SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Sastamalan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Aika klo 17:00-17:45 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 3 Nuorisovaltuutetun ja asiantuntijoiden läsnäolo lautakunnan kokouksissa Rakennuslautakunnan kokoukset vuonna Rakennuslautakunnan pöytäkirjan tarkistus ja nähtävänä pitäminen 6 Suunnittelutarvehakemus , Karkunkyläntie 326, Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusasiat 14 8 Suunnittelutarveratkaisuhakemus , , Särkijärventie

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Aika klo 17:00-17:45 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Jarkko Pentti puheenjohtaja Palomäki Leena I varapuheenjohtaja Hituri Raija jäsen Metsälä Jarmo jäsen Pietilä Tarja jäsen Virtanen Tauno jäsen Välimäki Olli jäsen Toivonen Vili nuorisovaltuuston edustaja Henttonen Juha rakennustarkastaja Merja-Liisa Hannuksela maankäyttöpäällikkö Hurnanen Paula Poissa pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Pentti Jarkko puheenjohtaja 1-8 :t Paula Hurnanen pöytäkirjanpitäjä Leena Palomäki Tarja Pietilä Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Sastamalan kaupungin rakennusvalvontatoimisto, klo 9-15

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus RAKLTK Lautakunnan kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on yli puolet lau takunnan jäsenistä. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta RAKLTK Pöytäkirjan tarkastaa kullakin kerralla kaksi erikseen valittua pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Leena Palomäki ja Tarja Pietilä. Päätös: Valittiin Leena Palomäki ja Tarja Pietilä.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Nuorisovaltuutetun ja asiantuntijoiden läsnäolo lautakunnan kokouksissa 2017 RAKLTK Hallintosäännön 47 :n mukaan nuorisovaltuuston valitsemilla edus tajil la on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan kokouksissa edellyttäen, että toimielin tekee siitä erik seen päätöksen. Läsnäolo-oikeutta ei kuitenkaan voida myöntää sa las sa pidet tä vi en asioiden osalta. Kaupunginhallitus on antanut toimielimille ohjeen, jonka mukaan asiantun ti joi den osallistumisesta kokouksiin tulee tehdä erillinen pää tös. Tämän ohjeen antaminen on osa sisäistä valvontaa. Asiantuntijan tulee olla, milloin tarpeelliseksi harkitaan, saapuvilla kokouk sis sa kun hänen valmistelemaansa asiaa käsitellään. Kau pun ginhal li tuk sen mukaan asiantuntijoiden ajankäytön kannalta on koh tuul lista kohdentaa läsnäolo asioihin, joissa heillä on asian tun te mus ta. Rakennuslautakunnan kokouksissa on hallintosäännön mukaan lau takun nan jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kau pun gin hal li tuk sen edustajalla. Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan edustajiksi ra ken nus lau takun taan vuodeksi 2017 varsinaisen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, että sen kokouksissa vuonna 2017 on läsnäolo- ja puheoikeus nuorisovaltuuston valitsemalla edus ta jal la tai varajäsenellä sekä tarvittaessa tek ni sel lä johtajalla, maankäyttöpäälliköllä (Mer ja-lii sa Hannuksela), lu pa in si nöö ril lä (Raija Rintala), kaavoitusarkkitehdilla (Timo Silomaa) ja yleiskaavasuunnittelijalla (Juha Mäkelä). Li säk si kokouksissa toimii pöy tä kir jan pi tä jä nä rakennusvalvonnan pal ve lu sih tee ri (Paula Hur nanen tai Tuula Mäkelä) tai hallintosihteeri (Ou ti Jukarainen) Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan kokoukset vuonna 2017 RAKLTK Hallintosäännön 47 :n mukaan toimielin päättää varsinaisten ko kousten sa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin pu heen joh ta ja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jä se nis tä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää pitää kokouksensa pääsääntöisesti joka kuu kau den toinen tiistai klo kaupungintalolla ja tarvittaessa pu heen joh ta jan päätöksellä muulloinkin. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan pöytäkirjan tarkistus ja nähtävänä pitäminen RAKLTK Hallintosäännön 49 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh dol la pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja var men taa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättä mäl lä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toi mi eli men päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päi vää aiemmin on ilmoitettu. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöy tä kir ja on asetettu yleisesti nähtäväksi (KuntaL 95 2 mom). Pää tök sen tiedoksiannosta asianosaiselle on säädetty erikseen. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella annetun päätöksen tie dok sian nos ta (julkipanomenettely) ja muutoksenhausta on säädetty maankäyt tö- ja rakennuslaissa ( 187, 190, 192, 193 ja 198). Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, että ra ken nus lau ta kun nan pöy tä kir jat 2017 tarkastetaan kahden kullakin kerralla erikseen va li tun jäsenen toimesta ja että tarkastetut pöytäkirjat pidetään ylei ses ti näh tävä nä kokousta seuraavan viikon tiistaina klo 9-15 ra ken nus val von tatoi mis tos sa. Tarvittaessa lautakunta voi päättää erik seen muus ta kin nähtävilläolopäivästä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan si ten kuin kunnalliset kuulutukset kaupungissa ilmoitetaan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Suunnittelutarvehakemus , Karkunkyläntie 326, / /2016 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Helena ja Antti Kalliola ovat jättäneet suunnittelutarvehakemuksen, joka koskee Karkunkylän tilaa Pikkuvainio osoitteessa Karkun ky län tie 326. Rakennuspaikan pinta-ala on 7980 m2. Rakennushanke Tarkoituksena on korvata vanha asuinrakennus uudella, käyt tö tar koituk sen säilyessä vakituisena asuntona. Purettava, kerrosalaltaan 90 m2:n 1,5-kerroksinen asuinrakennus on rakennettu arviolta 1930-lu vulla. Korvaava asuinrakennus on 1-kerroksinen, kerrosala 138 m2. Lisäksi on tarkoitus rakentaa autosuojarakennus n. 60 k-m2. Rakennuspaikalla on lisäksi kaksi talousrakennusta, ker ros alal taan n. 140 ja 40 m2 sekä maakellari. Haettu kokonaiskerrosala on n. 380 m2. Suunnittelutarve Hanke sijaitsee rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueella (mai semal li ses ti herkkä alue). MRL 137 mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tar koi te tul la suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edel lyt tää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tä misel le; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luon nontai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä vir kis tys tar pei den turvaamista. Lupaharkinta kuuluu rakennuslautakunnalle. Hakijan antamia lisätietoja Hakemusta perustellaan vanhan asuinrakennuksen huonolla kun nol la, lahovaurioilla ja mm. hajuhaitoilla. Hakija on pyynnöstä täy den tä nyt hakemustaan toimittamalla kopiot asuinrakennuksen ra kenne kat sel muk ses ta (Taratest ), ho me koi ra tut ki muk ses ta (Tmi Hometutka ) sekä materiaalinäytteen mik ro bi ana lyy sis tä (Työterveyslaitos ). Selvitysten mukaan on todettavissa yhteenvetona: rakennus on ollut vakituisessa asuinkäytössä viimeksi 1970-lu vul la talon alapohjassa on ollut kytöpalo, jonka seurauksena osa lat tiankan nat ti mis ta on hiiltynyt palon jälkeen talossa on tehty remontti, mm. lattioita ja ros si poh jaa on uusittu talo on ollut sen jälkeen kylmillään n. 10 vuotta luvun puo li vä-

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta lis sä nykyiset omistajat ovat hankkineet talon kesäkäyttöön, tal vi sin se on ollut kylmänä ja 2000-luvulla talossa on ollut ainakin kaksi vesivahinkoa, jot ka ovat johtuneet vesiputken jäätymisestä alapohjassa. Eris tei tä ei ole vahinkojen jälkeen vaihdettu. talossa on ilmanvaihdon (painovoimainen) parantamisesta huo limat ta havaittu olevan hajuongelmia rakennuksessa ei ole salaojia ja sadevesiä ohjautuu suoraan sok kelin juureen yläpohjassa on vanhoja vuotojälkiä seinustoilla ja piipun juuressa sisäpuolella hirsirunko on ehjä, lahovaurioita ei havaittavissa rossipohjien eristeet kuivat julkisivulaudoituksen osalta puuttuu tuuletusrako ja laudoituksen alla on höyrynsulkuna toimiva tinapaperi eteläpäädyssä ikkunoiden alla on lahovaurioita ja hyönteistuhoon viit taa via jälkiä, ulkolaudoitusta poistettu vain paikoin paikoin matalassa ryömintätilassa on eloperäistä rakennusjätettä ja puutteellinen tuuletus rakennus ei täytä uudelle asuinrakennukselle asetettuja vaa ti muksia homekoira on tutkinut alakerroksen ja ilmaissut homeisiin viit taa via kohtia lattian ja seinän rajakohdissa sekä kynnysten kohdilla selvitysten suositukset tarvittaviksi toimenpiteiksi ovat osin yh tä pi täviä, osin poikkeavia. Toimenpide-ehdotukset vaihtelevat vau rioi tunei den rakennusosien ja eristeiden vaihtamisesta uu des taan rakentamiseen. mikrobianalyysissä tutkittu lattiasta, alapohjan eristeestä sekä ta petis ta otettuja näytteitä. Tapettinäytettä lukuun ottamatta näyt teis sä on selvä mikrobikasvu. Maakuntakaava Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä ra kennus paik ka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla mai se ma-alu eel la. Valmisteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 eh do tuk ses sa alue kuuluu matkailun ja virkistyksen kehittämiseen koh de alu ee seen sekä arkeologisen perinnön ydinalueeseen. Uudessa maa kun ta kaavas sa ei enää esitetä yksittäisiä arkeologisen kult tuu ri pe rin nön kohteita. Rakennuspaikkaan rajautuva Karkunkylän ky lä tont ti on historiallisen ajan muinaisjäännös. Yleiskaava / asemakaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakennusjärjestys Rakentamisen muut reunaehdot on määritetty ra ken nus jär jes tyk ses sä. Rakentamisesta arvokkailla maisema-alueilla ja kult tuu ri ym pä ris töis sä on määrätty rakennusjärjestyksen 12 :ssä. Arvokkailla mai se ma-alueilla tulee erityisesti huomioida 14 määräykset: Ra ken nuk sen sopeutuminen ympäristöön ja maisemaan (rakennustapa, si joi tus, koko, muoto, ulkomateriaalit, väritys ja julkisivun jäsentely sekä ra ken nus ten

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta muodostama kokonaisuus). Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Salonsaaressa, n. 13 km päässä Sas ta malan keskustasta, jossa on mm. lähin päivittäistavarakauppa. Lä hin alakoulu on n. 6 km etäisyydellä Stormissa. Rakennuspaikka on ky lämäi sel lä alueella. Karkunkyläntieltä puuttuu valaistus ja kevyen lii kenteen väylä. Liikennemäärät tiellä ovat ajoneuvoa/vrk (Lii kenne vi ras to 2010). Alue ei ole kunnallistekniikan piirissä. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty huomau tuk sia. Maakuntamuseon lausunto Rakennuskohde sijaitsee valmisteilla olevan maakuntakaavan sel vi tysten mukaan Kärppälän-Karkunkylän kulttuurimaisemassa, ja ra ken nuskoh teel la saattaa ikänsä ja säilyneisyytensä vuoksi olla eri tyis tä kulttuurihistoriallista arvoa. Tämän vuoksi lupahakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan seuraa vaa: Kohde sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Karkun-Tyrvään mai sema-alu eel la, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kulttuu ri mai se man arvojen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huo mio ta ja maankäytön tulee soveltua alueen historialliseen ke hi tyk seen. Karkunkylän kulttuurimaisema on määritelty maakunnallisesti ar vokkaak si valmisteilla olevaa maakuntakaavaa varten laaditussa sel vi tykses sä ja esitetty maakuntakaavaehdotuksessa alueena, jonka maan käytös sä tulee varmistaa, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Eri tyi se nä arvona on nostettu esiin Karkunkyläntien varren kyläasutus ra ken nuskult tuu rin ns. ydinalueena. Käsillä oleva pihapiiri on osa em. ar vo aluet ta ja siten sen rakennuskannan säilyttäminen erityisen tär keää. Päärakennuksen purkamisen syyksi esitetään rakennuksen huo noa kuntoa. Purettavaksi aiotun rakennuksen paikalle on suunniteltu tyyp pita lo mal li nen asuinrakennus. Rakennuksen kunnosta ei ole eril lis tä selvitystä, ja saatujen tietojen mukaan rakennus on kun nos tet ta vis sa normaalein hirsirakennuksen kunnostustoimenpitein eikä huo no kun toisuut ta voi siten pitää purkamisen perusteluna. Maa kun ta mu seo katsoo, että rakennuksen kunto, aluetta koskevat suunnitelmat ja val ta kun nal liset alueidenkäyttötavoitteet huomioiden vanha asuin ra ken nus tulisi säilyttää. Pihapiiriä voi kulttuuriympäristön kannalta täy den tää toisella asuinrakennuksella. Uudisrakentamisessa tulisi käyt tää alueen rakennusperinteelle tyypillisiä materiaaleja, muotoja, mit ta suh tei ta ja värejä. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Karkunkylän historiallisen ky läton tin (muinaisjäännöstunnus ) läheisyydessä, sen poh joispuo lel la. Tämän vuoksi mahdolliseen lupapäätökseen on yh te nä ehtona kirjattava, että mikäli purku- ja rakennustöiden yhteydessä maa poh jaa kaivettaessa tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tii li muu raus ta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä mui nais jään-

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta nök ses tä tai arviolta 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pir kan maan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). Maakuntamuseolla ei ole ollut lausuntoa valmistellessaan käytössä haki jan myöhemmin toimittamia lisäselvityksiä rakennuksen kun nos ta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Pikkuvainio on lohkotila, joka on rekisteröity Purettavaksi hae tun asuinrakennuksen rakentamisajankohta ei ole tiedossa, mut ta on luultavaa, että asuinrakennus on suunnilleen samalta ajalta kuin tilan muodostaminen. Pihapiirissä on samalta ajalta olevat na vet ta raken nus, sauna ja maakellari. Lupakohteessa on tehty koh de käyn ti yhdessä rakennushankkeen pääsuunnittelijan kanssa Asuinrakennuksen ryömintätilassa on ollut aiemmin tulipalo, jonka seurauk se na niskapalkit ovat hiiltyneet. Vaurioiden vaikutukset palk kien kantavuuteen eivät ole lupavalmistelun puitteissa arvioitavissa, mut ta rakennusta on käytetty myös palon jälkeen. Kahden ikkunan al la on näkyvissä selviä lahovaurioita, jotka eivät kuitenkaan ulotu hir si ker ran läpi. Rakennuksessa ei ole nähtävissä silmämääräisesti pai nu mis ta. Rakennuksen sisäilmassa ei kohdekäynnin hetkellä ollut ais tin va rai sesti tunnistettavissa selviä merkkejä mikrobeista si sä il mas sa. Rakennuksen tuuletusta on hiljan lisätty painovoimaisin il man vaih tovent tii lein, mikä lienee kuivattanut sisäilmaa. Ho me koi ra tut ki muk sen jälkeen talosta on purettu vesikatto, jonka puut tu mi nen altistaa rakennusta merkittävästi uusille kos teus vau rioil le ja sisäilmaongelmille. Kohdekäynnin ja hakijan toimittamien tarkastusraporttien perusteella to de taan lausuntona seuraavaa: Rakennus ei ilman merkittäviä korjaustoimenpiteitä sovellu asu mi seen. Rakennuksen vauriot ja ongelmat johtuvat rakennuksen ole mi ses ta asumattomana ja kylmillään, vesi- ja palovahingoista, teh dyis tä korjauksista sekä rakennuksen omistajan vastuulla olevan huollon riittä mät tö myy des tä. Rakennuksessa olevat vauriot ja ongelmat ovat pitkäl ti vanhoille hirsitaloille tyypillisiä, etenkin niiden ollessa asu mat to mina ja kylmillään. Rossipohjainen hirsirakennus on ra ken nus tyyp pi nä toisaalta korjattavissa merkittävienkin vaurioiden jälkeen käyttö- ja asuinkelpoiseksi. Kohdekäynnin ja tarkastusraporttien perusteella talon rakenteelliset vau riot vaikuttavat mahdollisilta korjata perinteisin hirsirakennuksen kun nos tus toi men pi tein ja -menetelmin. Vanhaa alkuperäisen il meen sä säilyttänyttä hirsitaloa ei ole yleensä perusteltua, kannattavaa tai mahdol lis ta kaan korjata uutta asuinrakennusta vastaavaksi. Kor jaus ten jälkeenkään ei voi poissulkea, että korjattavaan ra ken nuk seen jää tai tulee uusia rakennusvirheitä tai jää korjaamatta jääneitä koh tia, jotka

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta voivat aiheuttaa terveydellisen riskin. Rakennusluvan yhteydessä haettavaa purkulupaa varten kiinteistön omis ta ja on teettänyt tarvittavia perusselvityksiä korjausten tarpeen ja rakennuksen ongelmien kartoittamiseksi. Teknisen kunnon ar vioin nin suhteen selvityksiä on pidettävä myös lupaharkintaa varten riit tä vi nä. Rakennusta ei ole inventoitu rakennuskohteen rakennus- ja kult tuu rihis to rial lis ten arvojen määrittämiseksi. Rakennuskokonaisuuden ikä, säilyneisyys ja sijainti maakunnalliseksi katsotulla arvoalueella edel lyttäi si inventointia alueelle ohjelmoidun osayleiskaavoituksen yh tey dessä. Rakennuksen kohtalon jättäminen ratkaisematta in ven toin nin puuttuessa olisi kuitenkin kiinteistön omistajan kannalta koh tuu ton ta. Pikkuvainion tila ei ole kantatila, eikä sen historiasta ole tie dos sa sellaista erityistä tapahtumaa tai henkilöä, jonka vuoksi ra ken nus ta tulisi historiallisesti pitää erityisenä. Asuinrakennus pi ha pii rin hyvin säilyneine talousrakennuksineen on tyypillinen aikakauden ko ko naisuus, mihin ei liity erityisarvoja. Olemassa olevalla tiedolla ra ken nuksen arvo ei edellyttäisi ainakaan ehdotonta suojelua. Myös kään Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto ei tätä edellytä. Tilanteessa, jossa rakennuksella ei ole kiistatonta suojelutarvetta, omis ta ja ei näe korjausta mielekkäänä eikä taloudellisesti kan nat ta vana, ja jossa ei voida poissulkea terveydellisiä riskejä korjausten jälkeen kään, olisi kohtuutonta evätä purkulupa. Purkulupaa ei tule kui tenkaan myöntää, ellei tilalle rakenneta uutta ympärivuotiseen asuin käyttöön tarkoitettua rakennusta. Mikäli rakennus puretaan, suositellaan sen tilalle rakennettavaksi samal le paikalle puuverhoiltu, harjakattoinen, 1½-kerroksinen asuin ta lo, joka muotokieleltään ja väritykseltään sopii ympäristöönsä ja säi ly tet tävään muuhun rakennuskantaan. Mikäli rakennuspaikalle ha lu taan maakuntamuseon lausunnon mukaisesti sijoittaa pihapiiriä muo dostaen uusi asuinrakennus eri sijainnilla, vanha asuinrakennus säi lyt täen, tämä on mahdollista rakennusjärjestyksen 6 mukaisesti. Van haa asuinrakennusta ei kuitenkaan tule ilman tarvittavia kor jauk sia käyttää asumiseen tai muuhun tarkoitukseen, jossa altistuminen mah dol li sil le sisäilman mikrobeille on pitkäaikaista. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että hanke täyttää MRL 137 an ne tut rakennusluvan edellytykset, koska kyse on vanhasta vakituisesta asuin ra ken nus pai kas ta. Otettaessa huomioon rakennuksen tek ni nen kunto, terveydelliset riskit sekä kohtuullisuuden arviointi, eivät ra kennuk sen kulttuurihistorialliset arvot edellytä purkuluvan epää mis tä. Rakennusluvan ehdoiksi tulee kirjata vähintään maakuntamuseon lausun nos sa oleva arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvä kappale ra kennus töi den keskeyttämisestä ja ilmoitusvelvollisuudesta. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy suun nit te lu tar ve rat kai sun hakemuksen mukaisena seuraavin ehdoin: Mikäli purku- ja rakennustöiden yhteydessä maapohjaa kaivettaessa tavataan nokimaata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta tai palanutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). Perustelut: Rakennuslautakunnan käsityksen mukaan hanke täyttää MRL 137 annetut rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella, koska kyse on vanhasta vakituisesta asuinrakennuspaikasta. Otettaessa huomioon rakennuksen tekninen kunto, terveydelliset riskit sekä kohtuullisuuden arviointi, eivät rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot edellytä purkuluvankaan epäämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 Rakennusjärjestys 4,6,12,14 Hallintosääntö 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaoloaika ja jatkotoimenpiteet: Tämä suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 440 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, p

14 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusasiat RAKLTK Rakennustarkastajan ilmoitukset myönnetyistä luvista , , , Valmisteluvastuu: palvelusihteeri Ehdotus rt: Lautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset ja ilmoitukset tiedoksi saaduksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

15 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta Suunnittelutarveratkaisuhakemus , , Särkijärventie 603/ /2016 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Suunnittelutarvehakemus koskee tilaa Lahonkaski I-Toivonen osoitteessa Särkijärventie n. 357 Mouhijärvellä. Raken nus pai kan pinta-ala on 7560 m2. Hakijoina ovat Niina ja Jaak ko Park ki la. Rakennushanke Tarkoituksena on rakentaa vakituinen asunto ja talousrakennuksia ennes tään rakentamattomalle kiinteistölle. Enintään 1½ -kerroksisen asuin ra ken nuk sen kerrosala on 204 m2, talousrakennuksen 170 m2, autotalli/katoksen 30 m2 ja erillisen pihasaunan 30 m2. Haet ta va kokonaiskerrosala on 532 m2. Suunnittelutarve Hanke sijaitsee rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueella. MRL 137 mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muu toin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suun nitte lu tar ve alu eel la, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edel lyt tää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle jär jes tämi sel le; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä vir kis tys tar pei den turvaamista. Lupaharkinta kuuluu rakennuslautakunnalle. Hakemuksen perustelut / hakijan antamia lisätietoja Talousrakennusten sijoittamisella pyritään vähentämään liikenteen melua ja muodostamaan suojattua pihapiiriä. Meluhaitan torjuntaa on tarkoitus lisätä istuttamalla havupuita. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 2007) rakennuspaikka on maa kun nal li ses ti arvokkaalla maisema-alueella (MAm). Yleiskaava / asemakaava Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Mouhijärven Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava (2002). Rakennuspaikka on sii nä osittain kyläaluetta (AT), osittain maa- ja metsätalousvaltaista aluet ta (M), jolla sallitaan hajarakentaminen.

16 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta Alueella on vireillä oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta. Mou hijär vi-häi jää-sal mi osayleiskaavan nähtävillä olleessa eh do tuk ses sa rakennuspaikka sijoittui asumisen selvitysalueelle (A/selv), jolla ra kenta mi nen ennen yksityiskohtaisempaa kaavoitusta edellyttäisi vä hin tään 5000 m2 rakennuspaikkaa. Alueella ei ole asemakaavaa. Rakennusjärjestys Rakentamisen muut reunaehdot on määritetty ra ken nus jär jes tyk ses sä. Rakentamisesta arvokkaalla maisema-alueella on määrätty 12 ja 14 :ssä. Sijainti ja palvelujen saatavuus Rakennuspaikka sijaitsee valtatien 11 Häijään kiertoliittymän poh joispuo lel la ja Kyröntien (st 249) itäpuolella, n. 1 km päässä Häijään keskus tas ta. Haetun asuinrakennuksen etäisyys Kyröntiestä on n. 110 m. Rakennuspaikka on maaseutualuetta, jolla on harvakseltaan ha ja-asutus ta. Rakennuspaikka on Sastamalan veden vesihuollon toi min ta-alueel la. Kyröntien varressa kulkee painevesiviemärin run ko lin ja ja alue on viemäröinninkin osalta toiminta-aluetta. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Häijään liikekeskuksessa. Häi jään alakoulu on alle 2 km etäisyydellä. Valtatiellä 11 on kevyen lii ken teen alikulku Rieniläntien kohdalla, ja Häijään taajamassa on ke vyt väy lät. Perämaantie on vähäliikenteinen paikallistie. Päiväkoti on kou lun yhteydessä. Naapurien kuuleminen Hakija ja kaupunki ovat kuulleet naapurit. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty huomautuksia. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikka on yläosaltaan loivasti etelään viettävää rin ne pel toa. Rajapyykin 71 eteläpuolella rinne viettää laaksoon selvästi jyr kem min. Alue on maisemiltaan arvotettu maakunnallisesti ar vok kaak si. Rakennuspaikan kohdalla kyse on etenkin Kyröntieltä avoi men viljelylaakson yli Perämaantien suuntaan avautuvasta nä ky mäs tä ja sen säilymisestä, sekä rakentamisen ja pihankäytön suh tees ta ympäröivään kulttuurimaisemaan. Alueella voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa osa yleis kaavas sa rakennuspaikan pohjoisosan on katsottu soveltuvan asuin ra kenta mi seen, ja olevan osa muodostuvaa raittimaista kyläaluetta. Val misteil la olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkistetussa kaa va ehdo tuk ses sa ollaan päätymässä samankaltaiseen rat kai suun: Särkijärventien varsi merkitään kyläalueeksi ja rajapyykistä 71 ete lään oleva peltoalue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleis kaa van

17 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta mukaisesti rakentamisen tulisi toteutua kyläalueeksi mer ki tyl lä alueella, jolloin turvataan maisema-arvojen säilyminen. Etäi syy det palveluihin ovat kohtuulliset, eikä sijainti edellytä kou lu kul je tuk sia. Kiinteistön emätilasta Lahonkaski I-Toivonen ( ) ei ole ai kaisem min muodostettu rakennuspaikkoja. Rakennuspaikalla on tehty kohdekäynti Hakemuksen asemapiirroksessa kookas talousrakennus on sijoitettu ra ken nus pai kan länsireunalle rinteeseen siten, että se ase ma piir rokseen merkityn istutettavan kuusiaidan tavoin katkaisee pitkän nä ky män avoimeen maisematilaan Kyröntieltä päin. Esitetyllä kuu si ai dal la ja talousrakennuksella ei ole olennaista merkitystä melusuojana, kos ka esitetty melusuojarakenne asuinrakennukselle ja oles ke lu pi hal le päin ei ole riittävän massiivinen ja yhtenäinen. Asuinrakennus ja oleskelupiha sijoittuvat yli 100 metrin etäisyydelle Kyröntiestä (st 249), joten liikenteen melu ei ylittäne asetettuja ohjearvoja. Sär ki jär ven tien läheisyydessä on asutusta huomattavasti lähempänäkin seu tu tietä.tätä tukee myös Häijääseen tehty liikennemelumallinnus (Pro methor Oy 2014). Haettu rakennusoikeus on kiinteistön pinta-alaan nähden koh tuul li nen. Rakentaminen tulisi kuitenkin sijoittaa tiiviimmin Särkijärventien lä heisyy teen, jolloin näkymiä Kyröntieltä ei tarpeettomasti peitettäisi ja arvokas maisema siten säilyisi mahdollisimman muut tu mat to ma na. Särkijärventien läheisyyteen esitetty kookas autotalli/katos si joit tuu lähemmäksi yksityistietä kuin rakennusjärjestyksen 7 sallii. Poik keama rakennusjärjestyksestä voi olla kuitenkin perusteltavissa ky lä ku val lisil la syillä. Rakentaminen tulisi sijoittaa lausunnon liitekartassa punaisella pis tekat ko vii val la esitetylle rakennusalalle. Näin sijoitettuna rakentaminen on yleiskaavan mukaista eikä haittaa vastaista kaavoitusta, ja on so pivaa maiseman ja kyläkuvan kannalta, ja rakennushanke muu toin kin täyttää MRL 137 annetut rakennusluvan edellytykset uudelle asuin raken nus pai kal le. Vesipisteelliset rakennukset tulee olla liitettävissä jätevesiviemäriin. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy suun nit te lu tar ve rat kai sun haetulle rakentamisen määrälle ja käyttötarkoitukselle siten, että ra kennuk set sijoitetaan yhdyskuntasuunnittelun lausunnossa esi te tyl le rakennusalalle. Perustelut:

18 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta Alueella voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa osa yleis kaavas sa rakennuspaikan pohjoisosan on katsottu soveltuvan asuin ra kenta mi seen, ja olevan osa muodostuvaa raittimaista kyläaluetta. Val misteil la olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkistetussa kaa va ehdo tuk ses sa ollaan päätymässä samankaltaiseen rat kai suun: Särkijärventien varsi merkitään kyläalueeksi ja rajapyykistä 71 ete lään oleva peltoalue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleis kaa van mukaisesti rakentamisen tulisi toteutua kyläalueeksi mer ki tyl lä alueella, jolloin turvataan maisema-arvojen säilyminen. Etäi syy det palveluihin ovat kohtuulliset, eikä sijainti edellytä kou lu kul je tuk sia. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 Rakennusjärjestys 4, 7, 12, 14 Hallintosääntö 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaoloaika ja jatkotoimenpiteet: Tämä suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 440 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Päätös: Rakennuslautakunta jätti asian pöydälle. Lisätietoja: Juha Mäkelä, p RAKLTK Yleiskaavasuunnittelija on käynyt keskusteluja hakijan kanssa rakennushankkeesta ja hakijalle on kerrottu suunnittelun reunaehdoista ja maiseman säilyttämisen tavoitteista. Hakija on ilmaissut hyväksyvänsä tavoitteet ja laatinut luonnoksia talousrakennuksen sovittamiseksi paremmin maisemaan ja rinteeseen.

19 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta Hakija on esittänyt, että talousrakennus sijoitettaisiin alkuperäisen asemapiirroksen mukaisesti, mutta rinteeseen ja maisemaan istutettuna. Rakennuksen pohjoispäätyä ylärinteessä upotetaan noin 1 metrin verran, jolloin eteläpäädyn puolella vältytään merkittäviltä täytöiltä. Luonnossuunnitelmat ovat oheismateriaalina. Luonnoskuvien mukaisella rinteeseen sovittamisella, rakennuksen ulkoasulla ja kattokaltevuudella rakennus voidaan yleiskaavasuunnittelijan näkemyksen mukaan istuttaa arvokkaaseen maisemaan, ja haitat näkymien katkeamiseen voidaan riittävästi minimoida. Hän on esittänyt hakijalle näkemyksenään, että voi puoltaa suunnittelutarveratkaisua, mikäli uudisrakennus on luonnoskuvien mukainen, puuverhoiltu ja väritykseltään ympäristöön sopiva. Kiinteistökaupan esisopimus on katsottu riittäväksi valtuudeksi (valtakirjaksi) hakea kiinteistölle suunnittelutarveratkaisua, vaikkakaan esisopimuksessa ei ole asiasta mitään mainintaa. Valmistelun aikana kiinteistön omistaja on jättänyt kirjeen, jossa hän esittää näkemyksenään, että kiinteistökaupan esisopimus on rauennut ja että hän jatkaa maanomistajan ominaisuudessa suunnitelutarveratkaisuprosessia. Kirjeessään hän esittää, että talousrakennus ja saunarakennus poistetaan ja rakennukset sijoitetaan yhdyskuntasuunnittelun lausunnossa esitetylle rakennusalalle. Lisäksi kiinteistönomistaja ilmoittaa, että hän vastaa suunnittelutarveratkaisun kustannuksista. Hakijalta on pyydetty lisäselvitystä hallintaoikeudesta perjantaihin mennessä, mutta sitä ei ole toimitettu. Sen sijaan Asianajotoimisto Mika Ala-Uotilalta on tullut rakennusvalvontaan kirje, jossa pyydetään, että suunnittelutarveratkaisua koskeva asia jätetään lepäämään, kunnes esisopimuksen sitovuutta koskeva asia on saatu ratkaistua sovinnollisesti tai käräjäoikeuden päätöksellä. Kysymys esisopimuksen ehtojen yksipuolisen muuttamisen laillisuudesta ei kuulu rakennusvalvontaviranomaisen ratkaisuvaltaan, eikä lainsäädäntö tämänkaltaisessa tilanteessa mahdollista asian lepäämään jättämistä. Rakennusvalvontaviranomainen jatkaa hakijan asian käsittelyä katsoen, että lain edellyttämän muotomääräyksen sinänsä täyttävä esisopimus on riittävä osoitus suunnittelutarvahakemusta koskevana hallintaselvityksenä. Kiinteistönomistajan kirje on oheismateriaalina. Tämän jälkeen kiinteistön omistaja on toimittanut kiinteistön haltijana oman suunnittelutarveratkaisuhakemuksen. Tarkoituksena on rakentaa vakituinen asunto ja talousrakennus ennestään rakentamattomalle kiinteistölle asemapiirroksen mukaisesti.

20 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta Enintään 1½ -kerroksisen asuinrakennuksen kerrosala on 204 m2, ja 1-kerroksisen talousrakennuksen kerrosala on 96 m2. Haettava kokonaiskerrosala on 300 m2. Maanomistajan mukaan kiinteistön halki kulkee vesijohto Kyröntien suuntaisesti ja Särkijärventin suuntaisesti maanalainen sähkökaapeli. Johdot on esitetty hänen asemapiirustuksessaan. Näiden lisäksi etelämpänä pellolla sijaitsee Sastamalan Veden runkolinja mikä on esitetty myös liitekartassa. Rakennusvalvontaan on tullut siis kaksi suunnittelutarvehakemusta koskien samaa kiinteistöä Näkemykseni mukaan suunnittelutarveratkaisu koskee rakennuspaikkaa ja sen erityisiä edellytyksiä rakentamiselle, joten suunnittelutarveratkaisu voidaan myöntää ottamatta kantaa, kuka on oikeutettu tässä tapauksessa hakemaan suunnittelutarveratkaisua ja koska suunnittelutarveratkaisu mahdollistaa vain tulevan mahdollisen rakennusluvan myöntämisen. Rakennusvalvonta ei kuitenkaan voi myöntää kiinteistölle rakennuslupaa, ennen kuin kiinteistön hallintaoikeus on yksiselitteisesti osoitettavissa ja suunnittelutarveratkaisu on saanut lainvoiman. Käsittääkseni on kummankin hakijan edun mukaista tehdä kiinteistölle päätös suunnittelutarveratkaisusta, jotta he voivat olla varmoja, että kiinteistölle saa rakentaa ja mitkä ovat rakentamisen ehdot. Katson, että yhteensä 532 k-m2:n suuruinen rakentaminen on kiinteistön pinta-alaan nähden kohtuullinen. Rakentaminen tulisi kuitenkin sijoittaa Särkijärventien läheisyyteen, jolloin näkymiä Kyröntieltä ei tarpeettomasti peitettäisi ja arvokas maisema siten säilyisi mahdollisimman muuttumattomana. Niina ja Jaakko Parkkilan esittämät luonnospiirrustukset, missä talousrakennuksen pohjoispäätyä ylärinteessä upotettaisiin noin 1 metrin verran, jolloin eteläpäädyn puolella vältytään merkittäviltä täytöiltä, ei ole hyvä ratkaisu, vaikkakin ratkaisu jonkin verran vähentää uudisrakennuksen näkyvyyttä maisemassa. Rakentaminen tulisi sijoittaa liitekartassa punaisella pistekatkoviivalla esitetylle varjostetulle rakennusalalle ja tämän lisäksi rakennusten sijoittelussa tulisi huomioida olemassa olevat kaapelit ja johdot. Näin sijoitettuna rakentaminen on tulevan yleiskaavan mukaista eikä haittaa vastaista kaavoitusta, ja on sopivaa maiseman ja kyläkuvan kannalta, ja rakennushanke muutoinkin täyttää MRL 137 annetut rakennusluvan erityiset edellytykset uudelle asuinrakennuspaikalle. Vesipisteelliset rakennukset tulee olla liitettävissä jätevesiviemäriin. Valmisteluvastuu: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela

21 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta Ehdotus rt: Rakennuslautakunta hyväksyy suun nit te lu tar ve rat kai sun haetulle rakentamisen määrälle ja käyttötarkoitukselle seuraavin ehdoin: -rakennukset tulee sijoittaa liitekartassa punaisella pistekatkoviivalla esitetylle varjostetulle rakennusalalle -rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 532 k-m2. Lisäksi rakennuslautakunta korostaa vielä, että kiinteistölle voidaan myöntää rakennuslupa vasta, kun erimielisyys kiinteistön tulevasta hallinnasta on sovittu tai lainvoimaisesti ratkaistu. Perustelut: Alueella voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa rakennuspaikan pohjoisosan on katsottu soveltuvan asuinrakentamiseen, ja olevan osa muodostuvaa raittimaista kyläaluetta. Valmisteilla olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkistetussa kaavaehdotuksessa ollaan päätymässä samankaltaiseen ratkaisuun: Särkijärventien varsi merkitään kyläalueeksi ja rajapyykistä 71 etelään oleva peltoalue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan mukaisesti rakentamisen tulisi toteutua kyläalueeksi merkityllä alueella, jolloin turvataan maisema-arvojen säilyminen. Etäisyydet palveluihin ovat kohtuulliset, eikä sijainti edellytä koulukuljetuksia. Ehdotuksen mukaisesti sijoitettuna rakentaminen on tulevan yleiskaavan mukaista eikä haittaa vastaista kaavoitusta, ja on sopivaa maiseman ja kyläkuvan kannalta, ja rakennushanke muutoinkin täyttää MRL 137 annetut rakennusluvan erityiset edellytykset uudelle asuinrakennuspaikalle. Rajapyykistä 71 etelään olevalla peltoalueella sijaitsee Sastamalan Veden runkolinja, jota mahdollisesti jouduttaisiin siirtämään mikäli hanke toteutettaisiin hakemuksen mukaisesti. Asianajajan pyyntö lepäämään jättämiseksi on tarpeeton, koska tämän ratkaisun myötä myyjä ja ostaja pääsevät ratkomaan omistuskiistaansa. Molemmilla osapuolilla on tiedossa mitä saa rakentaa, kuinka paljon ja minne sijoittaen. Laki ei myöskään tunne lepäämään jättämistä. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 Rakennusjärjestys 4, 7, 12, 14 Hallintosääntö 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaoloaika ja jatkotoimenpiteet: Tämä suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta siitä, kun

22 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta päätös on saanut lainvoiman. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 440 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Jorma Majavesi Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Merja-Liisa Hannuksela puh