Taas on vuosi kulunut ja uutta. Olen ollut kuluneen vuoden Xenuksen. Se, millä tavalla sitten saataisiin. Alkuvuosi 2010 on kuitenkin

Transkriptio

1

2 SIRRI 35. VSK Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Tuula Laasanen Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja...4 Pentti Rauhala Talvi , vanhan ajan pakkastalvi...16 Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Lintukesä Eero Salo-oja Lintuatlas onnistui erinomaisesti...40 Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala Kaupunginlahti Ikean jälkeen...48 Pentti Rauhala & Jouni Ylipekkala Haahka palasi pesimälinnuksi Perämeren pohjukkaan - mutta miksi?...54 Juha Ylimaunu Soiden linnuilla menee huonosti...56 Pentti Rauhala Riistan elinympäristöjen aktiivisella hoidolla kohti kokonaisvaltaisempaa riistanhoitoa...58 Nilla Aikio Paljon lintuja, paljon monenlaista lintuharrastusta...60 Kari Oittinen Matti Suopajärvi - vuoden rengastaja...61 Kari Oittinen...jatkuu seuraavalla sivulla Kansikuva: Joutsen Matti Suopajärvi Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Tornion Kirjapaino Painosmäärä: 400 Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: puheenjohtaja@xenus.fi Internet: HALLITUS 2011 Tuula Laasanen (pj.) Mansikkatie 29, Kemi tupuna51@hotmail.com Jouni Ylipekkala (vpj.) Åkargränd 10, S Haparanda jouni.ylipekkala@telia.com Perttu Kujala (siht.) Kirkkopuistokatu 3 C24, Kemi perttu.kujala@luukku.com Pekka Aho Oxöntie 117, Pirkkiö pekka.aho.pah@gmail.com Kalervo Kujala Vakkurintie 19, Kemi uuno1949@luukku.com Jouko Kärkkäinen Moisionkatu 1, Kemi jkkemi@gmail.com Tuomas Lankila Raumontie 156, Tornio l_tuomas@hotmail.com Eero Salo-oja Rajalankatu 7, Kemi eero.salo.oja@gmail.com TOIMIHENKILÖT 2010 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, Kemi raimo.koskenkorva@pp.inet.fi Petovastaava Matti Suopajärvi Särkinäräntie 324, Tornio matti.suopajarvi@pp.inet.fi Havaintotoimikunta havaintotoimikunta@xenus.fi Pentti Rauhala (pj./syksy) Juntonkatu 4 as 20, KEMI pentti.rauhala@kolumbus.fi Tuomo Karplund (talvi) Ristikankaankatu 41, Kemi tuomokarplund@hotmail.com Eero Salo-oja (kesä) Katso yllä Jouni Ylipekkala (kevät) Katso yllä Taas on vuosi kulunut ja uutta Sirriä valmistellaan. Itse koen, että Sirri on kovin odotettu vuosijulkaisu seuramme jäsenille. Kiitos siitä kuuluu lehden toimittajaporukalle, juttujen kirjoittajille, valokuvaajille, havaintokoosteiden tekijöille sekä itse havainnoitsijoille ketään unohtamatta. Olen ollut kuluneen vuoden Xenuksen puheenjohtajana, joten lintuasioissa olen vielä kovin noviisi seuraamme kuuluvien asiantuntijoiden joukossa. Heiltä olen saanut paljon minulle uutta tietoa muun muassa lintujen suojeluasioista, rengastamisesta sekä havainnoinnista yleensäkin. Olen nauttinut perjantai-iltojen leppoisista kerhoilloista ja erilaisista retkistä, joita jäsenillemme järjestetään. Olen saanut uusia ystäviä ja kokenut talkootyön tärkeyden naputellessamme linnunpönttöjä. Se, millä tavalla sitten saataisiin lisää aktiivisia jäseniä tai yleensäkin lisää jäseniä, on varmaan nykyään jokaisen seuran puheenjohtajan päänvaiva. Pitäisi jotenkin saada nuoret pois tietokoneiden äärestä ja viedä heidät luontoon. Onhan todettu, että on lapsia ja nuoria, jotka eivät ole juuri metsässä käyneet. Alkuvuosi 2010 on kuitenkin osoittanut positiivista kehitystä, sillä jäsenmäärämme on lähtenyt hienoiseen nousuun. Nyt sitten jokainen voisi tarkastella,onko lähiympäristössä potentiaalisia uusia jäsenehdokkaita. Liittyminen on helppoa ja kerhoiltaan perjantaisin on helppo tulla. Puheenjohtajan tervehdys Toivotan kaikille jäsenille hienoa vuotta Ollaan tarkkana ja havainnoidaan edelleen. Aina jonkun kohdalle sattuu vuoden harvinaisuus, josta iloitsee pitkän aikaa. SIRRI 35. VSK Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo:...jatkoa edelliseltä sivulta Lintuatlas onnistui erinomaisesti...40 Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala Tuula Laasanen Naisten ja lasten linturetki Alkunkarinlahdelle toukokuussa Eila Knuuti Kiikarissa...67 Xenuksen pönttötalkoot Tuula Laasanen Kiikarissa...67 JÄSENMAKSUT 2009 SIRRIN TILAUSHINTA Xenuksen pönttötalkoot Työssäkäyvät 20 Vuosikirja Opiskelijat 15 Ruskaretki Vuotsoon...63 Tuula Laasanen Perheenjäsenet 2 Tuomo Miettunen Kiikarissa Sirri vsk. Sirri vsk. 3 Arosuohaukat...71

3 Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Pentti Rauhala Joutsenia Karungissa Seppo Kemppainen Syyskuun sää oli poikkeuksellisen lämmin ja sateinen. Keskilämpötila oli noin 2,6 astetta pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella ja sademäärä puolitoistakertainen normaaliin verrattuna. Syksyinen lämpö vaihtui heti lokakuun alussa talvea enteileväksi koleudeksi lämpötila laski yöllä jo -4 asteeseen ja pilvistä heitteli räntää räntäsade maalasi maan paikoin valkoiseksi ja myrsky piiskasi maahan kolmen sentin lumivaipan, joka kuitenkin suli rannikolta jo seuraavana päivänä Tornion Kaupunginlahdella oli enää pieni sula, jossa vielä yritti sinnitellä 21 nokikanaa sekä kaksi silkkiuikkua ja uiveloa lämpötila laski yöllä jo -9 asteeseen. Kahden viikon kylmä jakso päättyi Lokakuun sademäärä ylitti reilusti normaalitason ja sen olomuoto oli vielä kuun lopussakin vesi. Marraskuu oli harvinaisen lauha, sillä poikkeama normaalista oli noin 4 astetta. Tämänkin kuukauden sademäärä ylitti reilusti tavanomaisen ja Tornion Torppi oli peräti Suomen sateisin paikka niin kuukauden 97 mm:n kuin :n päiväkohtaisella 34 mm:n sademäärillään. Pysyvä lumi tuli rannikolle vasta , jolloin myös Ajoksen edusta jäätyi. Vesilintujen suurimmat parvet tavattiin perinteiseen tapaan Tornionjoella. Merihanhia havaittiin ensi kerran enemmän kuin metsähanhia, mikä on osaksi seurausta merihanhen runsastumisesta ja metsähanheen taantumisesta. Paljon ovat pienentyneet myös tukkasotkan, allin ja mustalinnun määrät. Merimetso jatkaa runsastumistaan, mutta joukossa oli ilmeisesti paljon myös Jäämereltä tulleita muuttajia. Vaisun petolintusyksyn valopilkkuja olivat merikotka ja muuttohaukka. Syksyn näyttävintä seurattavaa oli jälleen kurkien muutto. Syksyiset lokkimäärät ovat selvästi vähentyneet Kemin kaatopaikan sulkemisen ja Tornion kaatopaikalla tapahtuneen pyytämisen seurauksena. Taantuneiden lajien pohjanoteerauksen teki peltosirkku, jota ei tavattu ainuttakaan. Siemensyöjille syksy tarjosi vain niukkuutta. Pihlajat olivat marjattomia, kuuset kävyttömiä ja koivut urvuttomia. Siemeniä löytyi vain lepistä, männyistä ja ruohokasveista, mutta niistäkin heikosti. Niinpä useimpien vaelluslintujen esiintyminen oli hyvin vaatimatonta, poikkeuksena kuitenkin pähkinähakki ja närhi. Monien lajien vähäisyydestä huolimatta syksy tarjosi jälleen mielenkiintoista seurattavaa aina joulukuun puoliväliin asti. Sokerina pohjalla olivat taas harvinaisuudet, joita syksyisin tavataan yleensä enemmän kuin muina vuodenaikoina. Harvinaisten havaintojen listaan saatiin lisätä mm. 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Laulujoutsenet Matti Suopajärvi kaulushaikara, merisirri, lampiviklo, mustaleppälintu, idäntiltaltti, idänuunilintu ja taigauunilintu. Lajikohtaisessa katsauksessa linnut olivat paikallisia, ellei toisin mainita. Yhteismääristä on yritetty karsia pois päällekkäisiä havaintoja mm. siten, että samalta paikalta on huomioitu pääasiassa vain suurin määrä. Käytettyjä lyhennyksiä: S = Simo, K = Kemi, Km = Keminmaa, T = Tornio, Tv = Tervola, m = muuttava, p = paikallinen, k = koiras, n = naaras, np = naaraspukuinen, ad = aikuinen, juv = nuori, 1 kv = ensimmäisen vuoden lintu, subad = esiaikuinen. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen. A: K Kattilalahti 2 ad (JY). H: T Karunginjärvi (PR, TeR) ja (VA, PR, TeR), T Pirkkiö 139 (PAh), T Kiviranta 600 (EeS), T Oravaisensaari 1200 (PR, TeR). V: K Kurimonhaara 1 ad (JK) ja K Ajos 1 ad (PR). Metsähanhi. A: T Karunginjärvi 2 (EeS). H: T Karunginjärvi 50 (ToL), K Kalkkinokka 70 m (JY). V: K Tuhka-allas 1 kiert. (JK), T Vojakkala 1 (KiL, ToL, TuL). Yhteismäärä 144. Merihanhi. H: T Oravaisensaari 125 (MKi). V: T Oraskeri 1 (EeS), T Oravaisensaari 1 (EeS). Yhteismäärä syys-lokakuussa 214. Harmaahanhilaji. H: S Vähä-Leipiö 56 m (Kalle Simonen), Km Isohaara 32 m (EeS), S Karsikko yht. 40 m (TL, EeS). Yhteismäärä 130. Kanadanhanhi. Vain Tornionjoella. H: T Vojakkala 68 (KiL, ToL, TuL). V: T Suensaari 4 (JTY, Marja-Riitta Halttu), T Oravaisensaari 4 (PR). Valkoposkihanhi K Ajos 4 m W (EeS). Haapana. H: T Karunginjärvi 920 (PR, TeR), T Kaupunginlahti 1300 (KKj, PR). V: T Tanskinsaari 3 (PR, TeR), K Isohaara 1 (EeS). Harmaasorsa. K Tuhka-altaalla pesineistä viimeinen np (JY). Tavi. H: 24.6 sulkasatomuuttoa K Tuhka-allas 110 (JK), K Tuhka-allas 102 (PR), T Oravaisensaari 100 (MKi). V: K Ristikangas 1 np (TKa), K Kiikelinlahti 1 np (JK). Sinisorsa. H: T Pajukari 210 (JTY) T Oravaisensaari 700 (ToL, TuL). V: T Oravaisensaari 1 (PR), K Veitsiluodonlahti 1 k (JK). Jouhisorsa. H: Km Elijärvi 32 (JK, EeS), T Karunginjärvi 37 m (KiL, ToL, TuL). V: T Karunginjärvi 4 (ToL), T Tullinliete 1 n (JTY). Lapasorsa. H: K Tuhka-allas 12 (JK). V: Km Elijärvi 3 (EeS), Km Elijärvi 1 (JK). Tukkasotka. H: K Siikalahti 90 (PR). V: K Iso Etukari m (RKu) ja (JK, KO). Alli. Vähän. A: S Eskonlahti 1 (EeS). V: K Kivilahti 2 (JK), S Ryöskärinkaija 1 np (KO). Mustalintu. Vähän. A: S Eskonlahti 1 (EeS). H: T Karunginjärvi 18 (PR, TeR), S Karsikko yht. 22 m (TL, EeS). V: K Ajos Kannannokka 3 (PKj, JK), K Iso Etukari 2 (RKu ym). Pilkkasiipi. A: T Kantojärvi 3 (ToL, TuL). V: K Ajos 12 (PKj, RKu, JK), K Iso Etukari 4 (RKu). Telkkä. H: T Napinmäki 40 Fasaani K Kivikko 6 (Reino (EeS), 3.9. Km Elijärvi 40 (EeS). Kähkönen), K Syväkan- Laulujoutsenet Matti Suopajärvi V: K Ajos 1 (EeS) ja S Kargas 2 (Keijo Mäcklin), läh- Kaulushaikara. Noin Tv 6 Sirri vsk. Sirri vsk. 7 sikko 2 (EeS). Uivelo. H: T Karunginjärvi 17 (KiL, ToL, TuL). V: K Siikalahti 1 (JK), K Ajos 1 (PKj, JK, EeS). Tukkakoskelo. H: K Kurimonhaara 50 (EeS). V: K Siikalahti 4 (JK), S Tiironhieta 3 (PR). Isokoskelo. A: K Isohaara 15 (EeS). H: T Kantojärvi 202 (ToL, TuL), T Prännärinniemi 400 (PA, PR). V: K Rivinsalmi 5 (EeS), K Ajos 3 m (KO). Pyy. H: K Rova 5 (JK). Riekko. H: S Järviaapa 6 (JiK, JK). Teeri. H: T Raumonjärvi Hakaniitty 76 (Markku Henriksson, JTY). Metso. H: Km Taka-Helkkunen 4 (RKu). Koskelopoikue Seppo Kemppainen tien loppusyksyn K Tervaharju 3 (Pirjo Miettunen). Kaakkuri. V: S Ykskuusi 1 m (PR), S Martimojärvi 1 (TL, TM). Kuikka. H: Km Elijärvi 8 ad (EeS). V: T Karunginjärvi 1 ad (PR, TeR), T Oravaisensaari 1 (ToL, TuL). Silkkiuikku. H: 6.9. T Kaupunginlahti 29 (JTY). V: T Kaupunginlahti (PR, TeR) ja (JTY). Mustakurkku-uikku. Ainoa havainto: T Kantojärvi 1 (ToL, TuL). Merimetso. A: T Suensaari 15 m (PeS). H: K Keminkraaseli 35 (JY), 6.9. S Tiurasenkrunni 26 (JY) ja Toukkakrunni 21 (JY), K Ajos 24 (EeS), S Karsikko 20 (Aimo Flink), K Ajos 45 m (JiK, JK). V: K Ajos 1 (PR), K Veitsiluodonlahti 1 (JK, PR). Yhteismäärä 366.

5 Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Kaisajoensuu 1, joka kuvattiin (Elisa Tuisku, Maaria Tuisku/ilm. JSi). Ensimmäinen havainto Tervolasta. Harmaahaikara. A: Km Elijärvi 1 (TKa). H: K Tuhka-allas - Siikalahti 6 päivänä 6 (JK, KO, EeS, JY), Km Elijärvi 5 (EeS). Muualla: T Karunginjärvi (ToL) ja sekä (EeS), T Oravaisensaari 1 ollut useita päiviä (MKi), Km Hirvikumpu 2 m (Veikko Ahlqvist), K Kuivanuoro 1 (TKa), Yhteismäärä noin 17. Mehiläishaukka. Elokuussa 12 hav. ja ainakin 15 yks. Määrät kunnittain: Km 9, T 4 ja K 2. H: Km Päivärinne 3 (EeS) ja Km Kallinkangas 3 (HHu). V: Km Kallinkangas 1 (HHu, Virpi Huttunen), 6.9. K Tuhka-allas 1 (KO). Merikotka. Määrät kuukausittain VIII 3, IX 18, X 14, XI 4 ja XII 3 sekä kunnittain T 19, Km 12, K 6 ja S 5. A: S Toukkakrunni 1 subad (JY). H: S Vähä-Leipiö yht. 3 m (Kalle Simonen) ja Km Kallinkangas yht. 3 m (HHu), T Vojakkala 2 ad 1 juv (HS, Markku Niska). V: K Ajos kalasatama 1 ad (PR, KKj), K Ajos Murhaniemi 1 (RKu). Ruskosuohaukka. Määrät kuukausittain VIII 15 ja IX 7 sekä kunnittain T 16, K 4 ja Km 2. H: T Pajukari 1 ad 3 juv (JTY). V: 7.9. K Tuhka-allas 1 juv m (JK), T Oxö 1 (JTY). Sinisuohaukka. Määrät kuukausittain VIII 13, IX 14 ja X 3 sekä kunnittain T 17, Km 8, K 2, Tv 2 ja S 1. V: T Karunki Mustajänkä 1 ad k (PR, TeR), T Raumonjärvi 1 k (ToL). Kanahaukka. Määrät kuukausittain VIII 9, IX 12, X 17 ja XI 3 sekä kunnittain T 13, K 12, Km 12 ja S 4. Varpushaukka. Määrät kuukausittain VIII 44 ja IX 31 sekä kunnittain K 26, Km 21, T 16, S 11 ja Tv 1. H: S Vähä-Leipiö yht. 8 m 1 p (Kalle Simonen). V: K Tuhka-allas 1 (PKj, JY). Lokamarraskuulta ei ilmoitettu yhtään havaintoa! Hiirihaukka. A: T Pajukari 1 m (JTY). H: S Vähä-Leipiö yht. 4 m (Kalle Simonen). V: S Vähä-Leipiö 1 m (Kalle Simonen), K Veitsiluoto 1 (JK). Määrät kuukausittain VIII 19 ja IX 13 sekä kunnittain T 13, Km 9, K 5 ja S 5. Piekana. A: T Raumonjärvi 1 kiert (ToL). H: S Vähä-Leipiö yht. 21 m ja yht. 12 m (Kalle Simonen). V: Km Kallinkangas 5 (HHu), T Raumonjärvi 1 (JTY). Määrät kuukausittain VIII 5, IX 86 ja X 10 sekä kunnittain T 39, S 35, Km 24 ja K 3. Maakotka Km Eljärvi 1 subad (EeS), T Napinmäki 1 m 1 kv (EeS), Km Kallinkangas 1 (JJ), S Pömiö 1 (Markku Kestilä), S Martimoaapa 2 ad (VK), Km Loljunaapa 1 +1kv (KO). Sääksi. Määrät kuukausittain VIII 13 ja IX 7 sekä kunnittain K 7, Km 5, T 5 ja S 3. V: K Karjalahti 1 m (KO), S Vähä-Leipiö 1 m (Kalle Simonen). Tuulihaukka. Määrät kuukausittain VIII 20, IX 20 ja X 2 sekä kunnittain T 22, Km 10, K 5 ja S 5. V: T Raumonjärvi 1 (EeS), Km Kallinkangas 1 k m (HHu). Ampuhaukka. Määrät kuukausittain VIII 6, IX 8 ja X 4 sekä kunnittain T 8, K 6, Km 3 ja S 1. V: T Sammalperä 1 (ToL), T Hallaniitty 1 (EeS). Nuolihaukka. Määrät kuukausittain VIII 25 ja IX sekä kunnittain Km 8, K 8, T 7 ja S 4. H: Km Kallinkangas 5 (EeS). V: K Nälli 1 (JY) ja K Ajos 1 m (JK, JiK). Muuttohaukka , ja T Karunginjärvi 1 juv (KiL, ToL, TuL, MaS), S Kivalonaapa 1 ad (KO), K Tuhkaallas 1 kiert. (JK), 1.9. K Sotisaari 1 kiert. (JK), 6.9. S Karsikko 1 m (EeS), Km Kallinkangas 1 m (HHu), T Raumonjärvi 1 (ToL), T Kukkola 1 juv (MaS) ja Tv kk 1 (JSi). Nokikana. Vain K Tuhka-altaalla ja T Kaupunginlahdella. H: 8.8. K Tuhka-allas 22 (RaK, JY), 6.9. T Kaupunginlahti 52 (JTY). V: T Kaupunginlahti (PR) ja (JK, EeS). Kurki. A: Km Lassila ja Kallinkangas, T Oxö ja K Tervaharju yht. 96 m (PAh. HHu, MNi, KO). H: T Raumonjärvi 164 (ToL), T Lautamaa 264 (EeS), Tv Ylipaakkola 250 (KO), 1.9. T Karunginjärvi 995 (VA, PR, TeR), 5.9. Tv Loue 195 (JSi), T Oxö 199 m (PAh), yht. 970 m, joista Tv Majakoski/Saukkola 138 (Pekka Majuri), S Martimoaapa 115 m (VK) ja S Vähä-Leipiö 585 m (Kalle Simonen) sekä T Kantojärvi 220 p (ToL), Tv Lapinniemi-Ylipaakkola 200 (JJ), K Sauvosaari 129 m (Helena Juvonen) ja K Torvinen 107 m (EeS), Km Kallinkangas 270 m (JJ). V: T Karunginjärvi, Km Kallinkangas ja K Tervaharju yht. 314 m (JJ, TeR, MaS), Tv Palonperä 1 juv siipirikkoinen (OPK). Yhteismäärä noin Meriharakka. V: K Tuhka-allas (JK, PR) ja 2.9. asti 1 ad 1 juv (PR ym.). Pikkutylli. V: K Holstinharju 1 ad (JK), asti S Tiironhieta 2 (JK, EeS). Tylli. A: 3.7. K Peurasaari 1 m (JY). H: Km Elijärvi 25 (PR, EeS). V: K Tuhka-allas 1 (EeS), Km Elijärvi 1 (KKj, JK). Kapustarinta. A: Km Elijärvi 1 m (EeS). H: T Raumonjärvi 6 (EeS). V: Km Kallinkangas 2 m (HHu), T Raumo 1 kiert. (ToL). Tundrakurmitsa. A: Km Elijärvi 1 juv (EeS). V: K Tuhka-allas 1 juv (KKj, JK), T Oravaisensaari 2 juv (ToL, TuL). Töyhtöhyyppä. A: 7.6. T Sattavuoma 7 m (Ari Aalto). H: T Raumonjärvi 17 (EeS). V: K Tuhka-allas (PR) ja asti 1 juv (JK ym.). Isosirri K Keminkraaseli 3 ad (JY). Pulmussirri K Tuhka-allas 1 (EeS). Pikkusirri. A: Km Elijärvi 2 (JK, EeS). H: Km Elijärvi 7 (PR). V: K Tuhka-allas (JK) ja (PKj). Lapinsirri. A: Km Elijärvi 2 (EeS). H: Km Elijärvi 18 (PR). V: K Tuhka-allas (PR) ja (JK, PR). Kuovisirri. A: Km Elijärvi 2 (EeS). V: 4.9. K Tuhka-allas 1 (EeS, JY), 8.9. Km Elijärvi 1 PKj). Merisirri. Ainoa havainto: K Iso Etukari 1 (RKu). Suosirri. A: Km Elijärvi 1 ad (EeS). H: Km Elijärvi ja (EeS). V: T Oravaisensaari 8 (ToL, TuL), Km Elijärvi 1 (EeS ym.). Jänkäsirriäinen. Ainoa havainto: K Ajos 1 (JK). Suokukko. A K Tuhka-allas 3 k (PR). H: T Napinmäki 45 (EeS), 2.9. K Tuhka-allas 45 (PR). V: K Tuhka-allas (JK) ja (PKj). Jänkäkurppa. A: S Tiironhieta 1 (PR). V: S Tiironhieta 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JY). Taivaanvuohi. H: K Tuhka-allas (PR) ja (JK). V: K Tuhka-allas 1 (JK), ja K Rivinsalmi 1 (JK). Lehtokurppa. V: T Pirkkiö 1 (PAh), Tv Tarvaanperä 1 (Osmo Tuohino). Pikkukuovi. A: K Selkäsarvi Tundrakurmitsa Matti Suopajärvi 8 Sirri vsk. Sirri vsk. 9

6 Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja 1 m (PR, TeR). V: 1.8. K Laitakari 2 m (JY), 2.8. K Sarven saaret 6 m (PAh). Kuovi. A: Km Elijärvi 5 m (PKj ja K Siikalahti 9 (JK). H: Tv Takavaara 25 (JK, EeS), T Rukkilanperä 30 m (MKi), T Raumonjärvi 34 (ToL, TuL). V: 1.9. T Raumonjärvi 1 juv (PR, TeR), 4.9. T Tullinliete 6 m (JTY). Mustaviklo. A: K Tuhka-allas 1 k (JK) ja T Uksei 5 p (EeS). H: 3.8. K Tuhka-allas 20 (JY). V: K Tuhka-allas (JK) ja asti 2 (JK ym.). Punajalkaviklo. A: T Laivaniemi 1 m (JY). V: 6.9. K Tuhkaallas 1 (KO), 8.9. Km Elijärvi 1 (PKj). Lampiviklo K Rytikari- Veitsiluoto 1 ad (JY), Km Elijärvi 1 (PR). Valkoviklo. A: K Siikalampi 9 (JK). H: K Ajos 9 (JK). V: 3.8. K Tuhka-allas 16 (JY), 4.8. Km Elijärvi 5 (EeS). Metsäviklo. V: T Raumonjärvi 2 (EeS), K Tuhka-allas 1 (JK, EeS). Liro. A: 5.7. Km Tuhka-allas 7 m (JY). H: K Tuhka-allas 50 (EeS). V: K Tuhka-allas (JK) ja asti 2 (PKj ym.). Rantasipi. V: 7.9. K Siikalahti 1 (PKj) ja K Rytikari 1 (EeS), 8.9. K Tuhka-allas 1 (PKj). Karikukko. V: 6.8. K Keminkraaseli 5 (JY). Pikkulokki. V: T Kaupunginlahti 1 juv (JTY), T Ylivojakkala 1 juv (PR, TeR). Naurulokki. V: 4.9. K Sauvosaari 1 (PKj), 5.9. K Pajarinranta 1 (PKj). Kalalokki. H: T Tullinliete 114 (JTY). V: K Ajos (JK, EeS). Selkälokki. V: Km Isohaara 1 ad (PR), T Tullinliete 2 (JTY), T Kuljunkorva 1 subad (KiL). Harmaalokki. H: T Riukkajänkän kp 300 (EeS). V: K Ajos 18 (JK, EeS), K Ajos 14 (PR, EeS). Merilokki. H: T Tullinliete 9 (JTY). V: K Ajos 3 (JY), asti K Ajos 1 ad (PR ym). Räyskä. Sisämaahavaintoja: T Karunginjärvi 1 (ToL), 5.9. T Oravaisensaari 4 kiert. (MKi). V: 8.9. T Oravaisensaari 2 (MKi), S Karsikko 1 (EeS). Kalatiira. V: K Ajos 2 (JK), 6.9. K Ajos 3 (KKj, JK). Lapintiira. H: 6.8. K Keminkraaseli 45 (JY). V: K Keminkraaseli 3 (JY), T Koivuluoto 1 juv, varmistettu kuvasta (PAh, PR). Tiiralaji K Ajos 4 (EeS). Riskilä K Pauha 1 kiert. (PAh), 7.8. K Sarven Pitkäletto 2 ad (JY). Kesykyyhky. H: 7.9. K Paavonkari 8 3 (EeS), T Suensaari 70 (PR). Maaseutuhavaintoja: S Maks- niemi 2 (PR), T Kyläjoki 39 (PR). Sepelkyyhky. H: T Aapajoki 300 (EeS), S Vähä-Leipiö yht. 119 m (Kalle Simonen). V: K Tuhka-allas 1 m (KKj, JK), K Iso Etukari 1 m (RKu). Käki. V: 3.8. Km Elijärvi 1 (PR), K Ajos 1 (JK, PR), K Tuhka-allas 1 np (JK). Huuhkaja. Vain yksi havainto; T Raumo 1 Ä (ToL TuL). Hiiripöllö. A: S Kairavaara 1 (PR, TeR). Määrät kuukausittain IX 1, X 7 ja XI 4 sekä kunnittain T 7, K 2, S 2 ja Km 1. Varpuspöllö. A: K Pertajärvi 2 (TKa). Määrät kuukausittain IX 3, X 6 ja XI 3 sekä kunnittain K 5, T 5 ja Km 2. Suopöllö. Ainoat havainnot: 8.7. K Pajusaari 1 (EeS) ja T Iikanniemi 1 (Tapani Tapio), K Tuhka-allas 1 (JK). Helmipöllö. Syksyllä rengastettiin ja kontrolloitiin seuraavia määriä: MaS 76 ja PR 25. Vaelluksen huippu oli syyskuun puolivälissä. Hiiripöllö Olli-Pekka Karlin 10 Sirri vsk. Sirri vsk Sirri vsk.

7 Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Tervapääsky. H: 8.8. K Siikalahti 25 (JY). V: 6.9. S Karsikko 1 m (EeS), T Oxö 2 (PAh). Harmaapäätikka Tv Ossauskoski 1 (JSi), K Nälli 1 Ä (JK, Juho Kärkkäinen), T Oxö 1 (Eino Aho), Km Kallinkangas 1 (HHu). Palokärki. Määrät kuukausittain VIII 7, IX 8, X 12 ja XI 5 sekä kunnittain K 19, S 8, T 2, Tv 2 ja Km 1. Käpytikka. H: 1.8. K Selkä-Sarvi 5 (HS, JTY), K Kettufarminkangas 6/2,5 km (TKa, JK). V vaellushav K Maa-Sarvi 1 (PAh). Pikkutikka. A: K Nälli 1 ä (JK). Määrät kuukausittain IX 5, X 14 ja XI 6 sekä kunnittain K 18, T 4 ja S 3. Pohjantikka. A: K Rova 1 n (JK). Määrät kuukausittain VIII 1, IX 2, X 9 ja XI 1 sekä kunnittain K 9, T 3 ja S 1. Kiuru. H: T Oravaisensaari 7 (ToL, TuL). V: K Karjalahti 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK). Törmäpääsky. H: T Oravaisensaari 20 (MKi) ja T Oxö 20 (JTY). V: 5.9. T Savisaari 12 (MKi), 7.9. Tv Suukoski 1 (JSi). Haarapääsky. H: T Karunki 300 m (VA). V: T Koivuluoto (JTY) ja (PAh, PR). Räystäspääsky. H: 8.8. K Paavonkari yht. 70 (JY), Km Elijärvi 60 (PR, EeS), T Napinmäki 60 (JK, EeS). V: 7.9. Tv Suukoski 3 (JSi), 8.9. K Ajos 6 (JK). Metsäkirvinen. A: T Laivaniemi 2 m (JY). H: K Rivinnokka yht. 10 m (JY). V: K Rivinsalmi 1 m (JK), K Ajos 2 m (JK). Niittykirvinen. H: Km Elijärvi yht. 89 m + 45 p (TKa). V: K Ajos 1 (RKu), K Rivinnokka 1 (JK). Lapinkirvinen. A: K Tuhkaallas 1 (PR). H: S Tiironhieta 3m (PR). V: T Pajukari 1 m (JTY), K Tuhka-allas 1 m (JK). Keltavästäräkki. A: K Sauvosaari 12 kiert. (TKa). H: T Hallaniitty 90 (ToL, TuL). V: Km Elijärvi 1 (PR), asti K Tuhka-allas 1 juv (JK ym.). Västäräkki. A: 6.8. K Kraaseli 10 m (JY). H: 8.9. K Tuhka-allas yht. 50 (JK). V: K Ajos 1 (PKj, Janne Vesa), asti K Tuhka-allas 1 (JK). Tilhi. Vaatimaton esiintyminen. A: 8.8. T Laivaniemi 2 m (JY). H: Tv kk 160 (JSi), T Suensaari 160 (PR, TeR). Marraskuun jälkeen vain muutama havainto. Koskikara. A: K Länkimaa 1 (KO). Määrät kuukausittain X 3 ja XI 4 sekä kunnittain K 4, T 2 ja Km 1. Peukaloinen. Ainoa havainto T Raumonjärvi 1 (ToL). Rautiainen. A: Tv kk 1 m (JSi). H: K Tuhka-allas yht. 31 (JY). V: K Tuhka-allas (JY) ja asti 1 (JK ym.). Punarinta. A: T Rukkilanperä 6 kiert. (MKi). H: 4.9. K Tuh- ka-allas yht. 11 (JY). V: K Perta-aapa 1 (TKa), K Kannanokka 1 (KO). Sinirinta. A: T Raumonjärvi 1 (ToL), K Tuhka-allas 2 (JK, EeS) ja S Tiironhieta 1 (PR). H: 1.9. K Tuhka-allas 11 (PKj, JK, MaS). V: S Karsikko 1 (PR), asti K Tuhka-allas 1 (JK). Mustaleppälintu K Tuhkaallas 1 k (JK). Leppälintu. V: T Sammalperä 1 k (ToL), 6.9. K Nälli 1 juv (JK, Tarja Moisanen). Pensastasku. H: 1.9. T Raumonjärvi 5 (ToL). V: 9.9. T Kantojärvi 1 k (EeS), T Raumonjärvi 2 (ToL, TuL). Kivitasku. H: K Ajos 5 (JK) ja Km Elijärvi 5 (EeS). V: K Ajos 1 (JK), K Ruutinpuisto 1 (PR). Mustarastas. H: T Koivuluoto yht. 7 m (PR). Talvihavaintoja. Räkättirastas. A: 1.8. K Selkä-Sarvi 45 (JTY). H: 5.9. T Suensaari 150 (EeS). Talvihavaintoja. Laulurastas. V: K Ajos 1 (RKu) ja K Länkimaa 1 (JY). Punakylkirastas. H: K Ajos yht. 30 (JY). V: T Suensaari 2 m (JTY) ja K Länkimaa 1 (JY). Kulorastas. H: S Ala-Penikka yht. 8 (TKa). V: Km Kivijärvi 1 (JK), K Makeanvedenallas 2 (JK). Ruokokerttunen. H: K Tuhka-allas yht. 20 (JY). V: K Tuhkaallas (PKj, JK, MaS) ja (JY). Mustapääkerttu K Nälli 1 n (JK), K Nälli ainakin 1 n 1 k (JK, Tarja Moisanen), T Raumo 1 k (ToL), T Karunki 1 k (VA), K Ristikangas 1 k (EeS), T Oxö 1 n (PAh), K Ristikangas 1 n (JK, Hilja ja Lauri Tirkkonen), T Laivaniemi 1 k (Jorma Forsell). Lehtokerttu. H: K Nälli 6 (JK). V: K Nälli ja (JK ym.). Hernekerttu. V: K Nälli 1 (JK ym.). Pensaskerttu. V: 3.8. K Siikalahti 1 ad (JY). Idänuunilintu T Palosaari 1 ä (JrK). Taigauunilintu T Palosaari 1 (JrK). Sirittäjä. V: 2.7. K Nälli 3 p (JK). Tiltaltti. V: Tv kk 1 (JSi). Idäntiltaltti T Pirkkiö 1 (PAh). Outo ääni aiheutti aluksi hämmennystä, mutta laji saatiin määritettyä äänityksen ja valokuvan avulla. Pajulintu. H: Tv kk 20 (JSi). V: K Nälli 1 (Tarja Moisanen) ja K Tuhka-allas 1 (JY), Km Elijärvi 2 (PR). Hippiäinen. H: K Kettufarminkangas 20/2 km (TKa, JK), Km Kallinkangas yht. 17 (KO, Tuula Oittinen). Harmaasieppo. H: Tv kk 6 (JSi). V: K Asemanpuisto 1 (KO) ja Tv kk 2 (JSi). Kirjosieppo. V: ja 6.9. K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen). Pyrstötiainen. A: K Maa- Sarvi 6 (PAh) ja T Palosaari 1 (JrK). H: T Haapamaa 8 m W (JK, EeS). V: K Lämpsänkari 1 (JK), K Makeanvedenallas 5 m S (RaK). Yhteismäärä vain 32. Hömötiainen. H: K Rova 22 PKj). Lapintiainen. Kaikki havainnot: K Ristikangas 1 (TKa), Km Salmijärvi 2 (JK), K Ajos 1 (JK, EeS). Töyhtötiainen. 6 havaintoa: Km Ketolanperä 2 (JK, EeS) ja K Takaniitty 1 (JK, EeS), K Kettufarminkangas 2 (TKa), S Hangassalmi 2 (JK, JiK) ja Km Kaltiolampi 2 (RKu), K Rova 3 (PKj). Kuusitiainen. Ilmoitetut määrät kuukausittain IX 4, X 18 ja XI 18 sekä kunnittain K 21, T 8, S 6 ja Km 2. H: S Karsikko yht. 5 (JK). Sinitiainen. H: ja K Tuhka-allas yht. 20 (JY). Ulkomerihavainto: K Maa-Sarvi 5 kiert (PAh). Talitiainen. H: T Raumo 26 (KiL). Puukiipijä. Ilmoitetut määrät kuukausittain IX 3, X 14 ja XI 6. Isolepinkäinen. A: T Kourilehto 1 (ToL). Määrät kuukausittain IX 15, X 6 ja XI 2. Närhi. Voimakas vaellus. H: T Oxö 8 (PAh), S Vähä- Leipiö 11 m W (Kalle Simonen), K Ajos yht. 23 m W (EeS), Piilokärki Matti Suopajärvi 12 Sirri vsk. Sirri vsk. 13

8 Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja Syksyllä 2009 oli vähän vaelluslintuja T Liakka 8 m W (PR, TeR), K Ajos 7 (RKu), Tv Koivu 8 (TKa, Erik Stenbacka), T Ruottala 7 (EeS). Kuukkeli. Vain kaksi havaintoa S Pömiö 1 (Timo Miettunen), Tv Ala-Kuusikoski 2 (Veijo Simula). Harakka. H: 4.9. Tv Liimatta 60 (JSi), Tv kk yht. 41 (JSi). Pähkinähakki. Yhteismäärä 151 kuukausittain VII 22, VIII 105, IX 29, X 34 ja XI 11 sekä kunnittain K 121, T 52, Km 21, Tv 6 ja S 1. H: K Asemanpuisto 9 (KO), 1.8. K Meripuisto 10 (Niilo Nykänen), T Raumonjärvi 5 (EeS), 6.9. K Sauvosaari 5 (EeS), Km Kallinkangas 7 m E (HHu). Naakka. Vain Torniossa. H: Oraskeri 12 (PAh) ja mahdollisesti samat T Oxö 12 (PAh), T Liakka 8 (JK, EeS). Varis. H: T Aapajoki 140 (EeS), Tv Loue 102 (JSi), Km Kallinkangas 100 (HHu). Korppi. H: T Oxö 13 m W (PAh), K Järppi 9 kiert. (JK), S Torviaavantie 8 (KO). Kottarainen. Edelleen pesivään kantaan nähden suuria parvia. A: 1.6. K Tuhka-allas 4 (PKj, JK, MaS). H: T Kaupunginlahti (JTY) ja (JTY), T Tullinliete 500 (JTY), T Liakka 78 (JK, EeS), T Karunginjärvi 70 (KiL, ToL, TuL) ja K Tuhka-allas 110 (JK). V: T Suensaari 3 (KiL), K Ajos 1 (JK, PR). Varpunen. H: Tv kk 26 (JSi), K Hepola 34 (TL), 7.9. K Ruutinpuisto 45 (JK). Pikkuvarpunen. Ilmoitetut määrät kunnittain: K 178, T 76, S 9 ja Tv 7. H: 7.9. K Ruutinpuisto 45 (JK), K Ruutti 25 (EeS), K Mäntylä 14 (PR, TeR), T Tullinliete 46 (KiL), T Raumo 28, K Syväkangas 19 (KKj, PKj). Peippo. A: 9.8. K Torvinen 40 (EeS). H: K Nälli 80 (JY), 2.9. K Paavonkarin urh.k. 300 (PR), K Sauvosaaren urh.k. 200 (PKj), K Tuhka-allas 100 (JY). V: K Hepola 2 (TL, TM), K Tuhka-allas 1 k (JK). Ks. talvihavainnot. Järripeippo. H: K Tuhka-allas (JK, JY ym.) T Kourilehto 100 (EeS), T Kusiaiskorpi 300 (EeS), T Kiviranta 100 (MKi). V: T Raumo 2 (ToL), K Ajos 1 k (RKu). Viherpeippo. H: 20.8.K Sauvosaaren urh.k. 95 (TKa), K Marttala 92 (PKj), 7.9. K Pajarinranta 90 (JK), K Tuhka-allas 160 (JK). Vihervarpunen. H: T Pajukari 180 (JTY), K Ristikangas 140 (TKa) ja Ajos 100 (JK), T Oxö 130 (PAh). V: K Ajos Puidenpuuttuma 1 (JK), K Ajos Takalahti 3 (RKu). Hemppo K Karjalahti 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK). Vuorihemppo. Ainoa havainto: K Ajos 6 (JK, PR). Urpiainen. A: S Vähä-Leipiö 9 E (Kalle Simonen). H: T Prännärinniemi 150 (PAh, PR), K Kiikeli 300 (PR), K Tuhka-allas 100 (PR). Kirjosiipikäpylintu. 4 havaintoa: Km Kallinkangas 1 (JkK), K Rova 1 (PKj), K Takajärvi 1 (KO, Inari Alanne), K Ajos 3 (JiK, JK). Pikkukäpylintu. Hyvin vähän. H: K Rova 10 (PKj), 8.9. Km Elijärvi 17 (PKj). Isokäpylintu. Vain yksi havainto; K Yli-Karsimamaa 6 (JK, PR). Punavarpunen. V: 3.8. K Tuhkaallas 1 np m (JY). Pulmunen. A: K Ajos 1 (PR). H: Km Elijärvi 60 (EeS, Mervi Kotavaara), K Ajos 55 (PR). V: K Ajos 3 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK), K Rivinsalmi 1 (Petri Lampila, KO). Keltasirkku. A: 5.9. T Raumonjärvi 20 (EeS). H: T Raumonjärvi 60 (EeS), T Riukkajänkän kp 160 (JK, EeS). Peltosirkku. Ei havaintoja! Pohjansirkku. A: 3.8. K Tuhka-allas 1+ m (JY). H: S Ykskuusi 7 (PR). V: 7.9. K Tuhka-allas 1 (PKj), S Viantie 1 (PR). Pajusirkku. H: K Tuhka-allas yht. 170 (JY). V: S Tiironhieta 1 (JK, PR), K Tuhka-allas 1 (JY). Metsähallituksen Rovaniemen toimisto on muuttanut Pilke-taloon Pilke-talon asiakaspalvelu ja Pilke-myymälä ovat avoinna ma - pe klo Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet asiakkaat! Metsähallitus Pilke-talon asiakaspalvelu Ounasjoentie 6, ROVANIEMI Puh pilke@metsa.fi Taviokuurna. Vähän. A K Tuhka-allas 3 x ä (JK, PR). H: K Ristikangas 7 m (JK, EeS) ja K Elävälähde 9 (JK, EeS). V: Km Ketolanperä 1 ä (TKa, JK), T Pirkkiö 1 m (PAh). Punatulkku. H: K Ajos 10 (KO), K Tervaharju 10 (JK), K Tuhka-allas 25 (JK). TIEDEKESKUS PILKE avautuu keväällä Lapinsirkku. Vain 6 havaintoa. A: Km Elijärvi 1 (PR). V: K Tuhka-allas 2 juv (JK, PR), K Ajos 1 (JK, PR). Pähkinähakki Seppo Kemppainen 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Talvi Vanhan ajan pakkastalvi Tuomo Karplund Varpuspöllö Matti Suopajärvi Talvi teki tuloaan lauhana aina joulukuun toiselle viikolle, jolloin alkoi yhtenäinen pakkasjakso, jollaista ei ollut koettu yli 50 vuoteen. Joulukuun keskilämpötila oli Länsi-Pohjan alueella pari astetta keskimääräistä kylmempi. Tammikuun alku oli erittäin kylmä, 8.1. käytiin alle -30 C:ssa. Keskivaiheilla kuuta lauhtui vähän, mutta loppukuu oli taas jatkuvaa asteen pakkasta. Helmikuun alkupuolella pakkanen hellitti hieman kiristyäkseen jälleen kuun loppua kohden. Talven kylmin päivä koettiin niinkin myöhään kuin 20.2, jolloin rikottiin 30 asteen pakkasraja monin paikoin Perämeren rannikkoseutua myöten. Helmikuu oli Pohjois- Suomessa yli neljä astetta normaalia kylmempi. Merkille pantavaa oli suhteellisen ankarien säiden jatkuminen läpi talven. Pakkaset jatkuivat yhtämittaa aina maaliskuun 8. päivään saakka, jonka jälkeenkin piteli pikkupakkasia. Yhtenäinen lumipeite satoi Länsi-Pohjan alueelle nykytalville tyypillisesti lokakuun puolivälissä. Sen jälkeen lauhtui ja maa pysyi lähes lumettomana aina joulukuun loppupuolelle asti. Lunta alkoi sataa toden teolla jouluviikolla ja kevyttä pakkaslunta oli kertynyt tammikuun puoliväliin mennessä 40 cm, joka on enemmän kuin edellisinä talvina. Vaikka eteläisessä Suomessa koettiin ennätysluminen talvi miesmuistiin, kertyi meille lunta hitaammin ja maksimilumensyvyys oli lopulta Perämeren rannikolla 80 cm. Koko talvena ei koettu kunnon suojakeliä, mikä nopeutti lumipeitteen sulamista maalis-huhtikuussa. Mukavasti lajeja, pieniä yksilömääriä Joulukuun ensimmäisellä viikolla tavattiin sulapaikoista useita tavanomaisia viivytteleviä sorsalintuja. Ne kaikkosivat kuitenkin meren saatua yhtenäisen jääkannen kuun 10. päivään mennessä. Petolintuja havaittiin tavanomaisesti, joskin erikoisuuksina voidaan mainita ampuhaukka sekä varpushaukan selvästi edellistalvia suurempi havaintomäärä. Metsäkanalinnuilla kannan vahvistuminen näkyi teerellä ja pyyllä metson ja riekon määrien näyttäytyessä edelleen alhaisina. Pöllöt esittäytyivät talven aikana viiden lajin voimin. Varpuspöllöjä tavattiin ilahduttavat 41 kertaa ja pohjoiset hiiripöllö ja lapinpöllökin havaittiin useamman kerran. Tikkoja havaittiin niukasti, eikä talvella invaasion alueellemme tehnyttä harmaapäätikkaa löytynyt enää kuin muutamasta paikasta. Marjalinnut olivat kaikonneet jo lokakuun lopulla, joskin mustarastaasta saatiin havaintoja yllättävänkin paljon talven ankaruuteen nähden. Hippiäisen talvikuolleisuus oli odotetun suuri, tiaiset kerääntyivät ruokinnoille tavanomaista pienempinä parvina. Mustapääkertusta, järripeiposta ja peiposta tehtiin havaintoja vain muutamalta ruokinnalta. Sen sijaan ruokinnoilla läpi talven viihtyvillä punatulkulla, keltasirkulla ja viherpeipolla meni yksilömäärinä mitattuna paremmin. Minkään vaelluslinnun esiintyminen ei ollut näyttävää. Pyrstötiainen, lapintiainen ja taviokuurna havaittiin kukin vain kerran, urpiaisparvia vain muutamia, eikä niissä ainuttakaan tundraurpiaista. Käpylinnuistakin tehtiin vain pari havaintoa. Kaiken kaikkiaan talvi oli linnuille ankara ja tuntui kuin jotkin lajit olisivat näyttäytyneet harrastajille silkkaa kohteliaisuuttaan. Kaiken kaikkiaan talvikuukausien aikana havaittiin toimialueellamme 66 lintulajia, jota voidaan pitää ennakko-odotuksiin nähden kohtalaisena määränä. Tässä vaiheessa on katsauksen laatijan korjattava viime vuoden talvilajien määräksi 67, kun kaksi lajia oli katsauksesta jäänyt pois: Tikli: K Tuhka-allas 1 ad (JY) sekä Vihervarpunen: 59 havaintoa, enimmillään K Hepola 6p (JK) ja K Nälli 6 kiert (JK). Lisäksi mustapääkertusta tehtiin talvella seuraavat havainnot: K Ajos 1 k p (Aimo Vasara), K Ruutinranta 1 k p (PKj), K Ruutinranta 1 n p (JK). Lajistollinen katsaus Pikku-uikku: K Veitsiluoto Rivinsalmi 1p (TM, Juhani Kumpula ym.). Laulujoutsen: Lajin syysmuutto jatkui asti (ks. syyskatsaus). Kanadanhanhi: Lajin syysmuutto jatkui asti (ks. syyskatsaus). Sinisorsa: Viimeinen syysmuuttohavainto (ks. syyskatsaus) K Pajusaari 1 n p (JK), K Veitsiluoto-Rytikari 1 k p (JK), K Pajusaari 3k2n (PKj, JK), 5.3. K Pajusaari 2k1n (JK). Mustalintu: Lajin syysmuutto jat- 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17

10 Talvi Vanhan ajan pakkastalvi Talvi Vanhan ajan pakkastalvi Räkättirastas: S Mustakallio 1 kiert ja S Karsikko 1 p (JK), K Paavonkari 1p (EeS, JK), K Sauvosaari 1p (PR), T Suensaari 1 kiert (MKi), T Oxö 1 kiert (PAh), ja K Torvinen 1p (EeS, Mervi Kotavaara), K Paattio 1p (Juha Riskui asti (ks. syyskatsaus). Pilkkasiipi: Lajin syysmuutto jatkui asti (ks. syyskatsaus). Uivelo: Viimeinen syysmuuttohavainto (ks. syyskatsaus). Isokoskelo: Lajin syysmuutto jatkui asti (ks. syyskatsaus) K Rivinsalmi 1k2n p (PR), K Veitsiluoto satama 2p (PR), K Rytikari-Veitsiluoto 2 n p (EeS), K Paavonkari-Rytikari -sulissa 3n1k p (EeS, PR, MN& kumpp.). Merikotka: K Ajos kalasatama 1 p (EeS), S Juurakkokari 1 juv kiert (JK), K Ajos kalasatama 1 ad p (PR, KKj), K Murhalahti 1 ad p ja K Murhaniemi 1 p (RKu). Kanahaukka: Havaintoja lähes sama määrä kuin edellistalvena, 38. Kunnittain: Kemi 16, Tornio 14, Tervola 4, Keminmaa 2, Simo 2. Ajallisesti havainnot tasaisesti Km Lassila 2, naaras söi koiraan (Mauno Palo, PR). Varpushaukka: Havaintoja selvästi edellistalvea enemmän, nyt 33. Kunnittain: Kemi 16, Tornio 11, Simo 2, Keminmaa 3, Tervola 1. Ajallisesti: XII: 17, I: 9, II: 7 Maakotka: 6.2. T Korpikylä 1 ad kiert. (Kyösti Orava, Marita Orava), T Laivaniemi 1 N (JY, KoY), 6.3. S Lyypäkinaapa 3 (HHu). Ampuhaukka: T Röyttä 1 (JTY). Pyy: Runsaasti havaintoja, 39, joista 29 yksittäisistä linnuista. Suurimmat yksilömäärät: T Ristimaa 3p (EeS, JK), K Pertajärvi (PR), K Pertajärvi 3p (JK). Riekko: Vähälukuisena edelleen: S Rakkamaa 3 ( TM ), Km Särkijärvi 3p (JK). Loput kuusi havaintoa yksittäisistä linnuista sisämaan suoalueilta. Teeri: Parvet edellistalvia suurempia. Havainnot yli 20 linnun parvista: T Raumonjärvi 48 W (PR), T Raumonjärvi, Rikiö 84p (RaK, KO, PR, JK), S Karsikko, Röyni 21p (KO), T Raumo 70 (KO), T Liakka 20 (EeS), T Karunki 36 (VA, Orvo Sarinmaa), 2.1. Km Maula 22 (RK), T Lautamaa 26 p (Yrjö Lukkari), 3.2. S Tikkala 30 p (Jukka Tikkala), T Raumonjärvi 80 (JK, PR). Metso: Havaittuja hiukan edellistalvia enemmän: S Kontiokumpu 2k (TM), Tv Rötkösenperä 1 k (Eemeli Tapalinen), Km Pertajärvi 1 n (PR), 1.2. Km Juokua 1 n (JiK), 9.2. Km Helkkusenvaara 1+1 n (JiK), T Korpikylä 1 n (Kyösti Orava, Marita Orava), Tv Pisavaara 1 k (Petri Piisilä), Tv Mustamaa 1 n (Petri Piisilä). Fasaani: Koko talven T Laivaniemi 1k 3n (Hannu Kantola, Juuso Kantola) ja K Tervaharju 3k (Pirjo Miettunen), K Torvinen 1 k p (Juha Säily, Kullervo Torikka ym.), T Luotomäki 1 (Raimo Virolainen), K Paattio 1 k p (Juha Rissanen), Km Tuiskuvaara 1k (Topi Takkinen). Kalalokki: Syysmuutto jatkui asti (ks. syyskatsaus). Harmaalokki: Syysmuutto jatkui asti (ks. syyskatsaus). Merilokki: Syysmuutto jatkui asti (ks. syyskatsaus). Kesykyyhky: Yli kymmenen yksilön parvet: T Suensaari 70p (PR, TeR), K Rytikari 17p (JK), K Vainio 20p (EeS), 3.1. K Syväkangas 11p (JK), 9.1. T Suensaari 60p (EeS, JK), T Kaakamo 28 (AnS), 1.3. K Rautatieasema 11p (EeS). Huuhkaja: K Pajusaari 1p (Ilpo Vesalainen) ja 4.1. sama paikka 1p söi minkkiä (Kullervo Torikka), 7.2. T Tieksonjoki 1Ä, sekä T Riukkajänkkä 1Ä (JY, RKu), 8.2. T Raumonjärvi 1 ト (EeS), 6.3. T Isoaho 1ä (HHu, Johanna Huttunen), 6.3. T Kalkkimaa 2 Ä (JY, PR), 8.3. Km Hyypiönmaa 1 (JiK), T Rakanjänkkä 1 k Ä (JTY). Hiiripöllö: S Lumiaapa 1(TM), T Raumonjärvi 1p (ToL, TuL), Km Illinojanniityt 1 fl ad p (MaS), T Raumonjärvi 1p (EeS, JK), 7.2. S Toviaapa 1 (TM, TL). Varpuspöllö: Esiintyi runsaslukuisena koko talven: ennätykselliset 41 havaintoa talvikuukausilta Km Yli-Penikka 1+1 (PR, JK). Havainnot kunnittain: K:16, T:13, Km:11, Tv:1. Lapinpöllö: Km Tervasmaa 1 kuollut, mahd. Huuhkajan tappama (Topi Takkinen), 7.2. T Kalkkimaa 1ä (JY, RKu), Km Törmä 1p (Jouko Paakkolanvaara), S Maksniemi 1p (TL, TM). Helmipöllö: Neljä havaintoa helmikuulta: 3.2. T Harjumaa 1Ä (EeS, JK), 7.2. T Lautamaa 1Ä sekä T Ahvenviita 1Ä (JY, RKu), K Nälli 1p (JK, Topi Kärkkäinen). Maaliskuun havainnot, ks. kevätkatsaus. Harmaapäätikka: Enää kolme talvihavaintoa: K Hepola 1k (Jouko Koivusipilä), Tv Kirkonkylä 1 p (JJo), Tv Varejoki 1 (Antero Launonen). Palokärki: 20 talvihavaintoa, hiukan vähennystä edellisvuosiin. Havainnoista 11 Kemistä. Käpytikka: Edellistalvia vähälukuisempana: Km Yli-Penikka y 5 (JK, JiK), K Ajos 3p (EeS), Km Lassila 3p (HHu). Loput havainnot 1-2 linnusta tasaisesti toimialueelta. Pikkutikka: Niukasti havaintoja: K Paavonkari 1 ä (JK), Km Honkamaa 1 (RK), T Yliraumo 1 (Maarit ja Reijo Berg), 3.2. K Paavonkari 1 (Ari Kekki), K Isoruonaoja 1 n p (JK). Pohjantikka: Niukasti: T Juneksenrova 1 k ä (ToL, T u L ), K Perta-aapa 1 k p (PR, KKj), K Kettufarminkangas 1 (JiK), 3.1. Km Salmenkylänkangas 1 n p (JiK), 4.1. T Oxö 1 n p (PAh), K Ajos 1 k p (RKu), 8.2. K Ajos 1 k p (RKu), K Siikalampi 1k (JK). Tilhi: Vain 16 havaintoa, joista 12 helmikuulta. Enimmillään: T Matinkatu 28p (OY), K Väinölä 2 p (JK), K Haukkari 11 kiert (JK), K Torvinen 1p+1ä (JK). Loput havainnot yksittäisistä linnuista. Koskikara: T Raumonjärvi Keltunoja 1p (ToL, TuL, EeS), ja jälleen samalla paikalla 2p (ToL, MS, PR ja kumpp.), sekä vielä p (ToL), Km Putkensuu 1p (EeS), K Paavonkari 1 (Hilkka Pankolainen), Km Ruottala 1p (OY), ja 1.2. sekä vielä 7.2. K Paavonkari 1p (TL, Ari Kekki, TM), 9.2. ja T Ruottala 1 (HHu), ja vielä T Raumonjärvi Kelttu 1p (EeS). Mustarastas: Sinnittelijöitä siellä täällä ankarassa talvessa: Koko talven 3.2. T Laivaniemi 1 p (Jorma Forsell), K Koivuharju 1 k juv p (JK), T Arpela 1 k p (EeS), K Tervaharju 1 k p (JK), S Maksniemi 1 k (TM), K Ajos as alue 1 k (RKu), K Koivuharju 1 ad p (Mikko Saastamoinen), 4.1. K Koivuharju 1 n p (EeS), K Ruutti 1 p (ErL), K Tervaharju 1 k ad p (JK), K Tervaharju 1 (Pirjo Miettunen), K Tervaharju 1 k p (Reijo Letto). sanen). Mustapääkerttu: Alkutalven T Laivaniemi 1 k p (Jorma Forsell), 6.1. K Haukkari 1 k p (PKj, KKj). Hippiäinen: Suurimpia tavattuja määriä: S Karsikko 3ä (JK), K Vähä-Ruonaoja 3 kiert, K Kettufarminkangas 4 kiert sekä Vähä-Ruonaoja 8 kiert (JK), K Murhalahti 3 kiert ja Ajos Kannannokka 3 kiert (JK), Km Lautiosaari 3p ja K Kettufarminkangas 3p (TKa, JK), Km Kallinkangas 5 (JY), K Rova 4p (JK). Havainnot ajallisesti ankaralle pakkastalvelle tyypillisesti: XII: 21, I:3, II:3. Pyrstötiainen: K Altaat 5 m S (RaK). Hömötiainen: 1. ja T Ristimaa 8p (PKj, EeS), Km Yli- Penikka 6 kiert (JiK, JK), K Perta-aapa 7 (KKj, JK, PR), 2.1. K Kittiläjärvi 9p (JK), K Vähämaa 5p (EeS), K Rova 8p (PKj), K Perta-aapa 8p (JK). Pihabongauspäivänä 30.1: Tv Varejoki 8 (Antero Launonen), K Tervaharju 6p (Kari Timonen), S Simojoki 5 (Riina-Maija Turska), Km Kallinkangas 5p (Marja-Leena Hituri), T Salontie 5 (Arja Kallatsa). Helmikuussa suurin tavattu parvi 4 yksilöä. Lapintiainen: kiert K Kannannokka, K Kannannokka 1 p (JK, EeS). Töyhtötiainen: Viime talven tapaan mukavasti havaintoja, leimallisesti samoilla paikoilla: S Karsikko 1 ä (JK), K Elävälähde 1 ä, K Rova 3p (JK), K Ristikangas 1 (Kauko Mikkonen), K Rova 1 kiert (PKj, JK), Km Maula 1 (Ju- Teeri Olli-Pekka Karlin 18 Sirri vsk. Sirri vsk. 19

11 Talvi Vanhan ajan pakkastalvi Talvi Vanhan ajan pakkastalvi hani Järvenpää), 7.2. S Ala-Jokikylä 1p ja Myllylänaho 1p (EeS), K Ristikangas 2p ja Takaniitty 1p (JK), K Ristikangas 1p (TKa), K Rova 2p (JK). Kuusitiainen: helmikuun loppu K Rova 3p (EeS, KO, PKj ja kumpp.), S Karsikko 3p (PR, KO), K Perta-aapa 3p (PR, KKj, JK), K Perta-aapa 3p (JK), T Laivaniemi 4 (Armi ja Juha Uljua), 4.2. K Rova 4p (PKj). Loput 33 havainnosta 1-2 linnusta. Sinitiainen: Suurimpia määriä: 2.1. Km Kallinkangas 7p (MNi), K Ajos as. alue 13p (JK), K Sauvosaari 9 (PKj), Tv Varejoki 8 (Antero Launonen), Tv Koivu 7 (Leena Ojala), T Pirkkiö 12 (Tuula Aho), T Kaakamo 7 (AnS), K Ajos as alue 10 kiert (RKu). Talitiainen: Parvet edellistalvia pienempiä. Yli 20 yksilön määrät: K Hepola 34p (PR, JK), 3.1. K Nälli 26p (JK), K Ajos 24 kiert (RKu), S Simonkylä 20 (Jorma Peltoniemi), K Mäntylä 22p (PR). Puukiipijä: Edellistalvia vähälukuisempana: Km Keski-Penikka 2p (JK, JiK), K Ajos 2p (PR, JK), K Järppi 2 kiert (JK), 9.3. K Pertajärvi 2p (PR, JK). Loput havainnot yksittäisistä linnuista, kaikki Kemi-Keminmaa -alueelta. Isolepinkäinen: T Pirkkiö 1p (PAh), T Oraskeri 1p (EeS, JK), T Oxö 1 kiert (PAh). Närhi: 1.1. T Raumo 4 (ToL, TuL), 5.1. T Oxö 5p (PAh), 7.1. K Ajos as alue 4p (RKu), T Raumo 7p (ToL, TuL), K Nälli 4p (JK), T Raumo 5 (ToL), T Oxö 4p (EA), 6.2. T Oxö 7p (Pah), 7.2. T Raumo 10p (KL), K Ajos 4p (RKu). Kuukkeli: Tv Varejoki 3 (Antero Launonen). Harakka: Suurimmat kertymät: T Riukkajänkkä 20p (PR, JK), Tv Loue 17p (Pekka Rahko), Tv Kirkonkylä 29 (JK, PR), Tv Kirkonkylä 15p (JSi), K Koivuju 13p har- (Tarja Hedberg), T Ruot- tala 20p (JK, EeS), K Kivikko 10p (Mirja Pohjanen), T Riukkajänkkä 23p (JK, EeS), S Simonkylä 11 (Monica Mörck), 6.2. K Kalkkinokka 17p (JY), Tv Lapinniemi 29p (PR, JK), K Ruutti 15p (RKu), K Torvinen 24p alueella yhteensä (EeS). Pähkinähakki: Vähän havaintoja: K Rova 1 ä (EeS), K Ristikangas 1 kiert (JK), T Ruijalainen 1p (ToL), 2.1. T Oxö 1p (PAh), T Raumo 1 (ToL, TuL), K Vähäruonaoja 1p (JK), K Pertajärvi 1 ä (PKj, JK), K Junko 1 (Anna-Riitta Nikkanen), 6.2. K Perta-aapa 1p (PR), 7.2, T Oxö 1 kiert (PAh, EA), 9.3. K Pertajärvi 2 ja Ristikangas 2 (JK, PR). Naakka: T Riukkajänkän kaatopaikalla: p, p, p, p (EeS, JK) T Suensaari 80p (OY). Varis: T Riukkajänkkä 130p (PR, JK), K Pajusaari 31p (JK), 2.1. K Rautatieasema 21p (PKj), Km Laurila 30p (RKu), Tv Kirkonkylä 80 p (PR, KO), Tv Kirkonkylä 40 NW (JSi), T Riukkajänkkä 200p (EeS, JK), Km Lassila 27p (HHu). Korppi: T Riukkajänkän kaatopaikalla: p (PR, JK), ja p (PR, JK, EeS), p (EeS, JK), p (EeS). Muualla enimmillään: K Ajos 4p (EeS), T Alkunkari-Pajukari 37 kiert (PAh), 7.2. T Laivaniemi 12 (Hannu Kantola), K Vainio 3 (Ari Kekki). Varpunen: Suurimmat parvet: Tv Kirkonkylä 30p (JSi), K Syväkangas 21p (JK), 2.1. T Ruottala 30p (EeS), K Syväkangas 23p (JK), K Sauvosaari 30 (PKj), Km Liedakkala 20 (Edvin ja Toini Karhula), 4.2. K Syväkangas 39p, K Syväkangas 22p (JK). Pikkuvarpunen: Väh. 10 yksilön parvet: K Mäntylä 11p (TeR, PR), K Kiikelinlahti 10p (JK), 1.1. T Raumo 27p (ToL, TuL), 2.1. K Koivuharju 12p (PKj), Tv Liimatta 14p (PR). Pihabongauspäivänä 31.1: T Kaakamo 10 (AnS), Km Liedakkala 40p (Toini ja Edvin Karhula), T Raumo 15 (ToL), K Kivikko 20p (Mirja Pohjanen), K Haukkari 10p ja K Tervaharju 18p (JK), K Syväkangas 17p (JK). Peippo: Raportoitiin ainoastaan yhdeltä ruokintapaikalta koko talvena: sekä vielä K Ajos as alue 1n (RKu, TKa, PR), K Ajos as alue 2n (RKu). Järripeippo: K Ajos as alue 1p (JK, EeS). Viherpeippo: Yli 50 yksilön parvia edellistalvia kattavammin toimialueelta: K Ruutti 61+50p (JK), K Paavonkari 51p (JK), ja T Raumo 55p (ToL, TuL), K Tervaharju 53p (JK), K Kiikeli 60p (JK), K Ajos n. 60P (JK), K Torvinen 50p (EeS), K Tervaharju 69 (Mailis Tyystälä), 1.2. Tv Kirkonkylä 90p (JSi), K Asemanpuisto 50p, 3.3. K Rytikari 65 (JK, PR). Vuorihemppo: K Tuhka-allas 1 kiert (JK). Urpiainen: Vain muutama isompi parvi: K Kiikelinlahti 82p (JK), K Pajusaari 120 N-W (JK), 8.1. K Tuhka-allas 20 p ja p (JK), K Pajusaari 121p+60p (PKj, JK), K Tuhka-allas 18p (JK). Loxia sp: Ainoat käpylintuhavainnot: Km Keski-Penikka 1ä (JK, JiK), S Martimo-oja 9 (TM), 2.1. K Kittilänjärvi 1ä (JK). Pulmunen: K Tuhkaallas-Veitsiluoto 1 kiert. (JK, Petri Lampila, KO). Taviokuurna: 5.2. Km Kallinkangas 4 kiert. (MN). Punatulkku: Vähintään 10 yksilön parvia kohtalaisen runsaasti: T Ruottala 16p (PR, JK), T Laivajärvi 15p (ToL, TuL), Tv Länsikoski 28p (PR, JK), Km Liedakkala 12 (RKu), K Rova 10p (PKj), K Taipaleenkylä 10p (KTi ), Km Maula 11 (Juhani Järvenpää), T Laivaniemi 11 NW (JY), K Kittilänjärvi 17 (Matti Perkiö), Tv Varejoki 10 (Antero Launonen), Km Yrittäjänkuja 10 (Esa ja Eila Ranta), Tv Siivolanperä 21p (PR, JK), L Vähäruona 12p (JK). Keltasirkku: Suurimmat parvet löytyivät Tervolan hevoskyliltä: Tv Liimatanperä p ja p (PR, JK). Muuallakin ruokinnoilla parvet kasvussa: K Nälli p, p ja p (JK), T Riukkajänkkä p (JK), Km Kallinkangas (Marja-Leena Hituri), T Raumo p ja p (ToL, TuL), K Mäntylä p ja p (PR, TeR), K Tervaharju p (Pirjo Miettunen), T Oxö p (EAh), T Kaakamo p (AnS). Ruokintapaikkalaskennat Ruokintapaikkalaskentoihin osallistui Xenuksen toimialueella 14 harrastajaa, joiden laskentatiedot on lähetetty suoraan Helsingin yliopiston eläinmuseolle. Merkillepantavaa talven laskentatuloksissa oli mm. sinitiaisen ja pikkuvarpusen runsastumisen jatkuminen pohjoisilla ruokintapaikoilla, mustarastaan sinnittely ruokinnoilla talven ankaruudesta huolimatta, viherpeipon vähittäinen toipuminen loisen aiheuttamasta kannan pienenemisestä, sekä varpushaukkojen tiheät vierailut ruokintapaikoilla. Talvilintulaskennat Talvilintulaskentoihin osallistuttiin edellisvuosien tapaan. Taulukosta 1 ilmenee reiteillä tavatut yksilömäärät sekä tiheydet kierrettyjen reittien yhteenlaskettuun matkaan suhteutettuna. Huomion arvoista laskentatuloksissa on riekon vähäisyys läpi talven, hippiäisen tavallistakin jyrkempi kannan romahdus kevätlaskentaan mennessä sekä marjalintujen kato jo alkutalvesta. Sen sijaan närhen voimakas vaellus näkyy syyslaskentatuloksissa. Pikkuvarpusia tavattiin kevätlaskennassa jo lähes yhtä paljon kuin varpusia. Talvilintulaskenta- ja ruokintapaikkalaskentatulokset voi ja on suositeltavaa lähettää verkkolomakkeella, joka löytyy osoitteesta: Talvilintukilpailu ja pihabongauspäivä Valtakunnallisina pihabongauspäivinä 30. ja havainnoitiin ruokintapaikkoja tavanomaisia viikonloppuja tarkemmin. Esimerkiksi varpusen, pikkuvarpusen, punatulkun, sinitiaisen sekä hömötiaisen määristä saatiin tuolloin merkittävää tietoa eri puolilta toimialuettamme. Toisaalta monia havaintoja jouduttiin jättämään katsauksesta pois lajien epävarmojen määritysten takia. Perinteiseen joulu-tammikuun talvilintukilpailuun osallistui jo tutuksi käynyt harrastajakaarti. Taso oli edellisvuosia heikompi ja kärki kapeampi josta me sunnuntaiharrastajat voimme kovan pakkastalven ohella syyttää itseämme. Kärkibongaajien pinnasaldot ovat joka tapauksessa kunnioitettavat. Varis Matti Suopajärvi 20 Sirri vsk. Sirri vsk. 21

12 Talvi Vanhan ajan pakkastalvi Jouko Kärkkäinen 55 Syyslaskenta Talvilaskenta Kevätlaskenta Eero Salo-oja 42 Yks. Yks./10km Yks. Yks./10km Yks. Yks./10km Pentti Rauhala 40 Laulujoutsen Tuomo Karplund 32 Sinisorsa Tuomo Miettunen 25 Isokoskelo Kari Oittinen 24 Kanahaukka Jouni Kärkkäinen 20 Varpushaukka Jouni Ylipekkala 18 Pyy Tuula Laasanen 16 Riekko Teeri Metso Harmaalokki Merilokki Kesykyyhky Varpuspöllö Palokärki Käpytikka Pikkutikka Pohjantikka Tilhi Koskikara Mustarastas Pohjantikka Olli-Pekka Karlin Varpushaukka Hannu Huttunen Räkättirastas Mustapääkerttu Hippiäinen Hömötiainen Töyhtötiainen Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Puukiipijä Närhi Harakka Pähkinähakki Varis Korppi Varpunen Pikkuvarpunen Peippo Järripeippo Viherpeippo Vihervarpunen Urpiainen Kirjosiipikäpylintu Pikkukäpylintu Isokäpylintu Taviokuurna Punatulkku Pulmunen Keltasirkku Sirri vsk. Sirri vsk. 23 Räkättirastas Pekka Ylimaunu

13 2009 Kevät 2010 Jouni Ylipekkala Tuulihaukka Hannu Huttunen Suhteellisen runsaslumisen talven 2009/2010 jälkeen spekuloitiin sitä, kuinka pitkään menee ennen kuin kaikki lumet ovat sulaneet. Kaikki talvella umpihankihiihtoa yrittäneet tiesivät että lumi oli pehmyttä, joka painuisi heti kun vettä ja lämpöä saataisiin. Lumensyvyys kasvoi vielä maaliskuun loppuun asti, kunnes terminen kevät tuli Kemi-Tornion alueelle jo huhtikuun alussa, ja se tiesi lumen nopeaa sulamista. Huhtikuusta muodostui 3-4 astetta tavanomaista lämpimämpi. Huhtikuun puolivälin tienoilla oli Perämeren pohjukan lumitilanne lähes sama kuin eteläisen Suomen, missä lunta oli ollut ennätyksellisen paljon. Lumitilanne etelässä vaikutti jarruttavasti muuton alkuun kevään ensimmäisten lajien osalta. Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa oli hiukan viileämpi kausi, kunnes toukokuun puolivälin seudulla sitten tulivat kesäkauden ensimmäiset helteet oli kevään lämpimin päivä Kemi- Tornion alueella ja lämpömittarit kipusivat yli 30 asteen, virallinen lukema Tornion Torpissa oli 27.4 astetta. Lämpö pisti luonnon sekaisin, perhosia ja hyttysiä ilmestyi tavallista aikaisemmin ja kukinnat olivat tavallista aikaisemmassa. Myyräkannan voimakas kasvaminen näkyi petolintumäärissä varsinkin Tornion Raumonjärven alueella, minne piekanat jäivät hyviä myyräapajia tyhjentämään. Piekanamäärä oli monille lintujen tarkkailijoille ennen kokemattoman suuri. Myyräapajat houkuttelivat myös suopöllöjä, tuulihaukkoja, sinisuohaukkoja ja jopa useampia arosuohaukkojakin alueelle saalistamaan ja pesimään. Myyriä syöville petolinnuille oli kevät 2010 hyvä, mutta kaikille lintulajeille ei näin ollut. Ruokokerttusten vähäinen määrä kummeksutti laajemmallakin alueella, molemmilla puolilla Perämerta. Tornion alueella oli havaittavissa lehtokurppien vähyys, alkukesän iltoina ei soidintavia lintuja näkynyt juuri lainkaan. Peltoaukeitten linnuista myös peltosirkku ja kottarainen jatkavat huolestuttavaa vähenemistään. Hyviä uutisiakin mahtuu mukaan, hemppojen määrä on jälleen alkanut kasvaa ja vesilinnuista harmaasorsa on kotiutumassa alueellemme. Kurkien ja merihanhien määrän lisääntyminen näkyy myös keväthavaintojen määrissä. Lajistollisesti kevät ei tarjonnut mitään huippuharvinaisuuksia mutta koko joukon mukavia pikkurareja kuten allihaahka, arosuohaukka, kangaskiuru, Havaintomäärä Xenuksen alueelta kevään ajalta on kunnioitusta herättävä, mutta ei pidä luulla että kaikki linnut havaitaan! Siitä osoituksen antoi satelliittilähettimellä varustettu kiljukotka Tönni, joka ohitti Xenuksen alueen kenenkään huomaamatta. Todisteena toki linnun lentoreitti kartalla. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: A: T Kaakamo 1 m (Pohjolan Sanomat), 1.4. K Rivinsalmi 2p (EeS,JK ym), K Kurimonhaara 2 (PR) ). H: ei suuria parvia muuttoaikana, pesimättömiä kerääntyi myöhemmin: T Oraskeri 58 ja T Raumonjärvi 50 (JY, JK, RKu), T Oxö 200 p (PAh). Yhteensä Anser sp: A: Km Elijärvi 8m (TKa), K Ajos 10m (PR,JK), yhteensä 182. Metsähanhi: A: S Martimoaapa 4 kiert (RKu), T Raumonjärvi 2 (EeS), Tv Suuripää 1m (KO), S Kontiokummut 4 (KO), Km Elijärvi 2m (TKa, JK, PKj). H: S Ala- Penikat yht 103m (Tuomas Väyrynen). V: Tv Loue 2 (Tuomo Suhonen, Maija Suhonen, Hilkka Suhonen), yht Lyhytnokkahanhi: T Oraskeri 1p (TuL, ToL), T Oraskeri 6p (JY, RKu ym), 4.5. K Nälli 2 (JK, KKj), K Tuhkaallas 3NW (JK), S Ala-Penikka 14m (Tuomas Väyrynen), S Järviaapa 4 (Tuomas Väyrynen). Tundrahanhi: T Oraskeri 2p (ToL, TuL, MNi, PaK). Merihanhi: A: T Raumonjärvi 1 kiert (HHu, Virpi Huttunen), T Raumonjärvi 2 (HHu, ToL, MKi), K Rytikari 1 (JK, KKj), ). H: T Pirkkiö Oraskeri 350 (TuL, ToL), yht Kanadanhanhi: A: T Raumonjärvi 1 (ToL), T Suensaari, Näränperä 6 (MKi), T Raumonjärvi 1 (MKi), yht. 31. Valkoposkihanhi: T Pirkkiö Oraskeri 1 (TuL, ToL, PaK, ym), 10.5 T Karunginjärvi 3p (PR), T Pirkkiö 8p (TuL, ToL ym.) T Pirkkiö 7p (TuL, ToL), K Ajos 2 N (EeS), S Ykskuusi 16 NE (TM. TL, MNi), S Ykskuusi 8 (RKu), yht. 45. Ristisorsa: A: T Pirkkiö 1 (PAh), K Tuhka-allas 1 (JK), 2.5. T Raumonjärvi 2 (RA, Enni Alamaunu, Merja Erkinantti. Haapana: A: K Rivinsalmi 2 (PR, JK), K Isohaara 1k 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25

14 Kevät 2010 Kevät 2010 (EeS), T Kiviranta 2 (MKi, Kari Putkonen). H: T Oxö 100p (EeS). Harmaasorsa: 7.5. T Oxö 1k (JY), 7.5. K Takalahti 1kn (PR), 9.5. Km Elijärvi 1kn (TKa), K Tuhka-allas 1kn (EeS ym), Km Elijärvi 2 (JK, EeS). Tavi: A: K Pajusaari 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (EeS), K Tuhka-allas 2k 1n (PR, JK, KKj). H: 7.5. T Oxö 70p (JY). Sinisorsa: Talvehtineita. A: 4.4. Km Lautiosaari 2 (EeS), K Paavonkari 1 (TL), K Rivinsalmi 2 (JY, JK ym). H: K Vähähaara 45 p (PR). Jouhisorsa: A: K Tuhka-allas 7 (JK), K Tuhka-allas 1kn( JY, RKu), T Raumonjärvi 10 (ToL). Heinätavi: A: 6.5. K Tuhka-allas 1k (JK), 8.5. T Alkunkarinlahti 1k (JTY ym), S Karsikko 1 (JK). Lapasorsa: A: K Tuhka-allas 2 (JY, RKu), T Alkunkarinlahti 1 (JY, JK, RKu), T Raumonjoki 2 (ToL). H: S Eskonlahti 6p (EeS). Punasotka: T Kaupunginlahti 1k (OY, ToL, TuL), T Tullinliete 1 k (JY, JK, RKu), T Tullinliete 2k (ToL, TuL), T Ruohokari 1k (JTY, PAh), Km Elijärvi 1 (Allan Hamari, EeS), T Hurujärvi 1k (TuL, ToL). Tukkasotka: A: Km Valmarinniemi 2 (PR), K Tuhka-allas 7 (JK ym), T Suensaari 6 (OY). H: S Ykskuusi 79 (JK). Lapasotka: A: T Oxö 2 (ToL, TuL), S Eskonlahti 2 (JK), S Ykskuusi 4 (TKa, JK). Mustalintu: A: K Veitsiluoto 4m (JY, RKu, JK), T Kaakamonniemi 7 (MNi), T Suensaari 1k (ToL, TuL). H: K Mustakarinnokka 150m (EeS). V: T Kuusiluoto 24 (PAh). Pilkkasiipi: A: S Karsikko 2 (EeS), K Ajos 1 (EeS), S Ykskuusi 17m (MNi, TL, TM ). V: T Kantojärvi 3 (ToL, TuL, PaK). Allihaahka: K Ajos Iso Etukari 1k (RKu, ym) Telkkä: A: 3.4. K Rivinsalmi 2 (PR, ym.), 7.4. K Pajusaari 2 (JK), K Kuivanuoro 2 (PR), H: T Oxö 40 (JY). Uivelo: A: T Kiviranta 1 (Pirkko Siukonen), K Kraaseli 2k (TKa), K Pajusaari 2 (JK). Tukkakoskelo: A: Ennätysaikainen 7.4. K Veitsiluoto 1k (KO, PR), K Rivinsalmi 1 (JK), 6.5. T Prännärinniemi 1k (ToL, TuL). Isokoskelo: Talvehti. Myöhäinen muuton alku: K Pajusaari 2 (PR), T Kiviranta 4 (MKi), T Kiviranta 8 (MKi, Sirpa Kinnunen). H: 5.5. T Miukki 31p (ToL), T Oxö 380 (JY). Fasaani: Kevään aikana useita kertoja: Keminmaan Tuiskuvaarassa (Topi Takkinen), Kemissä Tervaharjulla, Peurasaaressa ja Torvisessa (EeS, JK, JY, PR, Risto Tikkala, Merja Kokkonen, Peppi Pöntinen, Raimo Holopainen, Pirjo Miettunen, ja Mauri Joki) ( havaintoja Kemi 7 ja Keminmaa 1. Gavia sp: A: S Martimoaapa 2m (PR), K Murhaniemi 3 (JkK, MNi), S Ykskuusi 11m (TKa, JK). H: S Ykskuusi 31m (EeS), yht. 92. Kaakkuri: A: 6.5. K Holstinharju 1 (TM ), 7.5. S Viantie 1m (PR), 8.5. Tv Kemijoki 2 (JSi) Kuikka: A: 8.5. Km Elijärvi 1p (TM, KKj, EeS), 8.5. Tv Kätkäjärvi 4p (JSi), Km Elijärvi 2p (EeS). H: S Järviaapa 250mE (Tuomas Väyrynen, Heikki Tuohimaa). Silkkiuikku: A: 3.5. T Suensaari Tullinliete 1 (PaK, JrK), 4.5. K Siikalahti 1 (JK, KKj), 4.5. T Tullinliete 4p (ToL), Mustakurkku-uikku: A: T Korttojärvi 1p (PR), T Tromseenjärvi 1p (ToL, PaK), T Riukkajärvi 2 (ToL, PaK). Merimetso: A: 24.3 K Ajos 9 NNW (RKu), K Rytikari- Veitsiluoto 1p (JK ym), T Raumonjärvi 15m (ToL, HHu, KKj). V: T Kirkonmäki NW- SW 7 (JTY), yht Mehiläishaukka: A: Tv Konttijoki 1p (KO), kevään ainoa ilmoitettu havainto! Merikotka: A: 4.4. T Raumo 1 kiert (TuL, ToL), 6.4. Tv Paakkola 1 (JkK, PaK), 8.4. T Raumonjärvi 1 kiert (HHu ym), yhteensä 33 havaintoa. T 25, K 4, Tv 1, Km 1, S 2 Ruskosuohaukka: A: T Pirkkiö 1k (EeS), T Pirkkiö 1 (ToL, TuL), K Tuhka-allas 2k (KO), yht. noin 40 havaintoa ilmoitettiin. Sinisuohaukka: A: T Raumonjärvi 1k (TuL, ToL), K Tuhka-allas 1kn (JK), T Raumonjärvi 1kn (MKi) yhteensä 92 havaittua yksilöä. Arosuohaukka: T Raumonjärvi 1 ad k, T Raumonjärvi 2k ad (ToL, MaS ym), T Raumonjärvi 2 ( pari lensi soidinta) MaS ym) Alueella nähtiin kevään ja alkukesän aikana vähintään 5 eri yksilöä( yli 50 havaintoa kevään ajalta) S Ala-Penikat 1n m (Heikki Tuohimaa), Tv Loue 1k (JK, EeS). Arosuohaukka/niittysuohaukka: S Ala-Penikat 1m (Heikki Tuohimaa). Varpus- hauk- ka: Talvehti, A: T Raumonjärvi 1 kiert (ToL, MKi, HHu), T kalkkimaa1 (Kari Putkonen), K Nälli 1 (JK). H: S Ala-Penikat 16m (Tuomas Väyrynen), yhteensä 87 Kanahaukka: Yhteensä 37 havaintoa , Määrät kunnittain T 14, K 9, Km 7, S 3, Tv 3. Hiirihaukka: A: 4.4. T Raumonjärvi 1 (JkK ym), 4.4. T Raumonjärvi 1 (ToL, ym), 5.4. T Raumonjärvi 3m (Kari Putkonen) yht. 44. Piekana : A: T Raumonjärvi 2 (ToL, HHu, Kari Putkonen), T Raumonjärvi 3 (HHu, ToL, ym), T Raumonjärvi 1 (Kari Putkonen). H: Km Ala- Penikka 25m (Tuomas Väyrynen), yht Buteo sp.: Yhteensä 10. Maakotka: 6.3. Simo 3 (HHu, Jussi Huttunen), 9.3. Simo 2 (HHu), 9.3. Simo 1kn (HHu), Määrät kunnittain S 17, Km 5. Sääksi: A: K Pajusaari 1 (JK), S Ala-Penikka 1m (Tuomas Väyrynen), K Tuhka-allas 1 (JK), yht. 40. Tuulihaukka: A: 4.4. T Raumonjärvi 1 (TuL, ToL, Sanni Pajari- Sariola, Kari Putkonen), T Raumo 1 (ToL, TuL), T Raumonjärvi 2 (HHu, ToL, MKi). Yhteensä 135 lintua ilmoitettiin. Ampuhaukka: A: K Tuhka-allas 1 (JK), T Raumo 1 (ToL), K Ristikangas 1 (TKa), yht 24. Nuolihaukka: A: 9.5. Km Elijärvi 1(TKa), K Kraaseli1 (JK, JiK, KKj), K Ajos 1 (JK,JiK,KKj), yht 8. Muuttohaukka: A: T Raumonjärvi 1 (HHu,ToL, MKi), T Raumonjärvi 1 (HHu, ToL, TuL), K Tuhka-allas 1 (JK), yht. 29 havaintoa ilmoitettiin. Falco sp. : 2 havaintoa. Nokikana: A: K Pajusaari 2 (JK,PR), T Kaupunginlahti 3 (Merja Erkinantti ym), K Veitsiluoto 2 (EeS ym.). Kurki: A: 9.4. T Kaakamo 2m (Kyllikki ja Mikko Autio), T Raumonjärvi 2 (HHu, ym), Tv Kaisajoki1 (JrK, Sari Friman), Km Kallinkangas 3m (JJ). H: S Ala-Penikka 511m (Tuomas Väyrynen) ja koko toimialueella yhteensä 615. Kevään yht Meriharakka: A:11.4. K Rivinsalmi 1 (EeS, KO, KKj), 18.4.K Pajusaari 1 (PR), K Pajusaari 2 (PR). H: K Tuhka-allas 51 (JY). Pikkutylli: A: T Raumonjärvi 1 (ToL, Kari Putkonen, Seppo Rintala), 29.4.T Raumonjärvi 4 (ToL, HHu), 2.5. K Tuhka-allas 2 (PR ym). H: 7.5. K Veturitallin kenttä 5 (JK,TM). Tylli: A: K Pajusaari 1 (JK), T Raumonjärvi 1 (MKi, ToL, Kari Putkonen), K Tuhkaallas 1 (JK). H: K Ajos 10 (RKu). Kapustarinta: A: S Ala-Penikat 1m (Tuomas Väyrynen), T Raumonjärvi 3p (ToL, ym) Tv Loue 4 (EeS, JK). H: 11.5 T Raumonjärvi 30 (HHu). Töyhtöhyyppä: A: 1.4. K Veitsi- Tuulihaukka ja arosuohaukka kisailevat Hannu Huttunen 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27

15 Kevät 2010 Kevät 2010 Kanadanhanhet Olli-Pekka Karlin luoto 2 (RKu), 1.4. K Ajos 1 (Jukka Ponkala), 2.4. T Raumonjärvi 4 (Kari Putkonen, Sanni-Pajari Sariola). H: T Raumonjärvi 60 (ToL, TuL). Lapinsirri: A: K Tuhka-allas 1 (JK), K Ajos 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 (EeS). H: K Kiikeli 10 (EKn). Suosirri: A: K Lämpsänkari 1 (RKu), K Lämpsänkari 4 (EeS), S Ykskuusi 1 (JK, EeS). Jänkäsirriäinen: A: T Raumonjärvi 14 (TuL, ToL), T Raumonjärvi 2 (MNi), K Tuhka-allas 9 (JK, EeS). Suokukko: A: 4.5. T Tullinliete 4 (ToL), 6.5. T Raumonjärvi 1 (ToL, MKi), 7.5. K Tuhka-allas 1 EeS). H: T Oxö 200 (EeS). Jänkäkurppa: A: K Tuhkaallas 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK), K Ajos 1 (RKu). Taivaanvuohi: A: K Tuhkaallas 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK), 22.4 K Housukari 1 (EeS). Lehtokurppa: A: K Makeanvedenallas 1 (RKu), K Kivikko 1 (Marja Ahvenjärvi, PR), K Housukari 1 (EeS). Mustapyrstökuiri: S Järviaapa 1 (Tuomas Väyrynen), T Prännärinniemi 1 (ToL, TuL, MNi, PaK). Punakuiri: A: Km Elijärvi 1 (EeS), S Tiironhieta 2 (TL,TM), 13.5.T Oxö 6 (ToL, TuL). H: K Siikalahti 29 kiert (JK). V: T Raumonjärvi 1 (Jukka Hautamäki). Kuovi: A: T Raumonjärvi 1 (ToL ym), 16.4.Km Isohaara 1 (HHu, Virpi Huttunen), T Raumonjärvi 1 (TuL, ToL), H: K Isohaara 60 (EeS). Pikkukuovi: A: Tv Rautatieasema 1 (JSi), T Pirkkiö 1 (ToL, TuL, PaK), K Ajos 1 (RKu). H: K Tuhka-allas 9E (JK). Mustaviklo: A: 7.5. K Iso Etukari 1 (PR), 7.5. T Pukulmi 2 (TuL, ToL), 8.5. K Kalkkinokka 1 (JY). H: T Pukulmi 15 (TuL, ToL). Punajalkaviklo: A: T Raumonjärvi 1 (MKi, Kari Putkonen, Seppo Keränen), K Tuhka-allas 4 (JY, RKu), T Raumonjärvi 1 (MKi, Paulus Kinnunen). Valkoviklo: A: T Kaupunginlahti 1 (Sanni Pajari-Sariola), T Pirkkiö 1 (MNi), T Kaupunginlahti 1 (PaK), H: 7.5. T Näätsaari, Pukulmi 13 (ToL, TuL). Metsäviklo: A: K Tuhkaallas 1 (JK,PR), T Raumo 1 (ToL), T Raumonjärvi 3 (ToL, Seppo Kemppainen). Liro: A: 1.5. T Raumonjärvi 1 (MNi, JrK), 2.5. K Tuhka-allas 6 (JK, KKj), 4.5. T Raumonjärvi 4 (JrK). H: T Hammasjärvi 66 (EeS). Rantakurvi: A: Kemi 1 (JK), Kemi 1 (EeS). Havaittiin kahdessa paikassa Rantasipi: A: 8.5. K Kiikeli 1 (TKa ym) S Ruunakari 1 (KO, PR), 9.5. T Ruohokari yht. 9 (PAh). Karikukko: A: S Ykskuusi 1 (JK, TKa), K Ajoskrunni 1 (PR), S Ykskuusi 2 (EeS). Merikihu: Kevään ainoa havainto: 22.5 K Kuukka 1m (PR). Pikkulokki: A: 9.5. T Kaupunginlahti 2 (JTY), K Kraaseli 12 (EeS), T Korttojärvi 1m (PR). H: K Kraaseli 600 kiert. (JK). Naurulokki: A: Kraaseli 2m (JY), K Isohaara 2 (JkK), K Rivinsalmi 3 (PR); H: K Kemijoki 600 (EeS). Kalalokki: A: Km Kallinkangas 2m (MNi), T Raumonjärvi 2 (ToL), T Raumonjärvi 1 (MKi). H: K Rastinsaari 39 (TKa). Selkälokki: A: K Rastinsaaari 1 (TKa), T Raumonjärvi 2W (ToL), K Isohaara 4 (TKa). Harmaalokki: A: K Ajos 1m (PR), K Ajos 2p (RKu), K Rivinsalmi 4 (EeS, JK). H: K Ajos 130 (JY, RKu). Merilokki: A: K Ajos 1 (PR), K Sarven saaret 1 (PAh), K Ajos 1 (PR). H: K Isohaara 7 (TKa). Räyskä: Kaksi havaintoa K Ajos 1 (JkK, JrK), K Sisäsatama 1 (PKj). Kalatiira: A: 6.5. K Kurimonhaara 1 (EeS), 7.5. T Prännärinniemi 1 (TuL, ToL), 8.5. K Kiikeli 1 (TKa, Mikko Karisaari, Juuso Isola). Lapintiira: A: 8.5. K Kiikeli 1 (TKa, Mikko Karisaari, Juuso Isola), K Ajos 1 (JK, JiK, KKj), T Oxö 4 (TuL, ToL). H: K Tuhka-allas 15 (JY). Uuttukyyhky: A: Tv Paakkola 1 (RA), K Tuhka-allas 1 (JK, KKj), T Raumonjärvi 1 (EeS). H: 9.5. K Kattilahti 4 (JK, RaK). yht12. Sepelkyyhky: A: 1.4. S Vähä- Leipiö 2 (Risto Salovaara), 3.4. K Kettufarminkangas 2 (JN, Irma Hyry), 3.4. K Tuhka-allas 3 (EeS). H: T Liakka 200 (KiL). Käki: A: K Ajos 1 (AM), S Kurikkamaa 1 (KTi, Risto Tikkala ), Tv Runkaus 1 (KO). Varpuspöllö: Yhteensä 30 havaintoa kevään ajalta. Lapinpöllö:. Yhteensä 14 lintu ilmoitettiin kevään ajalta useimmat Tervolan ja Simon suunnalta. Sarvipöllö: Ainoa havainto keväältä: 1.5. K Tuhka-allas 1 ( JK). Suopöllö: A: K Tuhka-allas 1 (KKj, JK, PR), T Raumonjärvi 1 (Seppo ja Sinikka Kemppainen), K Tuhka-allas 1 (JK), yht. 37. Helmipöllö Myyräkevään antia: 95 havaintoa puputtajista Hiiripöllö: Viisi havaintoa ke- Lapintiira Kari Oittinen 28 Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Kevät 2010 Kevät 2010 väältä Huuhkaja: 23 havaintoa keväältä Tervapääsky: A: K Tuhkaallas 2 (JK), K Rivinnokka 6 (EeS), K Sauvosaari 2 (PKj). Käenpiika: A: 6.5. K Hepola 1 (TL), 9.5. T Raumo 1(ToL), Km Viitakoski 1 (RV). Harmaapäätikka: T Lautamaa 1 (Erkki Törmä), 8.4. Tv Reutuaapa 1 (Harri Pullola). Palokärki: Yhteensä 45 havaintoa kevään ajalta. Pikkutikka: Yhteensä 29 havaintoa kevään ajalta. Pohjantikka: Yhteensä 7 havaintoa. Valkoselkätikka: K Kalkkinokka 1 (JY), mahdollisesti sama 11.4 K Kraaseli 1 (KO). Valkoselkätikka/pikkutikka: K Ajos 1 (JY, RKu). Tunturikiuru: T Raumonjärvi 3 (TuL, ToL ym), T Raumonjärvi 1 (EeS ym) Kiuru: A: 4.4. S Torviaapa 1 (TL, TM), 6.4. K Pajusaari 1 (PR), 7.4. S Torviaapa 1 (JK, KKj). H: T Raumonjärvi 40 (JK, Tarja Moisanen). Kangaskiuru : S Ala-Penikka 1m (Heikki Tuohimaa). Törmäpääsky: A: 4.5. T Raumonjärvi 1 (JTY, ToL, PaK ym), K Ajos 3 (JK), Km Putkensuu 5 (JiK). H: Km Elijärvi 100 (EeS, JK). Haarapääsky: A: K Sauvosaari 2 (Risto Kotiranta) T Kiviranta 1 (Pirkko Siukonen), 3.5. T Raumonjärvi 1 (HHu, ToL, ym), H: Km Elijärvi 400 (JK, EeS). Räystäspääsky: A: K Rivinnokka 1 (EeS), K Tuhka-allas 3 (JK), K Mustakarinnokka 1 (EeS, JK). Metsäkirvinen: A: 6.5. T Kaupunginlahti 1ä (PaK), 7.5. T Prännärinniemi 1ä (ToL, TuL), 9.5. K Kattilalahti 3ä (RaK, JK) Niittykirvinen: A: 9.4. K Tuhkaallas 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (EeS), K Kraaseli 1 (JK). Keltavästäräkki: A: 8.5. K Kattilalahti 1 (JY, RaK, JK), K Tuhka-allas 3 (JK), S Martimojärvi 2 (PR). Västäräkki: A: 9.4. T Raumonjoki 1 (ToL), 9.4. K Tuhka-allas 1 JK, KKj), 9.4. K Sauvosaari 3 (TKa). H: T Raumonjärvi 57p (ToL). Koskikara: 4.4. Km Lautiosaari 2 (EeS), 7.4. T Raumonjoki 1 (ToL). Peukaloinen: A: T Raumonjärvi 1 (ToL), K Lämspsänkari 1 (JY), 2.5. Km Kallinkangas 1 (PaK, JrK). Rautiainen: A: 2.4. K Kraaseli 1 (Irma Hyry, JN), T Ala-Vojakkala 1 (HS), K Nälli 1 (JK). Punarinta: A: 2.4. K Ajos 1 (RKu), 2.4. T Karunki 1 (Lasse Lahti- Nuuttila ), 2.4. K Selkäsaari 1 (Juhani ja Eeva Isoherranen). Sinirinta: A: T Laivaniemi 1 (Hannu Kantola), T Suensaari 1 (ToL, PaK), K Ajos 1 (RKu) + viisi muuta havaintoa samalta päivältä, V: T Kantojärvi 1 (ToL). Satakieli: K Ajos 1Ä (AM) Leppälintu: A: K Tervaharju 2 (JKi), 1.5.K Nälli 1 (JK), 7.5. T Karunki 1 (VA). Pensastasku: A: 11.5 S Martimojärvi 1 (PR), K Tuhka-allas yht. 9 (JK), Km Elijärvi 1 (EeS). Kivitasku: A: K Rivinsalmi 1 (EeS), K Pajusaari 1 (JK), K Ajos 1 (PR). Mustarastas: Talvehtineita, A: K Torvinen 1k (EeS), 1.4. T Oxö 2 (PAh), 2.4. K Ajos 1 (EeS) 2.4. useita, H: K Tuhka-allas 5 (JK, Tarja Moisanen). Sepelrastas: 2.5. K Tuhka-allas 1n (JK), 2.5. Tv Ossauskoski 1 (Eero Yliranta), 3.5. T Raumo 1 (ToL) ja Tuhka-allas 1k (JK, RK, EeS), 3.5. S Ala-Penikka 1 n (Tuomas Väyrynen), 3.5. K Tuhka-allas 1n (JK), 4.5. K Ajos 1 (RK), 9.5. T Raumonjärvi 1 (Kari Putkonen, Sanni Pajari-Sariola). Räkättirastas: Talvehtineita, A: 7.4. K Pajusaari 1 (JK), K Pajusaari 4 (JK), K Rytikari 3 (JK). H: K Tuhka-allas 200 (JK, JY, RKu). Laulurastas: A: T Palosaari 1 (PaK), K Mäntylä 1 (PKj), K Kiikeli 1 (JK). H: 2.5. K Housukari yht 6 (JY). Punakylkirastas: A: K Tuhka-allas 2 (EeS), K Siikalahti 1m JK, KKj), Km Sompujärvi 1 (KO). Kulorastas: A: 9.4. K Tuhka-allas1 (JK, KKj), T Raumonjärvi 1 (ToL), K Tuhka-allas 1 (JK). H: K Tuhka-allas 6 (JK). Ruokokerttunen: Vähän ilmoitettuja havaintoja! A: K Tuhkaallas 1 (JK), T Kaupunginlahti (ToL), K Ajos 1 (EeS). Viitakerttunen: K Tuhka-allas 1 (JK, EeS, EKn). Pensaskerttu: A: T Tullinliete 1 (ToL), T Kiviranta 1 (JY). Lehtokerttu: A: K Tuhka-allas 1 (Allan Hamari), K Kiikeli 1 (EeS), K Housukari 1 (EeS). Hernekerttu: A: T Tullinliete 1 (PaK), K Rytikari 1 (JkK), S Koivurova 1 (KO). Mustapääkerttu : K Kiikeli 1 (JK, EeS, EKn). Sirittäjä: A: K Siikalampi 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK), S Ykskuusi 1 (EeS). Tiltaltti: A: T Alkunkarinlahti 1 (PaK), Km Kallinkangas 1 (MNi), K Tervaharju 1 (KO). Pajulintu: A: 4.5. K Tuhka-allas 1 (JK), 5.5. T Suensaari 1 (PaK), 5.5. T Pukulmi 1 (ToL). Harmaasieppo: A: K Väinölä 1 (MNi), T Raumo 1 (ToL, TuL) ja S Ala-Penikka 5m (Tuomas Väyrynen). Kirjosieppo: A: Km Rastinsaari 1 (TKa), 2.5. K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen, Topi Kärkkäinen), 4.5. T Oxö 1 (PAh). Isolepinkäinen: A: 4.4. T Raumonjärvi 1 (ToL), K Rivinsalmi 1 (EeS), Km Nuottijärvi 1 (TKa). Pikkulepinkäinen: K Tuhka-allas 1k (JrK, JkK, MNi, JK), T Iso-Petäjämaa1 (ToL, PaK, TuL). Naakka: Torniossa paljon talvehtineita. Havainnot muualta A: 2.4. Km Lassila 1 m (HHu), 3.4. K Veitsiluoto 8 m (JK) ja K Nälli 4 m (JK). H: K Nälli 10 m (JK) ja K Makeanvedenallas 10 m (PR). Mustavaris: A: 3.4. T Raumo 2 (ToL), 6.4. K Makeanvedenallas 1 (JK), K Hepola 1 (TL,TM). Kottarainen: A: 5.4. T Liakka 1 (JkK), 8.4. K Paavonkari 1 (KO), 9.4. K Tuhka-allas 1 (JK, KKj). H: T Yli-Liakka 12 (EeS). Peippo: A: 2.4. K Peurasaari 1 (JY), K Selkäsaari 1 (Juhani ja Eeva Isoherranen), ja K Nälli 1 (JK). H: K Tuhka-allas 500 (KO). Järripeippo: A: K Kalkkinokka 6 (JY), K Tuhka-allas 1 (PR), K Nälli 1 (JK). H: 5.5. K Tervaharju 50 (JiK). Vihervarpunen: A: K Nälli 2 (JK), 1.4. K Nälli 1 (JK), 3.4. K Ristikangas 1 (TKa). H: K Ruutti 125 (PR). Tikli: K Ruutti 1 (ErL), K Syväkangas 1 (Armi Kärkkäinen), T Raumo 1 (ToL, TuL, KiL). Tilhi: yhteensä 386 yksilöä. H: K Torvinen 30 (EeS), T Kiviranta 30 (MKi). Hemppo: A: K Nälli 1 (JK, KKj), K Tuhka-allas 6 (EeS, JK). H: K Karjalahti 7 (JK). Määrät kunnittain K 16, Km 4 ja T 3. Vuorihemppo: A: T Raumo 1 (ToL, KiL), K Pajusaari 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JY). H: K Tuhka-allas 10 (PR). V: K Tuhka-allas 1 (JK). Yhteismäärä 43. Punavarpunen: A: T Raumo 1k (ToL, KiL, TuL), Km Elijärvi 1k (JK, EKn, Lea Silvenius), T Raumo 2 (ToL). Nokkavarpunen: 7.5. T Pukulmi 1 (Marja Niiranen). Lapinsirkku: A: K Pajusaari 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK, KKj), T Raumonjärvi 2 (ToL, TuL, Kari Putkonen). H: 6.5. T Raumonjärvi 95 (Sami Tuomela). V: K Ajos 6m (JK, KKj, JiK). Pulmunen: A: K Tuhka-allas 1 (JK), K Sarven saaret 2 (PAh), K Ajos 3 (RKu). H: 4.4. K Tuhka-allas 150 (JK). V: 9.5. S Tiironhieta 1 (JY). Peltosirkku: A: T Raumonjärvi 1 (PaK, ToL), Km Keminsuu 1 (JK), T Liakka 1 (ToL), ainoastaan 5 havaintoa. Pohjansirkku: A: K Ajos 1 (JK), Tv Palokivalo 1 (KO), S Ahmasuonlampi 2k (KO). Pajusirkku: A: T Raumo 1 (ToL), K Tuhka-allas 10 (JK,EeS), T Raumonjärvi 1 (JrK). Maakotka Hannu Huttunen 30 Sirri vsk. Sirri vsk. 31

17 Lintukesä 2010 Eero Salo-oja Arosuohaukka Matti Suopajärvi Kesä 2010 oli lämmin vaikkakaan Kemin alueella ei ollut kuin muutamana päivänä hellelukemia. Kesä saapui viime vuosien tapaan varhain ja linnut pääsivät aloittelemaan pesinnän hyvissä ajoin. Juhannuksen alle sattunut myrsky nosti meriveden pinnan niin korkealle, että alavien rantojen linnunpesät tuhoutuivat. Riistakolmiolaskennoissa havaittiin kanalintujen kannan kasvavan samoin kuin telkän ja tavin määrien lisääntyvän varsinkin Etelä-Suomessa. Kemin seudulla kesän aikaiset laskennat osoittivat myös kasvua, mutta koko vuoden varrella vastaan on tullut kanalintuja harvakseltaan ja kesällä havaittiin muutama hyvän kokoinen pyy poikue ja nähdyt teeriperheet olivat pienehköjä, joten kannankasvua ei ainakaan satunnainen maastossa liikkuja pystynyt todentamaan. Kesän kynnyksellä toivottiin arosuohaukan aloittavan pesinnän Torniossa. Missä lie sitten pesinyt, mutta syksyllä nuori arosuohaukka nähtiin ainakin Kemissä. Haarahaukka oli paikallisena samaisella Raumonjärven pellolla ja toinenkin havainto lajista tehtiin myöhemmin samalla alueella. Merialueella havaittiin pesintään viittaavina mm. pikkutiira ja ruokki, pesivinä, haahka, ja merikihu. Näiden tulokkaiden ja pesimälinnustoon palaavien lajien toivoisi yleistyvän ja rikastuttavan meidänkin alueen linnustoa. Viiriäinen vieraili Raumolla lintuharrastajan pihalla ääntelemässä yhden iltapäivän ajan. Luhtahuitti vältteli lintuharrastajia yhtä lukuun ottamatta ja ruisrääkkää oli mahdollista kuulla noin kuukauden ajan Tornion suunnalla. Kivitaskuja oli tänä kesänä ranta-alueilla poikkeuksellisen runsaasti. Kesä tuntui kuluvan äkkiä sillä lintupoikueet kasvoivat hyvissä ajoin ja jättivät meidät lähdettyään eteläisemmille ruokamaille. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: K Takajärvi pesä saaressa (Nina Frant, JiK); myöhemmin kesällä viidestä poikasesta kaksi jäi veturitallin kohdalla junan alle ja yksi katosi myöhemmin Siikalahdella, Tv Akkunusjärvi 2 ad + 4 Pm (RKu), S Ahmasuonlampi 2 ad pysyvä reviiri (KO), Km Elijärvi 2 ad + 5 pm (EeS, JK); yksi poikanen katosi kesän aikana, T Alkunkarinlahti 2 ad + 5 pm (TuL, ToL), T Kaupunginlahti 2 ad + 2 pm (JTY), 8.7. T Riukkajärvi 2 ad + 5 pm (PaK, ToL), 5.5. S Saunakummut 2 ad + 3 pm (KO), K Takalahti 2 ad + 1 pm (PR), Km Loljunaapa 2 ad + 5 pm (HHu), S Hangassalmi 2 ad + 3 juv (EeS). Kesän suurin parvi oli Oxö Pajukari alueella 481 p (PAh). Metsähanhi: 6.7. Tv Vaajoki 2 ad + 6 pm + 2pm (EeS) S Martimoaapa 35 p (VK). Merihanhi: 9.6. T Röyttä 4 pm (JTY), T Välikrunni 2 ad + useita pm (JY), T Nokikrunni 2 ad + useita pm (JY), T Pensaskari 2 ad + 5 pm (JY), T Sammalperä 2 ad + 7 pm (TuL), T Alkunkarinlahti 2 ad + 4 pm (ToL, TuL), K Pohjois- Kraaseli ad +5 pm (JY). Syksymmällä nähtiin rannikolla hanhipoikueita ja metsästäjät kertoivat syksyn olleen paras vuosiin. Kanadanhanhi: Pesintään viittaavia havaintoja ei saatu haeskeluista huolimatta ja laji ilmestyi Tornionjoelle vasta loppu kesällä. Haapana: T Kantojärvi 1 n + 5 pm (ToL), T Tuoreenmaanjärvi 1n + 5 pm (ToL), T Kaupunginlahti 11 poikuetta (JTY), 7.6. T Kaupunginlahti 105 k (JTY). Pesimähavaintoja enemmänkin. Harmaasorsa: K Tuhka-allas 1 n + 10 pm (Aapo Luukkonen, PR, Veli-Matti Pakanen), Km Elijärven altaat 1 k (JK, EeS). Pariskunnat nähtiin keväällä ja kesällä K Lämsänkarissa (JK) ja K Takalahdella (RKu, PR). Tavi: K Tuhka-allas 135 k (JK) S Martimoaapa 45 p (VK), Km Elijärvi 120 p (PR). Heinätavi: K Tuhkaallas pari (JK). Koiras nähtiin paikalla vielä 13.6 (JK). Lapasorsa: 7.7. K Siikalammen liete 3 n-puk, T Kantojärvi 1 n + 4 pm (PaK, ToL). Tukkasotka: mm T Kaupunginlahti 5 n pesillä (JY). Varhaisin poikue: K Takalahti 1n + 9 pull (RKu). Alli: T Oxö 1 k (PAh). Haahka: 1.6. S Ykskiven merialue 6 p (Mauno Posti), S Tiurasenkrunni 1 n + 2 pm (JY JK). Ruokki: 7.7. S Ulkomatala 1 p (JY), 7.7. S Leipäreet 2 p (JY) ja samalla paikalla kiert. (JY, JK), K Maa-Sarvi 1 kiert (Pah), 4.8. K Toukkakrunni 2 kiert 32 Sirri vsk. Sirri vsk. 33

18 Lintukesä 2009 Lintukesä 2009 (JY), 4.8. S Leipäreet 1 kiert (JY). Riskilä: Merialueella neljässä eri paikassa. Varmistetulla K Keilakrunnin pesimäpaikalla ruokaa kantava yksilö, ad p ja ad + lentokyvytön pm (JY). Mustalintu: Ei havaintoja. Pilkkasiipi: Havainnot Sarven saarilta sekä Simon saaristosta 1-2 T Kantojärvi 1 k (ToL), T Korttojärvi 3 k + 2 n (ToL, TuL9, 2.7. Km Kuralammit 1 n + 7 pull (RKu), 4.7. K Siikalahti 5 (JY), 5.7. K Tuhka-allas 1 n (JK), 7.7. S Tiurasenkrunni 2 n (JY), 8.7. K Tuhka-allas 1 k (JK), 9.7. K Tuhka-allas 2 k + 1 n (JK), Km Elijärven altaat 3 n + 5 pm (JK, EeS), K Tuhka-allas 8 p (JK), Km Elijärven altaat 10 n (EeS), K Siikalahti 3 n (EeS), K Siikalahti 3 n (JY), T Pyy: Havaitut poikueet kunnittain: S 5 (JK, TM, EeS), Km 2 (JY, RKu), Tv 2 (KO, JK), K 1 (JK) ja Tor 0. Riekko: S Länsimaa 5:n poikue (TL, TM), K Maa-Sarvi 10:n poikue. (PAh). Metso: Varhaisin poikue: Km Oravakangas 1 n + poikue (PaK, ToL). Kaakkuri: 9.7. Km Musta-aapa 2 2 juv (EeS), 19.7.Elijärvellä enimmillään 6 ad + 2 juv (PR),16.7. Tv Tainijärvi 2 ad + 1 juv (KO). Silkkiuikku: 1.8. T Kaupunginlahti 8 poikuetta (13 pm) (EeS). Mustakurkku-uikku: 2.6. K Tuhka-allas 1 (EeS), K Tuhka-allas (Aapo Luukkonen, Veli-Matti Pakanen, PR), K Tuhka-allas1 pari ja 3 4 munaa (JK), T Tuoreenmaanjärvi 6 ad + 1 pm (KO, JK), 8.7. T Riukkajärvi 2 ad + 3 pm (PaK, ToL), T Kaupunginlahti 1 p (PaK, ToL). Merimetso: Tavattiin kesän aikana merellä 14 paikassa yhteensä n. 200 yksilöä. Kesän suurin määrä oli S Ulkomatala 85 p (JY). Pesintään viittaavia havaintoja ei tehty. Harmaahaikara: Ensimmäinen kiertelijä ilmaantui 1.8. K Tuhka- Luhtahuitti: S Viantie 1 Ä (PR). Ruisrääkkä: T Rikiö 1 Ä (ToL, TuL ym) T Hakaniitty 1 tai mahdollisesti 2 Ä (ToL, TuL ym). Viiriäinen: 4.7. T Raumo 1 Ä (TuL, KiL ym). Kuudes havainto alueeltamme. Meriharakka: K Ajoskrun- Kaakkuri Olli-Pekka Karlin Kaakkurit Seppo Kemppainen yksilöstä (PAh, JY). Uivelo: 8.6 S Martimoaapa 1 pari (Matti Aalto), 10.6 T Oxö - Pajukari - Marjaluoto 3 n (PAh), Km Elijärven altaat 1 k (EeS), K Tuhka-allas 1 k (JK), Kaupunginlahti 2 n (PR). Tukkakoskelo: Varhaisin poikue: S Karsikko 1 ad + 13 pm (JK). Suurin poikasmäärä: K Puidenpuuttuma 1 n 26 pm (JY). ad + 1 pm (JK), Km Salmijärvi 1 ad + 2 pm (JK). Ruokailulennossa olevista havaintoja etenkin merialueelta. Kuikka: Km Elijärven altaat (ToL), K Tuhka-allas 1 (EeS), T Palovaara 3 p (EeS), 4.7. K Tuhka-allas 2 ad + 2 pm (JY); nämä poikaset hävisivät paikalta, 6.7. Tv Vaajoki 2 p (EeS), 6.7. Tv Pikku-Haapajärvi 2 ad + 2 pm allas 1 (JK). Lintuja nähtiin kerralla enimmillään 2 yksilöä. Mahdollisesti linnut kiertelivät Tuhkaaltaan ja Elijärven välillä K Maasarvi 1 (PAh), S Martimoaapa 1 p (VK). ni 2 var (JY, JK), K Pohjoiskraaseli ainakin 1 pm (JY), 7.7. S Tiurasenkrunni 2 ad + 1 pm (JY). Suurin parvi oli 4.7. K Tuhka-allas 45 (JY). 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35

19 Lintukesä 2010 Lintukesä 2010 Pikkutylli: S Tiironhieta 1 var (JK, JY), K Veturitallin kenttä 6 ad + pm ja 2 ad + 3 pm (KO, JK), 5.7. Km Hyypiön hiekkakuopat 2 varoittelevaa paria (KO), S Kalasatama 2 pm (JK, EeS), K Tuhka-allas 1 ad + 1 pm (JY), 5.8. Km Elijärven altaat 1 juv (PR). Tylli: 9.6. K Sahansaari emo hautomassa ja kaukoputkella erottui yhtensä 7 pm (EeS), K Ajoksen satama 3 paria (KO), S Tiurasenkrunni 2 varoittelevaa paria samoin kuin S Möyly (JY, JK), Km Elijärven altaat 1 pm (EeS, JK), T Laivakangas 2 ad + 3 pm (TuL, PeL), 4.8. S Möyly 2 varoittelevaa paria ja ainakin 3 pm (JY). Kapustarinta: 9.7. Km Musta-aapa pysyvä reviiri (JK). Töyhtöhyyppä: 2.6. K Tuhka-allas pysyvä reviiri (JK), T Könölä 1 pm (EeS), T Hakaniitty 1 pm (EeS), K Lentokenttä 5 pm (EeS), 1.7. K Pajusaari 1ad +1 pm (JK), 9.7. Km Musta-aapa pysyvä reviiri, K Siikalahti 4 p poikue (JY). Lapinsirri: K Ajos 1 var (KO). Suokukko: 4.6. T Oxö 4 munaa pesässä (ToL, TuL), T Nokikrunni 2 k p + n pesältä (JY). Mantereen lisäksi tavattiin saaristossa, joista pääosa lienevät muuttavia: K Keminkraaseli (JY), K Selkäsarvi (PR), S Leipäreet (JY), S Möyly (JY), K Ajoskrunni (JY, JK), S Tiurasenkrunni (JY, JK), K Pauha (JY), K Pohjois-Kraaseli (JY), K Sarven Pitkäletto (JY) ja S Toukkakrunni (JY). Jänkäkurppa: S Järviaapa 1 Ä, T Korttojärvi 1 Ä (ToL, TuL). Lehtokurppa: Myöhäinen pesintä T Pirkkiö pesässä kolme juuri kuoriutunutta poikasta (Kari Hietala). Pikkukuovi: Pesinnöistä ei saatu havaintoja. Kuovi: Mm S Tiironhieta 4 munainen pesä (JK), 9.6. S Martimoaapa 2 reviiriä (Ari Aalto), T Hakaniitty 2 pm (PaK, ToL), T Könölä 8 pm + useita poikueita (ToL), K Lentokenttä 1 pm (EeS), 7.7. S Jokipää 1 pm (EeS), 7.7. S Tiurasenkrunni 1 ad+ 2 pm (JY), 9.7. Km Musta-aapa 2 reviiriä (JK), 7.7. Tv Hyössinki 1 ad + 3 pm (KO, JK), K Ristikangas 2 pm (JiK), 8.8. T Ala-Raumo 1 ad + 3 pm (TH). Mustaviklo: Mahdollisella pesimäpaikalla oli 8.8. S Saunakumpu 1 ä (Ari Aalto) ja 9.7. Km Mustaaapa 1 pysyvä reviiri (JK). Punajalkaviklo: Sisämaahavainnot: T Sammalperä 2 ad + 1 pm (TuL), T Hakaniitty 1 ad + 2 pm (TuL). Valkoviklo: Varhaisin pesintä: T Katajamaa 3-munainen pesä (ToL). Rantakurvi: Tavattiin Kemissä neljällä paikalla. Pesintää ei varmistettu. Karikukko: K Toukkakrunni 2 var (JY), K Keminkraaseli 2 ad. var. (JY) S Tiurasenkrunni 2 ad + 2 pm (JY), 7.7. S Härkäletto 4 ad var + 1 pm (JY), 7.7. S Möyly 2 var (JY), 7.7. S Leipäreet 4 ad var + 1 pm (JY), K Ajoskrunni 4 ad var (JY, JK), 21.7 K Keilakrunni 4 ad + 3 pm (JY), K Sarven Pitkäletto 2 ad var (JY). Merikihu: 3.6. T Iso-Huituri 1 p (ErL), K Pohjois-Kraaseli pesä 2 munaa, myöhemmin 2 poikasta (PR, TeR ym), K Sarven Pitkäletto 1 2 tummaa (PR, TeR ym), K Pohjois- Kraaseli 1 vaalea + 1 tumma (PR, TeR ym), 7.7 S Saapaskari 1 kiert (JY), 7.7. K Tiurasenkrunni 2 vaaleaa + 2 tummaa var (JY), S Leipäreet 2 3 tummaa (JY ym), K Maa-Sarvi 1 4 tummaa (PAh), vielä yksi kiert (PAh), Km Elijärven altaat 1 sub ad (EeS), K Pohjantähti 1 kiert (JY), K Selkäsarvi 2 vaaleaa + 3 tummaa kiert (JY, RKu), K Lehtikrunni 2 tp W (JY). Pikkulokki: Kolonioita: S Toukkakrunni 80 ad var + pm (JY, JK), T Nokikrunni 25 ad var (JY), T Kaupunginlahti 95 ad + pesän rakentamista (JTY), 7.7. S Tiurasenkrunni ad var + pm (JK, JY), K Ajoskrunni 8 ad var + 3-munainen pesä (JY, JK). Pikkulokin pesimäpaikaksi paljastui siis tämän vuotisen tiedon mukaan meren saaristo. Lintuatlaksen mukaan pesimäpaikkoja löytyy myös sisämaasta. Naurulokki: Naurulokkien pesimäyhdyskunnat: Kaupunginlahti 30 ad (EeS), Pöhnyri 400 (PAh), Nokikrunni 20 var (JY), Tiurasenkrunni 60 var (JY, JK), Saapaskari 12 var (JY) ja Elijärven altaat 67 juv (PR). Kalalokki S Tiurasenkrunni 35 ad + runsaasti pm (JY), K Ajoskrunni 50 ad var (JY, JK), K Sarven Pitkäletto 20 ad + pm (JY). Muualta yksittäispesintöjä. Harmaalokki, 8.7. Km Salmijärvi 2 ad + 3 pm (JK), S Nikkilänaapa 35 ad + 25 juv (MaS, JK). Räyskä: Kiertelijöitä läpi kesän mm S Tiironhieta 1 ad (EeS, JK, JY), 21.7 alkaen pitkälle elokuulle K Lämsänkarin pankki 1-2 ad + 1 juv (JY, HHu, MNi, RKu). Kalatiira: Varhaisin poikuehavainto: 22.6 K Ajos 1 pp (EeS). Lapintiira: T Röyttä 13 pesää, joissa kaikissa n. 1 muna (JTY). Pikkutiira: 7.7. S Härkäletto 2 ad. kohti Leipäreitä (JY) S Möyly 2 ad var (JY, ym), S Leipäreet 2 ad var, muttei pesivänä (JY, JK). Sepelkyyhky: 9.7. T Sammalperä 57 p (PaK, ToL). Kesykyyhky: Saaristo: 4.8. S Leipäreet 1 p kalakämpällä (JY). Turkinkyyhky: T Suensaari 1 p (PaK, ToL). Käki: Ei pesimä- tai poikashavaintoja tänäkään vuonna. Pöllöt: ks. erillinen katsaus. Käenpiika:2.6. K Maasarvi 1 ä (PAh), 8.6. K Kiikeli 1 p (JK), 9.7. T Raumo 1 var (ToL). Palokärki: Km Liedakkala 2 ad ruokkimassa poikasia (RKu), 8.6. Martimoaapa 3 rumm. (Ari Aalto, Matti Aalto), 16.6 Km Särkijärvi 1 reviiri (JK), 7.8. K Rova 2 pm (JiK). Lisäksi MaS rengasti lehtitietojen mukaan Lautamaassa yhden poikueen. Pikkutikka: 15.5 K Tuhka-allas 2 p reviiri (JK), 6.7. K Ajos Takalahti 1 k + 1 lentopoikanen (RKu) T Suensaari 1 ä (JrK), 9.8. K Lämpsänkarin pankki 1 ä (JK), T Raumo 1 NW (TuL), T Koivuluoto 1 p (Jouni Miettunen). Pohjantikka: S Järviaapa 1 Ä (Tuomas Väyrynen), K Rova 1 n (JiK). Törmäpääsky: K Lentokenttä 120 pesäkoloa hiekkakasan rintuuksessa, Tv Vaaran Saha 200 p (KO), poikaspesää K Martinkari luonnonrantatörmässä (JY). Haarapääsky: Suurimmat parvet löytyivät maatalojen läheisyydessä esimerkiksi Tv Jurvanojan peltoaukea 40 p (JSi). Tilhi: S Soidinsuo 3 lentopoikasta (KO). Muita havaintoja vain kaksi: 9.6. S Martimoaapa 1 p (Matti Aalto), Tv Pukinselkä 4 kiert. (JiK, JK). Peukaloinen: Km Illinoja 1 ä (JK, EeS, MaS), T Navettamaa 1 Ä (TuL), 7.8. T Porrasjänkä 2 ad var + 4 pm (ToL, PaK). Kivitasku: Tavattiin runsaimmin saaristossa ja meren rannassa. Suurimmat pesimäyksilömäärät T Pensaskari 6 k tai paria var (JY),), S Tiurasenkrunni 25 p yhteensä 6-7 poikuetta (JY, JK), 7.7. S Härkäletto 4 ad ja 2 poikuetta (JY), 7.7. Tv Alatalon Antinvaara yhteensä 7 p (KO, JK), S Ykskivi 10 p ja kaksi poikuetta. (JY, JK). Kulorastas: Ainoat kirjatut havainnot T Viitakoski 2 p (EeS), Km Elijärven altaat 1 Ä (EeS, JK), S Tainivaara 2 p (EeS). Ruokokerttunen: 13.6 K Tuhkaallas 16 Ä (JK). Pensaskerttu: 8.6. S Martimoaapa 1 Ä (Ari Aalto), K Pajarinranta 1 Ä (JY ym.), T Rukkilanperä 1 Ä (ToL), T Arpela 1 Ä (JrK), T Pensaskari 1 ad + 3 pm (JK). Tiltaltti: Harvalukuinen. Toukokuun lopulta ja kesältä ilmoitettiin vain yht. 11 laulavaa / reviiriä. Töyhtötiainen: K Takaniitty 2 ad var + 3 kerjuuääntä (JiK, JK), S Palokangas 1 ad + 1 pm (JK), 4.8. S Ahmavaara 2 p (RKu). Puukiipijä: Puukiipijää tavattiin harvalukuisena 11:sta eri paikassa. Pikkulepinkäinen: 27.5 T Iso Petäjämaa 1 k (PaK, ToL, ym.), 1.8. T Letto 1 n (PaK, ToL). Isolepinkäinen: Tv Pitkäjärvi 1 p (KO), Tv Laajamaanjänkä 1 ruokaa kantava (KO, JK), S Tainivaara 1 p (EeS). Kuukkeli: Tv Kaivoskangas 4 (poikue) (JK, EeS), T Kaisavaara 1 p (TuL), T Lautamaanvuoma 1 p (PaK, ToL). Pähkinähakki: K Rova 3 pm (JiK ym.). 8.7 jälkeen havaintoja tehtiin päivittäin varastoivista hakeista. Suurin parvi T Suensaari 21 p (PeS). Naakka: T Riukkajänkkä 82 p (KiL). Kesän ajan Km Törmä 4 p (Eero Yliniemi). Varis: Kesän suurin varisparvi 19.6 K Tuhka-allas 60 p (EeS). Kottarainen: 17.6 T Niemenpää 4 ad + n. 4 pm (KO), Tornion Suensaaressa suuri parvi 200 p 36 Sirri vsk. Sirri vsk. 37

20 Lintukesä 2010 (PaK, ToL). Pikkuvarpunen: K Syväkangas 2 ad + 1 pm (JK), 5.7. K Peurasaari 2 ad + 4 pm + 2 ad ja pesäpoikaset (JY). Suurin parvi K Mansikkanokka 55 p (JY). Vihervarpunen: Saaristohavainto: T Pensaskari pari (JY). Hemppo: K Veturitallin kenttä 2 p (EeS), K Kalkkinokka 1 ylilentävä (JY), 1.7. K Pajarinranta 1 fl (JK), 8.7. T Tullinliete 1 p (JTY), 4.8. K Vanha lumenkaatopaikka 7 p (poikue) (JK), 8.8. K Haukkari 1 k (EeS), 8.8. Km Elijärvi 2 p (EeS), 8.8. K Siikalahti 5 kiert (JK), Suurin parvi K Vanha lumenkaatopaikka 19 p, joista 7 juv (JK). Isokäpylintu: T Höynälänmaa 1 k (ToL), 6.7. Tv Vaajoki 4 p (EeS), Tv Kaivoskangas 1 n + 1 sub ad (JK, EeS), S Tainijoki 1 pm (EeS), T Lautamaanvuoma 1 k (PaK, ToL). Pikkukäpylintu: 21.6 T Höynälänmaa pieniä parvia useassa paikassa (ToL). Suurin parvi 8.7. Km Putkensuu 20 N (JiK). Loxia sp parvet myös pieniä. Suurin parvi Tv Mäntylehto vain n. 100 kiert. (JK, JiK). Punavarpunen: Saaristo: K Maa-Sarvi 1 k Ä (PAh). Peltosirkku: T Kelttu 1 Ä (PaK, ToL ym.), 4.6. T Sammalperä 1 Ä (PaK, ToL), T Arpela k + n ruokaa suussa (EeS), 6.7. Tv Vaajoki k + n ruokaa suussa (EeS). Pohjansirkku: 9.6. Km Martimoaapa 2 k var (Ari Aalto), 6.7. Tv Pikku-Haapajärvi 2 ad + 2 pm (KO, JK), S Uusikangas 1 ad + 4 pm (JK), Km Musta-aapa 2 ad var + ainakin 3 pm (JY), S Ylimmäinen Mustakummunlampi 2 poikuetta puolen kilometrin välein (KO), Havainnoijat: Ari Aalto, Matti Aalto, Pirkka Aalto, Veikko Ahlqvist, Eino Aho (EAh), Pekka Aho (PAh), Tuula Aho, Valde Aho (VA), Marja Ahvenjärvi, Enni Alamaunu, Inari Alanne, Liisa Anttila (LA), Kyllikki Autio, Mikko Autio, Maarit Berg, Reijo Berg, Merja Erkinantti, Aimo Flink, Jorma Forsell, Nina Frant, Sari Friman, Jorma Halonen, Marja- Riitta Halttu, Allan Hamari, Jukka Hautamäki, Tarja Hedberg, Lahja Helanummi, Markku Henriksson, Tuomas Herva (TH), Kari Hietala, Marja-Leena Hituri, Hannu Huttunen (HHu), Virpi Huttunen, Irma Hyry, Eeva Isoherranen, Juhani Isoherranen, Raimo Holopainen, Juuso Isola, Juhani Jaakkola (JJ), Mauri Joki, Helena Juvonen, Juhani Järvenpää, Arja Kallatsa, Juha Kalliokoski, Hannu Kantola, Juuso Kantola, Edvin Karhula, Toini Karhula, Mikko Karisaari, Olli-Pekka Karlin (OPK), Tuomo Karplund (TKa), Ari Kekki, Mauri Kekäläinen, Seppo Kemppainen, Sinikka Kemppainen, Seppo Keränen, Markku Kestilä, Markus Kinnunen (MKi), Paulus Kinnunen, Jari Kivilompolo (JrK), Paula Kivilompolo (PaKi), Eila Knuuti (EKn), Jouko Koivusipilä, Merja Kokkonen, Veli-Matti Korpimäki (VK), Raimo Koskenkorva (RaK), Mervi Kotavaara, Risto Kotiranta, Kalervo Kujala (KKj), Perttu Kujala (PKj), Juhani Kumpula, Jussi Kunnari, Reijo Kursula (RKu), Sakari Kursula, Reino Kähkönen, Armi Kärkkäinen, Jouni Kärkkäinen (JiK), Jouko Kärkkäinen (JK), Juho Kärkkäinen, Topi Kärkkäinen, Tuula Laasanen (TL), Lasse Lahti-Nuuttila, Petri Lampila, Kimmo Lankila (KiL), Tommi Lankila (ToL), Tuomas Lankila (TuL), Antero Launonen, Reijo Letto, Yrjö Lukkari, Aapo Luukkonen, Pekka Majuri, Timo Matinlassi, Jouni Miettunen, Pirjo Miettunen, Timo Miettunen, Tuomo Miettunen (TM), Kauko Mikkonen, Ari Moilanen, Tarja Moisanen, Keijo Mäcklin, Matti Mäkimartti, Monica Mörck, Marja Niiranen, Anna-Riitta Nikkanen, Markku Niska, Marjo Niskanen (MNi), Niilo Nykänen, Kari Oittinen (KO), Tuula Oittinen, Leena Ojala, Kyösti Orava, Marita Orava, Sanni Pajari-Sariola, Jouko Paakkolanvaara, Veli-Matti Pakanen, Hilkka Pankolainen, Jorma Peltoniemi, Matti Perkiö, Petri Piisilä, Mirja Pohjanen, Jukka Ponkala, Kyösti Posti, Mauno Posti, Harri Pullola, Peppi Pöntinen, Kari Putkonen, Pekka Rahko, Eila Ranta, Esa Ranta, Pentti Rauhala (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Seppo Rintala, Juha Rissanen, Mikko Saastamoinen, Eero Salo-oja (EeS), Risto Salovaara, Orvo Sarinmaa, Lea Silvenius, Kalle Simonen, Veijo Simula, Juhani Sirkiä (JSi), Pirkko Siukonen, Hilkka Suhonen, Maija Suhonen, Tuomo Suhonen, Anja Suopajärvi (AnS), Matti Suopajärvi (MaS), Pekka Suopajärvi (PeS), Juha Säily, Topi Takkinen, Eemeli Tapalinen, Tapani Tapio, Jukka Tikkala, Kalevi Tikkala, Risto Tikkala, Kari Timonen, Hilja Tirkkonen, Lauri Tirkkonen, Kullervo Torikka, Elina Tuisku, Maaria Tuisku, Heikki Tuohimaa, Osmo Tuohino, Sami Tuomela, Riina-Maija Turska, Mailis Tyystälä, Erkki Törmä, Aimo Vasara, Janne Vesa, Ilpo Vesalainen, Veli-Pekka Viklund, Raimo Virolainen, Tuomas Väyrynen, Anna Ylimaunu, Juha Ylimaunu (JY), Konsta Ylimaunu (KoY), Onni Ylimaunu, Eero Yliniemi, Auli Yli-Pekkala, Jouni Ylipekkala (JTY), Eero Yliranta. Ympäristötutkimukset Tarkkailututkimukset Ympäristöluvat Ympäristövaikutusten arvioinnit, YVA Luontoselvitykset ja biologiset tutkimukset Natura-arvioinnit Kalataloudelliset selvitykset Vahinkoarviot Vesistöjen kunnostus Pöyry Environment Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Puh , Fax Competence. Service. Solutions Sirri vsk. Sirri vsk. 39

21 Lintuatlas onnistui erinomaisesti Lintuatlas eteni reippain askelin Lintuatlas onnistui erinomaisesti Viisivuotinen Suomen pesimälinnuston kartoitus Lintuatlas on lopussa. Xenuksen toimialueella kartoitettavana oli 71 kpl 10 km x 10 km:n ruutua. Kaikissa ruuduissa kierreltiin kiitettävästi ja innokkaimmat atlasmiehemme ehtivät myös Lapin yhdistyksen puolelle. Tulokset antavat hyvän vertailupohjan tarkastella Suomen linnustossa tapahtuneita muutoksia, sillä edelliset atlastutkimukset vuosina ja tehtiin samalla menetelmällä. Lopullinen tilanne Xenuksen alueella atlakseen osallistui kaikkiaan 335 henkilöä, joista noin 100 ilmoitti itse havaintojaan atlakseen. Ahkerimmat kartoittajat, heidän pesimisvarmuussummansa, havaintomääränsä ja havaittujen lajien sekä käytyjen ruutujen lukumäärät on esitetty taulukossa 3. Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala Xenuksen ruuduista lähes kaikki on selvitetty erinomaisesti (kuva 1). Välttävänä ja satunnaistietoja omaavana kummittelee kolme saaristoruutua, jotka todellisuudessa ovat parhaiten selvitettyjä. Pelkästään ruudun maapinta-alan perusteella asetetut selvitysasterajat eivät näillä hyvin pieni- ja vähäsaarisilla ruuduilla huomioi saarten erityisluonnetta. Taulukossa 1 on esitetty ruutujen selvitysasteet Xenuksen alueella ja koko Suomessa viiden tutkimusvuoden jälkeen. Alueemme linnusto kartoitettiin selvästi paremmin kuin keskimäärin Suomessa. Ruuduistamme peräti 84,5 % selvitettiin erinomaisesti, mikä on yksi korkeimmista lukemista koko Suomessa. Edellä ovat ainoastaan Kymenlaakso (91,3 %), Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa (91,2 %) sekä Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki (88,9 %). Kun Xenuksen alueelta koro- Yhdistyksen Atlasisku Pitkäjärvelle Trad. tetaan erinomaisesti selvitettyjen ruutujen joukkoon myös kolme Kuva 1. Ruuduilla vähintään mahdollisesti pesivinä havaittujen lajien lukumäärä kolmannessa atlaksessa sekä aiempien atlasten yhdistetyssä aineistossa. Lintuatlas internetissä: Taulukko 1. Ruutujen kartoitustilanne viiden atlasvuoden jälkeen Selvitysaste Xenuksen alue Suomi Erinomainen 60 (84,5 %) 1384 (35,9 %) Hyvä 8 (11,3 %) 817 (21,2 %) Tyydyttävä 0 (0 %) 1283 (33,2 %) Välttävä 1 (1,4 %) 222 (5,8 %) Satunnaisia tietoja 2 (2,8 %) 142 (3,7 %) Ei havaintoja 0 (0 %) 11 (0,3 %) saaristoruutua, joihin selvitysastelaskenta pätee huonosti, kohoaa erinomaisesti selvitettyjen ruutujen osuus 88,7 %:iin. Atlakseen ilmoitettiin yhteensä havaintoa ja pesimisvarmuussumma on Lajeja tavattiin 202, joista 149 pesi alueellamme varmasti, 24 todennäköisesti ja 9 mahdollisesti (kuvat 1 ja 2). Kokonaislajimäärään on laskettu mukaan myös ne 20 lajia, jotka esiintyivät alueella vain pesimättöminä kiertelijöinä. Havaintoaineiston kertyminen on esitetty taulukossa 2. Kaikista tässä kirjoituksessa esitetyistä luvuista puuttuvat havainnot uhanalaisista lajeista, joiden havainnot ovat tätä kirjoitettaessa salattuja myös atlasvastaavilta. Paikallisilta havainnoijilta saatujen tietojen perusteella uhanalaisista lajeista varmasti pesivänä tavattiin maakotka, muuttohaukka ja rantakurvi sekä todennäköisesti pesivänä arosuohaukka. Hyvästä lopputuloksesta huolimatta puutteitakin jäi jäljelle etenkin soille ja Tornion hyville lintujärville. Ruutujen selvitysasteen lisäksi vaihtoehtoinen tapa tutkia sisämaaruutujen tilannetta on katsoa, montako alueemme peruslajia ruuduilla on nähty. Tätä tarkastelua varten valitsimme 83 lajia, jotka periaatteessa voisivat esiintyä jokaisella mannerruudulla. Kuvassa 3 on esitetty, kuinka monta näistä peruslajeista on ruuduilla nähty. Tämän perusteella huonoimmin ovat selvitettyjä Tornion pohjoisosan ruudut sekä Simon itäosan ruudut. Linnusto on muuttunut Linnustossa tapahtuneiden muutosten arvioiminen on Atlaksen tapaisella kartoitusmenetelmällä pienellä tutkimusalueella usein hankalaa. Muutokset näkyvät selvästi vasta, kun pesimäkanta laskee niin alas, että taantuma heijastuu myös havaintoruutujen tai varmojen pesimäruutujen määrään. Tämän vuoksi tavallisten lajien muutoksia on hankala huomata. Lisäksi ruutujen selvitystehokkuuden muutokset monimutkaistavat tulosten tulkintaa. Xenuksen alueella etenkin syrjäseutujen ruutujen tutkimustehossa on eroja. Viimeisimmässä Atlaksessa syrjäseutuja tutkittiin tarkemmin kuin kahdessa edellisessä lukuun ottamatta soita, joilla tutkimustehokkuus oli paras keskimmäisessä Atlaksessa. Lisäksi viimeisimmässä Atlaksessa kiinnitettiin aikaisempia enemmän huomiota pesinnän varmistamiseen etenkin poikasaikana. Näiden seikkojen vuoksi monet lajit näyttävät runsastuneen, vaikka niiden kanta Kuva 2. Ruutujen pesimävarmuussumma. Taulukko 2. Havaintomäärän, pesimävarmuussumman ja lajimäärän kehitys atlaksen edetessä. Sarakkeessa merkitsevä kustakin lajista on laskettu mukaan vain havainto, jolla ruudun lopullinen pesimävarmuus on saavutettu. Vuosittainen lajimäärä tarkoittaa kunakin vuonna vähintään mahdollisesti pesivänä tavattujen lajien lukumäärää. Yhteislajimäärässä ovat mukana myös epätodennäköiset pesijät. Havaintomäärä PV-summa Lajimäärä Lajimäärän kehitys Vuosi Kertymä Merkitsevä Kertymä Merkitsevä Vuosittainen Varma Tod.näk. Mahd. Epät.n. Yht Sirri vsk. Sirri vsk. 41

22 Lintuatlas onnistui erinomaisesti Lintuatlas onnistui erinomaisesti Kuva 3. Ruuduilla nähtyjen peruslajien lukumäärä. Kuva 4. Ruutujen selvitysasteiden kehitys. on todellisuudessa pysynyt ennallaan tai jopa laskenut. Suolajien osalta tilanne voi olla päinvastainen. Useimmat tyypilliset suolajit ovat kyllä vähentyneet, mutta atlas-aineisto saattaa liioitella laskua ja näyttää, että kanta olisi hupenemassa myös niillä lajeilla, joilla se on pysynyt ennallaan. Vesilinnuissa on kuusi runsastunutta lajia: laulujoutsen, merihanhi, uivelo, telkkä, kaakkuri ja nokikana. Myös sinisorsan, tukkasotkan ja mustakurkku-uikkun ruutumäärät kasvoivat, mutta tämä selittynee sillä, että syrjäseudut tutkittiin nyt aiempaa tarkemmin. Selvimmin lisääntyneillä lajeilla varmojen pesimäruutujen määrä on laulujoutsenella 51, merihanhella 14 ja uivelolla 11. Taantuneita lajeja ovat metsähanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi ja lapasotka. Näistä viimeisen lajin pesintä alueellamme loppui 1991 (Rauhala 2007). Tukkasotka runsastui 1960-luvulta alkaen. Kanta oli runsaimmillaan ja 1990-luvuilla, minkä jälkeen määrä on palautunut 1960-luvun tasolle (Rauhala 2007). Uusina pesimälajeina tavattiin harmaasorsa (pesintä 2009 ja 2010) ja haahka (pesintä 2010), sekä atlakselle uutena lajina ristisorsa. Niin ikään atlakselle uusia lajeja ovat rantakanoihin kuuluva ruisrääkkä sekä haikaroihin kuuluvat kaulushaikara ja harmaahaikara. Myös nokikana on atlakselle uusi pesimälaji lajin ensimmäinen pesintä on tosin jo vuodelta 1983 (Rauhala 1994). Merimetsoja tavattiin merensaaristossa säännöllisesti kaikkien atlaksien aikoihin, mutta pesintää ei todettu. kantojen Päiväpetolintujen muutosten arvioiminen on vaikeaa, koska useilla lajeilla vuosivaihtelut ovat suuria. Selvimmin runsastunut on tuulihaukka, jonka pesimäruutujen määrä on 49. Muista lajeista on runsastunut ainakin ruskosuohaukka, jota ei aiemmissa atlaksissa tavattu, sekä sääksi ja muuttohaukka. Huomattavaa on, että edellisten Atlaksien katsauksessa (Heikkuri & Rauhala 1990) pelättiin maakotkan ja sääksen häviävän kokonaan Kemi Tornion alueen linnustosta, mutta onneksi näin ei ole käynyt. Taantuneiden listalle voidaan nimetä ainakin hiirihaukka ja sinisuohaukka. Myös piekanoja pesi tässä atlaksessa vähemmän kuin 1980-luvun lopussa. Lajin esiintyminen on kuitenkin ollut oikukasta jo pitkään (Rauhala 1980). Kanalintujen määrät vaihtelevat suuresti vuosittain. Tuloksista on vaikea vetää johtopäätöksiä kantojen pitkäaikaisesta kehityksestä, vaikka niin riekon, teeren kuin metsonkin ruutumäärät näyttäisivät olevan laskussa. Monissa muissakin yhteyksissä on raportoitu, että ainakin riekkojen määrä on jo pitkään ollut laskusuunnassa (esim. Rauhala 1994). Atlakselle uutena lajina tavattiin fasaani, jonka myös todettiin pesineen 2006 (Anttila 2006) ja Kurjen havaintojen runsastuminen pantiin 1990-luvun raportissa tehostuneen tarkkailun tiliin. Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että sen kanta on kasvanut Atlaksien välisenä aikana mahdollisesti jopa kolminkertaiseksi (Rauhala 2010). on enemmän vä- Kahlaajissa hentyneitä kuin runsastuneita lajeja. Eniten on vähentynyt suokukko, jonka kanta on suorastaan romahtanut. Muita vähentyneitä lajeja ovat lapinsirri, töyhtöhyyppä, mustaviklo, rantakurvi ja vesipääsky, mahdollisesti myös tylli, jänkäkurppa ja karikukko. Töyhtöhyypän väheneminen jää tosin pelkässä Xenuksen aineistossa tehostuneen seurannan vuoksi vielä piiloon. Lajin levinneisyyden pohjoisrajalla väheneminen on kuitenkin ollut selvää jo 1980-luvun atlaksessa (kuva 5). Aiemmissa atlaksissa tavatuista lajeista nyt kokonaan puuttuivat etelänsuosirri (pesintä 1989) ja mustapyrstökuiri. Vain kaksi kahlaajalajia runsastui. Metsäviklo todettiin jo 1990 runsastuneeksi ja sama suuntaus jatkui myös viimeisien Atlaksien välillä. Lehtokurppan ja ilmeisesti myös punajalkaviklon määrät kasvoivat. Punajalkaviklo on alkanut levittäytyä myös soille. Merikihu palasi alueen pesimälinnustoon yli sadan vuoden tauon jälkeen vuonna 2004 (Rauhala 2004). Viimeisenä atlasvuonna pesijöitä oli jo neljä paria. Kuva 5. Töyhtöhyypän yleisyys ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa atlaksessa. Tummanvihreällä alueella laji on yleinen esiintyy yli 80 %:lla ruuduista. Vaaleanvihreällä alueella laji on melko yleinen (esiintyy %:lla ruuduista), keltaisilla ruuduilla tavallinen (esiintyy %:lla ruuduista), tumman harmailla epätavallinen (esiintyy %:lla ruuduista) ja vaalean harmailla harvinainen (esiintyy alle 10:lla ruuduista). Lokkien määrissä tapahtui suuria muutoksia. Pikkulokki, kalalokki ja harmaalokki ovat menestyneet erinomaisesti, mutta naurulokien määrä on romahtanut. Kala- ja harmaalokki ovat levittäytyneet yhä enemmän myös soille, kun taas naurulokki on sieltä pesijänä lähes kadonnut. Tiirojen levinneisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lapintiirojen ruutumäärä näyttäisi kuitenkin olevan hienoisessa laskussa. Tiirojen pesimismahdollisuudet ovat supistuneet saaristossa harmaalokin runsastumisen takia. Räyskä on saaristossa yleinen kiertelijä, mutta pesintää ei ole tavattu vuoden 1971 jälkeen (Rauhala 1994). Pikkutiira pesi alueella ensimmäistä kertaa vuonna 2004 (Rauhala 2004). Atlasvuosina laji tavattiin 3 kertaa Simossa ja kerran Kemissä, mutta pesintää ei varmistettu. Ruokeista riskilöitä on pesinyt kaikkina atlasjaksoina paria. Atlasvuosina tavatut ruokit ovat olleet kierteleviä, sillä lajin pesintä on varmistettu viimeksi 1979 (Rauhala 1994). Kyyhkyistä sepelkyyhky on levittäytynyt myös erämaihin, minkä vuoksi se tavattiin useammissa ruuduissa kuin aikaisemmissa Atlaksissa. Kesykyyhky on vähentynyt kaupunkien keskustoissa, mutta runsastunut jonkin verran niiden läheisyydessä maaseudulla. Alueella satunnaisesti tavattavista kyyhkyistä uuttukyyhky tavattiin Atlakselle uutena lajina, turkinkyyhkyn pesintä varmistui ensimmäistä kertaa (2009) ja ensimmäisessä atlaksessa nähty turturikyyhky jäi nyt näkemättä. Käkien määrä on säilynyt runsaana erämaissa, mutta meren rannikolla ja jokien varsilla pesijöitä on vähän. Pöllöjen kannat vaihtelevat vuosittain suuresti, minkä vuoksi muutosten arviointi on vaikeaa. Tulosten perusteella niin hiiri-, lapin- kuin suopöllöjenkin ruutumäärissä on laskua. Huuhkaja näyttäisi paikallisesti runsastuneen, mutta lähialueiden suuntaus on ollut päinvastainen. Viirupöllön arveltiin vuoden 1990 jutussa kadonneen alueen linnustosta. Satunnaisesti viiruja on kuitenkin tavattu, joten pesintäkin on mahdollinen. Havainnot on kuitenkin tehty Rovaniemen puolella, eli sellaisilla ruuduilla, joista osa kuuluu naapuriyhdistykseen. Tuorein pesimäaikainen havainto yhdistyksen toimialueelta on vuodelta 1993 (Suopajärvi 1993). Tervapääskyn erämaakanta on nykyisin pääasiassa hakkuille jätettyjen haapojen varassa, sillä niissä on sopivia pesäkoloja. Tikoista kaikkien vakinaisesti pesivien ruutumäärät lisään- 42 Sirri vsk. Sirri vsk. 43

23 Lintuatlas onnistui erinomaisesti Lintuatlas onnistui erinomaisesti Juhani Sirkiä Kuva 6. Muutamien lajien esiintyminen kolmannessa atlaksessa Xenuksen alueella. Symbolien koko kertoo pesimävarmuuden (varma, todennäköinen, mahdollinen ja epätodennäköinen). Neljässä Suomen kartassa on esitetty lajin yleisyys kolmannessa atlaksessa ja kahden aiemman atlaksen yhdistetyssä aineistossa. Tummanvihreällä alueella laji on yleinen esiintyy yli 80 %:lla ruuduista (ja alemmissa kartoissa pesii yli 80 %:lla ruuduista). Vaaleanvihreällä alueella laji on melko yleinen (esiintyy / pesii %:lla ruuduista), keltaisilla ruuduilla tavallinen (esiintyy / pesii %:lla ruuduista), tumman harmailla epätavallinen (esiintyy / pesii %:lla ruuduista) ja vaalean harmailla harvinainen (esiintyy / pesii alle 10:lla ruuduista). tyivät selvästi. Lisäys johtunee osin siitä, että syrjäseudut tutkittiin tarkemmin kuin edellisissä Atlaksissa. Palokärjen, käpytikan ja pohjantikan ruutumäärät ovat toisaalta kasvaneet myös lähialueilla, joten muutos voi olla todellinenkin. Käenpiian taantuma ei näy Xenuksen alueen atlastilastossa, mutta lähialueilla pesimäruutujen määrä on laskenut. Atlakselle uutena lajina tavattiin harmaapäätikka. Sen pesintää ei saatu varmistettua, mutta toistuvien havaintojen perusteella on sangen todennäköistä, että laji on jo pesinyt Tornion eteläosassa. Varpuslinnuissa on useita menestyjiä. Näkyvimmin ovat 44 Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Lintuatlas onnistui erinomaisesti Lintuatlas onnistui erinomaisesti Käpylinnut eivät ehtineet atlakseen Matti Suopajärvi Taulukko 3. Xenuksen alueen ahkerimmat atlaskartoittajat Nimi Pv-summa Havaintomäärä Lajimäärä Ruutumäärä Kärkkäinen, Jouko Oittinen, Kari Suopajärvi, Matti Rauhala, Pentti Salo-oja, Eero Ylipekkala, Jouni Sirkiä, Juhani Lankila, Tuomas Koskenkorva, Raimo Kujala, Perttu Mäenpää, Asko Pessa, Jorma Pasanen, Esko Suopajärvi, Pekka Aalto, Matti Aalto, Esa Koho, Mikko Tapio, Tapani Kekäläinen, Mari Pernu, Markku Väyrynen, Tuomas runsastuneet sinitiainen, talitiainen ja viherpeippo. Muita menestyjiä ovat kulorastas, tilhi, vihervarpunen, punarinta, hippiäinen, puukiipijä, korppi, räkättirastas, mustarastas, rautiainen ja närhi. Näistä etenkin tilhen, vihervarpusen ja hippiäisen määrät vaihtelevat kuitenkin suuresti vuosittain. Viimeisimmistä tulokkaista pikkuvarpunen, pähkinähakki ja naakka ovat vakiinnuttaneet asemaansa alueen pesimälintuina. Muita atlakselle uusia lajeja ovat tikli ja mustaleppälintu (Salo-oja 2007). Taantuneista lajeista kottaraisen romahdus on yleisesti tunnettu. Sen sijaan peltosirkun katoamista harvat ovat huomanneet, vaikka sen kanta on pienentynyt yhtä romahdusmaisesti kuin kottaraisen. Muita selvästi vähentyneitä lajeja, joilla taantuminen näkyy myös atlasruutujen määrässä, ovat kivitasku, kiuru, törmäpääsky ja pohjansirkku. Tiltaltti ja isolepinkäinen näyttävät taantuneen, mutta Xenusta ympäröivillä alueilla ei ole havaittavissa muutosta huonompaan suuntaan. Töyhtötiainen taantui selvästi ja 1980-luvuilla, mutta viime vuosina havaintojen määrät ovat lisääntyneet. Viimeisen Atlaksen aikana ei ollut yhtään hyvää käpyvuotta, minkä vuoksi käpylintujen pesintöjä oli vähän. Ahkeran retkeilyn ansiosta niin pikkukäpylinnun kuin isokäpylinnunkin ruutumärät kuitenkin kasvoivat. Aikaisemmissa Atlaksissa esiintynyt kirjosiipikäpylintu jäi nyt kokonaan näkemättä. Muita puuttuneiksi jääneitä lajeja, jotka tavattiin satunnaisvieraina aiemmissa atlaksissa, olivat kuhankeittäjä ja keltahemppo. Lisää atlasvuosien pesimälinnustosta löytyy seuraavista julkaisuista: Anttila, L. 2006: Fasaanin perhetapahtuma. Sirri 31: 62. Heikkuri, O. & Rauhala, P. 1990: Kaksi Atlasta on takanapäin. Sirri 15: 2 7. Jaakkola, J., Lankila, K. & Rauhala, P. 2006: Kaulushaikarat rynnäköivät Perämeren pohjukkaan. Sirri 31: Korpimäki, V. & Rauhala, P. 2007: Kemi Tornion seudun kaakkurit. Sirri 32: Rauhala, P. 1978: Lintuatlas Kemin Tornion seudulla Sirri 3: Rauhala, P. 1980: Kemin Tornion seudun linnusto. Omakustanne, Kemi. Rauhala, P. 1994: Kemin Tornion seudun linnusto 2. Omakustanne, Raahe. Rauhala, P 2004: Merikihu ja pikkutiira pesivinä Simossa. Sirri 29: 59. Rauhala, P. 2006: Kottarainen 100 vuotta Kemin Tornion seudulla. Sirri 31: Rauhala, P. 2006: Simon Nikkilänaapa on lintusoiden pieni jättiläinen. Sirri 31: Rauhala, P. 2007: Perämeren kansallispuiston pesimälinnusto Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisu. Sarja A 167. Edita Prima Oy. Rauhala, P. 2010: Lounais Lapin soiden pesimälinnusto. Linnut vuosikirja 2009: Rauhala, P. & Ylimaunu, J. 2006: Elijärven kromiittikaivoksen selkeytysaltaiden linnusto. Sirri 31: Salo-oja, E. 2007: Mustaleppälintu pesi Tervolassa. Sirri 32: Suopajärvi, M. 1993: Petolinnuista kesällä Sirri 17: Suopajärvi, P. 2007: Sarvipöllön esiintymisestä Torniossa ja ympäristökunnissa. Sirri 32: Suopajärvi P : Sirrin petokatsaukset. Suopajärvi, P. & Rauhala, P 2008: Lintuatlas jatkui vauhdikkaasti. Sirri 33: Suopajärvi, P. & Rauhala, P. 2009: Lintuatlas jatkui reippain askelin. Sirri 34: Suopajärvi, P., Suopajärvi, M. & Rauhala, P. 2006: Kolmas lintuatlas alkoi. Sirri 31: Salo-oja, E. & Ylimaunu, J : Sirrin kesäkatsaukset. Kirjoittajien osoitteet: PeS: Kautotie 3, Oulu pekka.suopajarvi@gmail.com PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi Pidä lippu korkealla! Monen mielestä on parempi pitää siima kireällä kuin pinna. Myös sosiaaliseen kanssakäymisen ja porukkavoiman nimeen vannojia on. Akkujen lataamisen ohella syntyy merkittäviä saavutuksia ja tapahtumia harrastuksen voimalla. Onnistumiset tuovat maustetta jokapäiväisyyteen. Tulee hyvä mieli ja lippu pysyy korkealla! Ylimaunu, Juha Holmström, Hannu Kaakinen, Kimmo Sirri vsk. Sirri vsk. 47

25 Kaupunginlahti Ikean jälkeen Pentti Rauhala & Jouni Ylipekkala Kaupunginlahti sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla Tornion keskustan Suensaaren ja Haaparannan välissä. Se on osa entistä Tornionjoen uomaa, joka on Kaupunginlahtea lukuun ottamatta täytetty niin, että vesi virtaa siihen Tornionjoesta enää ojaa pitkin. Kaupunginlahti on linnustonsuojelualuetta, mutta siitä huolimatta sitä on muokattu moneen kertaan, joskus luvattomastikin. Sen vaiheista on kerrottu Tornionlaakson vuosikirjassa 1978 ja vuoden 1999 Sirrissä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, miten Kaupunginlahteen kohdistuneet muutokset, etenkin rannalle 2000 luvulla rakennetut kauppakeskittymät Haaparannan IKEA ja Tornion Rajalla - kauppakeskus, ovat vaikuttaneet lahden linnustoon. Kaupunginlahden Ruotsin puoleinen osa on myös linnustonsuojelualuetta, mutta se ei estänyt rakennushankkeiden toteuttamista. Suuria rakennushankkeita Kaupunginlahden alivedenkorkeutta nostettiin pohjapadolla yli puoli metriä v. 1999, minkä jälkeen sen pinta-ala oli 75,7 ha. Eteläpään rantoja ja lahtea täytettiin 2000-luvun alkupuolella kauppakeskuksien rakentamista varten. Täytetty alue oli pääasiassa pensaikkoista kosteikkorantaa. Samalla täytettiin myös osa länsirannan kosteikkoa. Tornion ja Haaparannan välisiä yhteyksiä parannettiin rakentamalla uusi katu Kaupunginlahden eteläpään poikki. Toimenpiteiden seurauksena lahden pinta-ala pieneni niin, että se on nyt noin 62 ha. Täyttömaalle rakennettiin Haaparannalle IKEAN ja Tornioon Rajalla kauppakeskukset. Viimeisin toteutettu rakennushanke on Kaupunginlahden länsirantaa kiertävä kävely-pyörätie (kartat 1 ja 2). Eteläpään kosteikko oli sorsien ja lokkien tärkein pesimisalue. Täytöt eivät kuitenkaan täysin karkottaneet sieltä lintuja, vaan ne ovat yrittäneet pesiä täyttömaan laidalla ja vedestä törröttävissä rantapensaiden kannokoissa, kortelautoilla ja piisamin talvipesien päällä. Niitä oli viime kesänä noin 35, kun huippuvuosina määrä on ollut lähes kymmenkertainen. Toinen tärkeä pesimisalue on lahden pohjoispäähän pistävä kosteikkoniemi, joka on saanut kehittyä luonnonmukaisesti. Aikaisemmin lahden kiertänyttä kosteikkorantaa on jäljellä enää Haaparannan puolella. Se on tärkeä vesilintujen ruokailuja pesäalue. Tornion puoleinen lahden itäranta on täytetty ja maisemoitu niin, etteivät vesilinnut enää pysty siellä pesimään. Arvokas lintuvesi Kaupunginlahti on Suomen vanhimpia suojelualueita, sillä Oulun lääninhallitus rauhoitti Suensaaren ympäristön vedet, joihin Kaupunginlahtikin kuului, linnustonsuojelualueeksi vuonna Vuosien varrella suojelualuetta on rakennettu ja muokattu niin, että nykyisin siihen kuuluu enää osa Kaupunginlahtea. Vuonna 1981 julkaistussa komiteanmietinnössä Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma Kaupunginlahti todettiin Valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Rajuista lahtea muokkaavista muutoksista huolimatta kohteen linnustollinen arvo on säilynyt. Tutkimusmenetelmät Pesimälinnusto on tutkittu kiertolaskennalla 3-5 kertaa kesässä. Ensimmäinen laskenta on tehty toukokuun 20. päivän tienoilla ja viimeinen poikuelaskentana heinäkuussa. Muuttolintuja on seurattu 1970-luvulta lähtien vuosittain käymällä lahden rannalla kiikaroimassa kymmeniä kertoja lähes joka muuttokausi. Tässä kirjoituksessa Kaupunginlahden suojeluarvo on määritelty Suomen ympäristökeskuksen työryhmän kehittämän järjestelmän mukaan (Asanti ym. 2003). Sillä voi määrittää monipuolisesti kosteikon pesimäaikaisen, muutonaikaisen ja sulkasadonaikaisen arvon sekä merkityksen pesimäaikaisena ruokailualueena. Kuvat Matti Suopajärvi Muutokset pesimälinnustossa Kaupunginlahti on linnuille haasteellinen pesimäpaikka, koska Tornionjoen tulva nostaa veden pintaa touko-kesäkuun vaihteessa ja joskus jopa lähellä juhannusta. Tulva tuhoaa joka vuosi paljon pesiä ja linnuista vain osa pesii uudelleen. Esimerkiksi viime kesänä vain noin puolet naurulokin pesistä onnistui. Parhaiten turvassa ovat puolisukeltajasorsien ja telkän pesät, jotka voivat olla kaukanakin lahdesta. Taulukossa 1 on esitetty Kaupunginlahden pesimälinnusto kaikilta tutkimusvuosilta. Vesilinnuista laulujoutsen on pesinyt Kaupunginlahdella vuodesta 1999 lähtien. Pesä oli aluksi Ruotsin puolella alueella, joka täy- 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49

26 Kaupunginlahti Ikean jälkeen Kaupunginlahti Ikean jälkeen tettiin IKEAA varten. Sieltä pari siirtyi lahden pohjoispäähän, missä se on pesinyt sekä Suomen puolen niemessä ja lähellä Ruotsin rauhallista rantaa. Tornionjoen tulvat ovat vaikeuttaneet pesintää parina vuonna jopa niin, että se on epäonnistunut. Tukkasotka on ollut useimpina vuosina lahden runsain sorsalintu. Laji oli runsaimmillaan 1970-luvulta luvun alkuun. Tärkein pesimäalue oli IKEAN alle jäänyt rantakosteikko. Vastaavan tasoista pesimäaluetta ei tukkasotkalle ole muualla, minkä vuoksi sen määrät ovat olleet viime aikoina huippuvuosia pienemmät. Sinisorsan ja muiden puolisukeltajasorsien määrä väheni selvästi haapanaa lukuun ottamatta kauppakeskusten rakentamisien ja täyttämisien seurauksena, koska ne menettivät tärkeimmät ruokailupaikkansa. Haapana on muista sorsista poiketen viime vuosina runsastunut. Syynä on ilmeisesti parantunut ravintotilanne. Haapanan ravinto poikkeaa oleellisesti muiden puolisukeltajasorsien ravinnosta, sillä se ruokailee sukeltamatta ilmaversoiskasvustossa. Telkkä on tukkasotkan ohella toinen lahdelle tyypillinen sukeltajasorsa Sen elinmahdollisuuksiin lahdella tapahtuneet muutokset eivät ole vaikuttaneet, joskin lahden rannoille ripustetut pesäpöntöt joutuvat toisinaan ilkivallan kohteeksi. Silkkiuikkuja Kaupunginlahdella on pesinyt enemmän kuin missään muualla Lapissa. Kanta on ollut lahdella tapahtuneista muutoksista huolimatta viime vuosiin asti noususuunnassa. Ensimmäinen pesintä todettiin 1972 (HH/ Ylimaunu 1976). Kaupunginlahti on Suomen pohjoisimpia silkkiuikun pesimäpaikkoja, sillä vuosien atlaskartoituksissa lajin todettiin varmasti pesivän pohjoisempana vain neljässä paikassa. Petolintuja Kaupunginlahdella ei ole pesinyt, mutta ruskosuohaukka, merikotka ja sääksi ovat pistäytyneet usein saalistamassa. Nokikana on myös suhteellisen uusi laji Kaupunginlahdella. Ensimmäinen pesintä todettiin 1990 (OY/Rauhala 1994). Pesijöiden määrä on ollut vuodesta 1991 lähtien paria huonoa vuotta lukuun ottamatta 5-8 paria. Kaupunginlahti oli atlasvuosina Suomen pohjoisin varma nokikanan pesimispaikka. Kahlaajia on pesinyt vain vähän rantapenkereillä, -kosteikoilla ja -niityillä. Vakiopesijöitä ovat olleet vain kuovi ja punajalkaviklo. Täytemaat ovat houkutelleet rannoille väliaikaisesti tyllejä ja pikkutyllejä siihen asti, kun kasvillisuus on peittänyt alueet. Ennen viimeisiä rantojen muokkaustöitä Ruotsin puolella pesi useita pareja taivaanvuohia, mutta viime vuosina niitä ei ole enää tavattu. Lokkeja on pesinyt vuosien varrella suuriakin yhdyskuntia. Naurulokki on ollut useana vuonna lahden näkyvin pesijä. Suosituin pesimäalue oli eteläpään kosteikkoalue, jota ei enää ole. Viime vuosina yhdyskunta on pesinyt lahteen viettävällä penkereellä, vedestä törröttävien pensaiden kannokoissa, piisamin talvipesien päällä ja kortelautoilla. Osa yhdyskunnasta on pesinyt aina myös pohjoispään niemessä. Naurulokkien seurassa on viihtynyt usein myös pikkulokkeja, joiden suurin määrä on ollut 2005 tavattu 40 paria (JTY). Ne pesivät ensi kertaa ilmeisesti vuonna 1987 (PR). Tiiroja on pesinyt muutama pari kaikkina tutkimusvuosina. Varpuslinnuista Kaupunginlahden alueella ovat pesineet vain ruokokerttunen ja pajusirkku. Niiden määrät ovat pienentyneet rantapensaikkojen vähenemisen tahdissa. Rannoilla on pesinyt myös avomaan lajeja, joiden esiintyminen ei välttämättä ole sidoksissa Kaupunginlahteen.. Muuttolintujen suosima alue Suomen ja Ruotsin tärkeimmät meren rannikkoa seuraavat muuttoreitit kohtaavat Tornionjoen suussa Lapin tärkeimmän muuttoreitin Tornionjoen. Osa muuttovirroista suuntautuu Kaupunginlahdelle ja sen yli. Muuttajille lahti on suosittu lepäily- ja ruokailupaikka. Suomen muuttolinnuston kannalta arvokkaat alueet jaetaan neljään luokkaan (Asanti ym. 2003), joista Kaupunginlahti sijoittuu luokkaan II valtakunnallisesti arvokas muuttolintujen levähdysalue. Sen kriteereistä on täyttynyt seuraava: Jossakin vaiheessa muuttokautta alueella tavataan kerrallaan vähintään 1000 vesilintua. Sorsien määrä on parhaimmillaan hiponut jopa kansainvälisesti arvokkaan alueen edellyttämää 2000:n rajaa. Keväällä niin muuttajia kuin paikallisiakin alkaa saapua lahdelle huhtikuun puolivälissä, jolloin paikka on vielä jäässä. Suurimmat määrät on tavattu pikkulokkia lukuun ottamatta huhti-toukokuun vaihteessa: taveja 250 (PR), sinisorsia 700 (HL), haapanoita 1600 (HL) ja jouhisorsia 210 (HH), tukkasotkia 200 (HH), telkkiä 200 (PR), kuoveja 550 (TY ym.) ja naurulokkeja 5000 (JTY ym.) sekä pikkulokkeja 550 (OY). Suurimpien parvien joukossa ei ole pikkulokkia lukuun ottamatta viime vuosien havaintoja, joten näyttää siltä, että Kaupunginlahti on menettänyt jonkin verran merkitystään kevätmuuttajien kerääntymispaikkana. Syksyn tullen lähes kaikki lahdella pesineet lokit ovat jo lähteneet muuttomatkalle. Sen sijaan sorsia on oleskellut suuria määriä jään tuloon asti. Kiirettä etelään ei ole ollut myöskään lahdella pesineillä silkkiuikuilla ja nokikanoilla. Silkkiuikun pesintä on ollut joskus niin myöhäinen, että poikaset ovat varttuneet lentokykyisiksi vasta vähän ennen jään tuloa. Onpa lentokyvytön poikanen jouduttu pelastamaan turvaan jäätyneeltä lahdelta. Syksyisin on tavattu seuraavia suurimpia määriä: haapanoita 1600 (JK, PR, EeS, JY, OY), taveja 200 (HH), sinisorsia 450 (PR, TeR), jouhisorsia 150 (HH) ja lapasorsia 160 (HH), tukkasotkia 100 (OY), uiveloita 49 (PR), nokikanoja 102 (PR), töyhtöhyyppiä 150 (HH) ja kottaraisia (HH). Viime vuosien syksyinä lahtea ovat hallinneet haapanat, joita on ollut enemmän kuin muita lintuja yhteensä. Muille sorsille lahti ei ilmeisesti tarjoa enää syksyllä veden noston takia niin paljon ravintoa kuin aikaisemmin. Oman huomiota herättäneen lisänsä linnustoon toivat etenkin 1970-luvulla valtavat kottaraisparvet, jotka kerääntyivät yöpymään Kaupunginlahden rantapensaikkoihin. Vielä kesällä 2010 havaittiin Kemi-Tornion alueen suurin kottaraisparvi Kaupunginlahden rannalla, mutta sillä oli kokoa lajin romahdusmaisen vähenemisen takia enää 200 (PaK, ToL).. Usein harvinaisuuksia Suurten lintumäärien lisäksi Kaupunginlahti on tarjonnut usein muistiin merkittäväksi myös harvinaisia vierailijoita: 1 ristisorsa (JL), harmaasorsia (HH) kn, kn (PR), (JTY), (PKi, EeS, JTY) ja ( PKi, JrK, ToL ym), punasotkia 10 havaintoa keväisin , enimmin (MaS, JY), 1 pikkuuikku (PR), mustakurkku-uikkuja 6 havaintoa, joista 2 pesintäaikaan: (HH) ym.) ja kn (JTY), 1 härkälintu (AL), 1 ad keräkurmitsa (HH) ja 1 pikkutiira Lopuksi (MKa) Kaupunginlahti on säilyttänyt arvonsa eräänä Pohjois-Suomen merkittävimmistä lintujen muutto- ja pesimisalueista siitä huolimatta, että rannoista suurin osa on pengerretty ja rakentaminen on ulotettu lähelle rantaa. Pengerrykset estävät nykyisin veden luonnollisen virtaamisen tulva-aikaa lukuun ottamatta Tornionjoesta Kaupunginlahteen. Lahden säilymisen kannalta on tärkeää, että virtausta lisätään merkittävästi. Näin estetään lahden rehevöitymistä ja hapettomuutta. Vuonna 1976 Maa- ja metsätalousministeriö asettui ehdottoman kielteiselle kannalle Tornion anomukseen Kaupunginlahden rauhoituksen purkamisesta. Lausunnossaan se totesi muun muassa: Kaupunginlahti kuuluu Lapin läänin harvoihin valtakunnallisesti arvokkaisiin lintuvesikohteisiin. Täällä pesii mm. vaateliasta eteläistä lajistoa ja lahti on toisaalta merkittävä muutonaikainen levähdysalue. Tämän tasoisen kohteen sijaitseminen kaupungin välittömässä läheisyydessä on poikkeuksellisen harvinaista. Lausuntoon voidaan täysin yhtyä vielä nykyäänkin. Kaupunginlahti on luontoalue, jota kelpaa esitellä laajem- minkin. Tutustumi- sen helpottam i - seksi rannalle pitäisi pystyttää lahtea esittelevä informaatiotaulu. Kiitämme Jussi Paldaniusta, Erkki Raumaa ja Kai Virtasta Kaupunginlahdesta saamistamme tiedoista ja Juha Ylimaunua tekstin kommentoimisesta. Havainnoijat: Hannu Huhtalo (HH), Mauri Kauppi (MKa), Jari Kivilompolo (JrK), Paula Kivilompolo (PaL), Perttu Kujala (PKj), Jouko Kärkkäinen (JK), Antti Laitinen (AL), Tommi Lankila (ToL), Heikki Liehu (HL), Pentti Rauhala (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Eero Salo-oja (EeS),.Matti Suopa- 50 Sirri vsk. Sirri vsk. 51

27 järvi (MaS), Juha Ylimaunu (JY), Onni Ylimaunu (OY), Timo Ylimaunu (TY) ja Jouni Ylipekkala (JTY), Kirjallisuus: Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., Hottola, P., Mikkola-Roos, M., Osara, M., Ylimaunu, J. & Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. - Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Huhtalo, H. 1977: Kaupungistumisen vaikutus Tornion Suensaaren linnustoon vuoden 1974 laskentojen perusteella. - Konkelo 4/77: Huhtalo, H. & Järvinen, O. 1977: Quantitave Composition of the Urban Bird Community in Tornio, Northern Finland. Bird Study 24(3): British Trust for Ornithology. Maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. - Komiteanmietintö 1981:32. Helsinki. Rauhala, P. 1978: Tornion Kaupunginlahti. - Tornionlaakson vuosikirja 1978, s Rauhala, P. (toim.) 1992: Tornion arvokkaimmat linnustokohteet. - Tornion kaupungin ympäristöjulkaisu, Tornio. Rauhala, P. 1994: Kemin-Tornion seudun linnusto 2. - Omakustanne, Raahe. Rauhala, P. 1999: Tornion ja Haaparannan Kaupunginlahden linnustosta. - Sirri 24: Räinä, P., Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M. 2000: Lapin lintuvedet - linnusto, tila ja suojelu. - Lapin ympäristökeskus, Rovaniemi. Ylimaunu, J. 1976: Lintuhavaintoja Torniosta. - Lintumies 11: Kaupunginlahti Ikean jälkeen Taulukko 1. Kaupunginlahden pesimälinnusto HH PR JTY PR PR PR PR Silkkiuikku Laulujoutsen Haapana Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Tukkasotka Telkkä Uivelo Isokoskelo Nokikana Tylli Pikkutylli Töyhtöhyyppä Lapinsirri Suokukko Taivaanvuohi Isokuovi Punajalkaviklo Liro Rantasipi Vesipääsky Pikkulokki Naurulokki Kalatiira Lapintiira Kiuru Niittykirvinen Keltavästäräkki Västäräkki Pensastasku Kivitasku Ruokokerttunen Pajusirkku Pareja? Lajeja Suojeluarvo? = pesi, mutta parimäärää ei ole tiedossa 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53

28 Haahka palasi pesimälinnuksi Perämeren pohjukkaan mutta miksi? Juha Ylimaunu Haahka on Itämeren runsain pesivä merilintu ja merkittävä linnustuksen kohde. Lajin kannanvaihtelut ovat olleet hitaita ja yksilön elinikä pitkä: se lisääntyy hitaasti ja tulee myöhään sukukypsäksi. Ja se on ollut Perämerellä aina harvinainen. Syynä on pidetty sitä, että haahkan pääravinto sinisimpukka ei menesty Perämerellä veden vähäsuolaisuuden takia. Huolimatta sinisimpukan puutteesta haahka on pesinyt myös Perämerellä, mutta sen pohjoisosista laji puuttui käytännössä useita vuosikymmeniä (vrt. Pulliainen et. al. 1979). Täällä sen ravintolähteitä ei tunneta. Perämeren pohjoisimmasta osasta tiedetään, että Ruotsin puolella haahka on ollut harvinainen pesimälintu jo pitempään, ainakin 1990-luvulta lähtien aina Haaparannan Alakainuun (Kalix) saaristoa myöten (mm. Jouni Ylipekkalan ja Ruotsissa kerätyt havainnot). Samoin Pohjois-Pohjanmaan rannikolta lähinnä Iin ja Haukiputaan edustan krunneilta ja kareilta on haahkanpesiä ja poikueita löytynyt muutamia viime vuosina. Kemi-Tornion edustan saaristosta viimeisin varmistettu tieto pesinnästä palautuu aina vuoteen 1912, jonka Einari Merikallio kirjasi haahkan viimeiseksi pesimävuodeksi Simon saaristossa (Rauhala 1994). Tieto lienee peräisin kalastajien haastatteluista, mutta sitä ei ole syytä epäillä: laji oli ennen erittäin hyvin tunnettu untuviensa takia (joita kerättiin pesistä mm. täkkeihin ja tyynyihin) mutta myös syksyisenä ja keväisenä saaliina. Tämän jälkeen harvat havainnot alueeltamme olivat: S Härkäletto 2 p (S.Kärävä & T.Räsänen, Räsänen 1958), S Tiuranen 2 p (Pentti Rauhala), K Möyly 1 p (Jouko Kärkkäinen, Seppo Yli- Kankaanpää), K Keilakrunni 2 p (Erkki Lehikoinen), S Ykskuusi 1 k p (Tuula Laasanen, Tuomo Miettunen), K Ajos satama 1 k NW (Jouko & Jouni Kärkkäinen, Kalervo Kujala), S Ykskiven merialue 6 p, yksi kuollut kalanpyydykseen (Mauno Posti ym.) ja kesäkuun S Halttarin ympäristössä 1 pari säännöllisesti (Kyösti Posti ym.). Aurinkoisena päivänä kiertäessäni jalan Simon Tiurasenkrunnia kiikariini sattui sen etelärannan puolella silhuetti, jota en ole tottunut täällä näkemään: haahkaemo kahden ehkä noin pariviikkoisen poikasen kanssa. Piti puhdistaa linssikin kertaalleen, sillä muistin Rauhalan Pentin kirjasta (1994), että on todella pitkä aika lajin pesimähavainnosta. Tämän jälkeen saaressa ei tullut juuri käytyä muuta kuin Kärkkäisen Joukon kanssa , jolloin tapasimme saman poikueen, nyt pohjoisrannalta. Se näytti hakeutuvan tyvenen puolelle saarta. Haahkan paluu pesimälinnuksi myös koillisimpaan Perämereen on tosiasia, mutta mistä se voisi kertoa? Minulle nousi jo Tiurasenkrunnin rannalla mieleeni kysymys siitä, miten äärialueillaan elävä, hurjasti taantunut Itämeren haahkakanta kuitenkin voi jopa levittäytyä? Kannan vaihtelun syynä virukset vai ekosysteemin muutokset? Haahka on Itämeren eteläosan saariston runsain lintulaji, keskeinen saalis ja ehkä Itämeren taloudellisesti merkittävin lintulaji. Suomen haahkakannan kehitys tunnetaan erittäin hyvin: 1900-luvun alkuvuosien pienet kannat olivat 1980-luvulle tultaessa kasvaneet noin pariin, mutta sitten tapahtui jotakin. Mm. Saaristomeren kannan kasvu pysähtyi. Suomen haahkakanta oli 2000-luvun alussa noin paria. Taantuman suurin syy on huono poikastuotto mutta mikä siihen olisi syynä? Haahkakantoja vähensivät massakuolemat 1990-luvulla. Vuosina eteläisen Suomen rannikolla lähes kaikki poikaset kuolivat ja keväällä 1998 Utön ja Jurmon vesillä kuoli tuhansia koiraita. Massakuolemien syynä on perinteisesti pidetty haahkojen loisia, väkäkärsämatoja. Viime vuosina on tanskalaisten ja suomalaisten tutkijoiden mukaan käynyt ilmi, että syynä ovat todennäköisesti tarttuvat virustaudit. Aikuisten massakuolemia on muuten vaikea selittää. Haahkakantojen dynamiikka on kiinnostuksen kohteena Etelä- Itämeren ja Pohjanmeren alueella. Siellä talvehtivat kannat laskivat 36 % vuosina , mutta pesimäalueiden tiedot ovat hajanaisemmat ja osittain ristiriidassa Haahka palasi pesimälinnuksi Perämeren pohjukkaan - mutta miksi? tämän kanssa (mm. Christensen 2008). Ristiriitaa on selitetty hypoteesilla, jonka mukaan kannan laskiessa nuoret ikäluokat ovat tulleet sukukypsiksi aikaisemmin kuin ennen, ja pesimäalueilla ne kompensoivat pienentynyttä aikuiskantaa. Martti Hario kumppaneineen (Hario & Rintala 2009) ovat osoittaneet suomalaista rengastukseen ja peräänantamattomuuteen perustuvaa tutkimusmetodia noudattaen, että Suomenlahdella (Söderskär) syiden taustalla on haahkalle ominainen korkea poikaskuolevuus. Poikaskuolevuuden takia pieniin vuosiluokkiin kuuluvat haahkat säilyivät laadullisesti heikompina koko elämänsä ja joutuivat käyttämään enemmän aikaa mm. sukukypsyyden saavuttamiseen kuin isojen, elinvoimaisten vuosiluokkien debytantit. Talvialueilla havaittu kannanlasku johtuu paremminkin nuorten ikäluokkien pienenemisestä huonon poikastuoton seurauksena pesimäalueilla. Metsästys ei ole myöskään kannanlaskun syynä: saaliit meillä ja Tanskassa ovat myötäilleet kannankehitystä. Aikuiskuolevuus metsästys mukaan lukien selittää kannanvaihteluista vain 2 % ja lentopoikastuotanto yli 60 % (Christensen 2008, Hario & Kujala 2009). Viime kesänä ruotsalaisten tutkijoiden tiedotteiden mukaan haahkakanta on pienenemässä yhä voimakkaasti. Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan haahkat ovat kohdanneet samoja b-vitamiinin puutostauteja kuin kalatkin sekä bakteeriperäisen botuliini-hermomyrkyn oireita. Esim. Blekingen saaristossa eteläisellä Itämerellä 500 kuoriutuneesta haahkanpoikasesta 85 prosenttia kuoli jo ensimmäisen elinviikkonsa kuluessa. Tukholman saaristosta löytyi haahkanpesiä viime kesänä vain 30, mikä merkitsee 95 prosentin kannan laskua kymmenessä vuodessa. Itämeren tiheimmän haahkakannan lasku ei näy Perämerellä. Perämeren ekosysteemi ja tila on toinen kuin Itämeren pääaltaan, jos riskit liittyisivät ravintoketjuun tai biomyrkkyihin. Jos syynä ovat varteenotettavasti virukset, taas tiedetään, että ne leviävät helpoimmin tiheissä populaatioissa. Periferia näyttää joka tapauksessa olevan säilyttävä ympäristö, vaikka täällä eläminen ei varmasti ole helppoa haahkallekaan. Siksiköhän haahka on palannut? Viitteet: Christensen, T.K. 2008: Factors affecting population size of Baltic Common Eiders Somateria mollissima. PhD thesis. Dept. of Wildlife Ecology and Biodiversity, NERI. National Environmental Research Institute, University of Aarhus, Denmark. 204 pp. Hario, M. & Rintala, J. 2009: Age of first breeding in the Common Eider Somateria mollissima population in the northern Baltic Sea. Ornis Fennica 86: Pulliainen, Erkki, Elomaa, Erkki, Oksanen, Olli & Valkama, Juha 1979: Haahka Somateria mollissima jälleen pesivänä Perämerellä. Lintumies 2/1979: 82. Rauhala. P. 1994: Kemi-Tornio seudun linnusto 2. Räsänen, T. 1958: Simon linnustosta, rannikkoseudulta ulkosaaristoon ulottuvalta alueelta. - Pro gradu, Turun yliopisto. 54 Sirri vsk. Sirri vsk. 55

29 Soiden linnuilla menee huonosti Vuonna 2010 julkaistiin neljäs Suomen lintujen uhanalaisuuden arviointi. Sen mukaan tilanne on erityisen huolestuttava soilla ja kosteikoilla. Suolinnuilla muutos huonoon suuntaan on viime vuosina ollut nopeaa, sillä edellisessä vuonna 2000 tehdyssä arvioinnissa uhanalaisia lajeja oli vain yksi, mutta 2010 jo kahdeksan. Kemin-Tornion alueella soiden osuus on ollut paikoin jopa yli 60 % maa-alasta, minkä vuoksi seutu on Suomen tärkeimpiä suolinnuston pesimäalueita. Soiden linnusto tunnetaan varsin hyvin, sillä 80:n suon linnusto on tutkittu. Varhaisimmat tutkimukset on tehty 1960-luvulla, ja säännöllisesti soita on takseerattu 1980-luvulta lähtien. Linnustosta on saatavilla runsaasti myös kirjallista tietoa jäsenlehti Sirristä, Linnut lehdestä ja Linnut vuosikirjasta. Tutkimustulokset kertovat karua kieltä siitä, että lähes kaikkien tyypillisimpien suolintujen määrät ovat pienentyneet. Suuria muutoksia 1980-luvuilla Simossa, Keminmaassa ja Tervolassa lasketuista linjoista toistettiin 2000-luvulla Pentti Rauhala 78,4 km. Tutkimukset osoittivat, että lähes kaikki tyypillisimmät suolinnut olivat vähentyneet (taulukko 1). Runsaista lajeista suurimman romahduksen koki suokukko, jonka määrä putosi lähes neljäsosaan. Töyhtöhyyppiä oli 2000-luvulla jäljellä enää n. 37 % ja keltavästäräkkejä 44 % 1980-luvun määrästä. Muita taantuneita lajeja olivat jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, pikkukuovi, mustaviklo, valkoviklo, liro, vesipääsky ja kiuru. Myös soiden riekkojen määrä väheni, vaikka sitä ei laskennoissa pystytty toteamaan. Metsähanhia 2000-luvun laskennoissa tavattiin 78 % 1980-luvun määrästä. Lajin parimäärän arviointi on kuitenkin sattumanvaraista, koska pesimäaikaiseen elinalueeseen kuuluu erilaisia elinympäristöjä avosoista rämeisiin, puronvarsikorpiin ja jopa kangasmetsiin. Sorsista selvää taantumista havaittiin vain jouhisorsalla. Lokeista naurulokin puoli vuosisataa kestänyt pesiminen soilla saattaa olla päättymässä, sillä sen määrä putosi parissa vuosikymmenessä kymmenesosaan. Avosoilta löytyi myös menestyjiä, joista suuri osa on tulokkaita. Kurki on suolajeista ainoa, joka on runsastunut voimakkaasti. Se on pystynyt laajentamaan pesimisalueitaan entistä enemmän pienille soille ja rannoille ja pesijöitä on ollut jopa hakkuuaukeiden suolaikuilla. Laulujoutsenen menestystarinaa saatiin seurata jo 26 suolla, jonne se oli asettunut pesimään. Kaakkurikin voidaan lukea viime vuosikymmenien menestyjiin, vaikka kanta on viime vuosina pienentynyt. Kasvusuunnassa ovat olleet myös muuttohaukan, kalalokin, harmaalokin, niittykirvisen ja yllättäen myös pensastaskun määrät. Uusina lajeina soille ovat ilmestyneet pesimään merihanhi, punajalkaviklo ja pikkulokki. Alla on lueteltu ne Kemi-Tornion avosoilla pesivät lajit, jotka ovat tuoreessa joulukuun alussa julkaistussa uhanalaisten lintulajien luettelossa. Perustellusti silmällä pidettävien lajien luettelossa voisivat olla myös töyhtöhyyppä, pikkukuovi, valkoviklo, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa ja liro. Erittäin uhanalaiset: suokukko Vaarantuneet: jouhisorsa tukkasotka mustakurkku-uikku sinisuohaukka muuttohaukka vesipääsky keltavästäräkki Metsähanhi Matti Suopajärvi Silmälläpidettävät: metsähanhi riekko kaakkuri punajalkaviklo naurulokki niittykirvinen Muutosten syitä Suurimpana paikallisena syynä tyypillisimpien suolintujen vähenemiselle voidaan pitää laajamittaisia soiden ojituksia. Suolintujen elintila on viime vuosikymmeninä kaventunut rajusti, koska Suomen soista on ojitettu jo noin entisen Oulun läänin kokoinen alue. Etenkin turvetuotantoon otettujen soiden ojitukset ovat kohdistuneet hyville suolintujen pesimäsoille jopa niin, ettei edes uhanalaisten lintujen pesiminen alueella ole estänyt suon tuhoamista. Metsähanhen taantumisen syyksi arvelen ojitusten lisäksi metsästystä, sillä hanhisaaliit kohosivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan välisenä aikana lähes kymmenkertaisiksi. Vaikutusta on lisännyt pyynnin kohdistuminen pääasiassa kesän poikasiin ja emolintuihin. Muita paikallisia syitä taantumisille voivat olla muuttohaukan, kurjen, kalalokin ja harmaalokin runsastumiset. Lajit voivat heikentää kantoja syömällä poikasia. Etenkin suokukon väheneminen on ollut kuitenkin niin nopeaa, että syitä täytyy etsiä myös muuttomatkan varrelta ja talvehtimisalueilta. Soiden tulevaisuus Useat tutkimusalueen parhaista lintusoista on suojeltu, mut- ta erinomaisia soita on vielä suojelua vailla. Tärkein suojelun kohde on Ranuan ja Tervolan rajalla oleva Tainijärven ympäristön hieno usean suon muodostama kokonaisuus. Hyviä lintusoita ovat myös esimerkiksi Tervolan Kieriaavan, Kalhuaavan- Pikkulamminaavan alue, Simon Varesaavan eteläosa ja Keminmaan Kellojänkä. Unohtaa ei saa myöskään pieniä rimpisoita, sillä nekin ovat tärkeitä suolinnuille, esimerkiksi metsähanhelle luku Soiden linnuilla menee huonosti Paljon on vielä tehtävää, että suoluonnon köyhtyminen saadaan pysähtymään. Paras ja nopein tapa edistää asiaa on vielä jäljellä olevien luonnontilaisten avosoiden ojituskielto. Niitä uhkaa allashankkeita lukuun ottamatta vain turveteollisuus, joka kuitenkin voi saada tarvitsemansa turpeen jo ojitetuilta soilta. Taulukko 1. Avosuolla pesivien lajien tiheyksiä tutkimussaralla, havaintojen määriä (N) ja muutosprosentteja kymmenellä Simon, Keminmaan ja Tervolan suurella aavalla. Molempina ajanjaksoina laskettiin samat linjat (78,4 km.) 2000-luku Laji Paria/km2 N Paria/km2 N Muutos % Vesipääsky Mustaviklo Suokukko Töyhtöhyyppä Keltavästäräkki Pikkukuovi Valkoviklo Jänkäsirriäinen Jänkäkurppa Liro Pajusirkku Taivaanvuohi Västäräkki Kuovi Niittykirvinen Kapustarinta Ruokokerttunen Punajalkaviklo Muuttohaukka Pensastasku Kurki Sirri vsk. Sirri vsk. 57

30 Riistan elinympäristöjen aktiivisella hoidolla kohti kokonaisvaltaisempaa riistanhoitoa Nilla Aikio Simon Mustakummunahon 20 hehtaarin ennallistamisalueelle muodostui uusi riekon soidin toisena keväänä ennallistamisen jälkeen Nilla Aikio Perinteisesti riistanhoito on tietyn lajin hyväksi tehtävää lyhytvaikutteista työtä, jolla pyritään ylläpitämään vahvempia riistakantoja. Pienpetoja pyytämällä voidaan parantaa metsäkanalintujen ja vesilintujen pesintätulosta. Riistapelloilla ja niiden läheisyyteen sijoitettavilla ruokinta-automaateilla autetaan useiden riistalajien ravinnonsaantia talvella, jolloin ne ovat paremmassa kunnossa tulevaa lisääntymiskautta ajatellen. Nuolukivistä hirvet saavat elintärkeitä mineraaleja, suoloja ja hivenaineita. Edellä on vain muutama esimerkki eri lajeja hyödyttävästä riistanhoitotyöstä. Perinteinen riistanhoitotyö on edelleen arvokasta, mutta nykyisin ollaan siirtymässä yhä enemmän lajikeskeisestä riistanhoidosta kohti kokonaisvaltaisempaa elinympäristöjen ja luonnonhoitoa, jolla turvataan niin yksittäisen lajin eri vuodenaikojen elinympäristöä, kuin luonnon monimuotoisuutta laajemminkin. Metsätaloudessa riistaeläinten elinympäristövaatimukset otetaan huomioon monella tasolla. Alueekologisen suunnittelun kautta riistan elinympäristöt huomioidaan laaja-alaisesti ja metsikkötasolla turvataan yksittäisen eläimen tai lajin tärkeitä elinympäristöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsienkäyttöä suunniteltaessa on välttämätöntä olla tietoinen riistan ravinto-, suoja-, ja lisääntymisvaatimuksista, jolloin ne osataan ottaa huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa ja tehtäessä. Riistan elinympäristö on kokonaisuus, johon kuuluu eri kehitysvaiheessa olevia metsäisiä alueita, vesistöjä, niiden reuna-alueita ja soita. Esimerkiksi metsäkanalintujen poikasvaiheen ravinto koostuu ensimmäisinä viikkoina pääosin selkärangattomista hyönteisistä joita ne löytävät metsämaiden pienialaistenkin kosteikkoalueiden reunamilta, soiden ja kankaiden vaihettumisvyöhykkeiltä ja purojen varsilta. Riekon soidinympäristöä ovat karut vähäpuustoiset nevarämeet ja teerenkin soidin löytyy usein avosuolta. Metsähallituksessa toteutettiin kaksivuotinen riistan elinympäristöjen aktiivisen hoidon projekti ja sen keskeisimpinä tavoitteina oli kartoittaa aktiiviseen hoitoon sopivia kohteita metsätalouden kitu- ja joutomailta, aloittaa näiden kohteiden kunnostaminen ja vaikutusten seuranta, sekä luoda toimintamalli jatkolle. Yhtenä kohdelajina elinympäristöjen hoidossa on havumetsäalueiden riekko. Riekon soidinympäristöä kuvastaa maiseman avoimuus Riistan elinympäristöjen aktiivisella hoidolla kohti kokonaisvaltaisempaa riistanhoitoa Valtion talousmetsissä on Lapissakin paljon soita, jotka ojituksen seurauksena eivät enää ole soveliaita riekon soidinympäristöksi. Sopimattomuus johtuu siitä, että luonnontilaisena vähäpuustoisen suon puuston kasvu on elpynyt vesitaloudessa tapahtuneiden muutosten seurauksena ja maiseman avoimuus on menetetty. Metsähallituksessa ei ole kerätty systemaattisesti tietoa riekon soidinympäristöistä, kuten on tehty mm. metson osalta. Aikaisemmat tutkimukset ja viimevuosien aikana kunnostettujen kohteiden reviiriseurannat kuitenkin osoittavat, että suon avoimuus on ratkaiseva tekijä tarkasteltaessa kohteen soveltuvuutta riekon soidinympäristöksi. Toinen soveltuvuutta kuvaava tunnus on kohteen koko; riekko vaatii soidinalueeltaan 5-10 hehtaaria avointa suota. Jos ojitettu suo ei täytä kunnostusojituksen ja puuntuotannon kriteerejä, voidaan lähteä miettimään suon ennallistamista eli palauttamista lähemmäksi luonnontilaa. Ennallistamisella on yleensäkin positiivisia vaikutuksia suoluontoon ja kosteikkoalueiden eläimistöön. Kuitenkin, jos ennallistamisen lähtökohta on riistanhoidollinen, pyritään kohteen soveltuvuus selvittämään mahdollisimman tarkoin tästä näkökulmasta. Paikkatietojärjestelmän tietojen avulla voidaan tarkastella lähialueen avoimien soiden määrää ja kytkeytyneisyyttä suhteessa ennallistettavaan kohteeseen, merkittävien riistakohteiden (ravintopaikat, soitimet) ja ekologisten yhteyksien sijoittumista lähialueella. Vanhoja ilmakuvia hyödyntämällä saadaan selville suon tila ja puulajisuhteet ennen ojituksia, joita maastossa joskus on hyvinkin hankala määrittää. Ennallistettavan kohteen valintaan vaikuttaa myös mahdollisuus kytkeä toimenpiteet alueella tehtävien muiden metsänhoitotöiden yhteyteen. Soiden ennallistaminen riekon soidinympäristönä ja vaikutusten seuranta Riekon soidinympäristön ennallistamisen tekniikka noudattaa hyvin pitkälti luonnonsuojelualueiden soiden ennallistamista. Suon vesitalouden palautumista edistetään täyttämällä kaivetut ojat ja puustoa poistamalla palautetaan luonnontilaisen kaltainen avoimuus. Ojien täytöllä parannetaan myös lintujen liikkumisen edellytyksiä etenkin soiden ja kankaiden reuna-alueilla. Puustoa poistettaessa pyritään suolle jättämään sinne luontaisestikin kuuluvia kitukasvuisia, vikaisia ja pyöreälatvaisia puita ja puuryhmiä suon kuivemmille osille, jolloin maisema vastaisi mahdollisimman hyvin luonnontilaista. Jos ennallistamisen tavoite vesitalouden palauttamisen osalta onnistuu, tulee suo pysymään avoimena jatkossakin. Osalle kohteista tehdään riekon soidinreviiriseurantaa ennen ja jälkeen ennallistamistoimien, jotta saadaan tietoa toimenpiteiden ja kohteiden valinnan onnistumisesta. Seuranta tehdään äänihoukuttimen(atrapin) avulla soitimien ollessa käynnissä huhtikuun ja toukokuun aikana. Tähän mennessä ennallistettujen kohteiden seurantatulos vaikuttaa lupaavalta. Lapissa tehtyjen reviirikartoitusten perusteella todettiin noin 60 prosentille ennallistetuista kohteista muodostuneen yksi tai useampi uusi soidin kahden ensimmäisen vuoden aikana ennallistamisen jälkeen. Aineistoa on kerätty myös ennallistettujen kohteiden lähialueen luonnontilaisilta soilta, jotta useamman vuoden seurantaaineiston perusteella voidaan tehdä vertailua ennallistettujen ja luonnontilaisten soiden reviirien kehittymisen välillä. Soidinajan ympäristö on vain osa riekon elinympäristön käyttöä, mutta tähänastisten tutkimustietojen valossa suot ja niiden reunaosat näyttävät olevan hyvin merkittävässä asemassa riekkojen ja riekkopoikueiden elinympäristön käytössä. 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59 Nilla Aikio Metsähallitus, Luontopalvelut PL 8016, Rovaniemi Riekko Matti Suopajärvi

31 Paljon lintuja, paljon monenlaista lintuharrastusta Matti Suopajärvi- vuoden rengastaja Paljon lintuja, paljon monenlaista lintuharrastusta Kemi-Tornion seudun aktiivisina lintuharrastajina on totuttu näkemään miespuolisia harrastajia. Yhdistyksen sisällä totuus on kuitenkin toinen, jäsenistöstä on 40 prosenttia naisia, ja naisjäsenten määrä on ollut koko ajan reippaassa kasvussa. Saattaa olla, että naisilla ja vallankaan nuoremmilla ei ole aikaa panostaa harrastukseensa yhtä paljon kuin miehillä, mutta on meillä aktiivisia nuoria naispuolisiakin harrastajia. Osa heistä on kerinnyt tekemään paljon ja monenlaista, niin harrastuksen kuin yhdistyselämänkin parissa, vaikka he ehkä eivät olekaan pitäneet paljon ääntä harrastuksestaan. Sirri-lehti päätti esitellä heistä erään Marjo Niskasen. - Marjo, missä asut, mitä teet ja missä harrastat lintuja? - Asun Keminmaassa. Teen töitä lastenhoitajana vuoropäiväkodissa. Kotipihalla tulee seurattua lintuja päivittäin. Tutuiksi ovat tulleet myös monet Xenuksen alueen lintupaikat. - Kauanko olet harrastanut lintuja? - Olen harrastanut lintuja reilu 20 vuotta, tosin opiskeluvuosina harrastus on ollut aika vähäistä. - Millaiseen harrastustoimintaan olet viime aikoina osallistunut? - Retkille: mm. naisten linturetkelle keväällä ja syksyllä olin ensimmäisen kerran mukana Xenuksen ruskaretkellä, Vuotsossa. Olen käynyt muutaman kerran kuuntelemassa lintujuttuja ja ajankohtaisia asioita yhdistyksen perjantai palavereissa sekä osallistunut syyskokoukseen. - Millainen lintuharrastus sinua erityisesti viehättää, miksi ja mihin toivoisit yhdistyksen panostavan entistä enemmän? - Tykkään seurata erityisesti lintujen kevätmuuttoa. Keräilen kuukaudenpinnoja ja vuodenpinnoja, en kylläkään kilpailu mielessä. Käyn usein bongaamassa muidenkin havainnoimia lintuja, varsinkin jos saa uusia eliksiä eli elämänpinnoja kerättyä. En tiedä onko yhdistys koskaan kokeillut yleisölle suunnattuja lintu - tai luontokuvailtoja, mutta mielestäni voisi kokeilla. - Kiinnostaako sinua laajentaa harrastustasi jonnekin uudelle alueelle? - Ehkä tarkempaa ruokintapaikka seurantaa/laskentaa voisi aloittaa. - Miten saat ajan riittämään kaikkeen? - Aikahan ei tahdo koskaan riittää kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Vuorotyö vie oman aikansa myös. - Onko erityisesti jokin lintulaji tai lajiryhmä lähellä sydäntäsi? Mikä ja miksihän? - Petolinnut ovat aina mielenkiintoista seurattavaa, ja niiden määrittäminen on haastavampaa. Viime keväänä näin minulle ensimmäiset arosuohaukat ja niitä tulikin seurattua monena päivänä. Ilahduttava ja varma kevään merkki on myös keväisessä räntäsateessa värjöttelevät töyhtöhyypät. - Mitä sanoisit uudelle lintuharrastuksesta kiinnostuneille henkilöille? - Tervetuloa lintuharrastuksen pariin! Kannattaa liittyä paikallisyhdistykseen ja sen toimintaan, koska silloin saa lisätietoa harrastuksesta ja tutustuu muihin harrastajiin. Kokeneemmilta oppii aina jotain uutta linnuista. Lisäksi saa tietoa lähialueen hyvistä lintupaikoista. Forssan rengastajakokouksessa helmikuussa 2010 valittiin vuoden rengastajaksi torniolainen ja myös xenuslainen Matti Suopajärvi! Eikä syyttä, sillä onhan Matti omistanut rengastukselle ja linnuille suuren osan elämästään, siitä osoituksena yli rengastettua lintua. Siihen tulokseen pääsemiseksi on täytynyt mm. kiivetä kilometrikaupalla puunrunkoja, jossa taas on kulunut kymmeniä vasemman jalan nokialaisia. Matti on ensimmäinen Xenuksen alueen rengastaja, jolle on myönnetty tämä arvostettu vuoden rengastaja-palkinto. Paljon Onnea Matille koko Xenuksen puolesta! -Haukkoja olen rengastanut nelisentuhatta, pöllöjä reilut kolmetuhatta. Eniten rengastamiani lajeja ovat tuulihaukka ja helmipöllö, jotka ovat määrissä kulkeneet jokseenkin käsikädessä. Rengastettujen määrät ko. lajien osalta pyörivät 2900 kieppeillä. Muita enemmälti rengastamiani lajeja ovat järjestyksessä talitiainen, haarapääsky, kirjosieppo, naurulokki, urpiainen ja viherpeippo. Pönttölintuja rengastaisi helposti enemmänkin, mutta olen yrittänyt suunnata rajallista aikaani semmoisiin lajeihin joita rengastetaan vähemmän kuten taviokuurna tai lajeihin jotka ovat tyypillisiä juuri meidän alueellem- - Miten päädyit aikanaan lintuharrastuksen pariin, ja vaikuttiko siihen jokin seikka erityisesti? - Kotoa opittu! Isäni on opettanut minulle jo lapsena kaikkea luonnosta ja linnuista. Isä osti lintukirjoja ja kasetteja ja niin mielenkiinto lintuihin heräsi. me kuten kuovi. Kuva Jouni Miettinen 60 Sirri vsk. Sirri vsk. 61 Matti Suopajärvi- vuoden rengastaja Matti, esittäisimme muutaman kysymyksen harrastuksesi ja saavutustesi johdosta: -Olet rengastanut yli lintua. Miten rengastetut linnut ja mielenkiintosi eri linturyhmiin on jakaantunut? -Tunnemme sinut vannoutuneena petomiehenä, mutta olet tainnut keritä rengastamaan paljon muutakin? Millaisia suosikkilajeja tai linturyhmiä sinulla on? -Taisin tuossa jo intoutua vastaamaan puoliksi jo tähänkin, mutta suosikkeja ovat vaikkapa kaunis taviokuurna, hysteerisen arka ja lähes inhimillinen kurki ja toki mystinen lapinpöllömme. -Kauanko olet rengastanut? Rengastajilla on lupia erilaisille lintu- tai lajiryhmille. Mitä lupasi käsittäävät? -Olen rengastanut vuodesta Kirjava lupani käsittää pesäpoikaset, ruokintapaikkojen linnut marjalinnut mukaan lukien, aikuiset haarapääskyt, käpylinnut, sinirinnat. Lukurenkailla olen rengastanut harmaa- ja selkälokkeja, kuukkeleita, kuoveja ja hakeillekin ois renkaita kirjoituspöydän laatikossa. -Missä päin Suomea rengastat ja vaihteleeko rengastustyösi eri kolkilla maata? -Nykyään käytännössä vain Xenuksen alueella sekä maakotkia keskisessä lapissa. -Olet mukana useiden valtakunnallisten seurantalajien rengas-

32 Matti Suopajärvi- vuoden rengastaja tus- ja seurantatyössä. Monenko lajin ja minkä? -Muuttohaukan, maakotkan, merikotkan ja sääksen sekä toki petolintujen ruutuseurannassa jossa seurataan kaikkia petolintuja. -Rengastuksella ja puiden latvoissa kiikkumisilla on omat riskinsä ja vaaratilanteensa. Millaisia ne voivat olla? Oletko itse joutunut vaaratilanteisiin, ja miten riskejä voi pienentää tai välttää. -Puusta voipi tipahtaa taikka puu voi kaatua. Haukan eli kotkan poika voi tarrata ranteesta, pesää puolustava pöllö saattaa iskeä kiinni. Kokemusta on valitettavasti kaikista. Pöllöistä lapin-, helmi-, hiiri-, varpus- ja suopöllö ovat käyneet heilauttamassa lippalakkia. Kypärä on parempi kuin kova pää ja silmät tulee kyllä aina suojata. Puusta ravistumisista ei ole kunnon kokemusta, kun olen käyttänyt turvavyötä - en muuten ole vielä senkään varaan retkahtanut. Kerran onnistuin arvioimaan sääksen pesäpuun kaatuvan seuraavan talven aikana. Kyllähän vaaratilanteita tulee. Niiden riskit tulee pyrkiä arvioimaan etukäteen ja minimoimaan. Tosiasia taitaa olla kuitenkin se että tavallinen maastossa kävely on vähintään yhtä vaarallista kuin esimerkiksi kiipeily - sitä ei tule tehtyä joka hetki yhtä huolella kuin kiipeilyä. -Mahtuisiko Xenuksen alueelle lisää rengastajia vai tarvitaanko jo todella pian lisää uusia kasvoja. Miten uusia rengastajia saataisiin alueellemme? ja tarkastetaan vain satunnaisesti. Varpuslintujen pesäpoikasista rengastetaan vain murto-osan promilleja vuosittain, SSP-pyyntejä (sisämaan seurantapyynti varpuslinnuille) ei kukaan täällä harrasta. Lokkeja rengastetaan vain satunnaisesti, vesilintuja ja kahlaajia kuten koko Suomessa valitettavasti tuotakin vähemmän... -Vaikka lintuja seurataan yhä teknisemmin apuvälinein (satelliittiseurannat ym.) niiden avulla ei kyetä kertomaan laajemmin lintukantojen rakenteesta, pesäpoikastuotosta vuosittain jne. Rengastuksen yhteydessä noita tulee seurattua jo sivutuotteena. -Kakkoskysymys onkin vaikeampi. Kiinostus täytyy herätä omassa itsessä...sitten vain jonkun rengastajan mukaan aluksi. -Rengastus vaatii monenlaista valmistelutyötä (pönttöjen rakentaminen, maastoon vienti ja kunnostukset, tekopesien rakentaminen, kohdelajien reviirien etukäteen kartoitus jne). Millaista työtä sinä teet, mihin tarvitsisit apuja meiltä muilta xenuslaisilta ja tulevilta uusilta rengastajilta. -Juuri edellämainittuja minkä muilta puuhilta ehdin. Erinäisiä pyydyksiä ja apuvälineitäkin tulee rakenneltua, juuri väsäsin kymmenkunta tikkaonkea läheteltäväksi ympäri Suomea. Lintuja tulee lisäksi ruokittua kotipihalla ja muutamalla metsäpaikallakin. -Tokihan aina ilostun kun joku ilmoittaa jonkun uuden löytämänsä haukanpesän. Havaituista lapinpöllöistä mulle voi ilmoittaa mieluusti heti kun näkee, lähden paikalle heti - harvoin on tärkeämpää tekemistä. -Luovuttaisin heti 150 helmipöl- tukset jollekin innokkaalle joka lupaisi tarkistaa ne - sanotaan vaikka vain seuraavat 10 vuotta. Ehtisin tehdä sillä ajalla jotain muuta - epäilemättä rengastaa muita lajeja. - Mikä on ensimmäinen rengastamasi lintu. Entä mikä on oma suosikkilajisi? -Hiiripöllö , 27v. synttäripäivän aattona. Suosikkilaji ois varmaan semmoinen minkä säästäisi jos kaikista muista olisi luovuttava eli lapinpöllö ja kun se ei pesi joka vuosi niin varmaan välivuosina voisi rengastaa tosissaan kurkia joille viime vuosina on jäänyt aivan liian vähän aikaa. Kiitos, Matti ja vielä kerran onnittelut pitkäjänteisestä työstäsi ja arvostetusta saavutuksestasi! -Kiitos, nähdään maastossa... Ruskaretki Vuotsoon Tuomo Miettunen Syyskuun alkupuolella Xenus järjesti jo perinteisen ruskaretken. Tällä kertaa retki suuntautui Sodankylän Vuotsoon. Viikonlopun retkelle osallisui 14 henkilöä: Tuula, Kari, Heli, Juha, Inari, Pirita, Iiris, Jouko, Jouni, Kalevi, Tuula, Anna ja Tuomo, sekä Kalevin Siru-koira. Kärkkäisen Jouko ja Jouni, sekä Tikkalan Kalevi olivat lähteneet jo perjantaiaamuna matkaan ja he olivatkin iltapäivän aikana ehtineet tehdä jo kierroksen Sompiojärven suunnalla, josta olivat keränneet mukavan alkusaaliin havaintokoriimme aina merikotkasta lähtien. Muu retkikunta saapui illansuussa majapaikkaamme. Majapaikaksi Kari oli hankkinut ystävänsä, Heikki Melamiehen omistaman, Vuotson kanavan tuntumassa sijaitsevan komean kelohonkaisen mökin saunoineen ja muine tarpeineen. Oli todella viihtyisä paikka. Menomatka havaintojen suhteen oli ainakin meidän autokunnalla varsin aneeminen. Ehkä parasta oli voimalinjapylvään latvassa istuskeleva sääksi Sodankylän pohjoispuolella. Ruska alkoi olla jo hieman takanapäin, mutta muuten säät suosivat retkeämme. Lauantaiaamu alkoi varsin mukavasti, kun lapintiainen tuli terassivierailulle. Vieras oli kyllä hieman ronkeli, kun Jouko tarjosi kämmeneltä sämpylänmurusia, niin hän kävi vain niitä tutkailemassa, mutta ei kelpuuttanut aamupalaksi, vaan lennähti omille teilleen. Aamupäivälle Kari oli kaavaillut retkeä Muteniaan. Mihin ihmeen muteniaan, tuli ainakin itsellä mieleen, mutta sinne lähdettiin. Ajelimme metsäautotietä kohti määränpäätä. Menomatkalla näimme pari teertä, jotka luikkivat raviojan taakse kanervikkoon. Ennen määränpäätä yllätykseksemme tie oli suljettu puomilla. Kari arveli kävelymatkaa olevan vielä pari kilometriä. Heli kuitenkin suhtautui epäillen isänsä matkanarviointiin ja niinpä osa ryhmästämme, lähinnä pienimmät, Pirita, Iiris ja Inari hoitajineen tekivät muutoksen retkisuunnitelmaan ja lähtivät havainnoimaan ja paistelemaan makkaraa Sompiojärven laavulle. Me muut jatkoimme kävellen kohti Muteniaa. Kyllähän sitä matkaa tuntui olevan useampia kilometrejä, joten Heli taisi puhua kokemuksesta. Kävellessämme Jouko teki tunnetusti tarkkoja kuulohavaintoja tiaisista ym. pikkulinnuista. Vihdoin saavuimme todella kauniiseen, ihmisiltä asumattomaan niityn ympäröimään järvenrantakyläyhteisöön, jonka muodosti noin puolentusinaa savua. Osa rakennuksista, ilmeisesti vanhimmat olivat kauniisti honkahannun maalaamia. Ei kylä autio ollut. Erään punaisen talon oli ottanut kodikseen räystäspääskyyhteisö. Laskimme Joukon kanssa, että räystäiden alla oli yhteensä 125 pesää ja parista pesästä vielä kuikisteli poikanenkin, vaikka lähestyttiin syyskuun puolta väliä ja mekin olimme jo ruskaretkellä. Lisäksi noin parikymmentä lentokykyistä lintua pörräsi talon liepeillä. Onneksi jälkisyksy oli kohtalaisen lämmin, mikä antoi hyvät eväät poikasten varttumiselle. Kaksi kuikkaa lenteli järven yllä, häipyen pikku hiljaa horisonttiin. Nokkosperhonen oli asettautunut erään talon seinustalle siivet levällään, ikään kuin aurinkopaneelia lataamaan. Lapinharakka istuskeli kaivonvintin latvassa tähystelemässä. Tuulihaukka lekutteli niittyaukean yllä ja muutama kirvinenkin pörähti lepattaen lentoon. Västäräkki keikisteli rantakivillä. Palatessamme autoille, näimme kuukkelin lentävän tien poikki. Ajellessamme kohti Sompiojärven laavua, havaitsimme kotkan kaartelevan taivaalla. Varmistimme kaukoputkella kyseessä olevan vanhan maakotkan. Laavulla keittelimme nokipannukahvit ja pais- -Mahtuisi. Pönttöverkostot kattavat olemattoman osan toimialueestamme. Haukanpesiä löydetään lön- ja tuulihaukan pöntön tarkas- Tekopesällä -90 luvulla, sittemmin pesä asiallisessa käytössä Pekka Suopajärvi 62 Sirri vsk. Sirri vsk. 63

33 Ruskaretki Vuotsoon Ruskaretki Vuotsoon toimme makkaraa. Kari oli myös ostanut siikoja paikallisilta kalastajilta. Iltapäiväohjelmassa oli vaellus Pyhä-Nattaselle. Jouduimme kapuamaan melko jyrkästi parisataa metriä ylöspäin kivikkoista rinnettä. Marjollakin meinasi jo usko loppua hieman ennen päämääräämme, mutta hän sai lisävoimia varsin iäkkäistä vastaantulijoista ja niin olimme pian koko ryhmä huipulla. Pyhä-Nattasen retkellä emme juuri nähneet lintuja, mutta upeita maisemia. Tunnusomaista oli valtavien, päällekkäisten laakakivien muodostamat kivipaadet mikä oli varsin mieleenpainuva näky. Majapaikalle ajaessa havaitsimme piekanan liitelevän ja istahtavan puunlatvaan. Illalla saunoimme ja savustimme Karin Sompiojärveltä ostamat siiat. Ne olivat todella herkullisia. Iltahämärässä Marjon tultua saunasta, hän oli havainnut suopöllön liihottelevan pihapiirissä. Liekö luullut Marjoa myyräksi? no tuskinpa, mutta siinä tuli jällen uusi mukava laji havaintokoriimme, jossa lauantai-iltaan mennessä oli 49 lajia. Sunnuntaina oli paluumatkan aika. Autokunnat suuntasivat jokainen omille tahoilleen. Meidän ryhmässä, Tuula, Anna ja Tuomo, päätimme tutustua parinkymmenen kilometrin päässä olevaan Tankavaaran kultamuseoon. Kun saavuimme perille, niin meitä kipitti vastaan riekko. Se oli ihan kesy ja tuli napostelemaan kivenmuruja Tuulan kädestä. Lipunmyyjä sanoi, että tänne se ilmestyi jokin aika sitten, ennen metsästyskauden alkua. Oli ihan hauska tapaus. Karin ryhmä oli lisäksi aamulla havainnut Vuotsossa varpushaukan, joka havainnoistamme vielä puuttuikin. Havaintokoriimme oli kertynyt 51 lajia, eli metsäkirvinen, niittykirvinen, peippo, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen, urpiainen, pohjansirkku, lapinsirkku, pajusirkku, talitiainen, hömötiainen, lapintiainen, punatulkku, tilhi, hippiäinen, punarinta, västäräkki, räystäspääsky, kulorastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, varis, harakka, närhi, kuukeli, korppi, lapinharakka, harmaalokki, kalalokki, tuulihaukka, varpushaukka, kanahaukka, sinisuohaukka, piekana, maakotka, merikotka, metso, teeri, riekko, pyy, laulujoutsen, metsähanhi, tavi, kuikka, palokärki, käpytikka ja uunilintulaji. Ensi vuoden retkikohdetta on jo hieman kartoitettu, mutta mitään päätöstä ei ole vielä tehty. 64 Sirri vsk. Sirri vsk. 65

34 Naisten ja lasten linturetki Alkunkarinlahdelle toukokuussa 2010 Eila Knuuti Monien ryhmien ja seurojen ongelmat ovat yhteiset. Jäsenkunta ukkoutuu ja/tai akkautuu. Miten saada nuoria mukaan? Naisistumista lintuharrastuksen piirissä pidetään positiivisena muutoksena, koska harrastajat ovat useimmissa lintuseuroissa enimmäkseen nuoruudestaan lähtien luontoa harrastaneita miehiä, paikallisia pirkka-pekka peteliuksia. Naisretki tehtiin muutama vuosi sitten Pentti Rauhalan ohjaamana, mutta nyt kun Xenukseen valittiin keväällä 2010 puheenjohtajaksi ensimmäistä kertaa harrastajavähemmistöä edustava Tuula Laasanen, naisretki oli aivan välttämätön. Monet naiset toki mielellään seuraavat luontoa, mutta aktiivinen harrastustoiminta voi jäädä marjastamiseen. Keväiset yleisöretket ovat nekin ehkä menneet sivu suun. Vapaa-aika on kulunut huushollin pitoon ja lasten kasvatukseen. Hyvä, jos omasta liikuntaharrastuksesta on ehtinyt pitää huolta! Itse innostuin lintuharrastuksesta 90-luvun alussa toukokuisella yleisöretkellä. Onneksi yleisöretket Tauolla Eila Knuuti oli aloitettu! Retki tehtiin Elijärven altaille, ja sieltä löysin jopa aivan oma-aloitteisesti vieläkin Suomen kauneimpana pitämäni, lintumaailman orkidean, mustakurkku-uikun. Olin myyty harrastukselle. Olen edelleen nautiskelija-harrastaja, en matemaatikko. En välitä pitää kirjaa, montako lintua olen nähnyt tai milloin keväällä olen linnun tavannut tai montako lintua olen Suomessa tai kotipaikkakunnalla, saati jostain terassilta tai pihalta havainnut. Kirjaaminen on ainakin toistaiseksi ollut muiden seuralaisten vastuulla. Nautin ja iloitsen, jos näen kauniin linnun tai kuulen upean laulun ja jos vielä voin tunnistaa ne. Harrastus on mielestäni sukua taidehistorialle! Nautitaan kauneudesta ja tunnistamisesta. Keväällä etelästä palaavat linnut ovat kuin vanhoja tuttuja: Tervetuloa, hauska tavata jälleen! Lintuharrastuksessa on monta tasoa - vähintään yhtä monta kuin peruskoulussa. Hyvä lintukirja ja kiikari on välttämätön. Ensin opitaan koiraiden kevätpuvut, sitten naaraat. Tiirailu on helpoin aloittaa keväisin, kun lehdet ovat poissa ja vesilinnut ovat avautuneilla sulapaikoilla. Seuraava vaihe lienee lintujen kevätlaulujen tunnistaminen. Pesäpönttöjen asettelemisen vaihetta ei saa myöskään unohtaa. Niitä voi laittaa vaikka lenkkipolun varrelle, jos omaa reviiriä ei ole. Korkea vaihe on laulujen vislaaminen ja kaikkein korkein vaihe lienee lentäminen Siihen pääsivät kuitenkin vain antiikin tarujen Daidalos ja Ikaros! Oppimista riittää. Tekniikka on tullut avuksi. Nopeilla ja hyvin suurentavilla kameroilla voi saada kuvan linnusta, ja tunnistus helpottuu. Samoin lauluja voi opetella CD-levyiltä ja atraapeista eli houkuttimista. Välineitä toimittaa Lintuvaruste osoitteesta: Puskaradion ja ilmoittelun kautta saatiin keväiselle retkelle rekrytoitua linnuista kiinnostuneita naisia ja lapsia koko joukko. Retki suunnattiin Tornion Alkunkarin lintutorneille. Mukaan otimme eväät tietysti. Kiikarit oli kaikilla ja kaukoputkia pari. Tuula toimi johtajana ja Marjo äänten varmistajana. Mukana oli 8 varttuneempaa tyttöä ja 5 nuorempaa tyttöä. Porukkapotrettiin asetuimme riviin. Näimme 30 eri lajia. Ruskosuohaukka etsiskeli pesäpaikkaa, kalasääski palasi saalismatkaltaan kala nokassaan, silkkiuikut esittivät soidintanssiaan ja kuvan jouhisorsa kauneuttaan. Kuulostelimme punarintojen helikelloja, kirjosieppojen reviirihuutoja ja arvuuttelimme kaukaisempien äänien lähdettä. Kevät oli kauneimmillaan. Toivottavasti uusi kevät tulee nopeasti! Arktinen sulho Ajoksessa Mennessäni Ajoksen Isoon Etukariin huomioni kiinnittyi tuulimyllyn vieressä olevien telkkien kosintamenoihin. Kiikaroidessani niiden puuhia huomasin joukossa värikkään kosijan, jonka totesin allihaahkaksi. Ensimmäinen havainto itselleni. Allihaahkakoiras osallistui täysin rinnoin soidinmenoihin, ja naaraan kosiskeluun telkkäkoiraiden kanssa. Sukeltelu, pyrähdykset sekä kaulan taivuttelu sujuivat ihan tyylikkäästi, eikä allihaahka hävinnyt vauhdissakaan yhtään telkille. Viimeisenä valttinaan kosija pulpahti pintaan naaraan edessä, ryhdikkäänä ja kaula pitkällä. Se käänteli päätään hitaasti sivuille esitellen näin värikästä niskatupsuaan. Keino ilmeisesti tepsi, sillä parin päivän kuluttua tapasin parin uiskentelemassa kahdestaan, selvästi pariutuneena. Näin allihaahkan viimeisen kerran 23.6., kun se käväisi Takalahdella. Se viipyi vain hetken ja se selvästi etsi jotain. Paikalla uiskenteli telkän poikasia il- man emoa. Samalla reissulla löysin tuulimyllyn alta sen siipeen törmänneen kuolleen telkkänaaraan. Olisikohan kyseessä ollut sama telkkänaaras, joka ihastui arktiseen sulhoon? Matkaa paikkaan, jossa olin tavannut parin ensi kosiskelussa, on vain 30 metriä. Sinikot Reijo Kursula Heinäkuun kolmas päivä 2010 aamupäivällä, Oxön sillan eteläpuolella havaitsin rantaheinikossa oudolta näyttävän, valkorintaisen sorsan. Haettuani sisältä kiikarin ja kameran, olivat sorsat siirtyneet vastarannalle, uiden merelle päin, josta sain myös oheiset kuvat. Kyseessä oli sinisorsa poikue, jossa oli lähes emänkokoisia poikasia yhteensä 11kpl joista 4 oli lähes samanlaisia, mustia joilla valkoinen rinta ja kaula. Kyseisen poikueen näin myöhemmin useita kertoja kesän aikana, havainnointia helpotti hyvin heinikosta loistaneet valkoiset kaulat. Elokuussa näin yhden kerran lennossa 5 sinisorsan parven, jossa oli 2 valkorintaista ja viimeisen kerran 12.8 yhden lentävän, valkorintaisen sorsan. Sinisorsaksi en olisi yksittäistä lintua tunnistanut, mikäli ensikerralla poikueessa ei olisi ollut normaaliväristä emoa ja 7 tavallista poikasta. ) ) ) ; Kiikarissa Pekka Aho ). 1 ' " " # 270 $ ##.): $ #$! 66 Sirri vsk. Sirri vsk. 67

35 Kuvat Raimo Koskenkorva Xenuksen pönttötalkoot Tuula Laasanen Puutavarat oli Karin avulla saatu hankittua hyvissä ajoin Vaaran Sahalta sekä Kemin Satamalta. Talkooajankohta oli kesäpalaverissa päätetty ja talkoopaikka Joukon kotipiha. Lauantai 18.9 tuntui sopivalta talkoopäivältä. Varapäiväksi laitoimme sunnuntain. Työkaluja toi kukin mukanaan. Nauloja oli ostettu riittävästi ja sirkkelinkin oli joku saanut hankittua. Sehän olikin hyvä apu lautojen sahaamiseen. Se oli yhden miehen homma; Jounilta se käytti hyvin. Meillä muilla oli mukava yhteinen työpöytä, jonka ääressä pönttöjen kokoaminen hoitui puheensorinan säestyksellä rivakasti. Paikalla jäseniä oli 10; naisia, miehiä ja pari koiraakin kävi meitä ihmettelemässä. Mittamiehet tiesivät tarkalleen, minkä kokoisia pönttökappaleita sahurimme oli sahattava. Samoin reiän koko oli tärkeä, sillä teimmehän pönttöjä erikokoisille linnuille. Yhdet pöntöt sini- ja kuusitiaisille, toiset talitiaisille ja kirjosiepoille, kolmannet kottaraisille, isoimmat pöntöt sitten uiveloille ja vielä jäi tarvikkeita pöllöjen pönttöjä varten. Ne tarvikkeet varastoitiin odottamaan seuraavaa talkootapahtumaa. Talkooväki sai hyvän palvelun, sillä kahvit leipätarjoiluineen (hyvää hirvenlihaa lisukkeena) meille kannettiin ja jälkkäriksi vielä omenia ja mehua. Pöntöt valmistuivat nopeasti ja talkooväki oli tyytyväinen päivän tulokseen. Valmiit pöntöt laitettiin ryhmiin ja komea keko siitä syntyikin, useita kymmeniä pönttöjä. Lähtiessään jokainen otti lintukotoja mukaansa ja vei joko omalle pihalle tai metsän siimekseen asukkaita odottamaan. Tästä talkoopäivästä jäi mukava muisto. Sää oli tavanomainen syksyinen sää enteillen hieman sadetta, joka tulikin päivämme ollessa lopuillaan. Kiitokset puutavaran lahjottajille Veljekset Vaaran sahalle ja Kemin Satamalle. Kiikarissa Heinälatohuuhkajia Heinäladot katoavat viljelysmailta, se on sääli, koska ne ovat petolinnuille ja myös muille linnuille kuten kuoville oivallisia tähystyspaikkoja. Muutamia heinälatoja on vielä jäljellä, osa tyhjinä ja osassa vielä vanhoja heiniä tai heinäpaaleja sisällä. Musta-valko elokuvien aikaan heinäladoissa tapahtui yhtä ja toista, mutta miten on nykyään tuorerehuaikakautena, tapahtuuko ladoissa mitään? Eivät ole turhia ne vähäiset määrät heinälatoja, joita on jäljellä. Sen sain kokea jo vuonna 1995, kun löysin tuulihaukan pesän heinäladossa olevasta variksen pesästä. Se miten varis on pesänsä latoon rakentanut onkin mysteeri. Onko lato mahtanut olla ilman kattoa jossain vaiheessa? Tähän tapaukseen ja tuulihaukan perheonneen on ollut osallisena myös palokärki, joka on hakannut ladon seinään reikiä tuulihaukan pakoreitiksi. Tuulihaukka saa siis kiittää pesäpaikastaan ihmistä, palokärkeä ja varista. Tuulihaukka on pesinyt ladossa 1990 luvulta lähtien vaihtelevalla menestyksellä. Kesällä 2010 pesintä onnistui hyvin, sillä 20. päivä kesäkuuta rengastin pesästä peräti 7 poikasta. Haukan poikasia rengastaessani kuuntelin hetken haarapääskyjen laulua ennen kuin havahduin että myös ne pesivät saman ladon sisällä! Pääskyt olivat rakentaneet pesänsä noin kolmen metrin päähän tuulihaukan pesästä. Myöhemmin, tuulihaukan poikasten ollessa lähes lentokykyisiä kävin kurkistelemassa latoon ja silloin näytti että pääskyjen kotirauhaa oli rikottu dramaattisella tavalla. Kesällä 2009, myyräkannan Kiikarissa ollessa pohjalukemissa, ei tässä kyseisessä ladossa pesinyt tuulihaukka, mutta tarkastuskäynnilläni alkoi lattian alta kuulua voimistuvaa surinaa kun arvatenkin poljin ampiaisen pesän rikki. Lato oli siis pesimäkäytössä myös silloin, mutta ampiaisten poikastuottoa en jäänyt selvittämään. Tämä viitisentoista vuotta tiedossani ollut tuulihaukan latopesä on jättänyt minulle tavan kurkistaa sisälle matkan varrelle sattuviin heinälatoihin. Toukokuun 10 päivä tallustelin tekopesiä tarkastamassa kun näin tuulihaukan lentelevän aukealla, jonka reunoilla minulla ei ole pönttöjä saati variksenpesiä tiedossa. Yhdessä ladossa oli oviaukko avoinna, joten päätin varmuuden vuoksi kurkistaa sinne. Kävelin ladolle sivulta kulkevaa ojanvartta pitkin. Juuri kun olin tulossa oviaukolle, vastaani lensi huuhkaja-mamma ja säikähdys oli molemminpuolinen, joskin pöllöllä oli enemmänkin yllättäjän rooli. Jatkoin matkaani rivakasti, mutta ehdin nähdä että oven suussa oli kolmemunainen huuhkajan pesä! Luonnollisesti pelkäsin tuhonneeni pesän, mutta poistuin paikalta vilkkaasti, ettei pöllö arvaisi pesää edes nähneeni. Jonkin ajan päästä kuulin että huuhkaja oli haukahdellut muillekin paikalle eksyneille lintuharrastajille, se tieto helpotti mieltä. Myöhemmin kesäkuun aikana, rengastin pesästä kaksi poikasta kolmannen ollessa liian pieni. Pienimmälle kävi sitten niin kuin petolintupoikueen kuopukselle usein käy, se päätyi sisaruksiensa ravinnoksi, mutta isommat poikaset olivat ladon turvassa vielä kun ympäröivää niittyä niitettiin heinäkuussa. Pesäpaikka oli linnuille erittäin hyvä ja turvallinen, sisällä pehmikettä ja päällä pitävä katto. Poikasiin pääsi käsiksi vain yhtä kautta, jota oli helppo vartioida ja puolustaa. Koiras käytti toista latoa hyödykseen vartioidessaan pesää, se istui katon suojassa pienen yläaukon suulla. Saalislajistoakin oli helppo samalla tutkiskella ja ensimmäisellä kerralla pesällä oli juuri syöty suopöllö. Myöhemmin teeri ja sinisorsa, kunnes ruokalista yksipuolistui kesällä pelkkiin jäniksiin. Huuhkajaperhe todisti että heinälatoromantiikkaa on edelleen! Helmipöllön rengastusta Jouni Ylipekkala Tornivaarantiellä perjantaina on jo melko pimeää, kello on jotain 21 tienoilla ja ajelemme eteenpäin Tornivaaraa kohden. Jotain jännittävää on tapahtumassa sillä olen Markon kanssa menossa seuraamaan pöllöjen rengastusta. Pienen ajon jälkeen näkyy välähtelevän valoja. Kamerahan siellä välähtelee. Taidetaan olla perillä. Heti kun autosta noustaan niin päästäänkin jo kuvaan! Jouko ja Raimo ovat jo saapuneet paikalle ja Huuhkaja ja kevätyöromantiikkaa Matti Suopajärvi ehtineet virittää verkot ja mankan, josta kuuluu jatkuvaa varpuspöllön ääntä. Tulosuunnasta näkyy auton valot ja paikalle saapuvat Tuula ja Tuomo. Porukka alkaa olla kasassa. Metsästä alkaa kuulua varpuspöllön ääntelyä. Ääni tulee jostain kuusten takaa kuuntelemme tulee hiljaista. Ei kuulu enää. Hetken päästä päätetään vaihtaa mankkaan helmipöllön ääni ja niin puputus kaikuu metsässä. Melkein heti alkaa kuulua helmipöllön ääntelyä ja odotamme jonkin aikaa Menemme sitten lamppujen kanssa katsomaan verkkoja. Siellä on jo ensimmäinen helmipöllö jäänyt verkkoon kiinni ja mietin itsekseni, miten pöllön saa irti tuosta verkosta. Mutta pojilla ei kauan mennyt kun pöllö oli jo irrotettu. Menimme pöllön kanssa autolle, missä oli tarvittavat välineet. Me muut saimme seurata miten rengastus tapahtuu. Mielenkiintoista! Tutkittiin helmipöllön ikää ja näin myös millaiset korvat pöllöllä on ja kynnetkin oli aika terävät! Minulle kaikki oli uutta ja mielenkiintoista, koska en ole aikaisemmin ollut rengastuksessa mukana ja pöllöjä olen nähnyt vain kauempaa. 68 Sirri vsk. Sirri vsk. 69

36 Kiikarissa Tämän jälkeen verkoista otettiin vielä kaksi helmipöllöä lisää ja sitten olikin jo evästauon vuoro. Nuotio valaisi mukavasti ympäristöä ja siinä kahvia juodessa Eerokin saapui paikalle. Oli kyllä mukavaa kuunnella jutustelua linnuista ja luonnosta näin syysillan pimeydessä. Ympärillämme kuului välillä helmipöllön ääniä ja välillä niitä näkyikin puiden oksilla. Kello alkoi jo kuitenkin olla niin paljon, että oli aika lähteä kotiinpäin. Pojat aikoivat jäädä vielä jatkamaan rengastamista. Marjo Niskanen Helmipöllö Raimo Koskenkorva Arosuohaukat Matti Suopajärvi Keväällä Raumojärvellä havaittiin useita arosuohaukkoja. Yksi pari lensi peltojen yllä soidinta ja näin lintujen parittelevankin harvan metsikön laidassa. Pesää paikalta ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Seuratessani koirasta siihen aikaan kun arvelin naaraan aloittelevan haudontaa, koiras kulutti kolme tuntia yhteenmenoon aikaansa ajaen häiritsijöitä pois. Kyytiä saivat niin hiirihaukka, tuulihaukka, suopöllö ja variskin. Nuoret arosuohaukat ovat vaikeita määrittää. Dick Forsman kävi kuvaamassa Raumojärvellä haukkoja ja näki peltoalueella sekä nuoren naaraan että koiraan. (Dick löysi siinä sivussa kaksi suopöllön pesääkin.) Myös Pisavaaran lähistöltä saatiin havaintoja mahdollisesti pesivästä arosuohaukasta. Koiraan oli nähty kantavan saalista sopivalta vaikuttavalle pesimäalueelle. Pesää sieltäkään ei löytynyt - koiraan kyllä näin käytyäni paikalla kolme kertaa. Arosuohaukka on - veikkaan - Suomessa tätänykyä vakituisesti, mutta harvakseltaan, pesivä lintu. Haukkoja kannattaa pitää huolellisesti silmällä. Viime keväänä ainakin minä huomasin että helpoimmin aro- suohaukkakoiraan löysi taivaalta sen sirisevän soidinäänen perusteella. Se missä tuota soidinääntä pääsee kuulemaan on toinen juttu... Arosuohaukkakoiras Kimmo Lankila Arosuohaukkanaaras Matti Suopajärvi 70 Sirri vsk. Sirri vsk. 71 Soidinlennossa Matti Suopajärvi Arosuohaukkakoiras oli jäädä ruskosuohaukan kynsiin - tai toisinpäin Matti Suopajärvi

37