Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja"

Transkriptio

1 Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

2 Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes henkilöä (arvio vuodelta 1994, Laukkanen & Leino, 2001) mm. opettajat, lastenhoitajat, papit, kanttorit, laulajat, näyttelijät, radio- ja TV toimittajat, lääkärit ja hoitajat, myyjät, työnjohtajat, puolustusvoimissa työskentelevät, matkaoppaat

3 Näistä ammateista noin henkilöllä laulu kuuluu olennaisesti työnkuvaan esim. musiikinopettajat, päiväkotien henkilökunta, papit Tuhansilla ihmisillä lauluääni on pääasiallisin työväline esim. laulajat, laulunopettajat, kirkkomuusikot Myös useissa harrastuksissa kuten kuorolaulussa käytetään paljon ääntä.

4 Hyvä ja toimiva ääni on tärkeä osa ammattitaitoa ja työkykyä. Työssään paljon ääntä käyttävillä vaatimukset äänen laadulle ja kestävyydelle ovat suuria. Heillä on myös suuri äänen häiriintymisen vaara

5 Joitain tutkimustuloksia äänihäiriöiden esiintymisestä eri ammateissa Normaaliväestö: 1 15% Laulunopettajat: 64% Aerobic-ohjaajat: 44% Laulajat: 44% Opettajat: 20% Lastentarhanopettajat: 37 % (eri tutkijoita, erilaisia tutkimusmenetelmiä) Huom! Lauluammattilaiset hakeutuvat muuta väestöä helpommin hoitoon selittää osaksi todettujen äänihäiriöiden suurta määrää.

6 Lastentarhanopettajilta ja sairaanhoitajilta useimmin löydettyjä kurkunpään elimellisiä muutoksia ovat olleet laryngiitti (kp:n tulehdus) äänihuulikyhmyt polyyppi pienempiä äänihuulten muutoksia

7 ÄÄNENHUOLTO: Tavoite: äänihäiriöiden ehkäisy Sisält ltö: tiedon jakaminen äänentuottoelimistön rakenteesta ja toiminnasta, äänihäiriöistä ja niiden riskitekijöistä ääniergonomiasta (mikä on edullista ja mikä haitallista äänelle, työympäristöön vaikuttaminen, omien äänentuottotapojen ja riskien tiedostaminen), äänen harjoittamisesta

8 1.1 ÄÄNI Ääni on äänilähteen (kurkunpää) aiheuttamaa väliaineessa (ilma) etenevää liikettä (Suomi, 1990, s. 13). Liike etenee ilmaa pitkin sisäkorvaan, jossa se muuntuu sähkökemialliseksi toiminnaksi. Lopulta aivoissa syntyy äänen havainto.

9 Ääni on ilmanpaineen vaihtelua sellaisella taajuudella (nopeudella), että ihmisen kuuloaisti pystyy vastaanottamaan sen äänenä (Laukkanen & Leino, 2001, s )

10 1.2 ÄÄNENTUOTTO Äänentuottoa kontrolloi hermojärjestelmä: keskushermosto ja ääreishermosto. Äänentuottoon osallistuvat anatomiset rakenteet hermoston lisäksi: 1) hengityselimistö ja sitä säätelevä lihaksisto, 2) kurkunpää ja sen värähtelevä äänilähde äänihuulet sekä 3) artikulaatioelimistö ja ääniv niväyl ylä eli äänihuulten yläpuolinen resonanssiontelosto.

11

12 aivot 1) hengityselimistö (energialähde, ilmanpaineen tuotto) 2) kurkunpää (äänilähde, äänihuulten värähtelystä syntyvä fonaatioääni) 3) ääniv niväyl ylä (resonaattori: ääni kuultavaan muotoon)

13 1.2.1 HENGITYS HENGITYSTAPAHTUMA Hengitys on keuhkoissa tapahtuvaa kaasujen vaihtoa, sisäänhengityksessä elimistöön tulee happea ja uloshengityksessä sieltä poistuu hiilidioksidia.

14 SISÄÄ ÄÄNHENGITYS Sisäänhengitys on aina aktiivinen tapahtuma eli vaatii lihastyötä!

15 Tärkeimpiä sisää äänhengityslihaksia ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset Muita sisää äänhengityslihaksia ovat mm. suuret ja pienet rintalihakset, päännyökkääjälihas, leveä selkälihas, kylkiluunkannattajalihakset, solislihas, sahalihakset, kylkiluunkohottajalihakset

16

17 ULOSHENGITYS Uloshengitys voi olla joko 1) aktiivista tai 2) passiivista: seurausta sisäänhengityslihasten toiminnan loppumisesta ja rintakehän ja keuhkojen muodon palautumisesta lepotilaansa

18 Aktiivisessa uloshengityksessä käytettäviä tärkeimpiä lihaksia ovat sisemmät kylkivälilihakset lilihakset vatsalihakset: suora, ulommat vinot, sisemmät vinot ja poikittainen vatsalihas Uloshengitykseen osallistuu myös mm. poikittainen rintalihas ja leveä selkälihas.

19

20 HENGITYSTAVAT Vaikka periaatteessa hengitystapahtuma on aina samanlainen (happea sisään hiilidioksidia ulos), hengityslihasten toiminta ja havaittavat hengitysliikkeet painottuvat eri tavoin syvähengitys, solisluuhengitys, rintahengitys ja vatsahengitys

21

22 Syvähengitys Hengitysliikkeet jakautuvat tasapuolisesti rintakehän ja vatsan alueelle sis.hengityksessä keskivartalo lihoo kutsutaan myös pallea-kylkiluuhengi kylkiluuhengi- tykseksi, pallea rintahengitykseksi tai vatsa kylkihengitykseksi Pidetään äänenkäytön kannalta terveellisimpänä hengitystapana! Takaa laajimman voima- ja väriasteikon sekä laulu- että puheäänessä!

23 Syvähengityksen ajatellaan olevan taloudellisin ja tehokkain hengitystapa äänentuottoa ajatellen. Useimmat ihmiset hengittävät levossa ollessaan fysiologisesti oikein. Virheellistä hengitystapaa puhuessaan tai laulaessaan käyttävä ihminen saattaa levossa käyttää lähes moitteetonta syvähengitystä.

24 LEPO- JA ÄÄNT NTÖHENGITYKSEN EROT Lepohengitys tapahtuu silloin kun ei tuoteta ääntä tehtävä: hapen saanti tahdosta riippumatonta hengityslihasten liikkeet vähäiset ilmanvaihto yhdellä hengityskerralla n. ½ litraa kroppa vuorotellen täyttyy ilmalla ja painuu kasaan

25 Äänt ntöhengitys puhuessa/laulaessa tehtävä: ilmanpaineen tuotto äänen aikaansaamiseksi ilmanvaihto yhdellä hengityskerralla yleensä n. 1 ½ - 2 litraa (voimakas puhe tai laulu jopa 5 litraa) tahdonalaista hengityslihasten liikkeet voimistuneet hengitys (yleensä) suun kautta

26 Äänt ntöhengityksess hengityksessä uloshengitysvaihe huomattavasti pidempi kuin sisäänhengitysvaihe tarvitaan uloshengityksen kontrollia ( tuki tuki ) = sisäänhengityslihakset jäävät toimimaan uloshengityksen aikana ja jarruttavat kehon kasaanpainumista, (äännön loppuvaiheessa aktivoidaan lisää uloshengityslihaksia)

27 Laulussa suuremmat vaatimukset tuelle kuin puheessa imutunne, ajatus äänen vastaanottamisesta auttaa kroppaa pysymään auki, ei pusketa ääntä ulospäin hengitystuen harjoittaminen!

28 1.2.2 FONAATIO KURKUNPÄÄ ÄÄN JA ÄÄNIHUULTEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA KURKUNPÄÄ Rustojen muodostama rakenne leuan ja rintalastan välissä, henkitorven yläpäässä.

29

30 Osallistuu seuraaviin tehtäviin: hengitys (äänihuulten välinen äänirako auki) nieleminen (äänirako kiinni) fyysiset ponnistukset (äänirako kiinni) fonaatio eli äänihuulivärähtelystä syntyvä äänentuotto (äänirako vuorotellen auki ja kiinni)

31 ÄÄNIHUULET Äänihuulet ovat poimut, jotka koostuvat paksusta, löysästä ja kimmoisasta limakalvosta sekä lihaskudoksesta Päätehtävä: estää haitallisten aineiden pääsy henkitorveen Äänentuottotehtävä (Limakalvo on pääasiallisin äänihuulivärähtelyyn osallistuva äänihuulten osa)

32

33 FONAATIO-TAPAHTUMA TAPAHTUMA Äänihuulten värähtely synnyttää soinnillisissa äänissä (vokaalit, soinnil. konsonantit) kuultavan fonaatioäänen Fonaatioääni syntyy keuhkoista ulos hengitetyn ilman saadessa toisiaan vasten asetetut äänihuulet vuorotellen avautumaan ja sulkeutumaan. (Soinnittomissa äänissä kuten /s/, /k/, /p/, /t/ äänirako on auki)

34 Äänihuuliv nihuulivärähtely: htely: äh:t liikkuvat yhteen ja erilleen äänirako (glottis) vuoroin avautuu ja sulkeutuu 1. äh:t lähennetään toisiaan kohden kurkunpään lihasten avulla 2. ilmanpaine äh:n alapuolella kasvaa suuremmaksi kuin äh:n yläpuolinen paine 3. paine voittaa äh:n vastuksen ja pakottaa äh:t erilleen (abduktorit m. cricoarytenoideus posterior)

35 4. ilma alkaa virrata ääniraossa 5. paine ääniraossa (kapeikossa) pienenee ja aiheuttaa imuefektin (Bernoullin efekti: kapeikossa ilma virtaa nopeammin syntyy alipaine imuefekti) 6. imuefekti vetää äh kohti toisiaan yksi äänihuulivärähdys on tapahtunut

36 Huom! Äänihuuliv nihuulivärähtely htely ei siis synny lihastyöll llä!!! Se on ilmanpaineen vaihtelun ja lihaskudoksen kimmoisuuden tuottama prosessi (aerodynaamis-myoelastisen periaatteen mukainen!) Lihastyötä tarvitaan vain äänihuulten lähentämisessä värähtelyn alkuvaiheessa sekä värähtelyn loppuessa, jolloin loitontajalihas avaa ääniraon.

37 Äänihuulten pinnalla käy jatkuva joustava aaltomainen liike (erit. matalassa äänessä), äh:t eivät siis värähdellessään paukahda yhteen ja erikseen. äännön alussa äh:n kosketus pehmeä = pehmeä aluke jos värähtely alkaa yhtäkkisellä sulkeutumisella ja avautumisella = kova aluke

38

39 1.2.3 RESONANSSI ÄÄNIV NIVÄYL YLÄN JA ARTIKULAATIO- ELINTEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA Ääniv niväyl ylä on äänihuulista suuaukkoon ja sieraimiin ulottuva putkisto (Borden & Harris, 1984, s ) Kurkunpään eteisontelo Nielu

40 Suuontelo Nenäontelo Artikulaatioelimiä eli artikulaattoreita ovat kieli, nielu, kitalaki, huulet ja leuka.

41

42 Ääniv niväyl ylän ja artikulaattoreiden toiminta resonoitumisessa ja artikulaatiossa Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni on itsessään väritön ja heikko. Kaikki havaitsemamme puheäänet ovatkin ääniväyläresonaattorin muokkaamia

43 Ääniväylä toimii onteloresonaattorina, sen sisältämät ilmamolekyylit alkavat värähdellä äänihuulivärähtelyn (fonaatio) tai ääniväylän tuottaman äänen (soinnittomat konsonantit) ärsytyksestä Ääniv niväyl ylä vahvistaa niitä kurkunpäässä syntyneen äänen taajuuksia (osasäveliä ja osasävelalueita), jotka ovat lähellä sen omia värähtelytaajuuksia ja vaimentaa niitä, jotka ovat kaukana niistä. Vahvistuneita osasävelalueita kutsutaan formanteiksi.

44 suuri ontelo matalat taajuudet vahvistuvat, pieni ontelo korkeat taajuudet vahvistuvat (puhujan anatomiset ominaisuudet pitkälti määräävät) ääniväylän pituutta ja muotoa voidaan muokata artikulaatioelimiä liikuttamalla ja kurkunpään pystysuoraa asemaa muuttamalla ääniväylän ominaisvärähtelytaajuudet muuttuvat ääniväylä vahvistaa/vaimentaa sen mukaisesti eri taajuuksia

45 Resonanssin ja artikulaation vaikutuksia: äänen väri ja puhujan / laulajan tunnistettavuus äänen voimakkuus vokaalit (artikulaattorit erit. kieli muokkaavat ääniväylää niin, että eri osasäveltaajudet vahvistuvat vokaalien tunnistus) konsonantit (artikulaatioelimillä muodostetaan esteitä ääniväylään, toisissa konsonanteissa myös äänihuulet värähtelevät esim. /r/ ja toisissa eivät esim. /s/)

46 HUOM! Putken (ääniväylä) oltava tietyssä asennossa, jotta ääni resonoituu! Ääni etenee 343m/s kaikkiin vapaana oleviin suuntiin. Ääntä ei voi siis ottaa ja tehdä sillä jotain, ääntä ei voi sijoittaa eikä suunnata!

47 Sijoitus, etisyys ja takaisuus ovat mielikuvaresonanssikäsityksiä, jotka ovat eri asia kuin resonanssi akustisena ilmiönä! Esim. liian suora etisyyden haku kp nousee helposti, kp:n painaminen alas ontto saundi Kielen etinen asento kuitenkin edullinen, samoin ääniväylän avaruus

48 NORMAALIN ÄÄNEN PIIRTEITÄ Normaalia ääntä voidaan kuvata seuraavilla piirteillä: 1) kuuluvuus, kantavuus (voimakkuus) 2) hygieninen äänentuottotapa ei vahingoita äänentuottoelimistöä erit. kurkunpäätä (syvähengitys, ääntöbalanssi, sopiva puhekorkeus)

49 3) miellyttävä äänenlaatu ääntä on miellyttävä kuunnella 4) tunteiden ilmaisu äänen on oltava tarpeeksi joustava ilmaisemaan tunteita (voimakkuus- ja korkeusvaihtelut mahdollisia) 5) kuvaa puhujaa äänen tulisi kuvata puhujansa ikää ja sukupuolta 6) kestää rasittumatta työhön ja vapaa-aikaan kuuluvat tehtävät

50 3.1 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖN MÄÄ ÄÄRITTELY RITTELYÄ Kun jossain äänentuoton kolmesta prosessista (hengitys, fonaatio, resonanssi) ilmenee rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö tai vika, on kyseessä äänihäiriö.

51 Häiriintyneisyys voi kuulua poikkeavuutena seuraavissa äänen piirteissä: äänen korkeus ääniala äänen voimakkuus äänen laatu resonanssi äänen joustavuus äänen kestävyys

52 Kurkun tuntemukset: väsymys, kutina, kipeys, kuivuus, kireys, epämukava olo, palan tunne, rykimistarve, nieleskelytarve, nielemiskipu, liman tunne. Tuntemukset äänest nestä ja sen laadusta: ääni käheytyy, väsyy, rasittuu, on heikko, madaltuu, loppuu, katkeilee, katoaa, rekisteririkkoja. Äänentuoton tuntemukset ja rajoittuminen: vaikeus laulaa korkeita ääniä, ääniala kaventuu, äänen voimistaminen vaikeaa, matalalta puhuminen vaikeaa, hengästyttää, tarve käyttää enemmän voimaa, jotta saa äänen syntymään

53 3.2 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖIDEN IDEN JAOTTELU Jaetaan aiheuttavien tekijöiden mukaan toiminnallisiin ja elimellisiin äänihäiriöihin. Useisiin äänihäiriöihin liittyy myös psykogeenisiä tekijöitä (esim. masennusta, ahdistusta) Neurogeenis- ja psykogeenisperäiset iset häiriöt voidaan erottaa myös omiksi häiriöluokikseen (äh-halvaus, psykogeeninen afonia)

54 3.2.1 TOIMINNALLISET (funktionaaliset) ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT syynä terveen äänielimistön vää äärink rinkäytt yttö Väärinkäyttö voi liittyä hengitykseen, fonaatioon tai resonanssiin Yleisimmin kyse äänihuulten epäoptimaalisesta lähentämisestä toisiinsa (liian voimakas tai löys ysä äh-sulku sulku) Huono hengityksen ajoitus ja kontrolli, hengitystapa Ääniväylän jännitykset: kielen asento, nielun ja leuan jännitykset

55 Äänentuottoelimistön väärinkäyttö voi olla liikatoiminnallista (hyperfunktionaalista) tai vajaatoiminnallista (hypofunktionaalista) Liian runsasta äänenk nenkäytt yttöä voidaan myös pitää äänen väärinkäyttönä

56 ÄÄNESSÄOLOAIKA 1 s 1 min 1 h 3 h 8 h ÄH-VÄRÄHTELYJEN MÄÄRÄ

57 LIIKATOIMINNALLISET ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT Äänentuotto on ponnisteista ja työlästä Äänentuotossa erit. fonaatiossa liikaa jännitystä ja lihasvoimaa: äh:t lähennet hennetää ään toisiinsa liian voimakkaasti rasitusta äh- kudokselle

58 Jaetaan häiriöihin, joissa 1) kurkunpää ään toiminta on häiriintynyt, mutta rakenne on normaali ja 2) liikatoiminnallinen äänenkäyttötapa on johtanut äänihuulten rakenteellisiin muutoksiin (esim. rasituksesta johtuva laryngiitti, äänihuulikyhmyt, polyypit)

59

60 Liian suuri äänirasitus (liikatoiminnallinen äänenkäyttötapa ja suuri äänenkäyttömäärä) mikrotraumat äh- kudokseen jos eivät ehdi palautua levon aikana kumulatiivinen trauma (esim. äänihuulikyhmyt)

61 Erityisiä liikatoiminnallisia äänenk nenkäytt yttötapoja: tapoja: mm. liian voimakas äänenkäyttö (huutaminen, kiljuminen), runsas korkean äänen käyttö, rykiminen, yskiminen, kovat alukkeet Huom! Myös hiljaista ääntä voidaan tuottaa käyttäen liikaa lihasvoimaa ja jännitystä

62 Liikatoiminnallisen äänih nihäiri iriön oireita: äänen laatu kireä ja puristeinen, ääni väsyy ja käheytyy, epämiellyttävät tuntemukset kurkussa Liikatoiminnalliset äänihäiriöt ovat yleisimpiä äänih nihäiri iriöit itä! Usein myös työperäisiä!

63 VAJAATOIMINNALLISET ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT Huomattavasti harvinaisempia kuin liikatoiminnalliset äänihäiriöt Äänentuotossa käytetään liian vähän lihasvoimaa, äh:t lähennet hennetää ään toisiinsa liian löys ysästi sti Ei yleensä rasita tai vahingoita äänihuulia Äänenlaatu vuotoinen, ääni kuuluvuudeltaan heikko

64 3.2.2 ELIMELLISET (orgaaniset) ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖT syynä äänielimistön fyysiset poikkeavuudet poikkeavuudet (toiminnallisen ja elimellisen äänihäiriön välillä voi kuitenkin olla yhteys kuten esim. äh-kyhmyissä) Orgaanisia äänih nihäiri iriöit itä ovat mm. uurteet äänihuulissa (sulcus vocalis), äänihuulten krooniset haavaumat, syöpä, granulooma, äänihuulihalvaus, infektiosta johtuva kurkunpääntulehdus.

65 3.3 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖIDEN IDEN TUTKIMINEN Jos äänen käheys kestää viikkoja äänen tutkimukseen!!! kurkunpää ään laryngoskooppinen tutkimus (foniatri tai korva-nenä-kurkkulääkäri) äänen ja äänenk nenkäytt yttötavan tavan arviointi huomioiden hengitys, fonaatio ja resonanssi (puheterapeutti)

66 3.4 ÄÄNIH NIHÄIRI IRIÖIDEN IDEN HOITO Äänihäiriöitä hoidetaan ääniterapialla niterapialla, jota antaa laillistettu puheterapeutti Ennen terapian aloittamista lääkärin suorittama kurkunpään tutkimus Joskus kirurginen hoito, (esim. polyyppi tai suuri krooninen äänihuulikyhmy) siihenkin aina yhdistetään ääniterapia

67 Moniammatillinen tiimi foniatri / korva-nenä-kurkkutautilääkäri puheterapeutti fysioterapeutti psykologi + muita erikoislääkäreitä esim. neurologi, audiologi, psykiatri voice-massage hieroja laulunopettaja tekninen asiantuntija

68 Vält ltä äänihuulikudosta rasittavia / vaurioittavia tapoja: rykiminen (mieluummin: juo kulaus vettä, hyräile kevyesti tai rykäise vain hyvin kevyesti) yskiminen Kuiskaaminen (mieluummin: käytä hiljaista, vuotoista ääntä) puhuminen / ähkäisy taakkaa nostaessasi TUPAKOINTI! (tulehdusmuutokset äänihuulissa)

69 Vält ltä äänihuulikudosta rasittavaa äänenk nenkäytt yttöä öä: liian runsas äänenkäyttö (puhe ja laulu) Vältä tarpeetonta puhumista! Älä laula liian pitkään yhtäjaksoisesti äläkä liikaa päivän aikana! liian voimakas äänenkäyttö huutaminen, kiljuminen, karjuminen, kirkuminen melussa puhuminen tai laulaminen (meluisia paikkoja: auto, lentokone, ravintola, urheiluottelut) ulkona puhuminen kaukana olevalle ihmiselle puhuminen (kävele lähelle!)

70 liian korkealla tai matalalla äänellä puhuminen ja laulaminen kovat alukkeet (esim. Ei ) flunssassa, erityisesti kurkku kipeänä laulaminen ja puhuminen (kurkunpään tulehduksen aikana äänilepo!) liian pitkään puhuminen saman uloshengityksen aikana sisäänhengityksellä puhuminen liian nopeasti puhuminen

71 Huolehdi yleisestä terveydentilastasi: fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen (stressi, jännittyneisyys ja ahdistuneisuus heijastuvat ääneen) riittävä lepo ja uni kehon lihasjännitysten vähentäminen (niska- hartiaseutu, kurkunpään lihakset ja purulihakset) sairauksien - kuten reflux, allergiat, astma, flunssa, poskiontelon tulehdukset - hoitaminen

72 hormonaaliset tekijät: äänihuulissa on turvotusta kuukautisten aikana vältä liiallista äänirasitusta, androgeeninen hormonilääkitys äänen lasku, estrogeenikorvaushoito vaihdevuosissa positiivisia vaikutuksia naisääneen).

73 Huolehdi äänihuulten kosteutuksesta juo runsaasti vettä vesipiippu ilmankostutin (erityisesti talvella) Ilmastointi kuivattaa vältä elimistöä ja äänihuulia kuivattavia aineita: alkoholi, antihistamiinit, kofeiinipitoiset juomat juo kahvin kanssa lasillinen vettä Nenän limakalvojen kostuttaminen (Humidose-, ja Nozoil-suihkeet) kostuttaa myös äänihuulia

74 Vältett ltettävi viä ruoka- ja nautintoaineita sekä lää ääkkeit kkeitä: TUPAKKA ja alkoholi asetyylisalisyylivalmisteet (aspiriini ja disperiini) ennen laulamista (verisuoni voi katketa äänihuulissa) maitopohjaiset ruoka-aineet ja suklaa ennen laulamista (lisäävät limaneritystä) voimakkaasti maustetut ruoat (äänihuulten limakalvon ärsytys, reflux)

75 Ympärist ristön muokkaus äänenk nenkäyt ytölle edulliseksi: taustamelu mahdollisimman pieneksi (alle 40 db) akustiikka (ei liian kaikuisa puhumiseen eikä liian kaiuton laulamiseen) äänenvahvistuslaitteet tarpeeksi suuri ilmankosteus ilmanlaadun parantaminen (pöly, kemikaalit, käryt ja hajut pois)

76 RYHTI JA RENTOUS: hyvä ryhti: pää, hartiat ja lantio samassa linjassa sivusta katsottuna, ei polvilukkoja, lantio kääntyneenä keskivartalon alle, vatsa pitkänä ei lysyssä Hartiat rentoina, niska vapaa ja pidempi kuin kaula : älä nosta tai laske leukaa liikaa

77 puhu kuulijoihin päin kääntyneenä, vältä pään kiertoasentoja puhuessasi /laulaessasi Koko keho, erit. niskan ja hartioiden seutu, leuka, huulet ja kieli rennoiksi hiihtely niskan ja hartioiden venyttely Haukottelu, leuan pudottaminen rennoksi ja loksuttelu kädellä Huulten mutristaminen ja levittäminen Kielen venytys: työnnä kieli ulos suusta ja anna sen venyä

78 ÄÄNEN AVAUS JA RENTOUTTAMINEN Koko kehon erit. niska-hartiaseudun, purulihasten, huulten, kielen rentoutus hyminä /hmmmm/ liukuja ylhäältä alaspäin, tutun melodian hyräily (huulet kevyesti yhdessä, leuka rentona, älä pure hampaita yhteen) huuli- ja kielitäry (liu ut, melodiat) Haukotus ja huokaus /haaa/

79 KUN ÄÄNI VÄSYY KESKEN PUHUMISEN: Älä ryi, ota vesikulaus, tarkista ryhti, varmista leuan- sekä kaula- ja hartiaseudun rentous. Kevennä äänenkäyttötapaa, päästä enemmän ilmaa puhuessasi, hidasta puherytmiä, lisää taukoja. KUN ÄÄNI ON VÄSYNYT SYNYT: Anna äänen levätä! Palauta lihasrentous pään, kaulan ja hartioiden seutuun. Rentouta äänihuulia hyminöillä (hmm) ja huuli- tai kielitäryllä. Jos käheys jatkuu viikkoja hakeudu foniatrin tai korva-nenä-kurkkulääkärin tutkimuksiin.

80 ÄÄNEN OIKEANLAINEN VOIMISTAMINEN: Pieni äänen voimakkuuden lisäys: Avaa suuta hieman tavallista enemmän Artikuloi selvästi sti ja rauhallisesti Suuntaa ääni ajatuksissasi kauemmas Äänen korkeus nousee luonnostaan hieman, mutta älä anna sen nousta liikaa = Älä kimitä!

81 Huutaminen: 1) Seiso rennon ryhdikkäästi, pidä niska pitkänä ja leuka rentona. 2) Hengitä sisään nenän kautta (keskivartalo lihoo: kyljet ja vatsa leviävät). 3) Suuntaa ääni kauas. 4) Äänen tuotto alkaa napakalla sykähdyksellä alavartalon lihaksissa. HEI! HOHOI! Päästä tarpeeksi ilmaa ulos äänen mukana, älä anna äänen korkeuden nousta liikaa.

82 Boone, D. R. & McFarlane, S. C. (2000). The Voice and Voice Therapy. 6. painos. Boston: Allyn & Bacon. Borden, G. J., Harris, K. S. & Raphael, L. J. (2003). Speech Science Primer. Physiology, Acoustics and Perception of Speech. 4. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins. Brown, O.L. (1999). Discover your voice. How to develop healthy voice habits. 4. painos. San Diego: Singular Publishing Group, inc. Laukkanen, A-M. & Leino, T. (2001). Ihmeellinen ihmisääni. Helsinki: Gaudeamus.

83 Mathieson, L. (2001). Greene & Mathieson s the Voice & Its Disorders. 6. painos. London: Whurr Publishers. Parviainen, K. (1973). Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet. Helsinki: Helsingin yliopisto. Peltomaa, M. & Vilkman, E. (2002). Laulu hukassa mistä apu? Laulajan terveys lääkärin haasteena. Duodecim, 118: Rammage, L., Morrison, M. & Nichol, H. (2001). Management of the voice and its disorders. 2. painos. San Diego: Singular Thomson Learning.

84 Sala, Airo, Olkinuora, Pentti, Simberg, Ström & Suonpää. The prevalence of voice disorders among day care center teachers compared with nurses: A questionnaire and clinical study. Sala, E. (1995). Työ ja ääni. Duodecim, 111, (6), Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2003) Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä. Helsinki: Työterveyslaitos. Työturvallisuuskeskus. Suomi, K. (1990). Johdatusta puheen akustiikkaan. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja N:O 4. Oulu: Oulun yliopisto.

85 Luentomuistiinpanot: Eerola Ritva. (1996, 2004). Ervast Leena. (2004). Simberg Susanna. (2005).

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM

Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM Ääni on opettajan tärkein työväline eikä sen merkitystä voi nykyyhteiskunnassa yliarvostaa. Kommunikaatioprosessissa

Lisätiedot

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Taiteen yksikkö, Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2007 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus puhetyö önä INKER I KANNN INEN TANSSII NOPETTAA JAN MAI STERIOHH JELMA TANSSINOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus

Lisätiedot

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 17.4.2008 Lotta Rautiainen Kulttuuri- ja palveluala Koulutusohjelma Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Pop/jazz

Lisätiedot

Eeva Sala Foniatrian erikoislääkäri, dosentti Tyks, Korvaklinikka eeva.sala@tyks.fi 050 5164525. Ääniergonomia, Sala Eeva 1

Eeva Sala Foniatrian erikoislääkäri, dosentti Tyks, Korvaklinikka eeva.sala@tyks.fi 050 5164525. Ääniergonomia, Sala Eeva 1 Mitä puhetyötä tekevän olisi hyvä tietää äänen käytöstä ja miten huoltaa ääntä Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivät Isku-Center, Mukkulankatu 19, Lahti 10.5.2012 Eeva Sala Foniatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ Kimmo Riikonen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Helmikuu 2013 Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Työn nimi Äänenhuollon hyvät käytännöt musiikinopettajan työssä Klusterianalyysi ääniongelmista, niiden ratkaisuista ja elintapatekijöistä

Työn nimi Äänenhuollon hyvät käytännöt musiikinopettajan työssä Klusterianalyysi ääniongelmista, niiden ratkaisuista ja elintapatekijöistä Kasvatustieteiden tiedekunta Musiikkikasvatuksen koulutus Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Pöllänen Henna-Mari Työn nimi Äänenhuollon hyvät käytännöt musiikinopettajan työssä Klusterianalyysi ääniongelmista,

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Maarit Pirhonen. JOS SE EI OLE RIKKI, SITÄ EI TARVITSE KORJATA. Opettajaksi opiskelevien äänihäiriöoireet ja niiden ennaltaehkäisy

Maarit Pirhonen. JOS SE EI OLE RIKKI, SITÄ EI TARVITSE KORJATA. Opettajaksi opiskelevien äänihäiriöoireet ja niiden ennaltaehkäisy Maarit Pirhonen JOS SE EI OLE RIKKI, SITÄ EI TARVITSE KORJATA. Opettajaksi opiskelevien äänihäiriöoireet ja niiden ennaltaehkäisy JOENSUUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Erityiskasvatuksen pro

Lisätiedot

Laulajan äänenhuolto-opas

Laulajan äänenhuolto-opas Laulajan äänenhuolto-opas Tämä opas on tarkoitettu laulua opiskeleville ja harrastaville. Tarkoituksena on antaa laulajalle lääketieteellistä tietoa omasta lauluelimistöstä, sen toiminnasta ja siihen vaikuttavista

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

ÄÄNI TYÖVÄLINEENÄ ORTODOKSISESSA KIRKOSSA

ÄÄNI TYÖVÄLINEENÄ ORTODOKSISESSA KIRKOSSA ÄÄNI TYÖVÄLINEENÄ ORTODOKSISESSA KIRKOSSA Ääniongelmien riskitekijät, esiintyvyys ja ennaltaehkäisy Suomen ortodoksisen kirkon papeilla ja kanttoreilla Pro Gradu tutkielma Ortodoksinen kirkkomusiikki Huhtikuu

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen Paula Rautamaa Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Kevät 2012 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi Kasvo jumppa OPAS Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA 1 TEKSTI KUVAT JA TAITTO KUSTANTAJA PAINOPAIKKA ISBN Leena

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Sivumäärä 64 ja liitteet (3kpl) Tiivistelmä. Aika Syksy 2013

Sivumäärä 64 ja liitteet (3kpl) Tiivistelmä. Aika Syksy 2013 OULUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Tekijä Emilia Ainasoja Työn nimi Ryhmäliikunnanohjaajien äänenkäytön piirteet, riskitekijät sekä ohjaajien suhtautuminen äänenkäyttöön

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Ongelmia lauluäänessä?

Ongelmia lauluäänessä? Solja Virta Ongelmia lauluäänessä? Pieni käsikirja laulajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Musiikkipedagogi Musiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 26.11.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Solja

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Mirkkalea Konttila TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Taiteen

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA LIHASVOIMAHARJOITUSTEN LIIKEPANKKI HARTIASEUDUN LIIKKEET VETO LEUKAAN Kohota kyynärpäät ylös ja venytä kuminauhaa leuan alle. HARTIASEUDUN LIIKKEET HARTIOIDEN

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

Suukappaleharjoitus Vol.1

Suukappaleharjoitus Vol.1 q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

INHALARE LA VOCE IMUA ÄÄNESSÄ

INHALARE LA VOCE IMUA ÄÄNESSÄ INHALARE LA VOCE IMUA ÄÄNESSÄ Ajatuksia kokonaisvaltaisesta lauluäänen soinnista ja sen opettamisesta Seminaarityö Kevät 2014 Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot Tampereen yliopisto Antti Pakkanen

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Ryhdikkään ihmisen korvanipukasta voi kuvitella langan kulkevan suoraan alaspäin olkapään edestä, lonkkanivelen kautta nilkkaan.

Ryhdikkään ihmisen korvanipukasta voi kuvitella langan kulkevan suoraan alaspäin olkapään edestä, lonkkanivelen kautta nilkkaan. Ryhdikäs selkä Ryhdikkään ihmisen korvanipukasta voi kuvitella langan kulkevan suoraan alaspäin olkapään edestä, lonkkanivelen kautta nilkkaan. 2 Ryhdikäs selkä Selkäranka ja ryhti Hyvä ryhti on tärkeä

Lisätiedot

Mahdollisimman leveä V-torjunta

Mahdollisimman leveä V-torjunta Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund. Ryhdikäs selkä

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund. Ryhdikäs selkä Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Ryhdikäs selkä Selkäranka ja ryhti Ryhdikkään ihmisen korvanipukasta voi kuvitella langan kulkevan suoraan alaspäin olkapään edestä, lonkkanivelen kautta nilkkaan.

Lisätiedot

Puheesta lauluun - varhaiskasvattajan ääni

Puheesta lauluun - varhaiskasvattajan ääni Puheesta lauluun - varhaiskasvattajan ääni Musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi Opinnäytetyö 3.12.2009 Terhi Orpana Kulttuurialat TIIVISTELMÄSIVU Koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Samuel Lindell REKISTERIONGELMAT LAULAMISESSA

Samuel Lindell REKISTERIONGELMAT LAULAMISESSA Samuel Lindell REKISTERIONGELMAT LAULAMISESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Joulukuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Taiteen yksikkö Koulutusohjelma

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

Vapaauinti. Kallio Kontula Malmi Mäkelänrinne Pasila Siltamäki Töölö Vuosaari. www.urheiluhallit.fi

Vapaauinti. Kallio Kontula Malmi Mäkelänrinne Pasila Siltamäki Töölö Vuosaari. www.urheiluhallit.fi 1 Vapaauinti Pidä asento mahdollisimman virtaviivaisena. Vesiraja kulkee noin hiusrajan kohdalla. Vartalo kiertyy pituusakselin ympäri suunnilleen yhtä paljon molempiin suuntiin. Hartiat kiertyvät hieman

Lisätiedot

Huutoäänen akustiset ja perkeptuaaliset piirteet

Huutoäänen akustiset ja perkeptuaaliset piirteet Huutoäänen akustiset ja perkeptuaaliset piirteet Elina Lehtinen Puheopin puhetekniikan ja vokologian linjan Pro gradu tutkielma Tampereen yliopisto Syyskuu 2010 Tampereen yliopisto Puheopin laitos LEHTINEN,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS

FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA. ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIA JA LIIKUNTA KORSETTIHOIDON AIKANA ft Micaela Ulenius 22.1.2015 TYKS FYSIOTERAPIAN TAVOITTEET Motivoida nuorta tunnolliseksi korsetinkäyttäjäksi Hyvä lihastasapaino ja lihashallinta (lantio,

Lisätiedot

Tässä esitellyillä kuudella perusharjoituksella aktivoit ja vahvistat tehokkaasti selän ja keskivartalon lihaksia.

Tässä esitellyillä kuudella perusharjoituksella aktivoit ja vahvistat tehokkaasti selän ja keskivartalon lihaksia. Perusliikkeet Tässä esitellyillä kuudella perusharjoituksella aktivoit ja vahvistat tehokkaasti selän ja keskivartalon lihaksia. 1-2 viikon harjoittelun jälkeen tulet huomaamaan kehossasi seuraavia muutoksia:

Lisätiedot

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA Lihasvoimaharjoitusten liikepankki Tämä voimaharjoittelun liikepankki on koottu teille, hyvät vertaisohjaajat, jotka liikutatte ikäihmisiä meidän Eläkeläiset ry:n

Lisätiedot

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa

Lisätiedot

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS 150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

ÄÄNTÖBALANSSI-METODI LAULUNOPETUKSESSA. Hannele Valtasaari Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede 13.8.2012 Jyväskylän yliopisto

ÄÄNTÖBALANSSI-METODI LAULUNOPETUKSESSA. Hannele Valtasaari Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede 13.8.2012 Jyväskylän yliopisto ÄÄNTÖBALANSSI-METODI LAULUNOPETUKSESSA Hannele Valtasaari Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede 13.8.2012 Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä Author

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Äänenkäytön perusteita ja äänenhuoltoa. Suomen Nuorisoseurat ry Annimaria Koivunen

Äänenkäytön perusteita ja äänenhuoltoa. Suomen Nuorisoseurat ry Annimaria Koivunen 1 Äänenkäytön perusteita ja äänenhuoltoa Suomen Nuorisoseurat ry Annimaria Koivunen 2 Sisältö Johdanto... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Leikin kautta ääni lämpimäksi harjoitteita lasten kanssa käytettäväksi...

Lisätiedot

Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen

Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatria Sisältö Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen...4 Oikean asennon ja ryhdin merkitys kuntoutumisessa...5 Leikkauksen aiheuttamia

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Lonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas)

Lonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas) 2-6 kuukautta amputaatiosta: ensiproteesi Tässä vaiheessa on aika aloittaa vaativammat harjoitteet, joilla tähdätään vartalon kokonaisvaltaisempaan vahvistukseen, tasapainon hallitsemiseen seisoma-asennossa

Lisätiedot

Hengitystiet imetään, kun

Hengitystiet imetään, kun POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

RINTA Penkkipunnerrus (Chest Press) Vinopenkkipunnerrus (Incline Press) Rintalihasharjoite (Pectoral Fly) Yhden käden taljaveto (Cable Crossover)

RINTA Penkkipunnerrus (Chest Press) Vinopenkkipunnerrus (Incline Press) Rintalihasharjoite (Pectoral Fly) Yhden käden taljaveto (Cable Crossover) RINTA Penkkipunnerrus (Chest Press) 2. Säädä istuinosan korkeus niin, että istuessasi punnerruskahvat ovat rinnan yläosan korkeudella. Selkänoja on pystyasennossa (asento:chest Press 4). 3. Istu tukevasti,

Lisätiedot

KOULULUOKKIEN ÄÄNIERGONOMIARISKIT JA NIIDEN YHTEYS OPETTAJIEN ÄÄNIOIREISIIN JA PUHEÄÄNEN AKUSTISTEN PARAMETRIEN TYÖPÄIVÄNAIKAISIIN MUUTOKSIIN

KOULULUOKKIEN ÄÄNIERGONOMIARISKIT JA NIIDEN YHTEYS OPETTAJIEN ÄÄNIOIREISIIN JA PUHEÄÄNEN AKUSTISTEN PARAMETRIEN TYÖPÄIVÄNAIKAISIIN MUUTOKSIIN KOULULUOKKIEN ÄÄNIERGONOMIARISKIT JA NIIDEN YHTEYS OPETTAJIEN ÄÄNIOIREISIIN JA PUHEÄÄNEN AKUSTISTEN PARAMETRIEN TYÖPÄIVÄNAIKAISIIN MUUTOKSIIN Suvi Hakala Pro Gradu -tutkielma Kevät 2011 Yhteiskunta- ja

Lisätiedot

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista.

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista. MAGIC BACK SUPPORT MAGIC BACK SUPPORT ( MBS ) koti kiropraktikko on erittäin tehokas ja monipuolinen selkärangan hoitoon suunniteltu apuväline. MBS kulkee mukanasi matkoilla, harjoituskentällä, kesämökillä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

Petäjäveden kuntosaliopas

Petäjäveden kuntosaliopas Petäjäveden kuntosaliopas Osmo Reinikka Lähde: Teppo Kalaja & Timo Jaakkola, Kurssimoniste, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2009 Kuvat: Eevi Reinikka & Osmo Reinikka Alataljaveto Aseta jalkasi

Lisätiedot