1. SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI 2016-2023"

Transkriptio

1 Sähköverkko LAUSUNTO 1(9) Kenneth Hänninen Viite Lausuntopyyntönne Dnro 313/430/ SUUNTAVIIVAT VALVONTAMENETELMIKSI Energiavirasto on valmistellut suuntaviivat vuosien valvontamenetelmiksi. Suuntaviivat on laadittu erikseen sähkön jakeluverkkotoiminnalle sisältäen suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan ja sähkön kantaverkkotoiminnalle. Energiateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua valvontamenetelmien suuntaviivoista vuosille Seuraavassa lausunnossa keskitymme jakeluverkkotoimintaa koskeviin suuntaviivoihin. Erityisesti verkkotoiminnan taloudellisia edellytyksiä koskevilta osin lausunto koskee myös kantaverkkoregulaatiota, josta Fingrid Oyj antaa oman lausuntonsa. YLEISTÄ Neljännen ja viidennen valvontajakson valvontamenetelmiä koskevien suuntaviivojen valmistelu on tapahtunut rakentavasti ja toimialaa kuunnellen. Lausunnolla olevat suuntaviivat muodostavat selkeän ja loogisen kokonaisuuden. Aikaisempiin valvontamenetelmiin tehdyt muutokset ovat pääosin perusteltuja ja oikeansuuntaisia. Erityisesti riskittömän korkokannan määrittämistä kahdella vaihtoehtoisella tavalla voidaan pitää onnistuneena. Parhaimmillaan menettely ottaa huomioon sekä pitkäkestoiset vuosia kestävät taantumat että nopeat eri vuosien välillä tapahtuvat heilahtelut. Myös yleisen tehostamistavoitteen asettaminen nollaksi on mielestämme perusteltua. Tämä antaa verkkoyhtiöille mahdollisuuden selvitä uusista velvoitteistaan ja antaa alalle muutoinkin positiivisen signaalin. Suurimpina lähitulevaisuuden haasteina näemme sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteiden edellyttämien investointien rahoittamisen silloin, kun tarvittavat investoinnit ovat merkittävästi tasapoistoja suuremmat. Toinen merkittävä valvonnan haaste on varmistaa erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu. Kolmas vaativa kokonaisuus on tehokkuusmalli ja sen perusteella määritettävä tehostamiskannustin. Arviomme mukaan kannustimen määrittämiseen liittyy huomattavia epävarmuuksia. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(9) Neljäs valvonnan haaste on antaa verkkoyhtiöiden strategisille päätöksille oikeat ohjaussignaalit. Valvontamalli ohjaa vahvasti koko toimialan toimintatapojen kehittämistä; ostaa palvelu vai tehdä itse, omistaa vai vuokrata jne. Näkemyksemme mukaan valvontamenetelmien tulisi saattaa verkonhaltijat keskenään tasavertaiseen asemaan yhtiön valitsemasta toimintamallista riippumatta. Seuraavassa tarkastelemme erikseen suuntaviivojen niitä kohtia, joilla katsomme olevan merkitystä koko toimialan kannalta. Kappalenumerointi viittaa suuntaviivoissa esitettyyn numerointiin. YKSITYISKOHTAISET KOMMENTIT 1.3 Parametrien päivittäminen viidennelle jaksolle Suuntaviivojen mukaan vuoden 2019 aikana päivitetään seuraavat parametrit: yksikköhinnat ja mahdolliset uudet verkkokomponentit kohtuullisen tuottoasteen eräät parametrit keskeytyskustannusten vertailutaso tehokkuusrintama tehostamiskustannusten vertailutaso Päivitykset eivät ole menetelmämuutoksia, eikä niiden osalta anneta erillistä päätöstä. Suuntaviivojen mukaan päivitykset toimitetaan vain tiedoksi. Pidämme perusteltuna, että valvontajaksojen vaihtuessa valvontamenetelmien kriittiset parametrit päivitetään vastaamaan muutoshetken tilannetta. Mielestämme muutostilanteessa on kuitenkin välttämätöntä varmistaa valvottavien oikeusturva. Vertailutasojen ja tehokkuusrintaman määrittely tapahtuu etukäteen sovitun päivitysprosessin mukaisesti. Sen sijaan yksikköhintojen ja erityisesti kohtuullisen tuottoasteen parametrien päivityksessä voi tapahtua muutoksia, joilla on suuri vaikutus verkkoyhtiöiden liiketoimintaan. Olkoonkin, että kyse ei olisi menetelmämuutoksesta. Ehdotamme, että vahvistuspäätöksessä määritetään, missä tilanteessa päivitykset johtavat niin merkittäviin muutoksiin, että ne voidaan rinnastaa menetelmämuutoksiin. Tällöin kyse olisi vahvistuspäätöksen muuttamisesta. Mikäli määrittelyä ei vahvistuspäätöksessä voi tehdä, päivitys tulee lähtökohtaisesti tulkita vahvistuspäätöksen muutokseksi, johon liittyy muutoksenhakumahdollisuus. 2.1 Sähköverkko-omaisuuden oikaisu Verkkokomponentti- ja yksikköhintaluettelo on päivitetty verkonhaltijoille tehdyn kyselyn pohjalta. Kysely ja siihen valitut verkkokomponentit perustuvat pitkälti ET:n kustannusluettelotyöryhmän työhön, mikä takaa jatkuvuuden siirryttäessä 4. valvontajaksolle. Niiltä osin kuin sähköverkko-omaisuuteen kuuluva komponentti ei sisälly verkkokomponentteihin, komponentti voidaan ottaa suuntaviivojen mukaan huomioon tasearvossaan. Näitä komponentteja ovat esimerkiksi verkkotoiminnan tietojärjestelmät ja viestiverkot. Ymmärrämme ratkaisun taustat, mutta katsomme, että se ohjaa verkkoyhtiöitä omistamaan ao. komponentit. Näin se rajoittaa mahdollisten tehokkaampien toimintamallien käyttöä. Samalla se on ristiriidassa yleisperiaatteen kanssa, jonka mukaan verkonhaltijan tulisi olla tasavertaisessa asemassa valitsemastaan toimintamallista riippumatta. Vahvistuspäätöksessä asiaan tulisi kiinnittää huomiota erityisesti vuokraverkkojen tapauksessa.

3 3(9) Näkemyksemme mukaan lukuja 2.1. ja 2.2. on tarpeen selkeyttää ja yksilöidä ne komponenttiryhmät, jotka voivat kuulua joko 2.1 mukaisiin sähköverkkoomaisuuden oikaisuihin tai kappaleen 2.2 mukaisiin muun omaisuuden oikaisuihin. Suuntaviivoissa on linjattu, etteivät tuotantolaitoksia palvelevat verkonosat kuulu verkkotoiminnan piiriin. Lähtökohtaisesti asiaan liittyvä lainmuutos tuli voimaan syyskuussa 2013, joten tätä ennen rakennetut useaa tuotantolaitosta palvelevat sähköverkot ovat kyseisenä aikana olleet täysin lainmukaista sähköverkkotoimintaa. Ao. tulkinta tulee rajoittaa koskemaan vain jälkeen rakennettuja verkonosia. Sähköverkon arvonmäärityksessä on poistettu mahdollisuus käyttää standardiyksikköhintojen sijaan verkonhaltijakohtaisia yksikköhintoja, vaikka ne perustellusti poikkeaisivat merkittävästikin liitteen 1 yksikköhinnoista. Tämä menettelytavan muutos asettaa verkkoyhtiöt sähkö-verkon arvonmäärityksessä keskenään eriarvoiseen asemaan, mikä on ristiriidassa valvottavien tasapuolisen kohtelun kanssa. Erityisesti kaupunkiolosuhteissa toimivilla verkonhaltijoilla on tiiviistä kaupunkirakenteesta ja rakentamiselle asetetuista vaatimuksista johtuen selkeästi keskimääräistä kustannustasoa kalliimpia sähköverkon rakenteita sekä rakentamiskustannuksia. Sähköverkon arvonmäärityksen tulee mahdollistaa verkonhaltijoiden tasapuolinen kohtelu. Näkemyksemme mukaan valvontamenetelmissä tulee jatkossakin sallia olosuhdetekijöistä johtuvista syistä poikkeuksellisen kalliiden sähköverkon rakenteiden hyväksyntä toteutuneiden kustannusten mukaan siten, että kaikilla verkonhaltijoilla on vastaavat mahdollisuudet saada sähköverkkoon sitoutuneelle omaisuudelle kohtuullinen tuotto. 3 Kohtuullinen tuottoaste Vuodesta 2007 jatkuneet mullistukset rahoitusmarkkinoilla ovat johtaneet erilaisten riskien uudelleenhinnoitteluun. Verkkoyhtiölle tämä näkyy rahoituksen vaikeutumisena ja etenkin sekä vieraan että oman pääoman hinnassa suhteessa valtiolainoihin. Verkkoyhtiöt ovat tällä hetkellä suuren investointihaasteen edessä ja joutuvat rakentamaan toimintansa rahoituksen seuraavaksi vuodeksi toimitusvarmuuslainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Monella yhtiöllä tämä edellyttää merkittävää sekä oman että vieraan pääoman lisäystä. Avainkysymyksenä tällaiselle pitkälle lisärahoitukselle on tuotto-odotus sekä siihen liittyvät mahdolliset epävarmuudet. Riittävä tuotto ja epävarmuustekijöiden minimointi johtavat kokonaisuutena tehokkaimpaan ratkaisuun. Tästä syystä sitoutuneen pääoman tuottoa on perusteltua tarkastella niin pitkällä aikavälillä kuin mahdollista. Nyt tehtävien päätösten osalta Energiavirastolla on toimivaltaa seuraavalle 8 vuodelle. Suuntaviivaluonnoksessa ehdotettu riskittömän koron määrittelymekanismi on innovatiivinen ja perusteltu. Lyhyellä tähtäimellä tämä johtaa merkittävään sitoutuneen pääoman tuoton tason korjausliikkeeseen. Tulee kuitenkin muistaa, että perusongelma ei ole valtiolainojen alhainen korkotaso vaan rakenteellinen muutos, jossa verkonhaltijat maksavat pääomistaan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin suhteessa valtiolainoihin. Valtiolainojen korkotason lasku ei siten heijastu suoraan verkonhaltijan pääomakuluihin. Esimerkiksi, mikäli Suomen valtion 10 vuoden obligaation korkotaso pysyy matalana vielä 3-4 vuotta, johtaa uusikin malli tuottotasoon, jolla verkonhaltijat eivät pysty hankkimaan rahoitusta lain edellyttämille investoinneille.

4 Tästä syystä on myös tärkeää tarkastella kriittisesti niitä WACCin parametrejä jotka kuvaavat muutosta riskien hinnoittelussa: 4(9) 1) Beeta EY on kerännyt tietoa eurooppalaisten jakelu- ja kantaverkkoliiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakekurssin heilahtelusta suhteessa markkinaportfolioon ja määrittänyt vaihteluvälit erikseen sähkön kantaverkkotoiminnan ja sähkön jakeluverkkotoiminnan beetoille. Suuntaviivaluonnoksessa Energiavirasto on EY:n suosituksesta poiketen määrittänyt yhteisen beeta-arvon sähkön kanta- ja jakeluverkkotoiminnalle laskemalla keskiarvon sähkön kanta- ja jakeluverkonhaltijoille EY:n selvityksessä määritettyjen vaihteluvälien ylimmästä ja alimmasta arvosta. Tämän johdosta sähkön jakeluverkonhaltijoiden beeta-kertoimen arvo jää suuntaviivoissa alle EY:n suositteleman vaihteluvälin. Tämä ei ole mielestämme perusteltua, sillä suomalaisten jakelu- ja kantaverkonhaltijoiden tarkastelu osoittaa merkittäviä eroja kassavirtojen volatiliteetissa. Jakeluverkonhaltijoiden tuloksen ja kassavirran vaihtelu sekä siten myös omistajan tuoton vaihtelu ovat merkittäviä. Tämä tulee huomioida valvontamenetelmissä sovellettavan beeta-arvon määrittelyssä EY:n suosituksen mukaisesti. Perusteltuna velattoman beetan tasona jakeluverkonhaltijoille pidämme EY:n suosituksen puoliväliä eli 0,51 2) Markkinariskipreemio EY:n selvitys osoittaa että markkinariskipreemiossa on tapahtunut pientä tason nousua tarkastelujakson aikana. Pitkän ajan keskiarvona EY pitää perusteltuna 5 % tasoa, vaikka tämän hetken taso vaikuttaisi olevan korkeampi. Toimialan rahoitushaaste huomioonottaen pidämme äärimmäisen tärkeänä varmistaa riittävä laskennallinen oman pääoman tuotto, jotta myös oman pääoman lisääminen olisi mahdollista. Täten uusimman mahdollisen tilanteen mukainen taso on perusteltu. Näkemyksemme mukaan markkinariskipreemion perusteltu taso on EY:n esittämän vaihteluvälin keskiarvo 5,5 %. 3) Likviidittömyyspreemio Tärkeä tekijä sijoituksen tuottovaadetta arvioitaessa on hyödykkeen likvidisyys, eli se miten helposti ja kustannustehokkaasti sijoittaja halutessaan voi myydä tai ostaa lisää kyseistä hyödykettä. CAP-malli, joka on WACCin taustalla olettaa, että kauppaa voi tehdä rajoituksetta ja viiveettä ilman vaikutusta hyödykkeen hintaan. Kokemus on osoittanut, että näin ei ole suomalaisen jakeluverkonhaltijan osakkeiden kohdalla. Osakekauppa vaatii pitkän valmistelun sekä useamman lupaviranomaisen luvan. Lisäksi Kilpailunrajoituslain markkinaosuusraja rajaa omistuksia ja siten myös osakkeen arvoa. Näkemyksemme mukaan osakkeen likviidisyys on osana riskien uudelleenhinnoittelua saanut merkittävästi aikaisempaa suuremman painoarvon. Edellisen perusteella esitämme likviidittömyyspreemioksi EY:n vaihteluvälin ylärajaa 1,0 %, jota myös professori Kallunki on aiemmin suositellut. 4) Vieraan pääoman preemio EY:n suositus 1,40 % vaikuttaa perustellulta, ainakin isoille yhtiöille. Viime vuosien kokemus on kuitenkin osoittanut, että vieraan pääoman riskipreemio vaihtelee voimakkaasti. Preemion kehittymistä tulisikin tästä syystä seurata tarkasti ja tarvittaessa varmistaa, että se on jatkuvasti tasolla, jolla jakeluverkonhaltijat pystyvät hankkimaan vieraan pääoman ehtoista pääomaa Edellä esittämämme korjaukset sovellettaviin WACC parametreihin asettaisivat sitoutuneen pääoman tuoton tasolle, jolla useimmat jakeluverkonhaltijat pystyvät rahoittamaan investointinsa. Näemme kuitenkin, että on joukko yhtiötä, joilla investointimäärät ovat niin suuret, että tuotto-odotuksen lisääminen ei ratkaise investointien rahoitusta, vaan lisäkeinoja tarvitaan. Näitä voisivat olla pidennetty siirtymäaika, erillinen koroton laina asiakkailta tai muu vastaava mekanismi.

5 5(9) 5.2 Investointien ja kulujen yhdenmukainen kohtelu Energiaviraston tavoitteena on saattaa verkonhaltijat keskenään tasavertaiseen asemaan riippumatta siitä, aktivoivatko ne investointiin kuuluvia kustannuksiaan vai kirjataanko ne kuluiksi. Tavoite on kannatettava ja yleispätevä kaikkialla valvonnassa. Suuntaviivoissa esitetty menettely on mielestämme teoreettisesti perusteltu. Esitetty menettely on kuitenkin työläs ja vaikeaselkoinen, eikä ole itsestään selvää, että se johtaa tavoitteen toteutumiseen. Mielestämme suuntaviivoissa esitettyä menettelyä tulee selkeyttää. 5.3 Verkkotoiminnan rahoituskustannukset Suojaustuottojen ja -kustannusten käsittelyä ei ole suuntaviivoja valmisteltaessa kehitetty riittävästi ja siksi se toimii yhä loppuasiakkaiden, valvottavien yhtiöiden ja mallin kannalta virheellisesti. Näkemyksemme mukaan suojaustuottojen ja -kulujen laskenta tulisikin poistaa valvontamenetelmistä. Tämä olisi yksinkertaisin ja tehokkain tapa korjata suuntaviivoissa esitelty usealta kannalta haasteellinen malli. Jatkossa menetelmiä tulisi korjata siten, että suojaustuotot ja -kustannukset huomioidaan mallissa siten, että niiden käsittely ei tuo edellä kuvattuja ongelmia. 6.1 Investointikannustin Suuntaviivojen perusteella investointikannustin säilyisi ennallaan. Pidämme tätä hyvänä sekä jatkuvuuden että ohjausvaikutusten kannalta. Se, että oikaistun tasapoiston laskenta ei pääty, vaikka komponentti olisi ylittänyt verkonhaltijan sille valitseman pitoajan, kannustaa verkonhaltijaa ylläpitämään verkkoaan teknistaloudellisen pitoajan loppuun. Tämä on tärkeää erityisesti nyt, kun verkonhaltijan investoinnit lain toimitusvarmuustavoitteiden takia kasvavat. Näkemyksemme mukaan tasapoisto kompensoi vanhenevasta verkosta aiheutuvia lisäkustannuksia. 6.2 Laatukannustin Laatukannustimessa käytetään jatkossa kokonaisia keskeytyskustannuksia aiempien puolikkaiden sijaan. Kannustimen enimmäisvaikutus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa rajoitettaisiin 15 % kohtuullisesta tuotosta. Arviomme mukaan KAH-kustannuksiin liittyvä riski kasvaa muutoksen seurauksena, vaikka leikkuri onkin aikaisempaa alemmalla tasolla. Suuntaviivojen mukaan vertailutasona käytetään kahta edellistä valvontajaksoa eli kahdeksaa vuotta: vertailutasona vertailutasona Em. menettely johtaa käytännössä siihen, että vertailutaso tiedetään vasta valvontajakson käynnistyttyä. Ehdotamme, että vertailutasoa aikaistetaan vuodella seuraavasti: vertailutasona vertailutasona Näin vertailutaso olisi tiedossa heti uuden valvontajakson alussa, mikä olisi linjassa etukäteisen valvonnan kanssa.

6 6(9) Yleinen tehostamistavoite Energiaviraston teettämän selvityksen perusteella yleinen tehostamistavoite olisi edelleen kaksi prosenttia. Virasto ehdottaa kuitenkin, että uusista tehtävistä ja toimintatavoista aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon korjaamalla yleisen tehostamistavoitteen tasoa. Näin yleinen tehostamistavoite 4. ja 5. valvontajaksolla olisi nolla (0 %). Kannatamme viraston esitystä. Tehostamistavoitteen asettaminen nollaksi mahdollistaa uusien referenssikustannuksissa näkymättömien velvoitteiden hoitamisen. Tämä kannustaa lisäksi verkkoyhtiöitä hoitamaan uudet velvoitteensa kunnolla ja samalla kehittämään palvelujaan Yrityskohtainen tehostamistavoite StoNED-estimoinnin epävarmuudet Verkkoyhtiöiden kokemusten perusteella StoNED-estimointiin sisältyy paljon epävarmuutta ja herkkyyttä. Tehokkuusluvun laskeminen yhden vuoden (2014) tiedon perusteella kasvattaa epävarmuutta entisestään ja asettaa yhtiöt keskenään eriarvoiseen asemaan. Tehokkuusluku tulisikin laskea yhden vuoden sijaan useamman vuoden tietojen perusteella. Näkemyksemme mukaan jo neljän vuoden ( ) keskiarvon käyttäminen parantaa luotettavuutta oleellisesti. StoNED-malliin liittyvistä epävarmuuksista voidaan lisäksi nostaa esille tapa, jolla malli kohtelee ns. sekaverkkoyhtiöitä (taajama- ja maaseutuverkkoa sisältävä yhtiö). Selvitysten perusteella sekaverkkoyhtiön tehokkuusluku on alhainen verrattuna tilanteeseen, jossa sekaverkkoyhtiöstä olisi muodostettu erilliset taajama- ja maaseutuverkkoyhtiöt. Malli estää siten fuusioiden kautta tapahtuvaa toimialan luonnollista kehittymistä ja kannustaa jopa jakamaan olemassa olevia yhtiöitä osiin. StoNED-mallissa olevat Energiaviraston tiedossa olevat merkittävät epävarmuustekijät tulee ensisijaisesti korjata tai vaihtoehtoisesti StoNED -mallista yhtiöille aiheutuvaa negatiivista kannustinta tulee rajoittaa. Esitämme, että leikkuritasot asetettaisiin tasoon +/- 10 %, koska merkittävien operatiivisten kustannussäästöjen saavuttaminen on erittäin haasteellista, mutta suurhäiriötilanteissa kustannukset väistämättä nousevat merkittävästi. Näin tehostamiskannustimen symmetrisyysperiaate toteutuisi paremmin. Tehostamistavoitteen määrittäminen Tehokkuusluvun perusteella verkkoyhtiölle määritetään yrityskohtainen tehostamistavoite. Neljännellä valvontajaksolla tehostamistavoitteelle sovelletaan siirtymäaikaa, jonka kuluessa verkonhaltijan on saavutettava tehokkaan toiminnan mukainen kustannustaso. Pidämme tätä perusteltuna. Näkemyksemme mukaan tehostamistavoitetta määritettäessä tulisi myös ottaa huomioon aikaisemmin tehdyt tehostamistoimenpiteet. Nykyisellään malli johtaa tehokkaaksi todettujen verkonhaltijoiden kohdalla tyypillisesti tehottomia matalampaan kohtuulliseen kustannustasoon. Esitämme, että tehokkaille yhtiöille sallitaan heti valvontajakson alussa tehokkaan toiminnan kustannukset. Käytännössä tämä toteutuu niin, että tehokkaille yhtiöille ei sovelleta tehostamiselle määritettyä siirtymäaikaa.

7 7(9) 6.4 Innovaatiokannustin Innovaatiokannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa kehittämään ja käyttämään innovatiivisia teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja. Aikaisemmasta poiketen 4. ja 5. valvontajaksolla kohtuullisina t&k-kustannuksina hyväksytään enintään 1 %:a vastaava osuus verkonhaltijan valvontajakson liikevaihtojen summasta. Esitetty muutos on perusteltu ja mahdollistaa kannustimen aikaisempaa laajemman hyödyntämisen myös pienempien yritysten kohdalla. 6.5 Toimitusvarmuuskannustin Toimitusvarmuuskannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa tekemään toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit sekä verkon kunnossapito ja varautuminen. Suuntaviivojen mukaan kannustimessa otetaan huomioon ennenaikaiset korvausinvestoinnit ja uudet kunnossapito- ja varautumistoimenpiteet Kannustimen tarkoitus on hyvä. Verkkoyhtiöiltä saadun palautteen perusteella alaskirjauksen käytännön toteutus ja siihen liittyvä raportointi on kuitenkin tehty tarpeettoman hankalaksi ja yksityiskohtaiseksi. Raportoinnin tarkoituksena on selvittää purettavien komponenttien jäljellä oleva nykykäyttöarvo. Tähän tarvitaan vain komponenttien määrä-, ikä- ja pitoaikatiedot. Lähtökohtaisesti kaikkien ennenaikaisten purkujen syynä on verkon uusiminen toimitusvarmuuden parantamiseksi, joten tarkemmille selvityksille ei mielestämme ole perusteita. Emme myöskään pidä perusteltuna käyttää alaskirjauksessa verkkokomponentin pitoajan vaihteluvälin alarajaa. Ehdotamme, että pitoaikana käytettäisiin verkkoyhtiön ao. komponentille 4. ja 5. jaksolle määrittämää pitoaikaa. Toissijaisesti ehdotamme, että pitoaikana käytettäisiin yhtiön ao. komponentille 3. valvontajakson aikana määritettyä pitoaikaa. Suuntaviivojen mukaan kannustimeen hyväksyttäviä toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtäviä kunnossapito- ja varautumistoimenpiteitä ovat keskijännitejakeluverkon läheisyydessä sijaitsevan metsän eli johtoalueen vierimetsän hoidon tason nostaminen ja hoidon tehostetut toimenpiteet sekä viranomais- ja asiakasviestintään tarkoitettujen järjestelmien kehittämis-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. Määritelmä on nähdäksemme poissulkeva, eli muita toimenpiteitä ei hyväksytä. Ehdotamme, että määrittelyyn lisätään sana esimerkiksi. Tämä olisi linjassa kohdan viimeisen kappaleen kanssa, jossa verkonhaltijalle annetaan mahdollisuus toimittaa asiassa tarkempi selvitys, jonka perusteella virasto päättää lisäkustannusten käsittelystä. Toimitusvarmuuskannustinta tulisi voida soveltaa esitettyä laajemmin ennakoivaan kunnossapitoon sekä valmiusjärjestelmien ja käyttö- ja kunnossapitoprosessien uudistamiskustannuksiin. Kunnossapitopalveluilla lisätään verkkojen käyttöikää ja säästetään investointikustannuksia. 6.6 Valvonnan kausivaihteluvaikutusten lieventäminen Verkonrakennus- ja palveluyhtiöitten kannalta ongelmaksi on koettu, että verkkokomponenttien määrä- ja ikätietojen tiukka ilmoittaminen vuodenvaihteen tilanteen mukaan osaltaan kärjistää rakennustyön kausiluonteisuutta. Viranomaisen, verkonhaltijoiden ja palveluntoimittajien kesken olisi mietittävä, olisiko mahdollista löytää keinoja, joilla voitaisiin tukea palveluresurssien tasaisempaa työllisyyttä.

8 8(9) LIITE 1 Verkkokomponentit, yksikköhinnat ja pitoaikavälit Yksikköhintataulukossa 0,4 ja 20 kv maakaapeleiden ympäristöolosuhdeluokkien yhteydessä (s. 99) ei aikaisemmasta poiketen ole mainittu yhteiskäyttökertoimia (kaapelia/oja). Ymmärrämme tämän niin, että jatkossa yhteiskäyttökertoimien sijasta käytetään todellisia ojapituuksia. Tämä tulisi vahvistuspäätöksessä erikseen todeta ja samalla olisi kuvattava tarkemmin miten ojapituudet määritetään. Yksittäisenä muutoksena esitämme, että yksikköhintaluetteloon lisätään kaapeliverkon aiheuttaman loistehon kompensointiin tarvittavat komponentit. Komponentteja käytetään kompensoimaan jakeluverkon tuottama loisteho, joka tulee kasvamaan kaapeliverkon lisääntyessä. Lisäksi Fingridin asettamat vaatimukset loistehon kompensoimiseksi oletettavasti tiukkenevat valmistelussa olevan kantaverkkosopimuksen päivittämisen yhteydessä, mikä johtaa loistehoa kompensoivien laitteiden lisääntymiseen. Asiakaspalvelun laatukannustin Aikaisempien keskustelujen perusteella Energiavirasto ei näe perusteita asiakaspalvelun laatukannustimen käyttöönotolle 4. ja 5. valvontajaksolle. Asiakaspalvelun laadulle ei viraston mukaan ole löydetty kannustimen pohjaksi mittareita, jotka olisivat hyväksyttävissä sekä viraston että verkkoyhtiöiden puolesta. Virasto on kuitenkin todennut, että asiakaspalvelun laadun varmistamiseksi voidaan kerätä palvelun toimittamista kuvaavia tunnuslukuja. Pidämme tärkeänä, että näitä tunnuslukuja aletaan kerätä seuraavan tunnuslukumääräyksen päivityksen yhteydessä. Laatukannustimen käyttöönotosta voidaan päättää myöhemmin. Olemme aikaisemmin ehdottaneet asiakaspalvelun laatua kuvaaviksi mittareiksi: Sanomaliikenteen aikarajoissa pysyminen - Aikarajat on määritelty yksiselitteisesti sanomaliikenneasetuksessa ja menettelytapaohjeissa Tuntimittaustiedon laatu - Kuinka paljon mittaustietoja jää saamatta taseikkunan puitteissa Osallistumme mielellämme mittareiden kehittämiseen. YHTEENVETO Neljännen ja viidennen valvontajakson valvontamenetelmiä koskevien suuntaviivojen valmistelu on mielestämme onnistunut hyvin. Aikaisempiin valvontamenetelmiin tehdyt muutokset ovat pääosin perusteltuja ja oikeansuuntaisia. Suurimmat haasteet liittyvät toimitusvarmuustavoitteiden edellyttämien investointien rahoittamiseen, erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien verkkoyhtiöiden tasapuoliseen kohteluun ja tehostamiskannustimen määrittämiseen. Suuntaviivojen perusteella valmisteltavat vahvistuspäätökset ovat voimassa kahdeksan vuotta. Tämä tulee pitää mielessä valvontamenetelmiä viimeisteltäessä. WACC parametrien osalta tulee varmistaa, että ne takaavat riittävän tuottotason myös valvontajakson loppupuolella. Edellä esittämämme korjaukset asettaisivat sitoutuneen pääoman tuoton tasolle, jolla useimmat jakeluverkonhaltijat pystyvät rahoittamaan lain edellyttämät investoinnit

9 9(9) Verkonhaltijoiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että verkonhaltijalla olisi perustellusta syystä oikeus käyttää sähköverkon arvonmäärityksessä verkonhaltijakohtaisia yksikköhintoja. Valvonnan etukäteisyys puolestaan edellyttää, että valvonnan lähtötiedot olisivat tiedossa ennen valvontajakson alkua. Emme näe perusteita poiketa tästä periaatteesta KAH-kustannusten vertailutasoa määriteltäessä. Tehostamiskannustimen määrittämiseen liittyviä epävarmuuksia tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää. Tehokkuusluku tulisi laskea yhden vuoden sijaan useamman vuoden tietojen perusteella. Lisäksi tehokkaiksi todettuja yhtiöitä ei pidä rangaista aikaisemmista tehostamistoimistaan, vaan näille tulee sallia tehokkaan toiminnan kustannukset heti valvontajakson alussa. Ystävällisin terveisin Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry Sähköverkot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Energiateollisuus ry:n kevätseminaari 22.5.2015 Tarvo Siukola Ajankohtaista Verkot-ryhmässä Vt. Johtajana toimii Veli-Pekka Saajo Veli-Pekka jatkaa myös taloudellisen

Lisätiedot

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 LAUSUNTO 1 (7) Viite Lausuntopyyntö Dnro 313/430/2015 Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 Yleistä Energiavirasto on 17.2.2015 toimittanut lausuntopyynnön 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAME- NETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAME- NETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Sähköverkko LAUSUNTO 1(7) Kenneth Hänninen 4.6.2011 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Viite Lausuntopyyntönne Dnrot 837/430/2010 ja 945/430/2010 LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla 1 (82) LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön kantaverkkotoiminta VALVONTAMENETELMÄT 2 (82) Sisällysluettelo 1 VALVONTAMENETELMÄT

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Sähkömarkkinalaki uudistuu. miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään?

Sähkömarkkinalaki uudistuu. miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään? Sähkömarkkinalaki uudistuu miten sähköverkkoliiketoiminnan valvontaa kehitetään? Energiamarkkinavirasto verkkovalvonta ryhmäpäällikkö Simo Nurmi 25.5.2012 Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ehdotus

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus 718/72/212 1.4.212 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus Valvontatiedot 25-21 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta... 3 2.1

Lisätiedot

Energiaviraston valvontamenetelmissä sovellettavan innovaatiokannustimen arviointi. ST-Pooli 2.10.2014 TkT Juha Vanhanen

Energiaviraston valvontamenetelmissä sovellettavan innovaatiokannustimen arviointi. ST-Pooli 2.10.2014 TkT Juha Vanhanen Energiaviraston valvontamenetelmissä sovellettavan innovaatiokannustimen arviointi ST-Pooli 2.10.2014 TkT Juha Vanhanen Sisältö Johdanto Nykyisen kannustimen toimivuus ja haasteet Vaihtoehdot innovaatiokannustimelle

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2015

Lisätiedot

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista EMV keskustelupäivät 18.11.2013 Tarvo Siukola Sähkömarkkinalaki 52 Jakeluverkon kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat tulee ilmoittaa kahden

Lisätiedot

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate

Lisätiedot

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2009

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2009 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2009 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2010

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Alajärven Sähkö Oy PL 52 ASIANOSAINEN 62901 ALAJÄRVI Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson

Lisätiedot

SULJETUN SÄHKÖNJAKELUVERKON REGULAATIO TEOLLISUUSYMPÄRISTÖSSÄ

SULJETUN SÄHKÖNJAKELUVERKON REGULAATIO TEOLLISUUSYMPÄRISTÖSSÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityö Kimmo Muttonen SULJETUN SÄHKÖNJAKELUVERKON REGULAATIO TEOLLISUUSYMPÄRISTÖSSÄ Työn tarkastajat: Professori

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 dnro 963/002/2011 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

SIIRTOHINNOITTELUN KEHITTÄMINEN ETÄLUETTAVILTA MITTA- REILTA SAATAVAN DATAN AVULLA SÄHKÖNJAKELUYHTIÖ MÄNTSÄ- LÄN SÄHKÖ OY:LLE

SIIRTOHINNOITTELUN KEHITTÄMINEN ETÄLUETTAVILTA MITTA- REILTA SAATAVAN DATAN AVULLA SÄHKÖNJAKELUYHTIÖ MÄNTSÄ- LÄN SÄHKÖ OY:LLE LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Jouni Haapaniemi SIIRTOHINNOITTELUN KEHITTÄMINEN ETÄLUETTAVILTA MITTA- REILTA SAATAVAN DATAN AVULLA SÄHKÖNJAKELUYHTIÖ

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Sähköverkkoliiketoiminta on monopolitoimintaa, jossa omistajilla on voittoodotuksia. Sähkönkäyttäjillä

Lisätiedot

VERKONPARANNUSVAIHTOEHDOT

VERKONPARANNUSVAIHTOEHDOT VERKONPARANNUSVAIHTOEHDOT Regulaation vaikutus jakeluverkon toimitusvarmuusinvestointien kannattavuuteen Henry Lågland 31.07.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 7 1. JOHDANTO 8 2. SÄHKÖN JAKELULLE JA LAADULLE

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

TUUKKA HEIKKILÄ SÄHKÖVERKON TOIMITUSVARMUUTEEN LIITTYVIEN VALVON- TAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN

TUUKKA HEIKKILÄ SÄHKÖVERKON TOIMITUSVARMUUTEEN LIITTYVIEN VALVON- TAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN TUUKKA HEIKKILÄ SÄHKÖVERKON TOIMITUSVARMUUTEEN LIITTYVIEN VALVON- TAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta)

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto alkaen

Liittymismaksuhinnasto alkaen Liittymismaksuhinnasto 1.9.2014 alkaen Pienjänniteliittymismaksut Pj-liittymän hinnoittelussa on käytössä niin sanottu vyöhykehinnoittelu. Liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 24 %). Vyöhykehinnoittelua

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

2.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen

2.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen Liite 1 Menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin LAKIASIAT JA REGULAATIO 1 (6) HMV - Viestintävirasto dnro 18/961/2015 DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin 1 Yhteenveto 2 Päätösluonnos DNA Oy (DNA) kiittää

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Luonnollisen monopolin sääntely: Sähkön siirtohinta Suomessa

Luonnollisen monopolin sääntely: Sähkön siirtohinta Suomessa Kansantaloudellinen aikakauskirja 112. vsk. 2/2016 Luonnollisen monopolin sääntely: Sähkön siirtohinta Suomessa Roger Wessman Kohu sähkön siirtohinnan korotuksista on nostanut esiin kysymyksen siitä, miten

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi 1 YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja -periaatteita on sovellettava pienimuotoisen tuotannon liittämisen osalta

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Julkinen 3.7.2014. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen ylijäämän kompensoimatta jättäminen toisella valvontajaksolla

Julkinen 3.7.2014. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen ylijäämän kompensoimatta jättäminen toisella valvontajaksolla Päätös 1 (9) Pellon Sähkö Oy Myllytie 1 95700 Pello Asia Asianosainen Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen ylijäämän kompensoimatta jättäminen toisella valvontajaksolla Pellon Sähkö Oy Selostus asiasta

Lisätiedot

LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA

LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopisto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos 15.1.2004 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PÄÄOMAN KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiemarkkinoiden hinnoittelu Suomessa Perustana kapasiteetti-

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo TIIVISTELMÄ 101001271 18.11.2015 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI : Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Kemijärven kaupungilta saadun toimeksiannon perusteella pätevien ja kokeneiden

Lisätiedot

2.1 Kantaverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen

2.1 Kantaverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen Liite 1 Menetelmät sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN

ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityö Joel Kannela ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen Projektin ympäristö 1(5) Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen 31.7.2013 Projektin tausta, tarkoitus ja tavoitteet Projektin ympäristö 2(5) Sisällys Projektin tausta 3 Keskijännitteinen

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 17.1.2013 An International Associate of Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis

Lisätiedot