Vuosikertomus ja ympäristöraportti

Transkriptio

1 2013 Vuosikertomus ja ympäristöraportti

2 Sisällysluettelo 2 Toiminnan periaatteet 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Vuosi 2013 pähkinänkuoressa 5 Organisaatio Henkilöstö ja osaaminen 7 Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet 8 Vesilaitos 11 Vesijohto- ja viemäriverkosto 12 Viemärilaitos 17 Tutkimus ja kehitys 18 Talous 24 Tampere Water 27 Sanasto ja lyhenteet Toiminnan periaatteet Tampereen Vesi on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesihuoltopalveluja tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa: Tuotamme asiakkaillemme puhdasta talousvettä sekä palautamme jäteveden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun. Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: Osaava ja motivoitunut henkilökuntamme takaa turvalliset vesihuoltopalvelut Tampereen seudulle. Tampereen Vesi käyttää toimintojensa ohjauksessa laatu- ja ympäristöjärjestelmää, joka on sertifioitu standardien ISO 9001 ja ISO mukaisesti. 2

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli Tampereen Veden 115. toimintavuosi. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa väheni edelleen niitä sattui 34 kpl eli kymmenen edellisvuotta vähemmän. Jätevedenpuhdistamoiden kiristyneitä lupaehtoja ei täysin saavutettu. Ongelmia oli erityisesti Raholan puhdistamolla, jonka nitrifikaatioprosessissa oli kesäkauden ulkopuolella häiriöitä, ja lupaehtojen mukainen toiminta saavutettiin pysyvästi vasta marraskuun alussa. Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon uusi purkuputki otettiin käyttöön joulukuussa. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraustyössä ehdittiin rakentaa uusi imuputki ja piha-alueen runkojohdot. Itse vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus käynnistyi KVR-urakkana. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella uusittiin desinfiointilaitteisto ja käynnistettiin LVI-laitteiden uusimisurakka. Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon ja seudullisen vesihuolto-organisaation valmisteluun. Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon YVA-prosessi saatiin päätökseen , kun Pirkanmaan ELY-keskus antoi yhteysviranomaisena hyväksyvän lausunnon keskuspuhdistamon täydennetystä YVA-selostuksesta. Periaatepäätös hankkeen toteuttamisesta ja sijoituspaikasta tehtiin kaupunginvaltuustossa vuoden 2014 helmikuussa. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta. Päätös asiasta tehdään kaupunginhallituksen edellyttämien lisäselvitysten jälkeen keväällä Mallin toteutuessa yksi toimija huolehtii keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien vesihuollosta ja niiden nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan. Uusi organisaatio on tarkoitus käynnistää aikaisintaan v aikana. Keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen kalliopuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alkuvuosina. Tampereen Vesi osallistui myös toimintavuoden aikana käynnistyneeseen Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Taloudellinen tulos oli säästövelvoitteet sisältäneen tavoitteen mukainen. Liikevaihto oli 49,2 milj. euroa eli 4,6 % edellisvuotta suurempi. Vettä myytiin 15,2 milj. m 3 (-0,9 %) ja jätevettä laskutettiin 20,0 milj. m 3 (-5,2 %). Liikeylijäämää jäi tavoitteen mukaisesti 16,1 milj. euroa. Tuloutus oli budjetin mukainen 10,5 milj. euroa. Investointeja tehtiin kaikkiaan 21,8 milj. eurolla, josta käytettiin 16,8 milj. euroa verkostojen uudisrakentamiseen ja saneeraukseen sekä 5 milj. euroa laitosinvestointeihin. Tampereen Vesi osallistui edelleen monenlaiseen vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mm. talousveden Early Warning - laadun muutosten monitorointihankkeeseen, viemäriverkostojen uusimisen kohdentamista kehittävään EFE- SUS-hankkeeseen, vesihuollon laitossuunnittelun tehtävämäärittely -projektiin ja benchmarking-toimintaan. Tampereen Veden edustus on mukana myös STM:n vetämissä veden ja jäteveden riskienhallintasuunnitelmien kehittämisprojekteissa (Water Safety Plan ja Sanitation Safety Plan -projektit). Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden 2013 lopussa 131 henkilöä eli 8 edellisvuotta vähemmän. Eläkkeelle jäi kaikkiaan 12 henkilöä. Uusia henkilöitä palkattiin yksi ja kolme määräaikaista henkilöä vakinaistettiin. Lisäksi kolmen uuden henkilön rekrytointi oli käynnissä vuoden lopussa. Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi mm. automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organisaation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti mm. verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä. Henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. Täydennyskoulutusta järjestettiin runsaasti, samoin tyky-toimintaa. Yksi henkilö osallistui TTY:n järjestämään VETO-koulutukseen ja useat jatkoivat vesihuollon ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamista. Henkilöstön työtyytyväisyyttä tutkittiin ja kehittämistoimenpiteitä toteutettiin. Työtapaturmilta ei kokonaan vältytty, mutta sairauspoissaolot vähenivät hieman edellisvuodesta. Kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lämmin kiitos myös koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä. Pekka Pesonen Toimitusjohtaja 3

4 Vuosi 2013 pähkinänkuoressa Tärkeimmät tapahtumat Toiminnan kehittäminen - Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon YVA-prosessi saatiin päätökseen toukokuussa - Periaatepäätös keskuspuhdistamohankkeen toteuttamisesta ja sijoituspaikasta tehtiin kaupunginvaltuustossa vuoden 2014 helmikuussa. - Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti joulukuussa esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta. - Putkirikkojen määrä väheni edelleen edellisvuodesta - Henkilökunnalle järjestettiin runsaasti täydennyskoulutusta ja Tyky-toimintaa Prosessit, toimitilat ja laitteet - Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraustyössä rakennettiin uusi imuputki ja pihaalueen runkojohdot. Itse vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus käynnistyi KVR-urakkana. - Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella uusittiin desinfiointilaitteisto ja käynnistettiin LVI-laitteiden uusimisurakka. - Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon uusi purkuputki otettiin käyttöön joulukuussa Tutkimus ja kehitys - Talousveden Early Warning - Veden laadun muutosten monitorointihanke jatkui - Viemäriverkostojen uusimisen kohdentamista kehittävä EFESUS-hanke jatkui - Tampereen Vesi on mukana STM:n vetämissä veden ja jäteveden riskienhallintasuunnitelmien kehittämisprojekteissa (Water Safety Plan WSP ja Sanitation Safety Plan SSP projektit). Henkilöstö ja talous - Vuoden 2013 lopussa 131 vakituista työntekijää - Liikevaihto 49,2 milj. euroa Vesilaitos - Veden myynti 15,2 milj. m 3 - Vesijohtoverkon pituus 772 km - Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin 18 km - Laboratoriossa tutkittiin 4817 näytettä Viemärilaitos - Jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 33,3 milj. m 3 - Laskutettu jätevesimäärä 20,0 milj. m 3 - Viemäriverkoston kokonaispituus 1309 km - Viemäriä rakennettiin ja uusittiin 21 km - 80 jätevesipumppaamoa Tampereella ja 22 Pirkkalassa - Viemärilaboratoriossa tutkittiin 3710 näytettä 4

5 Organisaatio Tampereen Veden johtokunta vuonna Tampere Water Board of Directors Puheenjohtaja / Chairman: Roihuvuo, Johanna, VIHR Kestinen, Sakari Varapuheenjohtaja / Vice Chairman: Aarresuo, Ville, VAS Savonrautia, Pirjo Jäsenet / Members: Varajäsenet / Deputy representatives: Ilkka Hietaniemi, KOK Esa Kokkonen Elisa Hiltunen PS Timo Torsti Tero Mettinen, SDP - Jari Pitkänen, SDP Elsa Koskinen Anne Sällylä, KOK Anna Sällylä Kaupunginhallituksen edustaja/ Representative of City Board: Timo Hanhilahti, KESK Vuonna 2013 johtokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Tampereen kaupunki City of Tampere Tampereen Veden johtokunta Board of Directors Toimitusjohtaja Managing Director Pekka Pesonen Laitosinvestoinnit Investments (Facilities) Tekninen päällikkö/technical Manager Heikki Syrjälä Liiketoimintojen tuki Business Support Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki Vedentuotanto Water Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Matti Virkamäki Verkostoinvestoinnit Investments (Networks) Rakennuttamispäällikkö/Construction Manager Petri Pulli Jäteveden puhdistus Wastewater Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Heikki Sandelin Verkostot Network Construction and Maintenance Verkostopäällikkö/Network Manager Pekka Laakkonen 5

6 Henkilöstö ja osaaminen Tampereen Veden menestystekijöitä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Vuoden 2013 lopussa Tampereen Vedellä oli yhteensä 131 (v ) vakinaista työntekijää, joiden lisäksi tilapäisiä oli 6 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. Henkilöstökulut olivat 7,8 milj. euroa, (8,1 milj. euroa vuonna 2012). Liikevaihto henkilöä kohden oli euroa. Henkilökunta on sijoittunut eri puolille kaupunkia: Vesitalolle Nekalaan, Ruskon, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitoksille sekä Viinikanlahden, Raholan, Polson ja Kämmenniemen jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi eri puolilla kaupunkia sijaitsee vaihtelevia työmaita. Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Veden henkilökunta osallistui sekä ammattitaitoa ylläpitävään että työsuojelukoulutukseen, mm. työturvallisuuskortti-, vesityökortti- ja työturvakoulutukseen. Lisäksi tehtiin opintomatkoja muihin vesilaitoksiin ja yrityksiin. Tampereen Veden henkilöstöä osallistui TTY:n järjestämään vesihuollon johtaminen ja kehittäminen (VETO) koulutukseen sekä Suomen ympäristöopiston järjestämään vesihuoltoalan ammattikoulutukseen. Työkyvyn ylläpitämiseksi on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus sulkapalloiluun ja kuntosaliharjoitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin useita erilaisia tyky-tapahtumia ja retkiä. Ohjelmassa oli mm. keväinen ulkoilupäivä, frisbee golfia, curlingia, kahvakuulaa ja helmitöitä. Vuodenvaihteessa henkilökuntaa kannustettiin liikkumaan kuntokorttikampanjan avulla. Vakituisen henkilöstön sijoittuminen eri tehtäviin 2013 Henkilökunta yksiköittäin 2013 Personnel by fiel of action 2013 Liiketoimintojen tuki Business support 20 Investoinnit ja kehitys Investments and development 14 Vedentuotanto ja laboratoriot Water treatment and laboratory services 23 Jäteveden puhdistus Wastewater treatment 24 Verkostot Networks 50 Yhteensä Total 131 Tampereen Veden likat taukopaikalla Likkojen lenkillä Keväällä jatkui terveyttä ja työhyvinvointia tukeva avokuntoutuskurssi, jolle osallistui 12 henkilöä. Henkilökunnan yhteistä joulujuhlaa vietettiin marras kuun lopussa. Eläkkeelle toimintavuoden aikana siirtyivät Olavi Pyötsiä, käytönvalvoja, Tuula Mäkelä, talouspäällikkö, Tapio Saarni, asiakaspalveluinsinööri, Esa Vuohtoniemi, yleisasentaja, Matti Rosenlund, puhdistamon hoitaja, Pirkko Kivimäki, siistijä, Jyrki Laine, viemärityöntekijä, Markku Niittyniemi, putki mestari, Hanna-Liisa Suominen, laborantti, Irma Vettenranta, laborantti, Heikki Tuomi, koneasentaja ja Veijo Lindell, käyttömestari Viinikanlahti. Tossupallopeli Sakee vs Makee voittajat 6

7 Asiakas ja sidosryhmäsuhteet Asiakaspalvelu Vesitalolla asiakaspalvelupisteessä tehdään vesipalvelujen liittymissopimukset ja annetaan kiinteistölle liitoskohtalausunto, hoidetaan laskutus ja annetaan neuvontaa vesipalvelujen käytöstä. Henkilökohtaisen asioinnin lisäksi yhteyttä Tampereen Veteen voi ottaa puhelimitse, sähkö postitse sekä internetsivuilta löytyvän palautelomakkeen kautta. Kuluvana vuonna toteutettiin asiakkaiden toive mittarinlukeman toimittamisesta ilman salasanaa. Internetsivuilta löytyvän verkkopalvelun avulla asiakas voi lähettää mittarilukemansa tunnistautumalla asiakasnumeron ja käyttöpaikkanumeron avulla. Palvelu näyttää myös vesimittarin edellisen luentapäivän ja lukeman sekä laskee vedenkäytön edellisen luennan jälkeen. Luk moitus rekisteröitymättä on osa Tampereen Veden online-palvelua. Lisäksi rekisteröitymällä palveluun voi tarkastella omaa liittymää, vedenkäyttöä ja vesilaskutusta koskevia tietoja. Palvelusta voi myös siirtyä omilla tunnuksilla verkkopankkiin maksamaan vesilaskun. Tampereen Vedessä tehdään pitkäjänteistä työtä asiakastyytyväisyyden eteen. Tämä näkyy vuosi vuodelta parantuneena asiakastyytyväisyytenä. Kertomusvuonna toteutettiin Innolink Research Oy:n toimesta asiakastyytyväisyystutkimus, jossa kehittämiskohteeksi nousi Tampereen Veden tunnettavuuden ja lähestyttävyyden edelleen kehittäminen samaan aikaan, kun laatutekijät ovat erittäin vahvalla tasolla. Asiakastyytyväisyyden parantuminen kuuluu Tampereen Veden tavoitteisiin. Asiakkaat ja sidosryhmät Tampereen Vedellä oli vuoden 2013 lopussa asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa. Tampereen asukasluku kasvoi vuoden aikana asukkaalla ollen vuoden 2013 lopussa , Pirkkalan asukasluku oli Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella, Pirkkalassa vastaava prosentti on 86 %. Tampereen Vesi toimii seudullisesti. Pirkkalan kunnan ja Tampereen Veden välisen vesihuollon kumppanuussopimuksen mukaisesti Tampereen Vesi vastaa kaikesta asiakaspalvelusta sekä vesihuollon ylläpidosta Pirkkalassa. Pirkkalan lisäksi Tampereella käsitellään myös Kangasalan, Ylöjärven ja Lempäälän viemäriverkkojen jätevedet. Talousvettä myydään tarvittaessa Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Tampereen Veden tärkeitä sidosryhmiä asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat muut vesihuoltoalan toimijat ja erilaiset kansalaisjärjestöt, Ekokumppanit Oy, Vesilaitosyhdistys, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja Vesiensuojeluyhdistysten liitto. Viestintä Tampereen Vesi käyttää tiedottamiseen internetsivuja, laskujen yhteydessä lähetettäviä asiakastiedotteita sekä mediatiedotteita. Tampereen Veden asiakaslehti Vesitehras jaetaan joka kotiin niin Tampereella kuin Pirkkalassakin. Lehdessä kerrotaan kuluttajille vesiasioista ja ajankohtaisista hankkeista Tampereen Vedessä. Vesitehras ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Häiriötilannetiedotusta tehostettiin ottamalla käyttöön häiriötiedotepalvelu, jossa asiakas saa tiedon akuuteista häiriöistä vedenjakelussa soittaessaan Tampereen Veden maksuttomaan vikanumeroon. Suunnitelluista ja äkillisistä vesikatkoista pyritään tämän lisäksi tiedottamaan mahdollisimman laajasti hyödyntäen internetsivuja, mediaa ja postilaatikoihin jaettavia tiedotteita. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella asiakkaat toivovat säännöllistä tiedottamista veden laadusta. Tiedottamisen parantamiseksi on käynnistetty kehittämistyö, jossa Internet-sivuille pyritään julkaisemaan karttamuodossa ajantasaisesti päivittyvää tietoa, joka pohjautuu veden laadun käyttötarkkailun analyysitietoihin. Tampereen Vesi kuului myös radioaalloilla useaan kertaan toimintavuoden aikana. Hanaveden hyvästä laadusta tiedotettiin keväällä Maailman vesipäivän aikaan ja juhannuksen aikoina. Joulun aikaan muistuteltiin vielä asiakkaita siitä, etteivät kinkunpaistorasvat kuulu viemäriin. Vesiasioita pidetään esillä myös messuilla ja tapahtumissa. Vuoden 2013 aikana osallistuttiin muun muassa ASTA Rakentaja messuille. Tapahtumassa jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. 7

8 Vesilaitos Vedenhankinta Kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on valmistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Raakavettä pumpattiin puhdistuslaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 20,1 milj. m 3. Tästä määrästä pumpattiin 18,5 milj. m 3 käsiteltyä vettä edelleen johtoverkkoon. Johtoverkkoon pumpattu määrä on 0,2 milj. m 3 vähemmän kuin vuonna Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 32 % ja pintaveden osuus 68 %. Veden puhdistusprosessit Ruskon vesilaitos käsittelee Roineen pintavettä. Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Veden desinfiointiin käytetään klooridioksidia ja klooria. Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta sekä hiekkaja hiilisuodatusta. Tarvittava ph:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksella, alkaloidaan natriumhydroksidilla ja veden hygieenisyys varmistetaan natriumhypokloriittidesinfioinnilla ja ultraviolettivalolla. Mustalammen laitoksen puhdistusprosessi sisältää veden ilmastuksen ja hiekkasuodatuksen sekä alkaloinnin ja desinfioinnin. Ilmastus tapahtuu ilmastustorneissa ja hiekkasuodatus erillisissä suodatusaltaissa. Alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla sekä ultraviolettivalolla. Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoilla tehdään ainoastaan veden alkalointi ja desinfiointi. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Polson ja Kämmenniemen vesilaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu humus poistetaan Polsossa kontaktija aktiivihiilisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation sekä hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksella vesi desinfioidaan lisäksi ultraviolettivalolla. Tampereen Vesi pyrkii varmistamaan hyvälaatuisen juomaveden saannin jatkossakin olemalla mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa TAVASE:ssa. Tampereen Veden tuotantolaitoksiin tutustuu vuosittain erilaisia vierailuryhmiä kuten alan opiskelijoita, asukasyhdistyksiä yms. Vedenkäyttö Use of water Kotitaloudet/Households Teollisuus/Industry Muut kunnat*/ Other municipalities* Kaupunki/City Muu käyttö**/other use** Yhteensä Milj.m 3 % 10,1 55 2,9 16 1,4 8 0,9 5 3, ,5 100 * Sis. Pirkkalaan johdettu/incl. Pirkkala **Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut./ *Incl. water for fire extinguishing, leakages etc. milj. m 3 /a as. 25 Vedenkäytön kehittyminen Development of water use *)2007 *)2008 *)2009 *)2010 *)2011 *)2012 *)2013 Väkiluku, as. Population rate Veden kokonaiskäyttö (milj. m 3 /a) Total use of water Ominais-vedenkäyttö (l/as/d) Per capita water use Vesijohto-verkon pituus (km) Total lenght of water mains *)Vuodesta 2007 alkaen asukasluku sisältää myös Pirkkalan 8

9 Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Purification results of supply water and requirements for quality Rusko**) Pinsiö ***) Sallittu enimm.pit*) Yksikkö Fluoridi F 0,11 0,09 1,5 mg/l Arseeni As <0.2 < ug/l Nitriittityppi NO2-N <0.001 < ,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset Purification results of supply water and recommendations for quality Kloridi Cl 4,2 7,7 250 mg/l Mangaani Mn <10 <10 50 ug/l Rauta Fe <20 < ug/l Sulfaatti SO mg/l Natrium Na 3, mg/l ph 8,1 8, Orgaaninen kokonaishiili 2,0 0,72 ei epätavallisia muutoksia mg/l Kokonaiskovuus 3,4 1,9 dh * STM:n asetuksen 461/2000 mukaan / Max. permissible concentration according to Ministry for Social Affairs and Health pmy= pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos/ Rusko is surface water purification plant ***) Pinsiö on pohjavesilaitos/pinsiö is groundwater purification plant 7000 Laskuttamaton vedenkäyttö m 3 /km Uncharged use of water m3/km

10 Rakentaminen ja saneeraus Laitosten suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Pumput ja laitteet on valittu prosessiin sopiviksi ja prosessin käyttö sekä verkostoon pumppaus pyritään toteuttamaan mahdollisimman optimaalisella energian kulutuksella. Investoinneissa otetaan huomioon energiatehokkuus myös lämmitystavan valinnassa. Useilla laitoksilla on jo käytössä lämpöpumppu, joka ottaa lämmitysenergiansa pumpattavasta vedestä. Vastaava lämmitysjärjestelmä on asennettu juuri rakennetulle Musta lammen vedenottamolle ja vuoden 2014 aikana sellainen tullaan rakentamaan myös Ruskon vedenpuhdistuslaitokselle. Messukylän vedenottamolle haettiin v vedenottolupaa nykyistä suuremmalle kapasiteetille. Tavoitteena on lisätä pohjaveden osuutta vedentuotannossa. Koepumppaukset suoritettiin v lopulla ja niiden tarkoituksena oli selvittää pumppauksen vaikutukset pohjavesien korkeuksiin ja veden laatuun. Koejakso päättyi maaliskuussa Koepumppauksen jälkeen analysoitiin pumppauksen vaikutukset ja laadittiin tulosten perusteella vedenottolupahakemus. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi annetulla päätöksellä Messukylän pohjavedenottamon vedenottomäärän lisäämisen. Vedenottomäärää nostetaan kuukausikeskiarvosta 5000 m 3 /d tasolle 7000 m 3 /d. Vuotuinen määrä uudella vedenottomäärällä on tällöin m 3 /a. Ruskon vedenpuhdistuslaitokselle on rakennettu uusi veden desinfiointijärjestelmä. Veden desinfiointi toteutetaan kloorikaasulla. Koko desinfiointijärjestelmä rakennettiin uusi ja suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitiin uusimmat lain mukaiset turvajärjestelmät turvallisuuden varmistamiseksi. Valvontaa on tehostettu asentamalla tiloihin valvontakamerajärjestelmä. Uudet tilat on tarkastettu TUKES:n valvovan viranomaisen toimesta. Pohjavedenottamoille on asennettu turvallisuuden lisäämiseksi uusia kameravalvontajärjestelmiä. Kameravalvontaa hyödynnetään ulkoisen valvonnan lisäksi laitosten käytössä ja työturvallisuuden takaamiseksi. Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Tampereen kaupungin ympäristöterveys vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 40 pisteestä. Vuonna 2013 otettiin yhteensä 124 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti viidessä eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2013 verkostosta otettiin 441 käyttötarkkailunäytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 19 eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näytteitä, jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin 39 näytettä. Vedenlaatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa. Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Näytteistä 48 % oli prosessin sisäisiä, 28 % verkostoon pumpattavia vesiä, 9 % verkostovesiä, 12 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 3 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. V aikana on uusittu laitosten hälytysjärjestelmiä. Laitoksiin on asennettu uusia hälytyslaitteita ja järjestelmiä, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä ja varmistaa laitoksella tapahtuvaa ilkivaltaa tai muuta laitonta toimintaa. Laitoksia on otettu ulkopuolisen yrityksen valvonnan ja vartioinnin piiriin. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt alkoivat laitoksen osalta lokakuussa Ennen sitä oli aloitettu raakavesiputken rakentaminen. Joulukuun 2013 loppuun mennessä laitoksen tekniset siipirakennukset ja puolet prosessitiloista purettiin. Uusitun vedenpuhdistuslaitoksen on tarkoitus valmistua vuonna Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos uusitaan Tampereen Veden toiseksi päälaitokseksi Ruskon laitokselle rinnalle. 10

11 Vesijohto- ja viemäriverkosto Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin Infratuotannolta. Suurimmat verkostorakennustyöt toteutettiin Niemenrannan, Risson, Kalkun, Lamminpään, Vuoreksen ja Raholan alueilla. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta urakoituja kohteita lukuun ottamatta. Vuoden 2013 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 772 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 18 km. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm. Vuoden 2013 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli km, jätevesiviemäriä n. 690 km, joista sekavesiviemäriä n. 47 km ja sadevesiviemäriä n. 612 km. Suurin osa (72 %) jätevesiviemäristä on halkaisijaltaan mm. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 21 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 53 vesijohtovuotoa, joista 34 Tampereen Veden johtoverkossa ja 19 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 23 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 5 kpl. painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Tampere ja Pirkkala lisäsivät vesihuollon yhteistyötä vuonna Uusi yhteistyösopimus otettiin käyttöön eli vuosi 2012 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uuden sopimuksen puitteissa. Yhteistyösopimuksen mukaan Tampereen Vesi huolehtii Pirkkalan vesijohto- ja jätevesiviemäri verkostosta ja laitteista. Vuoden 2013 aikana korjattiin Pirkkalassa neljä vesijohtovuotoja ja yksi kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa ollutta vuotoa. Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon uusi purkuputki ja pumppaamo valmistuivat joulukuussa Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella Näsijärven Käälahden suun syvänteeseen. Samalla puhdistettujen jätevesien johtaminen Mikkolanlampeen loppui. Vedenjakelun varmistaminen Verkostorakentaminen jatkui taantumasta huolimatta erittäin vilkkaana vuonna 2013, kun uusien asemakaava-alueiden vesijohto- ja viemäriverkostoja rakennettiin. Vuoreksen, Niemenrannan, Risson, Kalkun ja Lamminpään asuntoalueiden vesijohto- ja viemäriverkostojen rakennustyöt jatkuvat vuonna Jätevesipumppaamot Tampereen Vesi vastaa 102 jätevesipumppaamon käytöstä ja kunnossapidosta. Sadevesipumppaamoita on yksi, joka sijaitsee uudessa Vuoreksen kaupunginosassa. Jätevesipumppaamoista 80 sijaitsee Tampereen alueella ja 22 Pirkkalan kunnan alueella. Kaikki pumppaamot on vuonna 2013 ennakkohuollettu huolto-ohjelman mukaisesti. Vain Pirkkalan 22 pumppaamoa on huoltojen osalta ulkoistettu. Vuoden 2013 aikana saneerattiin Rantaperkiön ja Ryydynpohjan jätevedenpumppaamot. Pumppaamosaneerauksen yhteydessä molempien jätevedenpumppaamoiden pumput uusittiin. Tämä lisäksi Rantaperkiön pumppaamon sähkökeskus uusittiin Loppuvuodesta aloitettiin paineviemäri- ja vesijohtotyömaa Koillisella suuralueella. Valmistuttuaan rakenteilla olevat uudet paineviemärit mahdollistavat Nurmin uuden jätevesipumppaamon käyttöönoton. Vuodelta 1965 olevan Villilän jätevesipumppaamon saneeraussuunnittelu käynnistettiin loppukesästä Villilän jätevedenpumppaamon saneerauksella varmistetaan kasvaneiden jätevesimäärien turvallinen pumppaaminen jätevedenpuhdistamolle pitkälle tulevaisuuteen. Uusi pumppaamo sijoitetaan vanhan pumppaamon läheisyyteen. Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan Vesijohtoverkostoa korjataan Lahdenperänkadulla. 11

12 Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon purkuputki vedettiin lautalla Näsijärveen. VIEMÄRILAITOS Jätevedenpuhdistus Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Vuonna 2013 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 32,5 milj. m 3 jätevettä, mikä oli n. 2.0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Puhdistamoilla ei päästy kaikilla tarkastelujaksoilla aivan lupamääräysten edellyttämiin tuloksiin. Viinikanlahden puhdistamolla jäätiin kevään aikana hieman kokonaisfosforin tavoitteesta. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä tarkastelujaksolla 0.32 mg/l, kun tavoite oli 0.30 ja toisella jaksolla kokonaisfosforin puhdistusteho oli 93,7 %, kun tavoite oli 95.0 %. Syynä reduktion laskuun oli pääviemärin ylivuotokynnyksen rikkoutuminen, josta pääsi runsaasti järvivettä viemäriverkostoon haitaten jäteveden puhdistusprosessia. Raholan puhdistamolla vaikeuksia tuotti nitrifioinnin häiriintyminen tammikuussa. Nitrifikaatio saatiin käynnistettyä vasta vuotovesikauden jälkeen, joten ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen nitrifiointitavoitteisiin ei päästy, vaikka puhdistamon Bod ja fosforitulokset olivat erinomaiset. Raholan puhdistamon nitrifiointi häiriintyi vielä mädättämöiden tyhjennyksistä johtuvasta ylikuormasta lokakuussa, mikä näkyi viimeisen neljänneksen tuloksessa. Lisäksi Kämmenniemen ensimmäisellä puolivuotisjaksolla Bod tulos jäi 11,0 mg/l, kun tavoitteena oli 10.0 mg/l. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä m 3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli keskimäärin 32,0 %. Kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli tonnia eli 304 grammaa puhdistettua jätevesikuutiota kohti. Lietemäärä suureni hieman edellisestä vuodesta, johtuen syksyn runsaista vesimääristä. Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyötykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä 46,2 % sijoitettiin maanviljelykäyttöön kompostoituna. Loput kuivatusta lietteestä eli 53,8 % kompostoitiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentällä, jossa valmista kompostimultaa on myynnissä kotitalouksille maanparannusaineena ja kasvien ravintolisänä. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. Pirkanmaan ELY-keskus hyväksyi keskusjätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sijoituspaikkavaihtoehtona Tampereen Sulkavuori toukokuussa Periaatepäätös hankkeen toteuttamisesta ja sijoituspaikasta tehtiin Tampereen kaupunginvaltuustossa helmikuussa Hankkeessa on mukana vuonna 2010 toteutetun osallistumistiedustelun perusteella kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi), joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Suunnitelmien mukaan seudullinen keskusjätevedenpuhdistamo valmistuu 2020-luvun alkuvuosina 12

13 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon prosessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biologiskemiallisen puhdistuksen. Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetelmällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla. Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyödynnetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasun hyötykäyttöaste oli vain 59,0 %, johtuen kaasumoottorin pitkään vieneistä huolto- ja korjaustöistä. Kaasumoottorigeneraattori tuotti 2931 MWh sähkö- ja 3540 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 33,9 % ja lämpöenergian 52,9 %. Viinikanlahden puhdistamon esikäsittelyn saneeraus aloitettiin lokakuussa 2013 ja se valmistuu huhtikuussa Saneerauksen yhteydessä vanhat tankovälpät vaihtuvat levyvälpiksi, hiekka- pesuri hiekkapumppuineen uusitaan ja tehostetaan tulopumppaamon hiekanpoistoa kahdella lisäpumpulla Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2013 puhdistamoa esiteltiin 15 ryhmälle, joissa kävi yhteensä 245 henkilöä. Viinikanlahden puhdistamon energiajakauma Energy balance of Viinikanlahti wastewater treatment plant Raholan puhdistamon energiajakauma Energy balance of Rahola wastewater treatment plant MWh MWh ostettu sähköä/electricity, bought tuotettu sähköä/electricity, produced ostettu lämpöä/heat, bought tuotettu lämpöä/heat,produced myyty lämpöä/heat, sold poltettu kaasupolttimella/burnt in gas generator ostettu sähköä/electricity, bought tuotettu sähköä/electricity, produced 1) tuotettu lämpöä heat,produced ylijäämäkaasu/surplus gas burnt in gas generator Vuonna 2010 Viinikanlahdessa saneerattiin toinen mädättämö ja kaasumoottoriin tehtiin muutostöitä. Sen vuoksi on jouduttu ostamaan sähköä ja lämpöä huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Selityksenä miksi ylijäämäkaasun määrä on romahtanut edellisistä vuosista: Mikroturbiinilla (vuodesta 2010) käytetään kaikki kaasu mitä proessista saadaan sähkö- ja lämpöenergian tuottamiseen. 1) Vuonna 2010 Raholan vanha kaasumoottori korvattiin mikroturbiineilla, jotka tuottavat sähköenergiaa laitoksen tarpeisiin (aikaisemmin tuotettiin mekaa nista energiaa). 13

14 Raholan jätevedenpuhdistamo Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna Puhdistamolla jätevesi on käsitelty alusta alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä. Raholan puhdistamon mikroturbiinit ovat toimineet hyvin ja kaikki mädätyksessä syntyvä biokaasu on pääosin käytetty mikroturbiinien polttoaineena. Biokaasun hyötykäyttöaste vuonna 2013 oli erittäin hyvä 96,4 %, joten turbiineista saatu sähkö- ja lämpöenergia on saatu tehokkaasti käytettyä puhdistamon tarpeisiin. Mikroturbiini tuotti v.2013 sähköenergiaa 857 MWh ja lämpöenergiaa 1666 MWh. Sähkö- ja lämpöenergian tuotot jäivät noin neljänneksen pienemmäksi, kuin vuonna 2012, johtuen Raholan mädättämöiden saneerauksesta. Saneerauksen aikana syyskuu joulukuu kaasuntuotanto oli pysähdyksissä. Raholan puhdistamoa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puhdistamon keskusvalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla. Viemärilaitoksen laboratorio Viemärilaitoksen laboratorio tekee jätevedenpuhdistamoiden käyttötarkkailun ja ympäristöviranomaisille raportoitavien kuormitustarkkailun edellyttämät analyysit sekä hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2013 aikana kolmeen valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menestyi niissä erittäin hyvin. Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna 3710 näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Kaikista näytteistä 81,3 % oli jätevedenpuhdistamoiden näytteitä ja koelaitostoimintaan liittyviä näytteitä oli 6,2 %. Puhdasvesi eli Ruskon pintavesilaitoksen prosessi- ja eri pohjavesiasemien näytteitä oli 6,0 % kokonaismäärästä. Teollisuus-, pumppaamo-, hulevesi- ym. näytteiden osuus oli 6,9 %. Viemärilaitoksen laboratorio tilaa analyysi- ja näytteenottopalveluja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriosta sekä Eurofins Scientific Finland Oy:ltä. Viranomaistarkkailutulokset toimitetaan Pirkanmaan Ely-keskukselle. Teollisuuden jätevesien kuormitustarkkailua on siirretty toiminnanharjoittajien vastuulle ja Viemärilaitoksen laboratorio suorittaa teollisuusjätevesien valvontaa satunnaisotannoilla. Vanhoja ja uusia kohteita on tarkoitus kartoittaa ja toimintaa selkeyttää. Laboratoriohenkilöstön hyödyntämistä sekä talous- että jätevesilaboratoriossa jatketaan kierrättämällä henkilökuntaa molempien laboratorioiden työtehtävissä. 14

15 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo / Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot tulopumppaus 3,0 m 3 /s Design Parameters keskivirtaama esiselketys Q d = m 3 /d design influent flow 3,3 m 3 /s keskivirtaama biologinen vaihe Q d = m 3 /d average design flow to primary sedimentation Q d = m 3 /d tuntivirtaama biologinen vaihe q ka = m 3 /h average design flow to aeration Q d = m 3 /d tuleva BOD 7 -kuormitus = kg O 2 /d average design flow to aeration q ave = m 3 /h design BOD 7 load = kg O 2 /d Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Viinikanlahti Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements 2013 mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 5,0 97,8 <10 >95 kok. P (Ptot) 0,28 95,2 <0,4 >93 NH 4 -N 1,7 <4,0 >90 Nitrifikaatioaste/ 96,1 >90 Nitrification level Raholan jätevedenpuhdistamo / Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot vuorokausivirtaama Q mit = m 3 /d Design Parameters vanha osa Q mit = m 3 /d average design flow Q uusi osa Q mit = m 3 /d mit = m 3 /d average design flow q tuntivirtaama q mit = m 3 /h mit = m 3 /h vanha osa q mit = 450 m 3 /h uusi osa q mit = 650 m 3 /h Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Rahola Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements 2013 mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 8,6 97,2 <10 >95 kok. P / P tot 0,21 97,8 <0,3 >95 NH 4 -N 13 <4,0 Nitrifikaatioaste/ 78,5 >90 Nitrification level Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biologis-kemiallisia Metoxy -rinnakkaissaostuslaitoksia. Jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot /Design Prameters Kämmenniemi Polso Asukasvastineluku / Population equivalent Vuorokausivirtaama Q mit m 3 /d / Flow Q mit m 3 /d Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing) Puhdistustulokset/Results Puhdistusvaatimukset/Requirements mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % Kämmenniemi BOD7 9,2 96,8 <10 >95 kok. P / P tot 0,16 98,0 <0,5 >95 Polso BOD7 7,2 97,6 <15 >92 kok. P / P tot 0,20 97,1 <0,6 >92 15

16 Jätevesilietteen raskasmetallipitoisuudet: Heavy metal concentrations of sludge: Lyijy / Lead 140 raja-arvo 0,15 g/kg Elohopea / Mercury % raja-arvosta / % of limit values: Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi % raja-arvosta / % of limit values: raja-arvo 2 mg/g Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi Kadmium / Cadmium % raja-arvosta / % of limit values: 50 raja-arvo 3 mg/kg Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi % raja-arvosta / % of limit values: Kupari /Copper raja-arvo 0,6 g/kg Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi Puhdistetun jäteveden pitoisuuksia: Puhdistetun jäteveden ammoniumtyppipitoisuus (mg/l) Ammonia-nitrogen concentration of purified wastewater (mg/l) Viinikanlahti Rahola *) *) Raholassa nitrifiointi välisenä aikana vuoteen 2011 asti. Vuodesta 2012 alkaen Raholassa ja Viinikanlahdessa ympäri vuoden. *) In Rahola nitrification is only up to From 2012 in Rahola and Viinikanlahti all the year round. Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus (mg/l) Phosphore concentration of purified waste water (mg/l) 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, Viinikanlahti Rahola *) Permit conditions: < 0,6 mg/l Puhdistetun jäteveden BHK (mg/l) BOD 7 of purified wastewater (mg/l) Lupaehtojen muutokset alkaen:/permit Conditions : Raholan puhdistamon lupaehdot v kokonaisfosforivaatimus 0,4 mg/l. V BOD7 10 mg/l ja kokonaisfosfori 0,3 mg/l. Vuodesta 2012 nitrifikaatio ympäri vuoden. Viinikanlahden puhdistamon lupaehdot v BOD7 saa olla enintään 10 mg/l ja kokonaisfosfori 0,4 mg/l. Kokonaisfosforin enimmäismäärä v alusta on 0,3 mg/l. The Supreme Administrative Court has given permit conditions 12/2010 with the following changes: Rahola WTP requirements in 2011: total phosphorus max 0.4 mg/l. In 2012 BOD7 max 10 mg/l and total phosphorus max 0.3 mg/l. From 2012 nitrification all year round. Viinikanlahti WTP requirements in 2011: BOD7 max 10 mg /l and total phosphorus max 0.4 mg/l. From 2013 on requirement of total phosphorus became stricter max 0.3 mg/l Lupaehdon vaatimus: enintään 15 mg/l Permit conditions: < 15 mg/l Viinikanlahti Rahola *) 16

17 Tutkimus ja kehitys Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimusja kehittämistoimintaan. Yhteistyötä tehdään eri tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Kertomusvuoden aikana Tampereen Vesi oli mukana seuraavissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Asiakaspalvelu: Häiriötiedotuspalvelu otettiin käyttöön vuoden 2013 alkupuolella. Palvelun käyttöönoton myötä vedenjakeluhäiriön sattuessa nauhoitettua, päivitettävää puhelintiedotetta voi kuunnella samanaikaisesti 30 asiakasta soittamalla maksuttomaan päivystävään vikanumeroon. Lisäksi asiakas saa tarvittaessa henkilökohtaisen yhteyden asiakaspalveluhenkilöön. Yleissuunnittelu: Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti esittää joulukuussa kaupunginhallitukselle, että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osake yhtiömallin pohjalta. Päätös asiasta tehdään kaupunginhallituksen edellyttämien lisäselvitysten jälkeen keväällä Mallin toteutuessa yksi toimija huolehtisi keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien vesihuollosta ja niiden nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautettaisiin. Uusi organisaatio on tarkoitus käynnistää aikaisintaan v aikana. Jätevedenkäsittely: Tampereen Vesi on ollut vuonna 2013 mukana valtakunnallisessa hankkeessa, jossa käsitellään sekä vedentuotannon että jätevedenkäsittelyn riskienhallintaa. WSP = Water Safety Plan eli turvallisuussuunnitelma veden laadun varmistamiseksi ja SSP = Sanitety Safety Plan eli viemäröinnin turvallisuussuunnitelma. Molempien sisällöt ovat valmiit, ja niiden koekäyttöä valituilla laitoksilla tehdään kevään ja kesän 2014 aikana. Valmiin ohjelmiston käyttöoikeuksien myöntäminen aloitetaan vuoden 2015 alusta. Lisäksi Tampereen Vesi on mukana kansainvälisessä huumetutkimus jätevedestä hankkeessa, jota johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sekä Suomen ympäristö keskuksen (SYKE) Veden kontami- naatit likaantumisen syyt, terveysriskit ja riskien hallinta (CONPAT) nelivuotisessa ( ) tutkimushankkeessa. Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) jatkuivat sijoituspaikkana Tampereen Sulkavuori. Pirkanmaan ELY keskus hyväksyi hankkeen YVA-selostuksen keväällä Keskuspuhdistamohankkeen toteutusta ja puhdistamon sijoituspaikkaa koskeva periaatepäätös tehtiin Tampereen kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta Myönteisen päätöksen jälkeen hankkeen toteutussuunnittelu käynnistyy. Hankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa (Tampere, Ylöjärvi, Kangasala, Pirkkala, Lempäälä ja Vesilahti) sopivat toteutusorganisaatiosta meneillään olevan seudullisen vesihuoltoselvityksen yhteydessä. Vedentuotanto: Talousveden Early Warning - Veden laadun muutosten monitorointihanke jatkui kertomusvuonna. Hankkeessa ovat mukana THL, VVY, Vesihuollon kehittämissäätiö, Liikelaitos Porvoon vesi ja Tampereen Vesi. Verkosto: Vuonna 2011 alkanut talousveden laadun muutosten monitorointi verkosto-olosuhteissa hanke jatkui kertomusvuonna. Hankkeen rahoittajana toimii Maa- ja Vesitekniikan tuki ja siinä ovat mukana THL, Itä-Suomen Yliopisto ja Tampereen Vesi. Vedenjakelun automaatiomallinnus-projekti jatkui. Verkostomallinnuksen pohjalle tehtävän laskentaohjelman avulla voidaan mm. ennustaa veden ikä verkostossa eri jakelutilanteissa, veden sekoittuminen eri vesilähteistä ja automaation ohjausmuutosten vaikutus veden riittävyyteen eri painealueilla Tampereen Vesi on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa EfeSus-hankkeessa. Sen tavoitteena on kehittää viemäriverkoston saneerausten kohdentamista ja kustannustehokkuutta. Hankkeessa kehitetään järjestelmä, joka mahdollistaa viemäriverkoston eri alueiden saneeraustarpeen määrittämisen automaattisesti. Hanke on käynnistynyt Kunnossapito Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt alkoivat laitoksen osalta lokakuussa Kertomusvuonna rakennettiin raakavesiputken ja laitoksen tekniset siipirakennukset ja puolet prosessitiloista purettiin. Rakennushankkeen tarkoituksena on uusia Kaupinojan laitos kokonaan Tampereen Veden toiseksi päälaitokseksi Ruskon laitokselle rinnalle. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella uusittiin desinfiointilaitteisto ja käynnistettiin LVI-laitteiden uusimisurakka. 17

18 Talous Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta Vuonna 2013 Tampereen Vesi laskutti vettä 15,1 milj. m 3 eli 0,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikunnille myydyn veden osuus oli 8,2 % veden kokonaismyynnistä eli 1,2 milj. m 3 (v. 2012: 8,6 % eli 1,3 milj. m 3 ). Tulot vesilaskutuksesta olivat 18,3 milj. (2012: 16,7 milj. ). Jätevettä laskutettiin 20,0 milj. m 3 (v.2012: 21,0 milj. m 3 ) eli 5,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikuntien jätevesilaskutus oli 20,5 % jäteveden kokonaislaskutuksesta eli 4,1 milj. m 3. (v. 2012: 17,1 % eli 4,7 milj. m 3 ). Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 28,1 milj. (v.2012: 27,3 milj. ). Liikevaihto ja tulos Vuonna 2013 Tampereen Veden liikevaihto oli 49,2 milj., joka oli 1,0 milj. suurempi kuin talous arviossa. Omistajalle suoritettiin korvauksena peruspääomasta 10,5 milj. Tampereen kaupungin vuoden 2013 talousarvion mukaisesti. Tilikaudelta ylijäämää ennen varauksia on ,64. Tilinpäätöksen yhteydessä tehtiin euron investointivaraus tulevia suuria investointeja, lähinnä keskuspuhdistamoa varten. Varausten jälkeen tulokseksi jää ,43, joka on n. 0,1 milj. budjetoitua suurempi. Jätevedenpuhdistus/ Wastewater treatment Viemäriverkosto ja pumppaus Sewer system and pumping Vesijohtoverkon saneeraus Renewing of water network Investoinnit/ Investments milj. Poistot/ Depreciations milj. 0,6 (0,9 0,5(0,5) 6,7(6,2) 4,5(3,9) 4,0 (4,2) 1,3(2,0) Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli 51,9 (72,4) % ja liikevaihdosta 22,9 (24,0) %. Ympäristöinvestointien poistojen osuus kaikista poistoista oli 65,7 (70,0) % ja liikevaihdosta 12,6 (13,5) %. Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Tampereen Vesi arvioi ympäristöasioiden taloudellista merkitystä ympäristötilinpäätöksen avulla. Ympäristötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Tilastokeskuksen ohjetta ympäristöliiketoiminnan tulojen ja ympäristömenojen osalta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteissään samat kuin aikaisempina vuosina tehdyissä ympäristötilinpäätöksissä. Laskelmissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2012 tiedot. Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot Ympäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdistukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Vedenhankinnan ja jakelun osalta vesijohtoverkon saneeraukseen ja vedenpuhdistusprosessin parantamiseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska niiden avulla parannetaan talousveden laatua ja terveellisyyttä, ennaltaehkäistään ympäristövahinkoja sekä korjataan jo syntyneitä vahinkoja. Vuoden 2013 ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot jakaantuivat eri sektoreille alla esitetyllä tavalla. Vuoden 2012 vastaavat luvut ovat suluissa. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuskulut ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkoston huolto- ja saneerauskulut pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksiksi muodostui 7,6 milj. euroa ja viemäriverkoston 2,4 milj. euroa. Vesijohtoverkoston saneerausmenot olivat 1,7 milj. euroa. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttö- ja kunnossapitokuluista oli 55,4 (55,2) % ja liikevaihdosta 26,1 (25,4) %. 18

19 Tampereen Veden käyttötalouskulut Tampereen Veden tuotot Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristöperusteisena korvauksena maksettiin puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoivaa vesilain tarkoittamaa kalatalousmaksua ,00 euroa. Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä annetaan myös tarkkailuvelvoite, joka koskee niin vesistövaikutuksia kuin kalataloudellisiakin vaikutuksia. Tampereen Veden osuus vesistövaikutusten yhteistarkkailun kustannuksista oli ,44 euroa ja kalataloudellisesta yhteistarkkailusta ,71 euroa. Ympäristöverot ja veroluonteiset maksut Palkat ,4 % Henkilöstökulut ,9 % Palvelut ,1 % Energia (sähkö + lämpö) ,1 % Veden osto ,4 % Kemikaalihankinnat ,4 % Aineet ja tarvikkeet ,7 % Vuokrat ,2 % Muut kulut ,7 % Yhteensä % Tampereen Veden käyttö- ja perusmaksut v Basic and use charges of Tampere Water 2013 Käyttömaksu / Use charge /m 3 /m 3 veroton sis.alv / icl.vat Vesi / Water 1,02 1,26 Jätevesi / Wastewater 1,53 1,90 Yhteensä / All 2,55 3,16 Veden myyntituotot ,2 % Jätevesimaksutuotot ,3 % Perusmaksut ,7 % Tilaustöiden laskutus ,2 % Muut tuotot ,6 % Yhteensä 100 % Ympäristöveroja ja niihin rinnastettavia veroluonteisia maksuja ovat jäte- ja energiaverot sekä osa polttoaineiden hintoihin sisältyvistä veroista. Viimeksi mainittujen määrää ei pystytty luotettavasti laskemaan. Kulutetun sähkön energiavero oli euroa. Jäteveroa maksettiin euroa. Ympäristöverojen yhteenlaskettu osuus koko liikevaihdosta oli 1,0 % (1,2) %. Ympäristötuotot Ympäristötuotot muodostuvat jätevesimaksuista 28,1 (27,3) milj. euroa sekä sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden vastaanottomaksuista ( ) euroa. Ympäristötuotot olivat yhteensä 28,3 (27,5) milj. euroa. Niiden osuus koko liikevaihdosta oli 57,6 (58,6) %. Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähköä ja lämpöä puhdistamoiden tarpeisiin. Ulkoa ostettavan energian tarve pienenee samassa suhteessa. Siitä syntyvä kustannussäästö oli vuonna 2013 suuruudeltaan hieman yli 0,3 (0,5) milj. euroa. Perusmaksu / Basic charge Vesi / water Jätevesi / wastewater Mittarin koko mm /kk, veroton /kk, sis.alv /kk, veroton /kk sis. alv Water meter size mm incl. vat incl. vat 20 5,83 7,23 5,83 7, ,13 27,44 22,13 27, ,95 59,46 47,95 59, ,67 81,43 65,67 81, ,38 103,39 83,38 103, ,72 123,65 99,72 123,65 19

20 Tampereen Veden tuloslaskelma 2013 Income statement of Tampere Water Liikevaihto- Turnover , ,55 Valmistus omaan käyttöön- Own use , ,53 Liiketoiminnan muut tuotot-other operating expences , ,26 Materiaalit ja palvelut-materials and services Aineet, tarvikkeet ja tavarat-materials and supplies , ,25 Palvelujen ostot-outsourced services , ,00 Henkilöstökulut-Personnel expences Palkat ja palkkiot-wages and salaries , ,97 Henkilösivukulut-Indirect employee costs , , , ,04 Poistot ja arvonalentumiset-depreciation and value adjustements Suunnitelman mukaiset poistot- Depreciation to plan , ,75 Liiketoiminnan muut kulut-other operating expenses , ,70 Liikeylijäämä (-alijäämä)-operating profit , ,92 Rahoitustuotot ja -kulut- Financial income and expenses Muut rahoitustuotot-other financial income , ,37 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomast- Comjpensation for capital invested , ,00 Muut rahoituskulut-other financial expenses 0,00-58,38 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia-profit (deficit) before appropriations , ,91 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,79 Increase (-) or decrease (+) in accumulated depreciation difference Vapaaehtoisten varausten lisäys , ,00 Increase (-) or decrease (+) in voluntary reserves Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,70 Profit (deficit)for the financial period Tuloslaskelman tunnusluvut Key ratios of the income statement Sijoitetun pääoman tuotto, % Return on investment 14,0 15,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Return on the City s investment 14,0 15,4 Voitto, % Profit 11,4 13,4 20

21 Tampereen Veden tase 2013 Balance sheet of Tampere Water VASTAAVAA- ASSETS PYSYVÄT VASTAAVAT-NON-CURRENT ASSETS Aineettomat hyödykkeet- Intangible assets Muut pitkävaikutteiset menot-other capitalized expenditure 0,00 79,90 0,00 79,90 Aineelliset hyödykkeet- tangible assets Rakennukset-Buildings , ,33 Kiinteät rakenteet ja laitteet-fixtures , ,52 Koneet ja kalusto-machinery and equipment , ,68 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat-advance payments and contruction in progress , , , ,65 Sijoitukset-Investments Osakkeet ja osuudet-shares and holdings , ,00 Muut saamiset-other receivables , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT-CURRENT ASSETS Vaihto-omaisuus-Inventories Aineet ja tarvikkeet-materials and supplies , , , ,43 Saamiset-Receivables Lyhytaikaiset saamiset-non-current receivables Myyntisaamiset-Accounts receivable , ,48 Saamiset kunnalta- Receivables from Municipality , ,09 Muut saamiset-other receivables ,88 298,91 Siirtosaamiset-accrued credits and deferred charges , , , ,13 VASTAAVAA YHTEENSÄ-TOTAL ASSETS , ,11 VASTATTAVAA-LIABILITIES OMA PÄÄOMA-SHAREHOLDER S EQUITY Peruspääoma-Capital invested , ,56 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)-retained earnings (loss) , ,69 Tilikauden ylijäämä (alijäämä)-profity for the financial period , , , ,95 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET DEPRECIATION DIFFERENCE AND VOLUNTARY RESERVES Poistoero-Depreciation vdifference , ,98 Vapaaehtoiset varaukset-voluntary reserves , , , ,98 PAKOLLISET VARAUKSET-COMPULSORY RESERVES Eläkevaraukset-Pension reserves , ,00 Muut pakolliset varaukset-other compulsory reserves ,00 0, , ,00 VIERAS PÄÄOMA-LIABILITIES Pitkäaikainen- Non-current Korottomat velat kunnalta-interest free debts from Municipality , ,41 Muut velat-other debts , , , ,76 Lyhytaikainen-Current Ostovelat -Accounts payable , ,82 Korottomat velat kunnalta-interest free debts from Municipality 0,00 0,00 Siirtovelat-Accruals , ,40 Muut velat-other liabilities , , , ,42 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,11 TOTAL SHAREHOLDER S EQUITY AND LIABILITIES 21

22 Tampereen Veden rahoituslaskelma 2013 Cash flow statement of Tampere Water Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Net cash flow from primary operations and investments Toiminnan rahavirta - Operational cash flow Liikeylijäämä (-alijäämä) - Operation profit (deficit) , ,92 Poistot ja arvonalentumiset - Depreciation and value adjustments , ,75 Rahoitustuotot ja -kulut - Financial income and expenses , ,01 Tulorahoituksen korjauserät - Corrections of income financing , , , ,66 Investointien rahavirta - Investment cash flow Investointimenot - Investment expences , ,33 Rahoitusosuudet investointimenoihin - Portions to be finance in investment expences 0, , , ,33 Toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,67 Net cash flow from primary operations and investments Rahoituksen rahavirta - Financing cash flow Antolainauksen muutokset - Changes in credits Antolainasaamisten lisäykset kunnalle - Accession of credit to the Municipality ,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset - Other changes in liquidity Vaihto-omaisuuden muutos - Change in current assets , ,81 Saamisten muutokset kunnalta , ,30 Changes in receivables from the municipality Saamisten muutokset muilta - Changes in receivables from others , ,14 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,31 - Change in interest-free liabilities from Municipality Korottomien velkojen muutos muilta , ,23 - Change in interest-free liabilities from others , ,67 Rahavarojen muutos Change in finances 0,00 0,00 22

23 Tampereen Veden Ympäristötilinpäätös 2013 Environmental accounting (2012) 1000 eur 1000 eur % liikevaihdosta Ympäristötuotot - Jätevesimaksut , ,7 - Lietteiden vastaanottomaksut 197, ,8 202, ,9 57,6 (58,6) Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot - Jäteveden puhdistus , ,7 - Viemäriverkosto , ,8 - Vesijohtoverkoston kunnossapito , , , ,1 23,7 (22,5) Muut ympäristönsuojelun käyttökulut -582,3-665,2 1,2 (1,4) Ympäristöperusteiset korvaukset - Purkuvesistö -107,6-123,7 0,2 (0,3) Ympäristöverot - Energiavero -343,6-458,1 - Jätevero -154,9-498,6-123,1-581,2 1,0 (1,2) Ympäristöinvestointien poistot - Jäteveden puhdistus -453,6-494,0 - Viemäriverkosto , ,9 - Vesijohtoverkoston saneeraus , , , ,7 12,6 (13,5) Ympäristötoiminnan kustannussäästöt - Biokaasun energiakompensaatio 349,3 455,5 - Biokaasun lämpökompensaatio 196,3 545,6 272,8 728,3 1,1 (1,6) Ympäristötulos 9 789, ,2 19,9 (21,2) 23

24 Managing director s view The year 2013 was the 115th year of activity for Tampere Water. The operational and financial goals set by the City Council were mainly achieved. Drinking water quality remained good and the number of pipeline leakages, 34 altogether, decreased by ten. Water rate and sewage fee were the cheapest of the fifteen major cities in Finland. However, all of the environmental permits in wastewater purification were not reached. Problems occurred especially in winter time with the nitrification process of Rahola wastewater treatment plant. Investments on rebuilding aged water mains and sewers were continued, even if a lot of resources are continuously needed also to build pipeline networks to the new areas of the rapidly growing city. The turnover was 49.2 million euros and 4.6 per cent better than last year. The amount of water sold to the consumers (15.2 million m 3 ) decreased by 0.9 per cent and the amount of charged wastewater (20.0 million m 3 ) decreased by 5.2 per cent. The operating profit was 16.1 million euros and the compensation for the capital invested by the City 10.5 million euros. Investments were made with 21.8 million euros. Most of it was used to build new and rebuild old water mains, sewers and rainwater sewers. Some significant improvements were made also on the water and wastewater treatment plants and pumping stations. The modernisation of Kaupinoja water treatment plant was started. Rusko WTP disinfection was renewed and hpac renewal started. Tampere Water was active also in the regional projects. Altogether six municipalities - Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti and Ylöjärvi have decided to take part into the implementation stage of the new regional wastewater treatment plant. The report on the environmental effects of the plant in the final location of Sulkavuori, Tampere, was accepted by the pronouncement of the ELY Centre Pirkanmaa in May. The principal decision of the project implementation and the plant site by the City Council was made in the City Council in February The new plant is to be taken into use in the early 2020 s. The decision of the implementation organisation and the cost division between municipalities, as well as of the organizing of the regional water services, will be made during the year The new organization is to start during the year The development plan of Pirkanmaa water supply and sanitation was also started. Tampere Water continued to be active in various R & D projects, for example developing the on-line control of water mains (Early Warning) and developing practical methods for proactive sewer renovation planning (EFESUS), and benchmarking. Tampere Water was also represented in the national working groups developing models for Water Safety Plan and Sanitation Safety Plan as part of the implementation of the Water Framework Directive. The amount of permanent staff was 131 persons (139 in 2012) with the average age of 49 years. Twelve persons retired. One new person was hired and three terminable persons were regularized during the year. In addition, the recruiting of three others was ongoing in the end of the year. Also this year, a lot of updating education and other activities were arranged for the personnel to keep them fit for work. Several persons participated the education for professional degree of water services. Some accidents at work still took place and the goal of zero was not yet reached. The number of sick-leave days decreased slightly. Warm thanks to the whole personnel for well done work also this year. And above all, thanks for our all customers and partners for a very good co-operation. Pekka Pesonen Managing Director 24

25 Most Important Events in 2013 Employees and finances Development and Operations: - The report on the environmental effects of the of the new regional wastewater treatment plant in the final location of Sulkavuori, Tampere, was accepted by the pronouncement of the ELY Centre Pirkanmaa in May. - The principal decision of the project implementation and the plant site by the City Council was made in the City Council in February The new plant is to be taken into use in the early 2020 s. - The decision of the implementation organisation and the cost division between municipalities, as well as of the organizing of the regional water services, will be made during the year The development plan of Pirkanmaa water supply and sanitation was also started. - The number of pipeline leakages still decreased - Plenty of updating education was arranged for the personnel Processes, Facilities and Equipment: - The modernisation of Kaupinoja water treatment plant was started. - Rusko water treatment plan disinfection was renewed and hpac renewal started. Research and developement - Tampere Water continued to be active in various R & D projects, for example developing the on-line control of water mains (Early Warning) and developing practical methods for proactive sewer renovation planning (EFESUS), and benchmarking. - Tampere Water was also represented in the national working groups developing models for Water Safety Plan and Sanitation Safety Plan as part of the implementation of the Water Framework Directive. Water supply - 15,2 million m 3 of water sold - Total length of water mains was 772 km - 18 km of built and renewed network samples analysed in laboratory Wastewater treatment - 4 wastewater treatment plants, 33,3 million m 3 of treated wastewater - Invoiced for 20,0 million m 3 of wastewater - Total length of sewer system was km - 21 km of built and renewed sewer network - 80 wastewater pumping stations in Tampere, 20 in Pirkkala samples analysed in laboratory At the end of 2013, Tampere Water had a total of 131 (138 in 2012) employees. The average age of the employees was 49 years. Personnel costs were 7,8 M, (8,1 M in 2011). Turnover per capita was To maintain and develop personnel competence, Tampere Water organised courses, training, and study trips in For example some Tampere Water employees participated in training aiming for the supply water and wastewater services degree. To maintain working capacity, employees were offered weekly exercise (badminton and gym). Several events and excursions were organized for the personnel during the fiscal year. Customers and customer service Number of inhabitants of Tampere was in the end of the year % of inhabitants live in the area of water mains. Per capita water use was approximately 226 litres per day. Tampere Water provides individual service to its customers at Vesitalo in Nekala. Customers can also access services via the Internet where they can now check information about their own connection and water use without registration. Water Treatment The raw water of Rusko water treatment plant is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of ph, hardness and alkalinity adjustment, ferric sulphate precipitation, dissolved air flotation clarification, rapid sand filtration, granular activated carbon filtration and desinfection by chlorine dioxide and chlorine gas. In addition, Tampere Water has five ground water intakes and, in Teisko area in the North, two small surface treatment plants. 25

26 Water Quality and Water Laboratory Water laboratory at the Rusko water treatment plant monitors the following: water quality of raw water sources, efficiency of various water treatment process phases, quality of water pumped from plants, quality of network water, and hygiene of new or majorly repaired water lines before use. The laboratory analyzed samples in During the fiscal year, water quality was good at all surface water and groundwater plants. It not only met the requirements of the Ministry of Social Affairs and Health, but also the recommendations. Water mains and sewers Total length of the water mains is 778 km and the sewers km. During the year 2013 the amount of water pipe leakages was of these leakages occurred in the water mains and 19 in the private water pipes. The network consists of eight pressure zones, of which the central and Tesoma zones are largest. Rusko treatment plant and Messukylä ground water plant serve central pressure zone. Water is pumped from central zone further to Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti-Holvasti zones, and also additional water to Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from ground water stations. Water is pumped from Pyynikki to Pispala zone. Viinikanlahti Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Viinikanlahti is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. The process consists of screening, grit removal, primary sedimentation, aeration and secondary sedimentation. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing electrical energy and heating for the plant. Rahola Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Rahola is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing energy and heating for the plant. The Wastewater Laboratory The wastewater laboratory concentrates on assisting the process control in wastewater treatment plants. The laboratory analyzed samples in ,4 % of the samples were taken from wastewater treatment plants, pumping stations, the industry, storm waters and potable water were analyzed. Co-operating is intended to increase with the drinking water laboratory. Finances Income from Supply Water and Wastewater Invoicing In 2013, Tampere Water invoiced for 15.1 million m 3 of water, which was 0,9 % less than the previous year. Water sold to the neighbouring municipalities covered 8,2 %, that is, 1.2 million m 3 of the total sales of water (2012: 8,6 %=1.3 million m 3 ). Income from water invoices totaled to 18,3 M (2012:16,7 M ) Wastewater invoicing came up to 20.0 million m 3 (2012 :21.0 million m 3 ), which was 5,1 % less than the previous year. Wastewater invoiced from the neighbouring municipalities covered 20,5 %, that is 4.1 million m 3 of the total wastewater invoicing (2012: 17,1%= 4.7 million m 3 ). Income from the wastewater invoicing totaled to 28,1 M (2012: 28,1 M ). Turnover And Profit In 2013, Tampere Water had a turnover of 49.2 M, which was 1.0 M more than estimated in the budget. As compensation, the owner received 10.5 M from the basic capital, according to the Tampere City budget for Before reservations, fiscal period surplus was and, in connection with the financial statement, investment reservation was made for larger investments, mainly for the main treatment plant. After the reservation, profits summed up to ,43, which was approximately 0.1 M more than budgeted. Personnel and Competence At the end of 2013, Tampere Water had a total of 131 (138 in 2012) employees. The average age of the employees was 49 years. Personnel costs were 7,8 M, (8,1 M in 2012). Turnover per capita was To maintain and develop personnel competence, Tampere Water organised courses, training, and study trips in For example some Tampere Water employees participated in training aiming for the supply water and wastewater services degree. To maintain working capacity, employees were offered weekly exercise (badminton and gym). Several events and excursions were organised during the fiscal year. Water Supply and treatment Altogether 18,5 million m 3 of treated water was pumped into the water distribution network in The share of ground water was 32 %, the rest being surface water. The raw water of Rusko water treatment plant is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of ph, hardness and alkalinity adjustment, ferric sulphate precipitation, dissolved air flotation clarification, rapid sand filtration, granular activated carbon filtration and desinfection by chlorine dioxide and chlorine gas. In addition, Tampere Water has five ground water intakes and, in Teisko area in the North, two small surface treatment plants. 26

27 Sanasto ja lyhenteet Alkalointi Veden ph:n nosto kemikaalin avulla Ammoniumtyppi, lyhenne NH4-N Yhdyskuntien jätevesien typpi on vesistöön johdettaessa lähinnä ammoniumtyppenä. Sen vesistövaikutukset ovat yleensä pienet suhteessa muihin jätevesikuormituksesta johtuviin vaikutuksiin. Asukasvastineluku, lyhenne Avl Asukasvastineluvulla tarkoitetaan yhden henkilön keskimääräistä jätevesikuormitusta vuorokaudessa. Teoreettisesti määriteltynä asukasvastineluku tarkoittaa orgaanista, biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on 60 grammaa happea vuorokaudessa. Erillisviemäröinti Erillisviemäreillä vain jätevedet johdetaan puhdistamoille, kun taas hule- ja kuivatusvedet johdetaan sopivaan maaston kohtaan maahan imeytettäviksi tai suoraan vesistöön. Biokaasu Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena saadaan mädätettyä biomassaa ja biokaasua, joka sisältää tavallisesti % metaania ja noin % hiilidioksidia. Biokaasusta saadaan polttamalla energiaa ja sitä voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuottamiseen mm. kaasumoottorigeneraattorin avulla. Kokonaistyppi, lyhenne Kok N Kokonaistyppi ilmoittaa veden kokonaistyppipitoisuuden. Siihen sisältyvät kaikki typen esiintymismuodot. Vesistöihin tulee typpeä jätevesien, valuma vesien ja sadevesien mukana. Valuma-alueen peltovaltaisuus lisää myös vesistön typpi kuormitusta. Laatujärjestelmä Laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, menettelyjen, prosessien ja resurssien muodostama järjestelmä, joita tarvitaan toteuttamaan laadun hallinta. Nitrifikaatio ja denitrifikaatio Kaksivaiheinen jätevesien typenpoistomenetelmä. Nitrifikaatiovaiheessa jäteveden sisältämät ammoniakki, virtsa-aineet ja valkuaisaineiden hajoamistuotteet hapetetaan bakteerien avulla nitriitin kautta nitraatiksi. Toisessa vaiheessa denitrifikaatiobakteerit pelkistävät nitraatin typpikaasuksi, joka poistuu ilmakehään. No dig -menetelmä Verkostojen saneerausmenetelmä, jossa työ tehdään kaivamatta tai kaivamalla mahdollisimman vähän. Ominaiskäyttö Veden ominaiskäytöllä tarkoitetaan vesilaitoksen vuorokaudessa verkostoon pumppaama talousvesimäärä jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella. Sertifiointi Ulkopuolisen tahon hyväksyntä standardin mukaiselle ympäristöjärjestelmälle. Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmässä määritellään keinot, välineet ja resurssit, joilla yritys/organisaatio hoitaa ympäristöasiat ja parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa jatkuvasti. Biologinen hapenkulutus, lyhenne BHK7 tai BOD7 Biologinen hapenkulutus mittaa vedessä olevan eloperäisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista tietyssä ajassa ja lämpötilassa (20 C / 7 vrk). Jätevedet lisäävät hapenkulutusta vesistössä. Kokonaisfosfori, lyhenne Kok P Kokonaisfosfori ilmoittaa vedessä olevan fosforimäärän. Se on erittäin tärkeä veden rehevyyden arvioinnissa, koska se on yleensä myös perustuotantoa (levien kasvuaktiviteetti) rajoittava tekijä. Polymeeri Jäteveden puhdistuksessa käytettävä saostuskemikaali Reduktio Jätevedenpuhdistuksessa eri aineiden vähenemä prosentteina. Sekaviemäröinti Sekaviemäröinnillä jäte-, hule- ja kuivatusvedet johdetaan samassa viemärissä jätevedenpuhdistamolle. 27

28 Yhteystiedot/Contacts Vesitalo / O ffi c e Käyntiosoite / Address: Viinikankatu 42 A Postiosoite / PB address: PL 487, Tampere Vaihde / Tel: Faksi / Fax: Sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi firstname.lastname@tampere.fi Kotisivut / Home pages: Asiakaspalvelu / Customer service Puhelin / Phone: Sähköposti / vesi.asiakaspalvelu@tampere.fi Ruskon vedenpuhdistuslaitos / Rusko water treatment plant Käyntiosoite: Ruskontie 40 Puhelin: Vesilaitoksen laboratorio, Rusko / Rusko water laboratory Käyntiosoite: Ruskontie 40 Puhelin: Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo / Viinikanlahti wastewater treatment plant Käyntiosoite: Hatanpäänkatu 2 Puhelin/valvomo: Raholan jätevedenpuhdistamo / Rahola wastewater treatment plant Käyntiosoite: Simolankatu 77 Puhelin: Viemärilaitoksen laboratorio / Wastewater Laboratory Käyntiosoite: Ruskontie 40 Puhelin: Häiriötiedotteet ja vikailmoitukset (24 h) / Fault service number (24 h)