TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET
|
|
- Aune Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Hannu Tikkanen
2 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Tarkastus Päivämäärä 23/01/2013 Laatija Hannu Tikkanen Tarkastaja Erika Kylmänen Viite Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HANKEALUE 1 3. AINEISTOT JA MENETELMÄT Kevätmuuttoselvitykset Pesimälinnustoselvitykset Ruotsin puolella Ruokailulentotarkkailut Lepäilijälaskennat Syksyn muuttolinnut 5 4. TULOKSET Kevätmuutto Pesimälinnusto Ruokailulennot Merialueen lepäilijälaskennat Syysmuutto VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON JA RUOKAILEVIIN LINTUIHIN Yleistä Voimala-alueen kautta lentävien lintujen määrät Törmäysriskin arviointi Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimalahankkeiden kanssa Yleistä Populaatiovaikutuksista Vaikutukset Natura-alueiden linnustoon Natura-alueiden linnustotiedot Arvio vaikutuksista lintudirektiivin lajeille YHTEENVETO KIRJALLISUUS 38
4 1 1. JOHDANTO Tässä selvityksessä kuvataan Tornion Röyttän edustan merialueelle suunnitellun tuulivoimalaalueen ja sen läheisyyden linnustoa ja hankkeen mahdollisia vaikutuksia. Työ on jatkoa tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusarvioinnin yhteydessä vuosina tehdyille linnustoselvityksille. Selvitys on osa hankkeen yleiskaavoituksen ympäristöselvityksiä. Vuonna 2012 toteutettiin seuraavat linnustotutkimukset: Kevätmuuton tarkkailu Ruotsin puoleisten saarten pesimälinnuston kartoitus Merialueen lepäilijälaskennat Lintujen ruokailulentotarkkailut Syysmuuton tarkkailu Linnustoselvityksen maastotyöt on toteuttanut Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry vuonna 2012, josta maastoaineiston ovat käsitelleet Pekka Aho ja Pentti Rauhala. Tämän koosteen on laatinut FM, biologi Hannu Tikkanen Ramboll Finland Oy:sta. Yhteenvedossa kuvataan tehtyjen selvitysten tulokset referoiden Xenus ry:n raportteja (Xenus ry 2012 a, b, c ja d. Tietojen pohjalta arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia muuttaviin, lepäileviin ja ruokaileviin lintuihin sekä linnustollisia yhteisvaikutuksia läheisen Tornion teollisuusalueen tuulivoimahankkeen (Puuska-hanke) kanssa. Yhteisvaikutusarviossa on hyödynnetty Puuska-hankkeessa tehtyjä linnustoinventointeja (LVT 2012). 2. HANKEALUE Hankealueen sijainti ja voimaloiden paikat on esitetty kuvassa 1. Arviointi on tehty hankealueelta laaditun kaavaehdotuksen mukaisesta hankevaihtoehdosta, jossa suunniteltujen tuulivoimaloiden lukumäärä on yhteensä 14.
5 2 Kuva 1. Tuulivoimaloiden sijainti kaavaehdotuksen mukaan. Kaava-alue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla. 3. AINEISTOT JA MENETELMÄT 3.1 Kevätmuuttoselvitykset Kevätmuuttoa seurattiin Tornion Röyttän edustalla olevalla Taljan saarella (kuva 2), josta nykyisin on pengertie mantereelle. Paikasta on esteetön näkyvyys länteen, etelään ja itään. Pohjoisessa näkyvyyttä rajoittavat noin 1,5 km:n päässä olevat Outokumpu Oy:n teollisuusrakennukset. Muuttoa seurattiin yhdeksänä päivänä yhteensä 56 tuntia. Seurantaan osallistui seitsemän tarkkailijaa. Tutkimus päästiin aloittamaan vasta toukokuun alussa, jolloin aikaisin muuttavien lintujen päämuutto oli jo ohi. Huhtikuussa tapahtuvasta muutosta tuulivoimala-alueella on kuitenkin runsaasti aikaisempaa tietoa, laajimmin vuodelta Tutkimuksen tärkeimpiä tavoitteita oli toukokuun lopussa tapahtuvan arktisten lintujen muuton seuraaminen. Tässä selostuksessa myös verrataan tämän tutkimuksen tuloksia samanaikaisesti muualla Perämeren rannikolla tehtyihin havaintoihin, joita on BirdLife Suomen Tiira-verkossa. Lintuja seurattiin seuraavina aikoina: 4.5. klo 6 14, 8.5. klo 6 14, klo 6 14, klo 6 14, klo 6 10, klo 18 22, klo 5 9, klo 18 22, klo 6 10 ja
6 3 Kuva 2. Muutontarkkailujen ja ruokailulentotarkkailujen sijaintipaikat. Tutkimuksessa merkittiin muistiin kaikki näköetäisyydellä lentävät linnut. Tämän tutkimusalueen laajuus vaihtelee linnun havaittavuuden mukaan. Kookkaimmat lajit, kuten joutsen ja kurki on mahdollista havaita yli 10 km:n etäisyydeltä ja pienimmät lajit muutamasta kilometristä. Havainnoista merkittiin muistiin lajin ja lukumäärän lisäksi kellonaika, havainnon suunta, etäisyys, lentokorkeus ja lentosuunta. Yhteenvedossa linnut on jaettu kolmeen ryhmään: Suomen, Ruotsin ja molemmilla puolilla lentäneet. Suomen puolella ja molempien maiden alueella lentäneet linnut liikkuivat suunnitellulla tuulivoimala-alueella. Lentokorkeuden perusteella linnut jaettiin kolmeen ryhmään: 0 50 m, m ja yli 150 metrin korkeudessa lentäneihin metrin korkeudessa lentäneet linnut liikkuivat tuulivoimalan lapojen korkeudella, missä on törmäysriski. Tutkimuksen tekijät olivat Pekka Aho, Jouko Kärkkäinen, Tommi Lankila, Tuomas Lankila, Tuomo Miettunen, Marjo Niskanen ja Pentti Rauhala Meri vapautui jäistä toukokuun puolivälissä. Vielä 8.5. sulaa oli vain laivaväylällä, jäätön alue oli laajentunut Kuusiluotoon asti ja jäät olivat lähteneet myös avomereltä.
7 4 3.2 Pesimälinnustoselvitykset Ruotsin puolella Tutkimuksessa selvitettiin 14:n valtakunnanrajan läheisyydessä Katajan pohjoispuolella olevan saaren ja niiden läheisten krunnien pesimälinnusto (kuva 3). Tutkitut saaret ovat Launinkari, Länsikrunni-Välikrunni-Riitakrunni, Riskilö, Välikari, Rautaletto, Sipi, Sipinkruunit, Lådan, Katajankrunni, Klaus, Klauksenkrunni, Pihlaja, Hyyppää ja Räiskä. Saaret ovat pääasiassa metsän ja pensaikon peittämiä. Vain Katajankrunni on potentiaalinen lintusaari. Tutkimukset suoritettiin ja aamulla klo Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä. Saarten pesimälinnustosta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Jokaisen saaren linnusto tutkittiin kaksi kertaa kartoitusmenetelmällä valtakunnallisia ohjeita noudattaen. Niiden mukaisesti pesiviksi pareiksi tulkittiin Sorsalinnuilla (tukkasotkaa lukuun ottamatta): - muista erillään oleva pari - yksinäinen koiras - koiraat 2 4 koiraan ryhmissä - pienet naarasta ajavat koirasryhmät - yksinäiset naaraat, mikäli niiden yhteismäärä on suurempi kuin koiraiden määrä - tukkasotkalla naaraiden lukumäärä Maalinnuilla: - nähty tai kuultu koiras - pari - yksinäinen naaras - poikue Kaikissa lajiryhmissä paria vastaa - löydetty pesä Ohjeista poikettiin ja niitä täydennettiin seuraavasti: - merihanhen parimäärät perustuvat löydettyihin pesiin sekä hätäileviin yksilöihin ja pareihin. - Iso- ja tukkakoskelolla pesiviksi pareiksi tulkittiin poikueet, talon alta pesästä lähteneet naaraat, hätäilevät yksilöt sekä selvästi paikallinen pari, koiras ja naaras. Kuva 3. Tutkitut Ruotsinpuoleiset saaret. Karttakeskus.
8 5 3.3 Ruokailulentotarkkailut Ruokailulentoja seurattiin Röyttän edustalla olevalta tuulivoimalan penkereeltä, joka sijaitsee Räyhän itäpuolella keskellä Liuhanlahtea (kuva 2). Paikasta tarkkailtiin lintujen liikkeitä Kuusiluodon ja Sassin välisellä sektorilla välisenä aikana 12 päivänä yhteensä 48 tuntia. Seurantaan osallistui neljä henkilöä. Tutkimuksessa merkittiin muistiin kaikki sektorilla lentävät ja oleilevat linnut. Lajin ja lukumäärän lisäksi kirjattiin ylös havainnon etäisyys, lentokorkeus ja lentosuunta. Lentokorkeuden perusteella linnut jaettiin kolmeen ryhmään, 0 50 m, m ja yli 150 m:n korkeudessa liikkuneisiin. Korkeudet määräytyivät tuulivoimalan lapojen mukaan. Suurin törmäysriski on linnuilla, jotka liikkuivat metrissä lapojen korkeudella. Tarkkailun suorittivat Pekka Aho, Jouko Kärkkäinen, Marjo Niskanen ja Pentti Rauhala. 3.4 Lepäilijälaskennat Lepäilevien lintujen määriä kartoitettiin 27 päivänä kiertelemällä moottoriveneellä yhteensä 43 tuntia Taljan-Kuusiluodon-Sassin-Leton alueella. Seuranta aloitettiin 5.6. ja lopetettiin Kuukausittain lepäileviä lintuja seurattiin seuraavasti: kesäkuussa kahdeksana päivänä 18 tuntia, heinäkuussa 11 päivänä 26 tuntia ja elokuussa kymmenenä päivänä 17 tuntia. Muistiin merkittiin kaikki vesialueella olevat linnut, jotka olivat kerääntyneet ruokailemaan tai lepäilemään. Tuloksia on täydennetty kesän 2012 muiden päivien ruokailulentoseurannan havainnoilla. Lisäksi raportissa esitetään seuranta-alueen läheisyydessä olevien kokoontumisalueiden havaintoja. 3.5 Syksyn muuttolinnut Lintujen syysmuuttoa ja syksyistä liikehdintää seurattiin Röyttän edustalla olevasta Taljan saaresta, josta on hyvä näkyvyys suunnitellulle tuulivoima-alueelle ja Ruotsin puoleiselle merialueelle. Seurantaa suoritettiin välisenä aikana 26 päivänä yhteensä 96 tuntia. Tarkkailuajoiksi pyrittiin valitsemaan päiviä, jolloin tuuli puhalsi hiljaa tai kohtalaisesti pohjoisesta. Tarkkailuun osallistui kuusi henkilöä. Muistiin merkittiin kaikki linnut lukuun ottamatta kolmea päivää, jolloin kirjattiin vain vesilinnut, petolinnut ja kurjet. Linnuista merkittiin havainnon suunta ja etäisyys, lentosuunta, lentokorkeus sekä olivatko ne paikallisia, kiertelijöitä vai muuttajia. Lintujen syysmuutto alkaa varhain kesällä. Kahlaajia suuntaa kulkunsa kohti etelää jo kesäkuussa ja loppukesällä muutto on vilkasta myös monilla muilla linnuilla. Suuri osa varhaisista muuttajista muuttaa yöllä ja usein korkealla, minkä vuoksi niiden muuttoa on vaikea seurata. Seuranta alkoi niin myöhään, ettei varhaisimpia muuttajia enää tavattu. Tuulivoimaloiden vaikutusten kannalta tärkeimpien isokokoisten lajien muutto tapahtui kuitenkin seuranta-aikaan. Vuoden 2012 tutkimuksen tuloksia vertaillaan myös muiden paikkojen ja aikaisempien syksyjen muuttohavaintoihin. 4. TULOKSET 4.1 Kevätmuutto Tutkimusalueella liikkui tutkimusaikana eniten lokkeja, joita oli noin 31 % linnuista. Toiseksi eniten oli sorsia 29 %. Muiden runsaimpien ryhmien osuudet olivat tiirat 19 % ja hanhet 12 %. Laulujoutsenia tavattiin pieniä määriä alueella koko kevään ajan. Ne lentävät lähes aina matalalla alle 50 m:n korkeudessa. Pesimättömiä nuoria laulujoutsenia kokoontuu joka vuosi toukokuussa ja kesäkuun alussa tutkimusalueen läheisyyteen Oxö-Pajukarin alueelle. Tänä vuonna nii-
9 6 tä oli enimmillään 240 yksilöä Tutkimusalueella pesimättömiä joutsenia nähtiin vain seitsemän yksilöä. Metsähanhet eivät lähde mielellään muuttamaan jäälakeuden kautta, minkä vuoksi muuttajien määrät niin vuonna 2009 kuin tässä tutkimuksessa olivat vähäiset. Suurin osa metsähanhista muuttaa sisämaan kautta. Jäälakeuden yllä metsähanhet lentävät lähes aina alle 150 metrin korkeudessa. Torniossa suurimmat määrät tavataan Raumonjärven pelloilla. Tutkimusalueen läheisyydessä oli 5.5. Oxössä 33 metsähanhen parvi Merihanhet ovat keväällä yleisiä tutkimusalueella. Ne ruokailevat jäiden lähtöön asti Tornion pelloilla ja käyvät välillä saaristossa kiertelemässä ja lepäämässä. Suosituin ruokailupaikka sijaitsee Röyttän lähellä Oraskerin pellolla, missä tänä vuonna oli enimmillään 184 merihanhea. Siellä kävi ruokailijoita myös Ruotsin puolelta. Tavatusta 260 merihanhesta noin 66 % lensi suunnitellulla tuulivoimala-alueella. Ne lensivät yleensä matalalla alle 50 metrin korkeudessa. Tuulivoimaloiden siipien tasolla liikkui noin 17 % merihanhista. Sorsia tavattiin 785 yksilöä. Niistä noin 66 % lensi tuulivoimala-alueella. Eniten alueella liikkui koskeloita. Isokoskelokoiraita muuttaa vielä muuttokauden jälkeenkin kohti sulkasatopaikkoja, joista kaava-aluetta lähin on noin neljän kilometrin päässä Oxön edustalla. Siellä oli noin 300 isokoskeloa, aikaisempina vuosina määrä on ollut jopa yli tuhat. Kaava-alueen läheisyydessä sorsia kerääntyy jonkin verran Outokummun tehtaan selkeytysaltaisiin, mutta muualla kerääntymät ovat satunnaisia. Arktisia sorsia seudulla muuttaa vähän. Pohjanlahtea pitkin muuttavat mustalinnut, pilkkasiivet, allit ja lapasotkat nousevat mantereen ylle Suomen puolella pääosin viimeistään Simossa. Tilannetta kuvaa hyvin havaintosarja Mustalintujen määrät olivat silloin Iin Laitakarissa 1351, Simon Ykskuusessa 220 ja Röyttässä 52 yksilöä. Alleja muutti Siikajoella 420, Iin Krunneilla 76, mutta koko Kemi-Tornion alueella tavattiin kevään aikana vain yksi yksilö. Aikaisempinakin vuosina arktisten sorsien määrä Torniossa on ollut vähäinen. Kuikkalintujen tilanne on arktisten sorsien kaltainen. Niistäkin valtaosa suuntaa tavallisesti kulkunsa viimeistään Simossa mantereen ylle. Tästäkin saatiin selkeä näyttö, kun Iin Krunneilla muutti kaikkiaan 1747 kuikkalintua, mutta Röyttässä ei yhtään. Muina seurantapäivinä Röyttässä havaittiin kahdeksan kuikkalintua, joista kolme muutti tuulivoimalan siipien tasolla ja neljä yli 150 metrin korkeudessa. Vuoden 2009 seurannassa Röyttässä tavattiin 47:n ja 34:n kuikkalinnun parvet. Merimetsoja seurannassa tavattiin 30, joista 12 lensi tuulivoimalan siipien korkeudella. Merimetsoistakin suuri osa suuntaa kulkunsa mantereen ylle ennen Kemi-Tornion alueelle saapumistaan. Torniossakin voi kuitenkin nähdä suurehkoja parvia, joita ei kuitenkaan seurantaan sattunut. Petolintujen kevätmuutto oli vuosien 2009 että 2012 seurannoissa vähäistä. Syynä on se, että petolinnut eivät lähde mielellään muuttamaan jäälakeuden yli. Muutolle kuvaavaa oli, että sääksiä tavattiin yhtä paljon kuin muita petolintuja yhteensä. Sääksien määrä selittyy sillä, että myllyalueen vaikutuspiirissä pesii kolme sääksipariskuntaa. Jäiden aikaan ne kävivät hakemassa kalansa Outokummun tehtaan sulista. Lennoista noin 67 % ulottui tuulivoima-alueelle ja lentäjistä noin 67 % liikkui tuulivoimalansiipien korkeudella. Muita petolintuja tavattiin vain 21, joista 43 % lensi tuulivoimalan siipien tasolla. Myös kurki karttaa jäälakeuksien ylittämistä. Niitä tavattiin vain 10, jotka kaikki lensivät tuulivoimalan siipien korkeudella. Kurjen pääjoukot muuttavat keväällä sisämaassa. Esimerkiksi vuoden 2009 samanaikaisseurannassa kurkia nähtiin Röyttässä 22 ja Keminmaan Elijärvellä kymmenkertainen määrä 223. Kahlaajienkin määrät ovat keväällä Röyttässä pieniä. Niitä tavattiin muuttavana vain 20. Tilannetta kuvaa hyvin kuovin muutto , jolloin niitä havaittiin Röyttässä 11 ja Keminmaan Elijärvellä samaan aikaan 327.
10 7 Lokit ja tiirat ovat keväällä Röyttän näkyvimpiä muuttajia ja kiertelijöitä. Ne voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: muuttajat, Outokummun teollisuusalueen ja Röyttän sataman pesijät ja lepäilijät sekä Tornion kaatopaikalla kulkijat. Muuttajien päämuuttoreitti kulkee pitkin valtakunnanrajaa kohti Tornionjoen suuta. Selkeimmin tätä reittiä muuttivat tiirat. Toinen tärkeä muuttoreitti johtaa Kuusiluodon ja Sassin itäpuolelta kohti Liakanjoen suuta. Tätä reittiä lensivät näkyvimmin kaatopaikalle menevät lokit. Outokummun teollisuusalueella ja Röyttän sataman laidalla pesi noin 300 paria naurulokkeja sekä harmaa- ja kalalokkeja, jotka lentelivät myös tuulivoimala-alueella. Lentokorkeuksista Lentokorkeudet jaettiin kolmeen ryhmään: alle 50 m, m ja yli 150 m. Lentokorkeuden vaihdellessa lintu sijoitettiin metrin ryhmään, jos se kävi siinä korkeudessa. Linnuista selvästi suurin osa lensi matalalla alle 50 metrin korkeudessa. Siipien tasalla törmäysriskin korkeudella liikkui 24 % lentäjistä. Yli 150 metrin korkeudessa linnuista oli vain pari prosenttia. Kaikki laulujoutsenet lensivät matalalla. Törmäysriskikorkeudella metrissä meni hanhista 22 %, sorsista 32 %, kuikkalinnuista 23 %, merimetsoista 40 %, petolinnuista 56 %, kurjista 100 %, kahlaajista 11 %, lokeista 29 %, tiiroista 3,3 % ja varislinnuista 21 %. Suomen vai Ruotsin puolta? Linnuista liikkui yksinomaan Suomen puolella 41 %, Ruotsin puolella 36 % ja rajan yli molemmissa maissa 23 %. Selkeimmin Suomen puolta suosi harmaalokki ja Ruotsin puolta tukkakoskelo ja tiirat. Yhteenveto ja johtopäätökset kevätmuutosta Kevätmuuton seuranta päästiin aloittamaan niin myöhään, että aikaisin muuttavien lintujen päämuutto jäi näkemättä. Muuton pääpiirteet ovat kuitenkin hyvin tiedossa, koska alueella ja sen läheisyydessä on seurattu muuttoa jo vuosikymmeniä. Edellinen koko kevään kestänyt kartoitus tehtiin Yleisesti voidaan sanoa, että kevätmuutto on suunnitellulla tuulivoimala-alueella useimmilla lajeilla heikkoa parhaisiin Kemi-Tornion paikkoihin verrattuna. Syynä on etelän suunnassa oleva aava meri, jota linnut eivät lähde mielellään ylittämään, etenkin kun se on jäässä toukokuun puoliväliin asti. Lisäksi Suomen ja Ruotsin rannikkoja seuraavia päämuuttoreittejä kohti pohjoista lentävistä linnuista suurin osa suuntaa kulkunsa mantereelle ennen Tornioon saapumistaan, koska rannikon suunta kääntyy vähitellen itä-länsi - suuntaiseksi. Valtaosa keväällä tuulivoimala-alueella ja sen läheisyydessä muuttavista ja kiertelevistä linnuista on meriympäristön lajistoa. Tärkeimmät muuttoreitit kulkevat pitkin valtakunnan rajaa kohti Tornionjoen suuta ja Kuusiluodon-Sassin tienoilta kohti Liakanjoen suuta. Alueella kiertelee pitkin kevättä myös pesivää linnustoa, etenkin lokkeja, joista suuri osa pesii Outokummun tehtaan ja Röyttän sataman alueilla. Linnuista merihanhi on huomiota herättävän yleinen. Sorsien tärkein muuttoreitti seuraili jään aikana laivaväylää. Tuulivoimala-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole meren puolella sorsien kerääntymisalueita. Sen sijaan Outokummun tehdasalueen selkeytysaltailla, rakennettujen kahdeksan tuulivoimalan läheisyydessä, niitä voi oleskella Voimala-alueella liikkuvista naurulokeista suurin osa pesii Outokummun teollisuusalueella. Sen sijaan pääosa harmaalokeista elelee ulkosaaristossa, mistä ne lentävät päivittäin Tornion kaatopaikalle. Hanhista, sorsista, kuikkalinnuista ja lokeista % liikkui tuulivoimalan siipien korkeudella, missä on törmäysuhka. Huomiota herättävin petolintu oli sääksi, jonka lennoista 67 % tapahtui tuulivoimalan siipien korkeudella. Törmäysriskiä suurentaa ruokailulentojen suuntautuminen keväällä tuulivoimala-alueen läpi kolmelta reviiriltä Outokummun sulille. Kevätmuuton seurannoissa vuosina 2009 ja 2012 tuulivoimala-alueella havaittiin 17 suojeluohjelmissa olevaa lajia (taulukko 1). Lisäksi Tornion ja Haaparannan lähisaarilla pesii neljä ohjel-
11 8 missa olevaa lajia, joita seurannassa ei havaittu. Suojeluohjelmien lajeista on 15 Suomessa vaarantuneita ja silmälläpidettäviä, neljä EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja sekä 11 Suomen erityisvastuulajeja. Taulukko 1. Kevätmuutontarkkailun tulokset tutkimusalueella. H a v a i n n o n s u u n t a K o r k e u s Laji Suomi Ruotsi Molemmilla puolilla 0 50 m m yli 150 m Laulujoutsen Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi 3 3 Hanhilaji Haapana Sinisorsa Jouhisorsa 1 1 Tukkasotka Mustalintu Pilkkasiipi Telkkä Tukkakoskelo Isokoskelo Iso/tukkakoskelo Sorsalaji Riekko 1 1 Kuikka Kuikka/kaakkuri Silkkiuikku 1 1 Merimetso Merikotka 1 1 Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Kanahaukka 1 1 Varpushaukka Kana/varpushaukka 1 1 Piekana Sääksi Tuulihaukka Ampuhaukka 1 1 Muuttohaukka Iso petolintu 1 1 Kurki Meriharakka Tylli Lapinsirri 4 4 Puna/mustapyrstökuiri 1 1 Kuovi Valkoviklo 1 1 Rantasipi Pieni kahlaaja Tunturikihu 2 2 Pikkulokki Naurulokki Nauru/kalalokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki Harmaa/merilokki Meri/selkälokki Lokkilaji Kalatiira Lapintiira Tiiralaji Suopöllö 1 1 Västäräkki Kivitasku 4 4 Räkättirastas 2 2 Sinitiainen 1 1 Mustavaris 1 1 Varis Korppi Peippo 1 1 Pikkulintu Yhteensä
12 9 4.2 Pesimälinnusto Ruotsin puoleiset saaret Tutkittujen saarten (kuva 3) linnusto oli tyypillistä Perämeren pohjukassa tavattavaa lajistoa luvulla voimakkaasti runsastuneella merihanhella oli kahdeksalla parillaan saarilla vankka kanta. Pesijöiden lisäksi tavattiin yhteensä 37 pesimätöntä merihanhea, joten lajin tulevaisuuskin näyttää turvatulta. Sorsista tukkasotka ja koskelot ovat meriympäristössä viihtyviä lajeja. Tukka- ja isokoskelolle on runsaasti tarjolla pesäpaikkoja ja ravintoa, minkä vuoksi niiden kanta on vankka. Tukkasotkia oli suhteellisen vähän, koska lajin suosimat tiira- ja naurulokkiyhdyskunnat lähes puuttuivat alueelta. Lajille sopivia pesäpaikkoja oli metsäsaaren läheisyydessä olevilla krunneilla. Telkän vähäisyys selittyy niukalla pönttötarjonnalla. Haapanan, sinisorsan ja muiden puolisukeltajasorsien määrää rajoittaa suojaisien lahtien ja sisävesien puute. Petolinnuista saarilla tavattiin vain nuoli- ja tuulihaukka. Ne pesivät vähälukuisena muuallakin Perämeren pohjukan saaristossa. Läheisyydessä Katajan saarella pesi sääksi merimerkissä. Kanalinnuista riekolla oli suhteellisen vankka kanta ja teerikin tavattiin kolmella saarella. Kahlaajista selvästi runsaslukusin oli rantasipi, joka havaittiin lähes joka saarella. Lehtokurppa on uusi tulokas Perämeren pohjukan saarilla, missä se tavattiin ensi kerran vasta 1960-luvulla. Nykyisin pesijöitä on kymmenillä saarilla. Avomailla pesivistä kahlaajista tavattiin vain taivaanvuohi ja punajalkaviklo. Kahlaajien vähäisyyden syynä on lajeille sopivien rantaniittyjen ja kosteikkojen niukkuus saarilla. Lokkeja ja tiiroja saarilla pesi vähän. Ne olivat hajaantuneet ympäri saaria, koska ainoa potentaalinen yhdyskunnille sopiva paikka on Katajakrunni. Huomiota herätti naurulokin ja kalatiiran puuttuminen. Sepelkyyhky on lehtokurpan tavoin levinnyt saarille vasta viime vuosikymmeninä. Pesijöitä on vain suurimmilla saarilla. Saarten runsaslukuisimmat linnut olivat samat kuin mantereella, pajulintu ja peippo. Tasaisimmin oli kuitenkin levittäytynyt västäräkki, joka tavattiin joka saarella. Merkittävintä on kivitaskun runsas esiintyminen. Huomion arvoista on myös niittykirvisen runsaus. Laji viihtyy parhaiten saarten keskiosien avoimilla katajanummilla, jotka ovat myös punakylkirastaan suosiossa. Saarten uhanalaiset ja suojelua vaativat pesimälajit Suomen uhanalaiset Suomen uhanalaisten lajien luettelossa (Rassi ym. 2010) vaarantuneita lajeja ovat tukkasotka ja kivitasku. Lähellä olevassa Perämeren kansallispuistossa tukkasotkia on enää alle puolet luvun määrästä (Rauhala 2007). Laji suosii naurulokkiyhdyskuntia, joiden väheneminen Perämeren pohjukassa on saattanut alentaa myös tukkasotkamääriä. Kivitaskun runsaus on huomionarvoista. Laji on suuresti taantunut mantereella, mutta saaristossa se on pystynyt säilyttämään asemansa. Saaret tarjoavat edelleen kivitaskulle pesäpaikkoja entiseen tapaan, mutta mantereella ne ovat suuresti vähentyneet. Vähenemisen takia silmällä pidettäviä lajeja tutkituilla saarilla (kuva 3) oli kahdeksan. Monella niistä oli lähes kaikilla saarilla suhteellisen vankka kanta. EU:n lintudirektiivi ja Suomen erityisvastuu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit tarvitsevat koko Euroopassa erityistä suojelua. Tutkimussaarilla näitä lajeja olivat sääksi, teeri ja lapintiira.
13 10 Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden osuus Euroopan kannasta on maassamme huomattavan suuri ja suojelun merkitys tärkeä lajin säilymiselle. Merkittävin osuus on telkällä, jonka Euroopan kannasta 62 % pesii Suomessa. Seuraavaksi eniten vastuulajeista pesiin maassamme isokoskeloita (45 %), tukkakoskeloita (39 %) ja rantasipejä (35 %). Muista vastuulajeista pesii Suomessa haapanoita 21 %, taveja 17 %, tukkasotkia 17 %, teeriä 17 % ja sääksiä 13 %. (Asanti ym. 2003). Yhteenveto pesimälajeista Tutkimussaarilla tavattiin pesivänä yhteensä 40 lintulajia ja 508 paria. Linnusto oli pääosin metsä- ja pensassaarille tyypillistä lajistoa. Runsaimpina oli sama kaksikko kuin mantereellakin, pajulintu ja peippo. Kolmantena oli pääasiassa rantapensaikoissa pesivä pajusirkku. Tasaisimmin saarilla oli västäräkkejä, joita tavattiin joka saarella. Saarten keskiosien nummilla viihtyivät parhaiten niittykirvinen ja punakylkirastas. Mantereella suuresti harvinaistuneilla riekolla ja kivitaskulla oli saarilla vankka kanta, samoin voimakkaasti runsastumassa olevalla merihanhella. Sorsaja lokkilintuja sekä kahlaajia oli rantasipiä lukuun ottamatta vähän. Tutkimusalueella oli vain yksi hyvä potentiaalinen merilintujen pesimäsaari, Katajakrunni. Pesivään linnustoon kuului kymmenen Suomen uhanalaisten lajien luettelossa olevaa lajia, joista kaksi on vaarantunutta ja kahdeksan silmälläpidettävää. Pesijöissä oli kolme EU:n lintudirektiivin liitteen I lajia ja kahdeksan Suomen erityisvastuulajia. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Selvitysalueen läheisten, Ruotsin puoleisten saarten pesimälajit ja parimäärät. Laji Lådan Katajak runni Klaus Klauksenk ari Pihlaja Hyyppää Räiskä ja krunni Launin kari Länsi-, Välija Riitakrunni Riskilö Välisaari Rautaletto ja Krunnit Sipi Sipin karit Yht. Merihanhi Haapana Sinisorsa Tukkasotka Telkkä Tukkakoskelo Isokoskelo Riekko Teeri Tuulihaukka 1 1 Nuolihaukka 1 1 Taivaanvuohi Lehtokurppa Punajalkaviklo Rantasipi Kalalokki Harmaalokki Lapintiira Sepelkyyhky Käki 2 2 Metsäkirvinen 1 1 Niittykirvinen Västäräkki Rautiainen Leppälintu Kivitasku Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Pajulintu Hippiäinen 1 1 Harmaasieppo Talitiainen Varis Korppi 1 1 Peippo Järripeippo 4 4 Viherpeippo Vihervarpunen Pajusirkku Yhteensä pareja 508
14 11 Suomen puoleiset saaret Suomen puoleisten saarten linnustoa ei tässä yhteydessä inventoitu. Alueelta on olemassa laskentoihin perustuvat tiedot vuodelta 2011 (Pentti Rauhala kirjallisesti). Tulokset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tuulivoimapuiston lähisaarten huomionarvoiset pesimälajit. Saaret ovat: Utterinkrunni, Vähä-Huituri, Talja, Kuusiluoto, Kukkokari, Komso, Herrainkrunni, Patokari, Ouni ja Sassi. Uhanalaisuusindeksit: Suomi: VU vaarantunut ja NT silmälläpidettävä EU:n lintudirektiivin liitteen I laji DI Suomen erityisvastuulaji, osuus Euroopan kannasta: I %, II %, III >45 % Tornion saaret Haaparannan saaret EU:n lintudirektiivin Suomen Laji vuonna 2011 vuonna 2012 Uhanalainen liitteen I laji erityisvastuulaji Haapana 1 3 I Tavi 1 I Tukkasotka 9 VU I Telkkä 3 2 III Tukkakoskelo 5 8 NT II Isokoskelo 5 15 NT II Sääksi 1 NT DI I Riekko 9 11 NT Teeri 6 6 NT DI I Tylli 3 NT Kuovi 2 II Punajalkaviklo 3 5 NT Rantasipi NT II Kalatiira 1 DI I Lapintiira 19 DI Käenpiika 1 NT Törmäpääsky 1 VU Niittykirvinen NT Kivitasku VU Sirittäjä 1 NT Punavarpunen 1 NT 4.3 Ruokailulennot Tutkimusaikana tarkkailusektorilla liikkui kaikkiaan 2578 lintua. Niistä noin 71 % oli lokkeja, 12 % tiiroja ja 3 % sorsia. Isojen lintujen laulujoutsenen, merihanhen, merimetson, merikotkan ja kurjen osuus oli noin 6 %. Laulujoutsenia tavattiin vähän. Näin siitä huolimatta, että läheisillä Pajukarin-Oxön vesillä oleskeli kesäkuussa suuria määriä, esimerkiksi 258 yksilöä 8.6. ja 230 yksilöä Röyttän sataman tai Outokummun tehtaan alueella pesi pari, joka neljän poikasensa kanssa liikkui loppukesästä tehtaan saostusaltaassa ja Taljan ympäristössä. Merihanhia tavattiin pitkin kesää tutkimusalueella tai sen läheisyydessä. Suurimmat määrät olivat 77 Oraskerin pellolla 26.5., 60 kiertelevää. Puuluodossa 1.8., 44 Taljassa 25.8., 42 Outokummun tehtaan saostusaltaassa ja 30 muuttavaa etelään Oxössä Sektorissa havaituista merihanhista noin neljäsosa lensi myllyjen siipikorkeudessa. Hyvä merihanhien lepäilypaikka on myös suunnitellun tuulivoimala-alueen itäpuolella Kemijoen suussa oleva Jakopankin- Turskankrunnin alue. Suurin siellä havaittu määrä oli 54 yksilöä Sorsia osui sektorialueelle 65 yksilöä. Niistä noin 11 % liikkui myllynsiipien korkeudella. Läheisyydessä Pajukarin-Oxön alueella tavattiin enimmillään 40 tavia 20.6., 100 sinisorsaa 5.6., 210 haapanaa 20.6., 75 telkkää 8.6. ja 300 isokoskeloa Metsästyksen alkaessa sieltä lähti
15 12 lentoon 350 sorsaa, jotka lensivät merelle päin. Suurin osa niistä oli haapanoita. Tänä ajankohtana ei ollut seurantaa myllyalueella. Merimetsoja tavattiin sektorialueella 24 yksilöä, joista noin 54 % lensi metrin korkeudessa. Ainoa tavattu merikotka lenteli sääksen ja lokkien ahdistelemana Ounin tienoilla. Lokkeja liikkui eniten Kuusiluoto-Sassin linjalla, mistä ne lensivät kohti Tornion kaatopaikkaa. Valtaosa näistä lokeista oli harmaalokkeja, joiden osuus kaikista määritetyistä lokeista oli noin 71 %. Kaatopaikalle menneet harmaalokit pesivät pääasiassa ulkosaaristossa. Naurulokkeja pesi Röyttän sataman alueella ja Outokummun saostusaltailla noin 300 paria. Niitä lenteli kuitenkin määräänsä nähden vähän merialueella. Merellä naurulokkeja nähtiin pääasiassa sataman ja tehtaan kohdalla. Tehdasalueella pesi myös kala- ja harmaalokkeja. Lokeista noin 40 % lensi tuulivoimalajen siipien korkeudella. Kurkia meni tarkkailusektorin poikki 60 yksilöä. Ne lensivät yhtä lukuun ottamatta matalalla. Todennäköisesti niitä lensi alueen poikki useamminkin, sillä lähialueilla tavattiin seuraavat parvet: Oxö 35 paikallista (=p), Närhiluoto 25 p, Pajukari 80 p, Röyttä 43 m S, Oxö 40 kiertelevää (=kiert.)., 3.7. Oxö 60 kiert., Oxö 38 kiert., Oxö 41 kiert., 9.8. Oxö 26 kiert. ja Oxö 70 kiert. Kahlaajia alueella liikkui hyvin vähän. Muuttavana nähtiin vain lapinsirri ja muut olivat Outokummun alueen pesijöitä Tiiroja sektoriin sattui 304 yksilöä. Suurin osa niistä lenteli matalalla. Myllyn siipien korkeudella liikkuneiden osuus oli noin 24 %. Taulukossa 4 on esitetty ruokailulentotarkkailujen tulokset.
16 13 Taulukko 4. Ruokailulentotarkkailujen tulokset 2012 PVM yhteensä Lentokorkeus m KLO Laulujoutsen Merihanhi Haapana Sinisorsa Tukkasotka Telkkä Tukkakoskelo Isokoskelo Koskelolaji Sorsalaji Merimetso Merikotka Varpushaukka Sääksi Nuolihaukka Kurki Meriharakka Tylli Rantasipi Lapinsirri Pieni sirri Pieni kahlaaja Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Nauru/kalalokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki Lokkilaji Räyskä Kalatiira Lapintiira Tiiralaji Sepelkyyhky Käki Törmäpääsky Haarapääsky Pääskylaji Keltavästäräkki Västäräkki Västäräkkilaji Varis Korppi Viherpeippo Pikkulintu Yhteensä Merialueen lepäilijälaskennat Tutkitulla merialueella ei ole kesällä selkeitä lintujen ruokailu- ja kerääntymisalueita. Tilapäisesti tavataan kuitenkin pieniä kerääntymiä. Niistä näkyvimpiä kerääntymiä muodostavat lokit, jotka parveilevat kalastajien seurana heidän kokiessa pyydyksiä. Tutkimusalueella tavatut lepäilijät on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Tutkimus-alueen läheisyydessä on kolme tärkeää lepäilyaluetta: Oxön-Pajukarin alue, Jakopankki-Turskankrunni ja Röyttän sataman ja Outokummun teollisuusalueen altaat
17 14 Havaintoja lajeittain Laulujoutsen Tutkimuspäivinä ei lepäileviä laulujoutsenia tavattu kaava-alueella, mutta oli Taljan edustalla kuusi lepäilijää. Tutkimusalueen lähistöllä, noin 4 km:n etäisyydellä Oxön-Pajukarin vesillä oli alkukesästä suuria määriä, enimmin 258 yksilöä 8.6. ja 230 yksilöä Outokummun selkeytysaltaalla oli joutsenpoikue loppukesästä. Merihanhi Kaava-alueella tavattiin lepäilevänä vain yksi merihanhi. Läheisyydessä merihanhia lepäili useimmin Outokummun tehtaan selkeytysaltaalla. Tutkimusalueen lähellä havaittiin seuraavat lepäilyparvet: Oraskerin pellot 77 yks. ja Outokummun saostusallas 36, Oxö-Pajukari ja , Outokummun tehtaan selkeytysallas , ja sekä Jakopankki-Turskankrunni 46 yks.. Sorsat Kaava-alueella lepäili vain pesiviä sorsia lukuun ottamatta 25.8., jolloin ilmeisesti metsästyksen hätyyttämänä tavattiin pieniä kerääntymiä. Röyttän sataman ja Outokummun altailla sekä Oxön- Pajukarin alueella oli kerääntymiä koko kesän. Oxön-Pajukarin alueen suurimmat määrät olivat 40 tavia 20.6., 100 sinisorsaa 5.6., 210 haapanaa 20.6., 75 telkkää 8.6. ja 300 isokoskeloa Metsästyksen alkupäivänä alueella oli 350 sorsaa. Outokummun selkeytysaltaassa oli haapanaa, seitsemän tavia, 52 tukkasotkaa ja 15 telkkää, Merimetso Alueella kesällä nähdyt merimetsot olivat yleensä kierteleviä. Lepäilijöistä tehtiin neljä havaintoa: 6.8. neljä yksilöä ja kaksi yksilöä Outokummun tehtaan edustalla kivellä sekä ja Ounin lähellä kivellä. Merikotka Lepäilevänä vain Patakrunnin laitakivellä Kurki Kaava-alueella ei lepäileviä kurkia tavattu. Oxön-Pajukarin alueella niitä laidunsi kesäkuussa säännöllisesti. Suurimmat määrät olivat 41 yksilöä ja 80 yksilöä Elokuussa paikalla oli kahdeksan kurkea. Myös Jakopankilla tavattiin 9.7. viisi lepäilijää. Lokit Harmaalokki oli tutkimusalueen yleisin lepäilijä. Tornion kaatopaikalla ruokailevia harmaalokkeja lentää joka päivä sadoittain pääasiassa Sassin ja Herakarin välistä kaatopaikalle ja takaisin yöpymisalueelleen avomerelle. Niistä vain pieni osa pysähtyy kaava-alueelle silloin, kun kalastajat olivat kokemassa pyydyksiään. Kymmenkunta paria harmaalokkeja pesi myös Outokummun tehdasalueella. Ne lepäilivät pääasiassa selkeytysaltaiden penkereillä. Tutkimusalueen läheisyydessä oleva Jakopankki-Turskankrunni on yksi Tornion kaatopaikkalokkien lepäilypaikoista, missä oli enimmillään 220 yksilöä Naurulokkeja pesi Outokummun tehtaan saostusaltailla ja Röyttän satama-alueella olevalla altaalla noin 300 paria. Ne eivät kuitenkaan lepäilleet kaava-alueella. Myös kalalokkeja pesi Outokummun tehdasalueella, mutta nekään eivät lepäilleet merellä. Yhteenveto lepäilijöistä Suunnitellulla tuulivoimala-alueella ei ole erityisiä lintujen kerääntymis- ja ruokailualueita. Harmaalokkeja kerääntyy kuitenkin paikkoihin, missä kalastajat ovat kokemassa pyydyksiään. Muuttoaikoina voi tavata myös sorsien lepäilyparvia satunnaisissa paikoissa. Kaava-alueen läheisyydessä on kuitenkin merkittäviä lepäily- ja ruokailupaikkoja. Tärkein niistä on 3-4 km:n etäisyydellä sijaitseva Pajukarin-Oxön alue, joka on valtakunnallisesti tärkeä lintualue (FINIBA-kohde). Toinen tärkeä alue on 5-6 km:n etäisyydellä sijaitseva Jakopankki-Turskankrunni Kemijokisuulla,
18 15 joka kuuluu Perämeren-saaret Natura-alueeseen. Myös 0,5 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsevat Outokummun tehtaan ja Röyttän sataman altaat ovat lintujen suosimia pesimis- ja kerääntymisalueita. Taulukko 5. Lepäilijälaskentojen tulokset vuonna pvm klo Tukkakoskelo Isokoskelo 2 Kalalokki Harmaalokki pvm klo Tukkakoskelo Kalalokki Harmaalokki Tiiralaji pvm klo Merihanhi 1 Sinisorsa 7 Tukkasotka 8 Tukkakoskelo Isokoskelo 4 Merimetso 1 1 Merikotka 1 Kalalokki Harmaalokki Merilokki Syysmuutto Tutkimuksessa tavattiin yhteensä 49 lintulajia ja lintua (taulukko 6). Selkeästi vain Ruotsin puolella havaitut linnut on taulukossa eroteltu omaan sarakkeeseen. Laulujoutsen Tarkkailussa tavattiin yhteensä 417 laulujoutsenta. Suuri määrä selittyy sillä, että havaintoalue on pohjoisen tärkeimmän muuttoreitin Tornionjoen suussa. Joen tärkein kerääntymispaikka on Karunginjärvi, mistä on enimmillään laskettu yli 2000 joutsenta. Viime syksynä maksimimäärä oli kuitenkin vain 400, mikä mahdollisesti johtui korkeasta vedenpinnasta. Tornionjoen pääuoma avautuu Ruotsin puolelle, minkä vuoksi joutsenista 62 % muutti selkeästi naapurimaan puolelle. Tuulivoimalan siipien korkeudella lensi 35 % joutsenista. Satoja joutsenia jää myös lepäilemään Tornionjoen suuhun. Suosituimmat lepäilypaikat ovat Röyttän länsipuolella Ruotsin vesillä ja Pajukarin ympäristössä. Molemmilla alueilla on viime vuosina oleskellut enimmillään joutsenta. Kerääntymisalueita on muuallakin pitkin Tornion rannikkoa. Sen sijaan tuulivoimalaalueella selkeitä kerääntymisalueita ei ole, mutta pieniä määriä saattaa viivähtää sielläkin. Tuulivoimala-alueen läpi lentää syksyn aikana arviolta laulujoutsenta. Metsähanhi Metsähanhien muutto on viime vuosina ollut melko heikkoa Kemin-Tornion alueella. Torniossa tavattiin koko syksyn aikana 140 muuttajaa. Tarkkailussa nähtiin vain yksi parvi, joka lensi tuulivoimala-alueen poikki yli 150 metrin korkeudessa. Merihanhi Merihanhi on keväällä ja kesällä tutkimusalueella yleinen, mutta syksyllä siellä liikkujien määrä on tuskin yksilöä enempää. Tavatuista hanhista 10 % lensi myllyn siipien tasalla ja muut korkeammalla. Tornionjoella etenkin Oravaisensaaren tienoilla on tavattu viime vuosina kymmenpäisiä parvia vielä syyskuussa, esimerkiksi yksilöä. Ne muuttavat ilmeisesti jossain vaiheessa Tornionjokea pitkin merelle (mahdollisesti Ruotsin puolelle).
19 16 Kanadanhanhi Kanadanhanhia tavataan säännöllisesti keväästä syksyyn Tornionjoella, esimerkiksi Oravaisensaaren lähellä yksilöä. Nekin muuttavat ilmeisesti Tornionjokea pitkin Ruotsin puolelle, sillä lähimmät havaintopaikat ovat Röyttän länsipuolella, missä oli esimerkiksi kanadanhanhea. Sorsat Seurannassa tavattiin 769 sorsaa, joista noin 67 % oli koskeloita, pääasiassa isokoskeloita. Muiden yleisten sorsien vähäisyys selittyy osaksi sille, että ne ovat yömuuttajia. Tornionjoella lepäilee joka syksy tuhansia sorsia, jotka muuttavat ilmeisesti pääasiassa Tornionjokea pitkin merelle. Esimerkiksi Suensaaren ohi muutti 1000 isokoskeloa ja lähellä jokisuuta olevalla Kaupunginlahdella oleskeli 1600 haapanaa Niidenkin muutto suuntautunee suurimmaksi osaksi Ruotsin puolelle. Isokoskeloita on tavattu satamäärin myös tutkimusalueella, esimerkiksi yhteensä 357 yksilöä. Tutkimusalueella ei ole puolisukeltajasorsille sopivia ruokailualueita. Useimmat niistä tavattiin Outokummun terästehtaan selkeytysaltaista. Syksyllä tuulivoimala-alueen kautta liikkuu arviolta sorsaa. Nähdyistä sorsista noin 20 % lensi myllyn siipien korkeudella. Tutkimusalueen lähimmät sorsien kerääntymisalueet ovat kolme kilometriä luoteeseen Röyttän länsipuolella ja neljä kilometriä koilliseen Pajukarin-Oxön läheisyydessä. Esimerkiksi oli Oxön alueella 400 mustalintua ja Röyttän länsipuolella 400 isokoskeloa. Kuikkalinnut Kuikkalintuja tavattiin vain yksi. Ne ovat aina syksyisin vähälukuisia muuttajia Kemin-Tornion alueella. Merimetso Paikallisia merimetsoja kierteli tutkimusalueella lähes päivittäin lokakuun alkupuolelle asti. Suurin määrä seitsemän yksilöä lepäili alueella Selkeästi Jäämereltä muuttavia merimetsoja ei nähty. Ne seuraavat pääasiassa Tornionjokea Ruotsin puolelle. Esimerkiksi muutti Röyttän länsipuolelta 170 yksilön parvi. Tuulivoimala-alueen läpi lentää syksyn aikana arvolta merimetsoa. Jos pohjoisesta saapuva muuttoparvi osuu kohdalle, määrä voi olla suurempikin. Paikalliset merimetsot lentävät yleensä matalalla ja pohjoisesta tulevat muuttajat korkealla. Merimetsoista vain 2 % lensi tuulivoimalan siipien korkeudella. Kyseessä on kuitenkin pienen aineiston aiheuttama vääristymä. Esimerkiksi Kemin Ajoksen samanaikaisessa seurannassa myllyn siipien korkeudella lentäneiden osuus oli 53 % (N 194). Merikotka Merikotka on runsastumassa oleva laji, jota tavataan tutkimusalueella sekä muuttavana että kiertelevänä. Syys-marraskuun aikana merikotkia arvioitiin lentävän tuulivoimala-alueella kaikkiaan noin kertaa. Tutkimuksessa tuulivoimalan siipien korkeudella niistä lensi 32 %. Haukat Haukkojen muutto oli Kemi-Tornion alueella syksyllä heikkoa varpus- ja tuulihaukkoja lukuun ottamatta. Piekanoitakin tavattiin parhaana päivänä vain 7 yksilöä. Seurannassa havaittiin vain 24 haukkaa. Niistä peräti 71 % liikkui myllyjen siipikorkeudessa. Tutkimussyksyn tapaisena heikkona muuttosyksynä tuulivoimala-alueella tavattavien haukkojen määrä jää arviolta 60 80:een. Parhaina haukkasyksyinä on Kemi-Tornion alueella havaittu noin tuhat piekanaa. Suurin osa niistä lentää mantereen yllä, mutta muuttajia on tavattu myös saaristossa. Tutkimusalueelta on kuitenkin vähän havaintoja. Sääksiä alueella tavataan kevääseen ja kesään verrattuna vähän. Kurki Kurki oli suurista linnuista ainoa, jota tavattiin runsaasti tuulivoima-alueella. Vilkkaimpana päivänä havaittiin 1277 ja neljänä huippupäivänä yhteensä 2222 muuttajaa. Vilkkain muuttoreitti sijoittui Kuusiluodon kohdalle ja sen itäpuolelle, mistä muutto jatkui meren yli kohti Kemin Ajosta. Osa meni myös enemmän avomerelle kohti Huiturin saaria. Muuttokäyttäytyminen oli hieman erilaista eri päivinä: ja 9.9. kaikki 666 muuttajaa tulivat Puuluoto-Oxön tienoilta ja jatkoivat matkaansa Kuusiluodon kohdalta ja sen itäpuolelta kaakkoon.
20 meni edellä mainittua reittiä1037 kurkea. Niistä 51 lensi ensin Outokummun terästehtaan kohdalle ottamaan korkeutta ennen kuin matka jatkui kohti Kuusiluotoa. Tällöin nähtiin myös ensimmäiset Ruotsin puolella lentävät kurjet. Yhteensä 240 yksilöä matkasi saaristoa seuraten kohti etelää ja avomerta pääosassa olivat Ruotsin puolella menevät kurjet. Siellä niitä lensi yhteensä 219 yksilöä suuntanaan kaakko. Suomen puolella Kuusiluodon reittiä lensi vain 60 kurkea niilläkin suuntana kaakko. Huomion arvoista on, että kaikkien kurkien muuttosuunta oli kohti avomerta joko kaakkoon tai etelään. Yksikään kurki ei lähtenyt seuraamaan Ruotsin rannikkoa lounaaseen tai länteen. Lähes kaikki kurjet lensivät yli 150 metrin korkeudessa. Tuulivoimalan siipien korkeudella lensi vain noin 9 % kurjista. Seuranta-alueelta ja sen läheisyydestä meni syksyn aikana ainakin 2500 kurkea, sillä muuttoa tapahtui muulloinkin kuin seuranta-aikoina. Lokit Lokit olivat syksyn ylivoimaisesti runsain lajiryhmä. Valtaosa lokeista oli harmaalokkeja. Niitä oleskeli pieniä määriä Outokummun selkeytysaltailla, mutta suurimman osan ruokailupaikkana oli Tornion kaatopaikka. Ne lensivät sinne joka aamu yöpymisalueeltaan mereltä ja palasivat takaisin päivän kääntyessä iltaan. Vilkkain kulkureitti sijoittui Kuusiluodon ja Herakarin väliin. Kaatopaikalla ruokaili joka päivä harmaalokkia ja muutamia kala- ja merilokkeja. Suuri osa niistä tuli kaatopaikalle jo aamuhämärissä. Suuresta etäisyydestä, seurannan ajoittumisesta ja valaistusolosuhteista johtuen ruokailulennoista saatiin kiinni vain pieni osa. Suurimmassa kaatopaikalle menevässä parvessa oli noin 500 lokkia. Niitä lensi tuulivoimala-alueen läpi ja sen läheisyydestä päivittäin ja syksyn aikana arviolta kertaa. Uhanalainen selkälokki oli niin vähälukuinen, että se lensi syksyn aikana myllyalueen läpi korkeintaan kertaa. Lokeista noin 58 % lensi tuulivoimalan siipien korkeudella. Pikku- ja naurulokkeja sekä tiiroja tavataan syksyllä enää satunnaisesti. Tilhi Tilhille riitti ruokaa, sillä pihlajat notkuivat marjojen painosta. Niitä liikkui tuulivoimala-alueella marraskuussa. Suurin muuttoparvi 180 yksilöä meni havaintopaikan vierestä Kuusiluodon suuntaan. Tilhistä 33 % liikkui tuulivoimalan siipien tasolla. Tilhiä lentää saariin ruokailemaan pihlajanmarjavuosina runsaasti silloin, kun rastaat eivät ole ehtineet syödä kaikkia marjoja. Rastaat Lähes kaikki tunnistetut rastaat olivat räkättirastaita. Rastaita lensi saariin syömään pihlajanmarjoja lokakuussa. Kaksi kertaa nousi ilmeisesti jonkin häiriön takia parvi saaren yläpuolelle, jolloin niiden määrää voitiin arvioida. Kuusiluodon päällä oli noin 500 rastasta ja Herakarin tienoilla 2000 rastaan parvi. Niistä lähti jatkamaan matkaa kohti avomerta, mutta vähän ajan kuluttua ne palasivat takaisin. Ruotsin puolella havaittiin noin 350 yksilön kiertelevä rastasparvi. Punakylki- ja laulurastaita ei seurannassa juuri tavattu, koska ne muuttavat yöllä. Rastaista 70 % liikkui myllyn siipien korkeudella. Varislinnut Variksia liikkuu säännöllisesti etenkin satamassa ja Outokummun teollisuusalueella sekä usein myös saarissa. Liikkumiskorkeus oli 36 %:lla tuulivoimaloiden siipien korkeudella. Korpeista 78 % liikkui kyseisellä korkeudella. Pienet varpuslinnut Pieniä varpuslintuja seurannassa havaittiin suhteellisen vähän. Poikkeuksen teki urpiainen, jota tavattiin 362 yksilöä Ne eivät lähteneet merelle, vaan kaikki lensivät seurantapaikan rannan puolelta kohti itä- koillista. Rannan läheisyydessä lensivät myös muut pienet varpuslinnut.
TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto
TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotSimon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.
Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1
LisätiedotLiperin tuulivoimalat
Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2
LisätiedotTORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotKauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
LisätiedotEtelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016
Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä
LisätiedotSALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO
SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten
LisätiedotLOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014
LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.
LisätiedotRakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurantaa
Rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurantaa Ville Suorsa Ympäristöhallinnon YVA-SOVA -neuvottelupäivät Koli, 2.10.2019 30.9.2019 Page 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG on toteuttanut
LisätiedotMuuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.
Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotVuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)
Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011
LisätiedotIlosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja
LisätiedotMUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi
MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotVÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ
Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotKemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.
Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen
LisätiedotPohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.
4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotLintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan
LisätiedotKEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.
KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012
LisätiedotRAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008
EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin
LisätiedotHELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN
TUTKIMUSRAPORTTI HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN MUUTTAVAN JA LEVÄHTÄVÄN LINNUSTON SEURANTA VUONNA 2011 Tekijät: Rauno Yrjölä, Jorma Vickholm SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 menetelmät... 4 3 Tulokset... 8 3.1
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA
LisätiedotKANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012
PROKON Energiesysteme GmbH KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 Heikki Tuohimaa & Hannu Tikkanen 14.11.2013 Kokkola 1 Tarkastus Päivämäärä 19/11/2013 Laatija Tarkastaja
LisätiedotYleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.
Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.
LisätiedotRAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN TUULIPUISTON LAAJENNOKSEN (PUUSKA 2) LINNUSTOSELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY
20403 RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN TUULIPUISTON LAAJENNOKSEN (PUUSKA 2) LINNUSTOSELVITYS i Rajakiiri Oy RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN TUULIPUISTON LAAJENNOKSEN (PUUSKA 2) LINNUSTOSELVITYS 20403 21.11.2012
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset
Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus
LisätiedotLinnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin
Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto
LisätiedotLintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite
Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.
Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen
LisätiedotPUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA- PUISTON SYYSMUUTONSEURANTA
Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 15.01.2015 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA- PUISTON SYYSMUUTONSEURANTA PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015
KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.
LisätiedotTiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista
RAUMAN ETELÄISEN SAARISTON PESIMÄLINNUSTO Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista Tarja Pajari 6.10.2012 Rauman eteläisen saariston linnuston pesimäkannoissa on havaittavissa joitakin
LisätiedotPYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Marko Vauhkonen
PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Marko Vauhkonen 14.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotMuhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela
Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotPyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014
Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen
LisätiedotMERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS
Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotEteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala
Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin
LisätiedotTiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista
Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.
Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja
LisätiedotHauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011
TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotVaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen
Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten
LisätiedotKotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011
TuuliSaimaa Oy Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 Kevätmuutto ja syysmuutto Ympäristötutkimus Kuitunen Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
Lisätiedot4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)
Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa
LisätiedotNORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011
NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ
LisätiedotAsiantuntija-arvio Isonevan laajennusosan merkityksestä lintujen. muuttoreitin kannalta. FM biologi Aappo Luukkonen
Asiantuntija-arvio Isonevan laajennusosan merkityksestä lintujen muuttoreitin kannalta FM biologi Aappo Luukkonen YKK64291 1/7 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Isoneva II -tuulivoimahanke ja lintujen muuttoreitit...
LisätiedotKesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotLINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA
LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA Esa Lammi 29.1.2013 LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. MUUTONSEURANTA... 2 2.2. VESILINTUJEN
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotRAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto
LisätiedotHÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.
Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,
LisätiedotSIIPYYN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET
SUOMEN MERITUULI OY SIIPYYN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Hannu Tikkanen 2.1.2014 SIIPYYN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Tarkastus Päivämäärä 12/12/2013 Laatija Hannu Tikkanen Tarkastaja
LisätiedotKarijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013
Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta
3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi
LisätiedotTRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE
TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE 5.-7.4.2019 Porukka saapui asemalla perjantaina 6.4. illalla. Haliaksen viikonlopun päämiehittäjinä Jaakko Koponen, Jari Laitasalo(opas), Markus Lampinen (opas),
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.
Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotLUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011
LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi 21.5.2012 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUEJAMENETELMÄT...3
LisätiedotHollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015
Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi
LisätiedotKAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS
KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotKairankutsun luonto- ja linturetket
Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin
LisätiedotKeurusseudun selkälokit erityisseurannassa
Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta
LisätiedotTampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
LisätiedotTuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.
Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No
LisätiedotTLY:n retki Örön saarelle
TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön
Lisätiedot2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.
LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa
LisätiedotHÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Pannujärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Palokärki (Pauli
LisätiedotHÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN / JANAKKALAN KANKAISTENJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Kankaistenjärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Kalalokki
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotLAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE
S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotLaasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti
Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö
LisätiedotLINNUSTORAPORTTI, ORIVESI
Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme
LisätiedotNybyn Olhavan tuulivoimapuistot
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAALERITEHDAS OY, TUULIWATTI OY Nybyn Olhavan tuulivoimapuistot LINNUSTOSELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18173 2 (34) Suorsa Ville
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys
Lisätiedot