Khall xx.xx.2017, xx

Transkriptio

1 Khall xx.xx.2017, xx

2 Sisällys JOHDANTO... 3 KUNNAN ORGANISAATIO... 3 KUNTA TYÖNANTAJANA... 4 PALVELUSSUHDE... 4 TYÖSUHTEEN KESTO... 4 TYÖAIKA... 5 LIUKUVA TYÖAIKA... 5 YLITYÖ... 5 VIRKA- JA VIRANTOIMITUSMATKA... 5 KERTAPALKKIO... 7 VAITIOLOVELVOLLISUUS JA TIETOTURVA... 8 VUOSILOMA... 8 VIRKA- JA TYÖVAPAAT... 8 Työvapaa (virka- ja työvapaa)... 8 Harkinnanvarainen virka- tai työvapaa... 8 Muut virka- ja työvapaudet... 9 PERHEVAPAAT Tilapäinen hitvapaa Pissal pakttavista perhesyistä TERVEYS JA HYVINVOINTI Sairauslma Osa-aikainen sairauspissal...12 Työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin määräämät tutkimukset...12 Työterveyshult...13 Kuntutus...13 Työtapaturmat...14 Tasa-arv...15 Työsujelutimikunta...15 KOULUTUS...15 Opintvapaa...15 Täydennys- ja uudelleenkulutus...16 Oppispimuskulutus...16 ELÄKKEET...17 MUUT TOIMINTAOHJEET

3 JOHDANTO Tervetula tutustumaan Kärsämäen kunnan henkilöstöppaaseen, jka n tarkitettu Kärsämäen kunnan työntekijöille. He palvelevat Kärsämäen kunnan lähes 3000 asukasta. Valtasa kunnan työntekijöistä n naisia ja suurin työllistäjä n petustimi. Oppaan tarkituksena n perehdyttää Sinut työpaikkaasi ja sen käytäntöihin. Myös esimiehesi ja työtverisi antavat vastauksia työssä esiintyviin tilanteisiin. Oppaasta löydät hjeet ja tiedt mm. siihen, ketkä vat ammattijärjestöjen pääluttamusmiehet ja miten kunnan työterveyshult n järjestetty. Ajan mittaan tiedt muuttuvat, eikä kaikki tiet tähän ppaaseen le mahtunut. Kun tärkeisiin asiihin tulee muutksia, saat niistä tiedn esimieheltäsi tai ilmitustauluilta. Työntekijät vivat esittää parannus- ja lisäehdtuksia, jiden myötä pas palvelisi vieläkin paremmin henkilöstöämme. Opasta päivitetään tarpeen mukaan tulevina vusina. KUNNAN ORGANISAATIO Kunnan tehtäviä hitavat luttamushenkilöt ja palkattu henkilöstö. Luttamushenkilöiden tehtävänä n asiiden päätöksentek ja valvnta. Henkilöstön tehtävänä n asiiden valmistelu ja timeenpan. Luttamushenkilöitä vat valtuutetut, kuntien yhteistiminnasta vastaavat sekä eri lautakuntien jäsenet ja tilintarkastajat sekä muut luttamustehtäviin valitut. Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää valtuust, jhn valitaan vaaleilla 21 valtuutettua neljäksi vudeksi kerrallaan. Kunnanhallitukseen kuuluu 7 jäsentä, jiden timikausi n kaksi vutta. Kunnanhallitus vastaa kunnan keskus-, henkilöstö-, talus- ja muun hallinnn tehtävien tteutumisesta. Se jhtaa kunnan hallinta ja timii valtuustn asiiden valmistelu- ja täytäntöönpanelimenä. Kuva 1. Kärsämäen kunnan timintarganisaati 3

4 KUNTA TYÖNANTAJANA PALVELUSSUHDE Kunnan palveluksessa levat henkilöt vat jk virka- tai työspimussuhteessa kuntaan. Tärkeimmät palvelussuhdetta sääntelevät määräykset vat kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtspimuksessa (KVTES). Sen piiriin kuuluvat lähes kaikki työntekijät. Opettajilla (OVTES), tuntipalkkalaisilla (TTES) ja teknisessä timessa työskentelevillä (TS) n kullakin ma virka- ja työehtspimus. Spimukset tehdään keskusjärjestötaslla ja niitä n uusittu nin 2 vuden välein. Spimukset n jaettu kaikille esimiehille ja pääluttamusmiehille. Heihin vit tarvittaessa ttaa yhteyttä. TYÖSUHTEEN KESTO Työ-/virkasuhde vi lla tistaiseksi vimassa leva tai määräaikainen. Määräaikainen spimus vidaan tehdä sillin, kun siihen n laissa tarkitettu perusteltu syy. Perusteita vat masta pyynnöstä, sijaisuus, avimen viran hit siihen saakka, kunnes virka saadaan täytettyä, kun virkaan ei le saatu kelpisuusehdt täyttävää hakijaa, työn lunne (prjekti), harjittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu kunnalla suritettavaan työhön liittyvä peruste esim. työkknaisuuden teettäminen, työn kausiluntisuus jne. Lisäksi käytetään TSL:n luku 1 4:n mukaista keaikaa. Vakituisen viranhaltijan valinnassa nudatetaan kuuden kuukauden keaikaa ja työspimussuhteisen neljän kuukauden keaikaa. Keaikaa ei tarvitse nudattaa kunnan palveluksessa välittömästi ennen valintaa vähintään 6 kk lleeseen henkilöön. 4

5 TYÖAIKA Kärsämäen kunnassa n käytössä timisttyöaika ja yleistyöaika. Timisttyöaika n 36,75 h viikssa ja yleistyöaika n 38,75 tuntia viikssa. Opetushenkilöstön työaikamutja vat mm. petusvelvllisuuteen ja ylitunteihin perustuva petusvelvllisuustyöaika (peruskulun ja lukin pettajat), kknaistyöaika (peruskulun ja lukin rehtrit) ja vusityötunteihin perustuvat työajat (peruskulun ppilaanhjauksen lehtrit). LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan järjestelmää svelletaan timisttyöaikaa tekeviin viranhaltijihin ja työntekijöihin, ei siis esim. pettajiin. Liukuvaa työaikaa käytettäessä säännöllinen työaika saa ylittyä jatkuvasti enintään 20 tuntia (+) ja alittua enintään 6 tuntia (-). Ensisijaisesti kertynyt plussald n tasapaintettava liukumarajjen puitteissa. Tissijaisesti vidaan esimiehen kanssa spia saldn kuittaamisesta vapaa-aikana. Liukuma-aika aamulla n kl ja illalla kl Kiinteä työaika n liukuma-aikjen sisään jäävä aika kl Tällöin lunastauka lukuun ttamatta kaikkien tulee lla työssä. Kiinteän työajan sisällä n pidettävä ½ tunnin lunastauk kl ja välisenä aikana. Tätä lunastauka ei lueta työaikaan. Kaikilla kunnan työntekijöillä ei le työn lunteesta jhtuen mahdllista lla liukuvan työajan piirissä. KVTES:ssä n tarkemmin kerrttu näistä työaikamudista. YLITYÖ Ylityötä n KVTES:n Työaikaluvun 15 :n mukaisesti työnantajan alitteesta tehty työ, jka ylittää sekä työvurluetteln merkityn säännöllisen työajan ja spimuksen mukaiset ylityörajat. Ylityö krvataan pääsääntöisesti työntekijälle vapaana. Liukuvasta työajasta n mat määräykset. VIRKA- JA VIRANTOIMITUSMATKA Matkakustannusten krvaukseen ikeuttava virkamatka n kunnan asianmaisen viranmaisen antamaan määräykseen perustuva matka. Virkamatka ei kuulu tavanmaiseen virkatimintaan/työtehtäviin. Virantimitusmatka n viranhaltijan/työntekijän tavanmaiseen virkatimintaan/työtehtäviin liittyvä matka. Virka- ja virantimitusmatka n tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kknaiskustannuksin kuin mahdllista. On kuitenkin humiitava, että määrättyjen tehtävien tarkituksenmukainen ja turvallinen surittaminen tteutuu. Esimerkki virkamatkasta n kulutukseen sallistuminen. Kulutukseen pääsy tulee ana etukäteen esimieheltä ja tässä yhteydessä esimies hyväksyy myös matkakustannukset. Matkakrvauksia hyväksyttäessä krvataan man autn käytöstä jhtuneet kustannukset vain, js matkaa tehdessä ei le llut mahdllisuuksia käyttää julkisia kulkuneuvja. Mikäli k. krvattava matka lisi llut tehtävissä khtuullisten aikataulujen puitteissa julkisilla kulkuneuvilla ja matka n kuitenkin suritettu malla autlla, työnantaja surittaa krvauksen vain halvimman julkisen kulkuneuvn mukaan. 5

6 Matkan kustannuksista n haettava krvausta matkalaskulla, jka n jätettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Erityisestä syystä vidaan määrätä, että krvausta n haettava lyhyemmässä ajassa. Matkalaskuun n liitettävä saatavilla lleet tsitteet syntyneistä kustannuksista. Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virkatehtävien/työtehtävien surittamiseen kulunut aika. Mikäli viranhaltija/työntekijä n käyttänyt työaikaansa matkustamiseen, ei hänen työaikaansa tämän vuksi pidennetä. Työmatkja kta työpaikalle ei lueta työaikaan. Virantimitusmatkilla matkustaminen esimerkiksi työpisteestä tiseen työpäivänaikana luetaan työajaksi edellyttäen, että matkustetaan kustannuksiltaan edullisimmalla tavalla surinta ja npeinta reittiä, (KVTES luku III 4 mm. 2.1 ja liite 16 1). Kulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi elleivät tietyt edellytykset täyty. Edellytykset vat seuraavat; kulutustilaisuuden 1) tulee lla työnantajan itsensä järjestämää, 2) viranhaltijan/työntekijän virka-/työtehtäviin liittyvä sekä 3) virka-/työtehtävien hidn kannalta välttämätön ja 4) työnpastukseen rinnastettavaa, jsta 5) viranhaltija ei vi virkavelvllisuuttaan ja virkatehtäviään laiminlyömättä / työntekijä työvelvllisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä. Kaikkien näiden viiden edellytyksen tulee täyttyä jtta kulutustilaisuus luetaan työajaksi 4 2 mm 3-khdan mukaan. Kulutuspaikalle menn ja sieltä paluuseen kuluva aika ei le työaikaa. PALKKA JA SEN MAKSAMINEN Työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkansat: - tehtäväkhtainen palkka - henkilökhtainen lisä - työkkemuslisä ja määrävusilisä - eurmääräinen ns. syrjäseutulisä (ennen vutta 1995 alittaneille työntekijöille) - luttamusmieskrvaus - työsujeluvaltuutetun krvaus - kielilisä - rekrytintilisä Tehtäväkhtaista palkkausta määrättäessä tai siitä svittaessa tehtäväkhtaisen palkan määräytymisperusteena n ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä asetettuja kelpisuusvaatimuksia, vi tehtäväkhtainen palkka kuitenkin lla enintään 10 % alempi kuin palkkahinnittelun a. palkkausmääräys edellyttää. (II luku 7 1 mm. sveltamishje ja 9 2 mm.) Työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jllei spimuksessa le tisin määrätty. Js rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arki-lauantaina, pidetään lähinnä edellistä arkipäivää erääntymispäivänä. Määräaikaiselle työntekijälle vidaan maksaa palkka kultakin kalenteri-kuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Js työntekijä ei timita verkrttia työnantajalle ennen palkanmaksua, ennaknpidätys suritetaan 60 %:n perusteella. Työnantajan n annettava työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa myös palkkatdistus. Laskelmasta ja tdistuksesta pitää käydä ilmi maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkituksiin. 6

7 Palkanmaksua varten tulee timittaa palkanlaskentaan verkrtti ja henkilötietlmake, jssa ilmitetaan mm. pankin tilinumer. Kärsämäen kunnan henkilöstön palkat lasketaan seuraavissa timipisteissä: Kuntien Hetapalvelut Oy: Opettajat, kuluavustajat, varhaiskasvatus, hallint, tekninen henkilöstö Nivalan timipisteessä palkkasihteeri Birgitta Tölli puh , Kuntien Hetapalvelut Oy, Pajatie 5, Nivala Tuntipalkkainen tekninen henkilöstö ja luttamushenkilöt Ylivieskan timipisteessä palkkasihteeri Jani Untinen, Kuntien Hetapalvelut Oy, Vierimaantie Ylivieska. Ssiaali- ja terveysalan henkilöstö, eläkeasiamies Yivieskan timipisteessä palkkasihteeri Hilkka Jarva hilkka.jarva@hetapalvelut.fi, puh Kuntien Hetapalvelut Oy, Vierimaantie Ylivieska KERTAPALKKIO Viranhaltijalle/työntekijälle vidaan maksaa kertapalkki, mikäli kunnan asianmainen viranmainen harkitsee sen surittamisen perustelluksi. Kertapalkkita vidaan käyttää esimerkiksi sillin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää. Kertapalkkita vidaan maksaa myös sillin, kun viranhaltija/työn tekijä sallistuu timielimen kkukseen timivaltaisen viranmaisen määräyksen njalla. Viranhaltijille ja työntekijöille maksetaan timielinten kkuksiin sallistumisesta kertapalkkita samjen perusteiden mukaan ja saman suuruisina mitä n määrätty Kärsämäen kunnan luttamushenkilöiden palkkisäännössä. Kertapalkkin maksamisen ehtna n, että viranhaltija/työntekijä sallistuu timielimen kkukseen muullin kuin säännöllisenä työaikanaan. Työaikalain ulkpulisen viranhaltijan ja petushenkilöstön työaika katstaan kertapalkkita maksettaessa alkavan kl 8.00 ja päättyvän kl Npean kertapalkitsemisen mallin ideana n se, että pystytään npeasti humiimaan merkittävät tapahtumat ja erityisen hyvät työsuritukset päätöksentektavaltaan yksinkertaisella tavalla. Kertapalkki kert työyhteisölle ja saajalle arvstuksesta ja se n tapa antaa palautetta nnistuneesta työstä ja hyvästä timinnasta. Palkkiperusteena n tulksellinen timinta, hyvän laadun ylläpitäminen palvelua annettaessa, aikatauluissa pysyminen, innvatiivisuus ja hyvä asiakaspalaute. Kertapalkki vidaan maksaa esimerkiksi tteutusta prjektista tai tietyn työkurman purkamisesta. Kertapalkkin ei varata erikseen määrärahaa, esimiehet myöntävät kertapalkkit levan taluskehyksen puitteissa. Palkkit jaetaan klmeen kategriaan (määrä per palkkilaji) ja määritellään kunkin kategrian eurmääräinen arv. Palkkin käyttöä seurataan. Kategria Kertapalkkin Kertapalkkin peruste määrä I 180 eura Kertaluntinen tapahtuma, kein kerta, että hyvä työ n humattu. II 300 eura Hyvä työssä nnistuminen, tulksellinen työ. 7

8 III 550 eura Palkki innvatiivisesta uusajattelusta, tai kuten edellisessä kategriassa eritäin hyvä työssä nnistuminen. Esim. vaativan prjektin menestyksekäs tteuttaminen. Päätökset kertapalkkin myöntämisestä vi tehdä kunnan jhtryhmän jäsen. Viranhaltijapäätös saatetaan tiedksi kertapalkkin saajan lisäksi palkanlaskennalle sekä kunnansihteerille. Kertapalkkipäätös tulee perustella selkeästi, samasta asiasta ei vi palkita työntekijää/viranhaltijaa kahdesti. VAITIOLOVELVOLLISUUS JA TIETOTURVA Kukaan kunnan palveluksessa leva ei saa ulkpuliselle ilmaista sellaisia yksityisyyttä kskevia taludellisia tai henkilökhtaisia asiita, jita hän n saanut tietää tehtäväänsä hitaessaan. Tämä vaitilvelvllisuus kskee kaikkia työntekijöitä. Jkainen kunnan työntekijä allekirjittaa työhön tullessaan tietsuja- ja tietturvasitumuksen. Henkilöstölle n laadittu tietturvahje. VUOSILOMA Vusilman pituus määräytyy lmanmääräytymiskuukausien lukumäärän, työkkemuslisään ikeuttavan palvelusajan ja palvelusuhteen pituuden mukaan. Vusilma annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että lmavuden lmakauteen ( ) sijitetaan vähintään 65 % lmanmääräytymisvudelta ansaitun lman kknaismäärästä ja lput lmakauden jälkeen, ellei työtehtävien kausilunteisuudesta muuta jhdu tai ellei tisin svita. VIRKA- JA TYÖVAPAAT Työvapaa (virka- ja työvapaa) Työ- ja virkavapaata n haettava kirjallisesti. Työ- ja virkavapaan keskeyttäminen tai peruuttaminen työntekijän pyynnöstä n työnantajan harkinnassa. Virkavapaa keskeytyy siksi ajaksi, kun virkavapaana leva viranhaltija sustumuksensa perusteella perustellusta syystä määrätään surittamaan jitakin virkatehtäviä (Kunnallinen viranhaltijalaki 6 luku 28 ). Kunnanjhtaja, kunnansihteeri ja timialajhtaja myöntävät sellaisen virkavapauden ja työlman, jnka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä n lainsäädännön, virka- ja työehtspimuksen njalla ehdtn ikeus sekä myöntävät harkinnanvaraisen palkattman virkavapauden ja työlman enintään 30 kalenteripäiväksi kerrallaan. Harkinnanvarainen virka- tai työvapaa Harkinnanvaraisella virka- tai työvapaalla tarkitetaan sellaisia vapaita, jita työnantaja ei le lain tai spimusmääräyksen perusteella velvllinen myöntämään. Palkatn virka- tai työvapaa pidetään päätöksen mukaisesti, vaikka työntekijä sairastuisikin vapaan aikana tai päätöksen ten jälkeen (ks. KVTES:n luku V 2 2 mm. sveltamishje). Työntekijä vi saada Kelan sairauspäivärahaa tältä ajalta. Työnantaja vi KVTES:n V-luvun 12 3 mmentin mukaisesti myöntää palkatnta virkavapautta harkintansa mukaan. 8

9 Palkatnta virka- tai työvapaata myönnettäessä viiknlpun vapaapäivät humiidaan seuraavasti: - Kun palkatnta virka-/työvapaata antaan kaikiksi viikn työpäiviksi tai palkatnta virka-/työvapaata antaan yhtä päivää lukuun ttamatta kaikiksi viikn työpäiviksi, tulee virka-/työvapaata ana ja myöntää myös jk lauantaiksi tai sunnuntaiksi (riippuen kumpaan viiknpäivään virka-/työvapaa rajittuu). - Js virka-/työvapaan sisään jää ylimääräisiä vapaapäiviä, esimerkiksi muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi suva juluaatt, julupäivä tai vapunpäivä, ei niitä anta virka-/työvapaapäiviksi. - Js palkatn virka-/työvapaa jakautuu kahdelle kalenteriviiklle, nudatetaan edellä mainittuja määräyksiä kumpaankin viikkn erikseen, kuitenkin siten, että js virka-/työvapaa jatkuu yhdenjaksisena viiknlpun yli eikä vapaaseen sisälly muita viiknlppuja, tulee vapaata ana myös ensin mainitun viiknlpun lauantaiksi ja sunnuntaiksi. - Vähintään kahden viikn pituiset palkattmat virka-/työvapaat haetaan yhdenjaksisina. Palkatnta virka-/työvapaata vidaan myöntää tisen työnantajan palvelukseen määräaikaiseksi siirtymiseksi yhdellä kertaa enintään vudeksi (Kunnanhallitus ). Työntekijän työkykyä parantavien ja tukevien kuntutusjaksjen sekä kuntremnttikurssien ajaksi myönnetään palkatnta virka- tai työvapaata tai vusilmaa. Työntekijä saa tällöin kuntutusrahan Kelasta. Vurtteluvapaa Vurtteluvapaan kest n vähintään 100 kalenteripäivää yhdenjaksisesti ja yhteensä enintään 180 kalenteripäivää. Vurtteluvapaata ei le mahdllista jaksttaa, vaan vapaa n aina pidettävä yhdessä jaksssa. Vurtteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti n svittava työnantajan ja vurttelijan välillä. Vurtteluvapaan edellytyksenä n vähintään 20 vuden työhistria, jista vähintään viimeiset 13 kuukautta välittömästi ennen vurtteluvapaan alkamista n tullut lla yhdenjaksisesti saman työnantajan palveluksessa ja työ n llut kkaikaista. Edellä mainittuun 13 kk:n ajanjaksn vi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkatn pissal (mm. lmautus, palkatn ma lma, pintvapaa ja lakk). Ennen kuin uusi vurtteluvapaa vidaan myöntää, edellytetään uutta työhistriaa jka n viisi vutta edellisen vurtteluvapaan päättymisestä. Vurttelukrvauksen täysi määrä n 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, jhn henkilöllä lisi työttömänä llessaan ikeus työttömyysturvalain perusteella. Vurttelukrvausta määriteltäessä ei työttömyysturvalain lapsikrtusta teta humin. Vurtteluvapaan myöntämiseen suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Työnantajalla n ikeus harkita vurtteluvapaan myöntämistä tai sen myönnettävän ajan pituutta ttaen humin mahdllisesti tiedssa levat rganisatriset ja timinnalliset muutkset, jtka edellyttävät vakinaisen henkilöstön erityistä panstusta pätevyyden, perehtymisen, kuluttautumisen tms. mudssa. Opetushenkilöstön vurtteluvapaat tulee pitää pääsääntöisesti lukuvuden jaksissa tai lukukausittain. Kk lukuvuden virkavapaa antaan ajalle , syyslukukauden kestävä virkavapaus ajalle ja kevätlukukauden kestävä virkavapaus ajalle Muut virka- ja työvapaudet Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vutispäivät, ma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, avipulisn, rekisteröidyn parisuhteen sapulen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä 9

10 asevelvllisen kutsuntapäivä vat palkallisia vapaapäiviä. Reservin kertausharjituksiin tai lain njalla väestönsujelukulutukseen määrätylle maksetaan siltä ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan krvauksen määrällä. Tämä ei kske vapaaehtisiin kertausharjituksiin sallistuvaa. Vapaapäiväksi sattuvat tai vusilma-aikaan ajittuvat KVTES:n luvun V 12 :n 1 ja 2 mmentin mukaiset päivät esim. 50-vutispäivä eivät ikeuta saamaan vastaavaa vapaa-päivää muuna ajankhtana. Em. syystä vusilma ei keskeydy vusilman keskelle sattuvan palkallisen virkavapaan ajaksi, vaan n vusilmaa. Muun kuin edellä mainittujen syiden vuksi myönnetyn vapaan salta työnantaja harkitsee, maksetaank vapaan ajalta palkkaa ja js maksetaan, niin minkä verran. Sama kskee pissala muun pätevän syyn vuksi, vaikka virka- tai työvapaata ei le myönnetty. 10

11 PERHEVAPAAT Viranhaltijan ikeudesta perhevapaisiin n säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 29 :ssä ja työntekijän ikeudesta perhevapaisiin työspimuslain (55/2001) 4 luvussa. Lisätieta löydät myös KELA:n sivuilta Perhevapaat vat palkattmia lukuun ttamatta äitiysvapaan palkallista suutta (72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkka) ja isyysvapaan palkallista suutta (6 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkka) tietyin edellytyksin. Perhevapaista n ilmitettava työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alittamista. Kuitenkin enintään 12 arkipäivää kestävän äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hitvapaan salta vidaan nudattaa yhden kuukauden ilmitusaikaa. Tilapäinen hitvapaa alle 10-vutiaan lapsen tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa enintään 4 työpäivää/vanhemmat vivat jakaa js jatkuu yli 4 työpäivää, vidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista vapaata tai vusilmaa ilmitus työnantajalle välittömästi lapsen mlemmat vanhemmat eivät saa pitää tilapäistä hitvapaata samanaikaisesti tilapäisen hitvapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään klmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien (mikäli lapsi sairastuu kesken työvurn, palkallinen aika n enintään klme seuraavaa kalenteripäivää) esimiehelle n esitettävä lutettava selvitys tilapäisen hitvapaan perusteista sekä tarvittaessa selvitettävä ettei tinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hitvapaata samanaikaisesti. Luetettava selvitys n jk lääkärintdistus tai terveydenhitajan antama tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Pissal pakttavista perhesyistä palkatn lyhytaikainen pissal kun työntekijän välitön läsnäl n välttämätöntä hänen perhettään khdanneen sairauden tai nnettmuudesta jhtuvan ennalta arvaamattman ja pakttavan syyn vuksi. työntekijän n ilmitettava työnantajalle pissalstaan ja sen syystä niin pian kuin mahdllista TERVEYS JA HYVINVOINTI Sairauslma Lyhytaikaisista (1-3 päivän) sairauslmista ei tarvitse timittaa lääkärin tai terveydenhitajan tdistusta, vaan sairaustapauksen sattuessa riittää välitön ilmittaminen esimiehelle. Edellä mainittua ikeutta vi käyttää enintään klme kertaa vudessa. Esimiehellä n kuitenkin halutessaan mahdllisuus timituttaa työntekijällä lääkärin tai terveydenhitajan tdistus. Sairauslma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintdistuksessa mainituksi tai muulla tavalla selvitetyksi ajaksi. Mikäli lääkärintdistusta ei le timitettu työnantajalle viikn kuluessa lääkärintdistuksen allekirjituspäivämäärästä sairauslman ensimmäinen päivä n palkatn. Hyväksyttävä tdistus työkyvyttömyydestä n esitettävä ilman aiheetnta viivästystä. Esimies käy puheeksittkeskustelun työkyvystä työntekijän kanssa sillin, js työntekijällä n llut useita, lyhyitä (1-3 vrk) sairauspissalja 4 kk:n aikana tai yksi yli 10 päivän sairauspissal tai yli 30 sairauspissalpäivää 12 kk:n aikana tai js pissalja ei le, mutta työntekijällä n lennaisia suriutumisvaikeuksia 11

12 työssä. Sairausajan palkan saamisen edellytyksenä n, että palvelussuhde n välittömästi ennen sairauslmaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. Js palvelussuhde ei le jatkunut edellettyä aikaa ennen sairauslmaa, hänellä n ikeus saman kalenterivuden aikana saada lman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jnka jälkeen ei suriteta mitään palkkaetuja. Työntekijällä n saman kalenterivuden aikana ikeus saada sairauslman ajalta - varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta - sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta - lisäksi vidaan harkinnan perusteella maksaa enintään 2/3 varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta Sairauslman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun lmaa n myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Lma katstaan jatkuvaksi, ellei sitä le keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen yhdenjaksinen virantimitus tai työssäl (ei keskeytä vusilma, määräaikainen kuntutustuki tai eläkelaitksen kustantama työkkeilu). Yli 12 kk:n menevältä ajalta vidaan harkinnan mukaan maksaa enintään pulet varsinaisesta palkasta. Sairauslma n palkatnta, js työntekijä n aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä hulimattmuudella Osa-aikainen sairauspissal Tarkituksena n tukea pitkähkön ajan sairauden vuksi pissa lleen työntekijän ja viranhaltijan ma-alitteista työhön paluuta. Antaa mahdllisuuden kkeilla työhön palaamista ennen työkyvyttömyysajan päättymistä työskentelemällä sa-aikaisesti ja saada samalla sa-aikapalkan lisäksi Kelan maksamaa sasairauspäivärahaa. Työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin määräämät tutkimukset Aika, jka n kulunut työnantajan määräämiin terveydenhidllisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhidn/työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin, luetaan työajaksi sillinkin kun se tapahtuu vapaa-aikana. Tutkimuksiin tai tarkastuksiin mahdllisesti liittyvää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä kuitenkaan pidennetä. Khdan sveltamisessa n humiitava, että tutkimuksiin tai tarkastuksiin käytetty ja työajaksi luettu aika tetaan aina humin tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä, eli nk työaikajaksn lisäja ylityöraja ylittynyt. Ennen päätöksen teka, luetaank aika työajaksi vai ei, n keskeistä miettiä nk kyseessä: työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus viranhidn/työn edellyttämä lakisääteinen tarkastus Js kyseessä ei le työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus eikä lakimääräinen tarkastus määräys ei tule svellettavaksi laisinkaan. Tällöin tutkimukseen tai tarkastukseen käytetty aika ei le työajaksi luettavaa aikaa. Oma-alitteisissa tai lääkärin lähetteellä määräämissä tutkimuksissa käydään viranhaltijan tai työntekijän vapaa-ajalla. Tämä kskee myös ma-alitteisia käyntejä työterveyshullssa tai lääkärin lähetteellä määräämiä tutkimuksia työterveyshullssa. Mikäli tämä ei le mahdllista, vidaan antaa vapautus työstä tutkimuksessa käynnin ajaksi. Tällöin tutkimus ei le llut tehtävissä työajan ulkpulella tai tutkimuksen tarve n llut äkillinen. Js kyseessä n tdellinen 12

13 tarve käydä tutkimuksessa työajalla, tutkimuksissa käytettyä aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Aika n kuitenkin palkallista aikaa työntekijälle/viranhaltijalle. Siten tutkimuksen vuksi vajaaksi jäävä työaika vi tulla teetetyksi täyteen sillin, kun työnantajalle n työnteettämistarvetta muusta syystä Esimerkiksi työntekijällä n aamuvur ja tutkimusaika OYS:ssa kl Vapautus työstä annetaan esim. kl lukien, js työntekijä n menssa malla autlla tutkimukseen. Äkilliseksi tutkimuksen tarve katstaan yleensä, kun ilmitus tutkimuksesta tulee työntekijälle enintään kahta viikka ennen tutkimuksen surittamista. Tutkimuksessa käynti ei le työaikaa, jten työaikaa ei pidennetä tutkimuksen/matka-ajan takia (humaa ylityökynnys). On humattava, että kysymyksessä ei le palkallinen virkavapaa tai työvapaapäivä, vaan ennen tai jälkeen tutkimuksen vidaan lla töissä. Työstä vapautuksesta ei tehdä viranhaltijapäätöstä, jllei teta sijaista. Lääkärin määräämiä tutkimuksia n selstettu KVTES:n III luvun 4 :n 5 mmentissa. Työterveyshult Kunta tarjaa henkilöstölleen työterveyshulln. Työterveyshult kattaa lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshulln. Sairaanhidllisissa asiissa sinun tulee asiida man terveyskeskuksesi lääkärin vastaantn/päivystyksen kanssa. Kärsämäen kunnassa työterveyshultpalvelut hitaa Attend Oy. Työterveyshitaja n tavitettavissa keskiviikkisin Kärsämäen terveyskeskuksessa. Työterveyshitajan puhelinaika n kl , puh Työterveyslääkärin vastaantt pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. työterveyshitaja Jenny Pyhtilä, Minna Lunua (sijaisena alkaen) työterveyslääkäri Jani Lappi Työfysiterapeutti, puh puhelinaika ma-pe kl Oili Kaist Tdistus äkillisesti sairastuneen lapsen hitamista varten kirjitetaan lastenneuvlasta puh tai päivystyksen ajanvarauksesta kl puh Kuntalaisille urheilukentän liikuntapaikkjen käyttö n maksutnta. Alueelta löytyvät hiekkateknurmipintainen jalkapallkenttä, yleisurheilun surituspaikat, 6-ratainen 400m:n juksurata, kiekkkaukal, kesällä 3 tenniskenttää, pesäpallkenttä jssa talvisin luistelualue, skeittipaikka, vaijerirata, frisbeeglfrata sekä lähiliikuntapaikka. Urheilukentän liikuntapaikkjen varaukset urheilualueiden hitajalta numersta ( ). Sumelan ja Venetpaln hiihtmajan ulkilumaastt kesä- ja talviajan liikkumisiin. Venetpaln hiihtmajan alueella myös frisbeeglfrata. Kunta tukee henkilöstön kuntsalillakäyntiä (MAWE-kuntsali, Annalantie 6, Kärsämäki) käyttöikeus rajittuu työssälaikaan. Etu n käytössä ympäri vuden. (1 kerta viikssa, tai 25 :n tuki kuukausikrtista). Kuntutus 13

14 Kela tukee työntekijöiden terveyttä ja työuran jatkuvuutta kuntutuksen avulla. Kela järjestää työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lakisääteistä tai harkinnanvaraista kuntutusta. Js työntekijä n kuntutuksen takia estynyt tekemästä työtään, Kela vi maksaa kuntutuksen ajalta kuntutus- tai sakuntutusrahaa jk työntekijälle itselleen tai työnantajalle, js työnantaja maksaa kuntutuksen ajalta työntekijälleen palkkaa. KIILA-kuntutus n Kelan rahittama työssä leville tarkitettu ammatillista työkykyä tukeva kuntutus, jta tteutetaan sekä av- että laitskuntutuksena. Kuntutuksessa arviidaan mnipulisesti kuntutettavan työntekijän kuntutustarvetta, siihen jhtaneita syitä sekä työntekijän nykyistä työnhallintaa ja mahdllisuuksia parantaa sitä. Kuntutuksen tarkituksena n vastata yksilön kuntutustarpeeseen. Kuntutusta haetaan perusterveydenhulln tai työterveyshulln kautta. Lisää työikäisten kuntutuksesta Kevan tukemaan ammatilliseen kuntutukseen vat ikeutettuja työntekijät, jiden sairauden letetaan heikentävän työkykyä lennaisesti lähivusien aikana. Ammatillisen kuntutuksen mutja vat työkkeilu, työhönvalmennus, kulutus ja elinkeintuki yrittäjyyteen. Työkkeilu vi auttaa sinua palaamaan takaisin aikaisempaan työhösi tai mahdllistaa siirtymisen uusiin, terveydentilasi kannalta paremmin sveltuviin tehtäviin tai auttaa arviimaan työtehtävien sveltuvuutta ennen kulutukseen hakeutumista. Vit lla työkkeilussa jk nykyisellä tai uudella työnantajalla. Js työsuhteesi n vimassa, selvitä työkkeilumahdllisuuksia aina ensin työnantajasi kanssa. Laadi työkkeilusuunnitelma yhdessä työnantajan ja työterveyshulln tai sinua hitavan tahn kanssa. Työhönvalmennusta vidaan käyttää, js uusiin työtehtäviin siirtyminen edellyttää työkkeilua pitkäkestisempaa työpaikalla tapahtuvaa perehdyttämistä ja pettelua. Työhönvalmennukseen vi liittyä myös kulutusta ja kursseja. Vit saada Kevalta tukea lisä- tai uudelleenkulutukseen, js terveydentilaasi spivaa työtä ei löydy man työpaikkasi järjestelyin tai aiemman kulutuksen ja työkkemuksen perusteella. Oppispimuskulutus n hyvä tapa hankkia uusi ammatti. Keva vi tukea myös ppispimuskulutuksen surittamista ammatillisena kuntutuksena. Oman yrityksen perustamiseen, muuttamiseen tai ammatin harjittamiseen Keva vi myöntää elinkeintukea. Elinkeintuki n sittainen avustus yritystiminnan välttämättömiin hankintihin. Keva maksaa työkkeilun tai kulutuksen ajalta kuntutusrahaa. Kuntutusraha vastaa suuruudeltaan työkyvyttömyyseläkkeen määrää krtettuna 33 prsentilla. Saat Kevasta tarvittaessa etukäteen tarkan laskelman kuntutusrahasi suuruudesta. Js saat j määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntutustukea, sinulle maksetaan kuntutuksen ajalta 33 prsentin suuruista kuntutuskrtusta. Työtapaturmat Sattuneesta työtapaturmasta ilmitetaan esimiehelle, työsujelupäällikölle ja man työpaikan työsujeluvaltuutetulle. Js tapahtuu läheltä piti tilanne, n työntekijän täytettävä lmake, jnka saa esimieheltä. Työtapaturman sattuessa työntekijä vi hakeutua hitn terveyskeskukseen tai muuhun hita antavaan paikkaan. Hita antavalle tahlle timitetaan vakuutustdistus, jnka saa malta esimieheltä. Vakuutustdistus vidaan timittaa myös jälkikäteen. 14

15 Työtapaturmasta täytetään yhdessä esimiehen tai työsujeluvaltuutetun kanssa tapaturma-/ammattitauti-ilmituslmake. Lmakkeessa levat henkilötiedt sekä tapaturmaan liittyvät asia ja kditiedt täytetään hulellisesti. Tapaturmailmitus tehdään siihen vakuutuslaitkseen, jsta työnantaja n ttanut vakuutuksen. Kärsämäen kunta n ttanut vakuutuksen vakuutusyhtiö IFistä. Henkilön mahdllisesti maksamat alkuperäiset hit- ja lääkekuitit sekä lääkärintdistus liitetään hakemukseen. Js työtapaturma edellyttää myöhemmin leikkauksia tai muuta jatkhita, pitää niistä saada etukäteen maksusitumus. Ammattitautiepäilytilanteissa täytetään tapaturma-/ammattitauti-ilmituslmake ja timitetaan se liitteineen vakuutusyhtiö IFiin. Tasa-arv Kärsämäen kunnassa n laadittu tasa-arv- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Sen tarkituksena n edistää kaikkien kunnan työntekijöiden tasapulista ja syrjimätöntä khtelua. Suunnitelman tavitteena n auttaa saltaan lumaan kaikille viihtyisä ja mtiviva työyhteisö. Ajatuksena n, että henkilöstön videssa hyvin, parantuu myös työn laatu ja tulksellisuus. Lisäksi henkilöstö n valmiimpaa panstamaan ja situtumaan työhönsä hyvinvivassa työyhteisössä. Suunnitelma n luettavissa työpisteiden ilmitustauluilla. Ammattijärjestöt Henkilöstöä edustavat lähinnä virka- ja työehtspimuksien sveltamista kskevissa asiissa ammattijärjestöt, jiden kknpansta ja timinnasta saat tieta työpaikaltasi. Alla n lueteltu kunnallisalan ammattijärjestöt ja niiden edustajat eli pääluttamusmiehet: - JHL Outi Kärki puh JYTY Arja Saaranen puh JUKO Arja Rytilä puh TYÖSUOJELU Työsujelutimikunta Työsujelutimikunta n neuva-antava ja hjaava elin. Sillä ei le päätäntävaltaa eikä vastuuta kunnan työsujeluasiissa. Tehtävänä n seurata henkilöstön työhyvinvintia sekä työsujelun ja työterveyshulln tteutumista ja tehdä kehittämisehdtuksia. Kunnanhallitus n nimennyt työsujelutimikunnan edustajat, jiden nimet vat nähtävissä kunnantaln ilmitustaululla. KOULUTUS Opintvapaa Päätimisessa palvelussuhteessa levalla työntekijällä n ikeus saada pintvapaata saman työnantajan palveluksessa 5 vuden aikana yhteensä enintään 2 vutta. Samin työntekijällä n ikeus yhteensä enintään 5 päivää kestävään pintvapaaseen, js päätiminen palvelussuhde samaan työnantajaan n kestänyt vähintään 3 kk. Palvelussuhde katstaan päätimiseksi, mikäli säännöllinen työaika n keskimäärin vähintään 19 tuntia/vk. 15

16 Js pintvapaan myöntäminen hakemuksessa tarkitettuna aikana tuttaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjittamalle timinnalle, n työnantajalla ikeus siirtää pintvapaan alkamisajankhtaa enintään 6 kuukaudella. Js n kysymys harvemmin kuin 6 kuukauden väliajin tistuvasta kulutuksesta, alkamisajankhtaa vidaan siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava kulutustilaisuus järjestetään. Työnantajalla n ikeus siirtää pintvapaata myös sillin, kun työntekijän aikaisemmasta pintvapaasta n kulunut vähemmän kuin 6 kuukautta eikä pintvapaan aikana le tarkitus saattaa päätökseen aikaisemman pintvapaan aikana alitettua piskelua tai kulutusta. Js työnantajan palveluksessa säännöllisesti n vähintään viisi työntekijää, saadaan pintvapaata siirtää enintään kaksi kertaa peräkkäin. Täydennys- ja uudelleenkulutus Täydennyskulutuksessa ylläpidetään ja lisätään ammattitaita. Mikäli kulutusta pidetään välttämättömänä, työnantaja määrää henkilön täydennyskulutukseen ja sallistuu kaikkiin kustannuksiin. Mikäli kulutusta ei pidetä välttämättömänä, työnantaja vi sallistua kustannuksiin harkintansa mukaan ja myöntää kulutuksen palkallisena, krvata matkakustannuksia ja mahdllisia muita kustannuksia. Js kk päivän kestänyt kulutus ylittää päivittäisen säännöllisen työajan, ei tästä mudstu ylityö-, lisätyö- tai muita vastaavia krvauksia. Uudelleenkulutuksessa henkilö vi siirtyä uusiin tehtäviin. Tällöin työnantaja sallistuu kulutukseen harkintansa mukaan. Oppispimuskulutus Opiskelijalla n ltava mahdllisuus harjitella käytännössä ammattia. Työnantajan tärkeimpiä velvllisuuksia n hulehtia piskelijalle tutkintn ja ammattiin sveltuvista mnipulisista työtehtävistä. Opiskelijan tehtävänä n hitaa työtehtävänsä ja sallistua tietpuliseen petukseen. Opiskelijaa kskevat pääsääntöisesti samat säännöt kuin muitakin työntekijöitä. Oppispimuskulutus n määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista kulutusta, jta täydennetään ammattippilaitksissa tai aikuiskulutuskeskuksissa järjestettävillä tietpulisilla kursseilla. Oppispimuskeskus/-timist yhteistyössä ppilaitksen kanssa auttaa suunnittelemaan ja käynnistämään kulutuksen. Oppispimuskeskus/-timist situtuu maksamaan tietpulisen petuksen, pintssiaaliset edut piskelijalle, näyttötutkinnt ja työnantajan kulutus-krvaukset. Oppispimuskeskukset/-timistt myös seuraavat ja arviivat kulutusta sekä luvuttavat tdistukset piskelun päätyttyä. Työnantajalle maksetaan valtin varista kulutuskrvausta kulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Opiskelijalle maksetaan työehtspimuksen mukaista palkkaa. Työpaikalla nimetään vastuullinen kuluttaja, jka vastaa käytännössä piskelijan kuluttamisesta työtehtäviin. 16

17 ELÄKKEET Kaikki ansityössä levat henkilöt kuuluvat jnkin työeläkelain piiriin. Työntekijän eläketurva vi mudstua jk yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan, millaisen työnantajan palveluksessa työntekijä n llut. Js työeläkkeesi jää kvin pieneksi, vit saada myös kansaneläkettä. Tarkempaa tieta kansaneläkkeestä saat Kelasta. Eläkeuudistus tuli vimaan Eläkeuudistuksessa Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtin eläkelaki (VaEL) ja Kirkn eläkelaki (KiEL) yhdistettiin ja käyttöön tettiin Julkisen alan eläkelaki (JuEL). Julkisen alan eläkelaki kskee myös Kansaneläkelaitksen henkilökuntaa. Eri eläkemudista saat lisätieta mm. esimieheltäsi, Kelasta ( ja Kevasta ( MUUT TOIMINTAOHJEET Kunnalla n seuraavat kunnanhallituksen hyväksymät hjelmat ja susitukset - Työsujelun timintahjelma - Tasa-arv- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - Timintahje työn vaatimusten ja työntekijän työkyvyn yhteensvittamiseksi - Päihdehjelma - Yleiset hjeet työpaikalla esiintyviin tilanteisiin - Timintahje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi - Häirinnän ja epäasiallisen khtelun ehkäisy ja hallinta työyhteisöissä - Varhaisen tuen malli pas esimiehille, Liite 1 Työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin määräämät tutkimukset KVTES:n työaikaluvun 4 :n 1 mmentin mukaan työajaksi luetaan varsinaiseen työhön käytetty aika, jnka viranhaltija/työntekijä n velvllinen lemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Edellisen lisäksi 4 :n 2 m-mentissa n lueteltu eräitä erityistilanteita työajaksi luettavista ajista, määrättyjen edellytysten täyttyessä. 4 :n 2 mmentin khdat 4 ja 5 lukeutuvat kysytyimpiin ngelmatilanteisiin. Khta 4: Työnantajan määräämät terveydenhidlliset tutkimukset ja tarkastukset: Määräyksessä tdetaan, että se aika, jka n kulunut työnantajan määräämiin terveydenhidllisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhidn/työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin, luetaan työajaksi sillinkin kun se tapahtuu vapaa-aikana. Tutkimuksiin tai tarkastuksiin mahdllisesti liittyvää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä kuitenkaan pidennetä. Khdan sveltamisessa n humiitava, että tutkimuksiin tai tarkastuksiin käytetty ja työajaksi luettu aika tetaan aina humin tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä, eli nk työaikajaksn lisä- ja ylityöraja ylittynyt. Ennen päätöksen teka, luetaank aika työajaksi vai ei, n keskeistä miettiä nk kyseessä: työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus viranhidn/työn edellyttämä lakisääteinen tarkastus 17

18 Js kyseessä ei le työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus eikä lakimääräinen tarkastus määräys ei tule svellettavaksi laisinkaan. Tällöin tutkimukseen tai tarkastukseen käytetty aika ei le työajaksi luettavaa aikaa. Kysymys 1: Työntekijä/viranhaltija varaa ajan työterveyshullsta tietyin väliajin tistuvaan ikävusitarkastukseen (esim. 50 vutistarkastus), jka n työnantajan tarjama timenpide. Luetaank tarkastukseen käytetty aika työajaksi vai ei? Vastaus 1: Kyseessä n työnantajan työntekijöilleen tarjama mahdllisuus käydä lääkärintarkastuksessa. Tarkastukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, kska se ei le työnantajan määräämä. Tilanteessa työnantaja ei vi myöskään velvittaa työntekijää tarkastukseen sallistumaan, jten 4 :n 2 mmentin khta 4 ei tule lainkaan svellettavaksi. Työnantajan ei tarvitse myöskään myöntää työntekijälle vapautusta siten, että työntekijä visi käydä työaikana lääkärintarkastuksessa. Tapauksessa työnantajan n harkittava erikseen mitä vaihtehtja n käytössä; myönnetäänkö työntekijälle tutkimuksessa tai tarkastuksessa käynnin ajaksi virkavapautta/työlmaa, teetetäänkö vapautukseen käytetty aika takaisin vai laitetaank aikaisemmilta työaikajaksilta kertyneitä työaikakrvauksia täyttöön k. päivän salta. Mahdllista n myös menettely, jssa työnantaja myöntää työntekijälle vapautuksen työstä työaikana, mutta ei kuitenkaan teetä tätä vajausaikaa takaisin. Kysymys 2: Työntekijä työskentelee sairaalassa ja n palannut juuri ulkmaanmatkaltaan. a) Työnantaja epäilee hänen saaneen salmnellatartunnan ja määrää työntekijän tutkimuksiin. Työntekijä käy tutkimuksissa asian vuksi, jnka jälkeen hän jutuu käymään vielä jatktutkimuksissa. Luetaank kaikki käynnit työaikaan vai ainastaan sa niistä? Onk säännöllinen työaika tullut työaikajakslla täyteen tutkimuk-siin käytetyn vajauksen vuksi ja nk henkilön työaikajaksn lisä- ja ylityöraja ylittynyt? b) Js työntekijä itse epäilee saaneensa tartunnan ja käy ma-alitteisesti ensimmäisen kerran lääkärintarkastuksessa, menetelläänkö eri tavalla kuin khdassa a? Vastaus 2: a) Kaikki tutkimuksissa käynnit luetaan työaikaan, js tutkimuksissa käynti n tarpeellista työtehtävien/viranhidn kannalta, myös jatktutkimuksissa käynnit. Tällaisessa tilanteessa em. tarve täytyy. Tutkimuksiin käytetyllä ajalla ei le vaikutusta henkilön työaikajaksn lisä- ja ylityörajaan, kska säännöllinen työaika k. jakslla ei jää vajaaksi tutkimuksen vuksi. b) Kun työntekijä itse epäilee saaneensa salmnellatartunnan ja käy ma-alitteisesti lääkärin tarkastuksessa, kyseessä n viranhidn/työn edellyttämä lakimääräinen tarkastus, vaikka työnantaja työntekijää ei le määrännytkään tarkastukseen. Tällöin nudatetaan samaa menettelyä kuin a-khdan vastauksessa. Tartuntatautilaissa (583/1986) ja asetuksessa (786/1986) n tarkemmat määräykset siitä millin kyseessä n tartuntatauti ja miten sillin n meneteltävä. Khta 5: Lääkärin määräämät tutkimukset Määräyksessä tdetaan, että työajaksi ei lueta sitä aikaa, jka työntekijältä/viranhaltijalta n kulunut lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin kuten erikislääkärin, labratri- tai röntgentutkimuksiin. Mikäli viranhal-tija/työntekijä kuitenkin jutuu tdellisen tarpeen vaatiessa työaikanaan em. tutkimuksiin, työantajan n järjestet-tävä niitä varten vapautus työstä. Määräys kskee myös synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tutkimus n suritettava työaikana. Js tutkimus matka-aikineen ajittuu viranhaltija/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä kuitenkaan pidennetä. Humiitavaa n kuitenkin, että tutkimuksiin käytettyä aikaa ei teta humin tarkasteltaessa säännöllistä työaikaa ja sitä nk työaikajaksn lisä- ja ylityöraja ylittynyt. Ennen päätöksenteka, svelletaank 4 :n 2 mmentin 5-khtaa vai ei, n keskeistä miettiä nk kyseessä: lääkärin lähetteellä määräämä tutkimus Määräyksen pääsääntönä n, että työntekijä käy lääkärin määräämissä tutkimuksissa malla vapaa-ajallaan. Mikäli pääsääntöä ei vida nudattaa ja työntekijä jutuu tdellisen tarpeen vuksi käymään työaikanaan em. tutkimuksissa, työnantajan tulee järjestää niitä varten vapautus työstä. Tdellisella tarpeella tarkitetaan sitä, että tutkimus ei le tehtävissä työajan ulkpulella tai että kyseessä n äkillinen tutkimustarve. Js kyseessä n tdellinen tarve käydä tutkimuksessa työajalla, tutkimuksiin käytettyä aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Aika n kuitenkin palkallista aikaa työntekijälle/viranhaltijalle. Siten tutkimuksen vuksi vajaaksi jäävä työaika vi tulla teetetyksi täyteen sillin, kun työnantajalla n työn teettämistarvetta muusta syystä timinnan kannalta. 18

19 Määräys ei tule svellettavaksi lainkaan työntekijän/viranhaltijan ma-alitteisissa lääkärissä, hammaslääkärissä ja hidssa käyntien salta, useamman päivän kerrallaan kestävissä tutkimuksissa eikä tutkimuksissa, jtka n suritettu viranhaltijan/työntekijän ma-alitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä. Kysymys 1: a) Työntekijän työaika n suunniteltu kl 7-15, mutta työntekijä jutuukin käymään labratritutkimuksissa (n saanut lääkäriltä määräyksen mennä tutkimuksiin samana päivänä). Työntekijä n pissa työpaikaltaan kl välisen ajan. Muutetaank työaika työvurluetteln ja js muutetaan, miten ja jääkö työaika siinä tapauksessa vajaaksi? Mitä tapahtuu, js saman työaikajaksn aikana työvurluetteln mudstuu suunnittelun lisäksi ylimääräistä työtä yhteensä 1 tunti? b) Miten lisi meneteltävä sillin, kun työntekijä saa lääkäriltä määräyksen mennä tutkimuksiin, mutta tutkimusaika n vasta 4 viikn kuluttua? Vastaus 1: a) Tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Tämän vuksi tteutunut työaika tulee ilmetä työvurluettelssa ( listassa ) siten kuin se tdellisuudessa n tteutunut ja Kun lista n kknaan eletty, työaika jää tämän henkilön salta vajaaksi 45 minuuttia. Js työntekijälle saman työaikajaksn aikana mudstuu kysymyksessä mainittua ylimääräistä työtä 1 tunti, niin tästä suudesta menee ensin säännöllisen työajan täyttöön vajaaksi jäänyt 45 minuuttia. Tämän jälkeen saadaan selville varsinainen ylityö. Tapauksessa ylityötä syntyy krvattavaksi ainastaan 15 minuuttia. b) Työntekijän pitää ilmittaa tulevasta lääkärin tutkimuksesta etukäteen työvurluetteln suunnittelijalle. Näin suunnittelija vi ttaa työntekijän tutkimukseen menn humin j (mahdllisesti) seuraavaa työvurluettela suunnitellessaan ja pyrkiä suunnittelemaan k. päivälle vapaapäivän tai pyrkiä suunnittelemaan työvurt em. tutkimusaika humiiden. Kysymys 2: Lääkäri n määrännyt työntekijän a) käymään säännöllisesti lääkärintarkastuksessa, jssa työntekijältä tetaan verikkeita ja mitataan veren-paine, b) fysikaaliseen hitn 1 krt/kk. Miten menetellään työajan kanssa ja nk työntekijän infrmitava työnantajaa em. lääkärintarkastuksista? Vastaus 2: Kummankaan khdan salta kyse ei le lääkärin lähetteellä määräämästä tutkimuksesta. Näin llen kun tapauksissa n kyse tarkastuksesta / kntrllikäynnistä ja hitkerrista, niin 4 :n 2 mmentin 5-khtaa ei svelleta laisinkaan. Tällöin työnantajalla n mahdllisuus harkita myönnetäänkö työntekijälle esim. työlmaa (ks. vaiht-ehdista tarkemmin khdan 4 vastaus 1). Työntekijän n infrmitava työvurluetteln suunnittelijaa kuten khdan 5 vastauksessa 1 edellä n kerrttu tai hän vi ana siksi päiväksi esim. vusilmaa tai työlmaa. Kysymys 3: a) Työntekijä menee työterveyslääkärille työhöntultarkastukseen, jnka jälkeen lääkäri määrää hänet edelleen tutkimuksiin röntgeniin. Työntekijä käy röntgenissä vapaa-aikanaan. Saak hän työnantajalta röntgenissä käytetyn 0,5 tuntia myöhemmin työaikana vapaaksi eli luetaank se työntekijän hyväksi hänen työajakseen? b) Työntekijä menee ma-alitteisesti lääkärintarkastukseen pitkittyneen nuhan takia, jsta lääkäri määrää työntekijän vielä labratritutkimuksiin. Luetaank näihin käynteihin käytetty aika työajaksi vai ei? c) Raskaana leva työntekijä ilmittaa työnantajalle, että hänellä n varattuna tutkimusaika äitiysneuvlaan 3 viikn päästä kl ja 7 viikn päästä kl Tuleek 4 :n 2 mmentin 5-khta svellettavaksi vai ei ja miten työnantaja vi ttaa tutkimukset humin tulevien työvurjen suunnittelussa? Onk työnantajalla i-keus saada työntekijältä selvitys tutkimuksista äitiysneuvlassa? Vastaus 3: a) Työterveyslääkärin surittama työhöntultarkastus n 4 :n 2 mmentin 4-khdan mukainen työnantajan määräämä terveydenhidllinen tarkastus. Sen jälkeen työntekijä n saanut lääkäriltä lähetteen röntgeniin, jten kyseessä n 4 :n 2 mmentin 5-khdan mukainen lääkärin määräämä tutkimus. Työntekijä saa vapautuksen työstä täksi ajaksi, js tdellinen tarve edellyttää röntgenissä käyntiä työajalla. Tällöinkään röntgenissä käyntiä ei sinänsä luettaisi työajaksi. Tapauksessa työntekijällä n llut mahdllisuus käydä röntgenissä vapaa-aikanaan, jka määräyksen mukaan n myös ensisijainen vaihteht. Vapaa-aikaa ei tule krvata myöhemmin lukemalla sitä työajaksi ns. hyvityksenä. b) Työntekijän ensimmäinen lääkärissä käynti n ma-alitteinen lääkärissä käynti ja siihen ei tule svellettavaksi kumpikaan 4 :n 2 mmentin khdista 4 tai 5. Näin llen sitä ei lueta työajaksi ja tällöin työnantajalla n ikeus harkita myöntääkö hän esim. työlmaa yms. Pääsääntöisesti työntekijän nkin käytävä lääkärissä vapaa-ajal- 19

20 laan. Tisen lääkärissäkäynnin eli labratritutkimuksen salta kyseessä n lääkärin määräämä tutkimus, jten 4 :n 2 mmentin 5-khta tulee svellettavaksi. Mikäli työntekijän n tdellisen tarpeen vaatiessa käytävä lääkärissä työaikanaan, tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta se n kuitenkin palkallista aikaa. (ks. kk vastauksen salta tarkemmin khdan 4 vastaus 1). c) 5-khdan määräys kskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia ja työnantajan n myönnettävä työntekijälle vapautus työstä, mikäli tutkimus n suritettava työaikana. Tällöin k. aika n kuitenkin palkallista aikaa. Raskaudenaikaisissa tutkimuksissa tulee pääsäännön mukaan kuitenkin käydä työajan ulkpulella aina kun se n mahdllista. Tällöin työntekijän työaikajaksn säännöllinen työaika ei jää vajaaksi (ks. khdan 4 vastaus 1). Mikäli työntekijän tulee käydä tutkimuksissa työaikana, tulee pissalsta ilmittaa hyvissä ajin etukäteen työnantajalle tai niin pian kuin se n mahdllista (ks. khdan 5 vastaus 1). Työntekijän n pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen surittamisen välttämättömyydestä työakana ja tutkimukseen kuluneesta ajasta. Kysymys 4: a) Jakstyössä levalle työntekijällä n suunniteltu työvur kl Työntekijä ilmittaa äkillisesti saaneensa peruutusajan lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin siten, että hänellä n lääkärinaika sairaalassa k. päivänä kl Näin llen työntekijä pystyy lemaan työssä ainastaan kl saakka. Mitä tapahtuu työvurluettelssa k. päivän työajalle? Vidaank lppupäivän työaika merkitä sairauslmaksi? b) Js työvurluetteln suunnittelija tietää j listaa suunniteltaessa, että henkilöllä n lääkärinaika kl 14.00, miten hän ttaa asian humin? Vastaus 4: a) Tapauksessa n kyse lääkärin lähetteellä määräämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, mutta se n työntekijälle palkallista aikaa eli työntekijälle järjestetään vapautus työstä k. ajaksi. Lppupäivää kl ei pidä kuitenkaan merkitä sairauslmapäiväksi, kska henkilö ei le työkyvytön. SLpäivä vidaan merkitä työvurluetteln ainastaan sillin, kun henkilö tdella n työkyvytön ja hänellä n siitä esittää työnantajalle hyväksyttävä lääkärintdistus, jssa työkyvyttömyys n tdettu. Työvurluetteln merkitään tteuma sen mukaan miten tdellinen työaika n tteutunut eli b) Työvurluetteln vidaan henkilön khdalle suunnitella alun perin j vapaapäivä. Lisäksi työtunteja vidaan suunnitella siten, että k. päivälle suunnitellaan työvur ainastaan esim. kl 8-12, jllin lppupäivä n vapaata. Jakstyössä ei le määritelty työvurn minimipituutta, jten työnantajan n mahdllista suunnitella 4 tunnin työvur työntekijälle. Muille työaikajaksn työpäiville suunnitellaan työvurt siten, että jaksn kknaistyöaika tulee täyteen. Mahdllista n myös suunnitella työpäiviä siten, että työntekijä työskentelee aamulla kl ja lisäksi vielä iltapäivällä , js työnantajan timinta ja työtehtävien surittaminen tällaista järjestelyä edellyttää. 20