Sähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa"

Transkriptio

1 Sähkönjakeluverkon komponenttien pitoaikojen rooli taloudellisessa valvonnassa Jarmo Partanen, professori Netstra Oy

2 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto Pitoaikojen määritykset ja valinta Tekninen pitoaika Teknistaloudellinen pitoaika Pitoajat, tasapoistot ja kohtuullinen tuotto Tasapoistot Toimitusvarmuuskannustin Pitoaikojen rooli ja merkitys sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan taloudellisen valvonnan käytännön toteutuksessa, case Caruna Toimitusvarmuuskannustin ja yli-ikäisten komponenttien tasapoistot Toimitusvarmuuskannustimen laskennassa käytettävä pitoaika Pelloilla sijaitsevat ilmajohdot Yhteenveto... 16

3 2 1 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan taloudellisessa valvonnassa käytettävien teknistaloudellisten pitoaikojen ja tasapoistojen tavoitteita, määritystä ja roolia toimitusvarmuuskannustimen laskennassa. Raportissa esitetään ensin verkkokomponenttien pitoaikojen määritykseen liittyviä yleisiä tavoitteita ja periaatteita. Pitoaikojen roolia tarkastellaan tämän jälkeen tasapoistojen sekä toimitusvarmuuskannustimen laskennassa. Teoreettisia tarkasteluja havainnollistetaan esimerkkilaskelmilla, joiden taustana on Caruna Oy:n verkkotietoja ja toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiseen liittyvien verkon investointisuunnitelmien sisältöä.

4 3 2 Pitoaikojen määritykset ja valinta Verkkoliiketoiminnan taloudellisessa valvonnassa eri komponenttiryhmille määritetään teknistaloudellinen pitoaika (tp). Pitoaikaa käytetään verkkokomponenttien tasapoistojen määrityksessä (jälleenhankinta-arvo (JHA)/tp) sekä verkkokomponentin nykykäyttöarvoa (NKA) laskettaessa (NKA= JHA*(1-ikä/tp). Tasapoistot määritetään kaikille komponenteille riippumatta komponentin iästä, siis myös pitoaikaa vanhemmille komponenteille. Nykykäyttöarvon alarajana on nolla. 2.1 Tekninen pitoaika Tekninen pitoaika tarkoittaa komponentin teknistä käyttöikää, jonka jälkeen komponentti on uusittava mekaanisen tai eristysrakenteiden kunnon takia. Ideaalissa tapauksessa kaikki komponentit toimivat verkossa teknisen pitoajan mukaisen aikajakson. Tietyn komponenttiryhmän sisällä yksittäisten komponenttien tekninen pitoaika vaihtelee, esimerkiksi puupylväiden tekninen pitoaika riippuu pylvään asennuspaikasta (maaperä), maantieteellisesto sijainnista (ilmasto) ja pylvään valmistusvuodesta (kyllästys). Näin myös verkosta teknisen iän takia poistuvien komponenttien ikä vaihtelee keskimääräisen teknisen pitoajan ympärillä, kuva 1. Keskimääräinen tekninen pitoaika on ikä, jota nuorempia ja vanhempia komponentteja uusitaan sama määrä. Purkautuvan verkon määrä A=B A B Kuva 1. Verkkokomponenttiryhmän teknisen pitoajan määrittely Tekninen pitoaika 2.2 Teknistaloudellinen pitoaika Teknistaloudellinen pitoaika tarkoittaa odotusarvoa komponentin todelliselle käyttöiälle ja tyypillisesti se on selvästi pienempi kuin komponentin keskimääräinen tekninen pitoaika.

5 4 Teknistaloudellinen pitoaika jää teknistä pitoaikaa lyhemmäksi mm. seuraavista syistä johtuen; Alueellisen kasvun aiheuttama kapasiteetin nosto tai häviöiden vähentäminen Uusien kaava-alueiden tieltä joudutaan usein saneeraamaan verkkoa Ulkoisten sidosryhmien aloitteesta tehtävät verkon siirrot Normaalia voimakkaammat sääilmiöt (myrskyt, ukkoset) Normaalin verkostosaneerauksen yhteydessä tehtävät muutokset (verkko voi paikallisesti olla hyvin eri ikäistä) Verkosta poistuvien komponenttien ikäjakauma muuttuu em. syistä johtuen, kuva 2. Teknistaloudellinen pitoaika on uuden ikäjakauman keskiarvoikä, kuva 3. Purkautuvan verkon määrä B A=B A Kuva 2. Verkkokomponenttiryhmän todellinen pitoaika Tekninen pitoaika Purkautuvan verkon määrä A=B A B Teknistaloudellinen pitoaika Kuva 3. Verkkokomponenttiryhmän teknistaloudellinen pitoaika Tekninen pitoaika

6 5 Jakeluverkonhaltijat (verkkoyhtiö) tekivät teknistaloudellisten pitoaikojen valinnan kaikille komponenttiryhmille ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja ne otettiin käyttöön alkaen. Valinta tuli tehdä Energiaviraston (Virasto) määrittämien vaihteluvälien puitteissa, esimerkiksi keskijänniteverkon ilmajohdolle vaihteluväli oli vuotta. Pitoaikojen valinnan perustana oli kuva 3 mukainen ajattelumalli teknistaloudellisesta pitoajasta. Verkkoyhtiöillä oli mahdollisuus esittää muutoksia teknistaloudellisiin pitoaikoihin alkanutta valvontajaksoa koskien. Tässä yhteydessä Virasto myös muutti pitoaikojen vaihteluvälejä osalle komponenttiryhmiä, esim. kj-ilmajohtojen uudeksi vaihteluväliksi tuli vuotta.

7 6 3 Pitoajat, tasapoistot ja kohtuullinen tuotto Sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan taloudellisessa valvonnassa keskeisiä verkkoyhtiölle sallittavaan liikevaihtoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. komponenttien jälleenhankinta-arvosta pitoajan avulla laskettavat tasapoistot komponenttien nykykäyttöarvosta WACC-menetelmällä laskettava kohtuullinen tuotto toimitusvarmuuskannustin 3.1 Tasapoistot Tasapoistojen tehtävänä valvontamallissa on mahdollistaa verkkokomponentin uusiminen sen pitoajan päättyessä. Kun verkkoa uusitaan vuosittain pitoaikaa vastaavien tasapoistojen määrä, säilyy verkko toimintakykyisenä. Kun osa verkkokomponenteista uusitaan ennen pitoajan täyttymistä, jää osa tasapoistojen muodossa tuloutuvasta ja uusimiseen käytettävissä olevasta pääomasta saamatta. Toisaalta kun osa komponenteista uusitaan pitoajan ylittymisen jälkeen ja tältä aikajaksolta tuloutetaan tasapoistoja, kompensoi tämä edellä olevan palauttamatta jääneen pääoman. Esimerkiksi 5 vuotta pitoajan jälkeen uusittava komponentti on kerryttänyt ylimääräisiä tasapoistoja määrän, joka jää uupumaan 5 vuotta ennenaikaisesti uusittavan komponentin osalta. Tilanne on teoreettisesti tasapainossa, jos ennen ja jälkeen pitoajan päättymistä tapahtuvia komponenttien uusimisia on ajallisesti painottaen sama määrä. Käytännössä rahavirtojen nykyarvot eivät ole tasapainossa, koska ennenaikaisen uusimisen takia saamatta jäävät tasapoistot tuloutuvat verkkoyhtiölle myöhemmin useiden vuosien, jopa a kuluttua. Verkkokomponenttien jäljellä olevalle arvolle eli nykykäyttöarvolle lasketaan kohtuullinen tuotto WACC-menetelmää soveltaen. Ennen pitoajan päättymistä uusittavien komponenttien kohdalla osa tuotosta jää tuloutumatta vaikka pääomaa onkin vielä jäljellä. Tarkastellaan kuvan 4 tilannetta, jossa on esitetty kolmen samanlaisen ja samaan aikaan rakennetun komponentin uusimisia kahdessa erilaisessa tilanteessa. Tapauksessa A kaikki komponentit uusitaan, kun niiden teknistaloudellinen pitoaika 50 a täyttyy. Tapauksessa B komponentti 1 uusitaan ennenaikaisesti 40 vuoden iässä, komponentti 2 teknistaloudellisen pitoajan, 50 a, mukaisessa iässä ja komponentti 3 uusitaan 60 vuoden iässä. Lasketaan kaikkien kolmen komponentin osalta tasapoistojen ja kohtuullisen tuoton määrät vuosilta vuoteen 40 diskontattuna (NPV) 5 % WACCkorkoa käyttäen.

8 7 A B Teknistaloudellinen pitoaika Kuva 4. Verkkokomponenttien uusiminen A) kaikki samaan aikaan pitoajan täyttyessä, B) yksi 40 vuoden, yksi 50 vuoden ja yksi 60 vuoden ikäisenä Tapauksessa A tasapoistojen ja kohtuullisten tuottojen nykyarvo vuonna 40 on 60 rahayksikköä, jos yhden komponentin jälleenhankinta-arvo on 100 yksikköä. Nykyarvo on siis sama kuin vuonna 40 jäljellä olevien tasapoistojen summa (10*3*2). Yksinomaan tasapoistojen nykyarvo vuonna 40 on 46,3 yksikköä. Tapauksessa B tasapoistojen ja kohtuullisten tuottojen nykyarvo vuonna 40 on 49,5 rahayksikköä. Nykyarvo on noin 18 % pienempi kuin tapauksessa A. Pelkästään tasapoistojen nykyarvo vuonna 40 on 40,4 yksikköä. Käytännössä siis kuvan 3 mukainen tilanne, jossa ennen ja jälkeen pitoajan täyttymistä tapahtuvien investointien määrät ovat yhtä suuret, on taloudellisesti huonompi verrattuna teoreettiseen tilanteeseen, jossa kaikki komponentit uusitaan pitoajan täyttymishetkellä. Jos halutaan taloudellisesti sama lopputulos, on teknistaloudellinen pitoaika valittava lyhemmäksi kuin kuvassa 3 esitetty symmetriseen uusimiseen johtava pitoaika. Kuvan 4 esimerkkitapauksessa kohdan A ja B nykyarvot vuonna 40 ovat samat, jos ennenaikainen investointi tehdään vuonna 45 vuoden 40 sijasta ja yli-ikäinen uusitaan vuonna 60 eli teoreettisesti oikea jakauma painottuisi selvästi yli-ikäisten puolelle. 3.2 Toimitusvarmuuskannustin Toimitusvarmuuskannustin liittyy tilanteeseen, jossa verkkoyhtiön omasta toiminnasta riippumattomasta syystä (sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimukset) ennen pitoajan päättymistä uusittavan komponentin nykykäyttöarvo korvataan yhtiölle. Toimitusvarmuuskannustimen piiriin kuuluvat 20 kv ja 0,4 kv ilmajohdot, pylväsmuuntamot, ilmajohtoverkon johtoerottimet ja kauko-ohjatut erotinasemat. Kyseisten komponenttien osalta niiden NKA-jäännösarvo hyväksytään alaskirjaukseksi toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa.

9 8 Edellytyksenä toimitusvarmuuskannustimen alaskirjaukselle on investoinnin välttämättömyys toimitusvarmuuden parantamiseksi sähkömarkkinalain vaatimalle tasolle. Edellä olevasta poikkeavasti Virasto kuitenkin esittää ohjeistuksessaan ( ), että pellolla sijaitsevan ilmajohdon purkua ei hyväksytä toimitusvarmuuskannustimen piiriin. Toimitusvarmuuskannustimen laskentamalli (NKA-jäännösarvo) on linjassa valvontamallin kokonaisuuden ja eri osatoimintojen kanssa olettamuksella, että NKAjäännösarvon laskennassa käytetään yhdenmukaisia pitoaikoja valvontamallin muiden toimintojen kanssa.

10 9 4 Pitoaikojen rooli ja merkitys sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan taloudellisen valvonnan käytännön toteutuksessa, case Caruna 4.1 Toimitusvarmuuskannustin ja yli-ikäisten komponenttien tasapoistot Kohdan 3.2 mukaisesti toimitusvarmuusvaatimusten takia ennenaikaisesti uusittavien komponenttien NKA-jäännösarvo hyväksytään alaskirjaukseksi toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Tämä koskee kohdassa 2.2 mainittuja komponenttiryhmiä. Viraston toimesta on esitetty näkemyksiä, että toimitusvarmuuskannustimen käyttöönoton seurauksena voitaisiin/pitäisi luopua yli-ikäisille komponenteille laskettavista tasapoistoista. Taustana tälle on ilmeisesti kohdassa 3.1 kuvatun mukaisesti yliikäisille komponenteille laskettavat tasapoistot, jotka teoreettisesti ovat korvaus aliikäisenä uusittavien komponenttien osalta saamatta jäävistä tasapoistoista ja joiden euromääräinen arvo on sama kuin toimitusvarmuuskannustimen määrä edellyttäen, että toimitusvarmuuskannustimen laskennassa käytetään verkkoyhtiön valitsemaa pitoaikaa. Voidaan siis kysyä, että voidaanko luopua yli-ikäisille komponenteille laskettavista tasapoistoista, kun käytössä on toimitusvarmuuskannustin. Periaatteessa näin voitaisiin tehdä, mutta vain ehdolla, että kaikissa verkkokomponenttien ennenaikaisissa uusimistapauksissa sovelletaan toimitusvarmuuskannustinta eli sallitaan komponentin jäljellä olevan nykykäyttöarvon alaskirjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Ilmajohtojen osalta edellä kuvattuun ehtoon liittyy lisäkysymys, että onko toimitusvarmuusinvestointien lisäksi muita investointeja, jotka kohdistuvat ennenaikaisesti ilmajohtoihin. Kohdassa 2.2 esitetyt seikat, jotka johtavat ennenaikaisiin ilmajohtojen uusimisiin, ovat edelleen käytännössä ajankohtaisia riippumatta toimitusvarmuusinvestoinneista. Toimitusvarmuusvaatimusten vaatimat investointimäärät ovat lähivuosina huomattavan suuret, mutta kokonaisuutena muutos laajoissa verkoissa on kuitenkin pieni. Neljännen valvontajakson aikana ilmajohtoverkkoa uusitaan suurillakin investointimäärillä enintään 15 % verkon kokonaispituudesta. Suuressa osassa ilmajohtoverkkoa ei siis lähivuosina tapahdu mittavia muutoksia toimitusvarmuusvaatimusten seurauksena. Tasapoistojen laskennan poistamiselle yli-ikäisiltä ilmajohdoilta ei siten ole perusteita ellei kaikille ennenaikaisille investoinneille syystä riippumatta kohdenneta toimitusvarmuuskannustimen mukaista NKA-jäännösarvon alaskirjausta toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Edellä oleva kysymyksen voi asettaa myös toisin päin. Tarvitaanko toimitusvarmuuskannustinta ts. ovatko yli-ikäisille komponenteille laskettavat tasapoistot riittävä kompensaatio ennenaikaisesti tehtäville verkkokomponenttien uusimisille. Kuvassa 5 on esitetty Caruna Oy:n keskijänniteverkon ilmajohtojen ikäprofiili ja johtojen sijoittuminen metsään ja avomaastoon (myrskyvarma alue).

11 10 ( 000 km) 1, KJ-ilmajohdot avomaastossa KJ-ilmajohdot metsässä Kuva 5. Caruna Oy:n keskijänniteverkon ilmajohtojen ikäprofiili ja johtojen sijoittuminen metsään ja avomaastoon (myrskyvarma alue), 1 = pääosin toimitusvarmuuden perusteella pääosin saneerattavat johdot, jolloin projekteissa poistuu kaikenikäistä verkkoa, 2= saneeraus ikäperusteisesti, sähköteknisten syiden takia ja ulkoisten syiden (kaavoitus, yhteiskunnan kehittyminen takia Merkittävä osa verkkokomponenteista tullaan uusimaan vuoteen 2028 mennessä myrskyvarmaksi. Näitä komponentteja esittää kuvassa alue 1, jonka ilmajohdot sijaitsevat metsissä ja osin avomaastossa. Näiden komponenttien osalta uusimiset kohdistuvat kaikenikäisiin johtoihin, kuten myöhemmin kohdassa 4.2 esitetyssä esimerkissä konkreetisti havaitaan. Käytännössä ali-ikäisiin verkkokomponentteihin kohdistuvien toimitusvarmuusinvestointien määrä on merkittävä ja se lisää ennenaikaisesti purettavien komponenttien määrää selvästi. Tämän taloudellisen menetyksen kompensointiin on kehitetty ja tarvitaan toimitusvarmuuskannustin. 4.2 Toimitusvarmuuskannustimen laskennassa käytettävä pitoaika Neljännelle valvontajaksolle esitetyissä taloudellisen valvonnan suuntaviivoissa on esitetty, että toimitusvarmuuskannustimen euromääräisessä laskennassa käytettäisiin aina kyseiselle komponenttiryhmälle Viraston toimesta määritetyn pitoaikavälin alinta arvoa ts. tässä yhteydessä komponentin nykykäyttöarvo laskettaisiin kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävästä pitoajasta poikkeavalla arvolla ellei yhtiöllä ole juuri vaihteluvälin alarajan mukainen pitoaika käytössä. Kolmannen valvontajakson tarkennetuissa ( ) suuntaviivoissa toimitusvarmuuskannustimen määrää laskettaessa pitoaikana käytetään verkkoyhtiön ensimmäisen valvontajakson alussa valitsemaa pitoaikaa, vaikka Virasto olisi hyväksynyt uuden pitoajan alkaen.

12 11 Viraston kolmannelle valvontajaksolle esittämä NKA-jäännösarvon laskentamalli, jossa pitoaikana käytetään verkkoyhtiön valitsemaa pitoaikaa riippumatta siitä mitä muutoksia pitoaikoihin on verkkoyhtiön anomuksesta ja Viraston hyväksymänä käytetty alkaen, sisältää merkittävän periaatteellisen poikkeaman valvontamallin kokonaislogiikkaan. Ei ole olemassa talousteoreettista perustetta poikkeavien pitoaikojen käytölle NKA-jäännösarvon laskennassa alkaen Virasto muutti useiden komponenttiryhmien pitoaikavaihteluvälin ylärajaa suuremmaksi ja tämän jälkeen Virasto on hyväksynyt mm. Carunalle 50 vuoden pitoajan kj-ilmajohdoille aiemman 45 vuoden sijasta. Vaihteluvälin ylärajan nostamisen taustalla oli valtakunnallisesti kertynyt kokemus ikääntyvien ilmajohtomassojen todellisen teknisen iän toteumista. Vastaavaa tietoa ei ollut 2000-luvun alussa käytettävissä. Verkkoyhtiöiden esittämien perustelujen pohjalta Virasto on tapauskohtaisesti hyväksynyt tai hylännyt verkkoyhtiöiden pitoaikamuutoshakemuksia. Verkkoyhtiöiden hakemusten laadintavaiheessa ei ollut käytössä tai tiedossa nykyisen toimitusvarmuuskannustimen sisältöä. Mahdolliselle olettamukselle, että verkkoyhtiöt olisivat optimoineet pitoaikaesityksiään toimitusvarmuuskannustimen näkökulmasta, ei ole perusteita. Pitoaikoihin liittyvät muutosesitykset ovat perustuneet todellisiin verkkokomponenttien käyttöikiin ja kuntotietoihin liittyviin tilastotietoihin. Neljännelle valvontajaksolle Viraston esittämä NKA-jäännösarvon laskentamalli on vielä edellistäkin epäjohdonmukaisempi ja vakavasti verkkoyhtiöiden tasapuolista kohtelua uhkaava poikkeama valvontamallin yleislinjauksista. Viraston esityksen mukaan NKA-jäännösarvon laskennassa pitoaikana käytetään Viraston määrittämän pitoaikavaihteluvälin alarajan mukaista arvoa, joka esim. kj-ilmajohdoilla on 40 vuotta. Carunan tapauksessa 40 vuoden pitoajan käytölle valvontamallissa muualla käytettävän 50 vuoden sijasta ei ole esitetty eikä ole mitään talousteoreettista tai käytännöllistä perustetta. Ehdotetun säännön käyttöönotolla on kuitenkin merkittävät seuraukset. Tarkastellaan tilannetta seuraavan esimerkin avulla. Esimerkissä tarkastellaan yhtä todellista kj-verkon uusimisprojektia, jossa nykyinen kj-lähtö muutetaan sähkömarkkinalain edellyttämäksi myrskyvarmaksi verkoksi (maakaapeliksi). Esimerkin verkkotietoja on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Esimerkkiverkon tietoja, pitoaika 50 a Pitoaika, a 50 Verkon ikä, a yhteensä määrä, km 5 1,5 3,5 7,4 1 5,5 23,9 JHA, k ,5 87, ,5 597,5 NKA, k 112,5 26,25 43,75 55,5 2, ,5 pelto määrä, km 1 2,8 5 1,2 10 JHA, k NKA, k 22, , metsä määrä, km 4 1,5 0,7 2,4 1 4,3 13,9 JHA, k ,5 17, ,5 347,5 NKA, k 90 26,25 8, , ,5

13 12 Verkon kokonaispituus on 24 km, johdoista 10 km sijaitsee pellolla ja 14 km metsässä. Taulukossa on esitetty myös johtojen ikäjakauma sekä JHA- ja NKA-arvot, kun pitoaika on 50 a. Verkon uusiminen toteutetaan purkamalla kaikki ilmajohdot ja rakentamalla uusi kaapeliverkko teiden tuntumaan. Olemassa olevasta ilmajohtoverkosta pieni osa sijaitsee tien varressa, pääosan ollessa pellossa ja metsässä. Verkon keski-ikä on 30 vuotta, 23 % johdoista on ylittänyt pitoajan 50 vuotta. Lahovikojen takia uusimistarpeessa olevia pylväitä ei ole tarkastelun kohteena olevassa verkossa. Kun toimitusvarmuuskannustimen laskennassa käytetään Carunan käyttämää pitoaikaa 50 vuotta, on NKA-jäännösarvon määrä taulukon 1 mukaan yhteensä noin 240 k eli noin 40 % ko. komponenttien JHA-arvosta. Jos toimitusvarmuuskannustimen laskennassa käytetään pitoaikavaihteluvälin alarajan mukaista 40 vuoden arvoa, on NKA-jäännösarvon määrä noin 189 k ollen noin 31 % JHA-arvosta. Ero 50 vuoden pitoajan mukaiseen NKA-jäännösarvoon on erittäin merkittävä, pienentyen lähes -10 % verkon JHA-arvosta. Taulukko 2. Esimerkkiverkon NKA-arvot, pitoaika 40 a Pitoaika, a 40 Verkon ikä, a yhteensä määrä, km 5 1,5 3,5 7,4 1 5,5 23,9 JHA, k ,5 87, ,5 597,5 NKA, k 109,375 23, , , ,75 pelto määrä, km 1 2,8 5 1,2 10 JHA, k NKA, k 21, ,25 15, ,75 metsä määrä, km 4 1,5 0,7 2,4 1 4,3 13,9 JHA, k ,5 17, ,5 347,5 NKA, k 87,5 23,4375 6,5625 7, Oletetaan seuraavaksi, että samanlainen saneerauskohde toteutuu verkkoyhtiössä, jossa on ollut kolmannella valvontajaksolla käytössä 30 vuoden pitoaika. Tällä pitoajalla laskettuna NKA-jäännösarvo olisi 137 k, ollen noin 23 % JHA-arvosta, taulukko 3. Muutos 40 vuoden pitoajan käyttöön tuo hyötyä + 8% JHA-arvosta. Taulukko 3. Esimerkkiverkon NKA-arvot, pitoaika 30 a Pitoaika, a 30 Verkon ikä, a yhteensä määrä, km 5 1,5 3,5 7,4 1 5,5 23,9 JHA, k ,5 87, ,5 597,5 NKA, k 104, ,75 14, ,5 pelto määrä, km 1 2,8 5 1,2 10 JHA, k NKA, k 20, , ,5 metsä määrä, km 4 1,5 0,7 2,4 1 4,3 13,9 JHA, k ,5 17, ,5 347,5 NKA, k 83, ,75 2,

14 13 Riippuen minkä pitoajan verkkoyhtiö on valinnut , on Viraston esittämän NKA-jäännösarvon laskentamallin muutoksen vaikutus verkkoyhtiön talouteen erittäin merkittävä. Osa verkkoyhtiöistä hyötyy laskentamallin muutoksesta ja osalla yhtiöistä merkittävä määrä todellista NKA-arvoa jää korvaamatta. Viraston esittämät linjaukset NKA-jäännösarvon laskennassa ovat myös keskenään ristiriitaisia. Ensin (kolmannella valvontajaksolla) on esitetty käytettäväksi käyttöönotettuja pitoaikoja riippumatta siitä, että mitä pitoaikoja todellisuudessa kyseisenä ajankohtana käytetään. Seuraavassa vaiheessa esitetään käytettäväksi teoreettisia pitoaikoja, jotka ovat samoja kuin muutamat yhtiöt ovat esittäneet (muutokset 30 vuodesta 40 vuoteen) ja samanaikaisesti osalle verkkoyhtiöille ei hyväksytä heidän jo käyttöönottamiaan pitoaikoja. Valvontamallin kokonaistoiminnan ja verkkoyhtiöiden tasapuolisen kohtelun kannalta ainoa oikea NKA-jäännösarvon laskentamalli on laskea jäännösarvo siten kuin NKA-arvo lasketaan kohtuullisen tuoton laskennassa eli käyttäen kolmannella valvontajaksolla verkkokomponentille pitoaikaa, jonka Virasto on hyväksynyt verkkoyhtiölle alkaen ja vastaavasti neljännellä valvontajaksolla alkaen hyväksyttävää pitoaikaa. 4.3 Pelloilla sijaitsevat ilmajohdot Sähkömarkkinalain mukaisen myrskyvarman verkon suunnittelu ja rakentaminen on monitahoinen ja haasteellinen tehtävä. Metsävaltaisissa oloissa haasteellisuus liittyy myrskyille alttiiden johtojen erittäin suureen määrään ja niiden uusimisen tärkeysjärjestykseen asettamiseen. Laajoilla peltoaukeilla verkko on jo myrskyvarma eikä toimitusvarmuusinvestoinneille ole tarvetta. Monikuvioisilla metsiä, pieniä metsäsaarekkeita ja peltoja sisältävillä alueilla haasteellisuus liittyy verkkokokonaisuuden toteuttamiseen, pelloilla sijaitsevat johdot ovat myrskyvarmoja, mutta niiden välissä olevat metsät ja metsäsaarekkeet eivät ole. Mikä on näissä tapauksissa kansantaloudellisesti paras ratkaisu toteuttaa myrskyvarma verkko? Yksiselitteistä toimintamallia ei ole olemassa vaan tehtävät on ratkaistava tapauskohtaisesti. Seuraavassa karttakuvassa on esitetty tyypillinen monikuvioiseen ympäristöön liittyvä tehtäväasettelu. Sinisellä viivalla ja sen päälle piirretyllä keltaisella on kuvattu olemassa olevat kj-johdot. Punaisella katkoviivalla ja harmailla laatikoilla on kuvattu uusi myrskyvarma maakaapeliverkko ja siihen liittyvät uudet jakelumuuntamot.

15 14 Suunnitelman mukaan olemassa olevat kj-ilmajohdot puretaan ja sen sijalle rakennetaan tien varsia seuraileva maakaapeliverkko. Merkittävä osa nykyisistä ilmajohdoista sijaitsee pelloilla. Vaihtoehtoinen tapa suunnitella ja toteuttaa myrskyvarma verkko olisi jättää pelloilla sijaitsevat ilmajohdot paikoilleen ja rakentaa muut osuudet maakaapelilla nykyisten ilmajohtojen johtokaduille. Maakaapelin rakentaminen metsään on kuitenkin erittäin haasteellista (kalliot ymv. asiat) ja ajan kuluessa ongelmia tuottava (kaapelireitin vapaana pitäminen, ymv. asiat). Käytännössä toimintamalli suuressa mittakaavassa on todettu mahdottomaksi. Kolmas vaihtoehtoinen toteutustapa olisi asentaa maakaapelit tien varteen ja jättää pelloilla olevat myrskyvarmat ilmajohdot paikoilleen. Tällöin olisi rakenneltava (kaapelia, ilmajohtoja) välijohtoja peltojohtojen ja tien varressa sijaitsevien kaapeleiden välille. Verkkotopologiasta tulisi erittäin sekava, verkkojen kokonaispituus kasvaisi ja maankäyttölupien saamisessa olisi varmasti ongelmia. Kuvatun tyyppisissä tilanteissa useimmiten teknisesti ja taloudellisesti paras ratkaisu on siirtää kaikki kj-johdot tien varteen ja toteuttaa rakentaminen kaapelointina. Verkkotopologiasta tulee selkeä ja rakentaminen voidaan toteuttaa kerralla kustannustehokkaasti. Haittapuolena on nykyisen verkon jäljellä olevan arvon menettäminen niin metsässä kuin myös pelloilla. Asiaan liittyvä problematiikka on kuitenkin tunnistettu jo sähkömarkkinalain muutoksia valmisteltaessa ja sen ratkaisu on sisällytetty kesällä 2013 päivitettyihin Viraston suuntaviivoihin toimitusvarmuuskannustimen muodossa. Kannustimen keskeisenä perusteena on mahdollistaa kokonaisvaltaisesti järkevien verkkoinvestointien toteutus ilman, että purkautuvan verkon NKA-arvosta aiheutuu verkkoyhtiöille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

16 15 Tarkastelun kohteena olevassa esimerkkiverkossa pelloilla sijaitsevien ilma-johtojen NKA-jäännösarvo on 90 k 50 vuoden pitoajalla ollen noin 16 % johtolähdön verkon JHA-arvosta. Virasto esittää ohjeistuksessaan, että pelloilla sijaitsevien ilmajohtojen purkua ei hyväksytä toimitusvarmuuskannustimen piiriin tilanteessa, jossa purkaminen on tehtävä sähkömarkkinalain edellyttämän toimitusvarmuusvaatimusten mukaisen verkkorakenteen aikaansaamiseksi. Jos Viraston linjaus jää voimaan, on odotettavissa kansantalouden ja käyttötoiminnan kannalta teknisesti ja taloudellisesti kelvottomia verkkorakenneratkaisuja. Sähkönjakelun kokonaiskustannukset eli siirtomaksut kasvavat, verkkotopologiasta tulee sekava ja peltojohtoja jätetään roikkumaan verkkoomaisuutena nimellisinä varayhteyksinä.

17 16 5 Yhteenveto Raportissa on tarkasteltu sähkönjakeluverkkojen, erityisesti ilmajohtoverkkojen, teknistaloudellisten pitoaikojen määritykseen liittyviä tavoitteita ja pitoaikojen kytkentää taloudelliseen valvontaan liittyvien tasapoistojen ja toimitusvarmuuskannustimen määritykseen. Tarkastelun kohteena on ollut teknistaloudellisen pitoajan ylittäneille verkkokomponenteille laskettavien tasapoistojen, toimitusvarmuuskannustimen ja pitoaikojen keskinäisvaikutukset. Yhtenä tarkastelukohteena on ollut myös pelloilla sijaitsevien ilmajohtojen käsittely toimitusvarmuuskannustinta laskettaessa. Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa; Verkkokomponenttien keskimääräinen teknistaloudellinen pitoaika on aina lyhempi kuin tekninen pitoaika. Tämä on seuraus monista eri syistä johtuvista ennen pitoajan saavuttamista tehtävistä komponenttien uusinnoista. Keskeisiä syitä ovat mm. sähkötekniset syyt (kapasiteetin nosto, jännitteen laatu, häviöt) ja ulkoisten sidosryhmien aloitteesta tehtävät verkkomuutokset (kaavoitus, yhdyskuntien kehittyminen) Ennen pitoajan saavuttamista tehdyissä uusimisissa menetetään verkkokomponenteilla vielä jäljellä olevaa arvoa (nykykäyttöarvo). Tämän osittaiseksi kompensaatioksi valvontamallissa lasketaan tasapoistot myös yli-ikäisille verkkokomponenteille. Toimitusvarmuuskannustin korvaa Sähkömarkkinalain toimitusvaatimusten täyttämiseksi vaadittavien ennenaikaisten verkkokomponenttien uusimisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Kyseisten komponenttien osalta niiden NKAjäännösarvo hyväksytään alaskirjaukseksi toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Toimitusvarmuusvaatimusten takia tehtävät ennenaikaiset verkkokomponenttien uusimiset kohdistuvat pääsääntöisesti muihin komponentteihin kuin muista syistä tehtävät ennenaikaiset uusimiset. Toimitusvarmuuskannustin ei ole siten päällekkäinen kompensaatio yli-ikäisille verkkokomponenteille laskettavien tasapoistojen kanssa. Perusteita yli-ikäisille verkkokomponenteille laskettavien tasapoistojen mahdolliselle poistamiselle ei ole osoitettavissa. Jos yli-ikäisten verkkokomponenttien tasapoistojen laskennasta luovutaan, on toimitusvarmuuskannustinta vastaava kompensaatio eli NKA-jäännösarvon alaskirjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa hyväksyttävä kaikissa verkkokomponenttien ennenaikaisissa uusimistapauksissa. Toimitusvarmuuskannustimen laskennassa (NKA-jäännösarvo) on käytettävä samaa pitoaikaa kuin tasapoistojen ja kohtuullisen tuoton laskennassa käytetään. Muiden pitoaikojen käyttö toimitusvarmuuskannustimen laskennassa on ristiriidassa valvontamallin kokonaisperiaatteiden kanssa ja vaarantaa vakavalla tavalla verkkoyhtiöiden tasapuolisen kohtelun (merkittäviä hyötyjä osalle ja merkittäviä tappioita osalle). Kun puretaan pelloilla sijaitsevia ilmajohtoja ennenaikaisesti osana toimitusvarmuusvaatimusten takia tehtäviä kokonaisvaltaisia verkon kehittämistoimia, on näiden NKA-jäännösarvo hyväksyttävä osaksi toimitusvarmuuskannustinta. Energiaviraston ohjeistus näiden poisjättämisestä toimitusvarmuuskannustimen piiristä on ristiriidassa toimitusvarmuuskannustimen käyttöönoton perusteiden kanssa ja johtaa kansantaloudellisesti ja teknisesti kestämättömiin verkkorakenneratkaisuihin.

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä 18.11.2013 Arto Gylén toimitusjohtaja, PKS Sähkönsiirto Oy 18.11.2013 Esityksen ydinkohdat Lain edellyttämä toimitusvarmuuden parantaminen on linjassa toimialan tavoitteiden

Lisätiedot

Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus , Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta. Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus , Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta. Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 7.2.2014, Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Nykyiset valvontamenetelmät Sähkön jakeluverkonhaltijoiden valvontamenetelmät

Lisätiedot

Siirtohinnoittelu, ajankohtaiskatsaus. Tuomo Hakkarainen suunnittelupäällikkö Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Siirtohinnoittelu, ajankohtaiskatsaus. Tuomo Hakkarainen suunnittelupäällikkö Kymenlaakson Sähköverkko Oy Siirtohinnoittelu, ajankohtaiskatsaus Tuomo Hakkarainen suunnittelupäällikkö Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 12 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö Toimii neljän maakunnan

Lisätiedot

Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen

Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta 6.6.2017 / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Verkonhaltija Järvi-Suomessa Järvi-Suomen Energia Oy on Suur-Savon Sähkö konsernin jakeluverkonhaltija, joka huolehtii

Lisätiedot

Keski-iän huomiointi sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa

Keski-iän huomiointi sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa Muistio 22.11.2011 Perustelumuistio nro 2 (versio 3) / 2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat

Lisätiedot

Poistojen käsittely valvontamallissa

Poistojen käsittely valvontamallissa Poistojen käsittely valvontamallissa 9.2.2011 Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi LUT Energy Electricity Energy Environment Poistot valvontamallissa 2008-2011 Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset

Lisätiedot

Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 28.2.2014 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Aikataulu (suuntaa antava) Aikataulu valvontamenetelmien kehittämiselle 2014 12/2013 03/2014 Nykyisten valvontamenetelmien

Lisätiedot

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen

Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen Aamuseminaari 25.5.2012 Toimitusvarmuuden parantaminen Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy Arto Jukka Gylén Ahonen 18.5.2012 1.4.2012 1/10 1/14 PKS Sähkönsiirto Oy Liikevaihto 44 milj. Investoinnit 17 milj.

Lisätiedot

Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus. LUT yliopisto Jarmo Partanen

Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus. LUT yliopisto Jarmo Partanen Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus Jarmo Partanen +358 40 5066564 Toimeksianto Mikä on siirtohintojen rooli sähkön kokonaishinnassa Mitkä ovat merkittävimmät vaikuttimet jakeluverkkojen siirtohintojen

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 LAUSUNTO 1 (7) Viite Lausuntopyyntö Dnro 313/430/2015 Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 Yleistä Energiavirasto on 17.2.2015 toimittanut lausuntopyynnön 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 / HE 50/2017 PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén 1 PKS Sähkönsiirto Oy vuonna 2016 Liikevaihto (siirtomaksut) 49 milj. Investoinnit 28 milj. Asiakkaita 88 500 Verkostopituus

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä

Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä 18.11.2013 Savon Voima 20.11.2013 1 Sähkömarkkinalain muutoksesta Toimitusvarmuuskriteerit tiukkenevat, tiedotusvelvollisuus kiristyy, kuluttajan suojaa parannetaan,

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo TIIVISTELMÄ 101001271 18.11.2015 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI : Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Kemijärven kaupungilta saadun toimeksiannon perusteella pätevien ja kokeneiden

Lisätiedot

1. SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI 2016-2023

1. SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI 2016-2023 Sähköverkko LAUSUNTO 1(9) Kenneth Hänninen 14.4.2015 kirjaamo@energiavirasto.fi simo.nurmi@energiavirasto.fi Viite Lausuntopyyntönne Dnro 313/430/2015 1. SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI 2016-2023 Energiavirasto

Lisätiedot

PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely

PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely Fingrid Oyj, verkkotoimikunta 15.2.2017 PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely PKS Sähkönsiirto Oy 1 Sisältö Yhtiö, tunnusluvut 20 ja 0,4 kv verkkojen kehittäminen 20 kv vierimetsien hoito 110 kv verkko Odotukset/toiveet

Lisätiedot

Sähköurakoitsijapäivä

Sähköurakoitsijapäivä Sähköurakoitsijapäivä 14.3.2018 Toimitusvarma verkko Tuomo Hakkarainen Taustaa Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma KSOY-V Keskijänniteverkkoa 4 800 km ja pienjänniteverkkoa 8 000 km. Keskijänniteverkon

Lisätiedot

Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa

Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa LTKK Sähkötekniikka Electrical Engineering LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa VERKON JÄLLEEN- HANKINTA-ARVO 50 % JHA:sta + investoinnit

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Teknisen valvonnan ajankohtaiset asiat. Energiaviraston ajankohtaispäivä

Teknisen valvonnan ajankohtaiset asiat. Energiaviraston ajankohtaispäivä Teknisen valvonnan ajankohtaiset asiat Energiaviraston ajankohtaispäivä 17.6.2016 Agenda Verkkoluvat NBS & Datahub 3. valvontajaksojen rakennetiedot sekä toimitusvarmuuskannustimen alaskirjaukset VATI

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6832/ /2018

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6832/ /2018 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2018 1 (1) 99 Asianro 6832/10.03.00.00/2018 Sähköjohdon sijoittaminen tilan 476-405-21-7 (Seilajoki) alueelle / Savon Voima Verkko Oy:n hakemus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen

Lisätiedot

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus

Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 2.9.2014 Yleistä hankkeen etenemisestä Valvontajaksojen 2016-2019 ja 2020-2023 valvontamenetelmiä

Lisätiedot

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla 1 (82) LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön kantaverkkotoiminta VALVONTAMENETELMÄT 2 (82) Sisällysluettelo 1 VALVONTAMENETELMÄT

Lisätiedot

JE-Siirto Oy:n lausunto koskien Energiaviraston 2. suuntaviivoja 4. ja 5. valvontajaksolla

JE-Siirto Oy:n lausunto koskien Energiaviraston 2. suuntaviivoja 4. ja 5. valvontajaksolla Lausunto 1(10) Energiavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki kirjaamo@energiavirasto.fi veli-pekka.saajo@energiavirasto.fi Viite: Lausuntopyyntö 313/430/2015 JE-Siirto Oy:n lausunto koskien Energiaviraston

Lisätiedot

RAPORTTI NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys

RAPORTTI NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys RAPORTTI 101003896 29.9.2016 NOUSIAISTEN KUNTA Vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden teknisen nykykäyttöarvon määritys Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Nousiaisten kunnalta saadun toimeksiannon perusteella

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta)

Lisätiedot

1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla

1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla 313/430/2015 1. SUUNTAVIIVAT 1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön jakeluverkkotoiminta Sähkön suurjännitteinen

Lisätiedot

Lausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi

Lausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki kirjaamo@energiavirasto.fi simo.nurmi@energiavirasto.fi Viite: Lausuntopyyntönne Dnro 313/430/2015 Lausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi

Lisätiedot

Petri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista

Petri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Sisältö Kantaverkon laajuuden päivittäminen Kantaverkon virtapiiri asiakkaan sähköasemalla; muutostilanteet Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Energiaviraston 1. Suuntaviivojen kommentointi. 1 Valvontamenetelmät Yhteenveto. 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen

Energiaviraston 1. Suuntaviivojen kommentointi. 1 Valvontamenetelmät Yhteenveto. 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen VASTINE 1(6) Energiaviraston 1. Suuntaviivojen kommentointi 1 Valvontamenetelmät Yhteenveto 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen Viittaamme Energiateollisuus ry:n (ET) lausuntoon kohdan 1.3 osalta. 1.4 Valvontatiedot

Lisätiedot

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi

Lisätiedot

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Energiateollisuus ry:n kevätseminaari 22.5.2015 Tarvo Siukola Ajankohtaista Verkot-ryhmässä Vt. Johtajana toimii Veli-Pekka Saajo Veli-Pekka jatkaa myös taloudellisen

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

Sivu 1 (6) ENERGIAVIRASTO --- VERKOT --- VALVONTAMENETELMIÄ ENNAKOIVIEN SUUNTAVIIVOJEN VALMISTELU VUONNA

Sivu 1 (6) ENERGIAVIRASTO --- VERKOT --- VALVONTAMENETELMIÄ ENNAKOIVIEN SUUNTAVIIVOJEN VALMISTELU VUONNA Sivu 1 (6) Ohjeita taulukon tulkintaan Alla käytettävien värikoodien selitykset Menetelmän muuttamista tai lisäämistä / poistamista valvontamenetelmiin selvitetään Menetelmää ei perusrakenteeltaan muuteta,

Lisätiedot

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Maakunta-arkisto aikoo ostaa uuden laitteen avustamaan ja nopeuttamaan henkilöstönsä työskentelyä. Laitteen hinta on 36 000 ja sen arvioitu taloudellinen pitoaika on 5 vuotta.

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 19 20.01.2014 Kunnanhallitus 29 28.01.2014 Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/02.05.00/2013 Kunnanhallitus 20.01.2014 19 Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien

Lisätiedot

Viite: TEM/1105/ /2016 TEM038:00/2016

Viite: TEM/1105/ /2016 TEM038:00/2016 kirjaamo@tem.fi Viite: TEM/1105/03.01.02/2016 TEM038:00/2016 Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutulla alueella toimivien jakeluverkonhaltijoiden lausunto hallituksen esitykseen siirto- ja jakelumaksujen

Lisätiedot

Talousvaliokunta Caruna. Tomi Yli-Kyyny

Talousvaliokunta Caruna. Tomi Yli-Kyyny Talousvaliokunta 6.6.2017 Caruna Tomi Yli-Kyyny 6.6.2017 Sähkö pitää arjen vauhdissa aina vain varmemmin 664 000 asiakasta ja luku kasvaa 270 carunalaista työntekijää Noin 82 000 km on koko verkkomme pituus

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta annetun määräyksen ja tähän liittyvien sähkömarkkinalain säännösten tulkintaohje

Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta annetun määräyksen ja tähän liittyvien sähkömarkkinalain säännösten tulkintaohje Ohje 1 (16) Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta annetun määräyksen ja tähän liittyvien sähkömarkkinalain säännösten tulkintaohje 1 Määräys ja sen soveltaminen Kehittämissuunnitelman tulee sisältää

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen Projektin ympäristö 1(5) Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen 31.7.2013 Projektin tausta, tarkoitus ja tavoitteet Projektin ympäristö 2(5) Sisällys Projektin tausta 3 Keskijännitteinen

Lisätiedot

Petri Hiitola SÄHKÖMARKKINALAKI JA SEN VAIKUTUKSET VERKKOURA- KOITSIJOIHIN

Petri Hiitola SÄHKÖMARKKINALAKI JA SEN VAIKUTUKSET VERKKOURA- KOITSIJOIHIN Petri Hiitola SÄHKÖMARKKINALAKI JA SEN VAIKUTUKSET VERKKOURA- KOITSIJOIHIN SÄHKÖMARKKINALAKI JA SEN VAIKUTUKSET VERKKOURA- KOITSIJOIHIN Petri Hiitola Opinnäytetyö Kevät 2018 Energiatekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiemarkkinoiden hinnoittelu Suomessa Perustana kapasiteetti-

Lisätiedot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot Mediatapaaminen Veli-Pekka Saajo 16.2.2017 Verkot Energiaviraston toimivalta ja siirtohinnoittelun kohtuullisuus Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen Toimivalta määritelty sähkömarkkinalainsäädännössä

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

MAASTOSUUNNITTELUN TEKNISTALOUDELLINEN OPTIMOINTI

MAASTOSUUNNITTELUN TEKNISTALOUDELLINEN OPTIMOINTI OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA MAASTOSUUNNITTELUN TEKNISTALOUDELLINEN OPTIMOINTI T E K I J Ä : Hannes Paukkeri SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Maantielain muutokset Liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen

Maantielain muutokset Liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen Maantielain muutokset Liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen 28.4.2016 Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi 0503202439 1 Uusi sähkömarkkinalaki 2013 ja toimitusvarmuusinvestoinnit

Lisätiedot

PRO GRADU. Kustannustehokkaat kannustimet sähkönsiirron regulaatiomalliin Suomessa asiakasnäkökulmasta Aleksi Muukkonen 2

PRO GRADU. Kustannustehokkaat kannustimet sähkönsiirron regulaatiomalliin Suomessa asiakasnäkökulmasta Aleksi Muukkonen 2 PRO GRADU Kustannustehokkaat kannustimet sähkönsiirron regulaatiomalliin Suomessa asiakasnäkökulmasta 2 SISÄLTÖ 1. Tausta, tavoitteet ja nykytila 2. Toimitusvarmuusinvestoinnit asiakasnäkökulmasta 3. Regulaatiomallin

Lisätiedot

Verkosta virtaa. Fortumin verkkotoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2008 neljänneksellä

Verkosta virtaa. Fortumin verkkotoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2008 neljänneksellä Verkosta virtaa Fortumin verkkotoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2008 neljänneksellä Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminta on jaettu kahteen yhtiöön: Fortum Sähkönsiirto Oy:hyn ja Fortum Espoo Distribution

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä. Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.

Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä. Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5. Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.2013 Rakennetietojen ilmoittamisessa ilmennyt epäselvyyksiä Viime vuoden tarkastuksissa

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

Elenia Oy:n ajankohtaiset

Elenia Oy:n ajankohtaiset Elenia Oy:n ajankohtaiset Fingridin käyttötoimikunta 21.3.2018 Verkkojohtaja Jorma Myllymäki, Elenia Oy Elenia tänään Elenian muodostavat konsernin emoyhtiö Elenia Oy sekä tytäryhtiöt Elenia Lämpö Oy,

Lisätiedot

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista EMV keskustelupäivät 18.11.2013 Tarvo Siukola Sähkömarkkinalaki 52 Jakeluverkon kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat tulee ilmoittaa kahden

Lisätiedot

Maakaapeloinnin kaivuolosuhteiden määritys ja verkkokomponenttien keski-ikätietojen käyttö verkonarvon määrityksessä

Maakaapeloinnin kaivuolosuhteiden määritys ja verkkokomponenttien keski-ikätietojen käyttö verkonarvon määrityksessä ENERGIAMARKKINAVIRASTO Dnro 596/401/2009 Maakaapeloinnin kaivuolosuhteiden määritys ja verkkokomponenttien keski-ikätietojen käyttö verkonarvon määrityksessä 28.1.2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähkön siirron hinnoitteluperusteet Jarmo Partanen Hinnoittelun perusteet Lähtökohta: Energian ja sen toimituksen hinnoittelu erikseen Sähkön myynti kilpailu yksilöllinen hinnoittelu

Lisätiedot

1 YLEISTÄ 2 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN ARVOSTUSPERIAATTEET ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 ENERGIMARKNADSVERKET

1 YLEISTÄ 2 VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN ARVOSTUSPERIAATTEET ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 ENERGIMARKNADSVERKET ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Liite 1 Menetelmät sähkön alueverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla

Lisätiedot

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Maakunta-arkisto aikoo ostaa uuden laitteen avustamaan ja nopeuttamaan henkilöstönsä työskentelyä. Laitteen hinta on 36 000 ja sen arvioitu taloudellinen pitoaika on 5 vuotta.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8138/ /2018

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8138/ /2018 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2018 1 (1) 100 Asianro 8138/10.03.00.00/2018 Sähköjohdon sijoittaminen tilan 297-435-13-65 (Tolmu) alueelle / Savon Voima Verkko Oy:n hakemus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KOHTUULLISEN TUOTON JA SIIRTOHINNOITTELUN ANALYSOINTIIN

PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KOHTUULLISEN TUOTON JA SIIRTOHINNOITTELUN ANALYSOINTIIN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma Anita Penttinen PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KOHTUULLISEN TUOTON JA SIIRTOHINNOITTELUN ANALYSOINTIIN

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET Serie RV

KÄYTTÖOHJEET Serie RV KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Leasingsopimus (limiitti) LC

Siilinjärven kunta. Leasingsopimus (limiitti) LC Siilinjärven kunta Leasingsopimus (limiitti) 072821-LC01-000-000 3 Step IT Oy (jäljempänä Vuokralleantaja ), Y-tunnus 2161942-7, Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki, vuokraa Vuokralleottajalle tämän sopimuksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 43/2018 Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 43/2018 Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia 43/2018 Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2018 Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus Selvitys sähkönjakeluverkkojen

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013

Liittymismaksuhinnasto. Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Liittymismaksuhinnasto Fortum Sähkönsiirto Oy 1.6.2013 Mitä liittymismaksulla tarkoitetaan? Liittymismaksulla katetaan jakeluverkon rakennuskustannuksia liittämiskohtaan saakka. Jakeluverkoston rakentamiskustannuksilla

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta annetun määräyksen ja tähän liittyvien sähkömarkkinalain säännösten tulkintaohje

Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta annetun määräyksen ja tähän liittyvien sähkömarkkinalain säännösten tulkintaohje Ohje 1 (16) Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta annetun määräyksen ja tähän liittyvien sähkömarkkinalain säännösten tulkintaohje 1 Määräys ja sen soveltaminen Kehittämissuunnitelman tulee sisältää

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: TEM/1105/ /2016; TEM038:00/2016

1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: TEM/1105/ /2016; TEM038:00/2016 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite: TEM/1105/03.01.02./2016; TEM038:00/2016 Caruna Oy:n ja Caruna Oy:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston lausuntopyyntö , TEM/1888/ /2012

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston lausuntopyyntö , TEM/1888/ /2012 LAUSUNTO dnro 393/001/2012 Työ- ja elinkeinoministeriö / Energiaosasto PL 32 00023 Valtioneuvosto 3.9.2012 Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston lausuntopyyntö 16.8.2012, TEM/1888/00.06.02/2012 LAUSUNTO

Lisätiedot

Valvontamenetelmät kolmannella ja neljännellä valvontajaksolla

Valvontamenetelmät kolmannella ja neljännellä valvontajaksolla Liite 2 Valvontamenetelmät kolmannella 1.1.2016 31.12.2019 ja neljännellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Maakaasun jakeluverkkotoiminta 2 (72) Sisällysluettelo 1 VALVONTAMENETELMÄT YHTEENVETO...

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 0 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 9..08 Kertaus K. a) Alapaineiden pienin arvo on ja suurin arvo 74, joten vaihteluväli on [, 74]. b) Alapaineiden keskiarvo on 6676870774

Lisätiedot

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate

Lisätiedot

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta 154 108 Investoinnin sisäinen korkokanta Investoinnin sisäinen korkokanta on se laskentakorko, jolla investoinnin nettonykyarvo on nolla Investointi on tuottava (kannattava), jos sen sisäinen korkokanta

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi kolmannella ja neljännellä valvontajaksolla

1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi kolmannella ja neljännellä valvontajaksolla 313/430/2015 1. SUUNTAVIIVAT 1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi kolmannella 1.1.2016 31.12.2019 ja neljännellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Maakaasun jakeluverkkotoiminta 1. SUUNTAVIIVAT 2 (68)

Lisätiedot

Valvontamenetelmät neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla

Valvontamenetelmät neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön jakeluverkkotoiminta Sähkön suurjännitteinen jakeluverkkotoiminta 2 (117) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto päätti (141 ) tekemällään päätöksellä vahvistaa periaatteet vuokratonttien lisärakentamisen edistämiseksi.

Kaupunginvaltuusto päätti (141 ) tekemällään päätöksellä vahvistaa periaatteet vuokratonttien lisärakentamisen edistämiseksi. HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA To/2 1 2 VUOKRATONTEILLA TAPAHTUVAN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDISTÄMISPERIAATTEIDEN SOVELTAMISOHJEET Kv 2005-2501 Johdanto Kaupunginvaltuusto päätti 8.6.2005 (141 ) tekemällään

Lisätiedot

Valvontamenetelmät neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla

Valvontamenetelmät neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön jakeluverkkotoiminta Sähkön suurjännitteinen jakeluverkkotoiminta VALVONTAMENETELMÄT

Lisätiedot