KARJALAN KIELIOPPI E. V. AH T 1 A KARJALAN KANSALAISSEURA SUOJÅRVI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARJALAN KIELIOPPI E. V. AH T 1 A KARJALAN KANSALAISSEURA SUOJÅRVI"

Transkriptio

1 Karjalan kielioppi (äänne- ja sanaoppi) Karjalan Kielen Seura on julkaissut vuonna 2009 E. V. Ahtian vuonna 938 julkaistun teoksen Karjalan kielioppi (äänne- ja sanaoppi) näköispainoksena ja antanut sen pdf-version julkaistavaksi Kotuksen aineistopalvelu Kainossa (http://kaino.kotus.fi) vuonna 204. E. V. AH T A KARJALAN KIELIOPPI SUOJÅRVI KARJALAN KANSALAISSEURA

2 \ ' \ )V.'-

3 KARJALAN KIELIOPPI ÄÄNNE- JA SANAOPPI LAATINUT E. V. AH T A.iKu.opiett ~~i» r"tti~ SUOJÄRVI KARJALAN KANSALAISSEURA

4 KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO-MAAKUNTAKIRJASTO PK W AHTIA, E.V. KARJALAN KIELIOPPI ll l l l l l l ll l l lll UI. >> PKVV

5 { f~ ) I ALKULAUSE Ainekset tähän kielioppiin ovat vähitellen kertyneet allekirjoillaneen kerätessä parin kolmen vuosikymmenen kuluessa karjalan ldel~ij. sanastoja. Tämä sanainkeruu on koskenut Suojärven, Riipuskalan ja Säämijärven kieliä ja siten on luonnollisia, cllä siitä saadut kieliopilliset ainekset kuuluvat aunuksen murteen alaan, tosin (mitä Suo järveen tulee) myös siihen välimurleeseen, mikä esiintyy aunuksen ja vienan murteen välillä. A. Genelzin tunnetut lulkimuksel»venäjän Karjalan kielestä» ja»aunuksen kielestä» ovat myöskin olleti apuna, ensinmainillu varsinaisesti vienan murteen lähdekirjana. Tässä kirjassa on kielen äänteellisiä ja laivuluksellisla rakennella käsitelty yksinomaan deskripliivisesli, kuvailevasli, puullumalf a kielihislorialliseen puoleen. - Yleiset kieliopilliset käsilleel on olelellu tunnetuiksi ja siten jääneet selvillelemällä, mikä supistus on tilan säästämiseksi ollut välilämälöntä. Eräs muistutus: mikä on odolellavissa kieliopin suunnitelmaa vastaan, on se, eltii sen suhteellinen laajuus ja seikkaperäisyys tulee haittaamaan kirjan levikkiä ja käylf öä. Alulta runsaiden.ineslen houkutus, halu ilsenäisesli ja laajenmin käsitellä tähän asti kovin laininlyölyä kiellä ynnä luollamus lukijain asianharraslukseen ovat saallaneet iässä nähtävään tulokseen..helpompaa on laajemmasta esityksestä saada Sitäpaitsi supistelma (jos sellainen osoillautuisi tarpeelliseksi).. kuin päinvastoin» lyhukäisestä» nousta perusteelliseen.

6 IV Toinen arvattava muistutus koskenee verbiopissa tapalztunutta poikkeamista lauseopin alalle (ks. Liittotempukset, II ja II l aktiivi ja passiivi). On kumminkin vaikea piirtää selvä raja sar.aopin ja lauseopin välille (vrt. tätä kohtaa E.. N. Setålän l\.ieliopissa). Kun lisäksi nämä liittomuodot kuuluvat karjalrm kielen huomattaviin omituisuuksiin, niin ei ole hennottu lykätä niiden esittämistä tulevan Lauseopin epävarmaan ilmestymiseen. Tekijällä on aikomus, mikäli. ikää ja voimia riittää, jatkaa tätä karjalaista kielioppia julkaisemalla myöhemmin Johto-opin St>kä sen jälkeen Lauseopin. Helsingissä, elokuussa 9S6. Tekijä.

7 Merkkien ja lyhennysten selityksiä. < > ner kit osoittavat, että lkäiijenpuolein.en sana on toiseen ver rat.en uudempaa muotoa.!"v kahden sanan väliillä osoittaa, että nolem,mat sanait ovat käytännössä. * nlerkitsee, ettå sen osoittama sana on päätelmien avulla oletettu löytyneen. 0 (eli kato) lmerkitsee, että äännettä tässä pai,kassa ei. enää ole. - Sulkeihin pantu sanan osa voi puuttuåkin merkityksen nuuttumatta, esn. sano(j)es. aik t. == aktiivi. Am. == aunu ks-en murre. dem. == välhennysmuoto. mon. == m,onikko. njom. == nomina tii.vi. rpairt. == pairt:itii vi. partis. == pa.rtisiippi. pa.ss. == passiivi. tpim. == taipumaton. Vm. vienan mur.re. 'Yks. == y ksiklkö. jnk. == Jou~dn, jtik. =--= jotakin, jss.lc == jossaikin, jsbk. == jostakin j'hk. == jnhonkin, ijllak. == jollaikin, jit:k. -- jnltakin, jllek. jolle~dn, jks~. == joksi:kin.

8 SISÄLLYS. Alkulause. Johdatus... '.''.. '... '.. '... '.. '... '... '... ' ÄÄNNEOPPI. Siv.. Kielen äänteet ja niiden merkintä V 0 k a a.l i t K O n s on a n t i t -4...,...,..,,,...,,..., 9 II. Tavut 5,...,,..... Paino ,..... IV. Äännevaihteluja Vokaali vaihteluja A. Monikon i:n edellä 7...,,...,...,..,,..., B. I.mperfektin i:n edellä Kaava vokaalivaihteluista monikon ja imperfektin i n ede.llä ,,,..,..,...,,...,...,..,,,..., C. Muita voka.a:livaihteluja Kaava muista vokaalivaihteuista v.oikaalislauiinia 23. '... '.. ' ' ' '... ' ' Vokaalien loppu- ja sisä!heitto 24-2'5.... Ta.vnheitto 26,...,... K o n s o n a n t t i v a i h t e u j a ~i\. i\.stevaih,te l Astevaihtelukaava Huomautuksia astevaihteluun B. :Muita k onsonanttivaihteluja C. Konsonanttien rmuka.utumisia Kaava kons onantitien vaihteluista V. Oikeinkirjoitus Sanojen lyhennykset kirjoituksessa

9 SANA OPPI. Johdatus " Sanojen taivutus Nominit Taivutus o 37 Sijojen muodot Nominien vokaali- ja konsonanttivartalot Nominien me,rkkimuodoit Sij.oiHeiluka.ava Harjoitusesimerkkejä K o m p a r a a t i o Liite nominien taivutusoppiin.. L u k u s a n a t P r on omin i t 94-0, II. Verbit ' Y ei s t ä : Taivutus Pe:rsoonapäätteet Tem,pusten ja pääluokkain tunnuks t 2' I aktiivi I :passiivi Kieltomuotova:rtailot Verbien vokaali- ja konsonanttiva.rtalot ~ Verbien merkkiimuodot Taivutuskaava Kieltosana ja kieltotaivutus Hrurjoitusesimerkkejå Verbi,en i i t tomu o d o t LiiUotem~pusten taivutuskaava II aktiivi 54-6, Ill aktiivi II passiivi Ill pa.ssiivi R e f l e k s i i v i n e n t a i v u t u s , lll. Partikkelit Adverbit , Pnepositiot ja postpositiot Konjunktiot Interjekitiot li~8 [( rr_ialai s-suomalainen sanaluettel o.

10 JOHDATUS Karjalan kieli on se kieli, jota karjalaiset puhuvat.. Karjalaisten asuma-alue käsittää osan Neuvosto-Karjalasta, osan Suomen n.s. Raja-Karjalasta sekä osia ent. Tverin ja Novgorodin lääneiis.tä. KahdeHa ensinmai~itulla alue,el la he ovat asuneet ikimuistois,ista ajoisita alkaen, onpa heidän maansa aikoinaan u:lottumut Suomenlahdesta Vienanjoen suun seuduille asti. Sitävastoin Novgorodin ja Tverin!krurjalaiset ovat siirto~aisia., jotka vaista 600-luvulla ovat asettuneet nykyis.i'e a:suin:paikoi'lleen. Neuvosto-Karjalassa asuu karjalan'kielistä kansaa alueella,,milkä Hiihe'tä Syvärinjokea ulottuu pohjoisessa mel~ein Kannanlahteen aisti (onpa Kuo'llanniemellek,in siirtyneitä). Alueen itäraja kosikettelee paikoin Vienanmeren länsi rantaa, etelämpänä käy raja Sees- ja Uikujärven välima:.ta myöten Äänisjärven poh J'Oliseen kollkkaan aisti, josta lähtien.se rajoittuu lyydiläisten (iuucl'ijkkojen) kie.liikaistaleeseen, joilla eir ottaa sen idässä alkavasta venäläisestä kielialueesta.»lyydin kieltä» (joka on lähellä karjalaa) puhutaan Kontupohjan, Mundjärven, Suojun, Pyhäjärven ja Vaasenin pitäjissä. Venäläinen kansalhsuustilasto on aina yhdis.tänyt lyydiläiset karjalaisiin. Suomessa käyttää karjalaa SaJlmin kihfalkunnan kre:kanuskoinen väestö. Se!käsittää rphäjät Salmi, Suojärvi Suirstamo sekä osia hnpilahden, Korpiselän ja Ilomantsin pitäjistä. Ent. Tverin läänissä asuu karjalaisia -p.erikunnissa (pohjoisesta lukien): Vesjegonsk, Vysnij Volotsok, Bezetsk, Kasin, Ostaskov, Novotorzok ja Zubtsov. - Ent. Novgorodin läänissä on

11 2 hajanaisia karjalaisryhniä Tihvinin, Krestsyn, Borovitsin, Valdain ja Demjanskin piirikunnissa. 2. Karjalaisten lukumäärä on nykyään n henkeä, nim. Neuvosto-Karjalassa n..000 (v. 932). Suom essa (Raja-Karjala + n pakolaisita) n (v. 936). Ent. Tverin läänisisä n (v. 93::). Ent. Novgorodin ilåänijs,sä n (v. 926). Paitsi näitä löytynee jokunen.määrä vietä KuoHanniemellä, Leningradissa ynnä muualla. - Verrattalkoon edeillämainihuihin lukuihin Venäjän tilaston numeroita aikaisenmilta vuosilta: karjalaisia oli Venäjä[lä V , V , Karjalaisten kielisukulaise.t. Lähimpiä hei molaisia kielen puolesta ovat suomalaiset (yli 3 mil,joonaa, joista Neuvosto-Karjalassa n ) sekä vepsäläiset (n ), joista n asuu Soutjärvien pitäjässä Aänisjä rven lounaisranna.ua; muualla hei'tä on ent. Novgorodin läänissä Ojatinjoen rannoiha). Kauenpana, Suomen lahden eteläpuolella, sijaitisee virolaisten :maa (toista :miljoonaa henkeä). Leningradin alueella asuvat vatjalaiset (tai aiinajkin heidän muukalaistuneet jälkeläisensä: v. 897 väenlasku ijmoihaa heidän lukunsa n..000:ksi; v:n 926 väenlasku on ih eidät unohtanut). Riianlahden etelärannalla elää ent.isten liiviläisten jäännös, n. :500 ihenkeä. Ede'llämainittuja kieliä luetaan!kuuluviksi n.s. itämerensuomalaiseen kiehryhmään.. Kaukaisem pia~ vieraampia srukukieliä puhuvat lappalaiset (v. 90 n , joista n Kuollanniem ellä), mordvalaiset (Etelä-VoJgan,mailla, n v. 926), marilaiset (ceremissit, n v. 926, Keski-Volgan pohjospuo'lela), votjakit (n. 50,000 v. 926, nairilaisista itään), komilaiset (syrjäänit, n. 370,000 v. 926, votjakeista pohjoiseen). Luoteiis-Siperiassa elelevät vogulit (n ) ja ostjakit (n ). Tonavan.keskijuoksun maiua elää Unkarin kansa (nyk. n. 2 miljoonaa). 4. Karjalan kielen tutkimus on myö'hään tuhut tiedemiesten huomion kohteeksi. Vasta v. 870 julkaisi A.rvid Genetz tutkieiman Suojärven pitäjän kie:estä, jota oli käyny'i v. 867 tutkimassa. Sitä seurasivat

12 sanan tekijä~ arv.okkaat tutkimu"kset»venäjän Karjalan kielestä» (v. 880) ja»aunuksen kielestä (v. 884). Pitikän tauon jälkeen ilmestyi sitten Heikki Ojansuun Karjalan ki,elen äänneoppi (v. 905) ja Karjala-Aunuksen ä~nnehi,storia (v. 98). Xänneoppia,oli jo ennen häntä Geletz erityises:sä julkaisussa tkäsitellyt ja sitä ovait sittenmin eri miehet pa~k'.kakunniuain tutkine~t (nim. Salmin, Tunkuan, Sui:staimon ja Tulemajärven murteita). Kielennäyiteitä sisälsivät myös mainitut Ge::.etzin teokset, samoin Ojanstiun»Karja:lan!kielen opas» (v. 907) ja edellämainitut ääinneopipitutkimukset. Erittäin runsaita ja valaisevia näytteitä kansankielestä tarjoavat Eino Lreskisen toimittaimart»karjalan kielen näytteitä»: I. Tverin ja,novgorodin Krurjalaa (v. 932) U. Aunuksen ja Raja-Karjalan mur,teita (v. 934) ja III. Ent. Poventsan ja Kemiu kihlakuntien lkarjalais-,murteita ( v. 936). Karjalan 'kielen sanastoja löytyy Genetzin tieolksissa ja niitä un sen jälkeen keräjtty eri pitäjien k~nsankielestä, kansanrunouskokoelmista ja pairnetusta kirjalilisuudesta. Nykyään on täten saatu k,okoon n ,sanatietoa ja on suunniteltuun»karjalan kieilen sanrukirjaan» arveltu tulevan n hakusanaa. -- Pienen karjalais-venäläisen sanalkirjan on julkaissut V. Korolev (v. 93. Rurssk,o-KaN~l'skij Slovar', 74 siv.). 5. Kal'jalainen kirjallisuus on vi~lä vähäiinen. Tosin siihen tavallaan kuuluu maailmankuulu Kaleval,a, sillä sen runoista valtaosa on saatu karjalan kielen ailueeil'ta. Kielen karja!laisuutta painetussa Kalevailassa on kumminkin palj.on slljpisteltu kirjasuomen hyväksi. Allkuperäisenä on kairjalaisten laulajien 'kieli säilynyt laajoissa Kalevalan aineksissa:»suomen kansan vanhoissa runoissa», nim. sen osi!ssa:»vienan!läänin runot» (.-4.; v ),»Aunuksen, Tverin ja Novgorodin-Karjalan runot» (v. 927) ja»raja- ja Pohjois-Karjalan runot» (.-3.; v ) ). Paitsi kanisanrunou tta on kar jailainen kirjallisuus tähän asti sisältänyt pääasiallisesti uskonnolhsia teoktsia, vasta viime vuosina muita. V. 804 Hmestyi eräs rukouskirja (vienan ja aunuksen murteilla), v. 820»Svätoi Jovangeli Matveista» (Tverin kar- ) Omituisuutena mainitit.akoon, että kaikkein nisintä kalevalai.s,ta runoa on laulettu - idempänä Karjalan kielirajaa eräässä kylässä Pyhäjärven (Slvjatozeron) pitäjää, mistä N. Leskov otti taliteen 484 säettä käsittävän lyydinkielisen runon «Se9uoi nmalline pajas ruadav...«(julkaistu Zhivaja starinassa«v. 89 3). 3

13 4 jalaksi), v. 870 E. Tihonov'in»Karel'sko-russkij.molitvennil{» (rukouskirja; aunukseksi), v. 882»KristiUisen ortodoksisen opin alkeet» (aunukseksi ja venäjäksi). - Vuosina Hmestyi vienan murteella raamatunhistoria ja neljä evankeliumia. Aapisikirjoja kansanopetusta varten on julkaistu Tvc~_rin karjala.ksi v. 887 (A. Tolmaoevs.kaja: Rodnoc Karel'.skoe) ja 894 toinen Kemin karjalan eli vienan murteella. Aunuksen murt eella ilimestyi»karjalan Ortodciksisen Veljeskunnan» toimesta vv joukko hengellisiä kirjasia (m.m. raaimatunhistoria ja pari evainkelirnmia). - Samailla murteella julkaistiin Suomessa vv kol me evankeliunia ja neljä apostolien kirjeuä. Kansanrunoutta edustaa Suomessa julrkaiistu»rahvaharn kandeleh» ( 4 siv., v. 922). - Taiderunojen käännöksiä s:sältävät» Vieronvirzie» ( v. 924),»Lauhloi aunu'krselazih ( v. 92) ja»k.ibunoi» (.-2.; vv ). Viime vuosina on Tverin (Kalinin'in) Karjalassa Hmestyrnyt koko joukko kansanopetursta ja muha aloja edustavia teolksia (n. 35 teosta ennen v. 934). Niiden toirmittajista mainihakoon A. Miloradova, P. Srmirnoff, F. Stepanov, A. Sokoloff. 6. Karjalan kielen luonteenpiirteitä. Karjalan kieli voittaa äärnnerikkaudessa sekä läntisen ehä itäisen kielinaapurinsa. s.2n s.anat (nrim. aunuksen mur teessa) ovat yleernsä lyhempiä kuin suomessa, samalla ku:n niiden :lyhyiden tavujen osuus on suhteellisesti vähempi. Teonsanojen taivutuksessa taas on paljon rikkaampi vaihtelu. - Johtopäätteiden runsaus on ihmeteltävä. - Lauseopin alalla ansaitsee huomiota persoonallinen pass:v ja agentti. Kieli on voinut vapautua omistusliitteiden pakollisesta käytöstä ja on siten voittanut täsnällisyydesrsä. Suhdesanoilla ja erittäin prepositioilla on runsaampi käytäntö kuin suomessa, mikä antaa kielelle nykyaikaisemman leiman. Kielen sanasto on rikas synonyy.meistä ja (niinkuin ylermpänä huomautettih:) sanojen johdannaisista. Sivistyssanojen puute tietenkin jomuu kielen viljelemättömyydestä ja on helposti korjattavissa uutismuodostuksiua, joihin runsaat ainekset tarjoavat mahdol'liisuuden. 7. Karjalan kielen murteet. Ki~leis.sä on kaksi pää.murretta: aunuksen ja vienan. Edellistä puhutaan eteläosassa ent. Aunuksen lääniä, Suomen puolella

14 5 \ Salmissa, lmpilahdella, Suojärven eite.läosassa sekä Suistamon salokylissä. - Aunuks,en,murteesta pohjoiseen alkaa väfrmurre, mikä vähitelen muuhuu vienan,murteeksi, milkä va:uitsee muussa osassa kiielialuetta. - Vienan murteesta erottautuu Luoteis-Vienan kovakonsananttinen murre, jo'ka Miinoan,kylästä (pohjoiseen Repolasta),muutamien peninku,mien leveydeltä seuraa Suomen rajaa Ka,rjalan pohjoisieen rajaan asti. - Tvedn ja Novgorodin karjalaiset käyttävät vienanvoittoi,sta!kieltä. Näiden kahden.päämurteen eroavaisuudet 'Selviävät seuraavasta kaavasta (jonka jokainen sanapari edustaa eräistä äännetai muot oseiklkaa; harvenlllel'lu kirjoitus osoittaa kieliopiissa etusijan saanutta puoha). Aunus. Viena. p a e t a > ) poatq n ä'e n > neän s a n o(j)e s > sanuossa v a goi o v > valguolov kondi < k o n d i.e Oleksi < 0 e k s i e t u.r k i < turkkie v a g e i - valgie h a r m a i - harmaa r o d u < roduo k y y < kylyö k u koi > kukko k a n d o i > kand o a v v a t < lauvat my v v ä < myvä p o j j a t > pojat Li j j ä n < tijän kätkyizien < k ä t lk y z i en k a u n e h u,i z i en < kaunehu::ien pcstca < p a i s t o a l a s k a t < laisai m u r g i n < murgina h a t t a r < hattara r i e h t i < riehtilä l < { lapsdsa V apses Ks. mcrkki.~n lapsesta selityksiä. { lapsella a P s e < lapselda nuottu < n u o t t a meccy < m e c c ä syömisty < s y ö m i s t ä S a V U S t 0 a > savustaa v i r z u > virzu k on z a > konza r a h k i s > rahis ta h t on > tahon a s k e t a IIl > lasetan l astuit > lassut v ä,r i.s t ä > värissä m a t k a t a > matata purta < p u r r a. v e a t - velat kurre t - kuret i z ä n d ä t > izännät ukonnu < u k k,o n a. minä > mie sinä > sie h ä i - heän mä r g i mä t > märimmät s o am,m o < soamma ko avo i:m m o < koadoma k o a d a n u h < kocdan(ut)

15 6 Niinkuin kaavas ta nåkyy, on vienan murre (e'li V m.) ssavokaaleihin nähden osittain uudemmalila kannalla (huom! oa, eä, uo, yö,.missä aunuksen murteessa (eli Aim:ssa) on ae, (ai), äe, (äi), oe (oi), mutta loppuvclkaaleihirn nä hden vanhe,mmala (loppuvokaaii säilyy, missä se on Am.ssa kadonnut, lopussa on ie, uo, yö, vrt. \m n i, u, y; - muna kuitenkilll loppu-o, missä Am.ssa oi). - Konsonantis:missa Vn. enenmän suosii suhuäänteitä (S, =) ja yleensä konsonanttien heikkoasteisuutta. An. on 5iten paremmin säilyttänyt konsonantteja ja osittain sisävokaaleja; Vm. taas on lop?uvokaalei~sa pysyny,( kiinn:.

16 Äänne oppi. 7. KIELEN ÄÄNTEET JA NIIDEN MERKINTÄ.. Karjalan kielessä on seuraavat 33 äännettä: a, esim. ab u. o, esim. 0 l g i. b) )) b a uhoa. p, )) parzi. d, )) a d r a. r. )) r a v e. d' )) ( dj)' d' e ä d' ö. t (rj) )) g ota. e, )). e g l ä i. s, )) s u a. f, )) f o r m a. s )) ( sj)' Vasa. g, )) g a r b a l o. s (sh), )) s a g u. h, )) h a V U. z, )) z ei i a., )) i g ä. z (zh), )) z i k k 0. )) J, J u no. t )) tuli. ' k, )) ko n d i e. f (tj) )) f u d i n. 'l, )) l ä ylen. u, )) u ks i. i, (lj), )) i ui i n. Y. )) vana. m, )) ln e l a. y, )) y l b ei. n,» n a g r i s. ä, )) ä b r ä s. i (nj), )) ii ero. o, )) öblöi. JJ. )) l ä JJ g et. huom. d, i, il, t, s, f ovat n.s. liudennettuja konsonantteja. Niiden ääntämistä ei oikein vastaa merkintä dj, lj y.m., sillä j äännettä nii,ssä ei selvästi kuulu. s :tä vastaa ruotsin sk (sanassa skön), saksan sah; z:tä saksan s sanan alussa (esim. sieben): z: tä rans.kan j. (san. objet). 2 huoin. Paitsi yllämainihuja 33 äännettä. tavataan eri murteissa vielä eräs h:n tapainen ääinne (== ven. x), u:n ja i:n välinen (== ven. bl), JJ:n tapainen (ranskan sanassa un), u:n ja y:n välinen ( == ruotsin u). E:sim. or' hoi, viigonka, kania, lulluine. - Päinvastoin puuttuvat Vm:n luoteisosassa (Miinoasta pohjoiseen prnkin Suomen rajaa) eräät äänteet: b, d, g, z, z, joiden sijalla tavataan p, t, k, s. 3 huom. Karjalan kielen äänteistä.;-:ivät suomen kirjakielen ait0\peräisissä sanoissa esiinny b, f, g, s, z, z eiväitkä liudennetui: konsoriarntit. - Ruotsin kielestä puuttuvat z ja z sekä lindennetut konsonantit; - venäjän kielestä samoin JJ, y. ö: - saksan kielestä z ja liudennetut konsonantit.

17 8 2. Kielen äänteitä merkitään paitsi yllämainittuja 33 äännettä vastaavilla kirjaimilla myös merikeillä: c, mikä vastaa yhdysäännettä ts:ää; a, e, [, 6, u, y, d, 5, nitkä osoittavat pitkiä vokaaleja (joita ennen on merkitty kahde[ila vokaalilla, siis: aa, ee, ii, oo, uu, yy, ää, öö). Esim. kacon ( == ka-tson), Germanie. 3. Äänteet ovat kahta päälajia:. Vokaaleja (ääntiöitä) ovat a, e, i, o, u, y, ä, ö; 2. Konsonantte.ia (kerakkeita) ovat b, d, d', f, g, h, J, k,!,,, 'V Vtt' m, n, n, IJ, p, r, r; s, s. s, z, z,,, v. 4. Sointinsa puolesta äänteet ovat:. Sninnillisia, joita. äännettäessä kurkun äänijän teet varajävät, ovat vokaalit ja konsonanb 2ista b, d, d', g, j, r, m, n, n, J, r, f, z, z, V. 2. Soinnittomia ovat muut.konsonantit, siis f, h, k, p, s, s, s, t, f. Vokaalit. 5. Ääntämispaikan mukaan vokaalit jakautuvat kahteen ryhmään.. Takavoka~Ieja, jolloin kielen taikaosa lko,hoaa, ovat a. o, u. 2. Etuvokaaleja, jolloin :kielen etuosa kohoaa, ovat i, e, y, a, o. 6. k itä n, k y dy. Pitkinä esiintyvät yleenisä vain vokaalit i, u, Y. Esi m. v i r i, ~m i e h i, k u, a g u, j u t t u o, IP y, r y d e ä, Pitkät a, e, 6, å, ö tavataan lainasanoissa sekä Tu le,majärven, Vitelen ja Paadenen.murteissa. Esim. a g e n t a, s e m e n t ä, n6me r, -mamo, otta, verrc, sano, åres, menö. 7. Diftongi (kaksoisääntiö) on kaihden e.rilaisen vokaalin yhtymä samassa tavussa. Diftongeja ovat oa, eä, ie, uo, yö, ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, ey, iy, äy, öy. Esim. n o a, p e ä, vie, suo y ö, a i n os, h e i t o i, h uim a, k e r ä v y i, j ä i, s ö i, a u D a, r e u n a, n i u h a, o u d o, k e y h ä, i y h te h, käy g e ä, m ö y k k y.

18 8. Difitongien o a:n, e ä:n sijalla on niurteittain pitkät a, å tai ua, iä. Esin. n a, m u a, O t t u a,,p a,.p i ä,,p i d i ä. Huom. o a:n, e ä:n käyttämistä ennen niuita vastaavia diftongeja pu()(ltaa se seikka, että siten välttyy eri sanamuotojen sekaannus. Esim. o IP a s t o a, opettaa,...,, 0past u o, oppia, vagav o a hiljaista,...,, vagav u o, hiljetä. Vrt. Qpast u a,...,, opast u O, vagav u a,...,, vagav u o, joliloin sekaannus olisi lähellä. ~Iyös Kalevalan kielen oa:n, eä:n käyhö on huomioon otettava. 9. Jos sanan ensi tavussa on y, ä tai ö, niin seuraav:ssa tavuissa ei voi olla a: ta,.o:ta eikä u:ta. J os taas ensi tavussa on a, o tai u, niin seuraavissa eivät esiinny y, ä eikä ö. Tänä sääntö en n.s. vnkaalisointu; se!koskee vain yhdiståmähömiä sano]a. Esim. y ähäine, IP ä i v ä i ne, ö v v ä n rm ö; a i g a i n e. o v v o s t ani ni o, u n n u t t i h. - KuHenkin tuntuu vokaalisointua muutanissa yhdistetyissä,kin sanoissa. EsiITT. pyhä i i ä (< ;pyhä-iiia.) uklkonen, ikäzäsfe (< käziasfe), j OJJg o i ( < j o n y g ö i), L i n d a r v i ( < L i n d u j ä r v i). Huom! vie r i s t ä ( < v ien r i s t a) loppiainen. Huom.! Jälkiliitte.et -h o ja -,g o pysyvät aina takavo\kaalisina; esin. m i d ä b o, s i d ä g o.. 0. Vokaalisointu vaikuttaa sanojen taivutuksessa ja johdossa siten, el'tä alkuaan takavokaalinen sana (jossa on a, o tai u) ja etuvokaalinen sana (jossa y, ä, ö) pysyvåt edelleenkin sellaisina. - Ainoastaan jos sanan ensi tavussa on e tai i ja to:sen tavun a:n sijalle nm.estyy e tai i, niin seuraavissa tavuissa ei enää esiinny takavokaalia. Esm. r o a d a j,...,, -j a t, ä h t i j,...,, j ä t, ni atk a,...,, -. aine, t ä y z i,...,, t ä y d e ä i ne. - V i r k a n,...,, v i r.k e t ä h, n i u h a,...,, n i y rh e n b ä t, T e u n a.- r e y n i n ä i ne. Konsonantit... Xänteitä d,, n, r, s, t ei y'eensä esiinny i:n edellä, vaan niitä vastaavat liudennetut d, r, n, f, s, r (jotka ollessaan i n edellä kunninkin kirjoitetaan kuin edeleset). Ainoastaan mihoin i ei kuujlu sanan vartaloon, vaan yks inmnaan pääheeseen, silloin äänteet d ja 'l tavataan i:n edellä. EsiITT. ko d i (mon. part. sanasta koda) keändi, sordi. ostin, nutin, p u i n d i (vrt. p u i n d a), k ä y n d i (vrt. k ä y n d ä).. - V,rt. k o d i (y.ks. part. sanasta k o d i), o a s t i (inperf.), s m i e t t i, 9

19 0 v o d i, v i e s t i, (äänn. k o d' i, o a s f i, s m i e f f i, v o d' i, vies f i, ko.s:ka näissä i kuuluu vartaloon, vrt. nom. k o d i, infin. -oastie, smi etti e, vodie; vi esti.) 2. j-äänteen sija:la on useissa murteis.sa d'; esim. d' o g i, d' y g e i, v i d' d' ä h, h a ir d' a.. 3. Sana saattaa alkaa yhdellä tai useammaua erilaisella konsonantiua. Yleisin sanan alussa olevista konsonanttiryhmis :ä on ts (== c). Muut sellaiset taipaukset kuuluvat eninmäkse:.::.. luonnonäänisiin, kuvaileviin tai uudempiin lainasanoihin. Esim. co:ma, cidzoi; b.riluo, gramista, kliijk e h, k.r e J k a. e h, 'P a i g n a,.p r i J k a h t i h, s r n IJ g uo. s t i c k u, s kai a, s öp ö i, s i ä i \fil y, s m a i a ta, s naug o a, s p u i IL u, s f O J k a ta, s v i a k e h, z d u n i e, t r i h k e h; b r i h a, g r i u n a, d v o r c a, k r o a s s i e, 'P e t t i,.s k r i p k a s m i e t t i e, s k o a, z v i e r i.. 4. Sanan 0pussa tavataan vain konsonantit,h, l, n, r, s, t tai d. Esim. k a lj d e l.e :h, a v o h,.ä j j ä, "P a gin, s i z ä r, tunnus, y h y t, n ä i d. II. TAVUT. 5. Jokainen sana sisältää yhden tai usearnjman rt ayun. Tavu saattaa loppua vokaaliin tai diftongiin, jolloin tavua sanotaan avonaiseksi (avotavuksi), taivu on umpinainen (umpitavu). - tai ',konsonanttiin, jolloin Esim. k a i, o t a, k e r ä v y i; - t o i n, O s t a n, k e T r a s s a h. III. PAINO.. 6. Sanan pääpaino on yleensä sanan ensimäiseuä tavulla; esim. a n d o a, ottama s. Joskus harvoin pääpabo on toisella tai kolmannella.tavulla; esim. y en, y h te e h, h u r i V 0 m, U r a a. Paitsi pääpainoa on neli- ja useaimpitavuisilla sanoilla heikompi sivupaino kolmannella (tai neljännellä) ja viidennellä tavrnlla; esim a n d 0 a ks e h. 0 t ta massa.~., k a c c e e mm 0 k s e h, 0 p a st u m a t ' i, 0 e m a t t 0 iffi u t e n. Painottomia.ovat yleensä sanan toinen _ia viimeinen tavu (ylempänä ja alempana mainituin.poikkeufosin). Liitännäispartikike'lit i ja e ovat aina painollisia; esim. on i, S 0 a V e, V 0 i e (vakuuttava vastaus kysy:mykseen: 0 n g O, S 0 a Y g o, voibigo); mie? kuie? (ky.synys mi? lkui? uudistettuna).

20 IV. ÄÄNNEVAIHTELUJA. VOKAALIVAIHTELUJA.. 7. A. Monikon i:n edellä. a:n vaihtelut.. Vartalon l~p:pu- a :n sija~a on o. a. Kaksitavuisissa nomineissa, joiden ensimäisessä tavussa on a, o a, e tai i; esim. s a d/a,_ s a d o i, s o a r/a,_ s o aro i, v e g/ a,_ v e g o i, e u g/ a,_ e u g/ o i, v i r d/ a,_ v i T d o i. b. Useaimpitavuis\ssa nomineissa, joissa loppu-a:n edellä on b, d, g,!k, n, t, sv tai i:tä seuraava konsonantti; esim. 'ko r ob/a,_ ko r o b o i, ko o d/a,_ -o i, d o r o g/a,_ o i. hara k k/a,_ -o i, o p u s k/ a,_ -o i, i k k u n,_ - o i, m i j o n,_ -o i, pogost/a,_ -oi, bo.hatt/a,_ -oi, protsent/a,_ -oi, nist o s v / a,_ -o i, s u r i m,_ -o i, p a g i n,_ -o i) p a g e n i j,_ - o i. 2. Varta, on 'loppu- a :n sijalla on kato: a. Kaksitavuisissa nomineissa, joiden ensimäisessä tavussa on o tai u (ei kumminkaan o a); esim. s o b/a,_ -i, b u o l/a,_ -i, s u l/a,_ -i, puin dia,_ -i. b. Niissä useampitavuisissa JOISsa loppu-a:n edellä on m, m b tai pass,.pmrtis. preesenssin v; esim.-lk u d a m/a t,_ -i, o z a t t o m/a t,_ -i, vanh i m/a t,_ -i, p a:r e m b/a t,_ -i, s o a d a v / a t,_ -i, a n n e t t a v,_ -i. 3. Vartalon loppu-a:n!sijalla on o tai kato niissä useampitavuisissa nomiineiissa, jotka eivät kuulu. b:ssä ja 2. b ssä mainittuihin; esim. a u a j,_ -o i, -i, o p a s t u j,_ -o i, -i, a t k a,_ -oi, -i,!kaconda,_ oi -i, rubiend/a,_ oi, -i, ki;hur,_ -o i -i, hui n a z a,_ -o i, -i. - Mutta: h a m a r,_ -o i, j u m a- o i, k o n t o r o i, t a v a r o i. ä:n vaihte'iut.. Varrtalon lo;ppu- ä :n sijalila on ö useaffi\pitavuisissa n0mineissa, joissa 0ippu-ä:n edellä on g, k, n, t tai i:tä seuraava,konsonant'li; esim. d' e e g/ä,_ -ö i, ne v e s k/ä,_ -ö i, b ö ö s k/ä,_ -ö i, s f ä g ä n,_ -ö i, p e ä y s t/ä,_ -ö i s i b i e t t/ä,_ -ö i, l' i e h t i /'V -öi, r ä c c i n /'V -ö i!k i r,p i c c/ä /'V -ö i.

21 2 2 Vartal,on llop pu ä :n sijara on kato kaikissa kaksitavuisissa nomineissa sekä pass. pariis. preesenssi muodoissa; esim. h ä d/ä ""' -i, n ä g/ä ""' -i, me c c/ä ""' -i, s i il m/ä ""' -i, 'm yö n d ä ""' -i, piet t ä v ""' -i, syödä v ""' -i. - ""' -i, v ä g e v i, i z ä n d i, e IIIl ä n d i. Huom. nyös: e ä v 3. Vartal,on lop)pu ä :n sijahla On ö tai kato muissa useampitavuislssa noimineissa kuin :ssa mainituissa; esim. e ä n d/ä ""' -o i, -i, k y z y j ""' -ö i, -i, v e d ä j ""' -ö i, -i, ime ""' -ö i, -i, k ä b ä ""' -ö i, -i, e i b ä z/ä ""' -ö i, -i, :m i e e v ""' -ö i, i. Vartalon e n d i z/ e ""' rel ""'il. e:n vaihtelu. l:0ppu e :n sija/lila on kato; esi:m. k i v /e ""' -i, -il, pereh/el ""'-il ahv.en/el ""'-il, ipejjgeie:n vaihtelut. Vartalon lqpipu i e:n sijalla on e tai ej (Am.); esim. m u r/i e h (nom.-e i), ""' ei h, e j i h, p u r h/i e,h (norm. -ei) ""' -ei h, -e j i h, v i l/i e 'h ""' -ei h, -e j i h. u:n vaihtelu. Vartalon lo:p:pu o :n sijallaa on rkolimitavuisis,sa sanoissa kato; esim. laboh/ot (nom. lavoh) ""'-i, talgoh/ot (nom. tal- 0 h) ""' -i. ua:n, eä:n vaihtelut.. Vartalon o a:n, e ä:n sijalla on yksitavuisissa sanoissa a, a.; esim. n o a l ""' n a i s, p e ä t ""' p ä i h. 2. Vartalon loppu-o a:n, e ä:n sijalla on kaksitavuisissa sanoissa a tai (Am.) aj, ä tai,äj (A:m.); esim. lh a r m/o a s (nom.-a i) ""' -a. i s, -a j i s, :k a m/o a s (nom.-a i) ""' -a i s, a j i s, p e d/e ä s (ncm.-ä i) ""' -ä i s, -ä j i s, v e r/f~ ä s (nom.-ä i) ""' -ä i s, -ä j i s uo:n ja u:n vaihtelut. Vartal on u o:n sijana on o, u:n sijaua,on u; esim. nuo t ""' n o i s, n e il u o t ""' n e n o i s, m u s ""' m u i s, s u s ""' s u i s (. ==s u o i s).

22 3. 8. B. Imperfektin i:n edellä. a:n vaihtelut.. VeirbivaTtal on lop pun a:n sijalla nn o ka:ksitavuisissa sanoissa, joiden ensi itavussa on a tai o a ja jotka eivät ole luonnonäänisiä; esim. a n d/a v /'-..; -o i, a u t/t a v /'-..; -o i, s o a t/t a v /'-..; -o i, k o a d/ a v /'-..; -o i. 2. Vartalon loppu-a:n sijalla on kato muitssa kaksitavrnsissa ja ka:kissa useampitavuisissa sanoissa; esim. os t/a v /'-..; -i, p u r g/ a v /'-..; i, m u t t/ a v /'-..; L b r o a k k/ a v /'-..; -i, p e r g/a v /'-..; -:, v i r k/a v /'-..; -i, o p a s t/a v /'-..; -i. sure n d/a v,,.-.; -i. ä:n vaihtelu. Vartalon loppu ä :n sijalla on kato; esim. \k e ä n d/ ä v /'-..; -i, s ä m/ä v /'-..; -i, t i e d/ä v /'-..; t i e z i, s e i t t/ä v /'-..; -i,,, ~i h e : d/ä V,,.-.;-i. e:n vahtelu. V airtalon loippun.e :n.sijalla on kato; esim. m en( e n /'-..; -i n, p a g i z/e! /'-..; -i n, voi t te l/e n /'-..; -i n. i:n vaihti.2'lu. Vartalon loppuu i :n sijalla on kato; esim. o p p/i v /'-..; k U r j e h t/i V,,.-.; -i. ai:n, oi:n, ui:n vai\htelut. Va,rtailon diftongien a i, o i, u i sijalla on a, o, u; esim. n a i n (prees.) /'-..; nai n (i:mperf.), voi n /'-..; voi n, ui n /'-..; ui n. äy:n vaihtelu. Vartalon a y:n sijalla on ä; esim. k ä y n (prees.) /'-..; (imperf.) ie:n vaihtelut. -i, k ä i n Vartalon loppu i e:n.sijailla on y:ksitavuitsessa.sanassa ei, kaiksitavuisissa sanoi,ssa ei, milloin I infinitiivi {):n et a-lopp uinen, mutta i, millnin: I infinitiivin 0\pussa on -i t a; esim. v i.en /'-..; v e i n, a lj g/i e n (in.f. -et a),,.-.; e i n, s u o r/i en (-i ta) /'-..; -i n, häv/ien (-itä)/'-..; in. oa:n, eä:n va.ihtelut. Varrtalon loppu-o a:n, e ä:n sijalla on a, ä; esim. s/o a v /'-..; tl i, v a.i d/o a v /'-..; a i, j/e ä v /'-..; ä i, h ypp/e ä v,,.-.; ä i.

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Koulutoimen henkilöstörakenne

Koulutoimen henkilöstörakenne Koulutoimen henkilöstörakenne 11.11.2016 Virka/toimi Toimen/viran nimike Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 2 toimistosihteeri T 3 toimistosihteeri V0033 4 koulukuraattori T 5 koulupsykologi Yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN g k W H C MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN EDUNVALVONTAA ASENTEELLA www.u.f / www..f TUOTANTOVASTAAVA

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Kmnrtno Ln Kmnlnn Hov Kore unsr etso Turv Ps Uus Kmnsuu Hovnsr Rstnlus Rstnem Vssr Hnmä Pävä-lt-ömelutso Vt 7 Phtää Hmn (sentoreus: m) Rs Russlo Tnem eltt Svnem S Ps Het Pohjos-Pots Ptäjänsr Rnth Suutr

Lisätiedot

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/ V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in Komparatiivi ja superlatiivị ~ ;0 ~" Tama kukka on Tama kukka on Tama kukka on pieni vielapienempi kaikkein pienin Komparatiivin tunnus on -mpi Superlatiivintunnus on -in Huomatkaa seuraavat seikat: I

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 e n o n c, i n 28.10.2014 S Ä H K Ö N H A N K IN T A L O U N A IS -S U O M E N K O U L U T U S K U N T A Y H T Y M Ä Mukana ovat Lounais -Suomen Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Korkein halinto -oikeus

Korkein halinto -oikeus .......................... 1. 1 1. 1. 1 1 1 1 1 1 Salon kaupunki Saapunut 18.5.2015 Konsernipalvelut salainen/4/00.04.02/2013 1 Korkein halinto -oikeus Saapunut o. zo Li(teitä...:2. h KORKEIMMALLE IIAI.LINT

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003 4rrr VTT XPRT SRVCS Y llmeu ls r 0809 VTT XPRT SRVCS Y P 1001.02044\TT S RT KAATT TUTT SURTUSTAS PYSwvYesrÄ 0809PR1115 urpn prlmenn j neuvsn seuksen : 305/201 1 (rkennusueseus el CPR), jk n nneu mlskuun

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

PENTTILÄN RANTA K AU P U N K IA SUMI SE N UUSI SUUNTA

PENTTILÄN RANTA K AU P U N K IA SUMI SE N UUSI SUUNTA P I E L I S JO E N R A N N A L L A JO E N S U US S A PR PENTTILÄN RANTA K AU P U N K IA SUMI SE N UUSI SUUNTA PR PENTTILÄNRANTA UUSI AIKA Upeat jokinäkymät yli Pielisjoen Kevyen liikenteen 134 metrinen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään -materiaali on kokoelma tehtäviä

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Sinusta Kvantin. toimittaja?

Sinusta Kvantin. toimittaja? j? jö j jj j j j IO j j j j yj jj föö j y j j j j j - j ö ö j j H j j 05! A ö j ö @fyyf! jj y j Ey fy j! O j! 3 & Pjj 5 Pj 6 yy 8 JU: & H 5 y 8 Q 0 M y j j J : III/ II - /0 P 50 P C Φ- Mj A O H H J J M

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1) Kertaus K1. a) OA i k b) B = (, 0, 5) K. K. a) AB (6 ( )) i () ( ( 7)) k 8i 4k AB 8 ( 1) 4 64116 819 b) 1 1 AB( ( 1)) i 1 i 4 AB ( ) ( 4) 416 0 45 5 K4. a) AB AO OB OA OB ( i ) i i i 5i b) Pisteen A paikkavektori

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NÄKYMÄ TURVESUONKADUN JA LIELAHDENKADUN RISTEYKSESTÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA TEIVAALANTIELLE LIELAHTEEN LUONNOS ARKKITEHDIT A3 OY

NÄKYMÄ TURVESUONKADUN JA LIELAHDENKADUN RISTEYKSESTÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA TEIVAALANTIELLE LIELAHTEEN LUONNOS ARKKITEHDIT A3 OY NÄKYMÄ TURVESUNKADUN JA LELAHDENKADUN RSTEYKSESTÄ MAANKÄYTTÖSUUNNTELMA TEVAALANTELLE LELAHTEEN LUNNS.. ARKKTEHDT A Y ,,,,,, :,, Pelv o,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, :,,,,,,,, :,,,,,,, Pol Pl,,,, K,, :,,, :,,,,,,,

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut

Luku 14. Lukusanat. 14.1. Status absolutus. 14.2. Perusluvut Luku 14 Lukusanat 14.1. Status absolutus Kolmas nominien statuksista on absolutus, jota käytetään vain tietyissä rakenteissa ja ilmaisuissa. Tässä kirjassa status absolutuksia esiintyy vain lukusanoista

Lisätiedot

3 m. y 8 0 s 3. w - < n 3. = O Å O^ d : 3 Ö N. a N rn 3 m 01. w Z. m 7. r y. u U N V 00 V V 00 00. O Oo Ö O Ö Ö. t O > > V V N N

3 m. y 8 0 s 3. w - < n 3. = O Å O^ d : 3 Ö N. a N rn 3 m 01. w Z. m 7. r y. u U N V 00 V V 00 00. O Oo Ö O Ö Ö. t O > > V V N N = Å ^ : y 8 T x - - rn 1 w - < n w Z < w r y ri { Ii 8 ( D u U V V o t > > V 6 8 V V t(h AA 2. 2 D " 1 ) : `wi rw ( D ( D ( D f D F F F F D fd A D < o o = D Å Å D 1 r DT = r Ln M Dx - o r A ~.. _Q H, x.

Lisätiedot

Lukujärjestys vko 41 5.10. - 9.10.2015

Lukujärjestys vko 41 5.10. - 9.10.2015 1 (5) AmmattitaitoinenSihteeri 7.10.2015 8:00 7.10.2015 3:00 MaL Mikro 2 AvustajanaArjessa 5.10.2015 8:00 5.10.2015 3:00 Ulkop. kouluttaja / AvustajanaArjessa 6.10.2015 8:00 6.10.2015 3:00 Ulkop. kouluttaja

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume

Lisätiedot

5 NOUSIAINEN. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 8 ja kt 40 Raisio. LIITE Maanteiden meluselvitys 2012

5 NOUSIAINEN. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 8 ja kt 40 Raisio. LIITE Maanteiden meluselvitys 2012 Mets-Sy Tm Nuhj Tm Lets Kerttu Tmmst Ru lttyl Petterpe lt Pr Krvett Thv NTALI Völ Kerr Mj trt Vrppee seutu Vlulut Pellper Lu Jr Nur Vsr r Ie V Kr Ks K Ih Upl v Plus Aury l Per Vt 8 j t 0 Rs PrlAsureus

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä L 1 (13) - j rv pvrg (j) Yä Pvrg - j rv rg ä r pvrg. Pvrg j: 1. j v (= rppv pvj) 2. ä - j rvpv järjää 3. äärää pv p j j - j rvh v EU- ääöä j äääöä hj. Thj rää fr-hj p rhj. Nää vv r p h j r r. K -hää äääö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela J K T K j j I A-S A A L J A j-bjö M Sb V Hj 3: j j j j j j j Kj j j j j j K j j M j j j j S - j - j ö Hj 3 j j j j T ö j j ö - j TITOSANOMA Mj-L S Hj 3 S j j ART HOUS Hj C M Y CM MY CY CMY K Oj j K S L

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK 1 UU mmk 2006 AIKAKAUSLHDT 75 : O R V A I L m U J Am I M Kää JAS ä M A KU r 0 1 ä y ö d K h h H r Sm Sr SSSSh ärkkää RUOKA, JUOM A, KITT IÖ, M AT K A ILU, HY VIVO ITI r y, y 3 ää & r h r d 2008 öö r g

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

LVI-numero Hitsattu teräsputki P235 TR1 / EN ;Suojamaalattu / Korro E

LVI-numero Hitsattu teräsputki P235 TR1 / EN ;Suojamaalattu / Korro E Hitsattu putki PUTKI P235TR1 PUN 21,3X2,0 0404058 punainen;hitsauskerroin V=1,0;Todistukset EN10204:2004/3.1;Toimituspituus 6 m; TM42 PUTKI P235TR1 PUN 26,9X2,3 0404094 punainen;hitsauskerroin V=1,0;Todistukset

Lisätiedot

Selite ruotsiksi eli Nimi ruotsiksi. Provet i modersmålet, Franska, medellång. Engelska, medellång. lärokurs. Grekiska, kort lärokurs

Selite ruotsiksi eli Nimi ruotsiksi. Provet i modersmålet, Franska, medellång. Engelska, medellång. lärokurs. Grekiska, kort lärokurs KOEYHDISTELMÄROOLI Koe Aine Kokeen taso Koeryhmä Selite suomeksi eli Nimi Selite ruotsiksi eli Nimi ruotsiksi O RU Z 91 Äidinkielen koe, ruotsi svenska Svenska som O5 RU Z 92 Ruotsi toisena kielenä andraspråk

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI e sse aijan is to ätoimio Lasse-aijan etsivätoimio Uimahallin arvoitus Uima ha ar vo llin itus ar t in Wi dmar k KU V Helen I T U S a Wi l lis TAI Uintimerkit Suomessa myöntää Suomen uimaopetus- ja hengenpelausliitto.

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I 00970 HELSINKT. Laadifiu: 3.9.20'13 t, P R I.S KI. TARVIil PÄMTYS As y Siselänkuj 1 iselänkuj I 00970 HSIKT difiu: 3.9.20'13 Y}ITVT Rkennustekniikk Asunt y Siselänkuj 1 n Helsinin Mellunmäess sijitsev kuuden suinkestln nudstm yhti. Rkennusvusi

Lisätiedot

ESIMERKKI 2 Harri Laine

ESIMERKKI 2 Harri Laine ESIMERKKI 2 H L Lähöoh v Kmpmo Käää o hlmää ll vplvl. A öyvä jäjlmää mmä v yhydä. Röyll ll. A ll jäjlmää poj, m, oo j phlmo. Lä ll l h lyvä oj h, p, vä, ym. Tjoll olv plvl o olm ho. Ho o plvl ol ph j po.

Lisätiedot

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle Keskus 09 7711 BDO Audiat or O y Fa ks i 0 20 74 3 2 93 5 V a t t u n i e m e n r a n t a 2 w w w. a u d i a t o r. f i T I L I N T A R K A S T U S K E R T O M U S 2 0 1 3 Lounais -Suomen koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

2 vs 1 OT. Kuljetus, pallonhallinta, syöttö, laukaus, pusku, ponnauttelu. Pelipaikka-koht aiset tehtävät. Kertausta. Ke hitt ymi sen seu rant a.

2 vs 1 OT. Kuljetus, pallonhallinta, syöttö, laukaus, pusku, ponnauttelu. Pelipaikka-koht aiset tehtävät. Kertausta. Ke hitt ymi sen seu rant a. Tito Tktiet Fyyiet PEP 05 KAUSISUUNNITELMA 2015 kk Mrrkuu Joulukuu Tmmikuu Helmikuu Mlikuu Huhtikuu Toukokuu äkuu Heinäkuu Elokuu Syykuu Lokkuu Mrrkuu Joulukuu Pllonhllint (pehmeä koketu j pomputtelu)

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: Selostus ja sisällysluettelo 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18.

SISÄLLYSLUETTELO: Selostus ja sisällysluettelo 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunta Ilmakuva Arkkitehtitoimisto Markku Aalto Oy irkko ja seurakuntakeskus Itäkeskus 18.8.2009 SISÄLLYSLUETTELO: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15.

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

025310-S010 PIIRUSTUSLUETTELO 07.10.2010 piirluett_025310-s010.xls

025310-S010 PIIRUSTUSLUETTELO 07.10.2010 piirluett_025310-s010.xls JP-SÄHKÖ OY ASUINRAKENNUS SAMI JA MARJU AIRAKSINEN MAAHERRANKATU 23 A PORRASKATU 3 50100 MIKKELI 50100 MIKKELI gsm. +358 400 152 425 PÄIVÄYS: 07.10.2010/MJM Piirustusluettelo MUUT.PV. PIIR. N:o 025310-S010

Lisätiedot

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,

Lisätiedot