KARJALAN KIELIOPPI E. V. AH T 1 A KARJALAN KANSALAISSEURA SUOJÅRVI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARJALAN KIELIOPPI E. V. AH T 1 A KARJALAN KANSALAISSEURA SUOJÅRVI"

Transkriptio

1 Karjalan kielioppi (äänne- ja sanaoppi) Karjalan Kielen Seura on julkaissut vuonna 2009 E. V. Ahtian vuonna 938 julkaistun teoksen Karjalan kielioppi (äänne- ja sanaoppi) näköispainoksena ja antanut sen pdf-version julkaistavaksi Kotuksen aineistopalvelu Kainossa (http://kaino.kotus.fi) vuonna 204. E. V. AH T A KARJALAN KIELIOPPI SUOJÅRVI KARJALAN KANSALAISSEURA

2 \ ' \ )V.'-

3 KARJALAN KIELIOPPI ÄÄNNE- JA SANAOPPI LAATINUT E. V. AH T A.iKu.opiett ~~i» r"tti~ SUOJÄRVI KARJALAN KANSALAISSEURA

4 KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO-MAAKUNTAKIRJASTO PK W AHTIA, E.V. KARJALAN KIELIOPPI ll l l l l l l ll l l lll UI. >> PKVV

5 { f~ ) I ALKULAUSE Ainekset tähän kielioppiin ovat vähitellen kertyneet allekirjoillaneen kerätessä parin kolmen vuosikymmenen kuluessa karjalan ldel~ij. sanastoja. Tämä sanainkeruu on koskenut Suojärven, Riipuskalan ja Säämijärven kieliä ja siten on luonnollisia, cllä siitä saadut kieliopilliset ainekset kuuluvat aunuksen murteen alaan, tosin (mitä Suo järveen tulee) myös siihen välimurleeseen, mikä esiintyy aunuksen ja vienan murteen välillä. A. Genelzin tunnetut lulkimuksel»venäjän Karjalan kielestä» ja»aunuksen kielestä» ovat myöskin olleti apuna, ensinmainillu varsinaisesti vienan murteen lähdekirjana. Tässä kirjassa on kielen äänteellisiä ja laivuluksellisla rakennella käsitelty yksinomaan deskripliivisesli, kuvailevasli, puullumalf a kielihislorialliseen puoleen. - Yleiset kieliopilliset käsilleel on olelellu tunnetuiksi ja siten jääneet selvillelemällä, mikä supistus on tilan säästämiseksi ollut välilämälöntä. Eräs muistutus: mikä on odolellavissa kieliopin suunnitelmaa vastaan, on se, eltii sen suhteellinen laajuus ja seikkaperäisyys tulee haittaamaan kirjan levikkiä ja käylf öä. Alulta runsaiden.ineslen houkutus, halu ilsenäisesli ja laajenmin käsitellä tähän asti kovin laininlyölyä kiellä ynnä luollamus lukijain asianharraslukseen ovat saallaneet iässä nähtävään tulokseen..helpompaa on laajemmasta esityksestä saada Sitäpaitsi supistelma (jos sellainen osoillautuisi tarpeelliseksi).. kuin päinvastoin» lyhukäisestä» nousta perusteelliseen.

6 IV Toinen arvattava muistutus koskenee verbiopissa tapalztunutta poikkeamista lauseopin alalle (ks. Liittotempukset, II ja II l aktiivi ja passiivi). On kumminkin vaikea piirtää selvä raja sar.aopin ja lauseopin välille (vrt. tätä kohtaa E.. N. Setålän l\.ieliopissa). Kun lisäksi nämä liittomuodot kuuluvat karjalrm kielen huomattaviin omituisuuksiin, niin ei ole hennottu lykätä niiden esittämistä tulevan Lauseopin epävarmaan ilmestymiseen. Tekijällä on aikomus, mikäli. ikää ja voimia riittää, jatkaa tätä karjalaista kielioppia julkaisemalla myöhemmin Johto-opin St>kä sen jälkeen Lauseopin. Helsingissä, elokuussa 9S6. Tekijä.

7 Merkkien ja lyhennysten selityksiä. < > ner kit osoittavat, että lkäiijenpuolein.en sana on toiseen ver rat.en uudempaa muotoa.!"v kahden sanan väliillä osoittaa, että nolem,mat sanait ovat käytännössä. * nlerkitsee, ettå sen osoittama sana on päätelmien avulla oletettu löytyneen. 0 (eli kato) lmerkitsee, että äännettä tässä pai,kassa ei. enää ole. - Sulkeihin pantu sanan osa voi puuttuåkin merkityksen nuuttumatta, esn. sano(j)es. aik t. == aktiivi. Am. == aunu ks-en murre. dem. == välhennysmuoto. mon. == m,onikko. njom. == nomina tii.vi. rpairt. == pairt:itii vi. partis. == pa.rtisiippi. pa.ss. == passiivi. tpim. == taipumaton. Vm. vienan mur.re. 'Yks. == y ksiklkö. jnk. == Jou~dn, jtik. =--= jotakin, jss.lc == jossaikin, jsbk. == jostakin j'hk. == jnhonkin, ijllak. == jollaikin, jit:k. -- jnltakin, jllek. jolle~dn, jks~. == joksi:kin.

8 SISÄLLYS. Alkulause. Johdatus... '.''.. '... '.. '... '.. '... '... '... ' ÄÄNNEOPPI. Siv.. Kielen äänteet ja niiden merkintä V 0 k a a.l i t K O n s on a n t i t -4...,...,..,,,...,,..., 9 II. Tavut 5,...,,..... Paino ,..... IV. Äännevaihteluja Vokaali vaihteluja A. Monikon i:n edellä 7...,,...,...,..,,..., B. I.mperfektin i:n edellä Kaava vokaalivaihteluista monikon ja imperfektin i n ede.llä ,,,..,..,...,,...,...,..,,,..., C. Muita voka.a:livaihteluja Kaava muista vokaalivaihteuista v.oikaalislauiinia 23. '... '.. ' ' ' '... ' ' Vokaalien loppu- ja sisä!heitto 24-2'5.... Ta.vnheitto 26,...,... K o n s o n a n t t i v a i h t e u j a ~i\. i\.stevaih,te l Astevaihtelukaava Huomautuksia astevaihteluun B. :Muita k onsonanttivaihteluja C. Konsonanttien rmuka.utumisia Kaava kons onantitien vaihteluista V. Oikeinkirjoitus Sanojen lyhennykset kirjoituksessa

9 SANA OPPI. Johdatus " Sanojen taivutus Nominit Taivutus o 37 Sijojen muodot Nominien vokaali- ja konsonanttivartalot Nominien me,rkkimuodoit Sij.oiHeiluka.ava Harjoitusesimerkkejä K o m p a r a a t i o Liite nominien taivutusoppiin.. L u k u s a n a t P r on omin i t 94-0, II. Verbit ' Y ei s t ä : Taivutus Pe:rsoonapäätteet Tem,pusten ja pääluokkain tunnuks t 2' I aktiivi I :passiivi Kieltomuotova:rtailot Verbien vokaali- ja konsonanttiva.rtalot ~ Verbien merkkiimuodot Taivutuskaava Kieltosana ja kieltotaivutus Hrurjoitusesimerkkejå Verbi,en i i t tomu o d o t LiiUotem~pusten taivutuskaava II aktiivi 54-6, Ill aktiivi II passiivi Ill pa.ssiivi R e f l e k s i i v i n e n t a i v u t u s , lll. Partikkelit Adverbit , Pnepositiot ja postpositiot Konjunktiot Interjekitiot li~8 [( rr_ialai s-suomalainen sanaluettel o.

10 JOHDATUS Karjalan kieli on se kieli, jota karjalaiset puhuvat.. Karjalaisten asuma-alue käsittää osan Neuvosto-Karjalasta, osan Suomen n.s. Raja-Karjalasta sekä osia ent. Tverin ja Novgorodin lääneiis.tä. KahdeHa ensinmai~itulla alue,el la he ovat asuneet ikimuistois,ista ajoisita alkaen, onpa heidän maansa aikoinaan u:lottumut Suomenlahdesta Vienanjoen suun seuduille asti. Sitävastoin Novgorodin ja Tverin!krurjalaiset ovat siirto~aisia., jotka vaista 600-luvulla ovat asettuneet nykyis.i'e a:suin:paikoi'lleen. Neuvosto-Karjalassa asuu karjalan'kielistä kansaa alueella,,milkä Hiihe'tä Syvärinjokea ulottuu pohjoisessa mel~ein Kannanlahteen aisti (onpa Kuo'llanniemellek,in siirtyneitä). Alueen itäraja kosikettelee paikoin Vienanmeren länsi rantaa, etelämpänä käy raja Sees- ja Uikujärven välima:.ta myöten Äänisjärven poh J'Oliseen kollkkaan aisti, josta lähtien.se rajoittuu lyydiläisten (iuucl'ijkkojen) kie.liikaistaleeseen, joilla eir ottaa sen idässä alkavasta venäläisestä kielialueesta.»lyydin kieltä» (joka on lähellä karjalaa) puhutaan Kontupohjan, Mundjärven, Suojun, Pyhäjärven ja Vaasenin pitäjissä. Venäläinen kansalhsuustilasto on aina yhdis.tänyt lyydiläiset karjalaisiin. Suomessa käyttää karjalaa SaJlmin kihfalkunnan kre:kanuskoinen väestö. Se!käsittää rphäjät Salmi, Suojärvi Suirstamo sekä osia hnpilahden, Korpiselän ja Ilomantsin pitäjistä. Ent. Tverin läänissä asuu karjalaisia -p.erikunnissa (pohjoisesta lukien): Vesjegonsk, Vysnij Volotsok, Bezetsk, Kasin, Ostaskov, Novotorzok ja Zubtsov. - Ent. Novgorodin läänissä on

11 2 hajanaisia karjalaisryhniä Tihvinin, Krestsyn, Borovitsin, Valdain ja Demjanskin piirikunnissa. 2. Karjalaisten lukumäärä on nykyään n henkeä, nim. Neuvosto-Karjalassa n..000 (v. 932). Suom essa (Raja-Karjala + n pakolaisita) n (v. 936). Ent. Tverin läänisisä n (v. 93::). Ent. Novgorodin ilåänijs,sä n (v. 926). Paitsi näitä löytynee jokunen.määrä vietä KuoHanniemellä, Leningradissa ynnä muualla. - Verrattalkoon edeillämainihuihin lukuihin Venäjän tilaston numeroita aikaisenmilta vuosilta: karjalaisia oli Venäjä[lä V , V , Karjalaisten kielisukulaise.t. Lähimpiä hei molaisia kielen puolesta ovat suomalaiset (yli 3 mil,joonaa, joista Neuvosto-Karjalassa n ) sekä vepsäläiset (n ), joista n asuu Soutjärvien pitäjässä Aänisjä rven lounaisranna.ua; muualla hei'tä on ent. Novgorodin läänissä Ojatinjoen rannoiha). Kauenpana, Suomen lahden eteläpuolella, sijaitisee virolaisten :maa (toista :miljoonaa henkeä). Leningradin alueella asuvat vatjalaiset (tai aiinajkin heidän muukalaistuneet jälkeläisensä: v. 897 väenlasku ijmoihaa heidän lukunsa n..000:ksi; v:n 926 väenlasku on ih eidät unohtanut). Riianlahden etelärannalla elää ent.isten liiviläisten jäännös, n. :500 ihenkeä. Ede'llämainittuja kieliä luetaan!kuuluviksi n.s. itämerensuomalaiseen kiehryhmään.. Kaukaisem pia~ vieraampia srukukieliä puhuvat lappalaiset (v. 90 n , joista n Kuollanniem ellä), mordvalaiset (Etelä-VoJgan,mailla, n v. 926), marilaiset (ceremissit, n v. 926, Keski-Volgan pohjospuo'lela), votjakit (n. 50,000 v. 926, nairilaisista itään), komilaiset (syrjäänit, n. 370,000 v. 926, votjakeista pohjoiseen). Luoteiis-Siperiassa elelevät vogulit (n ) ja ostjakit (n ). Tonavan.keskijuoksun maiua elää Unkarin kansa (nyk. n. 2 miljoonaa). 4. Karjalan kielen tutkimus on myö'hään tuhut tiedemiesten huomion kohteeksi. Vasta v. 870 julkaisi A.rvid Genetz tutkieiman Suojärven pitäjän kie:estä, jota oli käyny'i v. 867 tutkimassa. Sitä seurasivat

12 sanan tekijä~ arv.okkaat tutkimu"kset»venäjän Karjalan kielestä» (v. 880) ja»aunuksen kielestä (v. 884). Pitikän tauon jälkeen ilmestyi sitten Heikki Ojansuun Karjalan ki,elen äänneoppi (v. 905) ja Karjala-Aunuksen ä~nnehi,storia (v. 98). Xänneoppia,oli jo ennen häntä Geletz erityises:sä julkaisussa tkäsitellyt ja sitä ovait sittenmin eri miehet pa~k'.kakunniuain tutkine~t (nim. Salmin, Tunkuan, Sui:staimon ja Tulemajärven murteita). Kielennäyiteitä sisälsivät myös mainitut Ge::.etzin teokset, samoin Ojanstiun»Karja:lan!kielen opas» (v. 907) ja edellämainitut ääinneopipitutkimukset. Erittäin runsaita ja valaisevia näytteitä kansankielestä tarjoavat Eino Lreskisen toimittaimart»karjalan kielen näytteitä»: I. Tverin ja,novgorodin Krurjalaa (v. 932) U. Aunuksen ja Raja-Karjalan mur,teita (v. 934) ja III. Ent. Poventsan ja Kemiu kihlakuntien lkarjalais-,murteita ( v. 936). Karjalan 'kielen sanastoja löytyy Genetzin tieolksissa ja niitä un sen jälkeen keräjtty eri pitäjien k~nsankielestä, kansanrunouskokoelmista ja pairnetusta kirjalilisuudesta. Nykyään on täten saatu k,okoon n ,sanatietoa ja on suunniteltuun»karjalan kieilen sanrukirjaan» arveltu tulevan n hakusanaa. -- Pienen karjalais-venäläisen sanalkirjan on julkaissut V. Korolev (v. 93. Rurssk,o-KaN~l'skij Slovar', 74 siv.). 5. Kal'jalainen kirjallisuus on vi~lä vähäiinen. Tosin siihen tavallaan kuuluu maailmankuulu Kaleval,a, sillä sen runoista valtaosa on saatu karjalan kielen ailueeil'ta. Kielen karja!laisuutta painetussa Kalevailassa on kumminkin palj.on slljpisteltu kirjasuomen hyväksi. Allkuperäisenä on kairjalaisten laulajien 'kieli säilynyt laajoissa Kalevalan aineksissa:»suomen kansan vanhoissa runoissa», nim. sen osi!ssa:»vienan!läänin runot» (.-4.; v ),»Aunuksen, Tverin ja Novgorodin-Karjalan runot» (v. 927) ja»raja- ja Pohjois-Karjalan runot» (.-3.; v ) ). Paitsi kanisanrunou tta on kar jailainen kirjallisuus tähän asti sisältänyt pääasiallisesti uskonnolhsia teoktsia, vasta viime vuosina muita. V. 804 Hmestyi eräs rukouskirja (vienan ja aunuksen murteilla), v. 820»Svätoi Jovangeli Matveista» (Tverin kar- ) Omituisuutena mainitit.akoon, että kaikkein nisintä kalevalai.s,ta runoa on laulettu - idempänä Karjalan kielirajaa eräässä kylässä Pyhäjärven (Slvjatozeron) pitäjää, mistä N. Leskov otti taliteen 484 säettä käsittävän lyydinkielisen runon «Se9uoi nmalline pajas ruadav...«(julkaistu Zhivaja starinassa«v. 89 3). 3

13 4 jalaksi), v. 870 E. Tihonov'in»Karel'sko-russkij.molitvennil{» (rukouskirja; aunukseksi), v. 882»KristiUisen ortodoksisen opin alkeet» (aunukseksi ja venäjäksi). - Vuosina Hmestyi vienan murteella raamatunhistoria ja neljä evankeliumia. Aapisikirjoja kansanopetusta varten on julkaistu Tvc~_rin karjala.ksi v. 887 (A. Tolmaoevs.kaja: Rodnoc Karel'.skoe) ja 894 toinen Kemin karjalan eli vienan murteella. Aunuksen murt eella ilimestyi»karjalan Ortodciksisen Veljeskunnan» toimesta vv joukko hengellisiä kirjasia (m.m. raaimatunhistoria ja pari evainkelirnmia). - Samailla murteella julkaistiin Suomessa vv kol me evankeliunia ja neljä apostolien kirjeuä. Kansanrunoutta edustaa Suomessa julrkaiistu»rahvaharn kandeleh» ( 4 siv., v. 922). - Taiderunojen käännöksiä s:sältävät» Vieronvirzie» ( v. 924),»Lauhloi aunu'krselazih ( v. 92) ja»k.ibunoi» (.-2.; vv ). Viime vuosina on Tverin (Kalinin'in) Karjalassa Hmestyrnyt koko joukko kansanopetursta ja muha aloja edustavia teolksia (n. 35 teosta ennen v. 934). Niiden toirmittajista mainihakoon A. Miloradova, P. Srmirnoff, F. Stepanov, A. Sokoloff. 6. Karjalan kielen luonteenpiirteitä. Karjalan kieli voittaa äärnnerikkaudessa sekä läntisen ehä itäisen kielinaapurinsa. s.2n s.anat (nrim. aunuksen mur teessa) ovat yleernsä lyhempiä kuin suomessa, samalla ku:n niiden :lyhyiden tavujen osuus on suhteellisesti vähempi. Teonsanojen taivutuksessa taas on paljon rikkaampi vaihtelu. - Johtopäätteiden runsaus on ihmeteltävä. - Lauseopin alalla ansaitsee huomiota persoonallinen pass:v ja agentti. Kieli on voinut vapautua omistusliitteiden pakollisesta käytöstä ja on siten voittanut täsnällisyydesrsä. Suhdesanoilla ja erittäin prepositioilla on runsaampi käytäntö kuin suomessa, mikä antaa kielelle nykyaikaisemman leiman. Kielen sanasto on rikas synonyy.meistä ja (niinkuin ylermpänä huomautettih:) sanojen johdannaisista. Sivistyssanojen puute tietenkin jomuu kielen viljelemättömyydestä ja on helposti korjattavissa uutismuodostuksiua, joihin runsaat ainekset tarjoavat mahdol'liisuuden. 7. Karjalan kielen murteet. Ki~leis.sä on kaksi pää.murretta: aunuksen ja vienan. Edellistä puhutaan eteläosassa ent. Aunuksen lääniä, Suomen puolella

14 5 \ Salmissa, lmpilahdella, Suojärven eite.läosassa sekä Suistamon salokylissä. - Aunuks,en,murteesta pohjoiseen alkaa väfrmurre, mikä vähitelen muuhuu vienan,murteeksi, milkä va:uitsee muussa osassa kiielialuetta. - Vienan murteesta erottautuu Luoteis-Vienan kovakonsananttinen murre, jo'ka Miinoan,kylästä (pohjoiseen Repolasta),muutamien peninku,mien leveydeltä seuraa Suomen rajaa Ka,rjalan pohjoisieen rajaan asti. - Tvedn ja Novgorodin karjalaiset käyttävät vienanvoittoi,sta!kieltä. Näiden kahden.päämurteen eroavaisuudet 'Selviävät seuraavasta kaavasta (jonka jokainen sanapari edustaa eräistä äännetai muot oseiklkaa; harvenlllel'lu kirjoitus osoittaa kieliopiissa etusijan saanutta puoha). Aunus. Viena. p a e t a > ) poatq n ä'e n > neän s a n o(j)e s > sanuossa v a goi o v > valguolov kondi < k o n d i.e Oleksi < 0 e k s i e t u.r k i < turkkie v a g e i - valgie h a r m a i - harmaa r o d u < roduo k y y < kylyö k u koi > kukko k a n d o i > kand o a v v a t < lauvat my v v ä < myvä p o j j a t > pojat Li j j ä n < tijän kätkyizien < k ä t lk y z i en k a u n e h u,i z i en < kaunehu::ien pcstca < p a i s t o a l a s k a t < laisai m u r g i n < murgina h a t t a r < hattara r i e h t i < riehtilä l < { lapsdsa V apses Ks. mcrkki.~n lapsesta selityksiä. { lapsella a P s e < lapselda nuottu < n u o t t a meccy < m e c c ä syömisty < s y ö m i s t ä S a V U S t 0 a > savustaa v i r z u > virzu k on z a > konza r a h k i s > rahis ta h t on > tahon a s k e t a IIl > lasetan l astuit > lassut v ä,r i.s t ä > värissä m a t k a t a > matata purta < p u r r a. v e a t - velat kurre t - kuret i z ä n d ä t > izännät ukonnu < u k k,o n a. minä > mie sinä > sie h ä i - heän mä r g i mä t > märimmät s o am,m o < soamma ko avo i:m m o < koadoma k o a d a n u h < kocdan(ut)

15 6 Niinkuin kaavas ta nåkyy, on vienan murre (e'li V m.) ssavokaaleihin nähden osittain uudemmalila kannalla (huom! oa, eä, uo, yö,.missä aunuksen murteessa (eli Aim:ssa) on ae, (ai), äe, (äi), oe (oi), mutta loppuvclkaaleihirn nä hden vanhe,mmala (loppuvokaaii säilyy, missä se on Am.ssa kadonnut, lopussa on ie, uo, yö, vrt. \m n i, u, y; - muna kuitenkilll loppu-o, missä Am.ssa oi). - Konsonantis:missa Vn. enenmän suosii suhuäänteitä (S, =) ja yleensä konsonanttien heikkoasteisuutta. An. on 5iten paremmin säilyttänyt konsonantteja ja osittain sisävokaaleja; Vm. taas on lop?uvokaalei~sa pysyny,( kiinn:.

16 Äänne oppi. 7. KIELEN ÄÄNTEET JA NIIDEN MERKINTÄ.. Karjalan kielessä on seuraavat 33 äännettä: a, esim. ab u. o, esim. 0 l g i. b) )) b a uhoa. p, )) parzi. d, )) a d r a. r. )) r a v e. d' )) ( dj)' d' e ä d' ö. t (rj) )) g ota. e, )). e g l ä i. s, )) s u a. f, )) f o r m a. s )) ( sj)' Vasa. g, )) g a r b a l o. s (sh), )) s a g u. h, )) h a V U. z, )) z ei i a., )) i g ä. z (zh), )) z i k k 0. )) J, J u no. t )) tuli. ' k, )) ko n d i e. f (tj) )) f u d i n. 'l, )) l ä ylen. u, )) u ks i. i, (lj), )) i ui i n. Y. )) vana. m, )) ln e l a. y, )) y l b ei. n,» n a g r i s. ä, )) ä b r ä s. i (nj), )) ii ero. o, )) öblöi. JJ. )) l ä JJ g et. huom. d, i, il, t, s, f ovat n.s. liudennettuja konsonantteja. Niiden ääntämistä ei oikein vastaa merkintä dj, lj y.m., sillä j äännettä nii,ssä ei selvästi kuulu. s :tä vastaa ruotsin sk (sanassa skön), saksan sah; z:tä saksan s sanan alussa (esim. sieben): z: tä rans.kan j. (san. objet). 2 huoin. Paitsi yllämainihuja 33 äännettä. tavataan eri murteissa vielä eräs h:n tapainen ääinne (== ven. x), u:n ja i:n välinen (== ven. bl), JJ:n tapainen (ranskan sanassa un), u:n ja y:n välinen ( == ruotsin u). E:sim. or' hoi, viigonka, kania, lulluine. - Päinvastoin puuttuvat Vm:n luoteisosassa (Miinoasta pohjoiseen prnkin Suomen rajaa) eräät äänteet: b, d, g, z, z, joiden sijalla tavataan p, t, k, s. 3 huom. Karjalan kielen äänteistä.;-:ivät suomen kirjakielen ait0\peräisissä sanoissa esiinny b, f, g, s, z, z eiväitkä liudennetui: konsoriarntit. - Ruotsin kielestä puuttuvat z ja z sekä lindennetut konsonantit; - venäjän kielestä samoin JJ, y. ö: - saksan kielestä z ja liudennetut konsonantit.

17 8 2. Kielen äänteitä merkitään paitsi yllämainittuja 33 äännettä vastaavilla kirjaimilla myös merikeillä: c, mikä vastaa yhdysäännettä ts:ää; a, e, [, 6, u, y, d, 5, nitkä osoittavat pitkiä vokaaleja (joita ennen on merkitty kahde[ila vokaalilla, siis: aa, ee, ii, oo, uu, yy, ää, öö). Esim. kacon ( == ka-tson), Germanie. 3. Äänteet ovat kahta päälajia:. Vokaaleja (ääntiöitä) ovat a, e, i, o, u, y, ä, ö; 2. Konsonantte.ia (kerakkeita) ovat b, d, d', f, g, h, J, k,!,,, 'V Vtt' m, n, n, IJ, p, r, r; s, s. s, z, z,,, v. 4. Sointinsa puolesta äänteet ovat:. Sninnillisia, joita. äännettäessä kurkun äänijän teet varajävät, ovat vokaalit ja konsonanb 2ista b, d, d', g, j, r, m, n, n, J, r, f, z, z, V. 2. Soinnittomia ovat muut.konsonantit, siis f, h, k, p, s, s, s, t, f. Vokaalit. 5. Ääntämispaikan mukaan vokaalit jakautuvat kahteen ryhmään.. Takavoka~Ieja, jolloin kielen taikaosa lko,hoaa, ovat a. o, u. 2. Etuvokaaleja, jolloin :kielen etuosa kohoaa, ovat i, e, y, a, o. 6. k itä n, k y dy. Pitkinä esiintyvät yleenisä vain vokaalit i, u, Y. Esi m. v i r i, ~m i e h i, k u, a g u, j u t t u o, IP y, r y d e ä, Pitkät a, e, 6, å, ö tavataan lainasanoissa sekä Tu le,majärven, Vitelen ja Paadenen.murteissa. Esim. a g e n t a, s e m e n t ä, n6me r, -mamo, otta, verrc, sano, åres, menö. 7. Diftongi (kaksoisääntiö) on kaihden e.rilaisen vokaalin yhtymä samassa tavussa. Diftongeja ovat oa, eä, ie, uo, yö, ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, ey, iy, äy, öy. Esim. n o a, p e ä, vie, suo y ö, a i n os, h e i t o i, h uim a, k e r ä v y i, j ä i, s ö i, a u D a, r e u n a, n i u h a, o u d o, k e y h ä, i y h te h, käy g e ä, m ö y k k y.

18 8. Difitongien o a:n, e ä:n sijalla on niurteittain pitkät a, å tai ua, iä. Esin. n a, m u a, O t t u a,,p a,.p i ä,,p i d i ä. Huom. o a:n, e ä:n käyttämistä ennen niuita vastaavia diftongeja pu()(ltaa se seikka, että siten välttyy eri sanamuotojen sekaannus. Esim. o IP a s t o a, opettaa,...,, 0past u o, oppia, vagav o a hiljaista,...,, vagav u o, hiljetä. Vrt. Qpast u a,...,, opast u O, vagav u a,...,, vagav u o, joliloin sekaannus olisi lähellä. ~Iyös Kalevalan kielen oa:n, eä:n käyhö on huomioon otettava. 9. Jos sanan ensi tavussa on y, ä tai ö, niin seuraav:ssa tavuissa ei voi olla a: ta,.o:ta eikä u:ta. J os taas ensi tavussa on a, o tai u, niin seuraavissa eivät esiinny y, ä eikä ö. Tänä sääntö en n.s. vnkaalisointu; se!koskee vain yhdiståmähömiä sano]a. Esim. y ähäine, IP ä i v ä i ne, ö v v ä n rm ö; a i g a i n e. o v v o s t ani ni o, u n n u t t i h. - KuHenkin tuntuu vokaalisointua muutanissa yhdistetyissä,kin sanoissa. EsiITT. pyhä i i ä (< ;pyhä-iiia.) uklkonen, ikäzäsfe (< käziasfe), j OJJg o i ( < j o n y g ö i), L i n d a r v i ( < L i n d u j ä r v i). Huom! vie r i s t ä ( < v ien r i s t a) loppiainen. Huom.! Jälkiliitte.et -h o ja -,g o pysyvät aina takavo\kaalisina; esin. m i d ä b o, s i d ä g o.. 0. Vokaalisointu vaikuttaa sanojen taivutuksessa ja johdossa siten, el'tä alkuaan takavokaalinen sana (jossa on a, o tai u) ja etuvokaalinen sana (jossa y, ä, ö) pysyvåt edelleenkin sellaisina. - Ainoastaan jos sanan ensi tavussa on e tai i ja to:sen tavun a:n sijalle nm.estyy e tai i, niin seuraavissa tavuissa ei enää esiinny takavokaalia. Esm. r o a d a j,...,, -j a t, ä h t i j,...,, j ä t, ni atk a,...,, -. aine, t ä y z i,...,, t ä y d e ä i ne. - V i r k a n,...,, v i r.k e t ä h, n i u h a,...,, n i y rh e n b ä t, T e u n a.- r e y n i n ä i ne. Konsonantit... Xänteitä d,, n, r, s, t ei y'eensä esiinny i:n edellä, vaan niitä vastaavat liudennetut d, r, n, f, s, r (jotka ollessaan i n edellä kunninkin kirjoitetaan kuin edeleset). Ainoastaan mihoin i ei kuujlu sanan vartaloon, vaan yks inmnaan pääheeseen, silloin äänteet d ja 'l tavataan i:n edellä. EsiITT. ko d i (mon. part. sanasta koda) keändi, sordi. ostin, nutin, p u i n d i (vrt. p u i n d a), k ä y n d i (vrt. k ä y n d ä).. - V,rt. k o d i (y.ks. part. sanasta k o d i), o a s t i (inperf.), s m i e t t i, 9

19 0 v o d i, v i e s t i, (äänn. k o d' i, o a s f i, s m i e f f i, v o d' i, vies f i, ko.s:ka näissä i kuuluu vartaloon, vrt. nom. k o d i, infin. -oastie, smi etti e, vodie; vi esti.) 2. j-äänteen sija:la on useissa murteis.sa d'; esim. d' o g i, d' y g e i, v i d' d' ä h, h a ir d' a.. 3. Sana saattaa alkaa yhdellä tai useammaua erilaisella konsonantiua. Yleisin sanan alussa olevista konsonanttiryhmis :ä on ts (== c). Muut sellaiset taipaukset kuuluvat eninmäkse:.::.. luonnonäänisiin, kuvaileviin tai uudempiin lainasanoihin. Esim. co:ma, cidzoi; b.riluo, gramista, kliijk e h, k.r e J k a. e h, 'P a i g n a,.p r i J k a h t i h, s r n IJ g uo. s t i c k u, s kai a, s öp ö i, s i ä i \fil y, s m a i a ta, s naug o a, s p u i IL u, s f O J k a ta, s v i a k e h, z d u n i e, t r i h k e h; b r i h a, g r i u n a, d v o r c a, k r o a s s i e, 'P e t t i,.s k r i p k a s m i e t t i e, s k o a, z v i e r i.. 4. Sanan 0pussa tavataan vain konsonantit,h, l, n, r, s, t tai d. Esim. k a lj d e l.e :h, a v o h,.ä j j ä, "P a gin, s i z ä r, tunnus, y h y t, n ä i d. II. TAVUT. 5. Jokainen sana sisältää yhden tai usearnjman rt ayun. Tavu saattaa loppua vokaaliin tai diftongiin, jolloin tavua sanotaan avonaiseksi (avotavuksi), taivu on umpinainen (umpitavu). - tai ',konsonanttiin, jolloin Esim. k a i, o t a, k e r ä v y i; - t o i n, O s t a n, k e T r a s s a h. III. PAINO.. 6. Sanan pääpaino on yleensä sanan ensimäiseuä tavulla; esim. a n d o a, ottama s. Joskus harvoin pääpabo on toisella tai kolmannella.tavulla; esim. y en, y h te e h, h u r i V 0 m, U r a a. Paitsi pääpainoa on neli- ja useaimpitavuisilla sanoilla heikompi sivupaino kolmannella (tai neljännellä) ja viidennellä tavrnlla; esim a n d 0 a ks e h. 0 t ta massa.~., k a c c e e mm 0 k s e h, 0 p a st u m a t ' i, 0 e m a t t 0 iffi u t e n. Painottomia.ovat yleensä sanan toinen _ia viimeinen tavu (ylempänä ja alempana mainituin.poikkeufosin). Liitännäispartikike'lit i ja e ovat aina painollisia; esim. on i, S 0 a V e, V 0 i e (vakuuttava vastaus kysy:mykseen: 0 n g O, S 0 a Y g o, voibigo); mie? kuie? (ky.synys mi? lkui? uudistettuna).

20 IV. ÄÄNNEVAIHTELUJA. VOKAALIVAIHTELUJA.. 7. A. Monikon i:n edellä. a:n vaihtelut.. Vartalon l~p:pu- a :n sija~a on o. a. Kaksitavuisissa nomineissa, joiden ensimäisessä tavussa on a, o a, e tai i; esim. s a d/a,_ s a d o i, s o a r/a,_ s o aro i, v e g/ a,_ v e g o i, e u g/ a,_ e u g/ o i, v i r d/ a,_ v i T d o i. b. Useaimpitavuis\ssa nomineissa, joissa loppu-a:n edellä on b, d, g,!k, n, t, sv tai i:tä seuraava konsonantti; esim. 'ko r ob/a,_ ko r o b o i, ko o d/a,_ -o i, d o r o g/a,_ o i. hara k k/a,_ -o i, o p u s k/ a,_ -o i, i k k u n,_ - o i, m i j o n,_ -o i, pogost/a,_ -oi, bo.hatt/a,_ -oi, protsent/a,_ -oi, nist o s v / a,_ -o i, s u r i m,_ -o i, p a g i n,_ -o i) p a g e n i j,_ - o i. 2. Varta, on 'loppu- a :n sijalla on kato: a. Kaksitavuisissa nomineissa, joiden ensimäisessä tavussa on o tai u (ei kumminkaan o a); esim. s o b/a,_ -i, b u o l/a,_ -i, s u l/a,_ -i, puin dia,_ -i. b. Niissä useampitavuisissa JOISsa loppu-a:n edellä on m, m b tai pass,.pmrtis. preesenssin v; esim.-lk u d a m/a t,_ -i, o z a t t o m/a t,_ -i, vanh i m/a t,_ -i, p a:r e m b/a t,_ -i, s o a d a v / a t,_ -i, a n n e t t a v,_ -i. 3. Vartalon loppu-a:n!sijalla on o tai kato niissä useampitavuisissa nomiineiissa, jotka eivät kuulu. b:ssä ja 2. b ssä mainittuihin; esim. a u a j,_ -o i, -i, o p a s t u j,_ -o i, -i, a t k a,_ -oi, -i,!kaconda,_ oi -i, rubiend/a,_ oi, -i, ki;hur,_ -o i -i, hui n a z a,_ -o i, -i. - Mutta: h a m a r,_ -o i, j u m a- o i, k o n t o r o i, t a v a r o i. ä:n vaihte'iut.. Varrtalon lo;ppu- ä :n sijalila on ö useaffi\pitavuisissa n0mineissa, joissa 0ippu-ä:n edellä on g, k, n, t tai i:tä seuraava,konsonant'li; esim. d' e e g/ä,_ -ö i, ne v e s k/ä,_ -ö i, b ö ö s k/ä,_ -ö i, s f ä g ä n,_ -ö i, p e ä y s t/ä,_ -ö i s i b i e t t/ä,_ -ö i, l' i e h t i /'V -öi, r ä c c i n /'V -ö i!k i r,p i c c/ä /'V -ö i.

21 2 2 Vartal,on llop pu ä :n sijara on kato kaikissa kaksitavuisissa nomineissa sekä pass. pariis. preesenssi muodoissa; esim. h ä d/ä ""' -i, n ä g/ä ""' -i, me c c/ä ""' -i, s i il m/ä ""' -i, 'm yö n d ä ""' -i, piet t ä v ""' -i, syödä v ""' -i. - ""' -i, v ä g e v i, i z ä n d i, e IIIl ä n d i. Huom. nyös: e ä v 3. Vartal,on lop)pu ä :n sijahla On ö tai kato muissa useampitavuislssa noimineissa kuin :ssa mainituissa; esim. e ä n d/ä ""' -o i, -i, k y z y j ""' -ö i, -i, v e d ä j ""' -ö i, -i, ime ""' -ö i, -i, k ä b ä ""' -ö i, -i, e i b ä z/ä ""' -ö i, -i, :m i e e v ""' -ö i, i. Vartalon e n d i z/ e ""' rel ""'il. e:n vaihtelu. l:0ppu e :n sija/lila on kato; esi:m. k i v /e ""' -i, -il, pereh/el ""'-il ahv.en/el ""'-il, ipejjgeie:n vaihtelut. Vartalon lqpipu i e:n sijalla on e tai ej (Am.); esim. m u r/i e h (nom.-e i), ""' ei h, e j i h, p u r h/i e,h (norm. -ei) ""' -ei h, -e j i h, v i l/i e 'h ""' -ei h, -e j i h. u:n vaihtelu. Vartalon lo:p:pu o :n sijallaa on rkolimitavuisis,sa sanoissa kato; esim. laboh/ot (nom. lavoh) ""'-i, talgoh/ot (nom. tal- 0 h) ""' -i. ua:n, eä:n vaihtelut.. Vartalon o a:n, e ä:n sijalla on yksitavuisissa sanoissa a, a.; esim. n o a l ""' n a i s, p e ä t ""' p ä i h. 2. Vartalon loppu-o a:n, e ä:n sijalla on kaksitavuisissa sanoissa a tai (Am.) aj, ä tai,äj (A:m.); esim. lh a r m/o a s (nom.-a i) ""' -a. i s, -a j i s, :k a m/o a s (nom.-a i) ""' -a i s, a j i s, p e d/e ä s (ncm.-ä i) ""' -ä i s, -ä j i s, v e r/f~ ä s (nom.-ä i) ""' -ä i s, -ä j i s uo:n ja u:n vaihtelut. Vartal on u o:n sijana on o, u:n sijaua,on u; esim. nuo t ""' n o i s, n e il u o t ""' n e n o i s, m u s ""' m u i s, s u s ""' s u i s (. ==s u o i s).

22 3. 8. B. Imperfektin i:n edellä. a:n vaihtelut.. VeirbivaTtal on lop pun a:n sijalla nn o ka:ksitavuisissa sanoissa, joiden ensi itavussa on a tai o a ja jotka eivät ole luonnonäänisiä; esim. a n d/a v /'-..; -o i, a u t/t a v /'-..; -o i, s o a t/t a v /'-..; -o i, k o a d/ a v /'-..; -o i. 2. Vartalon loppu-a:n sijalla on kato muitssa kaksitavrnsissa ja ka:kissa useampitavuisissa sanoissa; esim. os t/a v /'-..; -i, p u r g/ a v /'-..; i, m u t t/ a v /'-..; L b r o a k k/ a v /'-..; -i, p e r g/a v /'-..; -:, v i r k/a v /'-..; -i, o p a s t/a v /'-..; -i. sure n d/a v,,.-.; -i. ä:n vaihtelu. Vartalon loppu ä :n sijalla on kato; esim. \k e ä n d/ ä v /'-..; -i, s ä m/ä v /'-..; -i, t i e d/ä v /'-..; t i e z i, s e i t t/ä v /'-..; -i,,, ~i h e : d/ä V,,.-.;-i. e:n vahtelu. V airtalon loippun.e :n.sijalla on kato; esim. m en( e n /'-..; -i n, p a g i z/e! /'-..; -i n, voi t te l/e n /'-..; -i n. i:n vaihti.2'lu. Vartalon loppuu i :n sijalla on kato; esim. o p p/i v /'-..; k U r j e h t/i V,,.-.; -i. ai:n, oi:n, ui:n vai\htelut. Va,rtailon diftongien a i, o i, u i sijalla on a, o, u; esim. n a i n (prees.) /'-..; nai n (i:mperf.), voi n /'-..; voi n, ui n /'-..; ui n. äy:n vaihtelu. Vartalon a y:n sijalla on ä; esim. k ä y n (prees.) /'-..; (imperf.) ie:n vaihtelut. -i, k ä i n Vartalon loppu i e:n.sijailla on y:ksitavuitsessa.sanassa ei, kaiksitavuisissa sanoi,ssa ei, milloin I infinitiivi {):n et a-lopp uinen, mutta i, millnin: I infinitiivin 0\pussa on -i t a; esim. v i.en /'-..; v e i n, a lj g/i e n (in.f. -et a),,.-.; e i n, s u o r/i en (-i ta) /'-..; -i n, häv/ien (-itä)/'-..; in. oa:n, eä:n va.ihtelut. Varrtalon loppu-o a:n, e ä:n sijalla on a, ä; esim. s/o a v /'-..; tl i, v a.i d/o a v /'-..; a i, j/e ä v /'-..; ä i, h ypp/e ä v,,.-.; ä i.

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Koulutoimen henkilöstörakenne

Koulutoimen henkilöstörakenne Koulutoimen henkilöstörakenne 11.11.2016 Virka/toimi Toimen/viran nimike Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 2 toimistosihteeri T 3 toimistosihteeri V0033 4 koulukuraattori T 5 koulupsykologi Yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 MAANTASOKERROS 1/ / ARK - house

NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 MAANTASOKERROS 1/ / ARK - house tk, J e, hu p rr, Ä, 9,,, Ä Ä Ä 9,, 9 h vut tk k D uk, C lut, kpk C tr, rv tr C9, y e yv tt t rv lkr tl lut e pll t-k-hu kek u v pt + C C tr C9 tr lut C, C C, yp + phu te kt kpl bet uur rv gr ttpe t +

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Kmnrtno Ln Kmnlnn Hov Kore unsr etso Turv Ps Uus Kmnsuu Hovnsr Rstnlus Rstnem Vssr Hnmä Pävä-lt-ömelutso Vt 7 Phtää Hmn (sentoreus: m) Rs Russlo Tnem eltt Svnem S Ps Het Pohjos-Pots Ptäjänsr Rnth Suutr

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Nokkavipuliittimet NOKKAVIPUL. UROS SK DN25 HST NOKKAVIPUL. UROS SK DN32 HST NOKKAVIPUL. UROS SK DN40 HST NOKKAVIPUL.

Nokkavipuliittimet NOKKAVIPUL. UROS SK DN25 HST NOKKAVIPUL. UROS SK DN32 HST NOKKAVIPUL. UROS SK DN40 HST NOKKAVIPUL. Nokkavipuliittimet NOKKAVIPUL. UROS SK DN25 HST 2977044 A; PF64 NOKKAVIPUL. UROS SK DN32 HST 2977045 A; NX93 NOKKAVIPUL. UROS SK DN40 HST 2977046 A; RU35 NOKKAVIPUL. UROS SK DN50 HST 2977047 A; SL33 NOKKAVIPUL.

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

Harjoitus 2 ( )

Harjoitus 2 ( ) Harjoitus 2 (24.3.2015) Tehtävä 1 Figure 1: Tehtävän 1 graafi. Aikaisimmat aloitushetket selvitetään kaavoilla v[0] = 0 v[p] max 0 i p 1 {v[i]+a i (i,p) E} = v[l]+a l d[p] l. Muodostetaan taulukko, jossa

Lisätiedot

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/ V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,

Lisätiedot

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen

LEIVOTAAN YHDESSÄ. Kuvat: Jutta Valtonen LEIVOTAAN YHDESSÄ Susanna Koistinen Miia Laho Kuvat: Jutta Valtonen SI-SÄL-LYS E-SI-VAL-MIS-TE-LUT... 2 PE-RUS-RE-SEP-TIT KAU-RA-KEK-SIT... 5 SUK-LAA-KEK-SIT... 7 MAR-JA-PII-RAK-KA... 9 MUF-FIN-IT...

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003 4rrr VTT XPRT SRVCS Y llmeu ls r 0809 VTT XPRT SRVCS Y P 1001.02044\TT S RT KAATT TUTT SURTUSTAS PYSwvYesrÄ 0809PR1115 urpn prlmenn j neuvsn seuksen : 305/201 1 (rkennusueseus el CPR), jk n nneu mlskuun

Lisätiedot

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in Komparatiivi ja superlatiivị ~ ;0 ~" Tama kukka on Tama kukka on Tama kukka on pieni vielapienempi kaikkein pienin Komparatiivin tunnus on -mpi Superlatiivintunnus on -in Huomatkaa seuraavat seikat: I

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

NÄKYMÄ TURVESUONKADUN JA LIELAHDENKADUN RISTEYKSESTÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA TEIVAALANTIELLE LIELAHTEEN LUONNOS ARKKITEHDIT A3 OY

NÄKYMÄ TURVESUONKADUN JA LIELAHDENKADUN RISTEYKSESTÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA TEIVAALANTIELLE LIELAHTEEN LUONNOS ARKKITEHDIT A3 OY NÄKYMÄ TURVESUNKADUN JA LELAHDENKADUN RSTEYKSESTÄ MAANKÄYTTÖSUUNNTELMA TEVAALANTELLE LELAHTEEN LUNNS.. ARKKTEHDT A Y ,,,,,, :,, Pelv o,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, :,,,,,,,, :,,,,,,, Pol Pl,,,, K,, :,,, :,,,,,,,

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1) Kertaus K1. a) OA i k b) B = (, 0, 5) K. K. a) AB (6 ( )) i () ( ( 7)) k 8i 4k AB 8 ( 1) 4 64116 819 b) 1 1 AB( ( 1)) i 1 i 4 AB ( ) ( 4) 416 0 45 5 K4. a) AB AO OB OA OB ( i ) i i i 5i b) Pisteen A paikkavektori

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i

La a d u l l in en in d ik a a t t o r i La a d u l l in en in d ik a a t t o r i Ei o l e mit a t t a v issa v a a n a in a a r v io in n in t u l o s O n l u o t et t a v a jos A r v io in t ik ysymyk set o n su u n n it el t u ja su u n n

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

5 NOUSIAINEN. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 8 ja kt 40 Raisio. LIITE Maanteiden meluselvitys 2012

5 NOUSIAINEN. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 8 ja kt 40 Raisio. LIITE Maanteiden meluselvitys 2012 Mets-Sy Tm Nuhj Tm Lets Kerttu Tmmst Ru lttyl Petterpe lt Pr Krvett Thv NTALI Völ Kerr Mj trt Vrppee seutu Vlulut Pellper Lu Jr Nur Vsr r Ie V Kr Ks K Ih Upl v Plus Aury l Per Vt 8 j t 0 Rs PrlAsureus

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään -materiaali on kokoelma tehtäviä

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

LVI-numero Hitsattu teräsputki P235 TR1 / EN ;Suojamaalattu / Korro E

LVI-numero Hitsattu teräsputki P235 TR1 / EN ;Suojamaalattu / Korro E Hitsattu putki PUTKI P235TR1 PUN 21,3X2,0 0404058 punainen;hitsauskerroin V=1,0;Todistukset EN10204:2004/3.1;Toimituspituus 6 m; TM42 PUTKI P235TR1 PUN 26,9X2,3 0404094 punainen;hitsauskerroin V=1,0;Todistukset

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume

Lisätiedot

SUODATIN- PATRUUNAT MASINO-HYDROSTO KEY OY

SUODATIN- PATRUUNAT MASINO-HYDROSTO KEY OY 1 SUODATIN- PATRUUNAT 2006 10 MASINO- KEY OY 2 Masino-Hydrosto key Oy toimittaa suodatusjärjestelmiä, suodattimia ja patruunoita hydrauli- ja kiertovoitelujärjestelmiin, kompressoreihin, ilmalle, vedelle

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Vanhustenhuollon organisointikokeilun raportointi ja organisointimallista päättäminen

Vanhustenhuollon organisointikokeilun raportointi ja organisointimallista päättäminen Kunnanhallitus 44 14.01.2013 Perusturvalautakunta 56 02.12.2015 Vanhustenhuollon organisointikokeilun raportointi ja organisointimallista päättäminen 56/01.010/2013 Sosltk 18.12.2012 67 Nakkilan kunnan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS, PAVILJONKI ALUSTAVA LUONNOS VE-2

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS, PAVILJONKI ALUSTAVA LUONNOS VE-2 HÄ VRKHD, PVJK V V-2 JK RKKHD Y P R 3 J 1 H K P + 3 5 8 ( ) 9 2 5 2 2 7 F + 3 5 8 ( ) 9 2 5 2 2 7 1 WWWJKF V 5 K R V 4 R P V 395 84 36 425 V 6 D 45 615 R 6 63 25 3 6 65 67 HPH 66 PÄ Ä Ä 69 JK V 3 6 7 7

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk

Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouk Ympäristölautakunta 193 27.10.2015 Ympäristölautakunta 233 15.12.2015 MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VAPAUTUSHAKEMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTÄMISESTÄ / LAUSUNTO MIRJA JA RAIMO LIETZÉNIN VALITUKSESTA

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO LASTENVALVOJA

ARKISTOLUETTELO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO LASTENVALVOJA Sivu 1(16) Aa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1968 1977 1 Saapuneiden kirjeiden diaarit 1968-1971 21.3.1968-31.12.1971 2 Saapuneiden kirjeiden diaarit 1972-1977 1.1.1972-9.3.1977 Sivu 2(16) Ab Lähetettyjen

Lisätiedot

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13 t, P R I.S KI. TARVIil PÄMTYS As y Siselänkuj 1 iselänkuj I 00970 HSIKT difiu: 3.9.20'13 Y}ITVT Rkennustekniikk Asunt y Siselänkuj 1 n Helsinin Mellunmäess sijitsev kuuden suinkestln nudstm yhti. Rkennusvusi

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Hannes. Pyöräkatu. Kultasepänk. Niiralankatu. Valkeisenkatu. Rinnt nek. Lapinlinnankuja. i adan ie. Valkeisenkatu. Urh. ei uk. Lastent.

Hannes. Pyöräkatu. Kultasepänk. Niiralankatu. Valkeisenkatu. Rinnt nek. Lapinlinnankuja. i adan ie. Valkeisenkatu. Urh. ei uk. Lastent. Pöääsm Jävsmp. vm. Rhhd Rv p Rm Hs 1 Kpm. mh L Msm m.. H H. Mss K. vh m. mp p P S M s s sm Lhm Jä K Hmäs. M s K K Kv. S vh. d h. h Kv Lv. m K v P. P L Lhd Ss K. Am. sd. ö R y s Sä Väö. S Smmpp Väö m Vs

Lisätiedot

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04. Kunnanhallitus 276 28.11.2016 Valtuusto 63 12.12.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2020 taloussuunnitelma 162/04.041/2016 Kunnanhallitus 276 Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKO ELMA

KIERTOKIRJEKOKO ELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKO ELMA 1976 N :o 126-130 N:o 126 postitoim ipaikkojen perustam isesta T a m m ik u u n 1 p ä iv ä s tä 1 9 7 7 perustetaan h aaraosa stot I I m a tra 1 2 Imatran

Lisätiedot

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ Tekninen lautakunta 89 20.09.2016 Teknisen lautakunnan talousarvio vuodelle 2017 Tekninen lautakunta Valmistelija: tekninen johtaja Janne Laiho, puh. 050 347 5247 ja palve lu koor di naat to ri Hely Harju,

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Kiteen kaupungin talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma vuosille 2014 2018

Kiteen kaupungin talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma vuosille 2014 2018 Kaupunginhallitus 117 31.03.2014 Kaupunginhallitus 192 16.06.2014 Kiteen kaupungin talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma vuosille 2014 2018 434/02.00/2013 Kaupunginhallitus 31.03.2014 117 Kuntalain

Lisätiedot

P/E Meidän auttajamme on Her - ra,

P/E Meidän auttajamme on Her - ra, Rukoushetken rakenne noudattaa pienen rukoushetken kaavaa. Rakennetta voidaan käyttää soveltaen. Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Rukoushetken laulettavaksi merkityt

Lisätiedot

Kokonaisuudessaan toimialan nettomenot arvioidaan ylittävän talous ar vion ilman hankkeita

Kokonaisuudessaan toimialan nettomenot arvioidaan ylittävän talous ar vion ilman hankkeita Kasvun ja oppimisen 74 13.10.2016 laukun Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kasvun ja oppimisen toimialan lisämääräraha KASVOPPI 13.10.2016 74 lousarviomääräysten mukaan laukuna on informoiva siten, et tä

Lisätiedot

Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta

Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta Johdantoa peliteoriaan - ka ytetyt termit Peliteoria tutkii pelaajien toimintaa peleissa. Mika on peli? Mika on pelaaja? Peli tarkasti

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen)

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen) 22 788 Lotta Wennäkoski Soiva ilo Soraanolle ja ianolle (Marjo Heiskanen) 201 Coyright by the Comoser All Rights Reserved No art o this ublication may be coied or reroduced in any orm or by any means ithout

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta,

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta, Yhtymähallitus 244 17.12.2014 Yhtymähallitus 33 25.02.2015 Yhtymähallitus 51 18.03.2015 Tehtävien uudelleen järjestely vuonna 2015 117/01.01.03/2014 Yhtymähallitus 17.12.2014 244 17.12.2014 Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016 Kunnanhallitus 54 15.02.2016 Kunnanvaltuusto 16 22.02.2016 Kunnanhallitus 179 20.06.2016 MESSUJEN ALENNUSTONTIT 27/02.09/2016 KHALL 54 Forssassa pidetään vuoden tauon jälkeen Ra ken na-si sus ta-asu -messut

Lisätiedot

33. 50p 1869 3 34.00 34. 50p 1871 3 5.50 35. 50p 1872. 3 7.00 36. 50p 1874 3 3.60 37. 50p 1889 3 3.40 38. 50p 1890 4 2.20 39. 50p 1891 3 2.40 40.

33. 50p 1869 3 34.00 34. 50p 1871 3 5.50 35. 50p 1872. 3 7.00 36. 50p 1874 3 3.60 37. 50p 1889 3 3.40 38. 50p 1890 4 2.20 39. 50p 1891 3 2.40 40. Etelä-Pohjanmaan Numismaattinen kerho järjestää rahahuutokaupan no: 199 Lapuan Nuorisotalolla sunnuntaina 5.10. Kohteet ovat esillä klo 12.00. Huutokauppa alkaa klo 13.00. Huutokauppaa koskevat tarjoukset

Lisätiedot

KAUDEN AVAUSRAVIT TORSTAINA KLO 18.30

KAUDEN AVAUSRAVIT TORSTAINA KLO 18.30 KAUDEN AVAUSRAVIT TORSTAINA 21.5.2015 KLO 18.30 Ratanumero 35 1/2015 Pääsyliput 5 ohjelman hinta 2 KO E LÄH TÖ Oranssi-Musta 2 Yhdistetty tasoitusajo 21 00 m Klo 1 7.30 N U O RE T-LÄH TÖ Ruskea-Valkoinen

Lisätiedot

!""# $%&'( ' )' (*' " '' '( "! ' *'&' "! ' '( "!! )& "! # "! & "! ' "! $''!! &'&' $' '! $ & "!!" #!$ %! & '()%%'!! '!! # '&' &'!! &'&' *('(' &'!*! +& &*%!! $ & #" !!" "!!!" $ " # ' '&& % & #! # ' '&&

Lisätiedot

Raision aikuiskoulutuskeskus TIMALI

Raision aikuiskoulutuskeskus TIMALI Ammattisuomi Palvelualalle 16.11.2015 8:00 16.11.2015 3:00 NL Kokit Ammattisuomi Palvelualalle 17.11.2015 8:00 17.11.2015 12:00 ES Kokit Ammattisuomi Palvelualalle 17.11.2015 12:00 17.11.2015 3:00 NL Kassat

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot