TOIMINTAKERTOMUS ja TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Hallitus TOIMINTAKERTOMUS ja TILINPÄÄTÖS Sumen riistakeskus Smpintie HELSINKI Y tunnus

2 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ARVIO ONNISTUMISESTA YHTEENVETO AVAINTULOSTEN TOTEUTUMISESTA VUONNA Merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat timenpiteet Timinnalliset tavitteita kskevat avaintavitteet Tuttavuus ja kehittämistavitteita sekä investintihankkeita kskevat avaintavitteet JULKISEN RIISTAKONSERNIN STRATEGIA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS RIISTAKANNAT SÄILYVÄT ELINVOIMAISINA RIISTATALOUS LUO HYVINVOINTIA METSÄSTYS JA RIISTANHOITO OVAT EETTISTÄ JA VASTUULLISTA RIISTAVAHINGOT JA KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SUORITTEET JA KUVAUS TOIMINNASTA Strategiatyö ja jhtaminen Viestintä Julkiset hallinttehtävät Lupahallint Lakisääteiset vakuutukset Metsästäjärekisteri Riistavahinkrekisteri Valitukset, ikaisuvaatimukset ja kantelut Riistanhityhdistyksiin liittyvät julkiset hallinttehtävät Muut julkiset hallinttehtävät Kestävä riistatalus Riistakantjen hitsuunnitelmat Riistatiet Riistakantjen vertussuunnittelu Kestävä metsästys Riistavahinkjen estäminen Hyvinvintia riistataludesta Hyvinvintitutkimus Palvelut Asiakaspalvelu ja neuvnta Uuden metsästäjän palvelut Metsästäjäpalvelut Riistanhityhdistysten tukiprsessi Sisäiset palvelut Tukipalvelut/sisäiset palvelut Talushallint ja henkilöstöpalvelut PALVELUKYKY JA LAATU TOIMINNAN TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VOIMAVAROJEN HALLINTA JA AIKAANSAANNOSKYKY Henkilöstöstrategiset linjaukset Vuden 2016 timenpiteet saamisen ja työtyytyväisyyden nstamiseksi Henkilöstötietja KESKEISET TUOTTAVUUS JA KEHITTÄMISTAVOITTEET SEKÄ INVESTOINTIHANKKEET TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT PÄÄTÖS TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄN KÄYTÖSTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOLAIN MUKAISET TOIMINTAKERTOMUSTIEDOT LIITTEET... 59

3 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) 1. JOHDON KATSAUS Sumen riistakeskuksen timinta perustuu riistahallintlakiin (158/2011) ja sen njalla tehtyyn Sumen riistakeskuksen ja maa ja metsätalusministeriön väliseen tulsspimukseen. Tämä timintakertmus kskee Sumen riistakeskuksen timintaa ajalta Timintakertmuksen laadinnassa n nudatettu sveltuvin sin Valtiknttrin valtin virastille ja laitksille antamaa hjetta timintakertmuksen laatimisesta (Valtiknttri 2016). Timintakertmus n aina Sumen riistakeskuksen timinnasta annettava kertmus ja se timii samalla tulshjaavalle maa ja metsätalusministeriölle annettavana tulsraprttina sekä Sumen riistakeskuksen timielimille annettavana vusikertmuksena. Jäljempänä humimerkinnällä varustetut tekstit vat suria lainauksia maa ja metsätalusministeriön ja Sumen riistakeskuksen välisestä tulsspimuksesta vusille tai vat vuden 2016 avaintuls. Arvi tteutumisesta Sumen riistakeskuksen tilinpäätöksessä nudatetaan kirjanpitlakia (1336/1997) ja tilivelvllisten allekirjittamat tilinpäätösasiakirjat (tasekirja ja tilintarkastuskertmus) esitetään erillisenä kknaisuutena. Sumen riistakeskuksen tulslaskelma, kirjanpitlain mukaiset timintakertmustiedt n esitetty pääkhdassa 5.6. Sumen riistakeskuksen 15 timinta aluetta laativat alueensa ja aluetimistn timinnasta timintaraprtin, jka n käsitelty alueellisessa riistaneuvstssa sekä riistanhityhdistysten aluekkuksessa Raprtit tallennetaan Sumen riistakeskuksen asianhallintajärjestelmään ja vat saatavissa Sumen riistakeskuksen kirjaamsta, kirjaam@riista.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sumen riistakeskuksen TTS suunnitelmaan sisältyy analyysi timintaympäristön muutksista. Vuden 2016 salta n syytä kirjata seuraavat humit: Kansalaisten kritiikki harjitettua suurpetplitiikkaa (etenkin susi) khtaan n jatkunut ja n saavuttamassa yhä radikaalimpia mutja. Ilmiö vaikeuttaa riistahallinnn timintaa myös muilta sin. Valtintaluden kestävyysvaje rajittaa myös julkisen riistaknsernin timintaa. Kasvavista tehtävistä n pyritty selviämään khdentamalla resursseja uudelleen. Kilpailu erityisesti tutkimusrahituksesta n kiristynyt, mikä saattaa jatkssa vaikeuttaa riistataludessa tarvittavan tutkimustiedn esimerkiksi riistakantjen tilan ja kehityksen seurantaa. Myös sähköisten asiakaspalvelumutjen ja tietjärjestelmien kehittäminen kärsii niukista taludellisista resursseista. Mikäli riistakeskuksen nykyinen palvelutas ja kehitystahti halutaan säilyttää, edellyttää tämä uusien resurssien saamista käyttöön. Vunna 2016 maksettujen metsästyskrttien lukumäärä li Innfactr Sftware Oy:n ilmittaman tiedn perusteella , jten maksettujen metsästyskrttien määrä laski metsästyskrtilla vuteen 2015 verrattuna. Lasku jatkui j klmatta vutta peräkkäin. Kuitenkin naisten määrä lisääntyi 666 metsästäjällä (+3,1 %). Naisten kknaismäärä li Suuren työpanksen vaativat metsästyslain uudistuksen valmistelu sekä riistanhityhdistysten maksatusperusteiden uudistamisen valmistelu. Nämä vaatinevat suuren työpanksen myös 2017, mikä saltaan vaikuttaa muihin tehtäviin käytettävissä levien resurssien määrään.

4 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) 1.2. ARVIO ONNISTUMISESTA Sumen riistakeskuksen strategia päivitettiin vunna Uudeksi keskeiseksi päämääräksi tuli: Riistatalus lu hyvinvintia. Tämä painttaa riistakeskuksen mnipulista palvelurlia metsästyskrtin maksajien suuntaan. Riistataluden hyvinvintiarv riippuu paitsi riistakannista myös siitä, kuinka mni kansalainen metsästää ja kuinka aktiivista hänen harrastuksensa n. Tämä n tettu humin riistakeskuksen rganisaatissa alittamalla 2016 uusi timinnallinen läpileikkaava prsessi Hyvinvintia riistataludesta. Prsessi yhdistää riistakeskuksen muut prsessit tietlähteenä tavitteenaan riistataluden hyvinvintivaikutusten selvittäminen ja arvttaminen. Ohjaavan ministeriön henkilöstöresurssien vähyys n vaikuttanut tulsspimusneuvtteluissa kirjattujen tulsten tteuttamiseen. Timintavusi li Sumen riistakeskuksen kuudes timintavusi ja timinnan vidaan katsa rganisaatimuutksen jälkeen j pääsin vakiintuneen. Nusevat kustannukset näkyvät kuitenkin niukkuutena timintamenissa, eikä timintaa vida säilyttää nykytaslla, ellei resursseja pystytä lisäämään esimerkiksi riistanhitmaksua krttamalla. Timintavuden aikana tteutettiin kannanhidllisen sudenmetsästyksen tinen kkeiluvusi. Suden metsästyksen jatkaminen hyväksytään laajasti ssiaalisen ikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja kansalaiskyselyt sittavat laillisten pikkeuslupakäytäntöjen vähentävän salametsästyksen yleistä hyväksyttävyyttä. Muutinkin jatkettiin susikannan hitsuunnitelman määrätietista jalkautusta. Riistatiedn digitalisintia n viety pitkin harppauksin eteenpäin Oma riista palvelun kehittämisen myötä. Keskustelu riistataludesta hyvinvintipalveluiden tuttajana ja riistataluden arvn määrittämisestä n jatkunut alan timijiden keskuudessa. Riistataluden materiaalisia ja virkistykseen liittyviä arvja n esitelty laajasti ja myös alan elinkeinlliset mahdllisuudet vat esillä maaseudun kehittämisessä. Kestävän riistataluden prsessit ja hankkeet vat menestyneet hyvin ja niille n saatu myös ulkpulista rahitusta. Timintavuden aikana Sumen riistakeskuksen lunnnhit ja lunnnsujelustrategia, Riistametsänhidn hankekknaisuudet ja Lapissa tehtävä supikirakannan rajittaminen Skandinaviaan leviämisen estämiseksi vat saaneet paljn humita sidsryhmiltä. Maanmistajien ja riistaväen yhteistyö arkilunnn hidssa ketaan tehkkaaksi tavaksi hitaa maa ja metsätalusalueiden mnimutisuutta. Myös tietisuus metsästäjien rlista lunnnsujelualueiden hidssa n edelleen lisääntynyt. Timintavuden aikana Sumen riistakeskuksen hitsuunnitelmatyö sai sakseen laajenevaa kansainvälistä kiinnstusta. Etenkin Sumen aktiivisuus kansainvälisen taigametsämetsähanhikannan hitsuunnitelman krdinijana ja päivitetty susikannan hitsuunnitelma vat herättäneet kansainvälistä kiinnstusta Sumen tapaan edistää sallistavaa riistaplitiikkaa. Julkiset hallinttehtävät n hidettu npeasti ja bjektiivisesti. Asiiden käsittelyajat vat lleet khtuullisia ja muutksenhakuina tehdyt valitukset ja niistä saadut valitusratkaisut vat sittaneet riistakeskuksen päätöslinjan timivaksi. Myös kielteinen asiakaspalaute n vähentynyt, mikä jhtunee siitä, että lupahallintasiakkaat vat maksuneet riistahallintuudistuksen tuttamat menettelytavat saksi mia rutiinejaan. Lupahallintbyrkratian vähentämiselle n kuitenkin edelleen suuri tarve. Yleisölle ja metsästäjille suunnatut palvelut saivat asiakastutkimuksissa erinmaisia arvsanja. Myös riistanhityhdistysten tukiprsessissa n tehty paljn töitä. Asiakastyytyväisyyttä vähentää kuitenkin se, että riistahallintuudistus ultti riistanhityhdistyksiin paljn sellaista lainsäädäntöä, jka spii hunsti vapaaehtistyönä tehtävään julkiseen palveluun. Lainsääsäädännön kehittämistyöhön näiden vaikeuksien vittamiseksi ja byrkratian vähentämiseksi n tarvetta ja työhön n j ryhdytty. Maa ja metsätalusministeriön rganisaatimuutkset ja resurssivähennykset vat kuitenkin hidastaneet säädösvalmistelun etenemistä. Viestintää n edelleen kehitetty vimakkaasti asiakaslähtöiseksi. Tulkset näkyvät myös asiakastutkimusten tulksissa ja muutkset vat lleet ikean suuntaisia ja näkyviä.

5 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Tukipalveluissa näkyvät aiempaa selkeämmin timintjen keskittämisen ja sähköisten palveluiden edut. Sähköiset kkusjärjestelmät vat kääntäneet matkakulut laskuun. Työpansta vidaan siirtää edelleen tukitiminnista ydintimintihin. Riistaknsernin yhteinen tietjärjestelmäkehitys n tteutunut, kun eri laitsten palveluja n integritu Oma riista palvelukknaisuuteen. Riistaknsernin it strategia krstaa knsernin timijiden yhteistä tietjärjestelmäarkkitehtuuria, mutta jättää tteutusvastuun laitsten ketterin menetelmin hidettavaksi. Julkishallinnn kustannusleikkaukset kuitenkin hidastavat tteuttamista. Osallistava riistaplitiikan valmistelu n yksi riistahallinnn keskeisiä tavitteita. Hitsuunnitelmien valmistelu n tärkein työkalu tässä työssä. Hitsuunnitelmia n julkaistu kiihtyvällä tahdilla riistakeskuksen valmistelutyön phjalta ja niiden jalkauttaminen n llut tehkasta. Timintavuden aikana valmisteltiin ilveksen ja karhun kannanhitsuunnitelmia. Suurpetplitiikan evaluinti vunna 2013 ja uuden susikannan hitsuunnitelman linjaukset vat nstaneet entisestään dtuksia ja vaatimuksia suurpetplitiikan timenpiteistä. Susikannan hitsuunnitelman mahdllisimman tehkas jalkauttaminen lisi vaatinut lisäresursseja, jita ei le saatu. Siitä hulimatta kaikki hitsuunnitelman kehittämishankkeet n käynnistetty. Tilanteen parantaminen edellyttää riistakeskukselta resurssien vähetessä tehtävien pririsintia ja jistakin muista vanhista tehtävistä lupumista YHTEENVETO AVAINTULOSTEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016 Riistakeskuksen ja maa ja metsätalusministeriön klmivutisen tulsspimuksen tarkennuksena svitaan vusittaiset avaintulkset, jtka n kirjattu saksi timintasuunnitelmaa. Seuraavassa esitetään yhteenvet ja arvit avaintulsten tteutumisesta Merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat timenpiteet Tavite Vastaa suden hitsuunnitelman täytäntöön pansta Arvi tteutumisesta pääsin tteutunut Vastaa karhun ja ilveksen kannanhitsuunnitelmien päivityksestä karhun salta tteutunut ja ilveksen salta saadaan valmiiksi keväällä 2017 Käynnistää timenpiteet riistataluden hyvinvintivaikutusten edistämiseksi tteutunut Vastaa metsähanhen kansainvälisen hitsuunnitelman timeenpann krdininnista tteutunut Timinnalliset tavitteita kskevat avaintavitteet Osallistua maa ja metsätalusministeriötä avustaen alan lainsäädännön kehittämiseen ja hallinnllisen taakan ja byrkratian vähentämiseen sekä metsästyslainmuutsprsessiin tteutunut Kivutn ansastus spimuksen timeenpan yhdessä MMM:n kanssa käynnissä

6 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Sumen riistakeskus käynnisti yhteistyön Rutsin kanssa lukkujen testaamisesta ja tyyppihyväksynnästä vastaavien timijiden kanssa. Kanu lukun tyyppihyväksyntähakemus timitettiin Rutsin ympäristöviranmaiselle ja kenttätestit tteutettiin riistakeskuksen ja Rutsin maatalusylipistn yhteistyönä. Kenttätestaushanke saatettiin lppuun vuden 2016 aikana. Sumen riistakeskus n sallistunut spimuksen täytäntöönpann liittyvään lainsäädäntövalmistelutyöhön. Riistaplitiikan ja metsäplitiikan yhteistiminnan kehittäminen ja tiivistäminen käynnissä Sumen riistakeskuksen ja Sumen metsäkeskuksen jhtryhmien jäsenet vat jatkaneet säännöllisiä keskusteluja yhteistiminnan sa alueista. Aiheina vat lleet sekä metsä ja riista substanssikysymykset. Yhteistyö Keski Sumen Metsparlamentti hankkeessa Yhteistyö METSO rahitteisessa Riistametsänhidn edelläkävijät hankkeessa Yhteistyö Sumen metsäsäätiön rahittamassa Kipinä riistametsänhitn hankkeessa Yhteistyö Riistaklmiiden pikuetiedt metsätalussuunnittelussa hankkeessa Yhteistyö Työkalut riistametsänhitn hankkeen METSO rahitushakemuksen valmistelussa Käynnistää yhdessä valvntaviranmaisten kanssa timenpiteitä laittman riistaeläintappamisen vähentämiseksi jatkuvaa

7 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Tuttavuus ja kehittämistavitteita sekä investintihankkeita kskevat avaintavitteet Sähköinen asiinti (Oma riista) etenee. Riistakeskus ttaa krdinintivastuun julkisen riistaknsernin yhteisistä digitalisintihankkeista Oma riista n edennyt erinmaisesti. Resurssit eivät mahdllista Oma riistan kehitystä laajempaa krdinintivastuuta julkisen riistaknsernin kehityshankkeista Riistaknsernin tiethallintstrategiassa visina n vahva sähköinen palveluknsepti ja järjestelmien yhteiskäyttöisyys sekä yhteisen arkkitehtuurin mukaisuus kuitenkin siten, että peratiivinen vastuu järjestelmien tteuttamisesta n laitksilla. Riistakeskus n vuden 2016 ajan sallistunut riistaknsernin IT työryhmän työhön sekä resurssiensa mukaisesti sallistanut muita laitksia yhteisen tahttilan ja teknisten ratkaisujen saavuttamisessa. Tarkituksena n llut yhtenäisen visin tteutuksen varmistaminen ja järjestelmien yhteinen kehittäminen. Oma riista palvelun tunnistautumissysteemi n käytössä Riistavahinkrekisterissä, Tassu järjestelmässä, Riistaklmit.fi palvelussa sekä Kulutusprtaalissa. Lisäksi se n käyttööntettu Metsähallituksen lupamyyntijärjestelmissä. Näin n päästy lennaisten samaa asiakasryhmää palvelevien järjestelmien salta aiempaa laajemmin yksien tunnusten käyttöön. Lunnnvarakeskuksen ja riistakeskuksen yhteisen hirvitietjärjestelmä hankkeen salta riistakeskus n ttanut vastuun tietjen keruujärjestelmän lumisesta sana Oma riista palvelua. Vuden 2015 Hirvitiet piltin phjalta lanseerattiin ja jalkautettiin uudet sähköiset timintaprsessit käyttöön vuden 2016 aikana. Palvelun käyttööntn tas li menestys ja vuden 2016 aikana saatiin 90 % hirvieläimiä itsenäisesti metsästävistä seurueista palvelun piiriin. Ajantasaiset raprtinnit timivat kauden aikana ja metsästystä vitiin hjata aiempaa paremmin. Saalis ja havaintpalaute saatiin 95 %:sti sähköisesti, mikä vaikutti lennaisesti 2017 alkuvuden työpaineeseen aluetimistissa. Riistakeskuksen timinnan tehstamistyö jatkuu TTSlinjausten mukaan jatkuvaa Sumen riistakeskuksen henkilöstölinjausten mukaisesti työpansta siirretään tukipalveluista ydintimintihin. Rekrytinneissa selkeä pääpain n substanssihenkilöissä, jita palkataan pääsin hankkeisiin. Vuden 2015 aikana timineen aluetimintjen kehittämisryhmän esiintumia timenpiteitä alettiin tteuttaa vunna Näistä merkittävimpänä n riistanhityhdistysten talus ja hallinttiimin perustaminen, ja näiden asiiden hjauksen ja neuvnnan keskittäminen perustetulle tiimille. Lisäksi tietjärjestelmien Tiekartalle tuli useita sisäistä timintaa edesauttavia minaisuuksia, jtka tteutetaan vusina Digitalisinnin ja yleisen tietjärjestelmäkehityksen avulla haettiin aktiivisesti rutiinitimintjen vähentämistä ja päällekkäisen työn karsimista myös riistanhityhdistysten salta. Oma riista palveluun kehitettiin uusia sekä yksittäistä metsästäjää, metsästysseurja ja seurueita että riistanhityhdistyksiä palvelevia minaisuuksia. Tavitteena li, että 50 % hirveä metsästävistä seurista tai seurueista asii sähköisesti vuden 2016 metsästyksen raprtinnin salta. Tämä tavite ylitettiin reilusti.

8 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Riistakeskus vastaa riistaknsernin kehittämis ja kulutus sekä neuvntahankkeiden rahittamisesta tteutunut Vunna 2016 riistaknsernin strategian jalkauttamiseen ulkpulista tilattaviin hankkeisiin saatiin yleisavustus. Avustuksella rahitettiin seuraavia hankkeita: ABC ampumakulutusjärjestelmän kehittäminen /Sumen Metsästäjäliitt ry Mets nurisleirit /Sumen Metsästäjäliitt ry Metsähallitus/ Eräpalvelut eräkummitiminta Rahituksen saajat vat raprtineet hankkeista. Riistanhityhdistysten timinnan kehittämisen jatkhanke suunnitellaan ja käynnistetään yhdessä maa ja metsätalusministeriön kanssa tteutunut sin, uusi hanke käynnistyy 2017 Riistanhityhdistysten timinnan kehittämishankkeen yhteydessä saatiin edelleen vahvistusta sille, että mnilla alueilla n halua ja ajatuksia riistanhityhdistysten yhdistymiseen ja yhteistiminnan kehittämiseen. Mnivutinen jatkhanke riistanhityhdistysten vapaaehtisten yhdistymisten edistämiseen ja tukemiseen käynnistyy vuden 2017 aikana. 2. JULKISEN RIISTAKONSERNIN STRATEGIA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Riistakeskus n julkisen riistaknsernin keskeinen timija ja edesauttaa MMM:n julkisen riistaknsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden saavuttamista. tteutunut Sumen riistakeskus n sa maa ja metsätalusministeriön hallinnnalaa ja julkista riistaknsernia. Kska yksittäisen laitksen timinnan vaikutusta yhteiskunnalliseen laajempaan kehitykseen n mahdtn eritellä, julkisen riistaknsernin timijat vat laatineet yhteisen mittaristn strategiansa vaikuttavuuden mittaamiseksi. Sumen riistakeskus n tuttanut saltaan riistaplitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviimiseksi tarvittavat tunnusluvut riistaknsernin jhtryhmässä svitulla tavalla, liite 1 taulukk 1. Tunnusluvut eivät le muilta sin vielä käytettävissä. Sumen riistakeskuksen strategia päivitettiin vunna 2013 ja sitä päivitetään seuraavalle kaudelle uudelleen 2017, kun knsernistrategian päivitys valmistuu. Seuraavassa kuvataan Sumen riistakeskuksen timenpiteitä yhteisen strategian tteuttamiseksi ja tulstavitteiden tteutuminen n jateltuna yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden mukaan. Vaikuttavuustavitteiden tteutumisen mittariluvut n esitetty liitteen 1 taulukssa 2 ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat kehittämis ja innvaatihankkeet n esitetty liitteessä RIISTAKANNAT SÄILYVÄT ELINVOIMAISINA Vaikuttavuustavitteen tukemiseksi Sumen riistakeskuksen tulee Vastata riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä kskevien hitsuunnitelmien ja niiden päivitysten sallistavasta valmistelusta tteutunut, jatkuvaa

9 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Sumen riistakeskuksen hitsuunnitelmatyö jatkui kahdella taslla: varsinaisten hitsuunnitelmien valmistelu strategiset hankkeet, jtka liittyvät hitsuunnitelmatyöhön tai niillä n muuten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta merkitystä Sumen riistakeskus valmisteli vunna 2016 Sumen karhukannan hitsuunnitelman, jka valmistui vuden 2016 lppuun mennessä. Huhtikuussa alitettiin ilveskannan hitsuunnitelman valmistelu. Suunnitelma valmistuu keväällä Sumen riistakeskus krdini kansainvälisen taigametsähanhikannan hitsuunnitelman laatimista yhteistyössä maa ja metsätalusministeriön kanssa. Suunnitelma vahvistettiin AEWA:n jäsenmaiden sapulikkuksessa Saksassa marraskuussa 2015 ja Sumen riistakeskus n sallistunut asiantuntijan rlissa Gse Platfrm työryhmän timintaan. Ryhmän tarkitus n jalkauttaa taigametsähanhikannan hitsuunnitelmaa ja edistää vesilintukantjen speutuvan kannanhidn menetelmiä Eurpassa. Hitsuunnitelmatyötä kuvataan yksityiskhtaisemmin Riistakantjen hitsuunnitelmat sissa. Ottaa timinnassaan, ml. julkiset hallinttehtävät, humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian ja eläintautien trjuntastrategiiden timenpiteet tteutunut, jatkuvaa Vahvistettuja hitsuunnitelmia, jtka Sumen riistakeskus ttaa timinnassaan humin, n laadittu seuraaville riistaeläinlajeille tai lajiryhmille: hirvi, susi, karhu, ilves, ahma, metsäpeura, peltpyy, metsäkanalinnut, taigametsähanhi ja hylkeet. Lisäksi n laadittu vesilintujen elinympäristöjen kehittämiseen tähtäävä Kansallinen ksteikkstrategia ja taantuneiden vesilintulajien ja majavakantjen hidn timenpidehjelmat. Julkisten hallinttehtävien hitamisessa n tettu humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian ja eläintautien trjuntastrategiiden timenpiteet niiltä sin kuin linjauksilla n llut vaikutusta pyynti ja pikkeuslupien päätösharkintaan ja niissä lainsäädännön asettamissa rajissa kuin se n llut Sumen riistakeskuksen timivallassa. Vaikuttaa aktiivisesti riistataluden kansainvälisessä yhteistyössä - sallistumalla tarvittaessa Sumen valtin edustajana kansainvälisten spimusten ja EU:n hallintkmiteiden työhön - sallistumalla riistahallintviranmaisten kansainväliseen yhteistyöhön - sallistumalla kansainvälisen riistansujelujärjestön CIC:n ja sen Sumen delegaatin timintaan tteutunut, jatkuvaa EU 27 maiden riistatalusjhtajien yhteistyöfrumi kkntui neljännen kerran. Sumen edustajana Saksan kkuksessa li riistakeskuksen riistataluspäällikkö. Kkuksen pääaiheet livat kansainvälinen eurppalainen suurpet ja villisikaplitiikka, maataluden ympäristötuet ja yhteistyö muuttavien vesilintuvarjen hallinninnissa. Riistataluspäällikkö esitteli Sumen susikannan hitsuunnitelmaa ja sen jalkauttamista. Frumin työ jatkui läpi vuden muun muassa erilaisten suurpetkantjen hitn liittyvien käytäntöjen kartituksilla ja maakhtaisilla kyselyillä sekä riistahallintjhtajien pienryhmien tapaamisilla. Frumi avusti myös eri maiden ministereitä riista asiiden linjaamisessa. Viranmaisyhteistyö Baltian maiden kanssa jatkui ja sitä tteutettiin yhteistyössä MMM/Erätalusyksikön (lunnnvarasastn) ja Metsähallituksen kanssa. Sumen riistakeskuksella n edustaja Maailman lunnnsujeluliitn IUCN:n kansallisessa työryhmässä. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui maa ja metsätalusministeriön nimeämänä Sumen edustajana kansainvälisessä Wetlands Internatinal rganisaatin timintaan. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui HELCOM:in työhön Seal expert ryhmän jäsenenä.

10 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Sumen riistakeskuksen suurpetasiantuntija sallistui Sumen edustajana EU kmissin ympäristöpääsastn (DG ENV) rahittamaan EU:n suurpetplitiikkaa (EU Platfrm n Cexistence between Peple and Large Carnivres) tukevaan hankkeeseen. Hankkeen yhteydessä suurpetasiantuntija selvitti muun muassa Eurpan uninin maaseuturahastn (EAFRD) kuluvan ( ) ja edellisen ( ) hjelmakauden rahitusinstrumenttien käyttöä suurpetvahinkjen ehkäisytimenpiteiden rahittamiseen ja tteuttamiseen Sumessa. Lisäksi päivitettiin EU:n suurpetfrumin spimusteksti sumeksi. Suurpetkantjen hidn phjismaista yhteistyötä jatkettiin läpi vuden ylläpitämällä ja rakentamalla kntakteja sekä vaihtamalla tieta Rutsin ja Nrjan riistahallintjen ja tutkijiden kanssa suurpedista ja niiden liikkeistä raja alueiden läheisyydessä. Suurpetasiantuntija sallistui muun muassa vutuiseen Skandinavian susitutkijiden kkukseen (Skandulv) ja kerti Sumen susikannan hitsuunnitelman timenpiteiden edistymisestä ja vaikuttavuudesta. Myös Venäjän suuntaan (Petrski) ylläpidettiin kntakteja. Sumen riistakeskuksen edustaja timii CIC:n edustajana AEWA:n teknisessä kmiteassa. Tehtävään kuuluu erityisesti edistää muuttavien riistavesilintujen kestävän käytön humin ttamista AEWA:n timinnassa. Tekninen kmitea valmisteet asiakirjja ja päätöslauselmalunnksia AEWA:n vunna 2018 pidettävään sapulikkukseen. CIC:n edustajana riistakeskuksen edustaja sallistui teknisen kmitean kkukseen Israelin Nashllimissa maaliskuussa 2016 sekä AEWA:n päivitettävän strategian työpajaan Saksan Bnnissa kesäkuussa 2016 ja sen jatkvalmistelutyöhön. AEWA:n strategian valmistelu n tärkeä tilaisuus nstaa esiin muuttavien riistavesilintujen kestävää käyttöä sekä niiden pesimäympäristöjen laajamittaisen kunnstamisen ja säilyttämisen kehittämistä. AEWA:n uusi alite Luteis Eurpan hanhikantjen krdinidusta hidsta (Multispecies Gse Management Platfrm EGMP) käynnistettiin. Timintahjelman tarkitus n käynnistää lyhytnkka, meri, taigametsähanhi ja valkpskihanhen krdinitu kannanhit ja tukea sallistujamaiden timintakykyä muuttreitin tasn kannanhidn timeenpanlle. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui EGMP alituskkukseen Pariisissa tukkuussa Pariisin kkuksen phjalta EGMP kehittämistä jatkettiin ja kansainvälisen hanhityöryhmän (Eurpean Gse Management Internatinal Wrking Grup EGM IWG) ensimmäinen kkus pidettiin Rutsin Kristianstadissa julukuussa Kkuksen keskeisimmät tavitteet li spia EGM IWG työjärjestyksestä, luda tilannekatsaus lyhytnkkahanhen hitsuunnitelman käynnissä levaan timeenpann sekä alittaa taigametsähanhen kansainvälisen hitsuunnitelman timeenpan. Osana timeenpana määriteltiin kansainvälisen metsästyssäätelyjärjestelmän aikataulu, kiintiönjak, vertusstrategiat ja seurantahjelma eri kannanhitalueille. EGM IWG ensimmäinen kkus saavutti keskeiset tavitteet ja taigametsähanhen kv tasn metsästyssäätely alitetaan. Keskisen kannanhitalueen vertusstrategia siirtyi päätettäväksi seuraavaan kkukseen Kööpenhaminassa kesäkuussa Kesäkuun kkuksen nnistumisen edellytys n Rutsin metsästysasiista vastaavan ministeriön päätösvaltainen sallistuminen kkukseen ja situtuminen EGM IWG timintaan ja muuttreitin tasn kannanhitn. Vastata riistahallinnn suunnittelutiminnan perustaksi yhdessä Lunnnvarakeskuksen kanssa riistavarjen kestävän käytön edellyttämästä kantaja saaliseurannasta sekä kannanarviiden tuttamisesta sekä tätä timintaa tukevasta tutkimuksesta ja kehittämisestä jatkuvaa Oma riista palvelua kehitettiin erityisesti saalis ja havainttietjen keruuta silmällä pitäen. Valtasa pyynti tai pikkeusluvilla ilmitetusta saaliista ilmitettiin vuden 2016 aikana sähköisesti, kun pyyntiluvanvaraistenkin hirvieläinten saaliit sekä hirvien salta aiemmin erillisellä havaintkrtilla ilmitetut havainnt vitiin ilmittaa Oma riista palvelun kautta. Omaan riistalkiin vi metsästäjä jättää kaikkia riistalajeja kskevia ilmituksia. Seurille ja yhteisluville jalkautettiin vuden 2016 aikana timivat palvelunäkymät, jissa hirvenmetsästyksen etenemistä vitiin seurata lähes ajantasaisesti. Kaikki ilmitukset perustuvat tarkkaan paikkatietn. Lupahallintjärjestelmästä siirtyvät lupatiedt Oma riistaan ja saalistiedt taas Oma riistasta Lupahallintaan. Näin luvansaaja näkee palvelussa hallinnassa levien lupien kknaistilanteen sekä vi jättää tarpeelliset ilmitukset. Oma riista palvelussa n tutettu lähes samanaikaisesti selainkäytön lisäksi mbiilipalvelut klmelle käyttöjärjestelmälle.

11 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Lunnnvarakeskuksen kanssa tteutettiin aiemmin laitsten kesken svittua työnjaka, missä riistakeskuksen tehtävänä n tuttaa timivat välineet tietjen tallentamiseen sekä datan hallinnintiin. Lunnnvarakeskuksen tehtävänä n datan analysinti ja niiden raprtinti. Muiden peratiivisten timenpiteiden salta sallistuttiin Riistavahinkrekisterin ylläpidn hjausryhmään, yhteistyössä maa ja metsätalusministeriön sekä Maanmittauslaitksen tiettekniikan palvelukeskuksen kanssa RIISTATALOUS LUO HYVINVOINTIA Julkisen riistaknsernin strateginen päämäärä asiassa n: Edistää riistataluden hyvinvintivaikutusten tutkimusta ja viestintää sekä riista ja erätaluden taludellista timeliaisuutta ja liiketimintaa tteutunut Sumen riistakeskuksessa n avattu vunna 2012 strategiaan tetun tavitteen merkitystä timinnalle. Sen vaikutusta rganisaatin timintastrategiaan phdittiin strategiapäivityksen yhteydessä. 1) Kska riistataluden hyvinvintivaikutukset eivät le laajalti tunnettuja ja erityisesti taludellisiin arvihin liittyy myös mnia ristiriitja, riistakeskuksessa n keskeiseksi teemaksi nstettu riistataluden arvn määrittäminen, aineellisten ja aineettmien arvjen ja hyvinvintitekijöiden esittely ja tunnetuksi tekeminen. Kaikissa vuden Metsästäjä lehdissä sekä riistakeskuksen muissa niin sähköisissä kuin painetuissa julkaisuissa valtettiin asiaa eri pulilta. 2) Riistataluden tuttaman hyvinvinnin määrä riippuu paitsi riistakannista myös metsästysharrastajien määrästä ja heidän harrastusaktiivisuudestaan. Tämän vuksi riistakeskuksen palvelututannn ja viestinnän keinin pyritään tuttamaan tieta ja keinja, jtka helpttavat metsästäjätutkinnn surittaneiden pääsyä aktiivisen harrastuksen piiriin. Uutta TTS suunnitelmaa laadittaessa valmisteltiin muuts riistakeskuksen prsessirganisaatin. Uudeksi ydinprsessiksi määriteltiin Hyvinvintia riistataludesta, mikä tteutetaan timinnallisena läpileikkaavana prsessina. Uudessa määrittelyssä tetaan humin myös riistan taludellisen hyödyntämisen ja elinkeinlliset mahdllisuudet hyvinvinnin tuttajana METSÄSTYS JA RIISTANHOITO OVAT EETTISTÄ JA VASTUULLISTA Vaikuttavuustavitteen tukemiseksi Riistakeskus Kehittää metsästyksen eettistä säännöstöä ja tteuttaa metsästäjien kulutusstrategiaa yhteistyössä vapaaehtisjärjestöjen kanssa ja pyrkii aktiivisin timenpitein vähentämään riistaeläimiin khdistuvaa laitnta tappamista. tteutunut, jatkuvaa Suurpetjen laittmat tappamiset livat edelleen laajasti esillä mediassa ja yleisessä keskustelussa. Salatappamisiin tettiin kantaa Sumen riistakeskuksen lehdissä (Metsästäjä ja Jägaren lehdet), sähköisessä mediassa sekä timihenkilöiden ja luttamushenkilöiden antamissa haastatteluissa. Samin timihenkilöt ttivat kantaa säännönmukaisesti erilaisissa etenkin suurpetihin liittyvissä tilaisuuksissa laittmiin tappamisiin tumitsemalla ne rikllisena timintana. Riistahallintlaki edellyttää, että Sumen riistakeskus nimittää riistanhityhdistysten metsästyksenvalvjat sekä hjaa ja valv näiden timintaa. Sumen riistakeskus n nimittänyt metsästyksenvalvjaa. Aluetimistt (Julkiset hallinttehtävät prsessi) järjestivät timintavuden aikana metsästyksenvalvjille 14 kulutustilaisuutta. Lisäksi Julkiset hallinttehtävät prsessi n sallistunut timintavuden aikana erävalvntayhteistyöryhmän työhön maa ja metsätalusministeriön, sisäasiainministeriön, Pliisihallituksen, Rajavartilaitksen ja Metsähallituksen kanssa mm. metsästyksen valvnnan kehittämiseksi sekä järjestettyyn metsästyksenvalvntatapahtumaan Itä Sumen alueella. Timintavuden aikana jatkettiin nnistuneesti metsästyksenvalvntatimintaa, jssa Metsähallituksen erävalvjat tekivät työtään riistanhityhdistysten timeksiannsta ja Sumen riistakeskuksen riistahal

12 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) lintlain njalla nimittäminä eräiden Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhityhdistysten alueilla. Saatujen hyvien kkemusten perusteella timintaa n tarkitus jatkaa. Vunna 2013 valmistuneen kulutus ja kuluttautumisjärjestelmäsuunnitelman mukaisesti jatkettiin yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n kanssa. Sumen Metsästäjäliitn, ja muiden kansalaisjärjestöjen kuten esimerkiksi Kennelliitn ja jusimetsästäjien, kanssa tehtävällä yhteistyöllä n tarkitus parantaa kulutustiminnan krdinintia, karsia mahdllisia päällekkäisyyksiä ja parantaa timinnan vaikuttavuutta sekä spia yhteistiminnasta metsästäjille tarkitetun kulutustarjnnan ja materiaalin tuttamisessa. Tarkitus n yhä enenevässä määrin käyttää kulutus ja ppimateriaalin jakelussa sähköisiä kanavia. Metsästäjien kulutustimintaa tteutettiin erilaisissa kulutus ja infrmaatitilaisuuksissa. Esimerkiksi hirvieläinten metsästyksenjhtajien kulutus n llut j pitkään vakiintunutta vusittaista timintaa ja tteutuu jk riistanhityhdistyksittäin tai alueellisesti laajempina yhteistilaisuuksina. Metsästyksenjhtajien kulutusmateriaali päivitettiin jälleen vuden aikana samin kuin heidän käyttöönsä tarkitettu tiedstmutinen tulstettava ja jaettava materiaali. Suurpetihin liittyvät kulutus ja keskustelutilaisuudet vat lleet myös hyvin susittuja tapahtumia ja niitä järjestettiin eri pulilla Sumea. Metsästyksen eettisyys ja muut eettisesti hyväksyttävät timintatavat samin kuin vastuullisuus vat jkaiseen metsästäjään sisään rakentuvia tärkeitä pyynnin ja käyttäytymisen säätelymekanismeja, jilla n erittäin suuri vaikutus metsästyksen yleiseen hyväksyttävyyteen. Niihin vaikutetaan parhaiten valistuksella, jssa Sumen riistakeskuksen Metsästäjä ja Jägaren lehdillä n keskeinen merkitys. Lisäksi erityisesti Sumen riistakeskuksen metsästäjäpalveluissa keskitytään muun muassa eettisen metsästyksen edistämiseen. Aikaisempina vusina n laadittu metsästyksen yleiset eettiset hjeet, metsäkanalintujen metsästyksen eettiset hjeet, metsähanhen metsästyksen eettiset hjeet, eettiset hjeet lulakiran kanssa metsästämiseen ja haaskanpidn eettiset hjeet. Vuden 2015 aikana valmistui ja julkaistiin vesilinnustajan eettiset hjeet. Vuden 2016 alkusyksyllä julkaistiin Hirvenmetsästyksen eettiset hjeet, jissa krstettiin muun muassa vasasujan eettistä perustetta. Lainsäädännön tuma suja tavanmaisessa metsästyksessä pistui naaraalta, jta vasa seuraa, syyskuun alussa vimaan tulleessa metsästysasetuksen muutksessa. Eettiset hjeet n julkaistu Riista.fi sivuilla, mutta niiden katselukertjen määrää vidaan pitää varsin vaatimattmana. Ohjeista n tehty myös esitteet, jita vidaan jakaa mm. messuilla ja muissa yleisötapahtumissa. Ohjeita n liitetty mukaan myös uusille metsästäjille vusittain lähetettävään Uuden metsästäjän pakettiin, jka ktaan yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n ja Metsähallituksen eräpalveluiden kanssa. Julkaisee Metsästäjä ja Jägaren lehteä. tteutunut, jatkuvaa Metsästäjä ja Jägaren lehtiä julkaistiin timintavunna 6 numera kumpaakin. Lehdet n timitettu kaikille riistanhitmaksun maksaneille henkilöille kielikdin mukaisesti jk sumeksi tai rutsiksi ja heinäkuun metsästyskrttinumer kaikille niille, jilla n ikeus lunastaa metsästyskrtti. Metsästäjälehdessä n llut myös tiivistelmä phjissaameksi, jilla sivuilla vastaavasti Jägaren lehdessä n Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiednantja. Lehdet pstitettiin tämän lisäksi vapaakappaleina kaikkiin Sumen kuluihin, Metsästäjä lehti sumenkielisiin ja Jägaren lehti rutsinkielisiin kuluihin. Lehdet timitettiin myös mnille sidsryhmille, kirjastille ja muille riistataluden kannalta tärkeille tahille. Jägaren lehti timitetaan makustannushintaan, jnka maksaa Ahvenanmaan maakuntahallitus, myös kaikille ahvenanmaalaisille metsästäjille. Lehdestä aiheutuu 3,02 eurn nettkustannus vusikertaa ja riistanhitmaksun maksanutta khti, kun tetaan humin mainsmyynnin tutt RIISTAVAHINGOT JA KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA Riistakeskuksen tehtävä n Hulehtia, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkjen määrä pysyy khtuullisella taslla mm. aktiivisin vahinkjen estämistimenpitein sekä khdentamalla metsästystä vahinka aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkalttiille alueille ja erityistä vahinka aiheuttaviin yksilöihin. tteutunut, jatkuvaa

13 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Hirven aiheuttamien liikennennettmuuksien sekä maa ja metsätalusvahinkjen määrä n selvästi vähentynyt, kun tilannetta verrataan kymmenen vuden taakse hirvikannan huipputasn. Hirvikannan phjatas n nyt kuitenkin sivuutettu, mistä kert se, että liikennevahingt vat lähteneet taas kasvuun. Pyyntilupahjaus n keskeinen kein vahinkjen hallinnassa. Tilastinnin siirtyessä suraan SRVA timinnan tulksena Oma riistaan tallennettavaksi n letettavissa, että 2017 nykyistä suurempi sa etenkin pienten hirvieläinten aiheuttamista nnettmuuksista tulee tilastitua aiempaa paremmin ja tämä vi näkyä piikkinä Hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen ennaltaehkäisemistä tuettiin muun muassa välittämällä syönninestaineita sekä sähkö ja metalliverkkaitatarpeita suuririskisimmille khteille. Myös suurpetjen ja saukn aiheuttamia vahinkja pyrittiin ennalta estämään pikkeuslupien khdentamisella vahinka aiheuttaviin yksilöihin. Lisäksi vahinkjen ennaltaehkäisemistä tuettiin muun muassa välittämällä sähkö ja metalliverkkaitatarpeita suuririskisimmille khteille. Hylkeiden aiheuttamia vahinkja pyrittiin ennalta estämään pikkeuslupien khdentamisella vahinka aiheuttaviin yksilöihin. Osallistuttiin edelleen Riistavahinkrekisterin jatkkehittämiseen yhteistyössä maa ja metsätalusministeriön sekä Maanmittauslaitksen tiettekniikan palvelukeskuksen kanssa. Riistavahinkrekisteriin n kttu eri viranmaisten tuttamat tiedt riistan aiheuttamista vahingista. Riistavahinkrekisterin avulla vidaan tarkastella vahinkjen alueellista sijittumista karttasvelluksessa. Tietja vidaan käyttää hirvieläinten vertussuunnittelun ja suurpetjen pikkeuslupien khdentamisen tukena vahinkjen ennaltaehkäisemiseen. Syyskuun 2016 alusta vimaan tulleen metsästysasetuksen muutksen jhdsta vidaan jatkssa hirvieläinten metsästyksessä aikaisempaa paremmin khdentaa metsästystä vahinkja aiheuttaviin eläinyksilöihin. Hirviä vidaan metsästää vahtimalla pellilta j syyskuun alusta lähtien ja peuraeläimiä vahtimalla muuallakin. Tämä mahdllistaa kannan vähentämisen entistä aikaisemmassa vaiheessa maataluden vahinkkhteilla ja peuraklareille alttiimmilla tiesuuksilla. Hulehtia kattavasta sidsryhmien kuulemisesta ja sallistamisesta alueellisissa riistaneuvstissa ja valtakunnallisessa riistaneuvstssa tteutunut Kaikilla Sumen riistakeskuksen timinta alueilla järjestettiin keväällä alueellisten riistaneuvstjen vetämänä sidsryhmäkuulemiset hirvikannan vertussuunnitteluun liittyen. Näissä tilaisuuksissa käsiteltiin tarpeen mukaan myös muihin riistaeläimiin liittyviä kysymyksiä. Alueelliset riistaneuvstt timivat lisäksi kknkutsujina alueellisesti ajankhtaisissa sidsryhmätilaisuuksissa, jissa käsiteltiin vunna 2016 erityisesti ilveksen ja karhun uusien hitsuunnitelmien päivitykseen liittyviä asiita. Nämä asiat livat esillä myös valtakunnallisessa riistaneuvstssa.

14 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Valtiknttrin hjeistuksen mukaan valtin virastjen ja laitsten tilinpäätösraprtin tulee sisältää tiedt laitksen timinnallisesta tulksellisuudesta (timinnallisesta tehkkuudesta: timinnan tuttavuus, timinnan taludellisuus, timinnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus). Tästä n asetettu tavitteet myös tulsspimuksessa: Sumen riistakeskuksen prsessirganisaatita päivitetään ja kehitetään strategiaa vastaavaksi. Prsessien ja prsessitiimien timintaa hjataan BSC järjestelmällä ja prsessien nnistumista (laatu ja tehkkuus) mitataan. Timinnan tehkkuutta ja laatua mitataan seurantajärjestelmällä. tteutunut jatkuvaa Tasapaintettu tulskrtti n käytössä strategian jalkauttamiskeinna kaksivaiheisesti: 1) Riistakeskuksen tulskrtti ja 2) prsessien tulskrtit. Henkilötasn tulsasettelut tehdään tiimispimuksissa ja kehityskeskusteluissa. Vaikuttavuuden ja tulksellisuuden mittarist n tteutettu ja timintavuden tunnusluvut tutettu. Vaikuttavuus (sisällysluetteln khta 2, mittarit liitteen 1 taulukissa 1 ja 2) Vaikuttavuus kuvaa timinnan tavitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tiljen aikaansaamisen astetta eli timinnan ja suritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavitteisiin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit n esitetty liitteen 1 taulukssa 1. Timinnallinen tulksellisuus (sisällysluetteln khta 3, mittarit liitteen 1 taulukissa 3, 4, 5 ja 6) Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun timivuudelle ja laadulle asetettujen tavitteiden tteutumisen astetta. Tuttavuus n pansten ja tutsten suhde, kun pankset ilmaistaan tutannntekijöinä. Taludellisuus n tutsten ja pansten suhde, kun pankset ilmaistaan rahana. Vimavarjen hallinta ja aikaansaannskyky (sisällysluetteln khta 4, mittarit liitteen 1 taulukssa 7) Aikaansaannskyky kuvaa rganisaatin, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tulksellisuutta SUORITTEET JA KUVAUS TOIMINNASTA Sumen riistakeskuksen timinnan tulksellisuuden seuraamiseksi mittariluvuiksi valittiin muutamia keskeisiä suritteita, jiden lukuarvt n esitetty tarkemmin liitteen 1 taulukssa 3. Seuraavassa laadullinen kuvaus prsessien tuttamista suritteista timintakertmuksen tapaan esitettynä. Strategiatyö ja jhtaminen Riistakeskuksen jhtaja vaihtui Valmistellaan riistakeskuksen strategiset ja peratiiviset suunnitelmat ja raprtinti prsessikuvausten mukaisesti alueet ja alueneuvstt sallistaen. Vaikuttavuutta ja tulksellisuutta seurataan tulspimuksessa määritetyn mittaristn mukaisesti. Osana tätä tteutetaan palautekysely ja asiakastyytyväisyystutkimus neljälle pääasiakasryhmälle: 1) Metsästäjät, 2) Sidsryhmät, 3) Riistanhityhdistykset ja 4) Metsästysseurat ja seurueet Jatketaan riistakeskuksen asiakkuusstrategian valmistelua ja timeenpana

15 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Riistakeskuksen strategiaa tteutetaan BSC tulskrttihjauksella sekä jatkamalla timinnan tulksellisuuden mittaamista. Kaikki prsessit hjeistavat tiiminsä siten, että eri aihealueiden tiimit laativat mat tavitteelliset vusisuunnitelmansa tulskrttiajattelun mukaisesti viimeistään helmikuussa Järjestetään riistaneuvstjen puheenjhtajille ja esittelijöille timinnan kehitysseminaari Osallistutaan riistaknsernin kansainväliseen yhteistyöhön kansainvälisyystrategian mukaisesti Osallistutaan/rganisidaan julkisen riistaknsernin strategiaprsessin timenpiteet Osallistutaan riistaneuvsttyön evaluinnin tteutukseen Kehitetään yhteistyötä metsätalus ja riistaplitiikan yhteensvittamiseksi ja kehittämiseksi (avaintuls) Käydään henkilökhtaiset kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Sumen riistakeskus n prsessirganisaati, jka timii 16 timipisteessä. Sumen riistakeskuksella n timipisteet jkaisella sen timinta alueella. *Uusi Hyvinvintia riistataludesta prsessi tteutetaan timinnallisen läpileikkaavana prsessina Vusi 2016 li Sumen riistakeskuksen kuudes timintavusi. Riistakeskuksen jhtamisjärjestelmän timielimet vat hallitus, valtakunnallinen riistaneuvst ja alueelliset riistaneuvstt (15). Riistakeskuksen hallitus piti timintavunna 4 kkusta ja valtakunnallinen riistaneuvst klme ja alueelliset riistaneuvstt kukin 4 5 kkusta. Riistakeskuksen peratiivisesta jhtamisesta ja asiiden valmistelusta hallitukselle vastaa jhtaja sekä hänen jhdllaan timiva prsessinmistajista ja viestintäpäälliköstä kstuva jhtryhmä. Jhtryhmällä li kkukset kuukausittain. Timielinten kkuspöytäkirjat vat tallennettu ja saatavissa riistakeskuksen asianhallintajärjestelmästä. (kirjaam@riista.fi). Hallituksen, valtakunnallisen riistaneuvstn ja jhtryhmän kknpant n esitetty liitteessä 3. Riistakeskuksen hallitus tutti alueet ja alueelliset riistaneuvstt sallistaen seuraavat raprtinti ja suunnitteluasiakirjat maa ja metsätalusministeriölle. Vutta 2015 kskevan timintakertmuksen ja tilinpäätöksen, jka timi samalla myös tulsspimuksen mukaisena tulsraprttina. Maa ja metsätalusministeriö hyväksyi sen tulsneuvttelujen yhteydessä suullisessa tilinpäätöskannantssaan kesällä 2016

16 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Vusia kskevan Strategisen suunnitelman (TTS). Suunnitelmaan sisällytettiin tulsspimuksen seurantaneuvtteluiden avainkhdat. Samaten valmisteltiin vutta 2017 kskeva timintasuunnitelma ja talusarvi. Näihin sisällytettiin tulsspimuksen seurantaneuvtteluissa svitut avaintulkset. Edellä mainitut suunnitelmat n timitettu maa ja metsätalusministeriölle vahvistettavaksi vuden 2017 valtinavustuspäätöksen yhteydessä. Suunnitelmat ja raprtit julkaistaan riistakeskuksen ktisivuilla. Sumen riistakeskuksen timinnan vaikuttavuuden ja peratiivisen timinnan tulksellisuuden mittaaminen tapahtuu mittaristlla, jka n kuvattu tämän kertmuksen liitteissä. Mittaristn tavitearvista ja tteutumisesta neuvtellaan vusittain tulsspimuksen seurantaneuvtteluissa ja tavitteet ja tulkset kirjataan timintasuunnitelmaan ja timintakertmukseen. Mittarist ja sen tteumat vudelta 2016 tutettu siltä sin kun luvut vat j nyt käytettävissä. Tavitearvkeskusteluja ei le tistaiseksi käyty. Sumen riistakeskuksen timinnan vaikuttavuuden ja tulksellisuuden mittarist ja tunnusluvut n esitetty liitteen 1 taulukissa 1 ja 2. Sumen riistakeskus kehittää ja seuraa riistaneuvstjen timintaa niin, että ne timivat aktiivisesti massa rlissaan sana strategista suunnittelua sekä hitsuunnitelma ja vertussuunnitteluprsessia. Tteutunut, jatkuvaa Valtakunnallinen riistaneuvst ja alueelliset riistaneuvstt sallistuivat ja sallistivat sidsryhmiä hitsuunnitelmahankkeiden valmisteluun (ks. tarkemmin khta 1.2. ja Kestävä riistatalus/riistakantjen hitsuunnitelmat). Alueellisten riistaneuvstjen timinnan ja sidsryhmätyön nnistumista selvitettiin sidsryhmätutkimuksella. Alueellisten riistaneuvstjen sidsryhmätyön vidaan kyselyn perusteella katsa käynnistyneen pääsin hyvin ja riistahallint rganisaati ketaan entistä rganisaatita bjektiivisemmaksi timijaksi. Erityisesti lunnnsujelua lähellä levat sidsryhmät näkevät kuitenkin vaikutusmahdllisuutensa vähäisiksi. Sumen riistakeskus järjesti julkisen riistaknsernin kaksi strategiaseminaaria sekä sallistui knsernin strategia ja ennakintiryhmän, sekä it strategiaryhmän työhön. Knsernin jhtryhmä ei kkntunut timintavuden aikana. Kaikkien tulstavitteiden tteutumista seurataan vusittain tukkuun 30. päivään ja lkakuun 30. mennessä pidettävissä Sumen riistakeskuksen ja maa ja metsätalusministeriön välisessä seurantaneuvttelussa sekä timintavutta seuraavan maaliskuun 15. päivään mennessä laadittavan Sumen riistakeskuksen timintakertmuksen ja tilinpäätöksen perusteella. Tulstavitteisiin liittyvien tunnuslukujen tteutumisesta raprtidaan timintakertmuksessa. Lisäksi Sumen riistakeskuksen tulee tarvittaessa raprtida tai maa ja metsätalusministeriön kanssa keskustella tulstavitteiden tteutumasta sekä merkittävistä pikkeamista, jtka tulisi ttaa humin Sumen riistakeskuksen timinnassa tai hjauksessa. Tteutunut Tulsspimuksen väliraprtinti hidettiin timintavuden kahdella tulsspimuksen seurantaneuvttelulla. Tämä timintakertmus ja tilinpäätös timii vutta 2016 kskevana tulsraprttina.

17 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Viestintä Sumen riistakeskus kehittää viestintää niin, että Sumen riistakeskus tunnetaan riistataluden bjektiivisena asiantuntijarganisaatina ja pulueettmana julkisten palveluiden tuttajana. Tteutunut, jatkuvaa Viestintä ymmärretään Sumen riistakeskuksessa sekä jhtamisen välineeksi että ydinprsessien palveluita ja tavitteiden saavuttamista tukevaksi timinnaksi. Sumen riistakeskuksen viestintä hulehtii niin sisäisestä kuin ulkisesta viestinnästä. Viestinnän nnistumista seurataan mnin eri tavin. Eri asiakasryhmille suunnatuilla nettikyselyillä selvitettiin viestinnän nnistumista sekä viestintätarpeita. Tulkset livat pääsääntöisesti hyviä. Myös mediaseuranta anti tulksena lukuja, jtka sittavat riistakeskuksen viestin menneen hyvin läpi eri viestintävälineissä. Sumen riistakeskuksen uskttavuus riista alan asiantuntijana ja bjektiivisena timijana n vakiintunut. Sumen riistakeskus mielletään riista alan yleisen edun valvjaksi. Sumen riistakeskuksen mediajakelujärjestelmä n synkrnitu ja kk rganisaati timi e pressi palvelun käyttäjänä. Mediaseuranta timii Webnewsmnitr järjestelmässä, jsta timitetaan uutiskirjeenä mediaseurantaraprtti päivittäin riistakeskuksen lisäksi kaikille riistanhityhdistyksille. Mediaseurantabanneri pyörii myös riista.fi sivulla. Riistan vuksi julkaisu timii Sumen riistakeskuksen sidsryhmäjulkaisuna. Julkaisu timitetaan alueellisten ja valtakunnallisen riistaneuvstjen jäsenille ja heidän edustamilleen sidstahille. Tämän lisäksi julkaisua timitetaan myös medialle ja esimerkiksi kirjastille. Riistakeskuksen blgeja pyöritettiin nettisivuilla. Blgisivuilla li kävijöitä , kasvua edellisvuteen yli Sumen riistakeskuksen Facebk sivut n aktiivisessa käytössä ja mudstaa riistakeskuksen vurvaikutteisen viestinnän ytimen. Tilit vat myös Twitterissä, YuTubessa sekä LinkedIn:issä, jista varsinkin Twitterin susi n lähtenyt nusuun. Fb sivujen kautta linkitettiin ajankhtaisia riista alan tiedtteita, tv ja radi hjelmia sekä saatiin aikaan keskustelua ja muuta interaktiivisuutta. Facebkissa tykkääjän raja ylitettiin timintavuden lpussa. Sumen riistakeskuksen sisäinen viestintä n kehitystyön alla. Henkilöstön työpajassa valmisteltiin sisäisen viestinnän kehittämistä. Timintavuden aikana sisäisen viestinnän kanavana n timinut perinteisesti Avanssi uutiskirje. Avanssista n myös julkisempi versi, jta n jaettu riistakeskuksen hallituksen ja riistaneuvstjen jäsenille. Sumen riistakeskus sallistui Riihimäen erämessuille, nyt ensimmäistä kertaa yhteisellä Bitalussastlla maa ja metsätalusministeriön hallinnnalan timijiden kanssa. Riistakeskus sallistui myös Helsingissä Metsä messuille. Tämän lisäksi ltiin mukana erilaisissa yleisötapahtumissa. Metsästäjä ja Jägaren lehdet jatkivat perinteiseen tapaan riistakeskuksen tärkeimpinä viestintävälineinä. Vuden 2016 aikana painettiin 6 numera, 416 sivua ja yhteensä nin 2,0 miljnaa lehteä. Lehden sisältö ja laajuus nudattelivat aiempaa linjaa, eli lehti keskittyy pääasiassa julkisen riistaknsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden tukemiseen. Sisältö kstuu pikkeuksetta aiheista, jtka tukevat sitä, että: 1) riistatalus tuttaa hyvinvintia, 2) metsästys ja riistanhit vat eettistä ja vastuullista, 3) riistakannat säilyvät elinvimaisina ja 4) riistaeläinten aiheuttamat vahingt vat khtuullisella taslla ja knfliktit hallinnassa. Julkiset hallinttehtävät hidetaan riistahallintlain 2 :n 1 mmentissa säädetyt julkiset hallinttehtävät tetaan lupahallinnssa humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian tavitteet sallistutaan metsästäjärekisterin kehittämishankkeeseen yhteistyössä Sisäiset palvelut ja Palvelut prsessien kanssa

18 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) ylläpidetään metsästäjien ryhmävakuutusta sekä JHT tehtäviin nimitettyjen riistanhityhdistysten timihenkilöiden vakuutusturvaa sekä niihin liittyvää neuvntaa yhteistyössä Palvelut prsessin kanssa. kehitetään julkisten hallinttehtävien työnjaka ja timinnan rganisintia sekä saprsesseja ja niiden dkumentintia hulehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpansta ja hjeistuksesta niin prsessin sisällä kuin yhteistyössä muiden prsessien ja riistanhityhdistysten kanssa suritetaan asiakastyytyväisyyskysely ja kehitetään asiakaspalvelua sen perusteella sekä varmistetaan timinnan riippumattmuus ja hyvän hallinnn periaatteiden nudattaminen tiedtetaan aktiivisesti julkisista hallinttehtävistä ja ylläpidetään JHT materiaalit riista.fi sivustlla (myös saamenkieliversit) kehitetään julkisten hallinttehtävien tarvitsemia rekistereitä ja tietjärjestelmiä yhdessä Sisäiset palvelut prsessin kanssa sekä samalla tehstetaan sähköistä tiednkeruuta ja tiednhallintaa sekä raprtintimenettelyitä saatetaan lppuun ns. byrkratiatalkprjekti julkisten hallinttehtävien keventämiseksi ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi byrkraattisuutta vähentävien säädösmuutsehdtusten avulla. On sa hallitushjelman nrmien purkua kiinnitetään erityistä humita riistanhityhdistysten metsästyksenvalvnnan tteuttamiseen ja sen kehittämiseen yhteistyössä metsästyksen valvnnasta vastaavien viranmaisten kanssa Sumen riistakeskuksen tulee raprtida seurantaneuvttelussa ja timintakertmuksen yhteydessä myös julkisten hallinttehtävien surittamisesta. Raprtin tulee sisältää myös tiedt kanteluista, ikaisuvaatimuksista ja valituksista. Tteutunut Lupahallint Sumen riistakeskuksen julkisia hallinttehtäviä vat riistahallintlain 2 :n 1 mmentin mukaiset tehtävät. Timintavuden aikana kehitettiin edelleen julkisiin hallinttehtäviin sallistuvien timihenkilöiden työnjaka ja timinnan rganisintia. Tällä vitiin saltaan varmistaa timinnan riippumattmuus ja hyvän hallinnn periaatteiden nudattaminen. Timintavuden aikana sallistuttiin metsästyslakimuutksen valmisteluun. Lausunnlle menneeseen lakiehdtukseen liittyi julkisten hallinttehtävien keventämistä ja byrkraattisuutta vähentäviä esityksiä. Metsästyslainsäädäntöön tuli timintavuden aikana metsästyslain ja eri asetusten taslla useita muutksia, jilla li vaikutusta julkisten hallinttehtävien hitamiseen. Myös muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutkset, jilla li vaikutusta julkisten hallinttehtävien hitamiseen, tettiin humin. Lisäksi hulehdittiin lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpansta ja hjeistuksesta niin JHT prsessin sisällä kuin yhteistyössä muiden prsessien ja riistanhityhdistysten kanssa. Lisäksi julkisista hallinttehtävistä tiedtettiin aktiivisesti ja ylläpidettiin ajantasaisia JHT materiaaleja riista.fi sivustlla. Timintavuden aikana kehitettiin julkisten hallinttehtävien tarvitsemia rekistereitä ja tietjärjestelmiä yhdessä sisäisten palveluiden kanssa. Tietjärjestelmien kehittämisellä vitiin tehstaa tiednkeruuta ja tiednhallintaa sekä raprtintimenettelyitä. Erityisesti jatkkehitettiin lupahallinnssa käytettävää WebLH:ta, jhn avattiin uusia sähköisen hakemisen mahdllisuuksia salle lupatyypeistä. Lisäksi sallistuttiin Oma riista palvelun kehittämiseen, mikä mm. helpttaa, tarkentaa ja npeuttaa saalisilmitusten teka asiakkaan kannalta ja vähentää saalisilmitusten käsittelyyn käytettävää työaikaa Sumen riistakeskuksessa. Yksityiskhtaisemmat JHT timinnan erittelyt vat seuraavissa alakhdissa. Riistahallintlain vimaantuln ja metsästyslakiin tehtyjen muutsten myötä Sumen riistakeskus n hitanut alkaen kaikkia metsästyslain mukaisia lupa asiita. Lupahallint n sa riistahallintlain 2 :n 1 mmentin mukaisia Sumen riistakeskuksen julkisia hallinttehtäviä. Riistahallintlain 8 :n 2 mmentin mukaan julkisten hallinttehtävien päällikkö vi kirjallisesti määrätä Sumen riistakeskuksen henkilökuntaan kuuluvan käyttämään julkista valtaa sellaisissa riistahallintlain 2 :n 1 mmentissa tarkitetuissa asiissa, jiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen hänellä vidaan katsa levan riittävä kulutus ja kkemus. Ratkaisuvallan siirtmahdllisuus n tarpeen, kska Sumen riista

19 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) keskuksessa tehtävien päätösten määrä n niin suuri, ettei julkisten hallinttehtävien päälliköllä le käytännössä mahdllisuuksia tehdä yksin kaikkia päätöksiä. Julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut ns. delegintimääräyksen ja sitä n myöhemmin muutettu muun muassa henkilöstömuutsten vuksi. Määräysten njalla esittelyjä ja päätöksenteka vidaan hajauttaa Sumen riistakeskuksen aluetimistihin. Aluetimistihin hajautettu päätöksentek ja esittely vat asiakaslähtöistä ja justavaa. Lisäksi se estää lupa asiiden ruuhkautumista ja edistää päätöksenten läheisyysperiaatteen tteutumista. Sumen riistakeskus teki timintavuden aikana päätöstä (erittely päätöstyypeittäin liitteessä 4). Niistä 2 % kski metsästyslain 10 :n mukaisia pyyntilupia ja 53 % 26 :n mukaisia hirvieläimen pyyntilupia. Pikkeuslupia li 16 %. Päätöksistä li 29 % muita lupia ja muita julkisten hallinttehtävien päätöksiä. Lakisääteiset vakuutukset Metsästäjien ryhmävakuutus Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n metsästäjien ryhmävakuutuksen hankkiminen ja vimassa pitäminen. Metsästäjien ryhmävakuutusta kskeva vakuutusspimus n tehty LähiTapila Keskinäinen Vakuutusyhtiön kanssa. Metsästäjävakuutus n vudesta 2000 alkaen llut nelisainen sisältäen neljä vakuutuskknaisuutta: 1) metsästäjän vastuuvakuutus, 2) metsästäjän yksityistapaturmavakuutus, 3) timitsijan yksityistapaturmavakuutus ja 4) metsästyskiran tapaturmavakuutus. Vakuutuksen piirissä vat kaikki riistanhitmaksun maksaneet. Kiran tapaturmavakuutus n vimassa ainastaan pliisin tai hätäkeskuksen timeksiannsta tapahtuvassa, rganisidussa suurriistavirka aputehtävässä (SRVA timinta). Suurriistavirka aputehtäviä vat eläimen jäljitys, karktus, lpettamis, kuljettamis ja käsittelytehtävät. Näissä tehtävissä timivilla riistanhitmaksun maksaneilla henkilöillä n metsästäjävakuutukseen sisältyvän tavanmaisen vakuutusturvan lisäksi myös yksityistapaturmavakuutus mahdllisesti sattuvien tapaturmien varalta. Vuden 2004 elkuun alusta lähtien metsästäjävakuutus n llut vimassa kaikissa Phjismaissa ja kaikissa EU maissa enintään 60 vurkautta kestävillä metsästysmatkilla. Vakuutuksista n tiedtettu metsästäjille Metsästäjä/Jägaren lehdissä ja vakuutusten ehdt vat löydettävissä muun muassa Internetistä sivuilta. Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden vakuutusturva Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n nimittämiensä riistanhityhdistysten timihenkilöiden tehtävien hitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja vimassa pitäminen. Sumen riistakeskus n vimassa pitänyt timintavuden aikana vakuutusturvan nimittämilleen riistanhityhdistysten timihenkilöille (metsästäjätutkinnn ja ampumakkeen vastaanttajat, metsästyksenvalvjat ja riistavahinklain (105/2009) 25 :ssä tarkitetuissa maasttarkastuksissa timivat riistanhityhdistysten edustajat). Vakuutusturva n llut vimassa lukien ja se sisältää timinnan vastuuvakuutuksen, ikeusturvavakuutuksen, yksityistapaturmavakuutuksen ja hallinnn vastuuvakuutuksen. Vakuutuksista laadittiin päivitetyt kirjalliset vahingnhit hjeet ja ne timitettiin riistanhityhdistyksille. Metsästäjärekisteri Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n pitää metsästäjärekisteriä, jta käytetään metsästäjien kulutuksen suunnitteluun ja neuvntaan, metsästyksen valvntaan sekä metsästys ja riistanhittiminnan käytännön järjestelyihin sekä metsästykseen ja riistanhitn liittyvien muiden tehtävien hitamiseen ja tilastjen laatimiseen (Laki riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta 7 a ). Lisäksi metsästäjärekisteriä käytetään riistanhitmaksun surittaneiden henkilöiden kknaismäärän sekä metsästäjil

20 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) le lähettävän riistanhitmaksun tilillepankrtin sitteistn selvittämiseen. Sumen riistakeskus n riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 7 a :n 2 mmentin mukaisesti antanut Innfactr Sftware Oy:lle timeksiantna suritettavaksi rekisterinpitn ja käyttöön liittyviä tehtäviä. Tässä tarkituksessa Innfactr Sftware Oy hulehti kaikkien metsästäjien rekisteröinnistä sekä sitteiden timittamisesta metsästyskrttien ja valistuslehtien pstitusta varten. Metsästäjärekisteriin rekisteröityjen metsästäjien sitetiedt päivitettiin autmaattisesti Psti Oy:n timittaman Väestörekisterikeskuksen (VRK) nimi, site ja kulintietihin perustuvan tiedstn avulla. Päivitys suritettiin kerran viikssa. Metsästysvuden riistanhitmaksun maksukuitti (metsästyskrtti) lähetettiin Metsästäjä ja Jägaren lehtien vuden 2016 kesänumern (nr 4) lisäkannessa kaikille niille metsästäjille, jiden henkilötunnus li metsästäjärekisterissä täydellisenä. Riistanhitmaksu li mahdllista maksaa pankin, maksuautmaatin ja ktipäätteen lisäksi myös suramaksuna ja e laskuna. Metsästäjäkuntaa infrmitiin e laskumahdllisuudesta Sumen riistakeskuksen ktisivuilla sitteessa Suramaksun ja e laskun ennakkilmitus julkaistiin Metsästäjä ja Jägaren lehtien numern 3 takakannessa. Suramaksumenettelyn ja e laskutuksen piirissä leville metsästäjille pstitettiin maksukuitin sijasta maksettu merkinnällä varustettu pankkikrtin kkinen, muvitettu metsästyskrtti. Lehtien metsästyskrttinumern yhteenlaskettu painsmäärä li nin Ositteellisia pstitettuja lehtiä li nin , jista suramaksukrtteja tai e laskutuskrtteja li yhteensä nin Saapuvien maksusuritusten khdistaminen ja täsmäyttäminen kuului myös Innfactr Sftware Oy:n metsästäjärekisterin ylläpidsta saamaan timeksiantn. Vunna 2016 saapuneet suritukset tulutettiin autmaattisesti kymmenen päivän väliajin maa ja metsätalusministeriön tultilille. Metsästäjärekisterijärjestelmän tietjen varmistus suritettiin kerran vurkaudessa yöaikaan. Muuttuneet tiedt varmistettiin päivittäin. Varmistetut tiedt tallennettiin nauhalle tai muulle vastaavalle pitkäaikaiseen säilytykseen spivalle tallenteelle. Varmistusajjen nnistumista seurattiin autmatisidusti päivittäin. Varmuuskpiintijärjestelmä sijaitsee erillisessä paltilassa, jssa n vastaavan tasinen turvajärjestely kuin laitteisttilassa. Riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 :n 1 mmentin mukaan jkaisen, jka harjittaa metsästystä tai timii metsästyslain 28 :ssä tarkitettuna metsästyksen jhtajana, n metsästysvusittain suritettava valtille riistanhitmaksu. Vuden 2016 aikana riistanhitmaksun suritti metsästäjää. Metsästäjämäärä laski vuteen 2015 verrattuna metsästäjällä. Metsästäjärekisteriin integridusta Oma riista palvelusta metsästäjä näkee mat Metsästäjärekisterissä levat tietnsa Oma riista palvelussa ja vi mm. tulstaa itselleen tdistuksia sekä tteen metsästyskrtistaan (ns. sähköinen metsästyskrtti). Sähköinen metsästyskrtti timii myös mbiilina. Metsästäjärekisterin ylläpidsta vunna 2016 vastasi Innfactr Sftware Oy. Riistavahinkrekisteri Maa ja metsätalusministeriö valtuutti Sumen riistakeskuksen julkisten hallinttehtävien päällikön myöntämään ja delegimaan sijaiselle käyttövaltuuksia maa ja metsätalusministeriön mistamaan Riistavahinkrekisteriin MMM:n hallinnnalan pääsynhallintajärjestelmän (IAM) kautta. Valtuutus kattaa myös tietjen luvuttamispyyntöjen käsittelemisen ja ratkaisemisen Riistavahinkrekisteristä Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä. Timintavuden aikana uusia käyttövaltuuksia myönnettiin erityisesti pliisille ja Metsähallituksen erätarkastajille sekä muille viranmaisille. Lisäksi ratkaistiin yksi tietluvutuspyyntö. Sumen riistakeskus sallistui timintavuden aikana Riistavahinkrekisterin kehittämiseen. Riistavahinkrekisterin ylläpitryhmä kkntui säännöllisesti timintavuden aikana. Timintavuden aikana seurattiin palvelun timintaa, raprtitiin esiin tulleista vikatilanteista ja sallistuttiin mm. SRVA timintjen kehittämistyöhön. Riistavahinkrekisteriä käytettiin suurpetjen ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen, havaintjen ja saaliiden seurantaan sekä pyynti ja pikkeuslupapäätösten valmisteluun. Palvelu n laajamittaisessa ja aktiivisessa käytössä Sumen riistakeskuksen työntekijöillä.

21 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Valitukset, ikaisuvaatimukset ja kantelut Sumen riistakeskuksen tekemään riistahallintlain 2 :n 1 mmentin 1 khdassa tarkitettuun päätökseen haetaan muutsta valittamalla hallint ikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedksi saamisesta. Metsästyslain 41 :ssä tarkitettua pikkeuslupaa kskevassa asiassa valitusikeus n myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jnka tarkituksena n lunnn tai ympäristönsujelun edistäminen. Alueellisiin hallint ikeuksiin annettiin timintavuden aikana lausuntja seuraavasti: ML 26 : 19 kpl ML 41 a :n 3 mmentti: 30 kpl (susi) ML 41 b :n 1 mmentti: 7 kpl Julkisuuslain mukaiset tietluvutukset: 1 kpl Hallint ikeudet antivat timintavuden aikana ratkaisuja seuraavasti: ML 26 : 14 hylättyä valitusta, 2 tutkimatta jätettyä valitusta ja yhdessä tapauksessa valituksen käsittely lpetettiin valittajan vedettyä valituksensa pis ML 41 a :n 1 mmentti: 3 hylättyä valitusta, jista kaksi kski sutta ja yksi saukka ML 41 a :n 3 mmentti: 15 hylättyä valitusta, jista 14 kski sutta ja yksi ilvestä. Lisäksi 14 tutkimatta jätettyä valitusta (susi) ja 24 välipäätöstä, jissa ei asetettu täytäntöönpankieltja (susi) sekä yksi ratkaisu, jssa valituksen käsittely lpetettiin valittajan vedettyä valituksensa pis (susi). ML 41 b : 1 hylätty valitus, 1 kumttu päätös ja 1 tutkimatta jätetty sekä 4 täytäntöönpankieltvaatimusta kskevaa ratkaisua, jissa klmessa ei asetettu täytäntöönpankielta ja yhdessä se asetettiin ML 42 : 1 hylätty valitus Julkisuuslain mukaiset tietluvutukset: 1 ratkaisu, jlla päätös kumttiin Krkeimmalle hallint ikeudelle annettiin timintavuden aikana kaksi lausunta, jtka kskivat valituslupahakemuksia ML 41 a :n 3 mmentin mukaisissa suden pikkeusluvissa (Itä Sumen hallintikeuden ratkaisut). Krkein hallint ikeus anti timintavuden aikana 3 ratkaisua. Valitukset hyväksyttiin (1 rauhittamattmien lintujen pikkeuslupa (ML 41 b ) tai niissä ei annettu valittajalle valituslupaa (1 ratkaisu ML 41 a :n 1 mmentin mukaisessa vahinkperusteisessa susipikkeusluvassa ja 1 ratkaisu ML 41 a :n 3 mmentin mukaisessa kannanhidllisessa susipikkeusluvassa). Sumen riistakeskukseen ei tullut timintavuden aikana ikaisuvaatimushakemuksia. Sumen riistakeskus käsitteli klme riistanhityhdistysten timintaan liittyvää kanteluasiaa. Ratkaisut saatettiin asianmaisten riistanhityhdistysten hallituksille tietn ja pyydettiin hallitusta ja timinnanhjaajaa ttamaan humin kantelussa ja ratkaisussa esiin tulleet seikat ja saattamaan eräiltä sin mitteenvaraisen timinnan vimassa levan lainsäädännön ja annettujen hjeiden mukaiseksi. Kantelut eivät antaneet aihetta muihin hallintlain 53 c :n mahdllistamiin timenpiteisiin. Eduskunnan apulaisikeusasiamies anti timintavuden aikana ratkaisun metsästäjärekisterin pitämiseen liittyvässä kanteluasiassa. Maa ja metsätalusministeriön ja Sumen riistakeskuksen timenpiteet humin ttaen kantelu ei antanut aihetta enempiin timenpiteisiin Sumen riistakeskuksen salta. Riistanhityhdistyksiin liittyvät julkiset hallinttehtävät Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden kuluttamiset ja nimittämiset Riistahallintlain vimaantuln myötä riistanhityhdistysten julkisissa hallinttehtävissä timivien timihenkilöiden kulutusvaatimukset täsmentyivät, ts. metsästyksenvalvjaksi sekä ampumakkeen ja metsästäjätutkinnn vastaanttajaksi vidaan nimittää henkilö, jka n hyväksytysti surittanut Sumen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman kulutuksen tai hyväksytysti surittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden nimityksen hakemista Sumen riistakeskuksen järjestämän kyseisen

22 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) tehtävän vaatiman kertauskulutuksen, js nimittämistä hakeva n j aikaisemmin llut nimitettynä vastaavaan tehtävään. Timintavuden aikana kertauskulutettiin (sähköinen kertauskulutus timintavuden aikana valmistuneessa kulutusprtaalissa tai ns. livekulutus erikseen svituissa paikissa timinta alueilla (yhteensä 143 kulutustilaisuutta) valtasa riistahallintlain 2 :n 1 mmentin 3 5 khdan njalla nimitettävistä riistanhityhdistysten timihenkilöistä (metsästyksenvalvjat, ampumakkeen vastaanttajat, metsästäjätutkinnn vastaanttajat ja riistavahinklain 25 :ssä tarkitetut maasttarkastuksissa timivat riistanhityhdistysten edustajat). Riistahallintlain mukaan riistanhityhdistyksen timihenkilöksi vidaan nimittää se, jka n täyttänyt 18 vutta, n täysivaltainen ja tunnetaan rehelliseksi ja lutettavaksi ja n henkilökhtaisilta minaisuuksiltaan tehtävään spiva. Sumen riistakeskus nimitti timintavuden aikana riistanhityhdistysten esityksestä metsästyksenvalvjia, ampumakkeen vastaanttajia, metsästäjätutkinnn vastaanttajia ja riistavahinklain 25 :ssä tarkitettuja maasttarkastuksissa timivia riistanhityhdistysten edustajia. Timintavuden lpussa nimitettyjä li seuraavasti: metsästyksenvalvjaa, ampumakkeen vastaanttajaa, metsästäjätutkinnn vastaanttajaa ja 666 riistavahinklain 25 :ssä tarkitettua maasttarkastuksissa timivaa riistanhityhdistysten edustajaa. Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden hjaus ja valvnta Riistahallintlain mukaan riistanhityhdistysten ampumakkeen vastaanttajien, metsästäjätutkinnn vastaanttajien ja metsästyksenvalvjien sekä riistavahinklain 25 :ssä tarkitettujen maasttarkastuksissa timivien riistanhityhdistysten edustajien hjaus ja valvnta kuuluvat Sumen riistakeskuksen julkisiin hallinttehtäviin. Sumen riistakeskuksen julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut riistanhityhdistyksille kirjalliset hjeet ampumakkeiden järjestämisestä (viimeisin päivitys ), metsästäjätutkintjen järjestämisestä (viimeisin päivitys ) ja metsästyksen valvnnan järjestämisestä (viimeisin päivitys ). Lisäksi julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut riistanhityhdistyksille kirjallisen hjeen ampuma aselain mukaisten harrastustdistusten antamisesta (viimeisin päivitys ) ja hjeen riistanhityhdistyksille esityksistä eräiden timihenkilöiden nimittämisestä ( ). Timintavuden aikana annettiin tarpeen mukaan riistanhityhdistysten timihenkilöille riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien hitamiseen liittyvää neuvntaa ja hjausta. Riistanhityhdistysten timinta alueiden vahvistaminen Riistahallintlain 11 :n mukaan riistanhityhdistysten timinta alueet vahvistaa Sumen riistakeskus asianmaisen riistanhityhdistyksen tai asianmaisten riistanhityhdistysten esityksestä. Timintavuden aikana vahvistettiin yksi aluemuuts, jssa Rutsinpyhtään riistanhityhdistyksestä siirtyi alue Anjalan riistanhityhdistykseen riistahallintlain mahdllistamalla tavalla. Lisäksi timintavuden aikana vahvistettiin Vanhan Krpilahden riistanhityhdistyksen nimenmuuts Krpilahden riistanhityhdistykseksi. Riistanhityhdistysten yhdistäminen ja jakautuminen Riistahallintlain 12 :n mukaan riistanhityhdistykset, jtka haluavat yhdistyä tai jakautua, tekevät asiasta yhteisen esityksen Sumen riistakeskukselle. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle.

23 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Muut julkiset hallinttehtävät Metsästyskieltmerkinnät Metsästyslain 78 a :n mukaan tumiistuimen n ilmitettava metsästäjärekisterin pitäjälle sekä kieltn määrätyn henkilön ktipaikan pliisille ratkaisustaan, jlla n määrätty metsästyskielt. Tumiistuimen velvllisuudesta tehdä ilmitus merkitsemällä ratkaisusta tiet ikeushallinnn valtakunnallisen tietjärjestelmän ratkaisu ja päätösilmitusjärjestelmään tai timittamalla tiedt Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi metsästäjärekisterin pitäjälle ja kieltn määrätyn ktipaikan pliisille säädetään ikeusministeriön asetuksella. Tietjen merkitsemisestä ikeushallinnn valtakunnallisen tietjärjestelmän ratkaisu ja päätösilmitusjärjestelmään annetun ikeusministeriön asetuksen (1024/2010) 6 :n mukaan Oikeusrekisterikeskuksen n timitettava tulste ratkaisu ja päätösilmitusjärjestelmästä metsästyskielta kskevaksi ilmitukseksi kieltn määrätyn henkilön ktipaikan pliisille ja metsästäjärekisterin pitäjälle käräjä tai hviikeuden määrättyä henkilön metsästyslain mukaiseen metsästyskieltn. Oikeusrekisterikeskuksen tekemien ilmitusten mukaisesti Sumen riistakeskus teki timintavuden aikana metsästäjärekisteriin 12 metsästyskieltmerkintää. Lupien peruuttaminen Metsästyslain 10 a :n mukaan Sumen riistakeskus vi pliisin tai rajavartilaitksen esityksestä peruuttaa vimassalevan 10 tai 26 :ssä tarkitetun pyyntiluvan, js luvan saaja rikk tämän lain tai sen njalla annettuja säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Metsästyslain 41 e :n mukaan Sumen riistakeskus vi pliisin tai rajavartilaitksen esityksestä peruuttaa vimassalevan pikkeusluvan, js pikkeusluvan saaja rikk tämän lain tai sen njalla annettuja säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Saalisraprtinnit Sumen riistakeskus n velvllinen timittamaan saalistilastt maa ja metsätalusministeriölle metsästysasetuksen (666/1993) 5, 9 ja 44 :n sekä metsästyslaissa säädetyistä pikkeusluvista annetun valtineuvstn asetuksen (452/2013) 7 ja 8 :n njalla. Suurpetjen ja saukn sekä harmaahylkeen ja itämeren nrpan salta pikkeuslupiin liittyvät saalisraprtinnit n tteutettu kuukausiraprtein. Ilveksen ja karhun salta n timitettu lisäksi yhteenvetraprtti kannanhidllisen metsästyksen tulksesta. Tietjärjestelmien (Oma riista) kehityksen myötä karhun ja suden kannanhidllisen metsästyksen etenemistä n vinut seurata julkisesti sitteessa Lisäksi Sumen riistakeskus n mahdllistanut maa ja metsätalusministeriölle pääsyn Sumen riistakeskuksen pikkeuslupapäätösarkistn pikkeuslupien (metsästyslain 41 :n mukaiset pikkeuslupapäätökset) valvntaa varten. Suurpetihin liittyvät pikkeusluvat vat lisäksi julkisesti saatavilla sitteessa: Sumen riistakeskus n ylläpitänyt ja kehittänyt timintavunna luntdirektiivin 12 artiklan velvittamana tahattmasti pyydystettyjen ja tapettujen sekä myös muutin kulleena löydettyjen luntdirektiivin liitteessä IV tarkitettujen riistaeläinten (susi, ilves, karhu ja saukk) sekä luntdirektiivin liitteessä II levan ahman seurantajärjestelmää yhteistyössä muiden viranmaisten, mm. Pliisihallituksen ja Elintarviketurvallisuusvirastn (Evira) sekä Lunnnvarakeskuksen (Luke) kanssa. Lisäksi Riistavahinkrekisteri mahdllistaa entistä paremmin tahattmasti pyydystettyjen ja tapettujen, esimerkiksi autklareissa kulleiden, yksilöiden seurannan, tilastinnin ja alueellisen tarkastelun Riistavahinkrekisteriin kuuluvan karttasvelluksen avulla.

24 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Sumen riistakeskus n tehnyt timintavunna yhteistyötä myös Sumen ympäristökeskuksen kanssa luntdirektiivin liitteeseen IV kuuluvien lajien hallussapidn, kuljetuksen ja kaupan pitämisen salta ns. Cites asetuksen puitteissa. Lintudirektiivin artiklassa 9 säädetty raprtti sekä luntdirektiivin artiklassa 12 ja 16 säädetyt raprtit tulee timittaa ympäristöministeriöön sekä tiedksi maa ja metsätalusministeriölle. Tteutunut Lintudirektiivin raprtti vudelta 2015 timitettiin ympäristöministeriöön ja tiedksi maa ja metsätalusministeriöön Raprtinti tteutettiin ns. Habides järjestelmällä, jka n EU:n kmissin tuttama selainphjainen raprtintisvellus, lupakhtaisesti käyttäen apuna tätä varten erikseen Sumen riistakeskuksen Weblupahallintasvellukseen kehitettyä raprtintityökalua (Habides xml). Raprtintityökalulla vitiin tuttaa pikkeuslupapäätösten tietsisältö Habides järjestelmän vaatimassa xmlmudssa. Lintudirektiivin raprttiin käytiin lävitse lintulajikhtaista pikkeuslupapäätöstä vudelta Nämä sisälsivät myös Lunnntieteellisen keskusmusen ns. rengastusluvat ja lajikhtaisesti Finavian lentkentillä (maa ja metsätalusministeriön luvalla) lentturvallisuuden takaamisen vuksi ammutut riistalinnut ja rauhittamattmat linnut. Luntdirektiivin salta raprtinnissa li ns. välivusi, ja seuraava luntdirektiivin 12 ja 16 artiklan mukainen raprtinti tteutetaan vunna Sumen riistakeskuksen tulee tarkistaa, että pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten pyyntilupamaksut n maksettu a. valtin tultilille saalisilmitusten mukaisesti. Sumen riistakeskuksen tulee hirven salta helmikuun lppuun mennessä ja muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten salta maaliskuun lppuun mennessä timittaa maa ja metsätalusministeriölle erittely maksetuista maksuista samin kuin erittely mahdllisista perittävistä maksuista ja palautettavista liikasurituksista Tteutunut Sumen riistakeskus nudatti timintavuden aikana pyyntilupamaksutarkkailussa prsessikuvausta, jka laadittiin vunna 2011 Valtintaluden tarkastusvirastn tarkastuksen ja siitä syntyneen tarkastusraprtin sekä Valtintaluden tarkastusvirastn ja maa ja metsätalusministeriön virkamiesten kanssa käytyjen tarkentavien keskustelujen perusteella. Riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (615/1993) 5 :n mukaan, js pyyntiluvan saaja ei surita pyyntilupamaksua määräajassa, Sumen riistakeskuksen n pantava se maksuun. Käytännössä tämä tteutuu, kun maksamattmista pyyntilupamaksuista tehdään saamisen ulstthakemus ulsttviranmaiselle sähköisen asiinnin kautta. Maksun surasta ulsttkelpisuudesta ilman ulsttperustetta säädetään verjen ja maksujen täytäntöönpansta annetussa laissa (706/2007). Sumen riistakeskus ei käynnistänyt timintavuden aikana ulstttimintja. Timintavuden aikana svellettiin käytäntöä, jnka mukaan js pyyntiluvansaaja n maksanut pyyntilupamaksuja liikaa, hänen tulee hakea maa ja metsätalusministeriön lunnnvarasastlta liikasuritusta kirjallisesti tai sähköpstilla sitettuna Sumen riistakeskukselle (hje: Palvelut/ Lmakepalvelu/ Hirvijahdin lmakkeet/ Virheellisen pyyntilupamaksun palauttaminen). Hakemuksen ikeellisuus tarkastettiin Sumen riistakeskuksessa (vertaillaan pyyntiluvansaajan ilmittamat saaliit ja maksetut pyyntilupamaksut) ja mikäli haettu summa n ikein, hakemus välitettiin hyväksymismaininnalla maa ja metsätalusministeriön lunnnvarasastn yhteyshenkilölle. Maa ja metsätalusministeriöstä hakemus siirretään maksuun. Pyyntilupamaksujen liikasuritushakemuksia välitettiin maa ja metsätalusministeriölle: hirvet 24 kpl, eura ja valkhäntäpeurat 1 kpl, 132 eura. Kaikki liikaa pyyntilupamaksuja maksaneet eivät hakeneet saataviaan. Pyyntilupamaksutarkkailun raprtit n timitettu metsästysvuden salta hirvistä ja muista hirvieläimistä Metsästysvutta kskeva raprtinti annetaan vuden 2017 aikana.

25 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Kestävä riistatalus Riistakantjen hitsuunnitelmat päivitetään ilves ja karhukannan hitsuunnitelmat laaditaan taigametsähanhikannan kansainvälisen hitsuunnitelman tteuttamiseen liittyvä käytännön timenpidehjelma ja hulehditaan sen seurannasta ja saattamisesta lainsäädännön saksi sekä krdinidaan muuttreittialueen timintaa jatketaan susikannan hitsuunnitelman timenpiteiden tteuttamista alueilla alitetaan Susikrdinaattri hanke sallistutaan ahmakannan hitsuunnitelman käytännön tteuttamiseen, jssa päätavitteena n hankkia yhteistyössä LUKE:n kanssa lisätieta prnhitalueen ulkpulella elävästä ahmakannasta kehitetään edelleen hirvitalusalueisiin perustuvia vertussuunnittelumalleja ja timintatapja ja hulehditaan hirvikannan hitsuunnitelman timenpiteiden jalkautumisesta jatketaan metsäkanalintujen, susikannan ja hirvikannan hitsuunnitelmien käytännön tteuttamista erillishankkeilla sallistutaan AEWA:n timintaan taigametsähanhikannan ja taantuvien riistasrsien kantjen hitamiseksi riistaneuvstt sallistuvat ja sallistavat sidsryhmät käynnissä levien hitsuunnitelmien laatimiseen ja vahvistettujen hitsuunnitelmien seurantaan sallistutaan Helcmin työhön maa ja metsätalusministeriön kanssa svitun työnjan puitteissa ja tteutetaan hyljekantjen hitsuunnitelman käytännön timenpiteitä tteutetaan eurpanmajavakannan hidn timenpidehjelmaa ja kanadanmajavan levinneisyyden hallintahjelmaa tteutetaan taantuvien riistavesilintujen hidn timenpidehjelmaa jatketaan Taigametsähanhen pesimäalueiden kartitus hanketta Sumen riistakeskuksen ja Lunnnvarakeskuksen yhteistyössä valmistelema Sumen karhukannan hitsuunnitelma viimeisteltiin ja luvutettiin maa ja metsätalusministeriölle julukuussa Suunnitelman keskeiset elementit liittyvät haaskjenpidn aiheuttamien ngelmien hallintaan, kannanhitalueiden päivittämiseen ja kannanseurannan tehstamiseen. Ilveskannan hitsuunnitelman valmistelu alitettiin huhtikuussa ja se jatkuu vuden 2017 maaliskuuhun saakka. Susikannan hitsuunnitelmatimenpiteitä jatkettiin tukemalla reviiriyhteistyöryhmien timintaa. Kaikki hitsuunnitelmassa kuvatut hankkeet (9) n käynnistetty ja arvin mukaan nin 60 % timenpiteistä n tteutettu. Hirvikannan hitsuunnitelman tärkeimmät timintateemat n tteutettu, kun vuden 2015 aikana siirryttiin kk maan kattavasti hirvitalusaluephjaiseen vertussuunnitteluketjuun. Tisena timintavutena hirvitalusalueilla keskityttiin hirvikannan rakenteen krjaamiseen, mihin laajemmat ja kannanhidllisesti yhtenäisemmät alueet antavat aikaisempaa paremmat mahdllisuudet. Hirvikannan hitsuunnitelman jalkauttamista tuettiin myös laajalla materiaalitutannlla. Metsästyksen jhtajien kulutusaineistt uusittiin kattavasti ja sumalaisille metsästysseurille tutettiin hirvikannan hita ja valikivaa vertusta käsittelevä julistesarja., jka hjeistettiin jaettavaksi seurjen metsästysmajille. Hirvikannan hidn ja metsästyksen jhtajien kulutuspakettia päivitettiin krstetuilla eettisen pyynnin hjeistuksilla. Hirvikannan hitsuunnitelman tavitteita tuettiin myös sallistumalla metsästyslainsäädännön päivitystyöhön ja muun muassa hirvenmetsästyksen myöhäistetyllä alituksella ja lisääntymisajan rauhittamiselta metsästykseltä tuetaan merkittävästi urskannan ikärakenteeseen liittyviä kannanhidn tavitteita.

26 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Riistatiet Hirvikannan hitsuunnitelman tehkas jalkauttaminen n llut mahdllista maa ja metsätalusministeriön rahittaman Hirvieläinkantjen hidn kehittäminen hankkeen avulla. Suunnitelma tteutusasteen vidaan arviida levan nin 80 %. Lisäksi Sumen riistakeskus jatki metsäkanalintujen hitsuunnitelman käytännön tteuttamista etenkin elinympäristöjen hidn yhteistyöhankkeilla. Niitä esitellään tarkemmin khdassa Riistataluden edistäminen. Erityisenä teemana n llut riistakeskuksen lunnnhidn ja sujelun strategian tteuttaminen etenkin Riistametsänhidn hankekknaisuuksien kautta. Metsäkanalintujen hitsuunnitelman tteutusasteeksi vidaan arviida levan nin 75 %. Sumen riistakeskus sallistui taigametsähanhikannan kansainvälisen hitsuunnitelman tteuttamiseen yhteistyössä maa ja metsätalusministeriön kanssa. Riistakeskuksen edustaja timii CIC:n edustajana AEWA:n teknisessä kmiteassa. Tehtävään kuuluu erityisesti edistää muuttavien riistavesilintujen kestävän käytön humin ttamista AEWA:n timinnassa. Teknisellä kmitealla li kkukset Israelissa ja Saksassa. AEWA:n uusi timintahjelma käynnistettiin ja sen tavitteena n alittaa lyhytnkka, meri, taigametsähanhi ja valkpskihanhen krdinitu kannanhit ja tukea sallistujamaiden timintakykyä muuttreitin tasn kannanhidn timeenpanlle. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui alituskkukseen Pariisissa tukkuussa 2016, jssa laadittiin kansainvälisen työjärjestys ja määriteltiin kansainvälisen metsästyssäätelyjärjestelmän aikataulu, kiintiönjak, vertusstrategiat ja seurantahjelma eri kannanhitalueille. Sumen riistakeskus laati timintavuden aikana eurpanmajavakannan hidn ja kanadanmajavakannan levinneisyyden hallintahjelman ja taantuneiden riistavesilintujen hidn timenpidehjelman. Ne lähetään lausuntkierrkselle rutsinkielisten käännösten valmistuttua Kaksivutinen Taigametsähanhen pesimäalueiden kartitus hanke saatettiin päätökseen ja hankkeen aikana kehitettiin, kuvattiin ja testattiin maastkartitusten ja helikpterilaskennan yhdistelmää pesimäindeksien tuttamiseksi. Näyttää siltä, että kuvattu menetelmä antaa mahdllisuudet metsähanhen pesimämenestyksen seuraamiseen ja tuttaa lisäksi tieta taantuneiden riistavesilintujen runsaudesta. Sumen riistakeskus jalkauttaa hitsuunnitelmien tavitteita käytännön timenpidehjelmien ja hanketyötavan kautta. Hitsuunnitelmiin liittyvät 2015 kehittämishankkeet esitetään liitteessä kaksi. sallistutaan tiimityöllä sähköisen hirvitietjärjestelmän lumiseen niin, että se palvelee vertuksen suunnittelun käytännön tarpeita eri timijatasilla (metsästysseurat ja seurueet, riistanhityhdistykset ja hirvitalusalueet) jatketaan riistaklmilaskentjen aktivintia kaikilla timinta alueilla, mutta etenkin Lapissa, jtta vidaan tukea metsästyslain 38 :n mukaisia kestävän metsästyksen tavitteita, pyritään löytämään timintaan uusia kannustekeinja yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen (LUKE:n) kanssa jatketaan edelleen suurpetyhdyshenkilöverkstn timintatapjen yhtenäistämistä ja suurpetyhdyshenkilöiden kuluttamista kaikilla timinta alueilla tuetaan riistantutkimusta ja metsästysikeuden haltijita sähköisten havainnnkeruujärjestelmien käytön aktivinnissa hulehditaan yhteistyössä LUKE:n kanssa, että klmilaskentatulkset ja pienriistasaalistilast julkaistaan mahdllisimman npeasti verkssa ja kehitetään työkaluja, jiden avulla riistatieta vidaan sveltaa metsästysseurjen päätöksentessa Ajantasaisen riistatiedn keräämistä ja sen käyttöä hallintpäätöksissä edistettiin kahden sa alueen yhteistiminnalla: tisen työ liittyy laskentjen aktivimiseen ja niiden tuttaman tiedn käyttömutjen asiakaslähtöiseen kehittämiseen metsästysikeudenhaltijiden näkökulmasta ja tisen sa alueen tavitteena n kehittää riistatietjärjestelmiä knserniyhteistyön avulla. Jatkettiin riistaklmilaskentjen tehstamista yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen kanssa lutettavan ja kattavan riistatiedn varmistamiseksi metsästysaikjen määrittämisen päätösketjun vaatimassa aikataulussa niin että kesälaskennan tulkset ehtivät metsästysaika asetuksen päätöksentekn. Laskentja edistettiin järjestämällä kulutustilaisuuksia, auttamalla uusien klmiiden perustamisessa ja kannustamalla klmivastaavia Hpealuti tekstiviesteillä ennen laskentaa ja laskentakauden aikana. Vunna 2014 käyttöön tettua riistaklmit.fi palvelua kehitettiin edelleen, jtta laskentatiedt lisivat

27 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) entistä paremmin kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla. Palvelusta löytyvät nyt muun muassa laskentatiedt kk riistaklmihistrian ajalta ja klmikhtaiset raprtit. Nyt myös peltklmit vat järjestelmässä ja sa niiden laskentahistriasta. Kesälaskennassa 2016 laskettiin pikkeuksellisen aikaisesta laskenta ajasta ( ) hulimatta 968 riistaklmita. Riistaklmit.fi palvelun kautta palautettiin lähes 90 % laskentatulksista, kun vutta aiemmin palautusprsentti li nin 80 %. Riistaklmit.fi palvelu n saanut laajan käyttäjäkunnan. Jatkettiin yhteistyötä Lunnnvarakeskuksen kanssa petyhdyshenkilöverkstn kehittämiseksi. Tavitteena n havaintjen laadun ja kattavuuden parantaminen sekä käytäntöjen yhtenäistäminen. Kulutuspaketti päivitettiin ja vuden 2016 aikana alueilla järjestettiin 43 kulutustilaisuutta, jihin sallistui petyhdyshenkilöä käynnistettiin klmivutinen Lunnnvarakeskuksen, Turun ylipistn evluutibilgian svelluskeskuksen ja Sumen riistakeskuksen yhteishanke susien yksilötietjen keräämiseksi DNA analyysillä. DNA analysidaan metsästetyistä, muutin kulleista ja pannitetuista susista sekä susien ulstenäytteistä. Tulkset julkaistaan Riistahavainnt.fi palvelussa. Ulstenäytteitä kerätään vusittain erikseen svituilla alueilla tiettyinä ajanjaksina. Syksyllä 2016 ulstekeräys käynnistettiin viidellä alueella, jilla n tunnettuja susireviirejä (Kärsämäki, Kelsimä, Etelä Phjanmaa, Juupajki ja Renk). Kerättyä saatiin vudenvaihteeseen mennessä 50 näytettä. Keräys jatkuu tammikuun 2017 lppuun. Pikkeuksellisen lämmin ja lumetn alkutalvi vaikeutti keräystä. Riistavahinkrekisteriä hyödynnettiin karhu, ilves ja susipikkeuslupien tietjen hankinnassa ja hirvieläinten vertuksen suunnittelussa. Riistatiedn sähköiseen tallentamiseen ja mnipuliseen käyttöön tähtäävän tietkannan (Oma riista) kehittämistä jatkettiin tukemalla hanketta tiimityöllä. Riistatietn liittyvien tavitteiden tteutumista n kuvattu myös khdassa 2.1 Riistakantjen vertussuunnittelu sallistutaan tiimityöllä sähköisen hirvitietjärjestelmän lumiseen niin, että se palvelee vertuksen suunnittelun käytännön tarpeita eri timijatasilla (metsästysseurat ja seurueet, riistanhityhdistykset ja hirvitalusalueet) tuetaan sähköisten suunnittelujärjestelmien käyttööntta hirvivertuksen suunnitteluketjun eri tasilla jatketaan hirvitalusaluekhtaisen vertussuunnittelujärjestelmän kehitystyötä, saprsessin erityistavitteena pidetään hirvieläinkantjen rakenteellisten vertusmallivaihtehtjen kehittämistä yhteistyössä LUKE:n kanssa uudistetaan pienten hirvieläinten metsästyksen ja kannanhidn kulutuspaketit jatketaan hirvieläinten pyynnin kulutuksia uudistetun materiaalin avulla kehitetään menetelmiä lieventää suurpetjen aiheuttamia riistatalusngelmia Hirvieläinten vertussuunnittelutiimi sallistui aktiivisesti Oma riista palvelun timinnallisuuksien kehittämiseen yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen tutkijiden kanssa. Palvelu tuttaa jatkssa ajantasaista riistatieta hirvenmetsästyksen ajantasaisen jhtamisen ja päätöksenten tueksi. Tietjärjestelmien kehittäjät ja riistakeskusalueet tekivät hirvitiedn ajantasaisen tiedn käytön edistämiseksi valtavan työn timintavuden aikana. Seurat nnistuttiin kuluttamaan palvelun käyttöön ja svellus pystyttiin kehittämään erittäin timivaksi metsästysseuraa, seuruetta ja luvansaajaa (nin 92 %) tti palvelun käyttöön. Onnistunut lanseeraus tulee jatkssa npeuttamaan humattavasti hirvieläinten vertussuunnitteluketjua ja lisäämään metsästyksen aikaisen ja paikallisen riistatiedn käyttöä hirvikannan hidssa. Yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen kanssa Oma riista palvelun kehitettiin ja lutiin hirvitiedn palautenäkymiä, jiden avulla vi tarkastella asetettujen kannanhidn määrällisten ja rakenteellisten tavitteiden tteutumista ajantasaisesti. Hirvieläinten vertussuunnittelun salta vunna 2016 tuettiin yhdenmukaista hirvitalusaluetaslta lähtevää vertussuunnitteluprsessia kaikilla tasilla ja vakiinnutettiin se käytäntöön nnistuneesti. Hirvitalusalueilla keskityttiin hirvikannan rakenteen krjaamiseen, mihin laajemmat ja kannanhidllisesti yh

28 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) tenäisemmät alueet antavat aikaisempaa paremmat mahdllisuudet. Lunnnvarakeskuksen tuttama hirvitalusaluekhtainen arvi hirvikannan ksta ja rakenteesta valmistui svitussa aikataulussa. Riistanhityhdistysten kanta arvit sekä hirvitalusaluekhtaiset vertusskenaarit valmistuivat 24.3., jnka jälkeen tutkimustietn phjautuva kannanhidn suunnitteluketju käynnistettiin hirvitalusalueittain kaikilla timialueilla. Hirvieläinten aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin Riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta ja metsätalusvahinkja nin eurn arvsta. Hirviklareiden määrä nusi edellisestä vudesta nin 4 %. Riistavahinkrekisteriin ilmitettuja klareita li kpl. Timintavuden aikana tutettiin neuvntamateriaalia hirvikannan rakenteeseen vaikuttavista mekanismeista ja kulutettiin metsästäjiä hirvikannan rakenteen humin ttamiseksi kannan säätelyssä. Hirvikannan hidn julistesarja jaettiin sumalaisille metsästysseurille ja ajatuksena li että sen sijittaminen seurjen metsästysmajille palvelisi valikivan vertuksen käytännön tteutusta. Hirvenmetsästäjien ja metsästyksen jhtajien kulutusmateriaalit päivitettiin. Metsäpeurakannan sappulaatiiden hita jatkettiin Kainuun ja Sumenselän timinta alueilla muun muassa tukemalla Lunnnvarakeskuksen laskentja sekä GPS pannituksia. Kainuun sappulaatin yksilömäärä li kevään 2016 laskennassa 730 yksilöä, vasasuuden llessa 11 %. Sumenselän sakantaa ei laskettu vunna Vuden 2015 laskennassa kanta li kasvusuuntainen ja se arviitiin helikpterilaskennassa nin yksilön suuruiseksi. Vasasuus li nin 14 %. Kainuussa ja Sumenselällä suurpetja kskevia pikkeuslupia pyrittiin mahdllisuuksien rajissa khdistamaan metsäpeuran päävasmisalueille. Lkakuussa 2016 käynnistyi Metsähallituksen jhtama Metsäpeura Life + hanke (The wild frest reindeer (Rangifer tarandus fennicus) f Finland: Cnservatin and recvery f histric range), jka n käynnissä vusien ajan. Sumen riistakeskus n merkittävällä suudella mukana prjektissa. Metsäpeura Life+ hankkeen näkyvin timenpide liittyy metsäpeurjen palautusistutuksiin Isjelle ja Ylöjärvelle (Kuru). Osana hanketta päivitetään myös metsäpeurakannan kannanhitsuunnitelma vunna Valkhäntäpeurakannan maataludelle aiheuttamat vahingt livat eura ja pysyivät khtuullisella taslla. Peuraklareiden määrästä ei saada tällä hetkellä kattavaa tieta. Valkhäntäpeuraklarit keskittyvät vimakkaasti Etelä ja Lunais Sumen alueelle. Suurpetkantja hidettiin lajikhtaisten hitsuunnitelmien mukaisesti. Susikannan hitsuunnitelman päivitys valmistui tammikuussa 2015 ja sen timenpiteiden tteuttaminen alitettiin välittömästi. Vuden 2016 aikana direktiivilajien vertussuunnittelun näkökulmasta erityisesti kaksivutinen suden kannanhidllisen pyynnin kkeilu li keskeinen timenpide. Direktiivilajien vertussuunnittelutiimi sallistui kannanhidllisen pyynnin menettelyjen ja pyyntimäärien valmisteluun sekä kksi tietja pyynnin vaikutusten arviintia varten. Tiimi sallistuu keväiseen yhteistimintaneuvtteluun, jssa maa ja metsätalusministeriö Lunnnvarakeskus ja Sumen riistakeskuksen määrittelevät ilves ja karhukantjen hidn suuntaviivat kantatiedn perusteella. Karhun salta vuden 2016 pikkeuslupakiintiö kasvi hieman ja kk maan karhukannan arviitiin kasvaneen hieman edellisestä vudesta. Kannan alenemista n kanta arvin mukaan tapahtunut ns. levittäytymisvyöhykkeellä. Kehittyvän kannan hitalueella kanta kasvi, ja itäisen Sumen vakiintuneen kannan hitalueella kanta pysyi ennallaan. Kannan kehitykseen reagitiin vähentämällä pyyntimääriä levittäytymisvyöhykkeellä ja kehittyvän kannan hitalueella pikkeuslupamääriä kasvatettiin. Prnhitalueella vahingt vat kasvaneet ja alueellista pyyntikiintiötä n lisätty. Idässä pyyntimäärä pysyi suurin piirtein ennallaan, mutta metsäpeura humiitiin aiempaa vahvemmin suurimpia sallittuja saalismäärien määritettäessä. Ilveskannan hidn salta prnhitalueen eteläpulinen Sumi n jaettu kahteen kiintiöalueeseen. Läntisessä Sumessa päädyttiin jatkamaan vertustaslla, jnka arviitiin mahdllistavan tihentymäalueiden ngelmien lievittämisen. Itäisessä Sumessa vertustasa laskettiin, kska kannan kasvu n mnilla alueilla taittunut. Pikkeuslupien suuntaamisessa käytettiin vunna 2013 alitettua menettelyä, jssa kannanhidllinen pyynti suunnataan krstuneemmin runsaan ilveskannan alueille. Metsäpeurakanta humiitiin aiempaa vimakkaammin kannanhidllisten ilvespikkeuslupien suuntaamisessa. Ilveskanta arvita tarkentavia

29 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) hankkeita erillislaskentja, jatkettiin, mutta laskenta saatiin tteutettua vain Oulun aluetimistn eteläisellä salla. Eurpanmajavan pyyntilupamenettelyä kehitettiin laajentamalla kannanhidllisen pyyntilupametsästyksen piirissä levaa aluetta Phjanmaan ja Rannikk Phjanmaan aluetimistjen eteläsiin. Kestävä metsästys sallistutaan metsästyslain 37 ja 38 :n mukaiseen riistaeläinten metsästysrajitusten valmisteluun yhdessä maa ja metsätalusministeriön kanssa ja kehitetään aihepiiriin liittyviä riistaknsernin yhteistimintatapja justavammiksi tetaan käyttöön metsäkanalintujen metsästyksen säätelyn tueksi laadittu kdist ja päätöksenteka tukevat analyysimallit tteutetaan Riistaklmitiet päätöksentessa hanke, jssa ktaan ajantasainen tiet metsästysseurjen metsäkanalintukantjen säätely ja rajitusmekanismeista sekä tarkennettua tieta alueellisista kanalintusaaliista kerätään alueiden näkemykset mahdllisista metsästyksen rajitustarpeista hulehditaan asiaan liittyvästä riistanhityhdistysten kuulemisesta ja laaditaan yhteenvet riistanhityhdistysten antamista lausunnista jatketaan JHT prsessin ja metsästyksen valvnnasta vastaavien viranmaisten kanssa erävalvntamutjen kehittämisyhteistyötä, jnka tavitteena n ehkäistä laitnta tappamista Sumen riistakeskus teki esityksiä metsästyslain 38 :n mukaisista metsästyksen rajittamistarpeista. Metsähanhen metsästykseen esitettiin metsästysvudelle rauhitusta. Kaakkis Sumeen esitettiin rajatulle alueelle kuitenkin metsästyksen sallimista , jssa pyynnin arviitiin khdistuvan pääasiassa alueella levähtävään tundrametsähanheen, jnka kannat vivat hyvin. Maa ja metsätalusministeriö rauhitti kuitenkin metsähanhen kk Sumessa. Taigametsähanhelle n hyväksytty kansainvälinen hitsuunnitelma AEWA: n sapulikkuksessa Saksassa marraskuussa Sumen riistakeskus li krdinimassa kansainvälisen hitsuunnitelman laatimista yhteistyössä maa ja metsätalusministeriön kanssa. Sumen metsähanhikannan hitsuunnitelma päivitettiin vuden 2016 aikana vastaamaan kansainvälistä säätelyjärjestelmää. Vunna 2016 riistakeskus esitti merihanhen rauhituksen jatkamista klmeksi vudeksi eteenpäin ja asetusta jatkettiin esityksen mukaisesti. Rauhituksen tarkituksena n edistää merihanhien leviämistä ja runsastumista sisämaassa. Metsäkanalintujen metsästysajista metsästysvunna tehtiin esitys maa ja metsätalusministeriölle. Esitysten valmistelussa timittiin yhteistyössä maa ja metsätalusministeriön ja Lunnnvarakeskuksen kanssa. Metsäkanalintujen metsästysaikjen rajittamisperusteita kehitettiin ja täsmennettiin yhteistyössä maa ja metsätalusministeriön ja Lunnnvarakeskuksen kanssa. Maa ja metsätalusministeriö vahvisti tiimin esityksen mukaiset metsäkanalintujen metsästysajat. Metsästysrajitukset harkittiin lajikhtaisesti kullekin alueelle käyttäen hyväksi seuraavia riistatietja (kdist): lintukantjen pitkäaikaisen kehityksen suunta, lintutiheyden kehitys klmilaskentahistrian aikana sekä vallitseva kehityssuunta aluetaslla, lintutiheyden kehitys viimeisen 10 vuden aikana ja pikkeama keskitiheydestä aluetaslla sekä lintutiheydet riistanhityhdistystaslla viimeisissä laskennissa, lintujen pikasprsentin kehitys ja pikkeamat keskiarvsta 10 vuden ja klmilaskentakauden ajalta aluetaslla, saalistilastt, vertusastelaskelmat sekä muut tilastt, tutkimukset, selvitykset ja kkemusperäinen tiet kanalinnuista, niiden metsästyksestä ja alueiden lsuhteista. Tehty kehitystyö timii phjana analyysimallien kehittämiselle vuden 2017 aikana. Metsäkanalintujen metsästyksen rajittamisprsessissa n llut aikatauluihin liittyviä haasteita. Riistaklmilaskentihin paras ajankhta lisi elkuun alkupulisk. Asetuksen valmistelu ja antaminen vie kuitenkin niin paljn aikaa, että laskennat judutaan tekemään suureksi saksi j heinäkuun pulella. Tiukasta aikataulusta hulimatta klmiita n saatu laskettua niin hyvin, että tulsten perusteella n vitu tehdä ratkaisuja, jissa kultakin alueelta n laskentatietja llut riittävästi käytössä. Kuitenkin laskentjen lisääminen, erityisesti maan phjississa, antaisi lisää kaivattua varmuutta tulksiin. Metsästysaikjen säätelyprsessin aikataulujen muuttaminen n nähty tarpeelliseksi. Vunna 2016 alitettiin suunnitelmien tek asian krjaamiseksi.

30 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Lunnnvarakeskuksen mukaan useamman vuden ajan vallinnut kanalintukantjen pieneneminen jatkui pääsassa maata. Alueellinen vaihtelu tässä suhteessa li kuitenkin humattavaa. Etelä ja Keski Sumessa lintutilanne li edellisvuden verinen, tsin sangen vaatimatn sekin, mutta phjisessa Sumessa tiheydet vähenivät selvästi. Kaikilla lajeilla keskitiheydet livat tuntuvasti alle edeltäneen 10 vuden keskiarvn. Lajien yhteistiheys li mnella alueella kk 28 vutisen klmilaskentakauden alhaisin. Kestävä metsästys tiimi hulehti riistakeskusalueiden kuulemisesta ja riistanhityhdistysten lausuntjen keräämisestä ja analysinnista Maa ja metsätalusministeriön metsästyksen rajittamiseen liittyvien asetusten salta. Riistakeskuksessa n tehty taantuvien vesilintulajien kantjen hidn timenpidehjelma, jka lähtee lausuntkierrkselle Metsästystä ei le lähdetty rajittamaan metsästyslain 38 :n perusteella muiden lajien kuin metsähanhen khdalla. Neuvnnan, susitusten ja viestinnän avulla n pyritty alentamaan taantuviin lajeihin khdistuvaa metsästyspainetta. Tiettyjen vesilintulajien taantumisen pääsyynä n llut spivien elinympäristöjen heikentyminen. Sumen riistakeskus nkin viime vusien aikana edistänyt vesilintujen elinympäristöjen hita erilaisilla hankkeilla. Riistanisäkkäistä hilleri n taantunut viime vusikymmenien aikana. Tämänkin lajin khdalla parhaaksi metsästyksen säätelykeinksi n tistaiseksi nähty vapaaehtiset timet. Riistavahinkjen estäminen järjestetään vahinkjen ennaltaehkäisymateriaalin jakelu tteutetaan karhuvahinkjen riskikartitus (mehiläistalus) kehittyvän kannan alueella laaditaan riistakeskuksen nettisivuille esittely ja hjemateriaalit riistaeläinten ja rauhittamattmien eläinten aiheuttamien vahinkjen trjuntamenetelmistä yhteistyössä viestinnän kanssa Riistavahinkjen ehkäisemisen painpistealueena li hirven aiheuttamien metsä ja maatalusvahinkjen ja karhun mehiläistaludelle ja suurpetjen ktieläintilille aiheuttamien vahinkjen trjunta. Riistavahinkjen ennaltaehkäisymateriaalia välitettiin timinta alueiden kautta vahinkjen estn kk maassa. Yleisimpiä artikkeleita livat hirvieläinten syönninestaineet ja erilaiset sähkö ja metalliverkkaidat, jiden avulla suurpetjen tai hirvieläinten pääsy vahinkkhteille pyritään estämään. Riistakeskuksen timinta alueilla annettiin vahinkjen ennaltaehkäisemiseen liittyvää neuvntaa ja tutettiin yhteistä hjemateriaalia, jtta tietus timivista sujausmenetelmistä ja vaihtehdista lisääntyisi. Karhuvahinkjen riskikartitusta tehtiin sana karhukannan hitsuunnitelman hitsuunnitelmalunnsta ja tiimin linjauksia nstettiin esille. Karhukannan runsastumista ei tavitella maamme peltvaltaisilla alueilla, jtka samalla vat mehiläistarhauksen ydinaluetta. Metsävahinkjen ennaltaehkäisemiseksi välitettiin Tric syönninestainetta, jnka n tutkittu antavan ikein käytettynä erittäin hyvän sujan hirvieläinten syöntiä vastaan. Riistakeskus n tukenut Tricn välitystä ja hankintaa siten, että metsänmistajalle jää 10 litran astian mavastuuhinnaksi 50 eura. Trica välitettiin litraa. Sitä n kkeiltu myös metsäjäniksen ja rusakn aiheuttamien vahinkjen trjuntaan ja se timii hedelmä ja erikispuiden ja rehupaalien sujauksessa. Riistakeskus hankki keltaista UV sujattua muvinauhaa havu ja lehtipuutaimikiden sujaukseen. Nauhaa n jaettu ilmaiseksi riistakeskuksen aluetimistjen välityksellä metsänmistajille. Metallisia riistaaitja välitettiin pitkän viljelykierrn erikisviljelysten sujaukseen. Kevytrakenteisia sähköisiä hirvieläinaitja välitettiin lyhyen viljelykierrn erikisviljelysten, kuten mansikkaviljelysten sujaukseen. Riistakeskus hankki keltaista UV sujattua muvinauhaa havu ja lehtipuun taimikiden sujaukseen. Nauhaa n jaettu ilmaiseksi riistakeskuksen aluetimistjen välityksellä metsänmistajille taimikiden sujaukseen yhteensä (300 m) rullaa. Metallisia riista aitja välitettiin pitkän viljelykierrn erikisviljelysten sujaukseen kymmenelle tilalle yhteensä 5,5 km. Kevytrakenteisia sähköisiä hirvieläinaitja välitettiin lyhyen viljelykierrn erikisviljelysten, kuten mansikkaviljelysten sujaukseen 22 tilalle yhteensä 21,1 km. Suurpetvahinkjen trjumiseen tarkitettuja aitapaketteja suunnattiin etenkin alueille, jille susi ja karhukannat vat viime vusina levittäytyneet. Petaitaa myönnettiin 60 ktieläintilalle yhteensä 109,8 km. Suurpetjen aiheuttamia ktieläinvahinkja kirjattiin vunna 273 tapahtumaa vunna Karhun mehiläistaludelle aiheuttamien vahinkjen trjuntaan liittyvien tukipyyntöjen määrä n selvässä kasvussa Etelä ja Länsi Sumen alueella, kun karhukanta levittäytyy mehiläistarhauksen ydinalueille. Vunna 2016 välitettiin 251 mehiläistarhjen sujaukseen tarkitettua aitapakettia mehiläistarhaajille.

31 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Karhun aiheuttamia vahinkja mehiläistarhaukselle kirjattiin 99 khteessa. Krvattava summa li yhteensä Krvausmäärä pieneni merkittävästi edellisen vuden vahinkmäärästä. Karhut aiheuttivat myös krvattavia maatalusvahinkja 138 khteessa. Krvausmäärä li , mikä n hieman edellisen vuden krvausta suurempi. Maatalusvahingt khdistuivat pääasiassa peltviljelykasveihin. Kiravahinkja li ilmitettu 54, mikä vastaa edellisen vahinkmäärää. Krvaussumma kasvi humattavasti edellisestä vudesta, se li yhteensä Suurin yksittäinen krvaus li Suden aiheuttamia kiravahinkja li 44 kpl. Vuden 2016 krvattavien suurpetjen aiheuttamien prtalusvahinkjen määrä li yhteensä , mikä n runsaat 2 milj. eura edellisen vuden vahinkja suurempi. Krvattavien prjen määrä li 4 700, mikä n nin 800 pra edellisvutta suurempi. Suurpedista eniten prtalusvahinkja aiheutti ahma, jnka tekemien vahinkjen kknaismäärä li pra ja krvausmäärä Ahmavahingt vat keskittyneet Käsivarren Lappiin, Phjis Lappiin Lkka Muni väliselle alueelle ja itäiselle prnhitalueelle. Karhu aiheutti 684 prvahinka, jiden krvausmäärä li yhteensä Ilves aiheutti 626 prvahinka ja niiden krvaussumma li yhteensä Suden aiheuttamia prvahinkja li vunna kappaletta ja niiden krvaussumma li Suden prtaludelle aiheuttamat vahingt keskittyivät itäiselle prnhitalueelle ja lähelle itärajaa. Susikellja kkeiltiin sana vaihtehtisten menetelmien kehittämistyötä. Nin 200 kella jaettiin ajkirajärjestön paikallisrganisaatiiden kautta. Tulksia selvittävät Oulun ylipist ja Luke. SRVA (Suurriistavirka apu) timintaa krdinitiin kk maassa yhteisessä kehittämishankkeessa tehtyjen linjausten mukaan. Yhteistiminta muun muassa pliisiviranmaisten kanssa li laajaa. Hirvieläinklareissa lukkaantuneiden eläinten jäljitys ja ihmisasutuksen lähelle tulleiden suurpetjen karktus livat yleisimmät timenpiteet, jita hidettiin kattavasti pliisilaitskhtaisten spimusten phjalta. Uusia FN 303 paineilmakarkittimen käyttäjiä kulutettiin keväällä Hirven aiheuttamien, krvattavien metsätalusvahinkjen määrä n pienentynyt edellisistä vusista Tiedssa levat krvatut kasvu ja laatutappit li , kun vastaava krvaus vudelta 2015 li Hirven aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta. Tapauksia li 164. Luvut vat hieman edellisvutta pienempiä. Valkhäntäpeuran maataludelle aiheuttamat vahingt khdistuivat hedelmäpuihin ja peltviljelyyn. Vahinkkhteita li 111 ja krvausten määrä yhteensä Valkhäntäpeura ei tiettävästi le aiheuttanut vahinkja metsätaludelle. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen estämiseen erikisviljelyksille hankittiin kekäyttöön 10 kpl Scarey Man peltinta, jtka livat käytössä Varsinais Sumessa ja Rannikk Phjanmaalla. Kkeilusta saatiin hyviä tulksia Hirviklareiden määrä riistavahinkrekisterin mukaan li vuden lppuun mennessä 1880 klaria. Klarimäärä n kasvanut edellisestä vudesta 80 klarilla. Pienten hirvieläinten aiheuttamat klarit eivät päivity riistavahinkrekisteriin, mutta määrä arviidaan kasvaneen edellisestä vudesta. Valkhäntäpeuraklarit keskittyvät vimakkaasti Etelä ja Lunais Sumen alueelle. Työ riistavahinkjen ennaltaehkäisyn menetelmien ja hjeiden kkamisesta riistakeskuksen nettisivuille alitettiin vuden 2016 aikana. Riistataluden edistäminen jatketaan METSO rahitteista Askel riistametsään hanketta tteutetaan Riistametsänhit hanke, jnka avulla vidaan jalkauttaa riistapaintteisen metsänhidn malleja saksi metsärganisaatiiden timintaa ja kulutusta alitetaan Taiga Gruse Life+ hankkeen tteuttaminen lppuvudesta, mikäli hanke saa rahituksen jatketaan Skandinavian supikiravapaa vyöhyke hanketta Lapissa ja pyritään löytämään sille pidempiaikainen rahitusratkaisu

32 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) tutetaan teemakhtaisia hirvieläinkantjen hita edistäviä materiaalisarjja metsästysseurjen käyttöön tetaan hanketyötä tukeva suunnittelujärjestelmä käyttöön tteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti Metsäpeuralife hankkeen timia yhteistyössä Metsähallituksen ja hankekumppanien kanssa Riistatalutta edistettiin erilaisten kehityshankkeiden ja työryhmiin sallistumisen avulla. Kehityshankkeet kytkeytyvät myös hitsuunnitelmatyötapaan ja hanketyötavan tavitteena n jalkauttaa hitsuunnitelmien timenpidesusitukset käytännön timinnaksi. Tavitteena n saada riistatalutta edistäviä elementtejä saksi maa ja metsätaluden sekä lunnnsujelun timintatapihin ja lisätä timinnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä laajentaa rahitusphjaa. Maataluden tukijärjestelmien käyttöä riistan kannalta hyödyllisiin timenpiteisiin edistettiin esittelemällä tukien hyödyntämisen mahdllisuuksia Metsästäjä ja Jägaren lehdissä. Lisäksi sallistuttiin Maaseutuverkstn ympäristö ja ilmasttyöryhmän valmisteleman teemalehden sisällön tuttamiseen riistanhidn tiimilta, jka jaettiin Maaseudun tulevaisuuden liitteenä. Marraskuun lpulla sallistuttiin kaksipäiväinen Lunnnhita yhdessä seminaarin järjestämiseen yhteystyössä lukuisien aiheen parissa työskentelevien rganisaatiiden ja ministeriöiden kanssa. Riistan ja lunnnhitn liittyvät teemat livat hyvin edustettuina seminaarin hjelmassa. Metsäkanalintujen hitsuunnitelmaan ja metsälain uudistamiseen kytkeytyvää riistametsänhidn hanketyötä n viety suunnitelmallisesti eteenpäin viime vusien aikana. Timintavuden aikana saatiin kielteinen rahituspäätös Taiga Gruse Life+ hankehakemuksesta, jssa li mukana useita metsäalan timijita ja viranmaisia. Hanketyötä jatkettiin muiden hankerahitusmutjen kautta. Riistametsänhita edistettiin timintavuden aikana erityisesti Riistametsänhit hankkeella, jnka avulla jalkautettiin riistapaintteisen metsänhidn malleja saksi metsärganisaatiiden timintaa ja kulutusta. Hankkeessa panstettiin mnipulisesti riistametsänhitn liittyvään mnikanavaiseen tiedtukseen viikittaisella Riistametsänhitaja blgipäivityksellä, lehtijutuilla eri lehdissä ja ssiaalisen median näkyvyydellä. Kulutustilaisuuksia riistametsänhidsta pidettiin useita eri pulilla Sumea ja messuille sallistuttiin. Sumen metsäkeskuksen kanssa järjestettiin yhteistyömutinen pilttikulutus rganisaatiiden henkilökunnalle, jta n tarkitus laajentaa tulevina vusina myös muihin metsäalan tahihin. Timintavuden aikana tteutettiin myös yksivutinen Riistametsänhidn edelläkävijät hanke, jta rahitettiin maa ja metsätalusministeriön METSO hankevarilla. Hanke kksi saman pöydän ääreen riistasta kiinnstuneita metsäammattilaisia. Hankkeessa ideitiin miten riistametsänhita saadaan paremmin saksi metsäalan arkea. Hankkeen päätute n vuden aikana tteutettu riistametsänhidn verkkkurssi. Verkkkurssin tueksi haettiin Sumen metsäsäätiöltä erillisrahitusta riistametsänhidn videklippien tutanta varten. Klmen videklipin tuttamisen lisäksi riistametsänhita esiteltiin myös YLE:n Lunt lähellä TV sarjassa. Uuden METSO rahitteisen riistametsänhitn keskittyvän Digiriistametsä hankkeen suunnittelu alitettiin kesällä 2016 yhteistyössä Sumen metsäkeskuksen kanssa ja hanke sai myönteisen rahituspäätöksen tammikuussa Vuden 2016 aikana jatkettiin Supikira After Life hanketta ja supikiran tehpyyntiä Lapissa, tavitteena pysäyttää lajin leviäminen Rutsiin ja Nrjaan. Timinta n jatka vusina tteutetulle MIRDINEC LIFE+ hankkeelle ja hankkeelle n saatu merkittävää rahitusta Rutsista ja Nrjasta. Supikirakanta ja saalis n hankealueella merkittävästi pienempi kuin 2012 ja Sumen hanketiminnan tukemana Rutsi n saanut pienen vakiintuneen kantansa lähes hävitettyä. Lapissa supikirakanta vaikuttaa kuitenkin kääntyneen kasvuun vunna 2016 ja supikira lisääntyy nykyisin myös napapiirin phjispulella. Kknaispyyntipainetta n jatkssa nstettava hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Hanketiminnalle pyritään löytämään pidempikestinen rahitus ja timintamalli. Sumen riistakeskuksen edustajat livat mukana Metsätaluden kehittämiskeskus TAPION Metsänhidn susitusten laatimisen hjaus ja jhtryhmässä. Riistakeskuksen edustaja li mukana myös Ympäristöministeriön asettaman uhanalaisten lajien sujelun timintahjelman valmistelussa. Lisäksi riistakeskuksen edustaja n jäsenenä Kansallisen bidiversiteettistrategian seurantatyöryhmässä, Vieraslajiasiain neuvttelukunnassa, vieraslajien seurantatyöryhmässä sekä maaseutuverkstn Ympäristö ja Ilmast työryhmässä, jssa käsitellään maataluden ympäristöhjelmaan liittyviä asiita.

33 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Timintavuden aikana viimeisteltiin Sumen riistakeskuksen laatimaa timenpidehjelmaa taantuville riistavesilinnuille. Ohjelman tavitteena n mm. khentaa pikastutt elinympäristökunnstuksin ja pienpetjen pyynnin avulla. Käytännön timenpiteinä nstetaan esiin seuraavat keskeiset kknaisuudet: 1) elinympäristöjen kunnstus ja hit, 2) kilpailun ja saalistuksen vähentäminen, 3) metsästyksen säätely ja 4) kantjen runsautta ja saalista kskevan tiednkeruun kehittäminen. Timintavuden aikana viimeisteltiin myös majavakantjen hit ja hallintahjelma, jnka tavitteena n parantaa eurpanmajavakannan elinkykyä ja metsästettävyyttä. Tämä vaatii kanadanmajavan levinneisyyden rajittamista ja puskurivyöhykkeitä niillä alueilla, jilla lajien levinneisyysalueet vat vaarassa khdata. Hankkeessa phdittiin myös mahdllisia eurpanmajavan siirtistutuksia ja niiden reunaehtja. Lkakuussa käynnistyi Metsähallituksen jhtama Metsäpeuralife hanke (The wild frest reindeer (Rangifer tarandus fennicus) f Finland: Cnservatin and recvery f histric range) vusille Sumen riistakeskus n merkittävällä suudella mukana prjektissa. Metsäpeura Life hankkeen suurin ja näkyvin timenpide liittyy metsäpeurjen palautusistutuksien tteuttamiseen kahdelle uudelle alueelle. Tarkempi lista riistataluden edistämisen kehityshankkeista löytyy liitteestä 2. Hyvinvintia riistataludesta Hyvinvintitutkimus Käynnistetään riistataluden hyvinvintiselvityksiä seuraavasti: selvitetään ja pyritään tunnistamaan LUKE:n kanssa tehtävän yhteisrahitteisen riistataluden hyvinvintivaikutuksia arviivan esiselvityksen phjalta hyvinvintivaikutusten arviintiin liittyviä tietpuutteita ja jatktutkimustarpeita. Esiselvityksen ensimmäiset tulkset vat käytössä tammikuussa. laajennetaan Metsähallituksen lupametsästäjien keskuudessa teettämä Terveyttä ja hyvinvintia valtin mailta tarkastelussa metsästäjä ja kalastajat kskemaan myös yksityismailla metsästäviä henkilöitä. käynnistetään yhdessä Jyväskylän ammattikrkeakulun kanssa Riistataluden liiketimintamallien aktivinti hanke, jssa pyritään selvittämään alueellisesti Keski Sumen salta 1) riistataluden arv, 2) kaupallisen metsästyksen liiketimintamallit ja niiden levittäminen käytäntöön ja 3) edistää alueellisen erätalusverkstn syntymistä selvitetään metsästäjäkunnan prfiili ZEF prfilintityökalun avulla, jnka jälkeen asiakasprfiileittain selvitetään k. ryhmien kkemat hyvinvintivaikutukset käynnistetään tutkimushanke riistakaupan esteiden selvittämiseksi ja purkamiseksi, jtta sumalaista villirukaa riistaa saadaan sumalaisen kuluttajan käyttöön. Riistan lihan saatavuuden edistämisellä edistetään kk riistataluden ja metsästyksen hyväksyttävyyttä ja brändiä. Hyvinvintia riistataludesta prsessin esiselvitys LUKE:n kanssa sitti, että metsästäjien metsästykseen käyttämä rahamäärä n nin 230 m ja työllisyysvaikutukset nin htv. Esiselvityksen jatkksi käynnistettiin timintavuden aikana niin ikään LUKEn kanssa Riistan arv selvitys, jssa jatketaan riistataluden arvn määrittämistä. Riistataluden yksilötasn sekä fyysisiä että henkisiä hyvinvintitekijöitä ja arvja ja niiden selvittäminen siirrettiin seuraavan vuden timintaan. Jyväskylän ammattikrkeakulun kanssa n selvitetty klmevutisessa hankkeessa Riistataluden liiketimintamallien aktivintia, jssa näkyvimpänä tutksena timintavunna n llut riistakeskuksen tuttama malli kannanhidn merkityksestä arvnmudstuksen elementtinä. Kysely metsästäjäkunnan prfilimiseksi n tehty ja nin metsästäjää n käynyt prfilimassa itsensä. Prfilinnin tulksia puretaan Metsästäjä lehden sivuilla. Riistakaupan esteitä n alustavasti selvitetty ja raprtinti n käynnissä. Hyvinvintiviestintä riistataluden hyvinvintivaikutuksia pidetään aktiivisesti esillä niin Metsästäjä ja Jägaren lehdissä kuin riistakeskuksen sähköisissä kanavissa. Tarkituksena n erityisesti mukata metsästäjäkunnan asenteita ymmärtämään ja hyväksymään myös riistan taludellisen käytön merkitys kansantaludessamme ja erityisesti maaseudulla.

34 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) LUKE:n ja riistakeskuksen yhteisen hyvinvintivaikutuksia arviivan esiselvityksen raprtti ja sen tulkset viestitään vimakkaasti yhteiskunnan eri tahille, pliittisille päättäjille, valtinhallinnlle ja ns. suurelle yleisölle sekä tietenkin metsästäjille itselleen ja erätalusyrittäjille. Tarkituksena sittaa, että sumalainen riista ja erätalus n merkittävä kansantaludellinen vimavara, niin kansanterveydelle kuin taludelle. Riistatalusverkstjen tukeminen Riistataluden hyvinvintivaikutuksia ja riistataluden arva n esitelty laajasti kaikissa riistakeskuksen viestimissä. riistatalusyrittäjien ja timijiden verkstitumista edistetään järjestämällä erätalusfrumi Riihimäen Erämessujen yhteyteen. Selvitetään ELY keskusten kanssa yritystukijärjestelmien sveltuminen erätalusalan timijiden tukemiseen. Edistetään ja esitellään erilaisia verkstja ja niiden sähköisiä timinta alustja. Selvitetään Kuluttajaviranmaisten kanssa kaupallisen metsästyksen järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä. Sumen riistakeskus järjesti Riihimäen Erämessuilla ensimmäisen Eräverkstitumisseminaarin yhteistyössä Erämessujen kanssa. Tilaisuutta pidettiin erittäin tärkeänä avauksena riistatalusyrittäjyyden tukemiseksi. Riistakeskuksessa käynnistettiin myös pulen vuden hanke asian edistämiseksi ja erityisen Riistatalusfrumin järjestämiseksi Riistapäivät 2017 yhteyteen. Hankkeeseen saatiin hankevastaava ulkpulisen rahituksen turvin. Yritystukijärjestelmien selvitys tehtiin saman hankkeen yhteydessä, jsta raprtti saadaan helmikuussa Palvelut Asiakaspalvelu ja neuvnta järjestetään palvelukulutusta asiakaspalvelutiimille ja hulehditaan saprsessin riittävästä resursinnista kehitetään infrmaatipalvelua sekä asiakaspalvelun ja neuvnnan seurantajärjestelmää. ludaan ja päivitetään sisältöä riista.fi sivuille asiakkailta saatujen kkemusten perusteella Asiakaspalvelun ja neuvnnan asiakkaina vat kansalaiset, jille tarjtaan palveluita vastauksina heidän riistataluteen liittyviin kysymyksiinsä tai ngelmiinsa. Näitä palveluita n llut tarjlla sähköisessä mudssa Sumen riistakeskuksen ktisivuilla, minkä lisäksi Sumen riistakeskuksen timihenkilöt vat antaneet henkilökhtaista neuvntaa mm. puhelimitse ja sähköpstitse. Sähköisten palveluiden kehittymisestä hulimatta yhteydentt asiakaspalveluun vat hieman lisääntyneet. puheluiden määrä kasvi nin 20 % ja sähköpstien määrä nin 5 %. Asiakaspalvelu ja neuvnta saprsessiin kuuluu ns. asiakaspalvelurinki, jka timii riistakeskuksen asiakaspalvelunumerssa ( , arkisin kl 9 15) ja jssa puhelut yhdistyvät ringissä mukana leville henkilöille tietyn vurttelujärjestelmän mukaisesti. Pääsääntöisesti asiakkaat saavat vastaukset suraan asiakaspalveluhenkilöiltä, mutta tarvittaessa puhelut vidaan yhdistää edelleen asiaan perehtyneelle timihenkilölle. Asiakasneuvjat vat sallistuneet asiakaspalvelukulutuksiin. Asiakaspalvelussa n käytössä myös erillinen sähköpstisite, jhn asiakkaat vivat lähettää sähköpstitse viestejään ja jsta heille timitetaan vastaus sähköpstitse. Asiakaspalvelussa hidettiin puheluita vuden 2016 aikana yhteensä kpl ja sähköpstiviestejä Yhteydenttjen määrän lisääntyminen li humattavaa kesällä ja alkusyksystä, jllin Metsästäjä ja Jägaren lehtien saapuminen salle asiakkaista jälleen viivästyi. Myös uuden Oma riista järjestelmän uusien minaisuuksien käyttööntt lisäsi yhteydenttjen määrää. Oma riistaan avattiin tukkuussa ma asiakaspalvelu, jssa työskentelee kaksi määräaikaista timihenkilöä.

35 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Uuden metsästäjän palvelut hulehditaan, että kk maassa järjestetään riittävä määrä metsästäjäkursseja ja metsästäjätutkinttilaisuuksia sekä hulehditaan ppi, kulutus ja tutkintmateriaalin ajantasaisuudesta myös uudistettavan metsästäjätutkinnn salta kehitetään riista.fi sivustn sisältöä järjestetään timinta alueittain kulutustilaisuudet metsästäjätutkinnn kuluttajille ja metsästäjätutkinnn vastaanttajille (yhteistyö JHT prsessin kanssa) annetaan neuvntaa metsästäjätutkinnn kuluttajille sallistutaan metsästäjärekisterin timinnan kehittämiseen saatetaan lppuun uuden metsästäjätutkinnn valmistelu. Uusi tutkint tetaan käyttöön vuden 2017 alussa tuetaan ja esitellään viestinnän keinin paikallistasn nuristimintahankkeita sallistutaan yhteistyöhön sidstahjen kanssa nuristiminnan kehittämiseksi ja uusiin metsästäjiin liittyvässä timinnassa sallistutaan Sumen metsästäjäliitn Metsästysammunnan ABC hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyöhön Uuden metsästäjän palvelut saprsessin avainasiakkaina vat metsästyksestä kiinnstuneet kansalaiset, jiden tavitteena n surittaa metsästäjätutkint. Suurin asiakasryhmä vat nuret ja kululaiset, jten myös nuristyön kehittäminen ja edellytysten luminen n lennainen sa tutettavaa palvelua. Uudelle metsästäjälle tarkitettuja muita palveluita vat erilaisen metsästykseen liittyvän herätemateriaalin ja tutustumismateriaalin tuttaminen, tiedn jakaminen metsästäjätutkinnn kulutustilaisuuksista ja metsästäjätutkinnista sekä metsästäjätutkintn liittyvän materiaalin tuttaminen. Myös metsästäjätutkintjen kuluttajien hjeistaminen ja valmentaminen sisältyy saprsessiin. Vuden 2015 aikana Metsästäjätutkinnn uudistamishankkeessa, jka alitettiin vunna 2014, suunniteltiin ja tehtiin uusimutisen Metsästäjän ppaan tekstejä useiden kirjittajien timesta ja hankittiin kuvitusta. Samalla n suunniteltu ja j laadittu ppi ja petusmateriaalia etenkin sähköisen ppimisympäristön vaatimusten mukaisesti. Hanke n edennyt hyvin myös tutkintmateriaalin uudistamisessa. Varsinainen hanke päättyi vuden 2015 lpussa ja vuden 2016 aikana valmistuivat uusimutisen metsästäjätutkinnn materiaalit. Uusimutinen metsästäjätutkint ja ppi sekä petusmateriaalit tettiin käyttöön vuden 2017 alusta. Tavitteena n tulevaisuudessa sähköinen tutkinnn surittamisjärjestelmä, mikä ei kuitenkaan le ensivaiheessa vielä mahdllista. Sumen riistakeskus li jälleen mukana myös Uuden metsästäjän paketin suunnittelussa ja laadinnassa. Tämä materiaalipakettihanke tehtiin yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n ja Metsähallituksen kanssa ja paketin saivat lppusyksyllä pstitse kaikki välisenä aikana metsästäjätutkinnn surittaneet nin henkilöä. Lisäksi näitä materiaalipaketteja n llut saatavilla riistanhityhdistyksiin, jtka vat vineet jakaa niitä tutkinnn surittaneille lppuvuden 2016 aikana ja myös muissa tilaisuuksissa. Nuristiminnan edistäminen yhteistyössä Sumen metsästäjäliitn kanssa samin kuin yhteistiminta myös muiden kuin riista alan nuristimintaa tekevien tahjen kanssa li varsin laajaa. Vuden 2016 syksyllä kuluissa tulivat käyttöön uudet petussuunnitelmien perusteet. Näiden mukaista petusmateriaalia (riistakulu.fi) tutettiin pettajien ja riistanhityhdistysten käyttöön syksylle 2016 ja siihen tähtäävä työ käynnistettiin j vuden 2015 jälkipulisklla. Metsästäjäpalvelut sallistutaan metsästäjien ryhmävakuutukseen liittyvään neuvntaan yhdessä JHT prsessin kanssa hulehditaan yhdessä viestinnän kanssa metsästyskrtin lähettämisestä ja maksujärjestelyjen timivuudesta vastataan saltamme metsästäjärekisterin (JHT) palvelutiminnasta ja Oma riistan käyttööntn vaatimasta kulutuksesta tutetaan metsästäjille tietpäivitys lainsäädännöstä, eettisestä metsästyksestä sekä riistatiedsta yhteistyössä muiden prsessien kanssa. Päivitykset julkaistaan Metsästäjä lehdessä ja niitä ylläpidetään sähköisessä mediassa jatketaan Sumen Metsästäjäliitn kanssa vunna 2013 suunnitellun riistataluden ja metsästyksen kulutusstrategian linjausten jalkautusta ja kehitetään metsästäjien kuluttautumisjärjestelmää

36 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) edistetään metsästyksen eettisyyttä ja eri metsästysmutjen harrastajien matimista eettisten hjeistjen laadintaa jatketaan riistakeskuksen petuksellisten ja valistuksellisten videmateriaalien tuttamista yhdessä muiden prsessien kanssa (etenkin metsästäjätutkinnn ppimateriaalin yhteiskäyttöisyyttä) Osaprsessin avainasiakkaina vat riistanhitmaksunsa maksaneet metsästäjät. Heille tutetaan metsästäjärekisteriin ja vakuutukseen liittyviä palveluita, hulehditaan metsästyskrttijärjestelmästä ja juridisesta sekä eettisestä valistuksesta ja tutetaan knkreettista riistatieta sekä tieta mm. lainsäädännön muutksista. Mnien tehtävien hitaminen tehdään ja krdinidaan yhteistyönä muiden Sumen riistakeskuksen ydin ja saprsessien ja ennen muuta viestinnän kanssa. Sumen Metsästäjäliitt ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä vunna 2013 laaditun metsästäjien kulutusstrategian jalkauttamiseksi. Ennen muuta uusimutisen metsästäjätutkinnn eräänlaiseksi vapaaehtisesti suritettavaksi jatkkurssiksi n yhdessä metsästäjäliitn kanssa suunniteltu heidän hankkeenaan tteutettava Metsästysammunnan abc kulutushjelma, jssa uusia metsästäjiä ja myös varttuneempia pastetaan kkeneiden kuluttajien timesta ampuma aseiden käyttöön ja minaisuuksiin sekä timintaan ampumaradalla. Tavitteena n luda kattava kuluttaja ja kulutuspaikkaverkk kk maahan sekä rhkaista metsästäjiä käymään harjittelemassa ampumaradilla ja pitämään yllä sekä kehittämään ampumataitaan ja aseenkäsittelytaitjaan. Tulevaisuudessa n tarkitus, että kaikissa metsästäjätutkinttilaisuuksissa pastetaan ja hjeistetaan uudet metsästäjät sallistumaan näihin abc kulutuksiin. Vuden aikana laadittiin hirven metsästyksen eettiset hjeet metsästäjille. Sumen riistakeskuksen aluetimistt järjestivät, mnestikin yhteistyössä riistanhityhdistysten kanssa, lukuisia tilaisuuksia esimerkiksi hirvieläinten metsästykseen tai suurpetasiihin liittyen. Sumen riistakeskuksen timihenkilöt sallistuivat myös mniin muiden tahjen isännöimiin tilaisuuksiin luennitsijina ja asiantuntijina. Viestintäprsessin tuttama Metsästäjä ja Jägaren lehti n riistakeskuksen keskeisin palvelutute sekä väline muiden palveluiden esittelyyn. Riistanhityhdistysten tukiprsessi Erityistä paina annetaan riistanhityhdistysten tukiprsessille. Tteutunut sin, jatkuvaa hulehditaan yhdessä sisäisten palveluiden kanssa riistanhityhdistysten valtinsuuksien maksatuksessa tarvittavista järjestelyistä ja sekä varjen käytön hjeistuksista tuetaan timinnanhjaajia tehtävissään riistanhityhdistysten timinnan kehittäminen hankkeessa selvitettiin yhteistimintamahdllisuuksien lisäämistä sekä yhdistymisten esteitä ja kannustimia, kkpäivätimisen timinnanhjauksen mahdllisuuksia, byrkratian keventämistä ja timinnanhjaajan työn kehittämistä Helsingin rhy:n kanssa kehitetään työtapja ja järjestelmiä kk /pulipäivätimisen timinnanhjauksen mahdllistamiseksi tehdään alueiden käyttöön yhteistä aineista riistanhityhdistysten vusikkuksiin sekä päivitetään kulutusaineista riistanhityhdistysten hallitusten uusien jäsenten perehdyttämiseen järjestetään uusien timinnanhjaajien peruskurssi järjestetään timinta alueittain riistanhityhdistysten puheenjhtajille ja timinnanhjaajille neuvttelu ja kulutuspäivät sekä erillisiä kulutuspäiviä timinnanhjaajille. Aluetimist vastaa järjestämisistä ja alueen mista aiheista. Osaprsessitiimi valmistelee kaikille alueille yhteiset asiat ja aineistt järjestetään tarvittavaa kulutusta rhy tukirlin maaville timihenkilöille kehitettiin SRVA hälytyspuhelinjärjestelmää piltinnista saatujen kkemusten phjalta ja vastataan Oma riista järjestelmään tehtävän SRVA raprtinnin käyttööntsta. Nämä mlemmat järjestelmät tettiin käyttöön vuden 2017 alussa Riistahallintlain säätämisen yhteydessä edellytettiin, että Sumen riistakeskuksen tulee kiinnittää erityistä humita riistanhityhdistysten timinnan tukemiseen. Määrätietisen taludellisten vimavarjen kasvattamisen hella timintaa n tuettu myös muilla tavin, kuten kulutusta ja neuvntaa tarjamalla, kulutus ja muuta materiaalia tuttamalla, timinnanhjaajien työtä kehittämällä sekä yhä enemmän mm. tietteknisillä ratkaisuilla. Osaprsessin avainasiakkaina vat etenkin riistanhityhdistysten timinnanhjaajat.

37 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Valtakunnallisella taslla saprsessissa timivat rhy krdinaattri, SRVA vastaava sekä sisäisiin palveluihin sijittuva rhy talusvastaava. Aluetaslla riistanhityhdistysten tuki jalkautuu aluetimistihin sijittuvien talus ja hallinttukihenkilöiden, ja metsästys ja riistatalustukihenkilöiden (ml. SRVA) rlien kautta sekä riistapäälliköiden timenkuvaan sin sisältyneen hallinttuen kautta. Kaikilla riistanhityhdistyksillä n nimetty riistankeskuksen timihenkilö hitamassa em. tehtäviä. Talus ja hallinttuen keskittäminen muutaman henkilön mudstamaan talus ja hallinttukitiimiin alitettiin vuden 2016 aikana ja lpullisesti maaliskuussa 2017 uusien timihenkilöiden tultua valituiksi. Riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien hitamiseen sallistuvien timihenkilöiden tiet taidn ylläpita ja kuluttamista varten n aluetimistissa riistasuunnittelijilla JHT kuluttajan rli. Riistanhityhdistysten tilikartta, tasekirja ja kk talushjeistus n uusittu klme vutta sitten samin kuin yhdistyksille tarkitettu timintalmakkeist. Yhteistyössä MMM:n määräämän tilintarkastajan kanssa n laadittu hje rhy:iden timinnantarkastuksesta. Nämä tuvat edelleen haasteita ja paljn tehtävää riistanhityhdistysten suuntaan tarjttavalle neuvnnalle ja hjaukselle. Tietynlainen tyytymättömyys uudistuksiin, vaatimuksiin ja muihin riistahallintlain mukanaan tumiin muutksiin ja lisääntyneeseen työmäärään heijastuu edelleen riistanhityhdistysten timinnanhjaajilta ja puheenjhtajilta herkästi saatavassa palautteessa. Mm. sähköisten järjestelmien, ennen muuta Oma riistan käyttööntt timinnanhjaajan työtä helpttamaan riistanhityhdistyksissä n kettu tisaalla hyvänä kehityksenä ja tisaalla kurmittavana lisätyönä. Psitiivinen suhtautuminen sähköisten järjestelmien käyttöön tulee kuitenkin yhä yleisemmäksi, vaikka esille tulevat yleensä kriittiset ja kielteiset mielenilmaisut. Talushallinnn ja hallinnn kulutusmateriaali n uudistettu ja käytettään timinnanhjaajien kulutuksessa, jssa aikaisempaa enemmän keskitytään hallinnllisiin asiihin ja taludenpitn liittyviin näkökhtiin. Sumen riistakeskuksen kaikki aluetimistt järjestivät kulutus ja neuvttelutilaisuuksia riistanhityhdistysten timinnanhjaajille ja puheenjhtajille ajankhtaisista aiheista. Etenkin timinnanhjaajille järjestettiin tilaisuuksia uusista tietjärjestelmistä, kuten Oma riistasta, talushallinnsta ja hallinnsta, kuten rhy:iden rlista itsenäisenä timijana ja työnantajana. Marraskuun lpulla li Jyväskylässä klmepäiväinen peruskurssi uusille timinnanhjaajille. Kurssille sallistui 14 timinnanhjaajaa. Riistanhityhdistysten timinnan kehittämishankkeessa, jka päättyi vuden 2016 huhtikuussa, n kehitetty timinnanhjaajien työtä helpttavia ja parantavia timintamalleja ja ennen mutta pyritty löytämään esimerkillisiä timintatapja, jilla n myönteisiä vaikutuksia timinnanhjaajan työhön ja riistanhityhdistysten yhteistimintaan. Tteutuneiden riistanhityhdistysten yhdistymisten phjalta ludaan menettelytapamalleja muille yhdistymistä suunnitteleville riistanhityhdistyksille. Nykyisen vimassalevan lainsäädännön phjalta ludaan malli, jssa timinnanhjaus, hallint ja rhy:n timinnt vidaan tteuttaa yhdistymistapauksissa. Vapaaehtisia yhdistymisiä valmistaudutaan tukemaan erillisenä prjektipäällikön vetämänä mnivutisena hankkeena vudesta 2017 alkaen. Helsingin riistanhityhdistyksen kanssa kehitetään ns. kkpäivätimisen timinnanhjauksen mallia. Hankkeessa pyritään kehittämään mm. työtapja ja järjestelmiä, jtka lisivat käytettävissä, mikäli tulevaisuudessa tulee riistanhityhdistyksiin jk pulipäivä tai kkpäivätimisia timinnanhjaajia. SRVA timinnassa vakiintuneen klarihirvieläinten jäljittämis ja lpettamistiminnan heen vat tulleet yhä keskeisemmiksi erilaiset suurpetihin liittyvät ngelmalliset tilanteet ja niihin varautuminen. Riistakeskukselle n hankittu suurpetjen karktustimintaa varten FN303 karktuslaitteita, jtka n sijitettu käyttöalueille aluetimistihin. Laitteiden käytöstä n annettu erilliset hjeet aluetimistille ja laitteita saavat käyttää vain siihen erikseen kulutetut henkilöt. Käyttökkemuksia n kertynyt vasta muutamista tilanteista. SRVA hälytyspuhelinpiltinnissa Satakunnan alueella kehitettiin ja kkeiltiin puhelunvälitysjärjestelmää, jssa saadaan sujuvasti hälytettyä SRVA tehtävään nimetyt henkilöt. Kkemukset livat hyvin lupaavat ja järjestelmän käyttö jatkui Satakunnan alueella vunna Järjestelmä hankittiin kilpailutuksen kautta kk maan pliisilaitsten käyttöön vuden 2017 alusta. Oma riistan SRVA tapahtumien raprtintiminaisuus tettiin käyttöön vuden 2017 alussa. Järjestelmän vi ladata tietkneen tai tabletin kautta käyttöönsä, jllin myös tapahtumien tallentaminen mbiilissa n mahdllista. Tällä tivtaan saatavan lutettavaa tilasttieta SRVA tilanteista ja myös siihen sallistuvien henkilöiden tekemän vapaaehtistyön määrästä. Riistanhityhdistyksiin khdistuvan hallinnllisen byrkratian määrää pyritään vähentämään mm. säädösmuutksia suunniteltaessa.

38 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Sisäiset palvelut Tukipalvelut/sisäiset palvelut Tukipalvelut tteuttavat strategista tavitetta, jssa timintaresursseja siirretään tukipalveluista ydinprsessien käyttöön. Tavitetta tteutetaan laajemmin henkilöstölinjauksilla sekä rekrytintien suuntaamisella ydintimintihin. Riistakeskuksen sisäisten ratkaisujen lisäksi tehstamismahdllisuuksia haetaan selvittämällä yhteistyömahdllisuuksia muiden hallinnnalan laitsten kanssa. Tukipalvelut vahvistivat timintavuden aikana edelleen strategista tavitetta, jssa henkilötyöpanksia siirretään rganisaatissa tukipalveluista ydinprsessien käyttöön. Tisaalta mahdllistettiin teknisillä ratkaisuilla edellytykset hajautetusti tapahtuvalle työtavalle maantieteellisesti hajallaan levassa rganisaatissa. Infrmaatipalvelut luttamushenkilöiden asiakirjjen sähköinen jakelu tteutetaan suraan asianhallintajärjestelmästä Oma riista tunnistautumisen kautta varast ja lgistiikkatiminnt tteutetaan ulkistettuna siten, että riistanhityhdistysten materiaalipalvelut eivät heikkene. kirjaamtimintja keskitetään edelleen keskustimistn, tteuttamaan myös julkisten hallinttehtävien keskitettyjä timintja kielituki vastaa käännösten tuttamisesta ja käännösalihankintjen kustannustehkkaasta järjestämisestä palveluna ydinprsesseille Luttamushenkilöiden sähköistä asiakirjjen jakelua suraan Dynasty asianhallintajärjestelmästä piltitiin Pilttikäytön aikana tdettiin, että kyseessä levia asiakirjja ei vitane laittaa suraan julkiseen jakeluun. Varsinainen käyttööntt päätettiin tteuttaa sitten, kun tunnistautuminen vidaan tteuttaa Oma riista palvelun kirjautumisen kautta. Vuden 2016 aikana timinnallisuuksia ei kehitetty, sillä hirvitiet minaisuuksien tuttaminen Oma riista palveluun sekä JHT nimittämistiminnt Oma riistaliitännäisinä pririsitiin edelle. Asianhallintajärjestelmässä panstettiin käyttöasteen krttamiseen, jtta asteittainen sähköiseen arkistintiin siirtyminen tulee mahdlliseksi. Sähköisen asiinnin lisääntyminen n npeaan tahtiin muuttanut kirjaamn timintakenttää ja vähentää kirjaamtimintjen tarvetta. Varast ja lgistiikkapalvelut tutettiin ulkistettuina keväällä Bky.fi Oy:n timesta. Palvelutasspimuksessa n varmistettu riistanhityhdistysten palvelutasn säilyminen aiemmalla taslla. Käännöstuen saprsessi timii riistakeskuksessa siten, että kaikki käännöstyöt hjataan käännösvastaavalle, jka hitaa suurimman san käännöksistä itse tai delegi pienemmän käännöstyön jllekin riistakeskuksen henkilölle. Suuremmat käännökset hidetaan riistakeskuksen ulkpulella alihankintana. Timintavunna käännätettiin 38 erillistä timeksianta ulkpulisilla kääntäjillä. Riistakeskuksen sisäisenä työnä tteutettiin 232 erillistä käännöstä. Käännöksistä 95 % tehtiin sumesta rutsiin. Timintavunna työllistivät erityisesti metsästäjätutkinnn uudistamiseen liittyneet materiaalien käännöstyöt. Infrastruktuuripalvelut hanke Laitialan timintakeskuksen alasajksi jatkuu alueiden timitiljen salta selvitetään yhteistimintamahdllisuuksia Sumen metsäkeskuksen ja muiden knsernin laitsten kanssa riistavahinkrekisterin ylläpitn sallistutaan yhtenä tutteen mistajana varmistaen siitä saatavat tuttavuushyödyt julkisille hallinttehtäville ja kestävälle riistataludelle. riistaknsernin Oma riista hanketta jatketaan tiethallintstrategian mukaisesti erityisesti yhteiskäyttöisyyttä ja palveluknseptia krstaen. sallistutaan hirvitietjärjestelmän tteuttamiseen yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen kanssa

39 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Tietjärjestelmätuella n riistakeskuksessa asiantuntijan rli suhteessa muihin prsesseihin. Useimmat lutavat palvelut rakentuvat jnkinlaiselle sähköiselle järjestelmälle. Tietjärjestelmätuen tehtävänä n sallistua ja vaikuttaa ydinprsessien tarvitsemien järjestelmien määrittelyyn ja varmistaa, että minkäänlaista ei tivttua fragmentitumista ei pääse tapahtumaan ja että kknaisuus pysyy hallinnassa ja julkisen riistaknsernin tiethallintstrategian raameissa. Sumen riistakeskus sallistuu julkisen riistaknsernin (maa ja metsätaluden hallinnnalan) tiethallintstrategian timeenpann kehittämällä tietjärjestelmiä yhdessä laaditun riistaknsernin kknaisarkkitehtuurin tavitetilan mukaisesti, ja edistämällä malta saltaan Julkisen riistaknsernin tietjärjestelmien yhteentimivuustavitteita. Jatkuvaa Sumen riistakeskus sallistui riistaknsernin it hjausryhmän timintaan. Työn tulksena n syntymässä tietjärjestelmäkknaisuus, jka niv eri timijiden tuttaman riista ja asiakastiedn yhteiseen julkaisualustaan ja pääsynhallintaan sekä vähentää päällekkäisyyksiä. Oma riista palvelussa tallennetaan saalisilmitukset sekä vidaan hallita metsästäjän mia tietja. Kehittyneet paikkatiet minaisuudet vat lisänneet riistatiedn lutettavuutta, ajantasaisuutta sekä tarkkuutta. Rekisteröityminen n tteutettu Vetuma palvelun avulla. Oma riista kirjautumismduli n tettu käyttöön myös Riistavahinkrekisterissä sekä Tassu järjestelmässä ja vunna 2016 riistakeskuksen Kulutusprtaalissa sekä Metsähallituksen myyntijärjestelmissä. Riistakeskus jatki vunna 2016 Lunnnvarakeskuksen kanssa hirvitiet minaisuuksien tteuttamista Oma riista palveluun MMM:n rahituksen turvin laitsten välillä svitun työnjan mukaisesti. SRVAtallennustiminnt tteutettiin saksi Oma riista palvelua ja kilpailutettu puhelinjärjestelmä integritiin käyttämään Oma riistaan tallennettuja SRVA yhteyshenkilöiden tietja. Hirvitiet minaisuudet jalkautettiin kentälle menestyksekkäästi vuden 2016 aikana usean prsessin yhteispnnistuksena. Jalkautuksen vetvastuu li sisäisten palvelujen prsessilla sana hirvitiethankekknaisuutta. Onnistuneen teknisen tteutuksen, sekä jalkautuksen jhdsta asetettu 50 prsentin sähköistystavite saavutettiin helpsti ja päästiin yli 90 prsentin suuteen hirvieläinseurista tai seurueista. Metsästäjärekisteri timii integrituna Oma riista palveluun. Näin metsästäjä näkee mat Metsästäjärekisterissä levat tietnsa Oma riista palvelussa ja vi mm. tulstaa itselleen tdistuksia sekä tteen metsästyskrtistaan. Talushallint ja henkilöstöpalvelut valmistaudutaan yhteistyössä Palvelut prsessin kanssa riistanhityhdistysten valtinsuuksien maksatukseen ja siihen tarvittaviin järjestelyihin ja hjeistuksiin talushallinnn timintjen vaiheittaista ulkistamista jatketaan vunna 2014 käyttööntettua riistakeskuksen palkkausjärjestelmää kehitetään tarpeen mukaan henkilöstönhallintasvellus Sympaa käytetään yksinmaisena henkilöstötietjen hallinta ja arkistintivälineenä henkilöstön työhyvinvintikysely tteutetaan ja työhyvinvinnin kehittämissuunnitelma päivitetään tarpeita vastaavaksi. Talushallinnn sa alueita ja timintja hidetaan Sumen riistakeskuksessa hajautetusti rganisaatin eri timipisteistä. Talushallinnn saamista n keskitetty, jtta ydintiminnille saadaan vapautettua resursseja. Talushallinnn perusprsessien timinnallisuutta analysidaan mm. sisäisen tarkastuksen raprttien perusteella. Laskujen vastaantt ja kierrätys timivat ulkistettuina. Työtuntien kirjaaminen tapahtuu timihenkilön työrleihin perustuen. Näin vidaan tarkasti selvittää rlien tdellinen työmäärän ja khdentaa kustannukset paremmin eri prsesseille ja prjekteille. Vusi n jaettu klmeen seurantasaan, jiden salta jakautumista seurattiin sekä tuntien khdentumisen, että kknaistuntien kertymisen salta. Tuntien jakautuminen prsesseille ilmenee liitteen 1 tauluksta 7.

40 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Työtuntien kknaiskertymän seurantaa käytettiin myös ennaltaehkäisevästi työtuntikertymien tasaamiseksi. Vuden aikana tteutettiin 8 hirviin ja suurpetihin liittyvää vahinkjen ennakktrjunta ja sujausmateriaalin hankintaa sekä kaksi muuta hankintaa julkisella hankintamenettelyllä. Timintavuden 2016 hankintamenettelyt nnistuttiin tteuttamaan ilman valituksia. Riistakeskus vastaa vudesta 2014 alkaen riistanhityhdistyksille tulevan valtinavustuksen hjaamisesta riistanhityhdistyksille, sen käytöstä, käytön valvnnasta ja niiden ehdista sekä yhdistysten pulesta valtinavustuksen raprtinnista valtinavun myöntäjälle. Tavitteen määräaikaa siirrettiin vuteen 2017, kska yhdistysten valtinsuutta kskevaa lainsäädäntöä n tarkennettava Sumen riistakeskus valmistautui vastaamaan vuden tavitteen mukaisesti riistanhityhdistysten valtinavustuksen hitamisesta ja maksatuksesta. Tavitteen tteuttamista n viivästytetty, kska siirt edellyttää lainsäädäntöphjan tarkennuksia PALVELUKYKY JA LAATU Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun timivuudelle ja laadulle asetettujen tavitteiden tteutumisen astetta. Sumen riistakeskuksen timinnallisen tulksellisuuden mittarist ja tunnusluvut n tteutettu timintavunna ja esitetty liitteessä 1 seuraavasti: Mittaaminen perustuu taulukn 3 suritteisiin. Suritteiden laadun mittarist n taulukssa TOIMINNAN TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS Tuttavuus n pansten ja tutsten suhde, kun pankset ilmaistaan tutannntekijöinä. Taludellisuus n tutsten ja pansten suhde, kun pankset ilmaistaan rahana. Timinnan tehkkuutta ja laatua mitataan seurantajärjestelmällä Tteutettu Timinnan tuttavuuden selvittämiseksi tarvitaan siis tieta suritteista ja suritteiden tuttamiseen kuluneesta työmäärästä. Taludellisuuden määrittämiseksi tarvitaan tieta tutantpansten hinnasta. Tuttavuuden ja taludellisuuden mittaamiseksi valittiin muutama keskeinen mittari. Taludellisuuden tunnusluvut löytyvät liitteen 1 taulukista 5 ja tuttavuuden tauluksta 6.

41 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Kaavi 2: Kknaistyöpanksen ( työtuntia) jakautuminen timintavunna 2016 ilmenee seuraavasta kaavista MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Sumen riistakeskuksen maksullista timintaa vat: 1) hanketiminta, 2) julkisten hallinttehtävien timitusmaksut ja 3) varainhankinnan suritteet: Metsästäjä ja Jägaren lehden ilmitusmyynti ja varasttutteiden välitys. Taulukk 1: Kustannusvastaavuuden tteutuminen maksullisessa palvelutiminnassa ja varainhankinnassa tilivunna 2016 Sumen riistakeskuksessa. Tutt Kustannukset Kustannusvastaavuus Hanketiminta % JHT timinnat % Varainhankinta: Metsästäjän ilmitusmyynti Palvelututteiden myynti % 109 % Sumen riistakeskuksen hanketiminta perustuu erikseen laadittaviin hankesuunnitelmiin ja niille laadittaviin kustannusarviihin. Kustannusarviihin mititetaan hankkeen suranaisten henkilöstökulujen ja stpalvelukulujen lisäksi yleiskustannussuus, jka vastaa hankkeen henkilötyöpanksen suutta Sumen riistakeskuksen yleiskustannuksista. Kaikkiin hankkeisiin ei kuitenkaan vitu khdistaa täysmittaisia yleiskustannuksia, kska yleiskustannuksia ei llut esitetty täysmittaisina hankerahitushakemuksissa. JHT timinnista saatavat tutt perustuivat Sumen riistakeskuksen ja riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien maksuista vusina annetun maa ja metsätalusministeriön asetuksen (1078/2014) suritemaksuihin. A. asetus n annettu riistahallintlain 33 :n ja maksuperustelain 8 :n njalla. JHT timinnissa n vaikea päästä täyteen kustannusvastaavuuteen, kska maksut nusisivat mm. pikkeuslupatapauksissa asiakkaille khtuuttmiksi. Lisäksi sa suritteista n säädetty maksuttmiksi. Metsästäjän ilmitusmyynti tuttaa 271 prsenttisesti siitä aiheutuvat kulut. Palvelututteiden välityksen kustannusvastaavuus li 109 %. Timint tutti ylijämää palvelututteiden välityksen ulkistamisesta aiheutuneen kustannusten pienenemisen ja uuden Metsästäjän ppaan myynnin alkamisen ja kasvaneen kysynnän vuksi.

42 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) 3.5. VOIMAVAROJEN HALLINTA JA AIKAANSAANNOSKYKY Aikaansaannskyky kuvaa rganisaatin, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tulksellisuutta. Sumen riistakeskuksen aikaansaannskyvyn mittarist (samalla tilinpäätöksen henkilöstölukuja) n kuvattu liitteen 1 taulukssa 7. Sumen riistakeskuksen henkilöstövahvuus ja työpanksen tteutunut ja taviteltu jakautuminen pääprsesseittain vusina ilmenevät ja jakautuminen rahituslähteittäin taulukssa 7. Sumen riistakeskuksen henkilöstöstrategian keskeisenä tavitteena n työtyytyväisyyden krkea tas sekä saamisen kehittäminen ja suuntaaminen tukipalveluista ydinprsesseihin. Jatkuvaa. Työpanksen vapautuminen tukipalveluista ei le tteutunut tavitteiden mukaisesti Henkilöstöstrategiset linjaukset Riistahallinnn ja valtinhallinnn muutkset edellyttävät henkilöstöltä valmiutta saamisen uudelleen suuntaamiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön ammattitaidn kehittämisessä krstetaan tulevaisuuden saamistarpeita. Kannustetaan maehtiseen piskeluun ja fyysisen kunnn ylläpitämiseen. Henkilöstön urakehitys n mahdllistettu. Organisaati timii hajautetusti, tavitteeksi tetaan, että pääsääntöisesti kaikkia tehtäviä vidaan hitaa missä tahansa timipisteessä. On tärkeää myös urakehityksen kannalta. Asiantuntijalaitksen kehittäminen ja riistahallintlain tumat uudet tehtävät, mm. asiantuntijarlit ja kansainvälinen timinta, edellyttävät uudenlaista alan krkeatasista saamista. Kska vakanssien määrä n rajattu (62 henkilötyövuteen) yhdistettynä budjetin niukkuuteen, uuden saamisen hankkiminen vi tapahtua 1) henkilöstön lemassa levaa saamista hyödyntäen, 2) henkilöstön kuluttautumisella ja 3) uusrekrytinnilla vakanssien vapautuessa lunnllisen pistuman kautta. Työpanksen ja saamisen siirt tukipalveluista ydintehtäviin edellyttää tukipalveluiden ja myös ydintimintjen tietjärjestelmien kehityksen jatkamista työn tehkkuuden lisäämiseksi. Työtyytyväisyyden seuranta ja seurannasta saatujen tulsten hyödyntäminen määrätietisella timintahjelmalla. Otetaan tavitteeksi nnistunut henkilöstöplitiikka ja esimiestyö sekä nnistuneet kehityskeskustelut. Nudatetaan työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää. Työajat vat justavia kaikille henkilöstöryhmille ja etätyö vakiintunut työtapa rleissa, jissa se n teknisesti mahdllista ja työn tekemistä tehstavaa. Vuden 2016 timenpiteet saamisen ja työtyytyväisyyden nstamiseksi Riistakeskuksessa timii työhyvinvintiin liittyvien käytännön timenpiteiden suunnittelijana ja tteuttajana työhyvinvintitiimi. Sen mudstavat lakisääteinen työsujelutimikunta sekä hallintpäällikkö ja henkilöstövastaava. Työhyvinvintitiimi kehittää aktiivisesti työhyvinvintia edistäviä timenpiteitä. Vuden 2016 alkupulella päätettiin vuden 2015 työhyvinvintikyselyn ja vuden 2015 kehittämissuunnitelman tulsten phjalta keskeisimmät työhyvinvinnin kehittämiskhteet ja laadittiin Sumen riistakeskuksen työhyvinvinnin kehittämissuunnitelma 2016 jhdn ja työhyvinvintitiimin yhteistyönä. Vuden 2016 kehittämissuunnitelman päätavitteet livat: Esimiestiminnan kehittäminen Alaistaitjen kehittäminen/tasa arvinen tistemme khtaaminen Jhdn tiedttamisen ja viestinnän tehstaminen

43 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (73) Kyseisiin tavitteisiin pääsemiseksi svittiin jhtryhmän kanssa yhteistiminnassa timenpiteet. Syksyllä 2016 ei tteutettu työhyvinvintikyselyä vaan se tteutetaan seuraavan kerran syksyllä Työhyvinvinnin kehittämissuunnitelma 2017 tutetaan aiempien tavitteiden phjalta lisäten siihen työhyvinvintitiimin ehdttamia tavitteita. Kehityskeskusteluissa ja niiden seurantakeskusteluissa kartitetaan svittujen rlien saamistilanne ja esitetään sekä hyväksytään timenpiteitä saamisen kehittämisen salta. Riistakeskuksessa työntekijöillä n aktiivinen rli saamisensa kehittämisessä. Riistakeskuksen rlitukset ja rlien tehtävät vat jatkuvasti esimiesten ja alaisten saatavilla sähköisesti HR järjestelmä Sympassa. Vuden 2016 kehityskeskusteluissa tarkastettiin rlien vaatimukset ja ajantarve nrmaalikäytännön mukaisesti. Kaavi: Seuraavassa kuvassa n esitetty työpanksen tteutunut ( ) khdentuminen. Kaavista nähdään, että työajan käytön suuntaaminen ydinprsesseihin n edennyt, mutta hitaasti. Julkiset hallinttehtävät vat tehstuneet, mutta etenkin kannanhidllisen sudenmetsästyksen pikkeuslupakäytäntö työllisti humattavasti. Jhtamisen ja strategiaprsessin sekä sisäisten palveluiden suus n tavitteiden mukaisesti pienentynyt. Henkilöstörakenteen luntainen muuts n llut tistaiseksi varsin hidasta. Palveluiden salta työnkäyttö n kasvanut, mikä saltaan jhtuu metsästäjätutkinnn uudistamisesta.