Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache"

Transkriptio

1 Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

2 Suomi toisena ja vieraana kielenä (S2) 1. Johdanto ja opetuksen tavoitteet Helsingin Saksalaisessa koulussa kaksi kieltä ja kulttuuria kohtaavat. Tällaisessa kohtaamiskoulussa (Begegnungsschule) kaikki oppilaat opiskelevat saksan ja suomen kieltä. Suomea toisena ja vieraana kielenä (S2) opiskelevat ne oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi. Oppimäärää valitessa huomioidaan seuraavat kriteerit: - oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osaalueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa tai - oppilaan suomen kielen taito ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opiskeluun Suomi toisena ja vieraana kielenä opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä ja antaa oppilaille sellaiset tiedot ja taidot suomen kielessä, että he tulevat toimeen niin suullisesti kuin kirjallisestikin jokapäiväisissä kielitilanteissa ja että heissä herää kiinnostus suomenkielisten viestimien tarjoamaa tietoa ja viihdettä kohtaan. Aineen opintoihin kuuluvat myös suomen kulttuurin ja kirjallisuuden sekä kielen rakenteen, tehtävän ja kielellisen vaihtelun perustuntemus. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osaalueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppilaan itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihinsä selviytyä vieraassa maassa ja vieraskielisessä kulttuurissa pyritään vahvistamaan. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja suomenkielisessä ympäristössä elämisestä ja viestimisestä. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tukee usein uuden kielen oppimista ja uuteen ympäristöön sopeutumista. Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineessa yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja ottaa yhteyttä uuden oppilaan vanhempiin ja esittelee heille opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja käytäntöjä. Opetuksen tavoitteet määritellään eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen mukaan.tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan kuitenkin huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulutausta. Opetuksen lähtökohta on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja sen ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Erityisesti niille alakoululaisille, joille suomi on ensimmäinen vieras kieli, tulee opettaa kielenopiskelutaitoja. Suomi toisena ja vieraana kielenä opetuksen päämääränä on mahdollistaa oppilaan toimiminen kieliyhteisön täysivaltaisena jäsenenä, jolla on kielelliset valmiudet jatko-

3 opintoihin Suomessa. Jos oppilas opiskelee suomea vieraana kielenä eikä ole jäämässä pysyvästi maahan, opetuksen tavoitteena on saavuttaa kielitaito, jolla selviää arkipäivän tilanteista. S2-opetuksessa huomioidaan sekä suomalaiset laaja-alaisen osaamisen tavoitteet että saksalaiset oppimisen tavoitteet (Kompetenzen 1-4). Jotkut pitkään ulkomailla asuneet ja siellä koulua käyneet suomenkieliset ja kansalaisuudeltaan suomalaiset oppilaat osallistuvat suomi toisena ja vieraana kielenä - opetukseen, koska heidän kielitaitonsa ei riitä äidinkielen (FIM) opiskeluun. Tällainen oppilas saattaa puhua suomea varsin sujuvasti, mutta ei ole koskaan oppinut kunnolla kirjoittamaan suomea. Oppilas voi aloittaa suomen opiskelun S2-ryhmässä ja siirtyä myöhemmin FIM-opetukseen, kun hän on saavuttanut riittävän kielellisen tason. Joissakin tapauksissa S2-oppilaan kielitaidon kehittyminen edellyttää äidikielen aihealueisiin perehtymistä, jotta hänen kielitaitonsa kehittyisi. Tällöin hän osallistuu soveltuvin osin äidinkielen opetukseen. Tämä edellyttää äidinkielen ja S2-opettajien tiivistä yhteistyötä. 2. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Suomea toisena ja vieraana kielenä opetetaan vuosiluokilla 1-6 neljä tuntia viikossa ja luokilla 7-9 kolme tuntia viikossa. Saksalaiseen kouluun tullessaan oppilas aloittaa aineen opiskelun välittömästi. Tämän vuoksi opetuksen sisältöjä ei kuvata kolmannesta luokasta lähtien vuosiluokittain vaan opiskeluvuosittain. Yksi opiskeluvuosi on lukuvuosi, jonka aikana oppilas opiskelee suomea toisena ja vieraana kielenä Helsingin Saksalaisessa koulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kolmannen opiskeluvuoden sisältöjä voivat opiskella esimerkiksi niin ensimmäisen kuin kuudennen luokan oppilaat. Opiskeluvuoden sisältöjä ja työtapoja valittaessa on kuitenkin otettava huomioon oppilaan ikä ja opiskeluvalmiudet. Tämä tarkoittaa usein sitä, että suomen opinnot vanhempana aloittavat oppilaat etenevät opinnoissaan nopeammin kuin nuorempana aloittavat. Ensimmäinen ja toinen vuosiluokka kuvataan kuitenkin kokonaisuutena ja vuosiluokkakäsitettä käyttäen. 2.1 Vuosiluokkien 1 2 tavoitteet ja sisällöt Kielitaidon osa-alueet Oppilas kehittyy kaikilla kielen osa-alueilla, joita ovat puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen sekä puheen ja tekstin ymmärtäminen. Kehittyminen edellyttää sanavaraston kasvua sekä ääntämisen ja kielen rakenteiden oppimista.

4 Tavoitteet Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat oppilaiden ikä ja suomen kielen lähtötaso. Puhumisessa keskitytään aluksi arkipäivän fraasien käyttöön, nimeämiseen, kysymiseen ja vastaamiseen. Myöhemmin harjoitellaan myös kertomista ja kuvailua. Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon suomen kieltä mutta myös saksan kieltä apukielenä. Opetuksessa keskitytään suomen kielen kirjain-äännevastaavuuteen kaikilla kielen osaalueilla (kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen, ääntäminen). Kirjoittamisessa edetään vähitellen yksittäisistä sanoista kohti yksinkertaisia lauseita. Puheen ja tekstin ymmärtämisessä on olennaista sanojen erotteleminen puhevirrasta sekä helppojen kysymysten ja ohjeiden ymmärtäminen. Vähitellen keskitytään myös siihen, että lapsi osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi. Muiden tavoitteiden lisäksi opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota suomalaiseen kulttuuriin (esimerkiksi juhlaperinteisiin), kulttuurien väliseen erilaisuuteen, puutteellisen kielitaidon hyväksymiseen ja rohkeaan vieraan kielen käyttämiseen. Keskeiset sisällöt Ensimmäisellä luokalla oppimisen lähtökohta on minä itse. Sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja opitaan seuraavilta lapsen arkielämää lähellä olevilta alueilta: perhe koti eläimet, luonto ajoneuvot luokkahuone ruoka ja ruokailu värit ja adjektiivit lukusanat persoona- ja demonstratiivipronominit tervehdykset ajanilmauksia ihminen ja ihmisen kehonosat vaatteet joitakin verbejä Ensimmäisen luokan loppupuolelta alkaen ja viimeistään toisella luokalla näiden osaksi samojen aihepiirien sanastoa pyritään laajentamaan ja harjoitellaan helppoja lauserakenteita. Käsiteltäviä aiheita ovat: lukusanoja itsestä ja muista kertominen perheestä kertominen olla-verbin preesens Mikä tämä on? Se on - - värit (Minkävärinen - - on?) Se on - - yksikön genetiivi (Kenen? Minkä?)

5 yksikön adessiivi (Kenellä on?) astevaihtelu (Mikko, Mikon) Millainen - - on? -kysymyksiä ja niihin vastauksia Yksikön ja monikon nominatiivi (Mikä/Mitkä? Millainen/Millaiset?) Onko? Ovatko? On. Ovat. Ei ole. Eivät ole. yksikön inessiivi (Missä?) ja kongruenssi (pitkässä rivitalossa) vuorokausi, viikonpäivät, vuosi ja kuukaudet vuodenajat ja sää verbien persoonataivutus tavallisimpien verbien astevaihtelu harrastuksia tervehdys- ja kohteliaisuusfraaseja liikenne ja yksikön adessiivi: Missä? (esim. kadulla) ja Millä? (esim. junalla) Opetusmenetelmät Ensimmäisellä vuosiluokalla opetus tapahtuu pääasiassa suullisesti, sillä varsinkin lukuvuoden alussa oppilailla ei ole luku- eikä kirjoitustaitoa. Kieltä harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen ja pelien mutta myös kirjallisten ja suullisten tehtävien avulla. Tarkoituksena on sanahahmojen ja kuvien yhdistäminen ja sitä kautta oppimisen vahvistaminen. Kirjoittamisen ja lukemisen voi ottaa opetusmenetelmäksi sitä mukaan, kun lapset etenevät omassa äidinkielessään. Toisella vuosiluokalla kirjoittamisen ja lukemisen merkitys lisääntyy. Muuten opetusmenetelmät pysyvät suurin piirtein samoina. 2.2 Opiskeluvuosien 1 4 tavoitteet ja sisällöt Opiskeluvuosina 1 4 oppilas omaksuu arkipäivän kielitilanteiden ja aihepiirien perussanaston sekä tärkeimmät rakenteet siten, että hän ymmärtää, kykenee reagoimaan ja vastaamaan puhutteluun sekä uskaltaa ilmaista itseään suomen kielellä. Oppilaalle kehittyy positiivinen asenne suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan, ja hän kokee osaavansa ja haluavansa oppia sitä. Perusopintoihin kuuluu myös maan kulttuuriperintöön, kuten eri paikkoihin, tapoihin ja lauluihin tutustumista. (L2, L3) Tavoitteet Oppilas oppii suomen kielen perussanaston, ilmaisuvaraston ja perusrakenteet niin, että hän ymmärtää sekä reagoi ja kykenee vastaamaan puhutteluun, henkilökohtaisiin kysymyksiin, kehotuksiin ja toiveisiin ainakin rutiininomaisissa arkipäivän tilanteissa. kykenee keskustelemaan yksinkertaisin sanoin oppimäärän aiheista, teemoista, kuvista tai niihin liittyvistä tilanteista. osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään; selviytyy muutamista hyvin tavallisista jokapäiväisistä tilanteista, esimerkiksi tapaamisista ja puhelinkeskusteluista.

6 ymmärtää lyhyitä arkipäivän asioita käsitteleviä tarinoita ja dialogeja, tapahtumakuvauksia sekä hyvin yksinkertaisia ohjeita. osaa kirjoittaa viestejä ja lyhyitä tarinoita tutuista aihepiireistä sekä kirjoittaa sellaisia yksinkertaisia virkkeitä, kysymyksiä ja vastauksia, jotka ovat olleet esillä oppimistilanteissa. tietää mitä tavalliset sanat, sanonnat ja virkkeet tarkoittavat saksaksi; osaa tarvittaessa kääntää joitakin lyhyitä fraaseja ja virkkeitä suomesta saksaan ja saksasta suomeen tarvittavia apuvälineitä hyödyntäen. osaa laatia lyhyen tekstin valitsemastaan aiheesta tietotekniikkaa apuna käyttäen. osaa hankkia tietoa eri lähteistä. Keskeiset sisällöt Aihepiirit, tilanteet ja tehtävät kielen perustehtävät erityisesti puheessa, kuten tervehtiminen, kiittäminen, näyttäminen, kysyminen, toivottaminen, pyytäminen, kertominen sekä tunteiden ja mielipiteiden esittäminen suomen kielellä paikkoja ja tapahtumia kotona, koulussa ja lähiympäristössä ajanilmaukset luonto, liikunta ja harrastukset pukeutuminen, tavat, ravinto ja terveys liikennevälineitä ja ammatteja Rakenteet aktiivimuotoisen verbin perustaivutus ja nominityypit (1-4), myönteisiä ja kielteisiä lauseita, yksinkertaisia tapoja esittää kysymyksiä ja antaa vastauksia, verbin perusmuoto sekä joitakin objektin taivutuksen perussääntöjä kysymyssanat ja pronominit, teemamuodot ja paikallissijat yksikössä, lukusanat ja suomen partitiivin käyttö Yllä esitetyt sisällöt jakautuvat eri opiskeluvuosille seuraavasti: Ensimmäinen opiskeluvuosi Aihepiirejä: lukusanat, esittely, koti ja perhe, värit, eläimiä, koulu, ulkonäkö, kaupunki ja maaseutu, harrastuksia, kysyminen, tervehdykset ja kohteliaisuuden osoittaminen

7 Rakenteita: verbin myönteinen persoonataivutus, verbien ja nominien astevaihtelu, omistusrakenne, nominatiivi (ensimmäinen teemamuoto), genetiivi (toinen teemamuoto), inessiivi ja adessiivi, nominatiivin monikko Toinen opiskeluvuosi Aihepiirejä: luonto, vuodenajat, vuorokaudenajat, viikonpäivät ja kellonajat, puhelinkeskustelu, sairaala, ostoksilla, kouluaineet, tietoa Suomesta ja naapurimaista Rakenteita: objekti, ajanilmauksia adessiivissa ja essiivissä, verbin kielteinen ja kysyvä preesens, imperatiivi, ablatiivi ja allatiivi Kolmas opiskeluvuosi Aihepiirejä: matkailu, ilmasto, Suomen historiaa, ruumiinosat, harrastuksia, vuotuisjuhlia, luonto, kirjeen kirjoittaminen Rakenteita: imperfekti, sisä- ja ulkopaikallissijat, omistusliite, ainesanat, 1. infinitiivi, järjestyslukuja, persoonapronominien objektimuodot Neljäs opiskeluvuosi Aihepiirejä: urheilu, sairaudet, Helsinki, suomenkielistä kirjallisuutta, kirjasto, runoja, tunteet, oppilasvaihto, elokuvat, teatteri ja omat mielenkiinnon kohteet Rakenteita: kielteinen imperfekti, partitiiviobjekti, translatiivi, perfekti, tunneverbit, aiemmin opitun kertausta 2.3 Opiskeluvuosien 5 7 tavoitteet ja sisällöt Opiskeluvuosien 5 7 aikana sanavarasto ja kielellisten rakenteiden hallinta kehittyy niin, että oppilaat ymmärtävät erilaisia, pitkähköjäkin tekstejä ja rohkenevat keskustella suomeksi. He kykenevät ilmaisemaan ajatuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan aiempaa yksityiskohtaisemmin myös muodollisissa tilanteissa. Samanaikaisesti kehittyvät opetussuunnitelman eheyttäviin aihekokonaisuuksiin ja muiden aineiden opetukseen yhteydessä olevat kirjoitustaito, yleinen kielitaito sekä yhteiskunnallinen tietoisuus ja kulttuurituntemus. Tavoitteet Opiskeluvuosien 1-4 tavoitteiden saavuttamisen lisäksi seitsemän vuotta opiskeltuaan oppilas

8 seuraa autenttista suomenkielistä keskustelua tutuista aihepiireistä silloin, kun keskustelu ei ole liian nopeatempoista tai erityisen huolittelematonta tai murteellista sekä ottaa jossain määrin osaa keskusteluun. ymmärtää myös lyhyiden tekstien, dialogien, asiatekstien, ohjeiden ja tuttuja aiheita käsittelevien puhelinkeskustelujen keskeisen sisällön ja tärkeät yksityiskohdat sekä osaa reagoida niihin ja selostaa niiden keskeisen sisällön. osoittaa ymmärtävänsä suomenkielisten uutisten ja säätiedotusten, mainosten, ohjeiden ja tärkeiden tai häntä kiinnostavien ohjelmien tai helppojen artikkeleiden keskeisen sisällön. selviytyy jokapäiväisistä suullisista palvelutilanteista ja ilmaisee vähintään auttavasti omia toiveitaan ja mielipiteitään niissä. kirjoittaa viestejä ja kirjeitä, lyhyitä tarinoita, yhteenvetoja ja mielipidekirjoituksia henkilökohtaisista ja jokapäiväisistä aiheista; osaa sanakirjaa apuna käyttäen kääntää yksinkertaisia virkkeitä tai tutusta aiheesta kirjoitetun lyhyen tekstin suomesta saksaksi myös tietotekniikkaa apuna käyttäen. tuntee suomalaisen kulttuurin peruspiirteitä ja lukee helppoja kaunokirjallisia tekstejä ohjauksen avulla tai apuvälineitä hyödyntäen. Keskeiset sisällöt Aihealueet, tilanteet ja tehtävät luonto ja vapaa-aika, matkailu, elinympäristö ja nähtävyydet kauppa ja palvelu, työ ja tekniikka, kulutus, seurustelu ja terveys viestintä ja yhteiskunta eri kielimuodot, suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri käytännön kannalta tärkeitä kielen tehtäviä, kuten eri tapoja kysyä ja vastata, kertoa, kuvailla, epäillä, käskeä ja selostaa Rakenteet perusverbiopin kertaus, monikon taivutus, astevaihtelu, omistusliite, yhdysverbejä ja passiivimuotoisia verbejä, tavallisia tapoja ilmaista ehdollista, mahdollista ja pakollista toimintaa käytännön kielenkäyttötilanteissa adjektiivin ja adverbin vertailu ja III infinitiivi verbin nominaalimuodot ja tavallisimpia lauseenvastikkeita niin, että oppilas ymmärtää autenttista tekstiä suomen subjektin ja objektin perussäännöt Yllä esitetyt sisällöt jakautuvat eri opiskeluvuosille seuraavasti:

9 Viides opiskeluvuosi Aihepiirejä: harrastukset ja vapaa-aika, terveys ja ulkonäkö, ruoka ja ruokailutottumukset, ostoksilla, asiointikielen perusteita, kysyminen ja vastaaminen, kuvaileminen, runoja, loruja, näytteitä nuortenkirjallisuudesta Rakenteita: verbien taivutus, nominien monikkomuotoja, astevaihtelu, passiivin preesens ja imperfekti Kuudes opiskeluvuosi Aihepiirejä: suomalaiset viestimet: lehdet ja televisio-ohjelmat, lyhyen uutisen lukeminen, mielipiteen ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti, selostamisen harjoittelua, nuortenkirjallisuutta, esimerkiksi lyhyitä novelleja ja romaanikatkelmia, runoja Rakenteita: adjektiivin ja adverbin vertailumuodot, rektioita, konditionaali ja imperatiivi, pronominien kertausta, omistusliitteitä Seitsemäs opiskeluvuosi Aihepiirejä: ammatteja, työharjoittelu, suomenkielistä kirjallisuutta, jännityskirjallisuutta, suomen kielen lajeja, puhutun ja kirjoitetun kielen lajeja, slangi, perusasioita suomen murteista Rakenteita: verbin nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeitten ymmärtäminen, subjektin ja objektin sijanvalinta, lauseoppi, peruskieliopin kertausta 3. Työtavat Helsingin Saksalaisessa koulussa a- ja c-luokkien oppilaat aloittavat englannin kielen opiskelun peruskoulun viidennellä luokalla. Jos oppilas, joka ei osaa suomea, tulee 1 4 luokalle, on suomen kieli ensimmäinen hänen opiskelemansa vieras kieli. Sen vuoksi on syytä erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että oppilaan ensikokemukset vieraan kielen opiskelusta olisivat myönteiset, ja kielenopiskelutaitoja tulee alusta lähtien kehittää. Näitä taitoja ja työtapoja, kuten uusien tekstien ja sanojen ääneen lukemista ja mieleenpainamista, opittujen asioiden kyselemistä pareittain ja ryhmissä sekä sanakirjan käyttöä, harjoitellaan tunneilla. Myös kotitehtävien tekemisestä annetaan mahdollisimman selkeät ohjeet, jotta oppilaille kehittyisivät varhaisessa vaiheessa mahdollisimman toimivat opiskelutavat. Koska suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineen tärkeänä tavoitteena on tukea oppilaan selviytymistä suomenkielisessä ympäristössä, suullisen kielitaidon harjoittelu on erityisen tärkeää. Pari- ja ryhmätyötilanteet, erilaiset pelit ja leikit tarjoavat luontevan mahdollisuuden puhumiseen ja kuuntelemiseen. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä tärkeämpää on

10 muistaa musiikin, teatterin ja elokuvien, tietotekniikan sekä visuaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa. Opettajan tulee pyrkiä käyttämään opetustilanteissa johdonmukaisesti suomen kieltä. On huolehdittava siitä, että alusta lähtien suomen kieltä opitaan myös kirjoittamaan oikein. Suomi vieraana kielenä -opetusryhmät ovat heterogeenisia, koska oppilaat aloittavat suomen opiskelun heti Saksalaiseen kouluun tultuaan ja koska opetuksen kokonaisjärjestelyt eivät salli yhtenäisten tasoryhmien perustamista. Samassa ryhmässä voi siis olla suomea toista, kolmatta tai neljättä vuotta opiskelevia. Tämän vuoksi oppilaat joutuvat aika ajoin opiskelemaan itsenäisesti, ja itseopiskelutaitojen ja vastuuntunnon kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Oppimateriaalina alaluokilla voidaan käyttä peruskoululaisille laadittuja suomen kielen oppikirjoja oheismateriaaleineen ja edistyneimmille äidinkielen oppikirjoja ja S2- tehtäväkirjoja. Kielenoppimispelit ja sähköinen oppimateriaali, kuten filmit ja tietokonesovellukset, ovat myös käyttökelpoisia. Peruskoulun ylemmillä luokilla suomen opiskelun aloittavat voivat käyttää suomi toisena kielenä oppimateriaaleja tai aikuisille laadittuja suomen oppikirjoja soveltuvin osin. Tarvittaessa opettaja laatii myös itse ryhmälleen soveltuvaa materiaalia. Tietoverkkojen tarjontaa on syytä hyödyntää opetuksessa ja opiskelussa 4. Kuvaus hyvästä osaamisesta neljän ja seitsemän opiskeluvuoden jälkeen Tämä kuvaus noudattelee yleiseurooppalaista vieraan kielen taitotasoluokitusta. Neljän opiskeluvuoden jälkeen hyvin osaavan (arvosana 3) oppilaan kielitaito on seuraavanlainen: Kuullun ymmärtäminen Oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Oppilas pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen Oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Hän selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista, mutta tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Oppilas puhuu hyvin tutuista asioista melko sujuvasti. Muuten puheessa on taukoja ja katkoksia. Oppilaan ääntäminen voi joskus olla epäselvää.. Oppilas osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

11 Oppilaan alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Luetun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä, kuten yksityiskirjeitä, pikku-uutisia ja yksinkertaisia käyttöohjeita. Oppilas ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Hän osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen Oppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä, kuten postikortin, henkilötiedot ja sanelun. Oppilas osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Oppilas osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Seitsemän opiskeluvuoden jälkeen hyvin osaavan (arvosana 3) oppilaan kielitaito on seuraavanlainen: Kuullun ymmärtäminen Oppilas ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja. Hän tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Oppilas pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Hän ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Oppilas osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Hän pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Hän voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhuminen Puhe on välillä sujuvaa, mutta siinä esiintyy katkoksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Oppilas osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Hän osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Pitemmässä vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa, esim.

12 verbien aikamuodoissa, ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Luetun ymmärtäminen Oppilas pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Oppilas pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Kirjoittaminen Oppilas selviytyy tavanomaisista arkisista kirjoitustehtävistä. Oppilas osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Oppilas osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Oppilas kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 5. Arviointi ja päättöarviointi Suomi vieraana kielenä -oppiaineen arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen tietoa oppilaan edistymisestä kielen oppimisessa. Opettaja arvioi oppilaan osaamista järjestämällä neljä kirjallista koetta lukuvuodessa. Koetehtävien tulee mahdollisimman monipuolisesti testata kielitaidon eri osa-alueita, kuten rakenteiden ja sanaston hallintaa, luetun ymmärtämistä ja kirjoitustaitoa. Suullista kielitaitoa arvioidaan jatkuvan näytön perusteella sekä erilaisilla suullista kielitaitoa mittaavilla tehtävillä, kuten pienillä keskustelukokeilla ja kuuntelutehtävillä sekä oppilaitten pitämillä esitelmillä. Myös näitä on lukuvuoden aikana vähintään neljä. Kirjallinen taito vaikuttaa noin 50 % todistuksen arvosanaan ja suullinen taito ja aktiivisuus (käyttäytyminen ja tuntityöskentely) vaikuttavat noin 50 % todistuksen arvosanaan. Myös oppilaan itsearviointia tulee käyttää arvioinnin tukena. Opettaja voi joutua laatimaan yhtä ryhmää varten useampia kokeita, koska heterogeenisissä ryhmissä oppilaat saattavat olla opintojen eri vaiheissa. Peruskoulun päättyessä FIF/FFF-oppilaat ovat opiskelleet suomea 1-9 vuotta. 9. luokan päättöarviointi suoritetaan yleiseurooppalaisen vieraan kielen taitotasoluokituksen mukaan. Kriteerit löytyvät kohdasta 4.

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Suomen kieli Opetussuunnitelma

Suomen kieli Opetussuunnitelma Suomen kieli Opetussuunnitelma 1. Kohderyhmä Maahanmuuttajat, joiden suomen kielen taito on alle Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotason A1 ja joilla on latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaito.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b

Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kielitaitotasot A1.3 Ymmärtää yksinkertaisia lausumia Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Ymmärtää tuttuja sanoja ja lyhyitä viestejä. Kirjoittaa sanoja, fraaseja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit.

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit. Laaja-alainen tavoitteet, sisällöt ja tavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit vuosiluokilla 6-9. Laaja-alaisen osaamisen painotukset Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET

Lisätiedot

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina 2009-2010 ja 2010-2011 alkaen 17.9.2009 Etäopetuksena Learnlinc etäopetusjärjestelmässä (8 ov) sekä lähiopetuksena (2 ov) Opintokokonaisuus sisältää 8 opintoviikkoa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku

Itsearviointilistat. Eurooppalainen kielisalkku Itsearviointilistat Eurooppalainen kielisalkku 2 Itsearviointilistat Itsearviointilistat ovat osa Eurooppalaista kielisalkkua (EKS). Ne ovat kielen opiskelijan apuväline, jonka avulla opiskelija voi itsenäisesti

Lisätiedot

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1) Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET

Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET 7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe. Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI. Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska).

7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI. Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska). 7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska). RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet 2 Valtakunnallinen maahanmuuttajien opetussuunnitelma... 3 Maahanmuuttajien opetus Hämeenkyrössä yleisesti... 4 Maahanmuuttajaoppilas ja opiskelun tuki...

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot