EVIDENTIAALISUUDEN JA EPISTEEMISYYDEN KIELIOPILLISTUMISESTA BALKANIN KIELISSÄ

Transkriptio

1 EVIDENTIAALISUUDEN JA EPISTEEMISYYDEN KIELIOPILLISTUMISESTA BALKANIN KIELISSÄ Jouko Lindstedt Nykykielten laitos, HY Lammi

2 Evidentiaalisuuden ja episteemisyyden kieliopillistumisesta Balkanin kielissä (areaalisen diffuusion näkökulma) 1. Balkanin kielet ja Balkanin kieliliitto 2. Evidentiaalit Balkanilla 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö 4. Yhteenvetoa

3 1. Balkanin kielet ja Balkanin kieliliitto Balkanin kieliliitto: lähes 200 vuoden tutkimushistoria parhaiten tunnettu (mutta ei kovin hyvin ymmärretty) kieliliitto konvergenssi kielen eri tasoilla, myös kieliopissa Kieliliiton kielet: 1. albania 2. kreikka 3. romaanisia: romania, aromuuni/aromania, meglenoromania 4. slaavilaisia: bulgaria, makedonia, serbian murteita 5. romanikielen murteita: Balkanin murteet, valakkimurteet

4 1. Balkanin kielet ja Balkanin kieliliitto Balkanin / Kaakkois-Euroopan kieliä, mutta Balkanin kieliliiton ulkopuolella: turkkilaisia: turkki, gagauzi, tataari slaavilaisia: bosnia/kroaatti/montenegro/serbia, rusiini, venäjä romaanisia: ladino eli juutalaisespanja, dalmatia (k. 1898) unkari saksa armenia adyge

5 Maantieteellisen Balkanin pohjoisraja Lingvistisen Balkanin pohjoisraja

6 1900

7 2. Evidentiaalit Balkanilla osassa Balkanin kieliä kieliopillistunut evidentiaali indirektiiviset merkitykset: reportatiivi, inferentiaali miratiivinen merkitys useimmiten kieliopillistunut menneen ajan partisiipin sisältävän perfektitempuksen pohjalta kieliliiton kielistä vain albaniassa, bulgariassa, makedoniassa ja joissakin aromuunin ja romanikielen murteissa toisin kuin useimmissa kieliliiton piirteissä, alkuperä tunnettu ja kieliliiton ulkopuolella: turkki kaikissa turkkilaiskielissä esiintyvä kategoria Johanson: semanttisesti yhtenäinen indirektiivi: puhujan osuus Haarmann: euraasialainen isoglossi : viroon saakka

8 2. Evidentiaalit Balkanilla Turkki: tunnus miş (-miş- ~ -mış- ~ -müş- ~ -muş-) tulla, menneen ajan indirektiivi, sg1 pl3 gel-miş-im gel-miş-sin gel-miş gel-miş-iz gel-miş-siniz gel-miş-ler gel-miş hän on (ilmeisesti, kuulemma ) tullut vs. gel-di hän tuli (taivutus: geldim, geldin, geldi )

9 2. Evidentiaalit Balkanilla Yleensä itse evidentiaalin tunnusta ei ole lainattu, mutta esimerkki romanikielestä (Kreikan Traakia, lähde: Adamou): phendas muš i Fatma oti sanoi kuulemma DEF Fatma että e xurdes voj lja sas pe-sa DEF lapsi.acc hän.f otti kanssa itse-ins Fatman kerrotaan sanoneen, että hän otti lapsen mukaansa.

10 2. Evidentiaalit Balkanilla tulla, menneen ajan indirektiivi, sg1 pl3 (bulgariassa ja makedoniassa taulukossa yksikössä vain maskuliini) turkki bulgaria makedonia gel-miş-im došăl săm sum došol gel-miş-sin došăl si si došol gel-miş-ø došăl (e) Ø došol gel-miş-iz došli sme sme došle gel-miş-siniz došli ste ste došle gel-miş-ler došli (sa) Ø došle

11 2. Evidentiaalit Balkanilla bulgarian ja makedonian indirektiivin lähteenä kantaslaavin perfekti, joka lähes kaikissa muissa slaavilaisissa kielissä muuttunut yleispreteritiksi (esim. venäjän prišël tulin, tulit, tuli, tulimme ) bulgariassa muodolla säilynyt myös perfektin merkityksiä, joissa ei evidentiaalisuutta; esim. eksperientiaali: hodil săm v Helzinki olen käynyt Helsingissä makedoniassa, varsinkin eteläisemmissä murteissa, varsinainen perfektimerkitys siirtynyt kreikan ja aromuunin vaikutuksesta uusille muodoille, joissa aktiivin partisiippi korvautunut passiivin partisiipilla, esim. olen tullut : imam dojdeno ( omistaa -apuv.), sum dojden ( olla -apuv.)

12 2. Evidentiaalit Balkanilla bulgarian apuverbin puuttuminen kolmansista persoonista esitetty indirektiivin ja varsinaisen perfektin eroksi, tai indirektiivin sisällä reportatiivin ja inferentiaalin eroksi, mutta osittain riippuu myös diskurssitekijöistä (kerronta vs. irrallinen toteamus) bulgarialaisissa kansansaduissa aina apuverbitön indirektiivi! tämä voi osittain kopioida turkin mallia: gitmiş meni (indirektiivi) vs. gitmiştir (Johanson:) (S)he has presumably gone cf. dur-mak pysähtyä, pysyä, olla vrt. bulg. otišăl meni (kuulemma, kerrotaan ) vs. otišăl e on (ilmeisesti, varmaankin) mennyt mutta myös diskurssitekijät vaikuttavat tulkintaan

13 2. Evidentiaalit Balkanilla Albania: evidentiaalin perinteinen nimi admiratiivi Muodostettu siirtämällä perfektin apuverbi päätteeksi: hap avata sg1 pl3 perfekti admiratiivi: preesens admiratiivi: perfekti kam hapur hap-kam pas-kam hapur ke hapur hap-ke pas-ke hapur ka hapur hap-ka pas-ka hapur kemi hapur hap-kemi pas-kemi hapur keni hapur hap-keni pas-keni hapur kanë hapur hap-kan pas-kan hapur vrt. kam omistaa -verbin perfekti: kam pasur (suppletiivinen partisiippi)

14 2. Evidentiaalit Balkanilla albanian voi ajatella osittain kopioineen turkkia, jossa indirektiivin tunnus ja päätteet suffikseja päämerkitykset miratiivisuus ja epäily ( muka ), eli suppeampi käyttöala kuin turkin tai bulgarian indirektiivillä Friedman: kaunokirjallisuuden käännöksissä bulgarian indirektiivin ja albanian admiratiivin korrelaatio vähäinen! bulgariassakin kaksoisperfekti osoittamassa epäilyä, vrt. alb. Pas-ka arritur mbreti! Kuningas on saapunut! (odottamatta) bulg. Kraljat e pristignal! mutta Kraljat (e) bil pristignal (e bil = olla -verbin perfekti) 1. Kuningas oli kuulemma/ilmeisesti saapunut 2. Kuningas muka saapui

15 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö balkanilainen ns. volo-futuuri: haluta -verbi kieliopillistunut fuuturin merkitsimeksi (taipuvaksi futuurin apuverbiksi tai taipumattomaksi prokliittiseksi partikkeliksi) klassinen balkanismi: koko kieliliitossa, ei turkissa myös bosnia/kroaatti/montenegro/serbia futuurin merkitsimen episteemistä käyttöä tutkittu vähemmän, mutta esiintyy useassa kielessä, esim. bulg: (Toj prekara edna godina v Anglija,) ( Hän on viettänyt vuoden Englannissa, ) ta šte znae anglijski joten FUT tietää.prs.sg3 englantilainen joten hän varmaankin osaa englantia.

16 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö kreikka: θa tis milái FUT hänelle(fem.) puhua.ipfv.prs.sg3 Hän puhuu (fut.) hänelle. Hän varmaankin puhuu (prees.) hänelle.

17 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö romania: presumptiivi (modus): olla -verbin futuuri tai konditionaali tai analyyttinen subjunktiivi + gerundi: o fi citind carte-a FUT olla lukea.ger book-def Hän saattaa lukea sitä kirjaa.

18 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö Futuurin merkitsin ja menneen ajan indirektiivi / perfekti voidaan bulgariassa yhdistää episteemisissä ilmauksissa: šte (da) e razbral istina-ta FUT (COMP) on ymmärtänyt totuus-def Hän on ilmeisesti saanut selville totuuden. Episteemisessä funktiossa bulgarian futuurin merkitsin šte voi liittyä pääverbiin komplementoijan välityksellä apuverbin tapaan, vaikka varsinaisessa futuurissa tämä rakenne on jo kadonnut šte-merkitsimen muututtua partikkeliksi.

19 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö kreikassa ei ole kieliopillista evidentiaalia; vastaavissa rakenteissa kreikassa on normaali mennen ajan muoto futuurin merkitsimen jälkeen, vrt.: θa tis milísi FUT hänelle(fem.) puhua.pfv.prs.sg3 Hän puhuu (fut.) hänelle. θa tis mílise FUT hänelle(fem.) puhua.pfv.pst.sg3 Hän on varmaankin puhunut hänelle.

20 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö Albania käyttää rakenteessa perfektiivin subjunktiivia, ei evidentiaalia: ai do të ketë dëgjuar hän.m FUT COMP omistaa.subj.sg3 kuulla.ptcp lajm-i-n e ri uutinen-def-acc ART uusi Hän on varmaankin kuullut viimeisimmän uutisen.

21 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö romania vaihtaa yksinkertaisesti presumptiiviin (menneen ajan) partisiipin: o fi citit carte-a FUT olla lukea.ptcp book-def Hän on saattanut lukea sen kirjan. Bulg. šte da e pročel kniga-ta vrt. ranskan modaalinen futuuri il/elle aura lu le livre

22 3. Balkanilaisen futuurin episteeminen käyttö mutta futuurin merkitsin on luonnollisesti vain yksi partikkeleista ja apuverbeistä, joilla on episteeminen merkitys, vrt. bulg.: trjabva da e bi-l-o ljubov täytyä.prs.sg3 COMP on olla-pcpl-n rakkaus (F!) sen on täytynyt olla rakkautta

23 5. Yhteenvetoa episteemisten ja muitten modaalisten merkitysten kietoutuminen futuurin merkitsemiseen lienee universaali ilmiö, ei mitenkään vain Balkanille ominainen episteemisten ilmausten rakenteet muistuttavat toisiaan Balkanin kielten välillä, mutta mitään yhtenäistä mallia ei voi osoittaa epäsuoran evidentiaalisuuden (reportatiivisuuden, inferentiaalisuuden ja miratiivisuuden) kieliopillistuminen osassa Balkanin kieliliiton kieliä liittää ne suureen euraasialaiseen vyöhykkeeseen, jonka selkäranka ovat turkkilaiskielet

24 4. Yhteenvetoa epäsuorien evidentiaalien kieliopillistumisen pohjana ovat olleet perfektityyppiset liittotempukset, mutta albanian ja balkaninslaavin (bulgaria, makedonia) yksityiskohdat eroavat albanian epäsuoran evidentiaalin semanttinen fokus on eri kohdassa kuin bulgarian ja makedonian evidentiaalit eivät ole moduksia: epäsuorilla evidentiaaleilla on huomattavasti enemmän tempusdistinktioita kuin esimerkiksi ei-indikatiivisilla moduksilla (sekä albanian admiratiivissa että bulgarian indirektiivissä 5 morfologisesti toisistaan eroavaa tempusta)