Suomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Suomi toisena kielenä -opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Suomi toisena kielenä perusopetuksessa Opetuksen järjestäminen Opetuksen tavoitteet Oppimisen vaiheet Kielen osa-alueet Keskeiset sisällöt ja suositeltava opetusjärjestys Vaihe A: Alkeiskielitaidon vaihe Vaihe B: Peruskielitaidon vaihe Vaihe C: Edistyneen kielitaidon vaihe Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan Arviointi... 9 Tämä opetussuunnitelma on KUUMA-kuntien sekä Hyvinkään yhteinen Suomi toisena kielenä -opetuksen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman ovat laatineet Elina Lahtinen, Kirsi-Marja Puhakka ja Liisa Pulkkinen.

3 3 Suomi toisena kielenä perusopetuksessa Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, saavat suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) mukaista opetusta. Suomi toisena kielenä -opetusta voidaan antaa tarpeen mukaan myös pitkään ulkomailla asuneelle oppilaalle. Tämä opetussuunnitelma on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta. 1. Opetuksen järjestäminen S2-opetus toteutuu joko omassa suomi toisena kielenä -ryhmässä tai eriytettynä suomi äidinkielenä -oppitunneilla tai molempia tapoja yhdistäen. Myös luokan- ja aineenopettajat opettavat suomea toisena kielenä ja arvioivat oppilaan taitoa siinä. Lukujärjestyksellisesti suomi toisena kielenä -tunnit sijoitetaan samaan aikaan kuin äidinkieli ja kirjallisuus -oppitunnit. Suomea opitaan myös muiden oppiaineiden tunneilla eli luokan- ja aineenopettajien on varmistettava, että oppilas ymmärtää pääsisällön. Suomi toisena kielenä -ryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon oppilaan suomen kielen taito, mutta myös oppilaan ikä sekä koulu- ja kokemustausta. Ryhmäkoko ei saa ylittää 10 oppijan rajaa. S2 opettaja on asiantuntija ryhmää muodostettaessa. Opetuksen tulee olla systemaattista ja jatkuvaa koko perusopetuksen ajan. Tällä järjestelyllä taataan oppilaalle mahdollisuus suomi toisena kielenä -oppimäärään jatkoopinnoissa. S2 oppilaalla on esimerkiksi mahdollisuus kirjoittaa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä -koe suomi äidinkielenä -kokeen sijaan. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomi äidinkielenä -oppimäärää vain, jos hänen suomen kielen taitonsa on kaikilla kielen osa-alueilla lähes tai täysin suomea äidinkielenään käyttävän tasolla. Tämä on osoitettava arviointimenetelmillä, jotka on laadittu ikätasoa vastaaviksi. Siirtoprosessissa on huomioitava myös edistyminen muissa oppiaineissa. Asiasta keskustellaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien ja huoltajien kanssa. Rehtori tekee S2 asiantuntijan kirjallisen arvion perusteella hallinnollisen päätöksen oppilaan siirtymisestä suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaiseen opetukseen. Päätöksestä tehdään merkintä oppilaskorttiin. 2. Opetuksen tavoitteet Opetuksen päätavoite on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Näin hänellä on suomea äidinkielenään puhuvan kanssa samat mahdollisuudet jatko-opintoihin ja toimimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

4 4 Oppilaan oman äidinkielen taito on pohjana suomen kielen oppimiselle. Tukemalla oman äidinkielen opetusta oppilaalle annetaan mahdollisuus kasvaa kaksikielisenä ja kulttuurisena. Suomea toisena kielenä opettavan tulee ottaa selvää oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin pääpiirteistä. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat: oppilaan ikä oppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen taito oppilaan koulutausta ennen Suomeen tuloa oppilaan kokemusmaailma oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin etäisyys suomen kieleen ja kulttuuriin 3. Oppimisen vaiheet Suomi toisena kielenä ei etene luokka-asteittain, vaan vaiheittain. Vaiheet perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen asteikosta, joka sisältyy Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (opetussuunnitelman liite). Oppimisen vaiheita on kolme: 1. Alkeiskielitaito (noin 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisesta) 2. Peruskielitaito (noin 3-5 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisesta) 3. Edistynyt kielitaito (noin viidestä vuodesta eteenpäin) 3.1. Kielen osa-alueet Koko opetuksen ajan seurataan oppilaan kielen kehittymistä kaikilla kielen osa-alueilla, joita ovat: kuullun ymmärtäminen puhuminen ja ääntäminen luetun ymmärtäminen kirjoittaminen ja näihin olennaisesti liittyvät sanavarasto kielen rakenteet ja kielentuntemus Yksilöllisistä tekijöistä riippuen oppimisvaiheiden kestot ovat viitteellisiä. Jokaisen oppi-

5 5 laan edistyminen on arvioitava säännöllisesti. Kaikkia S2 -oppimäärän sisällön osaalueita on opetettava tasapuolisesti Keskeiset sisällöt ja suositeltava opetusjärjestys Oppimäärän luonteen ja oppilaiden erilaisten taustojen vuoksi opetusta ei ole sidottu vuosiluokkiin. Opettaja ottaa huomioon oppilaan iän sekä koulu- ja kulttuuritaustan. Kesken perusopetuksen maahan tulleille tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Opettaja voi käyttää soveltuvin osin myös suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä. Opetuksessa käytetään spiraalimaisuutta, jolloin jo opittua kerrataan, syvennetään ja laajennetaan vuosittain ikä- ja taitotaso huomioiden. Suomea äidinkielenään käyttävä hallitsee kouluun tullessaan mm. suomen kielen perussanavaraston, kielen rakenteet ja ääntämisen. Hänellä on myös suomalainen kokemuspohja, jolle hän perustaa oppimisensa. Näin ei maahanmuuttajataustaisella oppijalla yleensä ole, vaikka hän olisikin syntynyt Suomessa. Häneltä ei siis voi odottaa näiden taitojen hallitsemista. Kielen perusta on rakennettava ennen soveltamista. Oppilaalle tärkeintä on sana- ja käsitevaraston laajuus. Tekstityypistä riippuen on sanoista ymmärrettävä jopa %, jotta tekstin sisältö avautuu. Opetuksessa on kiinnitettävä huomiota sana- ja käsitevaraston laajentamiseen ja syventämiseen. Sanat opetellaan käyttöyhteydessään, ei yksittäisinä. Suositeltava opetusjärjestys on opettajalle tarkoitettu apuväline. Opetusjärjestysluetteloihin liittyvät taitotasotaulukot perustuvat yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. (Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä.) Vaihe A: Alkeiskielitaidon vaihe Opetusjärjestys äänteet, vokaalisointu, tavutus perussanastoa oppilaan jokapäiväiseen elämään liittyvistä aihepiireistä nominityypit: yksikkö ja monikko yhdyssanat arkielämän fraasit ja lyhyet suulliset dialogit: kysyminen ja vastaaminen kertominen itsestä ja lähipiiristä puhekielisyyksiä: hän-se, he-ne, me mennään, mä meen sanaluokkia: substantiivit, verbit, adjektiivit, persoonapronominit, demonstratiivipronominit myönteiset ja kielteiset verbien persoonamuodot aikamuotoihin tutustuminen: preesens ja imperfekti verbien käskyt ja kiellot adjektiivien perusmuodot numeraalit: perus- ja järjestysluvut

6 6 yleisimmät partikkelit sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat astevaihtelu: kukka: kukan pienimuotoiset tekstit, lyhyet kuullun ja luetun ymmärtämisen harjoitukset sekä kirjoittaminen peruslauseet: iso alkukirjain ja lauseen päättövälimerkit kysymykset: ko/kö- liitteillä ja kysymyssanoilla lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti, objekti suomalaisiin juhlapäiviin ja tapoihin tutustuminen lorut, runot, laulut, tarinat tutustuminen kirjastoon, tiedonhaku sanakirjan käyttö Alkeiskielitaito Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista Vaihe B: Peruskielitaidon vaihe Opetusjärjestys synonyymit, vastakohdat, homonyymit, sanojen johtaminen lause, yhdyslause, päälause, sivulause oikeinkirjoitus, välimerkit objekti tarkemmin: nominatiiviobjekti, genetiiviobjekti, partitiiviobjekti

7 7 aikamuodot; perfekti ja pluskvamperfekti verbityypit aktiivi ja passiivi 3. Infinitiivi: istumaan, syömään sijamuotojen täydennystä adjektiivien vertailumuodot ja niiden taivutus sanojen johtaminen eri oppiaineiden sanastoa: peruskäsitteitä, erikoissanaston selkokielistämistä helppolukuinen kaunokirjallisuus kuullun ja luetun ymmärtämistä eri oppiaineiden aihepiireistä, pääasioiden ja tukisanojen etsiminen, ennakointi, päättely selkotekstiset mediatekstit, paikallisiin lehtiin tutustuminen, kuvanlukutaidon alkeet, mainokset viestintävälineet: tv, radio, lehdet, internet (tiedonhaku) tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen suullisesti ja kirjallisesti sanojen tyylieroja: kasvot naama rektiot: tietty sana vaatii seurassaan olevalta sanalta tietyn sijamuodon (rakastan sinua, pidän sinusta) oppilaiden kotimaiden kulttuurien erityispiirteiden vertailua sanaluokkia: muut pronominit, partikkeleiden täydennystä koevastausten laatiminen ja suulliset esitykset asiatekstien lukeminen ja kirjoittaminen syvällisemmin ja laajemmin suomalaisia juhlia ja tapoja puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esim. kiertoilmauksella Peruskielitaito Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyr- B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TV-uutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja ai-

8 8 Kirjoittaminen kimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. hepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Vaihe C: Edistyneen kielitaidon vaihe Opetusjärjestys sijamuotojen käytön tarkentaminen lauseen jäsentäminen modukset lauseenvastikkeet ja nominaalimuodot aineistopohjainen teksti hakemus tekstinkäsittely tietokoneella: tekninen sanasto, prosessikirjoittaminen; omien virheiden huomaaminen ja korjaaminen sidoksisuus luova kirjoittaminen äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia luokkatasoa vastaavia tekstejä tekstilajien päätyypit ikäkaudelle sopivia mediatekstejä sekä elokuva ja teatteri kirjallisuuden lajit Kalevala suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan, muita merkkihenkilöitä novellianalyysi kokonaisteoksen lukeminen ja käsittely puheen pitäminen puhutun kielen vaihtelu: mm. murteita, slangia suomi maailman kielten joukossa suomen kielen ja oman äidinkielen vertailua

9 9 Edistynyt kielitaito Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Kirjoittaminen C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TVohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahde-erot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja - tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto 4. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Arvioidaan sitä, mitä on jo opittu, eikä kiinnitetä huomiota siihen, mitä on vielä oppimatta. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Arvioivan opettajan on muistettava, että oppilaalle, joka opiskelee suomea toisena kielenä (omassa luokassa tai pienryhmässä), suomen kielen arvosana merkitään todistukseen suomi toisena kielenä -kohtaan.

10 10 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (ks. luku 3) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä Kielenopiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja tunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaa hyödyntää sitä opiskelussa

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Elina Lahtinen Kirsi-Marja Puhakka Liisa Pulkkinen Sisällys Suomi toisena kielenä

Lisätiedot

Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Radanvarsikuntien (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Sisällys Suomi toisena kielenä perusopetuksessa 1 1. Opetuksen järjestäminen 1

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet 2 Valtakunnallinen maahanmuuttajien opetussuunnitelma... 3 Maahanmuuttajien opetus Hämeenkyrössä yleisesti... 4 Maahanmuuttajaoppilas ja opiskelun tuki...

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli,

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä tietyin edellytyksin paluumuuttaja-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa OPLA 15.10.2014 161 Sisällysluettelo 1. Maahanmuuttajaoppilas 1.1. Maahanmuuttajaoppilaan koulupolku 2. Valmistava opetus 3. Oman äidinkielen

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Suomi toisena kielenä -opetus Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Keskeiset sisällöt Tavoitteet Oppilas oppii: Vuorovaikutus ja Lukeminen,

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Imatran kaupungin Sivistystoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 1.1.2010.

Imatran kaupungin Sivistystoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 1.1.2010. Liite 2, SIVLTK 15.12.2009 VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen, Opetushallituksen määräys 16.6.2014 (voimassa 1.8.2014

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

RUOVEDEN KUNNAN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KLTK 19.1.2010 6 Liite nro 4 Päivitetty: KLTK 9.2.2011 14 Liite nro 1 Sivistyslautakunta 27.1.2016 87 RUOVEDEN KUNNAN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

17 MONIKULTTUURINEN OPETUS

17 MONIKULTTUURINEN OPETUS Opetuslautakunta 27.05.2010 liite nro 1 17 MONIKULTTUURINEN OPETUS 17.1.Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen lähtökohdat Opetusjärjestelyt Oppilaan tulo kouluun Perustaitojen ja muun kypsyyden

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä arabiaa puhutaan viidenneksi eniten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Kotikielten opetussuunnitelmat

Kotikielten opetussuunnitelmat Kotikielten opetussuunnitelmat - albania - arabia - espanja - somali - thaikieli - venäjä - vietnam - viro - oma äidinkieli todistusmalli - valmistavan opetuksen osallistumistodistus 1 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille 9. A1-espanja A-espanjan vieraana kielenä 1. luokalla aloittavat oppilaat valitaan opetukseen soveltuvuuskokeella. Kolmannelta luokalta alkaa toinen A-kieli, joka on englanti. Yleiset tavoitteet 1.-2.

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN Hyväksytty Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 27.4.2004. 2 3 SISÄLTÖ OPETUKSEN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... OPETUSJÄRJESTELYIDEN

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache

Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä OPPIAINEEN KUVAUS Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä osittain tai kokonaan äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan.

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta Laihia 28.10.2015 2 Sisältö 1. Taustaa... 3 2. Opetusjärjestelyt... 3 3. Keskeiset tavoitteet ja sisällöt...

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011-

TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011- TAIVALLAHDEN PERUSKOULU Opetussuunnitelma [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011- ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 9 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI... 12 VIERAAT KIELET...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN Hyväksytty Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 27.4.2004. 2 SISÄLTÖ Opetuksen tavoitteet ja lähtökohdat... 4 Opetusjärjestelyiden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Venäjän kieli kuuluu itäslaavilaisten kielten ryhmään ja on maailman viiden eniten puhutun kielen joukossa. Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat:

Venäjän kieli kuuluu itäslaavilaisten kielten ryhmään ja on maailman viiden eniten puhutun kielen joukossa. Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Venäjän kieli kuuluu itäslaavilaisten kielten ryhmään ja on maailman viiden eniten puhutun kielen joukossa. Kielen erityispiirteinä

Lisätiedot

B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti:

B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti: KIELET Viikin normaalikoulun kieliohjelma 3. luokalla alkavana A1-kielenä opetetaan englantia, ranskaa ja saksaa. 4/5 luokalla alkavana vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan englantia (alkaa 5. luokalla),

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus-sarja toteuttaa uusia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiokoulutus tähtää laaja-alaiseen yleissivistykseen

Lisätiedot