Karinkannanlahti (Pateniemessä)

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Karinkannanlahti (Pateniemessä)"

Jussi Juuso Hukkanen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan parhaiten lahden pohjoispuolelta. Niinpä varsinainen havaintopiste sijaitsee ranta-alueella Karinkannanlahden ja venesataman välissä. Havaintopisteeseen pääsee helpoiten Kuuselantien päästä: Tällä kohtaa merestä rantapolulle asti ulottuu kaivanto ja havaintopisteeseen pääsee kulkemalla kaivannon reunaa avoimen meren rantaan ja edelleen venesatamaan päin. Havaintopisteeseen pääsee yhtä hyvin myös Pateniemen venesatamasta, josta rantakasvillisuuden seassa kulkeva polku vie Kuuselantien kohdalla olevan kaivannon rantaan. Havaintopisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat N E Kartta: Jukurintien venesataman ja Kuuselantien kohdalla olevan kaivannon väliselle rantaniitylle sijoittuva havainnointialue on rajattu karttaan mustin pistein. Maisemakuva: Havainnointipisteeseen pääsee vaikkapa kulkemalla kaivannon törmää pitkin. Kuvaus: Karinkannanlahden vesialue on matala: matalan veden aikaan kivikkoa nousee pintaan kauempanakin rannasta. Avoveden ja kuivanmaan vaihettumisvyöhykkeessä on paikoin matalampia vesikasveja ja paikoin korkeaakin ruovikkoa kasvava vaihettumisvyöhyke. Ruoikon jälkeen on luontaisesti jäiden vaikutuksesta avoimena pysyvää matalakasvuisempaa merenrantaniittyä, joka edelleen rajautuu rantapajukkoon. Varsinainen havainnointialue on siis pääosin rantaniittyä, jossa kumisaappaat ovat usein tarpeen, mutta havainnointipisteestä (kuivalta kaivannon törmältä) on mukava tarkkailla myös läheistä vesialuetta.

Havaintopisteeseen pääsee helpoiten Kuuselantien päästä: Tällä kohtaa merestä rantapolulle asti ulottuu kaivanto ja havaintopisteeseen pääsee kulkemalla kaivannon reunaa avoimen meren rantaan ja

2 Historiaa: Yhden teorian mukaan Pateniemi on saanut nimensä paikallisen murteen ilmauksesta pateet, joilla tarkoitettin venepaikan suojaksi kivistä kasattua pientä aallonmurtajaa. Ranta-alue onkin entisaikaan toiminut mm. vene- ja oleilupaikkana. Tärkein käyttötarkoitus on kuitenkin ollut laidunniittynä toimiminen: havainnointialue on ollut Karinkannan kahden maatilan yhteislaidunta. Karinkannalahden vesialueen ja rantaniityt omistaa Meri-Patelan osakaskunta. Merkittävä hoitotoimi on pajukon raivaus, jonka ansiosta niitty pysyy avoimehkona niityn luontaista alaa laajemmin. Kuuselantien kohdalla olevan kaivonnon vuonna 2005 toistettu ruoppaus on myös hoitotoimi, jonka vaikutuksesta rantaan Toinen maisemakuva: Keväällä ja syksyllä Karinkannanlahti on vesilintujen ja kahlaajien suosimaa levähdysaluetta, varsinkin veden ollessa matalalla. pääsee nyt kuivinkin jaloin Kasvit ja eläimet: Karinkannanlahden valtalajeja ovat järviruoko ja kiiltopaju. Muita runsaita kasveja ovat mm. luhtakuusio, kurjenjalka, rantanätkelmä ja terttualpi. Heinistä runsas on myös luhtakastikka, saroista valtalajina toimii jokapaikansara. Karinkannanlahden havainnointipisteestä löytyy melko paljon kasveja, joita on vaikeahko löytää muualta: merihanhikki, vesihierakka, isolaukku, luhtatähtimö, vilukko, sammakonvihvilä ja luhtavuohennokka. Erityisesti on mainittava pohjanlahdenlauha, joka on Pohjanlahdelle endeeminen laji. Keväällä Karinkannalahti toimii sammakoiden kutupaikkana. Tavallisen sammakon kurnutuksen lisäksi lahdelta kuuluu tällöin viitasammakon pulputusta. Viitasammakon kutupaikkoja ei Oulun aluelle kovin paljoa tunnetakaan. Karinkannalahden linnusto on monipuolinen. Havainnointipisteestä voi tarkkailla merenlahdella uivia ja lentäviä vesilintuja, varsinkin keväällä niitä näkyy runsaasti. Tyypillisiä lajeja ranta-alueella ovat tukkasotka, kalatiira, naurulokki, ruokokerttunen, pajusirkku, kuovi, punajalkaviklo ja valkoviklo. Valokuva: Toinen valokuva: Rantanätkelmät ja -matarat kukkivat. Pajusirkun venähtävä tsiiy on pajukkoisen rantaniityn tavallisimpia linnunääniä

Tärkein käyttötarkoitus on kuitenkin ollut laidunniittynä toimiminen: havainnointialue on ollut Karinkannan kahden maatilan yhteislaidunta.

3 Luontokokemukset: Kuusitoista tukkasotkaa ui kaivannossa. Törmän hiekka on lämmin, aurinko sen on lämmittänyt. Meri väreilee helteessä. Tiira kalastaa lahdella. Ruo ot kasvavat melkein silmissä, korkeiksi aikovat kasvaa. Pujahdamme niiden sekaan, saappaan alla loiskahtaa välillä vesi. Ruokokerttusen ääni on yhtenäinen, lokkien kiljahdukset ja viklojen viklotus siihen aika ajoin sekoittuvat. Rantanätkelmä värittää ne paikat, joita ruoko ei ole vallannut. Kasvi Runsaus Kukintoja näkyvissä vinkkejä havainnointiin Rentukka XX Hieskoivu XX Harmaaleppä XXX Suomyrtti X Luhtatähtimö X Vesihierakka XX 1.7- Luhtalitukka X Kiiltopaju XXX Isotalvikki X Terttualpi XXX Vilukko XX Mesiangervo XX 1.7- Kurjenjalka XXXX 1.7- Merihanhikki X Satama-altaan nokassa Hiirenvirna XX Rantanätkelmä XXX Rantakukka XX Suohorsma X Myrkkykeiso XX Suoputki XX Rantamatara XXX 1.6- Lehtovirmajuuri XX 1.7- Luhtavuohennokka X Pikkuvesitähti X Kaivannon vallin kärjessä Pohjansilmäruoho XX Luhtakuusio XXX Isolaukku XX 1.7- Siankärsämö X 1.7- Syysmaitiainen XX 1.7- Merivalvatti X 1.7- Kaivannon reunoilla

Ruokokerttusen ääni on yhtenäinen, lokkien kiljahdukset ja viklojen viklotus siihen aika ajoin sekoittuvat. Rantanätkelmä värittää ne paikat, joita ruoko ei ole vallannut.

4 Kurjenmiekka X Kaivannon vastarannalla Ratamosarpio X 1.7- Jouhivihvilä XX Sammakonvihvilä X Kaivannon vallin kärjessä Merivihvilä XX Kaivannon vallilla Sinikaisla X 1.7- Rantaluikka X Jokapaikansara XXX Vesisara XX Punanata XX Nurmilauha X Pohjanlahdenlauha X Satama-altaan nokassa Nurmirölli X Isorölli X Kaivannon reunoilla Rönsyrölli X Kaivannon vallin kärjessä Luhtakastikka XXX Korpikastikka XX Järviruoko XXXX 1.7- X=yksittäin (vaikea löytää), XX=niukasti (pitäisi löytyä), XXX=paljon (helppo löytää), XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä. Laji talvi kesä tavattavissa havainnointivinkki Sillkiuikku X Muuttoaikana Merihanhi X Muuttoaikana Joutsen X X Muuttoaikana Tukkasotka XX Tavi XX Telkkä X Haapana X Jouhisorsa X Lähinnä muuttoaikana Ristisorsa X Muuttoaikana Sinisorsa XXX Poikue 2009 Isokoskelo XX Poikue 2009 Fasaani XX XX vuoden ympäri Poikueitakin havaitsee Meriharakka XX Lapinsirri X Tylli X Voi kahlata rantalietteellä Kuovi XXX Liro XXX Punajalkaviklo XXXX Valkoviklo XXXX Rantasipi XX

6- Kaivannon reunoilla Rönsyrölli X 20.6- Kaivannon vallin kärjessä Luhtakastikka XXX 20.6- Korpikastikka XX 20.6- Järviruoko XXXX 1.

5 Taivaanvuohi XXX Pikkulokki X Selkälokki X Merilokki X X Harmaalokki X XXX Naurulokki XXXX Kalalokki XX Lapintiira X Kalatiira XXX Tähyää kaloja rantavesistä Kiuru X Havaittu soidinlennossa 2009 Haarapääsky XXX Niittykirvinen X Muutoaikoina Keltavästäräkki XX Lentopoikue 2009 Västäräkki XXX Räkättirastas XX Punakylkirastas XX Ruokokerttunen XXXX Pajulintu XXXX Talitiainen XX vuoden ympäri Sinitiainen XX vuoden ympäri Varis X XX vuoden ympäri Vihervarpunen X XX ei sydäntalvella Pajusirkku XXX Keltasirkku X XX vuoden ympäri XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin X=harvinasempi vieras Perhoslaji Runsaus Perhosia lennossa vinkkejä havainnointiin Elomittari XX Ketomittari X Hento keltainen, lentää pääosin hämärässä Keihäsmittari X Metsämittari X XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan Retket: Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä , , ja Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä sekä lisäksi ,

4-10.9 Räkättirastas XX 20.4-1.12 Punakylkirastas XX 20.4-1.12 Ruokokerttunen XXXX 20.5-20.

6 , , Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä , , , , , , ja Tätä esitettä on päivitetty viimeksi Tekijät: Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan yhteisötoimintaa.

Samankaltaiset tiedostot

Retinranta Nallikarissa

KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen