Vuosikertomus ja ympäristöraportti

Transkriptio

1 2015 Vuosikertomus ja ympäristöraportti

2 Sisällysluettelo/Index 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Tärkeimmät tapahtumat 5 Tampereen Vesi: Organisaatio Henkilöstö ja osaaminen 7 Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet 8 Vesilaitos 11 Rakentaminen ja saneeraus 12 Viemäriverkosto 13 Viemärilaitos 15 Tutkimus ja kehitys 17 Talous 20 in English 25 Yhteystiedot/Contact 2

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 oli Tampereen Veden 117. toimintavuosi. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa väheni selvästi niitä sattui 26 kpl eli 16 edellisvuotta vähemmän. Laskuttamaton vedenkulutus kuitenkin kasvoi ollen 15,5 % edellisvuoden 13,9 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta yhtä Raholan puhdistamon lievää neljännesvuosiylitystä fosforin pitoisuuden osalta. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli toiseksi halvin viidestätoista suurimmasta laitoksesta ja selvästi alle niiden keskihinnan. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohti, työhyvinvointi parani ja keskuspuhdistamohanke eteni. Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 3,1 M vuosisuunnitelmaa parempana ja käyttömenoissa säästettiin 0,6 M. Liikeylijäämää jäi 21,7 M eli 3,7 M talousarviota enemmän. Nettoinvestointeja tehtiin puolestaan 25,9 M eli 0,4 M vuosisuunnitelmaa vähemmän. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerausta jatkettiin. Raakavesipumppaamo ja puhdistamon rakennustekniset työt valmistuivat ja parhaillaan asennetaan prosessi- ja talotekniikan laitteistoja. Kaupinojalta Ruskon suuntaan rakennettavan uuden päävesijohdon rakentamistyö käynnistyi ja kaksi siihen sisältyvää venttiiliasemaa valmistui. Kaupinojalta Lentävänniemeen ja Olkahisiin rakennettaville uusille runkovesiyhteyksille saatiin Länsi- ja Sisä-Suomen AVI:n lupa. Kolme osakaskuntaa valitti päätöksen itäisestä osuudesta Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeuden käsittelyssä on jo ennestään Nurmi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvää vesistönalituslupaa koskeva osakaskunnan valitus. Valitukset uhkaavat viivästyttää vakavasti koko Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkaisujen toteuttamista. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen energiamittarointihanke valmistui, samoin Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauksen optimoinnin laiteasennukset. Raholan jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelylaitteiston suunnittelua jatkettiin. Messukylän pohjavedenottamolle v alussa hankittavan varavoimakoneen perustus- ja sähkötyöt valmistuivat vuoden lopussa. Tampereen vedenlaadusta reaaliaikaisesti netissä karttapohjalla kertova Vellamo-palvelu otettiin käyttöön toukokuussa. Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden, erityisesti Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon, valmisteluun. Keskuspuhdistamon suunnittelijavalinnat tehtiin tammikuussa Keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa ja sen jälkeen aloitettu toteutussuunnittelu v alussa. Tampereen Vesi on rahoittanut tähänastisen suunnittelun ja sen edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti suunnittelutyön ohjaukseen asiantuntijoina. Suunnittelu- ja rahoitusvastuu siirtyy asteittain hanketta varten perustetulle Tampereen Keskuspuhdistamo Oy:lle, jonka toistaiseksi omistaa Tampereen kaupunki kokonaan. Kuudelle hankkeessa mukana olevalle kunnalle - Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi - osoitettu osakeanti toteutetaan huhtikuussa Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön Sulkavuoressa 2020-luvun alkuvuosina, mihin saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamoilla. Tampereen Vesi osallistui laajasti myös vesihuoltoalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mm., viemäriverkostojen uusimisen kohdentamista kehittävään EFESUS hankkeeseen, Tekesin Älyvesi -projektiin, Luonnonvarakeskuksen PProduct -hankkeeseen Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen, Tekesin PIMAKE-Inka -hankkeeseen Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen ja benchmarking -toimintaan. Tampereen Vesi oli mukana myös STM:n vetämissä veden ja jäteveden riskienhallintasuunnitelmien kehittämisprojekteissa (Water Safety Plan ja Sanitation Safety Plan projektit). Tampereen Vedellä oli töissä vuoden lopussa vakinaisesti 130 henkilöä. Eläkkeelle jäi 3 henkilöä. Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi, muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organisaation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta. Täydennyskoulutusta järjestettiin runsaasti, samoin tyky-toimintaa. Useat henkilöt jatkoivat vesihuollon ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittamista. Henkilöstön työtyytyväisyyttä tutkittiin ja kehittämistoimenpiteitä toteutettiin. Työtapaturmilta ei kokonaan vältytty. Sairauspoissaolot nousivat hieman edellisvuodesta. Kiitos hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Lämmin kiitos myös koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä. Pekka Pesonen Toimitusjohtaja 3

4 Tärkeimmät tapahtumat Tärkeimmät tapahtumat Toiminnan kehittäminen Sulkavuoren Keskuspuhdistamon suunnittelua jatkamaan perustettiin Keskuspuhdistamo Oy marraskuun alussa. Asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin kesäkuussa Innolink Oy:n toimesta. Asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä vesijohtoveden laatuun ja palveluja pidetään korkealuokkaisina Laatu- ja ympäristöjärjestelmän vaikuttavuus arvioitiin joulukuussa Inspectan toimesta, ei todettu poikkeamia Laskuttamaton vedenkulutus 15,5 % oli (14 % vuonna 2014) Laskuttamattoman jäteveden määrä oli 36,6 % (29 % vuonna 2014) Henkilöstö ja osaaminen Vuoden 2015 lopussa 130 vakituista työntekijää ja neljä määräaikaista. Henkilöstön keski-ikä 48,6 vuotta Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi henkilökunnalle järjestettiin koulutuksia ja opintomatkoja Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi järjestettiin tyky-toimintaa ja työhyvinvointitapahtumia Talous Liikevaihto 56,0 milj. Peruspääomakorvaus omistajalle 10,5 Liikeylijäämä 21,9 milj. Investoinnit 25,9 milj. Veden myynti 15,3 milj. m 3, tulot vesilaskutuksesta 20,6 milj. Laskutettu jätevesimäärä 20,6 milj. m 3, Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 31,9 milj. Vesilaitos Raakavettä puhdistettiin yhteensä 19,6 milj. m 3 josta 18,1 milj. m 3 pumpattiin johtoverkkoon Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 30 % ja pintaveden osuus 70 %. Vesijohtoverkon pituus 757 km Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin 15 km Laboratoriossa tutkittiin 5183 näytettä Viemärilaitos Jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 32,4 milj. m 3 Viemäriverkoston kokonaispituus 1332 km Viemäriä rakennettiin ja uusittiin 14 km 80 jätevesipumppaamoa Tampereella ja 22 Pirkkalassa Viemärilaboratoriossa tutkittiin 3133 näytettä Prosessit, toimitilat ja laitteet Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt uuden tulopumppaamon osalta valmistuivat. Saneerauksen osalta saavutettiin varalaitosvalmius uusitulla allasosaston puolella. Varalaitoskäyttöön saatiin lupa kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta vuonna Messukylän pohjavedenottamolle aloitettiin rakennustyöt varavoimakoneen asennukselle vuonna Varavoimakone mahdollistaa Messukylän vedentuotannon maksimikapasiteetilla sähkökatkonkin aikana. Varavoimakone on mahdollista siirtää hätätilanteessa toiseen kohteeseen. Tesoman vesitornille on tehty mallinnuksia veden virtaamista ja vaihtumisesta Itä- ja Länsi-Hallilan paineenkorotusasemat saneerattiin kesällä Messukylän vedenottamon uusien lupaehtojen mukainen tuotantomäärä otettiin käyttöön Ruskon pintavedenpuhdistuslaitokselle asennettiin merkittävimpiin sähköenergian kulutuskohteisiin sähkönlaatu- ja määrämittauksia Tutkimus ja kehitys Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan, useat projektit ovat monivuotisia, kuten: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen DWDSOME- projekti, jossa on tarkoitus selvittää juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa, Talousveden Early Warning Veden laadun muutosten monitorointihanke, Vesihuoltolaitosten Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) riskienhallintajärjestelmän kehityshankkeet saatiin päätökseen. Tampereen Vesi on mukana myös Suomen ympäristökeskuksen Conpat-projektissa (veden kontaminaatit likaantumisen syyt, terveysriskit ja riskien hallinta) sekä VTT:n koordinoimassa HAZLIEhankkeessa, jossa selvitetään puhdistamolietteiden ominaisuuksien jäteluokitusta, INKA hankkeessa, jossa selvitetään tuhkien hyödyntämistä sekä hankkeessa, jossa tutkitaan kalvobioreaktorin (MBR) toteutusta ja mitoitusta Suomen olosuhteissa. Tampereen Vesi oli mukana viiden suomalaisen vesilaitoksen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävässä tutkimustyössä Tampereen Vesi on myös mukana useissa VVY:n koordioimissa hankkeissa. 4

5 Tampereen Vesi Toiminnan periaatteet Tampereen Vesi on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesihuoltopalveluja tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa: Tuotamme asiakkaillemme puhdasta talousvettä sekä palautamme jäteveden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun. Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: Osaava ja motivoitunut henkilökuntamme takaa turvalliset vesihuoltopalvelut Tampereen seudulle. Tampereen Vesi käyttää toimintojensa ohjauksessa laatu- ja ympäristöjärjestelmää, joka on sertifioitu standardien ISO 9001 ja ISO mukaisesti. Tampereen Veden johtokunta vuonna Tampere Water Board of Directors Puheenjohtaja Johanna Roihuvuo Varajäsen Sakari Kestinen Varapuheenjohtaja Jari Pitkänen varajäsen Elsa Koskinen Kaupunginhallituksen edustajana Timo Hanhilahti Jäsenet ja varajäsenet Ilkka Hietaniemi varajäsen Esa Kokkonen Hiltunen Elisa varajäsen Seikku Kaita Johanna Roihuvuo varajäsen Sakari Kestinen Antti Juva varajäsen Iina Karppila Tero Mettinen Tampereen kaupunki City of Tampere Anne Sällylä varajäsen Anna Sällylä Tampereen Veden johtokunta Board of Directors Toimitusjohtaja Managing Director Pekka Pesonen Laitosinvestoinnit Investments (Facilities) Tekninen päällikkö/technical Manager Heikki Syrjälä Liiketoimintojen tuki Business Support Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki Vedentuotanto Water Treatment Vs. käyttöpäällikkö/operations Manager Petri Ylönen Verkostoinvestoinnit Investments (Networks) Rakennuttamispäällikkö/Construction Manager Petri Pulli Jäteveden puhdistus Wastewater Treatment Käyttöpäällikkö/Operations Manager Heikki Sandelin Verkostot Network Construction and Maintenance Verkostopäällikkö/Network Manager Pekka Laakkonen 5

6 Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstö ja osaaminen Tampereen Veden menestystekijöitä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta on sijoittunut eri puolille kaupunkia: Vesitalolle Nekalaan, Ruskon, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitoksille sekä Viinikanlahden, Raholan, Polson ja Kämmenniemen jätevedenpuhdistamoille. Lisäksi eri puolilla kaupunkia sijaitsee vaihtelevia työmaita. Vuoden 2015 lopussa Tampereen Vedellä oli yhteensä 128 (v ) vakinaista työntekijää, joiden lisäksi tilapäisiä oli 4 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,6 vuotta. Henkilöstökulut olivat 7,4 milj. euroa, (7,6 milj. euroa vuonna 2014). Liikevaihto henkilöä kohden oli euroa. Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Veden henkilökunta osallistui sekä ammattitaitoa ylläpitävään että työsuojelukoulutukseen, mm. työturvallisuus-, tuli- ja vesityökortti-, ensiapu- ja katuturvakoulutukseen. Henkilöstöä osallistui myös ammattikuljettajien CAP-koulutukseen sekä tietotekniikkakoulutuksiin, mm. sähköisen työtilapalvelun käyttö. Tampereen Veden henkilöstöä osallistui TTY:n järjestämään vesihuollon johtaminen ja kehittäminen (VETO) -koulutukseen sekä Suomen ympäristöopiston järjestämään vesihuoltoalan ammattikoulutukseen. Työkyvyn ylläpitämiseksi on henkilökunnalle tarjottu mahdollisuus sulkapalloon, lentopalloon ja kuntosaliharjoitteluun. Koko henkilökunnalle järjestettiin syksyllä kaksi saman sisältöistä työhyvinvointipäivää. Ohjelmassa oli liikunnallinen osuus sekä luentoja työhyvinvoinnista. Kunto testattiin UKK-kävelytestillä. Henkilökunnan yhteistä joulujuhlaa vietettiin joulukuussa. Eläkkeelle toimintavuoden aikana siirtyivät johdon assistentti Marita Heikkilä, vanhempi laitosmies Kari Vuorela ja työnjohtaja Markku Parviainen Henkilökunta yksiköittäin 2015 Liiketoimintojen tuki 19 Investoinnit ja kehitys 8 Vedentuotanto ja laboratoriot 31 Jäteveden puhdistus 22 Verkostot 50 Yhteensä 130 Taulukko: Vakituisen henkilöstön sijoittuminen eri tehtäviin Toimintavuoden aikana järjestettiin useita erilaisia tyky-tapahtumia. Ohjelmassa oli keväällä ulkoilupäivä pilkkikisoineen, retki Sappeeseen laskettelemaan sekä tutustuminen vakoilumuseoon. Perinteinen Sakee vs. Makee- tossupalloturnaus pelattiin maaliskuussa puhdas- ja jätevesipuolen työntekijöiden kesken. Tampereen Veden motoristeja osallistui huhtikuussa Motoristit koulukiusaamista vastaan -kampanjaan. Toukokuussa melottiin Höytämöjärvellä. Joulukuussa kokeiltiin vielä posliininmaalausta. 6

7 Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet Asiakkaat Tampereen Vedellä oli vuoden 2015 lopussa asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa. Asiakasmäärä kasvoi 124 edellisestä vuodesta. Tampereen asukasluku oli vuoden 2015 lopussa , Pirkkalan asukasluku (Lähde: Pirkanmaan liitto). Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella, Pirkkalassa vastaava prosentti on 86 %. Tampereen Vesi toimii seudullisesti. Pirkkalan kunnan ja Tampereen Veden välisen vesihuollon kumppanuussopimuksen mukaisesti Tampereen Vesi vastaa kaikesta asiakaspalvelusta sekä vesihuollon ylläpidosta Pirkkalassa. Pirkkalan lisäksi Tampereella käsitellään myös Kangasalan, Ylöjärven ja Lempäälän viemäriverkkojen jätevedet. Talousvettä myydään tarvittaessa Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Tampereen Veden tärkeitä sidosryhmiä asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat muut vesihuoltoalan toimijat ja erilaiset kansalaisjärjestöt, Ekokumppanit Oy, Vesilaitosyhdistys, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja Vesiensuojeluyhdistysten liitto. Asiakaspalvelu Vesitalolla asiakaspalvelupisteessä tehdään vesipalvelujen liittymissopimukset ja annetaan kiinteistölle liitoskohtalausunto, hoidetaan laskutus ja annetaan neuvontaa vesipalvelujen käytöstä. Aqua -asiakastietojärjestelmän uuden version käyttöönotto ja palvelimen siirto pilvipalveluun saatiin päätökseen kertomusvuoden lopulla. Vuoden 2015 aikana panostettiin asiakaspalveluhenkilöstön koulutukseen. Henkilöitä osallistui mm Vesilaitosyhdistyksen järjestämään toimistohenkilöiden sekä Kirjanpidon ja taloushallinnon koulutuspäiviin. Asiakastyytyväisyystutkimus Asiakastyytyväisyyden parantuminen kuuluu Tampereen Veden tavoitteisiin ja sitä varten tehdään vuosittain asiakastyytyväisyystutkimuksia. Kertomusvuonna tutkimus teetettiin touko-kesäkuussa internet-kyselynä, puhelinhaastatteluina ja paneelitiedonkeruulla ja siihen vastasi 507 Tampereen Veden asiakasta. Tutkimus osoitti, että asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä vesijohtoveden laatuun. Vastaajat toivovat kuitenkin lisää tietoa veden laadusta. Kyselyn mukaan asiakkaat pitävät Tampereen Veden toimintaa luotettavana ja sen palveluja korkealuokkaisina. He ovat tyytyväisiä erityisesti veden jakelukatkoksista tiedottamiseen, yhteydenottojen helppouteen ja henkilökunnan ystävällisyyteen ja palvelualttiuteen. Vastaajat toivoivat kuitenkin lisää opastusta järkevään veden käyttöön. Tietoa kaivattiin myös siitä, mitä asioita viemäriin saa ja ei saa laittaa Viestintä Tampereen Veden asiakaslehti Vesitehras jaettiin vuoden aikana kaksi kertaa joka kotiin niin Tampereella kuin Pirkkalassakin. Lehdessä kerrottiin kuluttajille vesiasioista ja ajankohtaisista hankkeista Tampereen Vedessä. Tampereen Veden internetsivujen uudistus alkoi kertomusvuoden lopulla. Tavoitteena on tehdä sivuista helppokäyttöisemmät ja eri mobiililaitteille skaalautuvat. Myös vuosikertomuksen julkaisutapaa uudistettiin ja se julkaistiin ensimmäistä kertaa pelkästään sähköisenä. Vuosikertomus löytyy osoitteesta: Vesiasioita pidettiin esillä myös tapahtumissa. Vuoden 2015 aikana osallistuttiin muun muassa ASTA Rakentaja messuille ja Vihreän viikon ympäristötorille Tammelantorilla. Tapahtumissa jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. 7

8 Vesilaitos Vedenhankinta Kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on valmistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Raakavettä pumpattiin puhdistuslaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 19,6 milj. m 3. Tästä määrästä pumpattiin 18,1 milj. m 3 käsiteltyä vettä edelleen johtoverkkoon. Johtoverkkoon pumpattu määrä on 0,7 milj. m 3 vähemmän kuin vuonna Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 30 % ja pintaveden osuus 70 %. Tampereen veden tuotantolaitoksiin tutustuu vuosittain erilaisia vierailuryhmiä kuten alan opiskelijoita, asukasyhdistyksiä yms. Veden puhdistusprosessit pintavesilaitoksilla Ruskon vedenpuhdistuslaitos käsittelee Roineen pintavettä. Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Veden hygieenisyys varmistetaan klooridioksidilla, kloorilla ja ultraviolettivalolla. Ruskon osuus koko verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli vuonna m 3 Polson ja Kämmenniemen vedenpuhdistuslaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu humus poistetaan Polsossa kontakti- ja aktiivihiilisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation sekä hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksella vesi desinfioidaan lisäksi ultraviolettivalolla. Kämmenniemen laitokselta pumpattiin kertomusvuonna vettä johtoverkkoon m 3 vettä ja Polsosta m 3. Pohjavedenottamot ja vesitornit Tampereen Vedellä on yhteensä kuusi vesitornia. Ne sijaitsevat Kaupin Tähtitorninmäellä (2 kpl), Pyynikinharjulla näkötornin vieressä, Hervannassa, Tesomalla ja Peltolammilla. Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta sekä hiekka- ja hiilisuodatusta. Tarvittava ph:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksella, alkaloidaan natriumhydroksidilla ja veden hygieenisyys varmistetaan natriumhypokloriittidesinfioinnilla ja ultraviolettivalolla. Mustalammen laitoksen puhdistusprosessi sisältää veden ilmastuksen ja hiekkasuodatuksen sekä alkaloinnin ja desinfioinnin. Ilmastus tapahtuu ilmastustorneissa ja hiekkasuodatus erillisissä suodatusaltaissa. Alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla sekä ultraviolettivalolla. Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoilla tehdään ainoastaan veden alkalointi ja desinfiointi. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Pohjavedenottamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä m 3 vettä vuonna Tampereen Vesi seuraa pohjaveden pintoja säännöllisesti. Julkujärven vedenottamo otettiin pois käytöstä elokuussa 2014 pohjaveden pinnoissa huomattavissa olleen pintojen lievän laskun takia. Vedenottoa Julkujärven pohjavedenottamolta jatkettiin taas huhtikuun lopussa Messukylän pohjavedenottamolle saatiin vuonna 2013 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviralta lupa vedenottomäärän lisäämiseksi kuukausikeskiarvosta 5000 m 3 /d tasolle 7000 m 3 /d. Vedenottomäärää nostettiin vuonna Vedenottomäärän nostamiseksi saatiin lupa kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta vuonna Aakkulanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys valmistui kertromusvuonna. Tutkimuksia jatketaan vuonna

9 Vesilaitos Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö Fluoridi F 0,11 0,09 1,5 mg/l Arseeni As <0,2 <0,2 10 ug/l Nitriittityppi NO2-N <0,001 <0,001 0,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset Rusko **) Pinsiö ***) Sallittu enimm. pit *) Yksikkö Kloridi Cl 4,2 7,7 250 mg/l Mangaani Mn <10 <10 50 ug/l Rauta Fe <20 < ug/l Sulfaatti SO mg/l Natrium Na 3, mg/l ph 8,1 8,1 6,5-9,5 Orgaaninen kokonaishiili 2,0 0,72 ei epätavallisia muutoksia mg/l Kokonaiskovuus 3,4 1,9 dhw *) STM:n asetuksen 1352/2015 mukaan pmy = pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos ***) Pinsiö on pohjavesilaitos 15,4 % 4,1 % 3 % 16 % 61,5 % Vedenkäyttö 2015 Milj. m 3 % Kotitaloudet 10,4 61,5 Teolisuus 2,7 16,0 Muut kunnat* 0,5 3,0 Kaupunki 0,7 4,1 Muu käyttö** 2,6 15,4 16,9 100,0 * Sis. Pirkkalaan johdettu **Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut. 9

10 Vesilaitos Laskuttamaton vedenkäyttö m 3 /km Laskuttamaton vesi sisältää palonsammutusveden, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut. Vedenkäytön kehittyminen *) Vuodesta 2007 alkaen asukasluku sisältää myös Pirkkalan. 10

11 Rakentaminen ja saneeraus Rakentaminen ja saneeraus Laitosten suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Pumput ja laitteet on valittu prosessiin sopiviksi ja prosessin käyttö sekä verkostoon pumppaus pyritään toteuttamaan mahdollisimman optimaalisella energian kulutuksella. Investoinneissa otetaan huomioon energiatehokkuus myös lämmitystavan valinnassa. Messukylän pohjavedenottamolle aloitettiin rakennustyöt varavoimakoneen asennukselle vuonna Varavoimakone mahdollistaa Messukylän vedentuotannon maksimikapasiteetilla sähkökatkonkin aikana. Varavoimakone on mahdollista siirtää hätätilanteessa toiseen kohteeseen. Messukylään rakennetaan myös lisäkaivo vedensaannin kapasiteetin turvaamiseksi. Messukylän kemikaaliturvallisuuden varmistamiseksi laitokselle rakennetaan parannetut varastotilat sekä lastauslaituri. Rakennustyöt aloitetaan vuonna Vuoden 2015 aikana on uusittu laitosten kulunvalvonta järjestelmiä. Laitoksiin on asennettu uusia hälytyslaitteita ja järjestelmiä, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä ja varmistaa laitoksella tapahtuvaa ilkivaltaa tai muuta laitonta toimintaa. Laitoksia on otettu ulkopuolisen yrityksen valvonnan ja vartioinnin piiriin. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt uuden tulopumppaamon osalta valmistuivat. Saneerauksen osalta saavutettiin varalaitosvalmius uusitulla allasosaston puolella. Varalaitoskäyttöön saatiin lupa kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta vuonna Työt koko laitoksen allaskapasiteetin uusimiseksi alkoivat. Laitoksen kemikalointi- ja suodatusjärjestelmän testauksia aloitettiin sopivan kemikaliannostuksen löytämiseksi uudelle raakavesilähteelle uudella suodatustekniikalla. Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Tampereen kaupungin ympäristöterveys vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 40 pisteestä. Vuonna 2015 otettiin yhteensä 155 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (1352/2015) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti kahdeksassa eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2015 verkostosta otettiin 408 käyttötarkkailunäytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 63 eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näytteitä, jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin näytteet 23 eri kohteesta. Vedenlaatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa. Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana 5183 näytettä, joista tehtiin yhteensä määritystä. Näytteistä 47 % oli prosessin sisäisiä, 27 % verkostoon pumpattavia vesiä, 2 % verkostovesiä, 14 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 4 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Tesoman vesitornille on tehty mallinnuksia veden virtaamista ja vaihtumisesta. Em. mallinnuksella voidaan seurata veden kiertoa tornissa sekä varmistaa veden laadun säilyminen. Pyynikin ylävesisäiliön sähköistys, automaatio sekä kulunvalvonta uusittiin kesällä Itä- ja Länsi-Hallilan paineenkorotusasemat saneerattiin kesällä Pirkkalan vesitornin saneerauksen suunnittelu valmistui, saneeraustyöt tehdään vesitornilla vuosina 2016 ja

12 Vesijohto- ja viemäriverkosto Vesijohto- ja viemäriverkosto Verkostorakentaminen jatkui erittäin vilkkaana vuonna 2015, kun uusien asemakaava-alueiden vesijohto- ja viemäriverkostoja rakennettiin. Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin Infratuotannolta. Suurimpina urakoina aloitettiin Kaupinojan päävesijohdon rakentaminen, Hyötyvoimalaitoksen vesihuollon sekä Nurmi-Nikinväylän runkojohtojen rakentaminen Verkostoa rakennettiin myös Niemenrannan, Kalkun, Lamminpään ja Vuoreksen asuntoalueilla sekä Ronganpuistossa. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta urakoituja kohteita lukuun ottamatta. Vuoden 2015 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 757 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 15 km. Vuoden 2015 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli 1332 km, jätevesiviemäriä n. 706 km, joista sekavesiviemäriä n. 47 km ja sadevesiviemäriä n. 626 km. Suurin osa (72 %) jätevesiviemäristä on halkaisijaltaan mm. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 14 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 51 vesijohtovuotoa, joista 26 Tampereen Veden johtoverkossa ja 25 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Jätevesipumppaamot Tampereen Veden käyttö- ja kunnossapitovastuulla on 102 jäteveden pumppaamoa, sekä yksi sadeveden pumppaamo. Pirkkalan kunnan alueella pumppaamoita on 22 kpl ja Tampereen kaupungin alueella 80 kpl. Sadevesipumppaamo on Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Pumppaamoiden huolto ja saneeraustyöt on toteutettu vuosittaisen ennakkosuunnitelman mukaisesti kolmella pumppaamolla. Tampereen kaupungin alueella huollettiin ja saneerattiin Joselininniemen ja Jänislahden pumppaamot, joihin vaihdettiin uudet pumput ja sähkökeskukset. Pirkkalan Taaporintien vanhan pumppaamon tilalle rakennettiin uusi nykyaikainen lujitemuovinen pumppaamo, mihin asennettiin uudet pumput ja sähkökeskus. Tasanteen alueella saatiin valmiiksi valmistui uudet painelinjat, jotka otetaan käyttöön kun Tasanteen uusi jätevedenpumppaamo valmistuu. Tasanteen uuden pumppaamon rakentaminen on suunniteltu aloitettavan vuoden 2016 aikana. Lentävänniemen uuden asuntoalueen kaava vahvistui ja sen toteuttamiseen tähtäävät verkostotyöt aloitettiin kesällä Lentävänniemen vanha jätevedenpumppaamo uusitaan ja sen tilalle rakennettavan uuden jätevedenpumppaamon suunnittelutyöt käynnistettiin Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 22 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 7 kpl. Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti - Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm. Yhteistyösopimuksen mukaan Tampereen Vesi huolehtii Pirkkalan vesijohto- ja jätevesiviemäri verkostosta ja laitteista. Vuoden 2015 aikana korjattiin Pirkkalassa kaksi vesijohtovuotoa ja kaksi kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa ollutta vuotoa. 12

13 Viemärilaitos Jätevedenpuhdistus Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Vuonna 2015 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 32,4 milj. m 3 jätevettä, mikä oli n. 10,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristölupaviraston edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset lukuun ottamatta Raholan puhdistamon ensimmäistä vuosineljännestä. Maaliskuun alkupuolella tapahtunut äkillinen virtaaman nousu ja veden jäähtyminen häiritsi nitrifiointiprosessia mikä lisäsi kiintoaineen määrää lähtevässä vedessä sillä seurauksella, että emme päässeet puhdistusvaatimuksiin kokonaisfosforin ja ammoniumtupen osalta. Lupaehdon mukaisesti saa lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus olla enintään 0,30 mg/l ja ammoniumtypen 4,0 mg/l. Tarkastelujakson 1/ tuloksissa kokonaisfosforin pitoisuus Raholan puhdistamolla oli 0,32 mg/l ja ammoniumtypen 4.1 mg/l. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä m3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli keskimäärin 32,0 %. Kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 8586 tonnia eli 264 grammaa puhdistettua jätevesikuutiota kohti. Lietemäärä suureni n. 6,9 % edellisestä vuodesta. Liete viedään ulkopuoliselle toimijalle jatkokäsittelyyn. Kaikki kuivattu liete kompostoidaan ja lopputuote käytetään maanparannusaineena ja peltolannoitteena. Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyötykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä 55,0 % sijoitettiin maanviljelykäyttöön kompostoituna. Loput kuivatusta lietteestä eli 45,0 % kompostoitiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentällä, jossa valmista kompostimultaa on myynnissä kotitalouksille maanparannusaineena ja kasvien ravintolisänä. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon suunnitteluvastuu siirtyi marraskuun alussa 2015 Tampereen Vedeltä hanketta varten perustetulle Keskuspuhdistamo Oy:lle. Yhtiön omistaa toistaiseksi kokonaan Tampereen kaupunki. Hankkeessa on mukana kuusi kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Uusi Keskuspuhdistamo arvioidaan otettavan käyttöön vuonna ka Viinikanlahti Rahola Kämmenniemi Polso Vnp 282/1994 maanviljely seostaminen Kokonaistyppi % 2,7 2,6 4,9 3,8 Kokonaisfosfori % 2,9 3,5 2,6 2,2 Kalium % 0,11 0,08 0,52 0,33 Rauta g/kg Kalsium g/kg ,2 3,3 Sinkki g/kg 0,44 0,54 0,35 0,24 1,5 5 Kupari g/kg 0,19 0,20 0,11 0,10 0,6 3 Mangaani g/kg 1,19 0,58 0,57 0,19 Lyijy g/kg 0,015 0,019 0,004 0,004 0,15 1,2 Kromi mg/kg ,0 7, Nikkeli mg/kg Koboltti mg/kg ,4 Kadmium mg/kg 0,76 0,97 0,21 0, Elohopea mg/kg 0,20 0,19 <0.10 < Taulukko: Puhdistamolietteiden ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet

14 Viemärilaitos Puhdistetun jäteveden pitoisuuksia Ammoniumtyppipitoisuus (mg/l) Viinikanlahti Rahola Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon prosessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biologiskemiallisen puhdistuksen. Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetelmällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla. Fosforipitoisuus (mg/l) Viinikanlahti Rahola Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyödynnetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasun hyötykäyttöaste oli vain 50,2 %, johtuen kaasumoottorin pitkään vieneistä huolto- ja korjaustöistä. Kaasumoottorigeneraattori tuotti 2173 MWh sähkö- ja 2464 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 24,2 % ja lämpöenergian 43,9 % Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2015 puhdistamoa esiteltiin 38 ryhmälle, joissa kävi yhteensä 475 henkilöä. BHK7(mg/l) Viinikanlahti Rahola Lupaehdon vaatimus: enintään 10 mg/l 14

15 Tutkimus ja kehitys Tutkimus ja kehitys Tampereen Vesi osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yhteistyötä tehdään eri tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tampereen Vesi on mukana useissa yhteistyöhankkeissa eri tahojen kanssa. Esimerkiksi Vesilaitoyhdistys (VVY) koordinoi useita vesihuoltoalan hankkeita, mm. haitalliset aineet jätevedessä, Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen sekä työturvallisuusopas. Tampereen Veden edustajia on hankkeiden ohjausryhmissä. Yleissuunnittelu Keskuspuhdistamon suunnittelijavalinnat tehtiin tammikuussa Keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa ja sen jälkeen aloitettu toteutussuunnittelu valmistuu 2017 alussa. Suunnitteluja rahoitusvastuu siirtyy Tampereen Vedeltä asteittain hanketta varten perustetulle Tampereen Keskuspuhdistamo Oy:lle, jonka toistaiseksi omistaa kokonaan Tampereen kaupunki. Keskuspuhdistamo Oy aloitti toimintansa marraskuun alussa Jätevedenkäsittely Tampereen Vesi oli mukana edelliseltä vuodelta jatkuvassa vesihuoltolaitosten Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) riskienhallintajärjestelmän kehityshankkeessa. Järjestelmän WEB-sovelluksen avulla vesihuollosta vastaavan toimijan on mahdollista käydä järjestelmällisesti läpi vesihuollon eri prosessit ja tunnistaa niihin liittyvät ympäristö- ja terveysriskit. Vaarojen tunnistamisen jälkeen riskipisteille on mahdollista luoda ohjeistuksia, tehdä rakenteellisia muutoksia ja muuttaa ja kehittää toimintatapoja. Hanke on valtakunnallinen. Tampereen Vesi on mukana myös Conpat-hankkeessa, joka on Suomen ympäristökeskuksen SYKE Conpat-projekti (veden kontaminaatitlikaantumisen syyt, terveysriskit ja riskien hallinta). Hankkeessa tutkitaan erilaisia haitallisia aineita joita tulee jätevedenpuhdistamoille, miten haitta-aineet kulkeutuvat vesistöön ja lopulta kuluttajan vesihanaan. Tutkimuksessa sovelletaan matemaattisia malleja mikrobien ja kemikaalien kulkeutumiseen Tampereen Viinikanlahden puhdistamolta aina tekopohjaveden tuotantoalueelle Virttaankankaan harjulle. Tutkimushankkeiden lisäksi Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla tarkkaillaan säännöllisesti haitallisia aineita tulevasta ja lähtevästä jätevedestä ympäristöluvan ja lainsäädännön velvoittamana. Lisäksi olemme mukana VTT:n koordinoimassa HAZLIE-hankkeessa, jossa selvitetään puhdistamolietteiden ominaisuuksien jäteluokitusta, INKA hankkeessa, jossa selvitetään tuhkien hyödyntämistä sekä hankkeessa, jossa tutkitaan kalvobioreaktorin (MBR) toteutusta ja mitoitusta Suomen olosuhteissa. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyä tehostettiin kahdella tavalla. Esiselkeytteen pumppaus uudistettiin laitetekniikan osalta ja prosessiosaan lisättiin lietteen sakeusmittaus lietteen laskeutuksen paremman toiminnan takaamiseksi. Mädätetyn lietteen käsittelyä tehostettiin kuivauksen osalta. Kuivauksen lingon ja kemikaloinnin ohjaukseen lisättiin optimointityökalu, joka säätää ja optimoi mittausten avulla lietteen kiintoainepitoisuutta, rejektiveden koostumusta huomioiden myös tarvittavan energian ja polymeerin kulutuksen. Vedentuotanto Tampereen Vesi on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen DWD- SOME-projektissa, jossa on tarkoitus selvittää juomavesiverkoston mikrobidynamiikkaa. Tavoitteena on saada kokonaisvaltainen käsitys juomavedessä esiintyvistä mikrobiyhteisöistä ja niiden välisistä riippuvuussuhteista. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen rakennustyöt uuden tulopumppaamon osalta valmistuivat. Saneerauksen osalta saavutettiin varalaitosvalmius uusitulla allasosaston puolella. Työt koko laitoksen allaskapasiteetin uusimiseksi alkoivat. Laitoksen kemikalointi- ja suodatusjärjestelmän testauksia aloitettiin sopivan kemikaliannostuksen löytämiseksi uudelle raakavesilähteelle uudella suodatustekniikalla. Mustalammen vedenottamon UV-laitteille asennettiin pyyhinlaitteistot, jotka vähensivät huomattavasti kyseisten laitteiden huollon tarvetta. Messukylän vedenottamon uusien lupaehtojen mukainen tuotantomäärä otettiin käyttöön. Tämä mahdollistaa laitoksen laajemman käyttöalueen erilaisissa vedenjakelun tilanteissa. Tampereen Vesi osallistui Messukylän vedenottamon pohjaveden muodostumisalueen selvitykseen yhdessä Geologisen tutkimuskeskuksen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Laitokselle suunniteltiin ja aloitettiin rakentamaan varavoimakapasiteettia mahdollisia sähkönjakeluhäiriöitä silmälläpitäen. Tampereen Vesi oli mukana viiden suomalaisen vesilaitoksen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävässä tutkimustyössä. Aiheesta 15

16 Tutkimus ja kehitys valmistui diplomityö, jonka mukaan energiataseanalyysein löydettyjä vedenjakelun pumppauksen rytmityksiä ja painetasoja muuttamalla voidaan saavuttaa jopa 20 % energiasäästö. Ruskon pintavedenpuhdistuslaitokselle asennettiin merkittävimpiin sähköenergian kulutuskohteisiin sähkönlaatu- ja määrämittauksia. Mittausten tietoja hyödynnetään sekä vedentuotannon energiankulutuksen seurannassa että ennakoivan kunnossapidon toteutuksessa. Verkosto Vuonna 2011 alkanut talousveden laadun muutosten monitorointi verkosto-olosuhteissa hanke jatkui kertomusvuonna. Hankkeen rahoittajana toimii Maa- ja Vesitekniikan tuki ja siinä ovat mukana THL, Itä-Suomen Yliopisto ja Tampereen Vesi Liikelaitos. Vedenjakelun automaatiomallinnus jatkui. Laskentaohjelma verkostomallinnuksen pohjalle, jolla voidaan mm. ennustaa veden ikä verkostossa eri jakelutilanteissa, veden sekoittuminen eri vesilähteistä ja automaation ohjausmuutosten vaikutus veden riittävyyteen eri painealueilla. Tampereen Vesi oli mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa Efe- Sus-hankkeessa. Sen tavoitteena oli kehittää viemäriverkoston saneerausten kohdentamista ja kustannustehokkuutta.. Hanke päättyi kertomusvuonna 16

17 Talous Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta Vuonna 2015 Tampereen Vesi laskutti vettä 15,3 milj. m 3 eli 0,2 milj. m 3 enemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikunnille myydyn veden osuus oli 9,6 % veden kokonaismyynnistä eli 1,5 milj. m 3 (v. 2014: 8,7 % eli 1,3 milj. m 3 ). Tulot vesilaskutuksesta olivat 20,6 milj. (2014: 19,1 milj. ). Jätevettä laskutettiin 20,6 milj. m 3 (v.2014: 20,2 milj. m 3 ) eli 2,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikuntien jätevesilaskutus oli 20,7 % jäteveden kokonaislaskutuksesta eli 4,3 milj. m 3. (v. 2014: 19,9 % eli 4,0 milj. m 3 ). Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 31,9 milj. (v.2014: 29,5 milj. ). Liikevaihto ja tulos Vuonna 2015 Tampereen Veden liikevaihto oli 56,0 milj., joka oli 3,1 milj. suurempi kuin talousarviossa. Omistajalle suoritettiin korvauksena peruspääomasta 10,5 milj. Tampereen kaupungin vuoden 2015 talousarvion mukaisesti. Tilikaudelta ylijäämää ennen varauksia on ,32. Tulokseksi jää ,66, joka on n. 6,0 milj. budjetoitua suurempi. Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Tampereen Vesi arvioi ympäristöasioiden taloudellista merkitystä ympäristötilinpäätöksen avulla. Ympäristötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Tilastokeskuksen ohjetta ympäristöliiketoiminnan tulojen ja ympäristömenojen osalta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteissään samat kuin aikaisempina vuosina tehdyissä ympäristötilinpäätöksissä. Laskelmissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2014 tiedot. Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot Ympäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdistukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Vedenhankinnan ja jakelun osalta vesijohtoverkon saneeraukseen ja vedenpuhdistusprosessin parantamiseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska niiden avulla parannetaan talousveden laatua ja terveellisyyttä, ennaltaehkäistään ympäristövahinkoja sekä korjataan jo syntyneitä vahinkoja. Vuoden 2015 ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot jakaantuivat eri sektoreille alla esitetyllä tavalla. Vuoden 2014 vastaavat luvut ovat suluissa. Investoinnit milj. Poistot milj. Jätevedenpuhdistus 1,9 (1,4) 0,5 (0,5) Viemäriverkosto 7,5 (6,8) 5,3 (5,3) ja pumppaus Vesijohtoverkon saneeraus 1,9 (2,7) 1,0 (1,0) Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli 41,6 (37,5) % ja liikevaihdosta 19,9 (20,6) %. Ympäristöinvestointien poistojen osuus kaikista poistoista oli 61,8 (67,4) % ja liikevaihdosta 11,2 (12,9) %. Käyttömaksu /m 3, veroton /m 3, sis. alv Vesi 1,09 1,35 Jätevesi 1,6 1,98 Yhteensä 2,68 3,33 Perusmaksu Vesi Jätevesi Mittarin koko mm /kk, veroton /kk, sis.alv /kk, veroton /kk, sis.alv 20 6,41 7,95 6,41 7, ,34 30,18 24,34 30, ,75 65,41 52,75 65, ,24 89,58 72,24 89, ,72 113,73 91,72 113, ,69 136,02 109,69 136,02 17

18 Talous 5,4 % 6,2 % Käyttötalouskulut % 10,4 % 9,6 % 22,3 % 8,1 % Palkat ,3 Henkilöstökulut ,1 Palvelut ,4 Energia (sähkö + lämpö) ,6 Veden osto ,0 Kemikaalihankinnat ,4 Aineet ja tarvikkeet ,2 Vuokrat ,4 Muut kulut ,7 36,4 % ,0 5,9 % 7,4 % 12,0 % 27,2 % Tuotot 2015 % Veden myyntituotot ,2 Jätevesi maksutuotot ,4 Perusmaksut ,0 Tilaustöiden laskutus ,9 Muut tuotot ,4 47,4 % ,0 18

19 Talous Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuskulut ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkoston huolto- ja saneerauskulut pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksiksi muodostui 7,1 milj. euroa ja viemäriverkoston 2,3 milj. euroa. Vesijohtoverkoston saneerausmenot olivat 1,7 milj. euroa. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttö- ja kunnossapitokuluista oli 47,8 (54,6) % ja liikevaihdosta 19,8 (21,2) %. Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristötuotot Ympäristötuotot muodostuvat jätevesimaksuista 29,8 (27,7) milj. euroa sekä sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden vastaanottomaksuista ,52 ( ) euroa. Ympäristötuotot olivat yhteensä 32,5 (27,8) milj. euroa. Niiden osuus koko liikevaihdosta oli 58,0 (52,6) %. Ympäristötoiminnan kustannussäästöt Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoilla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla sähköä ja lämpöä puhdistamoiden tarpeisiin. Ulkoa ostettavan energian tarve pienenee samassa suhteessa. Siitä syntyvä kustannussäästö oli vuonna 2015 suuruudeltaan hieman alle 0,4 (0,3) milj. euroa. Ympäristöperusteisena korvauksena maksettiin puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoivaa vesilain tarkoittamaa kalatalousmaksua euroa. Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä annetaan myös tarkkailuvelvoite, joka koskee niin vesistövaikutuksia kuin kalataloudellisiakin vaikutuksia. Tampereen Veden osuus vesistövaikutusten yhteistarkkailun kustannuksista oli ,88 euroa ja kalataloudellisesta yhteistarkkailusta ,21 euroa. Ympäristöverot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroja ja niihin rinnastettavia veroluonteisia maksuja ovat jäte- ja energiaverot sekä osa polttoaineiden hintoihin sisältyvistä veroista. Viimeksi mainittujen määrää ei pystytty luotettavasti laskemaan. Kulutetun sähkön energiavero oli ,82 euroa. Jäteveroa maksettiin euroa. Ympäristöverojen yhteenlaskettu osuus koko liikevaihdosta oli 1,0 % (1,0) %. 19

20 Managing director s view The year 2015 was the 117th year of activity for Tampere Water. The operational and financial goals set by the City Council were mainly achieved. Drinking water quality remained good. The number of pipeline leakages, 26 altogether, decreased by 16. However, the amount of unbilled water, mainly lost from pipelines, increased from 13,9 per cent to 15,5 per cent of the total water amount sold. Water rate and sewage fee were the second cheapest among the fifteen major cities in Finland. The environmental permits in wastewater purification were reached, except one occasional violation of phosphorus effluent concentration limit in Rahola wastewater treatment plant. Investments on rebuilding of aged water mains and sewers were continued, even if a lot of resources are continuously needed also to build pipeline networks to the new areas of the rapidly growing city. The turnover was 56.0 million euros and 5.8 per cent better than last year. The amount of water sold to the consumers (15.3 million m3) increased by 0.7 per cent and the amount of charged wastewater (20.6 million m3) by 2.2 per cent. The operating profit was 21.9 million euros and the compensation for the capital invested by the City 10.5 million euros. Investments were made with 26.4 million euros. Most of it was used to build new and rebuild old water mains, sewers and rainwater sewers. Some significant improvements were made also on the water and wastewater treatment plants and pumping stations. The modernisation of Kaupinoja water treatment plant was continued. Tampere Water was also represented in the national working groups developing models for Water Safety Plan and Sanitation Safety Plan as part of the implementation of the Water Framework Directive. Tampere Water published also first in the world the Drinking Water Online Quality service called Vellamo, in the internet. The amount of permanent staff was 130 persons (129 in 2014) with the average age of 48,6 years. Three persons retired. Also this year, a lot of updating education and other activities were arranged for the personnel to keep them fit for work. Several persons participated the education for professional degree of water services. Some accidents at work still took place and the goal of zero was not yet reached. The number of sick-leave days also increased slightly. Warm thanks to the whole personnel for well done work also this year. And above all, thanks for our all customers and partners for a very good co-operation. Pekka Pesonen Toimitusjohtaja Tampere Water was active also in the regional projects. Altogether six municipalities Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti and Ylöjärvi have decided to take part into the implementation stage of the new regional wastewater treatment plant in Sulkavuori, Tampere. The new plant is to be taken into use in the early 2020 s. The general plan was revised by September. The detailed planning started straight after that and will be finished by start of The implementation organisation was founded and started its work by the end of the year. The new organisation will take the full charge of the project after the ongoing directed share issue. Tampere Water was active also in various R & D projects, for example EFESUS, Smart Water, PProduct and PIMAKE projects, and benchmarking. 20

21 Tampere Water Personnel and Competence Tampere Water Personnel and Competence At the end of 2015, Tampere Water had a total of 130 (130 in 2014) employees. The average age of the employees was 48,6 years. Personnel costs were 7,4 M, (7,6 M in 2014). Turnover per capita was To maintain and develop personnel competence, Tampere Water organised courses, training, and study trips in For example some Tampere Water employees participated in training aiming for the supply water and wastewater services degree. To maintain working capacity, employees were offered weekly exercise (badminton, volleyball and gym). Several events and excursions were organised during the fiscal year. Personnel by fiel of action 2015 Business support 19 Investments and development 8 Water treatment and laboratory services 31 Wastewater treatment 22 Networks 50 Total 130 Taulukko: Vakituisen henkilöstön sijoittuminen eri tehtäviin Customers and customer service Water Supply and treatment Altogether 19,6 million m3 of treated water was pumped into the water distribution network in The share of ground water was 30 %, the rest being surface water. The raw water of Rusko water treatment plant is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of ph, hardness and alkalinity adjustment, ferric sulphate precipitation, dissolved air flotation clarification, rapid sand filtration, granular activated carbon filtration and desinfection by chlorine dioxide and chlorine gas. In addition, Tampere Water has five ground water intakes and, in Teisko area in the North, two small surface treatment plants. Water mains and sewers Total length of the water mains is 757 km and the sewers 1332 km. During the year 2015 the amount of water pipe leakages was of these leakages occurred in the water mains and 25 in the private water pipes. The network consists of eight pressure zones, of which the central and Tesoma zones are largest. Rusko treatment plant and Messukylä ground water plant serve central pressure zone. Water is pumped from central zone further to Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti-Holvasti zones, and also additional water to Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from ground water stations. Water is pumped from Pyynikki to Pispala zone. Number of inhabitants of Tampere was in the end of the year % of inhabitants live in the area of water mains. Number of inhabitants of Pirkkala was and 86 % of inhabitants live in the area of water mains. Tampere Water provides individual service to its customers at Vesitalo in Nekala. Customers can also access services via the Internet where they can check information about their own connection, water use and invoicing in real-time. 21