Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja"

Transkriptio

1 Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

2 Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes henkilöä (arvio vuodelta 1994, Laukkanen & Leino, 2001) mm. opettajat, lastenhoitajat, papit, kanttorit, laulajat, näyttelijät, radio- ja TV toimittajat, lääkärit ja hoitajat, myyjät, työnjohtajat, puolustusvoimissa työskentelevät, matkaoppaat

3 Näistä ammateista noin henkilöllä laulu kuuluu olennaisesti työnkuvaan esim. musiikinopettajat, päiväkotien henkilökunta, papit Tuhansilla ihmisillä lauluääni on pääasiallisin työväline esim. laulajat, laulunopettajat, kirkkomuusikot Myös useissa harrastuksissa kuten kuorolaulussa käytetään paljon ääntä.

4 Hyvä ja toimiva ääni on tärkeä osa ammattitaitoa ja työkykyä. Työssään paljon ääntä käyttävillä vaatimukset äänen laadulle ja kestävyydelle ovat suuria. Heillä on myös suuri äänen häiriintymisen vaara

5 Joitain tutkimustuloksia äänihäiriöiden esiintymisestä eri ammateissa Normaaliväestö: 1 15% Laulunopettajat: 64% Aerobic-ohjaajat: 44% Laulajat: 44% Opettajat: 20% Lastentarhanopettajat: 37 % (eri tutkijoita, erilaisia tutkimusmenetelmiä) Huom! Lauluammattilaiset hakeutuvat muuta väestöä helpommin hoitoon selittää osaksi todettujen äänihäiriöiden suurta määrää.

6 Lastentarhanopettajilta ja sairaanhoitajilta useimmin löydettyjä kurkunpään elimellisiä muutoksia ovat olleet laryngiitti (kp:n tulehdus) äänihuulikyhmyt polyyppi pienempiä äänihuulten muutoksia

7 ÄÄNENHUOLTO: Tavoite: äänihäiriöiden ehkäisy Sisält ltö: tiedon jakaminen äänentuottoelimistön rakenteesta ja toiminnasta, äänihäiriöistä ja niiden riskitekijöistä ääniergonomiasta (mikä on edullista ja mikä haitallista äänelle, työympäristöön vaikuttaminen, omien äänentuottotapojen ja riskien tiedostaminen), äänen harjoittamisesta

8 1.1 ÄÄNI Ääni on äänilähteen (kurkunpää) aiheuttamaa väliaineessa (ilma) etenevää liikettä (Suomi, 1990, s. 13). Liike etenee ilmaa pitkin sisäkorvaan, jossa se muuntuu sähkökemialliseksi toiminnaksi. Lopulta aivoissa syntyy äänen havainto.

9 Ääni on ilmanpaineen vaihtelua sellaisella taajuudella (nopeudella), että ihmisen kuuloaisti pystyy vastaanottamaan sen äänenä (Laukkanen & Leino, 2001, s )

10 1.2 ÄÄNENTUOTTO Äänentuottoa kontrolloi hermojärjestelmä: keskushermosto ja ääreishermosto. Äänentuottoon osallistuvat anatomiset rakenteet hermoston lisäksi: 1) hengityselimistö ja sitä säätelevä lihaksisto, 2) kurkunpää ja sen värähtelevä äänilähde äänihuulet sekä 3) artikulaatioelimistö ja ääniv niväyl ylä eli äänihuulten yläpuolinen resonanssiontelosto.

11

12 aivot 1) hengityselimistö (energialähde, ilmanpaineen tuotto) 2) kurkunpää (äänilähde, äänihuulten värähtelystä syntyvä fonaatioääni) 3) ääniv niväyl ylä (resonaattori: ääni kuultavaan muotoon)

13 1.2.1 HENGITYS HENGITYSTAPAHTUMA Hengitys on keuhkoissa tapahtuvaa kaasujen vaihtoa, sisäänhengityksessä elimistöön tulee happea ja uloshengityksessä sieltä poistuu hiilidioksidia.

14 SISÄÄ ÄÄNHENGITYS Sisäänhengitys on aina aktiivinen tapahtuma eli vaatii lihastyötä!

15 Tärkeimpiä sisää äänhengityslihaksia ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset Muita sisää äänhengityslihaksia ovat mm. suuret ja pienet rintalihakset, päännyökkääjälihas, leveä selkälihas, kylkiluunkannattajalihakset, solislihas, sahalihakset, kylkiluunkohottajalihakset

16

17 ULOSHENGITYS Uloshengitys voi olla joko 1) aktiivista tai 2) passiivista: seurausta sisäänhengityslihasten toiminnan loppumisesta ja rintakehän ja keuhkojen muodon palautumisesta lepotilaansa

18 Aktiivisessa uloshengityksessä käytettäviä tärkeimpiä lihaksia ovat sisemmät kylkivälilihakset lilihakset vatsalihakset: suora, ulommat vinot, sisemmät vinot ja poikittainen vatsalihas Uloshengitykseen osallistuu myös mm. poikittainen rintalihas ja leveä selkälihas.

19

20 HENGITYSTAVAT Vaikka periaatteessa hengitystapahtuma on aina samanlainen (happea sisään hiilidioksidia ulos), hengityslihasten toiminta ja havaittavat hengitysliikkeet painottuvat eri tavoin syvähengitys, solisluuhengitys, rintahengitys ja vatsahengitys

21

22 Syvähengitys Hengitysliikkeet jakautuvat tasapuolisesti rintakehän ja vatsan alueelle sis.hengityksessä keskivartalo lihoo kutsutaan myös pallea-kylkiluuhengi kylkiluuhengi- tykseksi, pallea rintahengitykseksi tai vatsa kylkihengitykseksi Pidetään äänenkäytön kannalta terveellisimpänä hengitystapana! Takaa laajimman voima- ja väriasteikon sekä laulu- että puheäänessä!

23 Syvähengityksen ajatellaan olevan taloudellisin ja tehokkain hengitystapa äänentuottoa ajatellen. Useimmat ihmiset hengittävät levossa ollessaan fysiologisesti oikein. Virheellistä hengitystapaa puhuessaan tai laulaessaan käyttävä ihminen saattaa levossa käyttää lähes moitteetonta syvähengitystä.

24 LEPO- JA ÄÄNT NTÖHENGITYKSEN EROT Lepohengitys tapahtuu silloin kun ei tuoteta ääntä tehtävä: hapen saanti tahdosta riippumatonta hengityslihasten liikkeet vähäiset ilmanvaihto yhdellä hengityskerralla n. ½ litraa kroppa vuorotellen täyttyy ilmalla ja painuu kasaan

25 Äänt ntöhengitys puhuessa/laulaessa tehtävä: ilmanpaineen tuotto äänen aikaansaamiseksi ilmanvaihto yhdellä hengityskerralla yleensä n. 1 ½ - 2 litraa (voimakas puhe tai laulu jopa 5 litraa) tahdonalaista hengityslihasten liikkeet voimistuneet hengitys (yleensä) suun kautta

26 Äänt ntöhengityksess hengityksessä uloshengitysvaihe huomattavasti pidempi kuin sisäänhengitysvaihe tarvitaan uloshengityksen kontrollia ( tuki tuki ) = sisäänhengityslihakset jäävät toimimaan uloshengityksen aikana ja jarruttavat kehon kasaanpainumista, (äännön loppuvaiheessa aktivoidaan lisää uloshengityslihaksia)

27 Laulussa suuremmat vaatimukset tuelle kuin puheessa imutunne, ajatus äänen vastaanottamisesta auttaa kroppaa pysymään auki, ei pusketa ääntä ulospäin hengitystuen harjoittaminen!

28 1.2.2 FONAATIO KURKUNPÄÄ ÄÄN JA ÄÄNIHUULTEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA KURKUNPÄÄ Rustojen muodostama rakenne leuan ja rintalastan välissä, henkitorven yläpäässä.

29

30 Osallistuu seuraaviin tehtäviin: hengitys (äänihuulten välinen äänirako auki) nieleminen (äänirako kiinni) fyysiset ponnistukset (äänirako kiinni) fonaatio eli äänihuulivärähtelystä syntyvä äänentuotto (äänirako vuorotellen auki ja kiinni)

31 ÄÄNIHUULET Äänihuulet ovat poimut, jotka koostuvat paksusta, löysästä ja kimmoisasta limakalvosta sekä lihaskudoksesta Päätehtävä: estää haitallisten aineiden pääsy henkitorveen Äänentuottotehtävä (Limakalvo on pääasiallisin äänihuulivärähtelyyn osallistuva äänihuulten osa)

32

33 FONAATIO-TAPAHTUMA TAPAHTUMA Äänihuulten värähtely synnyttää soinnillisissa äänissä (vokaalit, soinnil. konsonantit) kuultavan fonaatioäänen Fonaatioääni syntyy keuhkoista ulos hengitetyn ilman saadessa toisiaan vasten asetetut äänihuulet vuorotellen avautumaan ja sulkeutumaan. (Soinnittomissa äänissä kuten /s/, /k/, /p/, /t/ äänirako on auki)

34 Äänihuuliv nihuulivärähtely: htely: äh:t liikkuvat yhteen ja erilleen äänirako (glottis) vuoroin avautuu ja sulkeutuu 1. äh:t lähennetään toisiaan kohden kurkunpään lihasten avulla 2. ilmanpaine äh:n alapuolella kasvaa suuremmaksi kuin äh:n yläpuolinen paine 3. paine voittaa äh:n vastuksen ja pakottaa äh:t erilleen (abduktorit m. cricoarytenoideus posterior)

35 4. ilma alkaa virrata ääniraossa 5. paine ääniraossa (kapeikossa) pienenee ja aiheuttaa imuefektin (Bernoullin efekti: kapeikossa ilma virtaa nopeammin syntyy alipaine imuefekti) 6. imuefekti vetää äh kohti toisiaan yksi äänihuulivärähdys on tapahtunut

36 Huom! Äänihuuliv nihuulivärähtely htely ei siis synny lihastyöll llä!!! Se on ilmanpaineen vaihtelun ja lihaskudoksen kimmoisuuden tuottama prosessi (aerodynaamis-myoelastisen periaatteen mukainen!) Lihastyötä tarvitaan vain äänihuulten lähentämisessä värähtelyn alkuvaiheessa sekä värähtelyn loppuessa, jolloin loitontajalihas avaa ääniraon.

37 Äänihuulten pinnalla käy jatkuva joustava aaltomainen liike (erit. matalassa äänessä), äh:t eivät siis värähdellessään paukahda yhteen ja erikseen. äännön alussa äh:n kosketus pehmeä = pehmeä aluke jos värähtely alkaa yhtäkkisellä sulkeutumisella ja avautumisella = kova aluke

38

39 1.2.3 RESONANSSI ÄÄNIV NIVÄYL YLÄN JA ARTIKULAATIO- ELINTEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA Ääniv niväyl ylä on äänihuulista suuaukkoon ja sieraimiin ulottuva putkisto (Borden & Harris, 1984, s ) Kurkunpään eteisontelo Nielu

40 Suuontelo Nenäontelo Artikulaatioelimiä eli artikulaattoreita ovat kieli, nielu, kitalaki, huulet ja leuka.

41

42 Ääniv niväyl ylän ja artikulaattoreiden toiminta resonoitumisessa ja artikulaatiossa Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni on itsessään väritön ja heikko. Kaikki havaitsemamme puheäänet ovatkin ääniväyläresonaattorin muokkaamia

43 Ääniväylä toimii onteloresonaattorina, sen sisältämät ilmamolekyylit alkavat värähdellä äänihuulivärähtelyn (fonaatio) tai ääniväylän tuottaman äänen (soinnittomat konsonantit) ärsytyksestä Ääniv niväyl ylä vahvistaa niitä kurkunpäässä syntyneen äänen taajuuksia (osasäveliä ja osasävelalueita), jotka ovat lähellä sen omia värähtelytaajuuksia ja vaimentaa niitä, jotka ovat kaukana niistä. Vahvistuneita osasävelalueita kutsutaan formanteiksi.

44 suuri ontelo matalat taajuudet vahvistuvat, pieni ontelo korkeat taajuudet vahvistuvat (puhujan anatomiset ominaisuudet pitkälti määräävät) ääniväylän pituutta ja muotoa voidaan muokata artikulaatioelimiä liikuttamalla ja kurkunpään pystysuoraa asemaa muuttamalla ääniväylän ominaisvärähtelytaajuudet muuttuvat ääniväylä vahvistaa/vaimentaa sen mukaisesti eri taajuuksia

45 Resonanssin ja artikulaation vaikutuksia: äänen väri ja puhujan / laulajan tunnistettavuus äänen voimakkuus vokaalit (artikulaattorit erit. kieli muokkaavat ääniväylää niin, että eri osasäveltaajudet vahvistuvat vokaalien tunnistus) konsonantit (artikulaatioelimillä muodostetaan esteitä ääniväylään, toisissa konsonanteissa myös äänihuulet värähtelevät esim. /r/ ja toisissa eivät esim. /s/)

46 HUOM! Putken (ääniväylä) oltava tietyssä asennossa, jotta ääni resonoituu! Ääni etenee 343m/s kaikkiin vapaana oleviin suuntiin. Ääntä ei voi siis ottaa ja tehdä sillä jotain, ääntä ei voi sijoittaa eikä suunnata!

47 Sijoitus, etisyys ja takaisuus ovat mielikuvaresonanssikäsityksiä, jotka ovat eri asia kuin resonanssi akustisena ilmiönä! Esim. liian suora etisyyden haku kp nousee helposti, kp:n painaminen alas ontto saundi Kielen etinen asento kuitenkin edullinen, samoin ääniväylän avaruus

48 NORMAALIN ÄÄNEN PIIRTEITÄ Normaalia ääntä voidaan kuvata seuraavilla piirteillä: 1) kuuluvuus, kantavuus (voimakkuus) 2) hygieninen äänentuottotapa ei vahingoita äänentuottoelimistöä erit. kurkunpäätä (syvähengitys, ääntöbalanssi, sopiva puhekorkeus)

49 3) miellyttävä äänenlaatu ääntä on miellyttävä kuunnella 4) tunteiden ilmaisu äänen on oltava tarpeeksi joustava ilmaisemaan tunteita (voimakkuus- ja korkeusvaihtelut mahdollisia) 5) kuvaa puhujaa äänen tulisi kuvata puhujansa ikää ja sukupuolta 6) kestää rasittumatta työhön ja vapaa-aikaan kuuluvat tehtävät

50 3.1 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖN MÄÄ ÄÄRITTELY RITTELYÄ Kun jossain äänentuoton kolmesta prosessista (hengitys, fonaatio, resonanssi) ilmenee rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö tai vika, on kyseessä äänihäiriö.

51 Häiriintyneisyys voi kuulua poikkeavuutena seuraavissa äänen piirteissä: äänen korkeus ääniala äänen voimakkuus äänen laatu resonanssi äänen joustavuus äänen kestävyys

52 Kurkun tuntemukset: väsymys, kutina, kipeys, kuivuus, kireys, epämukava olo, palan tunne, rykimistarve, nieleskelytarve, nielemiskipu, liman tunne. Tuntemukset äänest nestä ja sen laadusta: ääni käheytyy, väsyy, rasittuu, on heikko, madaltuu, loppuu, katkeilee, katoaa, rekisteririkkoja. Äänentuoton tuntemukset ja rajoittuminen: vaikeus laulaa korkeita ääniä, ääniala kaventuu, äänen voimistaminen vaikeaa, matalalta puhuminen vaikeaa, hengästyttää, tarve käyttää enemmän voimaa, jotta saa äänen syntymään

53 3.2 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖIDEN IDEN JAOTTELU Jaetaan aiheuttavien tekijöiden mukaan toiminnallisiin ja elimellisiin äänihäiriöihin. Useisiin äänihäiriöihin liittyy myös psykogeenisiä tekijöitä (esim. masennusta, ahdistusta) Neurogeenis- ja psykogeenisperäiset iset häiriöt voidaan erottaa myös omiksi häiriöluokikseen (äh-halvaus, psykogeeninen afonia)

54 3.2.1 TOIMINNALLISET (funktionaaliset) ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT syynä terveen äänielimistön vää äärink rinkäytt yttö Väärinkäyttö voi liittyä hengitykseen, fonaatioon tai resonanssiin Yleisimmin kyse äänihuulten epäoptimaalisesta lähentämisestä toisiinsa (liian voimakas tai löys ysä äh-sulku sulku) Huono hengityksen ajoitus ja kontrolli, hengitystapa Ääniväylän jännitykset: kielen asento, nielun ja leuan jännitykset

55 Äänentuottoelimistön väärinkäyttö voi olla liikatoiminnallista (hyperfunktionaalista) tai vajaatoiminnallista (hypofunktionaalista) Liian runsasta äänenk nenkäytt yttöä voidaan myös pitää äänen väärinkäyttönä

56 ÄÄNESSÄOLOAIKA 1 s 1 min 1 h 3 h 8 h ÄH-VÄRÄHTELYJEN MÄÄRÄ

57 LIIKATOIMINNALLISET ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT Äänentuotto on ponnisteista ja työlästä Äänentuotossa erit. fonaatiossa liikaa jännitystä ja lihasvoimaa: äh:t lähennet hennetää ään toisiinsa liian voimakkaasti rasitusta äh- kudokselle

58 Jaetaan häiriöihin, joissa 1) kurkunpää ään toiminta on häiriintynyt, mutta rakenne on normaali ja 2) liikatoiminnallinen äänenkäyttötapa on johtanut äänihuulten rakenteellisiin muutoksiin (esim. rasituksesta johtuva laryngiitti, äänihuulikyhmyt, polyypit)

59

60 Liian suuri äänirasitus (liikatoiminnallinen äänenkäyttötapa ja suuri äänenkäyttömäärä) mikrotraumat äh- kudokseen jos eivät ehdi palautua levon aikana kumulatiivinen trauma (esim. äänihuulikyhmyt)

61 Erityisiä liikatoiminnallisia äänenk nenkäytt yttötapoja: tapoja: mm. liian voimakas äänenkäyttö (huutaminen, kiljuminen), runsas korkean äänen käyttö, rykiminen, yskiminen, kovat alukkeet Huom! Myös hiljaista ääntä voidaan tuottaa käyttäen liikaa lihasvoimaa ja jännitystä

62 Liikatoiminnallisen äänih nihäiri iriön oireita: äänen laatu kireä ja puristeinen, ääni väsyy ja käheytyy, epämiellyttävät tuntemukset kurkussa Liikatoiminnalliset äänihäiriöt ovat yleisimpiä äänih nihäiri iriöit itä! Usein myös työperäisiä!

63 VAJAATOIMINNALLISET ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT Huomattavasti harvinaisempia kuin liikatoiminnalliset äänihäiriöt Äänentuotossa käytetään liian vähän lihasvoimaa, äh:t lähennet hennetää ään toisiinsa liian löys ysästi sti Ei yleensä rasita tai vahingoita äänihuulia Äänenlaatu vuotoinen, ääni kuuluvuudeltaan heikko

64 3.2.2 ELIMELLISET (orgaaniset) ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT syynä äänielimistön fyysiset poikkeavuudet poikkeavuudet (toiminnallisen ja elimellisen äänihäiriön välillä voi kuitenkin olla yhteys kuten esim. äh-kyhmyissä) Orgaanisia äänih nihäiri iriöit itä ovat mm. uurteet äänihuulissa (sulcus vocalis), äänihuulten krooniset haavaumat, syöpä, granulooma, äänihuulihalvaus, infektiosta johtuva kurkunpääntulehdus.

65 3.3 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖIDEN IDEN TUTKIMINEN Jos äänen käheys kestää viikkoja äänen tutkimukseen!!! kurkunpää ään laryngoskooppinen tutkimus (foniatri tai korva-nenä-kurkkulääkäri) äänen ja äänenk nenkäytt yttötavan tavan arviointi huomioiden hengitys, fonaatio ja resonanssi (puheterapeutti)

66 3.4 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖIDEN IDEN HOITO Äänihäiriöitä hoidetaan ääniterapialla niterapialla, jota antaa laillistettu puheterapeutti Ennen terapian aloittamista lääkärin suorittama kurkunpään tutkimus Joskus kirurginen hoito, (esim. polyyppi tai suuri krooninen äänihuulikyhmy) siihenkin aina yhdistetään ääniterapia

67 Moniammatillinen tiimi foniatri / korva-nenä-kurkkutautilääkäri puheterapeutti fysioterapeutti psykologi + muita erikoislääkäreitä esim. neurologi, audiologi, psykiatri voice-massage hieroja laulunopettaja tekninen asiantuntija

68 Vält ltä äänihuulikudosta rasittavia / vaurioittavia tapoja: rykiminen (mieluummin: juo kulaus vettä, hyräile kevyesti tai rykäise vain hyvin kevyesti) yskiminen Kuiskaaminen (mieluummin: käytä hiljaista, vuotoista ääntä) puhuminen / ähkäisy taakkaa nostaessasi TUPAKOINTI! (tulehdusmuutokset äänihuulissa)

69 Vält ltä äänihuulikudosta rasittavaa äänenk nenkäytt yttöä öä: liian runsas äänenkäyttö (puhe ja laulu) Vältä tarpeetonta puhumista! Älä laula liian pitkään yhtäjaksoisesti äläkä liikaa päivän aikana! liian voimakas äänenkäyttö huutaminen, kiljuminen, karjuminen, kirkuminen melussa puhuminen tai laulaminen (meluisia paikkoja: auto, lentokone, ravintola, urheiluottelut) ulkona puhuminen kaukana olevalle ihmiselle puhuminen (kävele lähelle!)

70 liian korkealla tai matalalla äänellä puhuminen ja laulaminen kovat alukkeet (esim. Ei ) flunssassa, erityisesti kurkku kipeänä laulaminen ja puhuminen (kurkunpään tulehduksen aikana äänilepo!) liian pitkään puhuminen saman uloshengityksen aikana sisäänhengityksellä puhuminen liian nopeasti puhuminen

71 Huolehdi yleisestä terveydentilastasi: fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen (stressi, jännittyneisyys ja ahdistuneisuus heijastuvat ääneen) riittävä lepo ja uni kehon lihasjännitysten vähentäminen (niska- hartiaseutu, kurkunpään lihakset ja purulihakset) sairauksien - kuten reflux, allergiat, astma, flunssa, poskiontelon tulehdukset - hoitaminen

72 hormonaaliset tekijät: äänihuulissa on turvotusta kuukautisten aikana vältä liiallista äänirasitusta, androgeeninen hormonilääkitys äänen lasku, estrogeenikorvaushoito vaihdevuosissa positiivisia vaikutuksia naisääneen).

73 Huolehdi äänihuulten kosteutuksesta juo runsaasti vettä vesipiippu ilmankostutin (erityisesti talvella) Ilmastointi kuivattaa vältä elimistöä ja äänihuulia kuivattavia aineita: alkoholi, antihistamiinit, kofeiinipitoiset juomat juo kahvin kanssa lasillinen vettä Nenän limakalvojen kostuttaminen (Humidose-, ja Nozoil-suihkeet) kostuttaa myös äänihuulia

74 Vältett ltettävi viä ruoka- ja nautintoaineita sekä lää ääkkeit kkeitä: TUPAKKA ja alkoholi asetyylisalisyylivalmisteet (aspiriini ja disperiini) ennen laulamista (verisuoni voi katketa äänihuulissa) maitopohjaiset ruoka-aineet ja suklaa ennen laulamista (lisäävät limaneritystä) voimakkaasti maustetut ruoat (äänihuulten limakalvon ärsytys, reflux)

75 Ympärist ristön muokkaus äänenk nenkäyt ytölle edulliseksi: taustamelu mahdollisimman pieneksi (alle 40 db) akustiikka (ei liian kaikuisa puhumiseen eikä liian kaiuton laulamiseen) äänenvahvistuslaitteet tarpeeksi suuri ilmankosteus ilmanlaadun parantaminen (pöly, kemikaalit, käryt ja hajut pois)

76 RYHTI JA RENTOUS: hyvä ryhti: pää, hartiat ja lantio samassa linjassa sivusta katsottuna, ei polvilukkoja, lantio kääntyneenä keskivartalon alle, vatsa pitkänä ei lysyssä Hartiat rentoina, niska vapaa ja pidempi kuin kaula : älä nosta tai laske leukaa liikaa

77 puhu kuulijoihin päin kääntyneenä, vältä pään kiertoasentoja puhuessasi /laulaessasi Koko keho, erit. niskan ja hartioiden seutu, leuka, huulet ja kieli rennoiksi hiihtely niskan ja hartioiden venyttely Haukottelu, leuan pudottaminen rennoksi ja loksuttelu kädellä Huulten mutristaminen ja levittäminen Kielen venytys: työnnä kieli ulos suusta ja anna sen venyä

78 ÄÄNEN AVAUS JA RENTOUTTAMINEN Koko kehon erit. niska-hartiaseudun, purulihasten, huulten, kielen rentoutus hyminä /hmmmm/ liukuja ylhäältä alaspäin, tutun melodian hyräily (huulet kevyesti yhdessä, leuka rentona, älä pure hampaita yhteen) huuli- ja kielitäry (liu ut, melodiat) Haukotus ja huokaus /haaa/

79 KUN ÄÄNI VÄSYY KESKEN PUHUMISEN: Älä ryi, ota vesikulaus, tarkista ryhti, varmista leuan- sekä kaula- ja hartiaseudun rentous. Kevennä äänenkäyttötapaa, päästä enemmän ilmaa puhuessasi, hidasta puherytmiä, lisää taukoja. KUN ÄÄNI ON VÄSYNYT SYNYT: Anna äänen levätä! Palauta lihasrentous pään, kaulan ja hartioiden seutuun. Rentouta äänihuulia hyminöillä (hmm) ja huuli- tai kielitäryllä. Jos käheys jatkuu viikkoja hakeudu foniatrin tai korva-nenä-kurkkulääkärin tutkimuksiin.

80 ÄÄNEN OIKEANLAINEN VOIMISTAMINEN: Pieni äänen voimakkuuden lisäys: Avaa suuta hieman tavallista enemmän Artikuloi selvästi sti ja rauhallisesti Suuntaa ääni ajatuksissasi kauemmas Äänen korkeus nousee luonnostaan hieman, mutta älä anna sen nousta liikaa = Älä kimitä!

81 Huutaminen: 1) Seiso rennon ryhdikkäästi, pidä niska pitkänä ja leuka rentona. 2) Hengitä sisään nenän kautta (keskivartalo lihoo: kyljet ja vatsa leviävät). 3) Suuntaa ääni kauas. 4) Äänen tuotto alkaa napakalla sykähdyksellä alavartalon lihaksissa. HEI! HOHOI! Päästä tarpeeksi ilmaa ulos äänen mukana, älä anna äänen korkeuden nousta liikaa.

82 Boone, D. R. & McFarlane, S. C. (2000). The Voice and Voice Therapy. 6. painos. Boston: Allyn & Bacon. Borden, G. J., Harris, K. S. & Raphael, L. J. (2003). Speech Science Primer. Physiology, Acoustics and Perception of Speech. 4. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins. Brown, O.L. (1999). Discover your voice. How to develop healthy voice habits. 4. painos. San Diego: Singular Publishing Group, inc. Laukkanen, A-M. & Leino, T. (2001). Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki: Gaudeamus.

83 Mathieson, L. (2001). Greene & Mathieson s the Voice & Its Disorders. 6. painos. London: Whurr Publishers. Parviainen, K. (1973). Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet. Helsinki: Helsingin yliopisto. Peltomaa, M. & Vilkman, E. (2002). Laulu hukassa mistä apu? Laulajan terveys lääkärin haasteena. Duodecim, 118: Rammage, L., Morrison, M. & Nichol, H. (2001). Management of the voice and its disorders. 2. painos. San Diego: Singular Thomson Learning.

84 Sala, Airo, Olkinuora, Pentti, Simberg, Ström & Suonpää. The prevalence of voice disorders among day care center teachers compared with nurses: A questionnaire and clinical study. Sala, E. (1995). Työ ja ääni. Duodecim, 111, (6), Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2003) Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä. Helsinki: Työterveyslaitos. Työturvallisuuskeskus. Suomi, K. (1990). Johdatusta puheen akustiikkaan. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja N:O 4. Oulu: Oulun yliopisto.

85 Luentomuistiinpanot: Eerola Ritva. (1996, 2004). Ervast Leena. (2004). Simberg Susanna. (2005).

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Mirkkalea Konttila TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Taiteen

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ

MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ Leila Saari Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Syksy 2015 Jyväskylän yliopisto 2 Sisällysluettelo MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TUKENA 1 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2012 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Iloisia harjoitteluhetkiä! Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan

Lisätiedot

Oppilas - Elev övrekropp2

Oppilas - Elev övrekropp2 Oppilas - Elev övrekropp2 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

2.2 Ääni aaltoliikkeenä 2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Manuaalinen terapia ja terapeuttinen harjoittelu hengitysvajepotilailla Fysioterapeutti Eveliina Nieminen

Manuaalinen terapia ja terapeuttinen harjoittelu hengitysvajepotilailla Fysioterapeutti Eveliina Nieminen Manuaalinen terapia ja terapeuttinen harjoittelu hengitysvajepotilailla 5.10.2016 Fysioterapeutti Eveliina Nieminen Manuaalisen terapian ja harjoittelun tavoitteena on O - ylläpitää/ lisätä rintakehän,

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND Kaularangan reumamuutokset potilasohje / i / VSSHPKuntoutus Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa tietoa nivelreuman aiheuttamista

Lisätiedot

Keventäjän kahvakuulatreeni

Keventäjän kahvakuulatreeni Keventäjän kahvakuulatreeni Kahvakuulaharjoittelu on saanut paljon viime vuosina suosiota ensin urheilijoiden ja sittemmin kuntoilijoiden keskuudessa. Keventäjälle kahvakuulailu sopii mainiosti, sillä

Lisätiedot

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat. TerveysInfo Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Aivoliitto 4, A5 : 24 s. : kuv. : vär. http://www.aivoliitto.fi/files/825/aivoverenkiertohairiot_ja

Lisätiedot

EFFLEURAGE - sivelyhieronta

EFFLEURAGE - sivelyhieronta EFFLEURAGE - sivelyhieronta Effleurage eli sivelyhieronta on hellävarainen pehmeillä, sivelyillä tehtävä hieronta jolla voit hemmotella asiakastasi joko kasvohoidon alussa rentouttamaan asiakas tai hoidon

Lisätiedot

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin. DNF Dynamic No Fins eli vapaasukellus ilman räpylöitä on yleensä kaikista vaikein laji aloittelijoille. Käsi ja jalkapotkun tekniikka vaatii hyvää koordinaatiota ja liikkuvuutta ja lajissa korostuu myös

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

Silmät ovat sielun peili. Ääni itse sielu. ÄÄNENTUOTON PERUSTEET

Silmät ovat sielun peili. Ääni itse sielu. ÄÄNENTUOTON PERUSTEET Silmät ovat sielun peili. Ääni itse sielu. ÄÄNENTUOTON PERUSTEET Hyvän äänen määrittely on hankalaa, koska siihen vaikuttaa niin paljon jokaisen omat henkilökohtaiset mieltymykset. Puheessa on aina mukana

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Viittomakielen tulkin ääniergonomia

OPINNÄYTETYÖ. Viittomakielen tulkin ääniergonomia OPINNÄYTETYÖ Viittomakielen tulkin ääniergonomia Viittomakielen tulkkien kokemat äänenkäytön ongelmat ja viittomakielen tulkkien äänenhuolto Laura Jämsen Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 4/2016

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Trakeostomoidun potilaan ohjaus ja kotiutus. Sairaanhoitaja Seija Tamminen Tyks, Korvaklinikka

Trakeostomoidun potilaan ohjaus ja kotiutus. Sairaanhoitaja Seija Tamminen Tyks, Korvaklinikka Trakeostomoidun potilaan ohjaus ja kotiutus Sairaanhoitaja Seija Tamminen Tyks, Korvaklinikka 17.1.2017 Potilaan taustatiedot trakeostooma; väliaikainen, pitkäaikainen tai pysyvä laryngektomia ikä, sukupuoli,

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi H.I.T High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! 58 KUNTO 13/2014 kuntoplus.fi Hiki virtaa, henki salpautuu ja suussa saattaa maistua veri KUNTO -lehden kivikovassa H.I.T.-treenissä.

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA HARJOITUKSET F15 INTERMEDIATE (SIVU. 32) F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA DTARVITSET: TREENIKUMINAUHAN Reverse Lunge to Front Kicks Left Jackknife Shoulder Press Reverse Lunge to Front Kicks Right Chair Tricep

Lisätiedot

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista neljätoista Tutustuin malasanaan 25 vuotta sitten aasialaisessa suurkaupungissa. siellä ihmisillä oli tapana kyykkiä jalkakäytävällä aina kun liikennevalot näyttivät punaista. Myöhemmin sain selville,

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Mammakavereiden keinot joilla pysyt rauhallisena kiukkukohtauksen yltyessä infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Sivut 2 Miksi aikuinen ryhtyy huutamaan, kun lapsi saa kiukkukohtauksen? 3

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P Esimies eri-ikäisten johtajana Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö jarna.savolainen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus P. 040 561 2022 Kronologinen ikä Syntymäpäivä Sosiaalinen ikä Roolit ja ikänormit Mistä

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille s.1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Hyödyllinen vai haitallinen stressi?... 4 Tavallisimmat stressin aiheuttajat... 5 Tunnista ja taltuta

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot