Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Transkriptio

1 Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen Ilkka Miettinen 1

2 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m 3 /vrk), mutta kuivuusjaksoja ollut meilläkin ja välillä sitä on liikaakin Uhkana pinta- ja pohjavesien likaantuminen

3 Miksei järvivesi sovi sellaisenaan juomavedeksi? Jätevesien vaikutus näkyy vesistöissä veden laatu vaihtelee paikan ja ajankohdan suhteen Epäpuhtauksien, erityisesti taudinaiheuttajamikrobien uhka olemassa Ei suositeltavaa käyttää pintavettä sellaisenaan juomavetenä

4 Sään ääri-ilmiöt uhkana Tulvat Lumien sulaminen Huuhtoutumat Pinta-/pohjavesien likaantuminen Mikrobit Kemikaalit Ilmastonmuutos!

5 Talousveden saastumistilanteet Kokemuksia kuluneilta 10 vuodelta Vesiepidemiat: 3-10 tapausta joka vuosi Pienet pohjavesilaitokset!! Likaantuminen: Muutamia kymmeniä tapauksia joka vuosi (eivät ole vesiepidemioita) Yleensä koliformisten bakteerien ja / tai E.coli bakteerin löytyminen vedestä Pienet pohjavesilaitokset (ei desinfiointia)

6 Vesiepidemiat Vesiepidemiat : sair.tapausta Kunnalliset pohjavesilaitokset yksittäisissä tapauksissa tuhansia sairastuneita

7 Riskien hallinta: pintavesilaitokset Laitoksia vähän (70), suuri koko 39 % TV:n koko tuotannosta Yleensä monivaiheinen vedenpuhdistus Desinfiointi aina käytössä Suuri koko talousveden laadun seuranta tehokasta

8 Mutageenisuus (netto revertantti/l) Pintavesien haasteena humus Suomen järvissä korkeat orgaanisen aineen pitoisuudet Kloori reagoi juomaveden orgaaniseen aineen kanssa halogenoitujen yhdisteiden muodostuminen Suomalainen menestystarina Vesilaitostekniikka on kehittynyt Talousveden laatu kohentunut merkittävästi Kuopion Veden juhlaseminaa 8

9 Riskien hallinta: tekopohja- ja pohjavesi 61 % talousveden tuotannosta Yli laitosta Suurin osa pieniä tuotantolaitoksia Alkalointi usein ainoa vedenkäsittely Yleensä ei desinfiointia Pieni koko talousveden laadun seuranta vähäistä

10 Pohjavesien epäpuhtauksia Rauta teknis-esteettinen haitta Mangaani Haitallinen yli 100 µg/ pitoisuuksina Fluori, uraani ja arseeni Paikalliset ongelmat Kemialliset epäpuhtaudet: Esim. torjunta-aineet, kloorifenolit Paikalliset ongelmat

11 Miksi pohjavesiesiintymä likaantui? Sijainti: pintavalunta mahdollinen Jätevesijärjestelmät Rakenteelliset ongelmat

12 Vedenlaadun uhat ja niiden hallinta Pintavesilaitokset Raakavesissä alati uhkia Tekniikka pystyy poistamaan raakavesien epäpuhtauksia Ei vesiepidemioita tai likaantumisai Pohjavesilaitokset Laatu yleensä hyvä, mutta useat vedenottamot haavoittuvia Mikrobiologisia /kemiallisia ongelmia esiintyy toistuvasti Verkostojen turvallisuus Nykytila: valtaosa vesiepidemioista aiheutunut raakavesien likaantumisen takia Verkostojen likaantumisen uhka olemassa (esim. Nokia, Vihti,..)

13 Uhkien arviointi ja hallinta Raakavesien saastumisen estäminen Suojelusuunnitelmat / maankäyttörajoitukset Riskien arviointi Infran kunnossapito, raakavesikohteiden suojaus Veden riittävän tehokas käsittely (riskien hallinta) Uhkien tunnistus riittävä veden käsittely Desinfiointi / valmius desinfiointiin Valvonta Likaantumisen estäminen verkostossa Valvonta Putkiston kunnossapito

14 Talousveden laadun valvonta Vesianalyysit Viranomaisvalvonta: laboratorio-analyysit Kemiallisten ja mikrobiologisten laatuvaatimusten sekä laatusuosituksien täyttyminen Haaste: vain murto-osa juomavedestä analysoidaan valvontatutkimuksissa Reaaliaikainen vedenlaadun mittaus Uuden tekniikan soveltaminen vesiturvallisuuden edistämiseen Reaaliaikainen tilannekuva

15 YHTEENVETO Suomessa vesiturvallisuus yleensä hyvällä tasolla. Suomessa hanavesi (talousvesi) = juomavesi Vesiturvallisuuden kehityskohteita: Riskien arviointi ja hallinta mm. WSP:n käyttöönotto Valvonnan kehittäminen on line mittaustekniikka Veden käsittelyn mm. desinfiointivalmius

16 Lisätietoa THL: Veden laatu, analytiikka, vesiepidemiat, Veden klooraus: vesijohtoveden-klooripitoisuus Riskinarviointi (Vesiopas): eysvaikutuksista