Kielen korkein kohta ja kardinaalivokaalien järjestelmä kielen korkeimman kohdan sijainti suuontelossa ( artikulatorinen vokaalidiagrammi )

Transkriptio

1 48 10 Vokaalit Äänteiden kuvaus- ja määrittelypiirteet (ks. IPA-taulukko): vokaaleilla: väljyys, etisyys, pyöreys, (nasaalisuus) ( konsonanteilla: sointi, ääntymäpaikka, ääntymätapa) 10.1 TUOTTAMINEN Kielen korkein kohta ja kardinaalivokaalien järjestelmä kielen korkeimman kohdan sijainti suuontelossa ( artikulatorinen vokaalidiagrammi ) kardinaalivokaalit ( yhteisesti sovitut kiinnekohtavokaalit ; Daniel Jones): kardinaali-i = kielen korkein kohta mahdollisimman edessä ylhäällä (jne.) "nurkkavokaalit" fysiologisia ääriasentoja, "väliasteet" auditiivisesti tasavälein = kahdeksan ns. primaarista kardinaalivokaalia näistä päinvastaisella huulten asennolla sekundaariset kardinaalivokaalit Diftongit = samassa tavussa ytimenä 2 erilaista vokaalia; triftongissa 3 Wiik, K. (1965) Finnish and English Vowels. Turun yliop. julk. B 94. Wiik, K. (1981) Fonetiikan perusteet. Helsinki: WSOY. retrofleksivokaali (r-värinen, "roottinen" vokaali): Laver, J. (1994) Principles of Phonetics. Cambridge: Cambridge University Press. + muita variaatiomahdollisuuksia: ks. IPAn diakriittiset merkit

2 AKUSTIIKKA Oraalivokaalit: periodinen ääniaalto, selvä formanttirakenne Nasaalivokaalit: kuin oraalivokaalit, mutta formanttihuiput vähemmän teräviä, lisäksi antiformantteja Vokaalin artikulaation (etisyyden, suppeuden, pyöreyden) vaikutus formanttirakenteeseen Reetz, H. & Jongman, A. (2009) Phonetics. Transcription, Production, Acoustics, and Perception. Chichester: Wiley-Blackwell. Reetz, H. & Jongman, A. (2009) Phonetics. Transcription, Production, Acoustics, and Perception. Chichester: Wiley-Blackwell.

3 HAVAITSEMINEN klassisten havaintotutkimusten menetelmänä Pattern Playback -synteesi: th Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins. vokaalit tunnistettavissa F1:n ja F2:n (tai F2':n) perusteella th Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins. Kent, R.D. & Read, C. (1992) The Acoustic Analysis of Speech. London: Whurr.

4 vokaalihavaintoon vaikuttavat akustiset tekijät Kent, R.D. & Read, C. (1992) The Acoustic Analysis of Speech. London: Whurr. "pelkät formantit" (ilman osasävelrakennetta) ovat kuultavissa puheena -> Sine Wave Synthesis Kent, R.D. & Read, C. (1992) The Acoustic Analysis of Speech. London: Whurr. 51

5 52 vokaaliavaruuden hahmottaminen vokaalifoneemeina Aaltonen, O. (1982) Havaintoja synteettisten vokaalien kuulemisesta. Folia Fennistica & Linguistica. X Fonetiikan päivät Tampereella (toim. P. Sirviö), Tampereen ylioipiston Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 7, Aaltonen, O. (1982) Havaintoja synteettisten vokaalien kuulemisesta. Folia Fennistica & Linguistica. X Fonetiikan päivät Tampereella (toim. P. Sirviö), Tampereen ylioipiston Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 7, 7 25.

6 53 11 Konsonantit 11.1 TUOTTAMINEN resonantit ensisijaisesti soinnillisia, obstruentit ensisijaisesti soinnittomia; poikkeukset mahdollisia konsonantit vaikuttavat myös edeltävän vokaalin loppuun ja seuraavan vokaalin alkuun (esim. formanttitransitiot) (= artikulaatioliikkeet havaitaan) konsonanttien ÄÄNTYMÄPAIKAT: ks. IPA-taulukko ääntymäpaikka = ääntöväylän paikka jossa artikulaattorit lähestyvät toisiaan kielellä muodostettujen konsonanttien osalta ilmoitetaan yleensä vain vastaartikulaattori ; vain silloin kun on mahdollista käyttää useampaa kielen osaa, ilmoitetaan sekin, esim. apikoalveolaarinen tai laminoalveolaarinen sekundaariartikulaatio: Laver, J. (1994) Principles of Phonetics. Cambridge: Cambridge University Press.

7 54 suomi latina englanti ruotsi saksa ranska venäjä keuhkot pulmones lungs lungorna Lungen f poumons m лёгкие keuhkoputket bronchi bronchi bronkerna Bronchien f bronches f бронхи henkitorvi trachea trachea / luftstrupen Luftröhre f trachée(-artère) f трахея / windpipe дыхательное горло rintakehä thorax thorax / bröstkorgen Thorax m / thorax m грудная клетка rib cage Brustkasten m / Brustkorb m kylkiluut costae ribs revbenen Rippen f côtes f рёбра pallea diaphragma diaphragm mellangärdet Diaphragma n / diaphragme m диафрагма Zwerchfell n ruokatorvi oesophagus esophagus matstrupen Speiseröhre f œsophage m пищевод kurkunpää larynx larynx struphuvudet Kehlkopf m larynx m гортань äänirako glottis / glottis / röstspringan Glottis f / glotte f голосовая щель rima glottidis glottal chink Stimmritze f äänihuulet plicae vocales vocal folds stämläpparna Stimmlippen f cordes vocales f голосовые губы äänijänteet chordae vocales / vocal cords / stämbanden Stimmbänder n - - голосовые связки ligamenta vocalia vocal ligaments / vocal bands rengasrusto cartilago cricoidea cricoid cartilage / ringbrosket Ringknorpel m cartilage cricoïde m перстневидный хрящ ring cartilage kilpirusto cart. thyreoidea thyroid cartilage / sköldbrosket Schildknorpel m cartilage thyroïde m щитовидный хрящ shield cartilage kannurustot cartilagines arytenoid cartilages kannbrosken Aryknorpel m / cartilages черпаловидные хрящи arytenoideae Giessbeckenknorpel / aryténoïdes m Giesskannenknorpel / Stellknorpel / Pyramidenknorpel kurkunkansi epiglottis epiglottis struplocket Kehldeckel m / épiglotte f надгортанник Stimmritzendeckel m kieliluu os hyoideum hyoid bone / tungbenet Zungenbein n os hyoïd m подъязычная хость tongue bone nielu pharynx pharynx svalget Schlund m / Rachen m pharynx m фаринкс / глотка nenä nasus nose näsan Nase f nez m нос nenäontelo cavum nasi nasal cavity näshålan Nasenhöhle f cavité nasal f / носовая полость fosses nasales f sieraimet nares nostrils näsborrarna Nasenlöcher n narines f ноздри suu os mouth munnen Mund m bouche f рот suuontelo cavum oris oral cavity / munhålan Mundhöhle f cavité buccale f полость рта mouth cavity huulet labia lips läpparna Lippen f lèvres f губы suupielet anguli oris corners of the mouth / mungiporna Mundwinkel m coins m de la bouche углы рта angles of the mouth hampaat dentes teeth tänderna Zähne m dents f зубы hammasvalli alveoli alveolar arch / tandvallen Zahndamm m / alvéoles m альвеолы alveolar ridge / Zahntaschen f teeth ridge kova kitalaki palatum durum hard palate hårda gommen harter Gaumen palais dur m / твёрдое нёбо voûte palatine f pehmeä kitalaki / palatum molle / soft palate / mjuka gommen / weicher Gaumen / palais mou m / мягкое нёбо / kitapurje velum (palatinum) velum gomseglet Gaumensege n voile du palais m нёбная занавеска kitakieleke uvula uvula tungspenen Zäpfchen n luette f / uvule f язычок kitakupu cacumen????? kieli lingua tongue tungan Zunge f langue f язык kärki apex tip of the... tungspetsen Zungenspitze f pointe f de la... кончик языка lapa corona / lamina blade of the... tungbladet Zungenblatt n couronne f de la..? selkä dorsum back of the... tungryggen Zungenrücken m dos m de la.. спинка языка juuri / tyvi radix root of the.. tungroten Zungenwurzel f racine linguale f корень языка laiteet latera sides of the... / tungans sidor / Zungenränder m côtés m de la.. бока языка rims of the... tungans kanter

8 KLUSIILIT ( plosives, stops ) Tuottaminen: vaiheet: (imploosio [tiivistymävaihe]) (= edeltävän äänteen loppu) okkluusio (umpivaihe) eksploosio (laukeamisvaihe, laukeama) (+ seuraavan äänteen alkuosa) ajoitus aspiraatio (h-mainen äänne laukeaman aikana ja sen jälkeen); IPA: [ pʰ ] = Voice Onset Time, VOT (soinnin alkamisaika) artikulaation voimakkuus: suht. voimakkaat = tenuisklusiilit (= fortis-) suht. veltot = mediaklusiilit (= lenis-) tavallisimmat ääntymäpaikat: bilabiaalinen, dentaalinen/alveolaarinen, velaarinen Laver, J. (1994) Principles of Phonetics. Cambridge: Cambridge University Press. Akustiikka: hiljainen vaihe (soinnittomissa) tai vaimea perusvärähtely (soinnillisissa) + transienttiääni = laukeamahäly (+ frikaatiovaihe) (+ aspiraatio = Voice Onset Time)!! Reetz, H. & Jongman, A. (2009) Phonetics. Transcription, Production, Acoustics, and Perception. Chichester: Wiley-Blackwell.

9 Havaintovihjeet: klusiilien ääntymätapa tunnistetaan hiljaisen vaiheen ja laukeamahälyn yhdistelmästä ääntymäpaikka tunnistetaan laukeamahälyn spektrirakenteen ja viereisten vokaalien formanttisiirtymien erojen perusteella sointioppositio tunnistetaan (ainakin joissakin kielissä) VOTin perusteella (+ monien muiden vihjeiden perusteella) Kent, R.D. & Read, C. (1992) The Acoustic Analysis of Speech. London: Whurr. Kent, R.D. & Read, C. (1992) The Acoustic Analysis of Speech. London: Whurr. 56

10 57 Cooper, F.S., Delattre, P.C., Liberman, A.M., Borst, J.M. & Gerstman, L.J. (1952) Some experiments on the perception of synthetic speech sounds. The Journal of the Acoustical Society of America 24, th Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins.

11 58 Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 th Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins.

12 59 Delattre, P.C., Liberman, A.M., & Cooper, F.S. (1955) Acoustic loci and transitional cues for consonants. The Journal of the Acoustical Society of America 27, Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 th Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins.

13 60 Clark, H.H. & Clark, E.V. (1977) Psychology and Language. An Introduction to Psycholinguistics. New York: Harcourt Brace Jovanovich. th Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins.

14 FRIKATIIVIT Tuottaminen: ilmavirran pyörteily ahtaassa kapeikossa synnyttää hankaushälyä joskus erotetaan: a) spirantit (rakosupistuma; häly heikompaa) b) sibilantit (kourusupistuma; häly voimakkaampaa) Laver, J. (1994) Principles of Phonetics. Cambridge: Cambridge University Press. Akustiikka: Hixon, T.J., Weismer, G. & Hoit, J.D. (2008) Preclinical Speech Science. Anatomy Physiology Acoustics Perception. San Diego: Plural.

15 62 Hixon, T.J., Weismer, G. & Hoit, J.D. (2008) Preclinical Speech Science. Anatomy Physiology Acoustics Perception. San Diego: Plural. hankaushäly, jonka spektrirakenne vaihtelee artikulaatiopaikan (ja -tavan) mukaan; hälyn aikana matalilla taajuuksilla vaimea perusvärähtely (soinnillisissa) tai ei juuri mitään (soinnittomissa); frikatiivin ja viereisten vokaalien välissä yleensä melko hiljaiset vaiheet (hälyn alku ja loppu vähittäiset) Havaintovihjeet: voimakkaampi häly kuin muilla konsonanteilla keskinäinen erottelu tehdään todennäköisesti kahden seikan, frikatiiviosan spektrin ja viereisen vokaalin formanttisiirtymien, perusteella Strevens, P. (1960) Spectra of fricative noise in human speech. Language and Speech 3,

16 NASAALIT Tuottaminen: kuin klusiilit, mutta nenäportti auki Reetz, H. & Jongman, A. (2009) Phonetics. Transcription, Production, Acoustics, and Perception. Chichester: Wiley-Blackwell. Akustiikka: matalataajuinen perusvärähtely, nasaaliformantti Hz, myös korkeammalla formantteja ja antiformantteja, mutta korkeammat taajuudet ylipäätään varsin heikot Reetz, H. & Jongman, A. (2009) Phonetics. Transcription, Production, Acoustics, and Perception. Chichester: Wiley-Blackwell.

17 64 Kent, R.D. & Read, C. (1992) The Acoustic Analysis of Speech. London: Whurr. Havaintovihjeet: erotetaan muista äänteistä n Hz:n taajuudella olevan suhteellisen voimakkaan (nasaali)formantin ja vastaavasti muiden formanttien heikkouden perusteella. keskinäinen erottelu hankalaa; selvimpiä eroja eri taajuuksilla sijaitsevat huiput ja antiformantit sekä viereisten vokaalien formanttisiirtymät Kent, R.D. & Read, C. (1992) The Acoustic Analysis of Speech. London: Whurr.

18 LIKVIDAT = moni- ja yksitäryiset täryäänteet (trills, taps & flaps) sekä lateraalit (later. approksimantit) Tuottaminen: tremulanteilla artikulaattori(e)n tärähtelyä, esim. kielen kärki hammasvallia vasten, uvula kielen takaselkää vasten tai huulet toisiaan vasten täryäänteiden sukulaisäänteitä ovat usein mm. alveolaarinen approksimantti [ɹ] ja soinnillinen uvulaarinen frikatiivi [ʁ]. lateraaleissa ilmavirta pääsee kielen laitojen (tai toisen laidan) yli, keskiviivalla sulku Laver, J. (1994) Principles of Phonetics. Cambridge: Cambridge University Press. Akustiikka: Tremulantit: lyhyiden vokaalimaisten vaiheiden ja klusiilimaisten vaiheiden vuorottelua (esim. apikaalisessa tremulantissa n. 25 Hz:n taajuudella) Lateraalit: formanttirakenne jokseenkin yhtä voimakas kuin vokaaleilla; spektrin muoto riippuu ympäristöstä (lateraali mukautuu viereisiin vokaaleihin); raja! vokaalin ja lateraalin välillä kuitenkin yleensä selvä Reetz, H. & Jongman, A. (2009) Phonetics. Transcription, Production, Acoustics, and Perception. Chichester: Wiley-Blackwell.

19 66 Havaintovihjeet: / l /-havainnon aikaansaamiseksi formanttisiirtymien yhtäkkisyys on tehokas vihje englannissa yksi tärkeä ero / l /:n ja (approksimanttisen tai frikatiivisen) / r /:n välillä on kolmosformantissa: F3 on / r /:ssä matalammalla kuin / l /:ssä. Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 th Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins. Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 th Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins.

20 APPROKSIMANTIT / PUOLIVOKAALIT Tuottaminen: artikulatorisesti vokaalien ja konsonanttien välissä; tuotetaan hyvin vokaalimaisesti, käyttäytyvät konsonanttimaisesti Akustiikka: kuin vokaalit, mutta muutokset (liu ut) nopeampia Havaintovihjeet: formanttisiirtymien kesto (ääntymätapa) ja suunta (ääntymäpaikka) Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 th Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins. Liberman, A.M., Delattre, P.C., Gerstman, L.J. & Cooper, F.S. (1956) Tempo of frequency change as a cue for distinguishing classes of speech sounds. Journal of Experimental Psychology 52,

21 ÄÄNTYMÄTAVAN, -PAIKAN JA SOINNIN HAVAINTOVIHJEET Borden, G.J., Harris, K.S. & Raphael, L.J. (2003) Speech Science Primer. Physiology, Acoustics, and Perception of Speech. 4 th Ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams & Wilkins.

22 69 Stevens, K.N. (1980) Acoustic correlates of some phonetic categories. The Journal of the Acoustical Society of America, 68, Moore, B.C.J. (1997) An Introduction to the Psychology of Hearing. London: Academic Press.