TOIMINTAKERTOMUS ja TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS ja TILINPÄÄTÖS Sumen riistakeskus Smpintie HELSINKI Y-tunnus

2 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ARVIO ONNISTUMISESTA YHTEENVETO AVAINTULOSTEN TOTEUTUMISESTA VUONNA Merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat timenpiteet Timinnalliset tavitteita kskevat avaintavitteet Tuttavuus ja kehittämistavitteita sekä investintihankkeita kskevat avaintavitteet JULKISEN RIISTAKONSERNIN STRATEGIA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS RIISTAKANNAT SÄILYVÄT ELINVOIMAISINA RIISTATALOUS LUO HYVINVOINTIA METSÄSTYS JA RIISTANHOITO OVAT EETTISTÄ JA VASTUULLISTA RIISTAVAHINGOT JA -KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SUORITTEET JA KUVAUS TOIMINNASTA Strategiatyö ja jhtaminen Viestintä Julkiset hallinttehtävät Lupahallint Lakisääteiset vakuutukset Metsästäjärekisteri Riistavahinkrekisteri Valitukset, ikaisuvaatimukset ja kantelut Riistanhityhdistyksiin liittyvät julkiset hallinttehtävät Muut julkiset hallinttehtävät Kestävä riistatalus Riistakantjen hitsuunnitelmat Riistatiedn määrittely Riistakantjen vertussuunnittelu Kestävä metsästys Riistavahinkjen estäminen Hyvinvintia riistataludesta Palvelut Asiakaspalvelu ja neuvnta Uuden metsästäjän palvelut Metsästäjäpalvelut Riistanhityhdistysten tukiprsessi Sisäiset palvelut Tukipalvelut/sisäiset palvelut Talushallint ja henkilöstöpalvelut PALVELUKYKY JA LAATU TOIMINNAN TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VOIMAVAROJEN HALLINTA JA AIKAANSAANNOSKYKY Henkilöstöstrategiset linjaukset Vuden 2017 timenpiteet saamisen ja työtyytyväisyyden nstamiseksi Henkilöstötietja KESKEISET TUOTTAVUUS- JA KEHITTÄMISTAVOITTEET SEKÄ INVESTOINTIHANKKEET TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT PÄÄTÖS TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄN KÄYTÖSTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOLAIN MUKAISET TOIMINTAKERTOMUSTIEDOT LIITTEET... 58

3 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) 1. JOHDON KATSAUS Sumen riistakeskuksen timinta perustuu riistahallintlakiin (158/2011) ja sen njalla tehtyyn Sumen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalusministeriön väliseen tulsspimukseen. Tämä timintakertmus kskee Sumen riistakeskuksen timintaa ajalta Timintakertmuksen laadinnassa n nudatettu sveltuvin sin Valtiknttrin valtin virastille ja laitksille antamaa hjetta timintakertmuksen laatimisesta (Valtiknttri 2016). Timintakertmus n aina Sumen riistakeskuksen timinnasta annettava kertmus ja se timii samalla tulshjaavalle maa- ja metsätalusministeriölle annettavana tulsraprttina sekä Sumen riistakeskuksen timielimille annettavana vusikertmuksena. Jäljempänä humimerkinnällä varustetut tekstit vat suria lainauksia maa- ja metsätalusministeriön ja Sumen riistakeskuksen välisestä tulsspimuksesta vusille tai vat vuden 2017 avaintuls. Arvi tteutumisesta Sumen riistakeskuksen tilinpäätöksessä nudatetaan kirjanpitlakia (1336/1997) ja tilivelvllisten allekirjittamat tilinpäätösasiakirjat ja tilintarkastuskertmus esitetään erillisenä kknaisuutena. Sumen riistakeskuksen tulslaskelma, kirjanpitlain mukaiset timintakertmustiedt n esitetty pääkhdassa 5.6. Sumen riistakeskuksen 15 timinta-aluetta laativat alueensa ja aluetimistn timinnasta timintaraprtin, jka n käsitelty alueellisessa riistaneuvstssa sekä riistanhityhdistysten aluekkuksessa Raprtit tallennetaan Sumen riistakeskuksen asianhallintajärjestelmään ja vat saatavissa Sumen riistakeskuksen kirjaamsta, kirjaam@riista.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sumen riistakeskuksen TTS-suunnitelmaan sisältyy analyysi timintaympäristön muutksista. Vuden 2017 salta n syytä kirjata seuraavat humit: Kansalaisten kritiikki harjitettua suurpetplitiikkaa (etenkin susi) khtaan n jatkunut ja n saavuttamassa yhä radikaalimpia mutja. Ilmiö vaikeuttaa riistahallinnn timintaa myös muilta sin. Valtintaluden kestävyysvaje rajittaa myös julkisen riistaknsernin timintaa. Kasvavista tehtävistä n pyritty selviämään khdentamalla resursseja uudelleen. Kilpailu erityisesti tutkimusrahituksesta n kiristynyt, mikä saattaa jatkssa vaikeuttaa riistataludessa tarvittavan tutkimustiedn esimerkiksi riistakantjen tilan ja kehityksen seurantaa. Myös sähköisten asiakaspalvelumutjen ja tietjärjestelmien kehittäminen kärsii niukista taludellisista resursseista. Tätä kehitystä pystytään sin paikkaamaan riistanhitmaksun krtuksella seuraavan metsästysvuden alkaessa. Vunna 2017 maksettujen metsästyskrttien lukumäärä li Innfactr Sftware Oy:n ilmittaman tiedn perusteella , jten maksettujen metsästyskrttien määrä nusi metsästyskrtilla vuteen 2016 verrattuna. Klme vutta kestänyt lasku taittui ja määrä kääntyi nusuun. Riistanhitmaksun maksaneiden naisten määrä lisääntyi metsästäjällä (+6,1 %). Naisten kknaismäärä li Nähtäväksi jää nk kysymys yksittäisen vuden muutksesta vai kestävämmästä kehityksestä. Suuren työpanksen vaativat metsästyslain uudistuksen valmistelu sekä riistanhityhdistysten maksatusperusteiden uudistamisen valmistelu. Nämä vaatinevat suuren työpanksen myös 2018 metsästyslain täytäntöönpann ja metsästysasetuksen valmistelun jhdsta, mikä saltaan vaikuttaa muihin tehtäviin käytettävissä levien resurssien määrään.

4 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) 1.2. ARVIO ONNISTUMISESTA Sumen riistakeskuksen strategia päivitettiin vunna Uudeksi keskeiseksi päämääräksi asetettiin kansalaisten luntsuhteen säilyttäminen ja riistaknsernin strategian jalkauttaminen riistanhityhdistyksiin. Näiden tavitteiden saavuttamiseen tarvitaan ensimmäisen salta jatkuvaa työpansta ja tisen salta uusia panstuksia 2018 alkaen perustuen 2017 lpulla tteutettuun riistanhityhdistys hallitusten kulutuksen piltintiin. Timintavusi li Sumen riistakeskuksen seitsemäs timintavusi ja timinnan vidaan katsa rganisaatimuutksen jälkeen j pääsin vakiintuneen. Riistatiedn digitalisintia n viety pitkin harppauksin eteenpäin Oma riista -palvelun kehittämisen myötä. Kasvavat ja sin ristiriitaiset ulkakin tulevat vaatimukset suhteessa resursseihin asettavat haasteita palvelun kehittämiselle ja timintavarmuuden ylläpitämiselle jatkssa. Keskustelu riistataludesta hyvinvintipalveluiden tuttajana ja riistataluden arvn määrittämisestä n jatkunut alan timijiden keskuudessa. Riistataluden materiaalisia ja virkistykseen liittyviä arvja n esitelty laajasti ja myös alan elinkeinlliset mahdllisuudet vat lleet esillä maaseudun kehittämisessä. Kestävän riistataluden prsessit ja hankkeet vat menestyneet hyvin ja niille n saatu myös ulkpulista rahitusta. Timintavuden aikana Sumen riistakeskuksen lunnnhit- ja lunnnsujelustrategia, Digiriistametsä METSO- hanke ja Lapissa tehtävä supikirakannan rajittaminen Skandinaviaan leviämisen estämiseksi vat saaneet paljn humita sidsryhmiltä. Maanmistajien ja riistaväen yhteistyö arkilunnn hidssa ketaan tehkkaaksi tavaksi hitaa maa- ja metsätalusalueiden mnimutisuutta. Myös tietisuus metsästäjien rlista lunnnsujelualueiden hidssa n edelleen lisääntynyt. Supikiran salta vieraslajidirektiiviin liittyvät lainsäädännönmuutkset antavat entistä paremmat mahdllisuudet lajin aiheuttamien mnimutisuusvahinkjen trjunnassa. Riistakeskus n työskennellyt pitkään lajin aiheuttamien haittjen tunnistamiseksi ja vieraslajin trjunnan tehstamiseksi. Timintavuden aikana Sumen riistakeskuksen hitsuunnitelmatyö sai sakseen laajenevaa kansainvälistä kiinnstusta. Etenkin Sumen aktiivisuus kansainvälisen taigametsämetsähanhikannan hitsuunnitelman krdinijana ja päivitetty susikannan hitsuunnitelma vat herättäneet kansainvälistä kiinnstusta Sumen tapaan edistää sallistavaa riistaplitiikkaa. Julkiset hallinttehtävät n hidettu npeasti ja bjektiivisesti. Asiiden käsittelyajat vat lleet khtuullisia ja muutksenhakuina tehdyt valitukset ja niistä saadut valitusratkaisut vat sittaneet riistakeskuksen päätöslinjan timivaksi. Lupahallintbyrkratian vähentämiselle n kuitenkin edelleen suuri tarve. Yleisölle ja metsästäjille suunnatut palvelut saivat asiakastutkimuksissa erinmaisia arvsanja. Riistanhityhdistysten tukiprsessi n timinut erittäin hyvin haastavassa tilanteessa. Nrmaalin tuen lisäksi n valmisteltu riistanhityhdistysten valtiavun maksatuksen siirta riistakeskukseen ja vapaaehtisten yhdistymisten edistämishanketta ministeriön hjeiden mukaisesti. Asiakastyytyväisyyttä vähentää kuitenkin se, että riistahallintuudistuksen seurauksena riistanhityhdistysten hallinnllinen työmäärä n lisääntynyt, mikä ketaan tarpeettmana byrkratian kasvuna. Lainsääsäädännön kehittämistyöhön näiden vaikeuksien vittamiseksi ja byrkratian vähentämiseksi n edelleen tarvetta. Mnilla alueilla vimakas tyytymättömyys harjitettuun suurpetplitiikkaan etenkin suden salla n aiheuttanut kielteisiä ilmiöitä, jissa riistanhityhdistykset vat paikallisina timijina jutuneet hankalaan asemaan, ja jtka vat heijastuneet myös riistanhityhdistysten timintaan ja jhtaneet jpa etujärjestömäisiin kannanttihin. Viestintää n edelleen kehitetty vimakkaasti asiakaslähtöiseksi. Tulkset näkyvät myös asiakastutkimusten tulksissa ja muutkset vat lleet ikean suuntaisia ja näkyviä. Tukipalveluissa näkyvät aiempaa selkeämmin timintjen keskittämisen ja sähköisten palveluiden edut. Sähköiset kkusjärjestelmät vat kääntäneet matkakulut laskuun. Työpansta vidaan siirtää edelleen tukitiminnista ydintimintihin. Riistaknsernin yhteinen tietjärjestelmäkehitys n tteutunut, kun eri laitsten palveluja n integritu Oma riista -palvelukknaisuuteen. Riistaknsernin it-strategia krstaa knsernin timijiden yhteistä tietjärjestelmäarkkitehtuuria, mutta jättää tteutusvastuun laitsten ketterin

5 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) menetelmin hidettavaksi. Julkishallinnn kustannusleikkaukset ja krdinaatin puute kuitenkin hidastavat tteuttamista. Osallistava riistaplitiikan valmistelu n yksi riistahallinnn keskeisiä tavitteita. Hitsuunnitelmien valmistelu n tärkein työkalu tässä työssä. Hitsuunnitelmia n julkaistu riistakeskuksen valmistelutyön phjalta ja niiden jalkauttaminen n llut tehkasta. Timintavuden aikana valmisteltiin ilveksen kannanhitsuunnitelma. Suurpetplitiikan evaluinti vunna 2013 ja uuden susikannan hitsuunnitelman linjaukset vat nstaneet entisestään dtuksia ja vaatimuksia suurpetplitiikan timenpiteistä. Susikannan hitsuunnitelman jalkauttamiseen ja reviiriyhteistyötiminnan kehittämiseen n saatu lisäresursseja, ja kaikki hitsuunnitelman kehittämishankkeet n käynnistetty. Tilanteen parantaminen edellyttää riistakeskukselta resurssien vähetessä tehtävien pririsintia ja jistakin muista vanhista tehtävistä lupumista YHTEENVETO AVAINTULOSTEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2017 Riistakeskuksen ja maa ja metsätalusministeriön tulsspimuksen tarkennuksena svitaan vusittaiset avaintulkset, jtka n kirjattu saksi timintasuunnitelmaa. Seuraavassa esitetään yhteenvet ja arvit avaintulsten tteutumisesta Merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat timenpiteet Tavite Vastaa suden hitsuunnitelman täytäntöön pansta Arvi tteutumisesta pääsin tteutunut Alitetaan uusien karhun- ja ilveksen hitsuunnitelmien täytäntöön pan MMM hyväksyi Ilveksen kannanhitsuunnitelman julukuussa Karhun hitsuunnitelman hyväksymistä dtetaan, jten täytäntöön pann alittaminen siirtyy vudelle 2018 Saada kknaiskuva riistataluden hyvinvintivaikutuksista pääsin tteutunut Osallistuu metsähanhen kansainvälisen hitsuunnitelman tteutukseen ja vastaa timeenpann krdininnista Sumessa tteutunut Timinnalliset tavitteita kskevat avaintavitteet Metsästyslain muutsprsessiin sallistuminen ja muutksista viestiminen tteutunut Kivutn ansastus -spimuksen timeenpan yhdessä MMM:n kanssa käynnissä Sumen riistakeskus n tehnyt yhteistyötä Rutsin kanssa lukkujen testaamisesta ja tyyppihyväksynnästä vastaavien timijiden kanssa. Kanu-lukun tyyppihyväksyntähakemus timitettiin Rutsin ympäristöviranmaiselle ja kenttätestit tteutettiin riistakeskuksen ja Rutsin maatalusylipistn yhteistyönä. Kenttätestaushanke saatettiin lppuun vuden 2016 aikana. Tyyppihyväksyntähakemukseen ei tullut ratkaisua timintavuden aikana.

6 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Sumen riistakeskus n sallistunut spimuksen täytäntöönpann liittyvään lainsäädäntövalmistelutyöhön. Riistanhidn ja metsänhidn yhteistiminnan kehittäminen ja tiivistäminen käynnissä Yhteistyö Sumen metsäkeskuksen ja metsäyhtiöiden kanssa jatkuu. Jatkaa valvntaviranmaisten kanssa timenpiteitä ja viestintää laittman riistaeläintappamisen vähentämiseksi jatkuvaa Metsästäjä lehdessä n tteutettu viestintäkampanja ja yhteistyö muiden timijiden kanssa jatkuu.

7 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Tuttavuus ja kehittämistavitteita sekä investintihankkeita kskevat avaintavitteet Sähköinen asiinti (Oma riista) etenee. Oma riista n edennyt erinmaisesti. Kaikkiin kehittämistarpeisiin ei pystytä vastaamaan Riistaknsernin tiethallintstrategiassa visina n vahva sähköinen palveluknsepti ja järjestelmien yhteiskäyttöisyys sekä yhteisen arkkitehtuurin mukaisuus kuitenkin siten, että peratiivinen vastuu järjestelmien tteuttamisesta n laitksilla. Riistakeskus n vuden 2017 ajan sallistunut riistaknsernin IT-työryhmän työhön sekä resurssiensa mukaisesti sallistanut muita laitksia yhteisen tahttilan ja teknisten ratkaisujen saavuttamisessa. Tarkituksena n llut yhtenäisen visin tteutuksen varmistaminen ja järjestelmien yhteinen kehittäminen. Oma riista -palvelun tunnistautumissysteemi n käytössä Riistavahinkrekisterissä, Tassu-järjestelmässä, Riistaklmit.fi -palvelussa, Kulutusprtaalissa sekä Metsähallituksen lupamyyntijärjestelmissä. Näin n päästy lennaisten samaa asiakasryhmää palvelevien järjestelmien salta aiempaa laajemmin yksien tunnusten käyttöön. Lunnnvarakeskuksen ja riistakeskuksen yhteisen hirvitietjärjestelmä -hankkeen salta riistakeskus n ttanut vastuun tietjen keruujärjestelmän lumisesta sana Oma riista -palvelua. Ajantasaiset raprtinnit timivat kauden aikana ja metsästystä vitiin hjata aiempaa paremmin. Lunnnvarakeskuksen kanssa yhteistyössä syntyivät myös hirvikannan ennustemallit, jtka saatiin käyttöön jahdin aikana syksyllä Saalis- ja havaintpalaute saatiin 94 %:sti sähköisesti, mikä vaikutti lennaisesti 2017 alkuvuden työpaineeseen aluetimistissa. Riistakeskuksen timinnan tehstamistyö ja henkilöstön työhyvinvinnin edistäminen jatkuu TTS-linjausten mukaan jatkuvaa Sumen riistakeskuksen henkilöstölinjausten mukaisesti työpansta edelleen siirretään tukipalveluista ydintimintihin. Rekrytinneissa selkeä pääpain n substanssihenkilöissä, jita palkataan pääsin ydinprsessien hankkeisiin. Valtakunnallisia tehtäviä n keskitetty perustetuille paikasta riippumattmille tiimeille, jissa kehitetään ja jaetaan asiantuntemusta sekä vidaan tteuttaa sijaisjärjestelyt. Lisäksi tietjärjestelmien Tiekartalla n useita sisäistä timintaa edesauttavia minaisuuksia, jtka tteutetaan vusina Digitalisinnin ja yleisen tietjärjestelmäkehityksen avulla haetaan aktiivisesti rutiinitimintjen vähentämistä ja päällekkäisen työn karsimista myös riistanhityhdistysten salta. Oma riista -palveluun kehitettiin uusia sekä yksittäistä metsästäjää, metsästysseurja ja -seurueita että riistanhityhdistyksiä palvelevia minaisuuksia. Tavitteena li, että 50 % hirveä metsästävistä seurista tai seurueista asii sähköisesti vuden 2017 metsästyksen raprtinnin salta. Tämä tavite ylitettiin lähes sadalla prsentilla ja humattavan paljn aiemmin erilaisiin tallentamistehtäviin mennyttä työaikaa vitiin käyttää muuhun työhön.

8 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Riistakeskus vastaa riistataluden kehittämis- ja kulutussekä neuvntahankkeiden rahittamisesta määrärahjensa puitteissa tteutunut Vunna 2017 riistaknsernin strategian jalkauttamiseen ulkpulista tilattaviin hankkeisiin saatiin yleisavustus. Avustuksella rahitettiin seuraavia hankkeita: ABC ampumakulutusjärjestelmän kehittäminen /Sumen Metsästäjäliitt ry Mets -nurisleirit /Sumen Metsästäjäliitt ry Villisian aitauspyyntikkeilu /Sumen metsästäjäliitt Jusimetsästys pienet hirvieläimet/sumen jusimetsästäjäliitt Erätaitkilpailut/Metsähallitus Osallistutaan MMM:n RHY maksatusperusteiden uudistamishankkeeseen ja käynnistetään riistanhityhdistysten timinnan kehittämisen jatkhanke tteutunut Riistanhityhdistysten timinnan kehittämishankkeen yhteydessä saatiin edelleen vahvistusta sille, että mnilla alueilla n halua ja ajatuksia riistanhityhdistysten yhdistymiseen ja yhteistiminnan kehittämiseen. Mnivutinen jatkhanke riistanhityhdistysten vapaaehtisten yhdistymisten edistämiseen ja tukemiseen käynnistyi vuden 2017 aikana. Rahitusta yhdistysten tukemishankkeelle ei le vielä myönnetty. 2. JULKISEN RIISTAKONSERNIN STRATEGIA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Riistakeskus n julkisen riistaknsernin keskeinen timija ja edesauttaa MMM:n julkisen riistaknsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden saavuttamista. Riistakeskuksen strategia n ajantasaistettu uuden knsernistrategian mukaiseksi Sumen riistakeskus n sa maa- ja metsätalusministeriön hallinnnalaa ja virtuaalista julkista riistaknsernia. Kska yksittäisen laitksen timinnan vaikutusta yhteiskunnalliseen laajempaan kehitykseen n mahdtn eritellä, julkisen riistaknsernin timijat vat laatineet yhteisen mittaristn strategiansa vaikuttavuuden mittaamiseksi. Sumen riistakeskus n tuttanut saltaan riistaplitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviimiseksi tarvittavat tunnusluvut, liite 1 taulukk 1. Sumen riistakeskuksen strategia päivitettiin vunna 2017 riistaknsernistrategian päivityksen mukaisesti. Seuraavassa kuvataan Sumen riistakeskuksen timenpiteitä yhteisen strategian tteuttamiseksi ja tulstavitteiden tteutuminen n jateltuna yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden mukaan. Vaikuttavuustavitteiden tteutumisen mittariluvut n esitetty liitteen 1 taulukssa 2 ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat kehittämis- ja innvaatihankkeet n esitetty liitteessä 2.

9 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) 2.1. RIISTAKANNAT SÄILYVÄT ELINVOIMAISINA Vaikuttavuustavitteen tukemiseksi Sumen riistakeskuksen tulee Vastata riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä kskevien hitsuunnitelmien ja niiden päivitysten sallistavasta valmistelusta tteutunut, jatkuvaa Sumen riistakeskuksen hitsuunnitelmatyö jatkui kahdella taslla: varsinaisten hitsuunnitelmien valmistelu strategiset hankkeet, jtka liittyvät hitsuunnitelmatyöhön tai niillä n muuten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta merkitystä Sumen riistakeskus valmisteli vunna 2016 Sumen karhukannan hitsuunnitelman, jka valmistui vuden 2016 lppuun mennessä. Ilveskannan hitsuunnitelma valmistui keväällä Sumen riistakeskus krdini kansainvälisen taigametsähanhikannan hitsuunnitelman laatimista yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön kanssa. Sumen riistakeskus n sallistunut asiantuntijan rlissa Gse Platfrm -työryhmän timintaan. Ryhmän tarkitus n jalkauttaa taigametsähanhikannan hitsuunnitelmaa ja edistää vesilintukantjen speutuvan kannanhidn menetelmiä Eurpassa. Hitsuunnitelmatyötä kuvataan yksityiskhtaisemmin Riistakantjen hitsuunnitelmat -sissa. Ottaa timinnassaan, ml. julkiset hallinttehtävät, humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian ja eläintautien trjuntastrategiiden timenpiteet tteutunut, jatkuvaa Vahvistettuja hitsuunnitelmia, jtka Sumen riistakeskus ttaa timinnassaan humin, n laadittu seuraaville riistaeläinlajeille tai lajiryhmille: hirvi, susi, karhu (uusi suunnitelma dttaa MMM:n vahvistusta), ilves, ahma, metsäpeura, peltpyy, metsäkanalinnut, taigametsähanhi ja hylkeet. Lisäksi n laadittu vesilintujen elinympäristöjen kehittämiseen tähtäävä Kansallinen ksteikkstrategia ja taantuneiden vesilintulajien ja majavakantjen hidn timenpidehjelmat. Julkisten hallinttehtävien hitamisessa n tettu humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian ja eläintautien trjuntastrategiiden timenpiteet niiltä sin kuin linjauksilla n llut vaikutusta pyynti- ja pikkeuslupien päätösharkintaan ja niissä lainsäädännön asettamissa rajissa kuin se n llut Sumen riistakeskuksen timivallassa. Vaikuttaa aktiivisesti riistataluden kansainvälisessä yhteistyössä - sallistumalla tarvittaessa Sumen valtin edustajana kansainvälisten spimusten ja EU:n hallintkmiteiden työhön - sallistumalla riistahallintviranmaisten kansainväliseen yhteistyöhön - sallistumalla kansainvälisen riistansujelujärjestön CIC:n ja sen Sumen delegaatin timintaan tteutunut, jatkuvaa EU-27-maiden riistatalusjhtajien yhteistyöfrumi kkntui viidennen kerran. Sumen edustajana Virn kkuksessa li riistakeskuksen riistataluspäällikkö. Kkuksen pääaiheet livat eurppalainen suurpet- ja villisikaplitiikka ja riista-alan digitalisaati. Riistataluspäällikkö esitteli sumalaista riistatiedn käyttöä ja riistalaskentja kantjen hidssa ja Oma riista- palvelun hirvitiet-minaisuuksia. Frumin työ jatkui läpi vuden muun muassa erilaisten suurpetkantjen hitn liittyvien käytäntöjen kartituksilla ja maakhtaisilla kyselyillä sekä riistahallintjhtajien pienryhmien tapaamisilla. Frumi avusti myös eri maiden ministereitä riista-asiiden linjaamisessa. Viranmaisyhteistyö Baltian maiden kanssa jatkui ja sitä tteutettiin yhteistyössä MMM/Erätalusyksikön (lunnnvarasastn) ja Metsähallituksen kanssa. Sumen riistakeskuksella n edustaja Maailman lunnnsujeluliitn IUCN:n kansallisessa työryhmässä.

10 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui maa- ja metsätalusministeriön nimeämänä Sumen edustajana kansainvälisen Wetlands Internatinal -rganisaatin timintaan. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui HELCOM:in työhön Seal expert -ryhmän jäsenenä. Sumen riistakeskuksen suurpetasiantuntija sallistui Sumen edustajana EU-kmissin ympäristöpääsastn (DG ENV) rahittamaan EU:n suurpetplitiikkaa (EU Platfrm n Cexistence between Peple and Large Carnivres) tukevaan hankkeeseen. Hankkeen yhteydessä suurpetasiantuntija sallistui eri jäsenmaista esitettyjen ihmisten ja suurpetjen välistä vurvaikutusta edistävien hyvien käytänteiden arviintiin sekä Sumen salta jatkn päässeiden käytänteiden tarkempien analyysien krdinimiseen ja edelleen tiedn välittämiseen tukihankkeelle. Suurpetkantjen hidn phjismaista yhteistyötä jatkettiin läpi vuden ylläpitämällä ja rakentamalla kntakteja sekä vaihtamalla tieta Rutsin ja Nrjan riistahallintjen ja tutkijiden kanssa suurpedista ja niiden liikkeistä raja-alueiden läheisyydessä. Riistataluspäällikkö ja suurpetasiantuntija sallistuivat maaliskuussa Rutsin Vålådalenissa järjestettyyn kansainväliseen Vargsympsiumiin, jissa kummallakin li ma seminaariesitys. Niissä kerrttiin Sumen susikannan hitsuunnitelman tteuttamisesta ja susien liikkuvuudesta Sumen, Rutsin, Nrjan ja Venäjän rajjen yli. Lisäksi sallistuttiin kesäkuussa Tukhlmassa järjestettyyn Phjismaiseen yhteistyökkukseen, jssa käsiteltiin suurpethallintjen ja suurpetjen kannanhidn kysymyksiä sekä yhteistyön mahdllisuuksia. Syksyllä suurpetasiantuntija järjesteli riistavahinkjen estämiseen käytettävien ilmanpaineella timivien peltteiden (Scarey Man) tilauksen Issta Britanniasta ja li yhteydessä Yhdysvaltihin karhulukkujen timivuuden ja saatavuuden salta. Myös Venäjän suuntaan (Petrski) ylläpidettiin kntakteja, mitä Karjalan tasavallan riistavirkamiesten vaihtuminen tdennäköisesti jatkssa hidastaa. Sumen riistakeskuksen edustaja timii CIC:n edustajana AEWA:n teknisessä kmiteassa. Tehtävään kuuluu erityisesti edistää muuttavien riistavesilintujen kestävän käytön humin ttamista AEWA:n timinnassa. Tekninen kmitea valmisteet asiakirjja ja päätöslauselmalunnksia AEWA:n vunna 2018 pidettävään sapulikkukseen. AEWA:n uusi alite Luteis-Eurpan hanhikantjen krdinidusta hidsta (Multispecies Gse Mana-gement Platfrm EGMP) käynnistettiin. Timintahjelman tarkitus n käynnistää lyhytnkka-, meri-, taigametsä- ja valkpskihanhen krdinitu kannanhit ja tukea sallistujamaiden timintakykyä muuttreitin tasn kannanhidn timeenpanlle. EGMP päätöksentek tapahtuu kansainvälisen työryhmän (Internatinal Wrking Grup IWG) kkuksissa, missä edustajina ministeriötasn timijat muuttreitin maissa. Osana timeenpana määriteltiin kansainvälisen metsästyssäätelyjärjestelmän aikataulu, kiintiönjak, vertusstrategiat ja seurantahjelma eri kannanhitalueille. EGM IWG ensimmäinen kkus saavutti keskeiset tavitteet ja taigametsähanhen kv-tasn metsästyssäätely alitetaan. Keskisen kannanhitalueen vertusstrategia siirtyi päätettäväksi seuraavaan kkukseen Kööpenhaminassa kesäkuussa Kesäkuun kkuksen nnistumisen edellytys n Rutsin metsästysasiista vastaavan ministeriön päätösvaltainen sallistuminen kkukseen ja situtuminen EGM IWG timintaan ja muuttreitin tasn kannanhitn. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui EGM IWG 2 kkukseen Tanskan Kööpenhaminassa kesäkuussa Kkuksen keskeisimmät tavitteet li spia taigametsähanhen kansainvälisen metsästysvertuksen käynnistämisestä. Päätettiin avata metsästys 3 % vertuksella, jka mahdllistaa kannan samanaikaisen elpymisen. Sumen riistakeskuksen edustaja n llut mukana valmistelemassa taigametsähanhen metsästysvertusmallin kehittämistä, jta käsitellään IWG 3 kkuksessa kesäkuussa Sumen riistakeskuksesta nimettiin edustaja AEWA:n merisrsatyöryhmään, jka käsittelee esimerkiksi allin ja tulevaisuudessa mahdllisesta haahkan kannanhita. Vastata riistahallinnn suunnittelutiminnan perustaksi yhdessä Lunnnvarakeskuksen kanssa riistavarjen kestävän käytön edellyttämästä kantaja saaliseurannasta sekä kannanarviiden tuttamisesta sekä tätä timintaa tukevasta tutkimuksesta ja kehittämisestä jatkuvaa Oma riista -palvelua kehitettiin erityisesti saalis- ja havainttietjen keruuta silmällä pitäen. Valtasa pyynti- tai pikkeusluvilla ilmitetusta saaliista ilmitettiin vuden 2017 aikana sähköisesti. Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten saaliit ilmitettiin 94 %:sesti Oma riista -palvelun kautta. Saalisilmituksiin sisältyvä tarkka paikkatiet mahdllistaa saalisseurannan tarkkuuden ja tarkastelut visuaalisilla menetelmillä.

11 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Omaan riistalkiin vi metsästäjä jättää kaikkia riistalajeja kskevia ilmituksia. Seurille ja yhteisluville n tteutettu timivat palvelunäkymät, jissa hirvenmetsästyksen etenemistä seurataan ja raprtidaan lähes ajantasaisesti. Kaikki ilmitukset perustuvat tarkkaan paikkatietn, mitä silmälläpitäen Oma riista - palvelun rakenne n alusta alkaen suunniteltu. Lupahallintjärjestelmästä siirtyvät lupatiedt Oma riistaan ja saalistiedt taas Oma riistasta Lupahallintaan. Näin luvansaaja näkee Oma riista -palvelussa hallinnassa levien lupien kknaistilanteen sekä vi jättää tarpeelliset ilmitukset. Oma riista -palvelussa n tutettu lähes samanaikaisesti selainkäytön lisäksi mbiilipalvelut klmelle käyttöjärjestelmälle. Muiden peratiivisten timenpiteiden salta sallistuttiin Riistavahinkrekisterin ylläpidn hjausryhmään, yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön sekä Maanmittauslaitksen tiettekniikan palvelukeskuksen kanssa RIISTATALOUS LUO HYVINVOINTIA Julkisen riistaknsernin strateginen päämäärä asiassa n: Edistää riistataluden hyvinvintivaikutusten tutkimusta ja viestintää sekä riista- ja erätaluden taludellista timeliaisuutta ja liiketimintaa tteutunut, jatkuvaa Sumen riistakeskuksessa n avattu vunna 2012 strategiaan tetun tavitteen merkitystä timinnalle. Sen vaikutusta rganisaatin timintastrategiaan phdittiin strategiapäivityksen yhteydessä. 1) Kska riistataluden hyvinvintivaikutukset eivät le laajalti tunnettuja ja erityisesti taludellisiin arvihin liittyy myös mnia ristiriitja, riistakeskuksessa n keskeiseksi teemaksi nstettu riistataluden arvn määrittäminen, aineellisten ja aineettmien arvjen ja hyvinvintitekijöiden esittely ja tunnetuksi tekeminen. Kaikissa vuden Metsästäjä-lehdissä sekä riistakeskuksen muissa niin sähköisissä kuin painetuissa julkaisuissa valtettiin asiaa eri pulilta. 2) Riistataluden tuttaman hyvinvinnin määrä riippuu paitsi riistakannista myös metsästysharrastajien määrästä ja heidän harrastusaktiivisuudestaan. Tämän vuksi riistakeskuksen palvelututannn ja viestinnän keinin pyritään tuttamaan tieta ja keinja, jtka helpttavat metsästäjätutkinnn surittaneiden pääsyä aktiivisen harrastuksen piiriin METSÄSTYS JA RIISTANHOITO OVAT EETTISTÄ JA VASTUULLISTA Vaikuttavuustavitteen tukemiseksi Riistakeskus Kehittää metsästyksen eettistä säännöstöä ja tteuttaa metsästäjien kulutusstrategiaa yhteistyössä vapaaehtisjärjestöjen kanssa ja pyrkii aktiivisin timenpitein vähentämään riistaeläimiin khdistuvaa laitnta tappamista. tteutunut, jatkuvaa Suurpetjen laittmat tappamiset livat edelleen laajasti esillä mediassa ja yleisessä keskustelussa. Salatappamisiin tettiin kantaa Sumen riistakeskuksen lehdissä (Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet), sähköisessä mediassa sekä timihenkilöiden ja luttamushenkilöiden antamissa haastatteluissa. Samin timihenkilöt ttivat kantaa säännönmukaisesti erilaisissa etenkin suurpetihin liittyvissä tilaisuuksissa laittmiin tappamisiin tumitsemalla ne rikllisena timintana. Riistahallintlaki edellyttää, että Sumen riistakeskus nimittää riistanhityhdistysten metsästyksenvalvjat sekä hjaa ja valv näiden timintaa. Sumen riistakeskus n nimittänyt metsästyksenvalvjaa. Aluetimistt (Julkiset hallinttehtävät -prsessi) järjestivät timintavuden aikana metsästyksenvalvjille 18 kulutustilaisuutta. Lisäksi Julkiset hallinttehtävät -prsessi n sallistunut timintavuden aikana erävalvntayhteistyöryhmän työhön maa- ja metsätalusministeriön, sisäasiainministeriön, Pliisihallituksen, Rajavartilaitksen ja Metsähallituksen kanssa mm. metsästyksen valvnnan kehittämiseksi sekä järjestettyyn metsästyksenvalvntatapahtumaan Itä-Sumen alueella. Lisäksi Sumen riistakeskus sallistui Itä-Sumen pliisilaitksen krdiniman eräyhdyshenkilöverkstn timintaan. Timintavuden aikana jatkettiin metsästyksenvalvntatimintaa, jssa Metsähallituksen erävalvjat tekivät työtään riistanhityhdistysten timeksiannsta ja Sumen riistakeskuksen riistahallintlain njalla

12 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) nimittäminä eräiden Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhityhdistysten alueilla. Saatujen hyvien kkemusten perusteella timintaa n tarkitus jatkaa. Vunna 2013 valmistuneen kulutus- ja kuluttautumisjärjestelmäsuunnitelman mukaisesti jatkettiin yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n kanssa. Sumen Metsästäjäliitn, ja muiden kansalaisjärjestöjen kuten esimerkiksi Kennelliitn ja jusimetsästäjien, kanssa tehtävällä yhteistyöllä n tarkitus parantaa kulutustiminnan krdinintia, karsia mahdllisia päällekkäisyyksiä ja parantaa timinnan vaikuttavuutta sekä spia yhteistiminnasta metsästäjille tarkitetun kulutustarjnnan ja materiaalin tuttamisessa. Tarkitus n yhä enenevässä määrin käyttää kulutus- ja ppimateriaalin jakelussa sähköisiä kanavia. Metsästäjien kulutustimintaa tteutettiin erilaisissa kulutus- ja infrmaatitilaisuuksissa. Esimerkiksi hirvieläinten metsästyksenjhtajien kulutus n llut j pitkään vakiintunutta vusittaista timintaa ja tteutuu jk riistanhityhdistyksittäin tai alueellisesti laajempina yhteistilaisuuksina. Metsästyksenjhtajien kulutusmateriaali päivitettiin jälleen vuden aikana samin kuin heidän käyttöönsä tarkitettu tiedstmutinen tulstettava ja jaettava materiaali. Suurpetihin liittyvät kulutus- ja keskustelutilaisuudet vat lleet myös hyvin susittuja tapahtumia ja niitä järjestettiin eri pulilla Sumea. Metsästyksen eettisyys ja muut eettisesti hyväksyttävät timintatavat samin kuin vastuullisuus vat jkaiseen metsästäjään sisään rakentuvia tärkeitä pyynnin ja käyttäytymisen säätelymekanismeja, jilla n erittäin suuri vaikutus metsästyksen yleiseen hyväksyttävyyteen. Niihin vaikutetaan parhaiten valistuksella, jssa Sumen riistakeskuksen Metsästäjä- ja Jägaren-lehdillä n keskeinen merkitys. Lisäksi erityisesti Sumen riistakeskuksen metsästäjäpalveluissa keskitytään muun muassa eettisen metsästyksen edistämiseen. Aikaisempina vusina n laadittu metsästyksen yleiset eettiset hjeet, metsäkanalintujen metsästyksen eettiset hjeet, metsähanhen metsästyksen eettiset hjeet, eettiset hjeet lulakiran kanssa metsästämiseen, haaskanpidn eettiset hjeet, vesilinnustajan eettiset hjeet ja hirvenmetsästyksen eettiset hjeet. Vuden 2017 aikana laadittiin eettiset hjeet pienten hirvieläinten metsästykseen, ja se valmistuu painkuntn vuden 2018 alkupulella. Eettiset hjeet n julkaistu Riista.fi -sivuilla, mutta niiden katselukertjen määrää vidaan pitää varsin vaatimattmana. Ohjeista n tehty myös esitteet, jita vidaan jakaa mm. messuilla ja muissa yleisötapahtumissa. Ohjeita n liitetty mukaan myös uusille metsästäjille vusittain lähetettävään Uuden metsästäjän pakettiin, jka ktaan yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n ja Metsähallituksen eräpalveluiden kanssa. Julkaisee Metsästäjä- ja Jägaren-lehteä. tteutunut, jatkuvaa Metsästäjä- ja Jägaren-lehtiä julkaistiin timintavunna 6 numera kumpaakin. Lehdet n timitettu kaikille riistanhitmaksun maksaneille henkilöille kielikdin mukaisesti jk sumeksi tai rutsiksi ja heinäkuun metsästyskrttinumer kaikille niille, jilla n ikeus lunastaa metsästyskrtti. Metsästäjälehdessä n llut myös tiivistelmä phjissaameksi, jilla sivuilla vastaavasti Jägaren-lehdessä n Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiednantja. Lehdet pstitettiin tämän lisäksi vapaakappaleina kaikkiin Sumen kuluihin, Metsästäjä-lehti sumenkielisiin ja Jägaren-lehti rutsinkielisiin kuluihin. Lehdet timitettiin myös mnille sidsryhmille, kirjastille ja muille riistataluden kannalta tärkeille tahille. Jägaren-lehti timitetaan makustannushintaan, jnka maksaa Ahvenanmaan maakuntahallitus, myös kaikille ahvenanmaalaisille metsästäjille. Lehdestä aiheutuu 2,66 eurn nettkustannus vusikertaa ja riistanhitmaksun maksanutta khti, kun tetaan humin mainsmyynnin tutt RIISTAVAHINGOT JA -KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA Riistakeskuksen tehtävä n Hulehtia, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkjen määrä pysyy khtuullisella taslla mm. aktiivisin vahinkjen estämistimenpitein sekä khdentamalla metsästystä vahinka aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkalttiille alueille ja erityistä vahinka aiheuttaviin yksilöihin. tteutunut, jatkuvaa Hirven aiheuttamien liikennennettmuuksien sekä maa- ja metsätalusvahinkjen määrä n selvästi vähentynyt, kun tilannetta verrataan kymmenen vuden taakse hirvikannan huipputasn. Hirvikannan

13 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) phjatas n nyt kuitenkin sivuutettu, mistä kert se, että liikennevahingt vat lähteneet taas kasvuun. Pyyntilupahjaus n keskeinen kein vahinkjen hallinnassa. Tilastinnin siirtyessä suraan SRVA timinnan tulksena Oma riistaan tallennettavaksi n letettavissa, että 2017 nykyistä suurempi sa etenkin pienten hirvieläinten aiheuttamista nnettmuuksista tulee tilastitua aiempaa paremmin ja tämä vi näkyä piikkinä Hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen ennaltaehkäisemistä tuettiin muun muassa välittämällä syönninestaineita sekä sähkö- ja metalliverkkaitatarpeita suuririskisimmille khteille. Myös suurpetjen ja saukn aiheuttamia vahinkja pyrittiin ennalta estämään pikkeuslupien khdentamisella vahinka aiheuttaviin yksilöihin. Lisäksi vahinkjen ennaltaehkäisemistä tuettiin muun muassa välittämällä sähkö- ja metalliverkkaitatarpeita suuririskisimmille khteille. Hylkeiden aiheuttamia vahinkja pyrittiin ennalta estämään pikkeuslupien khdentamisella vahinka aiheuttaviin yksilöihin. Osallistuttiin edelleen Riistavahinkrekisterin jatkkehittämiseen yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön sekä Maanmittauslaitksen tiettekniikan palvelukeskuksen kanssa. Riistavahinkrekisteriin n kttu eri viranmaisten tuttamat tiedt riistan aiheuttamista vahingista. Riistavahinkrekisterin avulla vidaan tarkastella vahinkjen alueellista sijittumista karttasvelluksessa. Tietja vidaan käyttää hirvieläinten vertussuunnittelun ja suurpetjen pikkeuslupien khdentamisen tukena vahinkjen ennaltaehkäisemiseen. Syyskuun 2016 alusta vimaan tulleen metsästysasetuksen muutksen jhdsta vidaan jatkssa hirvieläinten metsästyksessä aikaisempaa paremmin khdentaa metsästystä vahinkja aiheuttaviin eläinyksilöihin. Hirviä vidaan metsästää vahtimalla pellilta j syyskuun alusta lähtien ja peuraeläimiä vahtimalla muuallakin. Tämä mahdllistaa kannan vähentämisen entistä aikaisemmassa vaiheessa maataluden vahinkkhteilla ja peuraklareille alttiimmilla tiesuuksilla. Hulehtia kattavasta sidsryhmien kuulemisesta ja sallistamisesta alueellisissa riistaneuvstissa ja valtakunnallisessa riistaneuvstssa tteutunut Kaikilla Sumen riistakeskuksen timinta-alueilla järjestettiin keväällä alueellisten riistaneuvstjen vetämänä sidsryhmäkuulemiset hirvikannan vertussuunnitteluun liittyen. Näissä tilaisuuksissa käsiteltiin tarpeen mukaan myös muihin riistaeläimiin liittyviä kysymyksiä. Alueelliset riistaneuvstt timivat lisäksi kknkutsujina alueellisesti ajankhtaisissa sidsryhmätilaisuuksissa, jissa käsiteltiin vunna 2017 erityisesti ilveksen ja karhun uusien hitsuunnitelmien päivitykseen liittyviä asiita. Nämä asiat livat esillä myös valtakunnallisessa riistaneuvstssa.

14 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Valtiknttrin hjeistuksen mukaan valtin virastjen ja laitsten tilinpäätösraprtin tulee sisältää tiedt laitksen timinnallisesta tulksellisuudesta (timinnallisesta tehkkuudesta: timinnan tuttavuus, timinnan taludellisuus, timinnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus). Tästä n asetettu tavitteet myös tulsspimuksessa: Sumen riistakeskuksen prsessirganisaatita päivitetään ja kehitetään strategiaa vastaavaksi. Prsessien ja prsessitiimien timintaa hjataan BSC-järjestelmällä ja prsessien nnistumista (laatu ja tehkkuus) mitataan. Timinnan tehkkuutta ja laatua mitataan seurantajärjestelmällä. tteutunut jatkuvaa Tasapaintettu tulskrtti n käytössä strategian jalkauttamiskeinna kaksivaiheisesti: 1) Riistakeskuksen tulskrtti ja 2) prsessien tulskrtit. Henkilötasn tulsasettelut tehdään tiimispimuksissa ja kehityskeskusteluissa. Vaikuttavuuden ja tulksellisuuden mittarist n tteutettu ja timintavuden tunnusluvut tutettu. Vaikuttavuus (sisällysluetteln khta 2, mittarit liitteen 1 taulukissa 1 ja 2) Vaikuttavuus kuvaa timinnan tavitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tiljen aikaansaamisen astetta eli timinnan ja suritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavitteisiin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit n esitetty liitteen 1 taulukssa 1. Timinnallinen tulksellisuus (sisällysluetteln khta 3, mittarit liitteen 1 taulukissa 3, 4, 5 ja 6) Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun timivuudelle ja laadulle asetettujen tavitteiden tteutumisen astetta. Tuttavuus n pansten ja tutsten suhde, kun pankset ilmaistaan tutannntekijöinä. Taludellisuus n tutsten ja pansten suhde, kun pankset ilmaistaan rahana. Vimavarjen hallinta ja aikaansaannskyky (sisällysluetteln khta 4, mittarit liitteen 1 taulukssa 7) Aikaansaannskyky kuvaa rganisaatin, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tulksellisuutta. Prsessirganisaatin kehittäminen n hidasta sillin kun se edellyttää työjärjestysmuutksia, kska työjärjestyksen vahvistaminen kestää hyvin pitkään SUORITTEET JA KUVAUS TOIMINNASTA Sumen riistakeskuksen timinnan tulksellisuuden seuraamiseksi mittariluvuiksi valittiin muutamia keskeisiä suritteita, jiden lukuarvt n esitetty tarkemmin liitteen 1 taulukssa 3. Seuraavassa laadullinen kuvaus prsessien tuttamista suritteista timintakertmuksen tapaan esitettynä. Strategiatyö ja jhtaminen Valmistellaan riistakeskuksen strategiset ja peratiiviset suunnitelmat ja raprtinti prsessikuvausten mukaisesti alueet ja alueneuvstt sallistaen. Vaikuttavuutta ja tulksellisuutta seurataan tulspimuksessa määritetyn mittaristn mukaisesti. Osana tätä tteutetaan palautekysely ja asiakastyytyväisyystutkimus neljälle pääasiakasryhmälle: 1) Metsästäjät, 2) Sidsryhmät, 3) Riistanhityhdistykset ja 4) Metsästysseurat ja -seurueet Jatketaan riistakeskuksen asiakkuusstrategian valmistelua ja timeenpana

15 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Riistakeskuksen strategiaa tteutetaan BSC- tulskrttihjauksella sekä jatkamalla timinnan tulksellisuuden mittaamista. Kaikki prsessit hjeistavat tiiminsä siten, että eri aihealueiden tiimit laativat mat tavitteelliset vusisuunnitelmansa tulskrttiajattelun mukaisesti viimeistään helmikuussa Järjestetään riistaneuvstjen puheenjhtajille ja esittelijöille timinnan kehitysseminaari Osallistutaan riistaknsernin kansainväliseen yhteistyöhön Osallistutaan/rganisidaan julkisen riistaknsernin strategiaprsessin timenpiteet Riistanhidn ja metsänhidn yhteistiminnan kehittäminen ja tiivistäminen Timinnan päätavitteena n riistataluden edistäminen, RHY:den tukeminen ja sujuvat JTH palvelut. Digitalisaatilla pyritään tukemaan näitä mahdllisuuksien mukaan, kuitenkin siten, että taviteltavat hyödyt suhteessa riskeihin ja kustannuksiin vat hyväksyttävällä taslla. Riistakeskuksen resurssit eivät riitä timimiseen digitalisaatin kehittäjänä vaan lemassa levien mahdllisuuksien tehkkaana hyödyntäjänä. Käydään henkilökhtaiset kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Sumen riistakeskus n prsessirganisaati, jka timii 16 timipisteessä. Sumen riistakeskuksella n timipisteet jkaisella sen timinta-alueella. Vusi 2017 li Sumen riistakeskuksen seitsemäs timintavusi. Riistakeskuksen jhtamisjärjestelmän timielimet vat hallitus, valtakunnallinen riistaneuvst ja alueelliset riistaneuvstt (15). Riistakeskuksen hallitus piti timintavunna 4 kkusta ja valtakunnallinen riistaneuvst klme ja alueelliset riistaneuvstt kukin 4-5 kkusta. Riistakeskuksen peratiivisesta jhtamisesta ja asiiden valmistelusta hallitukselle vastaa jhtaja sekä hänen jhdllaan timiva prsessinmistajista ja viestintäpäälliköstä kstuva jhtryhmä. Jhtryhmällä li kkukset kuukausittain. Timielinten kkuspöytäkirjat vat tallennettu ja saatavissa riistakeskuksen asianhallintajärjestelmästä. (kirjaam@riista.fi). Hallituksen, valtakunnallisen riistaneuvstn ja jhtryhmän kknpant n esitetty liitteessä 3. Riistakeskuksen hallitus tutti alueet ja alueelliset riistaneuvstt sallistaen seuraavat raprtinti- ja suunnitteluasiakirjat maa- ja metsätalusministeriölle. Vutta 2016 kskevan timintakertmuksen ja tilinpäätöksen, jka timi samalla myös tulsspimuksen mukaisena tulsraprttina. Maa- ja metsätalusministeriö hyväksyi sen tilinpäätöskannantssaan kesällä 2017

16 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Vusia kskevan Strategisen suunnitelman (TTS). Suunnitelmaan sisällytettiin tulsspimuksen seurantaneuvtteluiden avainkhdat. Samaten valmisteltiin vutta 2018 kskeva timintasuunnitelma ja talusarvi. Näihin sisällytettiin tulsspimuksen seurantaneuvtteluissa svitut avaintulkset. Edellä mainitut suunnitelmat n timitettu maa- ja metsätalusministeriölle vahvistettavaksi vuden 2018 valtinavustuspäätöksen yhteydessä. Suunnitelmat ja raprtit julkaistaan riistakeskuksen ktisivuilla. Sumen riistakeskuksen timinnan vaikuttavuuden ja peratiivisen timinnan tulksellisuuden mittaaminen tapahtuu mittaristlla, jka n kuvattu tämän kertmuksen liitteissä. Mittaristn tavitearvista ja tteutumisesta neuvtellaan vusittain tulsspimuksen seurantaneuvtteluissa ja tavitteet ja tulkset kirjataan timintasuunnitelmaan ja timintakertmukseen. Mittarist ja sen tteumat vudelta 2017 tutettu siltä sin kun luvut vat j nyt käytettävissä. Tavitearvkeskusteluja ei le tistaiseksi käyty. Sumen riistakeskuksen timinnan vaikuttavuuden ja tulksellisuuden mittarist ja tunnusluvut n esitetty liitteen 1 taulukissa 1 ja 2. Sumen riistakeskus kehittää ja seuraa riistaneuvstjen timintaa niin, että ne timivat aktiivisesti massa rlissaan sana strategista suunnittelua sekä hitsuunnitelma- ja vertussuunnitteluprsessia. Tteutunut, jatkuvaa Valtakunnallinen riistaneuvst ja alueelliset riistaneuvstt sallistuivat ja sallistivat sidsryhmiä hitsuunnitelmahankkeiden valmisteluun (ks. tarkemmin khta 1.2. ja Kestävä riistatalus/riistakantjen hitsuunnitelmat). Alueellisten riistaneuvstjen puheenjhtajille järjestettiin kkus riistapäivien yhteydessä. Sumen riistakeskus järjesti julkisen riistaknsernin kaksi strategiaseminaaria sekä sallistui knsernin strategia- ja ennakintiryhmän, sekä it-strategiaryhmän työhön. Knsernin jhtryhmä ei kkntunut timintavuden aikana. Kaikkien tulstavitteiden tteutumista seurataan vusittain tukkuun 30. päivään ja lkakuun 30. mennessä pidettävissä Sumen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalusministeriön välisessä seurantaneuvttelussa sekä timintavutta seuraavan maaliskuun 15. päivään mennessä laadittavan Sumen riistakeskuksen timintakertmuksen ja tilinpäätöksen perusteella. Tulstavitteisiin liittyvien tunnuslukujen tteutumisesta raprtidaan timintakertmuksessa. Lisäksi Sumen riistakeskuksen tulee tarvittaessa raprtida tai maa- ja metsätalusministeriön kanssa keskustella tulstavitteiden tteutumasta sekä merkittävistä pikkeamista, jtka tulisi ttaa humin Sumen riistakeskuksen timinnassa tai hjauksessa. Tulsneuvttelut pidettiin 7.3. ja Tulsspimuksen väliraprtinti hidettiin timintavuden kahdella tulsspimuksen seurantaneuvttelulla ja tilannekatsauspalaverilla. Tämä timintakertmus ja tilinpäätös timivat vutta 2017 kskevana tulsraprttina.

17 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Viestintä Sumen riistakeskus kehittää viestintää niin, että Sumen riistakeskus tunnetaan riistataluden bjektiivisena asiantuntijarganisaatina ja pulueettmana julkisten palveluiden tuttajana. Tteutunut, jatkuvaa Viestintä ymmärretään Sumen riistakeskuksessa sekä jhtamisen välineeksi että ydinprsessien palveluita ja tavitteiden saavuttamista tukevaksi timinnaksi. Sumen riistakeskuksen viestintä hulehtii niin sisäisestä kuin ulkisesta viestinnästä. Viestinnän nnistumista seurattiin mnin eri tavin. Eri asiakasryhmille suunnatuilla nettikyselyillä selvitettiin viestinnän nnistumista sekä viestintätarpeita. Tulkset livat pääsääntöisesti hyviä. Myös mediaseuranta anti tulksena lukuja, jtka sittavat riistakeskuksen viestin menneen hyvin läpi eri viestintävälineissä. Sumen riistakeskuksen uskttavuus riista-alan asiantuntijana ja bjektiivisena timijana n vakiintunut. Sumen riistakeskus mielletään riista-alan yleisen edun valvjaksi. Sumen riistakeskuksen mediajakelujärjestelmä n synkrnitu ja kk rganisaati timi e-pressi - palvelun käyttäjänä. Mediaseuranta timi Viidakkmnitr-järjestelmässä (entinen webnewsmnitr), jsta timitettiin uutiskirjeenä mediaseurantaraprtti päivittäin riistakeskuksen lisäksi kaikille riistanhityhdistyksille. Mediaseurantabanneri pyöri myös riista.fi -sivulla. Riistan vuksi -julkaisu timi Sumen riistakeskuksen sidsryhmäjulkaisuna ja se julkaistiin syksyllä ensimmäistä kertaa verkkjulkaisuna ja painetusta versista luvuttiin kknaan. Verkkjulkaisu timitettiin alueellisten ja valtakunnallisen riistaneuvstjen jäsenille ja heidän edustamilleen sidstahille. Tämän lisäksi verkkjulkaisua levitettiin aktiivisesti ssiaalisessa mediassa. Riistakeskuksen blgeja pyöritettiin nettisivuilla. Blgisivuilla li kävijöitä (kasvua yli 2 000). Sumen riistakeskuksen Facebk-sivut livat aktiivisessa käytössä ja mudstivat riistakeskuksen vurvaikutteisen viestinnän ytimen. Tilit livat myös Twitterissä, YuTubessa sekä LinkedIn:issä, jista varsinkin Twitterin susi n lähtenyt nusuun ja seuraajia n j lähes Fb-sivujen kautta linkitettiin ajankhtaisia riista-alan tiedtteita, tv- ja radi-hjelmia sekä saatiin aikaan keskustelua ja muuta interaktiivisuutta. Facebkissa tykkääjän raja ylitettiin timintavuden lpussa. Sumen riistakeskuksen sisäinen viestintä li kehitystyön alla. Henkilöstön työpajassa valmisteltiin sisäisen viestinnän kehittämistä. Timintavuden aikana sisäisen viestinnän kanavana n timinut perinteisesti Avanssi-uutiskirje. Riistakeskus keräsi aktiivisesti tieta eri kyselyillä asiakkuusstrategian phjaksi, käytössä livat Surveypalkyselytyökalu sekä ZEF-prfilintityökalu. Riistakeskus sallistui myös uudistettujen suurpedt.fi sivujen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Riistakeskus sallistui Helsingissä Metsä-messuille. Tämän lisäksi ltiin mukana erilaisissa yleisötapahtumissa. Tteutettiin hitsuunnitelmien jalkauttamiseen liittyvä viestintäkampanja, jssa pääpain li sudenhitsuunnitelman jalkauttamisessa ja suden salametsästyksen ehkäisemisessä. Tteutettiin ASF:n leviämisen estämiseksi viestintäkampanja kaikissa kanavissa. Hulehdittiin metsästyslakimuutksesta viestiminen laajasti kaikissa kanavissa ja muutkset julkaistiin kknaisuudessaan Metsästäjä ja Jägaren-lehdissä. Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet jatkivat perinteiseen tapaan riistakeskuksen tärkeimpinä viestintävälineinä. Vuden 2017 aikana painettiin 6 numera, 416 sivua ja yhteensä nin 2,0 miljnaa lehteä. Lehden sisältö ja laajuus nudattelivat aiempaa linjaa, eli lehti keskittyi pääasiassa julkisen riistaknsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden tukemiseen. Sisältö kstui pikkeuksetta aiheista, jtka tukevat sitä, että: 1) riistatalus tuttaa hyvinvintia, 2) metsästys ja riistanhit vat eettistä ja vastuullista, 3) riistakannat säilyvät elinvimaisina ja 4) riistaeläinten aiheuttamat vahingt vat khtuullisella taslla ja knfliktit hallinnassa.

18 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Julkiset hallinttehtävät hidetaan riistahallintlain 2 :n 1 mmentissa säädetyt julkiset hallinttehtävät tetaan lupahallinnssa humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian tavitteet kehitetään metsästäjärekisteriä yhteistyössä Palvelut -prsessin kanssa ylläpidetään metsästäjien ryhmävakuutusta sekä JHT-tehtäviin nimitettyjen riistanhityhdistysten timihenkilöiden vakuutusturvaa sekä niihin liittyvää neuvntaa yhteistyössä Palvelut -prsessin kanssa. kehitetään julkisten hallinttehtävien työnjaka ja timinnan rganisintia sekä saprsesseja ja niiden dkumentintia hulehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpansta ja hjeistuksesta niin prsessin sisällä kuin yhteistyössä muiden prsessien ja riistanhityhdistysten kanssa mahdllistetaan lainsäädäntömuutksista jhtuvien pakllisten saalisilmitusten sähköinen ilmittaminen Oma riistassa sallistutaan asiakastyytyväisyyskyselyihin ja kehitetään asiakaspalvelua niiden perusteella sekä varmistetaan timinnan riippumattmuus ja hyvän hallinnn periaatteiden nudattaminen sallistutaan kulutusprtaalin kehittämiseen ja tutetaan kulutusprtaaliin JHT-materiaalit tiedtetaan aktiivisesti julkisista hallinttehtävistä ja ylläpidetään JHT-materiaalit riista.fi -sivustlla (myös saamenkieliversit) kehitetään julkisten hallinttehtävien tarvitsemia rekistereitä ja tietjärjestelmiä yhdessä Sisäiset palvelut -prsessin kanssa sekä samalla tehstetaan sähköistä tiednkeruuta ja tiednhallintaa sekä raprtintimenettelyitä hulehditaan käyttövaltuuksien myöntämisestä ja pistamisesta maa- ja metsätalusministeriön mistamaan Riistavahinkrekisteriin ja ratkaistaan Riistavahinkrekisteriä kskevat tietluvutusasiat saatetaan lppuun ns. byrkratiatalkprjekti julkisten hallinttehtävien keventämiseksi ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi byrkraattisuutta vähentävien säädösmuutsehdtusten avulla. On sa hallitushjelman nrmien purkua kiinnitetään erityistä humita riistanhityhdistysten metsästyksenvalvnnan tteuttamiseen ja sen kehittämiseen yhteistyössä metsästyksen valvnnasta vastaavien viranmaisten kanssa Sumen riistakeskuksen tulee raprtida seurantaneuvttelussa ja timintakertmuksen yhteydessä myös julkisten hallinttehtävien surittamisesta. Raprtin tulee sisältää myös tiedt kanteluista, ikaisuvaatimuksista ja valituksista. Tteutunut Sumen riistakeskuksen julkisia hallinttehtäviä vat riistahallintlain 2 :n 1 mmentin mukaiset tehtävät. Timintavuden aikana kehitettiin edelleen julkisiin hallinttehtäviin sallistuvien timihenkilöiden työnjaka ja timinnan rganisintia. Tällä vitiin saltaan varmistaa timinnan riippumattmuus ja hyvän hallinnn periaatteiden nudattaminen. Timintavuden aikana sallistuttiin lainsäädäntömuutsten valmisteluun. Valmistelutyöhön liittyi julkisten hallinttehtävien keventämistä ja byrkraattisuutta vähentäviä esityksiä. Metsästyslainsäädäntöön tuli timintavuden aikana metsästyslain ja eri asetusten taslla runsaasti muutksia, jilla li lennaista vaikutusta julkisten hallinttehtävien hitamiseen. Myös muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutkset, jilla li vaikutusta julkisten hallinttehtävien hitamiseen, tettiin humin. Lisäksi hulehdittiin lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpansta ja hjeistuksesta niin JHTprsessin sisällä kuin yhteistyössä muiden prsessien ja riistanhityhdistysten kanssa. Lisäksi julkisista hallinttehtävistä tiedtettiin aktiivisesti ja ylläpidettiin ajantasaisia JHT-materiaaleja riista.fi -sivustlla. Timintavuden aikana kehitettiin julkisten hallinttehtävien tarvitsemia rekistereitä ja tietjärjestelmiä yhdessä sisäisten palveluiden kanssa. Tietjärjestelmien kehittämisellä vitiin tehstaa tiednkeruuta ja tiednhallintaa sekä raprtintimenettelyitä. Erityisesti sallistuttiin Oma riista -palvelun kehittämiseen, mikä mm. helpttaa, tarkentaa ja npeuttaa saalisilmitusten teka asiakkaan kannalta ja vähentää saalisilmitusten käsittelyyn käytettävää työaikaa Sumen riistakeskuksessa. Lisäksi alitettiin erillisinä kehittämishankkeina Ampumakkeen suritusrekisteröinti Oma riista -palvelussa -hanke ja Lupahallintaminaisuudet Oma riistaan -hanke.

19 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Lupahallint Timintavuden aikana valmistauduttiin timimaan ns. valtinapuviranmaisena vudesta 2018 alkaen. Tähän liittyen perustettiin Riistanhityhdistysten valtinapu- ja valvntatiimi. Yksityiskhtaisemmat JHT-timinnan erittelyt vat seuraavissa alakhdissa. Riistahallintlain vimaantuln ja metsästyslakiin tehtyjen muutsten myötä Sumen riistakeskus n hitanut alkaen kaikkia metsästyslain mukaisia lupa-asiita. Lupahallint n sa riistahallintlain 2 :n 1 mmentin mukaisia Sumen riistakeskuksen julkisia hallinttehtäviä. Riistahallintlain 8 :n 2 mmentin mukaan julkisten hallinttehtävien päällikkö vi kirjallisesti määrätä Sumen riistakeskuksen henkilökuntaan kuuluvan käyttämään julkista valtaa sellaisissa riistahallintlain 2 :n 1 mmentissa tarkitetuissa asiissa, jiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen hänellä vidaan katsa levan riittävä kulutus ja kkemus. Ratkaisuvallan siirtmahdllisuus n tarpeen, kska Sumen riistakeskuksessa tehtävien päätösten määrä n niin suuri, ettei julkisten hallinttehtävien päälliköllä le käytännössä mahdllisuuksia tehdä yksin kaikkia päätöksiä. Julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut ns. delegintimääräyksen ja sitä n myöhemmin muutettu muun muassa henkilöstömuutsten vuksi. Määräysten njalla esittelyjä ja päätöksenteka vidaan hajauttaa Sumen riistakeskuksen aluetimistihin. Aluetimistihin hajautettu päätöksentek ja esittely vat asiakaslähtöistä ja justavaa. Lisäksi se estää lupa-asiiden ruuhkautumista ja edistää päätöksenten läheisyysperiaatteen tteutumista. Sumen riistakeskus teki timintavuden aikana päätöstä (erittely päätöstyypeittäin liitteessä 4). Niistä 1,5 % kski metsästyslain 10 :n mukaisia pyyntilupia ja 56,5 % 26 :n mukaisia hirvieläimen pyyntilupia. Pikkeuslupia li 16,5 %. Päätöksistä li 25,5 % muita lupia ja muita julkisten hallinttehtävien päätöksiä. Lakisääteiset vakuutukset Metsästäjien ryhmävakuutus Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n metsästäjien ryhmävakuutuksen hankkiminen ja vimassa pitäminen. Metsästäjien ryhmävakuutusta kskeva vakuutusspimus n tehty LähiTapila Keskinäinen Vakuutusyhtiön kanssa. Metsästäjävakuutus n vudesta 2000 alkaen llut nelisainen sisältäen neljä vakuutuskknaisuutta: 1) metsästäjän vastuuvakuutus, 2) metsästäjän yksityistapaturmavakuutus, 3) timitsijan yksityistapaturmavakuutus ja 4) metsästyskiran tapaturmavakuutus. Vakuutuksen piirissä vat kaikki riistanhitmaksun maksaneet. Kiran tapaturmavakuutus n vimassa ainastaan pliisin tai hätäkeskuksen timeksiannsta tapahtuvassa, rganisidussa suurriistavirka-aputehtävässä (SRVA-timinta). Suurriistavirka-aputehtäviä vat eläimen jäljitys-, karktus-, lpettamis-, kuljettamis- ja käsittelytehtävät. Näissä tehtävissä timivilla riistanhitmaksun maksaneilla henkilöillä n metsästäjävakuutukseen sisältyvän tavanmaisen vakuutusturvan lisäksi myös yksityistapaturmavakuutus mahdllisesti sattuvien tapaturmien varalta. Vuden 2004 elkuun alusta lähtien metsästäjävakuutus n llut vimassa kaikissa Phjismaissa ja kaikissa EU-maissa enintään 60 vurkautta kestävillä metsästysmatkilla. Vakuutuksista n tiedtettu metsästäjille Metsästäjä/Jägaren -lehdissä ja vakuutusten ehdt vat löydettävissä muun muassa Internetistä -sivuilta. Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden vakuutusturva Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n nimittämiensä riistanhityhdistysten timihenkilöiden tehtävien hitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja vimassa pitäminen. Sumen riistakeskus n vimassa pitänyt timintavuden aikana vakuutusturvan nimittämilleen riistanhityhdistysten timihenkilöille (metsästäjätutkinnn ja ampumakkeen vastaanttajat, metsästyksenvalvjat ja riistavahinklain (105/2009) 25 :ssä tarkitetuissa maasttarkastuksissa timivat riistanhityhdistysten edustajat). Vakuutusturva n llut vimassa lukien ja se sisältää timinnan vas-

20 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) tuuvakuutuksen, ikeusturvavakuutuksen, yksityistapaturmavakuutuksen ja hallinnn vastuuvakuutuksen. Vakuutuksista laadittiin päivitetyt kirjalliset vahingnhit-hjeet ja ne timitettiin riistanhityhdistyksille. Metsästäjärekisteri Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n pitää metsästäjärekisteriä, jta käytetään metsästäjien kulutuksen suunnitteluun ja neuvntaan, metsästyksen valvntaan sekä metsästys- ja riistanhittiminnan käytännön järjestelyihin sekä metsästykseen ja riistanhitn liittyvien muiden tehtävien hitamiseen ja tilastjen laatimiseen (Laki riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta 7 a ). Lisäksi metsästäjärekisteriä käytetään riistanhitmaksun surittaneiden henkilöiden kknaismäärän sekä metsästäjille lähettävän riistanhitmaksun tilillepankrtin sitteistn selvittämiseen. Sumen riistakeskus n riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 7 a :n 2 mmentin mukaisesti antanut Innfactr Sftware Oy:lle timeksiantna suritettavaksi rekisterinpitn ja käyttöön liittyviä tehtäviä. Tässä tarkituksessa Innfactr Sftware Oy hulehti kaikkien metsästäjien rekisteröinnistä sekä sitteiden timittamisesta metsästyskrttien ja valistuslehtien pstitusta varten. Metsästäjärekisteriin rekisteröityjen metsästäjien sitetiedt päivitettiin autmaattisesti Psti Oy:n timittaman Väestörekisterikeskuksen (VRK) nimi-, site- ja kulintietihin perustuvan tiedstn avulla. Päivitys suritettiin kerran viikssa. Metsästysvuden riistanhitmaksun maksukuitti (metsästyskrtti) lähetettiin Metsästäjä- ja Jägaren -lehtien vuden 2017 kesänumern (nr 4) lisäkannessa kaikille niille metsästäjille, jiden henkilötunnus li metsästäjärekisterissä täydellisenä. Riistanhitmaksu li mahdllista maksaa pankin, maksuautmaatin ja ktipäätteen lisäksi myös suramaksuna ja e-laskuna. Metsästäjäkuntaa infrmitiin e-laskumahdllisuudesta Sumen riistakeskuksen ktisivuilla sitteessa Suramaksun ja e-laskun ennakkilmitus julkaistiin Metsästäjä ja Jägaren -lehtien numern 3 takakannessa. Suramaksumenettelyn ja e-laskutuksen piirissä leville metsästäjille pstitettiin maksukuitin sijasta maksettu -merkinnällä varustettu pankkikrtin kkinen, muvitettu metsästyskrtti. Lehtien metsästyskrttinumern yhteenlaskettu painsmäärä li nin Ositteellisia pstitettuja lehtiä li nin , jista suramaksukrtteja tai e-laskutuskrtteja li yhteensä nin Saapuvien maksusuritusten khdistaminen ja täsmäyttäminen kuului myös Innfactr Sftware Oy:n metsästäjärekisterin ylläpidsta saamaan timeksiantn. Vunna 2017 saapuneet suritukset tulutettiin autmaattisesti kymmenen päivän väliajin maa- ja metsätalusministeriön tultilille. Metsästäjärekisterijärjestelmän tietjen varmistus suritettiin kerran vurkaudessa yöaikaan. Muuttuneet tiedt varmistettiin päivittäin. Varmistetut tiedt tallennettiin nauhalle tai muulle vastaavalle pitkäaikaiseen säilytykseen spivalle tallenteelle. Varmistusajjen nnistumista seurattiin autmatisidusti päivittäin. Varmuuskpiintijärjestelmä sijaitsee erillisessä paltilassa, jssa n vastaavan tasinen turvajärjestely kuin laitteisttilassa. Riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 :n 1 mmentin mukaan jkaisen, jka harjittaa metsästystä tai timii metsästyslain 28 :ssä tarkitettuna metsästyksen jhtajana, n metsästysvusittain suritettava valtille riistanhitmaksu. Vuden 2017 aikana riistanhitmaksun suritti metsästäjää. Metsästäjämäärä nusi vuteen 2016 verrattuna metsästäjällä. Metsästäjärekisteriin integridusta Oma riista -palvelusta metsästäjä näkee mat Metsästäjärekisterissä levat tietnsa Oma riista -palvelussa ja vi mm. tulstaa itselleen tdistuksia sekä tteen metsästyskrtistaan (ns. sähköinen metsästyskrtti). Sähköinen metsästyskrtti timii myös mbiilina. Metsästäjärekisterin ylläpidsta vunna 2017 vastasi Innfactr Sftware Oy. Timintavuden aikana valmistauduttiin vimaan tulevaan metsästäjärekisteriä kskevaan lakimuutkseen.

21 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Riistavahinkrekisteri Maa- ja metsätalusministeriö valtuutti Sumen riistakeskuksen julkisten hallinttehtävien päällikön myöntämään ja delegimaan sijaiselle käyttövaltuuksia maa- ja metsätalusministeriön mistamaan Riistavahinkrekisteriin MMM:n hallinnnalan pääsynhallintajärjestelmän (IAM) kautta. Valtuutus kattaa myös tietjen luvuttamispyyntöjen käsittelemisen ja ratkaisemisen Riistavahinkrekisteristä Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä. Timintavuden aikana uusia käyttövaltuuksia myönnettiin erityisesti maaseutuelinkeinviranmaisille, jille palvelun käyttö myös avattiin. Sumen riistakeskus sallistui timintavuden aikana Riistavahinkrekisterin kehittämiseen. Riistavahinkrekisterin ylläpitryhmä kkntui säännöllisesti timintavuden aikana. Timintavuden aikana seurattiin palvelun timintaa, raprtitiin esiin tulleista vikatilanteista ja sallistuttiin mm. SRVA -timintjen kehittämistyöhön. Lisäksi sallistuttiin Sumen metsäkeskuksen prjektiin, jssa metsävahinktiedt saatetaan saksi riistavahinkrekisteriä. Riistavahinkrekisteriä käytettiin suurpetjen ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen, havaintjen ja saaliiden seurantaan sekä pyynti- ja pikkeuslupapäätösten valmisteluun. Palvelu n laajamittaisessa ja aktiivisessa käytössä Sumen riistakeskuksen työntekijöillä. Valitukset, ikaisuvaatimukset ja kantelut Sumen riistakeskuksen tekemään riistahallintlain 2 :n 1 mmentin 1 khdassa tarkitettuun päätökseen haetaan muutsta valittamalla hallint-ikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedksi saamisesta. Metsästyslain 41 :ssä tarkitettua pikkeuslupaa kskevassa asiassa valitusikeus n myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jnka tarkituksena n lunnn- tai ympäristönsujelun edistäminen. Alueellisiin hallint-ikeuksiin annettiin timintavuden aikana lausuntja seuraavasti: ML 26 : 3 kpl ML 41 a :n 1 mmentti: 6 kpl (1 ilvestä, 1 ahmaa ja 4 sutta kskevaa) ML 41 b : 1 kpl ML 41 d : 1 kpl (majavanpadn purku) ML 52 :n 3 mmentti: 1 kpl (karhunhaukutus) Hallint-ikeudet antivat timintavuden aikana ratkaisuja seuraavasti: ML 26 : 8 hylättyä valitusta (hirvi) ML 41 a :n 1 mmentti: - 7 hylättyä valitusta (susi) - 1 ratkaisu, jlla päätös kumttiin (susi) - 1 ratkaisu, jssa riistakeskus li tehnyt menettelyvirheen hakemusten yhdessä käsittelemisessä (susi) - 2 välipäätöstä, jissa ei asetettu täytäntöönpankielta (susi) - 1 tapaus, jssa valittaja peruutti valituksensa ja asian käsittely raukesi (susi) ML 41 a :n 3 mmentti: 1 hylätty valitus (karhu) ML 41 b : 2 hylättyä valitusta, 1 kumttu päätös, 1 sin kumttu päätös ja 1 täytäntöönpankieltvaatimusta kskevaa ratkaisu, jssa ei asetettu täytäntöönpankielta ML 41 c : 1 hylätty valitys (hirvi ja valkhäntäpeura) ML 52 :n 3 mmentti: 1 hylätty valitus Julkisuuslain mukaiset tietluvutukset: 1 hylätty valitus Krkeimmalle hallint-ikeudelle annettiin timintavuden aikana klme lausunta, jtka kskivat ML 26 :n mukaista hirvieläimen pyyntilupaa, ML 41 a :n 3 mmentin mukaisia susia kskevia pikkeuslupia ns. EU-tumiistuimelle sitetussa ennakkratkaisupyyntöasiassa ja 41 b :n mukaisia ns. rauhittamattmia lintuja kskevaa pikkeuslupaa.

22 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Krkein hallint-ikeus anti timintavuden aikana 5 ratkaisua. Klmessa ratkaisussa, jissa haettiin valituslupaa hallint-ikeuden hylkäämään valitukseen, valituslupahakemukset hylättiin (2 rauhittamattmia lintuja kskevaa (ML 41 b ) ja 1 hirvieläimen pyyntilupaa kskeva (ML 26 )). Kahdessa ratkaisussa (ML 41 a :n 3 mmentin mukainen kannanhidllinen susipikkeuslupa) krkein hallint-ikeus anti valittajalle valitusluvan, kumsi hallint-ikeuden ratkaisut ja tti asiat ratkaistavakseen. Krkein hallintikeus teki sittemmin a. asiissa ns. ennakkratkaisupyynnön EU-tumiistuimelle. Sumen riistakeskukseen ei tullut timintavuden aikana ikaisuvaatimushakemuksia. Sumen riistakeskus käsitteli yhden kanteluasian, jka kski riistanhityhdistyksen timinnanhjaajaa ja kahta riistakeskuksen timihenkilöä hirveä kskevassa pyyntilupa-asiassa. Ratkaisu saatettiin asianmaisten tietn ja pyydettiin asiansaisia ttamaan humin kantelussa ja ratkaisussa esiin tulleet seikat ja saattamaan eräiltä sin mitteenvaraisen timinnan vimassa levan lainsäädännön ja annettujen hjeiden mukaiseksi. Kantelut eivät antaneet aihetta muihin hallintlain 53 c :n mahdllistamiin timenpiteisiin. Lisäksi annettiin maa- ja metsätalusministeriölle selvitys kanteluasiassa, jka kski riistakeskuksen timihenkilöä hirveä kskevassa pyyntilupa-asiassa. Riistanhityhdistyksiin liittyvät julkiset hallinttehtävät Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden kuluttamiset ja nimittämiset Riistahallintlain vimaantuln myötä riistanhityhdistysten julkisissa hallinttehtävissä timivien timihenkilöiden kulutusvaatimukset täsmentyivät, ts. metsästyksenvalvjaksi sekä ampumakkeen ja metsästäjätutkinnn vastaanttajaksi vidaan nimittää henkilö, jka n hyväksytysti surittanut Sumen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman kulutuksen tai hyväksytysti surittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden nimityksen hakemista Sumen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman kertauskulutuksen, js nimittämistä hakeva n j aikaisemmin llut nimitettynä vastaavaan tehtävään. Timintavuden aikana kertauskulutettiin erikseen svituissa paikissa timinta-alueilla (yhteensä 79 kulutustilaisuutta) riistahallintlain 2 :n 1 mmentin 3-5 khdan njalla nimitettäviä riistanhityhdistysten timihenkilöitä (metsästyksenvalvjat, ampumakkeen vastaanttajat, metsästäjätutkinnn vastaanttajat ja riistavahinklain 25 :ssä tarkitetut maasttarkastuksissa timivat riistanhityhdistysten edustajat). Riistahallintlain mukaan riistanhityhdistyksen timihenkilöksi vidaan nimittää se, jka n täyttänyt 18 vutta, n täysivaltainen ja tunnetaan rehelliseksi ja lutettavaksi ja n henkilökhtaisilta minaisuuksiltaan tehtävään spiva. Sumen riistakeskus nimitti timintavuden aikana riistanhityhdistysten esityksestä metsästyksenvalvjia, ampumakkeen vastaanttajia, metsästäjätutkinnn vastaanttajia ja riistavahinklain 25 :ssä tarkitettuja maasttarkastuksissa timivia riistanhityhdistysten edustajia. Timintavuden lpussa nimitettyjä li seuraavasti: metsästyksenvalvjaa, ampumakkeen vastaanttajaa, metsästäjätutkinnn vastaanttajaa ja 667 riistavahinklain 25 :ssä tarkitettua maasttarkastuksissa timivaa riistanhityhdistysten edustajaa. Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden hjaus ja valvnta Riistahallintlain mukaan riistanhityhdistysten ampumakkeen vastaanttajien, metsästäjätutkinnn vastaanttajien ja metsästyksenvalvjien sekä riistavahinklain 25 :ssä tarkitettujen maasttarkastuksissa timivien riistanhityhdistysten edustajien hjaus ja valvnta kuuluvat Sumen riistakeskuksen julkisiin hallinttehtäviin. Sumen riistakeskuksen julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut riistanhityhdistyksille kirjalliset hjeet ampumakkeiden järjestämisestä (viimeisin päivitys ), metsästäjätutkintjen järjestämisestä (viimeisin päivitys ) ja metsästyksen valvnnan järjestämisestä (viimeisin päivitys ). Lisäksi julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut riistanhityhdistyksille kirjallisen hjeen ampuma-aselain mukaisten harrastustdistusten antamisesta (viimeisin päivitys ), hjeen riistanhityhdistyksille esityksistä eräiden timihenkilöiden nimittämisestä ( ) ja hjeen ulkmaalaisten henkilöiden metsästyskrtista ja ampumakkeen vastavurisesta tunnustamisesta ( ).

23 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Timintavuden aikana annettiin tarpeen mukaan riistanhityhdistysten timihenkilöille riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien hitamiseen liittyvää neuvntaa ja hjausta. Riistanhityhdistysten timinta-alueiden vahvistaminen Riistahallintlain 11 :n mukaan riistanhityhdistysten timinta-alueet vahvistaa Sumen riistakeskus asianmaisen riistanhityhdistyksen tai asianmaisten riistanhityhdistysten esityksestä. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Riistanhityhdistysten yhdistäminen ja jakautuminen Riistahallintlain 12 :n mukaan riistanhityhdistykset, jtka haluavat yhdistyä tai jakautua, tekevät asiasta yhteisen esityksen Sumen riistakeskukselle. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Muut julkiset hallinttehtävät Metsästyskieltmerkinnät Metsästyslain 78 a :n mukaan tumiistuimen n ilmitettava metsästäjärekisterin pitäjälle sekä kieltn määrätyn henkilön ktipaikan pliisille ratkaisustaan, jlla n määrätty metsästyskielt. Tumiistuimen velvllisuudesta tehdä ilmitus merkitsemällä ratkaisusta tiet ikeushallinnn valtakunnallisen tietjärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmitusjärjestelmään tai timittamalla tiedt Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi metsästäjärekisterin pitäjälle ja kieltn määrätyn ktipaikan pliisille säädetään ikeusministeriön asetuksella. Tietjen merkitsemisestä ikeushallinnn valtakunnallisen tietjärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmitusjärjestelmään annetun ikeusministeriön asetuksen (1024/2010) 6 :n mukaan Oikeusrekisterikeskuksen n timitettava tulste ratkaisu- ja päätösilmitusjärjestelmästä metsästyskielta kskevaksi ilmitukseksi kieltn määrätyn henkilön ktipaikan pliisille ja metsästäjärekisterin pitäjälle käräjä- tai hviikeuden määrättyä henkilön metsästyslain mukaiseen metsästyskieltn. Oikeusrekisterikeskuksen tekemien ilmitusten mukaisesti Sumen riistakeskus teki timintavuden aikana metsästäjärekisteriin 12 metsästyskieltmerkintää. Lupien peruuttaminen Metsästyslain 10 a :n mukaan Sumen riistakeskus vi pliisin tai rajavartilaitksen esityksestä peruuttaa vimassalevan 10 tai 26 :ssä tarkitetun pyyntiluvan, js luvan saaja rikk tämän lain tai sen njalla annettuja säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Metsästyslain 35 :n 6 mmentin mukaan Sumen riistakeskus vi peruuttaa vimassalevan 35 :n 5 mmentin mukaisen aseenkuljetusluvan, js luvan saaja rikk metsästyslain tai sen njalla annettuja säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia tapauksia ei llut Sumen riistakeskuksen käsittelyssä. Metsästyslain 41 e :n mukaan Sumen riistakeskus vi pliisin tai rajavartilaitksen esityksestä peruuttaa vimassalevan pikkeusluvan, js pikkeusluvan saaja rikk tämän lain tai sen njalla annettuja säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle.

24 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Saalisraprtinnit Sumen riistakeskus n velvllinen timittamaan saalistilastt maa- ja metsätalusministeriölle metsästysasetuksen (666/1993) 5, 9 ja 44 :n sekä metsästyslaissa säädetyistä pikkeusluvista annetun valtineuvstn asetuksen (452/2013) 7 ja 8 :n njalla. Suurpetjen ja saukn sekä harmaahylkeen ja itämeren nrpan salta pikkeuslupiin liittyvät saalisraprtinnit n tteutettu kuukausiraprtein. Ilveksen ja karhun salta n timitettu lisäksi yhteenvetraprtti kannanhidllisen metsästyksen tulksesta. Karhun kannanhidllisen metsästyksen etenemistä n vinut seurata julkisesti sitteessa Lisäksi Sumen riistakeskus n mahdllistanut maa- ja metsätalusministeriölle pääsyn Sumen riistakeskuksen pikkeuslupapäätösarkistn pikkeuslupien (metsästyslain 41 :n mukaiset pikkeuslupapäätökset) valvntaa varten. Suurpetihin liittyvät pikkeusluvat vat niin ikään julkisesti saatavilla sitteessa: Sumen riistakeskus n ylläpitänyt ja kehittänyt timintavunna luntdirektiivin 12 artiklan velvittamana tahattmasti pyydystettyjen ja tapettujen sekä myös muutin kulleena löydettyjen luntdirektiivin liitteessä IV tarkitettujen riistaeläinten (susi, ilves, karhu ja saukk) sekä luntdirektiivin liitteessä II levan ahman seurantajärjestelmää yhteistyössä muiden viranmaisten, mm. Pliisihallituksen ja Elintarviketurvallisuusvirastn (Evira) sekä Lunnnvarakeskuksen (Luke) kanssa. Lisäksi Riistavahinkrekisteri mahdllistaa entistä paremmin tahattmasti pyydystettyjen ja tapettujen, esimerkiksi autklareissa kulleiden, yksilöiden seurannan, tilastinnin ja alueellisen tarkastelun Riistavahinkrekisteriin kuuluvan karttasvelluksen avulla. Sumen riistakeskus n tehnyt timintavunna yhteistyötä myös Sumen ympäristökeskuksen kanssa luntdirektiivin liitteeseen IV kuuluvien lajien hallussapidn, kuljetuksen ja kaupan pitämisen salta ns. Cites-asetuksen puitteissa. Lintudirektiivin artiklassa 9 säädetty raprtti sekä luntdirektiivin artiklassa 12 ja 16 säädetyt raprtit tulee timittaa ympäristöministeriöön sekä tiedksi maa- ja metsätalusministeriölle. Tteutunut Lintudirektiivin raprtti vudelta 2016 sekä luntdirektiivin raprtti metsästysvusilta ja timitettiin ympäristöministeriöön ja tiedksi maa- ja metsätalusministeriöön Mlemmat raprtit tteuttavat myös Bernin spimuksen mukaisen raprtintivelvitteen. Raprtinti tteutettiin ns. HaBiDeS -järjestelmällä, jka n EU:n kmissin tuttama selainphjainen raprtintisvellus, lupakhtaisesti käyttäen apuna tätä varten erikseen Sumen riistakeskuksen lupahallintasvellukseen kehitettyä raprtintityökalua (Habides-xml). Lupahallintasvelluksen raprtintityökalulla vitiin tuttaa pikkeuslupapäätösten tietsisältö HaBiDeS -järjestelmän vaatimassa xml-mudssa. Lintudirektiivin raprttiin käytiin lävitse lintulajikhtaista pikkeuslupapäätöstä vudelta Nämä sisälsivät myös Lunnntieteelliselle keskusmuselle myönnetyn metsästyslain mukaisten lajien rengastusluvan ja Finavia Oyj:n hallinnassa leville lentkentille sekä Lappeenrannan lentkentälle ja Sdankylän lentpaikalle lentturvallisuuden takaamiseksi myönnetyt pikkeusluvat riistalinnuille ja rauhittamattmille linnuille. Luntdirektiivin salta metsästysvudelta raprtitiin yhteensä 429 ja metsästysvuden salta 426 suurpetja (sekä saukka, eurpanmajavaa ja itämerennrppaa) kskevaa pikkeuslupapäätöstä. Luntdirektiivin mukainen raprtti sisälsi Sumen riistakeskuksen myöntämien pikkeuslupien lisäksi myös pliisin määräyksin lpetetut suurpedt ja Sumen riistakeskuksen tutkimustarkituksessa myöntämät pikkeusluvat (mukaan lukien suurpetjen pannitusluvat). Metsästysvuden alusta alkaen tuli metsästyslainsäädännön uudistusten yhteydessä vimaan metsästäjille uusia riistasaaliin ilmittamiseen liittyviä velvitteita. Metsästysasetuksen 5 a :n mukaisesti eräiden riistalajien metsästyksestä n tehtävä saalisilmitus Sumen riistakeskukselle. Uuden pykälän mukaisesti saaliiksi saadusta metsäkauriista, villisiasta, hilleristä ja metsähanhesta n tehtävä saalisilmitus. Näiden lajien salta ei le annettu säännöksiä raprtinnin salta, mutta Sumen riistakeskus seurasi näiden lajien saaliin kertymää Oma riista -järjestelmää hyödyntäen. Sumen riistakeskuksen tulee tarkistaa, että pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten pyyntilupamaksut n maksettu a. valtin tultilille saalisilmitusten mukaisesti. Sumen riistakeskuksen tulee hirven salta helmikuun Tteutunut

25 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) lppuun mennessä ja muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten salta maaliskuun lppuun mennessä timittaa maa- ja metsätalusministeriölle erittely maksetuista maksuista samin kuin erittely mahdllisista perittävistä maksuista ja palautettavista liikasurituksista Sumen riistakeskus nudatti timintavuden aikana pyyntilupamaksutarkkailussa prsessikuvausta, jka laadittiin vunna 2011 Valtintaluden tarkastusvirastn tarkastuksen ja siitä syntyneen tarkastusraprtin sekä Valtintaluden tarkastusvirastn ja maa- ja metsätalusministeriön virkamiesten kanssa käytyjen tarkentavien keskustelujen perusteella. Riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (615/1993) 5 :n mukaan, js pyyntiluvan saaja ei surita pyyntilupamaksua määräajassa, Sumen riistakeskuksen n pantava se maksuun. Käytännössä tämä tteutuu, kun maksamattmista pyyntilupamaksuista tehdään saamisen ulstthakemus ulsttviranmaiselle sähköisen asiinnin kautta. Maksun surasta ulsttkelpisuudesta ilman ulsttperustetta säädetään verjen ja maksujen täytäntöönpansta annetussa laissa (706/2007). Sumen riistakeskus käynnisti timintavuden aikana ulstttiminnt yhden pyyntiluvansaajan pyyntilupamaksun salta. Timintavuden aikana svellettiin käytäntöä, jnka mukaan js pyyntiluvansaaja n maksanut pyyntilupamaksuja liikaa, hänen tulee hakea maa- ja metsätalusministeriön lunnnvarasastlta liikasuritusta kirjallisesti tai sähköpstilla sitettuna Sumen riistakeskukselle (hje: Hakemuksen ikeellisuus tarkastettiin Sumen riistakeskuksessa (vertaillaan pyyntiluvansaajan ilmittamat saaliit ja maksetut pyyntilupamaksut) ja mikäli haettu summa n ikein, hakemus välitettiin hyväksymismaininnalla maa- ja metsätalusministeriön lunnnvarasastn yhteyshenkilölle. Maa- ja metsätalusministeriöstä hakemus siirretään maksuun. Pyyntilupamaksujen liikasuritushakemuksia välitettiin maa- ja metsätalusministeriölle: hirvet 15 kpl, eura. Kaikki liikaa pyyntilupamaksuja maksaneet eivät hakeneet saataviaan. Pyyntilupamaksutarkkailun raprtit n timitettu metsästysvuden salta hirvistä ja muista hirvieläimistä Metsästysvutta kskeva raprtinti annetaan vuden 2018 aikana. Kestävä riistatalus Riistakantjen hitsuunnitelmat Sumen riistakeskuksen ja Lunnnvarakeskuksen yhteistyössä valmistelema Sumen Ilveskannan hitsuunnitelma viimeisteltiin ja luvutettiin maa- ja metsätalusministeriölle huhtikuussa Suunnitelman keskeiset elementit liittyvät kannanarviinnin kehittämiseen, petyhdyshenkilöiden kuluttamisen rganisintiin, ilveksen ravinnnkäytön tutkimustarpeisiin ja käytännön metsästyksen järjestämisen yhtenäistämiseen ja kehittämiseen. Susikannan hitsuunnitelmatimenpiteitä jatkettiin tukemalla reviiriyhteistyöryhmien timintaa. Kaikki hitsuunnitelmassa kuvatut hankkeet (9) n käynnistetty ja arvin mukaan nin 60 % timenpiteistä n tteutettu. Hirvikannan hitsuunnitelman tärkeimmät timintateemat n tteutettu: hirvitalusaluephjainen vertussuunnitteluketju hirvikannan rakenteen krjaaminen riistatietn ja sen käyttöön liittyvien svellusten ja käytäntöjen kehittäminen (Oma riista vertussuunnittelussa) valikivan vertuksen mallien kehittäminen ja metsästyksen jhtajien kulutus/materiaalitutant/eettiset hjeet Hirvikannan hitsuunnitelman tavitteita jalkautettiin myös metsästyslainsäädännön kautta sillä hirvenmetsästyksen myöhennetyllä alituksella ja lisääntymisajan rauhittamiselta metsästykseltä tuettiin urskannan ikärakenteeseen liittyviä kannanhidn tavitteita.

26 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Hirvikannan hitsuunnitelman tehkas jalkauttaminen n llut mahdllista maa- ja metsätalusministeriön rahittaman Hirvieläinkantjen hidn kehittäminen -hankkeen avulla. Kun vuden 2018 timintasuunnitelmaan sisältyvä Metsätaluden keinvalikima hirvivahinkjen ennaltaehkäisyssä- hanke tteutetaan, vidaan hirvikannan hitsuunnitelma katsa kknaisuudessaan jalkautetuksi. Sumen riistakeskus jatki metsäkanalintujen hitsuunnitelman käytännön tteuttamista etenkin elinympäristöjen hidn yhteistyöhankkeilla. Niitä esitellään tarkemmin khdassa Riistataluden edistäminen. Erityisenä teemana n llut riistakeskuksen lunnnhidn ja -sujelun strategian tteuttaminen Riistametsänhit-knseptin kautta. Kun käynnissä levat hankkeet viedään lppuun, vidaan myös metsäkanalintujen hitsuunnitelma katsa kknaan jalkautetuksi. Tureen riistaklmitiedn käyttö metsästysaikjen määrittelyssä n antamassa mahdllisuuden myös metsästysaikjen pidentämiseen huippuvusina, sillä tämän mahdllistava metsästysasetus n lausuntkierrksella. Sumen riistakeskus sallistui taigametsähanhikannan kansainvälisen hitsuunnitelman tteuttamiseen yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön kanssa. Riistakeskuksen edustaja timii CIC:n edustajana AEWA:n teknisessä kmiteassa. AEWA:n uusi timintahjelma käynnistettiin ja sen tavitteena n alittaa lyhytnkka-, meri-, taigametsähanhi- ja valkpskihanhen krdinitu kannanhit ja tukea sallistujamaiden timintakykyä muuttreitin tasn kannanhidn timeenpanlle. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistuu työhön Gse platfrm- timintatavan kautta. Sen tehtävänä n edistää speutuvaa kannanhita ja työssä n määritelty kansainvälisen metsästyssäätelyjärjestelmän aikataulu, kiintiönjak, vertusstrategiat ja seurantahjelmat eri kannanhitalueille. Kansallinen taigametsähanhikannan hitsuunnitelma päivitetään vastaamaan kansainvälisiä timintatapja ja metsähanhen kansallinen metsästysjärjestelmä ludaan 2018 aikana. Karhu- ja ilveskannan hitsuunnitelmat n valmisteltu ja luvutettu maa- ja metsätalusministeriöön suunnitellun mukaisesti ja ne vat lleet lausuntkierrksella. Sumen riistakeskus viimeisteli timintavuden aikana eurpanmajavakannan hidn ja kanadanmajavakannan levinneisyyden hallintahjelman ja taantuneiden riistavesilintujen hidn timenpidehjelman. Sumen riistakeskus jalkauttaa hitsuunnitelmien tavitteita käytännön timenpidehjelmien ja hanketyötavan kautta. Hitsuunnitelmiin liittyvät 2017 kehittämishankkeet esitetään liitteessä kaksi. Riistatiet Riistaklmilaskentjen tehstamista jatkettiin yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen kanssa kattavan riistatiedn varmistamiseksi metsästysaikjen määrittämisen päätösketjun vaatimassa aikataulussa siten että kesälaskennan tulkset hjaavat metsästysaika-asetuksen päätöksenteka. Klmivastaavia aktivitiin lähettämällä Hpealuti -tekstiviestejä ennen laskentaa ja laskentakauden aikana. Riistanhityhdistyksiä ja metsästysseurja kannustettiin laskentihin lisäksi Oma riista palvelun viesteillä. Riistaklmiiden talvilaskennassa laskettiin 712 ja kesälaskennassa 1002 klmita. Laskentatulksista yli 90 % palautettiin Riistaklmit.fi palvelun kautta. Yhteistyötä Lunnnvarakeskuksen kanssa jatkettiin petyhdyshenkilöverkstn timinnan kehittämiseksi. Tavitteena n havaintjen laadun ja kattavuuden parantaminen sekä käytäntöjen yhtenäistäminen. Alueita hjeistettiin järjestämään kaikilla alueilla petyhdyshenkilöiden palaute- ja kulutustilaisuudet yhtenäisen timintatavan ja uudistetun kulutuspaketin mukaisesti. Lunnnvarakeskuksen edustajat sallistuivat tilaisuuksiin. Petyhdyshenkilöille n viestitty suraan useita kertja vuden aikana Oma riista viestiminaisuuden kautta. Petyhdyshenkilöitä li vuden 2017 lpussa nin He kirjasivat vuden 2017 aikana yhteensä suurpethavainta. Susien DNA-näytekeräys rganisitiin alkuvunna viidellä ja lppuvunna neljällä alueella. Riistavahinkrekisterin hyödyntämistä suurpetjen pikkeuslupien tietjen hankinnassa ja hirvieläinten vertuksen suunnittelussa hjattiin sekä jatkettiin Oma riista-palvelun kehittämistä tukemalla hanketta tiimityöllä.

27 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Riistatiedn määrittely Oma riista- palvelun riistatalusmäärittelyitä varten perustettiin vuden 2017 aikana saprsessi, jnka tavitteena n riistataluden muuttujatietjen määrittely Sisäisten palvelujen tietjärjestelmien kehittämistyön tarpeisiin. Työ perustuu tietjärjestelmien Rad map- määrittelyyn. Ydinajatuksena n jatkssa tuttaa myös metsästysseurille sellaisia palveluja, että Oma riistan kautta riistahallinnlle ja tutkimukselle saatavan tiedn määrä merkittävästi lisääntyy jatkssa. Osaprsessin järjestäytyi vuden 2017 aikana eli sille laadittiin tiimispimus, tulskrtti, työsuunnitelma sekä määriteltiin tiimin jäsenten erityisvastuualueet. Tiimi alittaa timintansa 2018 alussa. Riistakantjen vertussuunnittelu Hirvieläinten vertussuunnittelu Hirvieläinten vertussuunnittelutiimi sallistui Oma riista -palvelun timinnallisuuksien kehittämiseen yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen tutkijiden kanssa. Palvelun kehittämisessä keskityttiin erityisesti minaisuuksiin, jiden avulla vidaan hyödyntää ajantasaista riistatieta hirvenmetsästyksen khdentamisessa ja siihen liittyvässä paikallisessa päätöksentessa. Palvelussa tarjttiin timintavuden aikana ensimmäistä kertaa reaaliaikainen vertusennuste. Sähköinen Oma riista palvelu n tettu varsin kattavasti käyttöön ja timintavunna asiaa edisti erityisesti mahdllisuus hakea hirvieläimen pyyntilupaa palvelun kautta. Hirvieläinten vertussuunnitteluprsessia kehitettiin mm. lainsäädännön muutksista jhtuen edelleen ja jatkettiin sen vakiinnuttamista käytäntöön. Hirvivertussuunnittelussa tettiin humin hirvikannan määrälliset ja rakenteelliset tavitteet. Lunnnvarakeskuksen tuttama hirvitalusaluekhtainen arvi hirvikannan ksta ja rakenteesta valmistui 3.3. svitussa aikataulussa. Arviiden perusteella tarkasteltiin vunna 2016 tteutetun kannansäätelyn nnistumista suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Nin pulella hirvitalusalueista hirvitiheys li taviteltua krkeampi. Lunnnvarakeskuksen tuttamat riistanhityhdistyskhtaiset kanta-arvit sekä hirvitalusalueiden vertussusitukset valmistuivat myös svitussa aikataulussa 17.3., jnka jälkeen tutkimustietn phjautuva kannanhidn suunnitteluketju käynnistettiin hirvitalusalueittain kaikilla timialueilla. Hirvieläinten aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin Riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta ja metsätalusvahinkja nin eurn arvsta. Oma riista palveluun kirjattuja hirviklareita tapahtui tiestöllä vunna 2017 yhteensä 2173 kpl. Sumen riistakeskuksen krdiniman Pienten hirvieläinten kannanhidn kehittäminen hankkeen puitteissa tehtiin yhteistyötä Lunnnvarakeskuksen, Turun ylipistn ja metsästysseurjen kanssa pienten hirvieläinten kannanseurannan ja hidn kehittämisessä. Saman hankkeen puitteissa tutettiin myös kulutusmateriaalia valkhäntäpeuran kannanhidsta. Metsäpeurakannan sappulaatiiden hita jatkettiin Kainuun ja Sumenselän timinta-alueilla muun muassa tukemalla Lunnnvarakeskuksen laskentja sekä GPS- pannituksia. Kainuun sappulaatin yksilömäärä li kevään 2017 laskennassa nin 750 yksilöä. Kannan vasasuus li nin 11 %. Lumen puutteen vuksi Sumenselän sakantaa ei pystytty laskemaan keväällä Vuden 2015 laskennassa kanta li kasvusuuntainen ja se arviitiin helikpterilaskennassa nin yksilön suuruiseksi. Kanna vasasuus li nin 14 %. Kainuussa ja Sumenselällä suurpetja kskevia pikkeuslupia pyrittiin mahdllisuuksien rajissa khdistamaan metsäpeuran päävasmisalueille. Metsähallituksen jhtama Metsäpeura Life + hankeen timenpiteitä n tteutettu, jista näkyvin n llut metsäpeurjen ttutustarhjen rakentaminen ja eläinten siirtäminen tarhihin. Sumen riistakeskus n merkittävällä suudella mukana prjektissa, muun muassa kehittämässä metsäpeurjen maastlaskentaa. Osana hanketta päivitetään myös metsäpeurakannan kannanhitsuunnitelma vunna Valkhäntäpeurakannan maataludelle aiheuttamat vahingt livat riistavahinkrekisterin perusteella eura. Oma riista-palveluun tehtyjen kirjausten mukaan vunna 2017 valkhäntäpeuraklareita

28 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) tapahtui tiestöllä yhteensä 5143 kpl. Valkhäntäpeuraklarit keskittyvät vimakkaasti Etelä- ja Lunais- Sumen alueelle. Kestävä metsästys Direktiivilajien vertussuunnittelu Suurpetkantja hidettiin lajikhtaisten hitsuunnitelmien mukaisesti. Suden kannanhidllinen metsästys ei enää jatkunut vunna 2017, vaan suden pikkeuslupien salta harkinnassa paintettiin aiempaa enemmän pakttavia ssiaalisia tarpeita ja turvallisuusperusteita. Direktiivilajien vertussuunnittelutiimi sallistui yhteistimintaneuvtteluihin, jissa maa- ja metsätalusministeriö, Lunnnvarakeskus ja Sumen riistakeskus määrittelivät ilves- ja karhukantjen hidn suuntaviivat kantatiedn perusteella. Karhun salta vuden 2017 pikkeuslupakiintiö kasvi ja kk maan karhukannan arviitiin kasvaneen edellisestä vudesta. Kannan alenemista n kanta-arvin mukaan tapahtunut prnhitalueella. Kehittyvän kannan hitalueella kanta pysyi ennallaan ja itäisen Sumen vakiintuneen kannan hitalueella sekä levittäytymisvyöhykkeellä kanta kasvi. Aiemmista vusista piketen prnhitalueen ulkpuliseen Sumeen säädettiin yksi yhteinen kiintiö. Prnhitalueella vahingt vat säilyneet runsaina ja alueellista pyyntikiintiötä lisättiin. Muualla Sumessa pyyntimäärää kasvatettiin erityisesti Phjis-Karjalassa, jssa runsaat suurpetkannat verttavat paikin harvaa hirvikantaa hyvin vimakkaasti. Metsäpeura humiitiin edelleen karhun pikkeuslupien suuntaamisessa. Ilveskannan hidn salta prnhitalueen eteläpulinen Sumi mudsti yhden kiintiöalueen. Prnhitalueen ulkpulisessa Sumessa päädyttiin vertusmäärään, jnka arviitiin mahdllistavan tihentymäalueiden ngelmien lievittämisen, mutta samalla jhtaisi muutaman vuden aikajänteellä ilveskannan laskun taittumiseen. Pikkeuslupien suuntaamisessa käytettiin vunna 2013 alitettua menettelyä, jssa kannanhidllinen pyynti suunnataan krstuneemmin runsaan ilveskannan alueille. Metsäpeurakanta humiitiin kannanhidllisten ilvespikkeuslupien suuntaamisessa. Eurpanmajavan pyyntilupamäärää nstettiin ja pyyntilupia li mahdllista myöntää myös Kurikan, Seinäjen, Ylöjärven ja Punkalaitumen alueille. Muutsten tavitteena li, että pyynnillä vidaan paremmin vastata paikallisiin vahinktilanteisiin. Itämerennrpan pyyntilupamenettelyä jatkettiin ja pyyntilupamäärää nstettiin, jtta pyynnillä vitaisiin merkittävämmin lievittää nrppakannan aiheuttamia kalatalusvahinkja. Timintavuden aikana tehtiin kestävään metsästykseen liittyviä muutksia metsästyslakiin ja metsästysasetukseen sekä annettiin maa- ja metsätalusministeriön asetuksia metsästyksen rajittamisesta. Sumen riistakeskus li mukana metsästyksen kestävyyteen liittyvän lainsäädännön valmistelussa. Riistakeskus esitti metsästysvudelle metsähanhen metsästysajaksi tundrametsähanhien levähdysalueen kuntiin Kaakkis-Sumessa ja Lapin phjissan kuntiin kl Lisäksi Lapin metsästysalueelle esitettiin metsästäjäkhtaista yhden hanhen saaliskiintiötä. Kaakkis-Sumen metsästystä perusteltiin sillä, että esityksen mukaisella metsästysajalla ja metsästysalueella pyynti khdistuisi pääasiassa tundrametsähanheen, jnka metsästyksen rajittamiseen ei le tarvetta. Pesimäalueella taigametsähanhi n llut useita vusia rauhitettuna. Riistakeskuksen näkemyksen mukaan varvaiseen metsästyksen alittamiseen li mahdllisuuksia Sumen pesimäalueen phjissassa, kska muun muassa talvehtimisalueiden laskentatulsten perusteella taigametsähanhikanta n alkanut elpyä hyvää vauhtia. Maa- ja metsätalusministeriö anti metsähanhen metsästyksen rajittamisesta kaksivutisen asetuksen, jnka mukaan metsähanhen metsästys n sallittua metsästysvusina Kaakkis-Sumen pyyntialueella. Ministeriö katsi, ettei pesimäalueen pyyntiä vida avata ennen kuin pesimäkannasta saadaan parempaa tieta. Elkuun alusta tuli vimaan metsästysasetuksen muuts, jnka mukaan jkaisen metsästäjän n tehtävä ilmitus metsähanhisaaliistaan. Kknaissaaliista ja sen alueellisesta jakautumisesta saadaan nyt lutettava tiet. Kaakkis-Sumen pyyntialueella tavitteena li saada kuva myös saaliin alalajijakaumasta. Metsästäjiä pyydettiin määrittämään alalaji ja lisäksi lähettämään kuva saaliiksi saadun hanhen päästä

29 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Lunnnvarakeskukselle. Tulkset livat ennalta dtettuja. Taigametsähanhia saatiin saaliiksi vähän ja saalis kstui pääasiassa tundrametsähanhista. Taigametsähanhelle n hyväksytty kansainvälinen hitsuunnitelma AEWA: n sapulikkuksessa vunna Kansallista eli Sumen metsähanhikannan hitsuunnitelmaa maa- ja metsätalus-ministeriö ei le vielä vahvistanut. Riistakeskus n llut valmistelemassa ja päivittämässä sitä. Erityisen tärkeänä n nähty metsästyksen säätelyyn liittyvät asiat. Metsäkanalintujen metsästyksen rajittamisprsessissa n llut aikatauluihin liittyviä haasteita. Riistaklmilaskentihin spivin ajankhta n elkuun alkupulisk. Asetuksen valmistelu ja antaminen vie kuitenkin niin paljn aikaa, että laskennat n juduttu tekemään suureksi saksi j heinäkuun pulella. Elkuun alusta vimaan tullut metsästyslain 38 :n muuts pisti määräyksen siitä, että metsästyksen rajittamista kskeva asetus tulee vimaan vasta kahden viikn päästä asetuksen antamisesta. Aikaisemmin metsästyksen rajittamista kskeva asetus li annettava viimeistään 26.8., jtta se saataisiin vimaan Nyt asetus vidaan antaa myöhemmin ja tämä anti mahdllisuuden siirtää klmilaskennat elkuun alkuun. Riistakeskus teki metsäkanalintujen metsästysajista metsästysvudeksi esityksen maa- ja metsätalusministeriölle. Esitysten valmistelussa timittiin yhteistyössä maa- ja metsätalus-ministeriön ja Lunnnvarakeskuksen kanssa. Metsästysrajitukset harkittiin lajikhtaisesti kullekin alueelle käyttäen hyväksi seuraavia riistatietja: lintukantjen pitkäaikaisen kehityksen suunta, lintutiheyden kehitys viimeisten vusien aikana, lintujen pikasprsentin kehitys sekä metsästystiedt. Lintukannissa ei tapahtunut suuria muutksia edelliseen vuteen. Heikimman lintutilanteen alueille esitettiin lajikhtaisia metsästysrajituksia. Maa- ja metsätalusministeriön asetus li riistakeskuksen esityksen mukainen. Metsäkanalintujen metsästysaikjen määrityksen pääasiallisena perustana vat klmilaskentjen tulkset. Laskentatulksista n saatavissa irti käyttökelpista tieta enemmän kuin mitä tähän mennessä n llut käytettävissä. Tietjen käsittelyä n myös mahdllista autmatisida aikaisempaa enemmän. Metsästysaikjen määrittämistyön helpttamista ja parantamista varten riistakeskus tteutti yhteistyössä Itä- Sumen ylipistn kanssa mallinnushankkeen, jnka tarkitus li helpttaa ja visualisida metsästysaikapäätöksenteka. Riistakeskuksessa laadittu taantuvien vesilintulajien kantjen hidn timenpidehjelmalunns li lausuntkierrksella kesällä Timenpidehjelma n sen jälkeen pääsin viimeistelty ja julkaistaan vuden 2018 aikana. Metsästystä n rajitettu metsästyslain 37 :n perusteella vain metsähanhen khdalla. Muihin taantuviin lajeihin khdistuvaa metsästyspainetta n pyritty alentamaan neuvnnan, susitusten ja viestinnän avulla. Useiden vesilintulajien taantuminen liittyy elinympäristöjen määrään, laatuun ja predaatin. Sumen riistakeskus n viime vusien aikana edistänyt vesilintujen elinympäristöjen hita erilaisilla hankkeilla ja valmistellut taantuvien riistavesilintujen timenpidehjelman timeenpana. Riistavahinkjen estäminen Riistavahinkjen ehkäisemisen painpistealueena li hirven aiheuttamien metsä- ja maatalusvahinkjen ja karhun mehiläistaludelle ja suurpetjen ktieläintilille aiheuttamien vahinkjen trjunta. Riistavahinkjen ennaltaehkäisymateriaalia välitettiin timinta-alueiden kautta vahinkjen estn kk maassa. Yleisimpiä artikkeleita livat hirvieläinten syönninestaineet, hirvinauhat ja erilaiset sähkö- ja metalliverkkaidat, jiden avulla suurpetjen tai hirvieläinten pääsy vahinkkhteille pyritään estämään. Riistakeskuksen timinta-alueilla annettiin vahinkjen ennaltaehkäisemiseen liittyvää neuvntaa ja tutettiin yhteistä hjemateriaalia, jtta tietus timivista sujausmenetelmistä ja vaihtehdista lisääntyisi. Karhuvahinkjen riskikartitusta tehtiin sana karhukannan hitsuunnitelman hitsuunnitelmalunnsta, jssa saprsessin linjauksia nstettiin esille. Karhukannan runsastumista ei tavitella maamme peltvaltaisilla alueilla, jtka samalla vat mehiläistarhauksen ydinaluetta. Metsävahinkjen ennaltaehkäisemiseksi välitettiin Tric -syönninestainetta, jnka n tutkittu antavan ikein käytettynä erittäin hyvän sujan hirvieläinten syöntiä vastaan. Riistakeskus n tukenut Tricn välitystä ja hankintaa siten, että metsänmistajalle jää 10 litran astian mavastuuhinnaksi 50 eura. Trica välitettiin litraa. Sitä n kkeiltu myös metsäjäniksen ja rusakn aiheuttamien vahinkjen trjuntaan ja se timii hedelmä- ja erikispuiden ja rehupaalien sujauksessa. Riistakeskus hankki keltaista UV-sujattua muvinauhaa havu- ja lehtipuutaimikiden sujaukseen. Nauhaa n jaettu ilmaiseksi riistakeskuksen aluetimistjen välityksellä metsänmistajille. Metallisia riistaaitja välitettiin pitkän viljelykierrn erikisviljelysten sujaukseen. Kevytrakenteisia sähköisiä hirvieläinaitja välitettiin lyhyen viljelykierrn erikisviljelysten, kuten mansikkaviljelysten sujaukseen. Riistakeskus hankki keltaista UV-sujattua muvinauhaa havu- ja lehtipuun taimikiden sujaukseen. Nauhaa n jaet-

30 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) tu ilmaiseksi riistakeskuksen aluetimistjen välityksellä metsänmistajille taimikiden sujaukseen yhteensä 1868 (300 m) rullaa. Metallisia riista-aitja välitettiin pitkän viljelykierrn erikisviljelysten sujaukseen seitsemälle tilalle yhteensä 6,36 km. Kevytrakenteisia sähköisiä hirvieläinaitja välitettiin lyhyen viljelykierrn erikisviljelysten, kuten mansikkaviljelysten sujaukseen 31 tilalle yhteensä 38,35 km. Suurpetvahinkjen trjumiseen tarkitettuja aitapaketteja suunnattiin etenkin alueille, jille susi- ja karhukannat vat viime vusina levittäytyneet. Petaitaa myönnettiin 56 ktieläintilalle yhteensä 97,1 km. Suurpetjen aiheuttamia ktieläinvahinkja kirjattiin vunna 247 tapahtumaa vunna Karhun mehiläistaludelle aiheuttamien vahinkjen trjuntaan liittyvien tukipyyntöjen määrä n laskenut hieman edellisestä vudesta. Vunna 2017 välitettiin 211 mehiläistarhjen sujaukseen tarkitettua aitapakettia mehiläistarhaajille. Karhun aiheuttamia vahinkja mehiläistarhaukselle kirjattiin 95 khteessa. Krvattava summa li yhteensä , mikä n nin 20 % suurempi, kuin edellisenä vutena. Karhut aiheuttivat krvattavia maatalusvahinkja 202 khteessa. Krvausmäärä li , mikä n lähes kaksinkertainen määrä edellisen vuden krvausmäärään verrattuna. Maatalusvahingt khdistuivat pääasiassa peltviljelykasveihin ja kttuun satn. Kiravahinkja li ilmitettu 45, mikä n edellisen vuden vahinkmäärää pienempi. Krvaussumma pieneni myös edellisestä vudesta, se li yhteensä Suurin yksittäinen krvaus li Suden aiheuttamia kiravahinkja li 43 kpl. Susikellja kkeiltiin sana vaihtehtisten menetelmien kehittämistyötä. Nin 200 kella jaettiin ajkirajärjestön paikallisrganisaatiiden kautta. Tulksia selvittävät Oulun ylipist ja Luke. Vuden 2017 krvattavien suurpetjen aiheuttamien prtalusvahinkjen määrä li yhteensä , mikä n runsaat 0,5 milj. eura edellisen vuden vahinkja suurempi. Krvattavien prjen määrä li Hirven aiheuttamien, krvattavien metsätalusvahinkjen määrä n yli kaksinkertainen edellisenä vutena krvattuun verrattuna. Hirvieläinten aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta. Tapauksia li 565. Luvut vat kaksinkertaiset edelliseen vuteen verrattuna. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen estämiseen erikisviljelyksille hankittiin kekäyttöön 20 kpl Scarey Man peltinta, jtka livat käytössä Varsinais-Sumessa, Uudellamaalla ja Rannikk - Phjanmaalla. Kkeilusta n saatu hyviä tulksia Hirviklareiden määrä riistavahinkrekisterin mukaan li vuden lppuun mennessä 1278 klaria. Klarimäärä n humattavasti edellisen vuden klarimäärää pienempi. Pienten hirvieläinten aiheuttamat klarit eivät päivity riistavahinkrekisteriin, mutta määrä arviidaan kasvaneen edellisestä vudesta. Valkhäntäpeuraklarit keskittyvät vimakkaasti Etelä- ja Lunais-Sumen alueelle. Työ riistavahinkjen ennaltaehkäisyn menetelmien ja hjeiden kkamisesta riistakeskuksen nettisivuille alitettiin vuden 2016 aikana ja niitä n päivitetty vuden 2017 aikana. Riistataluden edistäminen Riistataluden edistämisen salta keskeinen tavite n tteuttaa riistan elinympäristöihin liittyviä kehittämistehtäviä. Tavitteena n saada riistatalutta edistäviä elementtejä saksi maa- ja metsätaluden sekä lunnnsujelun timintatapja ja lisätä timinnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä laajentaa rahitusphjaa. Riistakeskus n pitkäjänteisellä työllä pyrkinyt jalstamaan mm. metsäkanalintujen ja peltpyyn hitsuunnitelmasta sekä riistataludellisesta ksteikkstrategiasta kumpuavia tavitteita käytännön timinnaksi prjektiluntisina tehtävinä. Pääasiallisesti timenpiteitä n tteutettu ulkpulisella hankerahituksella. Viime vusina riistametsähidn edistämiseen liittyvät timet vat krstuneet timinnassa ja tähän timintaan n saatu useasti rahitusta mm. METSO- hjelmasta. Riistataluden timenpiteitä n viety eteenpäin aktiivisella viestinnällä, sidsryhmäyhteistyöllä sekä vaikuttamalla alan lainsäädäntöön ja erilaisiin tukijärjestelmiin. Metsäkanalintujen hitsuunnitelmaan kytkeytyvä riistametsänhit n talusmetsien hita, jssa tetaan metsäkanalinnut ja muu riista humin. Se n kustannustehkasta ja vapaaehtista, sekä mnipulistaa metsien käsittelyä ja tukee mnimutisuuden säilymistä talusmetsissä. Riistametsänhita edistettiin timintavuden aikana Riistametsänhit- hankkeella, jnka avulla jalkautettiin riistapaintteisen metsänhidn malleja saksi metsärganisaatiiden timintaa ja kulutusta. Riistametsänhidn kulutustilaisuuksia metsäammattilaisille ja metsänmistajille pidettiin useita eri pulilla Sumea. Kulutusprtaalin ilmaista Riistanmetsänhidn verkkkurssia kehitettiin myös vuden aikana.

31 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Uusi METSO- rahitteinen Digiriistametsä- hanke käynnistyi keväällä 2017 yhteistyössä Sumen metsäkeskuksen kanssa. Kaksivutisen lunnnhidn kehittämishankkeen keskiössä n riistametsänhita edistävä paikkatiet. Hankkeessa rakennetaan Sumen metsäkeskuksen Metsään.fi -järjestelmään riistametsänhita tukevia paikkatietaineistja, jiden avulla vidaan arviida metsäalueen sveltuvuutta kanalintujen elinympäristöksi. Laserkeilausaineistjen avulla pyritään tunnistamaan ympäristöjä, jissa puust n kerrksellista ja mnilajista. Metsikkötasn tarkastelun lisäksi tteutetaan Znatin- analyysejä, jissa arviidaan myös metsäkanalintujen elinympäristöjen kytkeytyneisyys. Aineistt tutetaan kk Sumessa kaikilla laserkeilatuilla alueilla. Näiden alueiden suus n nin 60 % Sumen pinta-alasta. Kanalinnuille tärkeiden alueiden suus kknaispinta-alasta vaihtelee alueittain 5 20 % välillä. Digiriistametsä -hankkeen tavitteena n myös lisätä metsäammattilaisten tieta ja saamista riistametsänhidsta ja tietjärjestelmien käyttömahdllisuuksista sekä testata metsätiednkeruun jukkistamista metsästäjien avulla. Oma riista -palveluun tteutetaan tietkentät, jiden avulla metsästäjille ludaan mahdllisuus raprtida mista riistan elinympäristö- ja metsävahinkarviistaan. Hankkeen tulkset lisäävät metsänmistajien ja metsäammattilaisten tieta riistan elinympäristöistä ja tarjavat heille vaihtehtja metsien hitn. Riistataluden edistämiseksi timintavuden aikana järjestettiin valtakunnallinen Riistan vuksi kilpailu. Sumi 100 juhlavuden kunniaksi järjestetty elinympäristöjen hidn kilpailu li ensisijaisesti tarkitettu metsästysseurille ja metsästysikeuden haltijille, jtka aktiivisesti hitavat riistan elinympäristöjä. Kilpailun tavitteena li löytää Sumen paras lunnnhitaja ja sytyttää metsästysseurissa ja metsästäjissä yhteinen innstus panstaa elinympäristöjen hitn eri tavilla. Kampanjassa kannustettiin metsästäjiä tutustumaan erilaisiin tapihin tehdä riistan- ja lunnnhita maatalusalueilla, ksteikilla ja metsissä. Kampanjan tavitteena li lisätä riistan- ja lunnnhidn menetelmien yleistä näkyvyyttä kansalaisten ja maa- ja metsätalus sekä ympäristöalan timijiden keskuudessa. Näkyvyys lisää ymmärrystä riistan- ja lunnnhidn helppudesta ja yleisistä hyödyistä. Riistan vuksi-kampanja tteutettiin tuk-julukuussa 2017 ja vittaja julistetaan Erämessuilla kesäkuussa Kampanjaa tuettii mnikanavaisella viestintäkampanjalla Metsästäjä- ja Jägaren lehdissä, riistakeskuksen nettisivuilla ja ssiaalisessa mediassa. Ssiaalisen median kanavina timivat Sumen riistakeskuksen Facebk ja Twitter. Vuden 2017 aikana jatkettiin uuden stpalveluspimuksen myötä Supikira After Life hanketta ja supikiran tehpyyntiä Lapissa, tavitteena pysäyttää lajin leviäminen Rutsiin ja Nrjaan. Timinta n jatka vusina tteutetulle MIRDINEC LIFE+ hankkeelle. Supikirakanta ja saalis n hankealueella merkittävästi pienempi kuin vunna 2011 ja Sumen hanketiminnan tukemana Rutsi n saanut pienen vakiintuneen kantansa lähes hävitettyä. Hanke saa edelleen merkittävää rahitusta Rutsista ja Nrjasta ja hanketiminnalle pyritään löytämään pidempikestista rahitus- ja timintamallia. Sumen riistakeskuksen edustajat livat mukana Metsätaluden kehittämiskeskus TAPION Metsänhidn susitusten laatimisen hjaus- ja jhtryhmässä. Lisäksi riistakeskuksen edustaja n jäsenenä Kansallisen bidiversiteettistrategian seurantatyöryhmässä, Vieraslajiasiain neuvttelukunnassa, vieraslajien seurantatyöryhmässä sekä maaseutuverkstn Ympäristö ja Ilmast- työryhmässä, jssa käsitellään maataluden ympäristöhjelmaan liittyviä asiita. Timintavuden aikana viimeisteltiin Sumen riistakeskuksen laatimaa timenpidehjelmaa taantuville riistavesilinnuille ja alitettiin hankesuunnittelu hjelman tteuttamiseksi. Ohjelman tavitteena n mm. khentaa pikastutt elinympäristökunnstuksin ja pienpetjen pyynnin avulla. Käytännön timenpiteinä nstetaan esiin seuraavat keskeiset kknaisuudet: 1) elinympäristöjen kunnstus ja hit, 2) kilpailun ja saalistuksen vähentäminen, 3) metsästyksen säätely ja 4) kantjen runsautta ja saalista kskevan tiednkeruun kehittäminen. Timintavuden aikana viimeisteltiin myös majavakantjen hit- ja hallintahjelmaa, jnka tavitteena n parantaa eurpanmajavakannan elinkykyä ja metsästettävyyttä. Tämä vaatii kanadanmajavan levinneisyyden rajittamista ja puskurivyöhykkeitä niillä alueilla, jilla lajien levinneisyysalueet vat vaarassa khdata. Hankkeessa phdittiin myös mahdllisia eurpanmajavan siirtistutuksia ja niiden reunaehtja. Tarkempi lista riistataluden edistämisen kehityshankkeista löytyy liitteestä 2.

32 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Hyvinvintia riistataludesta Hyvinvintitutkimus Käynnistetään riistataluden hyvinvintiselvityksiä seuraavasti: Selvitetään Luke:n kanssa tehtävällä yhteisrahitteisella kyselyllä, jka khdennetaan sekä metsästäjiin että metsästysseurihin ja -seurueisiin, riistan arv. Hankkeen tarkituksena n kuvata metsästysseurihin ja seurueisiin kuuluvien metsästäjien ajan- ja rahankäyttö metsästykseen ja riistanhitn, tuttaa laskelma metsästyksen ja riistanhidn arvsta metsästäjille sekä laskelma metsästyksen ja riistanhidn yhteiskunnallisesta arvsta liittyen liikennennettmuuksien ja taimituhjen välttämiseen. Selvityksen ensimmäiset tulkset vat käytössä tammikuussa. jatketaan ja selvitetään yhdessä Luken kanssa riistataluden terveydelliset hyvinvintivaikutukset. Pyritään löytämään eurmääräinen arv näille terveysvaikutuksille. jatketaan yhdessä Jyväskylän ammattikrkeakulun kanssa klmivutista Riistataluden liiketimintamallien aktivinti -hanketta, jssa pyritään selvittämään alueellisesti Keski-Sumen salta 1) riistataluden arv, 2) kaupallisen metsästyksen liiketimintamallit ja niiden levittäminen käytäntöön ja 3) edistää alueellisen erätalusverkstn syntymistä metsästäjäkunnan prfiili n selvitetty ZEF- prfilintityökalun avulla. Selvitetään asiakasprfiileittain k. ryhmien kkemat hyvinvintivaikutukset Hyvinvintiviestintä Hyvinvintia riistataludesta prsessin esiselvitys LUKE:n kanssa sitti, että metsästäjien metsästykseen käyttämä rahamäärä n nin 230 m ja työllisyysvaikutukset nin htv. Esiselvityksen jatkksi tteutettiin timintavuden aikana niin ikään LUKEn kanssa Riistan arv-selvitys, jssa jatkettiin riistataluden arvn määrittämistä. Metsästyksen kknaisbruttarvksi saatiin m. Metsästyspäivien nettkknaisarvksi mudstui m ja riistanhidn m. Riistataluden yksilötasn sekä fyysisiä, henkisiä että ssiaalisia hyvinvintitekijöitä ja arvja ja niiden selvittäminen alitettiin ja saatetaan lppuun seuraavan timintavuden aikana. Jyväskylän ammattikrkeakulun kanssa n selvitetty klmevutisessa hankkeessa Riistataluden liiketimintamallien aktivintia, jssa näkyvimpänä tutksena timintavunna n llut riistakeskuksen tuttama malli kannanhidn merkityksestä arvnmudstuksen elementtinä. Hirvieläinten metsästyksen arv nusi 166 m :n. Arvsta 40 % n riistalihan arva ja 60 % elämysarva. Kysely metsästäjäkunnan prfilimiseksi n tehty vuden 2016 pulella ja nin metsästäjää kävi prfilimassa itsensä. Prfilinnin tulksia purettiin Metsästäjä-lehden sivuilla vuden jkaisessa numerssa. Riistakaupan esteitä n alustavasti selvitetty ja raprtinti n käynnissä. riistataluden hyvinvintivaikutuksia pidetään aktiivisesti esillä niin Metsästäjä ja Jägaren -lehdissä kuin riistakeskuksen sähköisissä kanavissa. Tarkituksena n erityisesti mukata metsästäjäkunnan asenteita ymmärtämään ja hyväksymään myös riistan taludellisen käytön merkitys kansantaludessamme ja erityisesti maaseudulla. LUKE: n ja muiden yhteistyötahjen kanssa tdettuja hyvinvintivaikutuksia ja riistataluden arvn määritykseen liittyviä tulksia viestitään vimakkaasti yhteiskunnan eri tahille, pliittisille päättäjille, valtinhallinnlle ja ns. suurelle yleisölle sekä tietenkin metsästäjille itselleen ja erätalusyrittäjille. Tarkituksena sittaa, että sumalainen riista- ja erätalus n merkittävä kansantaludellinen vimavara, niin kansanterveydelle kuin -taludelle. Riistataluden hyvinvintivaikutuksia ja riistataluden arva n esitelty laajasti kaikissa riistakeskuksen viestimissä.

33 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Riistatalusverkstjen tukeminen riistatalusyrittäjien ja -timijiden verkstitumista edistetään järjestämällä Riihimäen Erämessuilla järjestetyn erätalusfrumin jatk-sa talven Riistapäivien yhteyteen. selvitetään ja valmistellaan Metsästysmatkailun ABC-hanketta, jssa selvitetään yritystukijärjestelmien sveltuminen erätalusalan timijiden tukemiseen sekä edistetään ja esitellään erilaisia verkstja ja niiden sähköisiä timinta-alustja. Selvitetään myös Erätaluteen liittyvän yritystiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset Hankkeessa selvitetään myös Kuluttajaviranmaisten kanssa kaupallisen metsästyksen järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä. käynnistetään hanke riistakaupan esteiden selvittämiseksi ja purkamiseksi, jtta sumalaista villirukaa riistaa saadaan sumalaisen kuluttajan käyttöön. Riistan lihan saatavuuden edistämisellä edistetään kk riistataluden ja metsästyksen hyväksyttävyyttä ja brändiä. Sumen riistakeskus järjesti Riistapäivät 2017 yhteydessä Riistatalusseminaarin jatkna edellisvuden Eräverkstitumisseminaarille. Seminaari tteutettiin hankkeena, jhn saatiin hankevastaava ulkpulisen rahituksen turvin. Yritystukijärjestelmien selvitys tehtiin saman hankkeen yhteydessä, jsta raprtti saatiin helmikuussa Tilaisuutta pidettiin tärkeänä jatkna riistatalusyrittäjyyden tukemiseksi, seminaarin sijittamista Riistapäivien yhteyteen sitä vastin ei pidetty jatka ajatellen kvin tivttavana. Metsästysmatkailun ABC-hankkeen salta rahitushakemus viivästyi ja hanke jäädytettiin. Sen sijaan riistakeskus n tukenut Ruralia-instituutin hanketta Erätaluteen liittyvän yritystiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset. Palvelut Asiakaspalvelu ja neuvnta järjestetään palvelukulutusta asiakaspalvelutiimille ja hulehditaan saprsessin riittävästä resursinnista kehitetään infrmaatipalvelua sekä asiakaspalvelun ja neuvnnan seurantajärjestelmää. ludaan ja päivitetään sisältöä riista.fi -sivuille asiakkailta saatujen kkemusten perusteella yhteistiminnassa viestinnän kanssa Asiakaspalvelun ja neuvnnan asiakkaina vat kaikki kansalaiset. Heille tarjtaan palveluita vastauksina heidän riistataluteen liittyviin kysymyksiinsä tai ngelmiinsa. Näitä palveluita n llut tarjlla sähköisessä mudssa Sumen riistakeskuksen ktisivuilla, minkä lisäksi Sumen riistakeskuksen timihenkilöt vat antaneet henkilökhtaista neuvntaa mm. puhelimitse ja sähköpstitse. Yhteydenttjen määrä väheni hieman edelliseen vuteen verrattuna. Puheluiden määrä pieneni lähes 20 % ja sähköpstien määrä nin 5 %. Asiakaspalvelu ja neuvnta -saprsessiin kuuluu ns. asiakaspalvelurinki, jka timii riistakeskuksen asiakaspalvelunumerssa ( , arkisin kl 9-15) ja jssa puhelut yhdistyvät ringissä mukana leville henkilöille tietyn vurttelujärjestelmän mukaisesti. Pääsääntöisesti asiakkaat saavat vastaukset suraan asiakaspalveluhenkilöiltä, mutta tarvittaessa puhelut vidaan yhdistää edelleen asiaan perehtyneelle timihenkilölle. Asiakasneuvjat vat sallistuneet asiakaspalvelukulutuksiin. Asiakaspalvelussa n käytössä myös erillinen sähköpstisite, jhn asiakkaat vivat lähettää sähköpstitse viestejään ja jsta heille timitetaan vastaus sähköpstitse. Asiakaspalvelussa hidettiin puheluita vuden 2017 aikana yhteensä 4773 kpl ja sähköpstiviestejä Yhteydenttjen määrän lisääntyminen n humattavaa kesällä ja alkusyksystä, jllin Metsästäjä- ja Jägaren-lehtien saapuminen salle asiakkaista jälleen viivästyi. Myös uuden Oma riista -järjestelmän uusien minaisuuksien käyttööntt lisää yhteydenttjen määrää. Asiakaspalvelu timii ruuhka-aikina Oma riista -helpdeskin ylivutna. Oma riista neuvntaa varten n ma asiakaspalvelunsa Oma riista helpdesk, jssa työskentelee kaksi määräaikaista timihenkilöä. ( , arkisin kl 12-16; ma@riista.fi). He sallistuvat myös Oma

34 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) riistan kehittämiseen ja uusien minaisuuksien testaamiseen sekä timivat kuluttajina käyttööntssa etenkin riistanhityhdistysten timinnanhjaajille ja muille timijille järjestettävissä tilaisuuksissa. Uuden metsästäjän palvelut hulehditaan, että kk maassa järjestetään riittävä määrä metsästäjäkursseja ja metsästäjätutkinttilaisuuksia (JHT) sekä hulehditaan ppi-, kulutus- ja tutkintmateriaalin ajantasaisuudesta uudistettavan metsästäjätutkinnn salta kehitetään riista.fi -sivustn sisältöä järjestetään timinta-alueittain kulutustilaisuudet metsästäjätutkinnn kuluttajille ja metsästäjätutkinnn vastaanttajille yhteistyössä JHT-prsessin kanssa annetaan neuvntaa metsästäjätutkinnn kuluttajille sallistutaan kulutusprtaalin ja metsästäjärekisterin timinnan kehittämiseen uusi metsästäjätutkint tetaan käyttöön vuden 2017 alussa tuetaan ja esitellään viestinnän keinin paikallistasn nuristimintahankkeita sallistutaan yhteistyöhön sidstahjen kanssa nuristiminnan kehittämiseksi ja uusiin metsästäjiin liittyvässä timinnassa sallistutaan Sumen metsästäjäliitn Metsästysammunnan ABC-hankkeen kehittämistyöhön Metsästäjäpalvelut Uuden metsästäjän palvelut -saprsessin avainasiakkaina vat metsästyksestä kiinnstuneet kansalaiset, jiden tavitteena n surittaa metsästäjätutkint. Suurin asiakasryhmä vat nuret ja kululaiset, jten myös nuristyön kehittäminen ja edellytysten luminen n lennainen sa tutettavaa palvelua. Uudelle metsästäjälle tarkitettuja muita palveluita vat erilaisen metsästykseen liittyvän herätemateriaalin ja tutustumismateriaalin tuttaminen, tiedn jakaminen metsästäjätutkinnn kulutustilaisuuksista ja metsästäjätutkinnista sekä metsästäjätutkintn liittyvän materiaalin tuttaminen. Myös metsästäjätutkintjen kuluttajien hjeistaminen ja valmentaminen sisältyy saprsessiin. Uusimutinen metsästäjätutkint ja ppi- sekä petusmateriaalit tettiin käyttöön vuden 2017 alusta. Samalla n suunniteltu ja j laadittu ppi- ja petusmateriaalia etenkin sähköisen ppimisympäristön vaatimusten mukaisesti. Tavitteena n tulevaisuudessa sähköinen tutkinnn surittamisjärjestelmä. Kesällä tuli vimaan useita metsästystä kskevan lainsäädännön muutksia. Näiden muutsten vuksi päivitettiin Metsästäjän pas, sähköiset ppimateriaalit ja metsästäjätutkinnn kuluttajien käytössä leva petusmateriaali kesän aikana. Sumen riistakeskus li jälleen mukana myös Uuden metsästäjän paketin suunnittelussa ja laadinnassa. Tämä materiaalipakettihanke tehtiin yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n ja Metsähallituksen kanssa ja paketin saivat lppusyksyllä pstitse kaikki välisenä aikana metsästäjätutkinnn surittaneet nin 6500 henkilöä. Lisäksi näitä materiaalipaketteja n llut saatavilla riistanhityhdistyksiin, jtka vat vineet jakaa niitä tutkinnn surittaneille lppuvuden 2017 aikana ja myös muissa tilaisuuksissa. Nuristiminnan edistäminen yhteistyössä Sumen metsästäjäliitn kanssa samin kuin yhteistiminta myös muiden kuin riista-alan nuristimintaa tekevien tahjen kanssa li varsin laajaa. Vuden 2016 syksyllä kuluissa tulivat käyttöön uudet petussuunnitelmien perusteet. Näiden mukainen riistaeläinaiheinen verkk-ppimateriaali, Riistakulu.cm sivust tehtiin syksyllä 2016 peruskulujen pettajien ja alakulujen ppilaiden käyttöön. Sivust tehtiin ensin lukkien käyttöön sitä ja laajennettiin alkuvunna 2017 myös esi- ja alkupetukseen sveltuvaksi. sallistutaan metsästäjien ryhmävakuutukseen liittyvään neuvntaan yhdessä JHT-prsessin kanssa hulehditaan yhdessä viestinnän kanssa metsästyskrtin lähettämisestä ja maksujärjestelyjen timivuudesta hulehditaan yhdessä JHT:n kanssa metsästäjärekisterin palvelutiminnasta ja Oma riistan käyttööntn vaatimasta kulutuksesta, neuvnnasta ja ppimateriaalista tutetaan metsästäjille tietpäivitys lainsäädännöstä, eettisestä metsästyksestä sekä riistatiedsta yhteistyössä muiden prsessien kanssa. Päivitykset julkaistaan Metsästäjä -lehdessä ja niitä ylläpidetään sähköisessä mediassa jatketaan Sumen Metsästäjäliitn kanssa vunna 2013 suunnitellun riistataluden ja metsästyksen kulutusstrategian linjausten jalkautusta ja kehitetään metsästäjien kuluttautumisjärjestelmää

35 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) edistetään metsästyksen eettisyyttä ja eri metsästysmutjen harrastajien matimista eettisten hjeistjen laadintaa jatketaan riistakeskuksen petuksellisten ja valistuksellisten videmateriaalien tuttamista yhdessä muiden prsessien kanssa (etenkin metsästäjätutkinnn ppimateriaalin yhteiskäyttöisyyttä) sana kulutusprtaalia Osaprsessin avainasiakkaina vat riistanhitmaksunsa maksaneet metsästäjät. Heille tutetaan metsästäjärekisteriin ja -vakuutukseen liittyviä palveluita, hulehditaan juridisesta sekä eettisestä valistuksesta ja tutetaan knkreettista riistatieta sekä tieta mm. lainsäädännön muutksista. Tehtävien hitaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä ja krdinintia Sumen riistakeskuksen muiden ydin- ja saprsessien ja ennen muuta viestinnän kanssa. Riistakeskuksen kulutusprtaalissa (kulutus.riista.fi) julkaistaan eri käyttäjäryhmille kulutus- ja valistusmateriaalia sähköisessä mudssa. Prtaalissa ylläpidetään mm. metsästykseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä ja julkaistaan myös tieta lainsäädännön muutksista helpplukuisessa mudssa. Prtaalia kehitettiin vuden aikana määrätietisesti ja hankittiin siihen liittyvää materiaalia mm. lyhyitä ja tiiviitä videesityksiä. Muun muassa Oma riistan käyttöönttn ja minaisuuksiin liittyvät pastusvidet julkaistaan kulutusprtaalissa. Prtaalin kehittäminen jatkuu tulevina vusina ja asiakkaita pastetaan yhä enemmän käyttämään prtaalin palveluita. Sumen Metsästäjäliitt ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä vunna 2013 laaditun metsästäjien kulutusstrategian jalkauttamiseksi. Metsästäjätutkinnn eräänlaiseksi vapaaehtisesti suritettavaksi jatkkurssiksi n yhdessä metsästäjäliitn kanssa suunniteltu heidän hankkeenaan tteutettava Metsästysammunnan abc -kulutushjelma, jssa uusia metsästäjiä - ja myös varttuneempia - pastetaan kkeneiden kuluttajien timesta ampuma-aseiden käyttöön ja minaisuuksiin sekä timintaan ampumaradalla. Tavitteena n luda kattava kuluttaja- ja kulutuspaikkaverkk kk maahan sekä rhkaista metsästäjiä käymään harjittelemassa ampumaradilla ja pitämään yllä sekä kehittämään ampumataitaan ja aseenkäsittelytaitjaan. Tarkitus, että kaikissa metsästäjätutkinttilaisuuksissa pastetaan ja hjeistetaan uudet metsästäjät sallistumaan näihin abc -kulutuksiin. Vuden aikana laadittiin pienten hirvieläinten metsästyksen eettiset hjeet metsästäjille. Ne saatetaan lpulliseen painkuntn vuden 2018 alkupulella. Riistanhityhdistysten tukiprsessi Erityistä paina annetaan riistanhityhdistysten tukiprsessille. Tteutunut/jatkuvaa hulehditaan yhdessä sisäisten palveluiden kanssa riistanhityhdistysten valtinsuuksien maksatuksessa tarvittavista järjestelyistä ja sekä varjen käytön hjeistuksista ja kehitetään Rhy:iden varjen käytön mahdllisuuksia tuetaan timinnanhjaajia tehtävissään. Talus- ja hallinttuki keskitetään tiimin tehtäväksi käynnistetään Riistanhityhdistysten timinnan kehittäminen -hankkeen jatkhankkeena viisivutinen hanke, jssa lisätään riistanhityhdistysten yhteistimintaa sekä tuetaan vapaaehtisia yhdistymisiä, kevennetään byrkratiaa ja kehitetään timinnanhjaajan työtä Helsingin rhy:n kanssa kehitetään työtapja ja järjestelmiä kk-/pulipäivätimisen timinnanhjauksen mahdllistamiseksi tehdään alueiden käyttöön yhteistä aineista riistanhityhdistysten vusikkuksiin sekä päivitetään kulutusaineista riistanhityhdistysten hallitusten uusien jäsenten perehdyttämiseen järjestetään uusien timinnanhjaajien peruskurssi järjestetään timinta-alueittain riistanhityhdistysten puheenjhtajille ja timinnanhjaajille neuvttelu- ja kulutuspäivät sekä erillisiä kulutuspäiviä timinnanhjaajille. Aluetimist vastaa järjestämisistä ja alueen mista aiheista. Osaprsessitiimi valmistelee kaikille alueille yhteiset asiat ja aineistt järjestetään tarvittavaa kulutusta rhy- tukirlin maaville timihenkilöille tetaan käyttöön SRVA- hälytyspuhelinjärjestelmä ja Oma riista/srva- raprtinti tuetaan riistanhityhdistyksiä uuden jusiampumakkeen järjestelyissä Riistahallintlain säätämisen yhteydessä edellytettiin, että Sumen riistakeskuksen tulee kiinnittää erityistä humita riistanhityhdistysten timinnan tukemiseen. Taludellisten vimavarjen kasvattamisen hella timintaa n tuettu myös muilla tavin, kuten kulutusta ja neuvntaa tarjamalla, kulutus- ja

36 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) muuta materiaalia tuttamalla ja timinnanhjaajien työtä kehittäen yhä enemmän mm. tietteknisillä ratkaisuilla kuten Oma riistan eri minaisuuksilla. Osaprsessin avainasiakkaina vat etenkin riistanhityhdistysten timinnanhjaajat, jille n annettu runsaasti myös päivittäistä apua ja neuvntaa ngelmatilanteissa. Osaprsessissa timivat valtakunnallisissa tehtävissä rhy-krdinaattri ja SRVA-vastaava. Riistanhityhdistyksiin tuki jalkautuu pitkälti aluetimistjen timihenkilöillä levien rhy-tukirlien kautta. Talus- ja hallinttuen keskittäminen neljän henkilön mudstamaan talus- ja hallinttukitiimiin tehtiin keväällä Kesällä vimaantulleen lakimuutksen jhdsta tämä tiimi siirtyi pis rhy-tuesta ja siitä tehtiin Riistanhityhdistysten valtinapu- ja valvntatiimi, jka hitaa julkisena hallinttehtävänä mm. riistanhityhdistysten valtinavustuksen myöntämiseen ja valvntaan liittyviä tehtäviä. Tietynlainen tyytymättömyys uudistuksiin, vaatimuksiin ja muihin riistahallintlain mukanaan tumiin muutksiin ja lisääntyneeseen työmäärään heijastuu edelleen riistanhityhdistysten timinnanhjaajilta ja puheenjhtajilta herkästi saatavassa palautteessa. Mm. sähköisten järjestelmien, ennen muuta Oma riistan käyttööntt timinnanhjaajan työtä helpttamaan riistanhityhdistyksissä n kettu pääsääntöisesti hyvänä kehityksenä etenkin kun järjestelmien hyödyt saavat knkreettisia mutja. Tyytymättömyys harjitettuun suurpetplitiikkaan etenkin suden salta aiheutti uhkailuja SRVA-timinnan lpettamisesta ja pliisin kanssa tehtyjen SRVA-spimusten irtisanmisesta sekä muutamia muita ikäviä ja vääriä timia muutamissa riistanhityhdistyksissä. Näitä vidaan pitää tietyllä tapaa situksina rhy:n rlin ja tehtävien liudentumisesta ja väärinymmärryksestä paikallistasn riistahallinnn timijana. Tapauksiin puututtiin ja jatkssakin hallitusten jäsenten hallinnlliseen kuluttamiseen suunnataan lisää timia kk maan salla. Talushallinnn ja hallinnn kulutusmateriaali n uudistettu ja sitä n käytetty timinnanhjaajien kulutuksessa, jssa aikaisempaa enemmän n keskitytty hallinnllisiin asiihin ja taludenpitn liittyviin näkökhtiin. Riistanhityhdistysten vusikkuksiin tehtiin valmiit malliesityslistat hjeineen ja hjeistuksineen. Samin tehtiin malliesityslistat hjeistuksineen riistanhityhdistysten aluekkuksia varten. Sumen riistakeskuksen kaikki aluetimistt järjestivät kulutus- ja neuvttelutilaisuuksia riistanhityhdistysten timinnanhjaajille ja puheenjhtajille ajankhtaisista aiheista. Etenkin timinnanhjaajille järjestettiin tilaisuuksia uusista tietjärjestelmistä, kuten Oma riistasta, talushallinnsta ja hallinnsta, kuten rhy:iden rlista itsenäisenä timijana ja työnantajana. Julukuun alussa järjestettiin Tampereella klmepäiväinen peruskurssi uusille timinnanhjaajille. Kurssille sallistui 10 uutta timinnanhjaajaa. Riistanhityhdistysten eri timijille järjestettiin kulutustilaisuuksia heitä kskevista aiheista ja heille timitettiin materiaalia heidän tehtäviinsä liittyen. Esimerkkinä jusikkeen järjestämiseen liittyvä materiaali. SRVA-hälytyspuhelinjärjestelmä hankittiin kilpailutuksen kautta kk maan pliisilaitsten käyttöön vuden 2017 alusta ja se n hyvin kattavasti muutamia riistanhityhdistyksiä lukuun ttamatta käytössä. Samin Oma riistan SRVA -tapahtumien raprtintiminaisuus tettiin käyttöön vuden 2017 alussa ja sitä käsitteleviä kulutustilaisuuksia järjestettiin alueittain, muutamien yhdistysten ryhminä ja riistanhityhdistyksittäin. Järjestelmän vi ladata tietkneen tai tabletin kautta käyttöönsä, jllin myös tapahtumien tallentaminen mbiilissa n mahdllista. Järjestelmän kautta saatiin j hyvin kattavasti tilasttiedt eri SRVA-tapahtumista; eläinklaripaikat, eläinlaji ja sukupuli, SRVA-tehtäviin sallistuneiden henkilöiden määrä ja käytetyt työtunnit. Viime vusina tilastinti n llut melk puutteellista etenkin ns. peuraklareiden salta, mutta nyt tilanne n krjaantunut: tilastinti n paljn kattavampaa ja tietn saadaan myös klarissa lleen (pienen hirvieläimen) laji. Eläinklareista n tiettyjä tietja saatavana myös avimena datana ja niitä vidaan mm. hyödyntää liikenneturvallisuuden parantamiseen eri järjestelmissä mm. navigaattreissa. Riistanhityhdistysten timinnan kehittämishankkeessa, jka päättyi vuden 2016 huhtikuussa, n kehitetty timinnanhjaajien työtä helpttavia ja parantavia timintamalleja ja ennen mutta pyritty löytämään esimerkillisiä timintatapja, jilla n myönteisiä vaikutuksia timinnanhjaajan työhön ja riistanhityhdistysten yhteistimintaan. Näistä n kerrttu rhy-timijille, etenkin timinnanhjaajille ja puheenjhtajille, eri tilaisuuksissa ja kehtettu riistanhityhdistyksiä selvittämään yhdistymismahdllisuuksia naapuririistanhityhdistysten kanssa. Tteutuneiden riistanhityhdistysten yhdistymisten phjalta ludaan menettelytapamalleja muille yhdistymistä suunnitteleville riistanhityhdistyksille. Vapaaehtisia yhdistymisiä edistämään ja tukemaan käynnistettiin hanke j alkuvudesta ja sitä vahvistettiin vuden lpulla. Helsingin riistanhityhdistyksen kanssa jatkettiin yhteistyötä ns. kkpäivätimisen timinnanhjauksen mallin kehittämiseksi. Työssä pyritään kehittämään mm. työtapja ja järjestelmiä, jtka lisivat käytettävissä, kun tulevaisuudessa riistanhityhdistyksiin tulee jk pulipäivä- tai kkpäivätimisia timinnanhjaajia.

37 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Sisäiset palvelut Tukipalvelut/sisäiset palvelut Tukipalvelut tteuttavat strategista tavitetta, jssa timintaresursseja siirretään tukipalveluista ydinprsessien käyttöön. Tavitetta tteutetaan laajemmin henkilöstölinjauksilla sekä rekrytintien suuntaamisella ydintimintihin. Riistakeskuksen sisäisten ratkaisujen lisäksi tehstamismahdllisuuksia haetaan selvittämällä yhteistyömahdllisuuksia muiden hallinnnalan laitsten kanssa. Tukipalvelut vahvistivat timintavuden aikana edelleen strategista tavitetta, jssa henkilötyöpanksia siirretään rganisaatissa tukipalveluista ydinprsessien käyttöön. Tisaalta mahdllistettiin teknisillä ratkaisuilla edellytykset hajautetusti tapahtuvalle työtavalle maantieteellisesti hajallaan levassa rganisaatissa. Infrmaatipalvelut varast- ja lgistiikkatiminnt tteutetaan ulkistettuna siten, että erityisesti riistanhityhdistysten materiaalipalvelut timivat sujuvasti. kirjaamtimintja keskitetään edelleen keskustimistn, tteuttamaan myös julkisten hallinttehtävien keskitettyjä timintja kielituki vastaa käännösten tuttamisesta ja käännösalihankintjen kustannustehkkaasta järjestämisestä palveluna ydinprsesseille Asianhallintajärjestelmässä panstettiin edelleen käyttöasteen krttamiseen, jtta asteittainen sähköiseen arkistintiin siirtyminen tulee mahdlliseksi. Sähköisen asiinnin lisääntyminen n npeaan tahtiin muuttanut kirjaamn timintakenttää ja vähentää edelleen kirjaamtimintjen tarvetta. Varast- ja lgistiikkapalvelut tutettiin ulkistettuina Bky.fi Oy:n timesta. Palvelutasspimuksessa n varmistettu riistanhityhdistysten palvelutasn säilyminen riittävällä taslla. Käännöstuen saprsessi timii riistakeskuksessa siten, että kaikki käännöstyöt hjataan käännösvastaavalle, jka hitaa suurimman san käännöksistä itse tai delegi pienemmän käännöstyön jllekin riistakeskuksen henkilölle. Suuremmat käännökset hidetaan riistakeskuksen ulkpulella alihankintana. Timintavunna käännätettiin 75 erillistä timeksianta ulkpulisilla kääntäjillä. Riistakeskuksen sisäisenä työnä tteutettiin 145 erillistä käännöstä. Käännöksistä 95 % tehtiin sumesta rutsiin. Infrastruktuuripalvelut hanke Laitialan timintakeskuksen alasajksi jatkuu kevätkauden alueiden timitiljen salta selvitetään yhteistimintamahdllisuuksia muiden knsernin laitsten kanssa riistavahinkrekisterin ylläpitn sallistutaan yhtenä tutteen mistajana varmistaen siitä saatavat tuttavuushyödyt julkisille hallinttehtäville ja kestävälle riistataludelle. riistaknsernin Oma riista -hanketta jatketaan tiethallintstrategian mukaisesti erityisesti yhteiskäyttöisyyttä ja tuttavuushyötyjä tavitellen. Tärkeimpänä tavitteena n varmistaa palvelun timivuus ja asiakaslähtöisyys, jita liian npea eteneminen ei saa uhata. lupahallintaminaisuuksien tteuttaminen Oma riista- palvelun saksi alitetaan yhdessä julkisten hallinttehtävien prsessin kanssa. Tietturva-asiissa timitaan tietturva-asetuksen mukaisella perustaslla Laitialan timintakeskuksen Alas-ajhanke päättyi kesällä 2017 ja riistakeskuksen aktiivinen timinta kiinteistöllä lppui. Välttämätön ylläpit ja valvnta järjestettiin väliaikaisen spimuksen perusteella. Myyntipnnisteluja jatkettiin kk syksy Vuden 2017 aikana kiinteistöä ei saatu myydyksi. Tietjärjestelmätuella n riistakeskuksessa asiantuntijan rli suhteessa muihin prsesseihin. Useimmat lutavat palvelut rakentuvat jnkinlaiselle sähköiselle järjestelmälle. Tietjärjestelmätuen tehtävänä n sallistua ja vaikuttaa ydinprsessien tarvitsemien järjestelmien määrittelyyn ja varmistaa, että minkäänlaista ei-tivttua fragmentitumista ei pääse tapahtumaan. Kknaisuuden tulee pysyä hallinnassa ja julkisen riistaknsernin tiethallintstrategian raameissa. Tteutettavien järjestelmäminaisuuksien tulee lisätä tuttavuutta ja prsessien npeuta sekä vapauttaa mahdllisuuksien mukaan manuaalisesta työstä.

38 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Sumen riistakeskus sallistuu julkisen riistaknsernin (maa- ja metsätaluden hallinnnalan) tiethallintstrategian timeenpann kehittämällä tietjärjestelmiä yhdessä laaditun riistaknsernin kknaisarkkitehtuurin tavitetilan mukaisesti, ja edistämällä malta saltaan Julkisen riistaknsernin tietjärjestelmien yhteentimivuustavitteita. Jatkuvaa Sumen riistakeskus sallistui riistaknsernin it-hjausryhmän timintaan. Työn tulksena n syntymässä tietjärjestelmäkknaisuus, jka niv eri timijiden tuttaman riista- ja asiakastiedn yhteiseen julkaisualustaan ja pääsynhallintaan sekä vähentää päällekkäisyyksiä. Oma riista -palvelussa tallennetaan saalisilmitukset sekä vidaan hallita metsästäjän mia tietja. Kehittyneet paikkatiet-minaisuudet vat lisänneet riistatiedn lutettavuutta, ajantasaisuutta sekä tarkkuutta. Rekisteröityminen n tteutettu Sumi.fi -tunnistautumispalvelun avulla. Oma riista - kirjautumismduli n tettu käyttöön myös Riistavahinkrekisterissä, Tassu-järjestelmässä, riistakeskuksen Kulutusprtaalissa sekä Metsähallituksen myyntijärjestelmissä. Riistakeskus jatki vunna 2017 Lunnnvarakeskuksen kanssa hirvitiet-minaisuuksien tteuttamista Oma riista-palveluun sekä MMM:n rahituksen turvin että man pääman rahituksen laitsten välillä svitun työnjan mukaisesti. SRVA-tallennustiminnt tettiin Oma riistassa vuden alussa tutantkäyttöön ja edellisenä vunna lanseerattu puhelinjärjestelmä saavutti merkittävän käyttöasteen. Hirvieläinten sähköinen lupahaku tteutettiin integrituna Oma riista-palveluun alkuvunna 2017 siten että se li suunnitellusti käytössä lupahaun alkaessa huhtikuussa. Hakemuksista tuli sähköisinä 95 %! Uusien palveluiden myötä hirviseurueista 94 % timi jahdin raprtinnin salta täysin sähköisesti! Onnistuneen teknisen tteutuksen, sekä jalkautuksen jhdsta ylitettiin asetettu 50 %:n tavite lähes sadalla prsentilla!! Metsästäjärekisteri timii integrituna Oma riista -palveluun. Näin metsästäjä näkee mat Metsästäjärekisterissä levat tietnsa Oma riista -palvelussa ja vi mm. tulstaa itselleen tdistuksia sekä tteen metsästyskrtistaan. Talushallint ja henkilöstöpalvelut valmistaudutaan yhteistyössä Palvelut -prsessin kanssa riistanhityhdistysten valtinsuuksien maksatukseen vunna 2018 ja siihen tarvittaviin järjestelyihin ja hjeistuksiin talushallinnn timintjen vaiheittaista ulkistamista jatketaan tarvittaessa Riistakeskuksen palkkausjärjestelmää kehitetään tarpeen mukaan henkilöstönhallintasvellus Sympaa käytetään yksinmaisena henkilöstötietjen hallinta- ja arkistintivälineenä henkilöstön työhyvinvintikysely tteutetaan ja työhyvinvinnin kehittämissuunnitelma päivitetään tarpeita vastaavaksi. Talushallinnn sa-alueita ja timintja hidetaan Sumen riistakeskuksessa hajautetusti rganisaatin eri timipisteistä. Talushallinnn saamista n keskitetty, jtta ydintiminnille saadaan vapautettua resursseja. Talushallinnn perusprsessien timinnallisuutta analysidaan mm. sisäisen tarkastuksen raprttien perusteella. Laskujen vastaantt ja kierrätys timivat ulkistettuina. Työtuntien kirjaaminen tapahtuu timihenkilön työrleihin perustuen. Näin vidaan tarkasti selvittää rlien tdellinen työmäärän ja khdentaa kustannukset paremmin eri prsesseille ja prjekteille. Vusi n jaettu klmeen seurantasaan, jiden salta jakautumista seurattiin sekä tuntien khdentumisen, että kknaistuntien kertymisen salta. Tuntien jakautuminen prsesseille ilmenee liitteen 1 tauluksta 7. Työtuntien kknaiskertymän seurantaa käytettiin myös ennaltaehkäisevästi työtuntikertymien tasaamiseksi. Vuden aikana tteutettiin 2 hankintaa julkisella hankintamenettelyllä. Hirviin ja suurpetihin liittyvät vahinkjen ennakktrjunta- ja sujausmateriaalin hankinnat tteutettiin muilla hankintamenettelyillä. Timintavuden 2017 hankintamenettelyt nnistuttiin tteuttamaan ilman valituksia.

39 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Riistakeskus vastaa vudesta 2014 alkaen riistanhityhdistyksille tulevan valtinavustuksen hjaamisesta riistanhityhdistyksille, sen käytöstä, käytön valvnnasta ja niiden ehdista sekä yhdistysten pulesta valtinavustuksen raprtinnista valtinavun myöntäjälle. Siirretty alkamaan 2018 Sumen riistakeskus valmistautui vastaamaan timintavuden tavitteen mukaisesti riistanhityhdistysten valtinavustuksen hitamisesta ja maksatuksesta. Tavitteen tteuttamista viivästytettiin vudelle 2018, kska siirt edellytti muun muassa lainsäädäntöphjan tarkennuksia PALVELUKYKY JA LAATU Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun timivuudelle ja laadulle asetettujen tavitteiden tteutumisen astetta. Sumen riistakeskuksen timinnallisen tulksellisuuden mittarist ja tunnusluvut n tteutettu timintavunna ja esitetty liitteessä 1 seuraavasti: Mittaaminen perustuu taulukn 3 suritteisiin. Suritteiden laadun mittarist n taulukssa TOIMINNAN TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS Tuttavuus n pansten ja tutsten suhde, kun pankset ilmaistaan tutannntekijöinä. Taludellisuus n tutsten ja pansten suhde, kun pankset ilmaistaan rahana. Timinnan tehkkuutta ja laatua mitataan seurantajärjestelmällä Tteutettu Timinnan tuttavuuden selvittämiseksi tarvitaan siis tieta suritteista ja suritteiden tuttamiseen kuluneesta työmäärästä. Taludellisuuden määrittämiseksi tarvitaan tieta tutantpansten hinnasta. Tuttavuuden ja taludellisuuden mittaamiseksi valittiin muutama keskeinen mittari. Taludellisuuden tunnusluvut löytyvät liitteen 1 taulukista 5 ja tuttavuuden tauluksta 6.

40 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Kaavi 2: Kknaistyöpanksen ( ,80 työtuntia) jakautuminen timintavunna 2017 ilmenee seuraavasta kaavista MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Sumen riistakeskuksen maksullista timintaa vat: 1) hanketiminta, 2) julkisten hallinttehtävien timitusmaksut ja 3) varainhankinnan suritteet: Metsästäjä- ja Jägaren-lehden ilmitusmyynti ja varasttutteiden välitys. Taulukk 1: Kustannusvastaavuuden tteutuminen maksullisessa palvelutiminnassa ja varainhankinnassa tilivunna 2017 Sumen riistakeskuksessa. Tutt Kustannukset Kustannusvastaavuus Hanketiminta % JHT-timinnat % Varainhankinta: Metsästäjän ilmitusmyynti Palvelututteiden myynti % 137 % Sumen riistakeskuksen hanketiminta perustuu erikseen laadittaviin hankesuunnitelmiin ja niille laadittaviin kustannusarviihin. Kustannusarviihin mititetaan hankkeen suranaisten henkilöstökulujen ja stpalvelukulujen lisäksi yleiskustannussuus, jka vastaa hankkeen henkilötyöpanksen suutta Sumen riistakeskuksen yleiskustannuksista. Kaikkiin hankkeisiin ei kuitenkaan vitu khdistaa täysmittaisia yleiskustannuksia, kska yleiskustannuksia ei llut esitetty täysmittaisina hankerahitushakemuksissa. JHT-timinnista saatavat tutt perustuivat Sumen riistakeskuksen ja riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien maksuista vusina annetun maa- ja metsätalusministeriön asetuksen (1463/2016) suritemaksuihin. A. asetus n annettu riistahallintlain 33 :n ja maksuperustelain 8 :n njalla. JHT-timinnissa n vaikea päästä täyteen kustannusvastaavuuteen, kska maksut nusisivat mm. pikkeuslupatapauksissa asiakkaille khtuuttmiksi. Lisäksi sa suritteista n säädetty maksuttmiksi. Metsästäjän ilmitusmyynti tuttaa 315 -prsenttisesti siitä aiheutuvat kulut. Palvelututteiden välityksen kustannusvastaavuus li 137 %. Timint tutti ylijämää palvelututteiden välityksen ulkistamisesta aiheutuneen kustannusten pienenemisen ja uuden Metsästäjän ppaan myynnin alkamisen ja kasvaneen kysynnän vuksi.

41 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) 3.5. VOIMAVAROJEN HALLINTA JA AIKAANSAANNOSKYKY Aikaansaannskyky kuvaa rganisaatin, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tulksellisuutta. Sumen riistakeskuksen aikaansaannskyvyn mittarist (samalla tilinpäätöksen henkilöstölukuja) n kuvattu liitteen 1 taulukssa 7. Sumen riistakeskuksen henkilöstövahvuus ja työpanksen tteutunut jakautuminen pääprsesseittain vusina ilmenevät ja jakautuminen rahituslähteittäin taulukssa 7. Sumen riistakeskuksen henkilöstöstrategian keskeisenä tavitteena n työtyytyväisyyden krkea tas sekä saamisen kehittäminen ja suuntaaminen tukipalveluista ydinprsesseihin. Jatkuvaa. Henkilöstöstrategiset linjaukset Riistahallinnn ja valtinhallinnn muutkset sekä digitalisaati edellyttävät henkilöstöltä valmiutta saamisen uudelleen suuntaamiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön ammattitaidn kehittämisessä krstetaan tulevaisuuden saamistarpeita. Kannustetaan maehtiseen piskeluun ja fyysisen kunnn ylläpitämiseen. Henkilöstön urakehitys n mahdllistettu. Organisaati timii hajautetusti, tavitteeksi tetaan, että pääsääntöisesti kaikkia tehtäviä aluetehtäviä lukuunttamatta vidaan hitaa missä tahansa timipisteessä. On tärkeää myös urakehityksen kannalta. Asiantuntijalaitksen kehittäminen ja riistahallintlain tumat uudet tehtävät, mm. asiantuntijarlit ja kansainvälinen timinta, edellyttävät uudenlaista alan krkeatasista saamista. Kska vakanssien määrä n rajattu (62 henkilötyövuteen) yhdistettynä budjetin niukkuuteen, uuden saamisen hankkiminen vi tapahtua 1) henkilöstön lemassa levaa saamista hyödyntäen, 2) henkilöstön kuluttautumisella ja 3) uusrekrytinnilla vakanssien vapautuessa lunnllisen pistuman kautta. Työpanksen ja saamisen siirt tukipalveluista ydintehtäviin edellyttää tukipalveluiden ja myös ydintimintjen tietjärjestelmien kehityksen jatkamista työn tehkkuuden lisäämiseksi. Työtyytyväisyyden seuranta ja seurannasta saatujen tulsten hyödyntäminen määrätietisella timintahjelmalla. Tavitteena n nnistunut henkilöstöplitiikka ja esimiestyö sekä nnistuneet kehityskeskustelut. Nudatetaan työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää. Työajat vat justavia kaikille henkilöstöryhmille ja etätyö vakiintunut työtapa rleissa, jissa se n teknisesti mahdllista ja työn tekemistä tehstavaa. Vuden 2017 timenpiteet saamisen ja työtyytyväisyyden nstamiseksi Riistakeskuksessa timii työhyvinvintiin liittyvien käytännön timenpiteiden suunnittelijana ja tteuttajana työhyvinvintitiimi. Sen mudstavat lakisääteinen työsujelutimikunta sekä hallintpäällikkö ja henkilöstövastaava. Työhyvinvintitiimi kehittää aktiivisesti työhyvinvintia edistäviä timenpiteitä. Vuden 2017 alkupulella päätettiin vuden 2015 työhyvinvintikyselyn ja vuden 2016 kehittämissuunnitelman tulsten phjalta keskeisimmät työhyvinvinnin kehittämiskhteet ja laadittiin Sumen riistakeskuksen työhyvinvinnin kehittämissuunnitelma 2017 jhdn ja työhyvinvintitiimin yhteistyönä. Vuden 2017 kehittämissuunnitelman päätavitteet livat: Esimiestiminnan kehittäminen Yhteisöllisyyden, avimuuden ja luttamuksen kehittäminen Tiimityön kehittäminen Palaverityön tehstaminen

42 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (71) Kyseisiin tavitteisiin pääsemiseksi svittiin jhtryhmän kanssa yhteistiminnassa timenpiteet. Syksyllä 2017 tteutettiin välivuden jälkeen työhyvinvintikysely. Työhyvinvinnin kehittämissuunnitelma 2018 tutetaan tun kyselyn tulsten phjalta lisäten siihen työhyvinvintitiimin ehdttamia tavitteita. Kehityskeskusteluissa ja niiden seurantakeskusteluissa kartitetaan svittujen rlien saamistilanne ja esitetään sekä hyväksytään timenpiteitä saamisen kehittämisen salta. Riistakeskuksessa työntekijöillä n aktiivinen rli saamisensa kehittämisessä. Riistakeskuksen rlitukset ja rlien tehtävät vat jatkuvasti esimiesten ja alaisten saatavilla sähköisesti HR -järjestelmä Sympassa. Vuden 2017 kehityskeskusteluissa tarkastettiin rlien vaatimukset ja ajantarve nrmaalikäytännön mukaisesti. Lisäksi svittiin työntekijäkhtaisesti Kilpailukykyspimuksen mukaisten KIKY-tuntien tekemisen ajankhdat siten, että ne khdentuivat mahdllisimman paljn tiedssa leviin ruuhkahuippuihin. Kaavi: Seuraavassa kuvassa n esitetty työpanksen tteutunut ( ) khdentuminen. Kaavista nähdään, että työajan käytön suuntaaminen ydinprsesseihin n edennyt. Julkiset hallinttehtävät vat tehstuneet, mutta tisaalta uudistunut lainsäädäntö n tunut jatkuvasti uusia julkisia hallinttehtäviä. Jhtamisen ja strategiaprsessin sekä sisäisten palveluiden suus n tavitteiden mukaisesti pienentynyt. Henkilöstörakenteen luntainen muuts n llut tistaiseksi varsin hidasta. Palveluiden salta työnkäyttö n kasvanut, mikä saltaan jhtuu metsästäjätutkinnn uudistamisesta sekä riistakeskukselta edellytetyistä panstuksista RHY timinnan kehittämiseen.