Ioniselektiivinen elektrodi
|
|
- Anni Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely ja vertaisarviointi 3,5 h
2 Tavoite Työn suoritettuaan, opiskelija osaa kuvata ioniselektiivisten elektrodien tyypit ja toiminnan sekä määritysmenetelmän periaatteen. valmistaa standardiliuoksia ja käyttää oikein ioniselektiivisiä elektrodeja. laatia standardisuoran mittaustuloksista ja laskea sen perusteella näytteen pitoisuuden.
3 Laboratoriotyö: vesijohtoveden ja kivennäisveden kloridipitoisuuden määritys Työhön valmistautuminen ennen työkertaa: kertaa työn teoria (mittauksen suoritus, elektrodityypit) lue työohje mieti, miten standardiliuokset valmistetaan mieti, miten standardisuora piirretään ja miten tulos lasketaan etsi, mikä on Espoon vesijohtoveden kloridipitoisuus Työkerralla (kurssiapulainen: Jussi Nieminen/ Mika Pietikäinen): kerrataan teoria valmistetaan näytteet ja standardit, tehdään mittaukset lasketaan tulokset, verrataan tiedettyihin pitoisuuksiin täytetään tuloslomake arvioidaan suoritus
4 Kokoontumispaikka Kemian talo, Kemistintie 1 Oppilaslaboratorion ala-aula 1. kerros
5
6 Arviointi: sekä opettaja että oppilaat arvioivat työn suorituksen Heikko Hyvä Kiitettävä Työhön valmistautuminen (Työohjeisiin tutustuminen ennen työtä, ohjeiden ymmärtäminen, alustavan työsuunnitelman teko) Työskentelyn suunnittelu (Työsuunnitelman tekoon osallistuminen, työnjaon suunnittelu, ryhmän jäsenten huomioiminen) Laboratoriotyöskentely (Turvalliset ja huolelliset työtavat, aktiivisuus ryhmässä, ryhmän jäsenten huomioiminen) Tulosten käsittely (Pohdintojen teko, osallistuminen tulosten laskemiseen, osallistuminen tuloslomakkeen täyttöön) Opettajan antama arvosana 1 5
7 Taustaa työlle ELIMISTÖN NESTETASAPAINO kaikki elollinen tapahtuu vedessä vesi on solunsisäisen ympäristön pääkomponentti solut kelluvat laimeaa merivettä muistuttavassa solunulkoisessa nesteessä solut kommunikoivat ympäristönsä kanssa veden välityksellä tavoitteena on säilyttää soluja ympäröivän nesteen määrä ja koostumus sellaisena, että se sallii vakaan solunsisäisen ympäristön, joka mahdollistaa häiriöttömät elintoiminnat toiminnallisesti elimistön nesteet jaetaan: - solunulkoiseen nesteeseen - solunsisäiseen nesteeseen
8 ELIMISTÖN NESTETILAT (MIES 70 kg) Lapsilla suurempi, naisilla ja vanhuksilla hieman pienempi Veden kokonaismäärä 60 % (42 l) Solukalvon ympäristöstä eristämä neste, jossa tapahtuu suurin osa elämän perusreaktioista Solunsisäinen neste 40 % (28 l) Solunulkoinen neste 20 % (14 l) Verisolujen soluvälineste, jossa verisolut sijaitsevat, - siirtää happea, hiilidioksidia, ravinteita ja aineenvaihduntatuotteita elimiltä toisille Soluvälineste 15 % (11 l) Plasma 5 % (3,5 l) Kudosten soluja ympäröivä neste - välittää happea, hiilidioksidia, ravinteita ja aineenvaihduntatuotteita plasman ja solun sisäisen nesteen välillä
9 Plasman, soluvälinesteen ja solunsisäisen nesteen elektrolyyttikoostumukset [mmol/l] Elektrolyytti Plasma Soluvälineste Solunsisäinen neste Natrium Kalium 4,2 4,0 140 Kalsium 1,3 1,2 < 0,001 Magnesium 0,8 0,7 20 Kloridi Bikarbonaatti Sulfaatti 0,5 0,5 1 Fosfaatti Proteiini 1,2 0,2 4 Lähde: Guyton, A.C, Hall, J.E., Textbook of Medical Physiology, 2000.
10 Veden ja elektrolyyttien aineenvaihdunnan kannalta keskeistä: Diffuusio eli elektrolyyttien siirtyminen solujen ja veren välillä Osmoosi eli veden siirtyminen puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään Na + ja sen mukana tulevat anionit Cl - ja HCO 3- ovat osmoottisesti aktiivisimmat liuenneet aineet solunulkoisessa nesteessä
11 NESTETASAPAINO tavoitteena on säilyttää solujen tilavuus eli vesitasapaino ja elektrolyyttikoostumus eli osmoottinen tasapaino vakaana ja turvata riittävä verenkierron tilavuus hapen tarjonnan ylläpitämiseksi häiriöt ovat tavallisia eri kuivumistiloihin tai ylimääräiseen nesteenpoistoon liittyen (hypertoninen plasma, dehydraatio), tai erilaisissa turvotustiloissa ja liiallisen juomisen seurauksena (hypotoninen plasma, hyperhydraatio). häiriöiden tutkimisessa tarvitaan sekä plasman (seerumin) että virtsan osmolaliteetti- ja elektrolyyttimäärityksiä ja happo-emästasapainon tietoja
12 Kloridi elimistön tärkein anioni, liittyneenä Na +, K +, H + n. 88 % solunulkoisessa nesteessä kloridin aineenvaihdunta on merkittävältä osalta sidottu Na + :n ja HCO 3- :n aineenvaihduntaan ja happo-emästasapainon säätelyyn korkeiden kloridiarvojen syyt: kuivuminen, pitkäaikainen ripuli, liiallinen NaClsaanti, akuutit munuaisvauriot matalien kloridiarvojen syyt: oksentelu tai nenä-mahaletkun aiheuttama, sydämen vajaatoiminta, bromidimyrkytys, nesteenpoistolääkitys, munuaisvauriot, synnynnäinen kloridiripuli, palovammat korjataan fysiologisella keittosuolalla ( + KCl tarvittaessa)
13 Elektrolyyttikoostumuksen tutkiminen Elektrolyytti Kloridi Tutkimusmenetelmä Ioniselektiivinen elektrodi (virtsa, plasma) Kulometrinen titraus (virtsa) Natrium Ioniselektiivinen elektrodi (plasma) Liekkifotometria (virtsa) Kalium Ioniselektiivinen elektrodi (plasma, punasolut) Liekkifotometria (virtsa) Kalsium Ioniselektiivinen elektrodi (ionisoitunut, plasmasta) Fotometria (plasma, virtsa) Spektrofotometria (plasma) Lähde:
14 GALVAANISIA KENNOJA KÄYTETÄÄN Hapettumispelkistymisreaktioiden energiaa muuntuu suoraan sähköenergiaksi Kennon lähdejännite on riippuvainen aineiden pitoisuuksista TASAVIRRAN LÄHTEINÄ primaariparistot akut polttokennot ANALYYTTISINA TYÖKALUINA potentiometriset ph-mittarit muut ioniselektiiviset elektrodit
15 POTENTIOMETRINEN MITTAUS Sähkökemiallinen kenno: vertailuelektrodi suolasilta tutkittava liuos indikaattorielektrodi Vertailuelektrodi: Indikaattorielektrodi: Suolasilta: potentiaali tunnetaan, ei riipu tutkittavan liuoksen koostumuksesta potentiaali riippuu tutkittavasta liuoksesta Nernstin lain mukaisesti, tietylle ionille selektiivinen erottaa vertailuelektrodin tutkittavasta liuoksesta estää liuosten sekoittumisen nesteliitokset nestepotentiaali, E j Kennon sähkömotorinen voima E = E ind. E ref + E j Mitataan vertailuelektrodin ja indikaattorielektrodin välinen lähdejännite.
16 Nernstin laki: E = E o kenno + RT z F i lna i jossa a i = mitattavan ionin aktiivisuus z i = mitattavan ionin varausluku E o kenno = kennon standardipotentiaali Mitataan vertailuelektrodin ja indikaattorielektrodin välinen lähdejännite : DE = E(indikaattorielektrodi) - E(vertailuelektrodi) Kalibrointi standardiliuosten avulla.
17 Vertailuelektrodi Metalli kosketuksissa niukkaliukoisen suolansa ja sen kyllästetyn liuoksen kanssa. esim. Ag / AgCl -elektrodi Elektrodireaktiot: Ag + + e Ag(s) AgCl(s) Ag + + Cl AgCl(s) + e Ag(s) + Cl Metalli-ionin konsentraatio liuoksessa on liukoisuustulon määräämä ja pysyy lähes vakiona pienillä sähkövirroilla Elektrodin potentiaali on vakio.!
18 Ioniselektiiviset membraanielektrodit a) lasielektrodi b) kiinteäaineinen c) nestemäinen membraanielektrodi membraanielektrodi Elektrodin potentiaali riippuu tutkittavasta liuoksesta.
19 Lasielektrodi potentiaaliero membraanin yli
20 Lasimembraani (Corning 015): n. 200 m paksu, 72 % SiO 2, 6 % CaO, 22 % Na 2 O vetyioniherkkä ph - alueella 2 12 jos CaO, Na 2 O korvataan BaO, Li 2 O ph 14 asti Kosketus liuoksen kanssa: -SiO-Na + + H + (aq) fi -SiO-H + + Na + (aq) IONIVAIHTOREAKTIO! Selektiivinen H + -ioneille pinnan rakenne riippuu a(h + ) = g[h + ]» [H + ] membraanin potentiaalin muutos liuoksen suhteen Elektrodin potentiaalin riippuu liuoksen ph:sta
21 referenssi H + (tuntem.) lasimembraani H + (tunnettu) sisäinen elektrodi ref.elektrodi Ag/AgCl E lasi = E o - RT zf a( H ln a( H + + ) ) tunnettu tuntem. E lasi = E o - 0,059 V a( H log z a( H + + ) ) tunnettu tuntem. E lasi = E o - 0, ( log a( H ) -log a( H ) ) tunnettu tuntem. E lasi = E o - 0,059log a(h + ) tunnettu + 0,059log a(h + ) tuntem. E lasi = vakio + 0,059log a(h + ) tuntem. ph = log a(h + ) E kenno = vakio - 0,059 V ph
22 ph-mittaus Kaksi liuosta, joiden ph eri suuruinen, erotettu toisistaan ohuella erikoislasimembraanilla potentiaaliero voidaan mitata asettamalla sopiva elektrodi kalvon kummallekin puolelle E = E o 0,059 V ph Mittauksen virhe tyypillisesti 0,02 ph ph-mittari kalibroitava aina ennen käyttöä, mihin käytetään puskuriliuoksia, esim. ph 4, ph 7 ja ph 10 Kuva: Tekniikan kemia
23 Lasielektrodit muille kationeille Lasilaatua kehittämällä saadaan lasimembraaneja, jotka ovat selektiivisiä muille kationeille kuin vetyioneille. Lasin koostumus Elektrodin herkkyys Na 2 O 22 %, CaO 6 %, SiO 2 72 % H + (suuri alkaalivirhe) Li 2 O 28 %, Cs 2 O 2 %, BaO 4 %, La 2 O 3 3 %, SiO 2 63 % H + (pieni alkaalivirhe) Li 2 O 15 %, Al 2 O 3 25 %, SiO 2 60 % Na 2 O 11 %, Al 2 O 3 18 %, SiO 2 71 % Na 2 O 27 %, Al 2 O 3 5 %, SiO 2 68 % Li + Na + K +
24 Kiinteäaineiset membraanielektrodit lasimembraanin tilalla yksittäiskide tai kiteisestä aineesta puristettu tabletti. sähkönkuljetus perustuu hilavirheisiin: hilan pienin ja varaukselta alhaisin ioni siirtyy hilavirheen aiheuttamasta kolosta toiseen kolot sopivia vain tietylle ionille ioniselektiivinen membraanimateriaali on hyvin niukkaliukoista
25 Fluoridielektrodi Lantaanifluoridikide, LaF 3, joka on seostettu Eu 2+ :lla hilavirheiden lisäämiseksi sähkönjohtavuus paranee LaF 3 (kide) La 3+ (kide) + 3 F (aq) kiteen pintarakenne muuttuu sen mukaan, mikä on liuoksen a(f ) = g[f ] standardit ja näyte puskuroidaan samaan ph-arvoon, esim. 5,5, jolloin fluoridin aktiivisuuskerroin g on sama kaikissa liuoksissa RT - E = vakio + ln[f ] nf = vakio - 0,059 log[f - ]
26 Taulukko 1. Kiinteäaineisten membraanielektrodien ominaisuuksia. Ioni Konsentraatioalue (mol/l) Membraani ph-alue Häiritsevät ionit F LaF OH (0,1 M) Cl Ag 2 S/AgCl 2 11 CN, S 2, l S 2 O 3 2, Br Br Ag 2 S/AgBr 2 12 CN, S 2, l l Ag 2 S/AgI 3 12 S 2 SCN Ag 2 S/AgSCN 2 12 S 2, l, CN, Br, S 2 O 3 2 CN Ag 2 S/AgCN S 2, l S Ag 2 S Kloridielektrodin vertailuelektrodina käytetään kaksoisnesteliitoksella varustettua vertailuelektrodia, jossa uloin kammio täytetään KNO 3 -liuoksella, joka ei häiritse kloridin määritystä.
27 Nestemäiset membraanielektrodit Lasimembraanin tilalla huokoinen polymeerimembraani (usein PVC), joka on kyllästetty ioninvaihtonesteellä. uloin putki muodostaa säiliön, jossa ioninvaihtoneste kostuttaa membraania membraanin rakenne muuttuu sen mukaan, mikä on mitattavan ionin aktiivisuus (konsentraatio) liuoksessa potentiaaliero membraanin yli Tyypilliset mitattavat ionit: NH 4+, Ca 2+, K +, NO 3
28 Ioninvaihtoneste: suuria, veteen liukenemattomia orgaanisia yhdisteitä liuotettuna orgaaniseen liuottimeen Esim. di-(n-dekyyli) fosfaatti Ioninvaihtaja on selektiivinen tietylle ionille.
29 Taulukko 1. Esimerkkejä nestemäisistä membraanielektrodeista. Ioni Konsentraatioalue (mol/l) Ca di-(n-dekyyli) fosfaatti/ dioktyylifenyylifosfonaatti Ioninvaihtaja/liuotin ph-alue Häiritsevät ionit 6 10 Zn 2+, Pb 2+, Fe 2+, Cu 2+ K Valinomysiini/ dioktyylisebasaatti NO Tri(dodekyyli)heksa(dekyyli) ammonium/ oktyyli-2-nitrofenyylieetteri ClO ,10-fenantroliinin rautakompleksi/ p-nitrokymeeni BF ,10-fenantroliinin nikkelikompleksi/ p-nitrokymeeni 4 9 Rb +, Cs +, NH 4+, 3 8 ClO 4,l, ClO 3, CN, Br, CN 4 10 l, Br, NO NO 3
30 Kalibrointi ja näytteen pitoisuuden laskeminen, esimerkki Veden Ca 2+ -ionikonsentraatio määritettiin ioniselektiivisellä elektrodilla. Näytteen ja standardien ionivahvuus säädettiin vakioksi lisäämällä jokaiseen liuokseen 0,5 M KNO 3 -liuosta. Taulukossa 1 on esitetty standardiliuosten mittaustulokset. Taulukko 1. Standardiliuosten konsentraatiot ja mitatut potentiaalit. [Ca 2+ ] (mol/l) E kenno (V) 1, ,125 5, ,103 1, ,093 5, ,072 1, ,065 5, ,043 1, ,033 Mikä on vesinäytteen Ca 2+ -ionikonsentraatio, kun liuoksen potentiaali oli -0,084 V?
31 Ratkaisu: Standardisuoran yhtälö: E kenno = 0, ,0303 log [Ca 2+ ] Sijoitetaan yhtälöön E(näyte) = -0,084 V jolloin saadaan [Ca 2+ ] = 2, mol/l
32 Ioniselektiivisten elektrodien edut lineaarinen vaste laajalla konsentraatioalueella ei kontaminoi näytettä ei tuhoa näytettä mittaus jopa sekunneissa tai minuuteissa soveltuu esim. prosessivirtausten analysointiin liuosten väri tai sameus ei vaikuta mittaukseen
33 Ioniselektiivisten elektrodien haitat/ häiriöt toistotarkkuus 1 % tai huonompi mikään ioniselektiivinen elektrodi ei ole täysin spesifinen, vaan muut ionit voivat vaikuttaa jokaisen elektrodin toimintaan: - häiritsevä ioni tunkeutuu yhdessä mitattavan ionin kanssa membraaniin - häiritsevä ioni reagoi membraanimateriaalin kanssa muodostaen niukkaliukoisen yhdisteen sen pinnalle (kiinteäaineinen membraanielektrodi) ioniselektiivisten elektrodien käyttöikä on rajoitettu. Elektrodin vanheneminen näkyy vasteen pienenemisenä ja lukeman ryömimisenä. potentiaalin mittauksen epätarkkuus aiheuttaa virhettä
34 Ioniselektiiviset elektrodit käyttö nykyään membraanielektrodeja noin 30 ionille Lisäksi elektrodeja myös kaasumolekyylien ja orgaanisten molekyylien pitoisuuksien määrittämiseen. ph:n määritys, yleisin mittaus kliiniset määritykset vesianalytiikka esimerkiksi vesijohtoveden kloridipitoisuus biokemia ja bioteknologia
35 Kirjallisuutta: Lehtonen, P.O., Potentiometrinen analyysi, ph- ja ISE-mittaukset, Edita, Helsinki Harris, D.C., Quantitative Chemical Analysis, W.H. Freeman and Company, New York 2000.
Ioniselektiivinen elektrodi
ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento n. 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
Lisätiedot2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.
HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
LisätiedotVerikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013
Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Hemosol B0 hemofiltraatio- ja hemodialyysineste. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hemosol B0 hemofiltraatio- ja hemodialyysineste. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hemosol B0 käsittää kaksitilaisen PVC (polyvinyyli) pussin, joka sisältää
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotKemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja
Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotWorkshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
LisätiedotFOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA
FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotCHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op) LABORATORIOTYÖN RAPORTTI
CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op) LABORATORIOTYÖN RAPORTTI TYÖ Litiumioniakku Ryhmä Ryhmän johtaja työ tehty palautus pvm Vastaa raportissa alla esitettyihin kysymyksiin. Tee raportista kuitenkin
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotSähkökemian perusteita, osa 1
Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotVEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit
VEREN ph TAUSTAA Kehossamme kiertävä veri on nestemäinen kudos, joka voidaan kemiallisesta näkökulmasta ajateltuna määritellä seokseksi, joka sisältää useita eri komponentteja. Veren protoni konsentraation,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos ja
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT
LisätiedotVeden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.
KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotCHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016
CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 Luennoitsijat Tuula Leskelä (huone B 201c, p. 0503439120) sähköposti: tuula.leskela@aalto.fi Gunilla Fabricius (huone C219, p. 0504095801) sähköposti: gunilla.fabricius@aalto.fi
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotStandarditilat. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 2. Tutustua standarditiloihin
Standarditilat Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 216 Teema 2 - Luento 2 Tavoite Tutustua standarditiloihin Miksi käytössä? Millaisia käytössä? Miten huomioitava tasapainotarkasteluissa? 1 Miten
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotKE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.
KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotTop Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio
XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml
Lisätiedot3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotKEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt
KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotGibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen
KEMA221 2009 YKSINKERTAISET SEOKSET ATKINS LUKU 5 1 YKSINKERTAISET SEOKSET Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen Seoksia voidaan tarkastella osittaisten moolisuureitten
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotOxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308
Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
Lisätiedotjoka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2
LisätiedotEPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä
EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
Lisätiedotvetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen
DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt
LisätiedotSuolaliuoksen ph
Suoaiuoksen ph REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Liuoksen ph-arvoon vaikuttaa oksonium- ja hydroksidi-ionien ainemäärien isäksi neutraoitumisessa muodostuvan suoan protoyysi sen mukaan mistä suoasta on kyse.
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotTavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.
GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan
Lisätiedot* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480
LisätiedotNestehoito. Hannu Jalanko Lastenklinikka
Nestehoito Hannu Jalanko Lastenklinikka Kehon nestetilat Kehon kokonaisvesi (TBW) Aikuisella 60 % painosta Pienellä lapsella 80 % painosta TBW jakautuu kahteen osaan Solunsisäinen vesitila (ICV) = 40 %
LisätiedotMITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?
MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? Lahtiset olivatkin yllättäen mökillään, kun Virtaset palasivat ensimmäiseltä muuton jälkeiseltä ulkomaanmatkaltaan. He olivat tulleet mökille, koska kaupungissa oli vesijohtolaitoksen
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotOAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO
OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti
LisätiedotDiabeettisen ketoasidoosin hoito
Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 9 mg natriumkloridia. 100 ml sisältää 15,4 mmol (vastaten 354 mg) natriumia.
LisätiedotKorkealämpötilakemia
1.11.217 Korkealämpötilakemia Standarditilat Ti 1.11.217 klo 8-1 SÄ11 Tavoite Tutustua standarditiloihin liuosten termodynaamisessa mallinnuksessa Miksi? Millaisia? Miten huomioidaan tasapainotarkasteluissa?
Lisätiedot