TOIMINTAKERTOMUS ja TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS ja TILINPÄÄTÖS Sumen riistakeskus Smpintie HELSINKI Y-tunnus

2 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ARVIO ONNISTUMISESTA YHTEENVETO AVAINTULOSTEN TOTEUTUMISESTA VUONNA Merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat timenpiteet Timinnalliset tavitteita kskevat avaintavitteet Tuttavuus ja kehittämistavitteita sekä investintihankkeita kskevat avaintavitteet JULKISEN RIISTAKONSERNIN STRATEGIA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS RIISTAKANNAT SÄILYVÄT ELINVOIMAISINA RIISTATALOUS LUO HYVINVOINTIA METSÄSTYS JA RIISTANHOITO OVAT EETTISTÄ JA VASTUULLISTA RIISTAVAHINGOT JA -KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SUORITTEET JA KUVAUS TOIMINNASTA Strategiatyö ja jhtaminen Viestintä Julkiset hallinttehtävät Lupahallint Lakisääteiset vakuutukset Metsästäjärekisteri Riistavahinkrekisteri Valitukset, ikaisuvaatimukset ja kantelut Riistanhityhdistyksiin liittyvät julkiset hallinttehtävät Muut julkiset hallinttehtävät Kestävä riistatalus Riistakantjen hitsuunnitelmat Riistatiet Riistatiedn määrittely Riistakantjen vertussuunnittelu Kestävä metsästys Riistavahinkjen estäminen Riistataluden edistäminen Hyvinvintia riistataludesta Hyvinvintitutkimus Hyvinvintiviestintä Riistatalusverkstjen tukeminen Palvelut Asiakaspalvelu ja neuvnta Uuden metsästäjän palvelut Metsästäjäpalvelut Riistanhityhdistysten tukiprsessi Sisäiset palvelut Tukipalvelut/sisäiset palvelut Talushallint ja henkilöstöpalvelut PALVELUKYKY JA LAATU TOIMINNAN TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VOIMAVAROJEN HALLINTA JA AIKAANSAANNOSKYKY Henkilöstöstrategiset linjaukset Vuden 2018 timenpiteet saamisen ja työtyytyväisyyden nstamiseksi Henkilöstötietja KESKEISET TUOTTAVUUS- JA KEHITTÄMISTAVOITTEET SEKÄ INVESTOINTIHANKKEET TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA TASE... 51

3 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) 5.3. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT PÄÄTÖS TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄN KÄYTÖSTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOLAIN MUKAISET TOIMINTAKERTOMUSTIEDOT LIITTEET... 65

4 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) 1. JOHDON KATSAUS Sumen riistakeskuksen timinta perustuu riistahallintlakiin (158/2011) ja sen njalla tehtyyn Sumen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalusministeriön väliseen tulsspimukseen. Tämä timintakertmus kskee Sumen riistakeskuksen timintaa ajalta Timintakertmuksen laadinnassa n nudatettu sveltuvin sin Valtiknttrin valtin virastille ja laitksille antamaa hjetta timintakertmuksen laatimisesta (Valtiknttri 2016). Timintakertmus n aina Sumen riistakeskuksen timinnasta annettava kertmus ja se timii samalla tulshjaavalle maa- ja metsätalusministeriölle annettavana tulsraprttina sekä Sumen riistakeskuksen timielimille annettavana vusikertmuksena. Jäljempänä humimerkinnällä varustetut tekstit vat suria lainauksia maa- ja metsätalusministeriön ja Sumen riistakeskuksen välisestä tulsspimuksesta vusille tai vat vuden 2018 avaintuls. Arvi tteutumisesta Sumen riistakeskuksen tilinpäätöksessä nudatetaan kirjanpitlakia (1336/1997) ja tilivelvllisten allekirjittamat tilinpäätösasiakirjat ja tilintarkastuskertmus esitetään erillisenä kknaisuutena. Sumen riistakeskuksen tulslaskelma, kirjanpitlain mukaiset timintakertmustiedt n esitetty pääkhdassa 5.6. Sumen riistakeskuksen 15 timinta-aluetta laativat alueensa ja aluetimistn timinnasta timintaraprtin, jka n käsitelty alueellisessa riistaneuvstssa sekä riistanhityhdistysten aluekkuksessa Raprtit tallennetaan Sumen riistakeskuksen asianhallintajärjestelmään ja vat saatavissa Sumen riistakeskuksen kirjaamsta, kirjaam@riista.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sumen riistakeskuksen TTS-suunnitelmaan sisältyy analyysi timintaympäristön muutksista. Vuden 2018 salta n syytä kirjata seuraavat humit: Kansalaisten kritiikki harjitettua suurpetplitiikkaa (etenkin susi) khtaan n jatkunut ja n saavuttamassa yhä radikaalimpia mutja etenkin alueilla, jille susi n levinnyt hiljattain. Ilmiö vaikeuttaa riistahallinnn timintaa myös muilta sin. Kilpailu tutkimusrahituksesta n kiristynyt, mikä vaikeuttaa riistataludessa tarvittavan tutkimustiedn, kuten esimerkiksi riistakantjen tilan ja kehityksen seurantaa. Sähköisten asiakaspalvelumutjen ja tietjärjestelmien kehittäminen vaatii humattavan määrän resursseja erityisesti tilanteessa, jssa säädökset muuttuvat. Tätä kehitystä pystytään sin paikkaamaan riistanhitmaksun krtuksella. Vunna 2018 maksettujen metsästyskrttien lukumäärä li Innfactr Sftware Oy:n ilmittaman tiedn perusteella , jten maksettujen metsästyskrttien määrä laski metsästyskrtilla vuteen 2017 verrattuna. Tämä viittaa siihen, että viime vunna nähty metsästäjämäärän hieninen nusu saattaa lla vain tilapäinen pikkeama vähenevästä kehityssuunnasta. Huminarvista n myös se, että lasku suu nyt samaan aikaan pidentyneiden metsäkanalintujen metsästysaikjen ja runsaiden hirvieläinkantjen kanssa, jtka aikaisemmin vat krrelineet psitiivisesti metsästäjämäärien kanssa, mitä n pidettävä mahdllisena merkkinä pysyvämmästä muutksesta. Riistanhitmaksun maksaneiden naisten määrä lisääntyi 755 metsästäjällä (kasvua 3,18 %). Naisten kknaismäärä li , jka n 8,08 % kaikista metsästyskrtin surittaneista. Suuren työpanksen vaati riistanhityhdistysten valtinavustuksen maksatusperusteiden uudistamisen valmistelu, minkä timeenpan jatkuu Hirvieläinkantjen hallinta n herättänyt aiempaa enemmän keskustelua etenkin tiheimmillä valkhäntäpeura-alueilla.

5 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) 1.2. ARVIO ONNISTUMISESTA Sumen riistakeskuksen strategia päivitettiin vunna Uudeksi keskeiseksi päämääräksi asetettiin kansalaisten luntsuhteen säilyttäminen ja riistaknsernin strategian jalkauttaminen riistanhityhdistyksiin. Näiden tavitteiden saavuttamiseen tarvitaan ensimmäisen salta jatkuvaa työpansta. Tisen salta riistanhityhdistysten hallitusten kulutuksen panstettiin merkittävästi 2018 ja timintaa jatketaan tavitteena ylläpitää ja kehittää kulutusta hallitusten jäsenten kierrn mukaisesti. Timintavusi li Sumen riistakeskuksen kahdeksas timintavusi. Muutksia tuvat säädösten kehittäminen ja nyky-yhteiskunnan vapaaehtistyölle asettamat esimerkiksi ihmisten ajankäyttöön liittyvät haasteet. Tästä syystä rganisaatita muutettiin entistä enemmän asiantuntijarganisaatin suuntaan merkittävillä taln sisäisillä rlimuutksilla ja työnkuvien kehittämisellä. Hankerahitus n kääntynyt taitteessa vimakkaaseen kasvuun ja tähän liittyen n meneillään prsessirganisaatin kehittäminen heikn prjektirganisaatin suuntaan, missä merkittävimmät kehityshankkeet tteutetaan prsesseja läpileikkaavina prjekteina. Keskeisimpiä nnistumisesta viestiviä asiakhtia vat: Riistatiedn digitalisintia n viety pitkin harppauksin eteenpäin Oma riista -palvelun kehittämisen myötä. Kasvavat ja sin ristiriitaiset ulkakin tulevat vaatimukset suhteessa resursseihin asettavat haasteita palvelun kehittämiselle ja timintavarmuuden ylläpitämiselle jatkssa. Keskustelu riistataludesta hyvinvintipalveluiden tuttajana ja riistataluden arvn määrittämisestä n jatkunut alan timijiden keskuudessa. Riistataluden materiaalisia ja virkistykseen liittyviä arvja n esitelty laajasti ja myös alan elinkeinlliset mahdllisuudet vat lleet esillä maaseudun kehittämisessä. Kestävän riistataluden prsessit ja hankkeet vat menestyneet hyvin ja niille n saatu myös ulkpulista rahitusta. Timintavuden aikana Sumen riistakeskuksen lunnnhit- ja lunnnsujelustrategia, Digiriistametsä METSO -hanke ja Lapissa tehtävä supikirakannan rajittaminen Skandinaviaan leviämisen estämiseksi vat saaneet paljn humita sidsryhmiltä. Sumen riistakeskuksen tteuttama Ktiseutuksteik Life -hanke vitti Kansainvälisen riistansujeluneuvstn (CIC) maailmanlaajuisen Markhr -palkinnn parhaasta metsästäjien ja maanmistajien tteuttamasta lunnnhithankkeesta. Palkint vastaantettiin Egyptin Sharm el Sheikhissa ja se myönnettiin ensimmäistä kertaa eurppalaiselle hankkeelle. Maanmistajien ja riistaväen yhteistyö arkilunnn hidssa ketaan tehkkaaksi tavaksi hitaa maa- ja metsätalusalueiden mnimutisuutta. Myös tietisuus metsästäjien rlista lunnnsujelualueiden hidssa n edelleen lisääntynyt. Supikiran salta vieraslajiasetuksen täytäntöönpann liittyvät lainsäädännönmuutkset antavat entistä paremmat mahdllisuudet lajin aiheuttamien mnimutisuusvahinkjen trjunnassa. Riistakeskus n työskennellyt pitkään lajin aiheuttamien haittjen tunnistamiseksi ja vieraslajin trjunnan tehstamiseksi. Timintavuden aikana riistakeskuksen hitsuunnitelmatyö sai sakseen laajenevaa kansainvälistä kiinnstusta. Etenkin Sumen aktiivisuus kansainvälisen taigametsämetsähanhikannan hitsuunnitelman krdinijana ja susikannan hitsuunnitelma vat herättäneet kansainvälistä kiinnstusta Sumen tapaan edistää sallistavaa riistaplitiikkaa. Julkiset hallinttehtävät n hidettu npeasti ja bjektiivisesti. Asiiden käsittelyajat vat lleet khtuullisia ja muutksenhakuina tehdyt valitukset ja niistä saadut valitusratkaisut vat sittaneet riistakeskuksen päätöslinjan timivaksi. Lupahallintbyrkratian vähentämiselle n kuitenkin edelleen suuri tarve. Metsästyksen hyväksyttävyys n kasvanut tasaisesti j 1980-luvulta lähtien. Talustutkimuksen Sumen riistakeskuksen timeksiannsta tukkuussa 2018 tekemä mielipidetutkimus sittaa metsästyksen hyväksyttävyyden taas nusseen viiden vuden takaisista lukemista. Nyt myönteisesti metsästykseen suhtautuvien määrä n nussut j 66 prsenttiin ja vastaavasti kielteisesti suhtautuvien määrä pudnnut kymmeneen prsenttiin.

6 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistakeskuksen maine kartitettiin ensimmäistä kertaa sana julkishallinn mainetutkimusta. Riistakeskuksen asema n vankkaa keskitasa julkishallinnn rganisaatiiden keskuudessa. Hallinnn läpinäkyvyys ja avimuus sekä vastuullisuus livat riistakeskuksen vahvimpia saalueita. Yleisölle ja metsästäjille suunnatut palvelut saivat asiakastutkimuksissa erinmaisia arvsanja. Riistanhityhdistysten tukiprsessi sekä RHY valtinapu ja valvnta vat timineet erittäin hyvin haastavassa tilanteessa valtinapuperusteiden viivästyessä aivan vuden lpulle saakka. Asiakastyytyväisyyttä vähentää kuitenkin se, että riistahallintuudistuksen seurauksena riistanhityhdistysten hallinnllinen työmäärä n lisääntynyt, mikä usein ketaan tarpeettmana byrkratian kasvuna. Lainsäädännön kehittämistyöhön näiden vaikeuksien vittamiseksi ja byrkratian vähentämiseksi n edelleen tarvetta. Mnilla alueilla vimakas tyytymättömyys harjitettuun suurpetplitiikkaan etenkin suden salla n aiheuttanut kielteisiä ilmiöitä, jissa riistanhityhdistykset vat paikallisina timijina jutuneet hankalaan asemaan, ja jtka vat heijastuneet myös riistanhityhdistysten timintaan ja jhtaneet jpa etujärjestömäisiin kannanttihin. Viestintää n edelleen kehitetty vimakkaasti asiakaslähtöiseksi. Tulkset näkyvät myös asiakastutkimusten tulksissa ja muutkset vat lleet ikean suuntaisia ja näkyviä. Tukipalveluissa näkyvät aiempaa selkeämmin timintjen keskittämisen ja sähköisten palveluiden edut. Sähköiset kkusjärjestelmät vat kääntäneet matkakulut laskuun. Työpansta n vitu siirtää edelleen tukitiminnista ydintimintihin. Riistaknsernin yhteinen tietjärjestelmäkehitys n tteutunut, kun eri laitsten palveluja n integritu Oma riista -palvelukknaisuuteen. Riistaknsernin it-strategia krstaa knsernin timijiden yhteistä tietjärjestelmäarkkitehtuuria, mutta jättää tteutusvastuun laitsten ketterin menetelmin hidettavaksi. Julkishallinnn kustannusleikkaukset ja krdinaatin puute kuitenkin hidastavat tteuttamista. Osallistava riistaplitiikan valmistelu n yksi riistahallinnn keskeisiä tavitteita. Hitsuunnitelmien valmistelu n tärkein työkalu tässä työssä. Hitsuunnitelmia n julkaistu riistakeskuksen valmistelutyön phjalta ja niiden jalkauttaminen n llut tehkasta. Timintavuden aikana valmisteltiin Itämeren hyljekantjen hitsuunnitelma. Susikannan hitsuunnitelman jalkauttamiseen ja reviiriyhteistyötiminnan kehittämiseen saatiin lisäresursseja, ja kaikki hitsuunnitelman kehittämishankkeet n käynnistetty. Myös hitsuunnitelman päivittämiseen sallistuminen vaatii resursseja vusien aikana YHTEENVETO AVAINTULOSTEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2018 Riistakeskuksen ja maa ja metsätalusministeriön tulsspimuksen tarkennuksena svitaan vusittaiset avaintulkset, jtka n kirjattu saksi timintasuunnitelmaa. Seuraavassa esitetään yhteenvet ja arvit avaintulsten tteutumisesta Merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat timenpiteet Tavite Vastaa suden hitsuunnitelman täytäntöön pansta Arvi tteutumisesta Tteutunut Saada kknaiskuva riistataluden hyvinvintivaikutuksista ja tukea uuden TEAS hankkeen valmistelua Pääsin tteutunut

7 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Osallistuu metsähanhen kansainvälisen hitsuunnitelman tteutukseen ja vastaa timeenpann krdininnista Sumessa Tteutunut RHY kehityshanke VVY - Vapaaehtisten yhdistymisten tukeminen ja kulutus erityisesti riistaknsernin strategisten tavitteiden salta sekä yhdistymisiin liittyvä viestintä Tteutunut Timinnalliset tavitteita kskevat avaintavitteet Metsästyslain muutsprsessiin sallistuminen ja muutksista viestiminen Kivutn ansastus -spimuksen etenemisen seuraaminen Eurpassa Tteutunut Käynnissä Sumen riistakeskus n tehnyt yhteistyötä Rutsin kanssa lukkujen testaamisesta ja tyyppihyväksynnästä vastaavien timijiden kanssa. Kanu-lukun tyyppihyväksyntähakemus timitettiin Rutsin ympäristöviranmaiselle ja kenttätestit tteutettiin riistakeskuksen ja Rutsin maatalusylipistn yhteistyönä. Kenttätestaushanke saatettiin lppuun vuden 2016 aikana. Rutsin ympäristöviranmainen teki tyyppihyväksyntähakemukseen kielteisen päätöksen alkuvudesta Sumen riistakeskus n sallistunut spimuksen täytäntöönpann liittyvään lainsäädäntövalmistelutyöhön. Riistanhidn ja metsänhidn yhteistiminnan kehittäminen ja tiivistäminen Käynnissä Yhteistyö Sumen metsäkeskuksen ja metsäyhtiöiden kanssa jatkuu yhteisen METSO -rahitteisen Digiriistametsä- hankkeen mudssa. Hanke lppuu helmikuussa 2019 ja siinä valmisteltu Riistametsänhidn pas julkaistaan kevään 2019 aikana. Laserkeilausaineistjen tuttamat metsäkanalintujen elinympäristötiedt julkaistaan kk Sumen salta vuden 2019 aikana Metsään.fi -palvelussa. Jatkaa yhdessä valvntaviranmaisten kanssa timenpiteitä ja viestintää salametsästyksen vähentämiseksi Jatkuvaa Metsästäjä -lehdessä n tteutettu viestintäkampanja ja yhteistyö muiden timijiden kanssa jatkuu. Viranmaisyhteistyö li pääteemana puheenjhtajan sidsryhmätapahtumassa Tuttavuus ja kehittämistavitteita sekä investintihankkeita kskevat avaintavitteet Sähköinen asiinti (Oma riista) etenee. Oma riista n edennyt erinmaisesti. Kaikkiin kehittämistarpeisiin ei pystytä vastaamaan Riistaknsernin tiethallintstrategiassa visina n vahva sähköinen palveluknsepti ja järjestelmien yhteiskäyttöisyys sekä yhteisen arkkitehtuurin mukaisuus kuitenkin siten, että peratiivinen vastuu järjestelmien tteuttamisesta n laitksilla.

8 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistakeskus n vuden 2018 ajan timinut tiethallintstrategian mukaisesti sekä resurssiensa mukaisesti sallistanut muita laitksia yhteisen tahttilan ja teknisten ratkaisujen saavuttamisessa. Tarkituksena n llut yhtenäisen visin tteutuksen varmistaminen ja järjestelmien yhteinen kehittäminen. Oma riista -palvelun yleiskäyttöinen tunnistautumissysteemi n käytössä Riistavahinkrekisterissä, Tassu-järjestelmässä, Riistaklmit.fi -palvelussa, Riistainf.fi -palvelussa sekä Metsähallituksen lupamyyntijärjestelmässä ja aluelupahakupalvelussa. Näin n päästy lennaisten samaa asiakasryhmää palvelevien järjestelmien salta aiempaa laajemmin yksien tunnusten käyttöön. Lunnnvarakeskuksen ja riistakeskuksen yhteisen työnjan mukaisesti riistakeskus n ttanut vastuun hirvieläintietjen keruujärjestelmän lumisesta sana Oma riista -palvelua. Vuden 2018 pyyntilupien hakuun tutettiin kehittyneempi täysin Oma riista -palveluun sisällytetty hirvieläimen pyyntilupien hakutimint. Ajantasaiset raprtinnit timivat kauden aikana ja metsästystä vitiin hjata aiempaa paremmin. Tällöin tutettiin myös rajapinta, jlla hakija saa Metsähallituksen aluelupapäätöksen ja ampujaluettelt määrämutisina ja identifiituina käyttöönsä pyyntilupahakemusta varten. Kehittyneemmän hirvieläinten pyyntilupien haun tteuttamisen jälkeen tteutettiin luvan päätös-, julkaisu- ja maksutiminnt. Pyyntilupamaksujen sähköinen maksamistimint sumi.fi -maksamisen avulla li ensimmäinen laatuaan maa- ja metsätalusminiteriön hallinnnalalla. Lppuvunna 2018 ryhdyttiin myös muiden lupatyyppien hakutimintjen tteuttamiseen Oma riista -palvelun sisälle. Näistä ensimmäisenä tetaan käyttöön alkuvunna 2019 rauhittamattmien lintujen pikkeusluvat. Muita lupatyyppejä tteutetaan krnlgisessa järjestyksessä. Saalis- ja havaintpalaute saatiin vunna 2018 j 94 %:sti sähköisesti, mikä vaikuttaa lennaisesti 2019 alkuvuden työpaineeseen aluetimistissa. Riistakeskuksen timinnan tehstamistyö ja henkilöstön työhyvinvinnin edistäminen jatkuu TTS-linjausten mukaan Jatkuvaa Sumen riistakeskuksen henkilöstölinjausten mukaisesti työpansta siirretään edelleen tukipalveluista ydintimintihin. Timinnan kannalta järkevä tasapain alkaa lla rganisaatiuudistuksen myötä saavutettu, jten suuriin resurssien uudelleen khdentamiin ei tällä timinnalla enää tulevaisuudessa pystytä. Rekrytinneissa selkeä pääpain n substanssihenkilöissä, jita palkataan pääsin ydinprsessien hankkeisiin sekä uusiin läpileikkaaviin prjekteihin. Valtakunnallisia tehtäviä n keskitetty perustetuille paikasta riippumattmille tiimeille, jissa kehitetään ja jaetaan asiantuntemusta sekä vidaan tteuttaa sijaisjärjestelyt. Lisäksi tietjärjestelmien Tiekartalla n useita sisäistä timintaa edesauttavia minaisuuksia, jtka tteutetaan vusina Digitalisinnin ja yleisen tietjärjestelmäkehityksen avulla haetaan aktiivisesti rutiinitimintjen vähentämistä ja päällekkäisen työn karsimista myös riistanhityhdistysten salta. Oma riista -palveluun kehitettiin uusia sekä yksittäistä metsästäjää, metsästysseurja ja -seurueita että riistanhityhdistyksiä palvelevia minaisuuksia. Riistakeskus vastaa riistataluden kehittämis- ja kulutussekä neuvntahankkeiden rahittamisesta määrärahjensa puitteissa Tteutunut Vunna 2018 riistaknsernin strategian jalkauttamiseen ulkpulisilta tilattaviin hankkeisiin saatiin :n yleisavustus. Avustuksella rahitettiin seuraavia hankkeita: ABC ampumakulutusjärjestelmän kehittäminen /Sumen Metsästäjäliitt ry Mets -nurisleirit /Sumen Metsästäjäliitt ry Hyvinvintia riistasta -hankkeen alittaminen /Yrkeshögsklan Nvia Riistametsätaluden kustannukset /Lunnnvarakeskus

9 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Osallistutaan MMM:n RHY maksatusperusteiden uudistamishankkeeseen ja käynnistetään riistanhityhdistysten timinnan kehittämisen jatkhanke Tteutunut Riistanhityhdistysten timinnan kehittämishankkeen yhteydessä saatiin edelleen vahvistusta sille, että mnilla alueilla n halua ja ajatuksia riistanhityhdistysten yhdistymiseen ja yhteistiminnan kehittämiseen. Mnivutinen jatkhanke riistanhityhdistysten vapaaehtisten yhdistymisten edistämiseen ja tukemiseen käynnistyi vuden 2017 aikana. Virtaa vapaaehtisiin yhdistymisiin -hankkeessa selvitettiin rhy:iden halukkuutta vapaaehtisiin yhdistymisiin ja hanke synnytti rhy:issä keskustelun. Hanke tuki kiinnstuneita rhy:itä ja innstuneita tuettiin mnin eri tavin. Samalla saatiin tulevaisuutta varten kkemusta yhdistymisprsessista, mikä helpttaa tulevia yhdistymisiä. Ensimmäinen yhdistyminen hankkeen aikana tapahtui 2018 ja muutamia neuvtteluja n käynnissä RHY krdinaati ja kehittäminen Tteutunut Valtiavun maksatuksen siirt riistakeskukselle Tteutunut Riistanhityhdistysten valtinavustuksen maksatus siirtyi Sumen riistakeskukselle lakisääteisenä tehtävänä JULKISEN RIISTAKONSERNIN STRATEGIA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Riistakeskus n julkisen riistaknsernin keskeinen timija ja edesauttaa MMM:n julkisen riistaknsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden saavuttamista. Riistakeskuksen strategia n ajantasaistettu uuden knsernistrategian mukaiseksi Sumen riistakeskus n sa maa- ja metsätalusministeriön hallinnnalaa ja virtuaalista julkista riistaknsernia. Kska yksittäisen laitksen timinnan vaikutusta yhteiskunnalliseen laajempaan kehitykseen n mahdtn eritellä, julkisen riistaknsernin timijat vat laatineet yhteisen mittaristn strategiansa vaikuttavuuden mittaamiseksi. Sumen riistakeskus n tuttanut saltaan riistaplitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviimiseksi tarvittavat tunnusluvut, liite 1 taulukk 1. Sumen riistakeskuksen strategia päivitettiin vunna 2017 riistaknsernistrategian päivityksen mukaisesti. Seuraavassa kuvataan Sumen riistakeskuksen timenpiteitä yhteisen strategian tteuttamiseksi ja tulstavitteiden tteutuminen n jateltuna yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden mukaan. Vaikuttavuustavitteiden tteutumisen mittariluvut n esitetty liitteen 1 taulukssa 2 ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat kehittämis- ja innvaatihankkeet n esitetty liitteessä RIISTAKANNAT SÄILYVÄT ELINVOIMAISINA Vaikuttavuustavitteen tukemiseksi Sumen riistakeskuksen tulee Vastata riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä kskevien hitsuunnitelmien ja niiden päivitysten sallistavasta valmistelusta Tteutunut, jatkuvaa Sumen riistakeskuksen hitsuunnitelmatyö jatkui kahdella taslla:

10 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Varsinaisten hitsuunnitelmien valmistelu Strategiset hankkeet, jtka liittyvät hitsuunnitelmatyöhön tai niillä n muuten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta merkitystä Sumen riistakeskus krdini kansainvälisen taigametsähanhikannan hitsuunnitelman laatimista yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön kanssa. Sumen riistakeskus n sallistunut asiantuntijan rlissa Gse Platfrm -työryhmän timintaan. Ryhmän tarkitus n jalkauttaa Eurpan hanhikantjen AEWA-spimuksen puitteissa valmisteltua hitsuunnitelmaa ja edistää vesilintukantjen speutuvan kannanhidn menetelmiä Eurpassa. Sumen riistakeskuksen edustaja timii Gse Platfrm -työryhmän alaisen taigametsähanhi -työvalikunnan (Task Frce) krdinaattrina. Timintavuden aikana valmisteltiin myös Itämeren hyljekantjen hitsuunnitelmaa. Työtä kuvataan yksityiskhtaisemmin Riistakantjen hitsuunnitelmat -sissa. Ottaa timinnassaan, ml. julkiset hallinttehtävät, humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian ja eläintautien trjuntastrategiiden timenpiteet Tteutunut, jatkuvaa Vahvistettuja hitsuunnitelmia, jtka Sumen riistakeskus ttaa timinnassaan humin, n laadittu seuraaville riistaeläinlajeille tai lajiryhmille: hirvi, susi, karhu (uusi suunnitelma dttaa MMM:n vahvistusta), ilves (uusi suunnitelma dttaa MMM:n vahvistusta), ahma, metsäpeura, peltpyy, metsäkanalinnut, taigametsähanhi ja hylkeet. Lisäksi n laadittu vesilintujen elinympäristöjen kehittämiseen tähtäävä Kansallinen ksteikkstrategia ja taantuneiden vesilintulajien ja majavakantjen hidn timenpidehjelmat. Julkisten hallinttehtävien hitamisessa n tettu humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian ja eläintautien trjuntastrategiiden timenpiteet niiltä sin kuin linjauksilla n llut vaikutusta pyynti- ja pikkeuslupien päätösharkintaan ja niissä lainsäädännön asettamissa rajissa kuin se n llut Sumen riistakeskuksen timivallassa. Vaikuttaa aktiivisesti riistataluden kansainvälisessä yhteistyössä - sallistumalla tarvittaessa Sumen valtin edustajana kansainvälisten spimusten ja EU:n hallintkmiteiden työhön - sallistumalla riistahallintviranmaisten kansainväliseen yhteistyöhön - sallistumalla kansainvälisen riistansujelujärjestön CIC:n ja sen Sumen delegaatin timintaan Tteutunut, jatkuvaa EU-27-maiden riistatalusjhtajien yhteistyöfrumi kkntui kuudennen kerran. Kkuksen pääaiheet livat eurppalainen maatalusplitiikka, afrikkalaisen sikarutn trjuminen, muuttreittitasinen vesilintukantjen hit ja vieraslajilainsäädäntö. Kkuksessa esiteltiin sumalaisia vieraslajien trjuntahankkeita ja Sumen rlia ja timintaa muuttreittitasisen kannanhidn kehittämiseksi Eurpassa. Frumin työ jatkui läpi vuden muun muassa erilaisten suurpetkantjen hitn liittyvien käytäntöjen kartituksilla ja maakhtaisilla kyselyillä sekä riistahallintjhtajien pienryhmien tapaamisilla. Frumi avusti myös eri maiden ministereitä riista-asiiden linjaamisessa. Viranmaisyhteistyö Baltian maiden kanssa jatkui ja sitä tteutettiin yhteistyössä MMM/Erätalusyksikön (lunnnvarasastn) ja Metsähallituksen kanssa. Sumen riistakeskuksella n edustaja Maailman lunnnsujeluliitn IUCN:n kansallisessa työryhmässä. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui maa- ja metsätalusministeriön nimeämänä Sumen edustajana kansainvälisen Wetlands Internatinal -rganisaatin timintaan. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui HELCOM:in työhön Seal expert -ryhmän jäsenenä. Sumen riistakeskuksen suurpetasiantuntija sallistui Sumen edustajana EU-kmissin ympäristöpääsastn (DG ENV) rahittamaan EU:n suurpetplitiikkaa (EU Platfrm n Cexistence between Peple and Large Carnivres) tukevaan hankkeeseen. Hankkeen yhteydessä suurpetasiantuntija sal-

11 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) listui muun muassa EU-maiden kansallista suurpetplitiikkaa lutaavaan kyselyyn, jnka kysymykset liittyivät hallintn, knflikteihin, petpelkn, vahinkihin, vahinkjen ennaltaehkäisyyn, krvauksiin, kansallisiin ja alueellisiin sidsryhmäfrumeihin sekä hyviin käytänteisiin. Suurpetkantjen hidn phjismaista yhteistyötä jatkettiin läpi vuden ylläpitämällä ja rakentamalla kntakteja sekä vaihtamalla tieta Rutsin ja Nrjan riistahallintjen ja tutkijiden kanssa suurpedista ja niiden liikkeistä raja-alueiden läheisyydessä. Yhteistyöhön sallistuttiin yhdessä maa- ja metsätalusministeriön kanssa myös Phjismaiden riistahallintjen mudstamassa Fennscandian Wildlife Management -työryhmässä, jka kkntui huhtikuussa Tukhlmassa ja marraskuussa Trndheimissa. Lisäksi suurpetasiantuntija sallistui maaliskuussa Rutsin Vålådalenissa järjestettyyn 25. kansainväliseen Vargsympsiumiin, marraskuussa Rutsissa järjestettyyn Skandulvin kkukseen ja Jyväskylässä kesäkuussa järjestettyyn kansainväliseen sujelubilgian suurknferenssiin (ECCB-2018). Myös Venäjän suuntaan (Petrski) ylläpidettiin kntakteja, mitä Karjalan tasavallan riistavirkamiesten vaihtuminen tdennäköisesti jatkssa hidastaa. Sumen riistakeskuksen edustaja timii CIC:n edustajana AEWA:n teknisessä kmiteassa. Tehtävään kuuluu erityisesti edistää muuttavien riistavesilintujen kestävän käytön humin ttamista AEWA:n timinnassa. AEWA:n uusi alite Luteis-Eurpan hanhikantjen krdinidusta hidsta (Multispecies Gse Management Platfrm EGMP) laajeni ja sen puitteissa timeenpannaan lyhytnkka-, meri-, taigametsä- ja valkpskihanhen krdinitu kannanhit ja tuetaan sallistujamaiden timintakykyä muuttreitin tasn kannanhidn timeenpanssa. EGMP päätöksentek tapahtuu kansainvälisen työryhmän (Internatinal Wrking Grup IWG) kkuksissa, missä edustajina vat ministeriötasn timijat muuttreitin maissa. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui EGM IWG 3 kkukseen Hllannin Leeuwardenissa kesäkuussa Kkuksen keskeinen tavite li spia taigametsähanhen kansainvälinen metsästyskiintiö tulevalle metsästyskaudelle, jka jakautuu kansallisiksi kiintiöiksi svitulla tavalla. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui merihanhen ja valkpskihanhen hitsuunnitelmien valmistelutyöpajaan Hllannin Leeuwardenissa kesäkuussa Riistakeskuksesta nimettiin edustaja AEWA:n merisrsatyöryhmään, jka käsittelee esimerkiksi allin ja tulevaisuudessa mahdllisesta haahkan kannanhita. Vuden 2018 aikana jatkettiin stpalveluspimuksen puitteissa Supikira After Life -hanketta ja supikiran tehpyyntiä Lapissa, tavitteena pysäyttää lajin leviäminen Rutsiin ja Nrjaan. Timinta n jatka vusina tteutetulle MIRDINEC LIFE+ -hankkeelle. Supikirakanta ja -saalis n hankealueella merkittävästi pienempi kuin vunna 2011 ja Sumen hanketiminnan tukemana Rutsi n saanut pienen vakiintuneen kantansa lähes hävitettyä. Hanke saa edelleen merkittävää rahitusta Rutsista ja Nrjasta ja hanketiminnalle pyritään löytämään pidempikestista rahitus- ja timintamallia. Vastata riistahallinnn suunnittelutiminnan perustaksi yhdessä Lunnnvarakeskuksen kanssa riistavarjen kestävän käytön edellyttämästä kanta- ja saaliseurannasta sekä kannanarviiden tuttamisesta sekä tätä timintaa tukevasta tutkimuksesta ja kehittämisestä Jatkuvaa Oma riista -palvelua kehitettiin erityisesti saalis- ja havainttietjen keruuta silmällä pitäen. Valtasa pyynti- tai pikkeusluvilla ilmitetusta saaliista ilmitettiin vuden 2018 aikana sähköisesti. Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten saaliit ilmitettiin 94 %:sti Oma riista -palvelun kautta. Saalisilmituksiin sisältyvä tarkka paikkatiet mahdllistaa saalisseurannan tarkkuuden ja tarkastelut visuaalisilla menetelmillä. Mbiilissa tehtävien saalisilmitusten salta päästiin timinnallisuuteen, missä ilmitus vitiin tehdä suraan paikan päällä lppuun asti ilman verkkpalveluistunta. Omaan riistalkiin vi metsästäjä jättää kaikkia riistalajeja kskevia ilmituksia ja havaintja. Seurille ja yhteisluville n tteutettu timivat palvelunäkymät, jissa hirvenmetsästyksen etenemistä seurataan ja raprtidaan lähes ajantasaisesti. Kaikki ilmitukset perustuvat tarkkaan paikkatietn, mitä silmällä pitäen Oma riista -palvelun rakenne n alusta alkaen suunniteltu.

12 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Lupahallintjärjestelmästä siirtyvät lupatiedt Oma riistaan ja saalistiedt taas Oma riistasta Lupahallintaan tarvittavassa laajuudessa. Näin luvansaaja näkee Oma riista -palvelussa hallinnassa levien lupien kknaistilanteen sekä vi jättää tarpeelliset saalisilmitukset. Oma riista -palvelussa n tutettu lähes samanaikaisesti selainkäytön lisäksi mbiilipalvelut kahdelle käyttöjärjestelmälle. Windwskäyttöjärjestelmän tuki lppui vuden 2018 keväällä. Muiden peratiivisten timenpiteiden salta sallistuttiin Riistavahinkrekisterin ylläpidn hjausryhmään yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön sekä Maanmittauslaitksen tiettekniikan palvelukeskuksen kanssa RIISTATALOUS LUO HYVINVOINTIA Julkisen riistaknsernin strateginen päämäärä asiassa n: Edistää riistataluden hyvinvintivaikutusten tutkimusta ja viestintää sekä riista- ja erätaluden taludellista timeliaisuutta ja liiketimintaa Tteutunut, jatkuvaa Sumen riistakeskuksessa n avattu vunna 2012 strategiaan tetun tavitteen merkitystä timinnalle. Sen vaikutusta rganisaatin timintastrategiaan phdittiin strategiapäivityksen yhteydessä. 1) Kska riistataluden hyvinvintivaikutukset eivät le laajalti tunnettuja ja erityisesti taludellisiin arvihin liittyy myös mnia ristiriitja, riistakeskuksessa n keskeiseksi teemaksi nstettu riistataluden arvn määrittäminen, aineellisten ja aineettmien arvjen ja hyvinvintitekijöiden esittely ja tunnetuksi tekeminen. Kaikissa vuden Metsästäjä-lehdissä sekä riistakeskuksen muissa niin sähköisissä kuin painetuissa julkaisuissa valtettiin asiaa eri pulilta. 2) Riistataluden tuttaman hyvinvinnin määrä riippuu paitsi riistakannista myös metsästysharrastajien määrästä ja heidän harrastusaktiivisuudestaan. Tämän vuksi riistakeskuksen palvelututannn ja viestinnän keinin pyritään tuttamaan tieta ja keinja, jtka helpttavat metsästäjätutkinnn surittaneiden pääsyä aktiivisen harrastuksen piiriin METSÄSTYS JA RIISTANHOITO OVAT EETTISTÄ JA VASTUULLISTA Vaikuttavuustavitteen tukemiseksi Riistakeskus Kehittää metsästyksen eettistä säännöstöä ja tteuttaa metsästäjien kulutusstrategiaa yhteistyössä vapaaehtisjärjestöjen kanssa ja pyrkii aktiivisin timenpitein vähentämään riistaeläimiin khdistuvaa laitnta tappamista. Tteutunut, jatkuvaa Suurpetjen laittmat tappamiset livat edelleen esillä mediassa ja yleisessä keskustelussa. Salametsästykseen tettiin kantaa Sumen riistakeskuksen lehdissä (Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet), sähköisessä mediassa sekä timihenkilöiden ja luttamushenkilöiden antamissa haastatteluissa. Samin timihenkilöt ttivat kantaa säännönmukaisesti erilaisissa etenkin suurpetihin liittyvissä tilaisuuksissa laittmiin tappamisiin tumitsemalla ne rikllisena timintana. Riistahallintlaki edellyttää, että Sumen riistakeskus nimittää riistanhityhdistysten metsästyksenvalvjat sekä hjaa ja valv näiden timintaa. Sumen riistakeskus n nimittänyt metsästyksenvalvjaa. Aluetimistt (Julkiset hallinttehtävät -prsessi) järjestivät timintavuden aikana metsästyksenvalvjille 17 kulutustilaisuutta. Lisäksi Julkiset hallinttehtävät -prsessi n sallistunut timintavuden aikana erävalvntayhteistyöryhmän työhön maa- ja metsätalusministeriön, sisäasiainministeriön, Pliisihallituksen, Rajavartilaitksen ja Metsähallituksen kanssa mm. metsästyksen valvnnan kehittämiseksi sekä järjestettyyn metsästyksenvalvntatapahtumaan Itä-Sumen alueella. Lisäksi Sumen riistakeskus sallistui Itä-Sumen pliisilaitksen krdiniman eräyhdyshenkilöverkstn timintaan. Timintavuden aikana jatkettiin metsästyksenvalvntatimintaa, jssa Metsähallituksen kausivalvjat tekivät työtään riistanhityhdistysten timeksiannsta ja Sumen riistakeskuksen riistahallintlain

13 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) njalla nimittäminä eräiden Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhityhdistysten alueilla. Saatujen hyvien kkemusten perusteella timintaa n tarkitus jatkaa. Vunna 2013 valmistuneen kulutus- ja kuluttautumisjärjestelmäsuunnitelman mukaisesti jatkettiin yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n kanssa. Sumen Metsästäjäliitn, ja muiden kansalaisjärjestöjen kuten esimerkiksi Kennelliitn ja jusimetsästäjien, kanssa tehtävällä yhteistyöllä n tarkitus parantaa kulutustiminnan krdinintia, karsia mahdllisia päällekkäisyyksiä ja parantaa timinnan vaikuttavuutta sekä spia yhteistiminnasta metsästäjille tarkitetun kulutustarjnnan ja materiaalin tuttamisessa. Tarkitus n yhä enenevässä määrin käyttää kulutus- ja ppimateriaalin jakelussa sähköisiä kanavia kuten Riistainf.fi-palvelua. Metsästäjien kulutustimintaa tteutettiin erilaisissa kulutus- ja infrmaatitilaisuuksissa. Esimerkiksi hirvieläinten metsästyksenjhtajien kulutus n llut j pitkään vakiintunutta vusittaista timintaa ja tteutuu jk riistanhityhdistyksittäin tai alueellisesti laajempina yhteistilaisuuksina. Metsästyksenjhtajien kulutusmateriaali päivitettiin jälleen vuden aikana samin kuin heidän käyttöönsä tarkitettu tiedstmutinen tulstettava ja jaettava materiaali. Suurpetihin liittyvät kulutus- ja keskustelutilaisuudet vat lleet myös hyvin susittuja tapahtumia ja niitä järjestettiin eri pulilla Sumea. Metsästyksen eettisyys ja muut eettisesti hyväksyttävät timintatavat samin kuin vastuullisuus vat jkaiseen metsästäjään sisään rakentuvia tärkeitä pyynnin ja käyttäytymisen säätelymekanismeja, jilla n erittäin suuri vaikutus metsästyksen yleiseen hyväksyttävyyteen. Niihin vaikutetaan parhaiten valistuksella, jssa Sumen riistakeskuksen Metsästäjä- ja Jägaren-lehdillä n keskeinen merkitys. Lisäksi erityisesti Sumen riistakeskuksen metsästäjäpalveluissa keskitytään muun muassa eettisen metsästyksen edistämiseen. Aikaisempina vusina n laadittu metsästyksen yleiset eettiset hjeet, metsäkanalintujen metsästyksen eettiset hjeet, metsähanhen metsästyksen eettiset hjeet, eettiset hjeet lulakiran kanssa metsästämiseen, haaskanpidn eettiset hjeet, vesilinnustajan eettiset hjeet ja hirvenmetsästyksen eettiset hjeet. Pienten hirvieläinten metsästyksen eettiset hjeet valmistuivat painkuntn vuden 2018 alkupulella. Eettiset hjeet n julkaistu Riista.fi -sivuilla ja Riistainf.fi -palvelussa, mutta niiden katselukertjen määrää vidaan pitää varsin vaatimattmana. Ohjeista n tehty myös esitteet, jita vidaan jakaa mm. messuilla ja muissa yleisötapahtumissa. Ohjeita n liitetty mukaan myös uusille metsästäjille vusittain lähetettävään Uuden metsästäjän pakettiin, jka ktaan yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n ja Metsähallituksen eräpalveluiden kanssa. Julkaisee Metsästäjä- ja Jägaren-lehteä. Tteutunut, jatkuvaa Metsästäjä- ja Jägaren-lehtiä julkaistiin timintavunna 6 numera kumpaakin. Lehdet n timitettu kaikille riistanhitmaksun maksaneille henkilöille kielikdin mukaisesti jk sumeksi tai rutsiksi ja heinäkuun metsästyskrttinumer kaikille niille, jilla n ikeus lunastaa metsästyskrtti. Metsästäjälehdessä n llut myös tiivistelmä phjissaameksi, jilla sivuilla vastaavasti Jägaren-lehdessä n Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiednantja. Lehdet pstitettiin tämän lisäksi vapaakappaleina kaikkiin Sumen kuluihin, Metsästäjä-lehti sumenkielisiin ja Jägaren-lehti rutsinkielisiin kuluihin. Lehdet timitettiin myös mnille sidsryhmille, kirjastille ja muille riistataluden kannalta tärkeille tahille. Jägaren-lehti timitetaan makustannushintaan, jnka maksaa Ahvenanmaan maakuntahallitus, myös kaikille ahvenanmaalaisille metsästäjille. Lehdestä aiheutui 2,94 eurn nettkustannus vusikertaa ja riistanhitmaksun maksanutta khti, kun tetaan humin mainsmyynnin tutt.

14 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) 2.4. RIISTAVAHINGOT JA -KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA Riistakeskuksen tehtävä n Hulehtia, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkjen määrä pysyy khtuullisella taslla mm. aktiivisin vahinkjen estämistimenpitein sekä khdentamalla metsästystä vahinka aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkalttiille alueille ja erityistä vahinka aiheuttaviin yksilöihin. Tteutunut, jatkuvaa Hirvien aiheuttamien, krvattujen maatalusvahinkjen määrä vähentyi nin 40 prsentilla vuteen 2017 verrattuna. Krvattujen metsätalusvahinkjen määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuteen nähden, jllin vahinkja krvattiin nin miljnalla eurlla. Metsävahinkjen krvausmäärän kasvuun luultavasti vaikutti sittain vunna 2017 krvausjärjestelmään tehdyt muutkset, jtka kannustivat hakemaan krvauksia aiempaa aktiivisemmin. Hirvinnettmuuksien määrä vähentyi edelliseen vuteen nähden nin 12 prsenttia. Valkhäntäpeurjen aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin Riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta ja niiden määrä vähentyi edelliseen vuteen nähden nin eurlla eli nin 28 prsen-tilla. Oma riista -palveluun tehtyjen kirjausten mukaan vunna 2018 liikennennettmuuksia valkhäntä-peurjen kanssa tapahtui tiestöllä yhteensä kpl ja klarien määrä kasvi edelliseen vuteen nähden 928 kpl eli nin 18 prsenttia. Valkhäntäpeuraklarit keskittyvät vimakkaasti Eteläja Lunais-Sumen alueelle. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen ennaltaehkäisemistä tuettiin muun muassa välittämällä syönninestaineita sekä sähkö- ja metalliverkkaitatarpeita suuririskisimmille khteille. Myös suurpetjen ja saukn aiheuttamia vahinkja pyrittiin ennalta estämään pikkeuslupien khdentamisella vahinka aiheuttaviin yksilöihin. Lisäksi vahinkjen ennaltaehkäisemistä tuettiin muun muassa välittämällä sähkö- ja metalliverkkaitatarpeita suuririskisimmille khteille. Hylkeiden aiheuttamia vahinkja pyrittiin ennalta estämään pikkeuslupien khdentamisella vahinka aiheuttaviin yksilöihin. Osallistuttiin edelleen Riistavahinkrekisterin jatkkehittämiseen yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön sekä Maanmittauslaitksen tiettekniikan palvelukeskuksen kanssa. Riistavahinkrekisteriin n kttu eri viranmaisten tuttamat tiedt riistan aiheuttamista vahingista. Riistavahinkrekisterin avulla vidaan tarkastella vahinkjen alueellista sijittumista karttasvelluksessa. Tietja vidaan käyttää hirvieläinten vertussuunnittelun ja suurpetjen pikkeuslupien khdentamisen tukena vahinkjen ennaltaehkäisemiseen. Syyskuun 2016 alusta vimaan tulleen metsästysasetuksen muutksen jhdsta vidaan jatkssa hirvieläinten metsästyksessä aikaisempaa paremmin khdentaa metsästystä vahinkja aiheuttaviin eläinyksilöihin. Hirviä vidaan metsästää vahtimalla pellilta j syyskuun alusta lähtien ja peuraeläimiä vahtimalla muuallakin. Tämä mahdllistaa kannan vähentämisen entistä aikaisemmassa vaiheessa maataluden vahinkkhteilla ja peuraklareille alttiimmilla tiesuuksilla. Lisäksi tätä tukee kesäkuun 2018 alusta vimaan tullut metsästysasetuksen muuts, jka mahdllistaa uusilla metsästysajilla hirvenmetsästyksen ilman kiraa ja valkhäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksen ilman kiraa Hulehtia kattavasta sidsryhmien kuulemisesta ja sallistamisesta alueellisissa riistaneuvstissa ja valtakunnallisessa riistaneuvstssa Tteutunut Kaikilla Sumen riistakeskuksen timinta-alueilla järjestettiin keväällä alueellisten riistaneuvstjen vetämänä sidsryhmäkuulemiset hirvikannan vertussuunnitteluun liittyen. Näissä tilaisuuksissa käsiteltiin tarpeen mukaan myös muihin riistaeläimiin liittyviä kysymyksiä. Alueelliset riistaneuvstt timivat lisäksi kknkutsujina alueellisesti ajankhtaisissa sidsryhmätilaisuuksissa, jissa käsiteltiin vunna 2018 erityisesti ilveksen ja hylkeiden uusien hitsuunnitelmien päivitykseen liittyviä asiita. Nämä asiat livat esillä myös valtakunnallisessa riistaneuvstssa.

15 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) 3. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Valtiknttrin hjeistuksen mukaan valtin virastjen ja laitsten tilinpäätösraprtin tulee sisältää tiedt laitksen timinnallisesta tulksellisuudesta (timinnallisesta tehkkuudesta: timinnan tuttavuus, timinnan taludellisuus, timinnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus). Tästä n asetettu tavitteet myös tulsspimuksessa: Sumen riistakeskuksen prsessirganisaatita päivitetään ja kehitetään strategiaa vastaavaksi. Prsessien ja prsessitiimien timintaa hjataan BSC-järjestelmällä ja prsessien nnistumista (laatu ja tehkkuus) mitataan. Timinnan tehkkuutta ja laatua mitataan seurantajärjestelmällä. Tteutunut, jatkuvaa Tasapaintettu tulskrtti n käytössä strategian jalkauttamiskeinna kaksivaiheisesti: 1) Riistakeskuksen tulskrtti ja 2) prsessien tulskrtit. Henkilötasn tulsasettelut tehdään tiimispimuksissa ja kehityskeskusteluissa. Vaikuttavuuden ja tulksellisuuden mittarist n tteutettu ja timintavuden tunnusluvut tutettu. Vaikuttavuus (sisällysluetteln khta 2, mittarit liitteen 1 taulukissa 1 ja 2) Vaikuttavuus kuvaa timinnan tavitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tiljen aikaansaamisen astetta eli timinnan ja suritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavitteisiin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit n esitetty liitteen 1 taulukssa 1. Timinnallinen tulksellisuus (sisällysluetteln khta 3, mittarit liitteen 1 taulukissa 3, 4, 5 ja 6) Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun timivuudelle ja laadulle asetettujen tavitteiden tteutumisen astetta. Tuttavuus n pansten ja tutsten suhde, kun pankset ilmaistaan tutannntekijöinä. Taludellisuus n tutsten ja pansten suhde, kun pankset ilmaistaan rahana. Vimavarjen hallinta ja aikaansaannskyky (sisällysluetteln khta 4, mittarit liitteen 1 taulukssa 7) Aikaansaannskyky kuvaa rganisaatin, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tulksellisuutta. Prsessirganisaatin kehittäminen vi lla hidasta sillin kun se edellyttää työjärjestykseen muutksia. Työjärjestyksen muuttaminen vaatii man hallinnllisen käsittelyaikansa SUORITTEET JA KUVAUS TOIMINNASTA Sumen riistakeskuksen timinnan tulksellisuuden seuraamiseksi mittariluvuiksi valittiin muutamia keskeisiä suritteita, jiden lukuarvt n esitetty tarkemmin liitteen 1 taulukssa 3. Seuraavassa laadullinen kuvaus prsessien tuttamista suritteista timintakertmuksen tapaan esitettynä. Strategiatyö ja jhtaminen Valmistellaan riistakeskuksen strategiset ja peratiiviset suunnitelmat ja raprtinti prsessikuvausten mukaisesti alueet ja alueneuvstt sallistaen. Vaikuttavuutta ja tulksellisuutta seurataan tulsspimuksessa määritetyn mittaristn mukaisesti. Osana tätä tteutetaan palautekysely ja asiakastyytyväisyystutkimus neljälle pääasiakasryhmälle: 1) Metsästäjät, 2) Sidsryhmät, 3) Riistanhityhdistykset ja 4) Metsästysseurat ja -seurueet

16 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistakeskuksen strategiaa tteutetaan BSC-tulskrttihjauksella sekä jatkamalla timinnan tulksellisuuden mittaamista. Kaikki prsessit hjeistavat tiiminsä siten, että eri aihealueiden tiimit laativat mat tavitteelliset vusisuunnitelmansa tulskrttiajattelun mukaisesti viimeistään helmikuussa Järjestetään riistaneuvstjen puheenjhtajille ja esittelijöille timinnan kehitysseminaari Osallistutaan riistaknsernin kansainväliseen yhteistyöhön Osallistutaan/rganisidaan julkisen riistaknsernin strategiaprsessin timenpiteet Riistanhidn ja metsänhidn yhteistiminnan kehittäminen ja tiivistäminen Timinnan päätavitteena n riistataluden edistäminen, RHY:iden tukeminen ja sujuvat JTHpalvelut. Digitalisaatilla pyritään tukemaan näitä mahdllisuuksien mukaan, kuitenkin siten, että taviteltavat hyödyt suhteessa riskeihin ja kustannuksiin vat hyväksyttävällä taslla. Riistakeskuksen resurssit eivät riitä timimiseen digitalisaatin kehittäjänä vaan lemassa levien mahdllisuuksien tehkkaana hyödyntäjänä. Käydään henkilökhtaiset kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Sumen riistakeskus n prsessirganisaati, jka timii 16 timipisteessä. Sumen riistakeskuksella n timipisteet jkaisella sen timinta-alueella. Kaavi 1: Sumen riistakeskuksen prsessirganisaati Vusi 2018 li Sumen riistakeskuksen kahdeksas timintavusi. Riistakeskuksen jhtamisjärjestelmän timielimet vat hallitus, valtakunnallinen riistaneuvst ja alueelliset riistaneuvstt (15). Riistakeskuksen hallitus piti timintavunna 4 kkusta ja valtakunnallinen riistaneuvst klme ja alueelliset riistaneuvstt kukin 4-5 kkusta. Riistakeskuksen peratiivisesta jhtamisesta ja asiiden valmistelusta hallitukselle vastaa jhtaja sekä hänen jhdllaan timiva prsessinmistajista ja viestintäpäälliköstä kstuva jhtryhmä. Jhtryhmällä li kkukset kuukausittain. Timielinten kkuspöytäkirjat vat tallennettu ja saatavissa riistakeskuksen asianhallintajärjestelmästä. (kirjaam@riista.fi). Hallituksen, valtakunnallisen riistaneuvstn ja jhtryhmän kknpant n esitetty liitteessä 3. Riistakeskuksen hallitus tutti alueet ja alueelliset riistaneuvstt sallistaen seuraavat raprtinti- ja suunnitteluasiakirjat maa- ja metsätalusministeriölle.

17 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Vutta 2017 kskevan timintakertmuksen ja tilinpäätöksen, jka timi samalla myös tulsspimuksen mukaisena tulsraprttina. Maa- ja metsätalusministeriö hyväksyi sen tilinpäätöskannantssaan kesällä 2018 Vusia kskevan Strategisen suunnitelman (TTS). Suunnitelmaan sisällytettiin tulsspimuksen seurantaneuvtteluiden avainkhdat. Samaten valmisteltiin vutta 2019 kskeva timintasuunnitelma ja talusarvi. Näihin sisällytettiin tulsspimuksen seurantaneuvtteluissa svitut avaintulkset. Edellä mainitut suunnitelmat n timitettu maa- ja metsätalusministeriölle vahvistettavaksi vuden 2019 valtinavustuspäätöksen yhteydessä. Suunnitelmat ja raprtit julkaistaan riistakeskuksen ktisivuilla. Sumen riistakeskuksen timinnan vaikuttavuuden ja peratiivisen timinnan tulksellisuuden mittaaminen tapahtuu mittaristlla, jka n kuvattu tämän kertmuksen liitteissä. Mittaristn tavitearvista ja tteutumisesta neuvtellaan vusittain tulsspimuksen seurantaneuvtteluissa ja tavitteet ja tulkset kirjataan timintasuunnitelmaan ja timintakertmukseen. Mittarist ja sen tteumat vudelta 2018 tutettu siltä sin, kun luvut vat j nyt käytettävissä. Sumen riistakeskuksen timinnan vaikuttavuuden ja tulksellisuuden mittarist ja tunnusluvut n esitetty liitteen 1 taulukissa 1 ja 2. Sumen riistakeskus kehittää ja seuraa riistaneuvstjen timintaa niin, että ne timivat aktiivisesti massa rlissaan sana strategista suunnittelua sekä hitsuunnitelma- ja vertussuunnitteluprsessia. Tteutunut, jatkuvaa Valtakunnallinen riistaneuvst ja alueelliset riistaneuvstt sallistuivat ja sallistivat sidsryhmiä hitsuunnitelmahankkeiden valmisteluun. Alueellisten riistaneuvstjen puheenjhtajille järjestettiin kkus riistapäivien yhteydessä. Sumen riistakeskus järjesti julkisen riistaknsernin kaksi strategiaseminaaria sekä sallistui knsernin strategia- ja ennakintiryhmän sekä it-strategiaryhmän työhön. Knsernin jhtryhmä ei kkntunut timintavuden aikana. Kaikkien tulstavitteiden tteutumista seurataan vusittain tukkuun 30. päivään ja lkakuun 30. mennessä pidettävissä Sumen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalusministeriön välisessä seurantaneuvttelussa sekä timintavutta seuraavan maaliskuun 15. päivään mennessä laadittavan Sumen riistakeskuksen timintakertmuksen ja tilinpäätöksen perusteella. Tulstavitteisiin liittyvien tunnuslukujen tteutumisesta raprtidaan timintakertmuksessa. Lisäksi Sumen riistakeskuksen tulee tarvittaessa raprtida tai maa- ja metsätalusministeriön kanssa keskustella tulstavitteiden tteutumasta sekä merkittävistä pikkeamista, jtka tulisi ttaa humin Sumen riistakeskuksen timinnassa tai hjauksessa. Tulsneuvttelut pidettiin ja Tulsspimuksen väliraprtinti hidettiin timintavuden kahdella tulsspimuksen seurantaneuvttelulla ja tilannekatsauspalaverilla. Tämä timintakertmus ja tilinpäätös timivat vutta 2018 kskevana tulsraprttina.

18 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Viestintä Sumen riistakeskus kehittää viestintää niin, että Sumen riistakeskus tunnetaan riistataluden bjektiivisena asiantuntijarganisaatina ja pulueettmana julkisten palveluiden tuttajana. Tteutunut, jatkuvaa Viestintä ymmärretään Sumen riistakeskuksessa sekä jhtamisen välineeksi että ydinprsessien palveluita ja tavitteiden saavuttamista tukevaksi timinnaksi. Sumen riistakeskuksen viestintä hulehtii niin sisäisestä kuin ulkisesta viestinnästä. Viestinnän nnistumista seurattiin mnin eri tavin. Eri asiakasryhmille suunnatuilla nettikyselyillä selvitettiin viestinnän nnistumista sekä viestintätarpeita. Tulkset livat pääsääntöisesti hyviä. Myös mediaseuranta anti tulksena lukuja, jtka sittavat riistakeskuksen viestin menneen hyvin läpi eri viestintävälineissä. Sumen riistakeskuksen uskttavuus riista-alan asiantuntijana ja bjektiivisena timijana n vakiintunut. Sumen riistakeskus mielletään riista-alan yleisen edun valvjaksi. Riistakeskuksen maine kartitettiin ensimmäistä kertaa Julkishallinnn mainetutkimuksessa. Myös mainetutkimuksen tulkset tukevat käsitystä siitä, että riistakeskus mielletään riistataluden bjektiiviseksi ja pulueettmaksi asiantuntijarganisaatiksi. Sumalaisten suhtautuminen metsästykseen selvitettiin taas Talustutkimuksen tteuttamana. Tulkset vat erittäin hyvät, 66 % sumalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti ja vain 10 % kielteisesti. Trendi n nuseva. Mediaseuranta timi Viidakkmnitr-järjestelmässä (entinen webnewsmnitr), jsta timitettiin uutiskirjeenä mediaseurantaraprtti päivittäin riistakeskuksen lisäksi kaikille riistanhityhdistyksille. Mediaseurantabanneri pyöri myös riista.fi -sivulla. Riistan vuksi -julkaisu timi Sumen riistakeskuksen sidsryhmäjulkaisuna ja se julkaistiin edellisvuden tapaan verkkjulkaisuna. Verkkjulkaisu timitettiin alueellisten ja valtakunnallisen riistaneuvstjen jäsenille ja heidän edustamilleen sidstahille. Tämän lisäksi verkkjulkaisua levitettiin aktiivisesti ssiaalisessa mediassa. Riistakeskuksen blgeja pyöritettiin nettisivuilla. Blgisivuilla li kävijöitä Sumen riistakeskuksen Facebk-sivut livat aktiivisessa käytössä ja mudstivat riistakeskuksen vurvaikutteisen viestinnän ytimen. Tilit livat myös Twitterissä, YuTubessa sekä LinkedIn:issä, jista varsinkin Twitterin susi n lähtenyt nusuun ja seuraajia n j lähes Facebk-sivujen kautta linkitettiin ajankhtaisia riista-alan tiedtteita, tv- ja radi-hjelmia sekä saatiin aikaan keskustelua ja muuta interaktiivisuutta. Facebkissa seuraajan raja ylitettiin timintavuden lpussa. Riistakeskus keräsi aktiivisesti tieta timinnan tueksi eri kyselyillä, käytössä livat Surveypalkyselytyökalu sekä ZEF-prfilintityökalu. Riistakeskus sallistui myös uudistettujen suurpedt.fi sivujen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Tteutettiin hitsuunnitelmien jalkauttamiseen liittyvä viestintäkampanja, jssa pääpain li sudenhitsuunnitelman jalkauttamisessa ja suden salametsästyksen ehkäisemisessä. Lisäksi sallistuttiin riistaknsernin viestijöiden susiviestintäyhteistyöhön. Jatkettiin afrikkalaisen sikarutn leviämisen estämiseksi viestintäkampanjaa kaikissa kanavissa. Hulehdittiin metsästyssäädösten muutksista viestimisestä laajasti kaikissa kanavissa. Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet jatkivat perinteiseen tapaan riistakeskuksen tärkeimpinä viestintävälineinä. Riistakeskuksen hallitus päätti hyödyntää painspimuksessa levan ptivuden, jllin lehtien painatus ja jakelu kilpailutetaan vasta vuden 2019 aikana. Vuden 2018 aikana painettiin 6 numera, 408 sivua ja yhteensä nin 2,0 miljnaa lehteä. Lehden sisältö ja laajuus nudattelivat aiempaa linjaa, eli lehti keskittyi pääasiassa julkisen riistaknsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavitteiden tukemiseen. Sisältö kstui pikkeuksetta aiheista, jtka tukevat sitä, että: 1) riistatalus tuttaa hyvinvintia, 2) metsästys ja riistanhit vat eettistä ja vastuullista, 3) riistakannat säilyvät elinvimaisina ja 4) riistaeläinten aiheuttamat vahingt vat khtuullisella taslla ja knfliktit hallinnassa.

19 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Julkiset hallinttehtävät Hidetaan riistahallintlain 2 :n 1 mmentissa säädetyt julkiset hallinttehtävät Hidetaan riistavahinklain 46 :n mukainen tehtävä Vakiinnutetaan ns. valtinapuviranmaistehtävien hitaminen Vakiinnutetaan riistanhityhdistysten timinnan ja varjen käyttöä kskevat valvntatehtävät Otetaan lupahallinnssa humin vahvistettujen hitsuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian tavitteet Timeenpannaan metsästäjärekisteriä kskevat lainsäädäntömuutkset ja kehitetään metsästäjärekisterin palveluita Ylläpidetään metsästäjien ryhmävakuutusta sekä JHT-tehtäviin nimitettyjen riistanhityhdistysten timihenkilöiden vakuutusturvaa sekä niihin liittyvää neuvntaa Kehitetään julkisten hallinttehtävien työnjaka ja timinnan rganisintia sekä saprsesseja ja niiden dkumentintia Hulehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpansta ja hjeistuksesta niin prsessin sisällä kuin yhteistyössä muiden prsessien ja riistanhityhdistysten kanssa Mahdllistetaan lainsäädäntömuutksista jhtuvien pakllisten saalisilmitusten sähköinen ilmittaminen Oma riistassa Osallistutaan asiakastyytyväisyyskyselyihin ja kehitetään asiakaspalvelua niiden perusteella sekä varmistetaan timinnan riippumattmuus ja hyvän hallinnn periaatteiden nudattaminen Osallistutaan kulutusprtaalin kehittämiseen ja tutetaan kulutusprtaaliin JHT-materiaalit Tiedtetaan aktiivisesti julkisista hallinttehtävistä ja ylläpidetään JHT-materiaalit riista.fi - sivustlla (myös saamenkieliversit) Kehitetään julkisten hallinttehtävien tarvitsemia rekistereitä ja tietjärjestelmiä yhdessä Sisäiset palvelut -prsessin kanssa sekä samalla tehstetaan sähköistä tiednkeruuta ja tiednhallintaa sekä raprtintimenettelyitä Saatetaan lppuun Ampumakkeen sähköinen vastaanttaminen -hanke Jatketaan lupahallinnn siirtämistä Oma riistaan -hanketta Hulehditaan käyttövaltuuksien myöntämisestä ja pistamisesta maa- ja metsätalusministeriön mistamaan Riistavahinkrekisteriin ja ratkaistaan Riistavahinkrekisteriä kskevat tietluvutusasiat Kiinnitetään erityistä humita riistanhityhdistysten metsästyksenvalvnnan tteuttamiseen ja sen kehittämiseen yhteistyössä metsästyksen valvnnasta vastaavien viranmaisten kanssa Sumen riistakeskuksen tulee raprtida seurantaneuvttelussa ja timintakertmuksen yhteydessä myös julkisten hallinttehtävien surittamisesta. Raprtin tulee sisältää myös tiedt kanteluista, ikaisuvaatimuksista ja valituksista. Tteutunut Sumen riistakeskuksen julkisia hallinttehtäviä vat riistahallintlain 2 :n 1 mmentin mukaiset tehtävät. Timintavuden aikana kehitettiin edelleen julkisiin hallinttehtäviin sallistuvien timihenkilöiden työnjaka ja timinnan rganisintia. Tällä vitiin saltaan varmistaa timinnan riippumattmuus ja hyvän hallinnn periaatteiden nudattaminen. Timintavuden aikana sallistuttiin lainsäädäntömuutsten valmisteluun etenkin niiltä sin kuin valmistelulla li vaikutusta julkisiin hallinttehtäviin. Metsästyslainsäädäntöön tuli timintavuden aikana metsästyslain ja eri asetusten taslla muutksia, jilla li lennaista vaikutusta julkisten hallinttehtävien hitamiseen. Myös muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutkset, jilla li vaikutusta julkisten hallinttehtävien hitamiseen, tettiin humin. Lisäksi hulehdittiin lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpansta ja hjeistuksesta niin JHTprsessin sisällä kuin yhteistyössä muiden prsessien ja riistanhityhdistysten kanssa. Lisäksi julkisista hallinttehtävistä tiedtettiin aktiivisesti ja ylläpidettiin ajantasaisia JHT-materiaaleja riista.fi - sivustlla ja Riistainf.fi -sivustlla.

20 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Timintavuden aikana kehitettiin julkisten hallinttehtävien tarvitsemia rekistereitä ja tietjärjestelmiä yhdessä sisäisten palveluiden kanssa. Tietjärjestelmien kehittämisellä vitiin tehstaa tiednkeruuta ja tiednhallintaa sekä raprtintimenettelyitä. Erityisesti sallistuttiin Oma riista -palvelun kehittämiseen, mikä tulee timimaan lennaisena sana julkisten hallinttehtävien sähköisiä palveluita. Lisäksi saatettiin lppuun erillisinä kehittämishankkeina Ampumakkeen sähköinen vastaanttaminen -hanke ja ensimmäisen vaiheen Lupahallintaminaisuudet Oma riistaan -hanke hirvieläinten pyyntilupien salta. Lupahallintaminaisuudet Oma riistaan -hanke jatkuu vunna 2018 saadun uuden rahituksen turvin vuden 2020 lppuun saakka, Yksityiskhtaisemmat JHT-timinnan erittelyt vat seuraavissa alakhdissa. Lupahallint Riistahallintlain vimaantuln ja metsästyslakiin tehtyjen muutsten myötä Sumen riistakeskus n hitanut alkaen kaikkia metsästyslain mukaisia lupa-asiita. Lupahallint n sa riistahallintlain 2 :n 1 mmentin mukaisia Sumen riistakeskuksen julkisia hallinttehtäviä. Riistahallintlain 8 :n 2 mmentin mukaan julkisten hallinttehtävien päällikkö vi kirjallisesti määrätä Sumen riistakeskuksen henkilökuntaan kuuluvan käyttämään julkista valtaa sellaisissa riistahallintlain 2 :n 1 mmentissa tarkitetuissa asiissa, jiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen hänellä vidaan katsa levan riittävä kulutus ja kkemus. Ratkaisuvallan siirtmahdllisuus n tarpeen, kska Sumen riistakeskuksessa tehtävien päätösten määrä n niin suuri, ettei julkisten hallinttehtävien päälliköllä le käytännössä mahdllisuuksia tehdä yksin kaikkia päätöksiä. Julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut ns. delegintimääräyksen ja sitä n myöhemmin muutettu muun muassa henkilöstömuutsten vuksi. Määräysten njalla esittelyjä ja päätöksenteka vidaan hajauttaa Sumen riistakeskuksen aluetimistihin. Aluetimistihin hajautettu päätöksentek ja esittely vat asiakaslähtöistä ja justavaa. Lisäksi se estää lupa-asiiden ruuhkautumista ja edistää päätöksenten läheisyysperiaatteen tteutumista. Sumen riistakeskus teki timintavuden aikana (vunna ) päätöstä (erittely päätöstyypeittäin liitteessä 4). Niistä 1,8 % kski metsästyslain 10 :n mukaisia pyyntilupia ja 56,5 % 26 :n mukaisia hirvieläimen pyyntilupia. Pikkeuslupia li 16,4 %. Päätöksistä li 25,3 % muita lupia ja muita julkisten hallinttehtävien päätöksiä. Lakisääteiset vakuutukset Metsästäjien ryhmävakuutus Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n metsästäjien ryhmävakuutuksen hankkiminen ja vimassa pitäminen. Metsästäjien ryhmävakuutusta kskeva vakuutusspimus n tehty LähiTapila Keskinäinen Vakuutusyhtiön kanssa. Metsästäjävakuutus n vudesta 2000 alkaen llut nelisainen sisältäen neljä vakuutuskknaisuutta: 1) metsästäjän vastuuvakuutus, 2) metsästäjän yksityistapaturmavakuutus, 3) timitsijan yksityistapaturmavakuutus ja 4) metsästyskiran tapaturmavakuutus. Vakuutuksen piirissä vat kaikki riistanhitmaksun maksaneet. Kiran tapaturmavakuutus n vimassa ainastaan pliisin tai hätäkeskuksen timeksiannsta tapahtuvassa, rganisidussa suurriistavirka-aputehtävässä (SRVA-timinta). Suurriistavirka-aputehtäviä vat eläimen jäljitys-, karktus-, lpettamis-, kuljettamis- ja käsittelytehtävät. Näissä tehtävissä timivilla riistanhitmaksun maksaneilla henkilöillä n metsästäjävakuutukseen sisältyvän tavanmaisen vakuutusturvan lisäksi myös yksityistapaturmavakuutus mahdllisesti sattuvien tapaturmien varalta. Lisäksi metsästäjän vastuuvakuutusta laajennettiin timintavuden aikana ilman kustannusvaikutusta siten, että metsästyskirien aiheuttama vahink ihmiselle tai tiselle eläimelle, jka n syntynyt pliisin tai hätäkeskuksen timeksiannsta tapahtuvassa, rganisidussa suurriistavirka-aputehtävässä (SRVA-timinta), kuuluu myös krvauksen piiriin. Vuden 2004 elkuun alusta lähtien metsästäjävakuutus n llut vimassa kaikissa Phjismaissa ja kaikissa EU-maissa enintään 60 vurkautta kestävillä metsästysmatkilla. Vakuutuksista n tiedtettu metsästäjille Metsästäjä ja Jägaren-lehdissä ja vakuutusten ehdt vat löydettävissä muun muassa Internetistä -sivuilta.

21 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden vakuutusturva Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n nimittämiensä riistanhityhdistysten timihenkilöiden tehtävien hitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja vimassa pitäminen. Vakuutus kilpailutettiin timintavuden aikana. Sumen riistakeskus n vimassa pitänyt timintavuden aikana vakuutusturvan nimittämilleen riistanhityhdistysten timihenkilöille (metsästäjätutkinnn ja ampumakkeen vastaanttajat, metsästyksenvalvjat ja riistavahinklain (105/2009) 25 :ssä tarkitetuissa maasttarkastuksissa timivat riistanhityhdistysten edustajat). Uusi vakuutusturva n llut vimassa lukien ja se sisältää timinnan vastuuvakuutuksen, ikeusturvavakuutuksen, yksityistapaturmavakuutuksen ja hallinnn vastuuvakuutuksen. Vakuutuksista laadittiin päivitetyt kirjalliset vahingnhit-hjeet ja ne timitettiin riistanhityhdistyksille. Metsästäjärekisteri Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n pitää metsästäjärekisteriä, jta käytetään metsästäjien kulutuksen suunnitteluun ja neuvntaan, metsästyksen valvntaan sekä metsästys- ja riistanhittiminnan käytännön järjestelyihin sekä metsästykseen ja riistanhitn liittyvien muiden tehtävien hitamiseen ja tilastjen laatimiseen (Laki riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta 7 a ). Lisäksi metsästäjärekisteriä käytetään riistanhitmaksun surittaneiden henkilöiden kknaismäärän sekä metsästäjille lähettävän riistanhitmaksun tilillepankrtin sitteistn selvittämiseen. Sumen riistakeskus n riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 7 a :n 2 mmentin mukaisesti antanut Innfactr Sftware Oy:lle timeksiantna suritettavaksi rekisterinpitn ja käyttöön liittyviä tehtäviä. Tässä tarkituksessa Innfactr Sftware Oy hulehti kaikkien metsästäjien rekisteröinnistä sekä sitteiden timittamisesta metsästyskrttien ja Metsästäjä ja Jägaren -lehtien pstitusta varten. Metsästäjärekisteriin rekisteröityjen metsästäjien sitetiedt päivitettiin autmaattisesti Psti Oy:n timittaman Väestörekisterikeskuksen (VRK) nimi-, site- ja kulintietihin perustuvan tiedstn avulla. Päivitys suritettiin kerran viikssa. Metsästysvuden riistanhitmaksun maksukuitti (metsästyskrtti) lähetettiin Metsästäjä ja Jägaren -lehtien vuden 2018 kesänumern (nr 4) lisäkannessa kaikille niille metsästäjille, jiden henkilötunnus li metsästäjärekisterissä täydellisenä. Riistanhitmaksu li mahdllista maksaa pankin, maksuautmaatin ja ktipäätteen lisäksi myös suramaksuna ja e-laskuna. Metsästäjäkuntaa infrmitiin e-laskumahdllisuudesta Sumen riistakeskuksen ktisivuilla sitteessa Suramaksun ja e-laskun ennakkilmitus julkaistiin Metsästäjä ja Jägaren -lehtien numern 3 takakannessa. Suramaksumenettelyn ja e-laskutuksen piirissä leville metsästäjille pstitettiin maksukuitin sijasta Maksettu -merkinnällä varustettu pankkikrtin kkinen, muvitettu metsästyskrtti. Lehtien metsästyskrttinumern yhteenlaskettu painsmäärä li nin Ositteellisia pstitettuja lehtiä li nin , jista suramaksukrtteja tai e-laskutuskrtteja li yhteensä nin Saapuvien maksusuritusten khdistaminen ja täsmäyttäminen kuului myös Innfactr Sftware Oy:n metsästäjärekisterin ylläpidsta saamaan timeksiantn. Vunna 2018 saapuneet suritukset tulutettiin autmaattisesti kymmenen päivän väliajin maa- ja metsätalusministeriön tultilille. Metsästäjärekisterijärjestelmän tietjen varmistus suritettiin kerran vurkaudessa yöaikaan. Muuttuneet tiedt varmistettiin päivittäin. Varmistetut tiedt tallennettiin nauhalle tai muulle vastaavalle pitkäaikaiseen säilytykseen spivalle tallenteelle. Varmistusajjen nnistumista seurattiin autmatisidusti päivittäin. Varmuuskpiintijärjestelmä sijaitsee erillisessä paltilassa, jssa n vastaavan tasinen turvajärjestely kuin laitteisttilassa. Riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 :n 1 mmentin mukaan jkaisen, jka harjittaa metsästystä tai timii metsästyslain 28 :ssä tarkitettuna metsästyksen jhtajana, n metsästysvusittain suritettava valtille riistanhitmaksu. Vuden 2018 aikana riistanhitmaksuja lunastettiin kpl. Luku n pienempi kuin vunna 2017.

22 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Metsästäjärekisteriin integridusta Oma riista -palvelusta metsästäjä näkee mat metsästäjärekisterissä levat tietnsa Oma riista -palvelussa ja vi mm. tulstaa itselleen tdistuksia sekä tteen metsästyskrtistaan (ns. sähköinen metsästyskrtti). Sähköinen metsästyskrtti timii myös mbiilina. Timintavuden alusta tuli vimaan metsästäjärekisteriä kskeva lakimuuts, jnka perusteella metsästäjärekisteriin merkitään kustakin metsästäjästä aiempaa enemmän tietja ja metsästäjärekisterin pita ja käyttöä kskevia tehtäviä hitavat yksityisen tahn henkilöt saatettiin riksikeudellisen virkavastuun piiriin. Metsästäjärekisterin ylläpidsta vunna 2018 vastasi Innfactr Sftware Oy. Riistavahinkrekisteri Maa- ja metsätalusministeriö valtuutti Sumen riistakeskuksen julkisten hallinttehtävien päällikön myöntämään ja delegimaan sijaiselle käyttövaltuuksia maa- ja metsätalusministeriön mistamaan Riistavahinkrekisteriin MMM:n hallinnnalan pääsynhallintajärjestelmän (IAM) kautta. Valtuutus kattaa myös tietjen luvuttamispyyntöjen käsittelemisen ja ratkaisemisen Riistavahinkrekisteristä Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä. Timintavuden aikana uusia käyttövaltuuksia myönnettiin erityisesti maaseutuelinkeinviranmaisille, jtka vat ttaneet palvelun käyttöön varsin aktiivisesti. Sumen riistakeskus sallistui timintavuden aikana Riistavahinkrekisterin kehittämiseen. Riistavahinkrekisterin ylläpitryhmä kkntui säännöllisesti timintavuden aikana. Timintavuden aikana seurattiin palvelun timintaa, raprtitiin esiin tulleista vikatilanteista ja sallistuttiin mm. rajapintatimintjen kehittämistyöhön Sumen riistakeskuksen Oma riista -palvelun ja riistavahinkrekisterin välille. Riistavahinkrekisteriä käytettiin suurpetjen ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen, havaintjen ja saaliiden seurantaan sekä pyynti- ja pikkeuslupapäätösten valmisteluun. Palvelu n laajamittaisessa ja aktiivisessa käytössä Sumen riistakeskuksen työntekijöillä. Valitukset, ikaisuvaatimukset ja kantelut Sumen riistakeskuksen tekemään riistahallintlain 2 :n 1 mmentin 1 khdassa tarkitettuun päätökseen haetaan muutsta valittamalla hallint-ikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedksi saamisesta. Metsästyslain 41 :ssä tarkitettua pikkeuslupaa kskevassa asiassa valitusikeus n myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jnka tarkituksena n lunnntai ympäristönsujelun edistäminen. Alueellisiin hallint-ikeuksiin annettiin timintavuden aikana lausuntja seuraavasti: ML 26 : 8 kpl ML 41 a :n 1 mmentti: 8 kpl (susi) ML 41 b : 1 kpl Tietjenluvutus: 1 kpl Hallint-ikeudet antivat timintavuden aikana ratkaisuja seuraavasti: ML 26 : 3 hylättyä valitusta sekä yksi välipäätös, jssa ei täytäntöönpankielta sekä 1 valitus, jta ei tutkittu ML 41 a :n 1 mmentti: - 2 hylättyä valitusta (susi) - 3 välipäätöstä, jissa ei asetettu täytäntöönpankielta (susi) sekä yksi välipäätös (susi), jssa täytäntöönpankielt ja yksi välipäätös (susi), jssa pysytettiin täytäntöönpankielt - 1 tapaus, jssa valittaja peruutti valituksensa ja asian käsittely raukesi (susi) ML 41 b : 1 hylätty valitus (ns. rauhittamattmat linnut) ML 41 d : 1 hylätty valitus (eurpanmajavan padn purku)

23 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Krkein hallint-ikeus anti timintavuden aikana 5 ratkaisua. Klmessa ratkaisussa, jissa haettiin valituslupaa hallint-ikeuden hylkäämään valitukseen, valituslupahakemukset hylättiin (1 hirvieläimen pyyntilupaa kskeva (ML 26 ), 1 karhunhaukutusta kskeva pikkeuslupa (ML 52 :n 3 mmentti) ja 1 eurpanmajavan padn purkua kskeva pikkeuslupa (ML 41 d )). Lisäksi krkein hallintikeus hylkäsi yhden valituksen (hirvieläimen pyyntilupa ML 26 ) ja kumsi yhden päätöksen (ns. rauhittamattmia lintuja kskeva pikkeuslupa, kesykyyhky (ML 41 b ). EU-tumiistuimelle annettiin kirjallinen lausunt ns. ennakkratkaisupyynnössä, jka kski ML 41 a :n 3 mmentin mukaisia susia kskevia pikkeuslupia. Sumen riistakeskus ratkaisi timintavuden aikana klme ikaisuvaatimushakemusta, jista 1 metsästäjätutkinta kskenut hylättiin, 1 ampumaketta kskenut hylättiin ja 1 ampumaketta kskenut hyväksyttiin. Maa- ja metsätalusministeriö anti timintavuden ratkaisun kanteluun, jka kski hirvieläinten pyyntilupahakemuksiin liittyviä vilppitapauksia ja Sumen riistakeskuksen menettelyitä a. asiissa. Ratkaisu li hjaava, eikä se antanut aihetta muihin timenpiteisiin. Lisäksi annettiin maa- ja metsätalusministeriölle selvitys ikeuskanslerille tehdyssä kanteluasiassa, jka kski riistakeskuksen tekemää ML 41 a :n 1 mmentin mukaista susipikkeuslupaa. Riistanhityhdistyksiin liittyvät julkiset hallinttehtävät Valtinapuviranmaisena timiminen sekä riistanhityhdistysten timinnan ja varjen käytön valvnta Riistanhityhdistysten valtinavustuksen jakperusteet uudistettiin vunna 2017 muuttamalla riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annettua lakia lailla 967/2017 ja riistahallintlakia lailla 968/2017. Muutkset tulivat vimaan alkaen. Uudistuksen myötä Sumen riistakeskus timii valtinapuviranmaisena riistanhityhdistysten valtinavustuksen salta riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 :n 4 mmentin njalla. Uudet valtinavustuksen jakperusteet tetaan käyttöön prtaittain ja lain siirtymäsäännöksen mukaan vuden 2018 valtinavustus määräytyi vielä vunna 2017 käytetyillä jakperusteilla. Riistanhityhdistysten valtinavustuksen maksaminen hidettiin yhdessä Sisäisten palveluiden -prsessin kanssa. Valtinavustukset maksettiin kahdessa erässä (1. erä helmikuussa ja 2. erä heinäkuussa). Timintavuden aikana kehitettiin Palvelut -prsessin kanssa Oma riistaan sisältyvää Timintatiedt - sita, jhn mm. valtinavustuksen jakperusteiksi määritellyt timintatiedt tallennettiin. Riistanhityhdistyksiltä kerättiin tilinpäätösasiakirjat. Riistanhityhdistyksiltä kerätyistä tilinpäätöksistä laaditut yhdistelmät sekä riistanhityhdistysten tilinpäätösasiakirjat timitettiin edelleen maaja metsätalusministeriöön riistahallinnsta annetun valtineuvstn asetuksen (171/2011) mukaisesti. Timintavuden aikana annettiin tarkentavia hjeita riistanhityhdistyksille mm. valtinavustusten hakemisesta, tilinpäätösten laatimisesta, tilin-/timinnantarkastuksesta, riistavahinktarkastusten kustannusten krvausten hakemisesta, SRVA-krvauksen hakemisesta sekä kansallisen tulrekisterin käyttööntsta. Lisäksi jatkuvana timintana hidettiin puhelimitse ja sähköpstitse riistanhityhdistysten tukipalvelua talus- ja työnantaja-asiissa. Rhy-valtinapu- ja valvntatiimin jäsenet sallistuivat kuluttajina Sumen riistakeskuksen aluetimistjen riistanhityhdistysten timinnanhjaajille ja puheenjhtajille järjestettyihin kulutus- ja neuvttelutilaisuuksiin, jissa kerrttiin valtinapu-uudistuksesta sekä talushallinnn ja työnantajavelvitteiden järjestämisestä riistanhityhdistyksissä. Riistahallintlain 2 :n 1 mmentin 6 khdan mukaan Sumen riistakeskuksen julkisena hallinttehtävänä n riistanhityhdistysten timinnan yleinen valvnta. Lisäksi Sumen riistakeskus valv riistanhityhdistysten varjen käyttöä riistahallintlain 34 :n 2 mmentin njalla. Timintavuden aikana laadittiin valvntasuunnitelma, jssa määriteltiin valvnnan mudt, timenpiteet sekä valvntaa hjaavat asiakirjat ja lait sekä valvnnan seuranta. Valvntaa tteutettiin valvntasuunnitelman mukaisesti.

24 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Timintavuden aikana avustettiin Valtintaluden tarkastusvirasta sen tarkastaessa, nk riistanhityhdistysten valtinapujen hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa sekä käytön valvnnassa nudatettu säädöksiä sekä sitä, nk sisäinen valvnta asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi avustettiin maa- ja metsätalusministeriön määräämää tilintarkastajaa riistanhityhdistysten tilintarkastusten järjestelyissä. Timintavuden aikana ratkaistiin klme riistanhityhdistysten timintaa kskenutta hallintkantelua. Ratkaisut saatettiin asianmaisten tietn ja pyydettiin asiansaisia ttamaan humin kanteluissa ja ratkaisuissa esiin tulleet seikat ja saattamaan eräiltä sin mitteenvaraisen timinnan vimassa levan lainsäädännön ja annettujen hjeiden mukaiseksi. Kantelut eivät antaneet aihetta muihin hallintlain 53 c :n mahdllistamiin timenpiteisiin. Riistavahinklain 46 :n mukaiset yhdistelmät Riistanhityhdistykset timivat asiantuntijina riistavahinkjen (suurpetvahingt ja hirvieläinvahingt) maasttarkastuksissa riistavahinklain njalla. Riistanhityhdistyksille vidaan krvata läsnälsta maasttarkastuksissa aiheutuneet kustannukset enintään makustannusarvn mukaisesti valtin talusarvissa vahinkjen krvaamiseen sitetuista määrärahista. Sumen riistakeskuksen tehtävänä n timittaa maa- ja metsätalusministeriölle vusittain huhtikuun lppuun mennessä yhdistelmät riistanhityhdistyksille edellisen kalenterivuden aikana aiheutuneista kustannuksista maksatusta varten. Sumen riistakeskus timitti timintavuden aikana riistanhityhdistyksille raprtintiphjat (suurpetvahingt ja hirvieläinvahingt), jilla riistanhityhdistykset vivat raprtida alkuvudesta 2019 vuden 2018 kustannukset vuden 2019 maksatuksia varten. Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden kuluttamiset ja nimittämiset Riistahallintlain vimaantuln myötä riistanhityhdistysten julkisissa hallinttehtävissä timivien timihenkilöiden kulutusvaatimukset täsmentyivät, ts. metsästyksenvalvjaksi sekä ampumakkeen ja metsästäjätutkinnn vastaanttajaksi vidaan nimittää henkilö, jka n hyväksytysti surittanut Sumen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman kulutuksen tai hyväksytysti surittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden nimityksen hakemista Sumen riistakeskuksen järjestämän kyseisen tehtävän vaatiman kertauskulutuksen, js nimittämistä hakeva n j aikaisemmin llut nimitettynä vastaavaan tehtävään. Timintavuden aikana kertauskulutettiin erikseen svituissa paikissa timinta-alueilla (yhteensä 62 kulutustilaisuutta) riistahallintlain 2 :n 1 mmentin 3-5 khdan njalla nimitettäviä riistanhityhdistysten timihenkilöitä (metsästyksenvalvjat, ampumakkeen vastaanttajat, metsästäjätutkinnn vastaanttajat ja riistavahinklain 25 :ssä tarkitetut maasttarkastuksissa timivat riistanhityhdistysten edustajat). Kertauskulutus li mahdllista surittaa myös sähköisesti Riistainf.fi - kulutussivustlla. Sähköisen kertauskulutuksen surittaminen hyväksytysti edellytti vastaamista tenttikysymyksiin ikein. Riistahallintlain mukaan riistanhityhdistyksen timihenkilöksi vidaan nimittää se, jka n täyttänyt 18 vutta, n täysivaltainen ja tunnetaan rehelliseksi ja lutettavaksi ja n henkilökhtaisilta minaisuuksiltaan tehtävään spiva. Sumen riistakeskus nimitti timintavuden aikana riistanhityhdistysten esityksestä metsästyksenvalvjia, ampumakkeen vastaanttajia, metsästäjätutkinnn vastaanttajia ja riistavahinklain 25 :ssä tarkitettuja maasttarkastuksissa timivia riistanhityhdistysten edustajia. Timintavuden lpussa nimitettyjä li seuraavasti: metsästyksenvalvjaa, ampumakkeen vastaanttajaa, metsästäjätutkinnn vastaanttajaa ja 732 riistavahinklain 25 :ssä tarkitettua maasttarkastuksissa timivaa riistanhityhdistysten edustajaa. Riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien hjeet ja kulutusmateriaalit vat julkisesti nähtävissä Sumen riistakeskuksen Riistainf.fi -sivustlla.

25 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistanhityhdistysten eräiden timihenkilöiden hjaus ja valvnta Riistahallintlain mukaan riistanhityhdistysten ampumakkeen vastaanttajien, metsästäjätutkinnn vastaanttajien ja metsästyksenvalvjien sekä riistavahinklain 25 :ssä tarkitettujen maasttarkastuksissa timivien riistanhityhdistysten edustajien hjaus ja valvnta kuuluvat Sumen riistakeskuksen julkisiin hallinttehtäviin. Sumen riistakeskuksen julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut riistanhityhdistyksille kirjalliset hjeet ampumakkeiden järjestämisestä (viimeisin päivitys ), metsästäjätutkintjen järjestämisestä (viimeisin päivitys ) ja metsästyksen valvnnan järjestämisestä (viimeisin päivitys ). Lisäksi julkisten hallinttehtävien päällikkö n antanut riistanhityhdistyksille kirjallisen hjeen ampuma-aselain mukaisten harrastustdistusten antamisesta (viimeisin päivitys ), hjeen riistanhityhdistyksille esityksistä eräiden timihenkilöiden nimittämisestä ( ) ja hjeen ulkmaalaisten henkilöiden metsästyskrtista ja ampumakkeen vastavurisesta tunnustamisesta ( ). Timintavuden aikana annettiin tarpeen mukaan riistanhityhdistysten timihenkilöille riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien hitamiseen liittyvää neuvntaa ja hjausta. Riistanhityhdistysten timinta-alueiden vahvistaminen Riistahallintlain 11 :n mukaan riistanhityhdistysten timinta-alueet vahvistaa Sumen riistakeskus asianmaisen riistanhityhdistyksen tai asianmaisten riistanhityhdistysten esityksestä. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Riistanhityhdistysten yhdistäminen ja jakautuminen Riistahallintlain 12 :n mukaan riistanhityhdistykset, jtka haluavat yhdistyä tai jakautua, tekevät asiasta yhteisen esityksen Sumen riistakeskukselle. Timintavuden aikana Sumen riistakeskus vahvisti päätöksellään Heinäveden riistanhityhdistyksen ja Kangaslammin riistanhityhdistyksen yhdistymisen Etelä-Sisaln riistanhityhdistykseksi. Muut julkiset hallinttehtävät Metsästyskieltmerkinnät Metsästyslain 78 a :n mukaan tumiistuimen n ilmitettava metsästäjärekisterin pitäjälle sekä kieltn määrätyn henkilön ktipaikan pliisille ratkaisustaan, jlla n määrätty metsästyskielt. Tumiistuimen velvllisuudesta tehdä ilmitus merkitsemällä ratkaisusta tiet ikeushallinnn valtakunnallisen tietjärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmitusjärjestelmään tai timittamalla tiedt Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi metsästäjärekisterin pitäjälle ja kieltn määrätyn ktipaikan pliisille säädetään ikeusministeriön asetuksella. Tietjen merkitsemisestä ikeushallinnn valtakunnallisen tietjärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmitusjärjestelmään annetun ikeusministeriön asetuksen (1024/2010) 6 :n mukaan Oikeusrekisterikeskuksen n timitettava tulste ratkaisu- ja päätösilmitusjärjestelmästä metsästyskielta kskevaksi ilmitukseksi kieltn määrätyn henkilön ktipaikan pliisille ja metsästäjärekisterin pitäjälle käräjä- tai hviikeuden määrättyä henkilön metsästyslain mukaiseen metsästyskieltn. Oikeusrekisterikeskuksen tekemien ilmitusten mukaisesti Sumen riistakeskus teki timintavuden aikana metsästäjärekisteriin 7 metsästyskieltmerkintää. Lupien peruuttaminen Metsästyslain 10 a :n mukaan Sumen riistakeskus vi pliisin tai rajavartilaitksen esityksestä peruuttaa vimassalevan 10 tai 26 :ssä tarkitetun pyyntiluvan, js luvan saaja rikk tämän lain tai sen njalla annettuja säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Metsästyslain 35 :n 6 mmentin mukaan Sumen riistakeskus vi peruuttaa vimassalevan 35 :n 5 mmentin mukaisen aseenkuljetusluvan, js luvan saaja rikk metsästyslain tai sen njalla annettuja

26 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia tapauksia ei llut Sumen riistakeskuksen käsittelyssä. Metsästyslain 41 e :n mukaan Sumen riistakeskus vi pliisin tai rajavartilaitksen esityksestä peruuttaa vimassalevan pikkeusluvan, js pikkeusluvan saaja rikk tämän lain tai sen njalla annettuja säännöksiä. Sama kskee lennaista lupaehtjen rikkmista. Timintavuden aikana tällaisia esityksiä ei tullut Sumen riistakeskukselle. Saalisraprtinnit Sumen riistakeskus n velvllinen timittamaan saalistilastt maa- ja metsätalusministeriölle metsästysasetuksen (666/1993) 5 ja 9 :n sekä metsästyslaissa säädetyistä pikkeusluvista annetun valtineuvstn asetuksen (452/2013) 7 ja 8 :n njalla. Lisäksi Sumen riistakeskus n velvllinen timittamaan maa- ja metsätalusministeriölle saalistiedt ilmitusmenettelyyn hyväksyttyjen timijiden salta valtineuvstn asetuksen (930/2017) 3 :n njalla. Suurpetjen ja saukn sekä harmaahylkeen ja itämerennrpan salta pikkeuslupiin liittyvät saalisraprtinnit n tteutettu kuukausiraprtein (Vna 452/ ). Ilveksen ja karhun salta timitettiin lisäksi yhteenvetraprtti kannanhidllisen metsästyksen tulksesta. Karhun kannanhidllisen metsästyksen etenemistä n vinut seurata myös julkisesti sitteessa Riistalintujen ja rauhittamattmien lintujen pikkeuslupien raprtinti tteutettiin kalenterivuden 2017 salta HaBiDes-raprtinnin yhteydessä. Vuden 2017 salta ei llut vielä vimassa ilmitusmenettelyyn liittyviä pikkeuslupia. Sumen riistakeskus n mahdllistanut maa- ja metsätalusministeriölle pääsyn Sumen riistakeskuksen pikkeuslupapäätösarkistn pikkeuslupien (metsästyslain 41 :n mukaiset pikkeuslupapäätökset) valvntaa varten. Suurpetihin liittyvät pikkeusluvat vat niin ikään julkisesti saatavilla sitteessa: Sumen riistakeskus n ylläpitänyt ja kehittänyt timintavunna luntdirektiivin 12 artiklan velvittamana tahattmasti pyydystettyjen ja tapettujen sekä myös muutin kulleena löydettyjen luntdirektiivin liitteessä IV tarkitettujen riistaeläinten (susi, ilves, karhu ja saukk) sekä luntdirektiivin liitteessä II levan ahman seurantajärjestelmää yhteistyössä muiden viranmaisten, mm. Pliisihallituksen ja Rukavirastn sekä Lunnnvarakeskuksen (Luke) kanssa. Lisäksi Riistavahinkrekisteri mahdllistaa entistä paremmin tahattmasti pyydystettyjen ja tapettujen, esimerkiksi autklareissa kulleiden, yksilöiden seurannan, tilastinnin ja alueellisen tarkastelun Riistavahinkrekisteriin kuuluvan karttasvelluksen avulla. Edellisten lisäksi Oma riista -palvelussa n käytössä SRVA-tapahtumien kirjaustimint, jnka kautta myös pliisin timeksi antamat suurpetihin liittyvät SRVA-tapahtumat vidaan tilastida ja tarkastella kartalla. Sumen riistakeskus n tehnyt timintavunna yhteistyötä myös Sumen ympäristökeskuksen kanssa luntdirektiivin liitteeseen IV kuuluvien lajien hallussapidn, kuljetuksen ja kaupan pitämisen salta ns. Cites-asetuksen puitteissa. Lintudirektiivin artiklassa 9 säädetty raprtti sekä luntdirektiivin artiklassa 12 ja 16 säädetyt raprtit tulee timittaa ympäristöministeriöön sekä tiedksi maa- ja metsätalusministeriölle. Tteutunut Lintudirektiivin 9 artiklan ja Bernin spimuksen 9 artiklan mukainen raprtti vudelta 2017 timitettiin ympäristöministeriöön ja tiedksi maa- ja metsätalusministeriöön Raprtinti tteutettiin ns. HaBiDeS -järjestelmällä (EU:n kmissin tuttama selainphjainen raprtintisvellus) lupakhtaisesti käyttäen apuna tätä varten erikseen Sumen riistakeskuksen lupahallintasvellukseen kehitettyä raprtintityökalua (HaBidDes-xml). Lupahallintasvelluksen raprtintityökalulla vitiin tuttaa pikkeuslupapäätösten tietsisältö HaBiDeS -järjestelmän vaatimassa xml-mudssa. Lintudirektiivin ja Bernin spimuksen mukaiseen raprttiin käytiin lävitse yhteensä lintulajikhtaista pikkeuslupapäätöstä vudelta Nämä sisälsivät myös Lunnntieteelliselle keskusmuselle myönnetyn metsästyslain mukaisten lajien rengastusluvan ja Finavia Oyj:n hallinnassa leville lent-

27 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) kentille sekä Lappeenrannan lentkentälle ja Sdankylän lentpaikalle lentturvallisuuden takaamiseksi myönnetyt pikkeusluvat riistalinnuille ja rauhittamattmille linnuille. Metsästysvuden alusta alkaen tuli metsästyslainsäädännön uudistusten yhteydessä vimaan metsästäjille uusia riistasaaliin ilmittamiseen liittyviä velvitteita. Metsästysasetuksen 5 a :n mukaisesti eräiden riistalajien metsästyksestä n tehtävä saalisilmitus Sumen riistakeskukselle. Uuden pykälän mukaisesti saaliiksi saadusta metsäkauriista, villisiasta, hilleristä ja metsähanhesta n tehtävä saalisilmitus. Näiden lajien salta ei le annettu tarkempia säännöksiä raprtinnin salta, mutta Sumen riistakeskus seurasi näiden lajien saaliin kertymää Oma riista -järjestelmää hyödyntäen. Vunna 2017 perustettu raprtintitiimi hiti yhdessä lupahallintkirjaamn kanssa lakisääteisten raprtintien lisäksi lupahakemuksiin ja -päätöksiin sekä saaliiseen liittyviin tietpyyntöihin vastaamisen. Lisäksi vunna 2018 perustettiin JHT-rekisteritiimi hitamaan metsästäjärekisteriin liittyvien asiiden lisäksi ML 38 b :ssä määriteltyyn saalisrekisteriin liittyviä asiita. Sumen riistakeskuksen tulee tarkistaa, että pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten pyyntilupamaksut n maksettu a. valtin tultilille saalisilmitusten mukaisesti. Sumen riistakeskuksen tulee timittaa pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten salta huhtikuun lppuun mennessä maa- ja metsätalusministeriölle erittely saaduista pyyntilupamaksuista samin kuin erittely mahdllisista perittävistä maksuista ja palautettavista liikasurituksista. Tteutunut Kestävä riistatalus Sumen riistakeskus nudatti timintavuden aikana pyyntilupamaksutarkkailussa prsessikuvausta, jka laadittiin vunna 2011 Valtintaluden tarkastusvirastn tarkastuksen ja siitä syntyneen tarkastusraprtin sekä Valtintaluden tarkastusvirastn ja maa- ja metsätalusministeriön virkamiesten kanssa käytyjen tarkentavien keskustelujen perusteella. Riistanhitmaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (615/1993) 5 :n mukaan, js pyyntiluvan saaja ei surita pyyntilupamaksua määräajassa, Sumen riistakeskuksen n pantava se maksuun. Käytännössä tämä tteutuu, kun maksamattmista pyyntilupamaksuista tehdään saamisen ulstthakemus ulsttviranmaiselle sähköisen asiinnin kautta. Maksun surasta ulsttkelpisuudesta ilman ulsttperustetta säädetään verjen ja maksujen täytäntöönpansta annetussa laissa (706/2007). Sumen riistakeskus ei jutunut käynnistämään timintavuden aikana ulstttimintja pyyntilupamaksujen salta. Timintavuden aikana svellettiin käytäntöä, jnka mukaan js pyyntiluvansaaja n maksanut pyyntilupamaksuja liikaa, hänen tulee hakea maa- ja metsätalusministeriön lunnnvarasastlta liikasuritusta kirjallisesti tai sähköpstilla sitettuna Sumen riistakeskukselle (hje: Hakemuksen ikeellisuus tarkastettiin Sumen riistakeskuksessa (vertaillaan pyyntiluvansaajan ilmittamat saaliit ja maksetut pyyntilupamaksut) ja mikäli haettu summa n ikein, hakemus välitettiin hyväksymismaininnalla maa- ja metsätalusministeriön lunnnvarasastn yhteyshenkilölle. Maa- ja metsätalusministeriöstä hakemus siirretään maksuun. Pyyntilupamaksujen liikasuritushakemuksia välitettiin maa- ja metsätalusministeriölle: hirvet 11 kpl, yhteensä eura ja peurat 1 kpl, 83 eura. Kaikki liikaa pyyntilupamaksuja maksaneet eivät hakeneet saataviaan. Pyyntilupamaksutarkkailun raprtit n timitettu metsästysvuden salta hirvistä ja muista hirvieläimistä Metsästysvutta kskeva raprtinti annetaan vuden 2019 aikana. Riistakantjen hitsuunnitelmat Päivitetään Itämeren hyljekantjen hitsuunnitelma Osallistutaan karhu- ja ilveskantjen hitsuunnitelmien jalkauttamiseen

28 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Osallistutaan Gse Platfrmin (AEWA) timintaan ja krdinidaan sen puitteissa taigametsähanhikannan kansainvälisen hitsuunnitelman tteuttamista ja muuttreittialueen timintaa Edistetään LUKE:n kanssa Taigametsähanhen pesimäalueiden kartitus -hankkeen avulla saatujen kkemusten kehittämistä metsähanhikannan pesimämenestyksen seurantajärjestelmäksi Jatketaan susikannan hitsuunnitelman timenpiteiden tteuttamista alueilla ja tuetaan timintaa mahdllisuuksien mukaan erillishankkeilla Osallistutaan ahmakannan hitsuunnitelman käytännön tteuttamiseen, jssa päätavitteena n hankkia yhteistyössä LUKE: n kanssa lisätieta prnhitalueen ulkpulella elävästä ahmakannasta Riistaneuvstt sallistuvat ja sallistavat sidsryhmät käynnissä levien hitsuunnitelmien laatimiseen ja vahvistettujen hitsuunnitelmien seurantaan Osallistutaan Helcmin työhön maa- ja metsätalusministeriön kanssa svitun työnjan puitteissa Tureimpia hitsuunnitelmia n jalkautettu hanketiminnan ja Kestävän riistataluden saprsessien kehitystyöllä. Hirvikannan ja metsäkanalintujen hitsuunnitelmat vidaan katsa kknaisuudessaan tteutetuiksi ja niiden salta timintja ja uusia käytäntöjä n vitu viedä j hitsuunnitelmien tasa pidemmälle. Hirvikannan hitsuunnitelman tärkeimmät timintateemat n tteutettu: Hirvitalusaluephjainen vertussuunnitteluketju Hirvikannan rakenteen krjaaminen Riistatietn ja sen käyttöön liittyvien svellusten ja käytäntöjen kehittäminen (Oma riista vertussuunnittelussa) Valikivan vertuksen mallien kehittäminen ja metsästyksen jhtajien kulutus/materiaalitutant/eettiset hjeet Sumen riistakeskus jatki metsäkanalintujen hitsuunnitelman käytännön tteuttamista etenkin elinympäristöjen hidn yhteistyöhankkeilla. Niitä esitellään tarkemmin khdassa Riistataluden edistäminen. Erityisenä teemana n llut riistakeskuksen lunnnhidn ja -sujelun strategian tteuttaminen Riistametsänhit-knseptin kautta. Kun käynnissä levat hankkeet viedään lppuun, vidaan myös metsäkanalintujen hitsuunnitelma katsa kknaan jalkautetuksi. Tureen riistaklmitiedn käyttö metsästysaikjen määrittelyssä anti mahdllisuuden histriallisen pitkiin metsäkanalintujen metsästysaikihin vunna Susikannan hitsuunnitelmatimenpiteitä jatkettiin tukemalla reviiriyhteistyöryhmien timintaa. Kaikki hitsuunnitelmassa kuvatut hankkeet (9) n käynnistetty ja arvin mukaan nin % timenpiteistä n tteutettu, jten käytännössä vuden 2015 hitsuunnitelma vidaan katsa tteutetuksi. Timintavuden aikana riistakeskuksen edustajat sallistuivat MMM-jhtiseen susikannan hitsuunnitelman päivitystyöhön sekä sidsryhmässä että hankkeen hjausryhmässä. Sumen riistakeskus valmisteli timintavuden aikana Itämeren hyljekantjen hitsuunnitelmaa, jka luvutetaan Maa- ja metsätalusministeriölle helmikuun 2019 aikana. Syksyllä 2018 järjestettiin nin 20 eri sallistamistilaisuutta, sillä hylkeiden ja kalastuksen välinen knflikti sittautui ennakkdtuksia vakavammaksi. Hitsuunnitelman tekn sallistettiin kattavasti eri sidsryhmiä ja lunnksen timenpide-ehdtuksia käsiteltiin alueellisissa riistaneuvstissa ja valtakunnallisessa riistaneuvstssa. Sumen riistakeskus sallistui taigametsähanhikannan kansainvälisen hitsuunnitelman tteuttamiseen yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön kanssa. AEWA:n uusi timintahjelma timeenpani lyhytnkka- ja taigametsähanhen krdinitua kannanhita ja tuki sallistujamaiden timintakykyä muuttreitin tasn kannanhidn timeenpanlle. Sumen riistakeskuksen edustaja sallistui työhön Gse platfrm- timintatavan kautta. Sen tehtävänä n edistää speutuvaa kannanhita ja työssä n määritelty kansainvälisen metsästyssäätelyjär-

29 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) jestelmän aikataulu, kiintiönjak, vertusstrategiat ja seurantahjelmat eri kannanhitalueille. Kansallinen taigametsähanhikannan hitsuunnitelma päivitetään vastaamaan kansainvälisiä timintatapja ja metsähanhen kansallinen metsästysjärjestelmä ludaan 2019 aikana. Riistakeskuksen edustaja timii CIC:n edustajana AEWA:n teknisessä kmiteassa. Sumen riistakeskus viimeisteli timintavuden aikana eurpanmajavakannan hidn ja kanadanmajavakannan levinneisyyden hallintahjelman ja taantuneiden riistavesilintujen hidn timenpidehjelman. Hitsuunnitelmiin liittyvät 2018 kehittämishankkeet esitetään liitteessä kaksi. Riistatiet Tuetaan riistantutkimusta ja metsästysikeuden haltijita sähköisten havainnnkeruujärjestelmien käytön aktivinnissa Jatketaan riistaklmilaskentjen aktivintia kaikilla timinta-alueilla, mutta etenkin Lapissa, jtta vidaan tukea metsästyslain 38 :n mukaisia kestävän metsästyksen tavitteita, pyritään löytämään timintaan uusia kannustekeinja yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa Hulehditaan yhteistyössä Luke:n kanssa, että klmilaskentatulkset ja pienriistasaalistilast julkaistaan mahdllisimman npeasti verkssa ja kehitetään työkaluja, jiden avulla riistatieta vidaan sveltaa metsästysseurjen päätöksentessa Jatketaan suurpetyhdyshenkilöverkstn timintatapjen yhtenäistämistä ja suurpetyhdyshenkilöiden kuluttamista kaikilla timinta-alueilla Osallistutaan vesilintukantjen seurannan menetelmien kehittämiseen Lunnnvarakeskuksen kanssa Riistaklmilaskentjen tehstamista jatkettiin yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen kanssa kattavan riistatiedn varmistamiseksi metsästysaikjen määrittämisen päätösketjun vaatimassa aikataulussa siten että kesälaskennan tulkset hjaavat metsästysaika-asetuksen päätöksenteka. Klmivastaavia aktivitiin lähettämällä Hpealuti -tekstiviestejä ennen laskentaa ja laskentakauden aikana. Riistanhityhdistyksiä ja metsästysseurja kannustettiin laskentihin Oma riista -palvelun viesteillä. Riistaklmiiden talvilaskennassa laskettiin yli 700 klmita ja kesälaskennassa 997 klmita. Laskentatulksista yli 90 % palautettiin Riistaklmit.fi -palvelun kautta. Vesilintulaskentjen edistämistä käynnisteltiin salla alueista. Laskentapisteiden määrä nusi erityisesti Phjis-Karjalan alueella. Laskennassa li nyt 569 pistettä, kun vutta aiemmin laskettiin 384 pistettä. Yhteistyötä Lunnnvarakeskuksen kanssa jatkettiin petyhdyshenkilöverkstn timinnan kehittämiseksi. Tavitteena n havaintjen laadun ja kattavuuden parantaminen sekä käytäntöjen yhtenäistäminen. Riistakeskusalueita hjeistettiin järjestämään kaikilla alueilla petyhdyshenkilöiden palauteja kulutustilaisuudet yhtenäisen timintatavan ja uudistetun kulutuspaketin mukaisesti. Lunnnvarakeskus käynnisti Tassun käyttäjäprfiilien uudistukseen, jhn liittyen saimme tehtäväksi tarkastaa Tassun käyttöikeudet. Tarkastuksessa pistettiin satja tarpeettmia tuplatunnuksia. Aktiivisia petyhdyshenkilöitä li He kirjasivat yhteensä suurpethavainta. Lukea avustettiin vapaaehtisen Susien DNA-näytekeräyksen rganisinnissa neljällä keräysalueella. Riistavahinkrekisterin hyödyntämistä suurpetjen pikkeuslupien tietjen hankinnassa ja hirvieläinten vertuksen suunnittelussa hjattiin sekä jatkettiin Oma riista- palvelun kehittämistä tukemalla hanketta tiimityöllä. Riistatiedn määrittely Alitetaan riistataluden tiettarpeiden ja tavitteiden määrittely Oma riista- palvelun jatkkehittämistä varten Hulehditaan KRT- prsessiin liittyvien tietpyyntöjen analysinnista ja hitamisesta aineistplitiikan mukaisesti Osallistutaan aineistplitiikan linjaamiseen

30 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Hulehditaan Rad mapilla levien riistataludellisten muuttujatietjen määrittelyiden kuvaamisesta Tiimi alitti timintansa tammikuussa Timintavuden aikana keskityttiin pelisääntöihin ja työtapjen lumiseen. Ensimmäinen varsinainen tehtävä li phtia, vidaank metsävahinktietja kerätä Oma riistan avulla Metsään.fi-palveluun siirrettäväksi. Lpulta hyödyt palvelun käyttäjälle ja metsänmistajalle tdettiin pienemmiksi kuin mahdlliset haasteet ja Sumen riistakeskus päätyi siihen, että metsävahinktietjen keruuta ei viedä Oma riistaan. Kevään aikana tuettiin pienten hirvieläinten kannanarviinnin kehittämishanketta tarjamalla apua kerättävien havainttietjen määrittelytyössä. Tiimi avusti myös Itä-Sumen ylipistn ja Sumen riistakeskuksen kehittämän kanalintumallin testauksessa ja siirrssa palvelimelle. Mallisvellus saatiin timinta- ja käyttökuntn ennen riistaklmilaskentja ja se helptti ja tehsti metsäkanalintujen metsästysaikjen määrittämistyötä. KRT-prsessin tiettarpeita pririsitiin tietjärjestelmien Rad map -työn tueksi. Työpöydällä li myös suurpethavaintjen keruu Oma riista -palvelun kautta, mutta selvittelyn jälkeen parhaaksi vaihtehdksi tdettiin havaintjen keruun jatkaminen Tassu-järjestelmällä. Kesän ja syksyn aikana tiimin jäsenten työaika meni pääsin muihin tehtäviin, mutta marraskuussa määrittelytyö jatkui Oma riistan metsästyspäivän/metsästystapahtuman käsitteen määrittelyllä. Tätä määritystyötä jatketaan heti vudenvaihteen jälkeen yhteistyössä Metsähallituksen Eräpalveluiden ja Lunnnvarakeskuksen kanssa, jtta kk riistaknsernin riistatiettarpeet saataisiin mahdllisimman kattavasti humiitua tulevassa metsästyspäivän/tapahtuman Oma riista -tteutuksessa. Tiiminvetäjä sallistui huhtikuussa kaksipäiväiseen tehvalmennukseen Helsingissä ja Riistakeskuksen sekä Luken tietjärjestelmäkehityksestä vastaavien henkilöiden yhteistyöpalavereihin. Riistakantjen vertussuunnittelu Tuetaan sähköisten suunnittelujärjestelmien käyttöä hirvivertuksen suunnitteluketjun eri tasilla Tuetaan pienten hirvieläinten kannanarviinnin kehittämishankkeen timenpiteitä Jatketaan hirvitalusaluekhtaisen vertussuunnittelujärjestelmän kehitystyötä, saprsessin erityistavitteena pidetään hirvieläinkantjen rakenteellisten vertusmallivaihtehtjen kehittämistä yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen kanssa Tuetaan paikallisen riistatiedn käyttöä ja paikallista sidsryhmätyötä edistämällä hirvikannan hidn uusien työkalujen käyttööntta Jatketaan pienten hirvieläinten pyynnin kulutuksia uudistetun materiaalin avulla Tuetaan alueneuvstja ja alueita villisikakannan hidn tavitteiden asettamisessa ja tutetaan aihepiirin kulutuspaketti, jka jalkautuu alueiden kautta Hirvieläinten vertussuunnittelu Hirvieläinten vertussuunnittelutiimi vastasi hirvieläinten vertussuunnittelumenettelyn ja tavitteenasettelumenettelyn krdininnista ja edelleen kehittämisestä sekä tutti tarvittavat hjeistt niitä varten. Tiimi sallistui Oma riista -palvelun timinnallisuuksien ja hirvieläimiä kskevien ajantasaisten raprttien edelleen kehittämiseen yhteistyössä Lunnnvarakeskuksen kanssa. Palvelussa tarjttiin timintavuden aikana tista kertaa reaaliaikainen vertusennuste. Lunnnvarakeskuksen tuttama hirvitalusaluekhtainen arvi hirvikannan ksta ja rakenteesta valmistui 2.3. svitussa aikataulussa. Hirvikannan hidn taviteasetteluun liittyvät sidsryhmien kuulemiset sekä niiden perusteella alueellisten riistaneuvstjen kkukset pidettiin maaliskuussa hirvieläinten vertussuunnittelutiimin tuttaman hjeistuksen mukaisesti. Hirvivertussuunnittelussa tettiin humin hirvikannan määrälliset ja rakenteelliset tavitteet. Lunnnvarakeskuksen rhy-khtainen kanta-arvi sekä hirvitalusalueiden vertussusitukset valmistuivat svitun mukaisesti 16.3., minkä jälkeen riistanhityhdistykset alittivat alueiden vertussuunnitteluvastaavien tuella vertussuunnitelmien laatimisen hirvitalusalueille ja riistanhityhdistysten alueille.

31 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Timintavutta leimasi runsastunut valkhäntäpeurakanta ja asiaan liittynyt runsas julkinen keskustelu sekä peurakannan säätelyä khtaan esitetyt erilaiset muutspaineet. Lunaisen Sumen tiheän peurakannan alueella alueelliset riistaneuvstt asettivat tavitteeksi kannan pienentämisen. Tiimi pyrki saltaan edistämään valkhäntäpeurakannan riittävää vertusta tavitteen saavuttamiseksi. Riistanhityhdistykset tuttivat alueilleen myös valkhäntäpeuran vertussuunnitelmat. Lunnnvarakeskus julkaisi valkhäntäpeuran kanta-arvin Kanta-arviiden perusteella laadittiin valtakunnalliselle riistaneuvstlle arviinti vusina tteutetun hirvikannan säätelyn nnistumista suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Hirvitalusalueita n yhteensä 59 kpl. Tavitejaksn päättyessä näistä hirvitiheys li tavitehaarukan sisällä 30 kpl, tavitehaarukan yläpulella 26 kpl, tavitehaarukan alapulella 3 kpl. Hirvitalusalueista 51 kpl kannantiheys li laskenut viimeisimmän vuden aikana. Hirvikannan rakenteen salta kannan naarasvittisuus li selvästi pienentynyt tavitekauden aikana. Sumen riistakeskuksen krdiniman Pienten hirvieläinten kannanhidn kehittäminen -hankkeen puitteissa tehtiin yhteistyötä Lunnnvarakeskuksen, Turun ylipistn ja metsästysseurjen kanssa pienten hirvieläinten kannanseurannan ja -hidn kehittämisessä. Hankkeen aikana mm. piltitiin peurahavaintjen keräämistä. Hankkeen puitteissa tutettiin myös kulutusmateriaalia valkhäntäpeuran bilgiasta ja valikivasta vertuksesta. Metsäpeurakannan sappulaatiiden hita jatkettiin Kainuun ja Sumenselän timinta-alueilla muun muassa tukemalla Lunnnvarakeskuksen laskentja. Sumenselän sappulaatin yksilömäärä li kevään 2018 laskennassa nin yksilöä. Kelilsuhteiden vuksi Kainuun sakantaa ei pystytty laskemaan keväällä 2018, vaan laskenta tehdään keväällä Kainuussa ja Sumenselällä suurpetja kskevia pikkeuslupia pyrittiin mahdllisuuksien rajissa khdistamaan metsäpeuran päävasmisalueille. Metsähallituksen jhtama Metsäpeura Life + hankeen timenpiteitä n tteutettu, jista näkyvin n llut metsäpeurjen ttutustarhjen rakentaminen ja eläinten siirtäminen tarhihin. Sumen riistakeskus n merkittävällä suudella mukana prjektissa, muun muassa kehittämässä metsäpeurjen maastlaskentaa. Osana hanketta päivitetään myös metsäpeurakannan kannanhitsuunnitelma vunna Hirvien aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin vunna 2018 riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta ja metsätalusvahinkja nin eurn arvsta. Edelliseen vuteen nähden krvattujen maatalusvahinkjen määrä vähentyi nin eurlla eli nin 40 prsentilla. Krvattujen metsätalusvahinkjen määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuteen nähden, jllin vahinkja krvattiin nin miljnalla eurlla. Metsävahinkjen krvausmäärän kasvuun luultavasti vaikutti sittain vunna 2017 krvausjärjestelmään tehdyt muutkset, jtka kannustivat hakemaan krvauksia aiempaan aktiivisemmin. Oma riista palveluun kirjattuja liikennennettmuuksia hirven kanssa tapahtui tiestöllä vunna 2018 yhteensä kpl. Hirvinnettmuuksien määrä vähentyi edelliseen vuteen nähden 276 kpl eli nin 12 prsenttia. Valkhäntäpeurjen aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin Riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta ja niiden määrä vähentyi edelliseen vuteen nähden nin eurlla eli nin 28 prsentilla. Oma riista- palveluun tehtyjen kirjausten mukaan vunna 2018 liikennennettmuuksia valkhäntäpeurjen kanssa tapahtui tiestöllä yhteensä kpl ja klarien määrä kasvi edelliseen vuteen nähden 928 kpl eli nin 18 prsenttia. Valkhäntäpeuraklarit keskittyvät vimakkaasti Eteläja Lunais-Sumen alueelle. Timintavuden aikana valmisteltiin Hirvitalusalue timinnan kehittäminen -hanke, jnka tavitteena n tukea metsästäjien ja metsästysseurjen paikallista timintaa hirvieläinkantjen hidssa. Hankkeeseen palkataan klmen vuden määräajaksi yhdeksän suunnittelijaa riistakeskusalueille. Päätavitteena n tukea riistanhityhdistysten, hirvitalusalueiden ja metsästysseurjen yhteistimintaa, kehittää uusia menetelmiä hirvieläinten ja suurpetkantjen hidn alueellisten tavitteiden saavuttamiseksi ja varmistaa, että avinta ja läpinäkyvää riistatieta käytetään riistahallinnn paikallistasilla ja metsästysseurissa parhaiden käytäntöjen periaatteella läpi Sumen. Hanke sai 2,6 miljnan eurn rahituksen hirvieläinten pyyntilupamaksuvarista ja se vidaan tteuttaa hankesuunnitelman ja -hakemuksen mukaisesti

32 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Direktiivilajien vertussuunnittelu Suurpetkantja hidettiin lajikhtaisten hitsuunnitelmien mukaisesti. Suden kannanhidllista metsästystä ei vunna 2018 llut, vaan suden pikkeuslupien salta pikkeuslupia myönnettiin vain metsästyslain 41 a :n 1 mmentin mukaisin perustein. Alueelliset riistaneuvstt kksivat alueelliset katsaukset suurpettilanteesta. Direktiivilajien vertussuunnittelutiimi sallistui yhteistimintaneuvtteluihin, jissa maa- ja metsätalusministeriö, Lunnnvarakeskus ja Sumen riistakeskus määrittelivät ilves- ja karhukantjen hidn suuntaviivat. Karhun salta vuden 2018 pikkeuslupakiintiö kasvi ja kk maan karhukannan arviitiin kasvaneen edellisestä vudesta. Kannan alenemista n kanta-arvin mukaan tapahtunut prnhitalueella. Kehittyvän kannan hitalueella kanta-arvi kasvi hieman, itäisen Sumen vakiintuneen kannan hitalueella kanta-arvi kasvi merkittävästi ja levittäytymisvyöhykkeellä kanta-arvi pysyi ennallaan. Prnhitalueen ulkpuliseen Sumeen säädettiin yksi yhteinen kiintiö. Prnhitalueella vahingt vat säilyneet runsaina ja alueellista pyyntikiintiötä lisättiin painttaen pyyntiä itäiselle prnhitalueelle. Muualla Sumessa pyyntimäärää kasvatettiin erityisesti Phjis-Karjalassa, jssa runsaat suurpetkannat verttavat paikin harvaa hirvikantaa hyvin vimakkaasti. Metsäpeura humiitiin edelleen karhun pikkeuslupien suuntaamisessa. Ilveskannan hidn salta prnhitalueen eteläpulinen Sumi mudsti yhden kiintiöalueen. Ilveksen vertusmäärää laskettiin hyvin merkittävästi, jtta kannan lasku saataisiin taittumaan. Yhdessä Lunnnvarakeskuksen kanssa pyrittiin kehittämään vertussuunnittelumenettelyyn elementtejä, jilla vitaisiin hitaa suurpetkantja humiiden paremmin myös niiden saalislajien kannanhidn tarpeita. Pikkeuslupien suuntaamisessa käytettiin edelleen menettelyä, jssa kannanhidllinen pyynti suunnataan krstuneemmin runsaan ilveskannan alueille. Myös kannan kehityssuunta humiitiin alueellisten vertusmäärien suunnittelussa. Valtakunnallisen majavanpesälaskennan 2017 perusteella arviitu eurpanmajavakanta lisi nin Eurpanmajavan pesiä ilmitettiin enemmän kuin vuden 2013 laskennassa ja myös pesätiheys kasvi. Kanta n vimistunut etenkin Phjanmaalla. Myös Länsi-Lapissa n merkittävä eurpanmajavaesiintymä. Pyyntilupia li mahdllista myöntää samille alueille Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Phjanmaalla, kuin edellisenä vunna. Eurpanmajavan pyyntilupamäärää nstettiin 50 yksilöllä 400 yksilöön. Itämerennrpan pyyntilupamenettelyä jatkettiin ja pyyntilupamäärä pysyi ennallaan. Kannanhidllisella pyynnillä pyrittiin lievittämään nrppakannan aiheuttamia kalatalusvahinkja Perämeren- Merenkurkun kannanhitalueella. Kestävä metsästys Osallistutaan metsästyslain 37 ja 38 :n mukaiseen riistaeläinten metsästysrajitusten valmisteluun yhdessä maa- ja metsätalusministeriön kanssa ja kehitetään aihepiiriin liittyviä riistaknsernin yhteistimintatapja justavammiksi Tutetaan maa- ja metsätalusministeriölle esitys metsäkanalintujen metsästysajista riistaklmitietjen perusteella, esitys perustuu säätelyn tueksi laaditun kdistn käyttöön Ktaan ajantasainen tiet metsästysseurjen metsäkanalintukantjen säätely- ja rajitusmekanismeista sekä tarkennettua tieta alueellisista kanalintusaaliista Kerätään alueiden näkemykset mahdllisista metsästyksen rajitustarpeista Hulehditaan asiaan liittyvästä riistanhityhdistysten kuulemisesta ja laaditaan yhteenvet riistanhityhdistysten antamista lausunnista Osallistutaan metsähanhen speutuvan metsästysjärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen kansainvälisen taigametsähanhikannan hitsuunnitelman mukaisesti Timintavuden aikana tehtiin kestävää metsästystä kskevia muutksia metsästysasetukseen ja annet-tiin maa- ja metsätalusministeriön asetuksia metsästyksen rajittamisesta. Sumen riistakeskuksen Kes-tävä metsästys -tiimi li aktiivisesti mukana näiden säännösten valmistelussa. Metsästysasetuksen muutksista merkittävin li metsäkanalintujen metsästysaikjen pidennys. Näädän ja kärpän metsästysaikaa jatkettiin alkupäästä vastaamaan muiden pienpetjen pyyntiaikja

33 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) eli pyyntiaika n näillä kahdella lajilla Oravan metsästysaikaa jatkettiin mlemmista päistä kuukaudella. Meri- ja kanadanhanhen pyynnin vi alittaa asetuksen muutksen jälkeen j elkuun 10. päivänä, mutta se kskee vain peltpyyntiä. Pieniä pikkeuksia lukuun ttamatta uudet metsästysajat tteutettiin Sumen riistakeskuksen esityksestä. Metsästysasetuksen 5 a :n mukaan saalisilmitus li tehtävä aiemmin metsäkauriista, villisiasta, hilleristä ja metsähanhesta. Asetusmuutksen mukaan ilmitus n tehtävä lähtien myös haapanasta, ju-hisrsasta, heinätavista, lapasrsasta, punastkasta, tukkastkasta, haahkasta, allista, tukkakskelsta, iskskelsta sekä nkikanasta. Kestävä metsästys -tiimi ksti MMM:lle yhteenvedt punastkan, tukkakskeln, allin ja haahkan kant-jen tilasta sekä muista metsästyksen säätelyyn vaikuttavista tekijöistä asetusvalmistelun phjaksi. Maa- ja metsätalusministeriö anti asetukset punastkan, tukkakskeln ja allin metsästysrajituksista. Punastkan ja tukkakskeln metsästys kiellettiin kknaan klmen vuden määräajaksi alkaen Vastaava kielt kskee allin metsästystä sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä rajitettiin metsästäjä-khtaisella viiden allin päiväkiintiöllä. Sumen riistakeskus näki lausunnssaan allin, punastkan ja tukkakskeln metsästyksen rajittamisen tarpeelliseksi, kun tetaan humin kansainväliset spimukset ja kantjen tila. Lausunnssa allin khdalla metsästyksen rajittaminen ajallisesti ja alueellisesti nähtiin metsästäjäkhtaista saaliskiintiötä parempana vaihtehtna. Taigametsähanhelle n hyväksytty kansainvälinen hitsuunnitelma AEWA: n sapulikkuksessa vun-na 2015 ja muuttreitin tasn metsästyssäätelyjärjestelmä n llut timinnassa vudesta Metsä-hanhen metsästys Sumen pesimäalueella n kansainvälisen prsessin pulesta mahdllista. Maa- ja metsätalusministeriö katsi vunna 2017, ettei metsähanhen pyyntiä vida avata Sumen pesimä-alueella ennen kuin pesivästä kannasta saadaan parempaa tieta. Ministeriön asetuksella metsähanhen metsästystä rajitettiin metsästysvusiksi siten, että metsähanhea sai metsästää vain Kaak-kis-Sumen ja Uudenmaan nimetyissä kunnissa , jtta pyynti khdistuu nimenmaan runsas-lukuiseen tundrametsähanhi -alalajiin. Timintavuden aikana valmisteltiin metsähanhen kansallista metsästyssäätelyjärjestelmää. Speutuvan metsästyssäätelyn periaatteita nudattava järjestelmä viimeistellään alkuvudesta 2019, jtta sen n tar-vittaessa käytettävissä metsästyskaudelle Sumen riistakeskus teki maa- ja metsätalusministeriölle esityksen metsäkanalintujen metsästysajista metsästysvudeksi Esityksen valmisteli kestävä metsästys -tiimi ja valmistelussa timittiin yhteistyössä maa- ja metsätalusministeriön sekä Lunnnvarakeskuksen kanssa. Maa- ja metsätalus-ministeriön asetus metsäkanalintujen metsästyksen rajittamisesta li riistakeskuksen esityksen mukai-nen. Sumen riistakeskus näki metsästysaikjen selkeyttämisen tarpeelliseksi, kska metsästysasetus antaa nyt mahdllisuuden jatkaa metsn, teeren ja pyyn syyspyyntikautta julukuun 10. päivään saakka. Jatks-sa metsn, teeren ja pyyn syyspyyntiaika lisi yksi, kaksi tai klme kuukautta ja lajikhtaiset metsästys-aika-alueet lisivat riittävän laajja, riippuen lintukantjen kehityksen suunnasta ja muista asiaan vaikut-tavista tekijöistä. Timintavuden aikana kehitettiin mallinnussvellus metsäkanalintujen metsästysaikjen määrittämistä varten. Hanke tteutettiin Sumen riistakeskuksen ja Jensuun ylipistn yhteistyönä. Sitä käytettiin en-simmäisen kerran elkuussa Se npeutti, helptti ja paransi mahdllisuuksia määrittää mahdlli-simman ikeat ja spivat metsästysajat metsäkanalintujen metsästykseen. Svellusta n tarkitus kehit-tää tavalla, jka lisi metsästysikeuden haltijille mahdllisuuksia riistatietphjaisiin päätöksiin paikallistaslla, jllin hallinnn säätelytarve vähenisi. Riistaklmilaskentjen tulkset vat keskeisessä asemassa metsäkanalintujen metsästysaikjen määrit-tämisessä. Metsästäjät vat ymmärtäneet tämän hyvin. Sen vuksi lähes kaikilta alueilta n saatu riittä-västi laskentatulksia metsäkanalintujen metsästysaikjen määrittämistä varten.

34 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistavahinkjen estäminen Järjestetään vahinkjen ennaltaehkäisymateriaalin jakelu Tteutetaan karhuvahinkjen riskikartitus (mehiläistalus) kehittyvän kannan alueella Laaditaan riistakeskuksen nettisivuille esittely ja hjemateriaalit riistaeläinten ja rauhittamattmien eläinten aiheuttamien vahinkjen trjuntamenetelmistä yhteistyössä viestinnän kanssa Riistavahinkjen ehkäisemisen painpistealueena li hirven aiheuttamien metsä- ja maatalusvahinkjen ja karhun mehiläistaludelle ja suurpetjen ktieläintilille aiheuttamien vahinkjen trjunta. Riistavahinkjen ennaltaehkäisymateriaalia välitettiin timinta-alueiden kautta vahinkjen estn kk maassa. Yleisimpiä artikkeleita livat hirvieläinten syönninestaineet, hirvinauhat ja erilaiset sähköja metalliverkkaidat, jiden avulla suurpetjen tai hirvieläinten pääsy vahinkkhteille pyritään estämään. Riistakeskuksen timinta-alueilla annettiin vahinkjen ennaltaehkäisemiseen liittyvää neuvntaa ja tiimissä tutettiin yhteistä hjemateriaalia, jtta tietus timivista sujausmenetelmistä ja vaihtehdista lisääntyisi. Karhuvahinkjen riskikartitusta tehtiin sana karhukannan hitsuunnitelman hitsuunnitelmalunnsta. Karhukannan runsastumista ei tavitella maamme peltvaltaisilla alueilla, jtka samalla vat mehiläistarhauksen ydinaluetta. Metsävahinkjen ennaltaehkäisemiseksi välitettiin Tric -syönninestainetta, jnka n tutkittu antavan ikein käytettynä hyvän sujan hirvieläinten syöntiä vastaan. Riistakeskus n tukenut Tricn välitystä ja hankintaa siten, että metsänmistajalle jää 10 litran astian mavastuuhinnaksi 50 eura. Trica välitettiin litraa. Sitä n kkeiltu myös metsäjäniksen ja rusakn aiheuttamien vahinkjen trjuntaan ja se timii hedelmä- ja erikispuiden ja rehupaalien sujauksessa. Riistakeskus hankki keltaista UV-sujattua muvinauhaa havu- ja lehtipuutaimikiden sujaukseen. Nauhaa n jaettu ilmaiseksi riistakeskuksen aluetimistjen välityksellä metsänmistajille. Nauhaa n jaettu ilmaiseksi riistakeskuksen aluetimistjen välityksellä metsänmistajille taimikiden sujaukseen yhteensä rullaa (a 300 m). Metallisia riista-aitja välitettiin pitkän viljelykierrn erikisviljelysten sujaukseen yhdelletista tilalle yhteensä 9,94 km. Kevytrakenteisia sähköisiä hirvieläinaitja välitettiin lyhyen viljelykierrn erikisviljelysten, kuten mansikkaviljelysten sujaukseen 38 tilalle yhteensä 61 km. Suurpetvahinkjen trjumiseen tarkitettuja aitapaketteja suunnattiin etenkin alueille, jille susi- ja karhukannat vat viime vusina levittäytyneet. Petaitapaketteja timitettiin 70 ktieläintilalle yhteensä 117,35 km. Suurpetjen aiheuttamia ktieläinvahinkja kirjattiin vunna 140 tapahtumaa ja vahingn khteeksi jutui 410 ktieläintä. Karhun mehiläistaludelle aiheuttamien vahinkjen trjuntaan liittyvien tukipyyntöjen määrä n laskenut hieman edellisestä vudesta. Vunna 2018 välitettiin 170 mehiläistarhjen sujaukseen tarkitettua aitapakettia mehiläistarhaajille ja karhun aiheuttamia vahinkja mehiläistarhaukselle kirjattiin 138 khteessa. Krvattava summa li yhteensä , mikä n nin 15 % suurempi, kuin edellisenä vutena. Karhut aiheuttivat krvattavia maatalusvahinkja peltkasveille ja ktulle sadlle 128 khteessa. Krvausmäärä li , mikä n nin 50 % pienempi edellisen vuden krvausmäärään verrattuna. Suurpetjen aiheuttamia kiravahinkja kirjattiin 34, mikä n edellisen vuden vahinkmäärää pienempi. Krvaussumma pieneni myös edellisestä vudesta, se li yhteensä Suden aiheuttamia kiravahinkja li 31 ja ilveksen aiheuttamia 3. Susikelljen kkeilua metsästyskirien sujana susivahinkjen estämiseksi jatkettiin sana vaihtehtisten menetelmien kehittämistyötä. Nin 200 kella n jaettu metsästyskirien mistajille pahimmille susialueille. Tulksia selvittävät Oulun ylipist ja Lunnnvarakeskus. Suurpetjen aiheuttamien prtalusvahinkjen määrä li yhteensä , mikä n runsaat 1,13 milj. eura edellisen vuden vahinkja pienempi. Krvattavien prjen määrä li 4 237, mikä n pra edellisen vuden krvattavaa prmäärää pienempi.

35 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Hirven aiheuttamien, krvattavien metsätalusvahinkjen määrä n kaksinkertainen edellisenä vutena krvattuun verrattuna. Hirvieläinten aiheuttamia maatalusvahinkja krvattiin riistavahinkrekisterin mukaan eurn arvsta. Tapauksia li 440. Vahinkarviita tehtiin 209 edellisvutta vähemmän ja krvattava määrä li edellisen vuden määrää pienempi. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkjen estämiseen erikisviljelyksille n hankittu 30 kpl Scarey Man pelttimia, jtka livat käytössä Varsinais-Sumessa, Uudellamaalla, satakunnassa ja Rannikk - Phjanmaalla. Kkeilusta n saatu hyviä tulksia Hirven aiheuttamien liikennennettmuuksien määrä riistavahinkrekisterin mukaan li vuden lppuun mennessä nnettmuutta. Onnettmuusmäärä n 159 edellisen vuden määrää pienempi. Pienten hirvieläinten aiheuttamat liikennennettmuudet eivät päivity riistavahinkrekisteriin, mutta määrää vidaan arviida SRVA- raprttien perusteella ja arviidaan kasvaneen edellisestä vudesta. Pienten hirvieläinten jäljestämistehtäviä li SRVA- raprtin mukaan , jista valkhäntäpeura tehtäviä ja metsäkauris tehtäviä Nämä tehtävät keskittyvät vimakkaasti Etelä- ja Lunais-Sumen alueelle. Riistakeskuksen nettisivuille n päivitetty hjeita riistavahinkjen estämiseen käytettävistä menetelmistä. Sivuilla n myös hjeet petaitjen ja riista-aitjen hakemiseen. Kesäkuussa 2018 tehtiin tutustumiskäynti Rutsin Viltskadecenteriin. Vierailu aikana esiteltiin Sumen hirvi- ja suurpetvahinkjen krvausjärjestelmää ja menetelmiä suurpet- ja hirvieläinvahinkjen estämiseen. Rutsalaiset esittelivät mat käytäntönsä ja vahinkjen ennaltaehkäisyn tutkimusta Rutsissa. Viltskadecenteristä saatiin kkeiltavaksi karhun elävänä pyytävä putkilukku, jnka timivuutta testataan vahinkja aiheuttavien karhujen elävänäpyynnissä mehiläistarhilta. Yhteistyötä ja tapaamisia päätettiin jatkaa vahinkjen esttimenpiteiden kehittämiseksi. Hankittiin kekäyttöön neljä kappaletta Deer Shield Pr peurankarktinta estämään hirvieläinten aiheuttamia vahinkja erikisviljelyksillä. Laitteita kkeillaan vuden 2019 aikana Etelä-Hämeessä mansikkatililla, missä pienet hirvieläimet vat aiheuttaneet merkittäviä vahinkja viljelyksille. Riistataluden edistäminen Jatketaan pienten hirvieläinten kannanarviinnin kehittämishankkeen timenpiteitä yhteistyössä Luken ja Turun ylipistn kanssa Jatketaan Digiriistametsänhit METSO yhteishanketta Sumen metsäkeskuksen kanssa Jatketaan susireviiriyhteistyön kehittämishanketta 2019 Tuetaan stpalveluna Skandinavian supikiravapaa vyöhyke -timintalinjaa Lapissa ja situtetaan Rutsi ja Nrja rahittamaan hanketta edelleen Osallistutaan Metsähallituksen Metsäpeura Life+ hankkeeseen suunnitelman mukaisesti Julkaistaan eurpanmajavakannan hidn timenpidehjelma ja kanadanmajavan levinneisyyden hallintahjelma, valmistellaan sen käytännön tteutusmallit ja edistetään hjelmaa tteuttamalla Majavakantjen hallinta-hanke Edistetään taantuvien riistavesilintujen hidn timenpidehjelman käytännön jalkauttamista, päätavitteena saada käynnistettyä siihen liittyvä laaja, Vesilinnut, ksteikt ja vieraslajit- kärkihanke Riistataluden edistämisen salta keskeinen tavite n tteuttaa riistan elinympäristöihin liittyviä kehittä-mistehtäviä. Tavitteena n saada riistatalutta edistäviä elementtejä saksi maa- ja metsätaluden sekä lunnnsujelun timintatapja ja lisätä timinnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä laajentaa rahitusphjaa. Riistakeskus n pitkäjänteisellä työllä pyrkinyt jalstamaan mm. metsäkanalintujen hitsuunnitelmasta ja riistataludellisesta ksteikkstrategiasta kumpuavia tavitteita käytännön timinnaksi prjektiluntisina tehtävinä. Pääasiallisesti timenpiteitä n tteutettu ulkpulisella hankerahituksella. Viime vusina Riistametsänhit- knseptin edistämiseen liittyvät timet vat krstuneet timinnassa ja tähän timintaan n saatu useasti rahitusta mm. METSO- hjelmasta. Riistataluden timenpiteitä n viety eteenpäin viestinnällä, sidsryhmäyhteistyöllä sekä vaikuttamalla alan lainsäädäntöön ja erilaisiin tukijärjestelmiin.

36 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Metsäkanalintujen hitsuunnitelmaan kytkeytyvä riistametsänhit n talusmetsien hita, jssa tetaan metsäkanalinnut ja muu riista humin. Se n kustannustehkasta ja vapaaehtista, sekä mnipulistaa metsien käsittelyä ja tukee mnimutisuuden säilymistä talusmetsissä. Riistametsänhita edistettiin timintavuden aikana Riistametsänhit- hankkeella, jnka avulla jalkautettiin riistapaintteisen metsänhidn malleja saksi metsärganisaatiiden timintaa ja kulutusta. METSO- rahitteista Digiriistametsä- hanketta jatketiin yhteistyössä Sumen metsäkeskuksen kanssa. Kaksivutisen lunnnhidn kehittämishankkeen keskiössä n riistametsänhita edistävä paikkatiet. Sumen metsäkeskuksen Metsään.fi -palveluun rakennettiin riistametsänhita tukevia paikkatietaineistja, jiden avulla vidaan arviida metsäalueen sveltuvuutta kanalintujen elinympäristöksi. Laserkeilausaineistjen avulla pyritään tunnistamaan ympäristöjä, jissa puust n kerrksellista ja mnilajista. Metsikkötasn tarkastelun lisäksi tteutettiin Znatin- analyysejä, jissa arviidaan myös metsäkanalintujen elinympäristöjen kytkeytyneisyys. Aineistt kattavat nin 85 % Sumen pinta-alasta ja ne päivitetään keilauksen edetessä kattamaan kk Sumi. Kanalinnuille tärkeiden alueiden suus kknaispinta-alasta vaihtelee alueittain 5 20 % välillä. Digiriistametsä -hankkeen tavitteena n lisätä metsänmistajien ja metsäammattilaisten tieta riistan elinympäristöistä ja tarjta heille vaihtehtja metsien hitn. Tavitteena n myös lisätä tieta ja saa-mista riistametsänhidsta ja tietjärjestelmien käyttömahdllisuuksista. Oma riista - palveluun tteutettiin metsätiednkeruun jukkistamisen kkeilemiseksi tietkentät, jiden avulla metsästäjille n mahdllisuus raprtida mista riistan elinympäristö- ja metsävahinkarviistaan, tteutettiin 8 riistametsänhidn kulutuskhdetta ja pidettiin 15 kulutustilaisuutta, laadittiin Riistametsänhidn pas ja uudistettiin Riistametsänhidn maast-hje. Riistataluden edistämiseksi järjestetty Riistan vuksi- kilpailu saatettiin lppuun vunna Sumi 100 juhlavuden kunniaksi järjestetty elinympäristöjen hidn kilpailu li ensisijaisesti tarkitettu metsästysseurille ja metsästysikeuden haltijille, jtka aktiivisesti hitavat riistan elinympäristöjä. Kilpailun tavitteena li löytää Sumen paras lunnnhitaja ja sytyttää metsästysseurissa ja metsästäjissä yhteinen innstus panstaa elinympäristöjen hitn eri tavilla. Kampanjassa kannustettiin metsästäjiä tutustumaan erilaisiin tapihin tehdä riistan- ja lunnnhita maatalusalueilla, ksteikilla ja metsissä. Kampanjan tavitteena li lisätä riistan- ja lunnnhidn menetelmien näkyvyyttä kansalaisten ja maa- ja metsätalus sekä ympäristöalan timijiden keskuudessa. Riistan vuksi- kilpailuun sallistui 39 metsästysseuraa ja 409 yksityishenkilöä. Kampanjaa tuettiin mni-kanavaisella viestintäkampanjalla Metsästäjä- ja Jägaren- lehdissä, riistakeskuksen nettisivuilla ja ssiaalisessa mediassa. Vuden 2018 aikana jatkettiin stpalveluspimuksen puitteissa Supikira After Life -hanketta ja supikiran tehpyyntiä Lapissa, tavitteena pysäyttää lajin leviäminen Rutsiin ja Nrjaan. Timinta n jatka vusina tteutetulle MIRDINEC LIFE+ hankkeelle. Sumen hanketiminnan tukemana Rutsi n saanut pienen vakiintuneen kantansa lähes hävitettyä. Hanke saa edelleen merkittävää rahitusta Rutsista ja Nrjasta. Sumen riistakeskuksen edustajat livat mukana Metsätaluden kehittämiskeskus TAPION Metsänhidn susitusten laatimisen hjaus- ja jhtryhmässä. Lisäksi riistakeskuksen edustaja n jäsenenä Kansallisen bidiversiteettistrategian seurantatyöryhmässä, Vieraslajiasiain neuvttelukunnassa, vieraslajien seuranta-työryhmässä sekä maaseutuverkstn Ympäristö ja Ilmast- työryhmässä, jssa käsitellään maataluden ympäristöhjelmaan liittyviä asiita. Taantuvien riistavesilintujen timenpidehjelma valmisteltiin julkaisukuntn ja alitettiin hankesuunnittelu sen tteuttamiseksi. Ohjelman tavitteena n mm. khentaa pikastutt elinympäristökunnstuksin ja pienpetjen pyynnin avulla. Käytännön timenpiteinä nstetaan esiin seuraavat keskeiset kknaisuudet: 1) elinympäristöjen kunnstus ja hit, 2) vieraspetkantjen hallinta, 3) metsästyksen säätely ja 4) kantjen runsautta ja saalista kskevan riistatiedn keruun kehittäminen. Timintavuden aikana valmisteltiin myös majavakantjen hit- ja hallintahjelmaa, jnka tavitteena n parantaa eurpanmajavakannan elinkykyä ja metsästettävyyttä. Tämä vaatii kanadanmajavan levinneisyyden rajittamista ja puskurivyöhykkeitä niillä alueilla, jilla lajien levinneisyysalueet vat

37 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) vaarassa khdata. Hankkeessa phdittiin myös mahdllisia eurpanmajavan siirtistutuksia ja niiden reunaehtja. Tarkempi lista riistataluden edistämisen kehityshankkeista löytyy liitteestä 2. Hyvinvintia riistataludesta Hyvinvintitutkimus Käynnistetään riistataluden hyvinvintiselvityksiä seuraavasti: Selvitetään Luke:n kanssa tehtävällä yhteisrahitteisella kyselyllä, jka khdennetaan sekä metsästäjiin että metsästysseurihin ja -seurueisiin, riistan arv. Hankkeen tarkituksena n kuvata metsästysseurihin ja seurueisiin kuuluvien metsästäjien ajan- ja rahankäyttö metsästykseen ja riistanhitn, tuttaa laskelma metsästyksen ja riistanhidn arvsta metsästäjille sekä laskelma metsästyksen ja riistanhidn yhteiskunnallisesta arvsta liittyen liikennennettmuuksien ja taimituhjen välttämiseen. Selvityksen ensimmäiset tulkset vat käytössä tammikuussa. Jatketaan ja selvitetään yhdessä Luken kanssa riistataluden terveydelliset hyvinvintivaikutukset. Pyritään löytämään eurmääräinen arv näille terveysvaikutuksille. Jatketaan yhdessä Jyväskylän ammattikrkeakulun kanssa klmivutista Riistataluden liiketimintamallien aktivinti -hanketta, jssa pyritään selvittämään alueellisesti Keski- Sumen salta 1) riistataluden arv, 2) kaupallisen metsästyksen liiketimintamallit ja niiden levittäminen käytäntöön ja 3) edistää alueellisen erätalusverkstn syntymistä Metsästäjäkunnan prfiili n selvitetty ZEF- prfilintityökalun avulla. Selvitetään asiakasprfiileittain k. ryhmien kkemat hyvinvintivaikutukset Hyvinvintia riistataludesta prsessin aiemmat selvitykset vat sittaneet, että metsästäjien metsästykseen käyttämä rahamäärä n nin 230 m ja työllisyysvaikutukset nin htv. Edellisen jatkksi tteutettu Riistan arv -selvitys anti metsästyksen kknaisbruttarvksi m. Metsästyspäivien nettkknaisarvksi mudstui m ja riistanhidn m. Riistataluden yksilötasn sekä fyysisiä, henkisiä että ssiaalisia hyvinvintitekijöitä kskeva selvitystyö alitettiin ja saatetaan lppuun seuraavan timintavuden aikana. Selvitysten tulsten antamien suuntaviivjen mukaisesti laaditaan aikataulu ja tarkempi hjelma jatkselvityksiä varten. Jyväskylän ammattikrkeakulun kanssa n selvitetty klmevutisessa hankkeessa Riistataluden liiketimintamallien aktivintia, jssa näkyvimpänä tutksena timintavunna n llut riistakeskuksen tuttama malli kannanhidn merkityksestä arvnmudstuksen elementtinä. Hirvieläinten metsästyksen arv nusi m :n. Arvsta 40 % n riistalihan arva ja 60 % elämysarva. Hankkeen päätöswebinaari pidettiin maaliskuussa. Metsästysseurjen mahdllisuutta metsästyksen ja riistanlihan myyntiin n selvitetty erityisesti vertuskhtelun salta. Hyvinvintiviestintä Riistataluden hyvinvintivaikutuksia pidetään aktiivisesti esillä niin Metsästäjä ja Jägaren - lehdissä kuin riistakeskuksen sähköisissä kanavissa. Tarkituksena n erityisesti mukata metsästäjäkunnan asenteita ymmärtämään ja hyväksymään myös riistan taludellisen käytön merkitys kansantaludessamme ja erityisesti maaseudulla. LUKE: n ja muiden yhteistyötahjen kanssa tdettuja hyvinvintivaikutuksia ja riistataluden arvn määritykseen liittyviä tulksia viestitään vimakkaasti yhteiskunnan eri tahille, pliittisille päättäjille, valtinhallinnlle ja ns. suurelle yleisölle sekä tietenkin metsästäjille itselleen ja erätalusyrittäjille. Tarkituksena sittaa, että sumalainen riista- ja erätalus n merkittävä kansantaludellinen vimavara, niin kansanterveydelle kuin -taludelle. Riistataluden hyvinvintivaikutuksia ja riistataluden arva n esitelty laajasti kaikissa riistakeskuksen viestimissä.

38 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistatalusverkstjen tukeminen Palvelut Riistatalusyrittäjien ja -timijiden verkstitumista edistetään järjestämällä Riihimäen Erämessuilla järjestetyn erätalusfrumin jatk-sa talven Riistapäivien yhteyteen Selvitetään ja valmistellaan Metsästysmatkailun ABC-hanketta, jssa selvitetään yritystukijärjestelmien sveltuminen erätalusalan timijiden tukemiseen sekä edistetään ja esitellään erilaisia verkstja ja niiden sähköisiä timinta-alustja. Selvitetään myös Erätaluteen liittyvän yritystiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset Hankkeessa selvitetään myös Kuluttajaviranmaisten kanssa kaupallisen metsästyksen järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä. Käynnistetään hanke riistakaupan esteiden selvittämiseksi ja purkamiseksi, jtta sumalaista villirukaa riistaa saadaan sumalaisen kuluttajan käyttöön. Riistan lihan saatavuuden edistämisellä edistetään kk riistataluden ja metsästyksen hyväksyttävyyttä ja brändiä. Riistatalusyrittäjien ja -timijiden verkstitumista edistettiin järjestämällä Jyväskylän ammattikrkeakulun (JAMK) kanssa webinaari Riistatalus palveluliiketimintana. Riistakeskus n tukenut Ruralia-instituutin hanketta Erätaluteen liittyvän yritystiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset. Yhteistyössä laajassa Ely-keskusrahitteisessa hankkeessa, jnka valmistelutyö alitettiin keväällä, selvitetään valkhäntäpeuran metsästyksen tumia mahdllisuuksia edistää yleishyödyllisten yhteisöjen eli metsästysseurjen kaupallista metsästystä. Asiakaspalvelu ja neuvnta Pidetään yllä asiakaspalvelun hyvää tasa pääasiallisina kanavina puhelin, sähköpsti ja riista.fi -sivut. Järjestetään kulutusta asiakaspalvelutiimille ja hulehditaan saprsessin tiettasn ylläpidsta ja nstamisesta sekä riittävästä resursinnista. Kehitetään infrmaatipalvelua sekä asiakaspalvelun ja neuvnnan seurantajärjestelmää. Ludaan ja päivitetään sisältöä riista.fi -sivuille asiakkailta saatujen kkemusten perusteella yhteistiminnassa viestinnän kanssa. Asiakaspalvelun ja neuvnnan asiakaskunnasta pääsa n metsästäjiä. Heitä n 85 % asiakkaista, mutta yhteyttä ttavat myös muut kansalaiset. Asiakkaille tarjtaan palveluina vastauksia heidän riistataluteen liittyviin kysymyksiinsä tai ngelmiinsa. Näitä palveluita n llut tarjlla sähköisessä mudssa Sumen riistakeskuksen ktisivuilla, minkä lisäksi Sumen riistakeskuksen timihenkilöt vat antaneet henkilökhtaista neuvntaa mm. puhelimitse ja sähköpstitse. Yhteydenttjen määrä väheni edelliseen vuteen verrattuna. Puheluiden määrä pieneni 30 % ja sähköpstien määrä 27 %. Asiakaspalvelu ja neuvnta -saprsessiin kuuluu ns. asiakaspalvelurinki, jka timii riistakeskuksen asiakaspalvelunumerssa ( , arkisin kl 9-15) ja jssa puhelut yhdistyvät ringissä mukana leville asiakaspalveluasiantuntijille tietyn vurttelujärjestelmän mukaisesti. Pääsääntöisesti asiakkaat saavat vastaukset suraan asiakaspalvelusta, mutta tarvittaessa puhelut vidaan yhdistää edelleen asiaan perehtyneelle timihenkilölle. Asiakaspalveluasiantuntijat vat sallistuneet asiakaspalvelukulutuksiin. Asiakaspalvelussa n käytössä myös erillinen sähköpstisite, jhn asiakkaat vivat lähettää sähköpstitse viestejään ja jsta heille timitetaan vastaus sähköpstitse. Asiakaspalvelussa hidettiin puheluita vuden 2018 aikana yhteensä kpl ja sähköpstiviestejä kpl. Yhteydenttjen määrän n suurinta kesällä ja alkusyksystä jhtuen uuden metsästyskauden alkamisesta. Oma riista -järjestelmän uusien minaisuuksien käyttööntt lisää jnkin verran yhteydenttjen määrää asiakaspalvelussa. Asiakaspalvelu timii ruuhka-aikina Oma riista-helpdeskin ylivutna. Oma riista-neuvntaa varten n ma asiakaspalvelunsa: Oma riista-helpdesk, jssa työskentelee riistanhityhdistyksiltä hankittuna stpalveluna kaksi riistanhityhdistyksen timinnanhjaajaa. ( , arkisin kl 12-16; ma@riista.fi). He sallistuvat myös Oma riistan kehittämiseen ja uusien minaisuuksien testaamiseen sekä timivat myös kuluttajina käyttööntssa etenkin riistanhityhdistysten timinnanhjaajille ja muille timijille järjestettävissä tilaisuuksissa.

39 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Uuden metsästäjän palvelut Hulehditaan, että kk maassa järjestetään riittävä määrä metsästäjäkursseja sekä hulehditaan ppi-, kulutus- ja tutkintmateriaalin ajantasaisuudesta metsästäjätutkinnn salta. Kehitetään riista.fi -sivustn sisältöä. Järjestetään timinta-alueittain kulutustilaisuudet metsästäjätutkinnn kuluttajille yhteistyössä JHT-prsessin kanssa. Annetaan neuvntaa metsästäjätutkinnn kuluttajille. Osallistutaan kulutusprtaalin kehittämiseen. Tuetaan ja esitellään viestinnän keinin paikallistasn nuristimintahankkeita. Osallistutaan yhteistyöhön sidstahjen kanssa nuristiminnan kehittämiseksi ja uusiin metsästäjiin liittyvässä timinnassa. Uuden metsästäjän palvelut -saprsessin avainasiakkaina vat metsästyksestä kiinnstuneet kansalaiset, jiden tavitteena n surittaa metsästäjätutkint. Suurin asiakasryhmä vat nuret ja kululaiset, jten myös nuristyön kehittäminen ja edellytysten luminen n lennainen sa tutettavaa palvelua. Uudelle metsästäjälle tarkitettuja muita palveluita vat erilaisen metsästykseen liittyvän herätemateriaalin ja tutustumismateriaalin tuttaminen, tiedn jakaminen metsästäjätutkinnn kulutustilaisuuksista ja metsästäjätutkinnista sekä metsästäjätutkintn liittyvän materiaalin tuttaminen. Myös metsästäjätutkintjen kuluttajien hjeistaminen ja valmentaminen sisältyy saprsessiin. Uusimutinen metsästäjätutkint ja ppi- sekä petusmateriaalit tettiin käyttöön vuden 2017 alusta. Samalla n suunniteltu ja j laadittu ppi- ja petusmateriaalia etenkin sähköisen ppimisympäristön vaatimusten mukaisesti. Tavitteena n tulevaisuudessa sähköinen tutkinnn surittamisjärjestelmä. Vuden aikana tuli vimaan useita metsästystä kskevan lainsäädännön muutksia. Näiden muutsten vuksi päivitettiin Metsästäjän pas kaksi kertaa, sähköiset ppimateriaalit ja metsästäjätutkinnn kuluttajien käytössä leva petusmateriaali. Alkuvudesta timitettiin tutkintkysymykset myös englannin kielisinä. Sumen riistakeskus li jälleen mukana myös Uuden metsästäjän paketin suunnittelussa ja laadinnassa. Tämä materiaalipakettihanke tehtiin yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitt ry:n ja Metsähallituksen kanssa ja paketin saivat lppusyksyllä pstitse kaikki välisenä aikana metsästäjätutkinnn surittaneet nin henkilöä. Lisäksi näitä materiaalipaketteja n llut saatavilla riistanhityhdistyksiin, jtka vat vineet jakaa niitä tutkinnn surittaneille lppuvuden 2018 aikana ja myös muissa tilaisuuksissa. Nuristiminnan edistäminen yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitn kanssa samin kuin yhteistiminta myös muiden kuin riista-alan nuristimintaa tekevien tahjen kanssa li varsin laajaa. Riistakeskus li mukana mm. petus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educassa yhteissastlla metsässä timivien kuluyhteistyökumppaneiden kanssa teemalla Metsä pettaa. Tapahtumassa esiteltiin riistakeskuksen eräkasvatusmateriaalia, jsta jaettiin tieta myös yhteistyökumppaneiden kanssa klmesti vudessa lähetettävällä Metsän ppimisplun sähköisellä uutiskirjeellä. Riistainfn kttiin materiaalia kulujen ja riistanhityhdistysten nuristimijiden käyttöön. Riistakeskuksen aluetimistille hankittiin ns. jälkimattsarjat lainattaviksi riistanhityhdistysten kulu- ja nuristilaisuuksiin. Metsästäjäpalvelut Tutetaan metsästäjille ajantasaiset ja helpsti saatavilla levat tiedt eettisen ja kestävän metsästyksen harjittamiseksi. Hulehditaan yhdessä muiden prsessien kanssa Oma riistan käyttööntn vaatimasta kulutuksesta, neuvnnasta ja ppimateriaalista sekä ajankhtaisten asiiden viestinnästä metsästäjille. Tutetaan metsästyksenjhtajien kulutusmateriaali ja hjeistus sekä metsästäjille tietpäivitys lainsäädännöstä, eettisestä metsästyksestä sekä riistatiedsta yhteistyössä muiden prsessien kanssa. Päivitykset julkaistaan kulutusprtaalissa ja Metsästäjä ja Jägaren lehdissä. Päivitetään Sumen Metsästäjäliitn kanssa vunna 2013 suunniteltu riistataluden ja metsästyksen kulutusstrategia sekä jatketaan sen linjausten jalkautusta ja kehitetään metsästäjien kuluttautumisjärjestelmää.

40 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Edistetään metsästyksen eettisyyttä ja eri metsästysmutjen harrastajien matimista eettisten hjeistjen laadintaa. Jatketaan riistakeskuksen petuksellisten ja valistuksellisten videmateriaalien tuttamista yhdessä muiden prsessien kanssa (etenkin metsästäjätutkinnn ppimateriaalin yhteiskäyttöisyyttä) sana kulutusprtaalia. Osallistutaan Sumen metsästäjäliitn Metsästysammunnan ABC-hankkeen kehittämistyöhön. Osaprsessin avainasiakkaina vat riistanhitmaksunsa maksaneet metsästäjät. Metsästäjäpalveluissa hulehditaan metsästäjien juridisesta sekä eettisestä valistuksesta ja tutetaan knkreettisia kulutusmateriaaleja eri aiheista. Lisäksi hulehditaan eri prsessien tuttamien metsästäjille suunnattujen sähköisten kulutus- ja valistusmateriaalien julkaisemisesta. Metsästäjäpalvelut vastaa myös yhteistyössä Oma riista Helpdeskin kanssa tarvittavien Oma riistan käyttöön liittyvien hjeiden tekemisestä ja julkaisemisesta. Tehtävien hitaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä ja krdinintia Sumen riistakeskuksen muiden ydin- ja saprsessien ja erityisesti viestinnän kanssa. Metsästäjäpalveluiden ylläpitämä kulutussivust uudistettiin kulutusprtaalista Riistainf - sivustksi Sivustlla julkaistaan eri käyttäjäryhmille tarkitettuja kulutus- ja valistusmateriaaleja ja ylläpidetään muun muassa metsästykseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä. Lisäksi julkaistaan tieta lainsäädännön muutksista aiempaa helpplukuisemmassa mudssa. Muutkset julkaistaan säädösten vimaantulvuden mukaisesti tsikituina. Kulutussivustn käyttäjäystävällisyyttä parannettiin merkittävästi 2018 tehdyn uudistuksen myötä. Samalla mahdllistettiin uusien sisältöjen julkaiseminen asiakasystävällisesti. Lisäksi tettiin käyttöön sivustt ristiin hakeva ennakiva hakutimint. Oma riistan käyttöönttn ja minaisuuksiin liittyvät pastusvidet ja -hjeet julkaistaan Riistainfn Oma riista -hjeet -sissa. Riistanhityhdistysten timijille tettiin käyttöön ma si, jssa julkaistaan viestinnän ja hallinnn asiiden lisäksi myös materiaaleja nuriskuluttajille ja tieta julkisissa hallinttehtävissä timimisesta. Yhteistyössä Sumen Metsästäjäliitn ja Lunnnvarakeskuksen kanssa tteutettiin Riistaeläinten jäljet ja jätökset -sivust, jlla julkaistiin suurpedt-, metsäkanalinnut- ja pienpet-sit. Sivujen julkaisemista jatketaan vuden 2019 aikana. Vuden aikana tehtiin valmiiksi pienten hirvieläinten metsästyksen eettiset hjeet metsästäjille. Sumen Metsästäjäliitt ry:n kanssa jatkettiin muutinkin yhteistyötä kulutusasiiden tiimilta. Yhteistyöhön kuuluu lennaisena sana myös päällekkäisten tekemisten välttäminen. Vunna 2013 laaditun metsästäjien kulutusstrategian päivittäminen alitettiin ja strategiapäivitys viimeistellään vuden 2019 aikana. Riistanhityhdistysten tukiprsessi Erityistä paina annetaan riistanhityhdistysten tukiprsessille. Tteutunut/jatkuvaa Käynnistetään erillinen hanke tukemaan rhy:itä niiden vapaaehtisissa yhdistymisissä erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke raprti suraan riistakeskuksen jhtryhmälle ja mahdllisesti asetettavalle hjausryhmälle. Kehitetään rhy:iden timintaa ja sallistutaan rhy:iden vapaaehtisten yhdistymisten tukemiseen. Hulehditaan rhy:iden timinnan tuesta ja hjauksesta etenkin hallinnn salta. Rhy:iden ydintimijille kerrtaan laajasti timintaympäristön muutksen vaikutuksia. Tuetaan timinnanhjaajia tehtävissään ja sallistutaan heidän tarvitsemiensa tietjärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitn. Hulehditaan, että vapaaehtisuuteen perustuva SRVA- tehtäväkknaisuus n riistanhityhdistyksissä rganisitu timivaksi ja se n yhdenmukaista raprtinnin ja hälytyspuhelinjärjestelmän salta. Kehitetään timinnanhjaajan tehtävänkuvaa ja edistetään mahdllisuuksia timia myös riistakeskuksen tehtävissä.

41 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Tehdään alueiden käyttöön yhteistä aineista riistanhityhdistysten vusikkuksiin sekä päivitetään kulutusaineista riistanhityhdistysten hallitusten jäsenten perehdyttämiseen tehtävissään. Järjestetään uusien timinnanhjaajien peruskurssi. Järjestetään timinta-alueittain riistanhityhdistysten puheenjhtajille ja timinnanhjaajille neuvttelu- ja kulutuspäivät sekä erillisiä kulutuspäiviä timinnanhjaajille. Alueilla järjestetään hallinnllisia kulutustilaisuuksia kaikille rhy:iden hallitusten jäsenille. Samalla hulehditaan riistaknsernin strategisten tavitteiden jalkauttamisesta RHY taslle. Aluetimist vastaa järjestämisistä ja alueen mista aiheista. Osaprsessitiimi valmistelee kaikille alueille yhteiset asiat ja aineistt. Järjestetään tarvittavaa kulutusta rhy -tukirlin maaville timihenkilöille. Riistahallintlain säätämisen yhteydessä edellytettiin, että Sumen riistakeskuksen tulee kiinnittää erityistä humita riistanhityhdistysten timinnan tukemiseen. Taludellisten vimavarjen turvaamisen hella timintaa n tuettu myös muilla tavin, kuten kulutusta ja neuvntaa tarjamalla ja kulutus- ja muuta materiaalia tuttamalla. Osaprsessin avainasiakkaina vat etenkin riistanhityhdistysten timinnanhjaajat. Timinnanhjaajien ammattisaamista n tuettu kulutuksella ja heidän työvälineitään n kehitetty erityisesti Oma riista -palvelun lisääntyneillä timinnilla. Timinnanhjaajille n annettu runsaasti myös päivittäistä tukea ja neuvntaa. Osaprsessissa timivat valtakunnallisissa tehtävissä rhy-krdinaattri ja SRVA-vastaava. Riistanhityhdistyksiin tuki jalkautuu pitkälti aluetimistjen timihenkilöillä levien rhy-tukirlien kautta. Osittainen tyytymättömyys riistanhityhdistyksiin khdistuviin vaatimuksiin, riistahallintlain mukanaan tumiin muutksiin ja huli lisääntyneestä työmäärästä heijastuu riistanhityhdistysten timinnanhjaajilta ja puheenjhtajilta tulevassa palautteessa. Myönteistä palautetta n saatu etenkin neuvnnasta, kulutuksesta ja sähköisten järjestelmien kehityksestä timinnanhjaajan työvälineenä. Riistahallintlakiin tuli vuden alusta lisäys, jlla riistakeskuksen tehtäviin säädettiin myös riistanhityhdistysten hallitusten jäsenien kulutus. Riistanhityhdistysten hallintkulutusmateriaalia päivitettiin, ja tarkasteltiin riistanhityhdistyksen rlia välillisen julkisen hallinnn timijana, itsenäisenä työnantajana ja viestijänä humiiden puheenjhtajien ja timinnanhjaajien lisäksi myös hallitusten jäsenten timinta. Osana Virtaa vapaaehtisiin yhdistymisiin -hanketta li riistanhityhdistysten luttamushenkilöille ja timinnanhjaajille tarkitettu hallintkulutus. Kk Sumen kattanut kulutuskierrs järjestettiin iltatilaisuuksina riistakeskusalueittain yhteensä 44 paikassa. Kulutukseen sallistui yhteensä riistanhityhdistysten henkilöä. Virtaa vapaaehtiseen yhdistymiseen -hankkeen tavitteena li kartittaa riistanhityhdistysten halukkuus vapaaehtiseen yhdistymiseen ja tukea yhdistymisprsessiin lähteviä yhdistyksiä. Yhdistymisneuvtteluja käytiin 23 riistanhityhdistyksessä. Hankkeen aikana syntyi Etelä-Sisaln riistanhityhdistys, kun Kangaslammin ja Heinäveden riistahityhdistykset yhdistyivät Etelä-Savssa. Kuuden yhdistymisprsessin salta, yhteensä 17 riistanhityhdistyksessä, tehdään ratkaisu vuden 2019 vusikkuksissa tai ylimäärisissä kkuksissa. Kaksi hankkeen tukemaa neuvttelua jäi tunnustelun asteelle. Hankkeen kkemusten perusteella syntyi timintatapa tuleville yhdistymisprsesseille ja malli yhdistymisspimukseksi. Hanke jatkuu helmikuun 2019 lppuun, jnka jälkeen riistakeskuksen tuki yhdistyksille tarjtaan timihenkilön työrlin kautta. Riistanhityhdistysten vusikkuksiin tehtiin valmiit malliesityslistat hjeineen ja hjeistuksineen. Samin tehtiin malliesityslistat hjeistuksineen riistanhityhdistysten aluekkuksia varten. Sumen riistakeskuksen kaikki aluetimistt järjestivät kulutus- ja neuvttelutilaisuuksia riistanhityhdistysten timinnanhjaajille ja puheenjhtajille ajankhtaisista aiheista. Etenkin timinnanhjaajille järjestettiin kulutustilaisuuksia Oma riistasta, hallinnsta ja talushallinnsta. Riistanhityhdistysten eri timijille järjestettiin kulutustilaisuuksia heitä kskevista aiheista ja timitettiin materiaalia heidän tehtäviinsä liittyen. Marraskuun lpussa järjestettiin Tampereella klmepäiväinen peruskurssi uusille timinnanhjaajille. Kurssille sallistui 25 uutta timinnanhjaajaa. Yhteistyössä viestinnän ja Virtaa vapaaehtiseen yhdistymiseen-hankkeen kanssa uudistettiin Riistanhityhdistysten viestintäpas, jnka painettu versi timitettiin riistanhityhdistyksiin kaikille ti-

42 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) minnanhjaajille ja puheenjhtajille. Materiaalista n sähköinen versi luettavissa myös Riistainf.fipalvelussa. Riistanhityhdistysten mistamista tai samistamista ampumaradista tehtiin ympäristölupakartitus, jnka päätarkituksena li saada kttua kknaiskuva ympäristölupien tilanteesta. Muiden kuin riistanhityhdistysten mistamien ratjen salta pyrittiin saamaan tieta hirviratjen tilanteesta lähinnä lakisääteisten ampumakkeiden surituspaikkina. Selvityksen phjalta vidaan kartittaa mahdllisuuksia tukea riistanhityhdistyksiä ampumaratjen kehittämisessä ja ylläpidssa. Pliisihallitus ja Riistakeskus laativat alkuvudesta valtakunnallisen spimusmallin SRVA-spimusten uudistamiseksi. Spimuksella pliisi ja riistanhityhdistys spivat liikenteessä lukkaantuneiden tai kulleiden hirvieläinten jäljestämisen, lpettamisen ja talteentn sekä pliisin avustamisen muissa hirvieläintehtävissä ja suurpetjen ja villisian jäljestämis-, lpettamis- ja karkttamistilanteissa. Uudistettujen SRVA- spimusten allekirjitustilaisuuksien yhteydessä riistanhityhdistyksille järjestettiin pliisihallituksen kanssa svitulla tavalla riistakeskuksen ja pliisin yhteisiä tiedtustilaisuuksia SRVA -timinnasta sekä muista ajankhtaisista riista-asiista. SRVA-hälytyspuhelinjärjestelmän kilpailutus tehtiin lppuvudesta. Järjestelmän timittajana jatkaa seuraavan klmen vuden ajan NSF-Telecm Oy. Maa- ja metsätalusministeriön myöntämän määrärahan avulla SRVA-hälytyspuhelinjärjestelmän palvelu saadaan maksutta pliisin ja riistanhityhdistysten käyttöön. Oma riistan SRVA -tapahtumien raprtintiminaisuus n llut käytössä vuden 2017 alusta. Järjestelmän kautta saadaan hyvin kattavasti tilasttiedt eri SRVA-tapahtumista; eläinklaripaikat, eläinlaji ja sukupuli, SRVA-tehtäviin sallistuneiden henkilöiden määrä ja käytetyt työtunnit. Eläinklareista n keskeiset tiedt saatavana myös avimena datana. Klaripaikkatietja vidaan hyödyntää mm. varitusmerkkien sijittamisessa hirvieläinvaara-alueilla ja autilijille suunnatuissa navigintijärjestelmissä. Oma riistan SRVA- raprtinti yhdessä hälytyspuhelinjärjestelmän tuttaman datan kanssa antavat kknaiskuvan riistanhityhdistysten rganisimasta SRVA-vapaaehtistiminnasta. Sisäiset palvelut Tukipalvelut/sisäiset palvelut Tukipalvelut tteuttavat strategista tavitetta, jssa timintaresursseja siirretään tukipalveluista ydinprsessien käyttöön. Tavitetta tteutetaan laajemmin henkilöstölinjauksilla sekä rekrytintien suuntaamisella ydintimintihin. Riistakeskuksen sisäisten ratkaisujen lisäksi tehstamismahdllisuuksia haetaan selvittämällä yhteistyömahdllisuuksia muiden hallinnnalan laitsten kanssa. Tukipalvelut vahvistivat timintavuden aikana edelleen strategista tavitetta, jssa henkilötyöpanksia siirrettiin rganisaatissa tukipalveluista ydinprsessien käyttöön. Tisaalta mahdllistettiin teknisillä ratkaisuilla edellytykset hajautetusti tapahtuvalle työtavalle maantieteellisesti hajallaan levassa rganisaatissa. Infrmaatipalvelut Varast- ja lgistiikkatiminnt tteutetaan ulkistettuna siten, että erityisesti riistanhityhdistysten materiaalipalvelut timivat sujuvasti. Kirjaamtimintja keskitetään edelleen siten, että niiden hitaminen n mahdllista mistä tahansa rganisaatin timipisteestä. Kielituki vastaa käännösten tuttamisesta ja käännösalihankintjen kustannustehkkaasta järjestämisestä palveluna ydinprsesseille Asianhallintajärjestelmässä panstettiin edelleen käyttöasteen krttamiseen, jtta sähköiseen arkistintiin siirtyminen tulee mahdlliseksi vunna Lupaa sähköiseen arkistintiin siirtymiseksi haettiin arkistlaitkselta syksyllä 2018.

43 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Varast- ja lgistiikkapalvelut tutettiin ulkistettuina Bky.fi Oy:n timesta. Palvelut kilpailutettiin julkisesti syksyllä 2018 ja kilpailun vitti uudelleen Bky Oy. Palvelutasspimuksessa n varmistettu aiempaakin paremmin riistanhityhdistysten palvelutasn säilyminen riittävällä taslla. Käännöstuen saprsessi timii riistakeskuksessa siten, että kaikki käännöstyöt hjataan käännösvastaavalle, jka hitaa suurimman san käännöksistä itse tai delegi pienemmän käännöstyön jllekin riistakeskuksen henkilölle. Suuremmat käännökset hidetaan riistakeskuksen ulkpulella alihankintana. Timintavunna käännätettiin 103 erillistä timeksianta ulkpulisilla kääntäjillä. Riistakeskuksen sisäisenä työnä tteutettiin 170 erillistä käännöstä. Käännöksistä 95 % tehtiin sumesta rutsiin. Käännöstuen saprsessi ei kuitenkaan tuta Jägaren -lehden käännöstä, vaan siitä vastaa Metsästäjä -lehden timitus. Infrastruktuuripalvelut Laitialan timintakeskuksen myyntiä jatketaan, ellei kauppaa le syntynyt Riistavahinkrekisterin ylläpitn sallistutaan yhtenä tutteen mistajana varmistaen siitä saatavat tuttavuushyödyt julkisille hallinttehtäville ja kestävälle riistataludelle. Oma riista -hanketta jatketaan tiethallintstrategian mukaisesti erityisesti muiden riistaknsernin laitsten kanssa yhteiskäyttöisyyttä ja tuttavuushyötyjä tavitellen. Tärkeimpänä tavitteena n varmistaa palvelun timivuus ja asiakaslähtöisyys Tietjärjestelmäkehityksen Rad Map päivitetään kahdesti vudessa ydinprsessien tavitteiden ja prsessienkehityksen tukemisen varmistamiseksi Tietturva-asiissa timitaan tietturva-asetuksen mukaisella perustaslla Laitialan timintakeskuksen kiinteistön ja rakennusten välttämätön ylläpit ja valvnta järjestettiin väliaikaisen spimuksen perusteella. Myyntipnnisteluja jatkettiin kk vusi Vuden 2018 aikana kiinteistöä ei kuitenkaan saatu myydyksi. Tietjärjestelmätuella n riistakeskuksessa asiantuntijan rli suhteessa muihin prsesseihin. Useimmat lutavat palvelut rakentuvat jnkinlaiselle sähköiselle järjestelmälle. Tietjärjestelmätuen tehtävänä n sallistua ja vaikuttaa ydinprsessien tarvitsemien järjestelmien määrittelyyn ja varmistaa, että minkäänlaista ei-tivttua fragmentitumista ei pääse tapahtumaan. Kknaisuuden tulee pysyä hallinnassa ja julkisen riistaknsernin tiethallintstrategian raameissa. Tteutettavien järjestelmäminaisuuksien tulee lisätä tuttavuutta ja prsessien npeutta sekä vapauttaa mahdllisuuksien mukaan manuaalisesta työstä. Sumen riistakeskus sallistuu julkisen riistaknsernin (maa- ja metsätaluden hallinnnalan) tiethallintstrategian timeenpann kehittämällä tietjärjestelmiä yhdessä laaditun riistaknsernin kknaisarkkitehtuurin tavitetilan mukaisesti, ja edistämällä malta saltaan Julkisen riistaknsernin tietjärjestelmien yhteentimivuustavitteita. Jatkuvaa Sumen riistakeskus nudatti riistaknsernin it-hjausryhmän viitittamia strategisia linjauksia. Työn tulksena n syntynyt tietjärjestelmäkknaisuus, jka niv eri timijiden tuttamaa riista- ja asiakastieta yhteiseen julkaisualustaan ja pääsynhallintaan sekä vähentää päällekkäisyyksiä. EU:n tietsujadirektiivin vimaanastuminen n saltaan jssain määrin vaikeuttanut ja hidastanut riistaknsernin laitsten järjestelmien ja tietkantjen integraatita. Oma riista -palvelussa haetaan hirvieläinten pyyntiluvat, tallennetaan saalisilmitukset sekä vidaan hallita metsästäjän mia tietja. Kehittyneet paikkatiet- ja mbiiliminaisuudet vat lisänneet riistatiedn lutettavuutta, ajantasaisuutta sekä tarkkuutta. Rekisteröityminen n tteutettu Sumi.fi - tunnistautumispalvelun avulla. Oma riista -kirjautumismduli n käytössä myös Riistavahinkrekisterissä, Tassu-järjestelmässä, riistakeskuksen Riistainf -palvelussa sekä Metsähallituksen myyntijärjestelmissä. Metsähallituksen kanssa synkrnitiin vuden aikana hirvieläinten eri lupahakuihin liittyviä timinnallisuuksia niin pitkälle, kuin se teknisesti li mahdllista. Kartta-aineistihin liittyvät ngelmat jatkuivat vuden lppuun asti ja aiheuttavat vuden 2019 lupien käsittelyssä ylimääräistä työtä ja selvittelyä riistakeskuksen salta.

44 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Riistakeskus jatki vunna 2018 hirvitiet-minaisuuksien tteuttamista Oma riista -palveluun sekä kdin refaktrintia ja muiden pienempien sakknaisuuksien tuttamista pääsin maa- ja metsätalusministeriön rahituksen turvin. Omana hankekknaisuutenaan ampumakkeen sähköisen tallentamisen minaisuuksien piltintia Oma riistassa jatkettiin. Hirvieläinten sähköinen lupahaku tteutettiin suraan Oma riista -palveluun alkuvunna 2018 siten että se li suunnitellusti käytössä lupahaun alkaessa huhtikuussa. Hirvieläinten lupahaku ei siis timi enää Riistawebin kautta, vaan täydentää samaa asiintikknaisuutta Oma riistassa. Hakemuksista tuli sähköisinä 97 %. Uusien palveluiden myötä hirviseurueet timivat jahdin raprtinnin salta lähes täysin sähköisesti! Näin Lunnnvarakeskuksessa tehtävä hirvisaaliin digitinti n käytännössä jäänyt histriaan. Riistanhityhdistysten uuden varainjan tteuttamisen työkaluksi tutettiin vuden aikana Oma riista -palveluun timintatietjen keruun mduli, mikä autmatisi tulevaisuudessa tiettutannn varainjakmallin phjaksi mahdllisimman pitkälle. Mdulin viimeistely siirtyi vuden 2019 pulelle, kska tarkentavista kriteereistä ei llut vielä julukuun alussa tieta. Metsästäjärekisteri timii integrituna Oma riista -palveluun. Näin metsästäjä näkee mat metsästäjärekisterissä levat tietnsa Oma riista -palvelussa ja vi mm. tulstaa itselleen tdistuksia sekä tteen metsästyskrtistaan. Vuden aikana tteutettiin myös ampuketietjen sekä lakisääteisten timihenkilötietjen siirt Oma riistasta metsästäjärekisteriin. Talushallint ja henkilöstöpalvelut Valmistaudutaan yhteistyössä JHT -prsessin kanssa riistanhityhdistysten valtinsuuksien maksatukseen vunna 2018 ja siihen tarvittaviin järjestelyihin ja hjeistuksiin Talushallinnn timintjen vaiheittaista ulkistamista jatketaan tarvittaessa Riistakeskuksen palkkausjärjestelmää kehitetään tarpeen mukaan Henkilöstönhallintasvellus Sympaa käytetään yksinmaisena henkilöstötietjen hallinta- ja arkistintivälineenä Työhyvinvinnin kehittämissuunnitelma päivitetään tarpeita vastaavaksi vuden 2017 kyselyn tulsten phjalta. Talushallinnn sa-alueita ja timintja hidetaan Sumen riistakeskuksessa hajautetusti rganisaatin eri timipisteistä. Talushallinnn saamista n keskitetty, jtta ydintiminnille saadaan vapautettua resursseja ja rekrytinnit vidaan tehdä ydinprsesseille. Vunna 2018 kierrätettiin sisäisten palvelujen rleja siten, että tapahtuneet ja tulevat eläköitymiset eivät aiheuta välittömiä rekrytintitarpeita sisäisille palveluille Talushallinnn perusprsessien timinnallisuutta analysidaan mm. sisäisen tarkastuksen raprttien perusteella. Laskujen vastaantt ja kierrätys timivat ulkistettuina. Riistakeskuksen työehtspimusneuvttelut käytiin tammikuussa ja uusi kaksivutinen kausi alki Neuvtellut krtuksen palkkihin nudattivat yleistä krtuslinjaa, llen 1,6 % kummallekin spimusvudelle. Työtuntien kirjaaminen tapahtuu timihenkilön työrleihin perustuen. Näin vidaan tarkasti selvittää rlien tdellinen työmäärä ja khdentaa kustannukset paremmin eri prsesseille ja prjekteille. Vusi n jaettu klmeen seurantasaan, jiden salta jakautumista seurattiin sekä tuntien khdentumisen, että kknaistuntien kertymisen salta. Tuntien jakautuminen prsesseille ilmenee liitteen 1 tauluksta 7. Työtuntien kknaiskertymän seurantaa käytettiin myös ennaltaehkäisevästi työtuntikertymien tasaamiseksi. Vuden aikana tteutettiin 6 hankintaa julkisella hankintamenettelyllä. Hirviin ja suurpetihin liittyvät vahinkjen ennakktrjunta- ja sujausmateriaalin hankintja n tteutettu myös muilla kuin julkisilla hankintamenettelyillä. Timintavuden 2018 hankintamenettelyt nnistuttiin tteuttamaan niin, että niistä ei aiheutunut hankintaikasupyyntöjä eikä valituksia. Syksyllä 2018 valtintaluden tarkastusvirast (VTV) suritti Sumen riistakeskuksessa laillisuus- ja asianmukaisuustarkastuksen, minkä yhteydessä tarkastetaan myös timinnan järjestämisen asianmukaisuus, jka vidaan hallinnssa tulkita erilaisten lainsäädäntöä alempitasisten hjeiden ja määräys-

45 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) ten nudattamiseksi. Sumen riistakeskusken hallintmenettelyt tdettiin asianmukaisiksi, eikä merkittävää humauttamista muiltakaan sin llut. Riistakeskus vastaa vudesta 2014 alkaen riistanhityhdistyksille tulevan valtinavustuksen hjaamisesta riistanhityhdistyksille, sen käytöstä, käytön valvnnasta ja niiden ehdista sekä yhdistysten pulesta valtinavustuksen raprtinnista valtinavun myöntäjälle. Siirretty alkamaan 2018 Riistanhityhdistysten valtinapu maksettiin ensimmäistä kertaa riistakeskuksen timesta. Maksatus tteutettiin kahdessa erässä. Maksatuksen hjaamisesta ja valvnnasta hulehti Julkisten hallinttehtävien prsessi PALVELUKYKY JA LAATU Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun timivuudelle ja laadulle asetettujen tavitteiden tteutumisen astetta. Sumen riistakeskuksen timinnallisen tulksellisuuden mittarist ja tunnusluvut n tteutettu timintavunna ja esitetty liitteessä 1 seuraavasti: Mittaaminen perustuu taulukn 3 suritteisiin. Suritteiden laadun mittarist n taulukssa TOIMINNAN TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS Tuttavuus n pansten ja tutsten suhde, kun pankset ilmaistaan tutannntekijöinä. Taludellisuus n tutsten ja pansten suhde, kun pankset ilmaistaan rahana. Timinnan tehkkuutta ja laatua mitataan seurantajärjestelmällä Tteutettu Timinnan tuttavuuden selvittämiseksi tarvitaan siis tieta suritteista ja suritteiden tuttamiseen kuluneesta työmäärästä. Taludellisuuden määrittämiseksi tarvitaan tieta tutantpansten hinnasta. Tuttavuuden ja taludellisuuden mittaamiseksi valittiin muutama keskeinen mittari. Taludellisuuden tunnusluvut löytyvät liitteen 1 taulukista 5 ja tuttavuuden tauluksta 6.

46 SUOMEN RIISTAKESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS (78) Kaavi 2: Kknaistyöpanksen ( työtuntia) jakautuminen timintavunna 2018 ilmenee seuraavasta kaavista MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Sumen riistakeskuksen maksullista timintaa vat: 1) hanketiminta, 2) julkisten hallinttehtävien timitusmaksut ja 3) varainhankinnan suritteet: Metsästäjä- ja Jägaren-lehden ilmitusmyynti ja varasttutteiden välitys. Taulukk 1: Kustannusvastaavuuden tteutuminen maksullisessa palvelutiminnassa ja varainhankinnassa tilivunna 2018 Sumen riistakeskuksessa. Tutt Kustannukset Kustannusvastaavuus Hanketiminta % JHT-timinnat % Varainhankinta: Metsästäjän ilmitusmyynti Palvelututteiden myynti % 129 % Sumen riistakeskuksen hanketiminta perustuu erikseen laadittaviin hankesuunnitelmiin ja niille laadittaviin kustannusarviihin. Kustannusarviihin mititetaan hankkeen suranaisten henkilöstökulujen ja stpalvelukulujen lisäksi yleiskustannussuus, jka vastaa hankkeen henkilötyöpanksen suutta Sumen riistakeskuksen yleiskustannuksista. Kaikkiin hankkeisiin ei kuitenkaan vitu khdistaa täysmittaisia yleiskustannuksia, kska yleiskustannuksia ei llut esitetty täysmittaisina hankerahitushakemuksissa. JHT-timinnista saatavat tutt perustuivat Sumen riistakeskuksen ja riistanhityhdistysten julkisten hallinttehtävien maksuista vusina annetun maa- ja metsätalusministeriön asetuksen (1463/2016) suritemaksuihin. A. asetus n annettu riistahallintlain 33 :n ja maksuperustelain 8 :n njalla. JHT-timinnissa n vaikea päästä täyteen kustannusvastaavuuteen, kska maksut nusisivat mm. pikkeuslupatapauksissa asiakkaille khtuuttmiksi. Lisäksi sa suritteista n säädetty maksuttmiksi. Metsästäjän ilmitusmyynti tuttaa 299 -prsenttisesti siitä aiheutuvat kulut.