PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

2

3 Sisältö 1 JOHDANTO MENELMÄT SUOJELUALUEET KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LÄHTEET Liitteet: Liite 1 Karttaliite luonnon kannalta arvokkaat kohteet 1 (15) luontoselvitys_pietarila.docx

4 1 JOHDANTO Luontoselvitys on tehty Pudasjärven Pietarilan alueen korttelien 1, 3, ja asemakaavan muutosta varten. Pietarilan alue sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla Kuusamontien varressa. Selvitysalueen koko on noin 27 ha. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Luontoselvityksessä kuvataan alueen luonnon yleispiirteet ja luontoarvojensa puolesta arvokkaat ja huomioitavat kohteet sekä annetaan suositukset maankäytölle alueen luontoarvojen huomioimiseksi. Selvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain vaatimalla tarkkuudella. Selvityksen on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. Maastossa käytiin Kuva 1. Selvitysalueen rajaus. 2 (15)

5 2 MENELMÄT Luontoselvityksessä on kartoitettu luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit ja muut luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet. Uhanalaisen, luontodirektiivin mukaisen sekä muun huomionarvoisen lajiston esiintyminen on selvitetty olemassa olevan tiedon ja maastokartoitusten perusteella. Lähtötietoina selvityksessä on käytetty aiempia selvityksiä, peruskarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon tietokantojen (OIVA, Hertta). Aiempia luontoselvityksiä ovat Pudasjärven Kurenalan osayleiskaavan luontoselvitys (Natans Oy 2006) ja Kurenala, koulukeskuksen asemakaava ja asemakaavan muutos, luontoselvitys (Ympäristö Oy, 2013). Maastossa käytiin Luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet on esitetty raportin liitteenä olevalla kartalla (liite 1). 3 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue on rakennettua aluetta, jossa on pientaloasutusta ja kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Pietarilantien, Tähkätien, Varstatien, Valiontien ja Ritilantien varrella pihojen ulkopuolella on lehtipuuvaltaisia metsiköitä. Metsät ovat selvitysalueen keskiosassa koivuvaltaista. Pietarilan alue on aiemmin ollut peltoa, joten kasvillisuus lehtimetsien alueella on heinävaltaista. Aluskasvillisuudessa on heinien lisäksi mm. mesiangervoa, maitohorsmaa ja vadelmaa. Pietarilantien varressa on vielä avoin niitty. Teiden pientareilla kasvaa niittykasvillisuutta. Selvitysalueen pohjoisosassa on harvennettua sekametsää ja Kuusamontien varressa mäntyvaltaista tuoretta kangasta. Luonnontilaista tai vanhaa metsää ei alueella ole. Ritolantien päässä Lammassaaren edustalla on harvapuustoinen ja pensaikkoinen kenttä, jossa maa on paikoin paljaana. Täällä kasvaa huomionarvoisena lajin ahokissankäpälää. Asemakaava-alueen luoteisosassa Lammassaaren rannoilla on tehty tulvasuojausta ja ranta on korkea penkka. Lammassaaren joen puoleisella rannalla selvitysalueen ulkopuolella on lehtipuustoa. Mursunlammen ranta koulun edustan ja Antintien välisellä alueella on rakennettua eikä luonnontilaista rantakasvillisuutta ole. Reunalla on pajupensaikkoa. Antintien kaakkoispuolella on rehevä tulvavaikutteinen lehtometsikkö Ritolantien varren talojen ja joen välissä. Puusto on varttunutta koivikkoa, jossa seassa on tuomea, pihlajaa ja mäntyä. Pensaskerroksessa kasvaa mm. metsäruusua. Ranta on tällä kohtaa melko jyrkkä. Myös Rantakujan ja Ritolantien välissä on pieni rehevä lehtomainen metsikkö. 3 (15) luontoselvitys_pietarila.docx

6 Selvitysalueella rannassa ja pihojen ympäristössä on vanhempaa puustoa. Ritolantien rivitalon takana rannassa on vanha mänty, koivuja ja lehtikuusia. Koulun takana rannassa on vanhoja puita; lehtikuusia, poppeli, sembra- tai muita mäntyjä. Kuva 2. Rantaa puretun meijerin kohdalla. Kuva 3. Pietarilan alueen metsät ovat koivuvaltaisia. Kuva 4. Pietarilantien varressa on avointa niittyä. Kuva 5. Varsitien varressa alueen pohjoisosassa on sekametsää. 4 (15)

7 4 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Alueelle ei ole tehty erillistä pesimälinnustoselvitystä. Maastokäynnillä linnuista havaittiin peippo, räkättirastas, kalalokki, naurulokki, västäräkki, punavarpunen, harakka, punakylkirastas, pajulintu, ja punajalkaviklo. Suomen lintuatlaksen 10 km 2 ruudulla Pudasjärvi, Pudasjärven länsipää (725:349) pesivät lajit ja niiden pesimisvarmuus on esitetty liitteessä 2. Nisäkkäistä alueella esiintyy ainakin poro, jänis ja orava. Kuva 6. Västäräkki pesii Lammassaaressa. Kuva 7. Orava. 5 (15) luontoselvitys_pietarila.docx

8 5 SUOJELUALUEET Heti selvitysalueen länsipuolella on Natura-alue Pudasjärvi (FI ) ja Pudasjärven lintuveden luonnonsuojelualue (YSA200206). Pudasjärven Natura-alueen koko on 548 ha. Aluetyyppi on SCI/SPA, eli alueen suojelun perusteena on luontodirektiivi ja lintudirektiivi. Pudasjärvi on Iijoen järvilaajentuma. Pudasjärven suistosaaristossa on sisämaan tulvaniitty- ja tulvametsäalue, joka laajuudessaan on merkittävä. Pudasjärveen laskevien jokien suistoissa on suistosaarten ja -niemekkeiden kärjissä tulvaniittyjä, jotka ovat ainoat jäljellä olevat avoimina säilyneet niityt. Saarten kasvillisuus on enimmäkseen viita- ja korpikastikka- sekä ruokohelpivaltaista heinätulvaniittyä. Järvi on lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Natura-alueen suojelun perusteena olevat lintudirektiivin liitteen I linnut ovat kaakkuri, kalatiira, kapustarinta, kuikka, lapintiira, laulujoutsen liro, mustakurkku-uikku, sinirinta, suokukko, uivelo, vesipääsky sekä yksi uhanalainen laji, jonka tiedot ovat salassa pidettäviä. Kuva 8. Natura-alue ja luonnonsuojelualueet. 6 (15)

9 6 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO Arvokkaita luontokohteita ovat luonnonsuojelulain (29 ), vesilain (11 ) ja metsälain (10 ) mukaiset luontotyypit, Suomen uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) sekä muut kasvillisuutensa puolesta huomioitavat kohteet ja uhanalaisen ja muun huomionarvoisen lajiston kasvupaikat. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä. Kuvassa 9 on esitetty aiemman luontoselvityksen (Airix Ympäristö Oy 2013) mukaiset huomioitavat luontokohteet (kuviot 1 ja 2). Kuva 9. Aiemman luontoselvityksen mukaiset huomioitavat luontokohteet; lehtolaikut (Airix Ympäristö Oy 2013). Kuvioiden kuvauksen Airix Ympäristö Oy:n (2013) luontoselvityksen mukaan: Kuvio 1: Suunnittelualueen luoteisosassa vanhan meijerin rannassa on pienialainen (0,4 ha) lehtolaikku, joka on lähes luonnontilainen. Matala oja halkoo aluetta, joka pudottaa 7 (15) luontoselvitys_pietarila.docx

10 hieman alueen luonnontilaisuutta. Kohde kuuluu kuitenkin metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin: rehevät lehtolaikut (Meriluoto ym. 2002). Lehtolaikun pääpuulaji on koivu, joista suurimmat ovat rungon halkaisijaltaan cm. lisäksi kuviolla kasvaa tuomea ja pihlajaa. Kauempana rannasta kasvaa muutama kookas mänty. Lehtopensaista kasvaa vähän metsäruusua, paatsamaa ja mustaherukkaa. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. lehtonurmikka, sudenmarja, metsäkurjenpolvi, oravanmarja, ahomansikka, rantatädyke, kultapiisku ja metsätähti. Lähempänä rantaa kasvaa myös ranta-alpi, suo-orvokki ja mesiangervo sekä rantaviivalla paju lähes yhtenäisenä nauhana. Lehtolaikku kuuluu metsäkurjenpolvi käenkaali oravanmarjatyypin (GOMaT) lehtoihin. Käenkaali puuttuu usein Oulun pohjoispuolella olevista GOMaT-lehdoista ja ahomansikka on jo melko harvinainen Pudasjärven korkeudella. Kuvio 2: Alueen 1 kuviolla 2 on myös pieni (alle 0,2 ha) lehtolaikku päiväkodin kohdalla Iijoen varrella. Kuvio ei ole kovin luonnontilainen, sillä siinä kasvaa kookkaita istutettuja lehtikuusia. Puustoon kuuluvat myös koivu, tuomi ja pihlaja. Pensaskerroksessa kasvaa mm. lehto-kuusama, joka on harvalukuinen lehtopensas Pudasjärven korkeudella. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. metsäkurjenpolvi, ranta-alpi, lehtonurmikka, puna-ailakki, rantatädyke ja lehtokorte. Maitohorsma on levinnyt kuvion luoteisosaan. Lähempänä rantaa kasvaa myös pajupensaita. Vieraslajien (lehtikuuset) vuoksi lehtolaikku ei ole edustava metsälain erityisen tärkeä kohde, eikä sitä näin ollen voi lukea metsälain kohteeksi. Aluetta on lisäksi harvennettu ja rikkakasvit valtaavat paikoin alaa. Kuvion kaakkoisin osa on rehevin ja kasvustoltaan arvokkain. Luoteisosa lähellä rivitaloasutusta on vähiten edustava maitohorsman valtaama harvennettu osa. Aiemman luontoselvityksen mukaista lehtolaikkua (kuvio 2) ei tässä selvityksessä ole rajattu luontoarvojensa puolesta huomioitavana kohteena. Rannassa tällä kohtaa kasvaa istutettujen koivujen rivi, lehtikuusi ja pihlajaa. Aluskasvillisuus on heinävaltaista ja kulttuurivaikutteista. Alue on esitetty kuvassa (15)

11 Kuva 10. Kuvio 2 ei ole lehtoa. Kuvio 1 on rajattu edelleen arvokkaana luontokohteena ja em. kuvaus sopii siihen edelleen. Kuva 9. Rantaa kuviolla 1. Vesi oli selvityksen aikaan korkealla. Rantakujan ja Ritolantien välissä on pieni rehevä lehtomainen metsikkö, jossa kasvaa koivua, haapaa ja pihlajaa. Aluskasvillisuus on rehevää ja ruohovartista, lajistoon kuuluu mm. metsäkurjenpolvi, karhunputki ja lillukka. Tämä alue on rajattu arvokkaana luontokohteena (liitekartta). 9 (15) luontoselvitys_pietarila.docx

12 Kuva 11. Lehtolaikku Ritolantien eteläpuolella. Alueelta ei ole aiempia tietoja uhanalaisista tai muista huomionarvoisista lajeista (Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ). Asemakaava-alueen ulkopuolella Iijoen rannassa on havainto tulvasammalesta, joka on luontodirektiivin laji. Maastokäynnillä havaittiin uhanalaisuusluokitukseltaan (Rassi ym. 2010) silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltua ahokissankäpälää Ritolantien päässä olevalta maanläjitysalueelta. Kuva 12. Ahokissankäpälä. 10 (15)

13 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Alueella on jokirannassa kaksi pienialaista lehtolaikkua. Joen rannassa kasvillisuus on muuta aluetta rehevämpää. Lehtolaikut olisi hyvä säilyttää nykyisessä tilassaan. Ritolantien päässä kasvaa huomionarvoisena lajina silmälläpidettävää ahokissankäpälää. Kasvupaikka ei ole luonnontilainen, vaan on umpeenkasvavaa maanläjitysaluetta. Erityisesti jokirannassa ja Ritolantien varrella on maisemallisesti huomionarvoista puustoa, pihoilla tai teiden/joen varsille istutettuja lehtikuusia, mäntyjä ja koivuja. Nämä olisi hyvä maisemallisista syistä mahdollisuuksien mukaan huomioida. Em. luontokohteet, huomionarvoinen laji ja huomionarvoinen puusto on esitetty liitteenä olevalla kartalla. 11 (15) luontoselvitys_pietarila.docx

14 8 LÄHTEET Airix Ympäristö Oy, Kurenala, koulukeskuksen asemakaava ja asemakaavan muutos. Luonnonsuojelulaki / (luettu ) Meriluoto, M. & Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälaki / (luettu ) Natans Oy, Pudasjärven Kurenalan osayleiskaavan luontoselvitys. OIVA-paikkatietopalvelu (luettu ) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.), Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 8/ s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen Ympäristökeskus. Luonto ja luonnonvarat. 196 s. Valkama, J.,Vepsäläinen, V. ja Lehikoinen, A., Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö (luettu ) Vesilaki /587 (luettu ) 12 (15)

15 LIITE 2 Suomen lintuatlaksen ruudulla Pudasjärvi, Pudasjärven länsipää (725:349) pesivät lajit, niiden pesimisvarmuus ja suojelustatus. Laji ruutu direktiivi vastuulaji uhanalaisuus haapana x haarapääsky harakka harmaalokki harmaasieppo helmipöllö todennäköinen x x NT hemppo hernekerttu todennäköinen hiiripöllö x huuhkaja x x NT, RT (4b) hömötiainen järripeippo kalalokki kalatiira x x keltasirkku keltavästäräkki VU kirjosieppo kivitasku VU korppi kulorastas kuukkeli todennäköinen x NT käki käpytikka lapintiainen lapintiira todennäköinen laulujoutsen x x laulurastas lehtokerttu leppälintu x liro x x metso x x NT metsäkirvinen mustaleppälintu NT 13 (15) luontoselvitys_pietarila.docx

16 niittykirvinen NT närhi todennäköinen pajulintu peippo pensaskerttu piekana pikkukäpylintu todennäköinen pikkutikka pikkuvarpunen pohjansirkku todennäköinen VU punakylkirastas punarinta punatulkku todennäköinen puukiipijä todennäköinen pyy x rantasipi todennäköinen x NT riekko NT räkättirastas räystäspääsky sepelkyyhky sinisorsa todennäköinen sinisuohaukka x VU sääksi x NT taivaanvuohi talitiainen tavi x telkkä x tervapääsky tilhi tukkasotka todennäköinen x VU tylli NT, RT (4b) uivelo x x urpiainen valkoviklo x varis varpunen 14 (15)

17 viirupöllö RT (4b) västäräkki x 15 (15) luontoselvitys_pietarila.docx