Vuosikertomus ja ympäristöraportti

Transkriptio

1 2016 Vuosikertomus ja ympäristöraportti

2 Sisällysluettelo/Index 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Tärkeimmät tapahtumat 5 Tampereen Vesi: Organisaatio Henkilöstö ja osaaminen 7 Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet 8 Vesilaitos 11 Rakentaminen ja saneeraus 12 Vesijohto- ja viemäriverkosto 13 Viemärilaitos 17 Tutkimus ja kehitys 18 Talous 20 Tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 24 Ympäristötilinpäätös 25 in English 29 Yhteystiedot/Contact 2

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2016 oli Tampereen Veden 118. toimintavuosi. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi selvästi niitä sattui 47 kpl eli 21 edellisvuoden ennätyspientä määrää enemmän. Laskuttamaton vedenkulutus sekin kasvoi ollen 17,3 % edellisvuoden 15,5 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta Raholan puhdistamolla kylmänä vuodenaikana sattuneita neljännesvuosiylityksiä. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohti ja työhyvinvointi parani. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli neljänneksi halvin ja selvästi alle viidentoista suurimman laitoksen keskihinnan. Asiakastyytyväisyys parani Taloustutkimuksen WACSI-kyselyssä. Verkostojen saneeraukseen käytettiin tavanomainen rahamäärä, mutta tavoite uusia vähintään 1 % verkostopituudesta ei toteutunut, kun uusiminen kohdistui tavanomaista suurempiin ja kalliimpiin putki-osuuksiin. Seudullisten vesihuoltoratkaisujen selvittelyä tehtiin liikelaitoksessa tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta konsernitasolla asian käsittely päätettiin siirtää tulevaisuuteen. Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 0,5 M vuosisuunnitelmaa parempana, käyttömenoissa säästettiin 1,8 M ja poistojen määrä alittui 0,8 M :lla, Liikeylijäämää oli 24,1 M eli 3,1 M alkuperäistä vuosisuunnitelmaa ja 1,3 M korotettuakin tavoitetta enemmän. Nettoinvestointeja tehtiin 21,3 M eli 0,1 M vuosisuunnitelmaa vähemmän. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus saatiin loppusuoralle. Kaupinojan ja Ruskon välille rakennettavan uuden päävesijohdon rakentamistyötä jatkettiin. Viimeinen uusien runkoyhteyksien toteuttamista jarruttanut valitus vesistönalituksista hylättiin KHO:ssa ja Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkaisujen toteuttamista päästiin jatkamaan. Parhaillaan rakennetaan Nurmi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvää vesistönalitusta Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse. Tampereen Vesi käynnisti myös runkovesijohdon ja -viemärin rakentamisen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan rahoittamana hankkeena. Messukylän pohjavedenottamolle hankittu varavoimakone saatiin käyttövalmiuteen. Raholan jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelylaitteiston hankinta käynnistettiin. Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisiin hankkeisiin, erityisesti Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon toteutussuunnitteluun. Keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelussa. Tampereen Veden jo ennen yhtiön perustamista tilaama keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa Välittömästi sen jälkeen aloitettiin suunnittelusopimukseen sisältynyt toteutussuunnittelu, joka valmistuu v alkukuukausina. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitusvastuu siirtyi puhdistamoyhtiölle, joka oli toteuttanut siihen mennessä kuudelle hankkeessa mukana olevalle kunnalle osoittamansa osakeannin. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa. Tampereen Vesi osallistui laajasti myös vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mm. Tekesin Älyvesi -projektiin, Luonnonvarakeskuksen PProduct -hankkeeseen Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen, Tekesin PIMAKE-Inka -hankkeeseen Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen ja benchmarking -toimintaan. GTK:n kanssa selviteltiin Tampereen pohjavesilähteinä toimivien Aakkulanharjun, Epilänharjun ja Ylöjärvenharjun geologista rakennetta vedenhankinnan turvaamiseksi. Tampereen Vesi oli mukana myös VVY:n tiedotuskampanjoissa. Valmiussuunnittelua täydentävän WSP:n (Water Safety Plan) laadinta käynnistettiin ja valmistuu kesäkuussa Tampereen Vedellä oli töissä vuoden lopussa vakinaisesti 130 henkilöä. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 2 henkilöä. Yhteensä 6 vakituisen tehtävän hoitajaa vaihtui vuoden aikana. Näistä kaksi täytettiin vakinaistamalla määräaikainen työntekijä ja neljä ulkoisella haulla. Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi, muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organisaation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta. Täydennyskoulutusta järjestettiin runsaasti, samoin tyky-toimintaa. Useat henkilöt jatkoivat vesihuollon ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamista. Henkilöstön työtyytyväisyyttä tutkittiin ja kehittämistoimenpiteitä toteutettiin. Työtapaturmilta ei kokonaan vältytty. Sairauspoissaolot nousivat hieman edellisvuodesta. Kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lämmin kiitos myös koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä. Pekka Pesonen Toimitusjohtaja 3

4 Tärkeimmät tapahtumat Toiminnan kehittäminen Sulkavuoren Keskuspuhdistamon suunnittelua jatkettiin Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitusvastuu siirtyi puhdistamoyhtiölle. Asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin kesällä Taloustutkimus Oy:n toimesta. Asiakkaat vastasivat olevansa erittäin tyytyväisiä vesijohtoveden laatuun. Palveluja pidetään korkealuokkaisina Laatu- ja ympäristöjärjestelmän vaikuttavuus arvioitiin joulukuussa Inspectan toimesta Laskuttamaton vedenkulutus 17,3 % oli (15,5 % vuonna 2015) Laskuttamattoman jäteveden määrä oli 38,3 % (36,6 % vuonna 2015) Henkilöstö ja osaaminen Vuoden 2016 lopussa 130 vakituista työntekijää ja kuusi määräaikaista. Henkilöstön keski-ikä 48,8 vuotta Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi henkilökunnalle järjestettiin koulutuksia ja opintomatkoja Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi järjestettiin tyky-toimintaa ja työhyvinvointitapahtumia Talous Liikevaihto 57,2 milj. Peruspääomakorvaus omistajalle 10,5 Liikeylijäämä 24,1 milj. Investoinnit 21,3 milj. Veden myynti 15,3 milj. m 3, tulot vesilaskutuksesta 21,9 milj. Laskutettu jätevesimäärä 20,5 milj. m 3, Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 32,5 milj. Vesilaitos Raakavettä puhdistettiin yhteensä 20,3 milj. m 3 josta 18,6 milj. m 3 pumpattiin johtoverkkoon Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 30 % ja pintaveden osuus 70 %. Vesijohtoverkon pituus 765 km Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin 12 km Laboratoriossa tutkittiin 5124 näytettä Prosessit, toimitilat ja laitteet Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt valmistuivat. Laitoksen käyttöönotto aloitettiin. Kaupinojan ja Ruskon välille rakennettavan uuden päävesijohdon rakentamistyötä jatkettiin. Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkaisujen jatkettiin. Nurmi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvä vesistönalitus Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse aloitettiin syksyllä. Messukylän pohjavedenottamolle hankittu varavoimakone saatiin käyttövalmiuteen. Varavoimakone mahdollistaa Messukylän vedentuotannon maksimikapasiteetilla sähkökatkonkin aikana ja on mahdollista siirtää hätätilanteessa toiseen kohteeseen. Raholan jätevedenpuhdistamon tertiäärikäsittelyn suunnittelu saatiin päätökseen. Tertiäärisuodattimet hankittiin ja toteutusta aloitettiin urakoita kilpailuttamalla. Pirkkalan vesitorni saneerattiin kokonaisuudessaan vuonna Samoin korjattiin Tesoman ja Hervannan vesitornien kattoja. Vesijohtoverkostoon rakennettiin myös yksi uusi paineenkorotus asema (Lintu-Hytti). Pirkkalan Turrin jätevedenpumppaamo uusittiin sekä Tasanteen alueen uuden jätevedenpumppaamon rakennustyöt alkoivat Tutkimus ja kehitys Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan, useat projektit ovat monivuotisia, kuten: THL:n Vesitornit- hanke, jossa selvitetään mm. veden varastoinnin vaikutusta juomaveden mikrobiologiseen laatuun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen DWDSOME- projekti, jossa selvitetään juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa Tampereen Vesi aloitti marraskuussa 2016 sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suositteleman toimenpidesuunnitelman (WSP, Water Safety Plan) laadinnan koko vedentuotantoketjun riskien tunnistamiseksi ja turvallisen talousveden takaamiseksi Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen jatkotutkimukset valmistuivat kertomusvuonna. Ruskon vedenkäsittelylaitokselle laadittiin vuonna 2016 lainsäädännön vaatima kemikaaliturvallisuusselvitys Tampereen Vesi on myös mukana useissa VVY:n koordioimissa hankkeissa. Viemärilaitos Jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 33,1 milj. m 3 Viemäriverkoston kokonaispituus 1388 km Viemäriä rakennettiin ja uusittiin 6 km 80 jätevesipumppaamoa Tampereella ja 22 Pirkkalassa Viemärilaboratoriossa tutkittiin 3088 näytettä 4

5 Tampereen Vesi Toiminnan periaatteet Tampereen Vesi on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesihuoltopalveluja tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa: Tuotamme asiakkaillemme puhdasta talousvettä sekä palautamme jäteveden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun. Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: Osaava ja motivoitunut henkilökuntamme takaa turvalliset vesihuoltopalvelut Tampereen seudulle. Tampereen Vesi käyttää toimintojensa ohjauksessa laatu- ja ympäristöjärjestelmää, joka on sertifioitu standardien ISO 9001 ja ISO mukaisesti. Tampereen kaupunki City of Tampere Tampereen Veden johtokunta vuonna Tampere Water Board of Directors Puheenjohtaja Johanna Roihuvuo Varajäsen Sakari Kestinen Varapuheenjohtaja Jari Pitkänen varajäsen Elsa Koskinen Jäsenet ja varajäsenet Ilkka Hietaniemi varajäsen Esa Kokkonen Tero Mettinen varajäsen Jarno Koskinen Johanna Roihuvuo varajäsen Sakari Kestinen Anne Sällylä varajäsen Anna Sällylä Jari Pitkänen varajäsen Elsa Koskinen Antti Juva varajäsen Iina Karppila Elisa Hiltunen varajäsen Seikku Kaita Tampereen Veden johtokunta Board of Directors Kaupunginhallituksen edustajana Timo Hanhilahti alkaen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Toimitusjohtaja Managing Director Pekka Pesonen Laitosinvestoinnit Investments (Facilities) Tekninen päällikkö/technical Manager Heikki Syrjälä Liiketoimintojen tuki Business Support Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki Vedentuotanto Water Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Riitta Kerttunen Verkostoinvestoinnit Investments (Networks) Rakennuttamispäällikkö/Construction Manager Petri Pulli Jäteveden puhdistus Wastewater Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Heikki Sandelin Verkostot Network Construction and Maintenance Verkostopäällikkö/Network Manager Pekka Laakkonen 5

6 Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstö ja osaaminen Vuoden 2016 lopussa Tampereen Vedellä oli yhteensä 130 (v ) vakinaista työntekijää, joiden lisäksi tilapäisiä oli 6 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta Henkilöstökulut olivat 7,5 milj. euroa, (7,4 milj. euroa vuonna 2015). Liikevaihto henkilöä kohden oli euroa. Tampereen Veden henkilökunta on sijoittunut eri puolille kaupunkia: Vesitalolle Nekalaan, Ruskon, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitoksille sekä Viinikanlahden, Raholan, Polson ja Kämmenniemen jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi eri puolilla kaupunkia sijaitsee vaihtelevia työmaita. Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Veden henkilökunta osallistui sekä ammattitaitoa ylläpitävään että työsuojelukoulutukseen, mm. työturvallisuus-, tuli- ja vesityökortti-, ensiapu- ja katuturvakoulutukseen. Henkilöstöä osallistui edelleen myös ammattikuljettajien CAP-koulutukseen sekä tietotekniikkakoulutuksiin. Tampereen Veden henkilöstöä osallistui TTY:n järjestämään vesihuollon johtaminen ja kehittäminen (VETO) -koulutukseen sekä Suomen ympäristöopiston järjestämään vesihuoltoalan ammattikoulutukseen. Asiakaspalveluhenkilökunnan ja verkostoyksikön välistä yhteistyötä kehitettiin syksyllä yhteisellä työpajapäivällä jossa pureuduttiin asiakaspalveluketjun haasteisiin. Työkyvyn ylläpitämiseksi on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus sulkapalloon, lentopalloon ja kuntosaliharjoitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin erilaisia tyky-tapahtumia. Keväällä retkiluisteltiin Näsijärven jäällä ja kesällä tehtiin oppaan johdolla kävelyretki Pyynikin kulttuurimaisemissa. Syksyllä etsittiin geokätköjä metsässä ja kokeiltiin jousiammuntaa. Henkilökunnan yhteistä joulujuhlaa vietettiin joulukuussa. Eläkkeelle toimintavuoden aikana siirtyivät toimistosihteeri Ulla Jämsén ja sähköasentaja Teuvo Järvenpää. Vakituisen henkilöstön yksiköittäin 2016 Liiketoimintojen tuki 18 Investoinnit ja kehitys 9 Vedentuotanto ja laboratoriot 32 Jäteveden puhdistus 23 Verkostot 48 Yhteensä 130 6

7 Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet Asiakkaat Tampereen Vedellä oli vuoden 2016 lopussa asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa. Asiakasmäärä kasvoi 210 edellisestä vuodesta. Tampereen asukasluku oli , Pirkkalan Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella Tampereella, Pirkkalassa vastaava prosentti on 86 %. Tampereen Vesi toimii seudullisesti. Pirkkalan kunnan ja Tampereen Veden välisen vesihuollon kumppanuussopimuksen mukaisesti Tampereen Vesi vastaa kaikesta asiakaspalvelusta sekä vesihuollon ylläpidosta Pirkkalassa. Lisäksi Tampereella käsitellään myös Kangasalan, Ylöjärven ja Lempäälän viemäriverkkojen jätevedet. Talousvettä myydään tarvittaessa Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Asiakaspalvelu Vesitalolla asiakaspalvelupisteessä tehdään vesipalvelujen liittymissopimukset ja annetaan kiinteistölle liitoskohtalausunto, hoidetaan laskutus ja annetaan neuvontaa vesipalvelujen käytöstä. Kuluttaja-asiakkaiden vesilasku uudistui syksyllä. Hinnat esitetään erittelyssä nyt arvonlisäverollisina, ennen vero oli ilmoitettu vain yhteissummassa. Myös kuukausittaisen perusmaksun laskentatapa muuttui, se määräytyy kuukauden todellisten päivien mukaan entisen 30 päivän asemesta. Kertomusvuoden aikana alettiin kerätä kokemuksia etäluettavista vesimittareista. Mittareita on asennettu aluksi muutamaan kiinteistöön Tampereella. Kokeilun tavoitteena on kerätä kokemuksia uuden tekniikan hyödyistä. Tampereen kaupunki kilpailutti perintätoimiston. Perintätoimisto vaihtui myös Tampereen Vedellä Intrum Justitia Oy:sta Lindorff Oy:n. Asiakastyytyväisyystutkimus Tampereen Vesi selvittää vuosittain asiakkaiden tyytyväisyyttä kehittääkseen toimintaansa. Kesällä puhelinhaastatteluna Taloustutkimus Oy:n toimesta tehtyyn kyselyyn vastasi 200 henkilöä. Tutkimus tehtiin samaan aikaan 18 vesilaitoksella. Asiakkaat antoivat parhaat arvosanat veden toimitusvarmuudelle, vedenjakelukatkosten vähäiselle määrälle sekä osalle veden laatutekijöistä Veden laatukysymyksissä muun muassa veden haju ja väri saivat kiitettävät arvosanat. Asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana on edelleen parantunut verrattuna vastaaviin tutkimuksiin vuosina 2012 ja Vesilaitoksen palvelun sekä veden jakelun ja viemäröinnin kokonaisarvosanat nousivat edellisestä vuodesta. Vesilaitoksen toiminnan uskottavuuden sekä asiakaspalvelun koetaan parantuneen. Viemäreiden toiminnassa ja hajuttomuudessa on vielä parantamisen varaa. Veden laadun kokonaisarvosana taas laski hieman edellisestä kyselystä, mutta oli edelleen kouluarvosanoin mitattuna kiitettävällä tasolla. Aikaisempien asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella Tampereen Vesi on panostanut muun muassa poikkeustilanteista tiedottamiseen ja laskutuskäytäntöihin, mikä näkyy tämän vuoden tutkimuksessa kasvaneena tyytyväisyytenä. Kehittämistä tutkimuksen mukaan on yhä yleisessä tiedotustoiminnassa sekä hinnoittelussa. Viestintä Tampereen Veden asiakaslehti Vesitehras jaettiin vuoden aikana kaksi kertaa joka kotiin niin Tampereella kuin Pirkkalassakin. Kevään numerossa teemana oli puhdas vesi ja syksyn numerossa kerrottiin sekä rakentajien vesiasioista että vesimaksu- ja laskutusasioista. Lehti on luettavissa nettiversiona osoitteessa vesitehras.fi. Tampereen Vesi osallistui yhdessä Vesilaitosyhdistyksen ja muiden vesilaitosten kanssa marraskuussa valtakunnalliseen Pytty-viestintäkampanjaan. Kampanjan tavoitteena oli vaikuttaa siihen, ettei kotitalouksilta päädy turhia kemikaaleja viemärin kautta vesistöön. Tampereen vedenlaadusta reaaliaikaisesti netissä karttapohjalla kertova Vellamo-palvelu oli toista vuotta käytössä. Englanninkielinen versio palvelusta julkaistiin kertomusvuoden syksyllä. Tampereen Veden internetsivut uudistettiin ja julkaistiin syyskuussa Uudistuksen tavoitteena oli tehdä sivuista helppokäyttöisemmät ja selkeämmät sekä eri mobiililaitteille skaalautuvat. Samalla siirryttiin sivujen julkaisujärjestelmän uusimpaan versioon. Myös Online-palvelun ulkoasu uusittiin. Kertomusvuoden lopulla alettiin kehittää verkostotietojärjestelmään perustuvaa häiriötilanne- karttapalvelua. Tarkoituksena on kehittää tiedottamista virka-ajan ulkopuolella. Häiriökartta on tarkoitus julkaista keväällä Vuoden 2016 aikana osallistuttiin muun muassa ASTA Rakentaja messuille. Messuosastolla jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. 7

8 Vesilaitos Vedenhankinta Talousveden turvallisuus ja riittävyys on yksi ihmisten perustarpeista sekä edellytys talouden kehittymiselle ja työpaikkojen määrän kasvulle. Kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on valmistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Pintaveden käsittelylaitoksia on neljä sekä pohjavedenottamoita ja -käsittelylaitoksia viisi. Pinta- ja pohjavettä pumpattiin vedenkäsittelylaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 20,3 milj. m 3. Tästä määrästä pumpattiin 18,7 milj. m 3 käsiteltyä vettä edelleen vesijohtoverkkoon. Verkostoon pumpatun veden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Tampereen veden tuotantolaitoksiin tutustuu vuosittain erilaisia vierailuryhmiä kuten alan opiskelijoita ja ammattilaisia, asukasyhdistyksiä yms. Veden puhdistusprosessit pintavesilaitoksilla Ruskon vedenkäsittelylaitoksella talousvettä tuotetaan Roineen järvivedestä. Ferrisulfaatilla saostettu järviveden humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Lopuksi vesi desinfioidaan eli veden hygieenisyys varmistetaan klooridioksidilla, kloorilla ja ultraviolettivalolla. Ruskon osuus koko verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli vuonna 2016 noin 13,0 milj. m 3 eli 70 % kokonaismäärästä. Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus oli käynnissä vuonna Laitos tulee valmistuttuaan toimimaan Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena. Tämä lisää merkittävästi vedentuotannon toimintavarmuutta niin tavanomaisissa huoltotilanteissa kuin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, kun käytössä on kaksi kapasiteetiltaan toisensa korvaavaa laitosta. Polson ja Kämmenniemen vedenkäsittelylaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu järviveden humus poistetaan Polsossa kontakti- ja aktiivihiilisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation sekä hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksella vesi desinfioidaan lisäksi ultraviolettivalolla. Kämmenniemen laitokselta pumpattiin vettä kertomusvuonna Teiskon alueen erilliseen vesijohtoverkkoon noin m 3 ja Polsosta noin m 3. Pohjavedenottamot ja vesitornit Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta sekä hiekka- ja hiilisuodatusta. ph:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksella. Lopuksi vesi alkaloidaan natriumhydroksidilla sekä desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. Mustalammen pohjavesilaitoksen puhdistusprosessi sisältää veden ilmastuksen ja hiekkasuodatuksen sekä alkaloinnin ja desinfioinnin. Ilmastus tapahtuu ilmastustorneissa mm. raudan poistamiseksi. ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään natriumhydroksidia. Lopuksi vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla sekä ultraviolettivalolla. Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoiden raakavesi on hyvälaatuista ja vedenkäsittelytarve pieni. Kyseisillä ottamoilla tehdään ainoastaan veden ph:n säätö ja alkalointi sekä desinfiointi. ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Pohjavedenottamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä noin 5,6 milj. m 3 vettä vuonna 2016, mikä vastaa 30 % kokonaismäärästä. Tampereen Vesi seuraa vedenpintojen korkeutta pohjavesialueilla säännöllisesti. Vedenottomäärää pienennetään tarpeen mukaan, mikäli pohjaveden pinnankorkeudet lähtevät laskemaan. Epilänharju-Villilä (A) pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen jatkotutkimukset valmistuivat kertomusvuonna. Tutkimuksia jatketaan muilla pohjavesialueilla vuonna Tutkimukset antavat arvokasta lisätietoa harjujen rakenteesta ja niiden pohjavesivarannoista. Tampereen Vedellä on yhteensä kuusi vesitornia, jotka toimivat vesivarastoina ja tasaavat vedentuotantotarvetta. Ne sijaitsevat Kaupin Tähtitorninmäellä (2 kpl), Pyynikinharjulla, Hervannassa, Tesomalla ja Peltolammilla. 8

9 Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö Fluoridi F 0,11 0,09 1,5 mg/l Arseeni As <0,2 <0,2 10 ug/l Nitriittityppi NO2-N <0,001 <0,001 0,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö Kloridi Cl 4,2 7,7 250 mg/l Mangaani Mn <10 <10 50 ug/l Rauta Fe <20 < ug/l Sulfaatti SO mg/l Natrium Na 3, mg/l ph 8,1 8,1 6,5-9,5 Orgaaninen kokonaishiili 2,0 0,72 ei epätavallisia mg/l muutoksia Kokonaiskovuus 3,4 1,9 dhw *) STM:n asetuksen 1352/2015 mukaan pmy = pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos ***) Pinsiö on pohjavesilaitos Laskutetun veden käyttö ,2 % 4,6 % 2,9 % 14,9 % 60,3 % Milj. m % Kotitaloudet 10,5 60,3 Teollisuus 2,6 14,9 Muut kunnat* 0,5 2,9 Kaupungin oma käyttö 0,8 4,6 Muu käyttö 17,4 17,2 17,4 100,0 * Sis. Pirkkalaan johdettu **Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut. 9

10 Laskuttamaton vedenkäyttö m 3 /km Uncharged use of water m 3 /km Laskuttamaton vesi sisältää palonsammutusveden, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut. Vedenkäytön kehittyminen Development of water use milj. m 3 /a as. 1/as/d km *)2007 *)2008 *)2009 *)2010 *)2011 *)2012 *)2013 *)2014 *)2015 *)2016 Väkiluku, as. Population rate Veden kokonaiskäyttö (milj. m 3 /a) Total use of water Ominaisvedenkäyttö (l/as/d) Per capita water use Vesijohtoverkon pituus (km) Total lenght of water mains *)Vuodesta 2007 alkaen asukasluku sisältää myös Pirkkalan 10

11 Rakentaminen ja saneeraus Rakentaminen ja saneeraus Laitosten suunnittelussa, saneerauksessa ja uudisrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota sekä prosessien että rakennusten energiatehokkuuteen. Jatkossa myös laitosten käyttöä sekä verkostoon pumppausta pyritään optimoimaan ottaen huomioon vedenkulutuksen vaihtelut alueittain ja toisaalta energian kulutus. Ajotavan optimointiin liittyen toteutettiin Tampereen Vedessä erillinen kehityshanke vuonna Vuonna 2016 Messukylän pohjavedenkäsittelylaitokselle asennettiin varavoimakone, mikä mahdollistaa Messukylän vedentuotannon sähkökatkonkin aikana. Varavoimakone voidaan hätätilanteessa siirtää toiselle laitokselle tai pumppaamolle, mikä parantaa toimintavarmuutta. Kemikaaliturvallisuuden varmistamiseksi Messukylän laitokselle rakennettiin myös ajanmukaisemmat kemikaalien varastotilat ja lastauslaituri kertomusvuonna. Messukylässä tehtiin myös tutkimuksia lisäkaivon rakentamiseksi, jolla turvataan vedensaantia. Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennuksen rakentaminen eteni vuonna Prosessi- ja työtilat valmistuivat kertomusvuonna kuten myös prosessilaitteiden asennus. Työ jatkuu laitteiden ja koko laitoksen koeajoilla sekä prosessin optimoinnilla vuonna Pirkkalan vesitorni saneerattiin kokonaisuudessaan vuonna Samoin korjattiin Tesoman ja Hervannan vesitornien kattoja. Vesijohtoverkostoon rakennettiin myös yksi uusi paineenkorotusasema (Lintu-Hytti). Riskien hallinta, toimintavarmuus ja työturvallisuus Tampereen Vesi aloitti marraskuussa 2016 sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suositteleman toimenpidesuunnitelman (WSP, Water Safety Plan) laadinnan koko vedentuotantoketjun riskien tunnistamiseksi ja turvallisen talousveden takaamiseksi. WSP:n tavoitteena on tunnistaa toimintaympäristöön ja koko vedentuotantoketjuun liittyvät riskit raakavesilähteistä alkaen aina kuluttajille asti. Lisäksi tavoite on määritellä toimenpiteet, joilla riskejä voidaan vähentää ja hallita talousveden laadun turvaamiseksi. Työ tehdään yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa ja se valmistuu vuonna Ruskon vedenkäsittelylaitokselle laadittiin vuonna 2016 lainsäädännön vaatima kemikaaliturvallisuusselvitys, minkä lisäksi laitoksella pidettiin kemikaaliturvallisuuskatselmus. Vesilaitoksen henkilöstö harjoitteli myös toimintaa häiriötilanteissa syksyllä 2016 pidetyssä laajamittaisessa toimintavalmiusharjoituksessa. Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Tampereen kaupungin ympäristöterveys vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 40 pisteestä. Vuonna 2016 otettiin yhteensä 156 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (1352/2015) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti kahdeksassa eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2016 verkostosta otettiin 381 käyttötarkkailunäytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 76 eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näytteitä, jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin näytteet 14 eri kohteesta. Vedenlaatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa. Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana 5124 näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Näytteistä 45 % oli prosessin sisäisiä, 29 % verkostoon pumpattavia vesiä, 8 % verkostovesiä, 13 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 5 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. 11

12 Vesijohto- ja viemäriverkosto Vesijohto- ja viemäriverkosto Verkostorakentaminen jatkui erittäin vilkkaana myös vuonna Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin Infratuotannolta. Suurimpina urakoina jatkettiin edellisvuodesta Kaupinojan päävesijohdon sekä Nurmi- Nikinväylän runkojohtojen rakentamista. Vesistönalitus Tasanne-Nurmi välillä aloitettiin loppuvuonna Vesihuoltolinja on osa Tampereen Veden pitkän tähtäimen suunnitelmaa vesihuollon kehittämiseksi ja toimintavarmuuden parantamiseksi itäisellä Tampereella. Tampereen Vesi käynnisti myös runkovesijohdon ja -viemärin rakentamisen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan rahoittamana hankkeena. Verkoston rakentamista jatkettiin myös Niemenrannan, Kalkun, Lamminpään ja Vuoreksen asuntoalueilla sekä Ronganpuistossa. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta urakoituja kohteita lukuun ottamatta. Vuoden 2016 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 765 km, josta 277 km muoviputkea, 431 metallia ja muuta materiaalia 57 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 12 km. Vuoden 2016 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli 1388 km josta jätevesiviemäriä n. 715 km, sekavesiviemäriä n. 47 km ja sadevesiviemäriä n. 626 km. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 6 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 75 vesijohtovuotoa, joista 47 Tampereen Veden johtoverkossa ja 28 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 22 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 5 kpl. Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti - Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm. Yhteistyösopimuksen mukaan Tampereen Vesi huolehtii Pirkkalan vesijohto- ja jätevesiviemäri verkostosta ja laitteista. Vuoden 2016 aikana korjattiin Pirkkalassa viisi vesijohtovuotoja ja kaksi kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa ollutta vuotoa. Jätevesipumppaamot Tampereen Veden käyttö- ja kunnossapitovastuulla on 102 jäteveden pumppaamoa, sekä yksi sadeveden pumppaamo. Pirkkalan kunnan alueella pumppaamoita on 22 kpl ja Tampereen kaupungin alueella 80 kpl. Sadevesipumppaamo on Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Pumppaamoiden huolto ja saneeraustyöt on toteutettu vuosittaisen ennakkosuunnitelman mukaisesti kolmella pumppaamolla. Tampereen kaupungin alueella huollettiin ja saneerattiin Mustalahden, Pyhärannan, Lentävänniemen ja Ihaistenkadun jätevedenpumppaamot, joihin vaihdettiin uudet pumput ja sähkökeskukset. Pirkkalan Turrin vanhan pumppaamon tilalle rakennettiin uusi nykyaikainen lujitemuovinen pumppaamo, mihin asennettiin uudet pumput ja sähkökeskus. Lisäksi Hyhkyn pumppaamon painelinja uusittiin katutöiden yhteydessä. Tasanteen alueen uuden jätevedenpumppaamon rakennustyöt ovat alkaneen ja pumppaamo valmistu kevään 2017 aikana. Hirviniemen vesihuoltotyö yhteydessä rakennetaan kuusi uutta jätevedenpumppaamoa, joista kaksi on valmistunut vuoden 2016 aikana. Vesihuoltotyö valmistuu vuoden 2017 aikana. 12

13 Viemärilaitos Jätevedenpuhdistus Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla puhdistettiin vuonna 2016 yhteensä 33,1 milj. m 3 jätevettä, mikä oli n. 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Viinikanlahden, Kämmenniemen ja Polson puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristöluvan edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset kaikilla tarkastelujaksoilla. Raholan puhdistamolla ei päästy ensimmäisellä ja neljännellä neljänneksellä kaikkiin puhdistusvaatimuksiin. Lupaehdon mukaisesti saa lähtevän veden Bod:n pitoisuus saa olla enintään 10 mg/l kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,30 mg/l ja ammoniumtypen 4,0 mg/l. Tarkastelujakson 1/ tuloksissa Bod:n pitoisuus oli 16,0 mg/l, kokonaisfosforin oli 0,32 mg/l ja ammoniumtypen 4,1 mg/l. Myös ammoniumtypen reduktiossa jäätiin alle 90 % tulokseen 85,3 %. Myös Raholan puhdistamon tarkastelujaksolla 4/4 jäätiin ammoniumin teho- ja puhdistusvaatimuksista. Lähtevän veden ammoniumpitoisuus oli 7,7 mg/l ja reduktio 89,1 %. Raholan puhdistamon laitehäiriöt ja helmikuun alkupuolella tulleet runsaat sulamisvedet häiritsivät prosessia ensimmäisellä neljänneksellä. Raholan puhdistamolla jäätiin lupaehdoista myös viimeisellä neljänneksellä. Vielä selittämättömästä syystä nitrifiointi lamaantui marrasjoulukuun vaihteessa, eikä sitä saatu enää käynnistettyä uudelleen. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä m 3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli keskimäärin 31,2 %. Kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 8483 tonnia eli 256 grammaa puhdistettua jätevesikuutiota kohti. Lietemäärä pieneni noin 1,2 % edellisestä vuodesta. Liete vietiin ulkopuolisille toimijoille jatkokäsittelyyn. Kaikki liete kompostoidaan ja lopputuote käytetään maanparannusaineena ja peltolannoitteena. Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyötykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden kompostoidusta lietteestä 38,8 % sijoitettiin maatalouskäyttöön, 48,3 % käytettiin viherrakentamiseen ja loput 12,8 % Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen kenttien maisemointiin. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2014 että keskusjätevedenpuhdistamo sijoitetaan Tampereen Sulkavuoreen Suunnittelutarjoukset keskuspuhdistamon yleissuunnitelman tarkistuksesta ja toteutussuunnittelusta pyydettiin syyskuun alussa ja suunnittelijavalinnat tehtiin hankintaprosessin valmistuttua tammikuussa Yleissuunnitelman tarkistus valmistui ja toteutussuunnittelu valmistuu huhtikuussa Hankkeessa on mukana v toteutetun osallistumistiedustelun perusteella kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi), joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alkupuolella. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon prosessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biologiskemiallisen puhdistuksen. Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetelmällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla. Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyödynnetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasumoottorin hyötykäyttöaste oli 75,0 %. kaasumoottorigeneraattori tuotti 3420 MWh sähköja 3530 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 39,1 % ja lämpöenergian 59,2 % Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2016 puhdistamoa esiteltiin 22 ryhmälle, joissa kävi yhteensä 250 henkilöä. Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot tulopumppaus 3,0 m 3 /s keskivirtaama esiselketys Q d = m 3 /d keskivirtaama biologinen vaihe Q d = m 3 /d tuntivirtaama biologinen vaihe q ka = m 3 /h tuleva BOD 7 -kuormitus = kg O 2 /d Puhdistusvaatimukset mg/l (lähtevä) Viinikanlahti Puhditustulokset 2016 mg/l Reduktio % (lähtevä) BOD 7 3,0 98,8 <10 >95 kok. P(Ptot) 0,16 97,7 <0,4 >93 NH 4 -N 1,3 <4,0 >90 Nitrifikaatioaste 97,3 >90 Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Reduktio % 13

14 Raholan jätevedenpuhdistamo Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna Puhdistamolla jätevesi on käsitelty alusta alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä. Raholan puhdistamon mikroturbiinit ovat toimineet hyvin ja kaikki mädätyksessä syntyvä biokaasu on pääosin käytetty mikroturbiinien polttoaineena. Biokaasun hyötykäyttöaste vuonna 2016 oli 87,4 %, joten turbiineista saatu sähkö- ja lämpöenergia on saatu tehokkaasti käytettyä puhdistamon tarpeisiin. Mikroturbiini tuotti v.2016 sähköenergiaa 1174 MWh ja lämpöenergiaa 2242 MWh. Sähkö- ja lämpöenergian tuotot pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna johtuen mikroturbiinien tasaisesta käyttöasteesta. Raholan puhdistamoa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puhdistamon keskusvalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla. Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot vuorokausivirtaama Q mit = m 3 /d vanha osa Q mit = m 3 /d uusi osa Q mit = m 3 /d tuntivirtaama q mit = m 3 /h vanha osa q mit = 450 m 3 /h uusi osa q mit = 650 m 3 /h Rahola Puhditustulokset Puhdistusvaatimukset 2016 mg/l Reduktio % mg/l Reduktio % (lähtevä) (lähtevä) BOD 7 8,4 97,4 <10 >95 kok. P 0,26 97,4 <0,3 >95 NH 4 -N 5,2 <4,0 Nitrifikaatioaste* 91,8 >90 Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biologis-kemiallisia Metoxy-rinnakkaissaostuslaitoksia. Kämmenniemi Puhditustulokset 2016 mg/l Reduktio % (lähtevä) Puhdistusvaatimukset mg/l (lähtevä) BOD 7 6,0 97,8 <10 >95 kok. P 0,27 96,5 <0,5 >95 Reduktio % Polso Puhditustulokset Puhdistusvaatimukset 2016 mg/l Reduktio % mg/l Reduktio % (lähtevä) (lähtevä) BOD 7 7,1 97,3 <15 >92 kok. P 0,1 98,3 <0,6 >92 Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Viemärilaitoksen laboratorio Viemärilaitoksen laboratorio tekee jätevedenpuhdistamoiden käyttötarkkailun ja ympäristöviranomaisille raportoitavien kuormitustarkkailun edellyttämät analyysit sekä hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2016 aikana neljään valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menestyi niissä erittäin hyvin. Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna 3088 näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Kaikista näytteistä 81,3% oli jätevedenpuhdistamoiden näytteitä ja koelaitostoimintaan liittyviä näytteitä oli 10,9 %. Puhdasvesi eli Ruskon pintavesilaitoksen prosessi- ja eri pohjavesiasemien näytteitä oli 3,4 % kokonaismäärästä. Teollisuus-, pumppaamo-, hulevesi- ym. näytteiden osuus oli 4,1 %. Viemärilaitoksen laboratorio tilaa analyysi- ja näytteenottopalveluja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriosta sekä Eurofins Scientific Finland Oy:ltä. Viranomaistarkkailutulokset toimitetaan Pirkanmaan Ely-keskukselle. Teollisuuden jätevesien kuormitustarkkailua on siirretty toiminnanharjoittajien vastuulle ja Viemärilaitoksen laboratorio suorittaa teollisuusjätevesien valvontaa satunnaisotannoilla. Vanhoja ja uusia kohteita on tarkoitus kartoittaa ja toimintaa selkeyttää. Laboratoriohenkilöstön hyödyntämistä sekä talous- että jätevesilaboratoriossa jatketaan kierrättämällä henkilökuntaa molempien laboratorioiden työtehtävissä. Kämmenniemi Polso Asukasvastineluku Vuorokausivirtaama Q mit m 3 /d

15 Puhdistetun jäteveden pitoisuuksia Purified wastewater Ammoniumtyppipitoisuus / Ammonia-nitrogen concentration Fosforipitoisuus / Phosphore concentration 16 mg/l 12 Raholassa nitrifiointi välisenä aikana vuoteen 2011 asti. Vuodesta 2012 alkaen Raholassa ja Viinikanlahdessa ympäri vuoden. 0,5 mg/l 0,4 Lupaehdon vaatimus / Permit conditions: < 0,6 mg/ 8 0,3 0,2 4 0, BHK 7 / BOD 7 12 mg/l 9 Lupaehdon vaatimus / Permit conditions: < 15 mg/ Viinikanlahti Rahola

16 Viinikanlahden puhdistamon energiajakauma Energy balance of Viinikanlahti wastewater treatment plant MWh tuotettu lämpö/produced heat ostettu lämpö/bought heat tuotettu sähkö/produced energy ostettu sähkö/bought electricity Raholan puhdistamon energiajakauma Energy balance of Rahola wastewater treatment plant MWh ylijäämäkaasu/surplus gas burnt in gas generator tuotettu lämpö/produced heat tuotettu mekaaninen energia, 2010 alk. tuotettu sähköenergia/produced mechanical energy, from 2010 produced electricity ostettu sähkö/bought electricity

17 Tutkimus ja kehitys Tutkimus ja kehitys Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yhteistyötä tehdään eri tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Alla esimerkkejä kertomusvuonna käynnistä olleista hankkeista. Tampereen Vesi on mukana useissa yhteistyöhankkeissa eri tahojen kanssa. Esimerkiksi Vesilaitoyhdistys (VVY) koordinoi useita vesihuoltoalan hankkeita, joissa Tampereen Veden edustajia on hankkeiden ohjausryhmissä. Yleissuunnittelu Keskuspuhdistamon suunnittelijavalinnat tehtiin tammikuussa Keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa ja sen jälkeen aloitettu toteutussuunnittelu valmistuu 2017 alussa. Suunnitteluja rahoitusvastuu siirtyy Tampereen Vedeltä asteittain hanketta varten perustetulle Tampereen Keskuspuhdistamo Oy:lle, jonka toistaiseksi omistaa kokonaan Tampereen kaupunki. Keskuspuhdistamo Oy aloitti toimintansa marraskuun alussa Jätevedenkäsittely Tampereen Vesi on mukana Luonnonvarakeskuksen PProduct- hankkeessa, jossa tutkitaan jätevesilietefosforin potentiaalia kasvintuotannossa ja se vaikutuksia ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen. Käynnissä on myös Tekesin PIMAKE-Inka -hanke Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen. Raholan jätevedenpuhdistamon tertiäärikäsittelyn suunnittelu saatiin päätökseen. Tertiäärisuodattimet hankittiin ja toteutusta aloitettiin urakoita kilpailuttamalla. Vedentuotanto Tampereen Vesi on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) DWDSOME- projektissa, jossa on tarkoitus selvittää juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen käsitys juomavedessä esiintyvistä mikrobiyhteisöistä ja niiden välisistä riippuvuussuhteista. Samoin Tampereen Vesi on mukana THL:n Vesitornithankkeessa, jossa selvitetään mm. veden varastoinnin vaikutusta juomaveden mikrobiologiseen laatuun. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt valmistuivat. Laitoksen käyttöönotto aloitettiin. Prosessiin tehtiin muutoksia käsitellyn veden laadun parantamiseksi sekä kemikaloinnin että hämmennyksen osalta. Laitoksen kemikalointi- ja flotaatio järjestelmän testauksia jatkettiin sopivan kemikaaliannostuksen löytämiseksi. Messukylän vedenottamon varavoimakone otettiin käyttöön. Tampereen Vesi osallistui Messukylän vedenottamon pohjaveden muodostumisalueen selvitykseen yhdessä Geologisen tutkimuskeskuksen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Kolmannen raakavesikaivon paikkaa tutkittiin. Verkosto Vedenjakelun automaatiomallinnus jatkui. Kehitettiin laskentaohjelma verkostomallinnuksen pohjalle, jolla voidaan mm. ennustaa veden ikä verkostossa eri jakelutilanteissa, veden sekoittuminen eri vesilähteistä ja automaation ohjausmuutosten vaikutus veden riittävyyteen eri painealueilla. 17

18 Talous Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta Vuonna 2016 Tampereen Vesi laskutti vettä 15,3 milj. m3, mikä oli 0,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna kuin edellisenä vuonna. Naapurikunnille myydyn veden osuus oli 9,3 % veden kokonaismyynnistä eli 1,4 milj. m 3 (v. 2015: 9,6 % eli 1,5 milj. m 3 ). Tulot vesilaskutuksesta olivat 21,9 milj. (2015: 20,6 milj. ). Jätevettä laskutettiin 20,5 milj. m3 (v.2016: 20,6 milj. m 3 ) eli 0,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikuntien jätevesilaskutus oli 20,8 % jäteveden kokonaislaskutuksesta eli 4,3 milj. m 3. (v. 2015: 20,7 % eli 4,3 milj. m 3 ). Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 32,5 milj. (v.2015: 31,9 milj. ). Liikevaihto ja tulos Vuonna 2016 Tampereen Veden liikevaihto oli 57,2 milj., joka oli 0,5 milj. suurempi kuin talousarviossa. Omistajalle suoritettiin korvauksena peruspääomasta 10,5 milj. Tampereen kaupungin vuoden 2016 talousarvion mukaisesti. Tilikaudelta ylijäämää ennen varauksia on ,05. Tulokseksi jää ,84, joka on n. 3,2 milj. budjetoitua suurempi. Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Tampereen Vesi arvioi ympäristöasioiden taloudellista merkitystä ympäristötilinpäätöksen avulla. Ympäristötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Tilastokeskuksen ohjetta ympäristöliiketoiminnan tulojen ja ympäristömenojen osalta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteissään samat kuin aikaisempina vuosina tehdyissä ympäristötilinpäätöksissä. Laskelmissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2015 tiedot. Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot Ympäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdistukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Vedenhankinnan ja jakelun osalta vesijohtoverkon saneeraukseen ja vedenpuhdistusprosessin parantamiseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska niiden avulla parannetaan talousveden laatua ja terveellisyyttä, ennaltaehkäistään ympäristövahinkoja sekä korjataan jo syntyneitä vahinkoja. Vuoden 2016 ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot jakaantuivat eri sektoreille alla esitetyllä tavalla. Vuoden 2015 vastaavat luvut ovat suluissa. Investoinnit milj. Poistot milj. Jätevedenpuhdistus 1,7 (1,9) 1,4 (1,0) Viemäriverkosto 6,4 (7,5) 4,2 (4,6) ja pumppaus Vesijohtoverkon saneeraus 2,7 (1,8) 0,8 (0,7) Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli 50,6 (41,6) % ja liikevaihdosta 18,8 (19,9) %. Ympäristöinvestointien poistojen osuus kaikista poistoista oli 60,0 (61,8) % ja liikevaihdosta 11,2 (11,2) %. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuskulut ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkoston huolto- ja saneerauskulut pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksiksi muodostui 7,2 milj. euroa ja viemäriverkoston 2,5 milj. euroa. Vesijohtoverkoston saneerausmenot olivat 1,6 milj. euroa. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttö- ja kunnossapitokuluista oli 51,3 (47,8) % ja liikevaihdosta 19,7 (19,8) %. Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristöperusteisena korvauksena maksettiin puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoivaa vesilain tarkoittamaa kalatalousmaksua euroa. Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä annetaan myös tarkkailuvelvoite, joka koskee niin vesistövaikutuksia kuin kalataloudellisiakin vaikutuksia. Tampereen Veden osuus vesistövaikutusten yhteistarkkailun kustannuksista oli ,40 euroa ja kalataloudellisesta yhteistarkkailusta ,18 euroa. Ympäristöverot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroja ja niihin rinnastettavia veroluonteisia maksuja ovat jäte- ja energiaverot sekä osa polttoaineiden hintoihin sisältyvistä veroista. Viimeksi mainittujen määrää ei pystytty luotettavasti laskemaan. Kulutetun sähkön energiavero oli ,49 euroa. Jäteveroa maksettiin ,40 euroa. Ympäristöverojen yhteenlaskettu osuus koko liikevaihdosta oli 1,2 % (1,0) %. Ympäristötuotot Ympäristötuotot muodostuvat jätevesimaksuista 30,5 (29,8) milj. euroa sekä sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden vastaanottomaksuista ,15 ( ,66) euroa. Ympäristötuotot olivat yhteensä 33,4 (32,5) milj. euroa. Niiden osuus koko liikevaihdosta oli 58,4 (58,0) %. Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähköä ja lämpöä puhdistamoiden tarpeisiin. Ulkoa ostettavan energian tarve pienenee samassa suhteessa. Lämmön ja sähkön tuotannosta syntyvä kustannussäästö yhteensä oli vuonna 2016 suuruudeltaan 0,95 (0,72) milj. euroa

19 Käyttö- ja perusmaksut 2016 Basic and use charges of Tampere Water 2016 Käyttömaksu /m 3 veroton /m 3 sis. alv Vesi/Water 1,15 1,43 Jätevesi/ 1,66 2,06 Wastewater Yhteensä/All 2,81 3,49 Perusmaksu Mittarin koko mm Vesi /kk veroton /kk, sis.alv Jätevesi /kk veroton /kk sis.alv 20 6,73 8,35 6,73 8, ,56 31,69 25,56 31, ,39 68,86 55,39 68, ,85 94,05 75,85 94, ,31 119,42 96,31 119, ,17 142,81 115,17 142,81 Kulut ja tuotot ,9 % 11 % 1,5 % 8,5 % 1,1 % 5,6 % 23,8 % 8,1 % 33,5 % Käyttötalouskulut % Palkat ,8 Henkilöstökulut ,1 Palvelut ,5 Energia ,5 (polttoaine, sähkö + lämpö) Veden osto ,5 Kemikaalihankinnat ,0 Aineet ja tarvikkeet ,9 Vuokrat ,6 Muut kulut , ,0 12,3 % 6,4 % 4,7 % 47,2 % 29,2 % Tuotot 2016 % Veden myyntituotot ,2 Jätevesimaksutuotot ,2 Perusmaksut ,3 Myynti Pirkkalaan ,4 Tilaustöiden laskutus ,7 Muut tuotot , ,0 19

20 Tuloslaskelma Income statement LIIKEVAIHTO- TURNOVER , ,10 Valmistus omaan käyttöön- Own use , ,84 Liiketoiminnan muut tuotot-other operating expences , ,42 Materiaalit ja palvelut-materials and services Aineet, tarvikkeet ja tavarat-materials and supplies , ,55 Palvelujen ostot-outsourced services , ,73 Henkilöstökulut-Personnel expences Palkat ja palkkiot-wages and salaries , ,49 Henkilösivukulut-Indirect employee costs Eläkekulut-Pension expences , ,48 Muut henkilösivukulut- Other indirect employee costs , ,69 Poistot ja arvonalentumiset-depreciation and value adjustements Suunnitelman mukaiset poistot- Depreciation to plan , ,14 Arvonalentumiset - Depreciation 0, ,00 Liiketoiminnan muut kulut-other operating expenses , ,30 Liikeylijäämä (-alijäämä)-operating profit , ,98 Rahoitustuotot ja -kulut- Financial income and expenses Muut rahoitustuotot-other financial income , ,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomast- Comjpensation for capital invested , ,00 Muut rahoituskulut-other financial expenses -301,91-328,66 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA , ,32 PROFIT (DEFICIT) BEFORE APPROPRIATIONS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,79 Increase (-) or decrease (+) in accumulated depreciation difference Vapaaehtoisten varausten lisäys 0,00 0,00 Increase (-) or decrease (+) in voluntary reserves TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,11 Profit (deficit)for the financial period TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -Return on investment 16,6 16,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % - Return on the City s investment 16,6 16,5 Voitto, % - Profit 23,7 20,3 20

21 Tase Balance sheet VASTAAVAA-ASSETS PYSYVÄT VASTAAVAT-NON-CURRENT ASSETS Aineettomat hyödykkeet- Intangible assets Muut pitkävaikutteiset menot-other capitalized expenditure 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet- tangible assets Rakennukset-Buildings , ,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet-fixtures , ,04 Koneet ja kalusto-machinery and equipment , ,69 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,07 Advance payments and contruction in progress , ,99 Sijoitukset-Investments Osakkeet ja osuudet-shares and holdings 0,00 0,00 Muut saamiset-other receivables , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT-CURRENT ASSETS Vaihto-omaisuus-Inventories Aineet ja tarvikkeet-materials and supplies , , , ,91 Saamiset-Receivables Lyhytaikaiset saamiset-non-current receivables Myyntisaamiset-Accounts receivable , ,40 Saamiset kunnalta- Receivables from Municipality ,91 123,38 Muut saamiset-other receivables , ,44 Siirtosaamiset-accrued credits and deferred charges , , , ,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ-TOTAL ASSETS , ,75 21

22 Tase Balance sheet VASTATTAVAA-LIABILITIES OMA PÄÄOMA-SHAREHOLDER S EQUITY Peruspääoma-Capital invested , ,56 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)-retained earnings (loss) , ,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä)-profity for the financial period , , , ,77 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET DEPRECIATION DIFFERENCE AND VOLUNTARY RESERVES Poistoero-Depreciation vdifference , ,61 Vapaaehtoiset varaukset-voluntary reserves , , , ,61 PAKOLLISET VARAUKSET-COMPULSORY RESERVES Eläkevaraukset-Pension reserves , ,00 Muut pakolliset varaukset-other compulsory reserves 0,00 0, , ,00 VIERAS PÄÄOMA-LIABILITIES Pitkäaikainen- Non-current Korottomat velat kunnalta-interest free debts from Municipality , ,49 Muut velat-other debts , , , ,02 Lyhytaikainen-Current Ostovelat -Accounts payable , ,65 Korottomat velat kunnalta-interest free debts from Municipality 757,35 0,00 Siirtovelat-Accruals , ,18 Muut velat-other liabilities , , , ,35 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75 TOTAL SHAREHOLDER S EQUITY AND LIABILITIES TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 84,5 84,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,6 42,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa

23 Rahoituslaskelma Cash flow statement TOIMINNAN RAHAVIRTA/ NET CASH FLOW FROM PRIMARY OPERATIONS AND INVESTMENTS Toiminnan rahavirta/operational cash flow Liikeylijäämä (-alijäämä)/ Operation profit (deficit) , ,98 Poistot ja arvonalentumiset/ Depreciation and value adjustments , ,14 Rahoitustuotot ja -kulut/ Financial income and expenses , ,66 Tulorahoituksen korjauserät/ Corrections of income financing , , , ,46 Investointien rahavirta/investment cash flow Investointimenot/Investment expences , ,96 Rahoitusosuudet investointimenoihin/ , ,00 Portions to be finance in investment expences , ,96 Toiminnan ja investointien rahavirta/ Net cash flow from primary operations and investments , ,50 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA/FINANCING CASH FLOW Antolainauksen muutokset/changes in credits Antolainasaamisten lisäykset kunnalle/ , ,00 Accession of credit to the Municipality Muut maksuvalmiuden muutokset/other changes in liquidity Vaihto-omaisuuden muutos/change in current assets , ,80 Saamisten muutokset kunnalta/ , ,66 Changes in receivables from the municipality Saamisten muutokset muilta/changes in receivables from others , ,37 Korottomien velkojen muutos kunnalta/ , ,88 Change in interest-free liabilities from Municipality Korottomien velkojen muutos/ , ,79 Change in interest-free liabilities from others , ,50 CHANGE IN FINANCESS/CHANGE IN FINANCESS 0,00 0,00 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,16 Investointien tulorahoitus, % 114,9 87,6 Quick Ratio 1,9 1,0 Current Ratio 1,9 1,1 23

24 Ympäristötilinpäätös (2015) 1000 eur 1000 eur % liikevaihdosta LV 2016 = YMPÄRISTÖTUOTOT Jätevesimaksut , ,1 Lietteiden vastaanottomaksut 108, ,3 116, ,6 58,35 (58,0) YMPÄRISTÖNSUOJELUN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITOMENOT Jäteveden puhdistus , ,6 Viemäriverkosto , ,8 Vesijohtoverkoston kunnossapito , , , ,3 19,7 (19,8) Muut ympäristönsuojelun käyttökulut -535,3-546,6 0,9 (1,0) YMPÄRISTÖPERUSTEISET KORVAUKSET Purkuvesistö -218,2-169,3 0,4 (0,3) YMPÄRISTÖVEROT Energiavero -479,0-483,0 Jätevero -196,8-675, ,6-665,6 1,2 (1,0) YMPÄRISTÖINVESTOINTIEN POISTOT Jäteveden puhdistus -824, ,4 Viemäriverkosto , ,6 Vesijohtoverkoston saneeraus , ,3-660, ,1 12,52 (11,2) YMPÄRISTÖTOIMINNAN KUSTANNUSSÄÄSTÖT Biokaasun energiakompensaatio 445,6 330,6 Biokaasun lämpökompensaatio 508,6 954, ,0 723,6 1,7 (1,3) YMPÄRISTÖTULOS , ,3 26,5 (25,8) 24

25 Managing director s view The year 2016 was the 118th year of activity for Tampere Water. The operational and financial goals set by the City Council were mainly achieved. Drinking water quality remained good. However, the number of pipeline leakages, 47 altogether, increased by 21 compared with the best-ever record of the year before. The amount of unbilled water increased from 15,5 per cent to 17,3 per cent of the total water amount sold. Water rate and sewage fee were the fourth cheapest among the fifteen major cities in Finland. The environmental permits in wastewater purification were reached, except occasional violation of effluent limits in Rahola wastewater treatment plant during the coldest period. Investments on rebuilding of aged water mains and sewers were continued, even if a lot of resources are continuously needed also to build pipeline networks to the new areas of the rapidly growing city. The turnover was 57.2 million euros and 2.1 per cent better than last year. The amount of water sold to the consumers (15.3 million m3) increased by 0.3 per cent and the amount of charged wastewater (20.5 million m3) decreased by 0.6 per cent. The operating profit was 24.1 million euros and the compensation for the capital invested by the City 10.5 million euros. Investments were made with 21.3 million euros. Most of it was used to build new and rebuild old water mains, sewers and rainwater sewers. Some significant improvements were made also on the water and wastewater treatment plants and pumping stations. The modernisation of Kaupinoja water treatment plant was continued. Tampere Water was active also in the regional projects. Altogether six municipalities - Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti and Ylöjärvi have decided to take part into the implementation stage of the new regional wastewater treatment plant in Sulkavuori, Tampere. The new plant is to be taken into use in The detailed planning will be finished by March, The implementation organisation - Keskuspuhdistamo Oy - received also the financial charge of the project after the directed share issue in the beginning of April, Tampere Water was active also in various R & D projects, for example Smart Water, PProduct and PIMAKE projects, and benchmarking. The geological structures of three present groundwater intake areas were studied with Geological Survey of Finland (GTK). Tampere Water participated also two information campaignes arranged by the Finnish Waterworks Association VVY. The build up of the Water Safety Plan was also started and will be finished by June, The amount of permanent staff was 130 persons (130 also in 2015) with the average age of 47,3 years. Two persons retired. Also this year, a lot of updating education and other activities were arranged for the personnel to keep them fit for work. Several persons participated the education for professional degree of water services. Some accidents at work still took place and the goal of zero was not yet reached. The number of sick-leave days also increased slightly. Warm thanks to the whole personnel for well done work also this year. And above all, thanks for our all customers and partners for a very good co-operation. Pekka Pesonen Managing Director 25

26 Tampere Water Personnel and Competence Tampere Water Personnel and Competence At the end of 2016, Tampere Water had a total of 130 (130 in 2015) employees. The average age of the employees was 48,8 years. Personnel costs were 7,5 M, (7,4 M in 2015). Turnover per capita was To maintain and develop personnel competence, Tampere Water organised courses, training, and study trips in For example some Tampere Water employees participated in training aiming for the supply water and wastewater services degree. To maintain working capacity, employees were offered weekly exercise (badminton, volleyball and gym). Several events and excursions were organised during the fiscal year. Personnel by fiel of action 2016 Business support 18 Investments and development 9 Water treatment and laboratory services 32 Wastewater treatment 23 Networks 48 Total 130 Customers and customer service Number of inhabitants of Tampere was in the end of the year % of inhabitants live in the area of water mains. Number of inhabitants of Pirkkala was and 86 % of inhabitants live in the area of water mains. Tampere Water provides individual service to its customers at Vesitalo in Nekala. Customers can also access services via the Internet where they can check information about their own connection, water use and invoicing in real-time. Water Supply and treatment Altogether 18,7 million m 3 of treated water was pumped into the water distribution network in One third of that was ground water, the rest being surface water. The majority of drinking water is produced in a Rusko water treatment plant (WTP). The raw water of the Rusko WTP is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of coagulation and flocculation with ferric sulphate; dissolved air flotation; rapid sand filtration; granular activated carbon filtration; ph, hardness and alkalinity adjustment; and disinfection with UV and chlorine gas. Tampere Water has also five ground water intake and treatment plants. In addition, it operates two small surface treatment plants in Teisko area in the Northern Tampere. Water mains and sewers Total length of the water mains is 765 km and the sewers 1388 km. During the year 2016 the amount of water pipe leakages was of these leakages occurred in the water mains and 28 in the private water pipes. The network consists of eight pressure zones, of which the central and Tesoma zones are largest. Rusko treatment plant and Messukylä ground water plant serve central pressure zone. Water is pumped from central zone further to Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti-Holvasti zones, and also additional water to Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from ground water stations. Water is pumped from Pyynikki to Pispala zone. 26

27 Viinikanlahti Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Viinikanlahti is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. The process consists of screening, grit removal, primary sedimentation, aeration and secondary sedimentation. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing electrical energy and heating for the plant. Design Parameters design influent flow 3,3 m 3 /s average design flow to primary sedimentation Qd = m 3 /d average design flow to aeration Qd = m 3 /d average design flow to aeration qave = m 3 /h design BOD7 load = kg O 2 /d Viinikanlahti Results Requirements 2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 3,0 98,8 <10 >95 kok. P(Ptot) 0,16 97,7 <0,4 >93 NH 4 -N 1,3 <4,0 Nitrification 97,3 >90 level Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Design Parameters of Kämmenniemi and Polso Wastewater Treatment Plants Kämmenniemi Polso Population equivalent Flow Q mit m 3 /d Kämmenniemi Results Requirements 2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 6,0 97,8 <10 >95 kok. P 0,27 96,5 <0,5 >95 Polso Results Requirements 2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 7,1 97,3 <15 >92 kok. P 0,1 98,3 <0,6 >92 Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). The Wastewater Laboratory The wastewater laboratory concentrates on assisting the process control in wastewater treatment plants. The laboratory analyzed 3088 samples in ,3 % of the samples were taken from wastewater treatment plants, pumping stations, the industry, storm waters and potable water were analyzed. Co-operating is intended to increase with the drinking water laboratory. Rahola Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Rahola is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing energy and heating for the plant. Design Parameters average design flow Qmit = m 3 /d average design flow qmit = m 3 /h Rahola Results Requirements 2016 mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 8,4 97,4 <10 >95 kok. P 0,26 97,4 <0,3 >95 NH 4 -N 5,2 <4,0 Nitrification 91,8 >90 level* Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). 27

28 Finances Income from Supply Water and Wastewater Invoicing In 2016, Tampere Water invoiced for 15.3 million m 3 of water, which was 0,3 % more than the previous year. Water sold to the neighbouring municipalities covered 9,3 %, that is, 1.4 million m 3 of the total sales of water (2015: 9,6 %=1.5 million m 3 ). Income from water invoices totaled to 21,9 M (2015: 20,6 M ) Wastewater invoicing came up to 20.5 million m3 (2015 :20.6 million m 3 ), which was 0,6 % less than the previous year. Wastewater invoiced from the neighbouring municipalities covered 20,8 %, that is 4.3 million m 3 of the total wastewater invoicing (2015: 20,7%= 4.3 million m 3 ). Income from the wastewater invoicing totaled to 32,5 M (2015: 31,9 M ). Turnover And Profit In 2016, Tampere Water had a turnover of 57,2 M, which was 0,5 M more than estimated in the budget. As compensation, the owner received 10.5 M from the basic capital, according to the Tampere City budget for Before reservations, fiscal period surplus was ,05. Profits summed up to ,84, which was approximately 3,2 M more than budgeted. 28

29 Wastewater Yhteystiedot / Contacts Vesitalo / Office Käyntiosoite / Address: Viinikankatu 42 A Postiosoite / PB address: Viinikankatu 42 A, Tampere Vaihde/ Tel: Sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi firstname.lastname@tampere.fi Kotisivut / Home pages: Asiakaspalvelu / Customer service Puhelin / Phone: Sähköposti / vesi.asiakaspalvelu@tampere.fi Ruskon vedenpuhdistuslaitos / Rusko water treatment plant Käyntiosoite: Ruskontie 40 Puhelin: Vesilaitoksen laboratorio, Rusko / Rusko water laboratory Käyntiosoite: Ruskontie 40 Puhelin: Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo / Viinikanlahti wastewater treatment plant Käyntiosoite: Hatanpäänkatu 2 Puhelin/valvomo: Raholan jätevedenpuhdistamo / Rahola wastewater treatment plant Käyntiosoite: Simolankatu 77 Puhelin: Viemärilaitoksen laboratorio / Wastewater Laboratory Käyntiosoite: Ruskontie 40 Puhelin: Häiriötiedotteet ja vikailmoitukset (24 h) / Fault service number (24 h)