Lintuharrastus on jatkuvien muutosten. Lintujen katoamiseen ja vähenemiseen

Transkriptio

1

2 SIRRI 34. VSK Julkaisija: Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Kari Oittinen Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä Pentti Rauhala Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea...13 Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Lintukesä Eero Salo-oja Lintuatlas eteni reippain askelin...42 Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala Vuoden 2009 muuttoja seurattiin joukolla...45 Pentti Rauhala, Pekka Aho, Tuula Laasanen, Tuomo Karplund, Kalervo Kujala, Jouko Kärkkäinen, Eero Salo-oja & Jouni Ylipekkala Arctica-muuttoa, vihdoinkin...48 Tuomo Karplund Tulevaa toimintaa...49 Kari Oittinen Kiikarissa...50 Xenus retkeili Pallaksella...56 Tuomo Miettunen Xenus toimii...58 Kari Oittinen Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus Ry toimintasuunnitelma vuodelle Kansikuva: Teeret Matti Suopajärvi Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Tornion Kirjapaino Painosmäärä: 400 Kemi - Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: puheenjohtaja@xenus.fi Internet: HALLITUS 2010 Tuula Laasanen (pj.) Mansikkatie 29, Kemi tupuna51@hotmail.com Jouni Ylipekkala (vpj.) Åkargränd 10, S Haparanda jouni.ylipekkala@telia.com Perttu Kujala (siht.) Kirkkopuistokatu 3 C24, Kemi perttu.kujala@luukku.com Pekka Aho Oxöntie 117, Pirkkiö pekka.aho.pah@gmail.com Kalervo Kujala Vakkurintie 19, Kemi uuno1949@luukku.com Jouko Kärkkäinen Moisionkatu 1, Kemi jkkemi@gmail.com Tuomas Lankila Raumontie 156, Tornio l_tuomas@hotmail.com Eero Salo-oja Rajalankatu 7, Kemi eero.salo.oja@gmail.com TOIMIHENKILÖT 2010 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, Kemi raimo.koskenkorva@pp.inet.fi Petovastaava Matti Suopajärvi Särkinäräntie 324, Tornio matti.suopajarvi@pp.inet.fi Havaintotoimikunta havaintotoimikunta@xenus.fi Pentti Rauhala (pj./syksy) Juntonkatu 4 as 20, KEMI pentti.rauhala@kolumbus.fi Tuomo Karplund (talvi) Ristikankaankatu 41, Kemi tuomokarplund@hotmail.com Eero Salo-oja (kesä) Katso yllä Jouni Ylipekkala (kevät) Katso yllä Lintuharrastus muutosten edessä Lintuharrastus on jatkuvien muutosten edessä. Päivän teemoja ovat ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö, mitkä vaikuttavat suoraan linnustoonkin. Pohjoiset lajit kuten riekko, metsähanhi, kuukkeli ja mustalintu muutamina esimerkkeinä ovat jo vuosia vähentyneet. Osa läpimuuttajista - esimerkiksi lapinsirri, keräkurmitsa ja tunturikiuru - ovat suuresti tai jo lähes kokonaan hävinneet. Pelto- ja suolinnuille on käynyt erityisen huonosti, ajatellaanpa vaikkapa kiurua, töyhtöhyyppää, kottaraista, peltosirkkua, kivitaskua ja suokukkoa. Lisääntyneitä tai vasta ilmestyneitä uusia lajejakin Etelä-Lapista löytyy: laulujoutsen, harmaalokki, merihanhi, pikkuvarpunen, punarinta, mustarastas, pikkulokki, sepelkyyhky ja ruskosuohaukka. Lintujen katoamiseen ja vähenemiseen tai kannan kasvuun ja levittäytymiseen uusille alueille on muitakin syitä kuin ilmastonmuutos. Peltojen metsittyminen, soiden ojitukset, metsän hakkuut, vanhojen metsien väheneminen tai pirstoutuminen, kaatopaikkojen lisääntyminen ja nyt niiden häviäminen, lintujen talviruokinta tai lintujen vainon väheneminen vaikuttavat lintukantoihin. ei aina ole kovin nopea Muutos eikä silmiinpistävä, ei vaikka muutoksen suunta eli trendi on selvä ja lopputulos etukäteen arvattavissa. Niinpä lintuhavaintojen ilmoittaminen, niiden kokoaminen ja johtopäätösten teko on erinomaisen tärkeä asia. Lintuja kun yleisesti pidetään muutosten ensimmäisinä indikaattoreina. Onni silloin on, jos linnustohavaintoja on pitkältä ajalta ja ne on tehty samalla tavalla ja tarkkuudella. Havainnoilla on silloin historiapohjaa ja vertailumateriaalia. Mutta muutos on vääjäämätön tosiasia. Havaintoja pitää tämän takia tehdä ja koota jatkuvasti. Havainnointi saa korostetun suuren merkityksen, jos alueella on tapahtumassa suuria ja pysyviä muutoksia. Tavallisen lintuharrastajan omalla työpanoksella on tämän hetken linnuston selvittelyssä ja sen muutosten analysoinnissa suuri merkitys. Pelkkä tehtyjen päätösten arvostelu ja muutosten kritisointi ei kuitenkaan vie linnuston asiaa eteenpäin. Jos aiotaan vaikuttaa kehitykseen, ympäristön tila ja muutosten vaikutukset linnustolle tulee saattaa heti ja selkeästi päätöksentekijöiden tietoon. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus on selvittänyt tuulivoimapuistojen ja muiden energiarakentamissuunnitelmien vuoksi alueellaan lintujen keväisiä ja syksyisiä muuttoreittejä, eri muuttoreittien käyttöä ja lintumääriä. Selvityksiin on käytetty huomattavan paljon aikaa. Muuton seurantapaikkoja ovat olleet Kemin Ajos, Simon Karsikko ja Tornion Röyttä ja vertailupaikkana on ollut seudun parhaaksi muuttopaikaksi tiedetty Keminmaan Elijärvi. Havainnointia on tehty myös Simon Alapenikalla. Alapenikka näyttää osoittautuvan muuttoreittinä Kemin seudulla ylivoimaisesti parhaaksi, koska sitä kautta muuttaa huomattavan paljon isoja petolintuja, kurkia, hanhia ja joutsenia. Lopulliset johtopäätökset vaativat Kemin ja Simon alueen muuton- ja pesinnän seurannalta toki vielä paljon jatkotyötä. Lintuharrastus on meillä muutenkin muutosten edessä: Xenus lienee maan ensimmäinen lintuyhdistys, missä nainen puheenjohtajana heiluttelee puheenjohtajan nuijaa. Valittiinhan Tuula Laasanen syksyllä yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Onnea Tuulalle ja uudelle hallitukselle! Toivottavasti esimerkki saa yhdistyksemme naispuoliset lintuharrastajat joukoin liikkeelle kokouksiin ja maastoon. Xenus pyrkii uudistamaan muutenkin toimintaansa, retkiä, tapahtumia, Atlasja muuta linnuston tutkimusta lisätään. Tarkoituksena on löytää myös kaikille sopivaa kevyempää ja rentouttavaa yhdessäoloa ja harrastustoimintaa lintujen parissa. Tulepa mukaan! Kari Oittinen JÄSENMAKSUT 2009 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 20 Vuosikirja Koululaiset 15 Perheenjäsenet 2 Merikotkan pesällä Olli-Pekka Karlin 2 Sirri vsk. Sirri vsk. 3

3 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Kurkiparvi Matti Suopajärvi Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Pentti Rauhala Syksy alkoi retkeilijän kannalta mukavasti, sillä syyskuussa satoi vain neljänä päivänä. Syysmyrskyt jäivät vielä kokematta, mutta keskilämpötilan poikkeama asteen verran kylmään suuntaan toi jo syksyn tuntua. Lokakuu oli lämmin ja sateinen. Keskilämpötila Keminmaassa oli 4,1 astetta, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 1,6 astetta. Lokakuun lämpöennätys Kemissä on vuodelta 1961, jolloin keskilämpötila nousi 7,9 asteeseen. Sademäärä oli Liedakkalassa 84 mm, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 58 mm. Syksy jatkui lämpimänä marraskuussakin, jolloin poikkeama oli pari astetta. Sadetta ropisi normaali määrä. Martti-myrsky pyyhkäisi Suomen yli Ensi lumi satoi vasta ja pysyvästi maa peittyi lumivaippaan Kahlata ei tarvinnut vielä joulukuussakaan, sillä lunta oli vain muutama sentti. Meri jäätyi Ajoksesta vasta joulukuun puolivälissä. Vesilintujen painopiste oli totuttuun tapaan Tornionjoella. Huippulukeman tarjosi kuitenkin vain isokoskelo, jonka pari tuhatpäinen lautta seilasi Karunginjärvellä. Kurki jatkoi voittokulkuaan, ja sen samalla paikalla nähty huippumäärä kohosi ensi kerran yli 1000:n. Tornion keskustaa ihastutti ja vihastutti poikkeuksellisen suuri puluparvi. Suhteellisen paljon oli myös pohjantikkoja, sinirintoja, rautiaisia, puukiipijöitä ja pähkinähakkeja. Pari suurta kottaraisparvea oli jälleen ihmetyksen aiheena, koska niitä pesii alueellamme enää muutama pari. Marjalinnut olivat runsaan pihlajamarjasadon turvin loppusyksyn seuratuimpia siivekkäitä. Marjoja riitti satapäisille rastas- ja tuhatpäisille tilhiparville talven tuloon asti. Havupuissa oli käpyjä melko vähän. Siksi vaelluksella olleista käpylinnuista suurin osa ohitti alueen nopeasti. Vaelluksella olivat myös kirjosiipi- ja isokäpylinnut. Kanalintuja oli poikkeuksellisen vähän. Petolinnuista piekanoiden vähäinen määrä oli vuosikymmenien pohjanoteerauksia ja samaa on sanottava suokukosta. Vähän oli myös lapinkirvisiä. Kemin kaatopaikan lopettaminen näkyi harmaalokkien määrässä, sillä sen huippuparven koko putosi parhaimpien vuosien 2000:sta 450:een. Harvinaisuuksien lista on poikkeuksellisen pitkä: härkälintu, kattohaikara, haarahaukka, harjalintu, valkoselkätikka, isokirvinen, taigauunilintu, viiksitimali, pähkinänakkeli, tikli ja pikkusirkku. Lyhennykset: Havainnot paikallisia ellei toisin mainita. A: muuton/vaelluksen alku, H: huippumääriä, V: viimeiset havainnot. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: A: S Tiironhieta 2 (PR). H: T Prännärinniemi 126 (JTY), T Oravaisensaari 300 (EeS), T Karunginjärvi yht (JTY ym.), T Tullinliete 138 (JTY), T Oxö 120 (PY). V: T Suensaari 2 m (JTY), Km Elijärvi 1 juv (JK, PKj, EeS ym.). Yhteismäärä noin Metsähanhi: A: Km Elijärvi 35 m S (JK, EeS). H: 8.9. Km Kallinkangas 31 m S (HHu), K Tuhka-allas 44 m (PKj, JK, PR), Km Helkkusenjänkä 75 m (MNi). V: T Karunginjärvi 9 m (EeS), T Oxö 1 (PY). Yhteismäärä 284. Merihanhi: H: T Kaupunginlahti 31 m (JTY), T Raumo 40 p (ToL, TuL), T Prännärinniemi 70 (ToL, TuL), 5.9. T Karunginjärvi 27 (EeS). V: T Karunginjärvi (JK, PKj, EeS) sekä ja (JTY, EeS). Yhteismäärä eteenpäin 196. Kanadanhanhi: Tavattiin vain Tornionjoella. H: T Karunginjärvi (ToL, TuL) ja (EeS), T Ylivojakkala Työväentalon ranta 72 (PR, TeR). V: T Oravaisensaari 23 (EeS), T Suensaari 10 m N (ToL, TuL) ja T Prännärinniemi 29 (ToL, TuL), T Ylivojakkala Työväentalon ranta 15 (JK, EeS). Haapana: H: T Kaupunginlahti 580 (ToL, TuL), T Karunginjärvi 270 (JTY). V: T Kaupunginlahti (JK, EeS) ja (ToL, TuL). Tavi: H: ja K Tuhkaallas 70 (JK, PR). V: K Tuhka-allas 11 (JK), K Pajusaari 2 (JK). Sinisorsa: H: T Oravaisensaari 190 (PR, TeR). V: T Karunginjärvi 1 (PR, TeR), K Pajusaari 1 k (JK). Jouhisorsa: H: 7.9. T Karunginjärvi 47 (ToL, TuL). V: K Tuhka-allas 1 (JK, JY), K Kattilalahti 1 (JK). Lapasorsa: H: Km Elijärvi 14 (JK, EeS). V: T Kaupunginlahti (Jouni Meski) ja (ToL, TuL). Tukkasotka: H: Km Elijärvi 120 (PR), T Kaupunginlahti 120 (Jouni Meski). V: T Kaupunginlahti 1 (PR), K Kattilalahti 1 (JK). Lapasotka: Vain T Karunginjärvellä: (ToL), ja (JkK, PR), (JK, EeS). Alli: Ainoat havainnot: T Kantojärvi 2 (EeS), T Pajukari 1 (PY). Mustalintu: A: T Karunginjärvi 2 (EeS ym.). H: T Oxö 200 (PAh). V: K Ajos 1 k (JK), K Ajos 1 n (JK ym.). Pilkkasiipi: Vain T Oxö-Pajukari alueella (PY), (PAh), (PY) ja (PY). Telkkä: H: T Karunginjärvi 140 (JY, OY). V: T Karunginjärvi 1 (PR, TeR), S Karsikko 1 k (PR). Uivelo: H: ja 7.9. T Kaupunginlahti 30 (Jouni Meski, ToL, TuL). V: K Kattilalahti 1 (JK), T Karunginjärvi 1 (EeS). Tukkakoskelo: H: K Lämpsänkari 40 (EeS). V: K Siikalahti 1 m (PR), T Kuljunkorva 1 (JK, EeS). Isokoskelo: A: Km Elijärvi 5 (TL, TM). H: T Kantojärvi 375 (EeS), T Karunginjärvi 2100:n lautta (JJ) ja yht (PR, TeR), T Miukki 200 (MKi, Emilia Kinnunen). V: T Kukkola 1 k (JK, PKj, EeS), T Kuljunkorva 1 np (JK, PKj, EeS ym.). Pyy: Noin 20 havaintoa 1 2 yksilöstä. Riekko: Vain 4 havaintoa 1 4 yksilöstä. Teeri: Vähän. H: T Raumonjärvi 13 (ToL). Metso: Ilmoitettiin vain 3 havaintoa. Fasaani: 3.8. Km Lautiosaari n + väh. 2 juv. (KO), S Viantiejoki 1 n (TM). Kaakkuri: V: S Viantie 1.9. ja m (PR, TeR). Kuikka: H: Km Elijärvi 14 (EeS). V: Tv kk 1 (JSi), Km Hirmula 1 jäällä (Sirkka Välitalo ym.), K Paavonkari 1 juv (PR ym.). Silkkiuikku: H: 7.9. T Kaupunginlahti 19 (ToL, TuL). V: T Kaupunginlahti (JY) ja (JK, PKj, EeS). Härkälintu: 5.9. Km Elijärvi 1 ad (EeS ym.). Mustakurkku-uikku: Vain ja T Kantojärvi 1 (ToL, TuL). Merimetso: A: Km Elijärvi 42 m (EeS). V: T Röyttä 1 (JTY), K Kuukka 3 (PR, KKj, JY). Yhteismäärä 113. Harmaahaikara: K Sii- 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Merimetso Esa Huhta kalahti-tuhka-allas 1 5 (JK ym.), 4.8. Km Liedakkala 1 (TL, TM, RV), Km Elijärvi (PR) ja ennätysmäiset 8 (KO, PR), T Karunginjärvi 2 (MaS), K Mustankarinnokka 1 (EeS). Yhteismäärä 17. Kattohaikara: T Junkkalanniemi 1 (Risto Horneman), K Veitsiluoto ilmeisesti sama (Ilpo Järvinen ym.). Mehiläishaukka: H: Km Kallinkangas 5 m (HHu, Virpi Huttunen). V: T Raumonjärvi 1 m (ToL, TuL) ja Km Kallinkangas 1 (HHu, Virpi Huttunen). Haarahaukka: 1.8. T Alkunkarinlahti 1 kiert. (Mikko Niemi). Merikotka: lähtien 33 havaintoa 21:stä eriksi tulkitusta yksilöstä. H: K+T Kemijoen suu 2 (Ahti Markko, PR), Km Elijärvi 2 ad (PR), T Karunginjärvi 2 (PR, VA, TeR). V: Km Lassila 1 m (HHu), K Ajos 1 subad kiert. (JK, PR, EeS). Ruskosuohaukka: Elo-syyskuussa 30 havaintoa 18:sta eriksi tulkitusta yksilöstä. H: S Eskonlahti 4 kiert. (PR). V: K Tuhka-allas 1 juv kiert. (JK), 2.9. T Pajukari 1 np (JTY). Sinisuohaukka: A: T Raumo 1 k (TuL). V: T Napinmäki 1 k m (EeS), Km Loljunaapa 1 k m (KO). Yhteismäärä 15. Kanahaukka: A: K Koivuharju 1 n (PR). Määrät kuukausittain VIII 11, IX 13, X 4 ja XI 11 sekä kunnittain K 19, Km 8, T 7, S 5 ja Tv 0. Varpushaukka: A: 5.8. K Nälli 1 kiert. (JK). Määrät kuukausittain VIII 40, IX 19, X 9 ja XI 10 sekä Ampuhaukka: A: 9.8. T Pirkkiö 1 (JK, EeS). V: K Ajos 1 kiert. (JK, EeS), K Tuhka-allas 1 (KO). Yhteismäärä 20. Nuolihaukka: Pesimäpaikkojen (suluissa tavattu yksilömäärä) K Järppi (5), Km Nuottijärvi (5), K Ajos (3) ja Km Elijärvi (3) ulkopuolella tavattiin 5 yksilöä. A: 2.8. K Ajos 1 m (JY). V: 7.9. ja Km Elijärvi 2 (TL, Taina Tervo), K Ajos 1 kiert. (JK, EeS). Muuttohaukka: Ainoa havainto: Km Elijärvi 2 (PKj). Nokikana: H: K Tuhka-allas 21 (JK, PR), 7.9. T Kaupunginlahti 61 (ToL, TuL). V: T Kaupunginlahti (JK, PKj; EeS) ja (ToL). Kurki: A: K Ajos 24 m (JY). Suurimmat kerääntymät eri paikoilta: T Liakka 550 (KiL), Tv Loue 170 (MaS), T Raumonjärvi 500 (ToL), Tv Lahdenperä 180 (PR, TeR), T Raumo 520 (TuL) ja T Yliliakka 100 (EeS), 8.9. T Mustajänkä 1060 (PR, VA, TeR). Suurimmat muuttomäärät: K Pajusaari 182 m 3 parvea (PKj), T Oxö 331 m 4 parvea (PAh), K Paavonkari 183 m (Jouni Pursiainen). V: T Karunginjärvi 1 (JK, EeS ym.), K Järppi 2 m (JK). Yhteismäärä ennätysmäinen n Meriharakka: H: K Tuhkaallas 100 (EH). V: 9.8. K Niittykarinmatala 13 (PR), K Tuhka-allas 1 (EeS ym.). Pikkutylli: V: S Tiironhieta 1 (PR), Km Elijärvi 2ad1juv (PKj, JK). Tylli: A: S Tiironhieta 1 (JY). H: Km Elijärvi 44 (JK, EeS). V: K Kiikelinlahti 1 (EeS), Km Elijärvi 5 (JY). Kapustarinta: A: S Tiironhieta 1 m (JK, PR). H: K Tuhka-allas 4 (JY), K Siikalampi 4 juv (JK). V: K Pajusaari 2 (PKj), K Tuhkaallas 1 juv (PKj, JK). Tundrakurmitsa: A: S Tiironhieta 1 m (PR). H: Km Elijärvi 17 (JK, EeS). V: T Karunginjärvi (ToL, TuL) ja (JTY ym.) Töyhtöhyyppä: A: K Ajos 2 m S (PR), K Mäntylä 1 m S (PR), Tv Suuripää 10 m (JK, PR). H: Tv Ylipaakkola 15 (EeS). V: K Pajusaari 1 (PKj), ja T Karunginjärvi 1 (EeS, JTY ym.). Isosirri: 2.9. T Jakopankki 4 juv (PR). Pulmussirri: 2 havaintoa: Km Elijärvi 5 (JK, EeS), K Tuhka-allas 1 juv (JK, PR). Lapinsirri: A: 8.7. K Tuhka-allas 1 (PKj). H: 6.8. T Jakopankki 11 (PR). V: S Tiironhieta 5 (PR) ja K Lämpsänkari 1 (EeS), 6.9. K Tuhka-allas 2 (JY). Kuovisirri: Vain Km Elijärvellä: (JK, EeS), (PKj, JK) ja (JK, EeS). Suosirri: A: K Keminkraaseli 1 ad (JY). H: Km Elijärvi 25 (JK, EeS), T Karunginjärvi 30 (KO, PR). V: K Tuhka-allas (JK) ja juv (JkK). Jänkäsirriäinen: Ainoa havainto; Km Elijärvi 4 (JK, PR). Suokukko: A: 3.6. K Selkäsarvi 1 k (PR). H: T Raumonjärvi 17 (ToL, TuL). V: 5.9. Km Elijärvi 1 (PR), T Tullinliete 6 (EeS, JTY). Jänkäkurppa: Vain 3 havaintoa: K Tuhka-allas ja (EeS, JY) ja peräti 7 (JK, EeS). Taivaanvuohi: H: 4.8. K Siikalahti 9 (JK). V: K Tuhka-allas (JK, EeS) ja sekä (JK, JY). Lehtokurppa: V: Km Vähä-Ruonaoja 1 (JK) ja K Nälli 1 (JK). Pikkukuovi: Lähes kadoksissa. V: T Kantojärvi 1 (Markku Henriksson, JTY), K Tuhkaallas 1 (EeS). Kuovi: A: S Montaja 1 m S (PR), K Peurasaari 1 m SE (VK, JY). H: T Raumonjärvi 50 (ToL, TuL). V: T Virrantaus 1 (KO), T Palosaari 1 m (JrK). Mustaviklo: A: 8.6. S Kuralanliete 1 m S (PR). V: K Tuhkaallas 1 (JK), ja Km Elijärvi 1 (KO, PR ym.). Punajalkaviklo: H: Km Elijärvi 5 (PKj, JK). V: K Keminkraaseli 1 (JY), Km Elijärvi 1 (JK, EeS). Valkoviklo: A: K Mustankarinnokka 2 (EeS). H: ja Km Elijärvi 5 (JK, KO, PR). V: Km Elijärvi (PR) ja (PR, EeS). Metsäviklo: V: Tv Pahakivalot 1 (JK), 8.8. ja K Tuhkaallas 1 (JK, PR). Liro: A: K Mustankarinnokka 3 (EeS). H: 1.8. K Mustankarinnokka 30 (EeS). V: Km Elijärvi 1 m (JK, EeS), 2.9. K Tuhka-allas 1 m (EeS). Karikukko: V: 8.7. K Tuhka-allas 1 (PKj), K Keminkraaseli 6 (JY). Pikkulokki: V: K Takalahti 30 (EeS), K Keminkraaseli 7 (JY). Naurulokki: V: Km Elijärvi 2 juv (PKj), K Ajos 1 juv m (PR). Kalalokki: H: T Tullinliete 32 (EeS), K Ajos 35 (PR). V: K Ajos m (PR) ja (PKj ym.) 6 Sirri vsk. Sirri vsk. 7

5 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Turkinkyyhky Kimmo Lankila Selkälokki: V: Km Isohaara 1 (EeS), T Napinmäki 1 (JK, EeS). Harmaalokki: H: 2.9. T Jakopankki 450 (PR). V: K Ajos 1+1 ad. (PR), K Ajos 2 (PR). Merilokki: H: T Karunginjärvi 9 (PR, TeR). V: ja K Ajos 1 ad. (PKj, JK). Räyskä: V: S Tiironhieta ad (PR) ja ad (JK, PR). Kalatiira: V: T Jakopankki 1 ad (PR), 5.9. Km Elijärvi 1 (PKj, JK, EeS). Lapintiira: H: 2.8. T Kaupunginlahti 32 (Mika Niemi). V: Km Elijärvi 1 (PKj), K Keminkraaseli 22 (JY). Kesykyyhky: H: T Suensaari 140 (Irma Sydänmetsä), 6.9. K Karjalahti 28 (JY). Sepelkyyhky: H: T Oraskeri 55 (EeS). V: T Napinmäki 1 (EeS) ja Tv Hastinrinne 2 (JSi), T Niittyliete 1 (PAh). Turkinkyyhky: 4.9. T Suensaari 2 (ToL), T Juhannussaari 1 (Jouni Meski), talvi T Raumo 1 (ToL, TuL ym.). Käki: K Marttala 1 juv (JKo), K Tuhka-allas 1 (JK). Hiiripöllö: Tv rautatieasema 1 (JSi), K Ruutti 1 kuollut (Aimo Tervahauta, PR), T Kukkola 1 (JTY), T Raumo 1 (KiL ym.). Varpuspöllö: , ja T Oxö 1 (PAh), ja K Nälli 1 k (JK, Tarja Moisanen), Km Kivalot 1 ä (EeS), K Vainio 1 (EeS). Suopöllö: Vain yksi havainto; K Tuhka-allas 1 (JkK). Helmipöllö. Vain yksi ilmoitettu syyshavainto ä T Raumojärvijärvi (EeS, JK). Heikohko vaellus. MaS pyydysti 45 ja PR 4 helmipöllöä Tervapääsky: H: Km Elijärvi 60 (JK, EeS). V: T Raumo 13 (ToL, TuL), K Kraaseli 1 (EeS). Harjalintu: Tv kk 1 (Ismo Hyytiäinen, Juhani Ollikainen/ Pekka Karhu), S Patokoski 1 (Timo Patokoski), S Onkalo 1 kuollut, takertunut venevajan verkkoon (Mauri Saikkonen, Veijo Simula). Harmaapäätikka: Km Hyypiö 1 (EeS), Km Kallinkangas 2 (Yrjö Lukkari), T Kaakamo 1 n (AnS), Tv Palonperä 1 n (Laila Oinas), Tv rautatieasema 1 (JSi). Palokärki: Määrät kuukausittain VIII 18, IX 23, X 12 ja XI 4 sekä kunnittain K 21, Km 13, T 8 ja S 5. Valkoselkätikka K Järppi 1 k (JkK). Pikkutikka: K Rova 1 (JiK), K Väinölä ä (JkK), K Takajärvi 1 (JiK), Km Hyypiö 1 (EeS), Km Pertajärvi 1 k (JK), S Karhunpesänmaa 1 (TM), S Viantiejoki 1 (TM), S Patokoski 1 (Timo Patokoski), ja K Nälli 1 k (JK, KTi), K Rytikari 1 (JK), K Pertajärvi 1 k (EeS). Pohjantikka: Viime vuosia enemmän. A: K Tuhka-allas 1 k (EeS). H: T Honkamaa 3 (KiL). Havainnot kuukausittain VIII 1, IX 7, X 13 ja XI 5 sekä kunnittain K 15, T 7, S 2, Km 1 ja Tv 1. Kiuru: H: K Tuhka-allas 6 (KO). V: K Siikalahti 1 ä (JY ym.), K Tuhka-allas 1 (JK). Törmäpääsky: A: 4.8. S Tiironhieta 45 hietikolla (PR). H: T Röyttä 120 (JTY). V: K Paavonkari 1 (PR), T Röyttä 20 (JTY). Haarapääsky: H: Km Elijärvi 60 (JK, PR). V: K Pajusaari 3 (PKj) ja K Ajos 2 m (JK, PR), ja T Röyttä 1 (KiL). Räystäspääsky: H: Tv kk. 25 (JSi). V: K Paavonkari 24 (TL), T Kalliopudas 2 (JY). Isokirvinen: K Kraaseli 1 (JY+10 muuta). Metsäkirvinen: A: 2.8. K Kalkkinokka 2 m (JY). H: K Holstinharju yht. 13 m (JY). V: K Ajos 1 (PR) ja K Järppi 1 (JY), K Vallitunsaari 1 (JkK). Niittykirvinen: A: 7.8. S Nikkilänaapa 26 (PR). H: K Tuhka-allas 80 (JK, PR). V: K Tuhka-allas 4 (JK), T Oxö 2 m (PY). Lapinkirvinen: Poikkeuksellisen vähän. A: 5.9. K Tuhka-allas 1 (JK). V: Km Elijärvi 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JK, PR). Keltavästäräkki: A: S Ykskuusi 6 m (JY). H: Km Elijärvi 56 (JK, EeS). V: K Tuhka-allas (PR) ja (JK ym.). Västäräkki: H: 3.9. T Liakka 50 (EeS) ja 6.9. K Tuhka-allas 50 (TL, TM). V: K Tuhka-allas 1 (JiK), K Ruutinpuisto 1 (JK), T Riukkajänkän kp. 1 (JK, EeS). Tilhi: A: K Rova 1 ä (TKa). H: T Suensaari 2000 (OY), K Sauvosaari 1150 (PR), K Ruutinpuisto 1100 (JK), K Syväkangas 1100 (JK), K Veitsiluoto 1200 (JK), K Koivuharju 4500 (PR). Koskikara: A: K Tervaharju 1 (JiK, Anne-Marie Kärkkäinen). Muut havaintopaikat: K Rytikari ja Vähä-Ruonaoja, Km Elijärvi, Kirvesoja ja Akkunusjoki sekä T Keltunoja ja Niemitalonkoski. Peukaloinen: A: K Nälli 1 (JK). V: K Tuhka-allas 1 (JkK, JY), T Oxö 1 (PAh). Rautiainen: Ennätysmäisesti. A: K Tuhka-allas yht.15 (PKj, JK, MaS). H: K Tuhka-allas yht. 49 (JK). V: K Siikalampi 1 (JK) ja K Tuhka-allas 1 (JK), K Holstinharju 1 (JY). Punarinta: H: K Tuhka-allas 6.9. yht. 9 (JY) ja yht. 8 (PKj, JK). V: K Siikalampi 1 (JK), K Ristikangas 1 ä (TKa). Sinirinta: A: K Tuhka-allas 1 (JK, PR) ja T Kourilehto 1 (ToL, TuL). H: K Tuhka-allas 53/½h (PKj, JK, MaS). V: K Tuhka-allas (JK) ja (JK). Leppälintu: V: K Ajos 1 (PR), K Tuhka-allas 1 np Leppälintu Esa Huhta 8 Sirri vsk. Sirri vsk. 9

6 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Närhi Matti Suopajärvi (PR). Pensastasku: H: K Tuhka-allas 7 (JY). V: K Tuhka-allas 1 (JK), K Veitsiluoto 2 (TM). Kivitasku: H: K rautatieasema 7 (EeS). V: K Ajos 1 (JK, PR) ja K Tuhka-allas 2 (JK), T Raumonjärvi 1 n (EeS). Mustarastas: Ilmoitetut määrät kuukausittain: IX 11, X 9 ja XI 10. Talvihavaintoja. Räkättirastas: H: Tv Mattinen 600 (KO ym.), K Tuhkaallas 600 (JK), K Pajusaari ja Tuhka-allas 500 (JK), K Sisäsatama 500 (KO), K Ristikangas 300 (TKa), K Hepola 220 (TL). Laulurastas: H: Tv kk 10 (JSi). V: K Siikalampi 2 (JK), K Pajusaari 1 (JK). Punakylkirastas: H: ja K Lämpsänkari 100 (JY). V: T Raumo 1 (ToL, TuL), K Kiikelinlahti 1 (KO). Kulorastas: Vain neljä havaintoa. V: K Ajos 2 (EeS) ja T Laivaniemi 2 (JY), K Sotisaari 1 (EeS). Ruokokerttunen: H: K Tuhka-allas noin 25 (JY). V: K Tuhka-allas (PKj, JK, MaS) ja (JK). Mustapääkerttu: K Nälli 7 päivänä 1 2 (JK, Tarja Moisanen), K Paavonkari 1 k (PR, TL), Km Laurila 1 n (JJ). Talvihavaintoja. Lehtokerttu: V: K Tuhka-allas 1 (PKj), ja K Nälli 1 (JK). Hernekerttu: V: T Laivaniemi 1 (JY), 4.9. K Tuhka-allas 1 (EeS). Taigauunilintu: K Pajusaari 1 (JkK, PKj, JK, EeS). Toinen havainto alueeltamme. Tiltaltti: V: K Nälli 1 Ä (JK), T Palosaari 1 Ä (JrK). Pajulintu: H: Tv hautausmaa 30 (JSi). V: K Nälli 1 Ä (JK), K Ajos 1 Ä (JK). Hippiäinen: H: K Ajos (EeS) ja (JK). Harmaasieppo: H: Tv kk 20 (JSi). V: T Oravaisensaari 2 (KO, PR) ja K Kalkkinokka 1 (JY). Kirjosieppo: V: Tv hautausmaa 2 (JSi), K Nälli 1 np (JK). Viiksitimali: Vasta toisen kerran alueellamme löytyi K Tuhka-altaalta 2k1n (JK). Timaleja nähtiin Tuhka-altaalla kaikkiaan 16 kertaa, enimmin (JK, JY) löytyi K Kattilalahden länsipuolen ruovikosta 12 viiksitimalia (JK) ja niitä oli siellä ainakin 13 (JY). Myöhemmin havaittiin useasti 2 3 yksilöä, joista 2 jäi talvehtimaan (JK ym.). Havaintopaikkojen väli on noin 1,5 km. Pyrstötiainen: A: K Tuhkaallas 11 N (JkK). H: Km Elijärvi yht. 25 N (JK), K Järppi 23 N (JK), K Siikalampi 23 N (JK). V: K Syväkangas 9 N (JK), K Nälli 11 NW (JK). Määrät kunnittain: K 149, Km 47, T 27, S 17 ja Tv 8. Hömötiainen: H: Tv Lapinjänkä 10 (JSi), K Rova 12 PKj). Töyhtötiainen: 4 havaintoa: Km Helkkusenvaara 1 (TH), ja K Pertaaapa 1 (JK, EeS), Km Sivakkavaara 1 ä (TKa), K Takaniitty 1 ä (JK). Kuusitiainen: Noin 60 havaintoa. H: K Kittilänjärvi 5 (JY), T Raumo yht. 5 (ToL, TuL). Sinitiainen: H: K Tuhkaallas 15 (JY). Talitiainen: H: T Raumo 30 (ToL, TuL). Pähkinänakkeli: lähtien koko loppusyksyn Km Lautiosaari 2 (LA ym.), T Kokkokangas 1 (MKi, Sirpa Kinnunen). Puukiipijä: Tavallista enemmän havaintoja. Määrät kuukausittain: IX 8, X 31 ja XI 15. Isolepinkäinen: A: 7.9. K Tuhkaallas 1 (JkK, JK). H: K Tuhka-allas 3 (JK). V: T Aapajoki ja T Raumonjärvi 1 (PKj, JK, EeS), K Karjalahti 1 (JY). Närhi: A: K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen) 6.9. K Tuhka-allas 1 NW (JY). H: Km Keski- Helkkunen 8 (JiK, JK). Kuukkeli: Ainoa havainto: T Laitilanvaara 2 (ToL, TuL). Harakka: H: 3.8. Tv Yli-Romsi 28 (TL, TM), K Paattio 18 (TKa). Pähkinähakki: Paikallinen kanta runsastuu vuosi vuodelta. H: 4.8. T Keropudas 5 (Mikko Niemi), Km Kallinkangas 5 W (HHu, Virpi Huttunen), 4.9. T Suensaari 8 (JTY), T Kalliopudas 5 W (JY), T Uksei 5 (PAh). Määrät kuukausittain: VIII 59, IX 109, X 41 ja XI 22 sekä kunnittain T 89, K 81, Tv 46 ja Km 15. Naakka: T Suensaari (MKi) ja m (PR), T Oraskeri 5 (EeS), T Karunginjärvi 1 ja Tv hautausmaa 3 m (JSi), Km Lassila 20 m (Jukka Poutiainen), K rautatieasema 2 m (EeS), marraskuussa T Riukkajänkän kp 1 5 (JK, EeS ym.) Varis: H: T Ruohokari 190 (TL, Kauko Mikkonen), T Oraskeri 130 (EeS), K Tuhka-allas 142 (PKj), Km Laurila 110 (JY). Korppi: H: 7.9. Km Elijärvi 17 m (KKj, PKj), T Riukkajänkän kp 120 (PR). Kottarainen: H: 9.8. Tv Kurvilansaari 120 (JK, EeS), T Yliliakka 200 (HS), T Kuusimaa 650 (ToL, TuL), 7.9. T Karunki 600 (Miia Luukkonen, Tuomas Väyrynen). V: K Pajusaari 1 juv (KO), T Aapajoki 40 (ToL, TuL). Varpunen: H: Tv kk 43 (JSi), K Hepola 20 (TL), K Mäntylä 23 (PR, TeR). Pikkuvarpunen: Suurimpia määriä eri paikoilta, Kemi: Tuhka-allas 6 (JK), Nälli 4 (JK), Hepola 11 (JK, PR), Syväkangas 26 (PKj) ja Ajos 3 (JK, PR), Haukkari 19 (JK), Torvinen 6 (EeS), 23. ja K Kalkkinokka 3 (JY), Mäntylä 27 (PR, TeR), Keminmaa: Alaherva 2 (TH), Lassila 4 (HHu), Lautiosaari 2 (JK, EeS), Tornio: Saarenpää 30 (JTY), Karunki 9 (EeS), Raumo 37 (ToL), Pirkkiö 11 (HS), Tervola: Tv kk 8 (JSi), Palonperä 25 (Laila Oinas). Peippo: A: K Holstinharju 10 m (JY). H: K Tuhka-allas (JY) ja yht. 50 (JY). Talvihavaintoja. Järripeippo: A: K Tuhka-allas 12 m (JY). H: K Rova 100 (JiK), T Raumo 80 (ToL, TuL). Talvihavaintoja. Viherpeippo: H: Tv Palonperä 110 (Laila Oinas), ja K Tuhka-allas 250 (JK, EeS, JY). Tikli: K Tuhka-allas 2 (JK, JkK ym.). Vihervarpunen: H: Tv kk 50 (JSi), K Pajusaari 100 PKj). Talvihavaintoja. 10 Sirri vsk. Sirri vsk. 11

7 Harvinaisuudet värittivät lintusyksyä 2008 Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea. Tuomo Karplund Taviokuurna Matti Suopajärvi Maakotka Olli-Pekka Karlin Hemppo: K Tuhka-allas 1 (JkK). Vuorihemppo: joulukuu K Tuhka-allas 1 (JK ym.) mutta kuitenkin 5 (JK), K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen). Urpiainen: H: T Mikonpalo 200 (ToL, TuL), K Tuhkaallas 150 (JY), K Pajusaari 150 (JK). Tundraurpiainen: T Napinmäki 1 (JK), K Tuhkaallas 1 (JK), K Ajos 2 (JY). Kirjosiipikäpylintu: Melko voimakas vaellus pääasiassa N W suuntiin. A: K Nälli 12 (JK) ja 10 (EeS) sekä T Raumo 8 (ToL). H: K Tuhka-allas 19 N (JK). Määrät kuukausittain: VIII 69, IX 31, X 72 ja XI 18 sekä kunnittain: K 133, T 43, Tv 12 ja Km 2. Pikkukäpylintu: Melko voimakas vaellus N W suuntiin. H: T Hakonkangas 40 (ToL), K Rova yht. 51 (PKj). Isokäpylintu: T Karunginjärvi (EeS, JTY ym) ja (JTY), T Mikonpalo 5 (ToL, TuL) ja S Martimoaapa 1 ä (JkK), Km Elijärvi 2 (JK, EeS), Km Nuottijänkä 11 (JK, EeS). Punavarpunen: V: K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen), ennätysmyöhään T Raumo 1 ruokinnalla (KiL, ToL, TuL). Taviokuurna: Melko paljon. A: K Ristikangas 1 ä (TKa). Kuukausien huippumäärät: X K Nälli 16 (JK, PR), XI K Tervaharju 43 (PKj). Punatulkku: Melko paljon. H: K Syväkangas 42 (PKj), Tv Palonperä 30 (Laila Oinas). Nokkavarpunen: K Koivuharju 1 kiert. (TKa). Lapinsirkku: Vähän. A: K Ajos 1 juv (JK, PR). V: Km Elijärvi m (PKj) ja (JY). Pulmunen: A: K Ajos 1 m (JK). H: Km Elijärvi (EeS) ja (PR). V: T Oravaisensaari 2 (EeS), K Tuhka-allas 2 (JK). Keltasirkku: H: T Raumo 280 pellolla (KiL, ToL, TuL). Peltosirkku: Ei yhtään havaintoa. Pohjansirkku: H: 6.9. K Tuhkaallas yht. 9 (JY). V: K Ajos 1 (EeS) ja K Tuhka-allas 2 (JK). Pikkusirkku: K Tuhka-allas 1 (JY). Pajusirkku: H: Km Elijärvi yht. 45 (JY). V: K Tuhka-allas (JY) ja (PR ym.) Talvi alkoi nykyajalle tyypillisesti vaihtelevissa matalapainesäissä. Joulukuun alkupuolella sää oli Ilmatieteen laitoksen mukaan enimmäkseen pilvinen ja heikkoja lumi- tai tihkusateita esiintyi muutamana päivänä. Erityisesti maan pohjoisosassa oli pitkään harvinaisen leutoa, kun eteläiset ilmavirtaukset toivat kosteaa ilmaa myös Lappiin. Sää kylmeni tuntuvasti kuukauden puolivälin jälkeen. Loppukuukauden aikana useat päivät olivat koko maassa astetta ajankohdan keskiarvoja kylmempiä. Kylmän loppukuun ansioista maan pohjoisosassa koko kuukauden keskilämpötila oli lähellä keskimääräisiä arvoja. Vaikka ensilumi oli satanut jo marraskuun lopussa, tuli pysyvä lumi Perämeren rannikolle vasta joulukuussa. Joulukuun lopussakin lunta oli noin 20 cm. Leuto sääjakso jatkui maan etelä- ja keskiosassa ja Oulun läänissä aina tammikuun puoleenväliin asti. Meillä viileni jo aiemmin, mutta lisälunta saatiin jälleen odotella aina kuun loppupuolelle asti. Lumensyvyyden paikallisista vaihteluista kertoo se, että virallisen lumitiedotteen mukaan oli Keminmaan Liedakkalassa lunta 3 cm, Tornion Aapajärvellä 36 cm. Tammikuussa pakkassäätä kyllä piteli, mutta kovempia pakkasia koettiin vain muutamaan otteeseen aivan kuun lopussa. Helmikuu oli lämpötiloiltaan ja sademääriltään vanhan ajan talvien kaltainen. Alkukuusta koettiin reiluja pakkasia, eivätkä lämpötilat käyneet koko helmikuun aikana plussan puolella. Lumipeite ei juurikaan karttunut, kunnes alkaen lunta satoi puoli metriä viikossa. Helmikuun lopussa oli näin lumitalvi tullut rannikollekin. Marraskuun pakkasjakso ajoi vesilinnut alueeltamme etelämmäs, mikä näkyy havaintomäärissä. Isokoskeloita tavattiin vähiten kymmeneen vuoteen. Päiväpetolinnuista maakotkaa havaittiin vain muutaman kerran. Sen sijaan erikoisempana talvilajina havaittiin Tornion peltoalueilla ampuhaukka. Metsäkanalintujen kato jatkui. Tällä kertaa metsosta tehtiin vain neljä havaintoa ja teeren ruokailuparvet olivat edelleen pieniä. Riekosta saatiin sentään 12 havaintoa, enimmillään viidestä yksilöstä kerrallaan. Pöllöistä tavattiin eniten pienimpiä ja isoimpia, sillä varpus- ja lapinpöllö viihtyivät alueellamme ilmeisesti vaeltaneina. Sen sijaan usein jo helmikuussa soidinta huutelevat helmipöllö ja huuhkaja olivat häveissä, huuhkaja yhytettiin vain Tornion perämailta. Yksi talven säväyttäjistä oli valkoselkätikka, josta tehtiin muutamakin talvihavainto ja ensi kertaa yli 20 vuoteen! Aikanaan invaasion alueellemme tehneestä harmaapäätikasta saatiin enää puolenkymmentä havaintoa, mutta pohjantikka esiintyi jälleen ilahduttavan yleisenä. 12 Sirri vsk. Sirri vsk. 13

8 Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea Marjalinnuista näkyi räkättirastaita ja tilhiä läpi talven, vaikka vaellushuippu oli jo ohitettu joulukuun alussa. Puutarhoissa viivytteli mustarastaita poikkeuksellisen paljon ja tehtiinpä talvihavainnot myös punakylki- ja laulurastaasta. Muista vaelluslinnuista näkyvin oli urpiainen, jonka vaellusta voi kuvata massiiviseksi. Myös tundraurpiaisia pystyttiin plokkaamaan urpiaisparvista reilusti aikaisempaa enemmän. Taviokuurnia vaelsi runsaasti joulukuun alkupuolella, käpylintuja sen sijaan koko talven aikana vähemmän. Mukavana lisänä tunnisteltiin myös isokäpylintuja. Pähkinähakki esiintyi Torniossa ennätyssuurina talviparvina ja pähkinänakkeleitakin tavattiin useamman kunnan alueella. Talven tiaisparvet olivat värikkäitä, kun mukana kierteli läpi talven hippiäisiä, puukiipijöitä sekä peräti töyhtötiaisiakin. Sen sijaan kaupungeissa sinitiainen oli yllättävän vähälukuinen, kuten sen kanssa yleensä ensimmäisenä kevätlaulut aloittava viherpeippokin. Pikkuvarpunen jatkaa yleistymistään ja varpusten talviparvet pienenevät pienenemistään. Peippoja, järripeippoja ja vuorihemppoja tavattiin edellistalvien tapaan, erikoisempi viivyttelijä oli kottarainen. Kaikkiaan tavattiin toimialueellamme 63 lajia, jota voidaan pitää aikaiseen talventuloon nähden mukavana määränä. Lajistollinen katsaus Merimetso: 9.2. Km Isohaara 1mN (Teuvo Leinonen). Sinisorsa: K Pajusaari altaat 2p (JK,EeS,ym), 1.1. K Isohaara 1 k p (EeS), K Vähähaara 2n p, ilm. samat kuin Pajusaaressa (PR,JK). Merikotka: 3.1. K Ajos kalasatama 1 juv jäällä (JY), 4.1. T Kuusiluoto 1 kiert (PAh), T Oxö 1 S lähellä jään pintaa (PAh). Kanahaukka: Kanalintukadon seurauksena peräti 39 havaintoa, niistä reilusti yli puolet taajamaalueilta. Havainnot kunnittain: Kemi 14, Tornio 13, Keminmaa 7, Simo 5. Ajallisesti: XII: 12, I: 8, II: 19. Havaintoja helmikuulta aiempiin vuosiin nähden runsaasti. Varpushaukka: 26 havaintoa jakaantui kunnittain: Kemi 14, Tornio 6, Keminmaa 5, Simo 1. Havainnot ajallisesti suht. voimakasta urpiaisvaellusta myötäillen: XII: 3, I: 8, II: 15. Maakotka: K Peurasaari 1 rengastettu löytyi kuolleena junan keulasta (PR, Oiva Ruotsalainen), T Kantojärvi 1 subad NW (ToL, TuL), 6.1. S Länsimaa 1p (TL, TM), Tv kirkonkylä 1 fl ad (JJ). Ampuhaukka: 1.1. T Yliraumo 1 n kiert (ToL, TuL), edelleen T Raumo 1 kiert (KiL) ja edelleen T Raumonjärvi 1p (JkK) K Kivikko 1 E (TKa). Edellinen talvihavainto alueeltamme vuodelta Pyy: Talvihavaintoja 15, kunnittain: K 6, Km 5, T 3, S 1. Suurimpana kertymänä: Km Keski- Penikka p (JK,PR). Loput havainnot 1-2 yksilöistä. Riekko: 12 havaintoa, havainnot useammista yksilöistä : S Torviaapa 4p (EeS,PKj,JK), Km Ketunpesämaa 5 (PR,JK), K Selkäsaari 3 (JY), 3.1. S Alatalonaho 3 (TM), T Pensaskari 3p (PAh), Tv Aulanperä 2p (JSi). Teeri: Edelleen vähälukuisena, vain 12 havaintoa yli 10 yksilön parvista. Suurimpia parvia: T Raumonjärvi max 30 p (JTY, ToL, EeS, ym.), T Raumonjärvi max 16 p (EeS, ToL ym.), Km Taivalkoski 20 (EeS), T Kourilehto 11 (EeS, JK, PKj), T Ollakka 11 (PKj, EeS), 7.2. Km Taivalkoski 20 (EeS), T Kuusiluoto 17p (EA, Markku Kunnari). Metso: Vain neljä havaintoa: S Myllylänaho 1 k (TM), 3.1. Km Koskenkylä 1 k (Pekka Rahko, Tiina Rahko), Km Kivalontie 1 n (KO, Tuula Oittinen), Km Helkkusenvaara 1 n (JiK). Fasaani: T Musta 2 n (Lisbeth Kadenius), T Puuluoto 1 k (KiL, JI), ja T Röyttä 2 n (JI, Vesa Korkala), T Saarenpää 1 n (MS, Pekka Lantto), K Syväkangas 2 k (KKj, EeS, ym.). Harmaalokki: Kolme havaintoa joulukuun alusta, ks syyskatsaus K Nälli 1 NE (JK), 1.2. T Kuusiluoto 1 (PAh). Kesykyyhky: Yli 10 yksilön parvia vain: Km teollisuusalue 54p (EeS,PKj), T Suensaari 19p (MaS), K Ristikangas 24p (Aino Karplund, TKa), T Suensaari 60p (JTY). Turkinkyyhky: T Raumo 1p (ToL, ym.), T Yliraumo 1p (EeS, PKj,JK), T Suensaari ä, (JK), T Suensaari 2 (Mervi Mustonen). Huuhkaja: 9.1. T Riukkajänkkä 1 (TuL, ToL), T Riukkajänkkä 1 (EeS). Hiiripöllö: K Tuhka-allas 1p (JK, PKj, EeS). Varpuspöllö: Peräti 20 havaintoa, kunnittain: Tornio 10, Keminmaa ja Kemi 4, Simo 2. Kuukausittain: XII:5, I:12, II:3. Lapinpöllö: S Tikkala 1p (Jukka Tikkala, Risto Tikkala), T Ala-Raumo 1p (JkK), T Heikkurinsaari 2p fl, toinen linnuista kuoli, toinen (+3kv N reng MaS) selviytyi ihmisen avustamalla ruokinnalla aina maaliskuun loppuun (Jan Robert Niskanen), T Raumonjärvi Rikiö (MaS, ToL), 1.2. T Hakaniitty +4kv reng (MaS), 3.2. T Kelttu +3kv reng (MaS), 7.2. K Kettufarminkangas 1p (Maila Markkanen), S Ykskuusi 1 (Timo Vähänen), S Jokikylä 1 (Osmo Kujala), Km Tornivaaran th 1p, (KO), K Sotisaari 1 p (KO, Juha Rimpiläinen), K Perta-aapa +3kv reng (MaS). Helmipöllö: T Raumonjärvi Pohjukanmäki 1 ä (EeS, JK), 1.1. Km Takakumpu 1p (Ari Latja), T Isomaanaho 1 ä (EeS, PKj, JK), 1.2. T Raumonjärvi Kelttu 1 (KiL), T Kuurnaviita 1? (VA,PR). Harmaapäätikka: Edellisvuosia vähälukuisempana: T Oxö 1p (PAh), T Ristimaa 1 p (EeS, PKj, JK), T Liakka 1 (Hilkka Ermas), T Laivaniemi 1 (Armi ja Juha Uljua), 8.2. T Ristimaa 1 n p (EeS, JK). Palokärki: Peräti 28 havaintoa, kuten edellistalvenakin, jakautuivat kunnittain tasaisesti: T 9, K 7, Km 6, S 6. Havainnot ajallisesti: XII: 6, I:15, II: S Yli-Karsimamaa-Karsimamaa-K Taipaleenkylä -reitillä yht. 4 ä (JK,PR). Käpytikka: Runsaasti koko toimialueella, esim: Km Yli-Penikka y 4p (PR,JK), 1.1. T Raumo Isojänkkä y 6p /1 km (ToL, TuL), Km Kivalot 4p (EeS), 5.1. Km Makeanveden kanava y 3p /2km (TKa), 7.1. Tv Kirkonkylä y 3/400m (JSi), K Ajos as. alue 3p (JK), T Ristimaa 5p (ToL), 9.2. T Raumo 2k2n (ToL). Valkoselkätikka: Talvihavaintoja ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen: K Kiikeli 1 k p (PR,PKj, ym.), K Kalkkinokka 1 k p (JY), 1.3. T Pirkkiö Niittyliete 1 k p (PAh), 4.3. S Marostenmäki 1 k ad (JK,PR). Pikkutikka: Koko talven K Nälli ruokinnalla 1 k (JK), K Väinölä 1k (PKj, ym.), Km Elijärvi altaat 1k p (PR,JK), Km Kivalot 1n p (EeS), 4.1. T Raumo Pohjukanmäki 1 k p (KiL), 8.1. K Pertajärvi 1 k p (JK, KKj), Lapinpöllö Matti Suopajärvi 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea Harmaapäätikka Ari Kekki K Ajos as. alue 1 ä (JK). Pohjantikka: Mukavasti 17 havaintoa toimialueeltamme, lähes kaikki joulu- ja tammikuulta ja Kemi-Tornio-alueelta. Tilhi: Runsaasti vielä joulukuun ensimmäisellä viikolla: K Koivuharju 1200 p (PR), K Rytikari 1350 p (JK), K Koivuharju 1750 p (PKj), K Järppi 400 p (JY). Tammikuussa max 30, poikkeuksena K Ruutti 100 p (ErL), helmikuussa max. 8, paitsi 1.2. K Nälli 14 p (JK). Muutamia lintuja tavattiin vielä maaliskuun alussakin. Koskikara: 16 havaintoa talvehtijoista alueemme vakiovirtapaikoilla T Raumonjärvi Kelttu 2p (EeS, JK). Mustarastas: Peräti 26 talvihavaintoa jakautuivat kunnittain: K 16, T 9, Km 1. Havainnot jakautuivat ajallisesti epätyypillisesti: XII: 7, I: 12, II:7. Havainnot useammista kuin yhdestä linnusta kerrallaan: K Ajos as. alue 2p (JK), K Haukkari 3p (JK). Räkättirastas: Viivyttelijöitä siellä täällä, joskin suurin osa havainnoista yksittäisistä linnuista. Havainnot suuremmista parvista: K Ristikangas 60p (EeS), K Paavonkari 95 (TL,TM), K Ajos as alue 90 p (PR,KO ym.), 8.1. K Tervaharju 40 p (JiK). Tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun 28 havaintoa yksittäisistä linnuista, loput kolme havaintoa kahdesta linnusta. Viimeiset K Ajos 2p (PR,JK). Laulurastas: K Paavonkari 1 p (JK). Punakylkirastas: K Ajos 1 kiert. (EeS). Mustapääkerttu: K Ruutti 1p (KY), T Oxö 1p (PAh), Hippiäinen: Km Pertaaapa yht 6p (PR,JK), S Myllylänaho 2+2+2p (EeS,PKj), Km Putkensuu p (TKa), 5.1. Km Pörhölänkangas 5+5 kiert (JK), T Honkalankatu 20p (Juhani Pyykönen), K Rova 5 kiert (JK), K Länkimaa 2+3 kiert (JK). Havainnot jakautuivat tasaisesti talvikuukausittain: XII: 10, I:9,II:9. Pyrstötiainen: Ainoastaan: S Asentosaari 4 (TM). Viiksitimali: huhtikuun alku K Kattilalahti 1kn (JK, ym). Hömötiainen: S Karsikko 6p (EeS), läpi talven K Rova 7p (PKj), T Kyläjoki 13 (JTY), 6.1. K Matinaapa 6p (KO), Km (Maila Toivanen), T Ristimaa 7p (PKj, EeS, JK), T Vojakkala 8 (Arja Kallatsa), 1.2. T Virkkumaa 8p (EeS), Töyhtötiainen: Yllättävän paljon havaintoja: S Myllylänaho 2p (EeS, PKj,JK), K Rova 1p (PR,JK), K Elävä Lähde 1p (TKa), K Takaniitty 1p (EeS), Km Kruunujänkä 1p (EeS, JK), 4.2. K Takaniitty 2 kiert (JK,KKj), K Ajos as.alue 1 (AM). Kuusitiainen: K Perta-aapa 2p (EeS, PKj), T Laivaniemi 2p (JY), K Nälli 3p (JK), K Rova 2p (PKj), K Hepola 3p (JK), S Maksniemi 2p (Laura Vähänen), T Laivaniemi 2 (Armi ja Juha Uljua), K Rova 3p (PKj), T Pirkkiö 2p (PAh). Loput peräti 48:sta havainnosta yksittäisistä linnuista. Sinitiainen: Vähälukuisena, havainnot yli 5 linnusta: T Kyläjoki 11 (JTY), T Vojakkala 5 (Niilo Kapraali), Tv Kirkonkylä 5p (JSi), T Laivaniemi 6p (Armi ja Juha Uljua), T Oxö 5 (EA), 7.2. T Raumo 6p (ToL, TuL), Tv Kirkonkylä 9p (JSi). Talitiainen: Suurimpia määriä: T Kyläjoki 22 (JTY), 1.1. T Raumo 20p (ToL, TuL), T Vojakkala 15p (Niilo Kapraali), Tv rautatieasema 15p (JSi), K Ristikangas 15p (Arja Karplund), K Syväkangas 20 (Riikka Vuoristo), Km Lautiosaari 15p (LA), K Koivuharju 28p (Reijo Jauhiainen), Km Pörhölänkangas 31p (PR,JK). Pähkinänakkeli: Km Lautiosaari 2p (LA ym.), 3.1. T Pirkkiö 1p (HS), 7.1. T Karunki 1 (Pekka Hietaniemi). Puukiipijä: Peräti 35 havaintoa, joista 8 useammasta kuin yhdestä linnusta kerrallaan K Pertaaapa yht 6/ laskentareitti (PR,JK), K Länkimaa yht 5/laskentareitti (JK). Närhi: Havainnot vähintään kolmesta kerralla tavatusta yksilöstä ja vielä 2.2.T Oxö 4p (PAh), T Raumo 3 (ToL, TuL), T Korkeamaa 4p (EeS, PKj, JK), S Simojokivarsi 4p (Reijo Turska), T Laivaniemi 4p (Armi ja Reijo Uljua). Naakka: Kaatopaikkatalvehtijoita T Riukkajängällä koko talven, enimmillään: p (ToL,TuL), p (EeS, PKj), sekä vielä p (EeS). Muuallakin tavattiin: K Ruutti 3p (RV), 9.1. Tv Kirkonkylä 1ä (JSi), T Pirkkiö, Niittyliete 11p (PAh) ja vielä 2.2. samalla paikalla 3p (PAh), 3.2. T Raumo 1 NW (ToL). Harakka: Koko talven määrät ihmeen pieniä, jopa kaatopaikallakin: T Riukkajänkkä 10p (PKj, EeS, JK), K Haukkari 12 (JK), K Ristikangas 14p (TKa), K Paattio 13p (TKa), 1.2. K Väinölä 10 (JK), 1.2. T Riukkajänkkä 30p (EeS) T Kiviranta 20p (MKi). Pähkinähakki: läpi talven T Oxö useita, enimmillään p ja p (PAh), T Raumo 3p (KiL), T Kiviranta 4p (Matti Rajaluoto), 1.2. Tv Maula 2p (KO), T Laivaniemi 2p (EeS). Havainnot alueellisesti rannikon läheisyydestä, hyvin Tornio-painotteisesti: T:24, K:7, Km:3, Tv:1. Varis: Suurimmat tavatut määrät T Riukkajängän kaatopaikalla: p (EeS, PKj, JK), p (EeS, PKj, JK), p (EeS, JK), Muualla suuria parvia ainoastaan: 9.1. Tv Rautatieasema 68p (JSi), 31.1.K Sauvosaari 48p (PKj), T Oraskeri 38p (PAh). Korppi: Talven painopiste muuttunut Kemin kaatopaikan lopettamisen jälkeen Tornioon. Suurimmat parvet T Riukkajängän kaatopaikalla: p (PR), p (EeS, JK), p (EeS), p Pähkinänakkeli Seppo Kemppainen Räkättirastas Pekka Ylimaunu 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17

10 Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea Muutama harvinaisempi viivyttelijä väritti lintutalvea Urpiainen Esa Huhta (EeS, JK). Lisäksi: T Raumonjärvi Hallaniitty 85p (ToL, TuL) ja T Kuusiluoto 23p (PAh). Kottarainen: K Ruutti-Koivuharju-Mäntylä -alueella ruokinnoilla (JK, PR ym) Varpunen: Suurimpia tavattuja määriä: K Ajos as alue 20p (EeS), K Mäntylä 38p (PR), K Peurasaari 20p (EeS), Tv Kylä 20p (EeS), 8.1. K Ristikangas 37p (TKa), Tv Kirkonkylä 25p (JSi), T Vojakkala 40p (Pekka Tallgren), Tv Kirkonkylä 30p (JSi), K Sauvosaari 25p (PKj), K Koivuharju 30 (Reijo Jauhiainen). Pikkuvarpunen: Kaikkiaan 82 havaintoa, joista yli viidestä yksilöstä tehtyjen havaintojen osuus kasvaa vuosi vuodelta K Mäntylä 16p (PR), T Yli-Raumo 5p (EeS,PKj), T Pirkkiö 19 (HS), Tv kirkonkylä 6 (JSi), K Väinölä 9p (JK), T Puuluoto 14p (JaK), K Mäntylä 23p (PR), Km Ketolanperä 9p (TKa),1.1. ja T Raumo 17p (ToL,TuL), 4.1. K Hepola 6p (TL), 8.1. K Ristikangas 5p (TKa), K Nälli 10p (Pirkko Ahtovuo), Km Maula 8p (Juhani Järvenpää), K Mäntylä 6 (TeR), K Syväkangas 16 (Riikka Vuoristo), T Kaakamo 8p (AnS), T Kiviranta 6 (Matti Rajaluoto), K Kivikko 15p (TKa), 1.2. K Väinölä 6 (JK), 7.2. T Raumo 25p (ToL, TuL), K Ruutti 5p (EeS), Tv kirkonkylä 5p (JSi), Peippo: Edellistalven tapaan talvehtijoita vähän K Ajos 1p (KO,PR), Koko talven K Ruutti- Koivuharju-Mäntylä -alueella 1k (EeS, PKj, PR, kumpp.), T Honkalankatu 1p (Arja Lappalainen). Järripeippo: Vastaavasti edellistalvea runsaslukuisempana viivyttelijänä: T Uksei 1k p (PAh), K Ajos as alue 1k p (PR,KO, JK, EeS), K Hepola 2p (JK), K Ruutti 1p (ErL), 1.1. K Mäntylä 1p (EeS), T Raumo 1p (ToL, TuL), K Väinölä 1p (PKj). Viherpeippo: Selvästi edellistalvia vähälukuisempana. Suurimpia parvia: T Ruottala 40p (PKj,EeS), K Tuhka-allas 60p (JY), Tv Rautatieasema 60p ja edelleen p (JSi), K Tuhkaallas 60+30p (JK), 1.1. K Mäntylä 40 (EeS), Tv Kaisajoki 40p (JSi), ja K Koivuharju 30p (JK), K Sauvosaari 60p (TKa), 7.2. Km Hirmula 40p (EeS). Vuorihemppo: Viime vuosille tyypillisesti viivytteli K Tuhka-altaalla: p (JY,JK ym.), p (JK). Urpiainen: Todella massiivinen kaksihuippuinen vaellus: joulukuun puolivälissä etelään ja helmikuun puolivälissä pohjoiseen. Lisäksi läpi talven suurina parvina parhailla ruokintapaikoilla: K Tuhka-allas 350p ja p (JK), Ajos satama 210 (PR,KO), K Kuivanuoro 200 (Ari Latja), K Vähäruonaoja 200 (JK), K Tuhkaallas 500 (JK), K Tuhka-allas 600 (PR), Km Lassila 300p (HHu), K Sauvosaari 500p (PR). Tundraurpiainen: Urpiaisten matkassa kautta rintaman. Peräti 42 havaintoa, joista 12 kahdesta kolmesta yksilöstä kerrallaan kokeneemmilta harrastajilta, loput yksittäisistä linnuista. Havainnot kuukausittain: J:9, T:24, H:9. Loxia sp: Suurimpia määriä: S Torviaapa 32p (EeS, PKj), Km Ketunpesämaa 25 kiert (PR,JK), S Salmekkeensuo 20p (EeS,PKj), 6.1. S Länsimaa 12 ja Martimo-oja 4 (TL,TM), Km Kruunujänkä 5p (JK,EeS), Km Pieksanmaa 6 kiert (KKj,JK), K Särkijärvi 8+4 kiert (JK). Kirjosiipikäpylintu: K Nälli 2 (JK), K Kiikeli 1 (PKj), K Syväkangas 1ä (JK), K Ajos as. alue max 4k3n (Aimo Vasara, EeS, ym), K Hepola 4p ruok. (TL), K Peurasaari-Kalkkinokka 1 kiert. (JY), T Kirkonmäki 1p (JY), T Kyläjoki 3p (JTY), Km Kallinkangas 1p ruok. (MNi). Pikkukäpylintu: Suurimpia parvia tai kertymiä: S Torviaapa 4 (EeS, PKj), K Nälli 4p (JK), T Kyläjoki 7 (JTY), K Marostenmäki y23 /reitti (JK), 3.1. T Isoahonjänkä 3p (EeS,JK), Km Honkamaa 7p (JK), 7.2. Km Oravakangas 7 (EeS). Isokäpylintu: Yleistyykö, vai opitaanko määrittämään? T Röyttä 7p (KiL), Km Tuhkamaa 3p EeS, Km Salmijärvi 10 kiert (EeS, JK), T Kyläjoki 6 (JTY), Km Honkamaa 1n kiert (EeS, JK), T Suensaari 1p (Kai Virtanen). Taviokuurna: Näkyvä laji, vaelluksen huippu joulukuun ensimmäisellä viikolla: K Kivikko 16 (EeS), K Takajärvi 10 (Alpo Parttimaa), K Koivuharju 25p (PKj), K Järppi 15 (JK), K Hepola 20 (JK), K Ajos as alue 11p (JK), K Haukkari 13p (JK), T Mikonpalo 26W (ToL,TuL), Loput 42 havaintoa alle 10 linnusta kerrallaan. Viimeiset 9.2. T Kaakamo 4p (Ari Latja), T Raumo 1k (ToL). Punatulkku: Runsaslukuisena, yli 10 yksilön parvet: T Riukkajänkkä 18p (EeS,PKj), K Nälli 13p ruok. (JK), K Ristikangas 21p ruok. (Arja Karplund,TKa), K Syväkangas 10p (JK), K Hepola 12p (TL), 2.1. K Ristikangas 10p ruok. (Siiri Karplund), T Raumo 16p ruok. (ToL,TuL), T Karunki 18p (Väinö Mykkälä). Keltasirkku: Suurimmat tavatut ruokailuparvet: T Riukkajänkkä 93p (PKj,EeS), S Patokoski 47p (EeS), ja K Nälli 66p ruok, K Väinölä 70p ruok. (JK), K Haukkari 51p ruok. (JK), 1.1. T Yliraumo 60p (ToL,TuL), K Mäntylä 46p (Tellervo Rauhala), T Kaakamo 25p (AnS), T Särkinärä 25p (MaS), T Uksei 110p (PAh), T Raumo 30p (JK,EeS), Km Kallinkangas 30p ruok. Talvilintukilpailu Perinteinen joulu-tammikuun pinnakilpailu oli talvella kovatasoisempi kuin koskaan, mikäli kärkipään pinnalukemia verrataan alueellamme koko talvena tavattujen lajien kokonaismäärään 64. Myös osallistujien määrä on hienoisessa nousussa, mikä sekin pitää kovimmat bongaajat ahkerasti liikkeellä. Kärkikolmikon lukemille pääseminen vaatii liki päivittäistä kiertelemistä erityyppisillä biotoopeilla. Tulokset: Jouko Kärkkäinen 63 Eero Salo-oja 61 Perttu Kujala 60 Pentti Rauhala 55 Kari Oittinen 38 Pekka Aho 33 Tuomo Miettunen 28 Tuomo Karplund 27 Tuula Laasanen 25 Jouni Kärkkäinen 22 Eila Knuuti 19 Jari Kadenius Sirri vsk. Sirri vsk. 19

11 Talvilintulaskentoja Ruokintapaikkalaskennat Ruokintapaikkalaskentoja tehtiin toimialueellamme talvella harrastajan voimin. Laskennoilla saadaan tärkeää tietoa lajien runsaudenvaihteluista sekä käyttäytymisestä. Osallistuminen on helppoa ja sopii myös vähemmän kouliintuneelle talvilintujen seuraajalle, ja niinpä laskijoiden määrä onkin alueellamme tasaisessa nousussa. Sekä reitti- että ruokintapaikkalaskentoja koskevia julkaisuja, ohjeita ja lomakkeita on saatavissa Helsingin yliopiston eläinmuseolta. Suomalaisten elämässä Talvilintulaskennat Talvilintulaskentojen tulokset Kemi-Tornion lintuharrastajien alueella ilmenevät taulukosta 1. Kaikkiaan kierrettiin syys- ja joululaskennoissa 17 reittiä, kevätlaskennassa 16. Reittien keskimääräinen pituus oli reilut 9 km. Syyslaskenta ajoittuu lokamarraskuun vaihteeseen, joululaskenta joulukuun viimeiselle viikolle ja kevätlaskenta maaliskuun alkuun. Talven laskennoissa on huomionarvoista lajien suuri kokonaismäärä, peräti 61, kun koko 2000-luvun alueemme laskennoissa havaittujen lajien kokonaismäärä on ollut välillä Lajimäärää selittää ennen kaikkea syyslaskennassa havaitut viivyttelijät, joita nykytyyppiset alkutalvet rohkaisevat sinnittelemään alueellamme. Valtakunnallisesti saatiin sorsalinnuilla laskennoissa peräti seitsemälle lajille uudet runsausennätykset. Muutamasta lajista lasketut huomattavan suuret yksilömäärät kertovat myös poikkeuksellisen voimakkaasta vaelluksesta tai pienemmällä alueella tapahtuvasta kiertelystä ja kerääntymisestä laskenta-ajankohtina: Tilhi: 999 K Sauvosaari syyslaskennassa (PR), 745 T Alaraumo syyslaskennassa (JTY), 950 K Rytikari syyslaskennassa (PR) Talitiainen: 272 K Syväkangas syyslaskennassa (PKj) Urpiainen: 604 K Syväkangas joululaskennassa (JK), 848 K Sauvosaari kevätlaskennassa (PR). Talvilintulaskentoja Taulukko 1. Talvilintulaskentojen tulokset Syyslaskenta Talvilaskenta Kev laskenta Yks. Yks./10km Yks. Yks./10km Yks. Yks./10km Kuikka 1 0,06 Laulujoutsen 90 5,82 Sinisorsa 13 0,84 Mustalintu 30 1,94 Telkkä 7 0,45 Isokoskelo 15 0,97 Kanahaukka 2 0,13 1 0,06 5 0,34 Varpushaukka 2 0,13 1 0,06 2 0,13 Ampuhaukka 1 0,06 Pyy 6 0,39 5 0,31 3 0,2 Riekko 7 0,35 Teeri 5 0,32 5 0, ,34 Metso 1 0,06 Kalalokki 3 0,19 Harmaalokki ,82 Merilokki 2 0,13 Kesykyyhky 52 3, , ,22 Turkinkyyhky 1 0,06 1 0,06 1 0,07 Varpuspöllö 1 0,06 Palokärki 3 0,13 7 0,44 8 0,54 Käpytikka 55 3, , ,81 Valkoselkätikka 1 0,07 Pohjantikka 3 0,19 2 0,13 Tilhi , ,16 8 0,54 Koskikara 4 0,26 2 0,12 2 0,13 Punarinta 1 0,06 Mustarastas 3 0,19 1 0,06 3 0,2 Räkättirastas ,31 2 0,13 Punakylkirastas 5 0,32 Mustapääkerttu 1 0,06 Hippiäinen 105 6, , ,94 Pyrstötiainen 18 1, ,06 Hömötiainen , , ,6 Töyhtötiainen 2 0,12 Kuusitiainen 21 1, , ,28 Sinitiainen , , ,79 Talitiainen , , ,91 Pähkinänakkeli 2 0,13 Puukiipijä 22 1, ,87 8 0,54 Närhi 31 2, , ,14 Harakka , , ,18 Pähkinähakki 11 0,71 6 0,37 3 0,2 Varis , , ,11 Korppi 20 1, , ,81 Kottarainen 5 0,32 Varpunen 148 9, , ,38 Pikkuvarpunen 82 5,3 66 4,1 58 3,9 Peippo 4 0,26 Viherpeippo , , ,51 Vihervarpunen 61 3, ,43 1 0,07 Urpiainen , , ,7 Tundraurpiainen 1 0,07 Kirjosiipikäpylintu 4 0,26 3 0,19 Pikkukäpylintu , ,24 2 0,13 Käpylintulaji , , ,21 Isokäpylintu 6 0,37 Taviokuurna 140 9, ,87 Punatulkku , , ,45 Pulmunen 50 3, ,94 Keltasirkku 128 8, , ,23 Pajusirkku 4 0,86 Varpushaukka Tarja Moisanen 20 Sirri vsk. Sirri vsk. 21

12 Kevät 2009 Kevät 2009 Jouni Ylipekkala Rantakurvit ja liro Olli-Pekka Karlin Ympäristötutkimukset Tarkkailututkimukset Ympäristöluvat Ympäristövaikutusten arvioinnit, YVA Luontoselvitykset ja biologiset tutkimukset Natura-arvioinnit Kalataloudelliset selvitykset Vahinkoarviot Vesistöjen kunnostus Pöyry Environment Oy PL 20, Tutkijantie 2A, OULU Puh , Fax Competence. Service. Solutions. Kevään havainnointiaktiivisuuteen vaikuttivat rannikkoseudulla tehdyt muutonseurannat, joita tehtiin erinäisiin Yva-selvityksiin liittyen, lisäksi Lintuatlastyö näkyy loppukevään havainnoissa. Rannikolla staijailu toukokuun loppupuoliskolla tuotti tulokseksi suuret määrät kuikkia ja mustalintuja. Toukokuun 21. päivä sattui mustalintujen muuttoreitti kulkemaan Perämeren pohjukan kautta ja kolmessa paikassa niitä havaittiin vuorokauden aikana yhteensä 1575 yksilöä. Kuikkia ei Tornion yli ole juuri nähty menemässä mutta niitä muutti yli 80 kahdessa parvessa Leton yli. Myöhemmin samana päivänä kuikkalintuja nähtiin mm. Kemin Ajoksen Murhaniemen yllä lähes 500 yksilöä. Lintuja havainnoitiin kevään aikana muuallakin kuin meren rannalla, siitä todisteena mahtavat noin 4700 Tiiraan laitettua keväthavaintoa. Tornion Raumonjärvi tuli entistä tutummaksi arosuohaukan bongailupaikkana, samaten pääsi Raumonjärvellä bongaamaan myös mandariinisorsia, jotka oleskelivat peltoaukeilla noin viikon huhtitoukokuun vaihteessa. Kantaansa voimistavien lajien havaintomäärät kasvavat vuosivuodelta, niinpä esimerkiksi merikotkan havaitseminen ei ole ollenkaan harvinaista. Uuttukyyhkyjä nähdään yhä enemmän ja kenties laji on jo pyöräyttänyt poikaset jossain rannikon pöntössä? Harmaasorsan lisääntyneet havaintomäärät antoivat odotetun tuloksen, kun pesintä varmistui kesän 2009 aikana. Mandariinisorsat, kaksi koirasta, nähtiin jälleen edelliskevään malliin ja tällä kertaan Tornion Raumonjärvellä. Lampiviklosta tehtiin kaksi havaintoa, mistä tuli monelle henkilölle uusi aluepinna. Myyräkanta oli keväällä heikko, mutta petolintuja havaittiin suhteellisen paljon, jopa ennätyksellisen paljon piekanoita. Aikaisemmin mainitun harvinaisen arosuohaukan lisäksi nähtiin haarahaukka kaksi kertaa kevään aikana. Kevään sää: Maaliskuun loppupuoli oli selvästi normaalia kylmempi, kuukauden lopulla kävi lämpötila öisin hyvin alhaisissa lukemissa, mikä hidasti osaltaan lintujen etenemistä etelä-suomesta pohjoisemmaksi. Huhtikuu oli puolestaan tavanomaista lämpimämpi ja 13. päivä päästiin sisämaassa Ylitornion suunnalla jo yli 10 asteen lämpötilaan. Lintujen kevätmuutto oli lähellä keskimääräistä huhtikuun lopussa. Toukokuu jatkui tavanomaisena ja lämpeni kuukauden puolessa välissä, 22 Sirri vsk. Sirri vsk. 23

13 Kevät 2009 Kevät 2009 Laulujoutsen Matti Suopajärvi ,7 ja ,4 astetta Tornion Torpissa. Toukokuun viimeisenä päivänä rikottiin helleraja suuressa osassa Suomea. Perämeri viilensi hiukan Kemi-Tornion ilmaa, mutta kevään lämpimin päivä siitä muodostui. Laulujoutsen: A: K Laitakari 2 (JY,Anna ja Matti Ylimaunu,Iiris Vähänikkilä), S Alaniemi 1 (Asko Matala), T Kiviranta 1 W (Jukka Ponkala) H: K Kurimonhaara 45 (PR) pesimättömiä toukokuussa T Oxö-Pajukari-Marjaluoto 392 (PAh) yhteensä 2120 muuttoaikana. Kyhmyjoutsen: K Pajusaari ( PKj,ym) Anser sp: A: Km Sivakkavaara 1 (EeS), T Raumonjärvi 3 (Kari Putkonen), Km Sivakkavaara 1 (EeS), H: 2.5. Km Elijärvi 38 m (JK,PKj,JiK), V: Km Elijärvi 2 (EeS), yht 216. Metsähanhi: A:12.4. K Ajos 2 (Harri Taavetti), T Raumonjärvi 2 (ToL, MKi, Kari Putkonen), T Röyttä 2 (PR, PAh), T Raumonjärvi 5 (TuL,ToL, Markku Henriksson), H: T Raumonjärvi 62 (KO,PR), V: K Ajos 3 kiert (JK,PR). yht 444. Lyhytnokkahanhi: A: T Raumonjärvi 1 (ToL,KiL), 2.5. K Ajos 2 (Harri Taavetti, Samuli Lehikoinen), 7.5. T Raumonjärvi 1 (EeS). Tundrahanhi: Tv Loue 1 (Vesa Nivala), 2.5. Km Elijärvi 2 (JK,PKj, JiK, KKj,TKa). Merihanhi: A: 1.4. K Pajusaari 2 (PR), K Kurimonhaara 2 (EeS,TL,TM) H: T Pirkkiö 384 p (Allan Hamari), yht Anser sp: Yhteensä 61. Tiibetinhanhi: T Kantojärvi 2 (ToL,TuL,Eetu Lankila). Kanadanhanhi: A: K Rytikari 1 (JY), T Raumo 2 (KiL), Km Rastinsaaari 2 (TKa), H: T Suensaari 18 (Pirkko Siukonen), yht 105. Valkoposkihanhi: A: K Tuhka-allas ja Kalkkinokka 2 (JY,JK), T Oxö 1 (Eino Aho,PAh). Ristisorsa: A: 9.5. Km Elijärvi 4 (EeS,JK,TM,TL,PKj,KKj), K Tuhka-allas 1(EeS), K Tuhka-allas Ajos alueella 2 (EeS, ym), Tv Varejoki 1 (Ari Kekki), V: T Röyttä 1 kn (JTY) yhteensä 18 ilmoitusta. Haapana : A: K Rivinsalmi 1k (JY,JK,EeS, ym), K Kurimonhaara 1k (EeS), T Kuljunkorva 1k (MKi), H: T Pajukari-Oxö 190 p (PAh). Harmaasorsa A: 3.5. T Kaupunginlahti 2kk (JTY,KiL,Paula Kivilompolo,EeS ), 3.5. K Tuhkaallas 1k (JK), 3.5. K Rivinsalmi 2 (JK), K Siikalahti 1kn (PR), T Alkunkarinlahti 2kn (ToL,KiL,TuL), yht 24. Tavi: A: K Kurimonhaara 1kn (EeS,PR), K Rytikari 4 (JK), K Rivinsalmi 1 kn (EeS,PR), H: 4.5. T Raumonjärvi 91 (JK,EeS,PKj). Sinisorsa: Talvehtineita: K Pajusaari 1k (JK), K Pajusaari 1n (PKj), A: 9.4. K Vähähaara 1kn (PR), K Kurimonhaara 2 (EeS ym), H: T Kiviranta 160 (MKi). Jouhisorsa: A: T Pirkkiö 8 (JkK,MNi), K Isohaara 2 (EeS), K Rivinokka 2 (JK,KKj), H: T Pirkkiö 24 (KiL,ToL,TuL). Heinätavi: A: 1.5. K Rivinokka 1k (EeS,TKa,AKa), 4.5. T Raumonjärvi 1k (ToL, ym), 9.5. T Alkunkarinlahti 1k (JTY+Tornion taiston osallistujat). Lapasorsa: A: K Tuhka-allas 1k (JK), K Rivinokka 1k (TKa, PKj), K Kurimonhaara 2 (PR), H: Km Elijärvi 18 (PKj). Punasotka: A: K Rivinokka 1 (JK,KKj, ym) 9.5. Km Elijärvi 1k (EeS,JK,KKj), K Kattilalahti 1k (JK). Tukkasotka: A: K Rivinsalmi 2 (JK,EeS), K Rivinsalmi 4 (EeS), K Isohaara 3 (EeS), H: S Eskonlahti 86 p (EeS). Lapasotka: A: K Ajos 1 (JK,EeS), T Prännärinniemi 2 (ToL), K Mustakarinnokka 4 (JK,EeS), T Pajukari 21 (JY). Alli: S Ykskuusi 1p (TKa). Mustalintu: A: K Kurimonhaara 1kn (EeS,PR,) K Isohaara 1 (EeS), K Rivinokka 1k (TKa,PKj), H: Yhteishavainnointi Simo-Kemi-Tornio yhteensä Pilkkasiipi: A: K Siikalahti 3 (JkK), S Kuivasjärvi 3 kn (VMK), S Ykskuusi 35 (TKa), H: S Karsikon kalastama 32m (EeS, PR,TL,RaK,TM). Haahka: K Ajos 1k (JK,KKj, JiK). Telkkä: A: 3.4. K Vähähaara 1k (PR), 4.4. K Kurimonhaara 2 (EeS), 9.4. K Rivinsalmi 2 (PR), H: K Isohaara 90 (EeS), T Oxö-Pajukari-Marjaluoto 170 p (PAh). Mandariinisorsa: T Raumonjärvi 2kk (RA, Enni Alamaunu ym). Uivelo: A: K Kurimonhaara 1kn (EeS,PR), K Pajusaari 1kn (PR), K Rivinokka 1kn (EeS,TKa). Tukkakoskelo: A: k Rivinsalmi 1k (JkK), 1.5. K Veitsiluodon sula 1kn (PR), 1.5. K Isohaara 1 (EeS), H: 9.5. K Kraaseli 10 (JY). Isokoskelo: A: K Rivinsalmi 1k (EeS, ym), 9.4. K Rivinsalmi 1kn (JY), K Kurimonhaara 2kk (EeS,PKj), H: T Prännärinniemi 500 (EeS). Fasaani: 6.4. lähtien kevään aikana yhteensä 7 eri paikassa 1-2 yksilöä.. Kunnittain Simo 3, Kemi 6, Keminmaa 4, Tornio 6. Gavia sp: A:17.5. K Tuhka-allas 41 (JuK), S Ruunakari 8 (JuK), S Karsikko 1 (JuK), V: S Ykskuusi 1 (EeS). Kaakkuri: A: K Siikalahti 1 (PKj), K Veitsiluodon sula 1 (PR,JK, KKj), 2.5. S Karsikko 1 (PR,TM,TL), H: S Ykskuusi 5 (TKa). Kuikka : A: K Ajos 10N (Harri Taavetti), 8.5. Km Elijärvi 1p (EeS), Km Elijärvi 2 (TKa), H: K Ajos 487m (JuK) Amerikanjääkuikka/jääkuikka: K Ajos, Murhaniemi 1 (Samuli Lehikoinen) Silkkiuikku: A: T Kaupunginlahti 1 (MKi), K Kurimonhaara 1 (EeS,PR), 1.5. K rivinsalmi 1 (EeS). Mustakurkku-uikku: A: K Ajos 1 (JuK), T Kantojärvi 3 (ToL,TuL,Eetu Lankila). Merimetso: A: 9.2. K Kemijoki 1N (Teuvo Leinonen), K Sarven saaret 43 (PAh), K Rivinsalmi 1 (PR), H: yht 147 Kemi-Tornion alueella. Sinensis alalaji: K Kurimonhaara 3 (PKj,PR), K Kurimonhaara 2 (PKj), K Kurimonhaara 7 (EeS). Kaulushaikara: S Viantie Velttaus ( PR, ym), K Tuhka-allas 1 (Allan Hamari ym). 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25

14 Kevät 2009 Kevät 2009 Arosuohaukka Matti Suopajärvi Mehiläishaukka: A: S Ala- Penikat 2 m (Tuomas Väyrynen), Km Palokivalo 1 (HHu), Tv Kirakkajuppura 1 (HHu), Km Mustakorpi 1 (Ari Latja) yht 7. Buzzard: K Kalkkinokka 1 (JY) Merikotka: Havainnot lisääntyvät vuosi vuodelta ja lähin pesä on jo muutaman kilometrin päässä alueeltamme. A: T Oxö 1 (PAh), 7.3. K Ristikangas 1 (TL). Yhteensä: Simo 4, Kemi 7, Keminmaa 4, Tornio 15, Tervola 1. Ruskosuohaukka: A: K Tuhka-allas 1 (TL,TM), T Raumonjärvi 1 (HHu), K Tuhka-allas 2 (PKj). Yhteensä 11 eri paikasta 77 yksilöä. Sinisuohaukka: A: K Tuhkaallas 1 (TL,TM), T Raumonjärvi 1 (HHu, KiL, ToL, Kari Putkonen), T Pirkkiö 1 (TuL, ToL), ja T Röyttä 1k (PR,PAh), yhteensä 38. Arosuohaukka: 4.5. T Suensaari 1 (MKi,Paulus Kinnunen) T Raumonjärvi 1k (MaS,KiL,ToL,TuL,ym) Sinisuohaukka/arosuohaukka/ niittysuohaukka: 2.5. K Kalkkinokka 1n NW (JY). Varpushaukka: Talvehti, maaliskuulta n. 40 havaintoa 5.4. S Torviaapa 1m (EeS), 5.4. K Koivuharju 1 (HHu, Virpi Huttunen), 7.4. K Takajärvi 1 (JKi), yht 116 Kanahaukka: Kevään aikana yhteensä 47 ilmoitettua, useimmat kierteleviä. Hiirihaukka: A: T Yli-Liakka 1 (MaS), T Raumonjärvi 1 (TuL,ToL), Km Kallinkangas 1 (Ari Kekki), H: 2.5. Km Elijärvi yht 6 m (JK,PKj,KKj,TKa,JiK), yhteeensä 55. Piekana : A: S Viantiejoki 1 (TM,TL), Km Sivakkavaara 1 (EeS), T Raumonjärvi 1 (JuK, MNi), H: S Ala-Penikka 61m (Tuomas Väyrynen),2.5. yhteensä 43m Kemi-Tornion alueella kevään aikana yht 262. Buteo sp.: A:12.4. Km Sivakkavaara 1 (EeS), Km Nuottijärvii yht 8 (TKa,PKj), T Raumonjärvi 3 NW (JTY), yht 48. Maakotka: Km 1 kiert (HHu), Km 2 (HHu), S 2 kiert (HHu), S Takakangas 1 m (VMK): Simo 9, Kemi 1, Keminmaa 5, Tornio 4 ja Tervola 2. Arokotka/kiljukotka/pikkukiljukotka: K Ajos 1 (JkK) Haarahaukka: T Raumonjärvi 1juv W (HHu,JTY, Virpi Huttunen), 1.5. K Mäntylä 1 (PR,TeR). Sääksi: A: K Pajusaari 1 (PKj), K Veitsiluoto 1 (EeS,PKj), K Vähä-Kiikkara 2m (JY, Matti Syrjälä, Esa Miettunen), yht 56 havaintoa kevään ajalta. Tuulihaukka: A: T Raumonjärvi 1 (Kari Putkonen), K Pikku-Berliini 1 (TL,TM), T Kaakamo 1 (JkK, MNi), yht 79. Ampuhaukka: A: K Tuhka-allas 2 (JK), K Tuhka-allas 1 (PKj), K Ristikangas (TKa), yht 26. Nuolihaukka: A:12.5. S Järviaapa 2 (HHu, Matti ja Virpi Huttunen), S Maksniemi 1 (JY), Km Elijärvi 1 (EeS, TKa, PKj), yht 17. Muuttohaukka: A:12.4. S pesimäsuolla 1 (HHu), T Raumonjärvi 1 (ToL,HHu,Kari Putkonen), T Pirkkiö 1 (PAh), V: K Tuhka-allas 1n m (PR), yht. 16. Falco sp. : Km Elijärvi 1 yht 3 (TKa,PKj), 2.5. Km Elijärvi 3 (PKj,JK) 7.5. K Tuhka-allas 1 (JK). Luhtahuitti: T Alkunkarinlahti 1 Ä (ToL, KiL, ym) Nokikana: A: K Rivinsalmi 3 (PR,TeR,EeS, ym), K Veitsiluodon sula 6 (PR, JK,KKj), K Kurimonhaara 3 (PR,PKj). Kurki: A: Simo 1 (HHu, Virpi Huttunen), T Kaakamo 1 (JY), K Ajos 1 (Harri Taavetti), T Raumonjärvi 1 (Kari Putkonen), H: K Ajos 438 m (Harri Taavetti), S Ala-Penikka 349m (Tuomas Väyrynen), yhteensä huikeat 2097 yksilöä. Meriharakka: A: K Veitsiluoto 1 (JY, ym), K Siikalahti 3 (JK), K Tuhka-allas 2 (TM,TL), H: K Tuhka-allas 118 (JK). Pikkutylli: A: T Raumonjärvi 1 (Seppo Rintala), K Pajusaari 1 (PR), 2.5. T Raumonjärvi 1 (TuL, ToL). Tylli: A: K Ajos 1 (Harri Taavetti), K Tuhka-allas 1 (JK), K Pajusaari 3 (PKj). Kapustarinta: A: T Raumonjärvi 1 (ToL, TuL, Kari Putkonen), Km Nuottijärvi 1 (TKa,PKj), T Raumonjärvi 3 Kurjet Olli-Pekka Karlin 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27

15 Kevät 2009 Kevät 2009 (JTY), H: T Raumonjärvi 34 (JkK, MNi). Töyhtöhyyppä: A: 3.4. K Pajusaari 1 (PR), 9.4. T Raumonjärvi 13 (Seppo Kemppainen, Kari Putkonen), 9.4. T Suensaari 1 (JTY), H: K Tuhka-allas 40 (JK,KKj). Isosirri: T Oxö 1 suosirrien seassa (EeS). Lapinsirri: A: K Tuhka-allas 2 (PKj), K Siikalahti 2 (JK), K Tuhka-allas 1 (Ees) ja S Karsikko 1 (PR), H: K Lämpsänkarinpankki yhteensä 17 (JK). Suosirri: A: 9.5. Km Elijärvi 1 (EeS, KKj,TM,TL,PKj), K Lämpsänkarinpankki 3 (JK,KKj), K Mustakarinnokka 2 (EeS), H: K Mäntynokka 70 (JK,KKj). Jänkäsirriäinen: T Oxö 1 (EeS), K Lämpsänkarin pankki 1 (JK). Suokukko: A: 1.5. K Tuhka-allas 1 k (PR), 1.5. S Pömiö 6 (TM,TL), 2.5. Km Elijärvi 1 (EeS), H: 9.5. T Raumonjärvi yht 54 (EeS). Jänkäkurppa: A: S Martimojärvi 1 (JkK, Toni Kaarivaara), T Alkunkarinlahti 2 k (ToL, TuL,KiL). Taivaanvuohi: A: K Tuhkaallas 1 (JK), T Raumonjärvi 2 (ToL, MKi,Kari Putkonen), K Tuhka-allas 2 (EeS,PKj), H: K Tuhka-allas 15 (JK). Lehtokurppa: A: K Pajusaari 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (EeS), K Pajusaari 1 (PR). Mustapyrstökuiri: Ennätysaikainen! K Tuhka-allas Rytikari 1 (JK,EeS). Punakuiri: A: 9.5. T Alkunkarinlahti 2m (JTY,JkK, ym), T Prännärinniemi 5 (TuL,ToL), K Konkari 23 (JK,EeS), V: S Ykskuusi 4 (EeS). Kuovi: A: K Pajusaari 1 m (PR), K Tuhka-allas 1 (PKj), K Tuhka-allas 1m (JK), H: T Liakka 195 (MaS,HHu,Virpi Huttunen). Pikkukuovi: A: T Raumonjärvi 1 (JTY), K Ajos 1m (Harri Taavetti), 1.5. T Raumo 1m (KiL,ToL,TuL), H: T Raumonjärvi 10p (JTY). Mustaviklo: A: 3.5. T Raumonjärvi 1 (EeS), 3.5. K Kalkkinokka 1 (JY), 4.5. K Tuhka-allas 1 (PR), H: 9.5. Km Elijärvi 30 (EeS, PKj,KKj,TM,TL). Punajalkaviklo: K Kurimonhaara 1 (EeS), T Pirkkiö 1 (TuL,ToL), K Tuhaka-allas 1 (JK,KKj). Valkoviklo: A: K Tuhka-allas 1 (JK,KKj), T Raumonjärvi 1 (KiL), K Tuhka-allas 1 (JY,Anna Ylimaunu,Sakari Kursula), H: 8.5. T Raumonjärvi 8p (ToL). Metsäviklo: A: K Pajusaaari1 (PKj), K Sauvosaari 1 (PKj), T Raumo 1 (ToL), H: 2.5. Km Elijärvi 10 (JK,JKi,PKj,KKj,TKa). Liro: Km Tuhkamaa 1 (TL,TM), 1.5. K Tervaharju 1 (KO), 2.5. Km Elijärvi 1 (TKa, ym) ja S Karsikko 1 m (TL, TM, PR), H: 9.5. T Raumonjärvi 120 (EeS). Lampiviklo: 9.5. T Alkunkarinlahti 1 lirojen mukana (JTY,JkK, MNi, ym), K Tuhka-allas 1 (OPK,JK,ym) Rantakurvi: lähtien Kemi pesimäpaikalla 1 (PKj,ym). Rantasipi: A: 2.5. T Raumo 1 (EeS), 3.5. S Kalliokoski 1 (VMK), 4.5. K Rivinnokka 1 (EeS), 5.5. Km Elijärvi 1 (TKa), H Km Elijärvi 10p (PKj). Karikukko: A: 3.5. K Kraaseli 1 (JK,EeS), K Lämpsänkarinpankki 1 (JK,KKj), K Tuhkaallas 3 (JK) ja S Karsikko 2 (PR). Vesipääsky: A: Ennätysaikainen! 8.5. T Puuluoto 1 (HS), K Tuhka-allas 3 (JK,EeS). Merikihu: A: S Ykskuusi 1 (EeS), K Ajos 2 (JkK,Samuli Lehikoinen). Kihulaji: A: 5.5. Km Laurila 1 (MNi). Pikkulokki: A: 2.5. K Ajos 1 (KO,RaK), 3.5. K Kraaseli 10 (JY), 4.5. K Tuhka-allas 4 (JK), H: K Lämpsänkarinlahti 590 (PR). Naurulokki: A: T Kiviranta 6 (ToL), K Rastinsaari 1 (PR), Km Isohaara 2 (EeS), H: 2.5. Km Isohaara 800 (EeS). Kalalokki: A: 9.4. K Sauvosaari 1 (JK), 9.4. K Makeanvedenallas 1 (PKj), K Isohaara 1 (TKa), H: Km Maula 120 (JK,PR). Selkälokki: A: K Isohaara 4 (PR,TeR,EeS), T Kiviranta 2 (ToL), K Isohaara 3 (TKa). Harmaalokki: A: 8.3. T Kuusiluoto 1 (PAh), 8.3. K Kemin edusta 1 (Ari Latja), K Tuomilahti 3 (Topi Takkinen), H: 7.4. K Rivinsalmi 130 (EeS). Merilokki: A: T Kuusiluoto 2 (PAh), T Kuusiluoto 3 (PAh), K Ajos 3 (JK,KKj,PR), H: K Isohaara 11 (EeS). Räyskä: A: K Ajos 1 (PR,KO), 2.5. K Ajos 1 (KO,RaK, Harri Taavetti, Samuli Lehikoinen), S Ykskuusi 1 (EeS). Kalatiira: A: Ennätysaikainen! 1.5. K Rivinsalmi 1 (RA,Enni Alamaunu), 6.5. K Kurimonhaara 1 (EeS), 7.5. K Isohaara 1 (JY). Lapintiira: A: 9.5. T Alkunkarinlahti 1 (JkK,JTY,MNi, ym), Km Elijärvi 2 (TKa), T Prännärinniemi 2 (ToL,TuL), H: T Röyttä yht 60 m ja kiert (JTY). Uuttukyyhky: T Raumonjärvi 1 (KiL, ToL), K Nälli 1 (EH), T Röyttä 2 (JTY), yhteensä 32 ilmoitusta! Kemi 20 ja Tornio 12. Sepelkyyhky: A: K Nälli 2 (JK,Tarja Moisanen), 1.4. T Pirkkiö 2 (PAh), 1.4. K Nälli 2 (JK), H: T Pirkkiö 200 (PAh). Käki: A: K Ajos 1Ä (EeS), S Rovaselkä 1Ä (KO), T Nosanmaa 1Ä (ToL) Varpuspöllö: 20 ilmoitusta kevään ajalta, suurin osa soidintavia koiraita, Simo 4, Kemi 3, Keminmaa 5, Tornio 8. Lapinpöllö: Näköhavaintoja, vain yksi soitimella, Simo 3, Kemi 6, Keminmaa3, Tornio 3 havaintoa. Sarvipöllö: K Veitsiluoto Rytikari 1 (KO,PKj,PR ym), T Röyttä 1 m S (JTY), T Haukkavaara 1 (KO), vain kolme yksilöä. Suopöllö: A: K Tuhka-allas 1 (JK), T Ruohokari 1 (JTY), K Tuhka-allas 1 (JK), yht 29. Hiiripöllö: Heikosta pöllövuodesta huolimatta yhteensä 24 havaintoa ilmoitettiin, Kemi 15, Tornio 4, Keminmaa 2 havaintoa. Tervapääsky: A: K Koivuharju 1 (JK), K Syväkangas 1 (KKj), K Sauvosaari 1 (PKj), H: K Tuhka-allas 110 (OPK,JK,KKj). Käenpiika: A: 9.5. T Karunki 1 (VA), T Raumo 1 (KiL,TuL,ToL), K Tuhka-allas 1 (JK). Sepelkyyhkyt Seppo Kemppainen 28 Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Kevät 2009 Kevät 2009 Harmaapäätikka: 10.4 K Järppi 1 (PR), T Korpikylä 1 (Terhi Mäntylä), T Jussinkumpu 1 (TuL, ToL). Palokärki: Yhteensä 69 havaintoa Pikkutikka: Yhteensä 31 havaintoa, Kemi 17, Keminmaa 1, Simo 1, Tervola 2, Tornio 10. Pohjantikka: Yhteensä 8 havaintoa, Simo 1, Kemi 4, Keminmaa 1, Tornio 2. Valkoselkätikka: Vaelluksen jäljiltä vielä kolme keväthavaintoa: 1.3. T Pirkkiö 1 (PAh), 4.3. S Marostenmäki 1 (PR,JK), K Rytikari 1 (EeS). Kiuru: A: K Tuhka-allas 1 (JK,EeS), K Pajusaari 1 (PKj), K Tuhka-allas 6 (EeS, JK), H: K Tuhka-allas 27 (PKj). Törmäpääsky: T Röyttä 1 (JTY), K Siikalahti 2 (JK), Km Kallinkangas 6 (Yrjö Lukkari), H: Km Putkensuu 100 (JiK). Haarapääsky: A: Km Isohaara 1 (EeS, ym), T Raumonjärvi 1 (HHu), 1.5. T Liakka 1 (KiL), H: K Tuhka-allas 50 (JK,PKj). Räystäspääsky: A: T Raumonjärvi 1 ( KiL,HHu, Virpi Huttunen), 3.5. K Pajusaari 2 (PR), 9.5. Km Elijärvi 1 (PKj,KKj, EeS,TM,TL) ja S Ruunakari 1 (tornientaistolaiset). Metsäkirvinen: A: 1.5. T Alaraumo 1 (JY), 1.5. K Rivinsalmi 1 (JK). Niittykirvinen: A:12.4. K Tuhkaallas 1 (JK), K Ajos 1 (EeS), K Tuhka-allas 2 (JK,EeS), H: T Pirkkiö 35 (PAh). Luotokirvinen: A: K Pajusaari 1 (PR, ym), K Tuhka-allas 1 (JK, ym). Keltavästäräkki: A: 2.5. T Alkunkarinlahti 1 (MKi), 3.5. K Tuhkaallas 1 (EeS,JkK), 3.5. K Rivinsalmi 1 (JkK), H: 8.5. K Tuhka-allas yht 16 (JY). Västäräkki: A: T Lammassaari 1 (MKi), T Raumo 1 ( ToL), K Tuhka-allas 1 (JK,KKj), H: T Pirkkiö 60 (PAh). Koskikara: Km Lautiosaaari 1 (EeS), K Vähäruonaoja 1 (JY), K Länkimaa 1 (PKj,KKj). Peukaloinen: A: K Pajusaaari 1 (PR), T Juneksenrova 1Ä (ToL). Rautiainen: A: K Sarven saaret 1 (PAh), K Nälli 1 (JK), K Tervaharju 1 (KO). Punarinta: A: 9.4. T Raumo 1 (ToL), T Laivaniemi 1 (Armi ja Juha Uljua), K Selkäsaari 1 (Juhani Isoherranen). Sinirinta: A: S Karsikko kalasatama 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JkK), K Ajos 1 (JK,JiK, KKj), K Rivinokka 1 (JY). Leppälintu: A: 3.5. K Lämpsänkari 1 (JY), 3.5. Tv Kirkonkylä 1 (JSi), 3.5. T Oxö 1 (PAh). Mustaleppälintu: Km Lautiosaari 1 (Auli Wilenius-Juola), K Ajos 1 (EeS). Pensastasku: A: 1.5. T Raumonjärvi 1 (KiL,ToL,TuL), 2.5. K Tuhka-allas 2 (JY), 3.5. K Rivinsalmi 1 (RA). Kivitasku: A: T Kaupunginlahti 2 (OY), T Raumonjärvi 1 (MKi,ToL), T Raumonjärvi 1 (EeS), H: 2.5. K Ajos 13 (KO,RaK). Mustarastas: Talvehtineita, A: K Mäntylä 1n (PR,TeR), K Haukkari 1 k (JK), 6.4. K Nälli 1 (JK), yhteensä yli 80 havaintoa. Sepelrastas: A: T Liakka 1 (ToL), T Raumonjärvi 1 (JkK,MNi ym) K Veitsiluoto 1k (JK,KKj), K Väinölä 1 (JkK),1.5. T Raumo 1n (ToL), 1.5. K Tuhka-allas 1 k (EeS ym), 2.5. Km Elijärvi 1n (PKj,ym). Räkättirastas: Talvehti A: 2.4. K Ajos 1m (EeS), 5.4. K Lämpsänkari 1 (PR), K Veitsiluoto 1 (KO), 11.4 T Raumonjärvi 1 (MKi). Laulurastas: A: K Kiikeli 1 (PKj), T Myllyjänkkä 1 (TuL,KiL), K Rytikari 1 (JkK). Punakylkirastas: A: K Veitsiluoto 1 (JY), K Nälli 1 (JK), K Ajos 2 (EeS) Kulorastas: A: K Tuhka-allas 1 (EeS), T Liakka 1 (ToL), T Raumonjärvi 1 (ToL). Pähkinänakkeli: talvehtinut Km Lautiosaari 1 (EeS). Ruokokerttunen: A: K Tuhka-allas 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (JK), K Rivinokka 2 (JY). Pensassirkkalintu : K Nälli 1Ä (JK, ym) Lehtokerttu: A: K Lämpsänkari 1 (EeS), K Tuhka-allas 1 (JK,KKj), K Tuhka-allas 1 (JK,KKj). Hernekerttu: A: Ennätysaikainen! K Tuhka-allas 1 (EKn), S Soikko Rovaselkä (KO), S Karsikko kalasatama 1 (PR, EeS, RaK). Pensaskerttu: A: K Peurasaari 1 (TKa), K Peurasaari 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JK). Mustapääkerttu : A: Harvinainen keväthavainto! K Ajos 1 (PR, ym). Sirittäjä: A: K Siikalampi 1p (JK,KKj), T Raumonjärvi 1 (ToL), Tiltaltti: A: K Tuhka-allas 1 (JK), K Nälli 1 (JK), K Rivinnokka 1 (JK,KKj), Pajulintu: A: 7.5. K Rivinsalmi 1 (JK), 7.5. K Peurasaari 1 (JK), 8.5. Km Elijärvi 1 (EeS), Tiltaltti/Pajulintu: A: K Pajusaari 1 (JK). Harmaasieppo: A: K Ajos 1 (JK,JKi,KKj), T Suensaari 1( Paula Kivilompolo), T Sellee 1 (JY), Kirjosieppo: A: 2.5. K Kivikko 1 (Ari Järvinen), 2.5. K Nälli 1 (JK), 3.5. Km Lautiosaari 1 (RA,Enni Alamaunu). Isolepinkäinen: A: K Nälli 1 (JK), K Pajusaari 1 (PR), T Raumonjärvi 1 (Kari Putkonen) Naakka: T Kaupunginlahti 6 (JTY), K Sauvosaari 1 (PKj), K Pajusaari 1 (PKj). Mustavaris: A: K Paloasema 2 (JK,KKj), K Rytikari 1 (Jukka Tikkala), K Pajusaari 1 (PKj). Kottarainen: A: 2.4. T Oxö 1 (PAh,Eino Aho), 3.4. K Pajusaari 1 (PR), 3.4. T Oxö 2 (PAh,Eino Aho), H: Tv Loue 20 (TL). Peippo: A: T Kiviranta 1 (MKi), 4.4. K Nälli 1 (JK), 5.4. K Nälli 2kk (JK,Tarja Moisanen), H: Km Lassila 66 (HHu). Järripeippo: A: T Kaakamo 1 (PeS), K Selkäsaari 1 (Eeva ja Juhani Isoherranen), Km Lassila 3 (HHu), H: K Nälli 26 (JK). Vihervarpunen: Talvehtineita, havaintoja jokaiselta kuukaudelta talven ajalta, muutto alkoi huhtikuun alussa. H: K Siikalahti yht 150 (JK). Tikli: Ennätysaikainen! K Pajusaari 1 (PKj, ym) Tilhi: yli 300 yksilöä nähtiin kevään aikana Hemppo: A: K Tuhka-allas 1 (PR,JK,EeS), K Tuhka-allas 4 (JK, Kkj), K Tuhka-allas 5 (TM,TL), H: 5.5. K Tuhka-allas 9 (PR), yhteensä yli 100 havaintoa, kaikki Kemin kunnan alueelta. Vuorihemppo: A: K Pajusaari 2 (PR), K Tuhka-allas 3 (JK), K Tuhka-allas 8 (JK), H: K Tuhka-allas 22 (TKa). Punavarpunen: A: T Raumo 2 Ä (ToL, KiL,TuL), S Lähä- Leipiö 1Ä (EeS), Km Laurila 1 (JY). Isokäpylintu : 8.3. T Kattilaharju 2 (ToL), S Järviaapa 5 (KO), Km Puukkokumpu 3 (KO), noin 20 lintua havaittiin maaliskuun aikana. Pikkukäpylintu: Noin 130 yksilöä havaittiin kevään aikana helmikuulta toukokuulle Nokkavarpunen: K Nälli 1n (JK,Tarja Moisanen), T Raumo 1 (ToL), K Haukkari 1 (Pirkko ja Kari Ahtovuo), vain kolme havaintoa! Lapinsirkku: A: K Tuhka-allas 1 (JK,PR,EeS ym), T Liakka 6 (KiL,ToL), T Raumonjärvi 1 (EeS), H: 8.5. K Tuhka-allas 65 (PR), V: S Karsikko 1 m (EeS, PR,RaK). Pulmunen: A: K Tuhkaallas 3 (PR), K Pajusaari 7 (PKj,JK), K Tuhka-allas 4 (EeS), H: K Ajos 150 (JK), V: K Tuhka-allas 1 (JK). Peltosirkku: A: T Kelttu 1 (TuL), T Raumonjärvi 1 (EeS), T Sammalperä 1 (ToL). Vain kolme havaintoa! Pohjansirkku: A: 7.5. K Nälli 2 (JK), T Puukaulaojankummut 1 (ToL, TuL), Km Elijärvi 1 (TKa,EeS, PKj). Pajusirkku: A: K Tuhka-allas 1 (JK), K Kattilalahti 1 (JK), K Tuhka-allas 5 (JK,PR,KKj) 30 Sirri vsk. Sirri vsk. 31

17 Lintukesä 2009 Lintukesä 2009 Laulujoutsenet Esa Huhta Lintukesä 2009 Eero Salo-oja Kesä 2009 alkoi lintujen kannalta huonosti. Merivesi nousi toukokuun lopun myrskyssä niin korkealle, että aikaisin aloitetut ranta- ja merilintujen pesinnät hukkuivat. Kesä jatkui huonoissa merkeissä, kun kesäkuun alku oli kylmä 9.6. asti. Eteläisestä Suomesta raportoitiin pönttöpesijöiden ja rantalintujen kylmyydestä johtuneita poikaskuolemia, mitä tapausta ei meillä pystytty laajemmin todentamaan. Juhannusviikolta aina elokuun lopulle kesä oli sitten ennätyksellisen kuiva ja lämmin. Hellepäiviä meille ei sattunut, mutta tasaisen lämmintä piisasi. Atlasta tehtiin paljon Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen alueella, mutta myös omissa korvissa liikuttiin näköjään kuitenkin sen verran aktiivisesti, että kesähavaintoja Xenuksen alueelta kertyi hyvin. Pesintähavainnosta on vain jaksettava kirjata havainnot sekä Atlakseen että Tiiraan myös vuonna Ammattilaiset lintujen laskijat liikkuivat suoalueillamme ja heidän havaintojensa ansiosta takamailta saatiin hyviä ja osin yllättäviäkin havaintoja. Pisan luonnonpuistossa tavattiin sinipyrstöjä ja idänuunilintu kuultiin parissakin paikassa. Sinipyrstöjä tavattiin tänä vuonna laajemminkin Lapissa eikä vain itärajan pinnassa. Nällissä lauleli pensassirkkalintu ja ruisrääkkää kuultiin Kemissä ja Torniossa. Luhtahuitti ja kaulushaikara onnistuttiin tavoittamaan myös tänä vuonna, mutta pesinnöistä ei saatu havaintoja. Harmaasorsan pesintä saatiin varmistettua lopultakin Kemin alueella Tuhka-altaalta. Keväällä nähdyt ristisorsat ilmeisesti jatkoivat muualle. Kaulushaikaran pesintää joudutaan vielä myös odottelemaan. Syksystä 2008 saadut havainnot isokäpylinnuista saivat jatkoa pesintähavaintojen muodossa. Lajistollinen katsaus Laulujoutsen: Tv Takalampi emo hautoi (JK, PR), 1.6. T Kaupunginlahti emo hautoi Ruotsin puolella (PR), K Nälli 1 pesällä (JY) ja 2.7. samalla paikalla 5 pm 7 vrk (JK), S Käärmeaapa 2 ad + 5 pm (EeS, JK), Km Elijärven altaat yhteensä 16 pm neljässä pesyeessä (Kaivoksen henkilökunta), S Kellonkoukunaapa 3-4 pm (Toni Eskelin), T Rantajärvi hautoi (MaS), 3.6. TV Kierilamminkangas hautoi (MaS), S Myllylänaapa pesitty pesä (VK), T Iso Mustajärvi 2 ad + 4 pm (KO, JK, PKj), 5.7. T Kantojärvi 2 ad + 7 pm (MaS, Pekka Pouttu), 7.7. T Kaupunginlahti 2 ad + 3 pm (JY), 7.7. T Alkunkarinlahti 2 ad + 4 pm (JY), 8.8. T Ristijärvi 2 ad + 2 pm pientä (TuL). Suurin parvi oli kesällä Km Lassila 17 p (HHu), S Iso Kivijärvi pesä ja 3 juv (Anni ja Ossi Jutila). Metsähanhi: Pesintään viittaavat havainnot: 3.6. Km Kirvesaapa 10 reviiriä (Ari Aalto), 6.6. Tv Suuripää 2 ad + 5 pm (Ari Aalto). Kierteleviä oli 9.6. S Joutsenlamminaapa 13 (Jaakko Paju, Mikko Koho), S Ala-Jokikylä 10 ruokailemassa (JK, PKj, KKj), S Simoskanaapa 28 (Juho Könönen). Merihanhi: Mm K Keilakrunni 2 munapesää (ErL). Sisämaahavaintoja: T Raumonjärvi 2 ad + 5 pm isoja (EeS; paikalta ensimmäinen pesintätieto), Km Elijärven altaat 1 ad + 5 pm (EeS) ja 3.8. Km Elijärven altaat 9 (PR). Heinäkuun lopulla parvien koot kasvoivat ennätysmäisiksi ja T Oravaisensaari 300 p useammassa parvessa (MKi). Kanadanhanhi: Pesintään viittaavia havaintoja T Koijujärvi 1 varoitteleva (ehkä) (TuL), T Ala-Vojakkala 1 ad +3 juv (JK, EeS). Ristisorsa: 8.6. K Nälli pari (JK). Haapana: Koirasmuuttoa: T Oxö 136 k (EeS). Pesintöjä mm T Iso-Mustajärvi pm (KO, JK, PKj), 7.7. T Alkunkarinlahti 7:n poikuetta, joissa kussakin 2-4 pm (JY). Harmaasorsa: Alueen ensimmäinen pesintä Kemin Tuhka-altaalla emo ja 5 pm (JK, JY). Elijärven altailla oli pari 2.6. asti ja yksittäinen ad n nähtiin (PKj). Tavi: Mm S Käärmeaavanlampi 1 ad 3 pm vasta kuoriutuneet (PKj, ym.). Sinisorsa: Mm T Kaupunginlahti 1 n + 9 pm (JTY), Km Elijärven altaat pm (PKj). Jouhisorsa: S Runkaus 1 n + 3 pull (Mikko Koho), T Kaupunginlahti 1 n + 5 pm (JTY). Lisäksi mm T Alkunkarinlahti 8 p (JY). Heinätavi: Mm S Karsikko 1 pari (PR). Lapasorsa: Km Elijärven altaat 1 n + 8 pm (PKj), 8.7. K Kuivanuoro 4 ad + 40 pm täysikasvuisia (EeS). Tukkasotka: S Ylimmäinen Mustakummunjärvi 1 ad + 8 pm 2-3 vrk (KO, JK), T Riukkajärvi vähintään kolme poikuetta (ToL). Kesäparvet jo toista vuotta ennätyspieniä: 8.8. K Siikalahti 45 p (JY, RaK). Alli: K Siikalahti 7 yksilön parvi (JK). Mustalintu: 5.6. T Korpijärvi 1 (PKj, JK, KKj), 6.6. S Runkaus 1 n (Jaakko Paju), 9.6. S Ahmasuonlampi 12 n + 10 k ja 2 hautovaa (Mikko Koho), S Joutsenlampi 1 kn (Mikko Koho), S Rautalampi 4 k + 3 n (Mikko Koho), S Joutsenlammenaapa 1 kn (Mikko Koho), S Keskimmäinen Mustakummunlampi 1 n (KO, JK), 16.7.,Tv Tainijärvi 7 (KO). Pilkkasiipi: 4.6. Tv Yli-Tainijärvi 5 kn (Mikko Koho), S Tiurasenkrunni 2 n-puk (JY). Telkkä: Mm K Nälli 1 ad + 4 pm hyppäsi pöntöstä (JK,ym). Uivelo: Km Elijärven altaat 4 ad + 4 pm (EeS), T Alkunkarinlahti 1 ad + 2 pm (ToL TuL). Lisäksi 1-2 lintua tavattiin: K Tuhka-allas, K Kattilalahti, S Käärmeaapa, S Ahmasuonlampi, S Koivulampi, S Käärmeaavanlampi, S Runkaus, T Riukkajärvi ja T Kantojärvi. Tukkakoskelo: Loppukesältä isoja adoptiopoikueita ainakin Lämpsänkarissa, ks. Tiira. Isokoskelo: Kesähavaintoja ei ilmoitettu. Pyy: Mm Tv Heinijänkä 9 munaa (Matti Aalto), S Ykskuusi poikasten ääntelyä (JK). Riekko: Kesäaikaisia havaintoja 16:sta linnusta aapasoilta. Teeri: S Lumivaaranaapa pm 2 vrk (EeS, JK). Metso: T Arpela pm (JTY), S Poropellonaho pm (HHu). Muuten metso tuli vastaan 20 kertaa. Riistakolmiolaskentojen tuloksissa todetaan kanalintujen kannan olleen 22-vuotisen kolmiolaskennan historian alhaisin. Poikastuotanto oli myös huono ja poikueiden osuus tavatuista linnuista oli alhaisempi kuin aiempina vuosina (Pekka Helle, Marcus Wikman RKTL). Kaakkuri: Km Salmijärvi 2 ad + 1 pm 15 vrk (JK). Kesähavainnot havaituista linnuista: S Runkaus (Mikko Koho), K 32 Sirri vsk. Sirri vsk. 33

18 Lintukesä 2009 Lintukesä 2009 Ulkomeri (PR, TeR), T Vojakkala (ToL, TuL), Km Karkujärvi 1 (MaS OPK), Tv Kätkäjärvi (JSi), S Martimonaapa (Tarmo Lehtilä), K Selkäsarvi (JY), S Simoskanaapa (Juho Könönen) ja K Kalkkinokka (JY). Kuikka: Km Elijärven altaat kaksi poikuetta, joissa molemmissa 1 poikanen (PKj, PR) 19.7.Elijärvellä enimmillään 10 ad + 2 pm (JK), Tv Tainijärvi 2 ad + 1 juv (KO), T Viitajärvi 2 ad + 1 juv (MaS). Muut havainnot S Käärmeaapa (Matti Aalto) S Runkaus (Mikko Koho), S Mustalampi (TL, TM), Km Taivalkoski (MNi), Tv Jänkäjärvi (KO). Silkkiuikku: T Kaupunginlahti enimmillään 10 ad + 15 juv (JY, JTY, ym.). Siikalahdella ja Elijärven altaalla nähtiin myös juv (EeS). Mustakurkku-uikku: 2.6. Tv Porojärvi pesä ainakin 2 munaa (PR, JK), T Tromseenjärvi 3 paria (JTY), T Riukkajärvi 6 ad + pesässä 2 munaa (ToL), 27.7 T Rantajärvi emo ja pienehkö poikanen (TuL). Pari tai yksittäinen lintu löydettiin Tv Haapajärvi (PKj, JK, KKj), Tv Syvälampi (EeS), Tv Ahmasuonlampi (Mikko Koho), T Iso Mustajärvi (PKj, KO, JK). Merimetso: Kesäkuulta ulkosaaristosta muutama havainto, heinäkuulla jo enemmän ja elokuulla määrät lisääntyivät ennätysmäisiksi Kemin-Simon saaristossa. Varmoja pesintähavaintoja ei tehty, vaikka loppukesällä parvissa oli mukana selvästi nuoria lintuja. Enimmillään Keminkraaselissa yhteensä 35 (JY). Havaintopaikkoina kesällä olivat Kemin Kraaseli, Ajoskrunni, Sarven Saaret, Toukkakrunni, Pauha, Sarven Pitkäletto, Ropposenkari, Utterinkrunni, Selkäsarvi, Ykskivi, Iltinmatala, Jakopankki, Peukanmatala ja Tiurasenkrunni (JY, JTY, PR, PAh). Juha Ylimaunu Kaulushaikara: S Velttaus ääntelyä (PR, Lauri Salo), K Tuhka-allas 1 ääni (Allan Hamari ym.). Harmaahaikara: Harmaahaikaraa ei tavattu keväällä. Ensimmäinen kiertelijä ilmaantui K Siikalahti 1 (JK, Juho Kärkkäinen, EeS) Km Elijärven altaat 1 (Matti Mäkimartti), 1.8. K Tuhkaallas 3 (PR). yht ja pull (RaK). Suurin parvi oli K Tuhkaallas 61. Varikset ja supikoirat lienevät verottaneet eniten poikueita, sillä vain muutama nuori selvisi Tuhka-altaalla lentokykyiseksi. Meriharakoita tavattiin lisäksi mm. Oxössä, Pajusaaressa, Juurakossa, Munakarinletossa, Sarven saarilla ja Räiskön väylän pankilla. Pikkutylli: Pesiviä mm Km Rovavaara 2 munaa ja 2 pull (RaK), K Veitsiluoto siipirikkoa esittävä (RaK), K Karjalahti 2 ad + pull (RaK), S Tiironhieta 2 ad + pull (JK), 1.7. S Kalasatama 1 ad + 2 mp (KO), 2.7. K Lumenkaatopaikka 2 var (JK), 3.7. K Karjalahti 2 ad + 3 mp (KO), 8.7. Km Elijärven altaat 3 ad + juv (PR, TeR), K Ajos 2 var (EeS), K Holstinharju 1 var (JK). Tylli: Ilmoitetut pesinnät: Km Elijärven altaat 1 ad + 3 pm (TL ja TM), K Tuhka-allas 2 ad + 4 pm (MaS, JK). Kapustarinta: Perinteisiä aapasuoreviirejä 10.6 S Martimojärvi pari (Juha Könönen), S Järviaapa 1 rev (Margus Ellermaa), 28.6 Tv Jänkäjärvi 1 var (KO). Töyhtöhyyppä: Suoreviirejä mm S Musta-aapa 4 var (Ari Aalto), S Järviaapa 2 var (Margus Ellermaa), S Lumiaapa 2 reviiriä (Margus Ellermaa). Jänkäsirriäinen: 2.6. Tv Kieriaapa 4 reviiriä (PR, JK), 3.6. Km Kirvesaapa 1 Ä (Ari Aalto), 6.6. Tv Suuripää 1 Ä (Ari Aalto), S Järvilamminaapa 2 var (Jaakko Paju), S Simoskanaapa 1 Ä (Juha Könönen), S Joutsenlamminaapa 2 var (Jaakko Paju), Tv Suuripää 3 (EeS, JK). Suokukko: Vähän pesintäilmoituksia: S Martimojärvi pari (Juha Könönen), Tv Suuripää 1 ad + 5 vrk poikanen (JK, EeS). Jänkäkurppa: S Martimojärvi 1 (JkK, Toni Kaarivaara), T Alkunkarinlahti 2 Ä (ToL, TuL, KiL), 3.6. Km Kirvesaapa 1 Ä (Ari Aalto), 6.6. S Runkaus 2 Än (Jaakko Paju), 6.6. Tv Suuripää 1 Än (Ari Aalto), 9.6. S Lumiaapa 2 (JHa), S Ahma-aapa 4 Ä (Jaakko Paju), S Myllylänaapa - Järviaapa 2 Ä (Margus Ellermaa), S Lumiaapa 5 Ä (Juho Könönen), S Lumiaapa 1 Ä (Margus Ellermaa), S Keski-Penikka 3 Ä (Juho Könönen), S Kivalonaapa - Lumiaapa 4 Ä (Margus Ellermaa), Tv Suuripää 2 Ä (EeS, JK), Luhtahuitti: T Alkunkarinlahti 1 Ä (KiL ym.). Harmaahaikara Raimo Koskenkorva Nokikana: T Kaupunginlahti 7 hautovaa lintua (JTY). Tuhkaaltaalta todettiin enimmillään 4 poikuetta ja juv (JY). Yksi lintu oleili T Iso-Mustajärvi (PKj, KO, JK). Kurki: Runsastunutta pesintäkantaa ei tarkemmin seurattu, mm S Kivalonaapa 2 rev (Margus Ellermaa), 8.8. T Ristijärvi 2 ad + 1 pm (TuL). Meriharakka: Pesintähavainnot Tuhka-altaalta: varoittelevia emoja 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35

19 Lintukesä 2009 Lintukesä 2009 S Kellonkoukunaapa 1 Ä (Toni Eskelin). Taivaanvuohi: Mm Tv Aurinkokorpi pesässä 2 munaa ja 2 pm sekä 4-munainen pesä (Ari Aalto). Lehtokurppa: Mm Km Helkkunen 4-munainen pesä (JK, JiK). Pikkukuovi: Esim S Mustaaapa 2 reviiriä (Ari Aalto), 3.6. Km Kirvesaapa 4 reviiriä (Ari Aalto), 7.6. T Sattavuoma 7 reviiriä (Ari Aalto). Peltopesinnät: T Arpela 1 ad + 2 pm (TuL, ToL), T Könölä 2 ad var (JY). Kuovi: Kartoitettuja suoreviirejä: 1.6. S Musta-aapa 2 reviiriä (Ari Aalto), 6.6. S Runkaus 4 reviiriä (Jaakko Paju), 7.6. T Sattavuoma 10 reviiriä (Ari Aalto), S Lumiaapa 10 reviiriä (Margus Ellermaa). Valkoviklo: Mm S Käärmeaapa 4 reviiriä (Matti Aalto), 4.6. Tv Ahvenlampi 1 var (Jaakko Paju), 5.6. Tv Ala-Kokkojärvi 2 var (Jaakko Paju). Metsäviklo: 6.6. Tv Heinijänkä 3 var (Matti Aalto), 7.6. Tv Karhukumpu 1 reviiri (Matti Aalto), S Ala-Penikka 2 varoittelevaa poikueen luona (Margus Ellermaa), 6.7. K Rova 1 ad + 3 pm (JY), T Könölä 1 ad + 1 pm (JY). Rantakurvi: Kemissä 2 3 reviiriä. Karikukko: Ainoa pesintäilmoitus: K Keminkraaseli 4 ad. var. (JY). Merikihu: Tavattiin kesän ajan K Sarven saarilla (EeS ym.) ja 7.8. varmistui pesintä: K Sarven Pitkäletto 2 ad + 1 ruokaa kerjäävä pm/ juv (JY). Pikkulokki: Havaintoja eri puolilta toimialuetta mereltä ja jokivarsilta. Suurin kolonia T Kaupunginlahti 175 p (EeS). Naurulokki: Kolonioita: 1.6. T Kaupunginlahti 57 hautovaa emoa (PR), T Iso-Mustajärvi 33 pm (PKj, JK, KO), 8.7. Km Elijärven altaat ainakin 100 paria (PR). Kalalokki. Pesiä myös katoilla: K Kauppakatu rännin päällä (Pirjo Miettunen), Lehtokatu piipun päällä (ErL), Sauvosaarenkatu rännin päällä (PR), K Rautatieasema, piipun päällä (KO). Suopesintää: 6.6. Tv Suuripää 10 varottelevaa ja pesiä (Ari Aalto). Selkälokki: Suurin kolonia 7.8. K Sarven Pitkäletto 45 ad + 30 p/juv (JY). Harmaalokki: Pesintäkareja mm. K Keminkraaseli paria, 7.8. K Pauha 20 ad + 30 pm/juv (JY), 7.8. K Sarven Pitkäletto 20 ad + 15 pm (JY). K Sauvosaari 1 kattopesintä (PR). Loppukesän kokoontumia T kaatopaikan lisäksi kalanpyydyksiltä: 7.8. K Kuivanuoronkrunni 100 p pääasiassa nuoria (JY), T Jakopankki 70 (PR). Räyskä: Kiertelijöitä läpi kesän mm K Tuhka-allas 2 (JK), S Kallio 1 (PR), 6.6. ja 4.7. S Tiironhieta 2 (JK, JY), Km Elijärven altaat 2 ad (PKj, JK, ym.), K Lämpsänkarinpankki 1 (PR), 28.7 T Pajukari 2 ad (PAh), K Sarvensaaret 3 p (PAh), 5.8. ennätysmäärä S Tiironhieta 17 ad + 3 pm (JY, PR), 7.8. T Jakopankki 2 ad + 11 juv (JY), T Jakopankki 1 ad + 1 juv (PR), T Pajukari 2 ad + 1 juv (JTY). Ruokki S Möylyn lähellä 1 kiert. (PR, TeR). Merilokki: Raportoidut pesinnät K Keminkraaselissa, Sarven Pitkäletolla ja Pohjois Kraaselissa (JY). Lapintiira: Mm K Sahansaari 2 pm (EeS), suurin kolonia K Keminkraaseli n. 15 paria (JY), 6.8. K 20 ad varoittelevia ja 25 juv/ pm(jy). Turkinkyyhky: Tornion Putaalla Irja ja Hannu Hanhelan pihalla pesi turkinkyyhky. Ensimmäinen poikanen kuoriutui 3.5. ja poikasia oli kaksi (Meri-Lapin Helmi ). Tervapääsky: Erämaakantaa: 8.6. S Runkaus 1 ä (Mikko Koho, Jaakko Paju), 9.6 T Laitilanvaara 3 (EeS, JK), S Keski-Penikka 11 (Juha Könönen), T Peräletto 1 ä (Matti Aalto), Tv Pisavaara (Matti Aalto), Tv Arppee 6 (TL, TM), Suuriin kesäkokoontuma: 8.7. Km Elijärven altaat 240 p (TeR, PR). Käenpiika: Harvalukuinen: 1.6. S Käärmeaapa 1 Ä (Matti Aalto), 9.6. S Karsikko Ä (PR, PKj), T Raumo 2 sekä pesä pöntössä (ToL ja KiL) T Pieni Mustajärvi 2 ad + poikasten ääntelyä pesästä (KO, JK, PKj, EeS), S Martimoaapa 1 lentopoikanen (VK). Palokärki: Raportoidut pesinnät: T Nikunjänkä iso k poikanen kolossa (EeS), Tv Pisavaara 1 var (Matti Aalto) T Päämaa huonosti lentävä pm (KO, MaA). Kesällä havainnot kunnittain: Kemi 1, Keminmaa 1, Tervola 5, Simo 10, Tornio 2. Pikkutikka: Ainoa pesintähavainto: 2.7. K Nälli 1 ad + 3 pm (JK). Pohjantikka: Harvalukuinen, mutta ei kateissa: S Hangassalmenaho 1 Ä (Juho Könönen), S Runkaus 1 rumm (Mikko Koho), S Lumiaapa 1 ä (Juho Könönen), S Koivumaa 1 Ä (Juho Könönen), T Karhukuusikko 1 Ä (Juho Könönen), Käpytikka Esa Huhta 36 Sirri vsk. Sirri vsk. 37

20 Lintukesä 2009 Lintukesä pull reng. T Holla (MaS), 7.7. Tv Pahakivalo 3 p (RaK, JK). Käpytikka: Käpytikan pesiä on haettu Atlakseen parin vuoden ajan. Tänä vuonna pesille satuttiin puolen kymmentä kertaa. Kiuru: Soilla mm S Lumiaapa 2 reviiriä (Juho Könönen). Törmäpääsky: Raportoidut koloniat Tv Vaaran saha 30 paria (JSi), 8.6. K Putkensuu 130 pesäkoloa (JiK), 9.6. T Kaisavaara 30 pesäkoloa (JK, EeS), Tv Kaitaharju 550 pesäkoloa (PKj, JK, EeS), T Laivakangas 300 pesäkoloa (ToL), Tv Kaissaari 8 (Tapani Lehto, Ritva Maunu), T Kaupunginlahti 20 (JTY), Km Viitakoski 186 pesäkoloa (Ossi Nokelainen), Km Putkensuu 297 pesäkoloa (JK), Km Salmenkylänkangas 78 lintua ja pesäkoloja (JK), K Holstinharju 2 (JK), Tv Tepponen 130 pesäkoloa (RaK), K Siikalahden vanha Lumenkaatopaikka 23 pesäkoloa (JK). Haarapääsky: Kesää kuvastanee se, että T Laivaniemessä eräs pari tuotti vain yhden lentopoikasen kesäkuun pesinnästä, mutta uusintapesyeestä lähti maailmalle neljä poikasta elo-syyskuun vaihteessa (JY). Metsäkirvinen: Mm Km Honkamaa 1 ad + 3 pp 4 5 vrk (JiK, JK). Keltavästäräkki: Margus Ellermaa toteaa lajin olevan vähälukuinen soilla ja että ainoa tihentymä löytyi Lumiaavan länsiosasta. Tilhi: Kemi havainto 2 lintua, Torniossa kesäkuun alkupäivinä 3 havaintoa 5 lintua, Tervolassa toukokuun lopussa ja kesäkuulla 4 havaintoa 8 lintua sekä Simossa pääosin kesäkuun aikana 9 havaintoa 24 linnusta. Peukaloinen: Alueellamme sisämaapesijä: T Juneksenrova 1 Än (ToL), 7.6. T Patahuhdanjänkä 1 Ä (Ari Aalto), Km Tornivaara 1 var (Mikko Koho), Tv Peräletto ja Liljalaki molemmissa 1 Ä (Matti Aalto), K Kaijansuo Än, var ja ruokaa kantava. (JK, PKj, EeS). Pensastasku: Mm Tv Karhukumpu pesässä 6 munaa (Matti Aalto), Km Mätäsmaa 4 pm (PKj). Kivitasku: Mm K Tuhka-allas 1 n reviiri (JK), Km Elijärven altaat 1 pm iso (PKj, JK), S Alajokikylä 1 lentopoikanen (EeS). Merellä pesi mm. Selkäsarvessa, Sarven Pitkäletossa sekä Simon Ykskivessä (JY). Mustarastas: Pesintähavainnot: 2.6. K Siikalampi 1 ruokaa kantava (JK), 2.7. K Tuhka-allas 2 pm (JK), sisämaasta tällä kertaan vain S Ahma-aapa 1 Ä (Jaakko Paju). Laulurastas: Mm S Runkaus 1 ad + 3 pp (Mikko Koho, Jaakko Paju). Kulorastas: Pesintähavainnot: 8.6. S Runkaus 2 ad + 3 pp (Mikko Koho), S Ylimmäinen Mustakummunlampi 1 aikuisen kokoinen pm (KO, JK), T Martimo 2 ad + 5 pm (JK, KO). Hippiäinen: Mm S Saukkokoski pesässä kerjäävät poikaset (JK, KO). Ruokokerttunen: Pesintäkantaa: K Tuhka-allas 13 laulavaa (KKj, JK) ja 2.6. Km Elijärven altaat 17 laulavaa (PKj). Hernekerttu: Mm S Runkaus 1 varoitteleva (Jaakko Paju). Rannikolla yleisempi. Pensaskerttu: K Peurasaari 1 k Ä (TKa, PR, JY), 3.6. T Aapajärvi 1 Ä (Ari Aalto), T Raumo 1 k Ä (TuL), K Torvinen 1 Ä (EeS), T Kuussaari 1 Ä (ToL), K Karjalahti pysyvä reviiri 1 k Ä (PKj ym.), K Siikalahti 1 var (JK, JY). Vähentynyt muutamaan edelliskesään verrattuna. Idänuunilintu: Tv Peräletto 1 Ä (Matti Aalto), T Kelttu 1 Än (ToL). Sirittäjä: 25.5.rakensi pesää K Nälli, 2.6. pesässä oli 6 munaa ja munaa (JK, PKj); myös toinen reviiri lähistöllä (JK, JY). Muut: 8.6. Tv Ossauskoski 1 Ä (EeS), 9.6 T Martimo 1 Ä (JK, EeS), ja T Raumonjärvi 1 Ä (ToL, EeS). Tiltaltti: Harvalukuinen. Toukokuun lopulta ja kesältä ilmoitettiin vain yht. 10 laulavaa / reviiriä. Pensassirkkalintu: K Nälli 1 laulava (JK). Kirjosieppo: Tavanomaista huonompi kesä, mutta MaS:n tilastoja vääristänee se, että rengastukset tehtiin melko pieninä eikä poikueita seurattu loppuun, suluissa vuosien vastaavat luvut:munia 6.42/n=12 [6.24, 6.3, 6.31, 6.29, 5.86], poikasia 4/n=15 [6.54, 4.0, -, -, -], tuhoutuneita 5/ n=15, poikasia poikaspesässä 6.0/ n=10 [-, 5.18, 5.86, 5.26, 5.42], muninnan aloitus 1.6/n=9 [2.6, 3.6, 3.6, 28.5, 30.5] Töyhtötiainen: Ainoat havainnot 4.7. S Käärmeaavanaho 3 p (Ari Leinonen) ja S Tökerövaara 2 p (VK). Sinitiainen: Poikastuotto aloitettua pesintää kohden MaS:n pesissä surkea, mikä kuvastaa kylmää alkukesää (suluissa vuodet ): munia 7.75/n=4, [-, 10.5, -, -, 10], poikasia 4.22/n=9 [4.5, -, -, -,-], tuhoutuneita 2/n=9, poikasia poikaspesässä 5.43/n=7 [-, 7.2,-, 9.5, 6.33], aloitus 14.5/n=7. Talitiainen: Myös talitintillä poikasia MaS:n kontrollipesissä normaalia vähemmän, mikä kuvastaa viileää touko-kesäkuuta (suluissa vuodet ): munia 8.36/n=11 [9.23, 8.35, 8.7, 9.83, 8.33], poikasia 3.86/n=14 [6.54, 5.0, -, -, -], tuhoutuneita 2/n=14, poikasia poikaspesässä 4.5/n=12 [-, 5.79, 5.82, 7.33, 6.55], aloitus 25.5/n=10 [20.5, 26.5, 23.5, 15.5, 17.5]. Puukiipijä: Mm T Laivakangas 5 mp (ToL). Pikkulepinkäinen: 6.6. T Kuusimaa 1 k (JTY), Kemin Siikalahden ympäristöstä k (JK), k (EeS), n (EeS) sekä 3.8. K Rivinnokka 1 n + 2 pm (EeS). Kuukkeli: 6.6. S Runkaus 3 p (Mikko Koho). Pähkinähakki: Harvalukuinen ja piilotteleva pesijä: 1.7. S Viantie 1 var (KO), 2.8. T Juhannussaari 2 Pähkinähakki Olli-Pekka Karlin 38 Sirri vsk. Sirri vsk. 39

21 Lintukesä 2009 Lintukesä kerjäävä poikanen (PeS) jälkeen havaintoja päivittäin varastoivista hakeista. Naakka: 2.4. T Oraskeri 2 meni sähköpylvään orren sisälle (PAh), T Oraskeri 2 rakentamassa pesää sähköpylvään orteen (EeS), Tv Kirkonkylä 2 (JSi), 5.6. T Hakaniitty 2 p (PKj, KKj, JK), K Rytikari pesi todennäköisesti entisessä savupiipussa (JY), 8.6. Km Taivalkoski 7 p (EeS), T Liakka 15 p (EeS). Varis: Kesän suurin varisparvi K Tuhka-allas 109 p (JK). Korppi: Mm K Kannannokka ad + iso poikanen pesässä (JK), Tv Pisavaara 4 lentopoikue (Matti Aalto). Kottarainen: 8.6. Tv Kurvilansaari poikasten ääntä pöntössä, K Karihaara 1 (PR), S Ala-Jokikylä 3 pm (KO, JK), 1.7. S Parpala 4 pm (KO). Tornion Suensaaressa suuri parvi p (JTY). Pikkuvarpunen: Parimäärä tasoissa osissa Kemiä varpusen kanssa (JY). Pesintähavaintoja mm Tv Kirkonkylä 1 var (JSi), K Siikalahti 7 poikue (JY), T Laivaniemi 2 pm pesineet pihapöntössä (JY), 1.8. K Vanha lumenkaatopaikka 2 ad + 4:n poikue (JK), Tv Kirkonkylä 5 lentopoikue (JSi). Syksyä kohden parvia mm Siikalahden tietyömaalla ennätykselliset 110 p (JY). Vihervarpunen: Vihervarpusesta vähän ilmoituksia vaikka ääniä kuului päivittäin. Hemppo: Siikalahden alueella K Vanha lumenkaatopaikka 1 ad + 1 pm (JK), p (JY). Isokäpylintu: Tv Kätkävaara 1 pm (JK, EeS), T Porrasjänkä 2 pm (EeS). Pikkukäpylintu: Myöhäisiä poikueita: Tv Pikkulamminaapa 7 poikue (JK), Tv Runkausvaara 7 lentopoikue (RaK, JK), Tv Kätkävaara 3 pm (EeS, JK). Kiertelevistä linnuista 4 havaintoa ja loxioista 8 havaintoa keskittyen juhannuksen jälkeiselle viikolle (parvet ). Punavarpunen: Touko ja kesäkuussa laulavia koiraita tavattiin retkeilymaastoissa. Nokkavarpunen: 2.7. T Oxö 1 lintulaudalla (PAh, Eino Aho). Peltosirkku: T Kelttu 2 k Ä (TuL, EeS), T Sammalperä 1 Ä (ToL), 5.6. Km Niemi- Niemelä 2 k + 1 n (PKj, JK, KKj), 6.6. S Karsikko 1 Ä (PR), 8.6. Tv Loue 1 k (EeS), Tv Liimatta 1 k Ä (EeS, PKj, JK). Havainnoijat: Ari Aalto, Matti Aalto, Einari Aho, Matti Aho, Pekka Aho (PAh), Tuula Aho, Valde Aho (VA), Markku Ahonen (MaA), Pirkko Ahtovuo, Enni Alamaunu, Reijo Alamaunu (RA), Pirita Alanne, Liisa Anttila (LA), Margus Ellermaa, Hilkka Ermas, Toni Eskelin, Jorma Halonen, Allan Hamari, Veikko Hamra, Markku Henriksson, Tuomas Herva (TH), Risto Horneman, Esa Huhta (EH), Hannu Huttunen (HHu), Virpi Huttunen, Teuvo Hyry, Ismo Hyytiäinen, Jarmo Ilonen, Eeva Isoherranen, Juhani Isoherranen, Reijo Jauhiainen, Juhani Jaakkola (JJ), Anni Jutila, Ossi Jutila, Juhani Järvenpää, Ari Järvinen, Ilpo Järvinen, Toni Kaarivaara, Jari Kadenius, Lisbeth Kadenius, Arja Kallatsa, Niilo Kapraali, Pekka Karhu, Olli Pekka Karlin (OPK), Aino Karplund, Siiri Karplund, Tuomo Karplund (TKa), Ari Kekki, Seppo Kemppainen, Emilia Kinnunen, Joonas Kinnunen, Markus Kinnunen (MKi), Milja Kinnunen, Paulus Kinnunen, Sirpa Kinnunen, Jari Kivilompolo (JrK), Jukka Kivilompolo (JkK), Paula Kivilompolo, Eila Knuuti (EKn), Mikko Koho, Jaakko Koistinen, Vesa Korkala, Jukka Korhonen (JKo), Veli-Matti Korpimäki (VK), Raimo Koskenkorva (RaK), Kalervo Kujala (KKj), Osmo Kujala, Perttu Kujala (PKj), Markku Kunnari, Sakari Kursula, Reino Kähkönen, Anne-Marie Kärkkäinen, Jouko Kärkkäinen (JK), Jouni Kärkkäinen (JiK), Juho Kärkkäinen, Topi Kärkkäinen, Juho Könönen, Tuula Laasanen (TL), Jari Lahtela, Eetu Lankila, Kimmo Lankila (KiL), Tommi Lankila (ToL), Tuomas Lankila (TuL), Pekka Lantto, Arja Lappalainen, Erkki Lehikoinen (ErL), Samuli Lehikoinen, Tarmo Lehtilä, Tapani Lehto, Teuvo Leinonen, Yrjö Lukkari, Miia Luukkonen, Jouni Majuri, Maila Markkanen, Ahti Markko, Ritva Maunu, Asko Matala, Timo Merilä, Jouni Meski, Esa Miettunen, Tuomo Miettunen (TM), Kauko Mikkonen, Ari Moilanen, Tarja Moisanen, Mervi Mustonen, Väinö Mykkälä, Matti Mäkimartti, Kerttu Niemelä, Mika Niemi, Mikko Niemi, Marjo Niskanen (MNi), Robert Niskanen, Vesa Nivala, Ossi Nokelainen, Laila Oinas, Kari Oittinen (KO), Tuula Oittinen, Juhani Ollikainen, Kyösti Pohjansirkku: 5.6. Tv Aurinkokorpi pesässä 5 munaa (Ari Aalto). Havaintoja kesän aikana 32:sta paikasta. Kesän myöhäisin pesintähavainto T Martimo 2 maastopoikuetta (KO, JK). Orava, Marita Orava, Raili Orava, Jaakko Paju, Alpo Parttimaa, Timo Patokoski, Juha Ponkala, Matti Posio, Jukka Poutiainen, Jouni Pursiainen, Kari Putkonen, Juhani Pyykönen, Arja Raatikka, Pekka Rahko, Tiina Rahko, Matti Rajaluoto, Juha Rimpiläinen, Seppo Rintala, Oiva Ruotsalainen, Pentti Rauhala (PR), Tellervo Rauhala (TeR), Mauri Saikkonen, Lauri Salo, Eero Salo-oja (EeS), Hannu Sankila (HS), Jukka Siltanen, Taina Siltanen, Veijo Simula, Juhani Sirkiä (JSi), Pirkko Siukonen, Seppo Sunnari, Anja Suopajärvi (AnS), Matti Suopajärvi (MaS), Pekka Suopajärvi (PeS), Irma Sydänmetsä, Matti Syrjälä, Harri Taavetti, Topi Takkinen, Pekka Tallgren, Tapani Tapio, Eija Tenhunen, Kari Tenhunen, Aimo Tervahauta, Taina Tervo, Jukka Tikkala, Kalevi Tikkala (KTi), Risto Tikkala, Maila Toivanen, Anne Tuomivaara, Matti Tuovinen, Reijo Turska, Kalevi Tähkäoja, Armi Uljua, Juha Uljua, Aimo Vasara, Auli Wilenius-Juola, Risto Viljanen (RV), Kai Virtanen, Riikka Vuoristo, Laura Vähänen, Timo Vähänen, Iiris Vähänikkilä, Elsa Väisänen, Jouni Väisänen, Sirkka Välitalo, Tuomas Väyrynen, Kaarina Yli-Hukkala (KY), Anna Ylimaunu, Juha Ylimaunu (JY), Matti Ylimaunu, Pekka Ylimaunu (PY), Jouni Ylipekkala (JTY) Pikkusirkku: S Kellonkoukunaapa varoitteva pari (Toni Eskelin). Pikkuvarpunen Olli-Pekka Karlin 40 Sirri vsk. Sirri vsk. 41

22 Lintuatlas eteni reippain askelin Lintuatlas eteni reippain askelin Sarek ei sentään kuulu Atlaksen piiriin Jouni Kärkkäien Lintuatlas eteni reippain askelin Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala Pesimälinnuston kartoitus Lintuatlas antoi jälleen viime kesänä mielenkiintoista puuhailtavaa monelle yhdistyksemme jäsenelle. Lisäksi atlasruuduillamme kierteli etelän tutkijoita, jotka kartoittivat etenkin soiden linnustoa. Neljän tutkimusvuoden tuloksena Xenuksen toimialueen pesimälinnusto on kartoitettu hyvin, mutta tutkittavaa riittää vielä viimeiselle atlasvuodelle Innokkaimmat atlasmiehemme ehtivät myös Lapin yhdistyksen puolelle, missä tutkimattomia ruutuja on jäljellä vielä ensi vuodellekin yllin kyllin. Tilanne neljännen atlasvuoden Xenuksen alueen atlasruuduista lähes kaikki on selvitetty hyvin tai erinomaisesti (kuva 1). Välttävänä ja satunnaistietoja omaavana "kummittelee" kolme saaristoruutua, jotka todellisuudessa ovat parhaiten selvitettyjä ruutujamme. Pelkästään ruudun maapinta-alan perusteella asetetut selvitysasterajat eivät näillä hyvin pieni- ja vähäsaarisilla saariruuduilla huomioi saarten erityisluonnetta. Taulukossa 1 on esitetty ruutujen selvitysasteet Xenuksen alueella ja koko Suomessa neljän tutkimusvuoden jälkeen. Xenuksen ruutujen lukumäärä kasvoi viimevuotiseen nähden kahdella, kun mukaan otettiin kaksi ulkosaariston aiemmin puuttunutta ruutua: Kemin Möyly ja Simon Ulkomatala. Atlakseen on tähän mennessä ilmoitettu yhteensä havaintoa ja pesimävarmuussumma on nyt Lajeja on tavattu 182, joista 146 on pesinyt alueellamme varmasti, 7 todennäköisesti ja 29 Taulukko 1. Tilanne neljännen atlasvuoden jälkeen. Selvitysaste Xenuksen alue Suomi Erinomainen 39 (54,9 %) 933 (24,2 %) Hyvä 29 (40,8 %) 620 (16,1 %) Tyydyttävä 0 (0%) 1099 (28,5 %) Välttävä 1 (1,4 %) 785 (20,3 %) Satunnaistietoja 2 (2,8 %) 391 (10,1 %) Ei havaintoja 0 (0%) 31 (0,8 %) Kuva 1. Atlasruutujen pesimävarmuussumma neljän tutkimusvuoden jälkeen. Kuva 2. Atlasruutujen lajimäärä neljän tutkimusvuoden jälkeen. mahdollisesti (kuvat 1 ja 2). Atlastilanne alueellamme on jo niin hyvä, että ensi kesänä on syytä lopettaa selvitysasteiden "tuijottaminen". Viimeisen vuoden retket kannattaakin suunnitella muilla perusteilla. Valtakunnallisesti huonoiten selvitettyjä pesimäympäristöjä ovat suot ja saaristot. Meidän alueellamme saariston tilanne on erinomainen. Tornion sisäsaaristossa lisäretkeily voisi kuitenkin paljastaa vielä puuttuvia lajeja. Soiden osalta tilanne koheni huomattavasti, mistä kiitos kuuluu suurelta osalta BirdLifen IBAlaskentoja tehneille Etelä-Suomen lintuharrastajille. Parannettavaa kuitenkin jäi vielä viimeiselle vuodelle, mikä näkyy hyvin atlasruudilla havaittujen suolajien määrissä (kuva 3). Esimerkiksi Valajanaavan ruudulta on ilmoitettu vain seitsemän suolajia, vaikka ruudulla on hyvänä lintusuona tunnettu Varesaavan eteläpää, sekä ainakin kartan perusteella lupaavilta näyttävät Pitkäaapa ja Pitkälammen ympäristö Ranuan puolella. Myös Käärmeaavan, Luola-aavan, Hattuselän, Luujärven ja Saariaavan ruuduilla on melko vähän suolajeja vaikka ruuduilta tunnetaan hyviä lintusoita. Muiden ruutujen tilannetta on vaikeampi arvioida, mutta todennäköisesti niilläkin puutteet ovat juuri suolajistossa. Tämä näkyy hyvin myös vertailtaessa suolajien levinneisyyksiä vanhoihin atlaksiin (kuva 4). Yhdeksi tavoitteeksi voisi asettaa, että jokaiselta mannerruudulta tulisi olla niin lirosta kuin valkoviklostakin vähintään indeksi 6 - tuskin ruudun soilla on käyty, jos hätäilevää liroa ei ole nähty. Suolajiston parempi selvittäminen on valtakunnallisilla mittareilla alueemme ensi kesän tärkein tehtävä. Aiempia atlaksia huonommin on selvitetty Tornion hyvät lintujärvet, niitä ympäröivät suot sekä Tornionjoki. Järvillä on aiemmin tavattu metsähanhi, jouhisorsa, lapasorsa, ja heinätavi, jotka nyt näyttäisivät puuttuvan (kuva 5). Lisäksi kanadanhanhen pesintä Tornionjoelta on varmistamatta. Kyse voi toki olla myös lajien todellisesta vähenemisestä, mutta puutelistalla on muitakin vesilintuja ja lintujärvien asukkeja ja esimerkiksi ruokokerttusen puuttuminen lintujärviruuduilta kielii retkeilyn vähäisyydestä. Ruutujen selvitysasteeseen nähden vaihtoehtoinen tapa tutkia sisämaaruutujen tilannetta on katsoa, montako alueemme peruslajia ruuduilla on nähty. Tätä tarkastelua varten valitsimme 83 lajia, jotka periaatteessa voisivat esiintyä jokaisella mannerruudulla. Kuvassa 6 on esitetty kuinka monta näistä peruslajista on kullakin ruudulla nähty. Tämän perusteella huonoimmin selvitettyjä ovat Tornion pohjoisosan ruudut: Martimo, Latvajärvi, Korttovaara ja Korpikylä, sekä Simon suoruudut: Runkaus, Saariaapa, Luola-aapa ja Valajanaapa. Atlaksen loppu häämöttää Viimeinen atlasvuosi pitäisi aloittaa jo helmikuussa käpylintujen seuraamisella. Vaikka hyviä käpyvuosia ei ole atlasvuosille Kuva 3. Atlasruuduilla havaittujen peruslajien lukumäärä neljän tutkimusvuoden jälkeen. Huomaa, että kartan taustaväri kertoo lajimäärän värikoodein, eikä siis tarkoita pesimävarmuussumman kautta laskettua selvitysastetta. Kuva 6. Atlasruuduilla havaittujen suolajien lukumäärä neljän tutkimusvuoden jälkeen. Huomaa, että kartan taustaväri kertoo lajimäärän värikoodein, eikä siis tarkoita pesimävarmuussumman kautta laskettua selvitysastetta. sattunut, on pikkukäpylintu löydetty jo lähes jokaiseen ruutuun. Kirjosiiven ja isokäpylinnun kartoitustilanne on kuitenkin melko heikko. Viime alkutalven perusteella heräteltiin jo toiveita kirjosiipikäpylinnun löytymisestä. Toiveissa kuitenkin petyttiin ja lajin havaintojen määrä näyttää edelleen nollaa. Kahdessa aikaisemmassa Atlaksessa kirjosiipikäpylinnusta on varmistettu alueeltamme jopa pesintöjä. Toinen alkukevään lajiryhmä ovat pöllöt. Myyräkannat ovat todennäköisesti nousussa, joten pöllöjenkin soidinhuutoja voi taas päästä kuulemaan. Helmipöllön 42 Sirri vsk. Sirri vsk. 43

23 Lintuatlas eteni reippain askelin Vuoden 2009 muuttoja seurattiin joukolla Jouhisorsat Matti Suopajärvi Kuva 4. Mustaviklon levinneisyys ensimmäisen ja toisen atlaksen yhdistetyssä aineistossa ja kolmannen atlaksen tämän hetken tilanne. kartta saatiinkin atlaksen alussa jo hyvälle mallille, mutta huuhkajan, varpuspöllön ja lapinpöllön osalta parannettavaa olisi vielä paljon. Myös suopöllön ja hiiripöllön kartat voisivat vielä täydentyä, mutta niiden etsimiseen soidinkuuntelut eivät välttämättä ole tehokkain tapa. Kevään taittuessa kesäksi päästäänkin sitten tositoimiin. Lähes kaikilla ruuduilla on vielä tavallisistakin lajeista puutteita - erinomaisillakin. Ennen retkelle lähtöä kan- nattaa tulostaa maastolomakkeet niistä ruuduista, mihin on menossa. Merkitkää, mitä lajeja ruudusta puuttuu ja miettikää hyviä lintupaikkoja (lintujärvet, suot, asutusalueet). Maastolomakkeet löydät täältä: Koska Xenuksen oma alue on jo hyvin selvitetty, olisi atlaksen kokonaisuuden kannalta hyvä, jos mahdollisimman moni voisi osallistua Lapin ruutujen tutkimiseen. Koska Lappi on lähellä xenuslaisia, olisi meillä hyvät mahdollisuudet ratkaisevasti vaikuttaa Lapin ja siten koko maan atlaksen onnistumiseen. Tätä kirjoitettaessa valtakunnallisten tavoitteiden asettelu viimeiselle vuodelle on vielä kesken. Todennäköisesti Lapissa yritetään saada jokaiseen 50 km x 50 km alueeseen vähintään 14 tyydyttävästi selvitettyä ruutua, joista ainakin kaksi olisi selvitetty hyvin. Lisäksi kokonaan tutkimattomien ja satunnaisretkeilyn varassa olevien ruutujen määrää yritetään minimoida. Hyvää työsarkaa löytyy esimerkiksi Pellon ja Kolarin rajaseudulta sekä Rovaniemen pohjois-, koillis- ja itärajalta. Toisaalta Ranuan suunnalla on satunnaisretkeilyn varassa oleva muutaman ruudun rypäs. Kolmas hyvä kohde Kuva 5. Jouhisorsan levinneisyys ensimmäisen ja toisen atlaksen yhdistetyssä aineistossa ja kolmannen atlaksen tämän hetken olisi suolinnuston selvitystilanteen parantaminen Ranualla suuntaamalla tutkimaan vaikkapa Litokairan suoerämaan ruutuja Lapin ja Pohjois-Pohjanaan rajalla. Ja kuka kieltää lähtemästä kauemmaskin - suurimmat puutealueet löytyvät Käsivarresta, Inarista ja Savukoskelta. Lopulliset tavoitteet varmistuvat talven kuluessa, kun kaikki tähän mennessä kerätty aineisto saadaan atlakseen mukaan. Tavoitteista tullaan tiedottamaan niin valtakunnallisilla, kuin paikallisillakin lintuatlaksen internetsivuilla. Sivuja kannattaa seurata siis talvellakin. Maastokauden käynnistyessä paikallisyhdistysten sivuilla tullaan edellisvuoden tapaan tiedottamaan ajankohtaisista uutisista. Sivut löytyvät osoitteesta fmnh.helsinki.fi/lintuatlas/index. php?region=22. PeS: Kautotie 3, Oulu pekka.suopajarvi@gmail.com PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi Vuoden 2009 muuttoja seurattiin joukolla Pentti Rauhala, Pekka Aho, Tuula Laasanen, Tuomo Karplund, Kalervo Kujala, Jouko Kärkkäinen, Eero Salo-oja & Jouni Ylipekkala Vuoden 2009 kevät- ja syysmuuttoa seurattiin Kemi-Tornion alueella järjestelmällisemmin kuin koskaan ennen. Tarkoituksena oli hankkia tietoja lintujen määristä ja liikkeistä Tornion Röytän edustalle ja Simon Ala-Penikalle suunniteltujen ja Kemin Ajoksessa jo olevien tuulimyllyjen sekä Simon Karsikkoon suunnitellun ydinvoimalan alueilta. Tutkimukset Keväällä tarkkailua suoritettiin Xenuksen toimesta Simossa Karsikon Röynissä, Kemissä Ajoksen satamassa ja Torniossa Röytässä-Koivuluodon Letolla kussakin kuutena päivänä 33 tuntia, Keminmaan Elijärvellä kolmena päivänä 18 tuntia ja Simon Ykskuusessa kuusi tuntia. Elijärvi otettiin seurantapaikaksi, koska haluttiin vertailutietoa hyväksi tunnetulta muuttopaikalta. Paikkojen yhteisiä seurantapäiviä oli neljä. Useimpina päivinä seuranta-aika oli klo Lisäksi Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta muuttoa seurattiin Simon Ala-Penikalla kolmena päivänä 16 tuntia. Syksyllä muuttoa seurattiin Simon Röynissä seitsemänä päivänä 25 tuntia, Kemin Ajoksessa kymmenenä päivänä 36 tuntia ja Tornion Letolla neljänä päivänä 16 tuntia. Seuranta suoritettiin useimmiten neljän tunnin jaksoissa klo Lisäksi Keminmaan Elijärvellä havainnoitiin klo Yhtä aikaa muuttoa seurattiin Karsikossa ja Ajoksessa seitsemänä päivänä, joista kolme oli yhteisiä myös Leton kanssa. Havaintopaikoista Karsikko ja Röyttä-Koivuluoto ovat merelle työntyviä niemiä, Ajos meren saari, Elijärvi seitsemän kilometriä sisämaassa oleva kaivosalue ja Ala-Penikan 160 m korkealta vaaralta on rannikolle matkaa 20 km. Paikkojen välillä suuria eroja Keväällä muuttolintuja vetivät puoleensa monipuolisimmin sisämaan Elijärvi ja Ala-Penikat. Niissä nähtiin eniten hanhia, haukkoja ja kahlaajia. Myös varpuslinnut, joita Ala-Penikalla ei kirjattu, muuttivat mieluimmin mantereen yllä. Jäälakeuden ääressä olevissa Karsikossa, Ajoksessa ja Röytällä- Letolla pääosaa näyttelivät sorsat ja lokit, joille aava meri on luontainen elinympäristö (taulukko 1). Jäisen meren yllä lensi myös merimetsoja ja kurkia. Syksyllä tilanne oli jonkin ver- Kalalokki Matti Suopajärvi 44 Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Vuoden 2009 muuttoja seurattiin joukolla ran erilainen. Suurin ero kevääseen verrattuna oli varpuslinnuilla, joita näkyi Karsikossa, Ajoksessa ja Letolla selvästi keväistä enemmän (taulukko 2). Meri tuli useimmille niistä muuton jatkamisen esteeksi vasta niemien kärjessä, mistä ne aikansa pyörittyään ja ihmeteltyään palailivat takaisin. Yksi vertailupäivä Elijärvellä antoi viitteitä siitä, että sen lukemiin varpuslintujen määrässä rannan havaintopaikat eivät yllä syksylläkään. Varpuslintuja muutti Elijärvellä kolme kertaa enemmän kuin Karsikossa ja Ajoksessa. Huomiota kiinnitti myös sorsalintujen ja lokkien runsaus Letolla. Lajiryhmät pähkinänkuoressa Laulujoutsen Laulujoutsenia nähtiin melko vähän. Edes Letolla määrät eivät nousseet kovin suuriksi, vaikka parin kilometrin päässä Oxön edustalla on suosittu kokoontumispaikka ja syksyisin ehkä jopa tuhansia joutsenia muuttaa Tornionjokea pitkin merelle. Päämuutto suuntautuu ilmeisesti Ruotsin puolelle. Hanhet Keväällä merihanhia risteili suhteellisen runsaasti merellä ja rannikolla. Eniten merihanhia nähtiin Letolla, jonka ohi niitä lensi ruokailumatkallaan Tornion pelloille. Syysseurannassa merihanhia ei enää näkynyt. Metsähanhet muuttivat pääasiassa sisämaassa. Keväällä päämuuttovirta meni kaukana rannikosta, sillä havaittiin Ala-Penikalla 674 muuttajaa. Rannikolla laji oli seurantapäivinä lähes kadoksissa sekä keväällä että syksyllä. Tosin Ajoksesta nähtiin muuttamassa 315 hanhea tai merimetsoa, mutta ne olivat niin kaukana mantereen yllä, että varmuutta lajista ei saatu. Ajoksessa seuraajia ilahdutti seudulla harvinaiset neljä valkoposkihanhea. Sorsalinnut Simon saariston edustalle 6 10 km:n päähän Karsikosta kerääntyneet mustalinnut esittivät seurannan sykähdyttävimpiin kuuluvan näytelmän, kun ne illalla lähtivät jatkamaan muuttomatkaansa. Parvi toisensa perään kohosi korkealle ja suuntasi lentonsa kohti pohjoisia pesimäalueitaan. Karsikossa muuttajien määräksi arvioitiin 710 ja Ykskuusessa noin 400. Pienenä vähemmistönä joukossa oli myös pilkkasiipiä. Letollakin nähtiin samaan aikaan 280 mustalintua. Myös isokoskelot liikehtivät näyttävästi Letolla, missä niitä nähtiin yhteensä 410. Kanalinnut Karsikossa oli teeriä ilahduttavan runsaasti, sillä niitä havaittiin 59. Samaan aikaan niitä nähtiin Letolla vain 1 ja Ajoksessa ei yhtään. Kuikkalinnut Kuikkalintujen kevään päämuutto ei sattunut seurantapäiville, mutta Letolla nähtiin sentään 81 muuttajaa kahdessa parvessa. Päämuutto tapahtui 18.5., jolloin Jukka Kivilompolo näki Ajoksessa kahdeksan tunnin aikana 487 muuttajaa. Syksyllä kuikkalintuja nähdään Kemi-Tornion seudulla vain satunnaisesti, ja niinpä seurannankin anti rajoittui yhteen. Merimetso Merimetsoja nähtiin kaikissa seurantapaikoissa säännöllisesti niin keväällä kuin syksylläkin, mutta määrät olivat pieniä. Taulukko 1. Kevätmuuton seurannassa 25.4., 2.5. ja klo 6 12 tavatut linnut. Karsikko Ajos Letto Elijärvi Laulujoutsen Hanhet Sorsat Kanalinnut Kuikkalinnut Merimetso Haukat Kurki Kahlaajat Lokkilinnut Sepelkyyhky Varpuslinnut Yhteensä Haukat Haukoista valtaosa muutti keväällä sisämaassa. Ala-Penikalla kirjattiin petolintua, joista oli piekanoita 61, varpushaukkoja 11 ja maakotkia 4. Elijärvellä saatiin 2.5. määräksi 60, joista suurin osa oli sielläkin piekanoita. Rannikon pisteissä petolintujen muutto oli vähäistä. Kurki Näyttäviä kurkimääriä havaittiin niin rannikolla kuin sisämaassakin. Keväällä vilkkaimpana päivänä laskettiin 869 muuttavaa kurkea, joista Ala-Penikalla 349, Karsikossa 200, Elijärvellä 169 ja Ajoksessa 146. Letolla kurjet olivat kyseisenä päivänä lähes kadoksissa, mistä päätellen rannikonkin kurjet suunnistivat sisämaahan. Syksyllä kurkien seurannassa oli huonoa tuuria, sillä parhaat muuttopäivät sattuivat seurantapäivien väliin. Leton läheltä meni yhteensä 199 ja kahdessa parvessa 57 kurkea. Huippupäivä oli kuitenkin 17.9., jolloin Kalle Simonen laski sisämaassa olevassa Simon Vähä-Leipiössä kaikkiaan 585 muuttajaa. Kurkia oli siis liikkeellä, mutta seurannan kannalta "väärinä päivinä". Kahlaajat Keväällä parhaaksi kahlaajapaikaksi osoittautui Elijärvi. Selvästi suurimmat lukemat kirjattiin kuoville, jonka määräksi huippupäivänä laskettiin 327. Syysmuuton seuranta aloitettiin niin myöhään, että suurin osa kahlaajista oli jo muuttanut. Lokkilinnut Lokkeja nähtiin eniten rannikolla. Keväällä parhaat määrät kirjattiin Ajoksessa, missä 2.5. havaittiin 203 harmaalokkia, 100 kalalokkia, 81 naurulokkia ja lisäksi 385 lokkilintua. Naurulokkien suurimmat määrät olivat 2.5. Karsikon 200 ja Leton 111. Syksyllä valtaosa lokeista oli harmaalokkeja, koska muista lajeista suurin osa oli jo muuttanut seurannan alkaessa. Suurin määrä havaittiin Letolla, missä nähtiin noin 830 lokkia, joista lähes kaikki matkasivat kohti Tornion kaatopaikkaa. Ajoksen parhaan päivän lokkimäärä jäi vajaaseen 300:aan ja Karsikon alle sadan. Sepelkyyhky Sepelkyyhkyn parhaat päiväsummat jäivät kaikissa paikoissa niin keväällä kuin syksylläkin muutamaan kymmeneen. Suurimmaksi määräksi oli Ajoksessa kirjattu 73 muuttajaa. Varpuslinnut Suurin osa varpuslinnuista muutti sen verran kaukana, että ne voitiin kirjata vain pikkulinnuiksi. Keväällä varpuslintuja havaittiin selvästi eniten Elijärvellä, vaikka sielläkin määrät jäivät vaatimattomiksi. Huippumääriä edustivat 2.5. nähdyt 253 rastasta ja muuttaneet 41 vihervarpusta. Lajilleen määritetyt suurimmat määrät muissa paikoissa olivat: Karsikko varis 31 ja peippo 24, Ajos 2.5. varis 32 ja peippo 32 sekä Letto varis 24 ja 2.5. urpiainen 13. Syksyllä varpuslintujen määrät olivat moninkertaiset kevääseen verrattuna. Suurimmat määrät määritetyiltä lajeilta olivat: Elijärvi niittykirvinen 134 ja peippo 102, Karsikko urpiainen 141 ja pajusirkku 63, Ajos niittykirvinen 326 ja rastas 181 sekä Letto räkättirastas 117 ja urpiainen 85. Lopuksi Muuttajien määriä tarkasteltaessa on huomioitava, että lintuja nähtiin Kemi-Tornion alueella sekä keväällä että syksyllä tavallista vähemmän. Petolintujen määrät ovat olleet jo monta vuotta vaatimattomat. Pihlajissa ei ollut marjoja, ja metsissäkin marjasato Vuoden 2009 muuttoja seurattiin joukolla Taulukko 2. Syysmuuton seurannat Karsikossa ja Ajoksessa 6.9., 13.9., ja 19.9.sekä Karsikossa, Ajoksessa ja Letolla 3.10., ja Karsikko Ajos Karsikko Ajos Letto Juhani Sirkiä Laulujoutsen Hanhet Sorsalinnut Kanalinnut Merimetso Petolinnut Kurki Kahlaajat Lokkilinnut Varpuslinnut oli niukka. Kuusista sai käpyjä etsiä ja vähän niitä oli männyissäkin. Myös koivun ja lepän siemensadot olivat niukat. Muuttajien määriin vaikutti suuresti myös seurantapäivien valinta. Keväällä onnistuttiin suhteellisen hyvin, mutta syksyn päivät eivät oikein sattuneet muuton huippukohtiin. Kirjoittajien lisäksi muuttojen seurantaan osallistuivat: Juuso Isola, Mikko Karisaari, Eila Knuuti, Raimo Koskenkorva, Perttu Kujala, Jouni Kärkkäinen, Tuomo Miettunen, Kari Oittinen, Hannu Sankila, Eemil Tapalinen ja Tuomas Väyrynen Kirjallisuus: TuuliWatti Oy: Tuulivoimapuiston sijoituspaikan toteuttamisselvitys, Simon Ala- Penikka. - Lapin Vesitutkimus Oy. 46 Sirri vsk. Sirri vsk. 47

25 Arctica-muuttoa, vihdoinkin! Tulevaa toimintaa Kaakkuri Olli-Pekka Karlin Arctica-muuttoa, vihdoinkin! Tuomo Karplund Koin pitkän, mutta harvan lintuharrastusurani ehkä mieleenpainuvimman havainnointipäivän Simon Ykskuusen nokalla Olimme useamman harrastajan voimin tuolloin Rauhalan Pentin organisoimana jalkautuneet pitkin Tornion-Kemin-Simon rantaviivaa kaikkiaan neljään havainnointipisteeseen. Tarkoituksena oli selvitellä arktisten muuttajien muuttokäyttäytymistä Perämeren pohjukassa. Jo aiemmin keväällä oli Tuulivoimapuiston hankkeen linnustotutkimukseen sekä Kar- oli tuolloin erittäin lupaava: reilusti plusasteita, puolipilvistä, lounaistuulta ja hyvä näkyvyys. Jäitä näkyi enää ulkoluodoilla. Heti rantaan tultuani huomasin olevamme ainakin kuikkalintujen suhteen myöhässä. Gavioita paineli niemen itäpuolelta sisämaahan ensimmäisen tunnin aikana viitenä eri jonona yhteensä 30. Varmasti niitä oli mennyt jo aiemminkin, liikenne nimittäin laantui selvästi kuuden jälkeen. Joka tapauksessa Rauhalan Pentin odotukset kävivät toteen: Suomen rantaa pitkin tulevat gaviat suuntaavat sisämaahan ennen Kemijokisuistoa. Toinen näkyvä arctica-muuttaja, mustalintu, muutti suunnilleen samoilla kellonlyömillä, mutta huomattavasti runsaslukuisempana. Kello viiden ja kuuden välillä muutti kaiken kaikkiaan liki 200 mustalintua. Linnut tulivat etelästä ulkomereltä, korjasivat kurssia hieman rantaviivan kohdilla ja suuntasivat kaikki itään tai itäkoilliseen suoraan havainnnointipisteen kohdalta. Suurimmassa parvessa oli 95 lintua. Gavia- ja mustalintumuuton laannuttua ilmaantui rannikon ylle kiertelemään kaksi räyskää, jotka toivat nekin aimo annoksen juhlavuutta tavanomaisten myöhäismuuttajien havainnoinnin lomaan. Illalla saavuin sovitun aikaulun mukaisesti paikalle hieman ennen klo 18:aa. Koko rannikko oli tuolloin paksun sumun peitossa, joten ensimmäinen tunti kului lokkeja, vikloja ja rantasipejä kuunnellessa makkaraa perheen kanssa paistellen. Sumu alkoi kuitenkin näyttää hälvenemisen merkkejä klo 19:n jälkeen, ja kun virittelin kaukoputkea, näkyi pääni päällä jo sinitaivasta. Klo oli meren yllä enää parin metrin sumukerros, jonka sisältä alkoi kuulua kaklatusta ja huminaa. Tunnelma oli huumaava, kun sumun keskeltä alkoi nousta suuria Melanitta-parvia. Linnut kaartelivat matalalla, välillä sumuun häviten rasvatyynen merenpinnan yllä, noin 3 km havainnointipaikastani etelään, kunnes ottivat korkeutta ja lähtivät muuttamaan sisämaahan suuntanaan koillinen tai itäkoillinen. Linnut tulivat niin läheltä, että sain tunnistettua kaikkiaan 369 mustalintua, 49 pilkkasiipeä loppujen 60 jäädessä Melanitta sp-merkinnälle. Sumun kaikottua löytyi lahdelta uimasta vielä kaksi allia ja kuusi kaakkuria. Kaiken kaikkiaan koin aamulla tunnin ja illalla toisen, joiden aikana tapasin kotirannoillani enemmän arktisia muuttajia, kuin koko elämäni aikaisempina keväinä yhteensä. Olen vakuuttunut, että vastaavalla, ja jos mahdollista, vielä paremmalla säätuurilla, sekä koko yön kestävällä havainnoinnilla saadaan näitä ylväitä muuttajia napattua kokemaani verrattuna moninkertaiset määrät. Arctica-havainnointi loppukevään yönä karun kauniissa Perämeren rantamaisemassa on hyvän sään Tulevaa toimintaa Vuosikokous klo Paikka toimitila eli Takajärven nuorisostila Takitsu. Esillä sääntömääräiset asiat. Elia Herva Oulusta näyttää kuvia. Pöllökuunteluretket & & Lähtö toimi toimitilan edestä iltaisin kello Tuulisilla tai muuten huonoilla ilmoilla retkiä ei tehdä. Ilmoittautumiset Pentti Rauhalalle tai Kari Oittiselle Kevätmuuton seuranta Muutonseurantaa tehdään Kemin Ajoksessa, Keminmaan Elijärvellä, Simon Alapenikalla ja Tornion Röyttässä huhtikuun lopulta toukokuun puoliväliin kolmena tai neljänä viikonloppuna klo Ilmoittautumiset Pentti Rauhalalle, Tornien taisto klo 6-14 Ainakin seuraavat seurantapaikat pyritään miehittämään: Keminmaan Elijärvi, Simon Ruunakari (lintutorni hautausmaan luona) ja Tornion Alkukarinlahti. Mahdollisesti myös Kemin Kattilalahti. Paikalle voi tulla milloin ehtii (Elijärveä lukuun ottamatta). Ilmoittautua voi Jouni Ylipekkalalle ( , Pentti Rauhalalle ( ) tai Raimo Koskenkorvalle ( ). Kevään yleisöretket Tornion Raumojärvi. Kokooontuminen klo 8.00 Heinijängän tiehaarassa. Vetäjä ja ilmoittautumiset: Jouni Ylipekkala Keminmaan Elijärvi. Kokoontuminen klo 8.00 kaivoksen portilla. Ilmoittautuminen välttämätöntä, tee se Tuomo Karplundille Naisten linturetki Tornion Alkukarinlahdelle. Kokoontuminen Kemin linja-autoasemalle klo 8.00 tai Tornion Röyttän kalasataman tiehaaraan klo Vetäjä ja ilmoittautumiset Tuula Laasaselle Veitsiluodon altaat. Kokoontuminen Rytikarin työväen talon nurkalta klo Vetäjä ja ilmoittautumiset Raimo Koskenkorva, Lintuatlasretkiä tehdään Kemi-Tornion seudulle, mutta myös muualle Lappiin kesäheinäkuussa. Jos retkillä yövytään, yhdistys pyrkii maksamaan kämppäkulut. Lisätietoja hallituksen jäseniltä. sikon ydinvoimala-hankkeeseen liittyen havainnoitu kevätmuuttoa tehostetusti kyseisissä havainnointipisteissä. Ykskuusen niemi sijoittuu Kemi-ja Simojokisuistojen suhteen jotakuinkin puoliväliin. Se ei ulotu niin kauas merelle kuin läntisempi Karsikkoniemi, mutta tarjoaa kapealta niemennokalta laajemman havainnointisektorin aina itäkaakosta luoteeseen. Paikka on luonnoltaan erityisen kiehtova karuine rantasomerikkoineen, dyynimännikköineen. Havainnointi tapahtui kahtena jaksona. Aamuhavainnointi oli ja oikean ajankohdan sattuessa eläsovittu aloitettavaksi klo Sää Tuomo Karplund Alkunkarin tornilla Seppo Rintala 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49

26 Kiikarissa Kiikarissa Mandariinisorsa Joutsen ja Hirvi ensi kerran Torniossa ja Kemissä Tarinan jokseenkin sadunomaisesta nimestä huolimatta tämä on tosi kertomus, jota todistettiin Tornion Alkunkarinlahden lintutornista toukokuussa Kylmä Tornien taisto-kisan aamu oli muuttumassa päiväksi ja muutamat tarkkailijat olivat jo lähteneet kotiin, osan ollessa vielä tornissa ja osan laavulla eväitä nauttimassa. Lähistöllä joutsenen pesäkummun lähistöllä alkoi tapahtua. Joutsen, joka oli lepäillyt vedessä kummun vieressä, oli noussut kummulle. Samaan aikaan meren puoleiselta suunnalta lähestyi pesäkumpua nuorehko hirvi. Joutsen nousi pystympään asentoon ja meidän arvauksen mukaan väistääkseen pienempänä luontokappaleena kookasta eläintä. Hirvi liikkui hitaasti, hiukan kuin empien, turpa alhaalla, lähes vedenpintaa hipoen, kohti joutsenen pesää. Joutsenpa ei siirtynyt pois kummulta, vaan nousi lähes pystysuoraan levittäen samalla hiukan siipiään. Hirvi astui vielä askeleen eteenpäin ollen vain metrin parin päässä kummusta. Hirvi alkoi kaiketi oikaista kuivemman kumpareen yli, kun se rämpi puolimetrisessä vedessä metsikköä kohti. Samalla kun hirven turpa alkoi lähestyä pesäkummun reunaa, ampaisi joutsen kainostelematta hirveä kohti, iskien siivillään hirveä. Hirvi hypähti säikähtäneenä taaksepäin ja meni sitten joutsenen pesän ohi reilusti kiertäen, matkallaan kohti kuivempaa maata. Hirvi yllättyi tilanteesta enemmän kuin tilannetta kiikaroivat lintumiehet. Joutsen puolestaan asettui pesäkummulle, valmiina tarvittaessa vaikka uuteen puolustukseen. Joutsen oli varmaan muninut ensimmäiset munansa, mutta ei ollut aloittanut haudontaa vielä, vaan ainoastaan lämmitti munia silloin tällöin, siihen asti kunnes kaikki munat olisi munittu. Hirvi olisi kulkenut kuivinta reittiä talloen pesän munineen hajalle ja sen joutsen vaistomaisesti tiesi. Rohkeudellaan joutsen pelasti pesänsä, eikä hirvi toista kertaa yrittänyt samalle reitille. Kyseisen nuoren hirven ylpeys koki kolauksen ja se lymysi tapauksen jälkeen lähes tunnin läheisessä pusikossa, ennen kuin kehtasi tulla esille ja jatkaa kohti metsää Ainakin me lintumiehet niin keskenämme vitsailimme, kun hirvi tuli pitkän ajan kuluttua esille pensaikosta. Myöhemmin oli Pekka Aho onnistunut näkemään lähistön toisella joutsenenpesällä samanlaisen tapauksen ja saattoipa kyseessä olla sama hirvi koska se on nähty ruokailemassa lähistöllä. Ettei laulujoutsentamme alettasi syyttää väkivaltaiseksi ja taas vaatimaan lajin metsästystä hirvikannan ja muiden luontokappaleiden suojelemiseksi, niin todettakoon että koko samaisen Tornien taisto-aamun uiskenteli sinisorsia joutsenenpesän vieressä, jopa silloin kun emo kävi ruokailemassa muualla, eikä se takaisin tullessaan niitä pois hätistellyt. Kahvipöytäkeskusteluissa kuulee usein, että joutsenia on niin paljon että niitä pitäisi metsästää. Olen miettinyt miksi, mitä se haittaa vaikka niitä on paljon? Esimerkiksi Alkunkarinlahdella pesii sekä merihanhi että joutsen lukuisten sorsaparien lisäksi, samoin kuin myös Tornion Kaupunginlahdella. ) ) ) ; Jouni Ylipekkala ). 1 ' " " # 270 $ ##.): $ #$! Kotkia tapettu Ylitorniolla Suoritin kotkan pesien tarkastusta kesäkuun alussa 2009 Ylitornion pohjoisosissa. Näiden tarkastusten perusteella ympäristöministeriö muun muassa maksaa alueen paliskunnille korvaukset asuttujen pesien perusteella. Kotkahan on ollut jo kauan täysin rauhoitettu lintu. Korvaus asutusta reviiristä paliskunnalle on noin 500 euroa ja poikaspesästä noin 1500 euroa. Tapasin Raanunjärven yhteismetsän alueella kesäkuun alussa 2009 pesäänsä ammutun naaraskotkan. Soitin metsähallituksen eräpoliisi Mika Seurujärvelle, jonka kanssa kävimme pesällä pari päivää myöhemmin. Kun kiipesin pesälle, pesäänsä ammutun emolinnun alle oli jäänyt ja kuollut pieni kotkan untuvikko. Kotkaa oli selvästi ammuttu selkään, ja mahapuolelta oli tullut veret ja ruumiinnesteet ulos maksoittaen höyhenet kovaksi klimpiksi. Lintu oli rengastettu 6 vuotta aikaisemmin Simossa, rengastaja oli joku Kari Oittinen. Lintu kaiken todennäköisyyden perusteella pesi ensimmäistä kertaa. Ampumatapauksen eräpoliisi jätti Ylitorniolle poliisin selvitettäväksi, joka siirsi asian käsittelyn Tornion poliisille. Siihen asian selvittely sitten Torniossa haudattiinkin, sillä vieläkään puolen vuoden päästä poliisi ei ole ottanut minuun, tapauksen löytäjään ja puuhun kiipeäjään minkäänlaista yhteyttä. Ei edes, vaikka Lapin ympäristökeskus kyseli Tornion poliisilta tutkinnan edistymistäkin. Ylitornion Raanujärven ympäristössä kotkia on rauhoituksesta ja maksetuista pesäkorvauksista huolimatta vainottu jo kauan. Viime vuonna saman reviirin toiselta pesältä löysin kynittyjen mutta repimättömien saaliiden keskeltä kuolemaa tekevän nälkiintyneen poikasen. Kotkallahan työjako on, että koiras tuo pesään saaliin, mutta se ei osaa paloitella saalista pienelle poikaselle. Naaras hoitaa paloittelun ja vartioi muutenkin pesää. Pesän naaras oli siis todennäköisesti joutunut jo viime vuonnakin turman kohteeksi. Myös vuonna 2007 reviirin pesintä keskeytyi pesinnän alkuvaiheissa. Tämä kovan onnen reviiri muuten löytyi 1980-luvun 50 Sirri vsk. Sirri vsk. 51

27 Kiikarissa Kiikarissa loppuvuosina siten, että reviirin kolmannen pesän alta löytyi keväällä kuollut ammuttu emolintu, joka löytöhetkellä löytäjän mukaan oli vielä lämmin. Tapaukset eivät ole Ylitorniolla ainoita laatuaan, sillä vuonna 2007 metsäkeskuksen metsätaloustarkastajat löysivät toiselta reviiriltä kielletyistä ketun tai vastaavista raudoista kotkan. Lintu oli rengastettu, mutta pahoin jo mädännyt. Raudat ehdittiin korjata alueelta pois ennen kuin eräpoliisi saapui paikalle. Erään kolmannen reviirin pesän alta löytyi vuonna 2003 sekä emon että poikasen jätteet. Molempien samanaikainen kuoleminen on erittäin harvinaista ja tekijänä on täytynyt olla kai ihminen. Saman reviirin toisesta pesästä olin löytänyt muutamaa vuotta aikaisemmin kuolleen kotkaemon kahden kylmän munan päältä. Linnun yläperässä oli verinen naarmu, jossa oli paljon kärpäsiä. Ei vaikuttanut itsemurhalta! Alueelta myös muita vanhempia perusteltuja epäilyjä kotkien ampumisista. Maakotka on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu, Suomessa uhanalainen (UN) ja erityisesti suojeltu laji. Se on myös EU:n lintudirektiivin artikla 1. tarkoittama laji, joten luontodirektiivin suojelusäännökset koskevat sitä. EU:n lintudirektiivissä maakotka on liitteen 1 mukainen, erityisiä suojelutoimenpiteitä vaativa laji. Suomen luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi kieltävät suojeltujen ja uhanalaisten lajien tappamisen, pyydystämisen tai siirtämisen, munien, poikasten tai yksilöiden haltuunoton tai häirinnän, erityisesti pesintäaikana. Luonnonsuojelulain rikoksista tekijälle voidaan määrätä sakko, minkä lisäksi maakotkan ohjeellinen arvo euroa määrätään rikoksen rikoksentekijän maksettavaksi. Tässä tapauksessa tekijälle jää maksettavaa kaksinkertainen määrä eli 9754 Ei voi välttyä ajatukselta, että Ylitornion pohjoisosissa kotkien vaino on systemaattista, vaikka tekijöitä ei ehkä olisikaan kuin yksi. Kaiken kaikkiaan tappoja tai niiden epäilyksiä minulla on seudulta noin 20 vuoden ajalta kahdeksan eri tapausta. Kotkien pesiltä ampuminen kiväärillä - kuten tänä vuonna tapahtui - osoittaa, että kyse on suunnitellusta ja järjestelmällisestä vainosta. Eivät normaalit ihmiset kulje kesäkuussa kiväärin kanssa metsissä. Tämän tuhotyön tekijöistä tuntui kyläläisillä ja paikkakuntalaisilla metsissä liikkujilla olevan omat epäilynsä. Kari Oittinen kotkanpesätarkastaja Viiksitimalien maailman pohjoisin talvehtiminen Ennen syksyä 2008 oli viiksitimali (Panurus biarmicus, ent. partatiainen) tavattu kerran Lapin läänissä: ( Simo Tiironhieta 2, Pentti Rauhala). Kirjoittajista JK löysi Kemin Veitsiluodon tehtaan ns. Tuhkaaltaan ruovikoista kaksi koirasta ja naaraan. Tämän jälkeen viksitimalien määrä paikalla näytti nousevan niin, että laskimme paikalta kahdeksan yksilöä (3k1n2juv+2 tarkemmin määrittämättömäksi jäänyttä). Paikalla käyneiden ja lintuja nähneiden määrät viiksitimaleille vaihtelivat, mikä on luonnollista, sillä lintuja oli vaikea nähdä yhtaikaa ja silloin kun parvi liikkui, se teki sen varsin nopeasti laskeutuen nopeasti rytien sekaan. Kuun lopulla kävi ilmi, että nähtävästi samat linnut olivat siirtyneet ehkä aiemmin myös oleskelleet n. 1km edellisestä SE Rytikarin ja Veitsiluodon tehtaan välissä sijaitsevalle ruovikolle. JK laski paikalta 12 yksilön parven ja Tuhka-altaalta ainakin yhden linnun äänen. JY näki Rytikarin paikalla saman 12 yks. parven ja kuuli ääntä toisaalta. Tämän jälkeen kummaltakin paikalta raportoitiin joitakin lintuja, Tuhka-altaalta viimeiset 2 ä p (JK,PR ym.). Sen sijaan pariskunta timaleita talvehti edellä mainitussa Rytikarin pohjoispuolen ruovikossa (JK ym.). Vielä keväällä nähtiin k2n + 1 ä Tuhka-altaalla, mutta sen jälkeen lajia ei tavattu eikä odotettua pesintääkään voitu todeta. Huhtikuun havainnon perusteella lintuja on voinut talvehtia lähistöllä muitakin kuin mainittu pari, mutta joka tapauksessa lajin talvehtiminen Kemissä on tiettävästi maailman pohjoisin. Viiksitimalit laajensivat levinneisyysaluetta varsinkin luvuilla Euroopassa pohjoiseen ja Suomeen. Alun perin lajin kotialuetta lienee Keski-Aasia. Suomessa meneillään olevan lintuatlaksen mukaan viiksitimalin pesinnät on todettu lähes yksinomaan rannikolla parhaimmissa ruovikoissa, pohjoisimpana Hailuodossa ja Liminganlahdella. Pesivä kanta on edelleen pieni ja hajanainen, noin paria pääasiassa Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Laji esiintyy laikuttaisesti eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Länsi-Euroopassa pesii paria. Vanhat pesimäpaikat voivat tyhjentyä lähes täysin joinakin talvina ja linnut näyttävät liikkuvat pitkiäkin matkoja parvissa, todennäköisesti perhekuntina. Viiksitimali on tehokas lisääntymään, koska se tekee useita suuria poikueita vuoden aikana. Sitä paitsi nuoret viiksitimalit voivat alkaa lisääntyä jo ensimmäisenä elinvuotenaan, mikä on kylläkin Suomessa epätodennäköistä. Lajin runsastumisen takana Europpassa on ainakin ruovikoiden lisääntyminen vesien rehevöitymisen takia. Näin ollen syynä on epäsuorasti ihminen. Myös Kemin kumpikin lajin tapaamispaikka ovat tekobiotooppeja. Jouko Kärkkäinen & Juha Ylimaunu Papukaijojako Tervolassa? Olimme Atlas-takseerauksissa Tervolan Ollakanperän-Rakkaviidan suunnalla. Kesä oli jo siinä vaiheessa että linnulla kuin linnulla oli poikaset joko pesissä tai jo pesistä lähteneinä maastossa. Tilanne itse asiassa alkoi tuolloin olla jo ohi pöllöillä, tikoilla ja valtaosalla kahlaajia. Onneksemme kesäkin oli myöhässä. Niinpä varpuslinnuilla emot ruokkivat vielä kiireisesti pesäpoikasia tai vasta pesästä lähteitä, huonosti lentäviä tupsupäitä. Korkeita indeksejä saatiin hippiäisestä, pohjansirkusta, punatulkusta ja pensastaskusta. Yht äkkiä huomasimme matkan päässä tienlaidassa aivan niittämättömän korkean heinikon suojassa kaksi valkeaa lintua. Ensimmäiseksi mieleen tuli valkea undulaatti, mutta eivät ne undulaatteja olleet. Västäräkkejä, kivitaskuja, vai mitä? Lähestyimme niitä autolla, ja kiikaroimme. Kummallakaan ei tietenkään ollut kameraa. Linnut siis kumpikin olivat vitivalkeita, noin västäräkin kokoisia, mutta eivät pitkäpyrstöisiä eivätkä ne liikkuneetkaan västin tavoin. Eivät ne olleet västäräkkejä. Ne olivat ehkä vähän kivitaskua pienempiä, mutta eivät niiaillet tai niiskautelleet kuin kivitasku, ja ne pakenivat meitä metsään istuutuen puiden oksalle. Sieltä ne hetken päästä palasivat tien laitaan lentäen jonkin matkan päähän. Pikemminkin linnut muistuttivat pensastaskua. Mitään sille tunnusomaista ääntä emme kuitenkaan kuulleet. Jouko Kärkkäinen & Kari Oittinen Viiksitimali Jouko Kärkkäinen 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53

28 Kiikarissa Kiikarissa Tiltaltti (tristis?) Maanantaina olin kävelemässä Oxöntien varrella. Maasto on vanhaa harvaa kuusimetsää, jota on harvennettu muutama vuosi sitten. Aluskasvillisuus on 100 x 200m alueella tiheää, noin metrin korkuista, vadelmapensaikkoa. Kuusten keskivaiheilla liikkui noin 20 linnun sekaparvi, jossa oli tali- sini- ja hömötiaisia sekä pari hippiäistä. Huomioni kiinnittyi kuitenkin jatkuvasti toistuvaan korkeaan ja voimakkaaseen, ikään kuin hätäilevään ääneen svii(e) ( kirjoitustapa kirjallisuudesta ). Ääni kuullosti tulevan puiden latvaosista noin 15 metrin päästä. Lintu vaikutti olevan nopeasti liikkuva ja suhteellisen arka, näköyhteyttä en lintuun saanut, vaan aina tuntui olevan ainakin yksi puu näköesteenä. Viikolla kävin paikalla päivittäin, ääni oli voimakas ja sen kuuli hyvin jo 200 metrin päähän, joten linnun pystyi paikallistamaan helposti, vaikka näköyhteyttä en saanutkaan. Perjantaina paikalle lähtiessäni otin matkaan kompaktikameran jolla pystyy videokuvaan saamaan äänen mukaan. Äänitin linnun ääntä kameraan ja esitin sen Xenuksen perjantaipalaverissa Takitsulla, paikalla olleille kymmenelle jäsenelle. Ääni ei ollut kenellekään tuttu, varsinkaan kun en osannut yhtään sanoa minkä näköinen tai kokoinen ääntelijä on. Sainkin tehtäväksi tuoda seuraavaan kokoukseen kuvan linnusta. Äänittäessäni lintua havaitsin, parikin kertaa, aivan jalkojeni juuressa vilahtavan jonkin pienen harmahtavan linnun, hieman aloin epäillä jospa ääntelijä onkin maassa?. Lauantai aamuna aloinkin etsimään ääntelijää maasta ja havaitsin heti aluskasvillisuuden välissä vilahtelevan, pajulintua muistuttavan linnun. Yksityiskohtien havainnoiminen kiikareilla ei onnistunut vikkelästi vadelmapensaiden seassa liikkuvasta linnusta. Valokuvan saaminen olikin sitten sitäkin hankalampaa, mutta lopulta sain kuvan jonka tarkennus on suunnilleen kohillaan, eikä oksia ole edessä. Laitoin kuvia sähköpostilla palaverissa olleille tunnistamista varten. Kuvat lähetettiin edelleen myös William Velmalalle. Kyseinen ääntelijä oli siis tiltaltti, todennäköisesti itäinen alalaji idäntiltaltti, Phylloscopus collybita tristis. Ääni oli siis kutsuääni ja sen avittamana löysin linnun alueelta jonka kauimmaiset havainnot olivat 500 metrin päässä toisistaan. Havaintojen aikaan oli useana yönä jopa -8 astetta pakkasta. Viimeinen havainto linnusta oli Kevätmuuttolintukilpailu Tuttuun tapaan myös kevään 2009 muuttolintujen saapumisaikoja yritettiin arvailla leikkimielisen kilpailun parissa. Arvattavia lajeja olivat töyhtöhyyppä, peippo, sinisorsa, naurulokki, västäräkki, kuovi, kurki, rantasipi, kirjosieppo, haarapääsky, käki ja tervapääsky. Haarapääsky, joka saapui jo 9. huhtikuuta Isohaaraan, heikensi tuloksia kaikilla kilpailijoilla. Haarapääskyn johdosta tuli kaikille vähintään 15 virhepistettä. Toinen hankala tapaus oli sinisorsa, lajia kun talvehtii niin Suomen alueella kuin myös Xenuksen alueella ja siten on vaikea määritellä mikä on muuttava ja mikä ei. Kevätlintujen tuloajat osasi ennustaa parhaiten Kari Oittinen vain 48 virhepisteellä ja toiseksi tuli Inari Alanne 57 pisteellä. Mikäli lomakkeelle olisi laittanut siinä mainitut keskimääräiset tuloajat olisi tulos ollut 64 virhepistettä Pekka Aho Tiltaltti Pekka Aho Jouni Ylipekkala Haarapääskyt yllättivät kevätmuuttolintukisaajat Matti Suopajärvi 54 Sirri vsk. Sirri vsk. 55

29 Xenus retkeili Pallaksella Xenus retkeili Pallaksella Xenus retkeili Pallaksella Tuomo Miettunen Syyskuun puolenvälin tienoilla xenuslaiset järjestivät retken Muonioon. Retkikunnan ikähaitari oli lähes vauvasta vaariin, joten olimme keskimäärin parhaassa iässä olevia lintuharrastajia. Kujalan Kalervon porukka oli lähtenyt jo perjantaiaamupäivällä järjestelemään majoituksia. Me toiset tulimme illansuussa perässä. Meidän autokuntamme, johon kuuluivat lisäkseni Eila ja Tuula, ajeli menomatkan Väylänvartta Ruotsin puolelta. Pysähdyimme kiikaroimaan Karunginjärvelle lähes tuhatpäistä vesilintuparvea, jossa valtaosa oli joutsenia ja joukossa oli myös haapanoita, kanadanhanhia ja muita vesilintuja. Hieman myöhemmin menomatkalla näimme myös komean ukkometson rauhallisesti napostelemassa kiviä tienpientareelta. Sinne se jäi askaroimaan. Ennen kuin saavuimme majapaikalle, soitteli Kari, joka sinne oli jo ehtinyt, että majoituksissa oli tullut mutkia matkaan. Meille varatut mökit oli vuokrattu toiselle seurueelle ja meille tarjottiin sekalaista vaihtoehtoa. Kovan väännön jälkeen asia oli saatu varsin tyydyttävään ratkaisuun ja niin pääsimme yöpuulle. Kalervo oli käynyt jo iltapäivällä kiikaroimassa järvenseudun linnustoa ja havainnut mm. neljä metsähanhea ja noin satapäisen peippoparven. Lisäksi Karin autokunta oli havainnut sääksen hieman ennen tukikohtaamme. Seuraavana aamuna lähdimme patikoimaan Pallastunturin komeisiin maisemiin. Ilma oli pilvinen, mutta sateeton. Ruska ei ollut parhaimmillaan., mutta ihan hyvä patikointisää. Pikkuväki ohjaajineen kiersi lyhyemmän ns. Käpylenkin, kun me muut lähdimme kipuamaan kohti Taivaskeron huippua. Alkumatkasta näkyi yksinäinen punatulkkunaaras ja hieman ylempänä lenteli ohitsemme hieman nuhruisen näköinen pulmunen. Muita lintuja emme nähneetkään ennen tunturin huippua, jossa kahvistelimme ja katselimme hienoja maisemia. Osa porukasta lähti jo laskeutumaan kallioista rakkaa kohti alapuolella näkyvää kurua. Kalervon kanssa jäimme tekemään pakollisia kuvioita. Hetken kuluttua alkoi kuulua huutoa ja edellä mennyt porukka näkyi jotain viittoilevan. Kiirehdimme Kalervon kanssa paikalle, mutta tilanne oli jo ohi. Kivikosta oli lähtenyt kahdeksan kiirunan parvi. Emme enää löytäneet lintuja, vaikka laskeutumispaikkakin oli suurin piirtein tiedossa. Kävelimme tunturista alas kurun pohjaa, jossa näimme vielä koskikaran. Muita lintuja emme tunturivaelluksella nähneetkään. Patikkamatkan aikana vaihdoimme välillä sujuvasti tieteen lajia. Saimme nimittäin nauttia Oittisen Karin botanistin (kasvitieteilijän) taidoista. Kari esitteli meille varsin mielenkiintoisesti tunturin kasvistoa. Tunturivaelluksen jälkeen ajelimme Pallasjärven rannalle makkaraa paistamaan ja järven asukkeja tervehtimään. Hieman ennen Pallasjärveä, näimme tien yli lentävän kuukkelin, mutta itse järvi oli linnuista täysin tyhjä. Rantapuissa sentään aherteli yksi hömötiainen ja hieman etäämpänä lenteli muutama rastas. Paluumatkalla havaitsimme Kutunivassa 58-päisen koskeloparven. Illalla kävimme vielä kiikaroimassa Särkijärven linnustoa. Parikymmentä harmaalokkia uiskenteli järvellä, odotellen evästä kalastajilta, joita järvellä olikin useita venekuntia. Käpytikka koputteli rantakoivun kyljessä ja viisi isokoskeloa kalasteli järvenselällä. Lisäksi harakka ja muutama varis näytti asustelevan järven tuntumassa. Muuttava rastasparvi lensi ylitsemme. Vesan Janne kokeili myös kalaonnea, mutta huonommin tuloksin kuin järven koskelot. Illalla kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa. Tarjolla oli hunajassa paistettua lohta, joka oli todella makeaa. Seuraavana aamuna, kun olimme aamupalalla, näimme ikkunasta, että Kalervo oli järven rannassa siulomassa varsin kalaisaa verkkoa. Uteliaisuutemme vei katsomaan mistä oli kysymys? Eräs loman vietossa ollut pariskunta oli aamulla käynyt kokemassa illalla laittaman- sa muutaman muikkuverkon. Saalis oli niin runsas, että pariskunta lupasi meidän muidenkin hakea paistinkalat kotiin viemisiksi. Kalervo mainitsi vielä parin viikon päästä tavatessamme, että ne muikut oli muuten pirun hyviä. Puolilta päivin lähdimme ajelemaan kohti Kemiä. Tuulan ja Eilan kanssa tulimme Ylitornion Järvikylien kautta. Matkalla näimme muutaman tälle reissulle uuden lajin, kuten hippiäisen, sepelkyyhkyjä, haarapääskyn ja närhen. Lisäksi kurjilla näytti olevan kokoontumislennot meneillään. Parilla eri peltoaukealla laidunsi liki satapäiset kurkiparvet. Kalervolla oli tulomatkalla hieman vastustanut. Autosta oli palanut kannentiiviste, mutta ahkeran vedentankkauksen avulla oli päässyt ajelemaan kotiin. Retkemme saldona oli 29 lintulajia, muovikassillisen muikkuja ja yksi palanut kannentiiviste. Kuvat Kari Oittinen & Tuula Laasanen 56 Sirri vsk. Sirri vsk. 57

30 Xenus toimii... Xenus toimii... Xenus toimii Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry on ottanut kantaa pyynnöstä tai omasta aloitteestaan vuoden 2009 useaan asiaan. Tässä muutamia niistä: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle annettiin lausunto liittyen Iin-Simon Suurhiekan merituulipuiston sähkölinjan maastoon sijoittamisesta. Sähkölinja menisi Karsikosta Marostenmäen länsipuolelta ja edelleen Torviaavan itäpuolelta. Linjausta pidettiin hyvänä, koska sen alle ei jää tärkeitä linnuston pesintä- tai levähdysalueita. Tosin linjan alle jää Karsikon ja Torviaavan sääksenpesät, joiden tilalle Fennovoima ja merituulipuisto saisivat rakennuttaa uudet tekopesät. Xenus edellyttää sähkönsiirtäjiltä sellaisten sähkötolppien käyttöä, jotka eivät ole linnuille vaaraksi ja tapa kotkia, sääksiä, joutsenia tai muita isoja lintuja. Lapin ympäristökeskus pyysi muun muassa yhdistykseltä kantaa Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta mennessä. Xenus totesi, että kaivoksen maanalainen laajentaminen ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia alueen linnustolle, mikäli läheisten luonnontilaisten kosteikkojen vesitasapaino ei järky. Laajentamisen vaikutukset kohdistuvat enemmänkin kasvavaan liikennemäärään. Tihentynyt liikenne Keminmaa-Tornio välillä lisää riskiä ajoneuvojen ja yksittäisten lintujen yhteentörmäyksille. Lapin ympäristökeskus pyysi mennessä lausuntoa Simon Tainivaaranaavan turvetuoantoalueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja hankkeen vaikutuksista linnustoon. Xenus pitää annettuja arvioita turvetuotantoalueen vaikutuksista linnustoon oikeina. Hanke vaikuttaa kuitenkin myös viereisen luonnontilaan jäävän avosuon linnustoon. Suolla pesii arviossa mainittujen lajien lisäksi mm. EU:n direktiivilajit kurki ja teeri. Avosuon linnuston pesimärauhan turvaamiseksi ja maiseman säilyttämiseksi ehjänä avosuon ja hankealueen rajalle tulisi jättää 10 metriä leveä metsäkulissi. Lintujen muuton seurantatutkimuksen toteutuksesta päätettiin Tutkimus päätettiin tehdä Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston alueella, Tornion Röytän tuulivoimapuiston alueella, Simoon suunnitellun Karsikon ydinvoimalan alueella ja vertailupaikaksi valittiin Keminmaan Elijärven kaivoksen alue, mikä viime mainittu on alueen paras linnuston muuttolinja. Tarkoitus oli kirjata, paljonko ja mitä lintuja muuttaa hankealueiden läpi, ohi tai yli. Myös paikalliset linnut merkitään ylös. Seuranta tehtiin sekä kevään että syksyn pääasiallisena muuttoaikana. Metsähallituksen Kallinkankaan hoito- ja käyttösuunnitelman yhteistyöryhmän kokoukseeen osallistuivat Pentti Rauhala ja Kari Oittinen. Yhdistyksen edustajana suunnittelutyöryhmässä oli Kari Oittinen. Hän osallistui yhdistyksen puolesta myös Kallinkankaan luontopolun kylttien tekstien laatimiseen. Vapo Oy:n Ranuan Makkaraaavan ja Pyöriäsuon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettiin lausunto elokuussa Lapin ympäristökeskukselle. Alueella tehtiin myös Lintu-Atlasta. Xenus totesi muun muassa, että turvesuon yhden tien varteen hyvin lähelle tietä jää asuttu kotkanpesä, missä pesintä varmasti häiriintyy. Yhdistys ei kannata tien avaamista, ja suojelun vähimmäisvaatimus on, että kaikenlainen liikkuminen turvetiellä välisenä aikana tulisi kieltää, mukaan lukien moottorikelkkaliikenne. Edelleen yhdistys katsoo, että kyseiset avosuot ovat luonnontilaisia soita, joilla on suuri merkitys alueen suolinnustolle pesimäsoina ja muuton aikaisina levähdyspaikkoina. Yhdistys vastustaa luonnontilaisten soiden lisäojituksia ja niiden ottamista turveteollisuuden tarpeisiin, koska ojitettujakin soita on näihin tarkoituksiin riittävästi saatavilla. Ylitorniolla pesäänsä ammutusta maakotkasta raportoitiin Lapin ympäristökeskukselle heinäkuussa Ympäristöministeriölle, Metsähallitukselle, Luonnontieteelliselle keskusmuseolle ja Bird Life Suomelle. Asiasta tehtiin rikosilmoitus Ylitornion/Tornion poliisille, mutta ilmoitus ei johtanut mihinkään selvityksiin, ei vaikka Lapin ympäristökeskus kyseli poliisilta tutkimuksen edistymistä. Lapin ympäristökeskus pyysi kannanottoa Tornion Röytän tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Xenus totesi, että suunniteltu puisto on Pohjois-Suomen tärkeimmän lintujen muuttoreitin Torniojoen suulla. Alueella on siksi muitakin kuin raportissa mainittuja verrattomia lintujen muutto- ja levähdyspaikkoja, muun muassa Röyttän Prännärinniemi, Pirkkiön Oraskerin pellot ja Tornionjoen suualueen juovat. Tuulimyllyalueella on yksi merkittävä lintujen pesimäluoto eli Utterinkrunni, minne tuulimyllyjä ehdottomasti ei pidä rakentaa. Muuttavat linnut suunnistavat joko Röytän länsipuolelta ja Herakarin-Koivuluodon välistä tai myllyalueen läpi, myös itä-länsisuunnassa. Tämä tulisi huomioida myllyjä maastoon sijoitettaessa. Linnuston syysmuutosta on hyvin huonosti havaintoja ja dokumentoitua tietoa, joten sitä tulee hankkia lisää. Lapin Liitto pyysi mennessä lausuntoa Fennovoiman Simon-Kemin ydinvoimamaakunta kaavaehdotuksesta niin sanotun Karsikon alueelta. Xenus toteaa, että Karsikon alueen saaret ovat hyviä lintu- ja pesimäsaaria. Saaret, seitsemän kilometriä Karsikon rantaa, Karsikkojärvi ja sitä ympäröivä suoalue on inventoitu kesällä 2009 Xenuksen toimesta ja alueella on tehty lintujen linjalaskenta. Ranta ja saaret tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena, koska siellä pesii paljon lintuja. Karsikkojärven kalasääsken pesä jää sähkön siirtolinjan alle. Fennovoiman tulisi hakea maaomistajan luvat ja teettää alueelle sääksen tekopesä. Xenus lausui oman kantansa St1:n Simon Alapenikan ja Tainivaaran sekä Tervolan Varevaaran suunnitelluista tuulimyllypuistoista Lapin ympäristökeskukselle. Xenus totesi, että alueilla pesii tai muuten tavataan muuttolintuja ja uhanalaisia erämaalintuja. Niille tuulimyllyt ovat uhkana, koska ne tappavat isoja lintuja niiden muuttoreiteillä tai pesimäalueilla. Tuulimyllyjen sijoittaminen alueille, mitä varta vasten ei ole kaavoitettu energiatarkoituksiin ei ole suotavaa ja linnuston suojelun kannalta se on täällä hyvin vahingollista. Muutenkin tuulimyllyt pitäisi keskittää muutamilla alueille eikä yksittäisiä tuulimyllyjä saisi ripotella vähän joka puolelle. Tornion yleiskaavasta annettiin lausunto Tornion kaupungille. Siinä korostettiin että tuulimyllyjä ei saa sijoitta lintujen päämuuttoreiteille eikä Utterinkrunnin luodolle. Lintujen syysmuuton reiteistä ei ole tietoa, ja siksi muuttotutkimusta tulisi tehdä syksyllä. Laajennettu tuulimyllyalue ei ole maakuntakaavan mukainen, eikä tuulimyllyjä saa sijoitta sikin sokin villisti ja rakentajien halujen mukaan ympäri rannikkoa. Kemin Ajoksen sataman laajennusprojektin seurantaryhmään yhdistys nimesi jäseniksi Pentti Rauhalan ja Perttu Kujalan. Kemin Ajoksen laajennetun tuulivoimapuiston tuulivoimakapasiteettia suunnitellaan nostettavaksi 30 MW:sta 230 MW:iin. Puiston seurantaryhmään nimettiin yhdistyksen edustajiksi Pentti Rauhala ja Raimo Koskenkorva. Lapin ympäristökeskus tiedusteli yhdistyksen kantaa Tornion ja Alatornion metsästyseurojen hakemukseen saada ampua tai muuten hävittää korppeja. Yhdistys toteaa, että Tornio ei ole poronhoitoaluetta eikä korppien hävittämisellä pieneltä alueelta voida merkittävästi vaikuttaa korppikantaan. Hävittäminen on pelkkää puuhastelua, Yhdistys vastustaa korppien tappoluvan myöntämistä. Kari Oittinen Xenus vastustaa koprppien tappoluvan myöntämistä Matti Suopajärvi 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59

31 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus Ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintavuosi 2010 on Kemi- Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n (KTLH Xenus) 33. toimintavuosi. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n pääasiallisia tehtäviä tulevana vuonna 2010 ovat havaintojen keruu, erilaiset linnustolaskennat ja tutkimukset, retki- ja nuorisotoiminta sekä tiedotus- ja julkaisutoiminta. Tavoitteena on myös nostaa yhdistyksen maksavien jäsenten jäsenmäärää ja nuorentaa ikäjakaumaa. Oleellinen osa yhdistystoimintaa on kokousten järjestäminen, viikkopalaverit, jäsenlehti Sirrin julkaiseminen, ja yhdistyksen kotisivujen ylläpitäminen. Tärkeänä painopistealueena nähdään aktiivinen uusien jäsenten hankinta ja heidän opastamisensa lintuharrastuksen parissa. Toimintaa suunnataan vastaamaan suuren yleisön mielenkiintoa toteuttamalla opastettuja linturetkiä ja järjestämällä lintuiltoja. Linnustonsuojelun ja tutkimuksen merkitys yhdistyksen toiminnassa on suuri, ja se tulee entisestään korostumaan. Jäseniä kannustetaan osallistumaan omiin linnuston selvityksiin, mutta myös Luonnontieteellisen keskusmuseon, BirdLife Suomen ja muiden toimijoiden seurantatutkimuksiin (valtakunnallinen lintuatlas, talvilintulaskennat, BirdLife Suomen IBA- ja projektilajikartoitukset ym). 1. Hallinto ja yhteydet 2. Tiedotus ja julkaisu toiminta Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja viisi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenet on valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu 3-5 kertaa vuodessa, jonka lisäksi asioita käsitellään kesäaikaa lukuun ottamatta viikoittain järjestettävissä perjantaipalavereissa. Hallituksen ulkopuolella yhdistyksessä toimivat seuraavat havaintotoimikunta, aluerariteettikomitea, nuorisotoimikunta ja Sirrilehden toimituskunta. Linnuston suojelutoimintoja pyritään tehostamaan perustamalla linnustonsuojelutoimikunta. Toimikunnat raportoivat toiminnastaan hallitukselle. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (KTLH Xenus) on BirdLife Suomen jäsenyhdistys, ja toiminta BirdLife Suomen kanssa jatkuu tiiviinä. Yhdistykseen liittyvä uusi jäsen on automaattisesti myös BirdLife Suomen jäsen. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa KTLH Xenus ry:llä on yksi edustaja. KTLH Xenus tekee yhteistyötä muiden luontoalan toimijoiden, kuten Lapin luonnonsuojelupiirin, WWF:n, Metsähallituksen, paikallisten ja alueellisten ympäristöviranomaisten sekä naapurilintuyhdistysten kanssa. Yhdistyksen tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsentiedote, jäsenlehti Sirri, BirdLife Suomen Tiira-jäsenlehti ja kotisivut ( Xenuksen kotisivuilta saa tietoa yhdistyksestä, sen ajankohtaisista tapahtumista ja lintuharrastuksesta yleensäkin. Yhdistys ja sen edustajat esiintyvät myös paikallisissa tiedotusvälineissä. Vuonna 2010 Sirri ilmestyy joulukuussa noin 64 sivuisena vuosijulkaisuna. Jäsentiedotteet julkaistaan myös sähköisinä versioina ja ne jaetaan osalle jäseniä sähköpostilla. 3. Kokoukset ja jäsenillat Yhdistys järjestää kaksi kokousta, joissa sääntömääräisten asioiden lisäksi kuullaan jokin ajankohtainen esitelmä. Perjantaipalavereita jatketaan yhdistyksen toimitilassa (Oklaholmankatu 16) kesäkuukausia lukuun ottamatta joka perjantai kello 19. Kuukauden ensimmäisenä perjantaina on jokin alustus, kuvailta tai muu laajempi ohjelmanumero, joskus myös ulkopuolisten asiantuntijoiden toteuttamana. 4. Retket, kisat ja tapahtumat Vuonna 2010 järjestetään kaksi Lintu-Atlas-retkeä, syys- ja ruskaretki sekä talvella joulu-tammikuussa pinnakilpailu. Kesäkuun pinnakilpailun toteutusta selvitetään. Suurelle yleisölle järjestetään keväällä kolme ohjattua linturetkeä sekä Kiikelin lintukävely, pöllöilta ja kolme pöllöretkeä. Kesällä tehdään yölaulajaretki ja paikallisia päivän kestäviä atlasretkiä toimialueelle. Syksyllä toteutetaan yleisöretkinä kurki- ja joutsenretket. Keväällä osallistutaan Tornion Taisto -kilpaan miehittämällä kolme-neljä lintutornia. Jäseniä kannustetaan ryhtymään BirdLife Suomen retkikummeiksi. Pöllönpönttöjen rakentamistalkoita pyritään jatkamaan, ja Keminmaan Metsäpäivään ja vastaaviin yleisötapahtumiin osallistutaan yhdistyksenä. 5. Tutkimus Yhdistys osallistuu BirdLife Suomen valtakunnalliseen vuoden laji -projektiin, jonka kohteena vuonna 2010 ovat kuikkalinnut. Seurantojen ja lajiprojektien tuloksista raportoidaan Sirrissä ja/tai kotisivuilla. Yhdistys lisää toimialueellaan tehtävää valtakunnallista linnustonseurantaa kannustamalla ja kouluttamalla jäseniä niin Luonnontieteellisen keskusmuseon kuin BirdLife Suomenkin seurantatutkimuksiin. Talvilintulaskentoihin ja talvilintujen ruokintaselvityksiin osallistutaan myös. Lintuatlaksessa jäsenistön huomiota kiinnitetään huonosti tutkittuihin ruutuihin, minkä lisäksi toteutetaan Atlas-retki jonnekin Lapin yhdistyksen huonosti selvitettyjen ruutujen alueelle. Pöllöjen ja päiväpetolintujen pesintä ja sen muutokset ovat yhdistyksen alueella erityisessä seurannassa, ja tuloksista raportoidaan sekä Luonnontieteelliselle keskusmuseolle että yhdistyksen Sirri lehdessä. Muuton ja pesimälinnuston seurantaa jatketaan Kemin ja Tornion tulevien tuulimyllypuistojen, turvesoiden sekä mahdollisen Simon ydinvoimalan alueilla ja vertailualueena olevalla Elijärven kaivosalueella. 6. Linnuston suojelu Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus tehostaa alueellaan lintujen elinympäristön, niiden muutto- ja levähdyspaikkojen sekä yksittäisten lajien tai niiden pesäpaikkojen suojelutoimenpiteitä. Yhdistys osallistuu erilaisiin uhanalaisen linnuston seurantatutkimuksiin ja tekee myös itse niitä, ottaa kantaa ja antaa lausuntoja alueella tapahtuvasta kaavoituksesta ja maankäytöstä, tai tekee tarvittaessa päätöksenteosta valituksia. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry toimii yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten ja -järjestöjen kanssa. Petolintujen suojelutoimia jatketaan Luonnontieteellisen keskusmuseon, Metsähallituksen, WWF:n ja ympäristökeskuksen kanssa suurten petolintujen pesäpaikkojen suojelemiseksi. Päiväpetolintujen tekopesien sekä pöllön- ja tuulihaukanpönttöjen määrää lisätään. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus seuraa aktiivisesti toimialueensa lintuja koskevaa suojelukeskustelua ja ottaa siihen aktiivisesti kantaa. Arvokkaita lintujen pesimis- tai muuton levähdysalueita uhkaavia hankkeita tarkkaillaan ja prosesseihin osallistutaan aktiivisesti linnustonselvitysten, lausuntojen, keskustelun ja asiantuntijaneuvonnan avulla. 7. Havaintoarkisto Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:n havaintotietokantana toimii BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten yhteinen, valtakunnallinen Tiira-lintutietojärjestelmä ( Vuosittaiset oman alueen havainnot kootaan ja julkaistaan Sirri-lehdessä. BirdLife Suomelle laaditaan raportit faunistisista lajeista ja pikkuharvinaisuuksista. 8. Nuorisotoiminta Nuorisojaosto järjestää ohjelmallisia kokouksia 1-2 kertaa vuodessa. Osallistutaan yhdistyksen retkille ja järjestetään nuoria kiinnostavaa ohjelmaa (kuten lintujen rengastusta, lintujen valokuvaamista, luonnossa liikkumista jne). Vuoden aikana järjestetään yksi pidempi retki. Jaoston toiminta on tarkoitettu kaikille alle 25-vuotiaille jäsenille ja nuorisojaosto organisoi itse oman toimintansa. Yhdistyksen nuorille järjestetään lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää opastusta ja koulutusta. 9. Talous Yhdistyksen varainhankinta perustuu pääosin jäsenmaksuihin ja Kemin kaupungin avustukseen sekä luontomateriaalin myyntituloihin. Muuta varainhankintaa ovat Sirrilehtien ja sen mainostilan myynti sekä Pohjolan Sanomien lintupalstan ylläpitokorvaukset. Jäsenmaksut vuonna 2010 ovat: varsinainen jäsenmaksu noin 20 euroa, nuorisojäsenmaksu 15 euroa ja perhejäsenmaksu 2 euroa. Yhdistyksen toimintaa ja sen projekteja pyritään rahoittamaan myös ulkopuolisella rahoituksella, kuten arpajaisten, sponsorien, säätiöiden avulla tai viranomaisten myöntämien tukien ja apurahojen turvin. 60 Sirri vsk. Sirri vsk. 61

32