VUOSIKERTOMUS & YMPÄRISTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 2017 VUOSIKERTOMUS & YMPÄRISTÖRAPORTTI

2 Sisältö/Index 3 I 2017 avainluvut 4 I Toimitusjohtajan katsaus 6 I Tampereen Veden toiminnan periaatteet 7 I Tampereen Veden organisaatio 8 I Henkilöstö ja osaaminen 9 I Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet 10 I Vedentuotanto 16 I Rakentaminen ja saneeraus 17 I Vesijohto- ja viemäriverkosto 19 I Jäteveden käsittely 24 I Talous 27 I Briefly in English 31 I Tilastotiedot 55 I Yhteystiedot/Contacts 2 Tampereen Vesi

3 2017 avainluvut Talous Liikevaihto 60,7 milj. Investoinnit 19,7 milj. Veden myynti 15,1 milj. m 3 Tulot vesilaskutuksesta 21,5 milj. Laskutettu jätevesimäärä 20,6 milj. m 3 Tulot jätevesilaskutuksesta 32,7 milj. Henkilöstö Noin 130 vakituista työntekijää Liikevaihto henkilöä kohden Vedentuotanto 4 pintavesilaitosta, 5 pohjavedenottamoa Raakavettä puhdistettiin yhteensä 19,9 milj. m 3, josta 18,5 milj. m 3 pumpattiin johtoverkkoon Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä 30 % ja pintaveden 70 % Puhdasvesilaboratoriossa tutkittiin noin näytettä. Verkosto Vesijohtoverkon pituus 782 km Viemäriverkoston kokonaispituus km Vesijohtovuotoja runkojohdoissa 38 Laskuttamaton vedenkulutus 17,0 % Laskuttamattoman jäteveden määrä oli 35,3 % Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 32,1 milj. m 3 Viemärilaboratoriossa tutkittiin noin näytettä LIIKEVAIHTO 60,7 Milj. VESIJOHTOVERKOSTO 782 km HENKILÖSTÖ 130 VIEMÄRIVERKOSTO 1424 km Tampereen Vesi 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2017 oli Tampereen Veden 119. toimintavuosi. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan Tampereen Vesi on onnistunut toiminnassaan hyvin. Parhaiten onnistuttiin tärkeimmiksi koetuissa tekijöissä eli veden kirkkaudessa, hajuttomuudessa ja mauttomuudessa sekä siinä, että toiminta koetaan luotettavana. Vastaajien kokemukset Tampereen Veden toiminnan onnistumisesta ovat pysyneet erinomaisella tasolla useamman vuoden ajan. Vuonna 2017 kokonaisarvosanaksi muodostui 5,8 (vuonna ,8 ja vuonna ,9) maksimiarvosanan ollessa 7. Vesijohtoveden laatu täytti laatuvaatimukset ja -suositukset poikkeuksetta. Putkirikkoja oli runkojohdoissa 38, määrä väheni selvästi edellisvuoteen (47 kpl) verrattuna. Laskuttamaton vedenkulutus oli 17 %, mikä oli hiukan edellisvuotta vähemmän (17,3 % v. 2016). Viinikanlahden, Kämmenniemen ja Polson puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristöluvan vaatimukset kaikilla tarkastelujaksoilla. Raholan puhdistamolla ei päästy ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä kaikkiin puhdistusvaatimuksiin teollisuuden prosessipäästöstä johtuen. Jatkossa Raholan puhdistamolla on entistä paremmat valmiudet mukautua poikkeaviin tekijöihin, kun puhdistamolla otettiin käyttöön tertiäärikäsittely kesäkuussa. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli kuudenneksi halvin ja selvästi alle viidentoista suurimman laitoksen keskihinnan. Kaiken kaikkiaan Tampereen kaupungin asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Taloudellinen tulos oli hieman tavoitetta parempi. Liikevaihto (60,7 milj. ) toteutui 2,0 milj. vuosisuunnitelmaa parempana, käyttömenot ylittyivät 2,7 milj. ja poistojen määrä alittui 1,0 milj.. Liikeylijäämää jäi 23,5 milj. eli 0,4 milj. vuosisuunnitelmaa enemmän. Nettoinvestointeja tehtiin 19,5 milj. eli 2,8 milj. vuosisuunnitelmaa enemmän. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen vesihuoltoverkostojen kehittämisohjelman mukaisesti jatkui vilkkaana eri puolilla kaupunkia. Kaupinojalta Ruskoon rakennettava uusi runkovesiyhteys eteni Hervannan valtaväylän kautta Turtolaan. Tampereen raitiotien rakentamiseen liittyviä johtosiirtoja ja muita verkostotöitä toteutettiin runsaasti koko sen vaikutusalueella. Vesi- ja viemärijohtolinjat rakennettiin Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse Tasanteen ja Nurmin välille. Vesijohtoverkoston saneerauksen tavoite uusia vähintään 1 % verkostopituudesta toteutui, kun verkostoa uusittiin 7,7 km. Tasanteelle rakennettiin uusi jätevedenpumppaamo ja Nurmin jätevedenpumppaamon rakennustyöt saatiin loppusuoralle. Myös vedenpuhdistuslaitoksia ja jätevedenpuhdistamoita saneerattiin ja niiden toimintaa parannettiin. Esimerkiksi Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus ja laajennus oli käynnissä vuonna Raholan puhdistamolle valmistui kesäkuussa jäteveden tertiäärikäsittely, jossa jälkiselkeytetty vesi johdetaan nukkakangassuodattimien läpi ennen laskemista vesistöön. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti hulevesien hallinnan järjestämisestä ja rahoittamisesta Tampereella alkaen. Kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta siirtyi Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueelle, joka jatkossa rahoittaa hulevesien hoidon perimällään julkisoikeudellisella maksulla. Osana ratkaisua hulevesiverkostot siirtyivät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen omaisuudeksi. Vuoden 2017 tilinpäätös on siten viimeinen, jossa vesihuoltotoiminnan ja hulevesien talousluvut on esitetty erikseen. Tampereen Vesi osallistui edelleen aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden, erityisesti Tampereen seudun keskusjätevedenpuhdistamon, valmisteluun. Keskuspuhdistamohanketta koskevat asemakaavat tulivat lainvoimaisiksi kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä. Yhteistyö Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n 4 Tampereen Vesi

5 kanssa on ollut tiivistä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelun aikana. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat olleet mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa. Tampereen Vesi osallistui laajasti vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mm. Luonnonvarakeskuksen PProduct-hankkeeseen ja Tekesin PIMAKE-Inka-hankkeeseen. GTK:n kanssa selvitettiin Tampereen pohjavesilähteinä toimivien Aakkulanharjun, Epilänharjun ja Ylöjärvenharjun geologista rakennetta vedenhankinnan turvaamiseksi. Tampereen Vesi oli mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hankkeissa, joissa selvitetään juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa ja mm. veden varastoinnin vaikutusta juomaveden mikrobiologiseen laatuun. Tampereen Vesi osallistui Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston ja kahdeksan vesihuoltolaitoksen rahoittamaan tutkimukseen, jossa selvitettiin kiinteistöjen hanoista ja vesijohdoista talousveteen liukenevien metallien määrää. Tampereen Vesi oli mukana vedenjakelun mallinnushankkeessa. Yritysyhteistyössä Tampereen Vesi testasi verkostoveden laadun jatkuvatoimista mittausta. Jatkuvatoimisten mittausten hyödyllisyyttä ja hyödyntämistä selvitettiin myös verkostossa tapahtuvien poikkeustilanteiden mallintamisen avulla. Verkoston tietojen katseluun ja päivitykseen aloitettiin kehittämään karttasovellusta. Syyskuussa otettiin käyttöön verkostotietojärjestelmään pohjautuva häiriökarttapalvelu, joka palvelee Tampereen Veden asiakkaita. Tampereen Vedellä oli töissä vuoden lopussa vakinaisesti 130 henkilöä. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 2 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta. Täydennyskoulutusta järjestettiin runsaasti, samoin tyky-toimintaa. Useat henkilöt jatkoivat vesihuollon ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamista. Työtapaturmilta ei kokonaan vältytty, ja sairauspoissaolot nousivat hieman edellisvuodesta. Laatu- ja ympäristöjärjestelmätyö jatkui ja joulukuussa tehtiin uudelleensertifiointiauditointi. Sertifikaateille saatiin taas jatkoa. Vedentuotannon ja -jakelun sekä jätevedenpuhdistuksen riskienhallintaan panostettiin erityisesti vuonna 2017 Water Safety Plan ja Sanitation Safety Plan -projektien myötä. Vedelle ei ole korvaavaa tuotetta. Lämmin kiitos Tampereen Veden ammattitaitoiselle henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Petri Jokela määräaikainen toimitusjohtaja Asiakkaat luottavat Tampereen Veteen. Toimitusjohtaja Petri Jokela Tampereen Vesi 5

6 Tampereen Veden toiminnan periaatteet Tampereen Vesi on kaupungin liikelaitos, joka huolehtii lähes ihmisen jokapäiväisestä vesihuollosta. Meillä työskentelee noin 130 vesihuoltoalan ammattilaista. Laadukkaan hanaveden eteen tehdään paljon työtä. Vedenkäsittelyllä varmistetaan, että hanavesi on terveellistä ja turvallista. Puhdas hanavesi toimitetaan vedenkäyttäjille vesijohtoverkoston kautta ympäri vuorokauden, kaikkina päivinä. Järjestelmää seurataan, ohjataan ja pidetään kunnossa jatkuvasti. Lisäksi jätevesi kerätään ja puhdistetaan tehokkaasti ja palautetaan puhdistettuna takaisin vesistöihin, luonnon kiertokulkuun. Veden kiertokulku Toimimme seudullisesti. Pirkkalan kunnan ja Tampereen Veden välisen vesihuollon kumppanuussopimuksen mukaisesti Tampereen Vesi vastaa kaikesta asiakaspalvelusta sekä vesihuollon ylläpidosta Pirkkalassa. Lisäksi Tampereella käsitellään myös Kangasalan, Ylöjärven ja Lempäälän viemäriverkkojen jätevedet. Talousvettä myydään tarvittaessa Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Tampereen Vesi käyttää toimintojensa ohjauksessa laatu- ja ympäristöjärjestelmää, joka on sertifioitu standardien ISO 9001 ja ISO mukaisesti. Vesi tiivistyy pilviksi taivaalle Auringon lämpö haihduttaa vettä Vettä sataa maahan Sade valuu vesistöihin, osa imeytyy maaperään Ylävesisäiliöiden eli vesitornien avulla pidetään yllä tasaista painetasoa. Niihin on varastoitu vettä myös vedenkulutuksen vaihtelua varten. Pintaveden lisäksi kolmasosa tamperelaisten juomavedestä on pohjavettä. Sille riittää kevyempi käsittely laitoksella. Verkoston paineen avulla vesi kulkee myös ylimpiin kerroksiin. Viiden minuutin suihkua varten vettä pitäisi muuten kantaa 6-10 ämpärillistä. Peseytyminen 60 litraa vrk Laitoksilta koteihin vesi pumpataan vesijohtoverkostoa pitkin. Korkeuserojen takia verkostossa on useita paineenkorotuspumppaamoja. Keittiö 35 litraa vrk 22 % 39 % 26 % 13 % WC 40 litraa vrk Pyykki 20 litraa vrk Vedenkulutuksen jakautuminen Lähde: motiva.fi Tiedätkö, mistä juomavesi tulee? Polso Kämmenniemi Pinsiö Julkujärvi Hyhky Kaupinoja Rahola Mustalampi Messukylä Viinikanlahti Rusko Sulkavuori 2020-luvulla Pintavesilaitokset Pohjavesilaitokset Jätevedenpuhdistamot Puhdistettu jätevesi johdetaan järveen ympäristölupaehtojen mukaisesti ja sen laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Vuosittain jätevettä puhdistetaan yli 30 miljoonaa kuutiota. Jätevedenpuhdistamo Tärkeintä on poistaa vesistöjä rehevöittävä fosfori. Sinäkin pissaat jäteveteen tämän verran fosforia vuodessa! Kotien jätevedet johdetaan viemäreissä jätevedenpuhdistamolle painovoiman ja jätevedenpumppaamojen avulla. Tampereella puhdistetaan myös Kangasalan, Pahoittelemme häiriötä! Tampereen tiedottaa Vesi ja korjauksista vuodoista häiriötiedotteella tampereenvesi.fi 172 sekä Ylöjärven ja Pirkkalan jätevedet. Vettä puhd isteta 20 miljo onaa kuutian yhteensä eli noin ota vuod kaksi essa tunnissa. uima-altaallista tutkitaan Veden laatu a prosessin vaiheissa. kaikissa Uutta verkostoa rakennetaan kaupungin kasvaessa ja vanhaa kunnostetaan ja huolletaan. Työmaat voivat aiheuttaa häiriötä liikenteeseen ja veden jakeluun. 800 km), ston pituus (n. vesijohtojen lle. Viemäriverko nkin! Tampereen pohjoispuole riittäisi paluumatkaa riittäisi Rovaniemen 1300 km) pituus (n. Jätevedenpuhdistamossa jätevedestä poistetaan kiintoaine, eloperäinen aines ja muut epäpuhtaudet. Veden kiertokulku varmistaa, etteivät lopun us poistaa Hiekkasuodatja kiintoaineen humuksen järvemme tyhjene. Pintavesilaitos on kuitenkin talousvedestä suurempi. on sademäärää maassa hyvälaatuisesta Monessa vedentarve pulaa koska Vedenkäsittelylaitoksessa järvivedestä poistetaan muta, hiekka, humus ja levät rautasuolan ja kalkin avulla. Liete nostetaan altaissa pintaan ilmakuplilla ja poistetaan. Tamperelaisten juomavesi otetaan pääosin Roineesta ja Näsijärvestä. Vesi pumpataan putkia pitkin vedenkäsittelylaitokseen. Aktiivihiilisuodatus poistaa hajut ja maut. Ennen verkostoon johtamista hävitetään vielä mikrobit kloorilla ja uv-valolla. Tuplavarmistus! Uimarien ei tarvitse pelätä mukana imeytymistä! 1. Nauti puhtaasta vedestä! 1. Hiilidioksidi 2. Kalkkivesi (kalsiumoksidi) 3. Ferrisulfaatti 4. Vesi/ilma-dispersio 5. Klooridioksidi 6. Kloori 7. Natriumkloriitti Laita biojäte biojäteastiaan, ei viemäriin Laita rasva jähmetettynä biojätteeseen tai hyvin pakattuna sekajätteen joukkoon, ei viemäriin 6 Tampereen Vesi Tuloallas Flotaatio Käytä ympäristöystävällisiä kodin kemikaaleja kohtuullisesti Toimita lääkkeet ja muut vaaralliset jätteet keräyspisteisiin Hiekkasuodatus Aktiivihiilisuodatus UV-desinfiointi Talousvesi Väliallas Välipumppaus Raakavesi Roine Talousveden valmistus Ruskon pintavesilaitoksella Puhdasvesiallas

7 Tampereen Veden organisaatio Tampereen kaupunki City of Tampere Tampereen Veden johtokunta Board of Directors vt. Toimitusjohtaja Acting Managing Director Petri Jokela Laitosinvestoinnit Investments (Facilities) Tekninen päällikkö/technical Manager Heikki Syrjälä, poissa sijainen Hannu Niemelä Liiketoimintojen tuki Business Support Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki Vedentuotanto Water Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Riitta Kettunen Verkostoinvestoinnit Investments (Networks) Rakennuttamispäällikkö/Construction Manager Petri Pulli Jäteveden puhdistus Wastewater Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Heikki Sandelin Verkostot Network Construction and Maintenance Verkostopäällikkö/Network Manager Pekka Laakkonen Tampereen Veden johtokunta Tampere Water Board of Directors Jäsenet ja varajäsenet Puheenjohtaja Kanerva Esa (SDP) varajäsen Peltola Ville (SDP) Varapuheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund (PS) varajäsen Hemminki Toni (PS) Hollanti Taru (Vihr) varajäsen Pesonen Sami (vihr) Ivanoff Antti (Kok) varajäsen Arvonen Tero (Kok) Karintaus Katja (Kok) varajäsen Virtanen Heidi (Kok) Niemi Aapo (Vas) varajäsen Liinalaakso Emmi (Vas) Nieminen Helena (SDP) varajäsen Kamppuri Erja (SDP) Salopino Erkki (SDP) varajäsen Tervo Veikko (SDP) Tolonen Johannes (Vas) varajäsen Puusniekka Juho (Vas) Tuohiniitty Hannes (Vihr) varajäsen Jarvanne Tiina (Vihr) Viljanen Kirsti (SDP) varajäsen Viljanen Iida (SDP) Kaupunginhallituksen edustajana Jouni Markkanen (Kok) Tampereen Vesi 7

8 Henkilöstö ja osaaminen Vuoden 2017 lopussa Tampereen Vedellä oli yhteensä 130 (v ) vakinaista työntekijää, joiden lisäksi tilapäisiä henkilöitä oli kuusi. Henkilöstön keski-ikä oli 48,8 vuotta. Henkilöstökulut olivat 7,3 milj. euroa (7,5 milj. euroa v. 2016). Liikevaihto henkilöä kohden oli euroa. Tampereen Veden henkilökunta on sijoittunut eri puolille kaupunkia: Vesitalolle Nekalaan, Ruskon, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitoksille sekä Viinikanlahden, Raholan, Polson ja Kämmenniemen jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi eri puolilla kaupunkia sijaitsee vaihtelevia työmaita. Osaamisen kehittämiseksi Tampereen Veden henkilökunta osallistui ammattitaitoa ylläpitävään ja työsuojelukoulutukseen mm. työturvallisuus-, tuli- ja vesityökortti-, ensiapu- ja katuturvakoulutukseen. Henkilöstöä osallistui edelleen myös ammattikuljettajien CAP-koulutukseen sekä tietotekniikkakoulutuksiin. Syksyllä Vesitalolla aloitettiin tasoryhmiin jaetut englannin kielen kurssit, joihin koko henkilökunta sai mahdollisuuden osallistua. Viikoittaisiin kursseihin osallistui yli 40 henkilöä ja kurssit jatkuvat kevätkaudella Tampereen Veden henkilöstöä osallistui TTY:n järjestämään vesihuollon johtaminen ja kehittäminen (VETO) -koulutukseen sekä Suomen ympäristöopiston järjestämään vesihuoltoalan ammattikoulutukseen. Työkyvyn ylläpitämiseksi on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus sulkapalloon, lentopalloon ja kuntosaliharjoitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin kaksi tyky-tapahtumaa, keväällä käytiin keilaamassa ja syksyllä metsäjoogassa. Henkilökunnan yhteistä joulujuhlaa vietettiin joulukuussa. Eläkkeelle toimintavuoden aikana siirtyivät toimistosihteeri Ulla Jämsén ja sähköasentaja Teuvo Järvenpää Vakituinen henkilöstö % 14 % 25 % 36 % henkilöä Liiketoimintojen tuki 19 Investoinnit ja kehitys 9 Vedentuotanto ja laboratoriot 32 Jäteveden puhdistus 23 Verkostot 47 Yhteensä % Osallistujia syksyn 2017 Tyky-tapahtumassa 8 Tampereen Vesi

9 Tampereen Vesi osallistui hyvää palautetta saaneeseen Hanavesi-viestintäkampanjaan. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet Tampereen Vedellä oli vuoden 2017 lopussa asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa. Asiakasmäärä kasvoi 285 edellisestä vuodesta. Kasvava kaupunki ja uudet asuinalueet kasvattavat myös uusien liittymissopimusten määrää. Tampereen ja Pirkkalan asukasluvut kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä noin henkilöllä. Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella Tampereella, Pirkkalassa vastaava prosentti on 86 %. Kertomusvuoden aikana Alettiin valmistella asiakastietojärjestelmän vaihtoa. Uusi järjestelmä tulee korvaamaan nykyisen asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän. Päivitettiin yleiset toimitusehdot ja liittymis- ja käyttösopimuksen ehdot. Vesilaitosyhdistys päivitti ehdot yhteistyössä Suomen Kuntaliiton sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kanssa vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot vastaamaan vesihuoltolainsäädännän muutoksia. Myös liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot on päivitetty. Edellä mainittuihin on lisäksi tehty muun lainsäädännön muutoksista ja käytännön tarpeista johtuvia tarkistuksia. Uudet ehdot tulivat voimaan 1.9. ja ne toimitettiin kaikille asiakkaille postitse toukokuussa Jatkettiin kokeilua etäluettavien mittareiden käytöstä. Kokeilun tavoitteena on kerätä kokemuksia uuden tekniikan hyödyistä. Tehtiin vuosittainen asiakastyytyväisyystutkimus. Innolink Research Oy teki kyselyn, johon vastasi yli 500 kuluttaja- ja yritysasiakasta, isännöitsijää sekä kunnan päättäjää. Tutkimuksen mukaan Tampereen Veden onnistuminen suhteessa vastaajien odotuksiin on noussut edellisestä tutkimuskerrasta. Vuonna 2017 kokonaisarvosanaksi muodostui 5,8 (vuonna ,8 ja vuonna ,0) maksimiarvosanan ollessa 7. Kertomusvuoden lopulla julkaistiin verkostotietojärjestelmään perustuva häiriökarttaverkkopalvelu. Karttapalvelu parantaa tiedottamista virka-ajan ulkopuolella. Asiakaslehti Vesitehras jaettiin vuoden aikana kaksi kertaa joka kotiin niin Tampereella kuin Pirkkalassakin. Tampereen Vesi osallistui yhdessä Vesilaitosyhdistyksen ja muiden vesilaitosten kanssa huhtikuussa valtakunnalliseen Hanavesi-viestintäkampanjaan. Kampanjan tarkoitus oli tuoda näkyväksi suomalaisen puhtaan hanaveden arvo ja muistuttaa, että puhdas juomavesi on elämän edellytys. Kun vesihuolto toimii, yhteiskunta ja yritystoiminta kehittyvät. Kampanja oli osa Suomi 100 -vuotta. Vuoden 2017 aikana osallistuttiin muun muassa ASTA Rakentaja -messuille. Messuosastolla jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. Tampereen Veden tuotantolaitoksiin tutustuu vuosittain kymmeniä erilaisia vierailuryhmiä, kuten alan opiskelijoita ja ammattilaisia sekä asukasyhdistyksiä. Tampereen Vesi 9

10 Talousveden turvallisuus on tärkeintä: riskienhallintasuunnitelma seuraavalle tasolle Veden hankinnan ja jakelun riskienhallintasuunnitelman (Water Safety Plan) tekeminen on ollut vesilaitoksille lakisääteinen syksystä 2017 alkaen. Tampereen Vesi käynnisti tämän merkittävän projektin jo etukäteen, ja toteutti suunnitelman vuosien aikana. Riskienhallintasuunnitelma sisältää pohjavesialueet ja järvet, vedenottamot, vedenkäsittelylaitokset, vedenjakeluverkostot ja vesitornit - koko ketjun kuluttajalle asti. Prosessissa käytiin läpi Tampereen Veden omat toimintatavat ja riskipaikat sekä miten nämä riskit mahdollisimman hyvin hallitaan. Kaikkiaan tunnistettiin lähes 1200 vaaran paikkaa. - Tyytyväisinä havaitsimme, että Tampereen Veden osalta riskienhallintatyö oli hyvällä tasolla, onhan työtä tehty aiemminkin pitkäjänteisesti, toteaa käyttöpäällikkö Riitta Kettunen. Tampereen Veden riskien hallintaketju on hyvällä tasolla. käyttöpäällikkö Riitta Kettunen 10 Tampereen Vesi

11 - Tampereen Veden lisäksi työhön osallistuivat Tampereen kaupungin ja naapurikuntien ympäristöviranomaiset ja terveysvalvonta, Pirkanmaan ELY-keskuksen pohjavesiin ja vesihuoltoon liittyvät viranomaiset sekä pelastusviranomaiset. Riskienhallintasuunnitelmaa laadittaessa eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy luontevasti eikä suunnitelmaan jää katvealueita, jotka unohtuisivat kaikilta toimijoilta. - Riskienhallintasuunnitelma on jatkuva työkalu. Sovittujen korjaavien toimenpiteiden toteutuminen katselmoidaan vuosittain, samoin päivitetään mahdollisesti selvinneet uudet riskit. - Prosessissa tunnistettiin joitain uusia riskejä, jotka eivät välttämättä ole vesilaitoksen toimivallan piirissä. Esimerkiksi pohjavesialueella olevat asukkaat, teollisuus ja muut tahot voivat omalla huolellisella toiminnalla varmistaa, ettei pohjaveteen pääse sinne kuulumattomia aineita kuten öljyjä tai torjunta-aineita, jatkaa Riitta Kettunen. Kemikaalitiedot sähköiseen järjestelmään Vuoden toinen tärkeä teema oli kemikaaliturvallisuus. Kemikaaleihin liittyvän koulutuksen ja toimintatapojen kehittämisen lisäksi tiedot kaikista Tampereen Veden käyttämistä kemikaaleista koottiin sähköiseen kemikaalitietokantaan, jonka avulla voidaan aikaisempaa paremmin tunnistaa, arvioida ja hallita kemikaaleista aiheutuvia riskejä sekä ylläpitää kemikaaliluetteloa ja käyttöturvallisuustietoja. Tietokanta rakennettiin vuoden 2017 aikana, ja työ jatkuu edelleen. Laki edellyttää ajantasaisen kemikaaliluettelon ylläpitämistä ja riskien arviointia. Sähköiseen järjestelmään siirtyminen helpottaa kemikaalitietojen ajan tasalla pitämistä ja tuo tiedot koko henkilöstön ulottuville kätevästi tietokoneen tai kännykän kautta paikasta riippumatta. Tampereen Vesi siirtyy sähköiseen järjestelmään ensimmäisten suomalaisten vesihuoltolaitosten joukossa. Tampereen Vesi sähköiseen kemikaalitietojärjestelmään ensimmäisten suomalaisten vesihuoltolaitosten joukossa. Tampereen Vesi 11

12 Vedentuotanto Talousveden turvallisuus ja riittävyys on yksi ihmisten perustarpeista sekä edellytys talouden kehittymiselle ja työpaikkojen määrän kasvulle. Vuonna 2017 vesijohtoverkostoon pumpattiin talousvettä 18,5 milj. m 3. Verkostoon pumpatun veden määrä laski hieman edellisvuodesta. Vajaa kolmannes Tampereella käytettävästä talousvedestä on pohjavettä ja runsas kaksi kolmasosaa on valmistettu pintavedestä. Järvivedestä tehdään juomavettä pintavesilaitoksilla Tampereen Vesi valmistaa järvivedestä talousvettä neljällä pintavesilaitoksella, joista kaksi suurinta eli Ruskon ja Kaupinojan laitokset tuottavat vettä Tampereen keskustaajaman ja Pirkkalan alueelle. Kaksi pienempää pintavesilaitosta eli Kämmenniemi ja Polso palvelevat omia alueitaan Pohjois-Tampereella. Ruskon pintavesilaitoksella talousvettä tuotetaan Roineen järvi-vedestä ja Kaupinojan laitoksella Näsijärven vedestä. Monivaiheisessa käsittelyprosessissa järvivedestä poistetaan mm. humusta, hajuja ja makuja. Lopuksi veden hygieeninen laatu varmistetaan desinfioinnilla. Ruskon ja Kaupinojan laitosten osuus koko verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli vuonna 2017 noin 13,7 milj. m 3 eli 74 % kokonaismäärästä. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus ja laajennus oli käynnissä vuonna Laitos tulee valmistuttuaan toimimaan Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena. Tämä lisää merkittävästi vedentuotannon toimintavarmuutta niin tavanomaisissa huoltotilanteissa kuin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, kun käytössä on kaksi toisensa korvaavaa laitosta. Myös Polson ja Kämmenniemen pintavesilaitoksilla talousvettä valmistetaan Näsijärven vedestä monivaiheisen käsittelyn avulla. Kämmenniemen laitokselta pumpattiin verkostoon vettä kertomusvuonna noin m 3 ja Polsosta noin m 3. Pohjavesi on tärkeä vesilähde myös kaupunkialueilla Kaupunkialueilla pohjavesivarat riittävät harvoin asutuksen ja teollisuuden tarpeisiin. Tästä huolimatta pohjavesi on tärkeä talousvesilähde myös Tampereella, sillä se on laadultaan parempaa ja vaatii vähemmän käsittelyä kuin pintavesi. Lisäksi pohjavesi on pintavettä paremmassa suojassa poikkeustilanteissa. Pohjavesien pilaantumisen ehkäisy ja pohjavesivarojen riittävyydestä huolehtiminen on kaikkien yhteinen etu. Tampereen Vedellä on viisi pohjavesilaitosta, joista kolme eli Messukylän, Hyhkyn ja Mustalammen laitokset sijaitsevat Tampereen harjualueilla. Kyseisillä laitoksilla pohjavedestä poistetaan mm. ylimääräinen rauta ja mangaani, minkä lisäksi veden hygieeninen laatu varmistetaan desinfioinnilla. Ylöjärvellä sijaitsevien Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoiden raakavesi on hyvälaatuista ja vedenkäsittelytarve pieni. Pohjavesilaitoksilta pumpattiin verkostoon yhteensä noin 4,9 milj. m 3 vettä vuonna 2017, mikä vastaa 26 % kokonaismäärästä. Pohjavedenottoa vähennettiin hieman edellisvuoteen verrattuna, jotta pohjaveden pinnankorkeudet eivät harjualueilla laskisi. Tarkkailu varmentaa turvallisen veden laadun Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Tampereen kaupungin ympäristöterveys vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 40 pisteestä. Vuonna 2017 otettiin yhteensä 154 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (1352/2015) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti kahdeksassa eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2017 verkostosta otettiin 345 käyttötarkkailunäytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 86 eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näytteitä, jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin näytteet 11 eri kohteesta. Vedenlaatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa. Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Näytteistä 49 % oli prosessin sisäisiä, 27 % verkostoon pumpattavia vesiä, 8 % verkostovesiä, 13 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 3 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Tampereen Veden pohjavesilaitosten vaikutusalueen pohjavesien määrän ja laadun tarkkailun kehittämiseksi käynnistettiin hanke vuonna Tähän liittyen testattiin myös jatkuvatoimisia pohjaveden pinnankorkeuden mittareita. 12 Tampereen Vesi

13 Kemikaalien käytön kehitys Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella g/m Ferrisulfaatti Fe 2 (SO 4 ) 3 Poltettu kalkki CaO Hiilidioksidi CO Vedentuotannon toimintavarmuus edellyttää laitosten saneerausta ja jatkuvaa kunnossapitoa Vedentuotannon toimintavarmuuden pitäminen hyvänä edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa ja laitosten saneerausta kiristyvän lainsäädännön ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Viime aikoina vesilaitosten käytössä, saneerauksessa ja uudisrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota sekä prosessien että rakennusten energiatehokkuuteen. Vuonna 2017 saneerattiin muun muassa Messukylän ja Pinsiön pohjavesilaitosten kemikaalipumppausta ja automatisointia sekä Ruskon pintavesilaitoksen vesiprosessin välipumppausta. Tesoman ja Peltolammin vesitorneilla uusittiin putkistoja ja parannettiin ilmanvaihtoa. Messukylän, Hyhkyn ja Pinsiön pohjavesilaitoksilla tehtiin huoneilman radonin vähentämiseen liittyviä korjauksia. Messukylässä selvitettiin uuden vedenottokaivon rakentamista Messukylän pohjavesilaitoksen yhteyteen, jolla turvataan vedensaantia. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus ja laajennus jatkui laitteiden ja koko laitoksen koeajoilla sekä prosessin optimoinnilla vuonna harjun ja Epilänharju-Villilä A:n rakenneselvitykset jatkuvat vielä vuonna Selvitykset teki Geologian tutkimuskeskus GTK ja ne rahoitettiin yhdessä ELY-keskuksen, GTK:n sekä kaupunkien ympäristönsuojeluyksiköiden ja vesilaitosten kanssa. Tampereen Vesi oli kertomusvuonna mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) DWDSOME-projektissa, jossa on tarkoitus selvittää juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen käsitys juomavedessä esiintyvistä mikrobiyhteisöistä ja niiden välisistä riippuvuussuhteista. Samoin Tampereen Vesi oli mukana THL:n Vesitornit- hankkeessa, jossa selvitetään mm. veden varastoinnin vaikutusta juomaveden mikrobiologiseen laatuun. Tampereen Vesi oli mukana Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston ja kahdeksan vesihuoltolaitoksen rahoittamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin, kuinka paljon kiinteistöjen hanoista ja vesijohdoista voi liueta metalleja juomaveteen. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Aalto-yliopisto ja sen tulokset on julkaistu Meri Sipilän diplomityössä Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit. Tampereen Vesi oli vuonna 2017 mukana vedenjakelun mallinnushankkeessa, jossa kehitettiin uutta ratkaisua vedentuotannon ja -jakelun kokonaiskustannusten optimoimiseksi reaaliaikaisesti. Optimoinnin avulla voidaan lisäksi ennustaa veden viipymää verkostossa eri jakelutilanteissa, veden sekoittuminen eri vesilähteistä ja automaation ohjausmuutosten vaikutus veden riittävyyteen eri painealueilla. Aiheesta valmistui joulukuussa Markus Sunelan väitöskirja Real-time Control Optimization of Water Distribution System with Storage. Tampereen Vesi testasi vuonna 2017 verkostoveden laadun jatkuvatoimista mittausta yhteistyössä alan yritysten kanssa, jotta verkostossa tapahtuviin häiriöihin pystyttäisiin reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Jatkuvatoimisten mittausten hyödyllisyyttä ja hyödyntämistä selvitettiin myös verkostossa tapahtuvien poikkeustilanteiden mallintamisen avulla, josta on valmistumassa diplomityö vuonna Tutkimuksella ja kehitystyöllä kohti parempaa vesihuoltoa Tampereen Vesi osallistui useisiin pohjavesialueiden rakenneselvityksiin vuoden 2017 aikana, jotta pohjavesien muodostumisalueista ja veden virtaussuunnista saataisiin nykyistä parempi käsitys. Rakenneselvityksiä jatkettiin Aakkulanharjun, Epilänharju-Villilä A:n ja Ylöjärvenharjun pohjavesialueilla. Selvitykset käynnistettiin Epilänharju- Villilä B:n ja Maatialanharjun (Nokia) pohjavesialueilla. Maatialan- Kaupinojan pintavesilaitos toukokuussa 2017 Tampereen Vesi 13

14 Laskutetun vesijohtoveden käyttö eri tarkoituksiin ,2 % 2,9 % 3,7 % 15,2 % 61 % Milj. m % Kotitaloudet 10,5 61 Teollisuus 2,6 15,2 Muut kunnat* 0,5 2,9 Kaupungin oma käyttö 0,6 3,7 Muu käyttö** 2,9 17,2 17,1 100,0 * Sis. Pirkkalaan johdettu ** Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut Vedenkäytön kehittyminen Development of water use milj. m 3 /a as. 1/as/d km *)2007 *)2008 *)2009 *)2010 *)2011 *)2012 *)2013 *)2014 *)2015 *)2016 *)2017 Väkiluku, as. Population rate Veden kokonaiskäyttö (milj. m 3 /a) Total use of water Ominaisvedenkäyttö (l/as/d) Per capita water use Vesijohtoverkon pituus (km) Total lenght of water mains *)Vuodesta 2007 alkaen asukasluku sisältää myös Pirkkalan 14 Tampereen Vesi

15 Vedenhankinta, käsittely ja pumppaus vesijohtoverkkoon Pintavesilaitosten vesijohtoverkostoon pumppaama vesi vuodessa, m 3 Pintavesilaitosten sähkön käyttö vuodessa, kwh Pohjavesilaitosten vesijohtoverkostoon pumppaama vesi vuodessa, m 3 Pohjavesilaitosten sähkön käyttö vuodessa, kwh Mustalampi Messukylä Hyhky Pinsiö Julkujärvi Rusko Roine Kaupinoja Polso Kämmenneiemi Tampereen Vesi 15

16 Teemme työtä ihmisten eteen, joka päivä. Rakennuttamispäällikkö Petri Pulli Paljon tyypillistä rakentamista eikä yhtään samanlaista päivää Tampereen Veden mittakaavaltaan suurimmat verkosto- ja investointihankkeet vuonna 2017 olivat Nurmin alueen vesihuoltoon liittyvät työt ja pohjoisen alueen vesihuollon kehittäminen. Hirviniemen alueelle valmistui Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Hirvinimen vesiosuuskunnan rahoittamana runkovesijohto ja jätevesiviemäri. Nurmin alueelta rakennettiin vesistön alittavat vesi- ja viemärijohdot Ketaraniemen kautta Tasanteelle. Tasanteelle ja Nurmiin rakennettiin uudet pumppaamot. Uusien pumppaamojen avulla jätevedet johdetaan aiempaa tehokkaammin kohti Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoa. Tarastenjärven jätekeskuksen suotovedet ovat aiheuttaneet rikkikaasuja ja asukkaita harmittavia hajuhaittoja. Vesiä on jouduttu viivästyttämään Tarastenjärvellä, koska järjestelmät eivät ole kyenneet vastaanottamaan ja johtamaan eteenpäin sateista ja sulavesistä kertynyttä vesimäärää. Nurmin uuden jätevesipumppaamon kasvaneen kapasiteetin ja pumpputehon myötä altaisiin ja maaperään kerään- tyneiden vesien pois johtaminen nopeutuu ja hajuhaitta pienenee. Kaupinojan ja Ruskon välisen päävesijohdon rakentaminen eteni vuoden 2017 aikana 1,5 kilometrin verran. Hanke jatkuu vielä 5-7 vuoden ajan. Tällä hetkellä Ruskosta Hakametsään on käytössä vanha päävesijohtoyhteys, ja Hakametsästä Kaupinojalle hyödynnetään jo uutta. Rakennuttamispäällikkö Petri Pulli kertoo, että vuosi 2017 sisälsi paljon tyypillistä rakentamista eikä yhtään samanlaista päivää. Toimivaa vesihuoltoa pidetään nykyään itsestäänselvyytenä, ja rakentamisen aiheuttamat häiriöt harmittavat joskus kaupunkilaisia, Pulli toteaa. Tampereen Veden henkilöstö tekee lujasti töitä, jotta puhtaan veden saanti kiinteistöihin ja jäteveden poisjohtaminen voidaan varmistaa. Teemme työtä ihmisten eteen, joka päivä. 16 Tampereen Vesi

17 Vesijohto- ja viemäriverkosto Verkostorakentaminen jatkui erittäin vilkkaana myös vuonna Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin Infratuotannolta. Suurimpina urakoina jatkettiin edellisvuodesta Kaupinojan päävesijohdon sekä Nurmi- Nikinväylän runkojohtojen rakentamista. Vesistönalitus Tasanne- Nurmi välillä valmistui. Verkoston rakentamista jatkettiin myös Niemenrannan, Kalkun, Lamminpään ja Vuoreksen asuntoalueilla sekä Ronganpuistossa. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta urakoituja kohteita lukuun ottamatta. Vuoden 2017 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 782 km, josta 288 km muoviputkea, 435 metallia ja muuta materiaalia 59 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 14 km. Vuoden 2017 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli km josta jätevesiviemäriä n. 727 km, sekavesiviemäriä n. 47 km ja sadevesiviemäriä n. 626 km. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 10 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 56 vesijohtovuotoa, joista 38 Tampereen Veden johtoverkossa ja 18 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Äkillisten vesikatkojen kesto oli 71 tuntia vuoden aikana, ja niiden vaikutuspiirissä oli 479 taloutta. Ennalta ilmoitettujen vesikatkojen kesto korjaustöiden yhteydessä oli 32 tuntia ja sen vaikutuspiirissä oli 540 taloutta. Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 22 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 7 kpl. Vesiputken upotusta Tasanteella Vesijohdon vaakaporaus Aakkulassa Tampereen Vesi 17

18 Jätevesipumppaamot Tampereen Vesi vastaa n. 100 jätevesipumppaamon ylläpidosta Tampereella ja Pirkkalassa. Vuosittaisen ylläpidon lisäksi vuonna saneerattiin 10 jätevedenpumppaamoa. Tasanteelle valmistui uusi kapasiteetiltaan huomattavasti isompi jätevedenpumppaamo ja Nurmiin uuden jätevedenpumppaamon rakennustyöt käynnistettiin. Pirkkalan toimeksiannosta alettiin rakentaa uutta pumppaamoa Pereentielle. Näiden arvioidaan valmistuvan alkuvuodesta Uusille kaava-alueille rakennettiin kahdeksan uutta jätevedenpumppaamoa. Tutkimus ja Kehitys Tampereen Vesi oli mukana vedenjakelun automaatiomallinnushankkeessa, jossa kehitettiin uutta ratkaisua vedentuotannon ja -jakelun kokonaiskustannusten optimoimiseksi reaaliaikaisesti. Optimoinnin avulla voidaan mm. ennustaa veden ikä verkostossa eri jakelutilanteissa, veden sekoittuminen eri vesilähteistä ja automaation ohjausmuutosten vaikutus veden riittävyyteen eri painealueilla. Aiheesta valmistui joulukuussa Markus Sunelan väitöskirja Realtime control optimization of water distribution system with storage. Trimble Utility to Go -karttasovellusta alettiin kehittää verkoston tarpeisiin. Verkoston tietojen katseluun ja päivitykseen. Järjestelmä on mobiilikäytössä ja mahdollistaa karttojen käytön ja tarkastelun maastossa Otettiin käyttöön Buildie- dokumenttienhallintajärjestelmä, jota kehitettiin yhteistyössä muiden vesilaitosten kanssa vesihuollon rakentamisen ja kunnossapidon käyttöön. Järjestelmä mahdollistaa työmaiden tietojen ja kuvien dokumentoinnin mobiililaitteilla. Viestintää virka-ajan ulkopuolella kehitettiin. Syyskuussa otettiin käyttöön verkostotietojärjestelmään pohjautuva häiriökarttapalvelu. Laskuttamaton vedenkäyttö m 3 /km 6000 Uncharged use of water m 3 /km Laskuttamaton vesi sisältää palonsammutusveden, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut. Viat vesijohtoverkostossa Runkoputkiviat Tonttijohtoviat Yhteensä Tampereen Vesi

19 Uusi nukkakangassuodatin on mielenrauhan tae käyttöpäällikkö Heikki Sandelin Nukkakangassuodatin ratkaisi Raholan jätevedenpuhdistamon nitrifikaatio-ongelmat Vuosi 2017 toi ratkaisun nitrifikaation ongelmiin Raholan jätevedenpuhdistamossa. Ongelmien syynä oli talvivesien kylmyys, joka aiheutti nitrifikaatioprosessin keskeytymisen. Esimerkiksi joulukuussa 2016 keskeytynyt nitrifikaatio saatiin uudelleen käyntiin vasta keväällä, ja alkuvuoden puhdistustulokset jäivät tavoitteista. Puhdistamon jälkipäähän asennettiin 2017 nukkakangassuodattimet, jotka suodattavat jätevedestä kaiken kiintoaineen. Laitos käynnistyi kesäkuussa ja tulokset ovat olleet loistavia. Samalla on pystytty vähentämään saostuskemikaalin annostusta. - Uusi ratkaisu on todellinen mielenrauhan tae, toteaa käyttöpäällikkö Heikki Sandelin. - Oli ikävää, kun sekä henkilöstö että työnjohto yrittivät tehdä parhaansa, mutta tulokset olivat siitä huolimatta kehnoja. Nyt nitrifikaation ylläpito myös kylmien vesien aikaan toimii luotettavasti. Mekaniikaltaan suodatin on yksinkertainen. Puhdas, kirkas vesi suodattuu kankaan läpi, kankaaseen jäävä aines imetään pois ja siirretään laitoksen alkuun. Kankaan iäksi on arvioitu 4-5 vuotta. Koska keskuspuhdistamo käynnistyy tällä tietoa 2023 ja Raholan puhdistamo ajetaan tuolloin alas, nyt hankitut kankaat saattavat toimia laitoksen elinkaaren loppuun asti. Nukkakangassuodatin on ensimmäisiä laatuaan Suomessa, ja se on herättänyt paljon kiinnostusta. Raholan laitoksella on käynyt vierailijoita sen toimintaan tutustumassa, ja Tampereen Vesi on esitellyt sitä alan tapahtumissa. Tampereen Vesi 19

20 Jäteveden käsittely Jäteveden käsittely Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla puhdistettiin vuonna 2017 yhteensä 32,1 milj. m 3 jätevettä, mikä oli n. 3,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viinikanlahden, Kämmenniemen ja Polson puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristöluvan edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset kaikilla tarkastelujaksoilla. Raholan puhdistamolla ei päästy ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä kaikkiin puhdistusvaatimuksiin. Alkutalvella tulleen teollisuuspäästön vuoksi prosessi häiriintyi ja korjaantui kaikilta osin vasta keväällä. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä m 3 kuivattua lietettä. Lietemäärä pieneni noin 6,4 % edellisestä vuodesta. Liete vietiin ulkopuolisille toimijoille jatkokäsittelyyn. Kaikki liete kompostoidaan. Lopputuote käytetään maanparannusaineena ja peltolannoitteena. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat olleet mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alkupuolella. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna Puhdistamolla jätevesi on käsitelty vuodesta 1982 alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Viinikanlahdessa käsitellään myös Kangasalan kaupungin jätevedet. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasumoottorin hyötykäyttöaste jäi n. 50,0 % kaasumoottorin suuren perushuollon vuoksi. Generaattori tuotti MWh sähkö- ja MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 32,0 % ja lämpöenergian 46,8 %. Tasanteen uusi jätevesipumppaamo 20 Tampereen Vesi

21 Raholan jätevedenpuhdistamo Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna Puhdistamolla jätevesi on käsitelty alusta alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä. Raholan puhdistamolle valmistui kesäkuun loppuun mennessä jäteveden tertiäärikäsittely, jossa jälkiselkeytetty vesi johdetaan nukkakangasuodattimien läpi ennen laskemista vesistöön. Suodatin poistaa puhdistetusta vedestä vielä n. 45 % kiintoainetta ja sen myötä myös BOD:n pitoisuus pienenee n. 58 % ja fosforin n. 45 % verrattuna suodattimeen tulevan puhdistettuun veteen. Puhdistamon mikroturbiinit ovat toimineet hyvin ja kaikki mädätyksessä syntyvä biokaasu on pääosin käytetty mikroturbiinien polttoaineena. Biokaasun hyötykäyttöaste vuonna 2017 oli 99,3 %, joten turbiineista saatu sähkö- ja lämpöenergia on saatu tehokkaasti käytettyä puhdistamon tarpeisiin. Mikroturbiini tuotti v sähköenergiaa MWh ja lämpöenergiaa MWh. Sähkö- ja lämpöenergian tuotot pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna johtuen mikroturbiinien tasaisesta käyttöasteesta. Raholan puhdistamoa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puhdistamon keskusvalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla. Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Kaikista näytteistä 81,6 % oli jätevedenpuhdistamoiden näytteitä ja koelaitostoimintaan liittyviä näytteitä oli 8,9 %. Puhdasvesi eli Ruskon pintavesilaitoksen prosessi- ja eri pohjavesiasemien näytteitä oli 5,7 % kokonaismäärästä. Teollisuus-, pumppaamo-, hulevesi- ym. näytteiden osuus oli 3,3 %. Viemärilaitoksen laboratorio tilaa analyysi- ja näytteenottopalveluja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriosta sekä Eurofins Environment Testing Finland Oy:ltä. Viranomaistarkkailutulokset toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle. Tutkimus ja kehitys Tampereen Vesi on mukana edelliseltä vuodelta jatkuneessa Luonnonvarakeskuksen PProduct- hankkeessa, jossa tutkitaan jätevesilietefosforin potentiaalia kasvintuotannossa ja se vaikutuksia ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen. Kertomusvuoden lopulla valmistui Tekesin PIMAKE-Inka -hanke Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen. Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biologis-kemiallisia Metoxy-rinnakkaissaostuslaitoksia. Puhdistamoiden vesiprosessit toimivat erittäin hyvin ympäri vuoden. Puhdistamoille tulevat lietteet kuljetetaan Viinikanlahden puhdistamolle käsiteltäviksi. Tampereen Veden jätevesien keräyksen ja käsittelyn riskienhallintasuunnitelma (Sanitation Safety Plan, SSP) toteutettiin Tampereen alueen, eli Viinikanlahden, Raholan, Kämmenniemen ja Polson, viemäriverkostolle, pumppaamoille, jätevedenpuhdistamoille ja purkujärjestelyille. Työ on toteutettu vuoden 2017 aikana Tampereen Veden ja Pöyry Finland Oy:n yhteistyönä. Jätevesilaboratorio Viemärilaitoksen laboratorio tekee jätevedenpuhdistamoiden käyttötarkkailun ja ympäristöviranomaisille raportoitavan kuormitustarkkailun edellyttämät analyysit sekä hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2017 aikana neljään valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menestyi niissä erittäin hyvin. Tampereen Vesi 21

22 Puhdistetun jäteveden pitoisuuksia Purified wastewater Ammoniumtyppipitoisuus / Ammonia-nitrogen concentration (mg/l) Fosforipitoisuus / Phosphore concentration (mg/l) 16 mg/l * Raholassa nitrifiointi välisenä aikana vuoteen 2011 asti. Vuodesta 2012 alkaen Raholassa ja Viinikanlahdessa ympäri vuoden. * In Rahola nitrification is only up to From 2012 in Rahola and Viinikanlahti all the year round. 0,5 mg/l 0,4 0,3 0,2 0, Lupaehdon vaatimus < 0,3 mg/ Permit conditions < 0,3 mg/ BHK 7 / BOD 7 12 mg/l Viinikanlahti Rahola* Lupaehdon vaatimus < 10 mg/ Permit conditions < 10 mg/ BHK 7 (BOD 7 ) Puhdistustulokset vuosittain Lupaehdot Viinikanlahti mg/l 5,05 4,00 3,90 3,00 3,7 Lupaehto <10 mg/l Rahola mg/l 8,9 6,80 6,10 8,40 12,10 Lupaehto <10 mg/l Kokonaisfosfori P tot Lupaehdot Viinikanlahti mg/l 0,28 0,22 0,18 0,16 0,14 Lupaehto <0,3 mg/l Rahola mg/l 0,21 0,22 0,21 0,26 0,29 Lupaehto <0,3 mg/l 22 Tampereen Vesi

23 Viinikanlahden puhdistamon energiajakauma Energy balance of Viinikanlahti wastewater treatment plant MWh tuotettu lämpö/produced heat ostettu lämpö/bought heat tuotettu sähkö/produced energy ostettu sähkö/bought electricity Raholan puhdistamon energiajakauma Energy balance of Rahola wastewater treatment plant MWh tuotettu lämpö/produced heat tuotettu sähköenergia/produced electricity ostettu sähkö/bought electricity Tampereen Vesi 23

24 Talous Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta Vuonna 2017 Tampereen Vesi laskutti vettä 15,1 milj. m 3, mikä oli 1,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikunnille myydyn veden osuus oli 9,0 % veden kokonaismyynnistä eli 1,4 milj. m 3 (v. 2016: 9,3 % l. 1,4 milj. m 3 ). Tulot vesilaskutuksesta olivat 21,5 milj. (2016: 21,8 milj. ). Jätevettä laskutettiin 20,6 milj. m 3 (v. 2016: 20,5 milj. m 3 ) eli 0,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikuntien jätevesilaskutus oli 21,7 % jäteveden kokonaislaskutuksesta eli 4,5 milj. m 3. (v. 2016: 20,6 % eli 4,3 milj. m 3 ). Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 32,7 milj. (v. 2016: 32,5 milj. ). Liikevaihto ja tulos Vuonna 2017 Tampereen Veden liikevaihto oli 60,7 milj., joka oli 2 milj. suurempi kuin talousarviossa. Omistajalle suoritettiin korvauksena peruspääomasta 10,5 milj. Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvion mukaisesti. Tilikaudelta ylijäämää ennen varauksia on ,50. Tulokseksi jää ,29, joka on n. 2,3 milj. budjetoitua suurempi. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuskulut ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkoston huolto- ja saneerauskulut pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksiksi muodostui 8,4 milj. ja viemäriverkoston 2,2 milj.. Vesijohtoverkoston saneerausmenot olivat 0,9 milj.. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttö- ja kunnossapitokuluista oli 44,1 (51,3) % ja liikevaihdosta 18,8 (19,7) %. Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristöperusteisena korvauksena maksettiin puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoivaa vesilain tarkoittamaa kalatalousmaksua Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä annetaan myös tarkkailuvelvoite, joka koskee niin vesistövaikutuksia kuin kalataloudellisiakin vaikutuksia. Tampereen Veden osuus vesistövaikutusten yhteistarkkailun kustannuksista oli ,35 ja kalataloudellisesta yhteistarkkailusta ,03. Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Tampereen Vesi arvioi ympäristöasioiden taloudellista merkitystä ympäristötilinpäätöksen avulla. Ympäristötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Tilastokeskuksen ohjetta ympäristöliiketoiminnan tulojen ja ympäristömenojen osalta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteissään samat kuin aikaisempina vuosina tehdyissä ympäristötilinpäätöksissä. Laskelmissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2016 tiedot. Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot Ympäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdistukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Vedenhankinnan ja jakelun osalta vesijohtoverkon saneeraukseen ja vedenpuhdistusprosessin parantamiseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska niiden avulla parannetaan talousveden laatua ja terveellisyyttä, ennaltaehkäistään ympäristövahinkoja sekä korjataan jo syntyneitä vahinkoja. Ympäristöinvestointeja tehtiin 7,0 milj. ja niiden osuus kokonaisinvestoinneista oli 35,5 (50,6) % ja liikevaihdosta 11,6 (18,8) %. Ympäristöinvestointien poistot vuonna 2017 olivat 5,5 milj. ja niiden osuus kaikista poistoista oli 48,8 (60,0) % ja liikevaihdosta 9,1 (11,2) %. Ympäristöverot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroja ja niihin rinnastettavia veroluonteisia maksuja ovat jäte- ja energiaverot sekä osa polttoaineiden hintoihin sisältyvistä veroista. Viimeksi mainittujen määrää ei pystytty luotettavasti laskemaan. Kulutetun sähkön energiavero oli ,71. Jäteveroa maksettiin ,00. Ympäristöverojen yhteenlaskettu osuus koko liikevaihdosta oli 1,1 % (1,2) %. Ympäristötuotot Ympäristötuotot muodostuvat jätevesimaksuista sekä sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden vastaanottomaksuista. Ympäristötuotot olivat yhteensä 33,2 (33,4) milj.. Niiden osuus koko liikevaihdosta oli 54,7 (58,4) %. Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähköä ja lämpöä puhdistamoiden tarpeisiin. Ulkoa ostettavan energian tarve pienenee samassa suhteessa. Lämmön ja sähkön tuotannosta syntyvä kustannussäästö yhteensä oli vuonna 2017 suuruudeltaan 0,53 (0,95) milj.. 24 Tampereen Vesi

25 Käyttö- ja perusmaksut 2017 Basic and use charges of Tampere Water 2017 Käyttömaksu /m 3 veroton /m 3 sis. alv 24 % Vesi/Water 1,15 1,43 Jätevesi/Wastewater 1,66 2,06 Yhteensä/All 2,81 3,49 Perusmaksu / Basic charge Vesi / Water Jätevesi / Wastewater Mittarin koko mm /kk veroton /kk, sis. alv 24 % /kk veroton /kk sis. alv 24 % 20 6,73 8,35 6,73 8, ,56 31,69 25,56 31, ,39 68,68 55,39 68, ,85 94,05 75,85 94, ,31 119,42 96,31 119, ,17 142,81 115,17 142,81 Tampereen Vesi 25

26 Kulut ja tuotot ,4 % 9,5 % 1,0 % 7,7 % 1,4 % 4,9 % 18,1 % 42,6 % 5,4 % Käyttötalouskulut 2017 eur % Palkat ,39 18,1 Henkilöstökulut ,4 Palvelut ,6 Energia ,7 (polttoaineet, sähkö + lämpö) Veden osto ,0 Kemikaalihankinnat ,5 Muut aineet ja tarvikkeet ,4 Vuokrat ,9 Muut kulut , ,6 % 12,9 % 28,9 % Tuotot 2017 eur % Veden myyntituotot ,9 Jätevesimaksutotot ,6 Perusmaksut ,9 Tilaustöiden laskutus ,6 Muut tuotot ,0 47,6 % Tampereen Vesi

27 Briefly in English Managing director s view For Tampere Water the year 2017 was the 119th year in business. The services of Tampere Water were highly valued according to the customer satisfaction survey. Drinking water quality fulfilled the requirements without exception. The number of pipeline leakages, 38 altogether, clearly decreased compared to the number of leakages (47) during the previous year. The amount of unbilled water decreased slightly from 17.3 per cent (2016) to 17.0 per cent of the total water amount pumped to the network. Water and sewage fees were below average among the fifteen major cities in Finland. The effluent quality of the four wastewater treatment plants agreed with the environmental permits, excluding few cases at Rahola wastewater treatment plant during the coldest period. At Rahola, a new tertiary treatment step was taken in operation in June, which will tackle the peak flows in the future. Overall, the operational and financial goals set by the City Council were principally achieved. The turnover was 60.7 million euros which was 6.1 per cent higher than in the previous year. The amount of water pumped to the network was 18.5 million m 3 and the amount of wastewater treated was 32.1 million m 3. The operating profit was 23.5 million euros. Altogether 19.5 million euros were used for investments. Rebuilding of aged water mains and sewers were continued. In addition, a lot of resources are continuously needed to expand networks to new areas of the rapidly growing city. Significant improvements were also made on some of the water and wastewater treatment plants and pumping stations. The modernization of Kaupinoja water treatment plant was continued. The City Council decided to rearrange stormwater management and financing on Starting from , the city officials are responsible for stormwater management instead of Tampere Water. The management is financed by collecting payments according to public law principles. Tampere Water was active in regional cooperation, especially in the regional wastewater treatment project under the responsibility of Tampere Region Central Wastewater Treatment Plant Ltd. Key persons of Tampere Water participated in the detailed planning of the treatment plant by attending planning meetings and commenting the draft plans. Tampere Water also carried out and participated in various R & D projects, e.g., PProduct and PIMAKE projects. The geological structures of three groundwater intake areas were studied with Geological Survey of Finland (GTK). Other projects were targeted at microbial dynamics in distribution network, the effect of water storing on the microbiological water quality, dissolution of metals from faucets, real time control optimization of water distribution system, on-line water quality measurement, and development of mobile systems for mapping and observation of distribution system data. The number of permanent staff was 130 with the average age of 48.8 years. Two persons retired. Numerous updating training classes and other activities were organized for the personnel during the year. Several persons participated in the formal education for professional degree of water services. Unfortunately, some work related accidents took place and the goal of zero was not yet reached. The number of sick-leave days also increased slightly. The work for continuous improvement of quality and environmental system was rewarded by the end of the year as the auditing authority renewed the certification for the system of Tampere Water. In addition, large WSP and SSP projects were carried out to improve risk management of water treatment and supply as well as wastewater treatment. I would like to express my warmest thanks to the whole personnel for well done work. I would also like to thank our customers and partners for a very good cooperation. Petri Jokela Acting Managing Director Tampereen Vesi 27

28 Tampere Water Personnel and Competence Personnel by field of action 2017 At the end of 2017, Tampere Water had a total of 130 (130 in 2016) employees. The average age of the employees was 48,8 years. Personnel costs were 7,3 million euros (7,5 million euros in 2016). Turnover per capita was To maintain and develop personnel competence, Tampere Water organised courses, training, and study trips in For example some Tampere Water employees participated in training aiming for the supply water and wastewater services degree. To maintain working capacity, employees were offered weekly exercise (badminton, volleyball and gym). Several events and excursions were organised during the fi scal year. 14 % 25 % 7 % 36 % Customers and customer service Number of inhabitants of Tampere was in the end of the year % of inhabitants live in the area of water mains. Number of inhabitants of Pirkkala was and 86 % of inhabitants live in the area of water mains. Tampere Water provides individual service to its customers at Vesitalo in Nekala. Customers can also access services via the Internet where they can check information about their own connection, water use and invoicing in realtime. 18 % Persons Business support 19 Investments and development 9 Water treatment and laboratory services 32 Wastewater treatment 23 Networks 47 Total Tampereen Vesi

29 Water supply and treatment Water Supply and treatment Altogether 18,5 million m 3 of treated water was pumped into the water distribution network in One third of that was ground water, the rest being surface water. Although the number of water consumers is growing steadily, the water consumption per capita has been same (ca 220 l/as/d) for many years. The majority of drinking water was produced in the Rusko WTP in 2017 which takes raw water from Lake Roine. The Kaupinoja WTP was under renovation in Tampere Water has also five ground water intake and treatment plants. Drinking water quality is monitored regularly at the WTPs and in the water distribution networks. Ca 5500 samples were analysed in the water laboratory of Tampere Water in Furthermore, an impartial laboratory tested ca 150 drinking water samples according to the monitoring programme accepted by the health authority. In all cases, the drinking water quality complied with the national drinking water regulations. In Tampere Water updated and implemented a new Water Safety Plan (WSP) in order to systematically assess and manage possible risks to drinking water quality. Tampere Water also carried out and participated in several research and development projects during Water mains and sewers Total length of the water mains is 782 km and the sewers 1424 km. During the year 2017 the amount of water pipe leakages was of these leakages occurred in the water mains and 18 in the private water pipes. The network consists of eight pressure zones, of which the central and Tesoma zones are largest. Rusko treatment plant and Messukylä ground water plant serve central pressure zone. Water is pumped from central zone further to Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti- Holvasti zones, and also additional water to Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from ground water stations. Water is pumped from Pyynikki to Pispala zone. Viinikanlahti Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Viinikanlahti is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. The process consists of screening, grit removal, primary sedimentation, aeration and secondary sedimentation. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing electrical energy and heating for the plant. Rahola Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Rahola is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing energy and heating for the plant. The Wastewater Laboratory The wastewater laboratory concentrates on assisting the process control in wastewater treatment plants. The laboratory analyzed 2869 samples in ,6 % of the samples were taken from wastewater treatment plants, pumping stations, the industry, storm waters and potable water were analyzed. Co-operating is intended to increase with the drinking water laboratory. Tampereen Vesi 29

30 Finances Income from Supply Water and Wastewater Invoicing In 2017, Tampere Water invoiced for 15.1 million m 3 of water, which was 1,6 % less than the previous year. Water sold to the neighbouring municipalities covered 9,0 %, that is, 1.4 million m 3 of the total sales of water (2016: 9,3 %=1.4 million m 3 ). Income from water invoices totaled to 21,5 million euros (2016: 21,9 million euros). Wastewater invoicing came up to 20.6 million m 3 (2016 : 20.5 million m 3 ), which was 0,6 % more than the previous year. Wastewater invoiced from the neighbouring municipalities covered 21,7 %, that is 4.5 million m 3 of the total wastewater invoicing (2016: 20,8%= 4.3 million m 3 ). Income from the wastewater invoicing totaled to 32,7 million euros (2016: 32,5 million euros). Turnover And Profit In 2017, Tampere Water had a turnover of 60,7 million euros, which was 2,0 million euros more than estimated in the budget. As compensation, the owner received 10.5 M from the basic capital, according to the Tampere City budget for Before reservations, fiscal period surplus was ,50 euros. Profits summed up to ,29, which was approximately 2,3 million euros more than budgeted. 30 Tampereen Vesi

31 Tilastotiedot 8 1. Vedentuotanto 1.01 Vedenhankinta, käsittely ja pumppaus johtoverkkoon Talousveden pudistustulokset ja laatuvaatimukset Talousveden pudistustulokset ja laatusuositukset 1.04 Käyttötarkkailu Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella Käyttötarkkailu Polson vedenpuhdistuslaitoksella Käyttötarkkailu Kämmenniemen vedenpuhdistuslaitoksella Käyttötarkkailu Mustalammen pohjavesilaitoksella Käyttötarkkailu Messukylän pohjavesilaitoksella Käyttötarkkailu Pinsiön pohjavesilaitoksella Käyttötarkkailu Hyhkyn pohjavesilaitoksella Käyttötarkkailu Julkujärven pohjavesilaitoksella Laskutetun vesijohtoveden käyttö eri tarkoituksiin Kemikaalien käyttö vedenkäsittelyssä Jäteveden käsittely 2.1 Jätevesimäärät laskutusryhmittäin vuosittain Puhdistetut jätevesimäärät kuukausittain 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailutulokset Kemikaalien ja sähköenergian käyttö jätevedenpuhdistuksessa Puhdistamolietteiden ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet 3. Tampereen Veden talous 3.1 Tuloslaskelma Income statement Tase - Balance sheet Taseen liitetiedot Rahoituslaskelma - Cash flow statement Ympäristötilinpäätös 54 Tampereen Vesi 31

32 1.01 Vedenhankinta, käsittely ja pumppaus johtoverkkoon Hankittu ja puhdistettu raakavettä m 3 /vuosi Vesijohtoverkostoon pumpattu m 3 /vrk keskimäärin m 3 /vuosi % koko johtoverkkoon pumpatusta m 3 Puhdistuslaitosten sisäinen vedenkäyttö (kemikaalihuuhtelu- ja pesuvedet) % laitoksen raakavedestä Sähkön käyttö kwh kwh/ raakavesi m 3 Pintavesilaitokset Rusko , ,29 Roine ,22 Kaupinoja *) ,00 Polso , , ,77 Kämmenniemi , , ,85 Pintavesi yhteensä , , ,56 Pohjavesilaitokset - Mustalampi , , ,96 Messukylä , , ,55 Hyhky , , ,66 Pinsiö , ,30 Julkujärvi , ,25 Saurio (Ylöjärvi) Pohjavesi yhteensä , ,57 Kaikki yhteensä , ,56 32 Tampereen Vesi

33 1.02 Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö Fluoridi F 0,11 0,09 1,5 mg/l Arseeni As <0,2 <0,2 10 ug/l Nitriittityppi NO2-N <0,001 <0,001 0,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml 1.03 Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö Kloridi Cl 4,2 7,7 250 mg/l Mangaani Mn <10 <10 50 ug/l Rauta Fe <20 < ug/l Sulfaatti SO mg/l Natrium Na 3, mg/l ph 8,1 8,1 6,5-9,5 Orgaaninen kokonaishiili 2,0 0,72 ei epätavallisia mg/l muutoksia Kokonaiskovuus 3,4 1,9 dhw *) STM:n asetuksen 1352/2015 mukaan **) Rusko on pintavesilaitos ***) Pinsiö on pohjavesilaitos Tampereen Vesi 33

34 1.04 Käyttötarkkailu Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C 249 7,8 18,7 0, ,0 19 0,8 KMnO4-luku mg/l <4,5 5,7 <4,0 Liuennut org. hiili mg/l 7 6,0 6,3 5,8 7 2,3 2,7 1,8 Org. kokonaishiili mg/l 51 6,1 6,6 5, ,2 2,7 1,6 Absorbanssi 254 nm 22 0,139 0,159 0, ,024 0,030 0,013 Alumiini, Al mg/l 7 <0,03 0,07 <0,02 8 <0,02 0,03 <0,02 Rauta, Fe mg/l 52 <0,10 0,25 <0, <0,02 <0,02 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 7 <0,03 0,05 <0,01 48 <0,01 <0,01 <0,01 ph-luku 248 7,2 7,7 6, ,2 8,5 7,9 Alkaliteetti mmol/l 54 0,28 0,29 0, ,69 0,76 0,61 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 51 6,3 6,5 6, ,1 15,5 14,7 Sameus NTU 249 2,1 11 0, ,05 0,09 0,03 Väri mgpt/l <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 249 0,38 0,46 0,29 Kokonaiskloori mg/l 249 0,44 0,50 0,38 Kloridi mg/l 7 3,4 3,6 3,3 7 4,1 4,3 4,0 Fluoridi mg/l 7 0,12 0,12 0,11 7 0,11 0,12 0,11 Sulfaatti mg/l 7 7,8 8,2 7, Silikaatti, SiO2 mg/l 2 1,3 1,3 1,2 2 0,83 1,1 0,51 Kokonaistyppi µg/l Ammoniumtyppi µg/l Nitriittityppi µg/l 7 <1 1 <1 7 <1 <1 <1 Nitraattityppi mg/l 7 <0,10 <0,10 <0,10 7 <0,10 <0,10 <0,10 Fosfaattifosfori µg/l 7 <4 6 <2 8 <2 4 <2 Kokonaisfosfori µg/l <3 6 <2 Happi mg/l 7 12,1 14,6 8,5 7 12,7 14,6 9,4 Hiilidioksidi mg/l 7 2,7 3,1 2,1 7 1,2 1,6 1,0 Kokonaiskovuus dh 52 1,1 1,2 1,0 52 3,4 3,6 3,2 Kokonaiskovuus mmol/l 52 0,20 0,21 0, ,61 0,64 0,57 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 7 0,78 0,80 0,76 7 1,9 2,0 1,8 Kalsium, Ca mg/l 6 4,8 5,1 4, Ca-kovuus dh 5 0,68 0,71 0,66 5 3,1 3,2 3,1 Ca-kovuus mmol/l 5 0,12 0,13 0,12 5 0,57 0,58 0,56 Magnesium, Mg mg/l 6 1,8 1,9 1,7 6 1,8 1,9 1,7 Mg-kovuus dh 5 0,43 0,44 0,42 5 0,43 0,44 0,42 Mg-kovuus mmol/l 5 0,08 0,08 0,07 5 0,08 0,08 0,07 Kalium, K mg/l 6 1,6 1,7 1,4 6 1,5 1,7 1,4 Natrium, Na mg/l 6 3,1 3,9 2,7 6 3,0 3,2 2,8 Rikki mg/l 2 3,4 3,8 2, Klorofylli a µg/l 6 6,1 9,4 3,5 Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml Fek. kolif. bakteerit pmy/100ml Koliformiset bakteerit pmy/100ml ,0 0,0 0,0 Enterokokit pmy/100ml Pesäkeluku 37 C 2d pmy/ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy/ml Kupari mg/l 2 0,07 0,08 0,06 Sinkki ug/l Kiintoaine GF/C mg/l 3 3,5 4,7 2,0 34 Tampereen Vesi

35 1.05 Käyttötarkkailu Polson vedenpuhdistuslaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C 52 6,5 13,1 2,3 52 9,3 14,6 4,6 KMnO4-luku mg/l <4,0 <4,0 <4,0 Liuennut org. hiili mg/l ,4 4 <0.67 0,94 <0.50 Org. kokonaishiili mg/l ,4 52 <0,70 1,2 <0,50 Alumiini, Al mg/l 52 0,03 0,04 0,02 Rauta, Fe mg/l 12 0,12 0,16 0,08 12 <0,02 <0,02 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 12 <0,01 0,02 <0,01 12 <0,01 <0,01 <0,01 ph-luku 52 6,9 7,1 6,5 52 7,8 8,1 7,5 Alkaliteetti mmol/l 12 0,20 0,20 0, ,39 0,44 0,35 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 12 4,2 4,3 4,1 12 9,7 10,6 9,2 Sameus NTU 52 0,49 1,0 0, ,06 0,08 0,04 Väri mgpt/l <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 52 0,19 0,32 0,09 Kokonaiskloori mg/l 52 0,23 0,35 0,13 Kloridi mg/l 4 2,4 2,5 2, Fluoridi mg/l 4 0,09 0,09 0,08 4 0,05 0,06 0,05 Sulfaatti mg/l 4 3,7 3,8 3,6 4 3,9 4,1 3,5 Kokonaistyppi µg/l Ammoniumtyppi µg/l <1 <1 <1 Nitriittityppi µg/l 4 <1 1 <1 4 <1 1 <1 Nitraattityppi mg/l 4 0,13 0,16 0,10 4 0,13 0,16 0,10 Fosfaattifosfori µg/l 4 <2 2 <2 4 <2 <2 <2 Kokonaisfosfori µg/l <2 <2 <2 Happi mg/l 4 11,1 12,5 9,5 4 11,6 12,5 10,5 Kokonaiskovuus dh 12 0,73 0,79 0, ,81 0,84 0,74 Kokonaiskovuus mmol/l 12 0,13 0,14 0, ,15 0,15 0,13 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 4 0,54 0,56 0,52 4 1,1 1,1 0,98 Kalsium, Ca mg/l 1 3,2 3,2 3,2 1 3,6 3,6 3,6 Ca-kovuus dh 1 0,50 0,50 0,50 1 0,50 0,50 0,50 Ca-kovuus mmol/l 1 0,09 0,09 0,09 1 0,09 0,09 0,09 Magnesium, Mg mg/l 1 1,1 1,1 1,1 1 1,1 1,1 1,1 Mg-kovuus dh 1 0,26 0,26 0,26 1 0,26 0,26 0,26 Mg-kovuus mmol/l 1 0,05 0,05 0,05 1 0,05 0,05 0,05 Kalium, K mg/l 1 0,98 0,98 0,98 1 1,1 1,1 1,1 Natrium, Na mg/l 1 2,1 2,1 2, Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml Fek. kolif. bakteerit pmy/100ml Koliformiset bakteerit pmy/100ml ,0 0,0 0,0 Enterokokit pmy/100ml Pesäkeluku 37 C 2d pmy/ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy/ml Tampereen Vesi 35

36 1.06 Käyttötarkkailu Kämmenniemen vedenpuhdistuslaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C ,6 1,3 52 9,1 18,2 2,8 KMnO4-luku mg/l <4,9 6,2 <4,0 Liuennut org. hiili mg/l 4 9,3 9,8 8,8 4 1,9 2,6 0,55 Org. kokonaishiili mg/l 52 9,4 10,1 8,5 51 1,9 2,8 0,50 Alumiini, Al mg/l 52 <0,05 0,11 <0,02 Rauta, Fe mg/l 12 0,10 0,12 0,08 12 <0,02 <0,02 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 12 <0,01 0,02 <0,01 12 <0,01 <0,01 <0,01 ph-luku 52 7,0 7,2 6,7 52 7,7 8,2 7,4 Alkaliteetti mmol/l 12 0,20 0,22 0, ,47 0,51 0,41 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 12 4,5 4,9 4, ,8 11,6 10,0 Sameus NTU 52 0,59 1,0 0, ,06 0,08 0,04 Väri mgpt/l <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 52 0,18 0,34 0,12 Kokonaiskloori mg/l 52 0,24 0,39 0,15 Kloridi mg/l 4 2,6 2,8 2, Fluoridi mg/l 4 0,10 0,11 0,09 4 0,06 0,07 0,05 Sulfaatti mg/l 4 4,5 5,4 3,9 4 4,2 5,2 3,8 Kokonaistyppi µg/l Ammoniumtyppi µg/l 11 <9 20 <3 4 <1 1 <1 Nitriittityppi µg/l <1 <1 <1 Nitraattityppi mg/l 4 0,14 0,17 0,11 4 <0,15 0,19 <0,10 Fosfaattifosfori µg/l <2 <2 <2 Kokonaisfosfori µg/l <2 <2 <2 Happi mg/l 4 11,6 13,5 10,0 4 12,0 14,3 9,6 Kokonaiskovuus dh 12 0,77 0,88 0, ,81 0,94 0,72 Kokonaiskovuus mmol/l 12 0,14 0,16 0, ,14 0,17 0,13 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 4 0,56 0,60 0,53 4 1,3 1,3 1,2 Kalsium, Ca mg/l 1 3,3 3,3 3,3 1 3,6 3,6 3,6 Ca-kovuus dh 1 0,46 0,46 0,46 1 0,50 0,50 0,50 Ca-kovuus mmol/l 1 0,08 0,08 0,08 1 0,09 0,09 0,09 Magnesium, Mg mg/l 1 1,1 1,1 1,1 1 1,1 1,1 1,1 Mg-kovuus dh 1 0,26 0,26 0,26 1 0,26 0,26 0,26 Mg-kovuus mmol/l 1 0,05 0,05 0,05 1 0,05 0,05 0,05 Kalium, K mg/l 1 0,95 0,95 0,95 1 1,0 1,0 1,0 Natrium, Na mg/l 1 2,3 2,3 2, Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml Fek. kolif. bakteerit pmy /100ml Koliformiset bakteerit pmy /100ml ,0 0,0 0,0 Enterokokit pmy /100ml Pesäkeluku 37 C 2d pmy /ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy /ml Tampereen Vesi

37 1.07 Käyttötarkkailu Mustalammen pohjavesilaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C 43 8,2 9,9 7, ,9 9,4 6,6 Org. kokonaishiili mg/l 51 1,1 1,3 0, ,92 1,1 0,65 Alumiini, Al mg/l 4 <0,02 <0,02 <0,02 8 <0,02 <0,02 <0,02 Rauta, Fe mg/l 51 <0,02 0,05 <0,02 52 <0,02 0,02 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 51 <0,01 0,02 <0,01 51 <0,01 0,02 <0,01 ph-luku 51 6,3 6,4 6, ,9 8,0 7,7 Alkaliteetti mmol/l 4 0,78 0,80 0,75 8 0,80 0,83 0,76 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 4 30,9 31,6 29,4 8 31,1 31,9 29,6 Sameus NTU 51 0,05 0,20 0, ,05 0,11 0,03 Väri mgpt/l 4 <2,5 <2,5 <2,5 8 <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 482 0,13 0,19 0,08 Kloridi mg/l Fluoridi mg/l 4 0,18 0,20 0,17 8 0,18 0,19 0,16 Sulfaatti mg/l Ammoniumtyppi µg/l 4 <1 2 <1 8 <1 1 <1 Nitriittityppi µg/l 4 <1 <1 <1 8 <1 <1 <1 Nitraattityppi mg/l 4 1,2 1,4 1,1 8 1,1 1,3 1,0 Fosfaattifosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Kokonaisfosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Happi mg/l 4 4,7 6,9 3,8 8 12,5 12,8 12,2 Hiilidioksidi mg/l ,5 3,1 2,1 Kokonaiskovuus dh 4 4,9 5,1 4,5 8 5,0 5,3 4,6 Kokonaiskovuus mmol/l 4 0,87 0,91 0,79 8 0,89 0,95 0,82 Kalsium, Ca mg/l Ca-kovuus dh 3 3,3 3,5 3,2 6 3,4 3,5 3,2 Ca-kovuus mmol/l 3 0,61 0,63 0,58 6 0,61 0,63 0,58 Magnesium, Mg mg/l 3 9,1 9,7 8,5 6 9,1 9,4 8,6 Mg-kovuus dh 3 2,1 2,3 2,0 6 2,1 2,2 2,0 Mg-kovuus mmol/l 3 0,38 0,40 0,35 6 0,38 0,39 0,36 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 4 2,2 2,2 2,1 8 2,2 2,3 2,1 Natrium, Na mg/l Kalium, K mg/l 3 3,6 3,9 3,4 6 3,5 3,6 3,4 Rikki mg/l Silikaatti, SiO2 mg/l Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml Koliformiset bakteerit pmy/100ml 51 0,0 0,0 0, ,0 0,0 0,0 Pesäkeluku 37 C 2d pmy /ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy /ml Tampereen Vesi 37

38 1.08 Käyttötarkkailu Messukylän pohjavesilaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C 51 7,3 7,7 6,7 Org, kokonaishiili mg/l 51 1,2 1,5 0, ,1 1,3 0,69 Alumiini, Al mg/l 4 <0,02 <0,02 <0,02 8 <0,02 <0,02 <0,02 Rauta, Fe mg/l 51 0,41 0,51 0,38 51 <0,02 0,07 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 51 0,24 0,25 0,23 51 <0,01 0,02 <0,01 ph-luku 51 6,4 6,5 6, ,1 8,4 7,9 Alkaliteetti mmol/l 4 1,3 1,3 1,3 8 2,1 2,1 2,1 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 4 32,8 32,8 32,7 8 40,5 40,6 40,3 Sameus NTU 51 0,16 0,46 0, ,05 0,14 0,03 Väri mgpt/l 4 <7 9 <2,5 8 <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 241 0,13 0,23 0,07 Kloridi mg/l Fluoridi mg/l 4 0,36 0,39 0,34 8 0,36 0,37 0,34 Sulfaatti mg/l Ammoniumtyppi µg/l Nitriittityppi µg/l 4 <1 <1 <1 8 <1 <1 <1 Nitraattityppi mg/l 4 <0,11 0,12 <0,10 8 0,13 0,17 0,11 Fosfaattifosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Kokonaisfosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Happi mg/l 4 1,5 1,6 1,5 8 10,1 10,4 9,8 Hiilidioksidi mg/l ,9 3,5 1,7 Kokonaiskovuus dh 4 5,5 5,6 5,3 8 6,0 6,4 5,6 Kokonaiskovuus mmol/l 4 1,0 1,0 0,95 8 1,1 1,1 1,0 Kalsium, Ca mg/l Ca-kovuus dh 3 3,5 3,5 3,5 6 3,5 3,6 3,5 Ca-kovuus mmol/l 3 0,63 0,63 0,63 6 0,64 0,66 0,63 Magnesium, Mg mg/l Mg-kovuus dh 3 2,8 2,8 2,8 6 2,8 2,8 2,8 Mg-kovuus mmol/l 3 0,50 0,50 0,50 6 0,50 0,50 0,50 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 4 3,6 3,7 3,6 8 6,0 6,0 5,9 Natrium, Na mg/l Kalium, K mg/l 3 4,9 5,0 4,8 6 4,8 5,0 4,7 Rikki mg/l Silikaatti, SiO2 mg/l Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml Koliformiset bakteerit pmy/100ml 51 0,0 0,0 0, ,0 0,0 0,0 Pesäkeluku 37 C 2d pmy/ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy/ml Tampereen Vesi

39 1.09 Käyttötarkkailu Pinsiön pohjavesilaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C 48 6,0 6,6 5,4 Org. kokonaishiili mg/l 4 0,66 0,74 0,57 8 0,69 0,80 0,54 Alumiini, Al mg/l 4 <0,02 <0,02 <0,02 8 <0,02 <0,02 <0,02 Rauta, Fe mg/l 4 <0,02 0,02 <0,02 8 <0,02 <0,02 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 4 <0,01 <0,01 <0,01 8 <0,01 <0,01 <0,01 ph-luku 5 6,6 6,6 6,5 48 7,7 8,1 7,3 Alkaliteetti mmol/l 4 0,43 0,45 0,42 8 0,82 0,89 0,56 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 4 11,9 12,2 11,6 8 15,2 16,5 9,4 Sameus NTU 5 0,04 0,06 0, ,04 0,08 0,03 Väri mgpt/l 4 <2,5 <2,5 <2,5 8 <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 48 0,13 0,16 0,06 Kloridi mg/l ,9 8 9,6 11 4,4 Fluoridi mg/l 4 0,07 0,08 0,06 8 0,08 0,09 0,06 Sulfaatti mg/l ,3 Ammoniumtyppi µg/l 4 <1 1 <1 8 <1 2 <1 Nitriittityppi µg/l 4 <1 <1 <1 8 <1 <1 <1 Nitraattityppi mg/l 4 1,5 1,5 1,4 8 1,3 1,5 0,42 Fosfaattifosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Kokonaisfosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Happi mg/l 4 10,3 10,4 10,1 4 11,0 12,1 10,4 Hiilidioksidi mg/l ,9 3,7 2,1 Kokonaiskovuus dh 4 2,1 2,2 2,0 8 2,0 2,2 1,4 Kokonaiskovuus mmol/l 4 0,37 0,39 0,35 8 0,35 0,39 0,24 Kalsium, Ca mg/l 5 9,6 10 9,1 6 9,1 10 6,5 Ca-kovuus dh 3 1,3 1,4 1,3 6 1,3 1,4 0,91 Ca-kovuus mmol/l 3 0,24 0,25 0,24 6 0,23 0,25 0,16 Magnesium, Mg mg/l 5 3,0 3,2 2,7 6 2,8 3,1 2,1 Mg-kovuus dh 3 0,69 0,74 0,63 6 0,66 0,72 0,49 Mg-kovuus mmol/l 3 0,12 0,13 0,11 6 0,12 0,13 0,09 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 4 1,2 1,3 1,2 8 2,3 2,5 1,6 Natrium, Na mg/l 5 5,7 6,3 4, ,1 Kalium, K mg/l 5 1,8 1,9 1,7 6 1,8 1,9 1,4 Rikki mg/l 2 3,4 3,4 3,4 2 3,4 3,4 3,3 Silikaatti, SiO2 mg/l Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml Koliformiset bakteerit pmy/100ml 6 0,0 0,0 0,0 48 0,0 0,0 0,0 Pesäkeluku 37 C 2d pmy/ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy/ml Tampereen Vesi 39

40 1.10 Käyttötarkkailu Hyhkyn pohjavesilaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C 47 7,4 7,9 6,8 Org. kokonaishiili mg/l 52 1,0 1,2 0, ,87 1,0 0,60 Alumiini, Al mg/l 4 <0,02 <0,02 <0,02 8 <0,02 <0,02 <0,02 Rauta, Fe mg/l 52 0,33 0,41 0,17 52 <0,02 <0,02 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 52 0,18 0,26 0,03 52 <0,01 <0,01 <0,01 ph-luku 52 6,6 6,7 6, ,9 8,4 7,7 Alkaliteetti mmol/l 4 1,1 1,1 1,0 8 1,2 1,3 1,2 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 4 27,0 27,2 26,7 8 28,7 29,1 28,3 Sameus NTU 52 0,29 0,69 0, ,04 0,06 0,03 Väri mgpt/l 4 5,0 6,0 2,5 8 <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 246 <0,11 0,16 <0,02 Kloridi mg/l Fluoridi mg/l 4 0,18 0,20 0,17 8 0,19 0,21 0,17 Sulfaatti mg/l Ammoniumtyppi µg/l <1 1 <1 Nitriittityppi µg/l 4 <1 <1 <1 8 <1 <1 <1 Nitraattityppi mg/l 4 1,4 1,4 1,3 8 1,4 1,4 1,3 Fosfaattifosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Kokonaisfosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Happi mg/l 4 8,6 9,3 6,7 8 12,2 12,5 11,9 Hiilidioksidi mg/l ,9 3,8 1,7 Kokonaiskovuus dh 4 4,8 4,9 4,6 8 5,0 5,2 4,8 Kokonaiskovuus mmol/l 4 0,86 0,88 0,83 8 0,90 0,93 0,85 Kalsium, Ca mg/l Ca-kovuus dh 3 3,5 3,5 3,4 6 3,5 3,6 3,4 Ca-kovuus mmol/l 3 0,62 0,63 0,61 6 0,63 0,66 0,61 Magnesium, Mg mg/l 3 7,3 7,6 7,0 6 7,5 7,8 7,0 Mg-kovuus dh 3 1,7 1,8 1,6 6 1,7 1,8 1,6 Mg-kovuus mmol/l 3 0,30 0,31 0,29 6 0,31 0,32 0,29 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 4 3,0 3,0 2,9 8 3,5 3,6 3,4 Natrium, Na mg/l Kalium, K mg/l 3 3,1 3,2 3,0 6 3,2 3,3 3,1 Rikki mg/l 2 9,9 10 9,8 2 9,9 9,9 9,8 Silikaatti, SiO2 mg/l Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml Koliformiset bakteerit pmy/100ml 52 0,0 0,2 0, ,0 0,0 0,0 Pesäkeluku 37 C 2d pmy/ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy/ml Tampereen Vesi

41 1.11 Käyttötarkkailu Julkujärven pohjavesilaitoksella 2017 Raakavesi Käsitelty vesi kpl ka max min kpl ka max min Lämpötila C 52 6,6 7,1 5,8 Org. kokonaishiili mg/l 4 0,62 0,67 0,58 8 0,65 0,73 0,54 Alumiini, Al mg/l 4 <0,02 <0,02 <0,02 8 <0,02 <0,02 <0,02 Rauta, Fe mg/l 4 <0,02 0,03 <0,02 8 <0,04 0,07 <0,02 Mangaani, Mn mg/l 4 <0,01 <0,01 <0,01 8 <0,01 0,02 <0,01 ph-luku 5 6,7 7,0 6,6 52 7,9 8,0 7,8 Alkaliteetti mmol/l 4 0,46 0,47 0,46 8 0,87 0,98 0,80 Sähkönjohtavuus 25 C ms/m 4 10,0 10,3 9,8 8 14,0 15,7 13,2 Sameus NTU 5 <0,04 0,06 <0,03 52 <0,05 0,09 <0,03 Väri mgpt/l 4 <2,5 <2,5 <2,5 8 <2,5 <2,5 <2,5 Vapaa kloori mg/l 52 0,13 0,15 0,11 Kloridi mg/l 4 5,6 6,4 5,1 8 6,2 7,8 5,4 Fluoridi mg/l 4 0,11 0,11 0,10 8 0,10 0,11 0,09 Sulfaatti mg/l 4 9,0 9,3 8,8 8 9,1 9,5 8,8 Ammoniumtyppi µg/l <1 2 <1 Nitriittityppi µg/l 4 <1 <1 <1 8 <1 <1 <1 Nitraattityppi mg/l 4 1,3 1,4 1,1 8 1,2 1,4 0,99 Fosfaattifosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 <2 <2 Kokonaisfosfori µg/l 4 <2 <2 <2 4 <2 2 <2 Happi mg/l 4 8,7 9,0 8,5 4 8,9 9,3 8,2 Hiilidioksidi mg/l ,5 3,4 1,9 Kokonaiskovuus dh 4 1,9 1,9 1,8 8 1,9 2,1 1,8 Kokonaiskovuus mmol/l 4 0,33 0,34 0,33 8 0,34 0,37 0,33 Kalsium, Ca mg/l 5 9,2 11 8,2 6 9,1 9,7 8,5 Ca-kovuus dh 3 1,3 1,3 1,2 6 1,3 1,4 1,2 Ca-kovuus mmol/l 3 0,22 0,23 0,21 6 0,23 0,24 0,21 Magnesium, Mg mg/l 5 2,8 3,2 2,7 6 2,8 3,0 2,7 Mg-kovuus dh 3 0,64 0,65 0,63 6 0,65 0,70 0,63 Mg-kovuus mmol/l 3 0,11 0,12 0,11 6 0,12 0,12 0,11 Bikarbonaatti mg/l Bikarbonaattikovuus dh 4 1,3 1,3 1,3 8 2,4 2,7 2,2 Natrium, Na mg/l 5 4,4 5,0 3, Kalium, K mg/l 5 1,7 1,8 1,5 6 1,7 1,8 1,7 Rikki mg/l 2 2,9 2,9 2,8 2 2,8 2,9 2,7 Silikaatti, SiO2 mg/l Hiivat 25 C CFU/100ml Homeet 25 C CFU/100ml ,5 0 Koliformiset bakteerit pmy/100ml 6 0,0 0,0 0,0 52 0,0 0,0 0,0 Pesäkeluku 37 C 2d pmy/ml Pesäkeluku 22 C 3d pmy/ml Tampereen Vesi 41

42 1.12 Laskutetun vesijohtoveden käyttö eri tarkoituksiin Tampere Pirkkala Tampere Pirkkala Vedenkäyttötapa m 3 /a % m 3 /a % m 3 /a % m 3 /a % Talous yms. käyttö , , Teollisuuskäyttö , , Myynti muille kunnille , ,36 Pirkkalan kuntaan Lempäälästä johdettu 0,00 0,00 Yksityiskäyttö yhteensä , , , ,65 Kaupungin oma käyttö yhteensä ,85 0, ,08 0,00 Yhteensä , , , ,65 Muu käyttö yhteensä* , , , , , , , , Tampere Pirkkala Tampere Pirkkala Vedenkäyttötapa m 3 /a % m 3 /a % m 3 /a % m 3 /a % Talous yms. käyttö , , Teollisuuskäyttö , , Myynti muille kunnille , ,00 Pirkkalan kuntaan Lempäälästä johdettu 0, , Yksityiskäyttö yhteensä , , , ,50 Kaupungin oma käyttö yhteensä ,16 0, ,72 0,00 Yhteensä , , , ,50 Muu käyttö yhteensä* , , , , , , , , Tampere Pirkkala Vedenkäyttötapa m 3 /a % m 3 /a % Talous yms. käyttö , Teollisuuskäyttö , Myynti muille kunnille ,87 Pirkkalan kuntaan Lempäälästä johdettu 0, Yksityiskäyttö yhteensä , ,70 Kaupungin oma käyttö yhteensä ,72 Yhteensä , ,70 Muu käyttö yhteensä* , , , ,00 * Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut. 42 Tampereen Vesi

43 1.13 Kemikaalien käyttö vedenkäsittelyssä 2017 Pintavesilaitokset Alumiinisulfaatti Al 2 (SO 4 ) 3 x14h 2 Ferrisulfaatti Fe 2 (SO 4 ) 3 Poltettu kalkki n. 80 % CaO Klooridioksidi Hiilidioksidi CO 2 kg g/m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 Rusko , , , ,0 Kaupinoja Polso ,0 Kämmenniemi ,0 Yhteensä PAX-14 Al n (OH) m Cl 3n-m Kloori Cl 2 Natrium-hypokloriitti NaClO Sooda Na 2 CO 3 Natriumkloriitti 25 % NaClO 2 kg g/m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 Rusko , ,8 Kaupinoja Polso , , ,0 Kämmenniemi , , ,7 Yhteensä Pohjavesilaitokset Kaliumpermanganaatti KMnO4 Natriumhypokloriitti 10 % NaClO Natriumhydroksidi 50 % NaOH kg g/m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 Mustalampi ,9 Messukylä , ,0 Hyhky 270 0, , ,3 Pinsiö , ,8 Julkujärvi 283 0, ,3 Yhteensä Tampereen Vesi 43

44 2.1 Jätevesimäärät laskutusryhmittäin vuosittain , m Tampere Pirkkala Tampere Pirkkala Tampere Pirkkala Tampere Pirkkala Yksityiset Kaupunki Teollisuus Muut kunnat Laskutettu yhteensä Laskuttamaton Puhdistettu yhteensä Puhdistetut jätevesimäärät kuukausittain 2017 Viinikanlahti Rahola Kämmenniemi Polso Yhteensä m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskim./kk Tampereen Vesi

45 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailutulokset 2017 K.m. virtaama m 3 /d VIINIKANLAHTI RAHOLA POLSO KÄMMENNIEMI LUPAEHDOT 1.nelj. 2.nelj. 3.nelj. 4.nelj. 1.nelj. 2.nelj. 3.nelj. 4.nelj. 1.puoliv. 2.puoliv. 1.puoliv. 2.puoliv ,9 95, ,6 BOD 7-ATU pitoisuus mg/l 3,5 1,9 2,5 6, ,0 2,7 6,0 3,3 7,7 4,6 Viinikanlahti, Rahola ja Kämmenniemi <10, Polso <15 kuormitus kg/d ,9 0,6 0,32 1,1 0,80 reduktio % 98,8 99,3 99,0 97,3 95,8 92,2 97,7 99,0 97,4 98,6 97,6 98,4 Viinikanlahti, Rahola ja Kämmenniemi >95, Polso >92 Kokonaisfosfori pitoisuus mg/l 0,14 0,11 0,14 0,17 0,38 0,49 0,22 0,13 0,11 0,13 0,24 0,17 Viinikanlahti ja Rahola <0.3, Kämmenniemin < 0.5, Polso< 0.6 kuormitus kg/d 8,7 7,8 9,3 13,2 5,8 8,0 3,5 2,6 0,011 0,012 0,033 0,03 reduktio % 98,1 98,3 97,9 97,1 96,2 94,5 97,6 98,2 97,7 97,8 97,3 97,8 Viinikanlahti, Rahola ja Kämmenniemi >95, Polso >92 Kokonaistyppi pitoisuus mg/l kuormitus kg/d ,4 3,3 6,9 6,5 reduktio % 28,3 36,2 44,4 31,0 23,1 31,4 22,7 25,6 3,5 19, ,5 Ammoniumtyppi pitoisuus mg/l 2,0 0,89 0,86 0, ,8 1, Viinikanlahti ja Rahola<4.0 kuormitus kg/d 131,0 60,4 59,4 64, ,1 30,1 3,1 3 6,6 5,9 nitrifikaatioaste % 96,3 98,2 97,6 97,6 50,0 70,4 97,3 97,3 11,9 25,9 31,0 45,7 Viinikanlahti ja Rahola >90 COD(Cr) pitoisuus mg/l 35,8 35,7 32,2 38,7 61,7 65,8 39,0 23,8 29,8 24,7 43,8 33,3 Viinikanlahti ja Rahola <70, Kämmenniemi ja Polso <125 kuormitus kg/d ,0 2,4 6,0 5,8 reduktio % 94,6 93,7 94,2 91, ,6 94,4 95,7 92,3 95,7 92,8 95,1 Viinikanlahti ja Rahola > 85, Kämmenniemi ja Polso >75 Kiintoaine pitoisuus mg/l 4,0 3,0 3,0 4,7 16,0 24,0 5,7 4,0 5,0 4,7 7,0 4,6 Kämmenniemi ja Polso <20 kuormitus kg/d ,3 80,8 0,5 0,45 1,00 0,8 reduktio % 98, ,6 96,1 93,0 98,5 98,6 98,2 98,7 98,3 98,5 Kämmenniemi ja Polso >90 Tampereen Vesi 45

46 2.4 Kemikaalien ja sähköenergian käyttö jätevedenpuhdistuksessa 2017 Ferrosulfaatti Kalkki Polyelektrolyytti Ferrisulfaatti 1) Ostettu ja itse tuotettu sähkö yhteensä. Ostetun sähkön osuus: Viinikanlahti MWh ja Rahola MWh Sähkö tn g/m 3 Meesa tn Jauhettu tn g/m 3 tn tn g/m 3 kwh (1 kwh/m 3 Viinikanlahti , ,34 Rahola , ,46 Kämmenniemi 0, ,21 Polso 0,15 12, ,49 Yhteensä , Puhdistamolietteiden ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet Viinikanlahti Rahola Vnp 282/1994 (1 maanviljely seostaminen Kuiva-aine % 30,0 31,0 Kokonaistyppi %/ka 3,1 2,6 Kokonaisfosfori %/ka 2,8 3,1 Kalium %/ka 0,09 0,09 Rauta g/kg/ka Kalsium g/kg/ka Sinkki g/kg/ka 0,53 0,65 1,5 5 Kupari g/kg/ka 0,20 0,19 0,6 3 Mangaani g/kg/ka 1,17 0,78 Lyijy g/kg/ka 0,011 0,010 0,15 1,2 Kromi mg/kg/ka Nikkeli mg/kg/ka Koboltti mg/kg/ka Kadmium mg/kg/ka 1,11 1, Elohopea mg/kg/ka 0,23 0, Tampereen Vesi

47 3.1 Tuloslaskelma Income statement LIIKEVAIHTO - TURNOVER , ,03 Valmistus omaan käyttöön - Own use , ,50 Liiketoiminnan muut tuotot - Other operating expences , ,23 Materiaalit ja palvelut - Materials and services Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Materials and supplies , ,22 Palvelujen ostot - Outsourced services , ,88 Henkilöstökulut - Personnel expences Palkat ja palkkiot - Wages and salaries , ,33 Henkilösivukulut - Indirect employee costs Eläkekulut - Pension expences , ,77 Muut henkilösivukulu - Other indirect employee costs , ,29 Poistot ja arvonalentumiset - Depreciation and value adjustements Suunnitelman mukaiset poistot - Depreciation to plan , ,95 Arvonalentumiset - Depreciation 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut kulut - Other operating expenses , ,72 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) - OPERATING PROFIT , ,60 Rahoitustuotot ja -kulut - Financial income and expenses Muut rahoitustuotot - Other financial income 8 944, ,36 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta - Compensation for capital invested , ,00 Muut rahoituskulut - Other financial expenses -54,26-301,91 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA - PROFIT (DEFICIT) BEFORE APPROPRIATIONS , ,05 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,79 Increase (-) or decrease (+) in accumulated depreciation difference Vapaaehtoisten varausten lisäys ,00 0,00 Increase (-) or decrease (+) in voluntary reserves TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) - PROFIT (DEFICIT) FOR THE FINANCIAL PERIOD , ,84 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT KEY RATIOS OF THE INCOME STATEMENT Sijoitetun pääoman tuotto, % - Return on investment 14,8 16,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % - Return on the City s investment 14,8 16,6 Voitto, % - Profit 21,4 23,7 Tampereen Vesi 47

48 3.2 Tase Balance sheet VASTAAVAA - ASSETS PYSYVÄT VASTAAVAT - NON-CURRENT ASSETS Aineettomat hyödykkeet - Intangible assets Muut pitkävaikutteiset menot - Other capitalized expenditure ,51 0, ,51 0,00 Aineelliset hyödykkeet - Tangible assets Rakennukset - Buildings , ,43 Kiinteät rakenteet ja laitteet - Fixtures , ,41 Koneet ja kalusto - Machinery and equipment , ,23 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,01 Advance payments and contruction in progress , ,08 Sijoitukset - Investments Osakkeet ja osuudet - Shares and holdings 0,00 0,00 Muut saamiset - Other receivables , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT - CURRENT ASSETS Vaihto-omaisuus - Inventories Aineet ja tarvikkeet - Materials and supplies , , , ,89 Saamiset - Receivables Lyhytaikaiset saamiset - Non-current receivables Myyntisaamiset - Accounts receivable , ,45 Saamiset kunnalta - Receivables from Municipality , ,91 Muut saamiset - Other receivables 2 430, ,11 Siirtosaamiset - Accrued credits and deferred charges , , , ,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ - TOTAL ASSETS , ,24 jatkuu seuraavalla sivulla 48 Tampereen Vesi

49 Tase Balance sheet VASTATTAVAA - LIABILITIES OMA PÄÄOMA - SHAREHOLDER S EQUITY Peruspääoma - Capital invested , ,56 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) - Retained earnings (loss) , ,21 Korjaukset edellisten tilikausien ylijäämään ,49 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Profity for the financial period , , , ,61 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET DEPRECIATION DIFFERENCE AND VOLUNTARY RESERVES Poistoero - Depreciation vdifference , ,82 Vapaaehtoiset varaukset - Voluntary reserves 0, , , ,82 PAKOLLISET VARAUKSET - COMPULSORY RESERVES Eläkevaraukset - Pension reserves , ,00 Muut pakolliset varaukset - Other compulsory reserves 0,00 0, , ,00 VIERAS PÄÄOMA - LIABILITIES Pitkäaikainen - Non-current Korottomat velat kunnalta - Interest free debts from Municipality , ,73 Muut velat - Other debts , , , ,82 Lyhytaikainen - Current Ostovelat - Accounts payable , ,80 Korottomat velat kunnalta - Interest free debts from Municipality 0,00 757,35 Siirtovelat - Accruals , ,45 Muut velat - Other liabilities , , , ,99 VASTATTAVAA YHTEENSÄ TOTAL SHAREHOLDER S EQUITY AND LIABILITIES , ,24 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 84,5 84,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,6 42,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Tampereen Vesi 49

50 3.3 Taseen 2017 liitetiedot LIIKEVAIHTO Vesilaitostoiminta , ,24 Viemärilaitostoiminta , , , ,03 TUOTOT Liikevaihto Vedenmyyntituotot Ulkoinen myynti Kaup. sis. myynti Vedenmyynti Pirkkalaan Vedenmyyntituotot yht Jätevesimaksut Ulkoinen myynti Kaup. sis. myynti Jätevesilaskutus Pirkkalasta Jätevesimaksut yht Muut myyntituotot Ulkoinen myynti Kaup. sis. myynti Muut myyntituotot yht TUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkoiset ostot Energiaostot Kemikaalit Veden ostot Muun materiaalin ostot jatkuu seuraavalla sivulla 50 Tampereen Vesi

51 KULUT Sisäiset ostot Veden ostot Muun materiaalin ostot Ostot tilikauden aikana yhteensä Palvelujen ostot Ulkoiset palvelujen ostot Asiakaspalveluiden ostot 0 0 Atk-palvelut Suunnittelupalvelut Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Kuljetus- ja konekalustopalvelut Rakenn., alueiden ja koneiden kunnossapito Muut palvelut Sisäiset palvelujen ostot Atk-palvelut Suunnittelupalvelut Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Kuljetus- ja konekalustopalvelut Rakenn., alueiden ja koneiden kunnossapito Muut palvelut PALVELUJEN OSTOT YHTEENSÄ Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut kulut Vuokrat, ulkoiset Vuokrat, sisäiset Muut kulut LIIKETOIMINNAN KULUT YHT jatkuu seuraavalla sivulla Tampereen Vesi 51

52 POISTOT Aineettomat hyödykkeet Rakennukset Muut maa- ja vesirak Kiinteät rakenteet ja laitteet Vesijohtoverkko Viemäriverkko Hulevesiverkko Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Viestintälaitteet Muut laitteet ja kalusteet Arvonalentumiset 0 0 LIIKEYLIJÄÄMÄ PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Eläkevastuu , ,00 Vähennykset tilikaudella 3 700, ,00 Eläkevastuu , ,00 YHTEISMÄÄRÄT MUIHIN RAHOITUSTUOTTOIHIN SISÄLTYVISTÄ TUOTOISTA Viivästyskorkotulot 8944, , , ,36 ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA Poistoeron vähennys , ,79 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron lisäys ,93 0,00 Poistoeron muutokset yhteensä , ,79 52 Tampereen Vesi

53 3.4 Rahoituslaskelma Cash flow statement VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA - NET CASH FLOW FROM PRIMARY OPERATIONS AND INVESTMENTS Toiminnan rahavirta - Operational cash flow Liikeylijäämä (-alijäämä) - Operation profit (deficit) , ,60 Poistot ja arvonalentumiset - Depreciation and value adjustments , ,95 Rahoitustuotot ja -kulut - Financial income and expenses , ,55 Tulorahoituksen korjauserät - Corrections of income financing , , , ,00 Investointien rahavirta - Investment cash flow Investointimenot - Investment expences , ,64 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,60 Portions to be finance in investment expences , ,04 Toiminnan ja investointien nettokassavirta - Net cash flow from primary operations and investments , ,96 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA - FINANCING CASH FLOW Antolainauksen muutokset - Changes in credits Antolainasaamisten lisäykset kunnalle , ,00 Accession of credit to the Municipality Muut maksuvalmiuden muutokset - Other changes in liquidity Vaihto-omaisuuden muutos - Change in current assets , ,98 Saamisten muutokset kunnalta - Changes in receivables from , ,53 the municipality Saamisten muutokset muilta - Changes in receivables from others , ,89 Korottomien velkojen muutos kunnalta - Change in interest-free liabilities from Municipality Korottomien velkojen muutos muilta - Change in interest-free liabilities from others , , , , , ,96 RAHAVAROJEN MUUTOS - CHANGE IN FINANCESS 0,00 0,00 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,75 Investointien tulorahoitus, % 124,2 114,9 Quick Ratio 3,5 1,9 Current Ratio 3,7 1,9 Tampereen Vesi 53

54 3.5 Ympäristötilinpäätös (2016)* 1000 eur 1000 eur % liikevaihdosta YMPÄRISTÖTUOTOT Jätevesimaksut , ,2 Lietteiden vastaanottomaksut 27, ,6 108, ,3 54,7 (58,4) YMPÄRISTÖNSUOJELUN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITOMENOT Jäteveden puhdistus , ,9 Viemäriverkosto , ,4 Vesijohtoverkoston kunnossapito -885, , , ,1 18,8 (19,7) Muut ympäristönsuojelun käyttökulut -366,3-535,3 0,6 (0,9),, YMPÄRISTÖPERUSTEISET KORVAUKSET Purkuvesistö -202,8-218,2 0,3 (0,4) YMPÄRISTÖVEROT Energiavero -488,7-479,0 Jätevero -195,1-683, ,8-675,828 1,1 (1,2) YMPÄRISTÖINVESTOINTIEN POISTOT Jäteveden puhdistus -115,7-824,6 Viemäriverkosto , ,5 Vesijohtoverkoston saneeraus , , , ,3 9,1 (12,5) YMPÄRISTÖTOIMINNAN KUSTANNUSSÄÄSTÖT Biokaasun energiakompensaatio 402,7 445,6 Biokaasun lämpökompensaatio 517,7 920, ,6 954,211 1,5 (1,7) YMPÄRISTÖTULOS , ,847 26,3 (26,5) * LV 2017= ,46 eur 54 Tampereen Vesi

55 Yhteystiedot - Contacts Vesitalo - Office Viinikankatu 42 A, Tampere Vaihde - Tel: etunimi.sukunimi@tampere.fi - firstname.lastname@tampere.fi Häiriötiedotteet ja vikailmoitukset - Fault service number (24 h)