Selvitysten mukaan on todettavissa yhteenvetona:

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Suunnittelutarvehakemus , Karkunkyläntie 326, / /2016 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Helena ja Antti Kalliola ovat jättäneet suunnittelutarvehakemuksen, jo ka koskee Karkunkylän tilaa Pikkuvainio osoitteessa Kar kun ky län tie 326. Rakennuspaikan pinta-ala on 7980 m2. Rakennushanke Tarkoituksena on korvata vanha asuinrakennus uudella, käyt tö tar koituk sen säilyessä vakituisena asuntona. Purettava, kerrosalaltaan 90 m2:n 1,5-kerroksinen asuinrakennus on rakennettu arviolta 1930-luvul la. Korvaava asuinrakennus on 1-kerroksinen, kerrosala 138 m2. Lisäksi on tarkoitus rakentaa autosuojarakennus n. 60 k-m2. Rakennuspaikalla on lisäksi kaksi talousrakennusta, ker ros alal taan n. 140 ja 40 m2 sekä maakellari. Haettu kokonaiskerrosala on n. 380 m2. Suunnittelutarve Hanke sijaitsee rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueella (maise mal li ses ti herkkä alue). MRL 137 mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muu toin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tar koi te tulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyt tää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tämi sel le; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä vir kis tys tar peiden turvaamista. Lupaharkinta kuuluu rakennuslautakunnalle. Hakijan antamia lisätietoja Hakemusta perustellaan vanhan asuinrakennuksen huonolla kun nolla, lahovaurioilla ja mm. hajuhaitoilla. Hakija on pyynnöstä täy den tänyt hakemustaan toimittamalla kopiot asuinrakennuksen ra ken ne kat sel muk ses ta (Taratest ), ho me koi ra tut ki muk sesta (Tmi Hometutka ) sekä materiaalinäytteen mik ro bi analyy sis tä (Työterveyslaitos ). Selvitysten mukaan on todettavissa yhteenvetona: rakennus on ollut vakituisessa asuinkäytössä viimeksi 1970-lu vul-

2 la talon alapohjassa on ollut kytöpalo, jonka seurauksena osa lattian kan nat ti mis ta on hiiltynyt palon jälkeen talossa on tehty remontti, mm. lattioita ja ros si pohjaa on uusittu talo on ollut sen jälkeen kylmillään n. 10 vuotta luvun puo livä lis sä nykyiset omistajat ovat hankkineet talon kesäkäyttöön, talvi sin se on ollut kylmänä ja 2000-luvulla talossa on ollut ainakin kaksi vesivahinkoa, jot ka ovat johtuneet vesiputken jäätymisestä alapohjassa. Eris teitä ei ole vahinkojen jälkeen vaihdettu. talossa on ilmanvaihdon (painovoimainen) parantamisesta huo limat ta havaittu olevan hajuongelmia rakennuksessa ei ole salaojia ja sadevesiä ohjautuu suoraan sokke lin juureen yläpohjassa on vanhoja vuotojälkiä seinustoilla ja piipun juuressa sisäpuolella hirsirunko on ehjä, lahovaurioita ei havaittavissa rossipohjien eristeet kuivat julkisivulaudoituksen osalta puuttuu tuuletusrako ja laudoituksen al la on höyrynsulkuna toimiva tinapaperi eteläpäädyssä ikkunoiden alla on lahovaurioita ja hyönteistuhoon viit taa via jälkiä, ulkolaudoitusta poistettu vain paikoin paikoin matalassa ryömintätilassa on eloperäistä rakennusjätettä ja puutteellinen tuuletus rakennus ei täytä uudelle asuinrakennukselle asetettuja vaa timuk sia homekoira on tutkinut alakerroksen ja ilmaissut homeisiin viit taavia kohtia lattian ja seinän rajakohdissa sekä kynnysten kohdilla selvitysten suositukset tarvittaviksi toimenpiteiksi ovat osin yh tä pitä viä, osin poikkeavia. Toimenpide-ehdotukset vaihtelevat vau rioitu nei den rakennusosien ja eristeiden vaihtamisesta uu des taan rakentamiseen. mikrobianalyysissä tutkittu lattiasta, alapohjan eristeestä sekä tape tis ta otettuja näytteitä. Tapettinäytettä lukuun ottamatta näytteis sä on selvä mikrobikasvu. Maakuntakaava Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä raken nus paik ka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla mai se ma-alueel la. Valmisteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 eh dotuk ses sa alue kuuluu matkailun ja virkistyksen kehittämiseen koh dealu ee seen sekä arkeologisen perinnön ydinalueeseen. Uudessa maa kun ta kaa vas sa ei enää esitetä yksittäisiä arkeologisen kult tuu ripe rin nön kohteita. Rakennuspaikkaan rajautuva Karkunkylän ky lätont ti on historiallisen ajan muinaisjäännös. Yleiskaava / asemakaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa.

3 Rakennusjärjestys Rakentamisen muut reunaehdot on määritetty ra ken nus jär jes tyk sessä. Rakentamisesta arvokkailla maisema-alueilla ja kult tuu ri ym pä ris töis sä on määrätty rakennusjärjestyksen 12 :ssä. Arvokkailla mai sema-alueil la tulee erityisesti huomioida 14 määräykset: Ra ken nuk sen sopeutuminen ympäristöön ja maisemaan (rakennustapa, si joi tus, koko, muoto, ulkomateriaalit, väritys ja julkisivun jäsentely sekä raken nus ten muodostama kokonaisuus). Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Salonsaaressa, n. 13 km päässä Sas tama lan keskustasta, jossa on mm. lähin päivittäistavarakauppa. Lä hin alakoulu on n. 6 km etäisyydellä Stormissa. Rakennuspaikka on kylä mäi sel lä alueella. Karkunkyläntieltä puuttuu valaistus ja kevyen liiken teen väylä. Liikennemäärät tiellä ovat ajoneuvoa/vrk (Liiken ne vi ras to 2010). Alue ei ole kunnallistekniikan piirissä. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty huo mau tuk sia. Maakuntamuseon lausunto Rakennuskohde sijaitsee valmisteilla olevan maakuntakaavan sel vitys ten mukaan Kärppälän-Karkunkylän kulttuurimaisemassa, ja raken nus koh teel la saattaa ikänsä ja säilyneisyytensä vuoksi olla erityis tä kulttuurihistoriallista arvoa. Tämän vuoksi lupahakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan seu raa vaa: Kohde sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Karkun-Tyrvään mai sema-alu eel la, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kult tuu ri mai se man arvojen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huo mio ta ja maankäytön tulee soveltua alueen historialliseen ke hi tykseen. Karkunkylän kulttuurimaisema on määritelty maakunnallisesti ar vok kaak si valmisteilla olevaa maakuntakaavaa varten laaditussa sel vi tyk ses sä ja esitetty maakuntakaavaehdotuksessa alueena, jonka maan käy tös sä tulee varmistaa, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Eri tyi se nä arvona on nostettu esiin Karkunkyläntien varren kyläasutus ra ken nus kult tuu rin ns. ydinalueena. Käsillä oleva pihapiiri on osa em. ar vo aluet ta ja siten sen rakennuskannan säilyttäminen erityisen tärkeää. Päärakennuksen purkamisen syyksi esitetään rakennuksen huonoa kuntoa. Purettavaksi aiotun rakennuksen paikalle on suunniteltu tyyp pi ta lo mal li nen asuinrakennus. Rakennuksen kunnosta ei ole erillis tä selvitystä, ja saatujen tietojen mukaan rakennus on kun nos tet tavis sa normaalein hirsirakennuksen kunnostustoimenpitein eikä huono kun toi suut ta voi siten pitää purkamisen perusteluna. Maa kun ta mu-

4 seo katsoo, että rakennuksen kunto, aluetta koskevat suunnitelmat ja val ta kun nal li set alueidenkäyttötavoitteet huomioiden vanha asuin raken nus tulisi säilyttää. Pihapiiriä voi kulttuuriympäristön kannalta täyden tää toisella asuinrakennuksella. Uudisrakentamisessa tulisi käyttää alueen rakennusperinteelle tyypillisiä materiaaleja, muotoja, mit tasuh tei ta ja värejä. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Karkunkylän historiallisen ky lä ton tin (muinaisjäännöstunnus ) läheisyydessä, sen poh jois puo lel la. Tämän vuoksi mahdolliseen lupapäätökseen on yh tenä ehtona kirjattava, että mikäli purku- ja rakennustöiden yhteydessä maa poh jaa kaivettaessa tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tii limuu raus ta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä mui nais jään nök ses tä tai arviolta 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pir kan maan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). Maakuntamuseolla ei ole ollut lausuntoa valmistellessaan käytössä ha ki jan myöhemmin toimittamia lisäselvityksiä rakennuksen kun nosta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Pikkuvainio on lohkotila, joka on rekisteröity Purettavaksi hae tun asuinrakennuksen rakentamisajankohta ei ole tiedossa, mutta on luultavaa, että asuinrakennus on suunnilleen samalta ajalta kuin tilan muodostaminen. Pihapiirissä on samalta ajalta olevat navet ta ra ken nus, sauna ja maakellari. Lupakohteessa on tehty koh dekäyn ti yhdessä rakennushankkeen pääsuunnittelijan kanssa Asuinrakennuksen ryömintätilassa on ollut aiemmin tulipalo, jonka seu rauk se na niskapalkit ovat hiiltyneet. Vaurioiden vaikutukset palkkien kantavuuteen eivät ole lupavalmistelun puitteissa arvioitavissa, mut ta rakennusta on käytetty myös palon jälkeen. Kahden ikkunan al la on näkyvissä selviä lahovaurioita, jotka eivät kuitenkaan ulotu hir si ker ran läpi. Rakennuksessa ei ole nähtävissä silmämääräisesti pai nu mis ta. Rakennuksen sisäilmassa ei kohdekäynnin hetkellä ollut ais tin va rai ses ti tunnistettavissa selviä merkkejä mikrobeista si sä ilmas sa. Rakennuksen tuuletusta on hiljan lisätty painovoimaisin ilman vaih to vent tii lein, mikä lienee kuivattanut sisäilmaa. Ho me koi ratut ki muk sen jälkeen talosta on purettu vesikatto, jonka puut tu mi nen altistaa rakennusta merkittävästi uusille kos teus vau rioille ja sisäilmaongelmille. Kohdekäynnin ja hakijan toimittamien tarkastusraporttien perusteella to de taan lausuntona seuraavaa: Rakennus ei ilman merkittäviä korjaustoimenpiteitä sovellu asu miseen. Rakennuksen vauriot ja ongelmat johtuvat rakennuksen ole mises ta asumattomana ja kylmillään, vesi- ja palovahingoista, teh dyis tä

5 korjauksista sekä rakennuksen omistajan vastuulla olevan huollon riit tä mät tö myy des tä. Rakennuksessa olevat vauriot ja ongelmat ovat pit käl ti vanhoille hirsitaloille tyypillisiä, etenkin niiden ollessa asu matto mi na ja kylmillään. Rossipohjainen hirsirakennus on ra ken nus tyyppi nä toisaalta korjattavissa merkittävienkin vaurioiden jälkeen käyttöja asuinkelpoiseksi. Kohdekäynnin ja tarkastusraporttien perusteella talon rakenteelliset vau riot vaikuttavat mahdollisilta korjata perinteisin hirsirakennuksen kun nos tus toi men pi tein ja -menetelmin. Vanhaa alkuperäisen il meensä säilyttänyttä hirsitaloa ei ole yleensä perusteltua, kannattavaa tai mah dol lis ta kaan korjata uutta asuinrakennusta vastaavaksi. Kor jausten jälkeenkään ei voi poissulkea, että korjattavaan ra ken nuk seen jää tai tulee uusia rakennusvirheitä tai jää korjaamatta jääneitä kohtia, jotka voivat aiheuttaa terveydellisen riskin. Rakennusluvan yhteydessä haettavaa purkulupaa varten kiinteistön omis ta ja on teettänyt tarvittavia perusselvityksiä korjausten tarpeen ja rakennuksen ongelmien kartoittamiseksi. Teknisen kunnon arvioin nin suhteen selvityksiä on pidettävä myös lupaharkintaa varten riit tä vi nä. Rakennusta ei ole inventoitu rakennuskohteen rakennus- ja kult tuu rihis to rial lis ten arvojen määrittämiseksi. Rakennuskokonaisuuden ikä, säilyneisyys ja sijainti maakunnalliseksi katsotulla arvoalueella edellyt täi si inventointia alueelle ohjelmoidun osayleiskaavoituksen yh teydes sä. Rakennuksen kohtalon jättäminen ratkaisematta in ven toin nin puuttuessa olisi kuitenkin kiinteistön omistajan kannalta koh tuu ton ta. Pikkuvainion tila ei ole kantatila, eikä sen historiasta ole tie dos sa sellaista erityistä tapahtumaa tai henkilöä, jonka vuoksi ra ken nus ta tulisi historiallisesti pitää erityisenä. Asuinrakennus pi ha pii rin hyvin säilyneine talousrakennuksineen on tyypillinen aikakauden ko ko naisuus, mihin ei liity erityisarvoja. Olemassa olevalla tiedolla ra ken nuksen arvo ei edellyttäisi ainakaan ehdotonta suojelua. Myös kään Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto ei tätä edellytä. Tilanteessa, jossa rakennuksella ei ole kiistatonta suojelutarvetta, omis ta ja ei näe korjausta mielekkäänä eikä taloudellisesti kan nat tava na, ja jossa ei voida poissulkea terveydellisiä riskejä korjausten jälkeen kään, olisi kohtuutonta evätä purkulupa. Purkulupaa ei tule kuiten kaan myöntää, ellei tilalle rakenneta uutta ympärivuotiseen asuinkäyt töön tarkoitettua rakennusta. Mikäli rakennus puretaan, suositellaan sen tilalle rakennettavaksi samal le paikalle puuverhoiltu, harjakattoinen, 1½-kerroksinen asuin talo, joka muotokieleltään ja väritykseltään sopii ympäristöönsä ja säily tet tä vään muuhun rakennuskantaan. Mikäli rakennuspaikalle ha lutaan maakuntamuseon lausunnon mukaisesti sijoittaa pihapiiriä

6 muo dos taen uusi asuinrakennus eri sijainnilla, vanha asuinrakennus säi lyt täen, tämä on mahdollista rakennusjärjestyksen 6 mukaisesti. Van haa asuinrakennusta ei kuitenkaan tule ilman tarvittavia kor jauksia käyttää asumiseen tai muuhun tarkoitukseen, jossa altistuminen mah dol li sil le sisäilman mikrobeille on pitkäaikaista. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että hanke täyttää MRL 137 an netut rakennusluvan edellytykset, koska kyse on vanhasta vakituisesta asuin ra ken nus pai kas ta. Otettaessa huomioon rakennuksen tek ni nen kunto, terveydelliset riskit sekä kohtuullisuuden arviointi, eivät ra kennuk sen kulttuurihistorialliset arvot edellytä purkuluvan epää mis tä. Rakennusluvan ehdoiksi tulee kirjata vähintään maakuntamuseon lau sun nos sa oleva arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvä kappale ra ken nus töi den keskeyttämisestä ja ilmoitusvelvollisuudesta. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy suun nit te lu tar ve rat kai sun hakemuksen mukaisena seuraavin ehdoin: Mikäli purku- ja rakennustöiden yhteydessä maapohjaa kaivettaessa tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). Perustelut: Rakennuslautakunnan käsityksen mukaan hanke täyttää MRL 137 annetut rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella, koska kyse on vanhasta vakituisesta asuinrakennuspaikasta. Otettaessa huomioon rakennuksen tekninen kunto, terveydelliset riskit sekä kohtuullisuuden arviointi, eivät rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot edellytä purkuluvankaan epäämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 Rakennusjärjestys 4,6,12,14 Hallintosääntö 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaoloaika ja jatkotoimenpiteet: Tämä suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen on liitettävä

7 tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 440 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, p