Kaavoitus- ja tekninen lautakunta

Transkriptio

1 Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Jaakko ja Ritva Luukkosen oikaisuvaatimus teknisen ja ympäristöjohtajan viranhaltijapäätökseen , suunnittelutarveratkaisuhakemus omakotitalon rakentamiseksi tilalle Leppäsilta, kiinteistötunnus / /2016 Kate Jaakko ja Ritva Luukkonen vaativat kuntaan saapuneessa oi kaisu vaa ti muk ses saan teknisen ja ympäristöjohtajan te ke män kielteisen suunnittelutarveratkaisun kumoamista ja poistamista sekä aiheet to man lupamaksun palauttamista. Oikaisuvaatimus osoitetaan kaa voitus- ja tekniselle lautakunnalle. Jaakko ja Ritva Luukkonen ovat hakeneet suunnittelutarveratkaisua omako ti ta lon rakentamiseksi 5000 m 2 suuruiselle määräalalle tilasta Leppäsilta (kiin teis tö tun nus ). Hakemus on saapunut kuntaan Suunnittelutarveratkaisua ei ole myönnetty, koska hanke ei ole täyt tä nyt maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisia rakennusluvan erityi siä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Emätilalla ei ole ha ja ra ken nusoi keut ta jäljellä, ja hankkeeseen suostuminen vaarantaisi maanomistajien ta sa puo li sen kohtelun ja aiheuttaisi näin ollen haittaa alueiden käytön muul le järjestämiselle. Oikaisuvaatimuksen (Kate om) sisältö ja perustelut lyhennettyinä: - Haettu omakotitalon rakennusluvan uusimista kiinteistölle , lupa myönnetty 2007 ja mennyt vanhaksi. Pyydetty lo ma ke rakennusluvan uusimista varten. - Asiassa ei ole kysymys suunnittelutarveratkaisusta tai poik kea mi sesta. Tehty suunnittelutarveratkaisu olisi pitänyt jättää tutkimatta. Lu pamak su pitää palauttaa hakijoille. - Rakennushanke sijoittuu taaja-asutuksen ulkopuolelle ja ei sen laatu ja laajuus huomioon ottaen sijaitse lainkaan maankäyttö- ja ra kennus lain 16 pykälän mukaisella suunnittelutarvealueella. - Hanke ei voi sijaita sellaisella MRL 16 3 mom. mukaisella alueella, jot ka osoitetaan kunnassa vuorovaikutteisen prosessin tuloksena oikeus vai kut tei seen yleiskaavaan tai rakennusjärjestykseen, koska Vih din kunnassa 3. mom. mukaisia suunnittelutarvealueita ei ole. - Vuonna 2007 saatu rakennuslupa on mukana seitsemässä ra kennus pai kas sa. Ei olla hakemassa uutta, kahdeksatta rakennuslupaa ja ra ken nus paik kaa. - Kahteen rakennuspaikkaan on saatu rakennusluvat samanaikaisesti vuon na 2007, eivätkä ne ole tämän jälkeen myönnettyjä uusia lupia. - Naapurin huomautus on käännetty päälaelleen. Hakija on oma-aloittei ses ti jättänyt määräalan ja naapurin väliin huomautuksessa to detun 20 m. Vastine oikaisuvaatimukseen: Kuntaan saapunut suunnittelutarveratkaisuhakemus on käsitelty Vih din kunnan toimintatapojen mukaisesti. Päätöksen suun nit te lu tar ve ratkai sun tarpeesta tekee johtava rakennustarkastaja (Vihdin kunta, Teknisen

2 ja ympäristökeskuksen toimintasääntö, 4.11 ). Suunnittelutarveratkaisut val mis tel laan kaavoituksessa ja suunnittelutarveratkaisupäätökset tekee tek ni nen ja ympäristöjohtaja. MRL 16 : Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liitty vien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, ku ten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka va paa-aluei den järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen ra ken ta mi seen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edel lyt tää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoit taa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odo tet ta vis sa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla eri tyisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maan käyt töä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoitta mi ses ta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta ker rallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnit te lu tar ve alu eel la säädetään 137 :ssä. Koska Vihdin kunnalla ei ole voimassa olevia rakennusjärjestyksellä tai yleis kaa val la osoitettuja suunnittelutarvealueita, tehdään niiden mää rit tä minen tapauskohtaisesti (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen opas: Suunnittelutarveratkaisu). Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kun nil le suhteellisen paljon harkintavaltaa suunnittelutarvealueiden mää rit te le mises sä. Suunnittelutarvealueiden tarkoituksena on saada suunnittelun piiriin sel lainen maankäyttö, joka suunnittelemattomana aiheuttaisi taloudellisesti, yhdys kun ta ra ken teel li ses ti tai ympäristöllisesti haitallista kehitystä. Toisaalta tar koi tuk se na on estää se, että alue yksittäisten rakennushankkeiden seurauk se na muuttuisi suunnittelun kannalta vaihtoehdottomaksi alueeksi. Odo tet ta vis sa olevan yhdyskuntakehityksen vuoksi suunnittelutarvealueita ovat esimerkiksi taajaman lievealueet tai suurimmilla kaupunkiseuduilla laa jem mat kin rakentamisen painealueet. Suunnittelutarve voi perustua myös alueen erityisiin maisemallisiin tai rakennuskulttuurisiin arvoihin. Suun nit te lua edellyttäviä ympäristöhaittoja sen sijaan saattaa esiintyä esimer kik si vilkkaasti liikennöidyn liikenneväylän tai teollisuusalueen lä his töl lä. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haitto ja kunnille ja valtiolle sekä vaikeuttaa yksityisten palveluiden toi min taedel ly tyk siä. Lisäksi se aiheuttaa haittaa alueiden käytön tulevalle jär jes tämi sel le, lisää henkilöautoliikennettä, heikentää palveluiden saatavuutta ja ai heut taa haasteita liikenneturvallisuuden kannalta (esimerkiksi ha ja-alueilta puuttuvien kevyenliikenteen väylien myötä). Voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti ympärivuotista asumista on oh jat ta va ensisijaisesti maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille, ja taaja ma toi min to jen ulkopuolelle suuntautuvaa asumista on ohjattava suun nitel mal li ses ti kyliin. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) vel-

3 voit ta vat ehkäisemään olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ir ral lis ta hajarakentamista. Yksittäisten rakennusten kautta muodostuva yhdyskuntarakenteen ha jautu mi nen on maakunnallisesti merkittävää. Uudenmaan alueella mää räl lises ti eniten asukkaita sijoittuu asemakaava-alueiden ulkopuolelle KUU- MA-seu dul la (n. 25 % asukkaista), johon Vihtikin kuuluu (Lähde: Ase makaa va-aluei den ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, Uu den maan liitto, E 118, 2012). Vihdin asukkaista noin 32 % asuu asemakaava-alueen ulko puo li sel la alueella (lähde: vuoden 2014 tilastotiedot, Vihdin kunta), eli Vih dis sä haja-asutuksen osuus on vielä huomattavasti korkeampi kuin KUU MA-seu dun kunnissa keskimäärin. Vaikka Vihdin kunnan ja kaa voi tustoi men tavoitteena on jo pitkään ollut kasvattaa taajama-astetta, luvul la edelleen huomattava osa uusista pientaloista on rakennettu ase makaa va-aluei den ulkopuolelle. Vuosien aikana lähes 30 % kai kista Vihtiin rakennetuista asunnoista on sijoittunut haja-asutusalueille, ja tässä luvussa on mukana myös taajama-alueille rakennetut rivi- ja ker ros ta loasun not. Vuosien aikana uusia pientaloja on vuosittain ra kennet tu enemmän haja-asutusalueille kuin taajamiin. Näin ollen voidaan to deta, että Vihdin kunnan alueella on merkittävää painetta asutuksen si joit tumi seen taajamien ulkopuolisille alueille. Hakemuksen kohteena olevalle alu eel le, Selin pohjoisosaan, on jo ennestään muodostunut merkittävä mää rä rakentamista. Edellä mainituista syistä johtuen voidaan tulkita, että ha ke muk sen kohteena oleva kiinteistö sijoittuu MRL 16 :n tarkoittamalle suun nit te lu tar ve alu eel le. Hakemuksen kohteena olleelle määräalalle on saatu Vihdin kunnalta suora ra ken nus lu pa vuonna Kyseinen lupa on vanhentunut, eikä sen myön tä mi sen yhteydessä ole tutkittu emätilasta jo erotettuja ra ken nus paikko ja. Samassa yhteydessä on saman emätilan alueelle myönnetty myös kak si muuta rakennuslupaa, jotka ovat rakentuessaan käyttäneet emätilan niin sanottua laskennallista hajarakennusoikeutta. Suunnittelutarveratkaisun päätösharkinnassa tutkitaan, täyttyvätkö MRL:n 137 :n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset. Erityisten edel ly tysten tutkimisen yhtenä osana tehdään emätilatarkastelu, jossa suh teu te taan emätilan rakentamiseen kelpaava pinta-ala tämän hetkiseen kou lun käyn tietäi syy teen. Näin saadaan niin sanottu teoreettinen ha ja ra ken nus oi keus. Jos hajarakennusoikeus on käytetty, vaarantaisi uuden ra ken nus pai kan myöntäminen maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Vakiintuneen hal linto käy tän nön mukaan tasapuolisen kohtelun vaarantuminen aiheuttaa haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle, josta johtuen maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset erityiset edellytykset eivät täyty. Tilan Leppäsilta RN:o 3:199 emätilana on rakennuslain tullessa voimaan vuon na 1959 ollut tila Leppäsilta RN:o 3:12. Emätila on rekisteröity ja sen pinta-ala on ollut 23,55 hehtaaria. Vuoden 1959 jälkeen emä ti lan alueelle on muodostettu yhteensä kahdeksan (8) tilaa, joista seitse män (7) on rakennettuja. Tarkastelun perusteella todettiin, että emätilan ha ja ra ken nus oi keus on käytetty. Emätilan alueelle ei saa muodostua uutta ra ken nus paik kaa, sillä se vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen koh telun.

4 Suunnittelutarveratkaisua haettiin tilasta Leppäsilta RN:o 3:199 ero tet ta valle, 5000 m 2 suuruiselle määräalalle. Tilalla Leppäsilta RN:o 3:199 sijaitsee kun nan Facta-rekisterin mukaan ennestään valmistunut oma ko tita lo, eli tila on rakennettu. Näin ollen määräalalle haettu suun nit te lu tar verat kai su muodostaisi uuden, kahdeksannen rakennuspaikan emätilan alueel le. Hakija on oikaisuvaatimuksessaan huomauttanut, että kahteen ra ken nuspaik kaan on saatu rakennuslupa samanaikaisesti (vanhentuneen luvan kans sa) vuonna 2007, eivätkä nämä ole tämän jälkeen myönnettyjä uusia lu pia. Viranhaltijapäätöksessä ei ole mainittu vuoden 2007 jälkeen myönnet ty jä uusia lupia. Päätöksen lähtökohdissa on todettu, että van hen tu neen rakennusluvan myöntämisen jälkeen saman emätilan alueelle on muo dostet tu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Nämä kaksi vuonna 2007 myön net tyä rakennuslupaa kohdistuvat tilasta Leppäsilta RN:o 3:199 lo ho tuil le määräaloille. Molemmista määräaloista on muodostettu erillinen tila: ti la Tassula RN:o 3:260 on rekisteröity ja tila Paratiisi RN:o 3:266 on rekisteröity Vaikka rakennusluvat on myönnetty alun pe rin vuonna 2007, ovat rakennuspaikat rakentuneet ja määräaloista muo dos tettu kiinteistöt sen jälkeen. Naapurin kuulemisesta käytetään joko sanamuotoa "ei huomautettavaa" tai "on huomautettavaa". Huomautus on kirjattu sillä tavalla, kun se on toi mitet tu kuntaan. Edellä esitetty huomioiden todetaan, että kyseinen suunnittelutarveratkaisu on käsitelty MRL:n ja Vihdin kunnan teknisen ja ympäristökeskuksen toimin ta sään nön mukaisesti. Päätös on perusteltu pohjautuen maankäyttö- ja ra ken nus la kiin, sen tulkintoihin, Uudenmaan ELY-keskuksen oh jeis tuk seen ja Vihdin kunnan vakiintuneisiin käytäntöihin. Hakemuksen kohteena oleva määräala sijaitsee MRL 16 :n mukaisella suun nit te lu tar ve alu eel la. Määräalalle haettu suunnittelutarveratkaisu muodos tai si uuden, kahdeksannen rakennuspaikan emätilan alueelle. Koska emä ti lan hajarakennusoikeus on jo käytetty, vaarantaisi suun nit te lu tar verat kai suun suostuminen maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen ja aiheuttaisi haittaa MRL :n 1.kohdan mukaiselle alueiden käytön muul le järjestämiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset raken nus lu van erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eivät täyty, joten hank kee seen ei ole voitu suostua. Teknisen ja ympäristöjohtajan ( 13) tekemää päätöstä ei ole tarpeen muuttaa eikä lu pa maksua palauteta hakijalle. Oheismateriaali 1) Jaakko ja Ritva Luukkosen oikaisuvaatimus ) Teknisen ja ympäristöjohtajan viranhaltijapäätös ) Hankkeen sijainnin osoittavat kartat Valmistelija Inka Salo, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Esittelijä Ehdotus Tekninen ja ympäristöjohtaja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää asiasta saadut tiedot huo mioi-

5 den, että lautakunta ei kumoa teknisen ja ympäristöjohtajan antamaa päätös tä. Hanke sijaitsee MRL 16 :n mukaisella suunnittelutarvealueella. Hake muk seen ei ole voitu suostua, koska hanke ei täytä MRL 137 :n mu kaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Päätös Keskustelussa Veli-Matti Laitinen esitti Jaakko ja Ritva Luukkosen oi kai suvaa ti muk sen hyväksymistä sillä perusteella, että kiinteistö ei sijaitse suunnit te lu tar ve alu eel la. Ehdotusta kannattivat jäsenet Lindfors, Säi lä ki vi ja Sallmén, joten asiasta oli äänestettävä Esittelijän ehdotus (JAA) kannattivat: pj Keskinen, jäsenet Bertling, Ruos tesaa ri-sol ja, Hatanpää ja Laine. Laitisen ehdotusta (EI) kannattivat: jäsenet Lindfors, Säiläkivi ja Sallmén. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 5-4. Päätös annetaan julkipanon jälkeen