KREIKAN ALKEISMONISTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KREIKAN ALKEISMONISTE"

Transkriptio

1 KREIKAN ALKEISMONISTE Jyri Vaahtera Jaana Vaahtera Sanni Aava Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri Turun yliopisto 2009

2 2 Kreikan kirjoittaminen Kirjaimisto Kreikkalaiset omaksuivat aakkosensa seemiläisiltä (kreikaksi foinik»ia gr mmata). Kirjaimet säilyttivät olennaiselta osalta saman muodon ja järjestyksen. Suurin kreikkalaisten uudistus oli vokaalien merkitseminen kirjaimin. Pienet kirjaimet otettiin käyttöön vasta ajanlaskumme alun jälkeen. Kirjain Iso Pieni A a B b G g D d E e Z z H h Q q I i K k L l M m N n X x O o P p R r S s, j T t U u F f C c Y y W w Nimi alpha bēta gamma delta epsīlon zēta ēta thēta iōta kappa lambda my ny ksī omīkron pī rhō sigma tau ypsīlon phī khī psī ōmega suomalainen vastine ă, ā b g d ĕ dz ē th ĭ, ī k l m n ks ŏ p r s t y, ȳ ph kh ps ō

3 3 Lisähuomautuksia: a) Pikkusigmalla on kaksi muotoa, joista s esiintyy sanan alussa ja sisällä, j sanan lopussa. b) g (gamma) äännetään g:n, k:n, x:n ja c:n edessä niinkuin n; esimerkiksi ggeloj = angelos, Sf gx = Sphinks. c) Kreikan kolme aspiraattaa l. henkäysloppuista konsonanttia q, f ja c ääntyivät oikeasti kuin t+h, p+h ja k+h; esimerkiksi 'AqÁnai = Athēnai, coròj = khoros ja filosof a = philosophia (äännetään kuitenkin käytännössä usein = filosofia). d) Ainoastaan e:llä ja o:lla on omat merkkinsä pitkille ja lyhyille äänteille. e) i (iōta) tarkoittaa aina vokaalia: 'Iwn a = Iōnia (ei Jōnia). f) Vaikka u=y, niin kaksoisäänne (l. diftongi) eu äännetään kuten eu, au kuten au ja ou kuten ū. g) Pitkien vokaalien ja i:n muodostamissa diftongeissa (a+i, h+i ja w+i) kirjoitetaan i vokaalin alle (ns. iōta subscriptum): v, V ja J. Tälöin i ei äänny. Isoja kirjaimia käytettäessä i kirjoitetaan kuitenkin vokaalin viereen: dw (ādō) minä laulan, Aidhj (Hādēs). Spiritus Jokainen sanan alkava vokaali tai diftongi saa itseensä spiritusmerkin. Näitä on kaksi: 1) Spiritus asper ( ) kova t. vahva henkonen, joka äännetään niin kuin h; esim. ƒstor a = historia, Omhroj = Homēros. 2) Spiritus lenis ( ) heikko henkäys, joka ei äännettäessä kuulu; esim. gw = egō. Myös konsonantilla r alkava sana saa alkuunsa spiritus asper merkin, esim.»twr = rhētōr. Sanan sisäinen rr voi saada kaksi spiritusta: PÚ oj (Pyrrhos) tai PÚrroj. Spiritus kirjoitetaan pienen kirjaimen päälle ja ison kirjaimen eteen, diftongissa jälkimmäisen vokaalin päälle: ƒeroj, Hlioj, aùtòj, A guptoj.

4 4 Välimerkit Paino Pistettä ja pilkkua käytetään niin kuin suomessa. Kaksoispisteen ja puolipisteen sijasta merkitään piste rivin yläreunaan ( ), kysymysmerkkinä on meidän puolipisteemme (;) Kreikan paino oli luonteeltaan musikaalinen, jossa sanan jollekin tavulle osuva korko saattoi olla nouseva ( akuutti), laskeva (gravis) tai nouseva-laskeva (sirkumfleksi). a) Akuutti ( ) voi olla jollakin kolmesta viimeisestä tavusta. Kolmanneksi viimeisellä tavulla oleva paino on aina akuutti. Tällä tavulla paino voi olla vain viimeisen tavun ollessa lyhyt: pat»r isä, lògoj sana, nqrwpoj ihminen (mutta nqrèpou). b) Gravis ( ` ) esiintyy vain viimeisellä tavulla akuutin sijasta, kun seuraa painollinen sana eikä välissä ole välimerkkiä: patὴr lšgei isä sanoo. c) Sirkumfleksi ( ˆ ) voi olla vain pitkällä tavulla (pitkällä vokaalilla tai diftongilla), joko viimeisellä tai toiseksi viimeisellä (viimeisen ollessa lyhyt). Jos toiseksi viimeinen tavu on korollinen ja sillä on pitkä vokaali tai diftongi, on sillä oltava sirkumfleksi, jos viimeinen tavu on lyhyt: taàroj härkä, zùon eläin. Huomautus: Korkomerkeistä asetetaan akuutti ja gravis spiritusmerkin jälkeen, mutta sirkumfleksi spirituksen päälle. Painottomat ja enkliittiset Eräät yksitavuiset sanat ovat kokonaan vailla painoa: 1) Vokaalilla alkavat artikkelin muodot: Ð, ¹, oƒ, aƒ. 2) Prepositiot n (vastaa kysymykseen missä?), e j t. j (vastaa kysymykseen minne?) ja k t. x (vastaa kysymykseen mistä?). 3) Konjunktiot e (jos), æj (että). 4) Kieltosana où (oùk, oùc), joka kuitenkin välimerkin edellä saa akuutin.

5 5 Enkliittiset l. nojaavat sanat luovuttavat joskus painonsa edelliselle sanalle. Niihin ei tavallisesti kirjoiteta painomerkkejä, ja jos se kirjoitetaan, se tulee viimeiselle tavulle. Enkliittisiä ovat: 1) Indefiniittipronomini t j, t (joku) kaikissa muodoissaan. 2) Persoonapronominin yks. 1. ja 2. persoonan akkusatiivi, genetiivi ja datiivi: mš, moà, mo, sš, soà, so. 3) Verbien e m (olla) ja fhm (sanoa) indikatiivin preesensin kaksitavuiset muodot. 4) Infiniittiadverbit poú (jossakin), po (jonnekin), poqšn (jostakin), potš (joskus), pèj (jotenkin). 5) Partikkelit gš (-pa, -pä), tš (ja, sekä), to (tosiaan). - Kun enkliittisiä sanoja edeltää sana, jonka viimeinen tavu on painollinen, ne menettävät painonsa. Edellisen sanan akuutti ei silloin muutu gravikseksi: qeòj tij joku jumala. - Kun enkliittistä sanaa edeltää sana, jolla on akuutti kolmanneksi viimeisellä tai sirkumfleksi toiseksi viimeisellä tavulla, siirtyy enkliittisen sanan paino edellisen sanan viimeiselle tavulle: filòsofòj sti hän on filosofi, nqrwpòj tij joku ihminen. - Mikäli enkliittistä sanaa edeltävällä sanalla on akuutti toiseksi viimeisellä tavulla, menettää yksitavuinen enkliittinen sana painon, mutta kaksitavuiset säilyttävät sen: lògoj tij joku sana, lògoi tinšj jotkut sanat. Substantiivien ja adjektiivien taivutus Kreikka on kieli, joka ilmaisee sanoja taivuttamalla sen, kuka tekee, mitä tekee, millä tekee, milloin tekee jne. Siksi on lauseen ymmärtämisen kannalta olennaista osata sanojen taivutusmuodot. Nominien (substantiivit, adjektiivit, lukusanat ja pronominit) taivutusta kutsutaan deklinaatioksi, verbien taivutusta konjugaatioksi. Deklinaation muodot osoittavat sukua, lukua ja sijaa.

6 6 Suku Luku Sijat Sukuja on kolme: maskuliini (miespuolinen), feminiini (naispuolinen) ja neutri (suvuton). Kullakin substantiivilla on tietty suku, kun taas adjektiivi taipuu eri suvuissa pääsanansa mukaan. Sanan suku on hyvä opetella yhdessä sanan kanssa, sillä täsmällisiä sukusääntöjä ei ole, eikä suku vastaa aina yksinkertaisesti luonnollista jakoa mies- ja naispuolisiin ja suvuttomaan; esim. tò meir kion poika, Ð yòfoj melu, ¹ q latta meri. Yleisesti voi sanoa, että useimmat jokien ja kuukausien nimet ovat maskuliineja, maiden, kaupunkien, saarien ja puiden nimet sekä jotakin tilaa tai ominaisuutta ilmaisevat sanat ovat feminiinejä. Lukuja on kolme: yksikkö, monikko ja duaali. Duaali ( kaksikko ) on harvinainen ja korvautuu usein monikolla; tässä opintomonisteessa se on jätetty pois taivutustaulukoista. Sijoja on kreikassa viisi: 1) nominatiivi on lauseen subjektin sija; ilmaisten lauseen predikaatin tekijän se vastaa kysymyksiin: kuka, mikä, ketkä, mitkä? 2) vokatiivi: puhuttelu- t. huudahdussija. 3) akkusatiivi on objektin sija; se vastaa kysymyksiin: ketä, mitä, keitä, kenet, minkä? jne. 4) genetiivi vastaa kysymykseen: kenen, minkä, keiden?; genetiiviin on sulautunut myös vanha indoeurooppalainen sija ablatiivi, joka vastaa kysymykseen: keltä, miltä? 5) datiivi vastaa kysymykseen: kenelle, mille, keille?; datiiviin on sulautunut myös vanha indoeurooppalainen sija instrumentaali, joka vastaa kysymykseen: millä? Artikkeli Kreikan kielessä on artikkeli, joka vastaa monissa nykykielissä esiintyvää määräistä artikkelia. Sillä on omat muotonsa kullekin suvulle.

7 7 Yks. nominatiivi akkusatiivi genetiivi datiivi Mon. nominatiivi akkusatiivi genetiivi datiivi Mask. Fem. Neutri Ð ¹ tò tòn t»n tò toà táj toà tù tí tù oƒ aƒ t toúj t j t tîn tîn tîn to j ta j to j Deklinaatiot Seuraavissa taivutuskaavoissa on sanat jaettu kahteen osaan: taivutusvartaloon, joka on taivutettaessa sanan muuttumaton osa, ja muodon loppuun, joka taivutettaessa muuttuu. Taivutusvartalon saa selville sanan yksikön genetiivimuodosta poistamalla genetiivin päätteen (1. ja 2. deklinaatiossa -aj/-hj ja -ou, 3. deklinaatiossa -oj): tästä syystä substantiiveista annetaan esimerkiksi sanakirjoissa ns. teema, jonka muodostavat yksikön nominatiivi ja genetiivi. Kuitenkin 1. ja 2. deklinaatiossa vartalo on sama myös nominatiivissa. Ensimmäinen Kreikan ensimmäiseen eli a-deklinaatioon kuuluu feminiinejä, deklinaatio joiden loppuna on a tai h, sekä maskuliineja, joiden loppuna on - aj tai -hj. Feminiinit taipuvat seuraavalla tavalla (vrt. artikkelin feminiinimuodon taivutus edellä): Yks. nom. & vok. akk. gen. dat. Mon. nom. & vok. akk. gen. dat. tšcntaito ¹ tšcn-h t¾n tšcn-hn táj tšcn-hj tí tšcnv aƒ tšcn-ai t j tšcn-aj tîn tecn-în ta j tšcn-aij o ki- talo o k -a o k -an o k -aj o k -v o k -ai o k -aj o ki-în o k -aij glwtt- kieli glîtt-a glîtt-an glètt-hj glètt-v glîtt-ai glètt-aj glwtt-în glètt-aij

8 8 Huomautuksia: a) Jos sana päättyy e / i / r + a, on kaksi mahdollisuutta: jos yksikön nominatiivin a on pitkä, taipuu sana kuten o k a, ja silloin a on pitkä kaikissa muodoissa paitsi monikon nominatiivissa ja datiivissa. Jos yksikön nominatiivin a on lyhyt, on taivutus samanlainen, mutta a on lyhyt kaikissa muodoissa paitsi yksikön genetiivissä ja datiivissa sekä monikon akkusatiivissa. Näin esimerkiksi m caira. b) Koron paikka vaihtelee eri sanoissa ja se (samoin kuin sanan suku) kannattaa opetella yhdessä sanan kanssa. Mikäli lopputavu sallii, säilyy korko samalla tavulla kuin yksikön nominatiivissa. Mikäli sanalla on nominatiivissa lopputavulla akuutti, muuttuu se sirkumfleksiksi genetiivissä ja datiivissa (esim. tim» kunnia, tim»n, timáj, timí, tima, tim j, timîn, tima j). c) Kaikilla 1. deklinaation sanoilla on kuitenkin monikon genetiivissä sirkumfleksi päätteellä -în. Ensimmäisen deklinaation maskuliinit taipuvat seuraavasti: Yks. nom. akk. gen. dat. vok. Mon. nom. akk. gen. dat. politkansalainen Ð pol t-hj tõn pol t-hn toà pol t-ou tù pol t-v ê pol t-a oƒ pol t-ai toýj pol t-aj tîn polit-în to j pol t-aij neaninuorukainen nean -aj nean -an nean -ou nean -v nean -a nean -ai nean -aj neani-în nean -aij Maskuliinien taivutus poikkeaa feminiinien taivutuksesta vain yksikön nominatiivissa ja genetiivissä. Toinen Toiseen eli o-deklinaatioon kuuluu pääasiallisesti oj-loppuisia

9 9 deklinaatio maskuliineja sekä on-loppuisia neutreja. Jotkut oj-loppuiset sanat ovat luontaisen sukunsa takia feminiinejä: ¹ parqšnoj neito, neitsyt ; feminiinejä ovat myös kasvien, maiden ja kaupunkien nimet, ja esim. ¹ nòsoj tauti, ¹ násoj saari, ¹ b bloj kirja. Toiseen deklinaatioon kuuluvat sanat taipuvat seuraavasti: Yks. nom. akk. gen. dat. vok. Mon. nom. akk. gen. dat. nqrwpihminen Ð nqrwp-oj tõn nqrwp-on toà nqrèp-ou tù nqrèp-j ê nqrwp-e oƒ nqrwp-oi toýj nqrèp-ouj tîn nqrèp-wn to j nqrèp-oij Ðdtie ¹ Ðd-Òj t¾n Ðd-Òn táj Ðd-oà tí Ðd-ù ð Ðd-š aƒ Ðd-o t j Ðd-oÚj tîn Ðd-în ta j Ðd-o j dwrlahja tõ dîr-on tõ dîr-on toà dèr-ou tù dèr-j ð dîr-on t dîr-a t dîr-a tîn dèr-wn to j dèr-oij 1. ja 2. deklinaation adjektiivit Huomautuksia: a) Neutrilla on sekä yksikössä että monikossa vain yksi muoto nominatiiville, akkusatiiville ja vokatiiville, ja monikossa sen loppu on aina -a. b) Mikäli sanalla on nominatiivissa akuutti viimeisellä tavulla, saa se genetiivissä ja datiivissa sirkumfleksin. Adjektiivin suku mukautuu aina kulloisenkin pääsanansa mukaan. Suuri joukko kreikan adjektiiveja taipuu ensimmäisen ja toisen deklinaation mukaan siten, että maskuliini- ja neutrimuodot noudattavat toisen deklinaation ja feminiinimuodot ensimmäisen deklinaation taivutusta. Tällaisten kolmimuotoisten adjektiivien nominatiivin loppuna on -oj, -h, -on (milloin päätteen edellä on e, i tai r, niin feminiinin päätteenä on -a); esimerkiksi kakòj, kak», kakòn huono, paha, kalòj, kal», kalòn kaunis, sofòj, sof», sofòn viisas, ƒeròj, ƒer, ƒeròn pyhä, d kaioj, dika a, d kaion oikeudenmukainen.

10 10 Huomautus: Adjektiivin feminiinillä voi siis olla paino eri tavulla kuin maskuliinilla ja neutrilla: feminiinin monikon nominatiivin ja genetiivin paino noudattaa kuitenkin vastaavan maskuliinimuodon painoa (feminiinin monikon genetiivin päätteellä ei siis ole sirkumfleksiä kuten substantiiveilla). Yks. nom. akk. gen. dat. Mon. nom. akk. gen. dat. mask. fem. neutri mask. fem. neutri kakòj kak» kakòn ƒeròj ƒer ƒeròn kakòn kak»n kakòn ƒeròn ƒer n ƒeròn kakoà kakáj kakoà ƒeroà ƒer j ƒeroà kakù kakí kakù ƒerù ƒer ƒerù kako kaka kak kakoúj kak j kak kakîn kakîn kakîn kako j kaka j kako j ƒero ƒera ƒer ƒeroúj ƒer j ƒer ƒerîn ƒerîn ƒerîn ƒero j ƒera j ƒero j Artikkelin ja määreen paikka Huomautus: Eräät tämän tyyppiset adjektiivit ovat vain "kaksimuotoisia": näillä on yhteinen oj-loppuinen muoto sekä maskuliinille että feminiinille, ja ne taipuvat siis vain toisen deklinaation mukaan. Tällaiset adjektiivit ovat lähes yksinomaan yhdyssanoja, esim.: œmpeiroj kokenut ( n + pe ra kokemus ); monet alkavat merkityksen kieltävällä -etuliitteellä: dikoj, dikon väärämielinen ja q natoj, q naton kuolematon. Artikkeli toimii yhdistäjänä: sanat, jotka sijoitetaan nominin ja sen artikkelin väliin, tai artikkelilla varustettuna pääsanan jälkeen, kuuluvat nominin kanssa samaan ilmaisuun. Tätä kutsutaan määreen attributiiviseksi asemaksi: Ð sofõj nqrwpoj Ð nqrwpoj Ð sofòj Ð prõj toýj Lakedaimon ouj pòlemoj viisas ihminen viisas ihminen sota spartalaisia vastaan, Peloponnesolaissota

11 11 Mutta milloin substantiiviin liittyvä adjektiivi tai muu määre on ilman artikkelia pääsanansa edessä tai jäljessä, on sen asema predikatiivinen: sofõj Ð nqrwpoj ( st n). Ð nqrwpoj sofòj ( st n). Viisas on ihminen. Ihminen on viisas. Verbien taivutuksesta Tällä tavoin kreikassa voi ilmaista täydellisen ajatuksen pelkästään asettamalla rinnakkain kaksi elementtiä, jotka voivat olla molemmat nomineja, tai toinen elementeistä voi olla adjektiivi. Tällöin ei verbiä (normaalisti kyseessä on olla-verbi st ) ole välttämätöntä kirjoittaa. Artikkelin käytöstä huomattakoon vielä tapaukset, joissa se esiintyy yksinään ilman ihmistä, miehiä, naisia tai asiaa tarkoittavaa pääsanaa, milloin se on ajateltavissa mukaan. oƒ dikoi väärämieliset ihmiset ¹ kal» kaunis nainen tõ kalòn kauneus oƒ n tí o k v talonväki oƒ k toà perip tou peripateetikot, Aristoteleen seuraajat Verbien taivutukseen puututaan varsinaisesti myöhemmin. Käytännön syistä tutustumme kuitenkin ennakolta tavallisiin (aktiivin indikatiivin) preesens ja imperfektimuotoihin. Seuraavassa verbien paideúw kasvatan ja e m olen taivutusmallit: Yks Mon preesens imperfekti preesens imperfekti paideú-w -pa deu-on e m Ã(n) paideú-eij -pa deu-ej e Ãsqa paideú-ei -pa deu-e(n) st (n) Ãn paideú-o-men -paideú-o-men smšn Ãmen paideú-e-te -paideú-e-te stš Ãte paideú-ousi(n) -pa deu-on e s (n) Ãsan

12 12 Kuten huomaamme, kreikan verbeillä on joka persoonalle oma päätteensä (vrt. Suomessa: kasvatan, kasvatat, kasvattaa, kasvatamme jne). Imperfektissä esiintyy alkulisäke l. augmentti -. Kolmas deklinaatio Kolmannen deklinaation mukaan taipuvat kreikan kaikki muut substantiivit. Toisin kuin aiemmissa deklinaatioissa ei sanan vartalo ole taivutusmuodoissa sama kuin yksikön nominatiivissa. Vartalo saadaan tavallisesti erottamalla yksikön genetiivistä loppu oj: tõ sîma, sèmatoj ruumis, vartalo swmat-. Eri sijamuodot saadaan liittämällä vartaloon seuraavat päätteet: Nom. Akk. Gen. Dat. Yksikkö mask. & fem. -j tai -a tai -n -oj -i Yksikkö neutri -oj -i Monikko mask. & fem. -ej -aj tai -j -wn -si(n) Monikko neutri -a -a -wn -si(n) Huomautus: Pelkän substantiivin yksikön nominatiivin perusteella ei pysty sanomaan, minkä deklinaation mukaan sana taipuu: esim. ¹ yuc» (henki, sielu) taipuu ensimmäisen deklinaation mukaan (gen. táj yucáj), kun taas ¹ gun» (nainen) taipuu kolmannen deklinaation mukaan (gen. táj gunaik-òj) (vrt. myös alla huomautus d). Siksi on sanan opettelun yhteydessä painettava mieleensä myös sen genetiivimuoto, josta käy ilmi sanan vartalo (seuraavassa keskisarake). лtwr htor- puhuja Ð fúlax fulak- vartija ¹ lp j lpid- toivo ¹ œrij rid- riita tõ pr gma pragmat- teko, asia Ð gšrwn geront- vanhus Ð da mwn daimon- henkiolento tõ gšnoj gene- suku ¹ pòlij poli/e- kaupunki Ð cqàj cqu- kala Ð basileúj basilh/eu- kuningas

13 13 3a 3b 3c 3d 3e 3f 3g 3h 3i 3j 3k yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. yks. mon. nominatiivi akkusatiivi genetiivi datiivi лtwr»tor-a»tor-oj»tor-i»tor-ej»tor-aj htòr-wn»tor-si(n) Ð fúlax fúlak-a fúlak-oj fúlak-i fúlak-ej fúlak-aj ful k-wn fúlaxi ¹ lp j lp d-a lp d-oj lp d-i lp d-ej lp d-aj lp d-wn lp -si ¹ œrij œrin œrid-oj œrid-i œrid-ej œrid-aj r d-wn œri-si tõ pr gma pr gma pr gmat-a pr gmat-a pr gmat-oj pr gmat-i pragm t-wn pr gma-si Ð gšrwn gšront-a gšront-oj gšront-i gšront-ej gšront-aj gerònt-wn gšrou-si Ð da mwn da mon-a da mon-oj da mon-i da mon-ej da mon-aj daimòn-wn da mo-si tõ gšnoj gšnoj gšnouj (-eoj) gšnei gšnh (-ea) gšnh (-ea) genîn (-šwn) gšnesi ¹ pòlij pòli-n pòle-wj pòlei pòleij pòleij pòle-wn pòlesi Ð cqàj cqà-n cqú-oj cqú-i cqú-ej cqà-j cqú-wn cqú-si Ð basileúj basilš-a basilš-wj basile basile j basilš-aj basilš-wn basileà-si Yllä esitettyjen mallisanojen taivuttelussa esiintyvät eroavaisuudet johtuvat lähinnä siitä, että vartalot "reagoivat" niihin liittyviin sijapäätteisiin eri tavoin. Seuraavissa huomautuksissa on yritetty selvittää eräitä tavallisia tähän liittyviä ilmiöitä. Lisäksi todettakoon, että monikon datiivissa esiintyy "liikkuva" n, milloin sitä seuraa vokaalilla alkava sana tai lauseen lopussa. Akkusatiivin pääte on kaikissa deklinaatioissa yksikössä n ja monikossa nj; kolmannessa deklinaatiossa sanan vartalo usein päättyy konsonanttiin, jolloin äänteellisistä syistä n a; esimerkiksi: 1. dekl. ¹ tšcnh t¾n tšcn-h-n t j tšcn-a-nj tšcnaj 2. dekl. Ð nqrwpoj tõn nqrwp-o-n toýj nqrèp-o-nj nqrèpouj 3. dekl. лtwr tõn»tor-n»tor-a toýj»tor-nj»tor-aj

14 14 Huomautuksia: a) Mallin 3b mukaan taipuvat kaikki sanat, joiden vartalot päättyvät k- ja p- äänteisiin (siis k, -g, -c ja p, -b, -f). Milloin pääte alkaa s:lla (=yks. nom. ja mon.dat.), se yhdistyy vartalon konsonantin kanssa x:ksi tai y:ksi; esimerkiksi Ð kòrax (korak-j) korppi, m.dat. kòraxi; ¹ f lagx (falagg-j) falangi, m.dat. f lagxi; Ð gúy (gup-j) korppikotka, m.dat. guy (vrt. latinan rex < reg-s). b) Kun sanan vartalo päättyy t, -d, -q, -n, -nt (tapaukset 3c-g), nämä katoavat s:n edeltä, ja nt:n katoaminen aiheuttaa päätettä edeltävän vokaalin pitenemisen; yllä mainittujen lisäksi näin taipuvia sanoja ovat mm. Ð, ¹ pa j (paid-) lapsi, poika, m.dat. pais ; Ð gšlwj (gelwt-) nauru; tõ sîma (swmat-) ruumis ; ¹ `Ell j (`Ellad-) Kreikka ; Ð ¹gemèn (¹gemon-) johtaja ; Ð lšfaj ( lefant- ) elefantti c) Ryhmä 3d, johon kuuluu eräitä ij ja uj-loppuisia (lopputavulla ei ole pianoa, kuten ryhmässä 3c) sanoja, eroaa taivutukseltaan yksikön akkusatiivissa, jos sillä on pääte in tai un: ¹ c rij (carit-) sulo, kiitos, y.akk. c rin; ¹ kòruj (koruq-) kypärä, y.akk. kòrun. d) Ryhmä 3h sisältää joukon oj ja hj-loppuisia sanoja, joita ei tule sekoittaa ensimmäisen ja toisen deklinaation samanloppuisiin sanoihin. Taivutuksessa esiintyvät muista poikkeavat päätteet johtuvat siitä, että tämän ryhmän sanojen vartalot ovat alkuaan päättyneet s-äänteeseen, joka on vokaalien välissä kadonnut ja vierekkäin joutuneet vokaalit ovat sulautuneet yhteen: esim. tõ gšnoj, gen. *gšne(s)oj > gšnouj (vrt. latinan genus, gen. generis < genesis). Tähän ryhmään kuuluvat myös sellaiset erisnimet kuin Swkr thj, Dhmosqšnhj, Diogšnhj, PeriklÁj. e) Edellisten esimerkkitapausten lisäksi on vielä joukko sanoja, joiden taipumisessa on epäsäännöllisyyksiä, mainittakoon erit. sukulaisuutta ilmaisevat sanat Ð pat»r isä, ¹ m»thr äiti ja ¹ qug thr tytär, joilla vokaalisen astevaihtelun seurauksena esiintyy pitkä vokaali (pat»r), lyhyt vokaali (patšrej) ja vokaalin kato (patròj): yks. mon. Nom. pat»r patšrej Akk. patšra patšraj Gen. patròj patšrwn Dat. patr patr si (a:n lisäys äänteellisistä syistä) 3. dekl. Kolmannen deklinaation mukaan taipuvat adjektiivit ovat tavallisesti adjektiivit kaksimuotoisia, ts. niillä on yhteinen muoto maskuliinille ja feminiinille. Tällaisten adjektiivien loppuna on tavallisimmin hj (neutr.-ej) tai wn (neutr. -on), esimerkiksi lhq»j tosi, yeud»j

15 15 valheellinen, saf»j kirkas, pl»rhj täysi, ugen»j hyväsyntyinen, eùda mwn onnellinen, sèfrwn järkevä. Yks. nom. akk. gen. dat. Mon. nom. akk. gen. dat. eùdaimon- onnellinen mask. & fem. neutri eùda mwn eüdaimon eùda mona eüdaimon eùda monoj eùda moni eùda monej eùda mona eùda monaj eùda mona eùdaimònwn eùda mosi eùgenes- jalosukuinen mask. & fem. neutri eùgen»j eùgenšj eùgená eùgenšj eùgenoàj eùgene eùgene j eùgená eùgene j eùgená eùgenîn eùgenšsi Milloin adjektiivilla on oma muotonsa feminiinille, taipuvat maskuliini ja neutri kolmannen deklinaation mukaan, mutta feminiinimuodot ensimmäisen deklinaation mukaan. Tätä tyyppiä edustavat mm. adjektiivit, joiden loppuna on Új, -e a, -Ú (¹dÚj, ¹de a, ¹dÚ [¹du/e-] makea, suloinen ) tai eij, -essa, -en (car eij, car essa, car en [carient-] suloinen, ihana ). Kaksi hyvin tavallista adjektiivia mšgaj (suuri) ja pòluj (moni, paljon) taipuvat epäsäännöllisesti: yks. nom. akk. gen. dat. mon. nom. akk. gen. dat. mask. fem. neutri mask. fem. neutri mšgaj meg lh mšga polúj poll» polú mšgan meg lhn mšga polún poll»n polú meg lou meg lhj meg lou polloà polláj polloà meg lj meg lv meg lj pollù pollí pollù meg loi meg lai meg la pollo polla poll meg louj meg laj meg la polloàj poll j poll meg lwn meg lwn meg lwn pollîn pollîn pollîn meg loij meg laij meg loij pollo j polla j pollo j Adjektiivien Vertailu Useimmat adjektiivit muodostavat vertailuasteet lisäämällä perusasteen maskuliinin vartaloon komparatiivissa lopun teroj, -tera, - teron ja superlatiivissa lopun tatoj, -tath, -taton. Esimerkiksi:

16 16 makròj (makro-) suuri makrò-teroj makrò-tatoj mšlaj (melan-) musta mel n-teroj mel n-tatoj saf»j (safes-) selvä safšs-teroj safšs-tatoj baqúj (baqu-) syvä baqú-teroj baqú-tatoj Mikäli adjektiivin vartalon toiseksi viimeinen tavu on lyhyt, niin vartalon lopussa oleva o pitenee w:ksi. Esimerkiksi: sofòj (sofo-) viisas sofè-teroj sofè-tatoj nšoj (neo-) uusi neè-teroj neè-tatoj Jotkut harvat adjektiivit muodostavat komparatiivin päätteillä - wn (mas., fem.) ja - on (neutri) sekä superlatiivin päätteillä istoj, - sth, -iston: kakòj huono kak wn, k kion k kistoj kalòj kaunis kall wn, k llion k llistoj Joillakin harvoilla adjektiiveilla vertailuasteet muodostetaan täysin eri vartalosta kuin niiden merkitystä vastaava perusaste (vrt. suomen hyvä, parempi, paras), esimerkiksi: gaqòj hyvä me nwn, meinon ristoj belt wn, belt on bšltistoj mšgaj suuri me zwn, me zon mšgistoj polúj paljon ple wn, plšon ple stoj Huomautuksia: a) Komparatiivi ja superlatiivi voi kreikassa esiintyä myös itsenäisesti ilman vertailua. Tällöin komparatiivi ilmoittaa ominaisuuden melko suurta määrää ja superlatiivi erittäin suurta määrää: sofèteroj melko viisas, sofètatoj hyvin visas, mitä viisain. Ð Swkr thj Ãn polulogèteroj. Ð Swkr thj Ãn sofètatoj. Sokrates oli melko puhelias. Sokrates oli hyvin viisas. b) Milloin asioita verrataan toisiinsa, on se, mihin verrataan ilmaistavissa kahdella eri tavalla:

17 17 1) Sanalla ½ kuin : Swkr thj sofèterõj stin À Kr twn. Sokrates on viisaampi kuin Kriton. 2)Laittamalla sen, mihin verrataan, genetiiviin (ns. genetivus comparationis): Swkr thj sofèterõj sti Kr twnoj. Sokrates on viisaampi Kritonia. Adverbit Useimmat adverbit on muodostettu adjektiiveista lisäämällä niiden vartaloon loppu wj (vaihtamalla adjektiivin genetiivin lopun wn tilalle wj), esimerkiksi: sof-òj viisas sof-îj viisaasti kakòj huono kakîj huonosti p j koko p ntwj kokonaan ¹dÚj suloinen ¹dšwj suloisesti Pronominit Persoonapronominit Pronominit ovat sanoja, joita käytetään nominien sijasta (lat. pro nomina), million käy asiayhteydestä ilmi. Kreikan persoonapronomit ovat: nom. akk. gen. dat. minä sinä me te gè sú ¹me j Øme j ( )mš sš ¹m j Øm j ( )moà soà ¹mîn Ømîn ( )mo so ¹m n Øm n Kolmannen persoonan pronominia (hän/se, he/ne) ei yleensä käytetä. Puuttuvia kolmannen persoonan pronomineja korvaamaan käytetään (paitsi nominatiivissa) pronominia aùtòj, -», -Ò itse. Painokkaammin hän/se ilmaistaan demonstratiivipronominilla oátoj, aáth, toàto tämä tai ke noj, ke nh, ke no tuo.

18 18 aùtòj, oátoj ja ke noj taipuvat oj, -h, -on loppuisten adjektiivien tavoin, paitsi neutrin yks. Nominatiivissa ja akkusatiivissa on pronomineille tyypillinen loppu o (vrt. artikkelin neutrin taivutus). Kreikan kielessä ei subjektina (ts. nominatiivissa) olevaa persoonapronominia yleensä kirjoiteta, sillä verbin persoonapääte jo ilmaisee subjektin. Milloin personaa halutaan erityisesti korostaa, pronomini kirjoitetaan: manq nomen. ¹me j manq nomen. Me opimme. Me (!) opimme. (esim. vastaus kysymykseen: ketkä oppivat?) Possessiivipronominit Possessiivipronominit ovat: mòj, m», mòn minun: Ð mõj f loj sòj, s», sòn sinun ¹mšteroj, -tera, -teron meidän Ømšteroj, -tera, -teron teidän Kolmas persoona ilmaistaan omistajaksi aùtòj-pronominin genetiivimuodoilla: Ð f loj aùtoà hänen ystävänsä. Verbit Verbeillä on kahdenlaisia muotoja a) persoonamuotoja, joissa päätteiden avulla ilmoitetaan subjektina oleva persoona: paideú-o-men opetamme, manq n-w opin jne. b) nominaalimuotoja, jotka ovat verbistä nominiliitteillä muodostettuja substantiivisia ja adjektiivisia muotoja; näitä ovat infinitiivit, partisiipit ja verbaaliadjektiivit: paideú-ein kasvattaa, paideúwn kasvattava

19 19 Pääluokat Verbien pääluokat (diaqšseij) osoittavat sen, mikä on subjektin suhde verbin ilmaisemaan toimintaan. Aktiivi ( nšrgeia) tarkoittaa, että toiminta on lähtöisin subjektista ( ), ts. aktiivilauseen subjekti ilmaisee tekijän. Toiminnan vaikutus voi: a) siirtyä johonkin ulkopuoliseen kohteeseen, henkilöön tai esineeseen. Tätä kohdetta kutsumme objektiksi. Tällöin sanomme, että verbi on transitiivinen (< trans+ire mennä yli, siirtyä ) did skomen toýj pa daj. Me kasvatamme lapsia. b) olla siirtymättä subjektin ulkopuolelle. Tällainen verbi on intransitiivinen. Esimerkiksi: e m minä olen (olemassa). Medium (mesòthj) tarkoittaa, että subjektista lähtevän toiminnan vaikutus kohdistuu itse subjektiin ( ). Esimerkiksi: loúmai. por zomai cr»mata. Pesen itseni l. peseydyn. Hankin itselleni rahaa. Passiivissakin (p qoj) toiminta kohdistuu subjektiin, mutta se on lähtöisin jostakin ulkopuolisesta, agentista tai instrumentista ( L). Passiivissa siis subjekti on toiminnan kohde! Esimerkiksi: didaskòmeqa. Meitä opetetaan. Tapaluokat Tapaluokka eli modus välittää puhujan asenteen verbin ilmaisemaan toimintaan. Kreikassa moduksia on neljä: 1) Indikatiivi lausuu verbin toiminnan tosiasiana. 2) Konjunktiivi siirtää toiminnan tulevaisuuteen ilmaisemalla sen odotetuksi tai halutuksi. Konjunktiivi on tavallinen alis-

20 20 teisissa sivulauseissa liittyneenä joukkoon erilaisia konjunktioita. 3) Optatiivi esittää toiminnan odotetuksi (lat. Opto toivon ) tai mahdolliseksi. Optatiivi on tavallinen alisteisissa sivulauseissa. 4) Imperatiivi esittää toiminnan käskettynä. Tempukset Aikaluokkia eli tempuksia on kuusi. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään nykyaika/mennyt aika vastakkainasettelun perusteella: puhutaan päätempuksista (I) ja historiallisista tempuksista (II): I preesens II imperfekti perfekti pluskvamperfekti futuuri aoristi Näille kahdelle ryhmälle on tunnusomaista taivutuksessa omat persoonapäätteet sekä historiallisten tempusten indikatiivilla myös augmentti. Taivutus Verbien teemaan kuuluvat preesensin, futuurin, aoristin ja perfektin indikatiivin yksikön 1. persoona, joista muodoista saamme verbin taivutuksessa tarvittavat tempusvartalot. Esimerkkinä verbin paideúw kasvatan teema: paideúw, paideúsw, pa deusa, pepa deuka. Eri tempusvartaloista muodostetaan aikamuodot seuraavasti: - preesensvartalosta preesens ja imperfekti - futuurivartalosta aktiivin ja mediumin futuuri - aoristivartalosta aktiivin ja mediumin aoristi - aktiivin perfektivartalosta perfekti ja pluskvamperfekti Persoonapäätteet liittyvät verbin vartaloon kahdella eri tavalla, joko suoraan d dw-men, tai ns. temaattisen vokaalin (-e/o-) välityksellä paideú-o-men. Tämän perusteella jaetaan verbit kreikassa kahteen konjugaatioon: temaattiseen konjugaatioon (tai w-konjugaatioon) kuuluvat verbit taipuvat käyttäen välittävää temaattista vokaalia,

21 21 atemaattisen konjugaation (tai mi-konjugaation) verbit taipuvat ilman välittävää vokaalia. Jälkimmäiseen konjugaatioon kuuluu vain muutama mi-loppuinen verbi (d dwmi annan, t qhmi asetan, sthmi pystytän, hmi lähetän ). Aktiivissa ja medio-passiivissa (medium ja passiivi ovat muodoiltaan samanlaiset lukuunottamatta futuuria ja aoristia, joissa passiivilla on omat muotonsa) on omat persoonapäätteensä. Tämän lisäksi ne jakaantuvat vielä primaarisiin (päätempukset) ja sekundaarisiin (historialliset tempukset) päätteisiin. Alla olevassa kaaviossa on taivutettu verbi paúw lopetan (paúsw, œpausa, pšpauka) indikatiivin tempuksissa. Taivutusmuodoissa voi persoonapäätteiden ja temaattisen vokaalin lisäksi erottaa seuraavat tunnusmerkit: Futuurissa tunnus -s-: paú-s-w Imperfektillä augmentti: œ-pau-o-n (Heikolla) aoristilla augmentti ja tunnus sa-: œ-pau-sa Perfektillä alussa kahdennus (reduplikaatio) ja aktiivissa tunnuksena ka-: pš-pau-ka Pluskvamperfektillä augmentti liitettynä perfektin reduplikaatioon, sekä aktiivissa tunnus ke(i)-: -pe-paú-kein Persoonapäätteet Aktiivin ja medio-passiivin primaari- ja sekundaaripäätteet. Yks Mon AKTIIVI primaariset päätempukset -w, -mi -eij, (<-si) -ei (<-ti) -men -te -ousi (<-nti) sekundaariset hist. tempukset -n (<-m) -j - (<-t) -men -te -n (<-nt) MEDIO-PASSIIVI primaariset päätempukset -mai -sai -tai -meqa -sqe -ntai sekundaariset hist. tempukset -mhn -so -to -meqa -sqe -nto

22 22 AKTIIVI preesens futuuri perfekti yks paú-w paú-eij paú-ei paú-s-w paú-s-eij paú-s-ei pš-pau-ka pš-pau-ka-j pš-pau-k-e(n) mon paú-o-men paú-e-te paú-ousi(n) paú-s-o-men paú-s-e-te paú-s-ousi pe-paú-ka-men pe-paú-ka-te pe-paú-ka-si AKTIIVI imperfekti aoristi pluskvamperfekti yks œ-pau-o-n œ-pau-e-j œ-pau-e(n) œ-pau-sa œ-pau-sa-j œ-pau-se(n) -pe-paú-kei-n -pe-paú-kei-j -pe-paú-kei mon paú-o-men -paú-e-te -paú- o-n -paú-sa-men -paú-sa-te -paú-sa-n -pe-paú-ke-men -pe-paú-ke-te -pe-paú-ke-san MEDIUM preesens futuuri perfekti yks paú-o-mai paú-v (tai -ei) paú-e-tai paú-s-o-mai paú-s-v paú-s-e-tai pš-pau-mai pš-pau-sai pš-pau-tai mon pau-ò-meqa paú-e-sqe paú-o-ntai pau-s-ò-meqa paú-s-e-sqe paú-s-o-ntai pe-paú-meqa pš-pau-sqe pš-pau-ntai MEDIUM imperfekti aoristi pluskvamperfekti yks mon pau-ò-mhn -paú-ou -paú-e-to -pau-ò-meqa -paú-e-sqe -paú-o-nto -pau-s -mhn -paú-sw -paú-sa-to -pau-s -meqa -paú-sa-sqe -paú-sa-nto -pe-paú-mhn -pš-pau-so -pš-pau-to -pe-paú-meqa -pš-pau-sqe -pš-pau-nto Augmentti Vokaalilla alkavissa sanoissa augmentti sulautuu alkuvokaaliin seuraavasti: e+a h e+ai V e+ε η ε+αυ ηυ ε+ι ι ε+ευ ηυ ε+ο ω ε+οι J ε+υ υ

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ESPANJAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jeesus, suuri Opettaja

Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)

Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Vieraat kielet, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Englanti (ENA) PAKOLLISET KURSSIT TAVOITTEET TAVOITTEIDEN ENA1 Nuori ja hänen maailmansa perustaitojen harjaannuttaminen lukiomaiseen

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in Komparatiivi ja superlatiivị ~ ;0 ~" Tama kukka on Tama kukka on Tama kukka on pieni vielapienempi kaikkein pienin Komparatiivin tunnus on -mpi Superlatiivintunnus on -in Huomatkaa seuraavat seikat: I

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö

7.3.3 Vieraat kielet. Tietostrategia ja opiskeluympäristö 7.3.3 Vieraat kielet Tietostrategia ja opiskeluympäristö Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on monipuolisten viestintätaitojen oppiminen sekä valmius kohdata erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Tähän

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Otanta ilman takaisinpanoa

Otanta ilman takaisinpanoa Otanta ilman takaisinpanoa Populaatio, jossa N alkiota (palloa, ihmistä tms.), kahdenlaisia ( valkoinen, musta ) Poimitaan umpimähkään (= symmetrisesti) n-osajoukko eli otos Merkitään tapahtuma A k = otoksessa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです

重 いです おすもうさんと 子 供 とではどっちの 方 が 重 いと 思 いますか もちろん おすもうさんの 方 が 重 いです 子 供 は 軽 いです 重 くありません 東 京 の 地 下 鉄 とヘルシンキの 地 下 鉄 ではどちらが 長 いですか? 東 京 の 地 下 鉄 の 方 が 古 いです 第 十 六 課 (Luku 16) : 富 士 は 日 本 一 の 山 Tässä lukukappaleessa opetellaan vertailemaan asioita, esineitä, olioita ym. Eli tutustutaan miten japanin kielessä suhtaudutaan adjektiivin komparatiivi- ja superlatiiviasioihin.

Lisätiedot

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,... Ratkaisut 1 1. Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,.... Nolla, koska kerrotaan nollalla. 3. 16 15 50 = ( 8) 15 50 = (8 15) ( 50) = 1000 500 = 500 000. 4.

Lisätiedot

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î Verbien morfologia Verbien sanakirjamuoto on infinitiivi. Tämän edeltää yleensä partikkeli a: a fí olla. Romanian verbit on perinteisesti jaettu neljään konjugaatioon infinitiivin päätteen mukaan: I á:

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot