Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
|
|
- Saija Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet sähköinen synapsi kemiallinen: signaalimolekyylinä neurotransmitteri solukeskus dendriitti, kuljettaa viestejä hermosolulle aksoni, kuljettaa viestejä hermosolusta pois ja liittyy toisiin soluihin, yhdellä aksonilla voi olla yhteyksiä moneen kohdesoluun dendriittimäärä useimmiten suurempi kuin aksonimäärä, esim. pikkuaivojen dendriittipuussa Purkinjen soluissa yli input-liittymää muista soluista, aksonit kuitenkin kuljettavat kauas Hermosolu 2 Hermosolun rakenne 2 neurotransmitteri vaikuttaa kohteessa reseptorin kautta muuttaa ionikanavan ominaisuuksia toisiolähetin synteesi: adenylaattisyklaasi camp Gliasolut eivät johda sähköisiä tai kemiallisia signaaleja aineenvaihdunta rakenteellinen tuki eräät toimivat rakennustelineinä ja ohjailussa hermoston kehityksen aikana samat soluorganellit kuin muillakin soluilla: runsaasti mitokondrioita ja ribosomeja käyttävät siis runs. energiaa ja syntetisoivat proteiineja aivot n. 2 % ruumiin painosta, mutta käyttävät n. 20 % energiasta aksoneissa ja dendriiteissä runs. sytoskeletonin proteiineja: dendriiteissä mikrotubuluksia, 1
2 Hermosolun rakenne 3 Gliasolut aksoneissa mikrotubuluksia ja neurofilamentteja sekä neuronispesifisiä välifilamentteja Hermosoluverkko aivoissa neuroneja ja jokaisella neuronilla on keskimäärin 10 4 synapsia synapsin verkko kertainen määrä hermotukisoluja Gliasolujen luokittelu: astrosyytti: keskushermoston yleisin solutyyppi oligodendrosyytti tai Schwannin solu perifeerisessä kudoksessa kiertyy hermosolun ympärille ja muod. myeliinitupen Hermosolutyypit ja neuronien luokittelu Schwann cell bipolaarinen: dendriitti ja aksoni vastakkaisilla puolilla multipolaarinen: yleisin, muoto ja dendriittien lukumäärä vaihtelevat, pyramidi ja tähtimuoto yleisimmät unipolaarinen: vain aksoni, tyypillisiä kehittyvässä hermokudoksessa pseudounipolaarinen: yleisempi kuin unip., aksoni ja dendriitti kulkevat yhdessä jonkin matkaa Nucleus Neuronin liittyminen gliasoluun Dendrites Dendrites Schwann cell Cell body (initial segment) Collateral Nucleus hillock Myelin sheath veriaivoeste, blood brain barrier Presynaptic axon terminal Synapse Postsynaptic dendrite Cell body terminal 2
3 Hermosoluverkko Ependymal cell Microelectrodes Interneurons Microglia Capillary Astrocyte Node Oligodendrocyte Time (msec) Lepopotentiaali Aktiopotentiaali 1 lepopotentiaali riippuvainen ionikanavien selektiivisyydestä ja ionipumpuista solukalvon ulkopuoli on positiivinen koska: 1. Na-K-pumppu ylläpitää varausgradienttia: käyttää energiaa (ATP) pumpatakseen Na + ulos ja K + sisään (1 mooli ATP:tä 3 Na + ulos ja 2 K + sisään) 2. solukalvon selektiivisyys Na + ja K + ioneille [K + ] 5 mm [Na + ] [Cl - OUTSIDE ] CELL 150 mm 120 mm INSIDE [K + ] CELL 150 mm [Na] 15 mm [Cl- ] 10 mm [A - ] 100 mm OUTSIDE CELL INSIDE CELL Sodiumpotassium pump plasmamembrane Ekstrasellulaarinen mittaus Aktiopotentiaali 2 lasinen kapillaarielektrodi on tavallisin potentiaalieroa mitataan esim. oskilloskoopilla mikroelektrodien välillä näkyvä jänniteero tuottaa aktiopotentiaalin (usein rekisteröi-dään summapoten-tiaalina) spiket voidaan rekisteröidä myös tietokoneelle esim. Spike 2 ohjelmalla intrasellulaarinen mittaaminen vaativampaa A graded potential above threshold reaches the trigger zone Voltage-gated Na + channels open and Na + enters the axon Trigger zone 3
4 Aktiopotentiaali 3 Välittäjäaineen kulku aksonia pitkin Näin esim. transmitteriä sisältävä vesikkeli kulkee kohti aksonin kärkeä. Organelle Na + entry depolarizes the membrane, which opens additional Na + channels Receptor for motor molecule Positive charge flows into adjacent sections of the axon by local current flow Motor molecule (ATP powerwd) Microtubule of cytoskeleton Aktiopotentiaali 4 Refactory region Active regions Inactive v-snare Synapsin Neurotransmitter vesicle Cytoskeleton The trigger zone is in its refactory period. K + gates have opened and the Na + inactivation gates have closed. Loss of K + from the cytoplasm repolarizes the membrane In the distal parts of the axon, local current flow from the active region causes new sections of the membrane to depolarize Calcium influx triggers phosphorylation of synapsin and release of vesicles from cytoskeleton Synaptophysin Neurotransmitterin synteesi ja kuljetus 6. Old membrane components digested in lysosomes SNAPs NSF Soma Rough endoplasmic reticulum 1. Peptides synthesized and packed 5. Retrograde fast axonal transport 2. Fast axonal transport along microtubule network Golgi body Synaptic vesicle 3. Vesicle contents released by exocytosis Rab3a-GTP Docking site Gathering of proteins t-snare 4
5 Myeliinitupellinen neuroni 1 Dendrites Assembly of fusion proteins Membrane fusion and release of proteins Nucleus of Schwann cell Neurotransmitter release terminal Kemiallinen synapsi 1 of presynaptic neuron terminal Myeliinitupellinen neuroni 2 Site of injury Synaptic vesicles Postsynaptic neuron Mitochondrion Proximal stump Distal stump Synaptic cleft Receptor Neurotransmitter sites Postsynaptic membrane Myelin Kemiallinen synapsi 2 Schwannin solu ja Ranvierin kurouma Action potential Cytosol of Schwann cell Node of Ranvier terminal Plasma membrane of axon Voltagegated channel Docking protein Postsynaptic cell Receptor Plasma membrane of Schwann cell 5
6 Miten neurotransmitterien vapautuminen liittyy muistiin? Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa vaikuttavat ionikanavat ja psykoaktiiviset kemikaalit NMDA = N-methyl-Daspartaatti, reseptorit jotka sitovat tätä ligandia ja toiset eivät yksittäinen stimulus vapauttaa glutamaattia Mg 2+ blokeeraa NMDA-glutamaattireseptorin (a) depolarisaatio johtaa kalvopotentiaalimuutoksiin ja Ca sitoutuu calmoduliiniin signaali 1. Curare blokkaa Achreseptorit poikkijuov. lihaksen lamaantuminen Etelä-Amerikan intiaanien myrkkynuolissa (kasvista peräisin) 2. Unettomuus, ahdistuneisuus, depressio, skitsofrenia lääkkeet kemiallinen synapsi sitoutuu transmittergated ionchannels Glutamate from CA3 neuron Metabotropic glutamate receptor Voltage-gated channel NMDA-reseptori Normal synaptic transmission Mg 2+ K + NMDA glutamate receptor CA3 neuron Non-NMDA glutamate receptor Cendritic spine Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa Barbituraatit rauhoittavat lääkkeet (Valium, Librium) sit. GABAreseptoreihin tehostavat GABA:n inhibitorisia vaikutuksia alh. konsentraatio avaa Cl-kanavat Ionikanavat molekulaarinen perusta, joiden kautta neuronaalinen viestintä toimii Dendritic shaft Pitkäkestoinen (muisti) Induction of long-term potentiation (LTP) Prolonged transmitter release Increased concentration Na + Protein kinase C Calmodulin calmodulin Tyrosine kinase kinase Retrograde signal generator 6
Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu
Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3
Hermosolu 1 Hermosolu Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotSolukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli
Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen
LisätiedotSolukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen
Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotSolujen viestintä. Diffuusio 1. Diffuusio 2. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi
Kuljetusmekanismit solukalvon läpi Solujen viestintä Chapter 11 Passiivinen kuljetus Pitoisuusgradientin suuntaan ilman energiaa Kuljetettavalla aineella sähkövaraus, sähkökemiallinen potentiaali Sähkökemiallinen
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotKurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2
Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotSOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;
SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset
LisätiedotDiffuusio 2. Solujen viestintä. Diffuusio 3. Diffuusio 1. Diffuusio 4. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi
Diffuusio 2 Solujen viestintä Kuljetusmekanismit solukalvon läpi Diffuusio 3 Passiivinen kuljetus Pitoisuusgradientin suuntaan ilman energiaa Kuljetettavalla aineella sähkövaraus, sähkökemiallinen potentiaali
LisätiedotKarl Åkerman. Synapsit
Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotValkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotDynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala
Neurotiede Dynaaminen synapsi Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala Hermosolut kommunikoivat keskenään pääasiassa solujen väliseen signalointiin erikoistuneiden rakenteiden eli synapsien välityksellä.
LisätiedotNeuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut
Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLuento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot
Luento XIV Hormonit Hyönteisen yksilönkehitys (1) Aivohormoni on hermosolujen tuottama (so. neurosekreetiota). (2) Aivohormoni Aivohormoni (BH) corpus cardiacum issa varastoidaan issa. Neurosekretoriset
LisätiedotKemiallisen reaktion reaktiodiagrammi
Luento 11 1.4.2016 1 Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla Donnanin potentiaali Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen
LisätiedotTunnetut endokannabinoidireseptorit
Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä
LisätiedotNeuronien regeneraatio. LuK-tutkielma
Neuronien regeneraatio LuK-tutkielma Olli-Pekka Tapio 750376A-03 LuK-seminaari ja tutkielma Oulun yliopisto 19.5.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hermoston uusiutuminen... 5 2.1 Ääreishermoston
LisätiedotMatkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa
Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Maks. lämmönnousu aivojen pinnalla on 0,3 astetta, kun SAR-arvo on 2 W/kg (STM:n enimmäisarvo). T ρ C = k 2 T wcbt + ρsar t jos veren lämmönkuljetus
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotTranskraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta
Saija Sydänmaanlakka Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi insinöörin tutkintoa
LisätiedotSikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli 23.2.2011
Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa Tommi Vimpeli 23.2.2011 Hermoston kehitys 1. Hermokudoksen induktio ektodermissä ja kaavoittuminen 2. Hermoston esiastesolujen eli neuroblastien synty ja vaeltaminen
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotVaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti
LisätiedotPoikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3
Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen
LisätiedotTuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut
Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.
LisätiedotSytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotJanika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS
Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen Opinnäytetyö 1.2.2011 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun
LisätiedotSolubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell
Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio
LisätiedotOulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun
LisätiedotLuento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3
Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman
LisätiedotOulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun
LisätiedotReseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat
Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity
LisätiedotT : Max-flow / min-cut -ongelmat
T-61.152: -ongelmat 4.3.2008 Sisältö 1 Määritelmät Esimerkki 2 Max-flow Graafin leikkaus Min-cut Max-flow:n ja min-cut:n yhteys 3 Perusajatus Pseudokoodi Tarkastelu 4 T-61.152: -ongelmat Virtausverkko
LisätiedotJohdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio
10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien
LisätiedotSolukalvon erilaistumat. Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Ohutsuoli. Ohutsuolen mikrovillukset
Solukalvon erilaistumat Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Mikrovillukset sormimaisia solumembraanin pullistumia nukkalisäkkeen (villus) pinnalla 600-800
LisätiedotHermosto (L/H1k) ydinaines
Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot
LisätiedotKaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto
I KIRJALLINEN OSA EKSTRASYNAPTISET GABA A -RESEPTORIT LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA II KOKEELLINEN OSA - [ 3 H]MUSKIMOLIN SITOUTUMISEN ASSOSIAATIO JA DISSOSIAATIO GABA A -RESEPTOREISSA Kaisa Taina Helsingin
LisätiedotPaula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ
Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi AMK 2011 Alkusanat Tämä opinnäytetyö on tehty Turun yliopistolla Biolääketieteen
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotKATSAUS. Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä. Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila
KATSAUS Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila Vallitsevan käsityksen mukaan hermoston kemiallinen tiedonsiirto tapahtuu synapsivälitteisesti tiettyjen hermovälittäjäaineiden
LisätiedotGluK1 kainate receptors regulate synaptic population activity and plasticity in the amygdala. Joni Haikonen
GluK1 kainate receptors regulate synaptic population activity and plasticity in the amygdala Joni Haikonen Sari Lauri Group, Molecular and Integrative Biosciences Research Program and Neuroscience Center,
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotVirikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotKolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa
Kolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa Reija Silvennoinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia 2 Alkusanat Tämä pro gradu -työ
LisätiedotHermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon
Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Sandra Harjuhaahto 750376A LuK-seminaari ja tutkielma Biologia Oulun Yliopisto 20.5.2016 Avainsanat: alkionkehitys,
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotMS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen
MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen. Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi mekanismia, joiden avulla lymfosyytit eli valkoiset verisolut läpäisevät
LisätiedotUUDET I.V.-ANESTEETIT
UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit
LisätiedotAivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa
Sinikka Hiltunen 23.8.2013 1/12 Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Julkaistu alun perin kirjassaterävä pää kaiken ikää, Valitut palat, 2011, ss. 266 279. Joiltakin osin korjattu versio sanastosta
LisätiedotPIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET
ELEC-E5770 - Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman
LisätiedotThe Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli
The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.
Lisätiedot8. Chemical Forces and self-assembly
Luento 10 24.3.2017 1 Kemiallinen potentiaali Sähkökemiallinen potentiaali Kemiallisen reaktion suunta Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioiden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotClinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)
Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini
LisätiedotEntrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Entrooppiset voimat Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE
LisätiedotIhmisen endokriiniset rauhaset
Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 1.12. Nelli Salminen nelli.salminen@tkk.fi Tänään ohjelmassa autoassosiaatio, Hopfieldin verkko attraktorin käsite ajan esittäminen hermoverkoissa esimerkkitapaus:
LisätiedotNanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa
Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;
LisätiedotVedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu
Luento 11 31.3.2017 1 Dissosiaatioreaktiot ph-puskurit Itseorganisoituminen Molekulaariset moottorit Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen malli Kalvojännite stationääritilassa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotValproaatinsikiöaikaiset vaikutukset
Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen
LisätiedotSolun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.
Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotSisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013
Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...
LisätiedotKehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä
Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:
LisätiedotMiten muisti toimii?
Katsaus tieteessä Heikki Tanila LT, professori Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti heikki.tanila@uef.fi Miten muisti toimii? Ihmisen muisti koostuu työmuistista, jossa tietoisia asioita ylläpidetään
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
Lisätiedot