Helsingin hallinto-oikeus. Suunnittelutarveratkaisua koskeva valitus. Jaakko j a Ritva Luukkonen. Valittaj at. Päätös, josta valitetaan

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Päätös 1 (6) Radanrakentajantie 5 17/0060/ HELSINKI Puhelin Antopäivä Diaarinumero Faksi /16/4112 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi / Asia Valittaj at Suunnittelutarveratkaisua koskeva valitus Jaakko j a Ritva Luukkonen Päätös, josta valitetaan Vihdin kaavoitus- ja tekninen lautakunta Jaakko ja Ritva Luukkonen ovat hakeneet suunnittelutarveratkaisua yksikerroksisen 122 mz:n suuruisen omakotitalon rakentamiseksi m2:n suuruiselle mååräalalle Vanhalan kylässä sijaitsevasta 17,547 hehtaarin suuruisesta tilasta Leppäsilta. Tekninen ja ympäristöjohtaja on hylännyt hakemuksen. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta on päätöksellään hylännyt Luukkosten oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa: Vihdin suunnittelutarvealueet määritellään tapauskohtaisesti, koska Vihdin kunnalla ei ole voimassa olevia rakennusjärjestyksellä tai yleiskaavalla osoitettuja suunnittelutarvealueita. Vuosien aikana lähes 30 % kaikista Vihtiin rakennetuista asunnoista on sijoittunut haja-asutusalueille jatässä luvussa on mukana myös taajama-alueille rakennetut rivi- ja kerrostaloasunnot. Vuosien aikana uusia pientaloja on vuosittain rakennettu enemmän haja-asutusalueille kuin taajamiin. Näin ollen voidaan todeta, että Vihdin kunnan alueella on merkittävää painetta asutuksen sijoittumiseen taajamien ulkopuolisille alueille. Hakemuksen kohteena olevalle alueelle, Selinpohjoisosaan, on jo ennestään muodostunut merkittävä määrä rakentamista. Edellä mainituista syistä johtuen voidaan tulkita, että hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijoittuu maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamalle suunnittelutarvealueelle. Vihdin kunta on myöntänyt hakemuksen kohteena olevalle måaräalalle suoran rakennusluvan vuonna Kyseinen lupa on vanhentunut, eikä sen yhteydessä ole tutkittu emätilasta jo erotettuja rakennuspaikkoja. Samassa yhteydessä on saman emätilan alueelle myönnetty myös kaksi muuta rakennuslupaa, jotka ovat rakentuessaan käyttäneet emätilan niin sanottua laskennallista hajarakennusoikeutta. Tilan Leppäsilta 3:199 emätila Leppäsilta 3:12 on rekisteröity ja sen pinta-ala on ollut 23,55 hehtaaria. Vuoden 1959 jälkeen emätilan alueella on muodostettu yhteensä kahdeksan tilaa, joista seitsemän on rakennettuja. Tarkastelun perusteella on todettu, että emätilan hajarakennusoikeus on käytetty. Emätilan alueelle ei saa muodostua uutta rakennuspaikkaa, sillä se vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun.

2 2 (6) Valituksessa esitetyt vaatimukset Hakemuksen kohteena oleva määräala sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisella suunnittelutarvealueella. Määräalalle haettu suunnittelutarveratkaisu muodostaisi uuden, kahdeksannen rakennuspaikan emätilan alueelle. Koska emätilan hajarakennusoikeus on jo käytetty, vaarantaisi suunnittelutarveratkaisuun suostuminen maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja aiheuttaisi haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella eivät täyty, joten hankkeeseen ei voida suostua. Teknisen ja ympäristöjohtajan tekemää päätöstä ei ole tarpeen muuttaa eikä lupamaksua palauteta hakijalle. Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan päätös on kumottava. Kielteisestä suunnittelutarveratkaisusta peritty lupamaksu tulee palauttaa Luukkosille. Vihdin kunta on määrättävä korvaamaan Luukkosten oikeudenkäyntikulut. Lautakunta on perustellut kiinteistön kuulumista suunnittelutarvealueen piiriin maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 ja 2 momenttiin liittymättömillä tekijöillä. Harkintavallan tulee pysyä maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n rajaamissa puitteissa. Se edellyttää, että 1 momentin mukaisesti alueella, ei vain yksittäisellä kiinteistöllä, on yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden tai viemäreiden järjestämiseen. Päätöksessä ei ole nimetty yhtään yhteistä tarvetta eikä yhtään konkreettista toimenpidettä, joiden takia suunnitteluun olisi ryhdyttävä. Tiet kiinteiställe ovat olemassa eikä kunnalla ole veden ja viemäröinnin suhteen suunnitelmia ulottaa niitä tämän kiinteistön alueelle. Kunnanvaltuusto tai -hallitus ei ole yhdessäkään asiakirjassa todennut tälle alueelle edellytettävän tai toteutettavan mitään maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n piiriin luettavaa suunnittelua. Lautakunta on jättänyt myös mäårittelemättä, mitä aluetta se pitää suunnittelutarvealueena, yksittäinen kiinteistö ei sellainen voi olla. Päätöksen kielteisenä perusteena on todettu alueen rakennuspaineet, jotka ovat kelvollisia perusteita vain silloin, kun kunta nimeää joitakin alueita kymmenvuotiskaudeksi suunnittelutarvealueiksi. Nämä lautakunnan nimeämät perusteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 3 momentin perusteita eivätkä ole sovellettavissa tässä asiassa. Selkin alueella ei ole rakennuspaineita. Vihti on muuttotappiokunta. Kiinteistö ei sijaitse suunnittelutarvealueella. Kun kunnan viranhaltijapäätös ja lautakunnan kielteinen päätös kumpikaan eivät perustu maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 ja 2 momenttien oikeaan tulkintaan ja maankäyttö- ja rakennuslain 3 momenttia ei sovelleta, ei myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n rakentamisen ehtojen täyttymistä voida tutkia ja edellyttää. Niin sanottu emätilatarkastelu kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n piiriin. Rakennuslupa pitää myöntää ilman että siihen vaaditaan myönteistä suunnittelutarveratkaisua.

3 Rakennushankkeessa on kysymys 122 m2:n suuruisen yksikerroksisen omakotitalon rakentamisesta m2:n suuruiselle määräalalle Vanhalan kylässä sijaitsevasta 17,547 hehtaarin suuruisesta kiinteistöstä 3:199 Leppäsilta. Kiinteistö Leppäsilta sijaitsee Hanko-Hyvinkää-radan itäpuolella, alle kilometrin etäisvvdellä iunaradasta. Rakennusaikka sijaitsee pohjavesialueella. Alueella 3 (6) Asian käsittely ja selvittäminen Kaavoitus - ja tekninen lautakunta on antanut lausunnon. Hallinto -oikeuden ratkaisu Perustelut Luukkoset ovat antaneet vastaselityksen. Hallinto-oikeus hylkää valituksen sekä vaatimukset päätöksestä perityn maksun palauttamisesta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Pääasia Sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen lain 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.n 1 momentin esityöt Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 101/1998 vp) todetaan muun ohella, että suunnittelutarvealueita olisivat suoraan lain nojalla alueet, joiden käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan erityisiä, suunnittelua edellyttäviä toimenpiteitä. Pykälän 1 momentissa mainittaisiin tällaisina toimenpiteinä teiden, vesijohdon tai viemärin rakentaminen taikka vapaa-alueiden järjestäminen. Säännös vastaisi pääosin nykyisen lain taaja -asutuksen määrittelyä. Tarve asutusta palvelevien vapaa-alueiden järjestämiseen olisi sellainen suunnittelun tarvetta määrittelevä peruste, jota nykyisessä laissa ei nimenomaisesti ole mainittu, mutta joka oikeuskäytännössä on saanut merkitystä. Rakennushanke ja lähialueen maankäyttötilanteesta saatu selvitys

4 4 (6) ympäristöjohtajan päätöksen lähtökohtatietojen mukaan rakennuspaikan viereisen Leppäsillantien varteen ja sen lähietäisyydelle on noin puolentoista kilometrin matkalle muodostunut 26 rakennuspaikkaa. Karttatarkastelun perusteella lähimmät toteutuneet rakennuspaikat sijoittuvat nyt kysymyksessä olevan rakennuspaikan välittömään läheisyyteen. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentin mukainen suunnittelutarvealue määräytyy suoraan lain nojalla muun ohella alueen toteutuneen rakentamistilanteen sekä alueen käyttöön liittyvien tarpeiden perusteella. Toisin kuin maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 3 momentin osalta kunnalla ei näin ollen ole harkintavaltaa 1 momentissa tarkoitetun alueen ulottuvuuden määrittämisen osalta. Hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että tätä suoraan lain nojalla määräytyvää aluetta ei myöskään voida rajata suppeammaksi tai laajemmaksi osoittamalla tietty alueeltaan rajattu alue pykälän 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ja edellytyksin määräajaksi suunnittelutarvealueeksi. Kun otetaan huomioon asiakirjoista ilmenevä rakennuspaikan alueen lähistöllä jo tapahtunut rakentaminen, aluetta on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettuna suunnittelutarvealueena, jolle rakennettaessa on otettava huomioon mainitun lain 137 :n säännökset rakennusluvan erityisistä edellytyksistä. Suunnittelutarveratkaisua koskevan säännöksen tarkoituksena on turvata kunnan suunnitteluvara tulevassa kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp) 137 :ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suunnittelutarvealueen maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen perustuisi alueelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta. Kun otetaan huomioon alueen kaavoituksellinen tilanne, vaatimukset riittävän kaavoitusvaran jättämisestä ja maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta, yksittäisin, kaavallisesta suunnittelusta erillisin lupapäätöksin tapahtuva asutuksen lisääminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei siten ole ollut. Lautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa. Päätöksestä peritty maksu Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n 1 momentin mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistötoimen palveluista perittävistä maksuista

5 5 (6) mukaan kunnan tekemästä maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaisesta poikkeamispäätöksestä (joka voi sisältää myös 137 :n mukaisen suunnittelutarveratkaisun) peritään 430,00 euroa. Taksan 10.1 kohdan mukaan, mikäli lupahakemus hylätään tai hakija peruuttaa hakemuksensa ennen päätöksen antamista, mutta päätösesitys on jo valmisteltu, peritään 50 % maksusta. Maksuun sisältyy päätösasiakirjojen lunastusmaksu. Suunnittelutarveratkaisua koskevasta kielteisestä päätöksestä peritty maksu 215,00 euroa on perustunut voimassa olevaan taksaanja on sen mukainen. Valituksenalaista päätöstä ei näin ollen ole myöskään maksua koskevilta osin syytä muuttaa. Oikeudenkäyntikulut Kun otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74, ei ole kohtuutonta, että Luukkoset joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 190 :n 3 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä (HLL valituslupa julkipanon jälkeen). Hallinto -oikeuden kokoonpano Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Petteri Leppikorpi (t) ja Jonna Konstari. Esittelijä Annamari Laakkonen

6 6 (6) Jakelu ja oike udenkäynøaksu Päätös Jaakko ja Ritva Luukkonen Asiamies : OTK Ilkka Haapalainen Kaislarannantie 47, VIHTIJARVI Oikeudenkäyntimaksu 250 euroa (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Jäljennös maksutta Vihdin kaavoitus- ja tekninen lautakunta Tiedoksi sähköisesti ympäristöministeriölle oikeuskäytännön seurantaa varten

7 VALITUSOSOITUS Liite hallinto-oikeuden päätökseen kirjalli- Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen sella valituksella vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusoikeuden rajoittaminen Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhteneväisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Valitusaika Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin,kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka sisältää myös valituslupahakemuksen, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta - perusteet, joilla valituslupaa haetaan - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehenä taikka jos valituksen on laatinut joku muu henkilö, on valituskirjelmässä mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: PL 180 Fabianinkatu HELSINKI Helsinki Faksi: Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi HLL valituslupa julkipanon jälkeen 02.12