KREIKAN ALKEISMONISTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KREIKAN ALKEISMONISTE"

Transkriptio

1 KREIKAN ALKEISMONISTE Jyri Vaahtera Jaana Vaahtera Sanni Aava Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri Turun yliopisto 2009

2 2 Kreikan kirjoittaminen Kirjaimisto Kreikkalaiset omaksuivat aakkosensa seemiläisiltä (kreikaksi foinik»ia gr mmata). Kirjaimet säilyttivät olennaiselta osalta saman muodon ja järjestyksen. Suurin kreikkalaisten uudistus oli vokaalien merkitseminen kirjaimin. Pienet kirjaimet otettiin käyttöön vasta ajanlaskumme alun jälkeen. Kirjain Iso Pieni A a B b G g D d E e Z z H h Q q I i K k L l M m N n X x O o P p R r S s, j T t U u F f C c Y y W w Nimi alpha bēta gamma delta epsīlon zēta ēta thēta iōta kappa lambda my ny ksī omīkron pī rhō sigma tau ypsīlon phī khī psī ōmega suomalainen vastine ă, ā b g d ĕ dz ē th ĭ, ī k l m n ks ŏ p r s t y, ȳ ph kh ps ō

3 3 Lisähuomautuksia: a) Pikkusigmalla on kaksi muotoa, joista s esiintyy sanan alussa ja sisällä, j sanan lopussa. b) g (gamma) äännetään g:n, k:n, x:n ja c:n edessä niinkuin n; esimerkiksi ggeloj = angelos, Sf gx = Sphinks. c) Kreikan kolme aspiraattaa l. henkäysloppuista konsonanttia q, f ja c ääntyivät oikeasti kuin t+h, p+h ja k+h; esimerkiksi 'AqÁnai = Athēnai, coròj = khoros ja filosof a = philosophia (äännetään kuitenkin käytännössä usein = filosofia). d) Ainoastaan e:llä ja o:lla on omat merkkinsä pitkille ja lyhyille äänteille. e) i (iōta) tarkoittaa aina vokaalia: 'Iwn a = Iōnia (ei Jōnia). f) Vaikka u=y, niin kaksoisäänne (l. diftongi) eu äännetään kuten eu, au kuten au ja ou kuten ū. g) Pitkien vokaalien ja i:n muodostamissa diftongeissa (a+i, h+i ja w+i) kirjoitetaan i vokaalin alle (ns. iōta subscriptum): v, V ja J. Tälöin i ei äänny. Isoja kirjaimia käytettäessä i kirjoitetaan kuitenkin vokaalin viereen: dw (ādō) minä laulan, Aidhj (Hādēs). Spiritus Jokainen sanan alkava vokaali tai diftongi saa itseensä spiritusmerkin. Näitä on kaksi: 1) Spiritus asper ( ) kova t. vahva henkonen, joka äännetään niin kuin h; esim. ƒstor a = historia, Omhroj = Homēros. 2) Spiritus lenis ( ) heikko henkäys, joka ei äännettäessä kuulu; esim. gw = egō. Myös konsonantilla r alkava sana saa alkuunsa spiritus asper merkin, esim.»twr = rhētōr. Sanan sisäinen rr voi saada kaksi spiritusta: PÚ oj (Pyrrhos) tai PÚrroj. Spiritus kirjoitetaan pienen kirjaimen päälle ja ison kirjaimen eteen, diftongissa jälkimmäisen vokaalin päälle: ƒeroj, Hlioj, aùtòj, A guptoj.

4 4 Välimerkit Paino Pistettä ja pilkkua käytetään niin kuin suomessa. Kaksoispisteen ja puolipisteen sijasta merkitään piste rivin yläreunaan ( ), kysymysmerkkinä on meidän puolipisteemme (;) Kreikan paino oli luonteeltaan musikaalinen, jossa sanan jollekin tavulle osuva korko saattoi olla nouseva ( akuutti), laskeva (gravis) tai nouseva-laskeva (sirkumfleksi). a) Akuutti ( ) voi olla jollakin kolmesta viimeisestä tavusta. Kolmanneksi viimeisellä tavulla oleva paino on aina akuutti. Tällä tavulla paino voi olla vain viimeisen tavun ollessa lyhyt: pat»r isä, lògoj sana, nqrwpoj ihminen (mutta nqrèpou). b) Gravis ( ` ) esiintyy vain viimeisellä tavulla akuutin sijasta, kun seuraa painollinen sana eikä välissä ole välimerkkiä: patὴr lšgei isä sanoo. c) Sirkumfleksi ( ˆ ) voi olla vain pitkällä tavulla (pitkällä vokaalilla tai diftongilla), joko viimeisellä tai toiseksi viimeisellä (viimeisen ollessa lyhyt). Jos toiseksi viimeinen tavu on korollinen ja sillä on pitkä vokaali tai diftongi, on sillä oltava sirkumfleksi, jos viimeinen tavu on lyhyt: taàroj härkä, zùon eläin. Huomautus: Korkomerkeistä asetetaan akuutti ja gravis spiritusmerkin jälkeen, mutta sirkumfleksi spirituksen päälle. Painottomat ja enkliittiset Eräät yksitavuiset sanat ovat kokonaan vailla painoa: 1) Vokaalilla alkavat artikkelin muodot: Ð, ¹, oƒ, aƒ. 2) Prepositiot n (vastaa kysymykseen missä?), e j t. j (vastaa kysymykseen minne?) ja k t. x (vastaa kysymykseen mistä?). 3) Konjunktiot e (jos), æj (että). 4) Kieltosana où (oùk, oùc), joka kuitenkin välimerkin edellä saa akuutin.

5 5 Enkliittiset l. nojaavat sanat luovuttavat joskus painonsa edelliselle sanalle. Niihin ei tavallisesti kirjoiteta painomerkkejä, ja jos se kirjoitetaan, se tulee viimeiselle tavulle. Enkliittisiä ovat: 1) Indefiniittipronomini t j, t (joku) kaikissa muodoissaan. 2) Persoonapronominin yks. 1. ja 2. persoonan akkusatiivi, genetiivi ja datiivi: mš, moà, mo, sš, soà, so. 3) Verbien e m (olla) ja fhm (sanoa) indikatiivin preesensin kaksitavuiset muodot. 4) Infiniittiadverbit poú (jossakin), po (jonnekin), poqšn (jostakin), potš (joskus), pèj (jotenkin). 5) Partikkelit gš (-pa, -pä), tš (ja, sekä), to (tosiaan). - Kun enkliittisiä sanoja edeltää sana, jonka viimeinen tavu on painollinen, ne menettävät painonsa. Edellisen sanan akuutti ei silloin muutu gravikseksi: qeòj tij joku jumala. - Kun enkliittistä sanaa edeltää sana, jolla on akuutti kolmanneksi viimeisellä tai sirkumfleksi toiseksi viimeisellä tavulla, siirtyy enkliittisen sanan paino edellisen sanan viimeiselle tavulle: filòsofòj sti hän on filosofi, nqrwpòj tij joku ihminen. - Mikäli enkliittistä sanaa edeltävällä sanalla on akuutti toiseksi viimeisellä tavulla, menettää yksitavuinen enkliittinen sana painon, mutta kaksitavuiset säilyttävät sen: lògoj tij joku sana, lògoi tinšj jotkut sanat. Substantiivien ja adjektiivien taivutus Kreikka on kieli, joka ilmaisee sanoja taivuttamalla sen, kuka tekee, mitä tekee, millä tekee, milloin tekee jne. Siksi on lauseen ymmärtämisen kannalta olennaista osata sanojen taivutusmuodot. Nominien (substantiivit, adjektiivit, lukusanat ja pronominit) taivutusta kutsutaan deklinaatioksi, verbien taivutusta konjugaatioksi. Deklinaation muodot osoittavat sukua, lukua ja sijaa.

6 6 Suku Luku Sijat Sukuja on kolme: maskuliini (miespuolinen), feminiini (naispuolinen) ja neutri (suvuton). Kullakin substantiivilla on tietty suku, kun taas adjektiivi taipuu eri suvuissa pääsanansa mukaan. Sanan suku on hyvä opetella yhdessä sanan kanssa, sillä täsmällisiä sukusääntöjä ei ole, eikä suku vastaa aina yksinkertaisesti luonnollista jakoa mies- ja naispuolisiin ja suvuttomaan; esim. tò meir kion poika, Ð yòfoj melu, ¹ q latta meri. Yleisesti voi sanoa, että useimmat jokien ja kuukausien nimet ovat maskuliineja, maiden, kaupunkien, saarien ja puiden nimet sekä jotakin tilaa tai ominaisuutta ilmaisevat sanat ovat feminiinejä. Lukuja on kolme: yksikkö, monikko ja duaali. Duaali ( kaksikko ) on harvinainen ja korvautuu usein monikolla; tässä opintomonisteessa se on jätetty pois taivutustaulukoista. Sijoja on kreikassa viisi: 1) nominatiivi on lauseen subjektin sija; ilmaisten lauseen predikaatin tekijän se vastaa kysymyksiin: kuka, mikä, ketkä, mitkä? 2) vokatiivi: puhuttelu- t. huudahdussija. 3) akkusatiivi on objektin sija; se vastaa kysymyksiin: ketä, mitä, keitä, kenet, minkä? jne. 4) genetiivi vastaa kysymykseen: kenen, minkä, keiden?; genetiiviin on sulautunut myös vanha indoeurooppalainen sija ablatiivi, joka vastaa kysymykseen: keltä, miltä? 5) datiivi vastaa kysymykseen: kenelle, mille, keille?; datiiviin on sulautunut myös vanha indoeurooppalainen sija instrumentaali, joka vastaa kysymykseen: millä? Artikkeli Kreikan kielessä on artikkeli, joka vastaa monissa nykykielissä esiintyvää määräistä artikkelia. Sillä on omat muotonsa kullekin suvulle.

7 7 Yks. nominatiivi akkusatiivi genetiivi datiivi Mon. nominatiivi akkusatiivi genetiivi datiivi Mask. Fem. Neutri Ð ¹ tò tòn t»n tò toà táj toà tù tí tù oƒ aƒ t toúj t j t tîn tîn tîn to j ta j to j Deklinaatiot Seuraavissa taivutuskaavoissa on sanat jaettu kahteen osaan: taivutusvartaloon, joka on taivutettaessa sanan muuttumaton osa, ja muodon loppuun, joka taivutettaessa muuttuu. Taivutusvartalon saa selville sanan yksikön genetiivimuodosta poistamalla genetiivin päätteen (1. ja 2. deklinaatiossa -aj/-hj ja -ou, 3. deklinaatiossa -oj): tästä syystä substantiiveista annetaan esimerkiksi sanakirjoissa ns. teema, jonka muodostavat yksikön nominatiivi ja genetiivi. Kuitenkin 1. ja 2. deklinaatiossa vartalo on sama myös nominatiivissa. Ensimmäinen Kreikan ensimmäiseen eli a-deklinaatioon kuuluu feminiinejä, deklinaatio joiden loppuna on a tai h, sekä maskuliineja, joiden loppuna on - aj tai -hj. Feminiinit taipuvat seuraavalla tavalla (vrt. artikkelin feminiinimuodon taivutus edellä): Yks. nom. & vok. akk. gen. dat. Mon. nom. & vok. akk. gen. dat. tšcntaito ¹ tšcn-h t¾n tšcn-hn táj tšcn-hj tí tšcnv aƒ tšcn-ai t j tšcn-aj tîn tecn-în ta j tšcn-aij o ki- talo o k -a o k -an o k -aj o k -v o k -ai o k -aj o ki-în o k -aij glwtt- kieli glîtt-a glîtt-an glètt-hj glètt-v glîtt-ai glètt-aj glwtt-în glètt-aij

8 8 Huomautuksia: a) Jos sana päättyy e / i / r + a, on kaksi mahdollisuutta: jos yksikön nominatiivin a on pitkä, taipuu sana kuten o k a, ja silloin a on pitkä kaikissa muodoissa paitsi monikon nominatiivissa ja datiivissa. Jos yksikön nominatiivin a on lyhyt, on taivutus samanlainen, mutta a on lyhyt kaikissa muodoissa paitsi yksikön genetiivissä ja datiivissa sekä monikon akkusatiivissa. Näin esimerkiksi m caira. b) Koron paikka vaihtelee eri sanoissa ja se (samoin kuin sanan suku) kannattaa opetella yhdessä sanan kanssa. Mikäli lopputavu sallii, säilyy korko samalla tavulla kuin yksikön nominatiivissa. Mikäli sanalla on nominatiivissa lopputavulla akuutti, muuttuu se sirkumfleksiksi genetiivissä ja datiivissa (esim. tim» kunnia, tim»n, timáj, timí, tima, tim j, timîn, tima j). c) Kaikilla 1. deklinaation sanoilla on kuitenkin monikon genetiivissä sirkumfleksi päätteellä -în. Ensimmäisen deklinaation maskuliinit taipuvat seuraavasti: Yks. nom. akk. gen. dat. vok. Mon. nom. akk. gen. dat. politkansalainen Ð pol t-hj tõn pol t-hn toà pol t-ou tù pol t-v ê pol t-a oƒ pol t-ai toýj pol t-aj tîn polit-în to j pol t-aij neaninuorukainen nean -aj nean -an nean -ou nean -v nean -a nean -ai nean -aj neani-în nean -aij Maskuliinien taivutus poikkeaa feminiinien taivutuksesta vain yksikön nominatiivissa ja genetiivissä. Toinen Toiseen eli o-deklinaatioon kuuluu pääasiallisesti oj-loppuisia

9 9 deklinaatio maskuliineja sekä on-loppuisia neutreja. Jotkut oj-loppuiset sanat ovat luontaisen sukunsa takia feminiinejä: ¹ parqšnoj neito, neitsyt ; feminiinejä ovat myös kasvien, maiden ja kaupunkien nimet, ja esim. ¹ nòsoj tauti, ¹ násoj saari, ¹ b bloj kirja. Toiseen deklinaatioon kuuluvat sanat taipuvat seuraavasti: Yks. nom. akk. gen. dat. vok. Mon. nom. akk. gen. dat. nqrwpihminen Ð nqrwp-oj tõn nqrwp-on toà nqrèp-ou tù nqrèp-j ê nqrwp-e oƒ nqrwp-oi toýj nqrèp-ouj tîn nqrèp-wn to j nqrèp-oij Ðdtie ¹ Ðd-Òj t¾n Ðd-Òn táj Ðd-oà tí Ðd-ù ð Ðd-š aƒ Ðd-o t j Ðd-oÚj tîn Ðd-în ta j Ðd-o j dwrlahja tõ dîr-on tõ dîr-on toà dèr-ou tù dèr-j ð dîr-on t dîr-a t dîr-a tîn dèr-wn to j dèr-oij 1. ja 2. deklinaation adjektiivit Huomautuksia: a) Neutrilla on sekä yksikössä että monikossa vain yksi muoto nominatiiville, akkusatiiville ja vokatiiville, ja monikossa sen loppu on aina -a. b) Mikäli sanalla on nominatiivissa akuutti viimeisellä tavulla, saa se genetiivissä ja datiivissa sirkumfleksin. Adjektiivin suku mukautuu aina kulloisenkin pääsanansa mukaan. Suuri joukko kreikan adjektiiveja taipuu ensimmäisen ja toisen deklinaation mukaan siten, että maskuliini- ja neutrimuodot noudattavat toisen deklinaation ja feminiinimuodot ensimmäisen deklinaation taivutusta. Tällaisten kolmimuotoisten adjektiivien nominatiivin loppuna on -oj, -h, -on (milloin päätteen edellä on e, i tai r, niin feminiinin päätteenä on -a); esimerkiksi kakòj, kak», kakòn huono, paha, kalòj, kal», kalòn kaunis, sofòj, sof», sofòn viisas, ƒeròj, ƒer, ƒeròn pyhä, d kaioj, dika a, d kaion oikeudenmukainen.

10 10 Huomautus: Adjektiivin feminiinillä voi siis olla paino eri tavulla kuin maskuliinilla ja neutrilla: feminiinin monikon nominatiivin ja genetiivin paino noudattaa kuitenkin vastaavan maskuliinimuodon painoa (feminiinin monikon genetiivin päätteellä ei siis ole sirkumfleksiä kuten substantiiveilla). Yks. nom. akk. gen. dat. Mon. nom. akk. gen. dat. mask. fem. neutri mask. fem. neutri kakòj kak» kakòn ƒeròj ƒer ƒeròn kakòn kak»n kakòn ƒeròn ƒer n ƒeròn kakoà kakáj kakoà ƒeroà ƒer j ƒeroà kakù kakí kakù ƒerù ƒer ƒerù kako kaka kak kakoúj kak j kak kakîn kakîn kakîn kako j kaka j kako j ƒero ƒera ƒer ƒeroúj ƒer j ƒer ƒerîn ƒerîn ƒerîn ƒero j ƒera j ƒero j Artikkelin ja määreen paikka Huomautus: Eräät tämän tyyppiset adjektiivit ovat vain "kaksimuotoisia": näillä on yhteinen oj-loppuinen muoto sekä maskuliinille että feminiinille, ja ne taipuvat siis vain toisen deklinaation mukaan. Tällaiset adjektiivit ovat lähes yksinomaan yhdyssanoja, esim.: œmpeiroj kokenut ( n + pe ra kokemus ); monet alkavat merkityksen kieltävällä -etuliitteellä: dikoj, dikon väärämielinen ja q natoj, q naton kuolematon. Artikkeli toimii yhdistäjänä: sanat, jotka sijoitetaan nominin ja sen artikkelin väliin, tai artikkelilla varustettuna pääsanan jälkeen, kuuluvat nominin kanssa samaan ilmaisuun. Tätä kutsutaan määreen attributiiviseksi asemaksi: Ð sofõj nqrwpoj Ð nqrwpoj Ð sofòj Ð prõj toýj Lakedaimon ouj pòlemoj viisas ihminen viisas ihminen sota spartalaisia vastaan, Peloponnesolaissota

11 11 Mutta milloin substantiiviin liittyvä adjektiivi tai muu määre on ilman artikkelia pääsanansa edessä tai jäljessä, on sen asema predikatiivinen: sofõj Ð nqrwpoj ( st n). Ð nqrwpoj sofòj ( st n). Viisas on ihminen. Ihminen on viisas. Verbien taivutuksesta Tällä tavoin kreikassa voi ilmaista täydellisen ajatuksen pelkästään asettamalla rinnakkain kaksi elementtiä, jotka voivat olla molemmat nomineja, tai toinen elementeistä voi olla adjektiivi. Tällöin ei verbiä (normaalisti kyseessä on olla-verbi st ) ole välttämätöntä kirjoittaa. Artikkelin käytöstä huomattakoon vielä tapaukset, joissa se esiintyy yksinään ilman ihmistä, miehiä, naisia tai asiaa tarkoittavaa pääsanaa, milloin se on ajateltavissa mukaan. oƒ dikoi väärämieliset ihmiset ¹ kal» kaunis nainen tõ kalòn kauneus oƒ n tí o k v talonväki oƒ k toà perip tou peripateetikot, Aristoteleen seuraajat Verbien taivutukseen puututaan varsinaisesti myöhemmin. Käytännön syistä tutustumme kuitenkin ennakolta tavallisiin (aktiivin indikatiivin) preesens ja imperfektimuotoihin. Seuraavassa verbien paideúw kasvatan ja e m olen taivutusmallit: Yks Mon preesens imperfekti preesens imperfekti paideú-w -pa deu-on e m Ã(n) paideú-eij -pa deu-ej e Ãsqa paideú-ei -pa deu-e(n) st (n) Ãn paideú-o-men -paideú-o-men smšn Ãmen paideú-e-te -paideú-e-te stš Ãte paideú-ousi(n) -pa deu-on e s (n) Ãsan

12 12 Kuten huomaamme, kreikan verbeillä on joka persoonalle oma päätteensä (vrt. Suomessa: kasvatan, kasvatat, kasvattaa, kasvatamme jne). Imperfektissä esiintyy alkulisäke l. augmentti -. Kolmas deklinaatio Kolmannen deklinaation mukaan taipuvat kreikan kaikki muut substantiivit. Toisin kuin aiemmissa deklinaatioissa ei sanan vartalo ole taivutusmuodoissa sama kuin yksikön nominatiivissa. Vartalo saadaan tavallisesti erottamalla yksikön genetiivistä loppu oj: tõ sîma, sèmatoj ruumis, vartalo swmat-. Eri sijamuodot saadaan liittämällä vartaloon seuraavat päätteet: Nom. Akk. Gen. Dat. Yksikkö mask. & fem. -j tai -a tai -n -oj -i Yksikkö neutri -oj -i Monikko mask. & fem. -ej -aj tai -j -wn -si(n) Monikko neutri -a -a -wn -si(n) Huomautus: Pelkän substantiivin yksikön nominatiivin perusteella ei pysty sanomaan, minkä deklinaation mukaan sana taipuu: esim. ¹ yuc» (henki, sielu) taipuu ensimmäisen deklinaation mukaan (gen. táj yucáj), kun taas ¹ gun» (nainen) taipuu kolmannen deklinaation mukaan (gen. táj gunaik-òj) (vrt. myös alla huomautus d). Siksi on sanan opettelun yhteydessä painettava mieleensä myös sen genetiivimuoto, josta käy ilmi sanan vartalo (seuraavassa keskisarake). лtwr htor- puhuja Ð fúlax fulak- vartija ¹ lp j lpid- toivo ¹ œrij rid- riita tõ pr gma pragmat- teko, asia Ð gšrwn geront- vanhus Ð da mwn daimon- henkiolento tõ gšnoj gene- suku ¹ pòlij poli/e- kaupunki Ð cqàj cqu- kala Ð basileúj basilh/eu- kuningas

13 13 3a 3b 3c 3d 3e 3f 3g 3h 3i 3j 3k yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. nominatiivi akkusatiivi genetiivi datiivi лtwr»tor-a»tor-oj»tor-i»tor-ej»tor-aj htòr-wn»tor-si(n) Ð fúlax fúlak-a fúlak-oj fúlak-i fúlak-ej fúlak-aj ful k-wn fúlaxi ¹ lp j lp d-a lp d-oj lp d-i lp d-ej lp d-aj lp d-wn lp -si ¹ œrij œrin œrid-oj œrid-i œrid-ej œrid-aj r d-wn œri-si tõ pr gma pr gma pr gmat-a pr gmat-a pr gmat-oj pr gmat-i pragm t-wn pr gma-si Ð gšrwn gšront-a gšront-oj gšront-i gšront-ej gšront-aj gerònt-wn gšrou-si Ð da mwn da mon-a da mon-oj da mon-i da mon-ej da mon-aj daimòn-wn da mo-si tõ gšnoj gšnoj gšnouj (-eoj) gšnei gšnh (-ea) gšnh (-ea) genîn (-šwn) gšnesi ¹ pòlij pòli-n pòle-wj pòlei pòleij pòleij pòle-wn pòlesi Ð cqàj cqà-n cqú-oj cqú-i cqú-ej cqà-j cqú-wn cqú-si Ð basileúj basilš-a basilš-wj basile basile j basilš-aj basilš-wn basileà-si Yllä esitettyjen mallisanojen taivuttelussa esiintyvät eroavaisuudet johtuvat lähinnä siitä, että vartalot "reagoivat" niihin liittyviin sijapäätteisiin eri tavoin. Seuraavissa huomautuksissa on yritetty selvittää eräitä tavallisia tähän liittyviä ilmiöitä. Lisäksi todettakoon, että monikon datiivissa esiintyy "liikkuva" n, milloin sitä seuraa vokaalilla alkava sana tai lauseen lopussa. Akkusatiivin pääte on kaikissa deklinaatioissa yksikössä n ja monikossa nj; kolmannessa deklinaatiossa sanan vartalo usein päättyy konsonanttiin, jolloin äänteellisistä syistä n a; esimerkiksi: 1. dekl. ¹ tšcnh t¾n tšcn-h-n t j tšcn-a-nj tšcnaj 2. dekl. Ð nqrwpoj tõn nqrwp-o-n toýj nqrèp-o-nj nqrèpouj 3. dekl. лtwr tõn»tor-n»tor-a toýj»tor-nj»tor-aj

14 14 Huomautuksia: a) Mallin 3b mukaan taipuvat kaikki sanat, joiden vartalot päättyvät k- ja p- äänteisiin (siis k, -g, -c ja p, -b, -f). Milloin pääte alkaa s:lla (=yks. nom. ja mon.dat.), se yhdistyy vartalon konsonantin kanssa x:ksi tai y:ksi; esimerkiksi Ð kòrax (korak-j) korppi, m.dat. kòraxi; ¹ f lagx (falagg-j) falangi, m.dat. f lagxi; Ð gúy (gup-j) korppikotka, m.dat. guy (vrt. latinan rex < reg-s). b) Kun sanan vartalo päättyy t, -d, -q, -n, -nt (tapaukset 3c-g), nämä katoavat s:n edeltä, ja nt:n katoaminen aiheuttaa päätettä edeltävän vokaalin pitenemisen; yllä mainittujen lisäksi näin taipuvia sanoja ovat mm. Ð, ¹ pa j (paid-) lapsi, poika, m.dat. pais ; Ð gšlwj (gelwt-) nauru; tõ sîma (swmat-) ruumis ; ¹ `Ell j (`Ellad-) Kreikka ; Ð ¹gemèn (¹gemon-) johtaja ; Ð lšfaj ( lefant- ) elefantti c) Ryhmä 3d, johon kuuluu eräitä ij ja uj-loppuisia (lopputavulla ei ole pianoa, kuten ryhmässä 3c) sanoja, eroaa taivutukseltaan yksikön akkusatiivissa, jos sillä on pääte in tai un: ¹ c rij (carit-) sulo, kiitos, y.akk. c rin; ¹ kòruj (koruq-) kypärä, y.akk. kòrun. d) Ryhmä 3h sisältää joukon oj ja hj-loppuisia sanoja, joita ei tule sekoittaa ensimmäisen ja toisen deklinaation samanloppuisiin sanoihin. Taivutuksessa esiintyvät muista poikkeavat päätteet johtuvat siitä, että tämän ryhmän sanojen vartalot ovat alkuaan päättyneet s-äänteeseen, joka on vokaalien välissä kadonnut ja vierekkäin joutuneet vokaalit ovat sulautuneet yhteen: esim. tõ gšnoj, gen. *gšne(s)oj > gšnouj (vrt. latinan genus, gen. generis < genesis). Tähän ryhmään kuuluvat myös sellaiset erisnimet kuin Swkr thj, Dhmosqšnhj, Diogšnhj, PeriklÁj. e) Edellisten esimerkkitapausten lisäksi on vielä joukko sanoja, joiden taipumisessa on epäsäännöllisyyksiä, mainittakoon erit. sukulaisuutta ilmaisevat sanat Ð pat»r isä, ¹ m»thr äiti ja ¹ qug thr tytär, joilla vokaalisen astevaihtelun seurauksena esiintyy pitkä vokaali (pat»r), lyhyt vokaali (patšrej) ja vokaalin kato (patròj): yks. mon. Nom. pat»r patšrej Akk. patšra patšraj Gen. patròj patšrwn Dat. patr patr si (a:n lisäys äänteellisistä syistä) 3. dekl. Kolmannen deklinaation mukaan taipuvat adjektiivit ovat tavallisesti adjektiivit kaksimuotoisia, ts. niillä on yhteinen muoto maskuliinille ja feminiinille. Tällaisten adjektiivien loppuna on tavallisimmin hj (neutr.-ej) tai wn (neutr. -on), esimerkiksi lhq»j tosi, yeud»j

15 15 valheellinen, saf»j kirkas, pl»rhj täysi, ugen»j hyväsyntyinen, eùda mwn onnellinen, sèfrwn järkevä. Yks. nom. akk. gen. dat. Mon. nom. akk. gen. dat. eùdaimon- onnellinen mask. & fem. neutri eùda mwn eüdaimon eùda mona eüdaimon eùda monoj eùda moni eùda monej eùda mona eùda monaj eùda mona eùdaimònwn eùda mosi eùgenes- jalosukuinen mask. & fem. neutri eùgen»j eùgenšj eùgená eùgenšj eùgenoàj eùgene eùgene j eùgená eùgene j eùgená eùgenîn eùgenšsi Milloin adjektiivilla on oma muotonsa feminiinille, taipuvat maskuliini ja neutri kolmannen deklinaation mukaan, mutta feminiinimuodot ensimmäisen deklinaation mukaan. Tätä tyyppiä edustavat mm. adjektiivit, joiden loppuna on Új, -e a, -Ú (¹dÚj, ¹de a, ¹dÚ [¹du/e-] makea, suloinen ) tai eij, -essa, -en (car eij, car essa, car en [carient-] suloinen, ihana ). Kaksi hyvin tavallista adjektiivia mšgaj (suuri) ja pòluj (moni, paljon) taipuvat epäsäännöllisesti: yks. nom. akk. gen. dat. mon. nom. akk. gen. dat. mask. fem. neutri mask. fem. neutri mšgaj meg lh mšga polúj poll» polú mšgan meg lhn mšga polún poll»n polú meg lou meg lhj meg lou polloà polláj polloà meg lj meg lv meg lj pollù pollí pollù meg loi meg lai meg la pollo polla poll meg louj meg laj meg la polloàj poll j poll meg lwn meg lwn meg lwn pollîn pollîn pollîn meg loij meg laij meg loij pollo j polla j pollo j Adjektiivien Vertailu Useimmat adjektiivit muodostavat vertailuasteet lisäämällä perusasteen maskuliinin vartaloon komparatiivissa lopun teroj, -tera, - teron ja superlatiivissa lopun tatoj, -tath, -taton. Esimerkiksi:

16 16 makròj (makro-) suuri makrò-teroj makrò-tatoj mšlaj (melan-) musta mel n-teroj mel n-tatoj saf»j (safes-) selvä safšs-teroj safšs-tatoj baqúj (baqu-) syvä baqú-teroj baqú-tatoj Mikäli adjektiivin vartalon toiseksi viimeinen tavu on lyhyt, niin vartalon lopussa oleva o pitenee w:ksi. Esimerkiksi: sofòj (sofo-) viisas sofè-teroj sofè-tatoj nšoj (neo-) uusi neè-teroj neè-tatoj Jotkut harvat adjektiivit muodostavat komparatiivin päätteillä - wn (mas., fem.) ja - on (neutri) sekä superlatiivin päätteillä istoj, - sth, -iston: kakòj huono kak wn, k kion k kistoj kalòj kaunis kall wn, k llion k llistoj Joillakin harvoilla adjektiiveilla vertailuasteet muodostetaan täysin eri vartalosta kuin niiden merkitystä vastaava perusaste (vrt. suomen hyvä, parempi, paras), esimerkiksi: gaqòj hyvä me nwn, meinon ristoj belt wn, belt on bšltistoj mšgaj suuri me zwn, me zon mšgistoj polúj paljon ple wn, plšon ple stoj Huomautuksia: a) Komparatiivi ja superlatiivi voi kreikassa esiintyä myös itsenäisesti ilman vertailua. Tällöin komparatiivi ilmoittaa ominaisuuden melko suurta määrää ja superlatiivi erittäin suurta määrää: sofèteroj melko viisas, sofètatoj hyvin visas, mitä viisain. Ð Swkr thj Ãn polulogèteroj. Ð Swkr thj Ãn sofètatoj. Sokrates oli melko puhelias. Sokrates oli hyvin viisas. b) Milloin asioita verrataan toisiinsa, on se, mihin verrataan ilmaistavissa kahdella eri tavalla:

17 17 1) Sanalla ½ kuin : Swkr thj sofèterõj stin À Kr twn. Sokrates on viisaampi kuin Kriton. 2)Laittamalla sen, mihin verrataan, genetiiviin (ns. genetivus comparationis): Swkr thj sofèterõj sti Kr twnoj. Sokrates on viisaampi Kritonia. Adverbit Useimmat adverbit on muodostettu adjektiiveista lisäämällä niiden vartaloon loppu wj (vaihtamalla adjektiivin genetiivin lopun wn tilalle wj), esimerkiksi: sof-òj viisas sof-îj viisaasti kakòj huono kakîj huonosti p j koko p ntwj kokonaan ¹dÚj suloinen ¹dšwj suloisesti Pronominit Persoonapronominit Pronominit ovat sanoja, joita käytetään nominien sijasta (lat. pro nomina), million käy asiayhteydestä ilmi. Kreikan persoonapronomit ovat: nom. akk. gen. dat. minä sinä me te gè sú ¹me j Øme j ( )mš sš ¹m j Øm j ( )moà soà ¹mîn Ømîn ( )mo so ¹m n Øm n Kolmannen persoonan pronominia (hän/se, he/ne) ei yleensä käytetä. Puuttuvia kolmannen persoonan pronomineja korvaamaan käytetään (paitsi nominatiivissa) pronominia aùtòj, -», -Ò itse. Painokkaammin hän/se ilmaistaan demonstratiivipronominilla oátoj, aáth, toàto tämä tai ke noj, ke nh, ke no tuo.

18 18 aùtòj, oátoj ja ke noj taipuvat oj, -h, -on loppuisten adjektiivien tavoin, paitsi neutrin yks. Nominatiivissa ja akkusatiivissa on pronomineille tyypillinen loppu o (vrt. artikkelin neutrin taivutus). Kreikan kielessä ei subjektina (ts. nominatiivissa) olevaa persoonapronominia yleensä kirjoiteta, sillä verbin persoonapääte jo ilmaisee subjektin. Milloin personaa halutaan erityisesti korostaa, pronomini kirjoitetaan: manq nomen. ¹me j manq nomen. Me opimme. Me (!) opimme. (esim. vastaus kysymykseen: ketkä oppivat?) Possessiivipronominit Possessiivipronominit ovat: mòj, m», mòn minun: Ð mõj f loj sòj, s», sòn sinun ¹mšteroj, -tera, -teron meidän Ømšteroj, -tera, -teron teidän Kolmas persoona ilmaistaan omistajaksi aùtòj-pronominin genetiivimuodoilla: Ð f loj aùtoà hänen ystävänsä. Verbit Verbeillä on kahdenlaisia muotoja a) persoonamuotoja, joissa päätteiden avulla ilmoitetaan subjektina oleva persoona: paideú-o-men opetamme, manq n-w opin jne. b) nominaalimuotoja, jotka ovat verbistä nominiliitteillä muodostettuja substantiivisia ja adjektiivisia muotoja; näitä ovat infinitiivit, partisiipit ja verbaaliadjektiivit: paideú-ein kasvattaa, paideúwn kasvattava

19 19 Pääluokat Verbien pääluokat (diaqšseij) osoittavat sen, mikä on subjektin suhde verbin ilmaisemaan toimintaan. Aktiivi ( nšrgeia) tarkoittaa, että toiminta on lähtöisin subjektista ( ), ts. aktiivilauseen subjekti ilmaisee tekijän. Toiminnan vaikutus voi: a) siirtyä johonkin ulkopuoliseen kohteeseen, henkilöön tai esineeseen. Tätä kohdetta kutsumme objektiksi. Tällöin sanomme, että verbi on transitiivinen (< trans+ire mennä yli, siirtyä ) did skomen toýj pa daj. Me kasvatamme lapsia. b) olla siirtymättä subjektin ulkopuolelle. Tällainen verbi on intransitiivinen. Esimerkiksi: e m minä olen (olemassa). Medium (mesòthj) tarkoittaa, että subjektista lähtevän toiminnan vaikutus kohdistuu itse subjektiin ( ). Esimerkiksi: loúmai. por zomai cr»mata. Pesen itseni l. peseydyn. Hankin itselleni rahaa. Passiivissakin (p qoj) toiminta kohdistuu subjektiin, mutta se on lähtöisin jostakin ulkopuolisesta, agentista tai instrumentista ( L). Passiivissa siis subjekti on toiminnan kohde! Esimerkiksi: didaskòmeqa. Meitä opetetaan. Tapaluokat Tapaluokka eli modus välittää puhujan asenteen verbin ilmaisemaan toimintaan. Kreikassa moduksia on neljä: 1) Indikatiivi lausuu verbin toiminnan tosiasiana. 2) Konjunktiivi siirtää toiminnan tulevaisuuteen ilmaisemalla sen odotetuksi tai halutuksi. Konjunktiivi on tavallinen alis-

20 20 teisissa sivulauseissa liittyneenä joukkoon erilaisia konjunktioita. 3) Optatiivi esittää toiminnan odotetuksi (lat. Opto toivon ) tai mahdolliseksi. Optatiivi on tavallinen alisteisissa sivulauseissa. 4) Imperatiivi esittää toiminnan käskettynä. Tempukset Aikaluokkia eli tempuksia on kuusi. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään nykyaika/mennyt aika vastakkainasettelun perusteella: puhutaan päätempuksista (I) ja historiallisista tempuksista (II): I preesens II imperfekti perfekti pluskvamperfekti futuuri aoristi Näille kahdelle ryhmälle on tunnusomaista taivutuksessa omat persoonapäätteet sekä historiallisten tempusten indikatiivilla myös augmentti. Taivutus Verbien teemaan kuuluvat preesensin, futuurin, aoristin ja perfektin indikatiivin yksikön 1. persoona, joista muodoista saamme verbin taivutuksessa tarvittavat tempusvartalot. Esimerkkinä verbin paideúw kasvatan teema: paideúw, paideúsw, pa deusa, pepa deuka. Eri tempusvartaloista muodostetaan aikamuodot seuraavasti: - preesensvartalosta preesens ja imperfekti - futuurivartalosta aktiivin ja mediumin futuuri - aoristivartalosta aktiivin ja mediumin aoristi - aktiivin perfektivartalosta perfekti ja pluskvamperfekti Persoonapäätteet liittyvät verbin vartaloon kahdella eri tavalla, joko suoraan d dw-men, tai ns. temaattisen vokaalin (-e/o-) välityksellä paideú-o-men. Tämän perusteella jaetaan verbit kreikassa kahteen konjugaatioon: temaattiseen konjugaatioon (tai w-konjugaatioon) kuuluvat verbit taipuvat käyttäen välittävää temaattista vokaalia,

21 21 atemaattisen konjugaation (tai mi-konjugaation) verbit taipuvat ilman välittävää vokaalia. Jälkimmäiseen konjugaatioon kuuluu vain muutama mi-loppuinen verbi (d dwmi annan, t qhmi asetan, sthmi pystytän, hmi lähetän ). Aktiivissa ja medio-passiivissa (medium ja passiivi ovat muodoiltaan samanlaiset lukuunottamatta futuuria ja aoristia, joissa passiivilla on omat muotonsa) on omat persoonapäätteensä. Tämän lisäksi ne jakaantuvat vielä primaarisiin (päätempukset) ja sekundaarisiin (historialliset tempukset) päätteisiin. Alla olevassa kaaviossa on taivutettu verbi paúw lopetan (paúsw, œpausa, pšpauka) indikatiivin tempuksissa. Taivutusmuodoissa voi persoonapäätteiden ja temaattisen vokaalin lisäksi erottaa seuraavat tunnusmerkit: Futuurissa tunnus -s-: paú-s-w Imperfektillä augmentti: œ-pau-o-n (Heikolla) aoristilla augmentti ja tunnus sa-: œ-pau-sa Perfektillä alussa kahdennus (reduplikaatio) ja aktiivissa tunnuksena ka-: pš-pau-ka Pluskvamperfektillä augmentti liitettynä perfektin reduplikaatioon, sekä aktiivissa tunnus ke(i)-: -pe-paú-kein Persoonapäätteet Aktiivin ja medio-passiivin primaari- ja sekundaaripäätteet. Yks Mon AKTIIVI primaariset päätempukset -w, -mi -eij, (<-si) -ei (<-ti) -men -te -ousi (<-nti) sekundaariset hist. tempukset -n (<-m) -j - (<-t) -men -te -n (<-nt) MEDIO-PASSIIVI primaariset päätempukset -mai -sai -tai -meqa -sqe -ntai sekundaariset hist. tempukset -mhn -so -to -meqa -sqe -nto

22 22 AKTIIVI preesens futuuri perfekti yks paú-w paú-eij paú-ei paú-s-w paú-s-eij paú-s-ei pš-pau-ka pš-pau-ka-j pš-pau-k-e(n) mon paú-o-men paú-e-te paú-ousi(n) paú-s-o-men paú-s-e-te paú-s-ousi pe-paú-ka-men pe-paú-ka-te pe-paú-ka-si AKTIIVI imperfekti aoristi pluskvamperfekti yks œ-pau-o-n œ-pau-e-j œ-pau-e(n) œ-pau-sa œ-pau-sa-j œ-pau-se(n) -pe-paú-kei-n -pe-paú-kei-j -pe-paú-kei mon paú-o-men -paú-e-te -paú- o-n -paú-sa-men -paú-sa-te -paú-sa-n -pe-paú-ke-men -pe-paú-ke-te -pe-paú-ke-san MEDIUM preesens futuuri perfekti yks paú-o-mai paú-v (tai -ei) paú-e-tai paú-s-o-mai paú-s-v paú-s-e-tai pš-pau-mai pš-pau-sai pš-pau-tai mon pau-ò-meqa paú-e-sqe paú-o-ntai pau-s-ò-meqa paú-s-e-sqe paú-s-o-ntai pe-paú-meqa pš-pau-sqe pš-pau-ntai MEDIUM imperfekti aoristi pluskvamperfekti yks mon pau-ò-mhn -paú-ou -paú-e-to -pau-ò-meqa -paú-e-sqe -paú-o-nto -pau-s -mhn -paú-sw -paú-sa-to -pau-s -meqa -paú-sa-sqe -paú-sa-nto -pe-paú-mhn -pš-pau-so -pš-pau-to -pe-paú-meqa -pš-pau-sqe -pš-pau-nto Augmentti Vokaalilla alkavissa sanoissa augmentti sulautuu alkuvokaaliin seuraavasti: e+a h e+ai V e+ε η ε+αυ ηυ ε+ι ι ε+ευ ηυ ε+ο ω ε+οι J ε+υ υ

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit

Luku 2. Nominit. 2.1. Nominit Luku 2 Nominit 2.1. Nominit Akkadissa nomineilla (substantiiveilla ja adjektiiveilla) on kaksi sukua (maskuliini ja feminiini), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko) ja kolme sijaa (nominatiivi, genetiivi

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Osmo Alho: Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Johdanto. Otsikon tarkoittamat Raamatun tekstikohdat ovat Matt. 16:19 ja Matt.18:18 sekä Joh. 20:23. Ne on yleensä ymmärretty siten,

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI Älä häiritse minua. Minä en häiritse ketään. Pesintäni onnistuisi, jos minua ei häirittäisi. Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat - ilmaisevat suhtautumista tekemiseen 1. Indikatiivi 2. Konditionaali

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö 7.3.3 Vieraat kielet Tietostrategia ja opiskeluympäristö Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on monipuolisten viestintätaitojen oppiminen sekä valmius kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Tähän

Lisätiedot

Kurssikuvaukset. enorssi-verkkokurssitarjotin 2010-2011. Lakitiedon syventävä kurssi (YH6)

Kurssikuvaukset. enorssi-verkkokurssitarjotin 2010-2011. Lakitiedon syventävä kurssi (YH6) Kurssikuvaukset Lakitiedon syventävä kurssi (YH6) Kurssilla syvennetään ja laajennetaan lukion lakitiedon kurssilla hankittua tietämystä. Tavoitteena on syventää juridista ajattelua ja opetella laatimaan

Lisätiedot

Ehtoollisen kiitosrukoukset. Εὐχαριστία μετὰ τὴν θείαν μεταλήψιν. [ ΙΕΡΑΤΙΚΟΝ. Ἀποστολιϰή Διαϰονία τῆς Ἐϰϰλησίας τῆς Ἑλλάδος, Ἀθῆναι 2000 ]

Ehtoollisen kiitosrukoukset. Εὐχαριστία μετὰ τὴν θείαν μεταλήψιν. [ ΙΕΡΑΤΙΚΟΝ. Ἀποστολιϰή Διαϰονία τῆς Ἐϰϰλησίας τῆς Ἑλλάδος, Ἀθῆναι 2000 ] Ehtoollisen kiitosrukoukset Εὐχαριστία μετὰ τὴν θείαν μεταλήψιν [ ΙΕΡΑΤΙΚΟΝ. Ἀποστολιϰή Διαϰονία τῆς Ἐϰϰλησίας τῆς Ἑλλάδος, Ἀθῆναι 2000 ] Kiuruveden ortodoksinen seurakunta Romanos Pyrrö, TM 29.11.2007

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Yhdeksäs hetki. Ὥρα ἐνάτη [ΩΡΟΛΟΓΙΟΝ ΤΟ ΜΕΓΑ, Ἐϰδόσεις Τò Περιϐόλι τῆς Παναγίας, Θεσσαλονίϰη 2002]

Yhdeksäs hetki. Ὥρα ἐνάτη [ΩΡΟΛΟΓΙΟΝ ΤΟ ΜΕΓΑ, Ἐϰδόσεις Τò Περιϐόλι τῆς Παναγίας, Θεσσαλονίϰη 2002] Yhdeksäs hetki Ὥρα ἐνάτη [ΩΡΟΛΟΓΙΟΝ ΤΟ ΜΕΓΑ, Ἐϰδόσεις Τò Περιϐόλι τῆς Παναγίας, Θεσσαλονίϰη 2002] Kiuruveden ortodoksinen seurakunta Romanos Pyrrö, TM 10.10.2007 Kiitetty olkoon Jumalamme alati, nyt ja

Lisätiedot

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee. Luku 3 Omistus 3.1. Status constructus Nomineilla on edellisessä luvussa esiteltyjen kategorioiden lisäksi status, joka sen mukaan, mikä nominin asema on lauseessa. Statuksia on kolme: rectus (lyhennetään

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Espanjan kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Verkkokurssien kuvaukset

Verkkokurssien kuvaukset Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

enorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013)

enorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013) enorssin verkkokurssitarjotin 2013-2014 (päivitetty 1.9.2013) Kurssin nimi Oppiaine Opettaja ja koulu Ajankohta Ilmoittautuminen FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofia Pekka Lempiäinen, Helsingin

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Verkkokurssien kuvaukset

Verkkokurssien kuvaukset Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2

Talousmatematiikan perusteet, L2 Talousmatematiikan perusteet, L2 orms.1030 EPKY / kevät 2011 Toisen Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juuri 3. kerto-

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Verkkokurssien kuvaukset

Verkkokurssien kuvaukset Verkkokurssien kuvaukset FI1 - Johdatus filosofiseen ajatteluun Kurssin tavoitteena on luoda yleiskatsaus filosofian maailmaan ja filosofiseen ajatteluun. Keskustelut kytketään länsimaisen filosofiseen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys

Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys 14 Äidinkieli ja kirjallisuus ai = ÄI Kurssin sisältö Arvosteluperusteet Suoritusjärjestys ai10 Opiskelutaidon ja kieliopin kertauksen kurssi ai-1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ai-2 Tekstin rakentaminen

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Valintakoetehtävät 2006

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Suomen romanin nominimorfologiaa

Suomen romanin nominimorfologiaa KIMMO GRANQVIST HENRY HEDMAN Suomen romanin nominimorfologiaa uomen romanien puhuma romanikielen murre kuuluu niin sanottuun pohjoiseen murreryhmään. Lähimpänä Suomen romanikieltä ovat siten Englannin

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti:

B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti: KIELET Viikin normaalikoulun kieliohjelma 3. luokalla alkavana A1-kielenä opetetaan englantia, ranskaa ja saksaa. 4/5 luokalla alkavana vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan englantia (alkaa 5. luokalla),

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot