Lausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi

Transkriptio

1 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja Helsinki kirjaamo@energiavirasto.fi simo.nurmi@energiavirasto.fi Viite: Lausuntopyyntönne Dnro 313/430/2015 Lausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi PKS Sähkönsiirto Oy Lausunto on jätetty

2 PKS Sähkönsiirto Oy kiittää Energiavirastoa mahdollisuudesta lausua 1. suuntaviivoista sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen verkkotoiminnan valvontamenetelmiksi vuosille Oman lausuntomme ohella tuemme Energiateollisuus ry:n Energiavirastolle osoittamassa lausunnossa esitettyjä kehitysehdotuksia. Seuraavassa PKS Sähkönsiirto Oy:n lisänäkökohtia Energiateollisuus ry:n Energiavirastolle osoittamaan lausuntoon 1. suuntaviivoista: Suuntaviivoista yleisesti Kokonaisuutena näemme, että suuntaviivojen laadinta on tapahtunut hyvässä hengessä toimialaa kuunnellen. Energiavirasto on suuntaviivojen laadinnassa selkeästi pyrkinyt pitkäjänteisyyteen ja ennustettavuuteen, joka on hyvä asia. Suomalaiset sähköverkonhaltijat toimivat hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Merkittäviä erilaistavia tekijöitä ovat asutuksen tiheys ja metsäisyysaste. Tämän vuoksi sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteet asettivat sähköverkonhaltijat hyvin erilaiseen asemaan keskenään. Valvontamenetelmien tulee kuitenkin mahdollistaa, että jokainen järkevästi toimiva sähköverkonhaltija voi saavuttaa lain edellyttämät toimitusvarmuustavoitteet. PKS Sähkönsiirto Oy:n toimintaympäristö on erittäin harvaan asuttua. Sähköverkot on rakennettu aikaisempina vuosikymmeninä valtaosin ilmajohtorakenteella asiakkaiden siirtomaksujen pitämiseksi kohtuullisina toimintaympäristössä, jossa sähkönkäyttöpaikkoja on johtopituutta kohden vähän. Samasta syytä johdot on rakennettu suoria reittejä metsien halki. Lain edellyttämien toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä laajoja muutoksia sähköverkkoon. PKS Sähkönsiirto Oy:n kehittämissuunnitelman toteuttaminen edellyttää noin 200 % toimitusvarmuusinvestointeja 15 vuoden siirtymäaikana verrattuna lähtövuoden (v. 2014) tasapoistoihin. Vastaavasti keskimääräiset toimitusvarmuusinvestoinnit ovat noin 165 % lähtövuoden tasapoistoihin verrattuna 23 vuoden siirtymäajalla. Näkemyksemme mukaan 1. suuntaviivojen luonnokset eivät mahdollista kehittämissuunnitelman mukaisten toimitusvarmuusinvestointien toteuttamista tilanteessa, jossa toimitusvarmuusinvestoinnit ovat koko siirtymäajan olennaisesti JHA-tasapoistoa suuremmat. Energiateollisuus ry on teettänyt professori Jarmo Partasella selvityksen Myrskyvarman sähkönjakelun investointien rahoittaminen (liite). Selvitys osoittaa selkeästi, että verkkoyhtiöllä ei ole realistisia toimintaedellytyksiä, mikäli kehittämissuunnitelman toteuttaminen edellyttää merkittävästi lähtövuoden 2014 tasapoistoja suurempia keskimääräisiä toimintavarmuusinvestointeja koko siirtymäjakson ajan. Keskeisin syy on se, että yhtiön kassavirta on negatiivinen koko siirtymäjaksolla. Selvityksessä on myös esitetty vaihtoehtoisia tapoja valvontamenetelmien kehittämiseksi niin, että verkkoyhtiön toimintaedellytykset säilyvät ja vältytään asiakkaiden siirtohintojen nopealta kasvulta. PKS Sähkönsiirto Oy näkee välttämättömäksi, että suuntaviivoja muutetaan tältä osin toimintaedellytyksien ja toimitusvarmuusinvestointien turvaamiseksi.

3 Energiateollisuus ry:n teettämä selvitys Myrskyvarman sähkönjakelun investointien rahoittaminen on tehty valvontamenetelmien pohjalta. Lausunnolla olevat 1. suuntaviivat ovat yhdenmukaiset verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun omaisuuden ja pääoman käsittelyn osalta. Kohtuullisen tuottoasteen tarkentaminen 1. suuntaviivojen mukaisesti helpottaa jonkin verran vieraan pääoman korkojen maksamista, mutta ei ratkaise rahoitusongelmaa, joka johtuu suuntaviivojen tasapoiston riittämättömyydestä lain edellyttämien toimitusvarmuusinvestointien toteuttamiseksi. 2.1 Pysyviin vastaaviin kuuluvan sähköverkko-omaisuuden oikaisu / ympäristöolosuhdeluokat Suuntaviivojen mukaan ympäristöolosuhdeluokkia käytetään sähköverkko-omaisuuden oikaistun jälleenhankinta-arvon laskentaan ja luokittelu perustuu asemakaava-aluetietoihin sekä Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämään CLC-aineistoon. Jälleenhankinta-arvon kautta luokittelu vaikuttaa verkko-omaisuuden nykykäyttöarvoon ja edelleen verkkotoiminnan tuottoon. Ympäristöolosuhdeluokittelu kuvaa maanpinnan peitteisyyttä, mutta ei ota kantaa itse maaperään. Luokittelua sovellettaisiin valvontamenetelmissä suuntaviivojen mukaan esimerkiksi maakaapeliojien arvostamiseen. Maakaapeliojien tapauksessa maanpinnan peitteen perusteella määritetty olosuhde ja siten määräytyvä kaivukustannus ei anna välttämättä oikeaa kuvaa todellisesta kaapeliojan kustannuksesta ja siten verkko-omaisuuden arvosta. Näin tapahtuu, mikäli maaperä on kivikkoista tai kallioista ja maakaapeliojan toteutuksessa joudutaan turvautumaan esimerkiksi louhintaan eikä näitä kuluja sisälly olosuhteen yksikköhintaan riittävän suurella kertoimella. Kehitysehdotuksena, jotta etenkin haja-asutusalueella maakaapeliojien yhteydessä tehtävän louhinnan tai kustannuksiltaan louhintaan rinnastettavien erityismenetelmien kustannukset tulisivat huomioitua valvonnassa maakaapeleiden omaisuusmassassa, esitämme maakaapeliojien kaivamisen yhteydessä tehtävän louhinnan tai erityismenetelmien kustannusten huomiointia seuraavasti: Mikäli maakaapeliojan kaivussa joudutaan käyttämään louhintaa tai kustannuksiltaan louhintaan rinnastettavia erityismenetelmiä ja ympäristöolosuhdeluokittelun perusteella olosuhdeluokka on helppo tai tavallinen olosuhde, korotettaisiin luokitusta seuraavaan olosuhdeluokkaan ehdot täyttävän matkan osalta. Näin esimerkiksi helpossa olosuhteessa tehty kaivu, jossa on jouduttu louhimaan kalliota, korottaa maakaapeliojan arvon louhitulta matkalta luokkaan tavallinen. 6.3 Tehostamiskannustin Yleisen tehostamistavoitteen asettaminen nollaksi (0 %) on mielestämme oikeansuuntainen toimenpide, koska se kompensoi osittain niiden uusien velvoitteiden aiheuttamia kustannuksia, joita ei ole huomioitu tehostamistavoitteen referenssikustannuksissa. Mielestämme ainoastaan yhden vuoden perusteella laskettavaan tehokkuuslukuun vaikuttaa enemmän kyseisen vuoden sääolosuhteet kuin varsinainen yhtiön operatiivinen tehokkuus. Useamman vuoden tietojen perusteella laskettu tehokkuusluku tasoittaisi epävarmuuksia ja

4 parantaisi luotettavuutta merkittävästi. Laskentaperusteena käytettävien vuosien tulisi olla viimeisimpiä tiedossa olevia, jolloin kustannustaso suhteessa asetettuihin velvoitteisiin olisi mahdollisimman tuore. Neljän viimeisen vuoden ( ) keskiarvon käyttäminen olisi perustelua ja parantaisi tehokkuuslaskennan luotettavuutta. Lisäksi PKS Sähkönsiirto Oy esittää, että leikkuritasot asetettaisiin tasoon +/- 10 %, koska suurten operatiivisten kustannussäästöjen saavuttaminen on erittäin haasteellista. Suurhäiriöt aiheuttavat kuitenkin yksittäiselle yhtiölle todellisen kustannusriskin, joka toteutuessaan vaikeuttaa mm. toimitusvarmuusinvestointien rahoittamista. Tehostamiskannustimen symmetrisyysperiaate toteutuisi näin paremmin Kunnossapito ja varautumistoimenpiteet PKS Sähkönsiirto Oy:n toimintaympäristö on metsävaltainen: 75 % keskijänniteverkosta on vierimetsän puille alttiina ja lähes 80 % kaikista keskijännitevioista aiheutuu johtokadun ulkopuolisista puista. Työ- ja elinkeinoministeri ja ministeriön edustajat toivat vuosina selkeästi esille, että kaikkien maaseudulla toimivien sähköverkkoyhtiöiden on nopeasti parannettava sähkönjakelun toimitusvarmuutta sähkölinjojen vierimetsien hoitoon panostamalla. PKS Sähkönsiirto Oy on yhdessä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry:n (mhy) kanssa kehittänyt vierimetsien hoitomallia vuodesta 2012 alkaen, ja toteuttanut 300 km vierimetsien hoitoa vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2014 pilotoimme yhdessä ns. puuvarman vierimetsänhoidon, jossa varttuneisiin kasvatusmetsiin ja päätehakkuuiässä oleviin metsiin tehdään kaistalehakkuu, jossa kaikki puut poistetaan 20 metriä keskijännitejohdon molemmilta puolilta. Vierimetsien kaistalehakkuun avulla puista aiheutuvat häiriöt eliminoidaan vuoden ajalle. Pilotointi onnistui hyvin, ja puuvarmaa vierimetsänhoitoa on nyt vuoden 2015 aikana toteutettu useissa kilometrin pituisissa kohteissa. Maanomistajat ovat yli 90 % olleet halukkaita vapaaehtoisesti osallistumaan vierimetsähankkeisiin, joissa merkittävässä osassa puut on kokonaan poistettu kaistalehakkuun yhteydessä. Varttuneisiin kasvatusmetsiin ja päätehakkuiässä olevien vierimetsien kaistalehakkuiden vaikutus sähkönjakelun toimitusvarmuuteen on moninkertainen verrattuna ensiharvennukseen ja yksittäisten vaarapuiden poistoon. Näemme erittäin tärkeänä kaistalehakkuun lisäämisen vierimetsiin kohdistuvana toimenpidevaihtoehtona suuntaviivoihin. Lisäksi näemme vierimetsien lentotarkastuksen ja laserkeilauksen tärkeiksi uusiksi keinoiksi vaarallisten reunapuiden, metsäkiilojen ja tykkylumelle alttiidenmetsäosuuksien kartoittamiseksi. Esitämme, että kappaletta tarkennetaan seuraavasti Johtoalueen vierimetsään liittyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi - vierimetsän riskipuiden havainnointi - vierimetsien analysointi kaukokartoituksen, lentotarkastuksen ja laserkeilauksen avulla - vierimetsän hoito puuvarmaksi toteuttamalla ns. kaistalehakkuu (päätehakkuu) - vierimetsän hoito taimikko- tai ensiharvennusvaiheessa erityisesti lehtipuiden osalta - yksittäisten vaarapuiden ja metsäkiilojen poistaminen

5 Metsänhoitoyhdistykset ovat erinomaisia yhteistyökumppaneita vierimetsänhoidossa osaamisensa ja asiakasyhteyksiensä vuoksi. Vierimetsänhoidon ostaminen avaimet käteen - periaatteella toimii hyvin, ja maanomistajien vapaaehtoinen osallistuminen saadaan erittäin korkealle tasolle. Mhy:t eivät kuitenkaan voi ostaa ja myydä puuta omiin nimiinsä. Sen vuoksi verkkoyhtiö joutuu toimimaan muodollisena puun ostajana maanomistajan suuntaan ja puun myyjänä metsäyhtiöiden suuntaan. Mhy toteuttaa oston ja myynnin verkkoyhtiön puolesta. Puun myynnistä saadut tulot ovat merkittäviä, jonka vuoksi puun myyntitulojen ja ostokulujen nettovaikutus on pystyttävä käsittelemään valvontamenetelmissä muuna liiketoimintana. Verkkokomponentit (liite) Järjestelmien ja viestiverkon osalta komponentit tulee edelleen säilyttää verkkokomponenttiluettelossa. Ellei kyseisille komponenteille ole saatu yksikköhintakyselyiden avulla hintoja, tulee näille määrittää yksikköhinnat aiempien selvitysten yksikköhintoja indeksejä korjaamalla, kuten muillekin komponenteille, joille ei ole voitu yksikköhintakyselyn perusteella muodostaa yksikköhintaa. Esitämme, että verkkokomponenttien osalta osakomponenttien käsittely ja niiden huomiointi osana korvausinvestointeja tulee jatkua edelleen nykyisen valvontajakson mukaisesti, sillä useissa verkkokomponenteissa uusitaan sen teknis-taloudellisen pitoajan aikana jokin merkittävä osakomponentti (esimerkiksi sähköasemien 110 kv kentillä virtamuuntajat tai 20 kv kojeistoissa katkaisijat). Ystävällisin terveisin PKS SÄHKÖNSIIRTO OY Toimitusjohtaja