi), K Holstinharjun kp 42 (JK, PR). Pähkinähakki: Kemissä ja Torniossa läpi kesän, mutta 6.8. K Peurasaari 6 SE (JY) lienee jo vaellushavainto. H: T Asemanpuisto 10 (OPK). Määrät kuukausittain: VIII 58, IX 26, X 27 ja XI 12 ja kunnittain: K 65, T 38, Tv 15, Km 5 ja S 0. Naakka: Runsastuu vuosi vuodelta. H: 9.9. T Raumo 55 NE (KiL), T Riukkajänkän kp 20 (HS). V: T Ala-Vojakkala 2 (EeS) ja K Syväkangas 1 (PKj), T Kiviranta 1 NW (KiL). Talvihavaintoja. Varis: H: K Ajos 200 (KTi), T Yli-Liakka 101 (PR), K Holstinharjun kp 220 (JY), Tv kk 150 SW/1,5 h (JSi), Tv kk 107 WSW (JSi). Korppi: H: Km Kallinkangas 17 kiert. (HHu), K Holstinharjun kp 34 (PR). Kottarainen: Enemmän kuin pitkiin aikoihin. A: T Alkunkarinlahti 25 (KiL, TuL). H: 7.8. T Yli-Liakka 176 (OPK), Tv Loue 109 (OPK), 1.9. T Liakka 280 (KiL), 8.9. Tv Paakkola 150 (Anne Tuominen, Sauli Jalasmäki), T Aapajoki 100 (HaL), T Karunki 600 (VA). V: K Tuhka-allas 1 (JK, EeS), T Oxö 1 (PAh). Varpunen: H: Tv kk 15 (JSi), K Mäntylä 44 (PR, TeR). Pikkuvarpunen: Runsastuu edelleen. Havaintopaikat ja niiden suurimmat määrät: K Nälli 7 (JK), K Vainio 10 (EeS), K Karjalahti 44 (TKa), lokakuun loppupuoli K Ruutti 8 (KY), T Kourilehto 1 (EeS) ja T Kaakamo Antinperäntie 6 (PeS), T Pirkkiö 9 päivittäin (HS), T Raumo 12 (KiL), K Syväkangas 3 (EeS), koko marraskuun Tv Loue 6 (Sirkka-Liisa Hurtig), T Karunki 2 (VA), K Väinölä 6 (EeS), K Mäntylä 8 (PR,TeR), Tv kk yht. 14 (JSi). Peippo: A: S Ykskuusi 1 m (PR). H: K Tuhka-allas yht. 110 (JY) ja (JY). V: K Sauvosaari 1 k (PR), K Murhaniemi 3 (PR). Talvihavaintoja. Järripeippo: A: S Viantie ä (PR). H: K Tuhka-allas 500 (PR). V: T Raumo 1 k (ToL, KiL), T Karunki 2 (VA). Viherpeippo: H: S Tiironhieta 70 (EeS), K Nälli 72 (JK), K Tuhka-allas 150 (JK). Vihervarpunen: H: S Ykskuusi 350 (PR). V: K Sotisaari 2 (EeS). Hemppo. K Tuhka-allas (EeS), (EeS) ja (JkK). Vuorihemppo: K Tuhka-allas (JK,EeS) ja (JY). Urpiainen: Kuukausien suurimpia parvia: Tv Törmävaara (JSi), K Siikalahti m (JK), Tv Suolijoentie 110 (JSi), T Raumo 150 (KiL), T Oravaisensaari 125 (PR), T Hallaniitty 120 (PR), K Kivikko 120 (TKa), K Ajos 150 (EeS), T Raumo 100 (EeS), K Ajos 100 (PR). Vihervarpunen+urpiainen: Tv Konttikivalo 400 m (KO). Kirjosiipikäpylintu: K Kettufarminkangas 1 (TKa), T Rakanmaa ä (KiL). Pikkukäpylintu: Vähän. H: K Ristikangas 10 kiert. (TKa), Kottaraiset Valde Aho K Järppi 11 N (PR), K Holstinharju 7 SW (EeS), T Hakokangas 30 (KiL). Käpylintulaji: H: K Järppi 22+7 (JK). Taviokuurna: Melko vähän. A: T Rakanmaa 3 (ToL, TuL). H: K Vainio 13 (EeS), K Marttala 10 (JkK), K Syväkangas (JK), K Möylynlehto 15 (Tuula Oittinen), Tv kk 14 (JSi), K Syväkankaan reitti yht. 26 (PKj) ja Tv kk 22/6 km (JSi). Punatulkku: H: S Ykskuusi m (PR), S Ykskuusi 25 m (PR), Tv kk 15 (JSi), K Järppi 28 (PKj), K Nälli 20 (JK), Tv kk 11 (JSi). Nokkavarpunen: K Karihaara ja (Helena Suomela/PR). Lapinsirkku: A: 3.9. K Tuhka-allas 1 ä (JY). H: K Tuhka-allas 6 (PR). V: K Tuhka-allas 1 (JY), S Tiironhieta 1 (PR). Pulmunen: A: S Karsikko 1 (PR). H: S Karsikko 10 E (EeS), K Ajos 10 (EeS). V: K Tuhka-allas 3 (JY), T Röyttä 1 (JTY). Keltasirkku: H: Tv Ossaus yht. 47 (JSi), T Koijusaari 70 (ToL, KiL), T Raumonjärvi Hakaniitty 200 (ToL, TuL), T Pirkkiö 120 (PAh), T Pirkkiö 120 (PAh), K Holstinharjun kp 35 (EeS), Km Ruottala 40 (EeS) ja T Riukkajängän kp 25 (EeS), Tv kk 25 (JSi). Pohjansirkku: A: T Ruohokari 1 S (JTY). H: 2.9. Km Nuottijänkä 3+5 (JY). V: T Kaisajoki yht. 5 m (ToL, TuL), S Ykskuusi 1 m (PR). Pikkusirkku: K Tuhka-allas 1 kesy (JY). Pajusirkku: H: K Tuhka-allas yht. 250 (PR), S Tiironhieta yht. 80 (PR). V: K Tuhka-allas 2 (JK) ja K Kraaseli 1 (JK). 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17

10 Lintutalvi Lintutalvi Lintutalvi Tuomo Karplund Keikkuen tuli talvi Talvi alkoi oikutellen. Marraskuun loppupuolelta lähtien koettiin todellinen lämpöaalto: joulukuu oli kaikkien aikojen mitatuista lämpimin. Kuun keskilämpötila -2 C oli peräti kahdeksan astetta pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi. Jatkuvat vesisateet saivat purot ja ojat tulvimaan. Vasta joulun alla saatiin uudelleen yhtenäinen lumipeite, joka sekin suli olemattomiin kuun lopussa. Joulu oli juuri ja juuri valkea eikä routaa esiintynyt nimeksikään. Myös tammikuun alkupuoli oli todella leutoa. Lumi- ja vesisateet vuorottelivat ja lämpötilat kieppuivat nollan molemmin puolin aina kuun 11. päivään saakka, jolloin alkoi pakastua. Normaalin kipakasta loppukuusta huolimatta kuukausi oli pari astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kuun puolivälissä lunta oli 10 cm, vesistöt ohuelti jäässä ja virtapaikoissa vielä pitkiä sulia. Kylmenevässä pakkassäässä hätyyteltiin kuun vaihteessa jo 30 asteen rajaa. Lunta kertyi alkuvuodesta melko tasaista tahtia, maassa oli helmikuun alussa vajaat puoli metriä löyhää pakkaslunta. Helmikuu alkoi lumisateiden ja lyhyiden pakkasjaksojen vuorotellessa. Loppua kohden sää kylmeni niin, että helmikuu oli noin viisi astetta keskimääräistä kylmempi. Kuun aikana lumipeite ei enää juuri paksuuntunut ja kun maaliskuun lämpötilat olivat taasen kolme astetta keskiarvon yläpuolella, saatiin lopputalvella kokea pitkästä aikaa kunnon hankikelejä. Kuten tavallista, alkoivat linnut reagoida pitenevään päivään jo tammikuun puolivälin tienoilla. Kirpakasta pakkassäästä välittämättä päästelivät tiaiset lyhyitä kevätsäkeitä jo tammikuun toisella viikolla, viherpeipot viikkoa, kahta Palokärkiä oli talvella runsaasti Matti Suopajärvi myöhemmin. Alueellamme runsaina esiintyneet helmipöllöt eivät talvea viettäneet lainkaan, sillä soidinpuputtelua kuultiin monin paikoin jo tammikuun ensimmäisellä viikolla. Metsälintujen talvi Lokakuun pakkaset aiheuttivat sen, ettei vesilintuja edellistalvista poiketen juurikaan tavattu enää vuoden lopussa, poikkeuksina muutamat tehdasaltaiden sinisorsat sekä virtapaikkojen ja meren isokoskelot. Viivyttelevämpiä niiden sijaan olivat lokit, joita parin viime talven tapaan näkyi sulien reunoilla vielä joulukuun puolivälin jälkeenkin. Alkutalveen viivytelleiden muuttolintujen viimeiset on mainittu syyskatsauksessa. Kana- ja varpushaukkaa nähtiin edellisvuosia enemmän (ks. Lajistollinen katsaus myös talvilintulaskentatulokset, taulukko 1), kotkia tavanomaisen harvoin. Metsäkanalinnuista riekon kato jatkuu. Sen sijaan pyyn, teeren ja metsonkin kannat näyttäytyivät lintuharrastajille ilahduttavan vahvoina. Edellistalvisiin havaintoihin verrattuna saatiin metsosta havaintoja huomattavan kattavasti koko toimialueeltamme. Myyräspesialisteista hiiri-, varpusja lapinpöllö esiintyivät edellisvuotta vähälukuisempina. Helmipöllön kohdalla huomattavaa oli aikaiset soidinhavainnot jo tammikuun alkupuolella (ks. petokatsaus). Tikoista palokärki ja pohjantikka esiintyivät tavanomaista runsaampina. Sen sijaan harmaapäätikan invaasio alueellemme näyttää olevan ohi. Vähenevä trendi on jatkunut jo neljän talven ajan. Marjalinnuista yleisenä, mutta pienissä parvissa liikkuneen taviokuurnan ohella maininnan ansaitsee mustapääkerttu, joita viivytteli Kemin alueella useammalla ruokintapaikalla enimmillään kolmen koiraan ja yhden naaraan voimin joulukuun alkuviikolle, yksittäisinä tammikuun puoliväliin. Vielä runsaslukuisempi viivyttelijä oli hippiäinen, joita kuultiin metsissämme läpi talven, esim vielä peräti kahdeksan parvessa. Talitiaisia esiintyi ruokinnoilla tavallista enemmän. Hömö- ja kuusitiaistenkin yksilömäärät olivat edellistalvia suurempia, kuten myös niiden liepeillä viihtyvien puukiipijöiden. Myös töyhtötiainen näyttää asettuneen joillekin ruokinnoille pysyvästi. Sen sijaan sinitiaisesta saatiin koko talven ajalta säihin ja talvilintulaskentatuloksiin nähden yllättävän vaatimattomia havaintoja. Kaupunkilinnuista varpunen alkaa jäädä esiintymistiheydeltään jo pikkuvarpusen pimentoon (ks. talvilintulaskentatulokset, taulukko 1). Kuluneena talvena löytyi toimialueeltamme enää yksi yli 50 yksilön varpusparvi. Muista talven varpuslinnuista mainittakoon pohjoiset pulmunen ja vuorihemppo, joista saatiin havainnot. Sen sijaan peiposta ja järripeiposta näyttää tulleen jokatalvisia vieraitamme kuten myös tundraurpiaisista. Käpylinnuilla vaellus oli laimeaa, mausteena tavattiin tosin tavallisesti piilossa olevia isokäpylintujakin. Sinisorsa: Koko talven K Pajusaari 9k3np (JK, PKj, PR, JrK ym.) K Pajusaari 13p (JK). Merikotka: S Väärä-Martimon Latva-aapa 1 (VK), S Onkalonperä 1 (Veijo Simula). Kanahaukka: Tavallista enemmän havaintoja eri puolilta toimialuetta. Määrät kunnittain: T 8, K 8, Km 3, Tv 2 ja S 1 ja kuukausittain: XII 10, I 6, II 5 ja III 1. Varpushaukka: Tavallista enemmän havaintoja ilmeisesti leudon alkutalven takia. Määrät kunnittain: K 23, T 9, Tv 3 ja Km 1 sekä kuukausittain XII 7, I 17, II 12 ja III 0. Maakotka: S Jäkäläaapa 1p (KO), T Riukkajänkkä 1 juv p (JrK), 4.1. T Sassi-Herakari 1p (PAh), T Riukkajänkkä 1 säännöllisesti vieraileva (EeS, ToL ym.), T Kaakamo 1 juv. NNW (Aili Linna), T Juneksenrova 1 k (TuL, KiL). Pyy: Runsaasti. Suurimpia määriä: T Pohjukanmäki 4 (JTY), Km Sompujärvi 4p (KO), K Perta-aapa y 7 1 km:n matkalla (TKa), 7.1. T Sorvanen 5 (TK), Km Kivalot 4p (KO). Lisäksi noin 15 havaintoa pienemmistä määristä. Riekko: T Pirkkiö 3p (PAh), Tv Arppee 2 (EeS), Km Kivalot 1 (EeS), Tv Lapinojan aukiot 1p (JSi), S Koivujärvi 2 (JK,KKj,PKj), K Kirvesaapa 2 (JK), Tv Kolmostenperä 1p (JSi), T Sorvasvaara 2 (TKK), K Holtinharju 1p (JK). Teeri: Edelleen runsaasti. Suurimpia määriä: T Raumonjärvi (EeS), (TuL, ToL) ja nousi kiepeistä (ToL, TuL), S Jokela 21 (KO), 1.1. T Yliraumo 20p (ToL,TuL), Tv Ossauskoski 40p (KO), K Pertajärvi n.40 (JK), 3.2. Tv Peura 30 (EeS), 7.3. Km Helkkunen 70p (JrK). Havaintoja alle 20 linnun parvista huomattavan paljon varsinkin joulu-tammikuussa. Metso: Tv Kirkonkylä 1 k (JSi), T Juneksenrova 1 (TuL,ToL), K Salmijärvi 1p (KKj), Km Ketunpesämaa 1n+1n (JK), Tv Reutuaapa 1n (Harri Pullola), K Pertajärvi 1 (JK), T Kalkkimaa 1k p (KiL, ToL), Km Vähäjärvenoja 1 ja Km Rovavaara 2n(JiK). Fasaani: 1. ja K Vainio 1p (Jenni Palin, Virpi Pallas), K Vainio 1k (Teuvo Rautapuro), 5.1. alkaen koko lopputalven K Ruutti 1k (Kaisu Näykki), Km Hirmula 1 (EeS), alkaen koko lopputalven Km Lautiosaari 2p (LA). Kesykyyhky: Suurimpia määriä: K Sauvosaari 30p (JK), K Rytikari 40 (JK,PR), 1.1. K Pa- 18 Sirri vsk. Sirri vsk. 19

11 Lintutalvi Lintutalvi jusaari 18 (EeS), K Mäntylä 41 (PR), 5.2. K Mäntylä 40p (EeS). Turkinkyyhky: Joulukuun alusta T Loue 1p ( Sirkka-Liisa Hurtig ), T Suensaari 1 kiert. (JTY). Huuhkaja: K Pertajärvi 1 (JK,PR), Tammikuun toisella viikolla Km Kalli 1p (Kari Saalismaa), 7.1. T Heinijänkkä ä (ToL, TuL). Hiiripöllö: Suhteellisen runsaslukuisena toista talvea peräkkäin: T Raumonjärvi 1 (EeS), Km Honkamaa 1p (HHu), ja 6.1. K Väinölä 1 (JrK), T Kaisajoki 1 (TKK), K Länkimaa 1 (JK,KKj), K Honkamaa 1p (KKj, JK), Km Juokua 1p (HHu), Km Juokua 1p (TKa), 1.1. K Vähähaara 1p (EeS), 1.1. K Ritikka 1p (KO, KKj,PKj), K Kontula 1 (RV). Varpuspöllö: Ilmeisen vähälukuinen havaintojen ja myyrävarastojen perusteella: K Pertajärvi 1p (JK,PR), K Pertajärvi 1p, tod sama kuin ed. (TKa), T Kalkkimaa 1 (KiL), 3.2. K Kettufarminkangas 1ä (EeS), 5.3. K Perta-aapa Ä (JK,PR). (TuL,ToL), 2.2. Km Perta-aapa 1ä (Pirjo-Riitta Pietikäinen), 3.2. K Kettufarminkangas 1ä (EeS). Harmaapäätikka: Joulukuun kolmannelta viikolta päivittäin Tv Suolijoki 1p (Sirpa Salmela) K Vähämaa 1p (JK, PKj, EeS), T Ristimaa 2p ruokinnalla (JK,PKj), T Sattajärvi 1p (Eeva-Kaisa Sankala), T Pirkkiö 1p (PAh), Km Illinoja 1 (JK), Km Laurila 1n p törmäsi ikkunaan (PR, Martti Luukas), 1.3. T Ala-Raumo 1ä (ToL,TuL), 2.3. T Kantojärvi 1, ollut toista viikkoa (Juha Tervahauta), 5.3. K Pertajärvi Ä (PR,JK). Palokärki: Melko paljon. Määrät kunnittain: T 9, K 7, Km 4 ja S 1 sekä kuukausittain: XII 7, I 5, II 4 ja III 5. Käpytikka: Kohtalaisen paljon. Suurimpia määriä: K Pertajärvi y 5 (JK,PKj), 1.2. K Kittilänjärvi y 6 (JK), 2.2. K Länkimaa y 6 3km matkalla (JK), Km Kallinkangas 4p (JY), K Sotisaari y 4 (EeS). Pikkutikka: Tv Lapinoja 2p (JSi), S Simoniemi 1k ruokinnalla (JY), K Pertajärvi 1p (JK,KKj, PKj), 1.1. T Raumo Isojänkkä 1n p (ToL, TuL), 3.1. Km Kivalot 1p (JrK), K Vähämaa 1n p (EeS), T Liakka 1p (ToL,KiL), K Pertajärvi 1k p (JK), S Ykskuusi 1 k (Laura Vähänen), 18. ja K Nälli 1p (Juho Kärkkäinen), k Pertajärvi (JK). (PAh), K Länkimaa, K Pertajärvi 1n (JK), ja 2.2. K Pertajärvi 1n1k (JK), Km Rovavaara 2p (JiK), T Korpikylä 1k p (Terhi Mäntylä), Km Kaltiolampi 3p reviiritaistelussa (JiK). Tilhi: Suhteellisen runsaslukuisena vielä keskitalvellakin, suurimpia havaittuja parvia: K Tervaharju 200 (PR), K Sauvosaari 200 (PR), K Syväkangas n.90p (JK), 1.1. K Makeanvedenallas 30 (KO), K Möylynlehto 20 (JK), K Kivikko 9p (TKa), Tv Kirkonkylä 8 (JSi), K Koivuharju 12 (TeR), T Kirkonkylä 14p (JSi), K Kontula 9 (RV), K Tervaharju 10 (KO), K Kalkkinokka 9p (JY), K Koivuharju 15p (TKa), 8.3. T Suensaari 9 (PR). Mustapääkerttu. Useita viivyttelijöitä: Joulukuun alusta ainakin saakka K Ajos 1k, joulukuun 5. päivään asti 3k1n (Aimo Vasara ym.), K Tervaharju 1k (KO), K Haukkari 1k (JK), K Ristikangas 1k (EeS), K Tervaharju 1p (HeJ, PKj), K Ruutti 1pari, joista koiras asti (KY), K Syväkangas 1p (Helena Palmgren), K Haukkari 1k (JK). Punarinta: K Torvinen 1p ruokinnalla (Kari Pulkkinen). Mustarastas: T Pirkkiö 1 (PAh), K Holstinharju 1p (EeS, KKj,PR), lintu paikalla vielä (JK), Km Kalli 1p (Taisto Kreivi), Km Petäjätie 1p (Risto Hituri). Räkättirastas: Joulukuulta suurimmat parvet ja tammi-maaliskuulta kaikki havainnot: K Ristikangas 56m S (PKj), K Kivikko 53 (PKj), Tv kirkonkylä y 13 (JSi), 2.1., ja K Syväkangas 1 (JK), 3.1. K Ristikangas 4p (EeS), 7.1. K Tervaharju 1 (JK), K Ritikka 1p (JK), K Vainio 1 (EeS), K Syväkangas 2p (JK), Km Kallinkangas 1p (Kauko Nikupeteri), K Takajärvi 1 (Timo Kalttonen), 1.2. K Nälli 1p (JK), 5.2. K Vainio 1 (EeS), T Torppi 1 (HHu), T Jurvanojan pellot 1 SW (JSi), K Kalkkinokka 1p (JY), Tv asema 1 (Sisko Heikkilä), K Holstinharju 1 (PR), K Koivuharju 1 (TuJ). Punakylkirastas: Muutama myöhäinen: K Haukkari 1p (JrK), K Sauvosaari 1p (KO). (PKj, KKj, JK), K Pertajärvi 15 +ä (JK), K Putkensuu 8p (PR,JK), K Tuhka-allas 5 (JK), 4.1. K Tuhka-allas 4 kiert. (TKa), K Rova 2 (EeS). Hömötiainen: Suurimpia määriä: K Lallinperäntien ruokintapaikka 8 (TKa), T Pirkkiö 8p (PAh), Km Illinoja 11 (KKj, JK), K Rova 9 (PKj), 1.1. T Raumo Isojänkkä 10 (ToL,TuL), T Kalkkimaa 13 (JK,PKj), K Rova 9p (PKj), T Matkakoski 8p (Kerttu Kantojärvi). Töyhtötiainen: Hiljalleen runsastumassa: K Rova ruokinnalla 2p (PKj, JK ym.), K Lallinperäntien ruokintapaikka 4p (JKi), K Perta-aapa 1 p (JN), K Perta-aapa 1 ä (TKa). Kuusitiainen: Suurimpia määriä: K Lallinperäntien ruokintapaikka 4p (TKa), 3.12., ja K Rova 4 (EeS, PKj), Km Lentokentän as.alue 3p (TKa), T Pirkkiö 3p (PAh), 1.2. K Nälli 3p (JK). Muita havaintoja noin 30. Sinitiainen: Suurimpia määriä: K Nälli 6 ruokinnalla (JK), Tv Kirkonkylä 12 (JSi), 6.1. K Tuhka-allas 25p (RaK), T Raumo 7p (ToL,TuL), T Oxö 7p (EA), T Pirkkiö 12p (PAh), K Ajos 14 (PR). Talitiainen: Havainnot yli 20 linnun parvista: Tv Kirkonkylä 20p (JSi), K Hepola 60 ja K Paavonkari 27 (PKj, JK,PR), K Perta-aapa 60p (JK,PR), Tv Reutuaapa 30p (Harri Pullola), K Peurasaari 23p (Matti Ylimaunu), Tv Kirkonkylä 25p (JSi), T Pirkkiö 34 (PAh), K Nälli 28p (JK), K Pajusaari 94p (JK). Puukiipijä: Tavallista enemmän. H: 3.1. Km Kivalot 4p (JrK). Määrät kunnittain: K 13, Km 7 ja T 6 ja kuukausittain: XII 9, I 8, II 5 ja III 4. Isolepinkäinen: Km Ruot- Lapinpöllö: S Kirakkalehto Hippiäinen: Tavattiin koko talven. 1 (KO), S Alaniemi 2 (JK). Suurimpia kerääntymiä: Koskikara: Koko joulukuun Km K Rova y 11 (TKa), K Kettufarminkangas Helmipöllö: Km Kukkonen Putkensuu 1p (EeS, KO ym.), 9p+6kiert.+4kiert. 1 p (JN), 4.1. helmikuun T Ala-Raumo 1 (KiL), (TKa), K Perta-aapa 6+6 loppuun K Nälli 1p äänessä lähes K Makeanvedenkanava 1 (JK,PR), (PR), T Alkunkarinlahti y päivittäin (JK), 5.1. K Perta-aapa ä Km Akkunuskanava 1p 30 lahden reunamilla (KiL, ToL), (TKa), Km Hyypiö ä (Markus (JK,PKj,TKa), K Rivinsal Km Ketolanperä-Ristikanko Kinnunen), K Junmi 1p (JrK), K Vähähaara gas -välillä y 6 (TKa, JK, PKj), 1Ä (KO,JY), K Rova 1Ä Pohjantikka: T Riukkajänkkä 1p (EeS), 2.1. K Karjalahti 1p (JK), K Länkimaa 5 (JK), 28.1., mahd. sama lintu (TKa), p (EeS), K Vainio 8.2. K Vähä-Ruona 1 (PR), T K Pertajärvi 5p (JK), T Pirk- alkaen helmikuun lopulle T Oxö 1p (TKa), T Juneksenrova Raumonjärvi 1p (ToL,TuL), kiö 8p (PAh), K Rova 3+2 1Ä (PAh), T Kalkkimaa 2 ä 1p (KiL, ToL), K Perta-aapa K Länkimaa 1p (JK), K Pertajärvi (JK)., T Juneksenrova ä ja T Rakanmaa 1+1n (JK, KKj), K Tuhkaallas 1p (EeS). ä (ToL, TuL), T Ala-Raumo ä 1p (JK), T Pirkkiö 1p Pyrstötiainen: K Rova 1 Hippiäiset Olli-Pekka Karlin 20 Sirri vsk. Sirri vsk. 21

12 Lintutalvi Lintutalvi tala 1 p (JN), K Tuhka-allas 1p (KKj, PKj, JK), 4.2. T Pirkkiö 1p (PAh), 6.2. S Lantonperä 1 (VK). Närhi: Suurimpia määriä: K Ristikangas 11 (EeS), K Pertaaapa 4p (JK,KKj), Tv Pahtaoja 4 (EeS), Tv Reutuaapa 9p (Harri Pullola), T Laivaniemi 5p (Armi Uljua). Kuukkeli: Ainoa havainto: tammikuu T Ristimaa 2 ruokinnalla (MaS,JK ym..). Pähkinähakki: Edellisvuosia vähemmän: T Yli-Raumo 1 (EeS), K Koivuharju 1W (PR), T Pirkkiö 1 ad (MaS), T Raumo 1 (ToL), K Pertajärvi 2p (JK), 6.1. K Pertajärvi 1 (PKj), K Ristikangas 1 (TKa), T Oxö 1p (EA), T Torppi 1 SW (PR), 3.2. K Tuhkamaa 1p (JK), T Raumo Isojänkkä 1 (ToL), T Pirkkiö 3p (PAh), T Raumo 1p (TuL, KiL), 5.3. K Perta-aapa ä ja 2 (JK,PR). Harakka: Yli 20:n parvet: K Holstinharjun kp. 43 (PR), 2.1. K Ritikka 22p (JK), T Riukkajänkän kp. 65 (PR), T Jurvanojan pellot 21p (JSi). Varis: Suurimpia parvia: T Liakka 104 (TuL), Tv kirkonkylä p (JSi), 4.2. T Riukkajänkän kp. 160p (EeS), K Holstinharjun kp 60p (JY). Korppi: Suurimpia määriä: T Riukkajänkän kp. 85 (PR), 2.2. T Kuusiluoto 50p (PA), K Holstinharjun kp. 45p (JY) T Kaakamo 40 (AnS), 2.2. T Liakka 4p varisparvessa (KiL). Varpunen: Kanta taantuu, paikkojen suurimpia parvia: Tv kirkonkylä 17 (JSi), K Mäntylä 42 (PR, TeR), K Koivuharju 30p (TKa), 1.1. K Ritikka 34 (PKj), 5.1. K Vainio 25p (TKa), K Syväkangas 24p (JK), K Ristikangas 85p (TKa). Pikkuvarpunen: Kanta vahvistuu. Havaintopaikkojen suurimmat määrät: K Ristikangas 3p (TKa), ja K Ajos 1 (PR), T Raumo 16p (TuL), K Kalkkinokka 6p ja K Sauvosaari ä (KO,PR), K Hepola 1+2 (PKj,PR,JK), K Vainio 3p (EeS), 2.1. ja K Ritikka 5p (JK), Tv Kirkonkylä 5p (JSi), K Väinölä 6p (EeS), T Kalliopudas 4 (Satu Lohiniva), ja K Mäntylä 10p (PR, TeR), K Karihaara 6p (JKo), T Kaakamo 6p (AnS), koko talven K Koivuharju (TuJ), maaliskuun loppupuolella K Ruutti 6 (KY). Peippo: K Ajos 3p (JkK), vielä (PKj,KO,PR), ja Km Jokisuu 1p (JK), K Kalkkinokka p (TKa) ja (JY), Km Lautiosaari 2 k p (PKj,JK,TKa), K Sotisaari p (EeS), k ja n (EeS), T Kokkokangas 1p (MKi), T Näätsaari 2 (Tarja Angeria), T Pirkkiö 1p (Tuula Aho). Järripeippo: K Ajos 2p (PR) ja p (JrK, JK ym.), K Torvinen 1p (Kari Pulkkinen), T Laivaniemi helmikuun alusta kahden viikon ajan 1p ruokinnalla (Elina Taskila). Viherpeippo: Suurimpia parvia: K Nälli 41p (JK), Tv kirkonkylä 23p (JSi), K Ajos 30p (Reijo Kursula), K Koivuharju 60p (EeS), K Sotisaari 25p (EeS), K Sauvosaari 30 (PR). Vihervarpunen: Kaksi havaintoa: K Pajusaari 6p (KKj), K Nauska 1p (TKa). Vuorihemppo: Kaatopaikkavieraita: T Riukkajänkkä 2p (PR), p (EeS,PR), edelleen p (JKi) ja p (KO) sekä vielä 4.1. oletettavasti samat 6p (TKa). Urpiainen: Suurimpia parvia: K Jokisuu 79 (JK, KKj, PR), T Pirkkiö 120 (PAh), K Syväkangas 120 (JK), K Karjalahti 70 (PKj), 5.1. K Tuhka-allas 210p (TKa), K Nälli 50 (JK), T Raumo 50p ruokinnalla (ToL, TuL), T Oxö 45p (MKi). Tundraurpiainen: Peräti 21 havaintoa ajalta 1-3 parvista. Määrät kunnittain: K 18, T 10, Tv 4 ja Km 1 ja kuukausittain: XII 5 ja I 28. Pikkukäpylintu: Laimeaa vaellusta koko talven. Suurimmat määrät: T Juneksenrova 5 kiert. (ToL, KiL), Km Kirvesaapa 6p+ S Sarvioja yht. 27 (JK), 3.1. Km Kivalot 30 kiert. (JkK), T Juneksenrova 11p (KiL). Maaliskuussa vain 2 4 linnun parvia. Isokäpylintu: 1.1. K Holstinharju 2 kiert. (JkK), 1.3. Km Sivakkavaara 1k1n ruokailivat nuoressa männikössä (TKa). Kirjosiipikäpylintu: 1.2. Km Kirvesoja 3k1n (JiK) Punatulkku: Suurimpia määriä: K Tuhka-allas 14p (JY), 1.1. K Pajusaari 12 (EeS) ja K Kittilänjärvi 22p (PKj), Tv Kangashuhdantie 14p (Mika Kilpala). Taviokuurna: Suurimpia parvia: K Kaupungintalon puisto 6 (KO), K Kivikko 12p (PKj), K Koivuharju 5p (TKa). Viimeiset havainnot: 2.2. K Nälli 2 kn (JK), T Laivaniemi 2p ruokinnalla (Armi ja Juha Uljua), 5.3. K Perta-aapa ä (JK, PR). Keltasirkku: Havaintopaikkojen suurimpia parvia: K Mäntylä 32 (PR, TeR), Tv kk 90 (EeS), T Pirkkiö 24p (PAh), T Riukkajänkän kp. n.60p (JK), T Kalliopudas 13p (Satu Lohiniva), T Kirkonmäki 15 (Markit Pirkonen), Talvilintulaskennat T Kaakamo 70p (AnS), Km Petäjätie 30 (Risto Hituri), Km Kallinkangas 16 (MNi), K Väinölä 30p (EeS), K Nälli 54p (JK), K Holstinharjun kp. 55p (JY). Talvilintulaskentoihin osallistuttiin edellistalvia aktiivisemmin. Uusia reittejä otettiin ohjelmaan ja kaikkiaan kierrettyjen reittien kokonaismäärä oli toimialueellamme 19. Pisimpään kierretyt reitit, PR:n Perta-aapa sekä JTY:n Alaraumo ovat kokeneet jo huomattavia biotooppimuutoksia kolmenkymmenen kierretyn vuoden aikana. Syyslaskenta suoritetaan marraskuun alussa, talvilaskenta joulun aikaan ja uusintalaskenta maaliskuun alussa. Taulukon 1 sarakeotsakkeissa on ilmoitettu myös yhteenlaskettu reittien pituus eri laskennoissa. Paitsi yksilömääriä, myös indeksilukuja seuraamalla saa hyvän käsityksen talven lintukannoista. Mikäli indeksiluku poikkeaa selvästi sadasta, oli lajia talvella niukasti tai paljon pitkäaikaiseen runsauteen verrattuna. Laskentatulosten mukaan tavanomaista runsaampana läpi talven esiintyivät alueellamme hippiäinen, sinitiainen, hömötiainen, teeri, närhi, korppi, viherpeippo sekä vaelluslinnuista tilhi ja taviokuurna. Näistä viherpeipon, sinitiaisen ja hippiäisen runsauteen vaikutti merkittävästi talven leutous, tilhen ja taviokuurnan taasen runsas pihlajanmarjasato. Syyslaskennassa havaittiin poikkeavan paljon Ruokintapaikka - laskennat kanahaukkoja, koskikaroja, metsoja, tilhiä, pyrstötiaisia sekä keltasirkkuja. Surullista luettavaa on sen sijaan varpusen alhaiset indeksiluvut läpi talven ja jo usean talven aikana. Niukan toimeentulon varassa kamppailevien lintujen auttamiseen ruokintapaikkaa ylläpitämällä osallistuu vuosi vuodelta kasvava joukko linnuista kiinnostuneita. Ruokintapaikkalaskenta onkin lintuharrastusta mukavimmillaan, yleensä kotipihassa tapahtuvaa seu- Naakka: T Riukkajänkällä 4.2. asti, enimmin p (ToL,KiL), Punatulkkunaaras Seppo Kemppainen 22 Sirri vsk. Sirri vsk. 23

13 Lintutalvi Lintutalvi Syyslaskenta 155 km Talvilaskenta 123 km Kevätlaskenta 132 km Indeksi Tiheys Yks. Indeksi Tiheys Yks. Indeksi Tiheys Yks. Merimetso 0,32 5 Laulujoutsen 25 0,19 3 Sinisorsa 17 0,26 4 Mustalintu 0,06 1 Telkkä 26 0,06 1 Kanahaukka 440 0, , ,08 1 Varpushaukka 87 0, , ,08 1 Pyy 130 0, , ,23 3 Riekko 142 0, , ,30 4 Teeri 477 6, , ,73 23 Metso 383 0,32 5 Harmaalokki 9 0,32 5 Kesykyyhky 67 3, , ,11 28 Sepelkyyhky 0,06 1 Hiiripöllö 0,13 2 0,16 2 Varpuspöllö 0,08 1 Harmaapäätikka 0,08 1 Palokärki 285 0, , ,15 2 Käpytikka 285 1, , ,78 37 Pikkutikka 0,06 1 0,40 5 Pohjantikka 0,26 4 Tilhi , , ,29 57 Koskikara 870 0,45 7 0,24 3 Mustarastas 0,06 1 Räkättirastas 68 1, ,13 14 Mustapääkerttu 0,06 1 Hippiäinen , , ,98 13 Pyrstötiainen ,99 31 Hömötiainen , , , Töyhtötiainen 0, ,16 2 Kuusitiainen 153 0, , ,83 11 Sinitiainen , , , Talitiainen , , , Puukiipijä 185 0, , ,45 6 Närhi 157 2, , ,03 27 Harakka 91 16, , , Pähkinähakki 0,45 7 0,24 3 1,13 15 Naakka 0,15 2 Varis , , , Korppi 329 2, , ,50 20 Varpunen 63 10, , , Pikkuvarpunen 3, , ,91 52 Peippo 39 0,06 1 0,16 2 0,08 1 Järrieippo 0,08 1 Viherpeippo , , , Urpiainen , , ,31 44 Pikkukäpylintu 105 1, , ,53 7 Käpylintu 105 2, , ,50 20 Taviokuurna 561 5, , ,15 2 Punatulkku , , ,04 67 rantaa, jossa ruokintapaikkaa havainnoidaan puolen kuukauden jaksoissa lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Seurantatutkimus on jatkunut 19 talven ajan käsittäen nykyään yli 200 ruokintapaikkaa eri puolilla Suomea. Runsaita yksilömääriä ja mielenkiintoisia erikoisuuksia sisältäviä havainnointilomakkeita lähettivät Eläinmuseolle tänä vuonna toimialueeltamme seuraavat, alati tarkkaavaiset harrastajat: Anja Suopajärvi, Tellervo Rauhala, Kaarina Yli-Hukkala, Jouko Kärkkäinen, Matti Pietilä, Allan Kallioniemi, Elina Qvist, Elina Taskila, Veli- Matti Korpimäki, Esa Turunen, Erkki Lehikoinen, Perttu Kujala, Pentti Mustapirtti ja Arja Karplund. Kiitokset kaikille osallistujille ja mukavia potteja tuleville talvillekin. Katsauksien tekijät esittävät toivomuksen, että lomakkeista Talvilintukilpailu ja talvihavainnoinnista yleensä lähetettäisiin aina kopiot myös näiden katsauksien kokoajille. Näin parhaat ruokintapaikkojen havainnot ja suurimmat parvet päätyisivät aina varmuudella myös katsauksiin. Joulu-tammikuun perinteiseen talvilintukilpailuun osallistuttiin aktiivisesti, vaihtelevalla intensiteetillä. Taso oli jälleen edellisvuotta kovempi ja kärkikin laajempi. Kaikkiaan tavattiin 65 lajia, joten voittajan voidaan todeta ahkeroineen talven pimeimmät kuukaudet kiitettävällä bongausteholla. 1. Jouko Kärkkäinen Eero Salo-oja Kalervo Kujala Tuomo Karplund Perttu Kujala Pentti Rauhala Jukka Kivilompolo Pekka Aho Kari Oittinen Jouni Kärkkäinen Terttu Keränen-Kvist 19 Taulukko 2. Talvilintukilpailun tulokset. Närhi Jouko Kärkkäinen Kilpailussa menestyminen edellyttää aktiivista lintupaikkojen kiertelyä koko jakson ajan. Joulukuun alku kannattaa viettää rannikon sulapaikkoja kartoittaen, kovimmat pakkaspäivät ruokintapai- Taulukko 1. Talvilintulaskennat talvella Kemin lintuharrastajat Xenuksen alueel- 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25 koilla ja tammikuun lopun leudot päivät ja illat metsälintuja ja pöllöjä etsien. Kaiken kaikkiaan lintuharrastuksen talvinen ulottuvuus näyttää olevan voimistumassa. Havainnointi on vilkastunut ja havainnot löytävät tiensä myös katsaukseen entistä paremmin mm. Tiira havaintokannan käytön myötä. Myös seurantoihin ja laskentoihin osallistutaan aktiivisesti, josta kiitosta on saatu Eläinmuseon linnustonseurannan asiantuntijoilta. Ilmeisesti myös talven haasteellisuus viehättää nykyajan havainnoinnissa. Lyhyt valoaika vaihtelevine säineen vaatii havainnoijalta kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Tal-

14 Kevät 2007 Kevät 2007 Valkoviklo Seppo Kemppainen Kevät 2007 Jouni Ylipekkala ven ankarimpina päivinä on jokainen havainto arvokas, eikä kahta samanlaista lintupäivää tule ainakaan nykyään vallitsevan ilmastotyypin aikoina. Tiira innoitti havaintojen ilmoittamiseen Lämmin maaliskuu vauhditti muuton alkua Kevätmuuton aloittivat myös vuonna 2007 isokoskelot, jotka ilmestyivät Kemin Kurimonhaaraan maaliskuun 7. päivänä. Tuskinpa tulivat kyseiset koskelot aina lajin talvehtimisalueilta Itämereltä asti, mutta jostain ne muuttivat Kemin seudulle. Perämeren pohjukassa talvehti onnistuneesti toki useita muuttolintuja, varpushaukkoja ja räkättirastaita nähtiin talven aikana, ja edellisen syksyn runsaasta hippiäiskannasta muutamat selvisivät yli koko talven. Runsas myyräkanta innoitti pöllöt soitimelle jo talvella ja ensimmäiset pesinnät alkoivat myös hyvin varhain. Myyräpaljouden johdosta alueella nähtiin alkukevään aikana hiiripöllöjä, sarvipöllöjä ja lapinpöllöjä. Kevät alkoi varhain ja maaliskuusta muodostui Etelä-Suomessa lämpimin sataan vuoteen. Lämmin sää houkutteli muuttolinnut Suomeen ennätysaikaisin ja myös Kemi-Tornion seudulla tehtiin lukuisia saapumisennätyksiä. Monet alkukevään pikkulintulajit saapuivat varhain, mutta aikataulu tasaantui kun kevät ehti kesää kohti. Toukokuussa oli aikataulu tavanomainen ja esimerkiksi käki havaittiin 18. päivänä toukokuuta, joka on keskimääräinen tuloaika kukkujalle. Ennätysaikaisin tai ennätystä hipoen saapui peräti 15 lintulajia. Kevään erikoisuuksiin kuuluu mm. tunturihaukka vielä huhtikuussa Tornion korkeudella, lyhtnokka- ja tundrahanhet, mustapyrstökuiri, ja kaulushaikara ja kattohaikara. Muitakin pikkuharvinaisuuksia nähtiin ja Tornion Liakan seudulla kevättulvan nouseminen pelloille asti toi myös sirrit hieman epätavalliseen paikkaan kiikaroitaviksi. Koko maan yhteinen havaintojärjestelmä Tiira on käytössä useimmilla Xenuksen aktiiviharrastajilla, kuten tavoitteena on ollut. Havaintoja ilmoitettiin ennätyksellisen paljon, mistä suuri kiitos kaikille Tiiraa käyttäneille. Havaintojen määrä oli noin 3000 ilmoitusta, mutta kevätkatsauksen kokoaminen kävi helpommin kuin koskaan. Ilmoitusaktiivisuuden kohoaminen näkyy erityisesti muutamien lajien, kuten esimerkiksi tikkojen, havaintomäärissä. Havaintomäärät muutamien lajien kohdalla nousevat vuosi vuodelta, näitä ovat mm. merikotka, luotokirvinen vuorihemppo ja myös uuttukyyhky. Samaten on myös tundrahanhen ja lyhytnokkahanhen kohdalla. Syynä havaintomäärien kasvamiseen voi lajin yleistymisen lisäksi olla parempi lajituntemus ja parempi optiikka erityisesti hanhiparvia tutkailtaessa. Tiiran arkisto mahdollistaa kaikille havaintojen etsimisen, minkä vuoksi tässä katsauksessa ei näytetä kaikkia havaintoja, vaan Kevään lajit useimmiten ainoastaan muuton alku ja kokonaismäärät, lukuun ottamatta muutamia erittäin mielenkiintoisia lajeja. Laulujoutsen: A: K Karihaara 2 m (PKj, PR), Km Hietakaula 1 N (JiK), T Pukulmi, 1 N (Harri Myllykoski, Jouko Jokinen), T Oxö 1 E (EA), K Kurimonhaara 2 (PR), H T Oraskeri 39 p (JTY), kesäparveilun alkua 2.6. T Oxö 450 p (TuL, ToL, KiL), Muuttavia yhteensä 340. Anser sp: K Veitsiluoto, Rivinsalmi 9 m N (EeS), K Tuhka-allas 5 m N (EeS). Metsähanhi: A: T Pirkkiö 7 (PAh), K Pajusaari 1 (JK), Km Kallinkangas 5 (JJ), T Pirkkiö, Oraskeri 3 p (TuL), T Raumonjärvi 2 p (JTY), K Pajusaari 3 m (PR), H: T Raumonjärvi 71p (OY), yhteensä 336. Lyhytnokkahanhi: A: Tv Loue 3 p (Antti Aholainen, Susanna Lappi), 2.5. T Raumonjärvi 2 p (TuL, TuL, KiL), T Raumonjärvi 1 p (KiL), yhteensä 6. Tundrahanhi: A: Ennätysaikainen T Pirkkiö 2 (ToL), T Pirkkiö 1 2kv (JTY), T Pirkkiö 1 ad (ToL, TuL, KiL), T Pirkkiö 1 (EeS), 3.5. T Pirkkiö 1 2kv (KiL), 4.5. T Raumonjärvi 3 (TuL, ToL, KiL), T Oxö 1 2kv (TuL, ToL), T Pirkkiö 2 (ToL). Tundrahanhi/kiljuhanhi: T Raumonjärvi kiertelevä (ToL, TuL). Merihanhi: A: Ennätysaikainen K Kuivanuoro, Kurimonhaara 1 p (PR), K Kurimonhaara 2 (TKa, PR), K Pajusaari 9 (PR,EeS), H: T Oraskeri 340 p (KiL) yhteensä 429. Kanadanhanhi: A: 1.4. K Rivinsalmi 4 p (EeS, PKj, JY, RA), 2.4. T Kaupunginlahti 3 (Arttu Eemil Kinnunen) 7.4. Km Isohaara 7 p (EeS, JK), yhteensä 26. Valkoposkihanhi: A: K Koivuharju 2 m E (PR), T Raumonjärvi 3 p (TuL, ToL). Ristisorsa: K Kuivanuoro, Kurimonhaara 1 k m (PR). Haapana: A: K Kuivanuoro, Kurimonhaara 2 kn p (PR), K Veitsiluoto, Rivinsalmi 1 k p (EeS, PR), K Pajusaari 6 kn p (JkK), H: 14.5.T Oxö, 64 p (JTY). Harmaasorsa: A: Tv Loue 2 p (Antti Aholainen, Susanna Lappi), 8.5. K Siikalahti 2 p (HeJ, EeS, JK), K Tuhka-allas 1 kn p (JY, EHo), S Ykskuusi, 1 kn p(ees), K Tuhka-allas 1 kn p (MNi, JrK, JkK) yhteensä 8. Tavi: A: K Pajusaari 11 p (PR), K Rytikari - Veitsiluoto 1 kn p (JY, PR), K Kraaseli 4 p (EeS, KO, PR, KKj), H: K Tuhka-allas 51 p (PR). Sinisorsa: A: K Pajusaari 3 kk 1 n (PKj), Km Vanha Akkunus 2 p (MNi, Jeremias Kinnunen, Marko Niskanen), K Kuivanuoro 1 n (TKa), H: Tv Loue 73 p (Antti Aholainen, Susanna Lappi). Jouhisorsa: A: K Pajusaari 5 p (PKj), K Kurimonhaara 2 kk p (PR), K Kraaseli 2 kk p (EeS), H: Tornio Pirkkiö, 10 p (JTY). Heinätavi: A: 6.5. K Siikalahti 1 kn p (EeS), 6.5. K Tuhka-allas 2 kn p (PKj), 7.5. T Alkunkarinlahti 2 (JTY ym). Lapasorsa: A: K Vähähaara 1 kn p (PR), K Kuivanuoro 1 kn p (EeS, KO, PR, JK), T Pirkkiö 1 k p (TuL). Punasotka: A: 7.5. K Tuhka-allas 2 kk p (PKj), 7.5. K Siikalahti 2 kk p (PR, JK), Km Elijärvi, altaat 1 kp (PKj), T Raumonjärvi, 2 kn p (KiL). Tukkasotka: A: K Kuivanuoro, 1 kp (EeS, JkK, KO, PR, PKj) K Kuivanuoro, Kurimonhaara 1 n p (JkK), K Kuivanuoro 2 kk p (JkK), H: K Kraaseli 70 p K Rivinnokka 20 ja T Suensaari Tullinliete 80 p (EeS, JK). Lapasotka: A: 6.5. K Ajos 1 k p (PR, EeS), K Kraaseli 1 n (TKa), T Prännärinniemi 2 nn p (ToL, TuL). 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27

15 Kevät 2007 Kevät 2007 Mustalintu: A: K Pajusaaren sula 3 p (JkK), 6.5. K Ajos 1 k p (PR, EeS), 7.5. K Ajos 5 p (PR), S Ykskuusi yht. 74 m (PR), V: S Ykskuusi 1E (JY, PKj, JK, EeS). Pilkkasiipi: A: S Karsikko 2 N (EeS), 22.5.T Prännärinniemi 4 kiert (ToL, KiL), S Ykskuusi 5 m (PR), V: S Ykskuusi 1p (JY, PKj, JK, EeS). Telkkä: A: K Kurimonhaara 1 n p (Veli-Pekka Rannila, EeS), K Kurimonhaara 1 k p (EeS, PR), K Kuivanuoro 2 kk 1 n (PR). H: K Pajusaari 133 (PKj). Uivelo: A: K Pajusaari, Pajusaaren sula 1 k p (PR, PKj, KO), K Veitsiluoto, Rivinsalmi 1 k p (PR), 15.4.K Kraaseli 2 kk p (EeS), H: K Kraaseli 12 (PR). Tukkakoskelo: A: K Kuivanuoro, Kurimonhaara 1 k p, (JkK), K Veitsiluoto, Rivinsalmi 1 kn p (EeS, PR, JK), 3.5. K Rivinnokka 1kn p (EeS), H: 7.5. K Ajos 15 m (PR). Isokoskelo: A: 7.3. K Kuivanuoro, Kurimonhaara 1 k 2 nn (PR, ym), K Rivinsalmi 1 k (PR), K Kurimonhaara 6p (PR), H: K Rastinsaari 560 p (PR). Fasaani: 4.3. K Vainio 1 k p (EeS), K Karihaara 1 k (Helena Suomela), Km Liedakkala 1 p (Marko Niskanen, Mikko Ylimartimo), K Kivikko 1 k p (Vieno Åman), 2.5. K Asemanpuisto 1k p Ensimmäinen havainto keskikaupungilta (PR, TeR), K Kivikko 1 k p (Janne Vesa) Gavia sp: A: 5.5. T Alkunkarinlahti 3 W ( JTY), 6.5. K Ajos kalasatama 1 m N (EeS, PR), K Siikalahti 42 m, E (PKj), 26.5.S Ykskuusi, Tiironhieta 9 m (EeS, JY, PKj, JK), S Ykskuusi, Tiironhieta 12 m E (EeS). Kaakkuri: A: K Hepola 1 (TL, TM), 5.5. S Ruunakari 2 m 1+1 (EeS, KO, PR, JS), 6.5. Km Matinaapa 3 W (KO), Tv Lehmikumpu 2 NE, (JSi). Kuikka: A: Ennätysaikainen K Veitsiluoto 1 p (KO, Inari Alanne), 5.5.Km Elijärvi, altaat 3 p (TKa, PKj, KKj, JK), Km Elijärvi, altaat 1 p (PKj), 13.5.S Ykskuusi, 2 m Lennossa (JKo). Silkkiuikku: A: 28.4.K Veitsiluodon satama 1 p (EeS), K Rytikari - Veitsiluoto 1 p (PR, JY), 6.5.T Kaupunginlahti 5 p (ToL, TuL), 7.5. K Lämpsänkarinlahti 1 p (PR). Härkälintu: Ennätysaikainen K Kuivanuoro, Kurimonhaara 1 p (PR, KO, ym). Mustakurkku-uikku: A: Ennätysaikainen K Vähähaara 1 p (PR), 27.4.K Rivinnokka 1 p (EeS, JK), 6.5. K Ajos 1 p ( PR, EeS). Merimetso: A: 2.4.K Kuivanuoro, Kurimonhaara 1 p (PR), 4.4. K Rautatieasema 29 m noin N (EeS), 8.4. K Pajusaari 12 m (PR), yhteensä 437. Kaulushaikara: K Tuhka-allas 1 Ä (EeS, PR, JK ja muut yölaulunkuuntelijat). Harmaahaikara: A: 5.5. T Ruohokari 1 (ilm. JTY), K Tuhka-allas 1 m W (PR, TM, TL, JJ) K Etukari 1 p (EeS), 2.6. K Tuhka-allas 1 ( havaitsijat rytikarilaisia ilm. JY). Kattohaikara: T Raumo 1 m, SW (ToL, TuL, KiL, Urho Haarala). Merikotka: A: T Oxö kiertelevä 1 (PAh), S Onkalonperä (Veijo Simula), T Herakari 1p (PAh), S Onkalonperä 1 p (Veijo Simula), S Latva-aapa 1 ad m, N (HHu, Jussi Huttunen), T Junkkalanniemi 1 kiert (JTY), 24.4.T Raumonjärvi 1 m, NW (HHu), To Raumonjärvi, 1 ad m, SW ( ToL, TuL, KiL), 5.5. S Ruunakari 1 ad E (EeS, KO, PR, JS), 5.5.Km Elijärvi, 1 NE (TKa, KKj, PKj, JK), 7.5. S Järviaapa, torni 1 ad kiert (HHu, VHu), 7.5. S Järviaapa 1 NE i juv. (HHu, VHu), 9.5. T Puuluoto 1 subad Kaarteli muuttohaukan kanssa. (HHu, VHu), S Eskonlahti 1 +2kv p (PR, TL, JJ), Km Hyypiö 1 (TL, TM). Yhteensä 15. Kotka sp: 5.4. Km Isohaara 1 kiert (Taina Lankila). Ruskosuohaukka: A: T Raumonjärv Raumo yht 4 eri yksilöä (ToL, TuL, HHu, KiL, EeS). V : T Raumo 1 n S (ToL). Yhteensä 37 ilmoitettua. Sinisuohaukka: A: 9.4. T Raumonjärvi 1 k p (ToL, TuL, PeL ym.), Tornio Alkunkarinlahti 1 n kiert (JTY), T Raumonjärvi 1 n (HHu, VHu), yhteensä 46 ilmoitettua havaintoa. Varpushaukka: Talvehti 4.4. T Laivaniemi 1 k p (Armi ja Juha Uljua), 7.4. K Peurasaari - Kalkkinokka 1 m ENE (JY), 8.4. T Raumonjärvi 1 k p (HHu, VHu). Yhteensä 38. Buteo sp: A: K Lumenkaatopaikka 4 m N (EeS), 22.4.Km Elijärvi, kasat 6 m yht (TKa), S Hangassalmi (VK), To Lautamaa 1 m N (EeS, JK), 4.5. T Pukulmi 1 (MKi). Yhteensä 12. Hiirihaukka: A: 1.4. T Sattajärvi 1 m, NW (HHu), 3.4. K Tuhkaallas 1 (JK), Km Elijärvi 1 NW (TKa), Km Kallinkangas 1 p (HHu, VHu). Yhteensä 27. Piekana: A: 6.4. T Raumonjärvi 1 m, NW (ToL, TuL, PeL), 7.4. T Raumonjärvi p (EeS), 8.4. K Holstinharju kaatopaikka 1 m N (EeS). Yhteensä 56. Maakotka: A: 6.3. Tv Pahakivalo 1 NE. (HHu, Matti Huttunen), Km Loljunaapa 1 (HHu, VHu), S Lyypäkinjärvi 2 (HHu,VHu), S Latva-aapa 2 ad (HHu, VHu), S Tainivaara 2 p (HHu, Jussi Huttunen), yhteensä 28 havaintoa. Sääksi: A: Ennätysaikainen T Raumonjärvi 1 (HHu), K Pajusaari 1 p (PKj), K Rivinnokka 1 N (EeS), yhteensä 22. Tuulihaukka: A: Tv Vammavaara 1 kiert (JJ), 8.4.T Kourilehto 1 n p (HS), T Raumonjärvi 1 p (KiL, ym) Yhteensä. 54. Ampuhaukka: A: T Liakka 1 k p (ToL, TuL, KiL), K Mäntylä 1 ENE (JY), T Raumonjärvi1 k p (ToL, TuL), yhteensä 12. Nuolihaukka: A: S Varesaapa 1 p (VK), S Ruonasuon tieh. 2 p (KO), Km Ylempi Vähäjärvi 1 (TL, TM), yhteensä 8. Tunturihaukka: T Raumonjärvi 1 ad p (JTY, HHu, KiL, ToL, TuL, Seppo Kemppainen), T Raumo 1 ad kiert (ToL, TuL, KiL), Muuttohaukka: A: T Pirkkiö 1 ad p (ToL, TuL), T Raumonjärvi 1 (ToL, TuL, HHu), S 1 p (VK), T Raumo 1 n ad kiert todella suurikokoinen (ToL, TuL, KiL), 28.4.T Pirkkiö 1 p (ToL, TuL), T Raumo 2 kiert (TuL, ToL, KiL), T Pirkkiö 1 p (EeS), T Raumonjärvi 1 kiert (ToL, TuL, KiL), 9.5.T Puuluoto 1 (HHu, VHu), K Tuhka-allas 1 (EHo), T Raumonjärvi 1 n ad (ToL, KiL). Yhteensä 12. Nokikana: A: K Pajusaari 2 p (PR, JK), T Kaupunginlahti 2 p (OY), T Kaupunginlahti 8 p (OY). Kurki: A: Ennätysaikainen 6.4. T Kalkkimaa, Riukkajänkkä 1 ä (KiL), T Hellälä 1 E (HS, VeK), Km Kallinkangas 8 N (JJ), H: T Raumonjärvi 182 p (ToL, PR, TuL, HHu, KiL, VHu), yhteensä 729. Meriharakka: A: 2.4. K Rivinsalmi 2 p (PR,JK), K Tuhka-allas 1 (PKj, KO, JY, PR), K Vähähaara 1 p (PR, PKj, KO), H: 8.5. K Tuhka-allas 45 p (PR, JK). Töyhtöhyyppä Matti Suopajärvi Pikkutylli: A: 5.5. T Raumonjärvi1 p (ToL, TuL), 5.5. K Karjalahti 1 ä (JY), 6.5. T Raumonjärvi 3 p (ToL, TuL, KiL). Tylli: A: K Rivinsalmi 1 p (PR), K Pajusaari 1 p (JkK, ym), K Tuhka-allas 1 p (EeS, ym)., H: T Raumonjärvi 11 p (JTY), V: T Raumonjärvi 4 (JTY). Kapustarinta: A: T Liakka 1 (MKi), Km Elijärvi, kasat 1 NE (TKa), K Tuhka-allas 1 p (PR), H: 8.5. T Raumonjärvi 60 p (EeS). Töyhtöhyyppä: A: K Musta-aapa 1 (TM), Tv Loue 2 (Pirjo-Riitta Pietikäinen, Heikki Kärppä), K Kuivanuoro 1 p (PR), 24.3.Tv Koivu 1 p (Kimmo Kaakinen), H: 20.4.T Raumonjärvi 33p (TL, TM). Isosirri: T Raumonjärvi 1 (ToL). Pikkusirri: T Raumonjärvi 2 p (ToL, TuL), T Raumonjärvi 3 (JTY). Lapinsirri: A: K Tuhka-allas 1 p (PR), K Tuhka-allas 9 m (PR), K Tuhka-allas 1 ä (TL, TM), 15.5.K Kalkkinokka 2 28 Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Kevät 2007 Kevät 2007 p (JY), H: T Raumonjärvi 13 (JTY), V: T Raumonjärvi 8 (JTY). Kuovisirri: K Siikalahti 1 lähti SE (JY). Suosirri: A: K Lämpsänkari 1 p (HeJ), K Tuhka-allas 2 p (PKj), K Tuhka-allas 5 p (JK). Jänkäsirriäinen: A: Km Kellojänkä 1 m (PR), T Raumonjärvi 2 p (ToL, KiL), T Raumonjärvi 5 p (ToL, TuL, KiL). Suokukko: A: 1.5. T Raumonjärvi 1 k (ToL, TuL), 8.5. Km Elijärvi, 11 p (TKa), K Siikalahti 3 p (JK), H: Tv Koiviston pelto 100 (HHu, VHu). Jänkäkurppa: A: Ennätysaikainen K Rivinsalmi 2 p (PR, JK), 6.5. K Makeanvedenallas 1 p (EeS), T Raumonjärvi 1 p (KiL). Taivaanvuohi: A: T Liakka 1 (MKi), T Raumonjärvi 4 p (PR, JK), 16.4.K Pajusaari 1 p (JkK). Lehtokurppa: A: 14.4.K Pajusaari 2 p (PR, PKj, KO), K Pajusaari 7 (PKj), K Tuhka-allas 1 p (EeS). Mustapyrstökuiri: Ennätysaikainen T Pirkkiö, Oraskeri 1 k p (ToL, TuL, EeS), T Raumonjärvi 1 k p (JTY). Punakuiri: A: K Ajos 1 n p (JK), 8.5. K Tuhka-allas 2 p (EeS, TL, ym.), 9.5. T Oxö 2 k p (KiL), H: 13.5.Tornio Oxö 106 p (ToL, TuL, KiL, ym.). Pikkukuovi: A: 1.5. Tv Loue 2 p (EeS), 6.5. Km Matinaapa 3 p (KO), 7.5. K Siikalahti 1 p (PR), H: K Tuhka-allas 21 yht. m (JY, JK). Kuovi: A: K Pajusaari 1 p (TKa), K Kurimonhaara 1 Ä (EeS, JkK), Km Elijärvi 4 NW (TKa), H: 19.4.Km Isohaara 89 p (EeS, HHu, VHu). Mustaviklo: A: 5.5. K Nälli 1 (JK), 6.5. T Prännärinniemi 3 p (ToL, TuL), 6.5. K Tuhka-allas 1 p (PKj), 6.5. Km Elijärvi 2 NE (TKa), H: 9.5.To Oxö 30 p (KiL). Punajalkaviklo: A: T Raumonjärvi 1 p (ToL, TuL), K Siikalahti 2 p (PR), K Pajusaari 1 p (PR). Valkoviklo: A: K Tuhka-allas 1 p (EeS, ym), K Rivinsalmi 1 p (PR, JY), T Alkunkarinlahti 1 ä (ToL, TuL, KiL), K Kuivanuoro 1 p (PKj). Metsäviklo: A: Ennätysaikainen K Pajusaari 1 p (JkK), K Järppi 1 p (JY, PR), K Veitsiluodon satama 1 p (EeS). Liro: A: T Raumonjärvi 1 p (EeS), 4.5. K Siikalahti 3 (TM, TL), 5.5. S Ruunakari 1 p (EeS, KO, PR, JS). Rantakurvi: A: K pesäpaikka 1 p Ä (PR), K 1 (TL, TM), K Pesäpaikka 1 Ä (PKj), Rantasipi: A: 5.5. S Vientiejokisuu 1 p (KO), 6.5. K Ajos 1 p (EeS), 6.5. K Ajos 1 p (PR). Karikukko: A: 6.5. K Tuhka-allas 1 p (PKj, TL, JK, TM), 9.5. K Tuhka-allas 1 p (PR), K Ajos, Lämpsänkari 1 p (EeS). Vesipääsky: A: K Kalkkinokka 9 p (Väinö Kotka), S Tiironhieta 2 p (EeS), S Maksniemi 1 (Jukka Tikkala). Pikkulokki: A: 4.5. K Nälli 1 (JK), 6.5. Km Elijärvi 1 ä (TKa), 7.5. K Tuhka-allas 8 p (PKj), 7.5. Tv Tervolan kirkonkylä 20 p (JSi), 7.5. K Tuhka-allas 3 m (PR), H: K Kraaseli 700 yht. Laitakari-Juurakko-Kraaseli vesillä (JY, KoY). Naurulokki: A: 5.4. K Vallitunsaari - Isohaara 12 p (JY), 8.4. K Vallitunsaari - Isohaara 9 p (JY), T Kiviranta 3 p (ToL), H: T Pikisaaren sula 2500 p vähintään 2500 (ToL, TuL) ja K Holstinharju, kaatopaikka 2500 p (PR). Kalalokki: A: Ennätysaikainen K Sauvosaari 1 kiert (TKa), Km Isohaara 6 (TKa), K Kraaseli 1 p (EeS, PR), H: K Rytikari - Veitsiluoto 80 p (JY). Selkälokki: A: K Pajusaari 1 2kv S (JkK), T Raumo 2 W (ToL, KiL), K Rytikari - Veitsiluoto 4 p (EeS, JkK). Harmaalokki: A: 7.3. K Kraaseli 3 m (JK), K Rivinsalmi 1 +3kv p (EeS, JY, PR), K Rivinsalmi 2 (PR), H: K Holstinharju, kaatopaikka 600 p (PR). Isolokki: A: K Veitsiluoto 1 m (PR), 8.5. Km Elijärvi 1 2kv p (TKa, ym), K Holstinharju, kaatopaikka 1 p (JK). Merilokki: A: Koi Veitsiluoto, Rivinsalmi 1 p (PR ym), K Rytikari - Veitsiluoto 1 +3kv p (PR), K Rytikari - Veitsiluoto 2 p (PR), H: 1.4. K Veitsiluoto, satama 14 yht. (JY). Sterna sp.: A: T Oxö 1 p (EeS), Km Elijärvi 7 p (PKj), T Prännärinniemi 40 p (KiL), H: Km Elijärvi 40 p (PKj). Räyskä: T Prännärinniemi 2 p (KiL). Pikkutiira: T Kaupunginlahti 1 kiert (Mauri Kauppi). Kalatiira: A: 6.5. T Kaakamoniemi 1 p (MNi, Man), 7.5. T Prännärinniemi 3 p (ToL), 8.5. K Lämpsänkarinlahti 2 p (PR). Lapintiira: A: K Siikalahti 1 p (PR), K Kiikelinlahti 1 p (EeS), Km Elijärvi, altaat 1 p (PKj). Uuttukyyhky: A: T Raumonjärvi, 1 p (JTY, EeS, ym), To Pirkkiö, 1 NW (JTY), T Raumonjärvi 1 p (ToL, TuL), K Tuhka-allas 2 p (EeS), 9.5. K Nälli 2 m (JK). Sepelkyyhky: A: Tv Kaisajoki 1 (Ismo Henrik Oja), K Haukkari 1 p (Tuomo Jääskeläinen), K Peurasaari - Kalkkinokka 1 p (JY), T Raumonjärvi 8 NE (ToL), T Raumonjärvi 18 (HHu). Turkinkyyhky: A: K Tervaharju 1 p (TKa ym), Torniossa ja Haaparannalla paikallisena koko talven. Käki: A: T Vallonaho 1 Ä (JTY), Km Salmijärvi 1 p Ä (KTi, JK), S Rovaselkä 1 p (PR), S Teeripalo 1 p Ä (PR). Hiiripöllö: 4.3. S Musta-aapa 1 p (EeS), 4.3. K Väinölä 1 p (JkK), Km Viitakosken risteys 1 p (HHu). Varpuspöllö: Tornio Laivakangas 1 p (ToL), T Isoahonjänkä 1 p (EeS). Lapinpöllö: 9.3. S Iso-Santiainen 2 Ä (JK), Tv Kätkävaara 1 Ä (EeS), Tv Lehmikumpu 1 (JSi), 17.5.K Länkimaa 1 p (EeS), S Kairavaara 1 p (PR, JK), Asio sp.: Km Lautiosaari 1 kiert (JkK). Sarvipöllö: A: asti K Peurasaari - Kalkkinokka 1 p (JY, Toni Strålberg, Matti Ylimaunu, Helena Ylimaunu). Suopöllö: A: To Raumonjärvi 1 p (JTY, EeS), K Tuhkaallas 1 p (EeS), 16.4.K Pajusaari 1 p (PKj, JkK, PR, JK) H: T Raumonjärvi 3 p (ToL, TuL). Yhteensä 57 havaintoa ilmoitettiin. Tervapääsky: A: K Veitsiluoto 1 p (KTi), K Siikalahti 1 p (EeS), K Tuhka-allas 2 p (PKj), H: K Siikalahti 210 p (PR). Käenpiika: A: 6.5. K Ajos 1 p (PR), T Raumo 1 p (KiL), K Sotisaari 1 p (EeS). Harmaapäätikka: A: Km Laurila 1 n p (PR, Martti Luukas), 1.3. T Alaraumo 1 Ä (ToL, ToL), 4.3. K Pertajärvi 1 p Ä (PR, JK), T Kourilehto 1 n (Jorma Olavi Vierelä), T Ristimaa 1 kn p, (TuL), 9.4. T Vallonaho 1 Ä (ToL, TuL, KiL). Palokärki: 42 ilmoitettua havaintoa kevään ajalta. Pikkutikka: 18.3.K Nälli 1 p (Juho Kärkkäinen, JK), Tv Lapinniemen yläasteen piha 1 (JSi), K Marttala 1 Ä (JkK), Yht 19. Pohjantikka: T Korpikylä 1 p (Terhi Mäntylä), Tv Lehmikumpu 1 p (JSi), 29.3.T Kaitaharju 1 n p (TuL, KiL), 1.4. Km Kivalot 1 k p (EeS). Kiuru: A: K Pajusaari 2 p (PR, PKj, ym), T Raumo 1 (KiL), K Pajusaari 1 p (TKa), H: T Raumonjärvi 44 p (EeS, JTY). 30 Sirri vsk. Sirri vsk. 31

17 Kevät 2007 Kevät 2007 Tunturikiuru: A: Ennätysaikainen 1.4. K Pajusaari 1 p (PR, JkK). Pääsky sp: K Kraaseli 400 p (PKj). Törmäpääsky: A: 7.5. K Tuhka-allas 2 p (PKj), 9.5. K Tuhka-allas 1 p (PR), 9.5. K Tuhka-allas 3 kiert (JkK), H: K Kalkkinokka Siikalahdella > 100 (JY). Haarapääsky: A: T Raumo 1 kiert (TuL), 3.5. K Karjalahti 1 p (JKo), 7.5. Km Honkamaa 1 (HHu, VHu), H: K Kalkkinokka Siikalahden puolella 180 (JY). Räystäspääsky: A: 7.5. K Tuhkaallas 1 p (PKj), 9.5. K Tuhka-allas 2 p (PR), 9.5. K Tuhka-allas 4 (JkK) H: K Siikalahti 25 p (EeS). Metsäkirvinen: A: Km Kallinkangas 1 Ä (MNi, Marko Niskanen), K Kuivanuoro 4 p (PKj), 4.5. T Alkunkarinlahti 1 Ä (MKi). Niittykirvinen: A: Ennätysaikainen K Tuhka-allas 1 p (JK), 1.4. K Tuhka-allas 1 p (EeS), K Pajusaari 3 (PKj), H: T Raumonjärvi 40 p (EeS). Luotokirvinen: A: Ennätysaikainen K Pajusaari 1 p (JK), K Pajusaari 1 (TKa), 5.4. K Pajusaari 1 (JK), K Pajusaari 1 (PKj), K Pajusaari 1 (PKj ym). Keltavästäräkki: A: 7.5. K Tuhkaallas 3 p (PKj), 8.5. K Tuhka-allas 1 p (EeS, TL), 9.5. K Tuhka-allas 1 p (PR), H: Km Elijärvi, altaat 120 p (JK). Västäräkki: A: Km Kallinkangas 1 fl ad p (JJ), 7.4. T Oraskeri 1 (PA), K Peurasaari - Kalkkinokka 1 p (JY), K Pajusaari 1 p (PR), H: K Kuivanuoro 29 p (EeS). Tilhi: T Kokkokangas 7 (MKi, Sirpa Kinnunen), K Tervaharju 10 (KO, Tuula Oittinen), K Sotisaari 3 p (EeS), V: S Maksniemi Torviaapa th. 8 m (KO). Koskikara: K Pertajärvi 1 p (EeS), 1.3. T Keltunoja 1 p (ToL, TuL), Km Akkunusjoki 1 p talvehtinut (EeS), 9.4.T Kiviranta 1 (MKi). Peukaloinen: A: K Kuivanuoro 1 Ä (JkK), 5.5. T Juneksenrova 2 p, Ä (ToL, TuL, KiL), T Juneksenrova 1 k Ä (JTY), K Länkimaa 1 p (EeS). Rautiainen: A: Ennätysaikainen K Nälli 1 p (JK), T Kalliopudas 2 (Satu Lohiniva), K Tuhka-allas 1 m, ä (JY). Punarinta: A: K Tuhka-allas 1 p (JK), T Laivaniemi 1 p ( Armi ja Juha Uljua), 4.4. T Kirkonmäki 1 (Markit Pirkonen). Sinirinta: A: 8.5. K Tuhka-allas 1 p (EeS), K Nälli 1Ä (JK). Leppälintu: A: 4.5. S Viantie 1 Ä (PR), 5.5. K Ristikangas 1 n (TM), 6.5. S Viantie 1 (TM). Pensastasku: A: 8.5. K Tuhka-allas 1 p (PKj, ym), K Kalkkinokka 1 p (TKa), K Kalkkinokka 1 k p (TKa). Kivitasku: A: K Pajusaari 2 (PR), Km Elijärvi 1 p (TKa), K Tuhka-allas 1 p (PR). Mustarastas: A: K Holstinharju, kaatopaikka 1 p (EeS), T Junkkalanniemi 1 k (HS), T Laivaniemi 1 k (Armi ja Juha Uljua), H: K Nälli 7 p (JK). Räkättirastas: A: K Pajusaari 1 p (TKa), T Raumonjärvi 1 (EeS), K Rytikari 1 (KO, KKj), H: 2.5. K Tuhka-allas yht 100 (PKj). Laulurastas: A: K Tervaharju 1 p (KO, Tuula Oittinen), K Hepola 1 (TL, TM), K Järppi 1 Ä (PR). Punakylkirastas: A: T Oraskeri 1 p (HS), 16.4.K Pajusaari 2 m (JkK), K Kiikeli-Marttalanoja 1 Ä (JY). Kulorastas: A: Ennätysaikainen 7.4. Km Kallinkangas 1 p (JkK), T Raumonjärvi 1 p (EeS), 15.4.K Rivinnokka 1 p (PR). Ruokokerttunen: A: K Tuhka-allas 1 Ä (PKj), K Kalkkinokka 1 p (EeS), K Tuhkaallas 2 p (JK). Lehtokerttu: A: K Järppi 1 Ä (PR), Km Kallinkangas 1 Ä (MNi, JrK, JkK) K Kiikeli 2 p (PR, JKo, EeS). Hernekerttu: A: K Kraaseli 1 p (EeS), K Rivinnokka 1 p (JK), K Tuhka-allas 1 Ä (JkK). Pensaskerttu: A: K Peurasaari - Kalkkinokka 1 Ä (JY), T Raumo 2 p (TuL, ToL, KiL), K Peurasaari - Kalkkinokka 2 k (JY). Phylloscopus sp.: Km Kallinkangas 1 p (MNi), K Tuhka-allas 1 (JY). Sirittäjä: A: K Tuhka-allas 2 p (EeS). Tiltaltti: A: Km Nuottijärvi 1 p (EeS), K Tuhka-allas 1 Ä (EeS), 2.5. S Viantie 1 Ä (PR). Pajulintu: A: 8.5. Km Elijärvi 1 ä (TKa), K Tuhka-allas 2 p (PR), 11.5.K Pajusaari 1 Ä (JkK). Pyrstötiainen: T Oxö 9 S (PAh). Hippiäinen: Talvehtineita, Kemi Ristikangas 2 (TKa), K Ristikangas 2 (TKa), T Raumo, Isojänkkä 1 p (ToL, TuL, KiL). Harmaasieppo: A: K Nälli 1 p (JK), T Prännärinniemi 1 p (TuL), K Järppi 1 (JY). Kirjosieppo: A: 6.5. T Karunki 1 k p (VA), 6.5. Km Lassila 1 k p (HHu), 7.5. K Väinölä 1 ä (JkK). Pikkulepinkäinen: S Koivurova 1 (TL, TM), K Tuhkaallas 1 k p (MNi, JrK, JkK), K Tuhka-allas 1 k p (PR), T Raumonjärvi 1 k p (TuL, ToL). Isolepinkäinen: A: Km Viitajärvi 1m (JJ), T Ristimaa 1 p (Veli-Pekka Rannila), T Raumonjärvi 1 p (KiL), T Hallaniitty 1 p (HHu). Pähkinähakki lähtien havaintoja 1 4 lintua mm. T Raumo, Yliraumo, Alaraumo, Pirkkiö ja Kyläjoki (ToL, KiL, TuL, JTY, PAh), K Perta-aapa (JK, PR), K Vähä-Ruonaoja (PKj). Naakka: Muutamia yksilöitä talvehti Haaparannalla, A: T Suensaari 6 m (OY), 4.3. K Taipaleenkylä 2 m (PR), 6.3. K Rautatieasema 1 p (EeS). Mustavaris: A: K Holstinharju 2 m (PR), 22.3.Tv Loue 1 p (EeS), T Riukkajänkkä 1 p (EeS). Kottarainen: A: T Röyttä 1 W (JTY), T Kaakamo 1 p (PeS, AnS), K Pajusaari 1 m (PR), H: 9.4. T Riukkajänkkä 16 p (TuL, ToL, KiL). Peippo: A: 2o.3. Km Laurila 1 k (HHu, Vhu), K Peurasaari - Kalkkinokka 1 k Ä (JY), K Ajos 1 NW (JY), T Sattajärvi 1 (KiL), H: Km Elijärvi 300 m/4h (TKa). Järripeippo: A: K Nälli 2 p (JK), K Nälli 1 k ruokintapaikalla (JK), 3.4. K Siikakangas 1 (Pirjo-Riitta Pietikäinen), H: S Karhunpesämaa 40 (TL, TM). Vihervarpunen: A: K Nälli 1 p (EeS, JK), T Riukkajänkkä 1 p (KiL), T Laivaniemi 1 k (Armi & Juha Uljua). Hemppo: A: 9.4. K Peurasaari - Kalkkinokka 1 m ä NNE (JY), K Tuhka-allas 3 p (JkK), K Tuhka-allas 6 (JY). Vuorihemppo: A: K Pajusaari 1 p (PR, ym), K Tuhka-allas 2 p (PR, JY, JK), 1.4. K Pajusaari 1 p (JkK), H: K Tuhka-allas 13 p (EeS), V: 1.5. K Tuhka-allas 2 p (TKa). Yhteensä 34 ilmoitettua. Kirjosiipikäpylintu: T Raumonjärvi 1 k (TuL), T Kylkimaa 2 p (KiL), T Arpela 3 ä (JTY). Pikkukäpylintu: K Ristikangas 1 (TKa), 3.3. T Kyläjoki 1 W (JTY), 4.3.Km Oravakangas 3 kn (TKa). Isokäpylintu: 1.3. Km Sivakkavaara 1 kn (TKa). Punavarpunen: A: K Nälli 1 p (JK), K Ristikangas 1 Ä (TKa), K Ruutti 1 Ä (PKj). Taviokuurna: 4.3. K Perta-aapa 1 m (PR, JK), Km Räiskiö 6 (HHu). Nokkavarpunen: A: 9.4. T Oxö 1p (PAh), To Kaakamo 2 (PeS, AnS), K Nälli 2 (JK,Tarja Moisanen), K Väinölä 1 ä (JkK), K Väinölä 1 Ä( JkK), T Laivaniemi 1 (Armi ja Juha Uljua), 5.5. T Raumo 1 Än (KiL), K Ristikangas 1 kiert (TKa), 2.6. T Kirkonmäki 1 (Markit Pirkonen). Lapinsirkku: A: K Holstinharju 1 m (PR, PKj, KO), Km Elijärvi 1 N (TKa), K Tuhka-allas 5 p (JkK), H: 1.5. Tv Loue 40 p (EeS). Pulmunen: A: K Pajusaari 1 m (PR), K Pajusaari 1 N (EeS), K Pajusaari 22 p (PR), S Lumiaapa 11 m (KO), H: 9.4. Km Sivakka 150 (PKj, JK), V: K Tuhka-allas 1 (PR). Peltosirkku: A: T Sammalperä 2 Ä (TuL, ToL), T Rukkilanperä 2 Ä (TuL, ToL), T Raumonjärvi 3 p (EeS). Pohjansirkku: A: 1.5. S Mustakumpu 1 Ä (KO), 1.5.Tv Palokivalo 1 Ä (KO), Km Elijärvi 1 p (JY). Pajusirkku: A: Ennätysaikainen 1.4. K Nälli 1 k (Tarja Moisanen), 32 Sirri vsk. Sirri vsk. 33

18 Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Juha Ylimaunu 9.4. K Tuhka-allas 1 ä (JkK), K Tuhka-allas 2 p (JY). Kevät 2007 oli huhtikuun lopulla ja toukokuun alkupuoliskolla suhteellisen lämmin. Näin kasvukausi alkoi seudullamme lähes kaksi viikkoa etuajassa. Tämä edesauttoi varhaisia vesilintuja, rastaita ja tiaisia pesinnän alkuun Pohjantikka Matti Suopajärvi hieman normaalia aikaisemmin, mutta sää viileni sekä toukokuun lopussa, kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen ja uudelleen heinäkuun puolivälissä. Lämpimiä jaksoja jopa pari hellepäivääkin oli kesäkuun ensimmäisellä viikolla, heinäkuun ensimmäisellä viikolla ja taas heinä-elokuun vaihteessa. Sateita tuli melko tasaisesti ja lähes kolmanneksen keskimääräistä kesää enemmän. Kasvukausi oli vielä juhannuksena lähes viikon normaalia edellä, mutta tuolloin ja heinäkuussa tulleet sadejaksot pehmittivät mm. heinäpellot niin, että korjuutyöt kärsivät. Lintukesälle 2007 oli tyypillistä kanalintujen erityisen vahvat kannat keväällä, mutta kato loppukesällä, puiden siemenistä riippuvaisten lajien vähyys (käpylinnut, urpiainen, vihervarpunen ym.), myyrien paikoin vahva kanta keväällä, mutta yllättävän vähäiset petolintukannat itse kesällä. Isovesipääskyä lukuun ottamatta juuri mitään erikoista ei oikeastaan kesällä tavattu. Populaaria ilmastonmuutosteoriaa eivät tämän kesän havainnot alueellamme tukeneet: esimerkiksi eteläisen lajiston indikaattorien (äärirajoilla alueellamme pesivien lajien) kuten pensaskertun ja hempon havainnot romahtivat eikä eteläisiä harhailijoitakaan havaittu. Lintuhavaintojen valossa kesä oli niukka ja kylmänkosteiden jaksojen sävyttämä. Yölaulajakuuntelutkin jäivät käytännössä tuloksettomiksi yhtä kaulushaikaraa lukuun ottamatta: tämän takia ei ole ihme, että niitä ei yleensä seudullamme juurikaan harrasteta. Erityisesti teerien joukkoesiintymiset edeltävänä talvena ja keväänä eivät poikineet toivottua satoa kesällä. Elokuun riistalaskennat antoivat viitteen kantojen romahduksesta. Syitä ei kanalintujen kannanvaihteluihin kunnolla tunneta. Pienpetokannat ovat olleet tosin erittäin vahvat parin hyvän myyrävuoden jäljiltä ja kettujen ja kärppien siirtyminen linturavintoon myyräkantojen romahtaessa on tunnettua. Myös virus- ja bakteeritaudeilla voi olla osuutensa kuten jäniksillä: ennätysrunsas jäniskanta alkoi kesällä 2007 kantaa jänisruttobakteeria myös meidän seudullamme. Näin ylitiheän jäniskannankin romahdus on odotettavissa. Vesilinnuista pesinnässään näyttivät menestyneen lähinnä telkät ja tavit. Muilla lajeilla poikueet olivat usein surkean pieniä ja vähäisiä. Toukokuun puolivälin jälkeen etelämyrsky puolestaan tuhosi meren kareilla mm. kalalokkien munapesiä. Ehkä juuri pohjoiset, kolojen ja metsän suojissa pesineet lajit tuottivatkin parhaat poikueet. Varsinkin muutamat kesä- ja heinäkuun kylmät sadejaksot saattoivat vaikuttaa monien lajien poikastuottoon. Alkukesällä jatkuivat paikoin vielä edellisen kesän tapaan tuomenkehrääjäkoin tuhot. Lajistollinen katsaus Muuten hyönteissyöjillä lienee ollut normaalisti ravintoa tarjolla. Edelliskesän suuriin pääskypesueisiin ei ylletty. Laulujoutsen: Parin edelliskesän tehotarkkailun jälkeen laji ei ollut juurikaan seurannassa ja seuraavat pesintähavainnot ilmoitettiin (kevään ja kesän nähtyjä pareja ja ei kelpuuteta vielä varmistuneeksi pesinnäksi): 1.5. K Takalahti pesä ja emot + 3 pull (PR), Km Ruonajärvi pesivä (PR), 3.6. K Honkajärvi 2 + mahdollisesti poikanen (PKj, JK), 8.6. T Hanhijärvi hautova joutsen (Seppo Kemppainen), T Hurujärvi pesällä hautomassa (ToL, TuL), Tornio Sorvanen 2 ad.+ 4 poikasta, pesä Pikkusorvasjärvellä (Terttu Keränen-Kvist, Hanna & Tommi & Henri Kvist), Tv Peura Hosionlampi 2p, emo pesällä (EeS, uusi pesäpaikka), T Korttojärvi emot+3 poikasta (Seppo Kemppainen), Km Nuottijärvi 2 ad+ 1 pm (PKj), Simo Kuivasjärvi 3 p emot + 1 pm (PR), Tornio Suensaari, Kaupunginlahti emot ja 4 pull, myöhemmin erikoisia poikasia, joten nähtävästi kahdesta poikueesta (PR, PeS, EeS), Tornio Tromseenjärvi 2 ad. 2 pm p (TuL), 1.8. Tornio Koivuluoto, Alkunkarinlahti, pohjoinen lintutorni 2 pm (HS, JTY), T Ylinenjärvi (Ylinen Ahvenjärvi) emot+2 poikasta, pesinyt ilmeisesti Keskisellä Ahvenjärvellä (Seppo Kemppainen), lähtien emot + 3 juv K Siikalahti (ei Ajoksen perhe, PR ym.). Pesimättömiä nuorten tokkia tavattiin yhä suurempina eli joutsenkanta kasvaa vahvasti: mm T Oxön edustan merenlahti 450 pesimätöntä (KiL, ToL, TuL). Metsähanhi: Pesät ilmoitettiin vain Simon Martimoaavalta (VK) sekä Saariaavalta (PR, JS) ja poikuehavainto Saariaavalta. Onko kanta taantumassa kuten väitetään? Merihanhi: Merihanhien laiduntaminen munapesäaikana rannikolla ja sisämaassa lisääntyi entisestään, mikä ilmentänee yhä kasvavaa kantaa. esim T Pirkkiö Oraskeri 100 (ToL), Tornio Raumonjärvi, Sammalperä 24 (ToL, TuL), Tornio Oxö, lounaisranta 10 (JY). Pesiviä mm S Tiurasenkrunni 2 (PR), S Selkäkari 2 hät. (PR). Kasvava saaristokanta on levittäytynyt rannikolle, mm. T Röyttässä Outokummun altailla (JTY) ja T Alkunkarinlahdella (JY) taas pesinnät. Kokoontumisparvia heinäkuun lopulta yleisesti sisäsaaristossa (esim T Jakopankki 20, PR) ja nyt myös sisämaassa ennen syysmuuttoa: Tornio Kiviranta, Aittaniemi 15 (PR). Kanadanhanhi: Pesintöjä ei ilmoitettu. Kuitenkin tavattiin entisellä pesimäseudulla T Karunginjärvellä ja Oravaisensaari 2 (EeS). Valkoposkihanhi: Eteläisen kiistellyn puistolintukannan levittäytymistä odotellessa nähtiin Tornio Raumonjärvi, Rikiö 3 (ToL, TuL), jotka tosin periaatteessa saattoivat olla myös kevätmuuttavaa arktista kantaa. Tiibetinhanhi: K Karjalahti, myöh. Kiikelinlahti 1 (PKj, JK, EeS), ilmeisesti sama K Holstinharjun kaatopaikka 1 (TH, JK, MaS ym.). Haapana: Koiraiden parveutumista: 1.6. T Raumonjärvi, Sammalperä 35 k ja 1.7. T Latvajärvi 48 k (ToL, TuL). Harmaasorsa: Kevään havainnot eivät poikineet edellisvuosien tapaan kesähavaintoja eikä pesintää ole alueeltamme koskaan varmistettu. Tavi: Km Elijärven kaivoksen uudella rikastushiekalle tarkoitetulla 7-altaalla varttui poikuetta (Kalevi Tähkäoja, JY). Sulkasatomuuton huippua: K Takalahti 102 (PR). Sinisorsa: Ennätysvarhainen ja iso poikue: sinisorsa Kemi Tuhka-allas n + 12 pm (JK ym.). Koiraiden sulkasatomuuttoa: 1.6. Tornio Raumonjärvi, Sammalperä peräti 85 k (ToL, TuL). Myöhäisiä pesintöjä: K Ruutti 3 puolikasvuista poikasta (PR) ja K Tuhka-allas lentokyvytön pm (JK, PKj). Tukkasotka: Kemin ja Simon saaristoissa edellisvuosia selvästi vähemmän pesiä ja poikueita (PR, JY). Suurimmat kesäparvet perinteisesti K Siikalahdella: (PKj), (PR) ja (TH). Tukkasotkan lama jatkui jo kolmantena vuonna peräkkäin. 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35

19 Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Mustalintu: 9.6. Tv Tainijärvi 2 p (pari) (RaK, KO). Alueellamme harvinaista koiraiden kesämuuttoa: S Kuivasjärvi noin 200 (PR). Pilkkasiipi: 9.6. Tv Tainijärvi 4 p (RaK, KO) S Kuivasjärvi ainakin kaksi poikuetta (PR). Telkkä: Pesinnät näyttivät tuottaneen melko runsaasti poikueita, esim. Km Elijärvi altaat heinäkuussa yht yks. (Kalevi Tähkäoja, JY). Uivelo: 2.6. Tornio Oxö yht. 3k6n (ToL, TuL, KiL), 9.6. Tornio Korttojärvi 5 p 2k3n (ToL, TuL), T Kaupunginlahti 3 k p (JTY), 8.7. S Mustakummunaapa 1 n (KO). Heinäkuun puolivälistä lähtien perinteisesti näkyi n-pukuisia. mm. Kemi Siikalahti-Veitsiluoto 5-10 yks. (TH, PR, JY). Myös pesintään viittaava: T Kaupunginlahti 4 pm + n ad. (JTY). Isokoskelo: Pesimättömien nuorten ja sulkasatomuuton (?) huippua: 1.6. T Jakopankki 191 (PR). Pyy: Kanta ei nähtävästi taantunut muiden kanalintujen tapaan, mm poikuetta Simo Viantiejoki (TM, TL). Riekko: Sisämaakannasta ilmoitettiin vain pari poikuehavaintoa Simosta (KO, TM, TL). ja mahdollinen vaellus. Vanhojen riistamiesten kerrotaan tietävän jo Munsterhjelmin ajoilta, että teerikannan huippuparvet saavat aikaan vaellusvietin koko kannassa ja linnut katoavat. Tämä uimahallin miestensaunassa kuultu totuus lienee kuitenkin yhä nykyajan riistatutkijoiden vahvistusta vailla. Metso: Kanta ei nähtävästi taantunut teerikannan tapaan. Soidinta esim. 4 ukkoa ja koppelo T Karunki Aaronpää, myöhemmin (19.5) 6 koppeloa metsäautoteillä (VA). Poikueita ilmoitettiin vain muutama, joukossa pari isoakin (KO, EeS, KiL, TL, TM). Kaakkuri: T Pirkkiön Ruonajärvellä pesintää ja lintuja ei todettu ensi kerran vuosikymmeniin, mikä viittaisi parin menehtymiseen edelliskesän jälkeen. Kadonnut myös pitkäaikaiselta pesimäpaikaltaan Simon Kokonjärveltä (PR). Merellä kalastelee nähtävästi läpi kesän sisämaan kantaa, esim S Tiurasen lähellä merellä 8 (PR), K Tuhka-allas 1 E mereltä ja K Keminkraaseli 2 kalassa (JY). Kuikka: Perinteisten paikkojen lisäksi 2 paria pesi Km Elijärven selkeytysaltailla, mutta vain toinen sai tänäkin vuonna poikaset (2) lentoon (JY ym.). Mustakummunaapa (KO), Km Nuottijärvi (EeS), T Alkunkarinlahti (JY), T Korttojärvi ja Koukkujärvi (ToL, TuL), mutta vain T Rantajärvellä nähtiin myös poikaset (2) (ToL, TuL). Suuri kesäesiintymä T Lylylampi 9 ad p (ToL, TuL). Merimetso: Laji ei tiettävästi pesi vielä alueellamme mutta tavataan säännöllisesti merellä jopa parvissa, kuten esim S Tiurasenkrunni 3 (PR), S Ulkomatala 7 (PR), S Toukkakrunni 6 (PR), 2.7. K Ylä-Keila 1, K Keilakrunni 2 ja K Pauha 13 (PR), 3.7. T Utterinkrunni 2 (PR), K Tuhka-allas 6 m (PR), K Keminkraaseli 3 (JY). Kaulushaikara: K Tuhka-altaan kupeesta kuultiin yölaulajaretkellä Ä (EeS, PR, JK ym.). Viimevuotinen paikka viittaisi reviiriin, vaikka lintua ei kuultu muulloin. Tämä voi johtua yölaulajaharrastuksen heikkoudesta ja toivottomuudesta alueellamme. Harmaahaikara: K Tuhkaallas (JY ym.), mutta ei keskikesällä. Loppukesän kiertelymuuttoa etelästä: K Ahvenjärvi 4 (Teemu Borg), Km Elijärvi altaat 4 (Kalevi Tähkäoja), Km Isohaara 1 (Eero Siivola), K Kurimonhaara 1 1kv (EeS), 5.8. K Isohaara 1 (JuK), 7.8. K Siikalahti 1 1kv (JY), 8.8. Tv Paakkola 1 NW (Seppo Sunnari ym.), 9.8. K Tuhka-allas 1 (EeS), K Tuhka-allas 2 (Jorma Mikkonen, JK), K Tuhka-allas 1 (JK,PR ym.), Km Elijärvi altaat 1 (EeS,JK), Km Elijärvi altaat 2 1kv (JY) pesää (PR), loppukesällä noin 25 nuorta (JY). K Tuhka-altaalla edelliskesän tapaan 5 poikuetta (JY ym.). T Alkunkarinlahdella pesi ainakin 1 pari (JY). Ensi kerran myös läpi kesän 2-4 ad. Km Elijärven 7-altaalla (Kalevi Tähkäoja, JY). Kurki: Aikainen pesintä: S Hoikkasuo poikanen noin 100 m:n päässä pesästä (PR, JK). Pesimättömiä pikku parvissa perinteisesti eri puolilla kuten Km Kallinkangas Kankaanalusta 6 (PR), Km Viitakoski 9 (PR), 2.7. T Raumo 8 m (TuL), 5.7. K Ajos 5 m (JK, PR, MaS), 6.7. T Liakka 7 (PR), Km Salmijärvi 7 p Eero Salo-oja ja T Oravaisensaari 32 kiert. (PR), T Hammasjärvi 100 (ToL, TuL). Pesimäpaikoilla mm K Honkajärvi 2 (JK, PKj), S Karsikkojärvi 2 (EeS), Km Elijärvi altaat (JY ym.) T Korttojärvi emot + pm (TuL, KiL), T Rakanjänkkä emot + pm (TuL). Meriharakka: Pesii pääasiassa teollisuusalueiden liepeillä, mutta pesiä tuhoutuu paljon munavaiheessa mm. varisten ja muiden nisäkäspetojen suihin K Tuhkaallas pesä 3 munaa (PR), K Tuhka-allas harvinainen 4 munan pesä (tavallisesti 3,PR), Kesällä osa Kemin kannasta ruokaili päivisin Holstinharjun kaatopaikalla, esim (PR), loppukesällä yöpyi Tuhka-altaan liepeillä yks. (JY). Pikkutylli: Reviirejä harvassa tekobiotoopeilla (usein tilapäisillä hiekkakentillä). Tylli: Harvalukuinen kanta teollisuuslaitosten hiekkakentillä, joissa muutamia hajapareja: K Veitsiluodon ja Pajusaaren kaatopaikoilla, T Röyttän tehdasalueella ja Km Elijärven kaivoksella. Kapustarinta: Harva pesimäkanta lähinnä karuilla aapasoilla. Töyhtöhyyppä: Tornionjoen korkean kevättulvan takia mm. Raumonjärven pellot peittyivät laajasti veden alle ja pesintöjä epäonnistui. Mm todennäköisesti pesänsä menettänyttä jo parveutui Sammalperässä (TuL, KiL). Suokukko: Harvinaistunut. Suurin ilmoitettu soidin: Km Elijärvi selkeytysaltaat 13k4n (JY). Taivaanvuohi: Vielä T Pensaskari 2-munainen noin 2 viikkoa haudottu pesä (PR,KO). Pikkukuovi: Peltopesintöjä ilmoitettiin T Könölästä (JTY) ja Lautamaasta (PR,JY). Punajalkaviklo: Merensaariston ja Silkkiuikku: Kanta voimistumassa: T Kaupunginlahti 7 paria Teeri: Edellistalven lähes ennätyksellinen (PR), touko-kesäkuussa K Tuhkaleen (1940-luvulla tiedetään olallas pari (MNi, JkK ym.), T vähintään vastaava, PR) joukkoesiintyminen Alkunkarinlahti 8 paria, osa pesäntaa, povasi huippukanrakennuksessa (JY). Km Elijärven mutta toisin kävi: kesällä poikueet kaivoksen uusi rikastushiekka-al- olivat käytännössä hukassa. las nro 7 tuotti myös kahden parin Kanta romahti myös elokuun riistakolmiolaskentojen voimin 2+2 poikasta (TKa, EeS, JY mukaan. Kos- ym.). Päiväpetolinnut: ks. erillinen kat- ka aikuisten lintujen katoamista on saus. vaikea selittää sääoloilla, jää vaihtoehdoiksi Mustakurkku-uikku: Havainto- lähinnä taudit, pedot ja sopivilta pesimäpaikoilta tuli S Nokikana: T Kaupunginlahti Kaakkuri kiihdyttää Olli-Pekka Karlin 36 Sirri vsk. Sirri vsk. 37

20 Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä rannikon lisäksi jokivarsien peltoaukeilla harva sisämaakanta. Esim Tv Ylipaakkola Hannuksenperä hätäilevä emo + 2 pm, jotka rengastettiin (Veikko Isomursu). Valkoviklo: Pesii harvalukuisena sopivien kosteikkojen lähistöillä aina rannikkoa myöten eikä kannassa tunnu olevan vaihtelua. Metsäviklo: Nimensä veroinen viklo, jonka pesän tai poikasen löytää harvoin, kuitenkin Km Illinoja ad. + pm (PKj, JK). Rantakurvi: Kemin perinteisillä pesintäpaikoilla taantunut: vain kahdella reviirillä todettiin lintuja ja nähtävästi vain toisella pesintä onnistui (varoitteleva emo poikasaikaan, JK). Ensimmäinen kesähavainto Simosta: S saaristossa 1 p, joka lauloi usein (PR). Karikukko: Ulkosaariston lintu, jota keväällä tapaa muuallakin. Saaristossa parhailla luodoilla useampikin pari, esim K Keminkraaseli 4 ad. var. + ainakin 5 pm kivikoissa (JY). Isovesipääsky: S Leipäreet 1 juhlapukuinen naaras (PR, TeR). Ensimmäinen havainto alueeltamme. Tarkemmin erillisessä jutussa. Merikihu: Linnustoomme vasta palannut laji: S Leipäreet pesä 1 muna (PR, TeR) ja 3.7. K Sarven Pitkäletto pari (PR, TeR). Pikkulokki: Rannikolla alkukesällä ensi kertaa jopa naurulokkia yleisempi näky. Ensimmäiset jo suuriksi mainittavat yhdyskunnat pesivinä: esim T Alkunkarinlahti n. 200, joista 75 hautomassa / pesissä (JY) ja 7.6. T Kaupunginlahti 108 p (PR). Suurentunutta kantaa kuvastaa myös kautta aikojen suurimmat loppukesän parvikokoumat: 4.7. T Jakopankki 180 p ja p (PR). Vielä K Keminkraaseli 1 hädintuskin lentokykyinen pm (JY). Naurulokki: Muninnan alku: 9.5 Km Elijärvi munaa (JJ). Suurimmat yhdyskunnat Km Elijärven kaivoksen selkeytysaltailla, jossa vähintään 150 pesivää paria, lähes kaikki siirtyneet edelliskesästä uudelle 7-altaalle (Kalevi Tähkäoja, JY ym.). Muita mm T Kaupunginlahti 80 pesää (PR), kesäkuussa kolonia T Viitajärvellä (Seppo Kemppainen) ja T Kantojärvellä (PR), K Ajos satama 40 pesivää paria (PR), K Sahansaari 60 ja Pajusaari 20 pesivää paria (PR). Ehkä edellisvuoden huonon pesintämenestyksen takia T Alkunkarinlahden satapäinen kolonia katosi olemattomiin (ja pikkulokit valtasivat paikan): T Alkunkarinlahti vain 4 hautojaa (JY). Kemin seudulla tärkeä ruokailupaikka on K Holstinharjun kaatopaikka, jossa mm (PR). Kalalokki. Toukokuun puolivälin jälkeen etelämyrskyn vedennousu tuhosi meren kareilla munapesiä ja vain pieni osa pareista näytti Kemin edustalla tekevän uusinnan. Harmaalokki: Ensimmäiset munapesät: K Kursunkallio neljä 1-munaista ja K Kallio yksi 1-munainen pesä (PR). Ensi vuonna olisi mielenkiintoista seurata Kemin seudun pesivän kannan kehitystä ja muninnan alkua, sillä tärkeä ruokailupaikka Holstinharjun kaatopaikka on vuonna 2008 lopetettu. Nyt vielä esim K Holstinharjun kp 300 (PR). Muita kesäparvia (pääosa subad. ja pesimättömiä) mm K Kuivanuoronpankki 195 (PR), S Tiironhieta 98 (PR) ja (JY), T Jakopankki 70 (PR) ja K Makeanvedenallas 700 (PKj, JK). Räyskä: Lähimmältä Iin Krunnien pesimäkareilta pääasiassa aikuisia lintuja liikkeellä perinteisesti loppukesällä: K Mustankarinnokka 1 (EeS), 8.7. K Kuivanuoro 1 ad. (PR), T Jakopankki 4 ad (PR) ja K Mustankarinnokka 1 (EeS), S Tiironhieta 5 ad (PR), K Lämpsänkari 2 ad + 1 juv (PKj), K Lämpsänkari 2, mutta Niemi näki 5 yks. (EeS), 2.8. T Prännärinniemi 1 (ToL, TuL), 2.8. K Lämpsänkari 1 (PKj), S Tiironhieta 2 ad (JY), Simo Tiironhieta 8 (JY), K Lämpsänkari 1 (PKj), K Ajos 2 (JY), ja S Tiironhieta 1 ad (PR) sekä Tornio Oxö 2 ad.+2 juv (JTY,PY). Tiira laji (Sterna sp.): T Jakopankki 150 kala- ja lapintiiraa (PR). Lapintiira: Myöhäinen pesintä: K Keminkraaseli n. 15 ad. var. + n. 15 pm, joista 1 vielä lentokyvytön (JY). Riskilä: Riskilöitä pesii ulkosaaristossamme vain muutama pari: 2.6. K Keilakrunni 7 (ErL). Uuttukyyhky: Tv Loue 1 p (Veikko Isomursu). Turkinkyyhky: Edelliskesän tapainen pesintä ei varmistunut, mutta T Suensaarella hautausmaan lähellä oli reviiri: k Ä p (JY), n Ä ja p (PeS). Jo T Suensaari 1 Streptopelia sp. 1 p (PeS). Pöllöt: ks. erillinen katsaus. Tervapääsky: Kylmien sadeilmojen yllätettyä parveutumista: T Kaupunginlahti 60 kiert. sateen jälkeen (JTY) ja K Jakopankki 300 hyönteispyynnissä (PR). Harvinaistuvasta erämaakannasta ilmoitettiin vain yksi havainto: Tv Palokivalo 2 (KO). Kiuru: Leivosen heleä laulu taivaan korkeuksissa on yhä harvinaisempaa peltoviljelyn taantuessa. Kannattaisiko ensi vuodesta lähtien listata jo reviirit alueellamme? Käenpiika: Harvinaistuneen lajin ilmoitetut pesinnät: K Paattio poikaspesä (Eino Honkanen), T Raumo poikaspesä (KiL ym.), S Saariaapa pesä suosaarekkeessa (PR, JS). Lisäksi S Huhtalampi 1 Ä (JK, EeS). Pikkutikka: Pesimäajan havaintoja seuraavilta paikoilta: 1.5. K Kalkkinokka 1 k Ä (JY), 1.5. K Hepola 1 (TM, TL), S Eskonlahti 1 k p rumm. (PR, JJ, TL), K Ajos 1 n pesäkololla (KO), T Prännärinniemi 1 k Än, rumm (ToL, TuL, KiL), T Raumo 1 k rumm ja n p (ToL, TuL, KiL), 2.6. T Ruohokari 1 p (JTY), poikaspesä S Maantiekari (PR), K Väinölä emo + poikue (JY), S Selkäkari Ä+1 juv (PR), 1.7. K Siikalampi 1 ad + 1juv (Antti Ruonakoski), 5.7. K Ajos kalasatama 1 (PKj), K Kuivanuoro 1 (PR). Pohjantikka: 8.7. S Runkaus 2 ad. ja pesä (KO). Törmäpääsky: Koloniat lähes poikkeuksetta maanottopaikkojen rinteillä tai keinokasoilla, esim K Kuivanuoron soramonttu 35 pesäkoloa (PR), 9.7. K Ajos satama n. 20 pesäkoloa sorakasassa ja toisella pesäreikää (PR). Myös vuosikymmeniä sitten ruoppausmassoilla vuoratulla K Martinkarilla pesäreikää joentörmässä (PR). Haarapääsky: Edelliskesän kaltaista pesintöjen jättimenestystä ei ollut, mm. useita vajaita pesyeitä nähtiin (JY). Tilhi: Vain yksi kesähavainto: S Kuivasjärvi 1 (PR). Peukaloinen: Esiintyminen selvästi sisämaassa alueellamme: Tv Kuusikontie Kuusenoja 1 k Ä viimevuotisella reviirillä (JSi), T Ahvenviita 1 Ä (TuL), 6.6. Tv Törmävaara 1 k Ä +1 k Ä (PR), Km Illinoja 1 Ä (JK, PKj, MaS), T Nelihaara 1 Ä (TuL), T Juneksenrova varoitteleva emo ja 3 pm, sadan metrin päässä myös varoitteleva peukaloinen (TuL), Tv Äijänkumpu 3 var., todennäköisesti poikue paikalla (JSi). Mustaleppälintu: Tv Ossauskoski 1 n p pesällä sähkömuuntokaapin alla, ruokki kolmea poikasta. Tarkemmin erillisessä jutussa. Mustarastas: Pesii alueellamme täysin muusta Euroopasta poiketen yhä vain luonnon metsissä. Tämän ja harvan kannan takia paikallisesti seurattava. Käenpiika Olli-Pekka Karlin Kulorastas: Sisämaan kankailta joitakin havaintoja, kuvastaa harvaa kantaa. Pensaskerttu: Täydellinen romahdus havainnoissa ja reviireissä. Vain kevätmuutoksi tulkittavat havainnot K Kalkkinokalta (JY) ja T Raumolta (ToL, TuL, KiL). Kuvastaneeko kylmää alkukesää vai vaikeuksia talvehtimisreiteillä tai Afrikassa? PR:n mukaan lajin määrät ovat vuosikymmeninä vaihdelleet alueellamme nollasta jopa kymmeniin laulajiin. Kuitenkin kyse on kertuille tyypillisestä paikkauskollisesta pesijästä, mikä panee epäilemään pelkästään kylmän sään merkitystä. Tosin äärialueilla laulajat ovat harvoin edes pesiviä. Tilanne muistuttanee yhtä aikaa muuttavien sirittäjien ja yölaulajien kannan vaihtelua. Idänuunilintu: S Selkäkari 1 Ä (PR). Sirittäjä: Yhden keväthavainnon (28.5. EeS) jälkeen vain K Rastinsaari 1 Ä (EeS) ja K Nälli 1 Ä (PKj), S Tikkalanoja (Jukka Tikkala). Tiltaltti: Harvinainen saaristohavainto: S Pihlajakari 1 Ä (PR). 38 Sirri vsk. Sirri vsk. 39

21 Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Vaihteleva, kostea ja niukka lintukesä Vanha filmikamera hyötykäytössä Matti Suopajärvi Kirjosieppo: Tavanomainen pesintäkesä: munia 5.86 (n=7), muninnan aloitus keskimäärin 30.5 (n=6), poikasia poikaspesissä 5.42 (n=14) (MaS). Pyrstötiainen: Historiallinen toinen pesintä (aikaisempi todettu v. 1978) varmistui alueellamme: K Karsikkoniemi lentopoikue 6 yks. (TM). Mahdollista samaa tai toista poikuetta kuvaa ennen vaelluskautta tehty havainto: 7.8. K Karjalahti 8 (KO). Sinitiainen: Poikastuotto pesissä edelliskesiä pienempi, joka kuvastanee kylmää alkukesää: yht. 7 pesää kontrolloitiin vakiopöntöissä, munia 10.0 (n=4), poikasia 6.33 (n=6) (MaS). Talitiainen: Myös talitintillä munia ja poikasia kontrollipesissä normaalia vähemmän, mikä kuvastanee viileähköä touko-kesäkuuta: munia 8.33 (n=13), poikasia poikaspesissä 6.55 (n=20), muninnan aloitus keskim (n=12) (MaS). Puukiipijä: Hyvä pesintävuosi, mm. 6 pesää pöntöissä K Rova- Pertajärvi alueella, poikueita eri puolilla toimialuetta (PKj ym.). Pikkulepinkäinen: Välivuoden jälkeen taas lajia näkyi useasti toukokuun keväthavaintojen jälkeen: T Raumonjärvi 1 k Ä (ToL, TuL), 1.7. K Sisäatama 1 (Eino Honkanen), T Inakari 1 p varoittelija (KO, PR), S Tainijoki 4 pm (KO). Isolepinkäinen: S Teeripalo 1 (samalla paikalla muutama vuosi sitten poikue, PR), S Koivurova 1 (TL, TM), S Tainijoki 2 p (EeS), S Ahmasuonlampi 1 (PR). Pähkinähakki: Alueen harva pesimäkanta näyttää vahvistuvan. Todennäköisiä pesimäseutuja seuraavien havaintojen perusteella mm.: 4.5. T Raumo 2 kiert ja yks. (ToL, TuL, KiL), K Koivuharju 2 (JkK), K Takajärvi 1 (Kari Pulkkinen), T Kirkonmäki 1 (Markit Pirkonen), 5.6. Km Lakakumpu 1 (Jouni Valkeeniemi, Otso Valkeeniemi), T Suensaari 1 p (PeS), K Kontula 2 poikasta äänteli kuusikossa, emot paikalla koko kesän (RV), Km Keminsuu 1 p pihalla, alkukesän toistuvasta rääkymisestä päätellen ehkä pesivätkin (Juha Kekäläinen) ja elokuussa 7 yks. poikue Niemi-Niemelässä eli Pohjanrannassa (TH, EH), Tornio Suensaari 1 pm (Anneli Ylimartimo) ja 1.7. T Suensaari 2 pm + 1 pm p eri paikoissa (Soili Sojonen), 3.7. T Yliraumo Hakonperä 2 ad + 2 lentopoikasta (ToL, TuL), 5.7. Km Kivijärvi 1 (EeS), 6.7. T Yli-Raumo 2 p (PR), 6.7. K Karjalahti 1 (TeR), T Kirkonmäki 2 poikuetta + ad (yht 14 yks., KoY, JY), K Sauvosaari 1 m E (PR), K Rautatieasema 2-8 yks. (EeS ym.). Elokuulta lukuisia todennäköisesti näihin poikueisiin tai reviireihin liittyviä havaintoja. Naakka: Tornion-Haaparannan keskustojen pesimäkannasta ei tullut ilmoituksia, mutta esim T Torppi 49 parvessa (PR), lienee ennätyssuuri kesäparvi. Muualla ei varmistettu pesintöjä, mutta havaittiin esim K Sauvosaari 2 (PKj), Tv Kunnantalo 2 (Seppo Sunnari), K Holstinharju kaatopaikka 2 ja (PR). Harakka: 6.4. K Sauvosaari aikainen valmis pesä (PR). Varis: Mm K Holstinharjun kp 120 (PR). Korppi: Kaatopaikoilla ja liepeillä kymmeniä jopa läpi kesän. Myös K Kuivanuoro 19 E (PR). Kottarainen: Entisestään taantumassa oleva karjankasvatukseen kytköksissä oleva laji. Ainoat pesintään viittaavat havainnot: Tv keskusta Terveysaseman ja Itäpuolentien välinen metsikkö 2 paria (JSi, Seppo Sunnari). Kesäparveutumista etelästä tulleella kannalla: mm T Raumonjärvi 30 (JTY), 3.7. K Tuhka-allas 28 (Antti Ruonakoski), T Suensaari 120 NE (JTY). Pikkuvarpunen: Ihmisestä riippuvainen meillä: pesintöjä 1.5. K Tervaharju pesä pöntössä (KO), K Kalkkinokka ainakin 1 onnistunut pesintä (JY), K Mäntylä 3 pull.+3 vesimunaa (PR), T Trukki 14 p, seassa useita lentopoikasia (ToL), K Sauvosaari Sisäsatama emot ruokkivat poikuetta pesään (JY), K Tervaharju 7 juv (PKj), 4.7. K Mäntylä 8 (TeR) ja K Ruutinpuisto 11 (PR). Vihervarpunen: Hyvin vähän parin edellisvuoden hyvän esiintymisen jälkeen. Hemppo: Pesintäajan ainoa havainto T Röyttä T Röyttä 1 (JTY). Paikalla syksyllä myös todennäköinen poikue. Nähtiin keväällä ja syksyllä myös K Tuhka-altaalla, mutta ei pesinyt. Kirjosiipikäpylintu Vain pari havaintoa: T Arpela 3 ä (JTY), K Ristikangas 1 ä (TKa). Pikkukäpylintu: Toinen katovuosi nomadisella lajilla. Kesäparvia: Tv Arppee 16 p (EeS,JK), 9.7. S Tainijoki 100 p (EeS),15.7. S Viantie 16 N + toinen parvi ä (PR), K Kuivanuoro 10 N (PR). Punavarpunen: Kanta nähtävästi jälleen aikaisempaa vahvempi. Nokkavarpunen: Harvinainen pesimälaji: 5.5. T Raumo 1 Än (KiL), K Ristikangas 1 kiert (TKa), 2.6. T Kirkonmäki 1 (Markit Pirkonen), 1.7. K Väinölä 1 p (JY). Peltosirkku: Harvinaistuneesta, viljanviljelyyn sidonnaisesta lajista ainoat kesähavainnot: T Rukkilanperä 2 Ä (ToL, TuL), T Raumonjärvi, Sammalperä 3-6 yks.(ees), T Raumo 1 Ä (ToL), Km Niemi-Niemelä 1 p (PKj, KKj, JK), Tv Loue 2 k Ä (EeS). Pohjansirkku: Useita pesimishavaintoja rämesoilta, mm Tv Tainijärvi pesä 6 munaa (KO, RaK), Km Tuhkamaa pari (JK,EeS), 6.7. S Alimmainen Sankajärvi 1 var. (PKj, JK), 8.7. S Mustakummunaapa 4 pm (KO), S Luujärvensuot 2 pm (KO), Km Musta-aapa 2 ad. + lentopoikue (JY). Pikkusirkku: Harvinainen ja yllätyksellinen kesävieras: K Kiikeli 1 Ä (PR). Havainnoijat: Pirkka Aalto (PAL), E. Aho (EA), Pekka Aho (PAh), Tuula Aho, Valde Aho (VA), Markku Ahonen (MaA), Antti Aholainen, Reijo Alamaunu (RA), Inari Alanne, Tarja Angeria, Liisa Anttila (LA), Teemu Borg, Aimo Flink, Hannu Sankila (HS), Tapio Harjuniemi, Matti Heikkala, Sisko Heikkilä, Tuomas Herva, Risto Hituri, Johanna Holma, Eino Honkanen, Sirkka-Liisa Hurtig, Hannu Huttunen (HHu), Jussi Huttunen, Matti Huttunen, Virpi Huttunen (VHu), Veikko Isomursu, Leena Isotalus, Juhani Jaakkola (JJ), Sauli Jalasmäki, Heikki Jokinen (HeJ), Jouko Jokinen, Tuomo Jääskeläinen, Kimmo Kaakinen, Timo Kalttonen, Kaija Kantojärvi, Kerttu Kantojärvi, Olli-Pekka Karlin (OPK), Arja Karplund, Tuomo Karplund (TKa), Leena Karppinen, Mauri Kauppi, Juha Kekäläinen, M. Kekäläinen, Seppo Kemppainen, Terttu Keränen-Kvist (TKK), Mika Kilpala, Arttu Eemil Kinnunen, Jeremias Kinnunen, Markus Kinnunen (MKi), Jari Kivilompolo (JrK), Jukka Kivilompolo (JkK), Eila Knuuti, Jukka Korhonen (JKo), Veli-Matti Korpimäki (VK), Jukka Koskelainen, Juha Koskenkorva (JuK), Raimo Koskenkorva (RaK), Taisto Kreivi, Kalervo Kujala (KKj), Perttu Kujala (PKj), Reijo Kursula, Hanna Kvist, Henri Kvist, Tommi Kvist, Jouko Kärkkäinen (JK), Jouni Kärkkäinen (JiK), Juho Kärkkäinen, Topi Kärkkäinen, Heikki Kärppä, Tuula Laasanen (TL), Helka Laiti, Kimmo Lankila (KiL), Petri Lankila (PeL), Tommi Lankila (ToL), Tuomo Lankila (TuL), Susanna Lappi, Erkki Lehikoinen (ErL), Martti Lehtilahti, Leena Leppänen, Aili Linna, Satu Lohiniva, Hannu Lundholm (HaL), Martti Luukas, Tauno Malo, Ilkka Marttinen, Jari Miettunen, Tuomo Miettunen (TM), Kauko Mikkonen, Jorma Mikkonen, Ari Moilanen, Tarja Moisanen, Pentti Mustapirtti, Harri Myllykoski, Terhi Mäntylä, Esa Mäntypuu, Kauko Nikupeteri, Marjo Niskanen (MNi), Marko Niskanen, Vesa Nivala (VN), Jan Nyman (JN), Kaisu Näykki, Kari Oittinen (KO), Tuula Oittinen, Jenni Palin, Virpi Pallas, Helena Palmgren, Aaro Peltoniemi, Antti Pesola, Pirjo-Riitta Pietikäinen, Markit Pirkonen, Reijo Posti, Kari Pulkkinen, Harri Pullola, Helena Raappana, Veli-Pekka Rannila, Teuvo Rautapuro, Pentti Rauhala (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Toivo Raukko, Tuomo Ronkainen, Antti Ruonakoski, Eero Salooja (EeS), Kari Saalismaa, Sirpa Salmela, Eeva-Kaisa Sankala, Hannu Sankila (HS), Jarmo Santala, Eero Siivola, Veijo Simula, Juhani Sirkiä (JSi), Päivi Sirkiä, Ari Soppela, Jukka Soppela (JS), Markku Soppela, Soili Sorjonen, Toni Strålberg, Seppo Sunnari, Helena Suomela, Anja Suopajärvi (AnS), Matti Suopajärvi (MaS), Pekka Suopajärvi (PeS), Elina Taskila, Teemu Tast, Kari Tenhunen, Pentti Tenhunen, Juha Tervahauta, Jukka Tikkala, Kalevi Tikkala (KTi), Anne Tuominen, Mailis Tyystälä, Kalevi Tähkäoja, Armi Uljua, Juha Uljua, Jouni Valkeenniemi, Otso Valkeenniemi, Aimo Vasara, Ville Vasko, Paavo Vataja, Janne Vesa, Jorma Vierelä, Risto Viljanen (RV), Laura Vähänen, Airi Välimaa, Juho Yli-Hukkala, Kaarina Yli-Hukkala (KY), Anneli Ylimartimo, Mikko Ylimartimo, Helena Ylimaunu, Juha Ylimaunu (JY), Konsta Ylimaunu (KoY), Matti Ylimaunu, Onni Ylimaunu (OY), Pekka Ylimaunu (PY), Sirpa Ylimaunu, Eero Yliniemi, Jouni Ylipekkala (JTY), Vieno Åman 40 Sirri vsk. Sirri vsk. 41

22 Lapinpöllökoiras vartioi Matti Suopajärvi Petokatsaus 2007 Petokatsaus 2007 Petokatsaus 2007 Pekka Suopajärvi Petovuodesta 2007 povailtiin erinomaista pöllövuotta. Metsäntutkimuslaitos raportoi syksyllä 2006 Etelä-Lapin myyräkantojen olevan runsaat (Huitu & Hettonen 2006), sarvipöllöstä tehtiin pitkästä aikaa talvihavaintoja ja helmipöllöjä tuntui olevan äänessä kaikkialla. Kun hiiripöllöjäkin alkoi kevättalvella näkyä, olivat odotukset korkealla. Pönttöjen tarkastusten päästyä käyntiin, alkoi kuitenkin kuulua soraääniä. Pesiä ei tuntunutkaan löytyvät huippuvuoden malliin ja monet pesinnät olivat keskeytyneet jo alkuvaiheessa. Ilmeisesti alueen länsiosissa rannikon tuntumassa myyräkannat romahtivat sillä useiden pöllöjen pesinnät keskittyivät Kemijokivarteen ja joen itä- ja eteläpuolelle, vaikka havainnointi tunnetusti painottuu vahvasti Tornion puolelle. Pöllöistä ainoastaan helmipöllön pesälöydöt tulivat suurimmalta osin Kemijoen länsipuolelta, mutta selitys tähän on luonnollinen tarkastetuista pöntöistä yli 80 % on alueen länsiosassa. Vaikka huippuvuosi tuntuikin kuihtuvan käsiin, tuli kesästä 2007 silti monessa mielessä hyvä, erinomainen tai peräti ennätyksellinen petolintuvuosi. Pöllöjen soidinkuunteluista Alueellamme pesii jokseenkin vakituisesti kuusi pöllölajia: helmipöllö, suopöllö, lapinpöllö, hiiripöllö, varpuspöllö ja huuhkaja. Lisäksi tavataan niin pesimäaikaan kuin kevään kuunteluissakin kolmea eteläistä lajia: sarvipöllöä, viirupöllöä ja lehtopöllöä. Eteläisten lajien äänten tunnistamisessa näyttää kuitenkin olevan ongelmia. Kävin näistä lajeista läpi kaikki vuoden 1988 jälkeen ilmoitetut keväiset soidinhavainnot ja tulos on aika hämmentävä. Harvinaisimmasta lajista, lehtopöllöstä, on yksi naukumishavainto, joka voi mielestäni koskea helmipöllöä. Viirupöllöstä on 5 havaintoa. Yhdessä äänen kuvaus vastaa viirupöllön tavanomaista soidinääntelyä. Kaksi havaintoa varmistui tarkastuskäynnillä ketuiksi ja yksi havainto huuhkajaksi. Viidennen murahtelun kuvauksen perusteella ei havaintoa voi vahvistaa viirupöllöksi, mutta kuvaus ei myöskään poissulje tämän lajin mahdollisuutta. Sarvipöllöstä on 11 äänihavaintoa. Viittä näistä pidän luotettavana, yksi varmistui tarkastuksessa huuhkajaksi, yksi lapinpöllöksi ja neljän osalta havaintoa ei ole voitu tarkastaa. Nämä neljä havaintoa ovat kaukana viljelyksistä, eli tyypillisistä pesimäbiotoopeista. Lisäksi kolmella näistä neljästä paikalla on samana vuonna kuultu myös huuhkaja mikä ei tietysti sulje pois sarvipöllön mahdollisuutta. Kaikkiaan eteläisistä lajeista on siis 17 havaintoa vuosilta Näistä kuutta pidän luotettavana, neljä on varmasti virhemäärityksiä ja seitsemää en hyväksyisi vaikka osa niistä saattaa toki olla oikeitakin määrityksiä. Mikä näille 11 hyväksymisriman alapuolelle jääville havainnoille on yhteistä? Havainnoista viisi koskee muuta kuin varsinaista soidinääntä ja kolme näistä on tunnistettu jälkikäteen nauhalta. Jäljelle jäävistä kuudesta viisi koskee sarvipöllön soidinääntä ja ongelmana kaikissa lajin erottaminen huuhkajasta tai petovastaavan vakuuttaminen, että laji on osattu erottaa huuhkajasta. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta jatkossa saisi tämän kirjoittajan uskomaan pöllökuuntelussa kuullut eteläisten lajien havainnot. Ensimmäinen ohje on, että tunnista vain varsinaisia soidinhuutoja. Tähän mennessä hyväksytyt havainnot koskevat kaikki varsinaisia soidinpuhalluksia. Kun tämän muistaa, niin on helppo opetella erottamaan nämä kolme lajia toisistaan ja muista pöllöistä, eikä sekaannuksia pitäisi tulla myöskään nisäkkäisiin. Seuraava ohje onkin, että opettele etukäteen levyltä erottamaan nämä lajit toisistaan. Jälkikäteen äänitteen perusteella tehdyt määritykset ovat epäluotettavia. Havainnon kuvaus tulisikin kirjoittaa jo havaintopaikalla, eikä vasta kotona kirjoihin ja äänitteisiin tutustumisen jälkeen. Kolmas ohje koskee sarvipöllöä. Kellota peräkkäisten puhallusten välinen aika useaan kertaan. Ja tee tämä kellon avulla, älä laskemalla sekunteja. Ja viimeinen ohje: jos kaikista näistä varotoimista huolimatta uskot kuulleesi eteläisen lajin ääntä, ilmoita siitä viipymättä nämä lajit parhaiten tuntevalle kolmikolle ja pyydä, että heistä joku tulisi vahvistamaan havainnon. Tämän tähän mennessä erehtymättömän kolmikon muodostavat Kari Oittinen, Matti Suopajärvi ja Jouni Ylipekkala. Toivoisin, että kukaan ei loukkaannu tai lopeta kuunteluja tämän kirjoituksen vuoksi. Korostan vielä, että yhtä havaintoa lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut ilmoitukset ovat tulleet kokeneilta harrastajilta, ja itsekin olen ollut kuulemassa sekä lehtopöllöä että sarvipöllöä. Antoisia kuunteluretkiä. Lajistollinen katsaus Mehiläishaukka Tervolasta löytyi yksi pesä kuusessa olleesta risupesästä kahdesta munasta varttui yksi poikanen. Pesintä oli aloitettu kohtuullisen myöhään, noin Lisäksi ilmoitettiin 9 muuta havaintoa eri puolilta toimialuetta. Merikotka Loppukesältä ilmoitettiin kolme havaintoa: Keminmaa 2.8. ad (Kalevi Tähkäoja), Simo 8.8. subad (VK) ja Kemi Kuukka kiert. (PR). Ruskosuohaukka Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994 yhtään ruskosuohaukan pesää ei löytynyt. Lentopoikueita il- Kanahaukka Olli-Pekka Karlin moitettiin kuitenkin Kemistä kaksi. Lisäksi ilmoitettiin irtohavaintoja 10 paikalta: K Iso-Räiskö 1.6. n (PR), Km Elijärvi k (EeS), S Maantienkari 8.7. n (PR), S Martimoaapa n (PR), S Ruunakari n (PR), T Alkunkarinlahti k ja 1.8. n ja k (MaS), T Jakopankki n (PR), T Kaupunginlahti k (EeS), T Oxö kiert (JTY), T Prännärinniemi kiert n (JTY). Sinisuohaukka Yksi lentopoikue ja viisi muuta reviiriä. Tiiran ja lintuatlaksen ansiosta irtohavaintojen ilmoitettiin peräti 35 paikalta. Kanahaukka Pesiä löytyi 14, eli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Petohavainnoinnin keskittymistä entistä enemmän alueemme länsiosaan kuvastaa, että yhtään pesää ei ilmoitettu Simosta ja 14 pesästä vain 2 sijaitsi Kemijoen itäpuolella (kuva 1). Poikasia pesissä oli kohtuullisen hyvin, keskimäärin 3,3 poikaspesää kohti, eikä yhtään pesää raportoitu tuhoutuneen. Pesinnät oli aloitettu hivenen normaalia aikaisemmin, eli (md = n = 12). Pesistä peräti 7 oli haavassa ja 42 Sirri vsk. Sirri vsk. 43

23 Petokatsaus 2007 Petokatsaus 2007 vain 1 männyssä. Loput pesät (6) olivat kuusessa, ja näistä 5 oli tekopesässä. Lentopoikueita ilmoitettiin 2 ja muita reviirejä 3. Kuva 1. Kanahaukan pesälöydöt v km x 10 km ruuduissa. Varpushaukka Kaksi lentopoikuetta ja kuusi reviiriä. Parin viime vuoden havaintojen valossa kenelläkään ei näytä olevan aikaa varpushaukan pesien etsintään. Hiirihaukka Kesä 2007 oli hiirihaukoille todella kehno. Löydetyistä kuudesta pesästä kolme tuhoutui, kaksi tuotti kaksi poikasta ja yhden pesimätulos ei ole tiedossa. Kahden onnistuneen pesän osalta pesinnän aloitus on laskettu poikasten siiven pituudesta. Tällä perusteella laskien, pesinnät oli aloitettu ja 1.5. Kuudesta pesästä viisi oli tekopesässä ja yksi risupesässä. Kaikissa näissä pesäpuuna oli kuusi. Piekana Yksi pesälöytö Keminmaalta männyssä olevasta vanhasta korpin pesästä. Linnut olivat paikalla vielä kesäkuussa, mutta heinäkuussa pesinnän todettiin epäonnistuneen. Muita havaintoja ilmoitettiin pääosin alueen itä ja pohjoisosista 7. Kotka Vuosi sitten laskeskelin, että alueemme kokonaisreviirimäärä on laskentatavasta riippuen 4 8 reviiriä ja omana näkemyksenäni päädyin lukuun 5. Olen valmis nyt korottamaan hivenen tuota arviota. Pääsyynä tähän on, että yksi yhden poikasen pesähavainto kesältä 2006 oli epähuomiossa ilmoitettu Ranuan puolelle. Aiemmin Ranualla olleen reviirin linnut pesivät kuitenkin niin kesällä 2006 kuin 2007 tekopesässä Simon puolella. Arvio reviirimäärästä vuodelle 2006 on siis 6. Kesä 2007 oli Etelä-Lapissa hyvä kotkakesä. Poikasia oli lähes jokaisella asutulla reviirillä. Myös meidän alueemme reviirit menestyivät kiitettävästi. Pesiä löytyi kaikkiaan neljä. Muninta oli näissä aloitettu (md = 27.3.). Tervolan vanha pari pesi toistamiseen tekopesässä uudella pesäalueella tuottaen kaksi poikasta, ja reviirin vanhat pesät olivat tyhjillään. Myös Tervolan kakkosreviiri pesi jo viime vuonna käytössä olleella uudella pesimäalueella tuottaen yhden poikasen. Pesä oli tosin vaihtunut vuodesta 2006 ja tämäkin pari pesi nyt tekopesässä. Simon vanhin reviiri tuotti poikasia vuosien tauon jälkeen. Edellinen aloitettu pesintä tältä reviiriltä on vuodelta Poikasia oli nyt 1. Keminmaan ja Simon rajoilla oleva pari tyytyi koristelemaan pesäänsä. Sama oli tilanne myös Simon eteläisimmällä reviirillä. Lisäksi saatiin havaintoja kahdelta alueelta: Kevättalvelta ilmoitettiin maallikkohavaintoja kotkaparista Keminmaalta paikasta, mistä on noin 11 km lähimmälle tunnetulle reviirille. Samalla suunnalla Jouni Kärkkäinen näki nuoren kotka aikuisen seurassa Hannu Huttunen näki Simossa kaksi kotkaparia alueella, joka sijaitsee 6 10 kilometrin päässä kolmen reviirin pesistä. Alueella voisi periaatteessa olla piilossa oleva reviiri, mutta pidän todennäköisempänä, että tunnettujen lähireviirien linnut olivat tarkastamassa reviirien rajoja. Kahta piilossa olevaa reviiriä tuolle alueelle tuskin mahtuu, eli ainakin toinen pari oli vain viikko ennen pesinnän alkua lähes 10 km päässä pesästään. Sääksi Pesiä löytyi kahdeksan ja muita asuttuja reviirejä kaksi. Näistä kymmenestä yksi reviiri oli entuudestaan tuntematon ja mitä ilmeisimmin kyse on oikeasti uudesta reviiristä. Pesä oli uusi, ensimmäisen kesän pesä, eikä lähistöllä ole hukassa olevia reviirejä. Vuosien reviireistä yhden pesä oli mustana, mutta yksinäinen lintu nähtiin pesän lähistöllä. Pesistä neljä oli tekopesässä, kolme männyn latvan luonnonpesässä ja yksi merimerkissä. Pesintä sujui mallikkaasti ja poikasia oli keskimäärin 2,38 poikaspesää ja aloitettua pesintää kohden. Pesinnät oli aloitettu (md n = 8), eli normaaliin aikaan. Koko pesäkorttiaineistossamme vastaavat luvut ovat md n = 108. Muita havaintoja ilmoitettiin kaikkiaan 13 paikalta. Kun yhdistellään lähekkäiset havainnot ja todennäköisesti tunnetuilta reviireiltä kalastusmatkalla olleet, niin jäljelle jää kaksi tunnettujen reviirien ulkopuolista havaintoa. Muuttohaukka Kesä 2007 oli kehno muuttohaukkakesä Xenuksen alueella. Viime vuosina asuttuina olleista kahdeksasta reviiristä seitsemän oli asuttuja myös kuluneena kesänä. Pesinnän todettiin alkaneen kuudella reviirillä, mutta poikasia tuotti vain kaksi reviiriä. Ja näilläkin poikasmäärä jäi yhteen. Havaintoja yksinäisestä linnusta tuli lisäksi kolme. Näistä kaksi on eräältä suoalueelta, missä muuttohaukka on asustellut myös kesinä 2004 ja Pesinnän ajoitus on tiedossa yhdestä pesästä. Simossa pesässä oli kaksi munaa ja yksi vastakuoriutunut poikanen, eli muninta on aloitettu noin Ampuhaukka Kaksi pesimäaikaista havaintoa: Km Elijärvi useina päivinä saalistamassa (Kalevi Tähkäoja), sekä Tornio Korttojärvi 2 p, toinen kikitti männikössä, naaras lensi ääntä kohti (TuL, KiL). Ampuhaukka on Torniossa kesäaikaan harvinaisuus. Tiedossani on vain yksi kesäaikainen havainto kunnan alueelta ennen tätä. Kuten tässä lehdessä olevassa atlas-jutussa mainitaan, ampuhaukan muutto jatkuu touko kesäkuun vaihteeseen saakka. Toukokuulta 2007 ilmoitettiin 8 havaintoa, myöhäisimmät S Pömiö 1 (TL,TM), K Ristikangas 1 (TKa). Nämä eivät siis ole mukana taulukon 1 yhteismäärissä. Nuolihaukka Nuolihaukkahavaintojen määrä jatkoi kasvuaan. Kesältä 2006 ilmoitettiin ennätykselliset 23 havaintoa ja nyt uudeksi ennätyksek- Tuulihaukka Matti Suopajärvi si kirjattiin 27. Nuolihaukkaspesialistimme Petri Suorsan kroolatessa kurkien perässä, pesien etsintä jäi muiden harteille. Pesiä löytyi kaksi, lentopoikueita yksi, muita reviirejä neljä ja irtohavaintoja 20. Yllättävää oli, että Torniosta tuli peräti kahdeksan havaintoa ja kunnasta varmistui kaikkien aikojen ensimmäinen pesintä, kun Tuomas ja Kimmo Lankila löysivät läheltä meren rantaa ensin hätäilijän, ja 1.8. emon seurassa olleen ruokaa kerjäävän poikasen. Ainut reviirihavainto Torniosta on tätä ennen vuodelta 1995, jolloin Jouni Ylipekkala näki Kourilehdossa saalista kuljettavan linnun. Pesinnän aloitus on laskettu yhdestä pesästä. Siinä muninta oli alkanut noin 25.5., eli kyseessä on kaikkien aikojen toiseksi aikaisin pesintä. Muninta alkaa alueellamme (md 3.6. n = 44). Nuolihaukka on loppukesän laji. Kun pesimähavainnot jätetään pois laskuista, on arkistomme 122 päiväyksellisestä kesähavainnosta 64, eli yli puolet on tehty heinäkuussa. Heinäkuun puolivälin jälkeen lintujen liikehdintä selvästi kasvaa ja elokuun puolelta en pääsääntöisesti ole enää irtohavaintoja ottanut mukaan, enkä laskenut yksinäisiä nuoria lintuja poikueiksi. Tuulihaukka Pesiä löytyi 81, lentopoikueita 3 ja reviirejä 5. Muita havaintoja ilmoitettiin 33. Pesistä 1 oli varislinnunpesässä ladon sisällä kurkihirren vieressä katon alla, 1 rakennuksen päädyssä räystäslaudoituksen päällä, 1 pesälaatikossa, 1 kolossa, 1 kuusessa vanhassa variksen pesässä ja 74 tuulihaukanpöntössä ja 2 hiiripöllönpöntössä. Erikoisista pesäpaikoista mainittakoon myös alueen ulkopuolelta Ylitorniolta kalliojyrkänteeltä 16 metrin korkeudelta löytynyt pesä. Myös tuulihaukan pesintää kuvaavat luvut kielivät myyräkantojen laskusta. Yhtään seitsemän poikasen pesää ei löydetty ja poikastuotto putosi parilla kymmenyksellä edellisestä vuodesta ollen nyt 4,5 poikasta / aloitettu pesintä. Parhaalta ruudulta löytyi nyt Torniosta 11 pesää, Kemijokivarresta 9 pesää ja takamailta 3 pesää (kuva 2). Asutusalueiden luvut ovat kor- 44 Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Petokatsaus 2007 Petokatsaus 2007 keita, mutta takamailta on joskus löytynyt pesiä enemmänkin. Lasku saattaa tosin kieliä myös tarkastamatta jääneistä pöntöistä. Muninta oli aloitettu jokseenkin normaaliin aikaan, (md = n = 63), kun koko pesäkorttiaineistomme keskimääräinen aloitusaika on (n = 848). Kuva 2. Tuulihaukan pesälöydöt v km x 10 km ruuduissa. Kuva 3. Huuhkajareviirit v km x 10 km ruuduissa. Huuhkaja Kaikkiaan havaintoja ilmoitettiin 14 eri alueelta. Pesiä löytyi 1: noin aloitettu pesintä tuotti 2 poikasta. Soidinreviirejä ilmoitettiin 12 ja ainakin kolmella näistä paikoista kuultiin pari ja kahdelta löytyi merkkejä pitkäaikaisesta oleskelusta (kuva 3). Olisi erittäin toivottavaa, että soidinhavainnot kirjattaisiin Tiiraan ja mieluiten siten, että karttaan merkitään sekä havainnoijan paikka, että linnun paikka eli suunta mistä lintu huuteli. Jos samaan paikkaan kuuluu useampia lintuja, olisi hyvä jos jokaisesta kirjattaisiin erillinen havainto, jotta kaikkien havaintojen suunnat tulisi tallennettua. Hiiripöllö Hiiripöllön pitkään odotetusta paluusta tuli viimein totta. Valitettavasti aikaa aktiiviseen pesien etsintään ei kenelläkään ollut ja löydetyt pesät tulivat vastaan muun havainnoinnin ohessa. Pesiä, löytyi viisi, maastopoikueita ja reviirejä kolme kumpiakin (kuvat 4 ja 5). Lisäksi ilmoitettiin 15 muuta havaintoa. Pesistä kaksi oli haavassa vanhassa palokärjen kolossa noin 7 metrin korkeudella. Toinen näistä oli hakkuuaukealla ja toinen metsässä 30 metriä hakkuun reunasta. Kolmas pesä oli hakkuuaukealla olevassa tuulihaukanpöntössä ja neljännestä ei käytössäni ollut tarkempia tietoja. Poikasia pesissä oli ja pesinnät oli aloitettu 4.4., 6.4. ja 9.4. Nyt pesäkortistossamme on seitsemän pesää, joissa pesinnän alku on kohtalaisen tarkasti tiedossa. Näissä muninta on alkanut 3.4., 4.4., 6.4., 9.4., 9.4., ja Kuva 5. Hiiripöllön pesälöydöt ja lentopoikueet v km x 10 km ruuduissa. Kuva 4. Hiiripöllön pesintöjen (punainen) ja reviirien (sininen) ja irtohavaintojen (valkoinen) määrä Xenuksen alueella. Varpuspöllö Täydellisen katovuoden jälkeen kanta kääntyi nousuun ja pesiä löytyi kaksi. Pesinnät sujuivat mallikkaasti tuottaen 7 ja 8 poikasta. Nämä varpuspöllönpöntöissä olleet pesinnät oli aloitettu 2.4. ja 4.4. Koko pesäkorttiaineistomme mukaan pesintä on vuosina alkanut (md n = 25). Kevään laajojen pöllökuuntelujen ansiosta soidinhavaintoja saatiin myös muualta kuin Tornion eteläosasta. Kaikkiaan viheltelijöitä ilmoitettiin 13 paikalta, 2 Kemistä, 4 Keminmaalta ja 7 Torniosta. Lapinpöllö Pesiä löytyi ilahduttavasti 10. Myyräkantojen laskusta kielii, että 4 pesintää keskeytyi. Onnistuneet pesinnät tuottivat poikasia kuitenkin kohtuullisesti ja parhaassa pesässä oli 5 poikasta. Pesinnät oli aloitettu kohtuullisen aikaisin, (md n = 6). Pesistä viisi oli tekopesässä, 3 vanhassa kanahaukan pesässä, 1 mehiläishaukan pesässä ja 1 korpin pesässä. Pesäpuina oli 4 x mänty, 4 x kuusi, 1 x haapa ja 1 x koivu ja pesän korkeus maasta vaihteli viidestä kymmeneen metriin. Naaras saatiin pyydystettyä rengastusta varten kaikilta onnistuneilta pesiltä ja koiras puolestaan saatiin kiinni neljässä tapauksessa. Soidinhavaintoja ilmoitettiin kaksi ja yksinäinen lapinpöllö nähtiin kahdella paikalla. Lisäksi 5.9. nähtiin Simossa ilmeinen lentopoikanen. Yhtä soidinhavaintoa lukuun ottamatta kaikki havainnot tulivat Kemijoen itäpuolelta (kuva 6). Olen useaan kertaan ihmetellyt lapinpöllön harvinaistumista. Saadakseni asiasta paremman kuvan, laskin rengastustoimiston aineistosta (esim. Honkala & Saurola 2006) Xenuksen alueella todettujen pesintöjen määrät, tarkastettujen risu- ja tekopesien määrät sekä suhdeluvun kuinka suuri osa tarkastetuista pesistä oli lapinpöllön asuttamia. Kuten kuvasta 6 voi päätellä, pesälöytöjen väheneminen selittyy ainakin osin tarkastettujen pesien määrien hiipumisella. Kun parhaimmillaan vuonna 1996 tarkastettiin 300 potentiaalista lapinpöllön pesäpaikkaa, oli tämä luku pudonnut nyt reiluun sataan. Kuva 6. Lapinpöllön pesintöjen määrä (punaiset pylväät) tarkastettujen risu- ja tekopesien määrä (valkoiset pylväät) sekä pesimäprosentti (murtoviiva) Xenuksen alueella (rengastustoimiston aineisto, esim. Honkala & Saurola 2006). Kuva 7. Lapinpöllön pesälöydöt v km x 10 km ruuduissa. Suopöllö Yhtään pesää tai poikuetta ei löytynyt. Reviirejä ilmoitettiin viisi: yksi soidinhavainto, yksi hätäilevä pari ja kolme havaintoa saalista kantavasta linnusta. Muita havaintoja ilmoitettiin 27 paikalta. Reviirihavainnot tulivat kaikki Torniosta, ja irtohavaintojen kunnat olivat K 3, Km 4, S 2, Tv 11 ja T 7. Sarvipöllö Kesä 2007 oli yksi kaikkien aikojen parhaista sarvipöllövuosista Xenuksen alueella (kuva 8). Poikueita löytyi ennätykselliset 11. Kunnittain nämä jakaantuivat seuraavasti: K 4, Km 1, S 1, Tv 3 ja T 2. Lisäksi ilmoitettiin yksi irtohavainto Tervolasta. Simon poikuehavainto on ensimmäinen Simosta kautta aikain. Tavallisuudesta poiketen pääosa havainnoista tuli muualta kuin Torniosta. Tarkemmin sarvipöllön esiintymisestä on kirjoitettu toisaalla tässä lehdessä. Helmipöllö Kuva 8. Sarvipöllön lentopoikueet v km x 10 km ruuduissa. Kuva 9. Helmipöllön pesälöydöt v km x 10 km ruuduissa. Kevään kuuntelut lupailivat todella paljon, mutta myyräkannat hupenivat nopeasti ja pesintöjen määrä jäi 50:een eli kutakuinkin samalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Tiheys parhailla alueilla putosi hieman vuoden 2006 tasosta ollen nyt 11 paria / 100 km 2 (kuva 9). Nopeasti heikentyneestä ravintotilanteesta kielii myös runsas pesintöjen epäonnistuminen. Peräti 16 pesää (36 %) joko hylättiin tai tuhoutui. Poikasia pesissä oli keskimäärin 4,9 ja poikastuotto aloitettua pesintää kohden 3,1. Muninta oli alkanut (md n = 28.) Löydetyistä pesistä 3 oli haavassa olevassa palokärjen kolossa ja loput 47 pöntössä. Kirjallisuus: Honkala, J. & Saurola, P. 2006: Petolintuvuosi 2005 monien ennätysten vuosi. Linnut-vuosikirja 2005: Huitu, O. & Hettonen, H 2006: Myyräkannat runsastumassa pohjoisessa. On-Line julkaisu, Metla, Päivitetty Saatavilla: metla.fi/tiedotteet/2006/ myyrat.htm 46 Sirri vsk. Sirri vsk. 47

25 Petokatsaus 2007 Sarvipöllön esiintymisestä Torniossa ja ympäristökunnissa Kiitokset: Kiitokset taas kerran kaikille havaintojaan palauttaneille: Aino Karplund, Antti Ruonakoski, Armi Uljua, EeS, Eino Honkanen, Esa-Pekka Ylijääskö, Esko Kesälä, Esko Pasanen, HHu, HS, Heikki Kärppä, Henri Kvist, Inari Alanne, Jarmo Kivilompolo, Johannes Munamäärä Huttunen, Johannes ja Jussi Huttunen, JK, Jouni Kärkkäinen, JTY, Juha Uljua, JY, JJ, JSi, JKo, JkK, JS, Jussi Huttunen, KKj, Kalevi Tähkäoja, KO, KiL, KoY, Marjo Niskanen, MaA, Markku Henriksson, Marko Niskanen, MKi, MaS, Mauri Kvist, MiS, Noora Korpelainen, PeS, PR,, PKj, Petri Kuhno, Poikasmäärä PeL, Pirjo-Riitta Pietikäinen, RaK, Tarja Kinnunen, Terttu Keränen- Kvist, Tommi Kvist, ToL, TH, TuL, TKa, Tuomo Kinnunen, TM, TM, TL, TL, Tuula Oittinen, VA ja Virpi Huttunen. Tuomo Ollila lähetti yhteenvedon muuttohaukan reviiritarkastuksista Xenuksen alueella, mistä kiitos. Per Cir Cir Acc Acc But But Aqu Pan Fal Fal Fal Fal Bub Sur Gla Str Asi Asi Aeg api aer cya gen nis but lag chr hal col per sub tin bub ulu pas neb fla otu fun Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Yhteensä Lentopoikueet Reviirit Irtohavainnot Taulukko 1. Petolintujen pesälöytöjen määrä kunnittain, lentopoikueet, asutut reviirit ja muut havainnot Xenuksen alueella vuonna ka. n ka. n Tuho-% Perapi % Accgen % Butbut % Butlag % Aquchr % Panhal % Faltin % Falper % Falper % Bubbub % Surulu % Glapas % Strneb % Aegfun % Taulukko 2. Muna- ja poikasmäärien jakaumat ja keskiarvot (munia/munapesä ja poikasia/poikaspesä) sekä tuhoutumisprosentti vuonna 2007 Xenuksen alueelta löydetyissä pesissä. Sarvipöllön esiintymisestä Torniossa ja ympäristökunnissa Sarvipöllö on Kemin Tornion seudulla esiintyvistä kolmesta eteläisestä pöllölajista viirupöllö, lehtopöllö, sarvipöllö yleisin. Se pesii harvalukuisena jokseenkin säännöllisesti viljelysmaiden tuntumassa Tornion eteläosissa ja satunnaisesti muuallakin. Suomessa lajin levinneisyys ulottuu Tornionjokilaaksossa Pellon korkeudelle saakka, mutta satunnaisesti laji on pesinyt pohjoisempanakin. Kesällä 2007 sarvipöllön poikueita kuultiin ennätysmäärä Kemin Tornion seudulla. Tästä innostuneena keräsin yhteen kaikki lajista löytämäni havainnot toimialueeltamme. Havaintomateriaalin olen jakanut neljään osaan: 1) Vanhat havainnot ennen vuotta ) Tornion havainnot vuosilta ) Toimialueemme havainnot muualta kuin Torniosta vuosilta ) Havainnot vuodesta 1989 eteenpäin. Käytännössä kaikki ykkösryhmän tiedot perustuvat kirjallisuuteen, eikä havaintojen tekijöitä ole haastateltu tätä yhteenvetoa tehtäessä. Sama koskee myös Tornion ulkopuolisia havaintoja vuoteen 1988 saakka. Vuodesta 1989 alkaen kirjoittajalla on ollut käytössään alkuperäiset havaintoilmoitukset, joista käy ilmi havainnon kuvaus, useimmiten myös havaintopaikka, aika ja havainnon tekijä. Tornion havainnoista nämä tiedot saatiin kerättyä vuodesta 1970 alkaen. Tornion ja muun Xenuksen ja 1980-lukujen havainnot Pekka Suopajärvi eroavat ainakin kirjoittajan mielestä myös toisessa suhteessa kuin lähdemateriaalin suhteen luvun runsaan esiintymisen ansiosta lajin soidinääni tuli torniolaisille lintuharrastajille tutuksi. Sieltä ilmoitetut havainnot koskevat lajin soidinhuhuilua tyypilliseen soidinaikaan ja ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta tyypillisiltä sarvipöllöbiotoopeilta. Muissa kunnissa tehdyt havainnot sen sijaan ovat niin ajankohdaltaan, havainnon kuvaukseltaan (silloin kun se on ollut käytössä) ja biotoopiltaan tavallisuudesta poikkeavia. Kun lisäksi havaintojen kokoajat ovat itsekin pitäneet välillä havaintoja ilmeisinä, lajin ääniä vaihtelevina tai ottaneet jonkin havainnon yhteen katsaukseen mukaan ja jättäneet seuraavasta pois, ei havaintojen luotettavuus ainakaan näin vuosien jälkeen arvioituna vaikuta olevan lähellekään Tornion havaintojen tasoa. Ja kolmanneksi näinkin harvinaisesta lajista olisi pitänyt julkaista tarkemmat tiedot. Petokatsausten tyyli (johon itsekin sorrun tämän tästä) on turhan vähäsanainen. Ilmoituksista ei useinkaan käy sen paremmin ilmi alkuperäinen havainnon kuvaus, päiväys tai havainnon tekijä. Näistä lähtökohdista olen pyrkinyt keräämään ja tallentamaan tätä yhteenvetoa tehdessäni kaikki julkaistut havainnot Tiira-havaintojärjestelmään. Olen kuitenkin jättänyt tämän yhteenvedon kuvista pois sellaiset äänihavainnot, joiden luotettavuutta ei ole voitu tarkastaa. En siis väitä, että ne olisivat olleet virheellisiä mutta havainnon vahvistavat tiedot puuttuvat. Tiiraan olen merkittyt nämä havainnot hylätyiksi. Lisäksi olen hylännyt kaksi vuodelta 1988 julkaistua havaintoa selvästi väärään määritykseen tai väärään tietoon perustuvina. Pesintä Sarvipöllön pesintä on varmistettu 32 kertaa. Pesiä on löytynyt 5, poikueita 25 ja lisäksi on kaksi vanhaa tietoa, joissa mainitaan lajin pesineen alueella. Sarvipöllö on meikäläisten havaintojen valossa viljelysten ja rantojen lintu. Pesä tai poikuelöydöistä 24 on jokivarsien viljelysmaiden tuntumasta ja 4 meren rannan läheisyydestä. Lisäksi 4 poikuetta on Kemissä tavattu kaupunkia ympäröiviltä asuntoalueilta (kuva 2). Ensimmäinen pesälöytö on vuodelta 1970 Tornion Pirkkiön, Niittylietteestä. Pesä oli harakanpesässä 4 m korkeudella pienessä sekametsikössä pesässä oli 4 munaa, joista yksi vietiin myöhemmin munankeräilijäpojan toimesta. Ainut poikanen kuoriutui kesäkuun alkupäivinä: munaa ja munaa ja 1 poikanen, joka lähti myöhemmin pesästä. Seuraava pesä löytyi 1974 Tornion Pirkkiön Näätsaaresta. Pesässä oli poikasta. Kolmas pesä löytyi myös Tornion Pirkkiöstä, Mustikkamäestä munainen pesä oli koivussa vanhassa harakanpesässä. Pesästä rengastettiin 4 poikasta Seuraavaa pesälöytöä saatiin odottaa 10 vuotta Tornio Raumonjärven Hallaniittyn laidalta löytyi pesä männystä vanhasta variksenpesästä. Pesässä oli 2 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49

26 Sarvipöllön esiintymisestä Torniossa ja ympäristökunnissa poikasta. Tähän mennessä viimeinen pesä löytyi Kemin Hietalietteestä Pesä oli vanhassa harakanpesässä, ja siinä oli munaa. Tästä pesästä poikasten kuoriutuminen saatiin tarkasti selville, sillä pesässä oli 3 munaa ja 2 poikasta pesästä rengastettiin 4 poikasta. Pesinnän ajoittumista voidaan arvioida myös poikuehavaintojen perusteella. Poikueita alkaa näkyä tai paremminkin kuulua juhannuksen tietämillä ja aikaisin maastopoikuehavainto on tehty Kemin Karihaarassa v 2007 (kuva 1). Vastaavasti myöhäisin havainto vielä pesässä olevista poikasista on Kuva 1. Sarvipöllöhavainnot vrk jaksoissa Hallaniityssä. Näin ollen aikaisimpien pesien poikaset ilmeisesti kuoriutuvat toukokuun viimeiselle viikolla ja Havaintojen ajoittuminen myöhäisimmät kesäkuun puolivälin tietämillä. Tämän perusteella muninta alkaisi Sarvipöllö on muuttolintu, joka saapuu keväällä vähäisten havaintojen valossa maaliskuun alussa (kuva 1). Muuton arviointia vaikeuttaa paitsi havaintojen vähäisyys, myös satunnainen talvehtiminen. Hyvinä myyrävuosina pöllöt ovat muutamaan otteeseen yrittäneet talvehtia. Talvihavaintoja on tammi-helmikuulta 1978 Torniosta, missä talvehti tuolloin ainakin kaksi lintua; helmi-maaliskuulta 1985 Kemistä, missä talvehtimista yrittäneet linnut löytyivät kuolleena ja Seuraava epäonnistunut talvehtimisyritys on Kemin Karihaarasta, mistä löytyi kuollut lintu Ja tuoreimmat talvehtimiset ovat vuoden takaa Kemistä Syväkankaalta ja Peurasaaren Kalkkinokan alueelta. Syksyllä poikueet vaikenevat heinäkuun lopulla ja myöhäisin poikuehavainto on tehty Tornion Kaakamossa Tätä myöhemmin on sarvipöllö tavattu vielä muutaman kerran ja myöhäisin syyshavainto on Simon Kestilästä Kiitokset Suuret kiitokset kaikille lisätietoja arkistoistaan kaivaneille: Esa Huhta, Raimo Koskenkorva, Pentti Rauhala, Jouni Ylipekkala, Juha Ylimaunu. Kuva 2. Sarvipöllön pesät ja poikueet, soidinhavainnot 50 sekä muut havainnot Xenuksen alueella Sirri vsk. Sirri vsk. 51

27 Kemi-Tornion seudun kaakkurit Kemi-Tornion seudun kaakkurit Kemi-Tornion seudun kaakkurit Kaakkurin kaakatus on kesäisin yleistä kuultavaa pitkin Simon rannikkoa. Korkealla lentäen ne saapuvat sisämaasta merelle ja lentävät usein kauaksikin ulapalle kalastamaan. Tulosuunta osoittaa useimmiten kohti Martimoaapaa. Rannikolla voi tavata myös muualta tulevia kaakkureita osoituksena siitä, ettei Martimoaapa ole ainoa pesimäpaikka Kemi-Tornion seudulla. Eniten pesijöitä Martimoaavalla Veli-Matti Korpimäki & Pentti Rauhala , jolloin rimmillä oli emo kahden poikasen kanssa. Myöhemmin on viime vuosiin asti tavattu 1-2 pesivää paria. Osa suosta on ojitettu pelloksi ja aavan laitoja kiertää ympärysoja, mutta siitä huolimatta kaakkurit ovat pysyneet paikalla. Simon Simoskanaapa on myös pitkäaikainen kaakkurin pesimäpaikka. Yksi pari pesi eteläosan keitaan rimmillä jo 1983, jolloin kirjoittajista PR tutki ensi kertaa suon linnuston. Aikaisempia tutkimuksia suolta ei ole. Vuonna 2001 pesi poikkeuksellisesti kaksi paria. Perinteinen pesäpaikka on myös Simon Kokonjärvi, missä on pesinyt yksi pari. Kalastaja Mauno Postin mukaan kaakkuri on kuulunut järven linnustoon perimätiedon mukaan jo vuosisatoja. Vuonna 2004 paikka kuitenkin autioitui. Viimeiset kaksi vuotta kaakkuri pesi yhdessä laulujoutsenen kanssa, joka sekin katosi järveltä Keminmaan Musta-aavan Kolminurkkajärvi on myös pitkäaikainen pesimäpaikka, sillä Tuomo Miettunen tapasi kaakkuriparin siellä useana kesänä 1960-luvun alkupuolella. Esiintyminen on kuitenkin ollut katkonaista, sillä Esa jäistä aikaisintaan tienoilla, mutta myöhäisimpinä keväinä kaakkurit voivat joutua odottamaan jään sulamista merellä tai joilla jopa toukokuun loppupuolelle asti. Kaakkureiden pesimäpaikoilla on niin vähän kevättulvaa, että pesäpaikat ovat pesimäkelpoisia heti jäiden sulettua. Varhaisimpina keväinä kaakkurin pesintä alkaa noin kolme viikkoa myöhäisimpiä keväitä aikaisemmin. Yleensä muniminen tapahtuu Varhaisimpana vuonna kaakkuri on aloittanut pesinnän Martimoaavalla noin , sillä ensimmäinen poikanen uiskenteli lammella jo Myöhäisimmät pesinnät on aloitettu kesäkuun loppupuolella, joskus ehkä myöhemminkin, sillä oli emo vielä Martimoaavalla pesässä hautomassa. Tämä pesintä kuitenkin epäonnistui. Myöhään hautovista emoista ei voi kuitenkaan tehdä varmoja johtopäätöksiä muninnan alkamisesta, sillä useilla lajeilla on todettu emon hautovan munia huomattavastikin yli normaalin ajan silloin, kun munista ei kuoriudu poikasia (Suopajärvi & Suopajärvi 1992). Tornion Ruonajärvellä myöhäisimmät poikaset kuoriutuivat ja jättivät lammen (Onni Ylimaunu/Rauhala 1994). Kaakkurin poikaset pysyvät pesimälammellaan viisi-kuusi viikkoa, minkä jälkeen ne ovat lentokykyisiä. Pesimälammet eivät tarjoa niille riittävästi ruokaa, minkä vuoksi emot hakevat sitä joko läheisiltä järviltä, joilta tai mereltä. Ruoanhakumatka saattaa ulottua jopa 40 km:n päähän. Kaakkurit lähtevät muuttomatkalle heti poikasten tultua lentokykyiseksi. Viimeiset pesimäpaikalla ja ruoanhakumatkalla olevat kaakkurit nähdään yleensä elokuun viimeisellä viikolla ja myöhäisinä pesimävuosina syyskuun alkupuolella. Myöhäisin havainto pesimälammelta tehtiin Martimoaavalla , jolloin emo oli ilmeisesti siipeen ammutun poikasensa kanssa, joka Kaakkurin tulevaisuus myöhemmin tavattiin menehtyneenä. Eräiden ulkomaisten tutkimusten mukaan jo noin 0,5 0,7 suurta poikasta paria kohden riittää turvaamaan kannan säilymisen. Martimoaavalla pesimätulos on ollut 1,13 (taulukko 1), joten kaakkurin tulevaisuus näyttää tältä osin valoisalta. Viime vuosina kaakkurikannan myönteinen kehitys näyttää kuitenkin kääntyneen selvästi huonompaan suuntaan. Syitä vähenemiseen voidaan vain arvailla. Martimoaapa oli rauhoitettuna metsästykseltä , jona aikana Suorsa 2005). Kahtena viime kesänä kaakkuri on vieraillut järvellä, mutta pesintää ei ole varmistettu. Keminmaan Kellojängällä tavattiin pesivä kaakkuripari ensi kerran Paikalla ei ole kuitenkaan käyty aikaisemmin, joten on mahdollista, että pesintä on jatkunut pitempäänkin. Tähän viittaavat myös havainnot Kemijoen suusta, missä on jo vuosia nähty kesäisin ruoanhakumatkalla olevia kaakkureita lentämässä Kellojänkää kohti. Tornion ainoa kaakkurin pesimäpaikka on Ruonajärvellä. Siellä se on pesinyt paikallisten kertoman mukaan jo ainakin 1920-luvulta lähtien. Vuoden 1970 paikkeilla rakennettiin lammen rantaa sivuava maantie, joka vei pesintärauhan. Vilkkaasta liikenteestä huolimatta kaakkurit ovat jatkaneet pesintää viime vuosiin asti. Kesällä 2006 pesintä kuitenkin epäonnistui ja 2007 kaakkureita ei enää näkynyt. Seuraavat vuodet näyttävät, onko kaakkurin taru Ruonajärvellä lopussa. Aiemmin kaakkuri on pesinyt muissakin paikoissa. Esimerkiksi Simossa se pesi kartannimien ja paikkakuntalaisten kertoman mukaan useissa merenrantaa lähellä olevissa lammissa ja järvissä, joista monia on kuivattu (Väisänen 1965). Vielä 1954 kaakkuri pesi Keminmaan Kallijärvessä (Elja Herva) ja 1950-luvulla Kemin- Kemi-Tornion seudun kaakkureita on seurattu joillakin pesimäpaikoilla jo vuosikymmeniä. Pesiviä pareja on ollut tiedossa , , ja Kemi-Tornion seudulta tunnetaan nykyisin kahdeksan pesimäaluetta. Suurin on kaakkureista pesii Simon Martimoaavalla, joka on Suomen parhaita ellei peräti paras lajin pesimäpaikka. Siellä pesijöiden määrä on kasvanut suuresti sitten vuosien , jolloin suolta ovat varhaisimmat havainnot (Väisänen 1965). Pesijöiden määrä kasvoi vuoteen 2001 asti, minkä jälkeen kanta on taantunut 1990-luvun alkupuolen tasol- kaakkuria havainnut. Vuodesta Huhta ei vuosina 1981 ja 1983 Kaakkurin kesä le (Kuva 1). Enimmin pesijöitä oli 1992 lähtien pesintä on varmistettu 2001, jolloin lammilla pesi 21 paria lähes joka vuosi. maan Matinaavanlammessa (Tau- (Korpimäki & Rauhala 2003). Keminmaan Kirvesaavan Salmijärvi no Malo). Simon Jäkäläaavalla kaakkurit on ilmeisesti aika uusi Kemi-Tornion seudun pesäpaino ovat pesineet suon keskellä olevalla kaakkurin pesimäpaikka, sillä vuokoille ensimmäiset kaakkurit saamilla Jäkälälammella ja eteläosan lamsien 1979 ja 1981 tutkimuksissa puvat keväällä tiedustelulennolle jo vuosikymmeniä. Kirjoittajista lajia ei tavattu (Huhta & Rauha- huhti-toukokuun vaihteessa, jollä VK tapasi kaakkurin siella 1991) kaakkuripaloin lumi vielä useimmiten peittää jo ensimmäisellä käynnillään ri pesi lähes vuosittain (Rauhala & maan. Pesimälammet vapautuvat Kaakkuri poikasineen Seppo Kemppainen 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53

28 Kemi-Tornion seudun kaakkurit kanta kasvoi lähes kaksinkertaiseksi. Nykyisin kaakkureita ei juuri enää ammuta, mutta metsästyksen alkaessa osa poikasista on vielä lentokyvyttömiä. Paukkeen ja rimpien rannoilla kyttäävien metsästäjien takia emot arkailevat tuoda ruokaa poikasille, jotka voivat joutua olemaan jopa koko päivän syömättä (Rauhala 2001). Kaakkurin suojelemiseksi metsästys tulisi aloittaa Martimoaavalla vasta Soiden kuivattaminen on tuhonnut kaakkurin pesimälampia, ja uhka on edelleen olemassa. Nykyisistä pesimäpaikoista uhatuin on Jäkäläaapa, josta jo suuri osa on ojitettu. Turvassa ei ole myöskään Kellojänkä, joka muutenkin arvokkaana lintusuona tulisi pikaisesti suojella. On myös hyvä muistaa, että kaikki pienet lammet ja järvet ovat potentiaalisia kaakkurin pesimäpaikkoja. Martimoaavalla harmaalokki saattaa rajoittaa kaakkurin pesintää. Suolla jo pitkään pesinyt kolonia on viime vuosina levittäytynyt suon keskiosasta yhä laajemmalle. Muutamalta lammelta kaakkuri on kadonnut sen jälkeen, kun harmaalokki asettui sen naapuriksi. Vaarana ovat myös ympäristömyrkyt. Esimerkiksi silakan dioksiinipitoisuudet ovat Pohjanlahdella Perämerta myöten huolestuttavan suuria. Muuttomatkalla kaakkuri joutuu selviytymään monista vaaroista, esim. ampumisesta, öljyonnettomuuksista ja kalanpyydyksistä. Kaakkuri on Suomen uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettävä laji ja se on myös EU:n direktiivilaji. Sen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kirjallisuus: Huhta, E. 1979: Kirvesaavan linnustosta. - Sirri 4: Huhta, E. & Rauhala, P. 1991: Kemin ympäristön rimpinevojen linnusto. - Lintumies 26: Korpimäki, V. & Rauhala, P. 2003: Martimoaavan kaakkureilla menee mukavasti. - Linnut 38: Luhta, J. 1994: Tansseja aavalla. - Pohjoinen, Oulu. Rauhala, P. 1980: Kemin-Tornion seudun linnusto. - Pohjolan Sanomat, Kemi, 172 s. Rauhala, P. 1994: Kemin-Tornion seudun linnusto 2. - Raahen kirjatyö Oy, Raahe, 274 s. Rauhala, P. 1997: Martimoaapa - Lumiaapa - Penikat, Suomen suoluonnon helmi. - Sirri 22: Rauhala, P. 2001: Metsästyksen alkukaikuja Simon Martimoaavalla. - Sirri 26: 59. Rauhala, P. & Suorsa, P. 2005: Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo. - Sirri 30: Suopajärvi, P. & Suopajärvi, M. 1992: Hyvin haudottuja munia. - Sirri 17: 50. Väisänen, R. A. 1965: Eteläiset ja pohjoiset lajit Simon avosoiden pesimälinnustossa. - Pro gradu, Oulun Yliopiston Eläintieteen laitos, Oulu. Väisänen, R. A. & Järvinen, O. 1977: Struc- Taulukko 1. Kaakkurin pesimistulokset Martimoaavalla vuosina Vuosi Onnistuneet Muut pai- Parit yht. Suuria Kahden poikasen pa- Suuria poikasia/ Suuria poikasia/ pesinnät kalliset parit poikasia rien osuus (%) onnis- kaikki parit aloitetut pesinnät tuneista pesinnöistä ,38 1, ,00 1, ,21 1, ,33 1, ,87 1, ,14 1, ,24 1, ,26 1, ,24 1, ,35 1, ,44 1, ,94 1, ,11 1, ,00 1, ,50 1,00 Yht ,13 1,25 54 Sirri vsk.

29 Merikotkan esiintymisen historia Lapissa Merikotkan esiintymisen historia Lapissa Tuomo Ollila, Torsten Stjernberg Käsittelemme tässä artikkelissa Lapin, Koillismaan ja Perämeren merikotkien historiaa. Vanhemmat tiedot näiden alueiden merikotkista perustuvat vähäisiin kirjallisuusmainintoihin sekä suulliseen perimätietoon, jonka luotettavuuden suhteen on oltava varauksellinen. Kattava Lapin merikotkien seuranta aloitettiin 1970-luvun jälkipuoliskolla WWF:n merikotkaryhmän toimesta. Vuodesta 1995 lähtien Metsähallitus on vastannut seurannasta Lapin ja Oulun lääneissä yhdessä merikotkaryhmän kanssa. Historia Vaikka kirjallisuudessa on hyvin vähän mainintoja merikotkan aiemmasta esiintymisestä Lapissa, tiedetään sen pesineen harvalukuisena jo eri puolilla Lappia. Jacob Fellman mainitsee teoksessaan Anteckningar under min vistelse i Lappmarken merikotkan pesineen luvun alkupuolella Sodankylässä ja Rovaniemellä. Paikallisten ihmisten muisteluissa kerrotaan merikotkasta tai kalakotkasta Inarin, Kittilän, Muonion, Enontekiön ja Ylitornion alueilla. Osa vanhoista kalakotka havainnoista voi tarkoittaa myös kalasääskeä. Petolintuihin aiemmin kohdistunut vaino hävitti merikotkankin monelta vanhalta pesäpaikalta. Esimerkiksi Inarissa 1940-luvulla ammuttu ja mäkihyppääjä Matti Nykäselle luovutettu kotka paljastui merikotkaksi. Olavi Hilden ja Pentti Linkola mainitsevat Suuressa Lintukirjassa vuonna 1962 kesäaikaisista merikotkahavainnoista Sompion ja Kuusamon alueilla 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Ei ole tarkoin selvillä milloin viimeiset merikotkat katosivat Perämereltä mutta suullisen perimätiedon mukaan & Seppo J. Ojala Merikotka Olli-Pekka Karlin merikotka pesi Hailuodossa vielä 1950-luvulla, mahdollisesti jopa 1960-luvulla. Lisäksi on suullisia tietoja merikotkan pesinnästä 1950-luvun alkupuolella ainakin Ylitorniolla, Inarissa sekä Kittilässä. Varmasti merikotkan todettiin pesivän vuodesta 1965 lähtien vuoteen 1973 asti Muonion ja Enontekiön rajaseudulla. Merikotkien runsastuminen Lapissa alkoi 1970-luvun lopulla Sodankylässä edellä mainitulla Sompion alueella, jonne valmistui 1968 Lokan tekoallas ja 1973 Porttipahdan tekoallas. Ensimmäinen merikotkan pesä löytyi Lokan tekoaltaan ympäristöstä vuonna 1976 ja seuraavat pesivät parit löydettiin vuonna Samaan aikaan aloitettiin alueella WWF:n merikotkatyöryhmän toimesta edelleen jatkuvat merikotkan pesien tarkastukset. Vuoden 1979 syksyllä Lokan ja Porttipahdan altaiden ympäristöön rakennettiin merikotkaryhmän toimesta useita tekopesiä. Merikotka Lapissa, levinneisyytensä äärirajoilla Suomen Lapin merikotkat ovat osa pohjoista sisämaakantaa, jonka levinneisyys yltää Kuolan niemimaan sisäosista Ruotsin Lappiin. Lokan ja Porttipahdan alueilla on varmistettu kahden pesivän linnun alkuperä joista toinen oli rengastettu 30 kilometrin ja toinen 60 kilometrin päässä nykyiseltä pesäpaikalta. Keväällä ennen pesinnän alkua haaskoilla tehdyissä rengaskontrolleissa on todettu kolme Ruotsin Lapissa sekä yksi Kuolan niemimaalla rengastettu merikotka. Lisäksi on tavattu muutama Norjassa rengastettu merikotka, ei kuitenkaan pesivänä. Ruotsin Lapissa on todettu pesivänä ainakin yksi Suomen Lapissa rengastettu merikotka. Kevään sääolot vaikuttavat voimakkaasti merikotkien ravintotilanteeseen jolla on suora vaikutus pesimätulokseen. Kylminä ja pitkinä keväinä, kun vesistöt ovat pesinnän alkaessa jäässä ja ravinnon hankintaan sopivat sulat ovat vähissä, merikotkat eivät edes aloita pesintää. Haudonta-aikaiset voimakkaat lumi- tai räntäsateet voivat aiheuttaa aloitetun pesinnän keskeytymisen. Nämä tekijät erikseen tai yhdessä vaikuttavat siihen, että Lapin pesintätulos vaihtelee voimakkaasti eri vuosina. Sääolojen vaikutus näkyi erityisen selvästi vuosina 1995 ja 1996 jolloin pitkien ja kylmien ja sateisten keväiden seurauksena merikotkien poikasmäärä romahti pohjalukemiin Linnut muuttavat talvehtimaan viimeistään vesien jäätyessä Itämeren alueelle. Ensimmäiset paluumuuttajat saapuvat jo helmikuussa mutta paluumuuton huippu on maaliskuun lopulla. Ensimmäiset saapujat ovat ravinnonhankinnassaan haaskojen ja kalastajien avannoille jääneiden kalojen varassa. Joka talvi muutama vanha merikotka yrittää talvehtimista Lapissa. Ravintonsa nämä talvehtijat hankkivat useasti voimalaitosten Lappi alapuolisista sulista. Lapin alueelta tunnetaan kaikkiaan 40 merikotkareviiriä joista 32 eri reviiriä on ollut asuttuna vuosien aikana. Reviirit keskittyvät Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden ympäristöön jossa on lähes 90 prosenttia tunnetuista reviireistä. Lisäksi reviirejä on Enontekiön, Inarin ja Kemijärven kuntien alueella. Yksi pesintäyritys todettiin Ranualla vuonna Asuttujen reviirien määrä kasvoi tasaisesti koko 1980-luvun ja vakiintui 1990-luvulla parin välille. Asuttujen reviirien määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvun lopulla saavuttaen nopeasti nykyisen tason Pesimäaikaisia havaintoja on tehty useina vuosina peräkkäin ainakin Keminmaan, Kittilän, Pelkosenniemen ja Simon kuntien alueilla ja pesinnät ovat todennäköisiä lähivuosien aikana ainakin Koillismaa Merikotkan esiintymisen historia Lapissa Perämeri jossakin näistä kunnista. Koillismaan alueella tunnetaan kaikkiaan 11 reviiriä joista yhdeksän reviiriä on ollut asuttuna vuosina Reviirit sijaitsevat Kuusamon ja Posion kuntien alueella sekä yksi reviiri Suomussalmella. Merikotka pesi Taivalkoskella vuosina Parimäärä on kasvanut selvästi 2000-luvun alkupuolella. Pesimäaikaiset havainnot tunnettujen reviirien ulkopuolella ovat keskittyneet Kuusamoon sekä Posion ja Taivalkosken kuntien itäosiin. Venäjän puolella Vienan Karjalassa on ilmeisen runsas pesivä merikotkakanta ja Koillismaan linnut ovatkin todennäköisimmin levinneet sieltä. Oulun pohjoispuolisella Perämerellä pesimäaikaiset merikotkahavainnot alkoivat lisääntyä 2000-luvun alkupuolella ja ensimmäinen pesintä varmistettiin vuonna Vuonna 2007 pohjoiselta Perämereltä tunnetaan kaksi asuttua reviiriä. Pesimäaikaisia havaintoja on koko alueelta aina Torniota myöten. Ruotsin puoleisella Perämerellä pohjoisimmat tunnetut reviirit ovat suurin piirtein yhtä pohjoisessa kuin Suomen puolellakin. Kiitokset: Kiitos kaikille mukana olleille WWF:n merikotkatyöryhmän jäsenille ja muille lintuharrastajille. Kiitos paikallisille asukkaille arvokkaista havainnoista ja pesävihjeistä. Erityinen kiitos rajavartiolaitoksen esikunnalle ja vartiolentolaivueelle sekä ilmavoimille korvaamattomasta virka-avusta pesien lentotarkastuksissa. Kirjallisuus: Fellman, Jacob. 1906: Anteckningar under min vistelse i Lappmarken. Finska litteratursällskapets tryckeri. Helsinki Ollila, T. 2000: Lapin merikotkien suojelusuunnitelma. Metsähallitus (julkai- 56 Sirri vsk. Sirri vsk. 57

30 Merikotkan esiintymisen historia Lapissa Kiikarissa Kari Oittisen on aika moni Lapin merikotkanpoika nähnyt Olli-Pekka Karlin sematon) Stjernberg, T., Koivusaari, J. & Nuuja, I. Isovesipääsky ensi vaikuttaa kovin oudolta käyttäytymiseltä. Tavallisestihan vesipääskyt maata. Silmän takana oli häiväh- selkä, pää ja rinta olivat samaa har- 1990: Suomen merikotkakannan kehitys ja pesintätulos (Sammandrag: kertaa alueellamme etsivät ruokansa uiden veden pindys tummempaa ja siiven taitteen Finlands havsörnar : nalta. kohta ja siiven reuna vartalon sivul- populationsutveckling och häckningsresultat; Summary: Population trends iikaroidessani Si- Isovesipääsky on havaittu Lala olivat aavistuksen tummemman K and nesting success of the White-tailed mon Leipäreen laguunin laitakareja pin läänissä vuoden 2006 loppuun harmaat. Pyrstö oli tyypillisen lep- Sea Eagle in Finland in ). Lintumies: näin noin 200 metrin pääs- mennessä vain Ranupälinnun punaruskea ja alaperäspin sä kiveltä kivelle lentelevän linnun, an Auralampeen laskevalla joella sä valkoista/vaaleampaa. Painoin Stjernberg T, Högmander J & Koivusaari J. 1999: Suomen merikotkat 1997 jonka valkoinen siipijuova välähteli selkeästi myötävalossa. Ajattetin illalla tarkastaa kirjasta, voisiko (Koskenkorva 1993). nämä tuntomerkit mieleeni ja pää- 1998: Kannan koko, pesimätulos ja pesien suojelutilanne (Summary: Population size, nesting success and pro- Kirjallisuus: Koskenkorva, R. 1993: Talvella lin, ettei lintu voi ainakaan punajalkaviklo olla, koska se oli selvästi kyseessä olla mustaleppälintu. tapahtuu. -Sirri 17: Pentti Rauhala Kirjojen kuvat leppälinnuista tectional status of nesting sites of the White-tail Sea-eagle in Finland in pienempi. Lintu kuitenkin katosi olivat vähintäänkin kirjavia. Pitkän vertailun ja tuumauksen jäl Sammanfatting: Finlands jonnekin, enkä päässyt sitä heti tarkemmin näkemään. Lähdin souta- Mustaleppälintu keen näkemäni tuntomerkit viitta- havsörnar : Stammen storlek och häcknings resultat samt bonas maan vaimoni kanssa karien reunustamassa laguunissa kohti pientä lintuun kuin naaras leppälintuun. pesi Tervolassa sivat enemmän naaras mustaleppä- skydsstatus). Linnut Vuosikirja 1998: Stjernberg, T., Koivusaari, J., Högmander, karia, jossa arvelin merikihun pesivän. Havainto näytti kuitenkin olevan Soutaessani näin linnun hää- sen verran harvinainen, että siitä J., Ollila, T., Keränen, S., Munsterhjelm, G. & Ekblom, H. 2007: Suorivän karikivellä. Rantauduin noin lin Tervolan Os- piti saada mielikuvaa parempi to- O men merikotkat (Sammanfattning: Finlands havsörnar 100 metrin päähän siitä ja aloin sauskoskella tekemässä pesimälintujen kartoitusta. Voimalai illalla lähdin Joudiste ; Summary: Population size katsoa sitä tarkemmin. Harmikseni and nesting success of the White-tailed lintu liikuskeli kiven takaosassa toksen penkalla havaitsin leppälinko Kärkkäisen ja kameran kanssa Sea Eagle (Haliaeetus albicilla) in Finland, ). Linnut Vuosikirja niin, että näin siitä vain pään vilauksittain. Sen selvärajaisista mus- seurailtuani näin naaraan kantakoskea. Lintu oli kotona ja seunun aidan pylväällä. Hetken lintua uudestaan reissuun kohti Ossaus- 2006: tavalkoisista kuvioista arvelin linnun van ruokaa alhaalla olevan sähkörailimme sitä pari tuntia. Kahteen olevan isovesipääsky. Lopulkeskuksen alle. Olin tyytyväinen mieheen tunnistimme linnun musvan lisesti olin varma asiasta, kun näin leppälinnun varmasta pesinnästä, taleppälinnuksi ja sähkökeskuksessa vilauksia tiilenpunaisesta rinnasta mutta sitten jokin linnun ulkonäössä kuulosti olevan ainakin kolme ja vatsasta. Kaivoin kameran esille alkoi vaivata minua. poikasta. Harmaan värin lisäksi ha- ja yritin ottaa kuvia linnusta 420 Katsoin lintua tarkemmin ja vaitsimme, että linnun varoitus oli mm:n zoomilla. Se pyrähteli kuitenkin totesin sen olevan grafiitinharmaa: vaimea tsik-tak-tak, joka ei kuulukittäin edelleen näkyviin vain het- kiven takaa, minkä vuoksi kuvat epäonnistuivat viimeistä lukuun ottamatta. Siinä lintu lähtee lentoon suoraan meitä kohti, ja selkeä valkoinen siipijuova näkyy selvästi. Istuimme hiljaa paikallamme, kun lintu lensi äännellen melko voimakkaasti kit, kit aivan päidemme yli noin viiden metrin korkeudessa. Tällöin korea koko alapuolen peittävä tiilenpunainen väri näkyi kirkkaana auringonpaisteessa. Vaimon lausahdus kuvaa hyvin tunteitamme: Olipa komia lintu. Myöhemmin emme sitä enää nähneet. Isovesipääsky poimi ilmeisesti hyönteisiä kivien pinnalta, mikä Mustaleppälintu Jouko Kärkkäinen 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59

31 Kiikarissa nut kuin 5 metrin päähän. Lintu ei ollut kovin arka ja antoi kuvata hyvin itseään. Koiraslintua emme onnistuneet näkemään, joten leppälintu/ mustaleppälintu sekapesintä on myös mahdollinen. Mustaleppälintu pesii kirjallisuuden mukaan teollisuusalueilla ja kivikoissa, joten ympäristö pesintään oli sopiva. Lapin läänin alueella mustaleppälintu on tavattu aikaisemmin 4 kertaa: Simossa , Kemissä , Utsjoella ja Sallassa Pesintähavainto on alueen ensimmäinen. Eero Salo-oja Kolmen kotkanpoikasen surma Olen käynyt toistakymmentä vuotta tarkastamassa erään kotkareviirin pesiä Kolarin eteläosissa. Pesät sijaitsevat isojen soiden laiteilla tai keskellä rauhoitettua soidensuojelualuetta. Pesät olivat välillä pitkään hukassa, kunnes pesä löytyi v suojelualueelta suon saarekkeesta. Tälle pesälle oli hyväkuntoisemmalta metsäautotieltä kävelymatkaa kolmisen kilometriä, joten talvisia kelkkailijoita lukuun ottamatta kotkat saivat olla omassa rauhassaan. Vuonna 1998 pesäpuu - kuiva kelo - oli katkennut myrskyssä ja jäänyt nojalleen lähipuuta vasten. Kotka kuitenkin pesi puu vinossa latvassa edelleen, ja rengastin siitä poikasenkin. Kallellaan olevaa pesäpuuta pitkin en uskaltanut kiivetä, mutta nousin vieressä olevaan tukimäntyyn, ja rengastin pennun sieltä. Tosin minun oli pakko mennä nojallaan olevan kelon latvaankin ylettyäkseni rengastamaan poi- kasen. Seuraavana kesänä kelo pesineen oli romahtanut kokonaan maahan, ja pesä oli taas hukassa. Niinpä päätin tehdä syksyllä samaan suonsaajoon tekopesän kotkalle, ja aikeeni toteutin Koskenkorvan Raimon ja Juhan avustuksella. Vuonna 2000 kotka sitten pesi tekopesässä. mutta pesintä oli valitettavasti jo munavaiheessa epäonnistunut. Olisiko joku kelkkailija käynyt pesällä ja viipynyt siellä liian pitkään. Seuraavan kerran kotka pesi tekopesässä vuonna 2001, jolloin pesässä oli iso poikanen. Ihmettelin jo tuolloin pesäpuuhun runkoa ylös ja alas kiirehtiviä muurahaisia, joita oli todella paljon rungolla, mutta myös pesässä. Niitä oli nimittäin mustanaan. Muurahaiset näyttivät kiikuttavan leuoissaan jotain pesästä alas, se oli ilmiselvää kotkan saaliseläinten lihaa. Seurasin muurahaisten liikehdintää maassa. Tie kulki pesästä rungolle männyn korkealla olevia juuria pitkin ja nousi sieltä ylös. Kuivassa hiekkakumpareessa ei ollut paljon sammalta, se oli kulunut vuosikymmenten varrella muurahaisten jaloissa ja leuoissa pois, päivä oli polttanut kumpareen etelävieruksesta sammalet pois, ja viimeisetkin sammalet olivat porot potkineet irti suonsaajossa laiduntaessaan. Mutta sammalissa liikkumista murkut selvästi karttoivat. Estääkseni muurahaisten tekemää haittatyötä keräsin männyn ympärille, ja varsinkin sen juurille noin metrin-puolen metrin levyisen sammalpatjan. Muurahaiset eivät selvästikään pitäneet tästä, ja liikenne maassa tyrehtyikin nopeasti. Heittelin sammalten päälle vielä keppejä painoksi, mutta poikittain, jotta kepit eivät johtaisi männyn tyvelle murkkuarmeijaa. Homma toimikin mukavasti pari vuotta, mutta ajan myötä porot kulkiessaan olivat potkineet keppejä ja sammalta irti, ja tuuli oli vienyt loputkin kuivat sammalet mennessään. Kotka pesi välillä muissa vaihtopesissään, mutta kesällä 2007 tälle pesälle mennessäni näin jo kaukaa kotkan pesän suunnalla. Lähestyin pesää ja noin puolen kilometrin päähän päästyäni pesältä rupesi kuulumaan hirvittävä variksen raakkuminen ja kotkan haukkuva nalkutus. Huutoon yhtyi kohta toinen kotka, ja meteli rauhallisessa suonsaajossa oli pian infernaalinen. Vilaukselta näin, kuinka varis luikki pesän suunnalta metsän suojassa kiireesti karkuun, perähöyhenissään toinen kotkista. Toinen kotka taas lähti pesältä. Ihmettelin, miksi pesän alla oli niin vähän kalkkiroiskeita. Niitä olisi pitänyt olla juhannuksen tienoilla jo huomattavasti enemmän. Silloin huomasin maassa pienen kotkan untuvikon jätteet. Olisiko ollut noin kolmeviikkoisen poikasen tauhkat. Se oli samankesäinen, silmät ja lihakset puhtaiksi kaluttu. Luita ei ollut nokittu, vaan ne olivat aivan ehjät. Ajattelin, että olisikohan pentu pudonnut pesästä poikasten keskinäisissä nahinoissa, ja kiipesin ylös. Runko oli mustanaan muurahaisia. Osa niistä viipotti ylös, osa toi kantamuksiaan alas. Jotain pesästä oli siis noudettu. Kun pääsin latvaan pesälle, siellä oli toisen, vasta äsken kuolleen poikasen veriset jätteet, joita oli hiljan nokittu ja sisäkalut syöty. Varis oli ollut asialla, ja siksi sitä äsken selkyytettiin. Mutta pesän reunalla oli kolmaskin höyhenkasa, sekin kuollut poikanen. Noutaja oli käynyt jo aikaisemmin, olisiko ollut noin viikko - puolitoista sitten. Poikanen oli pitkälti riekaleiksi nokittu, mutta ei vielä aivan puhtaaksi kaluttu. Vasta 60 Sirri vsk.

32 Kiikarissa Kiikarissa tapettu poikanen oli aivan mustanaan muurahaisia. Mitään ruokaa tai ylijäämäsaalista pesässä ei näkynyt, siitä olivat pitäneet kasvavat kolme kotkan poikasta ja muurahaiset huolen. Päättelin, että kun ylijäämä saalis oli loppunut, muurahaiset olivat käyneet kotkan poikasten kimppuun ja ruvennet kaluamaan niitä elävältä. Poikanen ei tätä kauan kestä ja vaikka sillä olisikin ollut ruokaa, noutaja tulee muurahaisten muodossa nopeasti. Pakoonkaan pieni poikanen ei kiusaajiltaan pääse, joten vaihtoehdot ovat kotkan pojilla vähissä. Keräilin puun juurelle uudet sammalet taas, mutta ennen pitkää pesää ja poikasia uhannee sama kohtalo. Kotkalle pitäisikin tehdä uusi tekopesä toiseen paikkaan. Suomessa maakotka on saanut tiettävästi vain kerran, Kemijärvellä 2004, kolme poikasta rengastusikäisiksi ja siivilleen, (Ollila 2004). Saattaa olla, että kolme poikasta on silloin tällöin kuoriutunut, mutta niistä ei ole raportoitu. Useinhan pienin poikanen menehtyy pesään jo varhain, paljon ennen rengastajien käyntejä. Kolarin muurahaiset osoittivat, että niistäkin on tappamaan kokonaisen kotkan ennätyssuuren poikueen. kohti Lokkaa, ja rinteessä on kolmekin tiedossa olevaa merikotkan pesää. Niistä yksi on luonnonpesä, toinen on parikymmentä vuotta vanha tekopesä ja kolmas rakkanokalla oleva vanha korpin pesä, joka on aika pienessä puussa. Merikotkat olivat aikaisemmin pesineet ja saaneet poikasia muista pesistä, mutta ei entisestä korpin pesästä. Sitä oli kyllä parina viime vuonna kohenneltu sitäkin. Pääpesä on kai ollut vanha tekopesä. No niin, vaaran alla kulkee huonokuntoinen metsäautotie, ja niinpä päätimme pöräyttää saman tien autolla todennäköisimmille pesille eli luonnon pesälle ja tekopesälle. Tieltä pesille oli matkaa reilu kilometri, luonnonpesä oli alarinteessä ja tekopesä ylimpänä. Rinteen maasto on samankorkuista melko tiheää nuorehkoa metsää, joten näkyväisyyttä on rajoitetusti. Haimme alinna olevaa luonnonpesää, löytämättä, vaikka meillä piti olla tarkat koordinaatit ja olinhan minä sillä käynytkin muutaman kerran. Turhaan. Päättelimme sen pudonneen ja suunnistimme ylöspäin. Matkatessamme pesän oletetusta suunnasta lähti merikotka, joka lenteli varottamatta pesälle päin. Pesän läheltä lähti toinen kotka, joka varotteli laiskahkosti aikaansa ja katosi sitten. Pesän alla oli vain niukasti kalkkiroiskeita, mutta pesän reunalla näkyi tuoreen puoleisia untuvia. O-P kiipesi pesälle ja totesi sinne tuodun muutamia oksia ja heiniä. Untuvia oli pesässäkin. Totesimme, että pesintä lienee epäonnistunut heti alkuunsa syystä tahi toisesta. Suunnistimme alapesää kohti ja taas ilmestyi toinen lintu, joka ryhtyi varottelemaan. Sitä kesti hetken, mutta sitten kotka nosti kytkintä ja katosi yläpesän suuntaan. Kolmannelle pesälle oli metrin matka ja se oli puoli rinteessä, kuten alempi (luonnon) pesäkin. Teimme niin, että O-P lähti tallaamaan rinnettä pesää kohti ja minä menin autolle ja päätin ajaa noin kilometrin matkan kolmannen pesän alapuolelle rinnettä. Tuumasta toimeen. Ajaessa on vähän vaikea arvioida mutkaisella metsäautotiellä kuljetun matkan pituutta, joten pysäytin auton ja rupesin viheltelemään O-P:lle. Rinteestä kuului merikotkan kalkatus, ja vastasihan se OP:kin poroaidan takaa vihdoin viimein, kun oli päässyt vähän lähemmäksi. Kömmin aidan ali ja vilkaisin ylös vähän takaviistoon aidan alta ryömiessäni. Huomiotani herätti silloin ylärinteessä rakan nokalla oleva vaalea mytty maassa, ja sen ympärillä olevat roiskeet. Otin kiikarin ja katsoin tarkemmin: mytty oli kuollut merikotka ja roiskeet olivat sen höyheniä. O-P oli onnistunut sivuuttamaan linnun sitä näkemättä. Lintu oli päällisin puolin aivan ehjän näköinen, toisessa siivessä tosin oli nirhauma, mutta näytti siltä, että ei sitä ainakaan ollut ammuttu. Kuollutkin se oli vasta muutama päivä sitten, nokan ja jalkojen vahanahka oli aivan kova ja luissa vielä tiukasti kiinni. Jätin linnun, ja menin pesälle, missä O-P oli jo puussa menossa. Pesässä oli selvästi poikasia, ja emo lenteli kokoa ajan hermostuneesti pään päällä nokallaan kalisuttaen. Pesässä oli yksi, tosin aika pieni poikanen, joka rengastettiin. Sitten palasimme kotkavainaalle, ja kokosimme sen maalliset jäännökset muovikassiin ja Eelaan lähetettäväksi. Pesillä oli väliä vain noin 900 metriä. Toisella pesällä oli selvästikin kaksi lintua, ja tällä poikaspesällä vain yksi plus toisen maalliset roippeet. Vaikutti siltä, että korpin pesälle olisi tullut toinen pari, jota rinteen vanhat valtiaat eivät olleet sietäneet, vaan olivat reviiritappeluissa ottaneet toiselta (koiraalta?) hengen. Ehkä siksi poikanenkin oli vähän pienehkö. Merikotkien lähimmät pesät ovat yleensä vähintään 4-5 kilometrin päässä toisistaan Lapissa. Turun ja Ahvenanmaan saaristossa ne voivat pesiä lähempänäkin, mutta niinpä siellä on tavan takaa reviiritappeluita, joiden tuloksena aina joskus löytyy kuollut merikotka. Näyttää Lapissakin tulevan skismaa mökkinaapureiden välille, jos pesät sijaitsevat liian lähellä toisiaan, Metsäsiili vai kyläkotka Kari Oittinen Olli-Pekka Karlin Olimme Koskenkorvan Raimon kanssa Ranuan Simon rajaseudulla tekemässä Atlasta, ja päätimme käydä samalla tarkastamassa muutaman kotkareviirin pesinnän. Niinpä tulimme eräälle pesälle, sanoisinko erämaapesälle, josta matkaa lähimpään taloon on reilusti yli 8 kilometriä. Lähin kylä on 9-10 kilometrin päässä. Pesä on ollut aika epäsäännöllisesti asuttuna, ja pesintä on Kirjallisuus: Ollila Tuomo, 2004: Maakotkalla kolmen poikasen pesintä Kemijärvellä. Tiedote. siellä usein epäonnistunut. Kari Oittinen Tällä kertaa kotkien pesintä sujui suotuisissa tuulissa: pesässä oli yksi jo aika iso poikanen, jonka rengastin saman tien. Pesässä Merikotkat oli, mutta kovin vähän syömätöntä saalista: yksi ainoa siili! Saalis oli tappelussa Pöllönpyyntiä siinä mielessä kummallinen, että Torniossa syksyllä siilin luulisi asustelevan rehevissä kultturibiotoopeissa ja kylissä, O 2006 limme Olli-Pekka Karlinin P kanssa tarkastamassa Sodankylän Lokassa merikotkan pesintösoilta tai komposteilta etsien. Vain niossa Kalkkimaassa ja Trom- siellä matoja ja etanoita lehtika- yydystin syksyn aikana Torjä kesällä Maasto, kivikkoinen metsäinen vaaran rinne viettää sa edellytykset säilyä talvisin hen- Ainoastaan yhtenä iltana en saanut Palokärki, helmipöllön pesäpaikko- asutuksen piirissä siilillä on Lapisseessa 19.8 ja 25.9 välisenä aikana. jen kovertaja Matti Suopajärvi 62 Sirri vsk. Sirri vsk. 63 gissä.talot ja kylät olivat kaukana, 8-10 kilometrin päässä. Ne ovat melkeinpä perusedellytys, jotta siili pystyy talvehtimaan Lapissa. Siili tuskin on lähtenyt näin kauas kairaan, ei edes kyläreissulle. Kotkaa taas ei perinteisesti pidetä kylissä saalistavana petolintuna. Toki se voi pyydystellä pakettipeltojen liepeillä tai kylien ruohoisilla hakkuuaukioilla jäniksiä ja ojanvarsien vesimyyriä. Eivätkä metsätalojen mummot tai kesämökkien aikamiespojat edes liikaa häiritse kotkien saalistusta. Niinpä päädyimmekin Raimon kanssa siihen johtopäätökseen, että tämä kotka oli hakenut siilinsä kylän liepeiltä, eikä siili ollut ollut vaeltelemassa kairassa ja tyrkyttämässä itseään kotkanpesälle. Kotkan ravinnosta mainitaan tavallisesti isot tai erikoiset saaliseläimet. Vaan pyytää se kotka pieniäkin saaliita: vuonna 2006 Ranualla tämän reviirin naapurireviirillä oli pesässä parin päivän vanha, viisisenttinen pienehkön kahlaajan poikanen olisiko ollut valkoviklo, liro tai pikkukuovi. Toisella laidalla killotti muutaman päivän ikäinen riekon tai pyyn poikanen. Erikoisin kotkahavainto minulla on kesältä 2007 Kolarista. Pesässä oli nimittäin kyy, jolta oli pää syöty. Poikanen pakeni rengastajaa pesän toiselle laidalle, ja minä menin perässä. Sanalla sanoen - istuin kyyn päällä. Kari Oittinen pöllöjä verkkoon vaikka ääniä kuuluikin. Kaksitoista iltaa pyydystin, yleensä aloitin noin ja lopetin puolenyön seutuvilla. Renkaisiin laitoin 50 helmipöllöä ja 3 varpuspöllöä ja yhden hiiripöllön. Lisäksi tuli 18 kontrollia, kauimmanen rengastettu Helon Pekan toimesta kv lintuna, muut kontrollit olivat lähialueelta. Yksi varpuspöllö oli jo saanut aikaisemmin renkaan jalkaansa. Ikäjakautuma oli seuraavanlainen: 1kv 34 2kv 7 3kv 3 +1kv 2 +2kv 5 Kyllä oli mukava viettää illat kun ei tarvinnut olla tyhjän panttina.