Tampereen Vesi Tampere Water. T o i m i n t a k e r t o m u s j a y m p ä r i s t ö r a p o r t t i Tampereen Vesi

Transkriptio

1 Tampereen Vesi Tampere Water T o i m i n t a k e r t o m u s j a y m p ä r i s t ö r a p o r t t i Tampereen Vesi

2 1. Toiminnan periaatteet Tampereen Vesi on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesihuoltopalveluja tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa; Tuotamme asiakkaillemme puhdasta ja korkealaatuista talousvettä sekä palautamme jäteveden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun. Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: Osaava ja työstään kiinnostunut henkilöstömme takaa turvalliset ja helposti saatavat vesihuoltopalvelut Tampereen seudun asiakkaille kaikissa olosuhteissa. Toimintakulttuurimme mahdollistaa nopean reagoinnin eri tilanteissa. Kannamme vastuumme käyttämistämme vesistöistä ja pohjavesistä. Tampereen Vesi käyttää toimintojen ohjauksessa ISO standardin mukaista sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Tampere Water is responsible for the water supply and distribution and also waste water collection and treatment in the Tampere area. The operations of Tampere Water comply with the ISO environmental management standard. The company acts under the control of the City Council. In its area of operation, Tampere Water takes care of the water supply, purification and distribution to the customers, as well as the construction and maintenance of the network. Wastewater and storm water management, maintenance of the sewer system and wastewater treatment also fall under its area of responsibility. SISÄLTÖ 1. Toiminnan periaatteet Vuosi 2006 pähkinänkuoressa Toimitusjohtajan katsaus Organisaatio Henkilöstö ja osaaminen Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet Toiminta ja ympäristö Vesilaitos Vesijohto- ja viemäriverkosto Viemärilaitos Tutkimus ja kehitys Talous Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta Liikevaihto ja tulos Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Sanasto ja lyhenteet...31 Tampereen Vesi

3 2. Vuosi 2006 pähkinänkuoressa Henkilöstö ja talous vuoden 2006 lopussa 155 työntekijää liikevaihto 36,3 milj. euroa Vesilaitos veden myynti 16,1 milj. m 3 vesijohtoverkoston pituus 728 km vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin 10,1 km laboratoriossa tutkittiin näytettä Viemärilaitos jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 28,6 milj. m 3 laskutettu jätevesimäärä 20,4 milj. m 3 viemäriverkoston kokonaispituus km viemäriä rakennettiin ja uusittiin yhteensä noin 12,9 km 72 jätevedenpumppaamoa laboratoriossa tutkittiin näytettä Tärkeimmät tapahtumat Toiminnan kehittäminen: Uusi organisaatiomalli otettiin käyttöön vuoden alusta. Yhteistyön laajentaminen Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa käynnistettiin. Pirkanmaan keskuspuhdistamon suunnittelu käynnistettiin toteuttamalla alustava puhdistamopaikkavaihtoehtojen vertailu, jonka perusteella suunnittelua jatketaan. Viinikanlahden ja Raholan uusi ympäristölupahakemus jätettiin vuoden lopussa. Hakemuksessa esitettiin parannettavaksi jäteveden fosforinpoistoa ja vesien johtamista nykyisiin purkupaikkoihin. Tampereen Vesi on mukana valtakunnallisessa vesilaitosten asiakaspalvelun benchmarking -projektin ohjausryhmässä. Asiakastyytyväisyyttä testattiin Taloustutkimuksen WACSI-asiakastyytyväisyystutkimuksen avulla Prosessit, toimitilat ja laitteet: Raholan jätevedenpuhdistamon energiankäytön yleissuunnitelma valmistui. Tavoitteena on tehostaa puhdistamon energiankäyttöä. Mustalammen pohjavedenottamon kehittämishankkeesta valmistui suunnitelma Yhteistyössä Pöyry Environment Oy:n, Espoon Veden ja LV Lahti Vesi Oy:n kanssa jatkettiin TEKES-rahoitteista jätevedenpuhdistuksen mallinnusprojektia. Mestarinpuiston pääviemärin saneeraaminen aloitettiin. Tutkimus: Pohjavesi- ja verkostobiofilmien seurantaprojekti aloitettiin. Tutkimuksessa saadaan tietoa biofilmien kasvusta käsittelemättömässä ja käsitellyssä pohjavedessä sekä verkostoissa, joissa johdetaan pohja- tai pintavettä. Pyhäjärvi-Kokemäenjoki vesireitin vedenlaatumallinnusprojekti valmistui. Yhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen kanssa jatkui. Tampereen Vesi on mukana väitöskirjatyössä, jossa tutkitaan tekopohjaveden orgaanisen aineen vähentymistä. Tampereen Vesi on mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa, jota vie eteenpäin Tavase Oy. Tavase Oy aloitti tekopohjaveden valmistukseen tähtäävät lisätutkimukset Pälkäneellä vuonna Year 2006 in brief Employees and economy 155 employees at the end of year 2006 Turnover 36.3 million euros Water supply Amount of water sold 16.1 million m 3 Total lenght of water distribution network 728 km Built and renewed network 10.1 km 3,830 samples analyzed in the laboratory Wastewater treatment 4 wastewater treatment plants, 28.6 million m 3 of treated wastewater Charged amount of wastewater 20.4 million m 3 Total length of the sewer system 1,205 km Built and renewed sewers 12.9 km 72 sewage pumping stations 3,691 samples analyzed in the laboratory Tampereen Vesi

4 3. Toimitusjohtajan katsaus Tampereen Veden 108. vuotta leimasi julkisessa keskustelussa ilmastonmuutos. Kuuma ja kuiva kesä kääntyi sateiseen syksyn kautta leutoon alkutalveen. Ilmastoasiantuntijat väittivät viime vuoden sääilmiöiden mahtuvan normaalin vaihtelun piiriin. Siitä huolimatta ilmastonmuutos on tärkeä trendi, joka on otettava huomioon myös vesihuollossa. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan käyttämiemme vesistöjen ja pohjavesien laadun ja määrän vaihteluihin, minkä lisäksi lisääntyvät säätilan ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita sadevesien viemäröinnille ja erilaisiin kunnossapitotehtäviin. Tämän vuoden toimintakertomuksemme teemaksi valitsimme Puhtaat vedet lapsillemme. Vesihuoltotoiminta on luonteeltaan hyvin pitkäjänteistä. Tällä hetkellä tehtävät ratkaisut vaikuttavat elinympäristöön kymmeniä vuosia. Vesihuollon tehtävänä on tarjota kestävä pohja yhdyskunnan kehittyä ja ihmisten viihtyä sukupolvesta toiseen. Asiakasnäkökulma Asiakkaiden tyytyväisyyttä toimintaan testattiin kertomusvuonna Taloustutkimuksen WACSI asiakastyytyväisyystutkimuksella. Parhaat arvosanat saimme vedenjakelun katkottomuudesta ja veden toimintavarmuudesta. Suhteessa kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden vesihuoltolaitosten arvosanoihin, pärjäsimme parhaiten veden hinnassa, vesilaitoksen toiminnan uskottavuudessa, veden toimintavarmuudessa ja veden hinnoittelussa. Omien asiakkaiden antamissa arvosanoissa heikoimmat arvosanat saimme veden hinnassa ja veden hinnoittelussa. Suhteessa muihin laitoksiin eniten kehitettävää oli vesilaitoksen tiedotuksessa ja vesikatkosten pituuden minimoinnissa. Tampereen Veden hinnoittelussa on kiinnitetty huomiota kilpailukykyyn. Viidestätoista suurimmasta vesihuoltolaitoksesta Tampereen Veden laskennalliset esimerkkikuluttajien vertailuhinnat olivat toiseksi halvimmat kerrostalokäyttäjille ja neljänneksi halvimpia omakotitalokäyttäjille. Vuoden 2007 tärkeimpiä tavoitteita on viestinnän kehittäminen erityisesti isojen strategisten hankkeiden osalta. Omistaja- ja talousnäkökulma Vuosi oli taloudellisessa mielessä erinomainen. Liikevaihto oli 36,3 milj. (suluissa esitetty v vastaava arvo, liikevaihto: 34,7 milj. ). Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli merkittävä 4,8 %. Vettä myytiin 16,1 milj. m 3 (15,7 milj. m 3 ). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,8 %. Laskutetun jäteveden määrä oli 20,4 milj. m 3 (19,8 milj. m 3 ), mikä oli 2,9 % edellisvuotta enemmän. Kertomusvuoden liikeylijäämä oli 14,1 milj. (12.4 milj. ). Talousarviossa tavoitteena ollut 12.7 milj. ylittyi 11,0 %. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 3,6 milj. (2,0 milj. ) ylijäämäinen. Tilikauden voitto oli 1,7 milj.. Tilikauden tulos on merkittävästi budjetoitua parempi. Tuloksesta tehtiin 2,0 milj. investointivaraus tulevaisuuden investointeja varten. Tampereen Vesi otti vuoden 2006 alusta käyttöön perusmaksun myös jätevesitaksaan. Tällä pyrittiin kasvattamaan kiinteiden tulojen osuutta sekä oikaisemaan eroja eri asiakasryhmien kannattavuudessa. Jäteveden perusmaksujen tulokertymä kasvoi odotetusti 1,2 milj.. Vuoden 2007 tärkeimpänä tavoitteena on talousraportoinnin kehittäminen käyttöönotettua SAP -järjestelmää hyväksi käyttäen. Prosessit ja rakenteet -näkökulma Tampereen Vesi otti käyttöön vuoden 2006 alusta uuden organisaatiomallin. Muutoksen käynnistivät useat samaan aikaan tapahtuvat eläköitymiset ja henkilöstömuutokset. Muutoksen tavoitteena oli madaltaa organisaatiota jotta tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä toimisi sujuvammin. Vesihuoltotoiminta on toiminta-alueellaan luonnollinen monopoli. Tämän vuoksi alan toimijoita ei voi vertailla kilpaillun maailman yritysten tavoin. Tampereen Vesi pyrkii kehittämään toimintaansa yhteistyössä muiden vesihuoltolaitosten kanssa ns. benchmarkingin avulla vertailemalla ja analysoimalla toimintaa sekä ottamalla käyttöön parhaita alan toimintatapoja. Seutuyhteistyö on kuluneena vuonna lähtenyt Tampereen seudulla liikkeelle. Vesihuollossa seutuyhteistyötä on tehty pitkään naapurikuntien kanssa. V perustetun Tavase Oy:n jatkotutkimukset Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesilaitoksen toteuttamiseksi ovat käynnistyneet jatkuen vuoteen 2008 saakka. Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeesta valmistui esisuunnitelma kertomusvuoden maaliskuussa. Esisuunnitelman tavoitteena on ollut tuoda käynnistyneeseen puhdistamokeskusteluun tietoa. Tampereen Vesi kysyi syksyllä Pirkanmaan kuntien kiinnostusta osallistua puhdistamohankkeen yleissuunnitteluvaiheeseen. Yleissuunnitteluhanke käynnistyi vuoden lopulla Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kuhmalahden, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Pirkkalan, Tampereen, Valkeakos- Tampereen Vesi

5 ken, Vesilahden ja Ylöjärven voimin. Vuoden 2007 tärkeimpinä tavoitteina on seutuyhteistyön kehittäminen käynnistämällä Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hoidon yhteistyö sekä Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnittelutyön toteuttaminen v loppuun mennessä. Tampereen Vesi pyrkii osaltaan edesauttamaan Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen tutkimusten toteuttamista. Henkilöstönäkökulma Tampereen Vedessä toteutettiin kaksi henkilöstötyytyväisyystutkimusta vuoden aikana: kuntien yhteinen Kunta-10 ja Tampereen Veden oma henkilöstötyytyväisyystutkimus. Kunta-10 -tulokset eivät tätä kirjoittaessa ole vielä käytettävissä, mutta oman henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tulokset on käyty läpi johtoryhmässä ja Tampereen Veden yksiköissä. Tampereen Veden johtoryhmä valitsi kolme kehittämiskohdetta: 1) Tiedonkulku yksiköiden välillä toimii hyvin, 2) Työyhteisössämme arvostetaan työtehtäviäni ja 3) Tiedottaminen muutoksista ja perustelut. Kullekin kehittämiskohteelle on määritelty toimenpiteet, joilla niiden tilaa pyritään parantamaan ja toimenpiteet on otettu käytäntöön. Lopuksi esitän kiitokseni asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme yhteistyöstä kuluneena vuonna. Erityiset kiitokset haluan esittää ammattitaitoiselle henkilökunnallemme, joka on tarjonnut tamperelaisille ja Tampereen seudulle turvalliset vesihuoltopalvelut kohtuullisin kustannuksin. Reijo Kuivamäki Managing Director s Review Tampere Water takes care of the water supply, purification, and water distribution to the customers, as well as the construction and maintenance of the network in the Tampere region. Waste water and storm water management, maintenance of the sewer system, and waste water treatment also fall under its area of responsibility. The history of the water supply and sewerage services in the city of Tampere goes back 108 years. Now Tampere is the largest inland city in Scandinavia, and its water supply and sewerage services serve over residents. The year 2006 was financially excellent. Turnover was 36,3 million euros, with increase of remarkable 4,8% compared to the year before. The water amount sold to the customers was 16.1 million m 3 (increase 2.8%). The amount of invoiced waste water was 20.4 million m 3 (increase 2.9%). The operating profit was 14.1 million euros, which exceeded budget by 11%. Profit for the financial year was 1.7 million euros. Tampere Water co-operates with neighbouring municipalities. The cities of Nokia and Ylöjärvi and the municipalities of Lempäälä and Pirkkala receive some or all of their water from the Tampere facilities. Tampere Water participates in a regional project, which aims to provide artificial groundwater for the consumers in the future. The largest proportion of the city`s waste water is processed in two treatment plants. Waste water is received for treatment also from the municipalities of Kangasala and Pirkkala and from the city of Ylöjärvi. There is ongoing a regional project to investigate possibilities in the future for centralized waste water treatment in a treatment plant that would be built underground into the bedrock. In environmental matters the utility has played, and will continue to play, a key role in Tampere and its surroundings. Tampere Water is an example of a local government-owned public utility that has been, and will continue to be, capable of providing services at reasonable cost. Whatever water sources will be used and wherever properly treated wastewaters will be discharged, they all are to be kept in good condition. The aging infrastructure particularly the networks will bring new challenges in the future. With pleasure I express my special gratitude to our whole, skilled personnel that have again last year produced safe water services at moderate cost for residents of the City of Tampere and its surroundings. toimitusjohtaja Managing Director Tampereen Vesi

6 Tampereen Veden panos-tuotostarkastelu 2006 Panokset Tuotokset Toimialue ,1 Mm 3 Pintavesi 16,9 Mm 3 Verkostovesi 20,3 Mm 3 18,8 Mm 3 5 Mm 3 Pohjavesi 5,0 Mm 3 Prosessivesi 0,71 Mm3 1 Mm 3 Kemikaalit: 1665 t pintavesil t Veden tuotanto 190 t pohjavesil. 270 t 9,8 GWh Energiaa 11,3 GWh 8 GWh pintavesil. 9 GWh 1,8 GWh pohjavesil. 2,3 GWh Rakennusmateriaaleja Verkostoa rakennettu Veden siirto/jakelu Vesijohtoverkosto ja uusittu 10,9 km 12,5 km 1 GWh 1,26 GWh 64 % yksityiset 56,7 % 8 % teollisuus 17,09 % 5 % kaupunki 4,89 % 5 % muut kunnat 6,81 % 17 % muu käyttö % Veden käyttö Rakennusmateriaalit Viemäriverkostoa rakennettu ja uusittu Viemäriverkosto Jäteveden siirto 12,9 km 13,9 km 0,9 GWh 0,69 GWh Puhdistettu jätevesi 28,6 Mm 3 28,2 Mm 3 Kemikaalit: BHK 132,3 t 123,9 t 18 t Ferrosulfaatti 24 t fosfori 7,8 t 8,8 t Kalkki: ammoniumtyppi 125,9 t 138,4 t 741 t Meesa 190 t kiintoaine 230,5 t 215,1 t 3244 t Filleri 3911 t 31 t Polyelektrolyytti 36,5 t Liete t t 6337 Ferrisulfaatti 6274 t Jäteveden puhdistus josta maanparannusaineeksi 29 % 26 % kompostointiin 71 % 74 % Ostettu GWh Välppäjäte 620 t 721 t 6,1 sähköä 7,5 Hiekka 131 t 419 t 1,2 lämpöä 1,4 Tuotettu GWh: sähköä 2 3 lämpöä 3,5 GWh 3,5 1) mekaanista energiaa 1,7 Panoksia ja tuotoksia Panos-tuotostarkastelulla voidaan laatia organisaation ekotase, jossa eritellään tuotteeseen liittyvät materiaali- ja energiavirrat raakaaineiden käyttönä ja ympäristövaikutuksina. Panoksena ovat tuotteen valmistamisessa käytettävät materiaalit, energia ja vesi. Tuotoksena saadaan tuotteet ja niiden lisäksi niiden valmistamisessa syntyneet päästöt ja jätteet. Tampereen Vesi laatii vuosittain toimintaansa koskevan panos- tuotos tarkastelun. Se ei ole kuitenkaan ekotase sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä esimerkiksi prosessien, ajoneuvojen ja työkoneiden ilmapäästöjä ei ole laskettu, vaikka polttoaineen- ja energiankulutusta seurataan. Panos- tuotostarkastelun avulla Tampereen Vesi arvioi, miten hyvin prosessien tehokkuutta on pystytty parantamaan. Tarkastelu auttaa myös tulevien kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. 1) kaasumoottori käyttää ilmastuskompressoria By means of the above inputoutput review Tampere Water evaluates the efficiency of the processes and makes plans for future actions in improving the operations. 6 Tampereen Vesi

7 4. Organisaatio 2006 Kaupunginvaltuusto City Council Kaupunginhallitus City Board Johtokunta Board of Directors Toimitusjohtaja Managing Director Reijo Kuivamäki LIIKETOIMINTOJEN TUKI BUSINESS SUPPORT Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki VERKOSTORAKENTAMINEN NETWORK CONSTRUCTION Rakennuspäällikkö/ Construction Manager Petri Pulli VERKOSTOKUNNOSSAPITO NETWORK MAINTENANCE Kunnossapitopäällikkö/ Maintenance Manager Pekka Laakkonen VEDENTUOTANTO JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY WATER AND WASTEWATER TREATMENT Käyttöpäällikkö/ Director of Department Petri Jokela LAITOSKUNNOSSAPITO MAINTENANCE OF PLANTS Kunnossapitopäällikkö/ Maintenance Manager Heikki Syrjälä Tampereen Veden johtokunta vuonna 2006/ Tampere Water board of directors 2006 Jäsenet/Members Puheenjohtaja/Chairman Rimmi Eila, leipuri, VAS Varapuheenjohtaja/Vice chairman Strömberg Hannele, toimistopalvelupäällikkö, KOK Nieminen Pekka J, toimitusjohtaja, KOK Leino Jarmo, muusikko, SDP Mansikkamäki Päivi, fil. maisteri, SDP Ulvila Marko, YTM, tutkija VIHR Katto Karita, fil. maisteri, KD Henkilökohtaiset varajäsenet/ Personal deputy representatives Poutiainen Matti, laitosmies, VAS Laaksonen Ulla-Maija, toimistosihteeri, KOK Valento Eero, lehtori, KOK Raskulla Esko, erikoisammattimies, SDP Sillanpää Hilkka, lukusalinhoitaja, SDP Sarja Anne VIHR Sippola Marja-Leena, diakonissa, KD Kaupunginhallituksen edustaja/representant of city board Järvelä Kristiina, KOK Vuonna 2006 johtokunta kokoontui kuusi kertaa. Vuoden 2007 alussa Tampereen Vedelle valittiin uusi johtokunta kaudelle Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Eila Rimmi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Harri Pyhältö (KOK). Johtokunnan muut jäsenet löytyvät Tampereen Veden Internet-sivuilta. Tampereen Vesi

8 Tampereen Vesi

9 5. Henkilöstö ja osaaminen Tampereen Vedellä oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 155 (v ) työntekijää. Henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta. Henkilöstökulut olivat 6,59 milj. euroa, (6,61 milj. euroa vuonna 2005) Liikevaihto henkilöä kohden oli euroa. Eläkkeelle siirtyivät vanhempi hitsaaja Pentti Kuusinen, käyttöinsinööri Risto Vesola, työpajamestari Markku Helin, siistijä Maila Ruishalme, yleisasentaja Kyösti Kajasrinne, koneasentaja Mikko Järvinen ja hitsaaja Taisto Isotalo. Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Vesi järjesti vuonna 2006 kursseja, koulutusta ja opintomatkoja. Työkyvyn ylläpitämiseksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus viikottaiseen kuntoiluun lentopallon ja sulkapallon parissa. Sen lisäksi henkilökunnalla on käytössään kuntosali sekä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella että Nekalan Vesitalolla. Henkilökunnalle järjestettiin osittain tyky-toimintana nelipäiväinen Vironmatka, jonka aikana tutustuttiin mm. Narvan vesilaitoksen toimintaan ja laitoksiin. Tyky-tapahtumia olivat maaliskuinen laskettelupäivä Himoksella, syksyiset kalastusiltapäivä ja ulkoilutapahtuma Kaupin urheilupuistossa sekä hohtokeilailu joulukuussa. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus osallistua Likkojen Lenkille toukokuussa sekä Pirkan Hölkkään syyskuussa. Personnel Tampere Water had 155 employees at the end of the year Turnover per employee was 234,307 euros. During the year 2006 Tampere Water arranged courses, education and excursions for supporting and developing the knowledge of personnel. For maintaining ability to work employees are provided gym in Rusko water treatment plant and Vesitalo. Tampere Water also offers personnel chance to play weekly badminton and volleyball. During the year 2006 several activities were arranged for personnel, such as fishing and bowling afternoons. Personnel was also offered a chance to participate in two big outdoor events, Pirkan Hölkkä and Likkojen Lenkki for ladies. Sähköasentaja työssään. HENKILÖSTÖN SIJOITTUMINEN ERI TEHTÄVIIN 2006 Henkilökunta toimialoittain/personnel Verkostot ja vesimittarityöt/networks and water meters 75 Jäteveden puhdistus/wastewater treatment 23 Tekniset palvelut/technical services 21 Veden hankinta ja puhdistus/water supply and purification 11 Hallinto/Administration 11 Laboratoriopalvelut/Laboratory services 9 Asiakaspalvelu/Customer service 5 Yhteensä/Total 155 Tampereen Veden joukkue Liikelaitosten yhteistyöryhmien välisissä soutukisoissa. Tampereen Vesi

10 6. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet Asiakkaat Vuoden 2006 lopussa Tampereen Vedellä oli asiakaskiinteistöä. Tampereen asukasluku kasvoi kertomusvuoden aikana lähes 2000 asukkaalla ollen vuoden 2006 lopussa Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella. Veden ominaiskäyttö asukasta kohden oli keskimäärin 240 l/vrk. Vettä johdettiin talouskäyttöön 56,71 % ja teollisuuskäyttöön 17,09 %. Pumpatusta vedestä 6,8 % myytiin Pirkkalan, Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Tampereen kaupungin oma vedenkäyttö oli 5 %. Muu käyttö oli 21 % ja siihen sisältyvät muun muassa sammutusvesi, vuodot ja verkostojen huuhtelut. Asiakaspalvelu Tampereen Vesi palvelee asiakkaitaan Nekalassa sijaitsevassa Vesitalossa. Henkilökohtaisen sekä puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi Tampereen Vesi on panostanut viime vuosina erityisesti sähköisten palvelujen tarjonnan lisäämiseen. Merkittävin sähköisen palvelun väline on Internetissä asiakkaiden käytössä oleva Online palvelu. Sen avulla asiakas voi tarkastella oman liittymänsä vedenkäyttöä ja laskutusta Internetissä. Palvelusta voi siirtyä myös verkkopankkiin maksamaan erääntyvän laskun tai sen kautta voi ilmoittaa vesimittarin lukeman vesilaitokselle. Yritysasiakkailla on mahdollisuus saada paperilaskun sijaan tai sen lisäksi sähköisessä muodossa oleva verkkolasku. Verkkolaskun avulla yritykset voivat vähentää laskun sisäisessä käsittelyssä tarvittavaa työmäärää. Vastaava palvelu on tulossa käyttöön myös yksityisasiakkaille. Sähköisellä laskutuksella voidaan parantaa palvelua sekä vähentää laskujen tulostus- ja postituskustannuksia. Vuonna 2006 Tampereen veden laskujen perintä siirtyi Lindorff Oy:n hoidettavaksi kaupungin kilpailutettua perintätoimistot. Perintäkokonaisuuteen on kuulunut syksystä 2006 lähtien myös maksukehotusten lähettäminen Lindorff Oy: n toimesta. Tampereen Vesi käyttää asiakastiedottamiseen Internet sivuja, laskujen yhteydessä lähetettäviä asiakastiedotteita sekä erillisiä lehdistötiedotteita. Vuoden 2006 aikana tiedotettiin muun muassa vesimittarin luennasta, talousveden laadusta, keskusjätevedenpuhdistamohankkeen ja tekopohjavesihankkeen etenemisestä, asiakastyytyväisyys- Tampereen Veden vedenjakelupiste oli suosittu Kalevan ympäristöpäivässä. 10 Tampereen Vesi

11 tutkimuksen tuloksista, ympäristölupahakemusten jättämisestä sekä energiansäästöviikolla veden taloudellisesta käytöstä. Touko-kesäkuussa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely. Katkokseton vedenjakelu sekä veden tärkeät ominaisuudet, mauttomuus, hajuttomuus ja kirkkaus saivat kyselyssä kiitosta Tampereen Veden asiakkailta. Tiedotukseen toivottiin panostettavan lisää. Vuoden 2005 asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta Tampereen Vesi järjesti isännöitsijöille keskustelutilaisuuden brunssin merkeissä. Tilaisuudessa keskusteltiin tiedottamisen merkityksestä, tiedottamisen eri vaihtoehdoista ja toimintatavoista. Tampereen Vesi on mukana valtakunnallisessa vesilaitosten asiakaspalvelun benchmarking projektin ohjausryhmässä. Projektissa on tavoitteena kehittää vesilaitosten asiakaspalvelun parhaita toimintakäytäntöjä kokoamalla tietoja eri toimintatavoista ja tekemällä niistä johtopäätöksiä, joita voidaan soveltaa omaan toimintaan. Sidosryhmät ja vuorovaikutus Sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu on oleellinen osa Tampereen Veden toimintaa. Tärkeitä sidosryhmiä asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat muut vesihuoltoalan toimijat ja erilaiset kansalaisjärjestöt. Vuoropuhelussa edellä mainittujen tahojen kanssa hyödynnetään useita kanavia ja menetelmiä: Ekokumppanit Oy:ssä toimiminen Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry:ssä toimiminen Yhteistyö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja vesiensuojeluyhdistysten liiton kanssa Yhteydet kunnallisiin päättäjiin Tampereella ja naapurikunnissa Ympäristötietokeskus Moreenia Messut ja tapahtumat Internet-sivut, lehtiartikkelit ja lehdistötiedotteet Lupaprosesseihin liittyvä kuuleminen ja vaikutusten arviointi Kampanjat ja tietoiskut Vuoden 2006 aikana Tampereen Vesi oli esillä mm. Maailman vesipäivän tilaisuudessa Tampereen ammattikorkeakoululla, Kalevan ympäristöpäivässä, sekä ASTA rakentajamessuilla Pirkkahallissa. Tapahtumissa mm. jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. Näkymiä vuodelle 2007 Vesivahinkojen korvauskäsittely siirtyi vuoden 2007 alusta If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:lle. Tampereen kaupunki lopetti tähän saakka toimineen korvausrahaston ja otti tilalle vastuuvakuutuksen. Tampereen Vesi käsittelee vastuullaan olevien vesivahinkojen korvaukset, kun niiden korvaussumma on alle euroa. Suuremmat vahingonkorvaukset käsitellään vakuutusyhtiössä. Lähitulevaisuuden kehittämiskohteena tulee olemaan vesimittareiden kaukoluennan selvittäminen. Customers and customer service There were 206,289 inhabitants in Tampere in the end of year % of inhabitants live in the area of water mains. Per capita water use was approximately 240 litres per day. 56.7% of supplied water was used in households and 17.1% in industry. 6.8% of supplied water was sold to neighbouring municipalities, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala and Ylöjärvi. The amount of other use was 21% including water pipe leakages, needs of fire department and flushing of the networks. Tampere Water provides individual service to its customers at Vesitalo in Nekala. Customers can also access services via the Internet where they can check information about their own connection, water use and invoicing in real-time. VEDEN KÄYTTÖ/USE OF WATER Kotitaloudet/Households 56,7 % Teollisuus/Industry 17,0 % Muut kunnat/other municipalities 6,8 % Kaupunki/City 4,9 % Muu käyttö*/other use* 14,5 % * Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut * Incl. water for fire extinguishing, leakages etc. Tampereen Vesi 11

12 12 Tampereen Vesi

13 7. Toiminta ja ympäristö 7.1 Vesilaitos Vedenhankinta Raakavettä pumpattiin puhdistuslaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 22,0 milj. m 3. Tästä määrästä pumpattiin 20,4 milj. m 3 käsiteltyä vettä edelleen johtoverkkoon. Määrä on 1,8 milj. m 3 enemmän kuin vuonna Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 24 % ja pintaveden 76 %. Tampereen ja Valkeakosken seudulla on tavoitteena korvata pintavedestä valmistettu talousvesi tekopohjavedellä. Hanketta vie eteenpäin seudun kuntien yhteisomistuksessa oleva Tavase Oy, jonka kpl/km 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 VUODOT VESIJOHTOVERKOSTOSSA WATER PIPE LEAKAGES (piece/km) Water Supply Altogether 20.4 million m 3 of treated water was pumped into the water distribution network in The share of ground water was 24%, the rest being surface water. Future plans include utilization of artificial groundwater recharge that will replace the use of surface water. 25 VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN as, milj. m 3 /vuosi DEVELOPMENT OF WATER USE l/as/vrk, km Väkiluku ( as)/population rate Veden kokonaiskäyttö (milj.m 3 /a)/ Total use of water Ominaisvedenkäyttö (l) Per capita water use Vesijohtoverkon pituus (km)/total length of water tarkoituksena on toteuttaa tekopohjavesilaitos Kangasalan ja Pälkäneen Vehoniemen - Isokankaan harjualueelle. Hanketta koskeva lupahakemus on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston käsittelyssä. Veden puhdistusprosessit Ruskon vesilaitos käsittelee Roineen pintavettä. Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Veden desinfiointiin käytetään klooridioksidia ja klooria. Ruskon vedenpuhdistuslaitokseen tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2006 laitoksella vieraili 26 ryhmää, yhteensä 384 henkilöä. Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta ja hiekkasuodatusta. Tarvittava ph:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. m 3 /km LASKUTTAMATTOMAN VEDENKÄYTTÖ UNCHARGED USE OF WATER (m 3 /km) Water Treatment The raw water of Rusko water treatment plant is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of ph, hardness and alkalinity adjustment, ferric sulphate precipitation, dissolved air flotation clarification, rapid sand filtration, granular activated carbon filtration and desinfection by chlorine dioxide and chlorine gas. In addition, Tampere Water has five ground water intakes and, in Teisko area in the North, two small surface treatment plants. Tampereen Vesi 13

14 Water Laboratory Water laboratory analyzed 3830 samples in Samples were taken from raw water sources, different stages of water treatment processes, water pumped to distribution and separate locations in the distribution network. Water quality fulfilled set standards. Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekkasuodatuksella, tehdään ph:n säätö ja alkalointi natriumhydroksidilla ja veden hygieenisyys varmistetaan natriumhypokloriittidesinfioinnilla. Mustalammen, Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoilla tehdään ainoastaan veden alkalointi ja desinfiointi. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Mustalammen pohjavedenottamo on ollut poissa käytöstä. Vedenottamo otettiin tilapäisesti käyttöön syksyllä Alueen pohjavedestä löytyneiden kloorieteenien pitoisuuksia on seurattu. Pitoisuudet ovat olleet pieniä. Toimintavuoden aikana valmistui selvitys, jossa on vertailtu eri vaihtoehtoja Mustalammen pohjavedenottamon kehittämiseksi. Polson ja Kämmenniemen vesilaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu humus poistetaan Polsossa kontaktisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön ja Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Purification results of THE supplied water and quality requirements Rusko** Pinsiö*** Sallittu enimm.pit* Allowed maximum concentration Yksikkö Unit Fluoridi F 0,11 0,07 1,5 mg/l Arseeni As <0,005 <0,005 0,01 mg/l Nitriittityppi NO 2 -N <0,001 <0,001 0,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset Purification results of THE supplied water and quality recommendations Kloridi Cl 4,7 9,5 250 mg/l Mangaani Mn <0,01 <0, mg/l Rauta Fe <0,02 <0, mg/l Sulfaatti SO mg/l Natrium Na 3, mg/l ph 8,4 8 6,5-9,5 mg/l Orgaaninen kokonaishiili TOC 2 0,72 ei epätavallisia muutoksia/no unexpected changes Kokonaiskovuus/ 3,6 2,2 dh total hardness mg/l *STM:n asetuksen 461/2000 mukaan/max. permissible concentration according to the Ministry for Social Affairs and Health pmy= pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos/rusko is a surface water purification plant ***) Pinsiö on pohjavesilaitos/pinsiö is a groundwater purification plant alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Toimintavuoden aikana valmistui Kämmenniemen vesilaitoksen laajennussuunnitelma. Näkymiä vedenhankinnassa 2007 Tampereen Vesi pyrkii varmistamaan hyvälaatuisen juomaveden saannin jatkossakin olemalla mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa. Vuoden alkupuoliskolla valmistuu Satakunnankadun paineenkorotuspumppaamon saneeraus. Samoin vuoden alkupuoliskolla asennetaan Hyhkyn pohjavesilaitokselle ultraviolettidesinfiointilaitteisto. Kämmenniemen vesilaitoksen puhdasvesiallasta laajennetaan ja laitokselle rakennetaan sosiaali- ja varastotiloja. Mustalammen pohjavedenottamon saneeraussuunnittelu tehdään vuoden 2007 aikana. Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio Vesilaitoksen laboratoriossa Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 32 pisteestä. Vuonna 2006 otettiin yhteensä 155 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio suorittaa säännöllistä omavalvontaa viidessä eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2006 verkostosta otettiin 374 käyttötarkkailunäytettä. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin 37 näytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 77:stä eri kohteesta. Saatu palaute käsiteltiin johdon katselmuksissa. 14 Tampereen Vesi

15 Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana 3830 näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Näytteistä 46 % oli prosessin sisäisiä, 26 % verkostoon pumpattavia vesiä, 10 % verkostovesiä, 16 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 2 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pintaja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja suositukset. 7.2 Vesijohto- ja viemäriverkosto Toimintavuoden aikana aloitettiin Vuoreksen vesihuollon rakentaminen. Hupakonkorven suon poikki kulkevien viemäreiden (halk. 2 x 200 mm) ja vesijohdon (halk. 355 mm) rakentaminen toteutettiin No-dig menetelmällä. Putket vaakaporattiin suon ali, jolloin vältyttiin kaikilta kaivutöiltä suoalueella. Tämä rakennusmenetelmä valittiin mm. siksi, että suon alueella pesii harvinainen perhoslaji. Myös Vuoreksen rakentamiseen liittyvien yhdysverkostojen rakentaminen Kauhakorvenkadulta kohti Mestarinpuiston pumppaamoa aloitettiin toimintavuoden aikana. Näiden verkostojen rakentamista jatketaan seuraavat kolme vuotta. Tampereen kaupunki aloitti Ratinanrannan rakentamisen vuoden 2006 aikana. Tuon rakentamisen seurauksena alueella olevat kaksi halkaisijaltaan 1400 mm pääviemärilinjaa rakennettiin uuteen paikkaan tulevien rakennusten alta. Myös Kalkun pääviemärin viimeiset rakennustyöt suoritettiin loppuun toimintavuoden aikana. Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin katuyksiköltä. Viemäri- ja vesijohtotöitä kilpailutettiin entistä enemmän. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta muutamaa urakoitua kohdetta lukuun ottamatta. Suurimmat verkostorakennustyöt toteutettiin Muotialan, Vehmaisten, Hervannan, Huikkaan, Takahuhdin, Kalkun ja Lielahden, alueilla. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Veden laadun säilymistä edistettiin lisäksi valurautaputkien sisäpuolisella betonoinnilla. Vuoden 2006 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 728 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 10,5 km. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on mm. Suurin osa verkostosta (54 %) on halkaisijaltaan mm. Vuoden 2006 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli km, joista jätevesiviemäriä n. 656 km ja sadevesiviemäriä n. 502 km. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 12,9 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 66 vesijohtovuotoa, joista 44 Tampereen Veden johtoverkossa ja 22 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vesijohtovuotojen määrä vähentyi edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui lisääntyneestä verkoston saneerauksesta ja normaalia vähäisemmästä veden lämpötilan vaihtelusta. Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Water mains and sewers The total length of the water mains is 728 km and the sewers 1,205 km. During the year 2006 the amount of water pipe leakages was of these leakages occurred in the water mains and 22 in the private water pipes. The network consists of eight pressure zones, of which the central and Tesoma zones are largest. Rusko treatment plant and Messukylä ground water plant serve central pressure zone. Water is pumped from the central zone further to Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti-Holvasti zones, and also additional water to Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from ground water stations. Water is pumped from Pyynikki to Pispala zone. JÄTEVESILIETTEEN KADMIUMPITOISUUS HEAVY METAL CONCENTRATIONS OF SLUDGE/Cadmium JÄTEVESILIETTEEN ELOHOPEAPITOISUUS HEAVY METAL CONCENTRATIONS OF SLUDGE/Mercury Tampereen Vesi 15

16 Wastewater Treatment Tampere water has four wastewater treatment plants: Viinikanlahti and Rahola and two small plants in Kämmenniemi and Polso. Altogether 28.6 million m 3 of wastewater was treated in All digested and dewatered wastewater sludge was composted and further utilized in agriculture and landscaping. Aitolahti-Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Näkymät vuodelle 2007 Verkostorakentaminen jatkuu varsin vilkkaana vuonna 2007, kun uusien kaavoitettujen alueiden vesijohto- ja viemäriverkostoja päästään rakentamaan. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen alkaa todennäköisesti kesällä, jolloin verkostorakentamisen painopiste uudisrakennustöissä on kyseisellä alueella. Vuosi 2007 on muutoinkin muutoksen aikaa. Kaupunki on siirtynyt tilaaja-tuottaja malliin. Rakennuttamisen myötä verkostorakennusyksikön toimintatapa muuttuu entisestään vaativampaan suuntaan, missä rakentamisen yhteydessä on hallittava urakka-asiakirjojen lisäksi myös urakointi niin kaupunkiorganisaatiossa kuin yksityiselläkin puolella. Uudet määräykset työturvallisuuteen ja hygieniaan liittyen edellyttävät kaikkien talousveden kanssa kosketuksiin joutuvien kouluttautumista. Verkostorakennusyksikkö on ottanut tavoitteekseen kouluttaa koko verkostoyksikön henkilöstö vesihygieniapassilla vuoden 2007 aikana. Uusien isompien kokonaisuuksien joukosta voidaan mainita Lakalaivassa ja Vuoreksessa sijaitsevat alueet. 7.3 Viemärilaitos Jätevedenpuhdistus Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Vuonna 2006 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 28,6 milj. m 3 jätevettä, mikä oli 1,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristölupaviraston edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset lukuun ottamatta Raholan puhdistamoa, jossa toisella vuosineljänneksellä orgaanisen aineen reduktioehtoa ja fosforin lupaehtoja ei täytetty. Syynä olivat poikkeuksellisen suuret jätevesimäärät, jolloin osa jätevedestä käsiteltiin vain mekaanisesti ja kemiallisesti. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä m 3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli 29 %. Kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli tonnia eli 247 grammaa puhdistettua jätevesikuutiota kohti. Lietemäärä suureni vuoteen 2005 verrattuna kuutiometreinä laskettuna 4,5 % ja pieneni kuivaaineena laskettuna 0,3 %. Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyötykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä 23 % sijoitettiin maanviljelykäyttöön kompostoituna. Loput kuivatusta lietteestä eli 77 % kompostoitiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentällä. Valmista kompostimultaa käytetään kaatopaikka-alueen maisemointiin. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. JÄTEVEDEN PUHDISTUSTULOKSET JA -VAATIMUKSET KESKIARVOINA YLIVUODOT HUOMIOON OTTAEN. TREATMENT RESULTS AND REQUIREMENTS (AVERAGE VALUES INCLUDING POSSIBLE BY-PASSING). Viinikanlahti Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 3,6 98 <15 >92 kok. P (Ptot) P tot 0,23 97 <0,6 >92 NH 4 -N 0,8 <4,0 Nitrifikaatioaste 98 >90 Nitrification level Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot tulopumppaus 3,3 m 3 /s keskivirtaama esiselketys Q d = m 3 /d keskivirtaama biologinen vaihe Q d = m 3 /d tuntivirtaama biologinen vaihe q ka = m 3 /h tuleva BOD 7 -kuormitus = kg O 2 /d DESIGN PARAMETERS design influent flow 3.3 m 3 /s average design flow to primary sedimentation Q d = 120,000 m 3 /d average design flow to aeration Q d = 65,000 m 3 /d average design flow to aeration q ave = 2,700 m 3 /h design BOD 7 load = 14,000 kg O 2 /d 16 Tampereen Vesi

17 Joulukuussa 2006 Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle jätettiin hakemus uudesta ympäristöluvasta Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoille. Lupaa haetaan nykyisen toiminnan jatkamiselle; lupahakemus koskee voimassa olevien lupamääräysten tarkistamista. Hakemuksessa esitetään lupamääräysten tiukentamista nykyisestä fosforin ja ammoniumtypen osalta. Vuonna 2006 jatkettiin Pirkanmaan keskitetyn jätevedenkäsittelyn suunnittelua. Maaliskuussa valmistui keskuspuhdistamon esisuunnitelma, jossa on vertailtu uuden puhdistamon sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtoja. Hankkeessa on mukana yhteensä 16 pirkanmaalaista kuntaa ja yhteisöä. Toimintavuoden aikana teetettiin ATEX-räjähdyssuojausasiakirjat Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoille. Näkymät vuodelle 2007 Pirkanmaan keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan aloittamalla puhdistamon ja jätevedenjohtamisjärjestelyjen yleissuunnittelu sekä lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Suunnitelmat valmistuvat vuonna Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon prosessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biologiskemiallisen puhdistuksen. Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetelmällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla. Viinikanlahdessa käsitellään myös pääosa Kangasalan jätevesistä. Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyötykäytetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasun hyötykäyttöaste VIINIKANLAHDEN PUHDISTAMON ENERGIAJAKAUMA ENERGY BALANCE OF VIINIKANLAHTI WASTEWATER TREATMENT PLANT Viinikanlahti Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Viinikanlahti is based on an activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. The process consists of screening, grit removal, primary sedimentation, aeration and secondary sedimentation. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing electrical energy and heating for the plant. A part of the pre-treatment process (screening) was renovated during JÄTEVESILIETTEEN LYIJYPITOISUUS HEAVY METAL CONCENTRATIONS OF SLUDGE/Lead JÄTEVESILIETTEEN KUPARIPITOISUUS HEAVY METAL CONCENTRATIONS OF SLUDGE/Copper Tampereen Vesi 17

18 Rahola Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Rahola is based on an activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing energy and heating for the plant. A part of the pre-treatment process (screening) was renovated during oli 61 %. Kaasumoottorigeneraattori tuotti 2018 MWh sähkö- ja 1980 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 27 % ja lämpöenergian 59 %. Toimintavuoden aikana jatkettiin lietteenkäsittelyn saneerausprojektia, jonka tarkoituksena on mädättämöön syötettävän raakalietteen kuivaainepitoisuuden nosto ja tehokkaamman orgaanisen aineen hajoamisen ja kaasunkehityksen saavuttaminen. Esikäsittelyprosessi saneerattiin vuonna Hienovälpät uusittiin ja prosessiin lisättiin pesevä välpepuristin ja pesevä hiekanerotin. Saneerauksen ansiosta orgaaninen aine saadaan hajotettua puhdistamolla paremmin. Kaatopaikalle vietävän hiekan määrää on saatu vähennettyä merkittävästi. Puhdistamolla aloitettiin PROSIM-hanke, jossa koko puhdistamon vesiprosessi mallinnetaan. Projektiin liittyen puhdistamolle hankittiin vuonna 2006 jatkuvatoimiset ammoniumtypen (NH4-N) analysaattorit. Uudet valvontakamerat asennettiin toimintavuoden alkupuolella. Valvomon ja toimistorakennuksen ilmastoinnin saneeraussuunnittelu valmistui. Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2006 puhdistamoa esiteltiin yli 40 ryhmälle. Näkymät vuodelle 2007 Lietteenkäsittelyn saneeraus saadaan päätökseen. Projektin tuloksena mädättämön kapasiteetti suurenee, mikä lisää puhdistamolla tuotettavan energian määrää ja pienentää puhdistamolta jatkokäsittelyyn kuljetettavan lietteen määrää. PROSIM-mallinnushanketta jatketaan käytännön tutkimuksilla ja mallinnuksella. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää puhdistamon toiminnan ohjauksessa siten, että puhdistuksessa saavutetaan parempi käsittelytulos. Valvomo- ja toimistorakennuksen ilmastointi saneerataan vuoden alkupuolella. Raholan jätevedenpuhdistamo Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna Puhdistamolla jätevesi on käsitelty alusta alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä. Puhdistamolla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään kaasumoottorissa, joka käyttää kompressoria ja tuottaa biologisen prosessin tarvitsemaa ilmastusilmaa. Myös biokaasumoottorin tuottama lämpö hyödynnetään. Raholassa biokaasun hyötykäyttöaste oli 70 %. Raholan puhdistamoa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puhdistamon alavalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla. Esikäsittelyprosessi saneerattiin vuonna Hienovälpät uusittiin ja prosessiin lisättiin pesevä välpepuristin ja pesevä hiekanerotin. Saneerauksen ansiosta orgaaninen aine saadaan hajotettua puhdistamolla paremmin. Kaatopaikalle vietävän hiekan määrää on saatu vähennettyä merkittävästi Energiankäytön tekninen yleissuunnitelma valmistui. Näkymät vuodelle 2007 Energiankäyttöä tehostetaan hankkimalla puhdistamolle mm. kaasugeneraattori sähkön tuottamiseksi ja lämpökattiloihin kaasupolttimet. JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN SÄHKÖENERGIANKULUTUS, OSTETTU ENERGY CONSUMPTION OF THE WASTEWATER PLANTS Tampereen Vesi

19 JÄTEVEDEN PUHDISTUSTULOKSET JA -VAATIMUKSET KESKIARVOINA YLIVUODOT HUOMIOON OTTAEN. TREATMENT RESULTS AND REQUIREMENTS (AVERAGE VALUES INCLUDING POSSIBLE BY-PASSING). Rahola Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD <15 >92 kok. P (Ptot) P tot 0,56 95 <0,6 >92 NH 4 -N* 2,0 <4,0 Nitrifikaatioaste* 97 >90 Nitrification level* * Huom! Nitrifiointi välisenä aikana. / Nitrification during June September. Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot vuorokausivirtaama Q mit = m 3 /d vanha osa Q mit = m 3 /d uusi osa Q mit = m 3 /d tuntivirtaama q mit = m 3 /h vanha osa q mit = 450 m 3 /h uusi osa q mit = 650 m 3 /h DESIGN PARAMETERS average design flow Q mit = m 3 /d average design flow q mit = m 3 /h RAHOLAN PUHDISTAMON ENERGIAJAKAUMA ENERGY BALANCE OF RAHOLA WASTEWATER TREATMENT PLANT PUHDISTETUN JÄTEVEDEN BHK 7 (BOD 7 ) BOD 7 OF TREATED WASTEWATER (mg/l) PUHDISTETUN JÄTEVEDEN FOSFORIPITOISUUS PHOSPHORE CONCENTRATION OF TREATED WASTEWATER (mg/l) Lupaehdon vaatimus: enintään 15 mg/l Permit conditions < 15 mg/l Lupaehdon vaatimus: enintään 0,6 mg/l Permit conditions < 0.6 mg/l Tampereen Vesi 19

20 Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biologis- kemiallisia Metoxy - rinnakkaissaostuslaitoksia. Kämmenniemen puhdistamon ympäristölupapäätöksestä ( ) saatiin lainvoimainen päätös (Korkein hallinto-oikeus ). Kämmenniemen puhdistamolle hankitaan hienovälppä vuoden 2007 aikana. Vuoden 2007 loppuun mennessä on jätettävä uusi ympäristölupahakemus, mikäli jätevedenpuhdistamolta aiotaan johtaa jätevesiä vesistöön jälkeen. Viemärilaitoksen laboratorio Viemärilaitoksen laboratorio tekee puhdistamoiden käytönohjauksen ja velvoitetarkkailun edellyttämät analyysit sekä järvien, ojien, hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2006 aikana kolmeen valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menestyi niissä erittäin hyvin. Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Ruskon näytteistä tehtyjä määrityk- Näkymää Mustalahdesta. JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN mitoitusarvot/design PARAMETERS Kämmenniemi Polso Asukasvastineluku/ Population equivalent Vuorokausivirtaama Q mit m 3 /d/ Flow JÄTEVEDEN PUHDISTUSTULOKSET JA -VAATIMUKSET KESKIARVOINA YLIVUODOT HUOMIOON OTTAEN. TREATMENT RESULTS AND REQUIREMENTS (AVERAGE VALUES INCLUDING POSSIBLE BY-PASSING). Kämmenniemi Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 7,1 97 <15 >92 kok. P (Ptot) P tot 0,37 96 <0,8 >92 Polso Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 7,4 95 <15 >92 kok. P (Ptot) P tot 0,22 96 <0,6 >92 20 Tampereen Vesi