Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2"

Transkriptio

1 Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet sähköinen synapsi kemiallinen: signaalimolekyylinä neurotransmitteri solukeskus dendriitti, kuljettaa viestejä hermosolulle aksoni, kuljettaa viestejä hermosolusta pois ja liittyy toisiin soluihin, yhdellä aksonilla voi olla yhteyksiä moneen kohdesoluun dendriittimäärä useimmiten suurempi kuin aksonimäärä, esim. pikkuaivojen dendriittipuussa Purkinjen soluissa yli input-liittymää muista soluista, aksonit kuitenkin kuljettavat kauas Hermosolu 2 Hermosolun rakenne 2 neurotransmitteri vaikuttaa kohteessa reseptorin kautta muuttaa ionikanavan ominaisuuksia toisiolähetin synteesi: adenylaattisyklaasi camp Gliasolut eivät johda sähköisiä tai kemiallisia signaaleja aineenvaihdunta rakenteellinen tuki eräät toimivat rakennustelineinä ja ohjailussa hermoston kehityksen aikana samat soluorganellit kuin muillakin soluilla: runsaasti mitokondrioita ja ribosomeja käyttävät siis runs. energiaa ja syntetisoivat proteiineja aivot n. 2 % ruumiin painosta, mutta käyttävät n. 20 % energiasta aksoneissa ja dendriiteissä runs. sytoskeletonin proteiineja: dendriiteissä mikrotubuluksia, 1

2 Hermosolun rakenne 3 Gliasolut aksoneissa mikrotubuluksia ja neurofilamentteja sekä neuronispesifisiä välifilamentteja Hermosoluverkko aivoissa neuroneja ja jokaisella neuronilla on keskimäärin 10 4 synapsia synapsin verkko kertainen määrä hermotukisoluja Gliasolujen luokittelu: astrosyytti: keskushermoston yleisin solutyyppi oligodendrosyytti tai Schwannin solu perifeerisessä kudoksessa kiertyy hermosolun ympärille ja muod. myeliinitupen Hermosolutyypit ja neuronien luokittelu Schwann cell bipolaarinen: dendriitti ja aksoni vastakkaisilla puolilla multipolaarinen: yleisin, muoto ja dendriittien lukumäärä vaihtelevat, pyramidi ja tähtimuoto yleisimmät unipolaarinen: vain aksoni, tyypillisiä kehittyvässä hermokudoksessa pseudounipolaarinen: yleisempi kuin unip., aksoni ja dendriitti kulkevat yhdessä jonkin matkaa Nucleus Neuronin liittyminen gliasoluun Dendrites Dendrites Schwann cell Cell body (initial segment) Collateral Nucleus hillock Myelin sheath veriaivoeste, blood brain barrier Presynaptic axon terminal Synapse Postsynaptic dendrite Cell body terminal 2

3 Hermosoluverkko Ependymal cell Microelectrodes Interneurons Microglia Capillary Astrocyte Node Oligodendrocyte Time (msec) Lepopotentiaali Aktiopotentiaali 1 lepopotentiaali riippuvainen ionikanavien selektiivisyydestä ja ionipumpuista solukalvon ulkopuoli on positiivinen koska: 1. Na-K-pumppu ylläpitää varausgradienttia: käyttää energiaa (ATP) pumpatakseen Na + ulos ja K + sisään (1 mooli ATP:tä 3 Na + ulos ja 2 K + sisään) 2. solukalvon selektiivisyys Na + ja K + ioneille [K + ] 5 mm [Na + ] [Cl - OUTSIDE ] CELL 150 mm 120 mm INSIDE [K + ] CELL 150 mm [Na] 15 mm [Cl- ] 10 mm [A - ] 100 mm OUTSIDE CELL INSIDE CELL Sodiumpotassium pump plasmamembrane Ekstrasellulaarinen mittaus Aktiopotentiaali 2 lasinen kapillaarielektrodi on tavallisin potentiaalieroa mitataan esim. oskilloskoopilla mikroelektrodien välillä näkyvä jänniteero tuottaa aktiopotentiaalin (usein rekisteröi-dään summapoten-tiaalina) spiket voidaan rekisteröidä myös tietokoneelle esim. Spike 2 ohjelmalla intrasellulaarinen mittaaminen vaativampaa A graded potential above threshold reaches the trigger zone Voltage-gated Na + channels open and Na + enters the axon Trigger zone 3

4 Aktiopotentiaali 3 Välittäjäaineen kulku aksonia pitkin Näin esim. transmitteriä sisältävä vesikkeli kulkee kohti aksonin kärkeä. Organelle Na + entry depolarizes the membrane, which opens additional Na + channels Receptor for motor molecule Positive charge flows into adjacent sections of the axon by local current flow Motor molecule (ATP powerwd) Microtubule of cytoskeleton Aktiopotentiaali 4 Refactory region Active regions Inactive v-snare Synapsin Neurotransmitter vesicle Cytoskeleton The trigger zone is in its refactory period. K + gates have opened and the Na + inactivation gates have closed. Loss of K + from the cytoplasm repolarizes the membrane In the distal parts of the axon, local current flow from the active region causes new sections of the membrane to depolarize Calcium influx triggers phosphorylation of synapsin and release of vesicles from cytoskeleton Synaptophysin Neurotransmitterin synteesi ja kuljetus 6. Old membrane components digested in lysosomes SNAPs NSF Soma Rough endoplasmic reticulum 1. Peptides synthesized and packed 5. Retrograde fast axonal transport 2. Fast axonal transport along microtubule network Golgi body Synaptic vesicle 3. Vesicle contents released by exocytosis Rab3a-GTP Docking site Gathering of proteins t-snare 4

5 Myeliinitupellinen neuroni 1 Dendrites Assembly of fusion proteins Membrane fusion and release of proteins Nucleus of Schwann cell Neurotransmitter release terminal Kemiallinen synapsi 1 of presynaptic neuron terminal Myeliinitupellinen neuroni 2 Site of injury Synaptic vesicles Postsynaptic neuron Mitochondrion Proximal stump Distal stump Synaptic cleft Receptor Neurotransmitter sites Postsynaptic membrane Myelin Kemiallinen synapsi 2 Schwannin solu ja Ranvierin kurouma Action potential Cytosol of Schwann cell Node of Ranvier terminal Plasma membrane of axon Voltagegated channel Docking protein Postsynaptic cell Receptor Plasma membrane of Schwann cell 5

6 Miten neurotransmitterien vapautuminen liittyy muistiin? Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa vaikuttavat ionikanavat ja psykoaktiiviset kemikaalit NMDA = N-methyl-Daspartaatti, reseptorit jotka sitovat tätä ligandia ja toiset eivät yksittäinen stimulus vapauttaa glutamaattia Mg 2+ blokeeraa NMDA-glutamaattireseptorin (a) depolarisaatio johtaa kalvopotentiaalimuutoksiin ja Ca sitoutuu calmoduliiniin signaali 1. Curare blokkaa Achreseptorit poikkijuov. lihaksen lamaantuminen Etelä-Amerikan intiaanien myrkkynuolissa (kasvista peräisin) 2. Unettomuus, ahdistuneisuus, depressio, skitsofrenia lääkkeet kemiallinen synapsi sitoutuu transmittergated ionchannels Glutamate from CA3 neuron Metabotropic glutamate receptor Voltage-gated channel NMDA-reseptori Normal synaptic transmission Mg 2+ K + NMDA glutamate receptor CA3 neuron Non-NMDA glutamate receptor Cendritic spine Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa Barbituraatit rauhoittavat lääkkeet (Valium, Librium) sit. GABAreseptoreihin tehostavat GABA:n inhibitorisia vaikutuksia alh. konsentraatio avaa Cl-kanavat Ionikanavat molekulaarinen perusta, joiden kautta neuronaalinen viestintä toimii Dendritic shaft Pitkäkestoinen (muisti) Induction of long-term potentiation (LTP) Prolonged transmitter release Increased concentration Na + Protein kinase C Calmodulin calmodulin Tyrosine kinase kinase Retrograde signal generator 6

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet

Lisätiedot

Hermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3

Hermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3 Hermosolu 1 Hermosolu Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet

Lisätiedot

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen

Lisätiedot

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme

Lisätiedot

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Luennon aiheet Neuronin perusrakenne Hermoston solut ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Solujen viestintä. Diffuusio 1. Diffuusio 2. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

Solujen viestintä. Diffuusio 1. Diffuusio 2. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi Kuljetusmekanismit solukalvon läpi Solujen viestintä Chapter 11 Passiivinen kuljetus Pitoisuusgradientin suuntaan ilman energiaa Kuljetettavalla aineella sähkövaraus, sähkökemiallinen potentiaali Sähkökemiallinen

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Diffuusio 2. Solujen viestintä. Diffuusio 3. Diffuusio 1. Diffuusio 4. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

Diffuusio 2. Solujen viestintä. Diffuusio 3. Diffuusio 1. Diffuusio 4. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi Diffuusio 2 Solujen viestintä Kuljetusmekanismit solukalvon läpi Diffuusio 3 Passiivinen kuljetus Pitoisuusgradientin suuntaan ilman energiaa Kuljetettavalla aineella sähkövaraus, sähkökemiallinen potentiaali

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Karl Åkerman. Synapsit

Karl Åkerman. Synapsit Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Dynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala

Dynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala Neurotiede Dynaaminen synapsi Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala Hermosolut kommunikoivat keskenään pääasiassa solujen väliseen signalointiin erikoistuneiden rakenteiden eli synapsien välityksellä.

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Luento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot

Luento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot Luento XIV Hormonit Hyönteisen yksilönkehitys (1) Aivohormoni on hermosolujen tuottama (so. neurosekreetiota). (2) Aivohormoni Aivohormoni (BH) corpus cardiacum issa varastoidaan issa. Neurosekretoriset

Lisätiedot

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua

Lisätiedot

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi Luento 11 1.4.2016 1 Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla Donnanin potentiaali Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Maks. lämmönnousu aivojen pinnalla on 0,3 astetta, kun SAR-arvo on 2 W/kg (STM:n enimmäisarvo). T ρ C = k 2 T wcbt + ρsar t jos veren lämmönkuljetus

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Neuronien regeneraatio. LuK-tutkielma

Neuronien regeneraatio. LuK-tutkielma Neuronien regeneraatio LuK-tutkielma Olli-Pekka Tapio 750376A-03 LuK-seminaari ja tutkielma Oulun yliopisto 19.5.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hermoston uusiutuminen... 5 2.1 Ääreishermoston

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Saija Sydänmaanlakka Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi insinöörin tutkintoa

Lisätiedot

Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli 23.2.2011

Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli 23.2.2011 Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa Tommi Vimpeli 23.2.2011 Hermoston kehitys 1. Hermokudoksen induktio ektodermissä ja kaavoittuminen 2. Hermoston esiastesolujen eli neuroblastien synty ja vaeltaminen

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3 Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen

Lisätiedot

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen Opinnäytetyö 1.2.2011 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio

Lisätiedot

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3 Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

The Plant Cell / Sytoskeleton

The Plant Cell / Sytoskeleton The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin

Lisätiedot

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Hermosto (L/H1k) ydinaines Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

T : Max-flow / min-cut -ongelmat

T : Max-flow / min-cut -ongelmat T-61.152: -ongelmat 4.3.2008 Sisältö 1 Määritelmät Esimerkki 2 Max-flow Graafin leikkaus Min-cut Max-flow:n ja min-cut:n yhteys 3 Perusajatus Pseudokoodi Tarkastelu 4 T-61.152: -ongelmat Virtausverkko

Lisätiedot

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto I KIRJALLINEN OSA EKSTRASYNAPTISET GABA A -RESEPTORIT LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA II KOKEELLINEN OSA - [ 3 H]MUSKIMOLIN SITOUTUMISEN ASSOSIAATIO JA DISSOSIAATIO GABA A -RESEPTOREISSA Kaisa Taina Helsingin

Lisätiedot

Solukalvon erilaistumat. Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Ohutsuoli. Ohutsuolen mikrovillukset

Solukalvon erilaistumat. Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Ohutsuoli. Ohutsuolen mikrovillukset Solukalvon erilaistumat Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Mikrovillukset sormimaisia solumembraanin pullistumia nukkalisäkkeen (villus) pinnalla 600-800

Lisätiedot

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi AMK 2011 Alkusanat Tämä opinnäytetyö on tehty Turun yliopistolla Biolääketieteen

Lisätiedot

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Sinikka Hiltunen 23.8.2013 1/12 Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Julkaistu alun perin kirjassaterävä pää kaiken ikää, Valitut palat, 2011, ss. 266 279. Joiltakin osin korjattu versio sanastosta

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

KATSAUS. Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä. Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila

KATSAUS. Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä. Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila KATSAUS Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila Vallitsevan käsityksen mukaan hermoston kemiallinen tiedonsiirto tapahtuu synapsivälitteisesti tiettyjen hermovälittäjäaineiden

Lisätiedot

Kolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa

Kolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa Kolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa Reija Silvennoinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia 2 Alkusanat Tämä pro gradu -työ

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Sandra Harjuhaahto 750376A LuK-seminaari ja tutkielma Biologia Oulun Yliopisto 20.5.2016 Avainsanat: alkionkehitys,

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

UUDET I.V.-ANESTEETIT

UUDET I.V.-ANESTEETIT UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET ELEC-E5770 - Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman

Lisätiedot

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.

Lisätiedot

8. Chemical Forces and self-assembly

8. Chemical Forces and self-assembly Luento 10 24.3.2017 1 Kemiallinen potentiaali Sähkökemiallinen potentiaali Kemiallisen reaktion suunta Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioiden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen

Kognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 1.12. Nelli Salminen nelli.salminen@tkk.fi Tänään ohjelmassa autoassosiaatio, Hopfieldin verkko attraktorin käsite ajan esittäminen hermoverkoissa esimerkkitapaus:

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

Vedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu

Vedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu Luento 11 31.3.2017 1 Dissosiaatioreaktiot ph-puskurit Itseorganisoituminen Molekulaariset moottorit Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen malli Kalvojännite stationääritilassa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Solun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.

Solun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen. Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen

Lisätiedot

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Peroksisomit. Peroksisomit ja glyoksisomit 2. Peroksisomit ja glyoksisomit 1

Peroksisomit. Peroksisomit ja glyoksisomit 2. Peroksisomit ja glyoksisomit 1 Peroksisomit Figure 12-30 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Peroksisomit ja glyoksisomit 1 Peroksisomit ja glyoksisomit 2 havaittiin 1960-luvulla EM:ssä ns. microbody havaittiin peroksideja

Lisätiedot

Miten muisti toimii?

Miten muisti toimii? Katsaus tieteessä Heikki Tanila LT, professori Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti heikki.tanila@uef.fi Miten muisti toimii? Ihmisen muisti koostuu työmuistista, jossa tietoisia asioita ylläpidetään

Lisätiedot

Miksi EMG? Tehtävä EMG. 1. EMG-signaalin muodostuminen. Jouni Kallio

Miksi EMG? Tehtävä EMG. 1. EMG-signaalin muodostuminen. Jouni Kallio EMG Miksi EMG? Jouni Kallio Kontrollisignaalit Fusimotoneuronit Lihasspindeli Lihashermot Golgin jänneelin Raaka EMGsignaali Lihasvoima Elektrodi Lihas DEKOMPOSITIO signaalin hajotus Lihas αmotoreuronit

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1 Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi

Lisätiedot

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori: Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot