Pianon äänten parametrinen synteesi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pianon äänten parametrinen synteesi"

Transkriptio

1 Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu Jukka Rauhala 2 Piano Osa I: Pianon akustiikkaa Yksi suosituimmista länsimaisista soittimista 88 kosketinta, 243 kieltä Perustaajuudet vaihtelevat välillä 27. Hz 4186 Hz Hyvin monimutkainen rakenne => vaikea mallintaa Jukka Rauhala 4

2 koskettimisto koneisto silta koskettimisto koneisto silta Jukka Rauhala Jukka Rauhala 6 koskettimisto koneisto silta koskettimisto koneisto silta Jukka Rauhala Jukka Rauhala 8

3 koskettimisto koneisto silta koskettimisto koneisto silta Jukka Rauhala Jukka Rauhala koskettimisto koneisto silta koskettimisto koneisto silta Jukka Rauhala Jukka Rauhala 12

4 koskettimisto koneisto silta Kuinka ääni syntyy pianossa Jukka Rauhala Jukka Rauhala 14 Kuinka ääni syntyy pianossa Kuinka ääni syntyy pianossa Soittaja painaa kosketinta Jukka Rauhala Vaimennin nousee ja ja koneisto liikuttaa vasaraa, joka lyö vapaita kieliä Jukka Rauhala 16

5 Kuinka ääni syntyy pianossa Kuinka ääni syntyy pianossa Kieli alkaa värähdellä Jukka Rauhala Muut vaimentamattomat kielet alkavat värähtelemään sympaattisten värähtelyiden takia Jukka Rauhala 18 Kuinka ääni syntyy pianossa Pianon ääneen liittyviä ilmiöit itä Pianon kielen värähtelyssä esiintyy mielenkiintoisia ilmiöitä Dispersio Huojunta Aaveharmoniset Sympaattiset värähtelyt.. Kaikupohja vahvistaa ja ja värittää ääntä Jukka Rauhala Jukka Rauhala 2

6 Dispersio-ilmi ilmiö Pianon kielet ovat dispersiivisiä niiden jäykkyydestä johtuen Seurauksena on epäharmoninen ääni, jossa ylemmät harmoniset ovat siirtyneet korkeammille taajuuksille Dispersion vaikutus ääneen Harmoninen Epäharmoninen Jukka Rauhala Jukka Rauhala 22 Huojunta Pianon äänessä osaäänesten verhokäyrissä esiintyy huojuntaa Huojunta johtuu lähinnä kieliryhmän värähtelyiden kytkeytymisestä Osa II: Pianon äänen synteesi Jukka Rauhala 23

7 Pianon äänen synteesimallin periaate Pianon äänen synteesimallin periaate Jukka Rauhala Jukka Rauhala 26 Pianon äänen synteesimallin periaate Pianon äänen synteesimallin periaate Jukka Rauhala Jukka Rauhala 28

8 Mallin lähempi l tarkastelu Dispersion simulointi Dispersiota voidaan ajatella taajuusriippuvana vaiheviiveenä Dispersiosuodin yrittää tuottaa halutun vaiheviivevasteen Phase delay (samples) Target phase delay Dispersion filter response Jukka Rauhala Jukka Rauhala 3 Dispersion simulointi Dispersiota voidaan simuloida kokopäästösuotimella (Rauhala, 26a ja 26b): Ensimmäinen suljetun muodon menetelmä Erittäin nopea verrattuna muihin menetelmiin Mahdollistaa reaaliaikaisen kontrollin Sekä ensimmäisen että toisen asteen suotimille Käyttämällä Thiranin suunnittelumenetelmää kokopäästösuotimille voidaan muodostaa parametrisoinnilla suljetun muodon kaava f B e ( C1lnB C e 2 ) I k 2 1(lnB) k2 lnb k3 keye suodinparametrit I key on koskettimen numero, C 1, C 2, k 1, k 2, ja k 3 ovat parametrisoinnilla määriteltyjä vakioita Jukka Rauhala Jukka Rauhala 32

9 Dispersiosuotimen vaste Dispersiosuotimen vaste f = 1 Hz, B = -4, M = (suotimien määrä kaskadissa) f = 6 Hz, B = -4, M = (suotimien määrä kaskadissa) Jukka Rauhala Jukka Rauhala 34 Dispersiosuotimen vaste Dispersiosuotimen vaste f = 32 Hz, B = -4, M = (suotimien määrä kaskadissa) f = 32 Hz, B = -4, M = (suotimien määrä kaskadissa) Jukka Rauhala Jukka Rauhala 36

10 Dispersiosuotimen vaste Dispersiosuotimen vaste f = 32 Hz, B = x -4, M = (suotimien määrä kaskadissa) f = 32 Hz, B = -3, M = (suotimien määrä kaskadissa) Jukka Rauhala Jukka Rauhala 38 Dispersiosuotimen vaste Dispersiosuotimen vaste f = 32 Hz, B = -4, M = (suotimien määrä kaskadissa) f = 32 Hz, B = -4, M = (suotimien määrä kaskadissa) Jukka Rauhala Jukka Rauhala 4

11 f = 32 Hz, Dispersiosuotimen vaste B = -4, M = 2 (suotimien määrä kaskadissa) Ääniesimerkki Jukka Rauhala Jukka Rauhala 42 Heräte Pianossa vasaranisku kieleen herättää kielen värähtelemään Kielimalli tarvitsee samoin herätesignaalin Parametrinen herätemenetelmä (Rauhala, 26c) Täysin parametrinen Mahdollistaa dynamiikan Mahdollistaa epäharmonisuuden muutoksen reaaliajassa Huojunnan simulointi: huojuntaekvalisaattori Ideana on moduloida parametriä K (Rauhala, 27) Suotimen huipun vahvistus riippuu suoraan parametristä K K on eteenpäin kytketyssä silmukassa => ei transietti-ilmiöitä In A(z) - K 1/2 Out Modulating signal Jukka Rauhala Jukka Rauhala 44

12 HuojuntaEQ:n magnitudivaste Vakio modulointisignaali HuojuntaEQ:n magnitudivaste Siniaalto modulaatiosignaalina In A(z) 1/2 Out In A(z) 1/2 Out - K - K Modulating signal Modulating signal Jukka Rauhala Jukka Rauhala 46 HuojuntaEQ:n magnitudivaste Demo: pianon äänisynteesin rakentaminen Tasasuunnattu sini modulaatiosignaalina In A(z) 1/2 Out - K Modulating signal Jukka Rauhala Jukka Rauhala 48

13 Demo: pianon äänisynteesin rakentaminen Demo: pianon äänisynteesin rakentaminen Jukka Rauhala Jukka Rauhala Demo: pianon äänisynteesin rakentaminen Demo: pianon äänisynteesin rakentaminen Jukka Rauhala Jukka Rauhala 2

14 Bach 1: Bach 2: A-duuri asteikko Demo Reaaliaikasovellus Pianon synteesimallista on tehty reaaliaikainen sovellus Sibeliusakatemian kanssa käyttäen PWGLohjelmistoa Jukka Rauhala Jukka Rauhala 4 Tiivistelmä Piano on haastava mallinnettava Monimutkainen rakenne Useita kuultavia ilmiöitä Aaltojohtotekniikka soveltuu hyvin pianon mallinnukseen on tehokas menetelmä dispersiosuotimen suunnitteluun Mahdollistaa reaaliaikaisen kontrollin Viitteet J. Rauhala, Physics-based parametric synthesis of inharmonic piano tones, D.Sc. thesis, TKK Helsinki University of Technology, 27.. J. Rauhala, H.-M. Lehtonen, and V. Välimäki, Toward next-generation digital keyboard instruments, IEEE Signal Processing Magazine, vol. 24, no. 2, pp. 12-2, 27. J. Rauhala and V. Välimäki, Tunable dispersion filter design for piano synthesis, IEEE Signal Processing Letters, vol. 13, no., pp , May 26. (26a) J. Rauhala and V. Välimäki, Dispersion modeling in waveguide piano synthesis using tunable allpass filters, in Proc. 9th Int. Conf. Digital Audio Effects, Montreal, Canada, 26, pp (26b) J. Rauhala and V. Välimäki, Parametric excitation model for waveguide piano synthesis, in Proc. 26 IEEE Int. Conf. Acoustics, Speech, and Signal Processing, Toulouse, France, 26, pp (26c) J. Rauhala and V. Välimäki, The beating equalizer and its application to the synthesis and modification of piano tones, in Proc. th Int. Conf. Digital Audio Effects, Bordeaux, France, 27, pp (27) Jukka Rauhala Jukka Rauhala 6

15 Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö

Lisätiedot

PIANON ÄÄNEN ANALYYSI JA SYNTEESI. Heidi-Maria Lehtonen, Jukka Rauhala, Vesa Välimäki

PIANON ÄÄNEN ANALYYSI JA SYNTEESI. Heidi-Maria Lehtonen, Jukka Rauhala, Vesa Välimäki Heidi-Maria Lehtonen, Jukka Rauhala, Vesa Välimäki Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo hml@acoustics.hut.fi 1 JOHDANTO Piano on yksi yleisimmistä

Lisätiedot

KAIKUPEDAALIN VAIKUTUKSET PIANON ÄÄNEEN: ANALYYSI JA SYNTEESI 1 JOHDANTO 2 ÄÄNITYKSET JA SIGNAALIANALYYSI

KAIKUPEDAALIN VAIKUTUKSET PIANON ÄÄNEEN: ANALYYSI JA SYNTEESI 1 JOHDANTO 2 ÄÄNITYKSET JA SIGNAALIANALYYSI : ANALYYSI JA SYNTEESI Heidi-Maria Lehtonen, Henri Penttinen, Jukka Rauhala ja Vesa Välimäki Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3, 21 TKK, Espoo heidi-maria.lehtonen@tkk.fi,

Lisätiedot

2 CEMBALON TOIMINTAPERIAATE JA OMINAISUUKSIA

2 CEMBALON TOIMINTAPERIAATE JA OMINAISUUKSIA CEMBALON ÄÄNEN ANALYYSI JA SYNTEESI Vesa Välimäki, Henri Penttinen, Jonte Knif *, Mikael Laurson *, Cumhur Erkut Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015

Lisätiedot

Fysikaaliseen mallinnukseen pohjautuva äänisynteesi

Fysikaaliseen mallinnukseen pohjautuva äänisynteesi Fsikaaliseen mallinnukseen pohjautuva äänisnteesi Yleistä taustaa Eri mallinnustekniikat Sisält ltö Pintaa svemmältä: digitaalinen aaltojohtotekniikka Jukka Rauhala 17.1.2008 Mitä on fsikaalinen mallinnus

Lisätiedot

2 KLAVIKORDIN TOIMINTAPERIAATE JA AKUSTIIKKA

2 KLAVIKORDIN TOIMINTAPERIAATE JA AKUSTIIKKA KLAVIKORDIN ÄÄNEN SYNTEESI Vesa Välimäki 1, 2 ja Mikael Laurson 3 1 Porin korkeakouluyksikkö, PL 300, 28101 Pori 2 TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, PL 3000, 02015 TKK, Espoo 3 Sibelius-Akatemia,

Lisätiedot

Historiaa musiikillisten äänten fysikaalisesta mallintamisesta

Historiaa musiikillisten äänten fysikaalisesta mallintamisesta Äänilähteiden fysikaalinen mallintaminen uusin äänisynteesimetodi simuloi soittimen äänentuottomekanismia käyttö musiikillisissa äänissä: -jäljitellään olemassaolevia akustisia instrumentteja -mahdollistaa

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN SUUNNITTELU JA ANALYYSI 1 JOHDANTO

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN SUUNNITTELU JA ANALYYSI 1 JOHDANTO ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN SUUNNITTELU JA ANALYYSI Henri Penttinen (1), Jyrki Pölkki (2), Vesa Välimäki (1), Matti Karjalainen (1) ja Cumhur Erkut (1) (1)Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan

Lisätiedot

SOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA

SOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA SOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA Jan-Markus Holm Musiikkitieteen laitos Jyväskylän yliopisto PL 35 40351 Jyväskylä jan-markus.holm@jyu.fi 1 JOHDANTO Viulun

Lisätiedot

PSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA

PSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA PSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA Jussi Rämö 1, Vesa Välimäki 1 ja Miikka Tikander 2 1 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13000, 00076 AALTO

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

KOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN

KOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN KOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN Antti Kelloniemi 1, Vesa Välimäki 2 1 Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio, PL 5, 15 TKK, antti.kelloniemi@tkk.fi

Lisätiedot

REUNAEHTOJEN TOTEUTUSTAPOJA AALTOJOHTOVERKOSSA

REUNAEHTOJEN TOTEUTUSTAPOJA AALTOJOHTOVERKOSSA Antti Kelloniemi, Lauri Savioja Teknillinen Korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio PL 54, 215 TKK antti.kelloniemi@hut.fi, lauri.savioja@hut.fi 1 JOHDANTO Aaltojohtoverkko (digital

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus L1: Audio Prof. Vesa Välimäki ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely Luennon sisältö Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus Lyhyt FIR-suodin

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo Henri.Penttinen@hut.fi

Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo Henri.Penttinen@hut.fi KITARAEFEKTEJÄ KAIKUKOPPAMALLEILLA Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1,2 ja Matti Karjalainen 1 1 Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo Henri.Penttinen@hut.fi

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Parametrinen äänisynteesi vuorovaikutteisessa digitaalisessa teatterissa

Parametrinen äänisynteesi vuorovaikutteisessa digitaalisessa teatterissa TEKNILLINEN KORKEAKOULU 22.12.2006 Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio T-111.5080 Sisällöntuotannon seminaari Syksy 2006: Vuorovaikutteinen digitaalinen teatteri Parametrinen äänisynteesi

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

Jäsentiedote 4/2002 20.10.02. Joint Baltic-Nordic Acoustical Meeting 2004 Ahvenanmaalla

Jäsentiedote 4/2002 20.10.02. Joint Baltic-Nordic Acoustical Meeting 2004 Ahvenanmaalla Jäsentiedote 4/2002 20.10.02 Joint Baltic-Nordic Acoustical Meeting 2004 Ahvenanmaalla Seuraava Joint Baltic-NAM (Joint Baltic-Nordic Acoustical Meeting) järjestetään Maarianhaminassa 8. - 10.6.2004. Konferenssia

Lisätiedot

LASKOSTUMISEN HAVAITSEMINEN SAHA-AALLOSSA

LASKOSTUMISEN HAVAITSEMINEN SAHA-AALLOSSA Heidi-Maria Lehtonen 1, Jussi Pekonen 2 ja Vesa Välimäki 1 1 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13, 76 AALTO heidi-maria.lehtonen@aalto.fi 2 Itsenäinen

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Phylloscopus-suvun lintujen laulujen elementtien vertailu Aihe: Tekijät: Aki Härmä, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, Teknillinen korkeakoulu, Espoo.

Lisätiedot

PL 9/Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi@helsinki.fi

PL 9/Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi@helsinki.fi HMM-POHJAISEN PUHESYNTEESIN LAADUN PARANTAMINEN GLOTTISPULSSIKIRJASTON AVULLA Tuomo Raitio 1,AnttiSuni 2,HannuPulakka 1, Martti Vainio 2,PaavoAlku 1 1 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan

Lisätiedot

f k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto

f k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto Äänen väri vs. viritysjärjestelmät Anssi klap@cs.tut.fi www.cs.tut.fi/~klap Lähdemateriaali: Tuning, Timbre, Spectrum, Scale by William A. Sethares Johdanto Oktaaviesimerkki: perusidea Länsimaisen virityksen

Lisätiedot

ÄÄNISYNTEESI TYÖKONESIMULAATTOREISSA

ÄÄNISYNTEESI TYÖKONESIMULAATTOREISSA Ville Mäntyniemi ja Vesa Välimäki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Otakaari 5A, 215 Espoo v.mantyniemi@gmail.com, vesa.valimaki@aalto.fi Tiivistelmä Tässä

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Pianon fysiikka ja kielten epäharmonisuuskertoimien määrittäminen

Pianon fysiikka ja kielten epäharmonisuuskertoimien määrittäminen Pianon fysiikka ja kielten epäharmonisuuskertoimien määrittäminen Tatu Ilonen Pro gradu -tutkielma Kesäkuu 2016 Fysiikan ja matematiikan laitos Itä-Suomen yliopisto Tatu Ilonen Työn ohjaajat Pianon fysiikka

Lisätiedot

Onko kosketuksella väliä? pianon yksittäisen äänen sävyyn vaikuttavat tekijät

Onko kosketuksella väliä? pianon yksittäisen äänen sävyyn vaikuttavat tekijät Onko kosketuksella väliä? pianon yksittäisen äänen sävyyn vaikuttavat tekijät Kirjallinen työ Kevät 2008 Junio Kimanen Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma Sibelius-Akatemia SIBELIUS-AKATEMIA Tiivistelmä

Lisätiedot

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä. Diffuusio yksiulotteisessa epäjärjestäytyneessä hilassa E J ii, J ii, + 0 E b, i E i i i i+ x Kuva.:

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

KORVAKÄYTÄVÄN AKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS 1 JOHDANTO 2 SIMULAATTORIT JA KEINOPÄÄT

KORVAKÄYTÄVÄN AKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS 1 JOHDANTO 2 SIMULAATTORIT JA KEINOPÄÄT Marko TKK, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3, FI-215 TKK Marko.@tkk.fi 1 JOHDANTO Ulkokorvan akustiset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi ihmisen kuuloaistimukseen. Yksilölliset erot ulkokorvan

Lisätiedot

Virtuaalista nostalgiaa digitaalinen vähentävä äänisynteesi

Virtuaalista nostalgiaa digitaalinen vähentävä äänisynteesi Virtuaalista nostalgiaa digitaalinen vähentävä äänisynteesi Vesa Välimäki ja Antti Huovilainen Johdanto Virtuaalianalogisella äänisynteesillä tarkoitetaan laskentamenetelmiä, jotka matkivat 1960- ja 1970-luvuilla

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun

Lisätiedot

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

Sanasto: englanti-suomi

Sanasto: englanti-suomi Sanasto: englanti-suomi amplification amplitude modulation, AM attack attack time attenuation band pass filter band rejection filter band width beating binaural brilliance center frequency chorus comb

Lisätiedot

HUUDETUN PUHEEN ANALYYSI JA SYNTEESI

HUUDETUN PUHEEN ANALYYSI JA SYNTEESI Tuomo Raitio 1, Antti Suni 2, Jouni Pohjalainen 1, Manu Airaksinen 1, Martti Vainio 2 ja Paavo Alku 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, Aalto-yliopisto, Espoo Otakaari 5 A, PL 13000, 00076 AALTO

Lisätiedot

MUSIIKKIÄÄNITTEIDEN PATINOINTI SIGNAALINKÄSITTELYN AVULLA. Vesa Välimäki (1), Sira González (1), Jukka Parviainen (2) ja Ossi Kimmelma (3)

MUSIIKKIÄÄNITTEIDEN PATINOINTI SIGNAALINKÄSITTELYN AVULLA. Vesa Välimäki (1), Sira González (1), Jukka Parviainen (2) ja Ossi Kimmelma (3) MUSIIKKIÄÄNITTEIDEN PATINOINTI SIGNAALINKÄSITTELYN AVULLA Vesa Välimäki (1), Sira González (1), Jukka Parviainen (2) ja Ossi Kimmelma (3) (1) Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

16 Ääni ja kuuleminen

16 Ääni ja kuuleminen 16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi

Lisätiedot

2. kierros. 2. Lähipäivä

2. kierros. 2. Lähipäivä 2. kierros 2. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti kohinakaistaleveys Vastuksen terminen kohina Termit

Lisätiedot

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi Tällä luennolla tavoitteena Mikä on pakkovoiman aiheuttama vaikutus vaimennettuun harmoniseen värähtelijään? Mikä on resonanssi? Kertaus: energian

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen

Lisätiedot

T SKJ - TERMEJÄ

T SKJ - TERMEJÄ T-61140 SKJ - termit Sivu 1 / 7 T-61140 SKJ - TERMEJÄ Nimi Opnro Email Signaalinkäsittelyyn liittyviä termejä ja selityksiä Kevät 2005 Täytä lomaketta kevään aikana ja kerää mahdollisesti puuttuvia termejä

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003 Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia

Lisätiedot

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons.

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons. Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons. Sisältö:! Johdanto! IIR vai FIR äänten suodattamiseen?!

Lisätiedot

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

BM30A0240, Fysiikka L osa 4 BM30A0240, Fysiikka L osa 4 Luennot: Heikki Pitkänen 1 Oppikirja: Young & Freedman: University Physics Luku 14 - Periodic motion Luku 15 - Mechanical waves Luku 16 - Sound and hearing Muuta - Diffraktio,

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Fonetiikan päivien julkaisujen kirjoitusohjeet

Fonetiikan päivien julkaisujen kirjoitusohjeet Fonetiikan päivien julkaisujen kirjoitusohjeet Petri Korhonen TKK, Äänenkäsittelytekniikka petri.korhonen@hut.fi Teemu Teekkari TKK, Matematiikan laboratorio teemu.teekkari@hut.fi Tiivistelmä Tässä dokumentissa

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella 1. Esittely 3 2. Lohkokaavio 4 3. Virtalähde 5 4. Versiohistoria: 5 5. Dokumentin julkaisupaikat: 5 Liitteet: Korostus.xls esimerkki Piirikaavio Komponenttien

Lisätiedot

IMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN TIIVISTELMÄ 1 AALLOKEANALYYSI. Juha Urhonen, Aki Mäkivirta

IMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN TIIVISTELMÄ 1 AALLOKEANALYYSI. Juha Urhonen, Aki Mäkivirta IMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN Juha Urhonen, Aki Mäkivirta Genelec Oy Olvitie 5, 74100 IISALMI juha.urhonen@genelec.com TIIVISTELMÄ Kuvaamme impulssivasteen analyysiä käyttäen vakiojaksoista

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Suukappaleharjoitus Vol.1

Suukappaleharjoitus Vol.1 q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset

Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset Boost-hakkuri Boost-hakkurilla on toiminnassaan kaksi tilaa. Päällä, jolloin kytkimestä virtapiiri on suljettu ja pois silloin kun virtapiiri on kytkimestä aukaistu. Kummallekin tilalle tulee muodostaa

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja 21.2.2010 1. (Matlab, 2 pistettä) Vokaalit ja soinnilliset konsonantit ovat lähes jaksollisia ja niillä on äänihuulten värähtelystä johtuva perustaajuus.

Lisätiedot

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Työ D102: Sinimuotoisen signaalin suodattaminen 0.4 op. Julius Luukko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto/säätötekniikan laboratorio

Lisätiedot

Ääni, akustiikka. 1 Johdanto. 2.2 Energia ja vaimeneminen (1) 2 Värähtelevät järjestelmät

Ääni, akustiikka. 1 Johdanto. 2.2 Energia ja vaimeneminen (1) 2 Värähtelevät järjestelmät Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23. Sisältö: 1. Johdanto 2. Värähtelevät järjestelmät 3. Aallot 4. Resonanssi 5. Huoneakustiikka 1 Johdanto Akustiikka

Lisätiedot

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/) a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila

Lisätiedot

MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ 1 JOHDANTO 2 ANALYYSIMENETELMÄT

MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ 1 JOHDANTO 2 ANALYYSIMENETELMÄT MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ Henri Penttinen, Antti Jylhä, Perttu Laukkanen ja Niko Lehtonen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan

Lisätiedot

KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ

KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ KOTELON ÄÄNENERISTYKSEN VIBROAKUSTINEN MALLINNUS ELEMENTTIMENETELMÄLLÄ Janne Haverinen Jukka Linjama Jukka Tanttari TKK Akustiikan laboratorio VTT VALMISTUSTEKNIIKKA VTT AUTOMAATIO PL 3000, 02015 TKK PL

Lisätiedot

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä FYSP0 / K3 DOPPLERIN ILMIÖ Työn tavoitteita havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä harjoitella mittausarvojen poimimista Capstonen kuvaajalta sekä kerrata maksimiminimi

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz.

Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Harjoitustyö 1 Kaistanestosuodin, estä 2 khz Amplitudi f 2 khz MATLAB koodi: clear; close all; w=[0 1900 1950 2050 2100 4000]/4000; m=[1 1 0 0 1 1]; h=remez(800,w,m); [H,w]=freqz(h,1);

Lisätiedot

Sekvensseri. Otto Romanowski TeknoDida 2008

Sekvensseri. Otto Romanowski TeknoDida 2008 Sekvensseri Otto Romanowski TeknoDida 2008 Sekvensseri sovellus jolla tallennetaan ja toistetaan synkronoituja aikatapahtumia musiikkisekvensseri synkronoi ohjaus-, ääni- ja kuvatietoa käyttöympäristönä

Lisätiedot

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen

Lisätiedot

HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS JA AURALISAATIO - KATSAUS NYKYTUT- KIMUKSEEN 2 DIFFRAKTION MALLINNUS KUVALÄHDEMENETELMÄSSÄ

HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS JA AURALISAATIO - KATSAUS NYKYTUT- KIMUKSEEN 2 DIFFRAKTION MALLINNUS KUVALÄHDEMENETELMÄSSÄ HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS JA AURALISAATIO - KATSAUS NYKYTUT- KIMUKSEEN Tapio Lokki ja Lauri Savioja Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio PL 5400, 02015 TKK Tapio.Lokki@hut.fi,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Puheenkäsittelyn menetelmät

Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 16.9.2004 Akustista fonetiikkaa Ääniaalto Ääniaallolla tarkoitetaan häiriön etenemistä väliaineessa ilman että väliaineen hiukkaset (yleensä ilman kaasumolekyylit)

Lisätiedot

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi

Lisätiedot

Binauraalinen äänentoisto kaiuttimilla

Binauraalinen äänentoisto kaiuttimilla Binauraalinen äänentoisto kaiuttimilla Ville Kuvaja TKK vkuvaja@cc.hut.fi Tiivistelmä Tässä työssä esitellään kolmiulotteisen äänen renderöinnin perusteita kaiutinparilla. äpi käydään binauraalisessa äänentoistossa

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Päällekkäisäänitys Audacityllä

Päällekkäisäänitys Audacityllä Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen

Lisätiedot

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen

Lisätiedot

VIRTUAALIANALOGIASYNTEESIN LYHYT HISTORIA 1 JOHDANTO

VIRTUAALIANALOGIASYNTEESIN LYHYT HISTORIA 1 JOHDANTO Jussi Pekonen, Vesa Välimäki Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu PL 13000, 00076 AALTO Jussi.Pekonen@aalto.fi, Vesa.Valimaki@tkk.fi 1 JOHDANTO Suurin osa

Lisätiedot

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

Kuulo - korvaamaton kumppani

Kuulo - korvaamaton kumppani Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

ÄÄNEN SÄTEILY PUTKIKELLOISTA 1 JOHDANTO 2 KOKEELLISIA TULOKSIA. Juha Backman 1. Keilalahdentie ESPOO

ÄÄNEN SÄTEILY PUTKIKELLOISTA 1 JOHDANTO 2 KOKEELLISIA TULOKSIA. Juha Backman 1. Keilalahdentie ESPOO ÄÄNEN SÄTEILY PUTKIKELLOISTA Juha 1 1 Nokia Oyj Keilalahdentie -4 0150 ESPOO juha.backman@nokia.com Tiivistelmä Tässä tarkastellaan putkikellojen äänen säteilymekanismien teoreettista mallia, joka perustuu

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

4.1. Sovitusopas. Sisällysluettelo. Maaliskuu 2015. Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla.

4.1. Sovitusopas. Sisällysluettelo. Maaliskuu 2015. Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla. 4.1 Maaliskuu 2015 Sovitusopas Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla. Katso myös Phonak Target -aloitusnäytön kohta [Uutisia]. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Viimeaikaisten diplomitöiden satoa

Viimeaikaisten diplomitöiden satoa Viimeaikaisten diplomitöiden satoa Matti Karjalainen & Vesa Välimäki Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio 2007 Karjalainen & Välimäki 1 Sisältö Akustiikan ja äänenkäsittelyn

Lisätiedot