Käytännön esimerkkejä on lukuisia.
|
|
- Heli Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää malliratkaisut teeman 4 niihin tehtäviin, joihin on olemassa yksiselitteinen ratkaisu. Tehtäviin, joihin on olemassa useita oikeita ratkaisuja (tehtävät 1,, 7 ja 9), ei ole esitetty ratkaisuja tässä yhteydessä. Tehtävä 3 Sekä galvaaninen kenno että elektrolyysikenno ovat sähkökemiallisia kennoja ja sisältävät kaksi elektrodia (anodi ja katodi), elektrolyyttiliuoksen sekä sähköisen yhteyden elektrodien välillä. Galvaanisessa kennossa on kyse spontaanista ilmiöstä, jossa kemiallista energiaa muuttuu sähköenergiaksi. Anodilla (miinusmerkkinen) tapahtuu hapettumista ja katodilla (plusmerkkinen) pelkistymistä. Hapettumisessa vapautuvat elektronit kulkeutuvat luonnollista reittiä anodilta katodille, jolloin syntyy sähkövirta, jota voidaan hyödyntää. Elektrolyysikennossa on kyse pakotetusta ilmiöstä, jossa sähköenergiaa sidotaan kemialliseksi energiaksi. Anodilla (nyt plusmerkkinen) tapahtuu hapettumista ja katodilla (nyt miinusmerkkinen) tapahtuu pelkistymistä. Ulkoinen virtalähde pakottaa elektronit kulkemaan vastavirtaan positiiviselta anodilta negatiiviselle katodille. Käytännön esimerkkejä on lukuisia. Tehtävä 4 Kuparin ja raudan jaloutta vertailtaessa vertaillaan yleensä Cu/Cu + - ja Fe/Fe + - tasapainoja toisiinsa, jolloin osareaktiot ovat muotoa: Fe Fe + + e - Cu Cu + + e - E 0 = -0,45 V E 0 = 0,34 V ja kokonaisreaktio vastaavasti: Fe + Cu + Fe + + Cu jonka standardielektrodipotentiaali saadaan vähentämällä katodisen (pelkistys)reaktion standardielektrodipotentiaalista anodisen (hapettumis)reaktion standardielektrodipotentiaali: E 0 kok = E 0 k - E 0 a Jos tarkastellaan kokonaisreaktiota vasemmalta oikealle (rauta hapettuu ja kupari pelkistyy) saadaan: T E K N I L L I N E N T I E D E K U N T A P u h P r o s e s s i m e t a l l u r g i a n t u t k i m u s r y h m ä P L E e t u - P e k k a H e i k k i n e n O U L U N Y L I O P I S T O w w w. o u l u. f i / p y o m e t / s
2 (5) E 0 kok = 0,34 V -(-0,45 V) = 0,79 V > 0 Reaktio on spontaani Käänteiseen suuntaan tarkasteltuna (rauta pelkistyy ja kupari hapettuu) saadaan: E 0 kok = -0,45 V - 0,34 V = -0,79 V < 0 Reaktio ei ole spontaani Eli tältä pohjalta voidaan päätellä, ettei esim. vesiliuoksessa oleva kahdenarvoinen rauta pysty hapettamaan kuparia pelkistyen itse metalliseksi raudaksi, vaan reaktion tulisi tapahtua juuri käänteiseen suuntaan. Ferrikloridissa (FeCl 3) rauta ei kuitenkaan esiinny kahden- vaan kolmenarvoisena. Toisin sanoen ferrikloridin liuetessa veteen tapahtuu yhdisteen dissosioituminen: FeCl 3 Fe Cl - jolloin kuparia hapettava komponentti ei olekaan Fe + (aq) vaan Fe 3+ (aq). Osareaktiot ovat nyt muotoa: Fe + Fe 3+ + e - Cu Cu + + e - E 0 = 0,77 V E 0 = 0,34 V ja kokonaisreaktio: Fe + + Cu + Fe 3+ + Cu jonka standardielektrodipotentiaaliksi saadaan vasemmalta oikealle tarkasteltaessa: E 0 kok = 0,34 V - 0,77 V = -0,43 V < 0 Reaktio ei ole spontaani ja oikealta vasemmalle kirjoitettaessa: E 0 kok = 0,77 V - 0,34 V = 0,43 V > 0 Reaktio on spontaani Näin ollen havaitaan, että kuparin hapettumiselle ja liukenemiselle ferrikloridiliuokseen on olemassa termodynaaminen ajava voima. (Huomaa, ettei standardielektrodipotentiaalien arvoja kerrota ainemäärillä!) Toinen perustelu metallien jalouden vastaiselle käytökselle voisi lähteä liikkeelle liuenneiden aineiden erilaisista lähtöpitoisuuksista liuoksessa. Tämä ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole relevanttia, eikä olisi luettavissa suoraan tehtävänannossa esitetyn taulukon tiedoista. Tehtävä 5 Vesimolekyylien polaarisuus, liuenneiden aineiden sähkövaraukset ja niiden vaikutus liuoksen käyttäytymiseen, veteen liukenevien ioniyhdisteiden dissosiaatio ja vuorovaikutus vesimolekyylien kanssa, epätäydellinen dissosiaatio, matalasta lämpötilasta johtuva matala terminen entropia, joka lisää epäideaalisuutta, se, että mallinnettavan systeemin ääripäät voivat rakenteellisesti poiketa suuresti toisistaan, assosiaattien muodostuminen, jne. Täydellinen vastaus edellyttää tarkempaa perustelua kuin em. asioiden luettelo.
3 3(5) Tehtävä 6 Oletetaan, että molemmat kloridit dissosioituvat täydellisesti veteen liuetessaan: MgCl = Mg + (aq) + Cl - (aq) NaCl = Na + (aq) + Cl - (aq) Tehtävänannossa kerrottiin kloridien massat kilogrammaa vettä kohden. Lasketaan vastaavat ainemäärät: n(mgcl ) = m(mgcl ) / M(MgCl ) = 0,180 g / (4,3+35,5) g/mol = 1, mol (per 1 kg vettä) n(nacl) = m(nacl) / M(NaCl) = 0,010 g / (3,0+35,5) g/mol = 0, mol (per 1 kg vettä) Liukenemisreaktioista nähdään, että: n(mg + ) = n(mgcl ) = 1, mol n(na + ) = n(nacl) = 0, mol n(cl - ) = n(mgcl ) + n(nacl) = 3, mol Kun liuenneiden ionien ainemäärät tiedetään, voidaan laskea ionivahvuus: I Kivennäisvesi 1 z m z m z m z m 1 i i Mg Mg Na Na Cl Cl , , , , Tehtävä 8 On olemassa olosuhteet, joissa kromi saadaan liukenemaan elektrolyyttiliuokseen raudan kuitenkaan liukenematta. Yksi mahdollinen (järkevin?) vaihtoehto on esitetty alla olevassa kuvassa. ph:n ja ulkoisen jännitteen lisäksi voitaisiin muuttaa lämpötilaa sekä elektrolyyttiliuoksen koostumusta.
4 4(5) Eh (Volts).0 Cr - HO - System at 5.00 C CrO CrO7(-a) CrO4(-a) 0.5 CrOH(+a) 0.0 CrO Cr(+a) Cr(OH)4(-a) Cr D:\HSC\Cr5.iep ph ELEMENTS Molality Pressure Cr 1.000E E+00 Tehtävä Katodinen osareaktio: 3 Zn(OH) e - 3 Zn + 1 OH - Anodinen osareaktio: Al + 8 OH - Al(OH) e -. Zn(OH) 4 - -ionien konsentraatioilla 0,01 M ja 0,05 M reaktio on aineensiirron rajoittama, kun taas konsentraatiolla 0,5 M reaktio on kemiallisen reaktion rajoittama. Konsentraatio 0,1 M on rajatapaus, joskin ainakin jossain määrin vielä aineensiirron rajoittama. Aineensiirron rajoittamissa tapauksissa anodista ja katodista reaktiota kuvaavien käyrien leikkauspiste osuu alueelle, jossa katodista reaktiota kuvaava virrantiheys (eli reaktionopeus) ei kasva, vaikka olosuhteita muutettaisiinkin pelkistävimmäksi (eli potentiaalia laskettaisiin). Toisin sanoen virrantiheys on tällöin diffuusiopolarisaation rajoittama. Kemiallisen reaktion rajoittamassa tapauksessa leikkauspiste on alueella, jossa katodinen reaktio ei vielä ole diffuusiopolarisaation rajoittama, vaan sen virrantiheys kasvaa, kun olosuhteita muutetaan pelkistävämmiksi. 3. Pelkistymisnopeutta kuvaavat virrantiheydet eri Zn(OH) 4 --ionien konsentraatioilla: - noin 40 A/m, kun konsentraatio on 0,01 M - noin 160 A/m, kun konsentraatio on 0,05 M - noin 300 A/m, kun konsentraatio on 0,1 M
5 5(5) - noin 40 A/m, kun konsentraatio on 0,5 M Pelkistyvän sinkin määrä (gm - s -1 ) saadaan laskettua edellä esitettyjen arvojen pohjalta Faradayn lain avulla. Lasketaan ensin tilannetta kuvaava sähkökemiallinen ekvivalentti: ekv = M / (zf) = 65,39 g/mol / ( C/mol ) = 3, g/c Pelkistyvän aineen massa (m) on virrantiheyden ja sähkökemiallisen ekvivalentin tulo eli em. neljässä tapauksessa: - 0,01 M: m = 40 A/m 3, g/c = 0,0136 g/(m s) - 0,05 M: m = 160 A/m 3, g/c = 0,054 g/(m s) - 0,1 M: m = 300 A/m 3, g/c = 0,1016 g/(m s) - 0,5 M: m = 40 A/m 3, g/c = 0,143 g/(m s) 4. Aineensiirron rajoittamissa tapauksissa reaktiota on mahdollista nopeuttaa sekoitusta parantamalla, koska tällöin diffuusiopolarisaation rajoittamia katodisia reaktioita kuvaavat virrantiheydet ovat suurempia. Kemiallisen reaktion rajoittamissa tapauksissa sekoituksella ei ole vaikutusta reaktionopeuteen.
PROSESSI - JA YM P ÄRI STÖTEKNII K AN OS ASTO I lmi ömalli nnus prosessi metallurgi assa, 201 2 Teema 4 Tehtävänanto ja työselostusohje 21.9.2012 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA
LisätiedotSähkökemian perusteita, osa 1
Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotPourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3
Pourbaix-diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3 Tavoite Oppia hyödyntämään Pourbaix-piirroksia esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Mikä
Lisätiedot2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta
2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä
LisätiedotEvansin diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4
Evansin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 4 Tavoite Oppia hyödyntämään Evansin diagrammeja esimerkiksi hydrometallurgisissa tai korroosiotarkasteluissa 1 Termodynamiikka
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia
LisätiedotRatkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:
Esimerkki Pourbaix-piirroksen laatimisesta Laadi Pourbaix-piirros, jossa on esitetty metallisen ja ionisen raudan sekä raudan oksidien stabiilisuusalueet vesiliuoksessa 5 C:een lämpötilassa. Ratkaisu Tarkastellaan
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotWorkshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotMT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET
LUENNON PÄÄASIAT MT0.330 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosion termejä Faradayn laki ja korroosionopeus Sähkökemiallinen potentiaali Korroosiokenno 2. luento, sähkökemiaa 2 KORROOSIOILMIÖT KORROOSIOILMIÖT
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
Lisätiedotb) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.
KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi
Lisätiedot- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali
Luento 1: Yleistä kurssista ja sen suorituksesta Tiistai 9.10. klo 10-12 Kemiallisten prosessien edellytykset - Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4
1 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 6 11 Yleistä 6 12 Standarditila ja referenssitila 7 13 Entalpia- ja entropia-asteikko 11 2 ENTALPIA JA OMINAISLÄMPÖ
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
Lisätiedot1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi
Matematiikan pulmasivu Koonnut Martti Heinonen martti.heinonen@luukku.com Vaikeustaso on merkitty tähdillä: yhden tähden (*) tehtävä on helpoin ja kolmen (***) haastavin. 1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa
LisätiedotTehtäviä sähkökemiasta
Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty
LisätiedotMT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
.9. MT-. Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät POTENTIO- JA GALVANOSTAATTISET MITTAUKSET Potentiostaattisissa menetelmissä näytettä pidetään vakiopotentiaalissa ja samalla mitataan kennosysteemin läpi kulkevaa
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotMETALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO
METALLITEOLLISUUDEN PINTAKÄSITTELYN PERUSTEET - KORROOSIO 25.9.2014 Juha Kilpinen Tekninen Palvelu 1 METALLIN KORROOSIO Metallin korroosiolla tarkoitetaan sen syöpymistä ympäristön kanssa tapahtuvissa
LisätiedotSähkökemialliset tarkastelut HSC:llä
Sähkökemialliset tarkastelut HSC:llä Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 5 Tavoite Oppia hyödyntämään HSC-ohjelmistoa sähkökemiallisissa tarkasteluissa 1 Sisältö Sähkökemiallisiin
Lisätiedot2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O
2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H
LisätiedotKE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät 2016 1 / 24 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotVeden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5
REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat
LisätiedotMT KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET
LUENNON PÄÄASIAT MT-0.3301 KORROOSIONESTOTEKNIIKAN PERUSTEET Korroosiokenno Evansin diagrammi E-pH diagrammi Passivoituminen 3. luento, lisää sähkökemiaa 2 Merivesi Anodi Katodi Teräs Veteen liuennut happi
LisätiedotSIMULOITU VALINTAKOE
KANDIDAATTIKUSTANNUS OY VALMENNUSKURSSIT SIMULOITU VALINTAKOE 29.4.2017 VASTAUSMONISTE Tämä on simuloidun kokeen vastausmoniste. Annettuja vastaustiloja EI SAA YLITTÄÄ ja tekstiä saa kirjoittaa vain yhden
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
LisätiedotStandarditilat. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 2. Tutustua standarditiloihin
Standarditilat Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 216 Teema 2 - Luento 2 Tavoite Tutustua standarditiloihin Miksi käytössä? Millaisia käytössä? Miten huomioitava tasapainotarkasteluissa? 1 Miten
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei
LisätiedotKemian eriyttävä tunti. Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari. Johdanto
Kemian eriyttävä tunti Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari Johdanto Eriytettäväksi aiheeksi on valittu sähkökemiallinen pari, ja tunti on suunniteltu
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotSuljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä
Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotMT Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
MT-.66 Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät VOLTAMETRIA Voltametriassa tutkitaan mittaussysteemissä kulkevan virran muutoksia ulkoisen jännitesignaalin muuttuessa. Voltametriassa virtaa pidetään funktiona
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotPerunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila
Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Johdanto Kuva 1: Pokepallo Olet lähtenyt pelaamaan Pokèmon Go peliä. Päädyit keskelle perunapeltoa etsimään pokemoneja. Eteesi ilmestyi Snorlax!
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
LisätiedotKemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017
Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotJännittävät metallit Opettajan ohje
Jännittävät metallit Opettajan ohje Koonnut Oili Kemppainen Tämän työn tarkoituksena on opettaa sähkökemiaa. Työn tiimellyksessä kerrataan metallien ominaisuudet, tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen
LisätiedotKestääkö kuparikapseli
Kestääkö kuparikapseli korroosiota 100 000 vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotELEKTROKOAGULAATION (EC) HYÖDYNTÄMINEN RAVINTEIDEN TALTEENOTOSSA
ELEKTROKOAGULAATION (EC) HYÖDYNTÄMINEN RAVINTEIDEN TALTEENOTOSSA ESITYKSEN RAKENNE Elektrokoagulaatio (EC) Teoriaa EC-kokeet ja niiden tulokset Demonstraatiovideo turvesuovesien EC-käsittelystä Yhteenveto
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
Lisätiedot1. HAPETUS- JA PELKISTYSREAKTIOT
1. HAPETUS- JA PELKISTYSREAKTIOT Aine hapettuu, kun se luovuttaa elektroneja. Aine pelkistyy, kun se vastaan ottaa elektroneja. Hapettuva aine on pelkistin. Pelkistyvä aine on hapetin. Hapetusluku kertoo
Lisätiedotd) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)
Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotMetallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella
Metallien sähkökemiallisen jännitesarjan opettaminen draaman avulla yläasteella Tarvittavat ennakkotiedot ja käsitteet: Atomi, anioni, kationi, atomien yleisimmät hapetustilat, metallien jännitesarja,
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
Lisätiedot