JE-Siirto Oy:n lausunto koskien Energiaviraston 2. suuntaviivoja 4. ja 5. valvontajaksolla

Transkriptio

1 Lausunto 1(10) Energiavirasto Lintulahdenkuja Helsinki kirjaamo@energiavirasto.fi veli-pekka.saajo@energiavirasto.fi Viite: Lausuntopyyntö 313/430/2015 JE-Siirto Oy:n lausunto koskien Energiaviraston 2. suuntaviivoja 4. ja 5. valvontajaksolla Energiavirasto (EV) lähetti lausuntopyynnön 2. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiasta. Lausunnossamme on esitetty JE-Siirto Oy:n (JES) kommentteja suuntaviivoista. Suuntaviivoja koskevat kommentit on pyritty esittämään suoraan suuntaviivojen numeroituihin lukuihin kohdistaen. Lausunnossa on myös pyritty välttämään samojen asioiden toistamista vaikka lausuttavat asiat linkittyisivätkin useampaan suuntaviivojen kohtaan. Tuemme Energiateollisuus ry:n (ET) EV:lle toimittamaa lausuntoa 2. suuntaviivoista, joten tässä ei oteta kantaa kaikkiin ET:n lausunnossa jo oleviin kohtiin. 1.3 Vahvistuspäätöksen muuttaminen, s suuntaviivoissa ei enää mainita, että yksikköhintaluettelo päivitettäisiin 5. valvontajaksolle ja yksikköhintaluetteloon olisi tällöin mahdollista lisätä myös uusia komponentteja. Mielestämme yksikköhinnat tulisi päivittää, sillä esimerkiksi energiatehokkuusvaatimusten kasvaessa jakelumuuntajien hinnat tulevat kasvamaan nykyisestä. Myös muita vastaavia verkonhaltijoista johtumattomia hinnannousuja voi tapahtua. Lisäksi neljän vuoden aikana voi tulla tarve uusille komponenteille. Erityisesti vuokraverkkoon liittyen valvontamenetelmien mukaan ei tällä hetkellä ole mahdollista saada tuottoa komponenteille, jotka eivät kuulu yksikköhintaluettelon mukaisiin komponentteihin ja jotka ovat verkon omistajan taseessa. Valvontamenetelmiin on lisättävä kohta, jossa määritellään kuinka vuokraverkkoyhtiöissä verkonhaltija on tasavertaisessa asemassa muiden verkonhaltijoiden kanssa tällaisten komponenttien osalta. Mielestämme tämän lisäksi yksikköhintaluettelo pitäisi päivittää 5. valvontajaksolle.

2 Lausunto 2(10) Valvontatietojen oikeellisuus, s. 14 Suuntaviivojen mukaan verkonhaltijan on epäselvissä tapauksissa pyydettävä virastolta tarkentavia ohjeita. Toivomme, että EV tarkentaa ohjeistuksiaan sekä kertoo selkeästi, milloin kyseessä on ohje ja milloin vain yksi esimerkki, jota verkonhaltija voi soveltaa. Ohjeistuksien tulee olla selkeitä ja julkisia, jotta ne ovat kaikille verkonhaltijoille tasapuolisia. Olisi hyvä kehittää menettelytapa, jolla verkonhaltijoita informoidaan muuttuneista tai tarkentuneista ohjeista esimerkiksi verkonrakennetietojen osalta. Viime vuosina on tullut liikaa ohjeistuksia sähköpostitse tai puhelimitse, nämä aiheuttavat epävarmuutta. Tällöin esimerkiksi henkilöstömuutokset EV:llä on riski verkonhaltijoille. Lisäksi sähköpostitse tai suullisesti annetuista ohjeista kuulee satunnaisesti vain osa verkonhaltijoista. Epäselvää on myös, että mitkä ohjeet siirtyvät automaattisesti seuraavalla valvontajaksolle ja mitkä eivät. Ehdotuksena valvontatietojärjestelmässä voisi olla jonkinlainen loki, josta näkisi esimerkiksi verkonrakennetietojen ohjeisiin tehdyt päivitykset, täsmennykset ja hyväksytyt soveltamisohjeet. 1.6 Vuokraverkot, s Vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan on tarvittaessa toimitettava virastolle erittely vuokraverkon sisältämistä kustannuseristä. Tätä tulee tarkentaa. Yllä olevasta lauseesta ei selviä, mikä on riittävä taso kustannuserien määrittelyssä. Verkkovuokraa ei lasketa komponenttikohtaisesti. EV:lle tulee riittää, että verkkovuokra sisältää poisto-osuuden ja tuotto-osuuden, kuten valvontamenetelmissä on aiemmin mainittu. Koska valvontamenetelmät sisältävät toiminnan tehostamisvaateita, eivät valvontamenetelmät tasapuolisuuden nimissä saa lisätä vuokraverkkoyhtiöiden raportoimisvelvoitteita verrattuna verkot itse omistaviin yhtiöihin. 1.9 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat 2. suuntaviivojen useassa kohtaa mainitaan, että verkkoyhtiön tulee tehdä EV:lle erillinen selvitys asiasta. Valvonnan ennakoitavuuden varmistamiseksi, yhtiöiden tulee saada EV:ltä palaute heille toimitetuista selvityksistä. Palaute tulisi saada kohtuullisessa ajassa. Verkkoyhtiöille aiheutuu suuri riski siitä, jos EV:n näkökanta kunkin yhtiön selvityksiin ilmenee vasta valvontapäätösvaiheessa ja mahdolliset hylkäykset vaikuttavat takautuvasti koko valvontajaksolle.

3 Lausunto 3(10) 2.1 Pysyviin vastaaviin kuuluvan sähköverkko-omaisuuden oikaisu Yksikköhinnat, s. 24 Yksikköhintaluettelon sisällöstä on tässä vaiheessa hankala lausua, sillä verkonrakennetietoihin liittyvää ohjeistusta, johon suuntaviivoissa viitataan, ei vielä ole saatavilla. Esimerkiksi sähköasematonttien eri luokkien määritelmiä ei vielä ole saatavilla. Ehdotamme, että EV antaa ohjeistukset etukäteen verkkoyhtiöille lausuttavaksi, jotta merkittävimmät epäselvyydet saadaan tarkennettua ohjeisiin jo ennen 4. valvontajakson alkua. On sekä verkkoyhtiöiden että EV:n etu, että ohjeet ovat selkeitä jo heti valvontajakson alussa. Pitoajat, s suuntaviivoista ei ilmene, että avataanko kaikki pitoajat verkkoyhtiöiden uudelleen arvioitavaksi vai pelkästään ne, joiden aikaisempi pitoaika ei sisälly uudelleen määritettyyn pitoaikojen vaihteluväliin. Ehdotamme kaikki avattavaksi uudelleen, jotta kokonaisuutena kunkin verkonhaltijan verkon pitoajat ovat keskenään samassa linjassa kaikilla oman verkon komponenteilla. Kaapeliojille ei ole määritetty pitoaikaväliä 2. suuntaviivoissa. Keski-iät, s. 25 Päämuuntajahuollot ovat suuruusluokaltaan isoja investointeja, joiden kustannusta ei tällä hetkellä ole huomioitu päämuuntajien yksikköhinnoissa. Jos päämuuntajahuolto ei vaikuta enää 4. valvontajaksolla nuorentavasti päämuuntajan ikään, tulee tämä investoinniksi laskettava kustannus huomioida päämuuntajan yksikköhinnassa. Ehdotamme, että päämuuntajahuollon ja muiden sähköasemakomponenttien vaihtojen vaikutus ikälaskentaan päämuuntajaa nuorentavasti jatkuu 3. valvontajaksolla sovelletun menetelmän mukaisesti. Pelkkä mahdollisuus pidentää päämuuntajan pitoaikaa ei kompensoi perushuollosta aiheutuvaa investointikustannusta. 2. suuntaviivoista ei selviä kuinka kaapeliojien ikä määritetään. Kaapeliojien ikämääritys tulisi vastata todellista rakentamista. Kaapeleiden ja kaapeliojien keski-iät eivät ole samat, yhdessä ojassa voi olla useita eri ikäisiä kaapeleita eikä siten ojien ikä vastaa kaapeleiden ikää. Asia tulee tarkentaa ennen kuin yhtiöt alkavat tehdä määritystä tietojärjestelmille, joiden avulla todelliset reittipituudet tullaan jatkossa laskemaan. Lisäksi tällöin on oltava selvillä mitä muita tietoja reiteille on tarve dokumentoida. Ympäristöolosuhdeluokat, s suuntaviivojen mukaan ympäristöolosuhdeluokkien määrityksessä käytetään uusinta saatavilla olevaa CLC-aineistoa. Tällä hetkellä uusin aineisto on vuodelta 2012 ja valvontamenetelmien teksti on ymmärrettävissä niin, että pohja-aineisto muutetaan kesken

4 Lausunto 4(10) valvontajakson, jos Suomen Ympäristökeskus päivittää CLC-aineistoa. Kuitenkin suuntaviivojen tekstissä on ristiriitaa siltä osin, että myöhemmin tekstissä mainitaan, että jos vanhan maakaapeliverkon ympäristöolosuhdeluokka muuttuu kesken valvontajakson tai valvontajaksojen välissä, niin korjauksia olosuhdeluokkaan ei ole mahdollista tehdä. Asia olisi hyvä vielä tarkentaa tekstiin eli jos CLC-aineisto päivittyy, sovelletaanko uutta vai vanhaa aineistoa vanhoille alueille? Uuden ja vanhan aineiston soveltaminen ristiin ei tunnu järkevältä vaihtoehdolta ja on varmasti teknisesti erittäin hankala toteuttaa. Ehdotamme, että jos CLCaineisto päivittyy, sovelletaan uutta aineistoa koko jakeluverkolle eli myös vanhoille alueille. 2. suuntaviivojen mukaan perustelluista syistä voi esittää korjauksia CLC-luokitukseen, jos olosuhde ei silminnähden vastaa todellisuutta asennusympäristön osalta. Tässä unohtuu, että EV on valinnut CLC-luokituksista vain osan valvontamenetelmissä sovellettaviksi luokiksi, jos edelleen noudatetaan 3. valvontajaksolla sovellettua perustelumuistiota tältä osin: Tekstissä ei mainita mitään seuraavilla valvontajaksoilla sovellettavista luokista. Vastaavia CLC-luokituksia on kuitenkin Suomen Ympäristökeskuksen aineistossa huomattavasti enemmän (yhteensä n. 30 kpl) kuin mitä EV on valinnut sovellettavaksi valvontamenetelmissä eli nämä muut kuin EV:n soveltamat luokat jäävät ojamäärityksessä tyhjiksi alueiksi, kun niillä on joku muu CLC-luokka kuin mitä EV:n perustelumuistiossa on mainittu. Aineistossahan ei tällöin ole varsinaista virhettä, joka suuntaviivoissa on mainittu ainoaksi perusteeksi

5 Lausunto 5(10) muutoksille. Nämä virheet eivät myöskään ole välttämättä laajoja alueita, mutta alueet on kuitenkin luokiteltava, jotta verkon arvo tulee laskettua oikein. Työmäärä on kohtuuton, jos jokainen korjattu alue tulee erikseen EV:lle perustella ja raportoida. Näissä tapauksissa tulee riittää luokittelu asemakaava-alueiksi tai sen ulkopuolisiksi alueiksi. Esitimme asiasta esimerkkikartan jo lausunnossamme koskien 1. suuntaviivoja. Ympäristöolosuhdeluokituksiin ei voi tässä vaiheessa ottaa kantaa, sille emme ole saaneet vielä nähtäville valvontatietojärjestelmässä julkaistavia ohjeita, joihin EV viittaa esim. vaikean olosuhteen määritelmänkohdalla sivulla 26. Ehdotamme edelleen, että EV lähettäisi ohjeistukset lausunnolle ennen 4. valvontajakson alkamista. Maakaapeliojapituudet, s suuntaviivoista ei käy ilmi, että määritetäänkö vierekkäin kulkevat pj- ja kj-kaapelit samaan ojaan vai lasketaanko molemmille verkoille omat ojamäärät. Kaapeliojakertoimilla lasketut ojamäärät on laskettu erikseen pj- kaapeleille ja erikseen kj-kaapeleille. Asiaa on syytä tarkentaa ennen kuin yhtiöt alkavat määrittelemään vaatimuksia tietojärjestelmille, joilla ojamääritys tullaan jatkossa tekemään. 2. suuntaviivojen mukaan ojamäärä ei kasva vaikka oja kaivettaisiin auki uudestaan. Mielestämme tämä on virheellinen ajatusmalli, sillä se jättää huomioimatta täydennysrakentamisen kaupunkiympäristössä. Oja voidaan joutua kaivamaan auki kaapelin asennusta varten esimerkiksi kymmenen vuotta sen jälkeen, kun edellinen kaapeli samalle reitille on asennettu. Tällöin ei ole syytä uusia kymmenen vuotta vanhaa kaapelia, mutta kaivukustannukset on maksettava toiseen kertaan investoinnin toteuttamiseksi. Tässä tapauksessa ojia on valvontamenetelmien laskentaperiaatteissa oltava kaksi. Kun kaapelit tulevat seuraavan kerran saneerattavaksi ja ne uusitaan samaan aikaan, sen jälkeen ojia on yksi. Tällä laskentatavalla verkon arvo vastaa todellista verkon rakentamista. Jos reitillä olisi 10 vuotta vanhan kaapelin sijaan 40 vuotta vanha kaapeli, toki vanha kaapeli uusittaisiin samalla, kun samalle reitille asennetaan uusi kaapeli. 2. suuntaviivoissa esitetty malli ei ole tasapuolinen erilaisille verkkoyhtiöille. Kaivukustannukset ovat todellisia kalliita investointikustannuksia riippumatta siitä, sattuuko reitillä jo olemaan ennestään kaapeleita vai ei. Ehdotuksena on, että kaapeliojia on yhtä paljon kuin samalla reitillä kulkee eri-ikäisiä kaapeleita. Vuokraverkot, s. 29 Tämä kohta ei ollut tarkentunut 1. suuntaviivoista, joten toistamme jo aiemmassa lausunnossamme esittämämme kysymykset. Kohta vaatii tarkennusta, jottei vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan oikeus kohtuulliseen tuottoon vaarannu epäselvän kirjauksen vuoksi. Tässä kohdassa esitetty lause Verkonhaltijan on pystyttävä yksilöimään kaikki komponentit, jotka kuuluvat verkkovuokraan. on avattava selkeämmin. Tässä jää epäselväksi, tuleeko esimerkiksi verkkovuokrasopimukseen sisältyvistä mittareista olla yksilöity listaus tai riittääkö,

6 Lausunto 6(10) että komponentit sisältyvät verkon omistajan taseessa sähköverkko-omaisuuteen tai että kaapelit on dokumentoitu verkkotietojärjestelmään siten, että kaapelin omistajaksi on merkitty verkon omistaja? Kuinka yksilöidään ojat? Tuleeko sähköasemien sisällä olevat yksittäiset komponentit kuten esimerkiksi mittamuuntajat yksilöidä? Riittääkö esimerkiksi sähköasemien osalta, että ne ovat verkon omistajan taseessa luokiteltu kuuluvaksi sähköverkkoon vai tuleeko vuokraverkossa toimijan ylläpitää erillistä listaa sähköasemista? Kuinka pieniin osiin verkko on pilkottava ja kuinka tarkalla tasolla EV:lle on mahdollisesti toimitettava todisteet vuokratusta verkosta? Onko selvitys tehtävä vuosittain vai valvontajaksoittain? Komponenttien yksilöinti ei saa tuottaa kohtuutonta verkonhaltijan työllistämistä, sillä verkon itse omistamat yhtiöt eivät vastaavia selvityksiä joudu tekemään. Kaikki selvitykset tuottavat lisäkustannuksia. Jos verkon omistaja vuokraa sähköverkon vain yhdelle vuokraverkkoyhtiölle, kaikki sähköverkon komponentit sisältyvät verkkovuokraan. Samaan aiheeseen liittyvä lause on kohdassa 2.1 Verkkotoimintaan kuulumattomat komponentit: Vuokraverkossa verkkotoimintaan eivät edellä mainittujen lisäksi kuulu komponentit, joita ei ole sisällytetty vuokratusta verkosta tehtyyn vuokrasopimukseen. Kuinka tarkkaan komponentit on kirjattava vuokrasopimukseen? Tarkka kirjaaminen vaatisi sopimuksen päivittämistä vuosittain verkon rakentuessa ja verkon osin myös purkautuessa. Ehdotamme, että riittävä taso on se, että komponentit on luokiteltu sähköverkon omistajan taseessa kuuluvaksi sähköverkkoon. Tämä koskisi myös jo kirjanpidon poistojen kautta taseesta poistuneita komponentteja. Toisena lisämääritelmänä olisi, että verkkotietojärjestelmään dokumentoidut komponentit on dokumentoitu verkon omistajan nimiin. Mielestämme järjestelmällinen toimintatapa näissä asioissa kuvaa riittävän hyvin sitä, että mitkä komponentit kuuluvat verkkovuokraan eikä näin ollen erillisiä listauksia komponenttien osalta olisi tarve tehdä. 2.2 Pysyviin vastaaviin kuuluvan muun omaisuuden oikaisu Sähköverkon hyödykkeisiin kirjattu muu omaisuus, s Kuinka vastaavat erät käsitellään vuokraverkon osalta? Esimerkiksi vuoden lopussa verkonrakennetietojen ilmoittamishetkellä väliaikaisesti pois käytöstä olevat verkkokomponentit, jotka käsityksemme mukaan eivät ole EV:n määritelmän mukaan tosiasiallisessa käytössä eikä niitä siten lasketa verkon arvoon. Näille tulee tasapuolisuuden nimissä sallia tuotto tasearvossa, vaikka ne kuuluvatkin verkon omistajan taseeseen. 5.1 Verkkotoiminnan tuotot Liittymismaksut, s. 53 Toistamme jo 1. suuntaviivojen lausunnossamme esille tuoman asian koskien poikkeuksellisen suuria liittymismaksuja. Poikkeuksellisen suuret yksittäiset liittymät tai liittymismaksukertymät aiheuttavat pienille verkonhaltijoille ongelmia tuottolaskentaan. Tasapuolisuuden nimissä tällainen riski pitäisi poistaa. Aiemmassa markkinaoikeuskäsittelyssä (MAO: /12) MAO on todennut, että

7 Lausunto 7(10) Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että jos jatkuvasti korkeat liittymismaksutulot käytännössä veisivät jakeluverkkoyhtiöiltä mahdollisuuden kohtuullisen tason asettamiselle siirtohinnoittelussaan, Energiamarkkinaviraston olisi aiheellista arvioida neljännelle valvontajaksolle hyvin korkeiden vuosittaisten liittymismaksutulojen huomioimista valvontamallissa nykyisestä poikkeavalla tavalla. Energiavirastoa on siis kehotettu huomioimaan korkeat liittymismaksutulot 4. valvontajaksolla. Pysyvien vastaavien sähköverkko-omaisuudesta tehtävät poistot, s suuntaviivojen mukaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa palautetaan yhtenä korjauseränä pysyvien vastaavien sähköverkko-omaisuuden suunnitelman mukaiset poistot. Tässä lienee virhe, sillä nyt sähköverkko-omaisuuden poistot tulee 2. suuntaviivojen taulukon 8 mukaan vähennettyä ensin liikevoitosta ja sitten investointikannustimessa taas lisättyä liikevoittoon eli näiden yhteisvaikutus taulukon 8 mallissa on ±0. Lisäksi tässä kohtaa vuokraverkon osalta olisi mukana vain yhtiön omassa taseessa olevan sähköverkkoomaisuuden poistot. 5.2 Verkkotoiminnan kustannukset Kirjanpidon investointien ja kulujen yhdenmukainen kohtelu, s. 55 Eriytettyyn taseeseen aktivoidut korvausinvestointien purkukustannukset voidaan ottaa luvun 2.2 mukaisesti verkkotoimintaan sitoutuneessa oikaistussa omaisuudessa huomioon eriytetyn taseen mukaisessa arvossaan. Tällöin verkonhaltijan on eriteltävä omana kustannuseränään investoinneista aiheutuvat kuluksi kirjatut kustannukset eriytetyn tilinpäätöksen liitetietona. Tämä kohta jää epäselväksi. Tarkoitetaanko viimeisessä lauseessa Tällöin verkonhaltijan on eriteltävä omana kustannuseränään investoinneista aiheutuvat kuluksi kirjatut kustannukset eriytetyn tilinpäätöksen liitetietona. tosiaan kuluiksi kirjattuja purkukustannuksista vai aktivoituja purkukustannuksia? Tarkoitetaanko tässä kuitenkin, että verkonhaltijan pitää eritellä aktivoidut purkukustannukset? Jos kohdalla tarkoitetaan aktivoitujen purkukustannusten raportointia EV:lle, niin kohtaa pitää tarkentaa vuokraverkon osalta. Kuinka vuokraverkot saavat vastaavan tuoton aktivoiduille purkukustannuksille? Lisäksi kohdassa jää epäselväksi, että pitääkö erittely purkukustannuksista olla virallisen eriytetyn tilinpäätöksen liitetietona vai tarkoitetaanko tässä valvontatietojärjestelmän kohtaa, jossa ilmoitetaan lisätietoja eriytettyyn tilinpäätökseen?

8 Lausunto 8(10) Vuokraverkot, s. 58 Vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan on eriteltävä omana kustannuseränään vuokrattuun verkkoon tekemiensä investointien aiheuttamat operatiiviset kustannukset eriytetyn tilinpäätöksen liitetietona. Tätä kohtaa on selkeytettävä. Tarkoitetaanko tässä investointien läpilaskutuseriä, jotka näkyvät tuloslaskennassa tuloina ja menoina? Kohtaa on tarkennettava siten, että tässä ei tarkoiteta aktivoimattomien kustannusten, kuten palkkakustannusten, erillistä raportointia Energiavirastolle. Nämä erät sisältyvät jo muihin opex-kustannusten eriin. Jos tällä kohdalla tarkoitetaan tarkempaa investointeihin liittyvien aktivoimattomien kustannusten raportointia, esim. henkilöstökustannusten raportointia, vuokraverkkoyhtiöt joutuvat tekemään suuremman raportointityön kuin verkot itse omistavat yhtiöt eikä toimintatapa ole näin ollen tasapuolinen. 6.1 Investointikannustin, s suuntaviivojen mukaan investointikannustin ohjaa verkonhaltijaa investoimaan keskimääräistä tasoa tehokkaammin ja löytämään aiempaa kustannustehokkaampia toteutustapoja. Investointikannustin toimiikin siinä tilanteessa, että yksikköhintaluettelon komponentit vastaavat rakennettavia komponentteja. Jos käytetään komponentteja, jotka poikkeavat merkittävästi yksikköhintaluettelon komponenteista, tulee voida käyttää yhtiökohtaisia yksikköhintoja. Oikeus saada kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle tulee toteutua. 6.3 Tehostamiskannustin, s. 77 Tehostamiskannustimesta on tällä hetkellä vaikea lausua, sillä tarkasteluun tarvittavaa laskentapohjaa ei vielä ole saatavilla. Yleisellä tasolla vaikuttaisi hyvältä, että referenssitasona ei käytetä pelkästään yhden vuoden arvoja Tehostamiskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa, s % leikkuri on liian suuri. Merkitys on erittäin suuri, kun nyt on tarkoitus soveltaa ennen veroja olevia lukuja. Ehdotamme leikkurin rajaamista 10 prosenttiin. 6.4 Innovaatiokannustin, s Tutkimus- ja kehityskustannukset, s. 88 Kannustimeen laskettavien hankkeiden raportointi- ja julkisuusvelvoite vähentänee kannustimeen laskettavia hankkeita. Julkaisuvaatimuksissa tulee huomioida myös hankkeet, joista on tehty tai on tekeillä patenttihakemus. Myös tällaiset hankkeet on saatava pitää salassa ennen patenttihakemuksen hyväksymistä.

9 Lausunto 9(10) 6.5 Toimitusvarmuuskannustin, s Toimitusvarmuuskriteerien saavuttamiseksi tehtävät ennenaikaiset korvausinvestoinnit Toimitusvarmuuskannustimeen nyt tehdyt rajaukset, jotka sulkevat kaupunkiverkot pois kannustimen piiristä, eivät ole tasapuolisia. Sähkömarkkinalain vaatimukset koskevat yhtälailla kaupunkiyhtiöitä ja 6 tunnin raja on tiukka. Vaikka ilmajohtolinjat kaupunkiverkossa eivät välttämättä ole merkittävän pitkiä, niitä on ympäri kaupunkia ja suuren myrskyn pyyhkäistessä kaupungin yli se voi kaataa useita eri puolella kaupunkia olevia lyhyempiäkin ilmajohtoyhteyksiä, jolloin on erittäin haastavaa saada korjattua verkko sähkömarkkinalain vaatimusten puitteissa. On huomattava, että 6 tunnissa on saatava korjattua sekä kj- että pjverkko kuntoon, jotta asiakkaiden sähkönjakelu saadaan palautettua normaaliksi. Uusi rajaus on kaupunkiyhtiöitä syrjivä. Kehittämissuunnitelmia tehtäessä on huomioitu, etteivät ennenaikaiset investoinnit ilmajohtoverkkoon aiheuta niin suurta tappiota kuin mitä ne aiheuttavat ilman toimitusvarmuuskannustinta. Käytännössä kaupunkiyhtiöissä asiakasvaatimukset ovat vielä sähkömarkkinalakiakin tiukemmat ja mielestämme toimitusvarmuuskannustimen käyttö valvontamenetelmissä on perusteltu myös kaupunkisähköverkossa. EV ohjaa uudella linjauksella kaupunkiyhtiöitä lykkäämään suunniteltuja ilmajohtosaneerauksia aikataulullisesti eteenpäin. Toisaalta EV on esim. pylväsmuuntamoiden osalta pidentänyt pitoajan alarajaa, jolloin EV yhdessä tämän toimitusvarmuuskannustimen uuden linjauksen kanssa kannustaa kaupunkiyhtiöitä pitämään ilmajohtoverkkoa pystyssä entistäkin pidempään. Mielestämme tämä on ristiriidassa sähkömarkkinalain tavoitteiden kanssa. Vaikka ilmajohdot ovatkin kaupungissa keskimäärin suhteellisen lyhyitä, on niiden perässä myös erikseen sähkömarkkinalaissa mainittuja yhteiskunnan johtamisen tai turvallisuuden, väestön toimeentulon taikka elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamisen kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluita. Valvontamenetelmien tulee kannustaa siihen, että myös kaupunkiverkkoihin kannustetaan tekemään sähkömarkkinalain vaatimusten mukaisia investointeja. Se, että sähkömarkkinalain tavoitteisiin olisi jossain yhtiöissä mahdollista päästä jo ennen viimeisiä takarajoja, ei saa olla syy laittaa yhtiöitä epätasa-arvoiseen asemaan valvontamenetelmissä. Toimitusvarmuuskannustinta on saatava soveltaa myös kaupunkiverkkoyhtiöissä. Rajaukset on tältä osin poistettava. Liite 1 Verkkokomponentit, yksikköhinnat ja pitoaikavälit, s Muuntamot Pylväsmuuntamoille tulisi sallia edelleen 30 vuoden pitoaika. Kaupunkiympäristössä pylväsmuuntamoita poistetaan kaupungin täydennysrakentamisen yhteydessä

10 Lausunto 10(10) muuntamoiden korvautuessa puistomuuntamoilla. Myös pohjavesialueilla sijaitsevista pylväsmuuntamoista pyritään pääsemään eroon normaalia aikaisemmin. Muun muassa näistä syistä pylväsmuuntamot poistuvat kaupunkiverkosta nopeammin kuin maaseutuverkoista. Lisäksi EV:n 2. suuntaviivoissa esittämän uuden linjauksen mukaisesti kaupunkiverkoissa ei voisi tehdä toimitusvarmuuskannustimen alaskirjauksia, jolloin pitoajan pidentäminen huonontaisi entisestään ennenaikaisten pylväsmuuntamoiden poistamisen kannattavuutta vaikka ennenaikaiselle saneeraukselle olisi selkeä tarve. Päämuuntajat Päämuuntajien verkon arvon laskennassa on aiemmin huomioitu päämuuntajille kerran elinkaaren aikana tehtävät täyshuollot. Nyt asiasta ei ole mainintaa missään. Täyshuollot pidentävät päämuuntajien elinkaarta kymmenillä vuosilla ja huolto on kustannukseltaan kallis. Tämä tulisi edelleen huomioida valvontamenetelmissä, jotta menetelmät kannustavat ylläpitämään toimivia komponentteja mahdollisimman tehokkaasti. Sähköasemakomponentit Vaikka sähköasemakomponenteille ei 1. suuntaviivoissa vielä juurikaan ole hintoja, olemme huolestuneita siitä, onko EV poistanut kojeistojen osakomponenttien saneerauksen vaikutuksen. 3. valvontajaksolla on kojeistojen iän laskennassa huomioitu esim. virtamuuntajien, erottimien ja katkaisijoiden vaihdot. Näin tulisi olla myös jatkossa, sillä näiden komponenttien pitoaika poikkeaa kentän muusta pitoajasta ja osakomponenttien vaihdon vaikutus verkonarvon laskennassa on merkittävä. Jos osakomponenttien saneerausta ei huomioida komponenttien iän laskennassa, tulisi se huomioida komponentin yksikköhinnassa jo etukäteen. 2. suuntaviivojen yksikköhintaluettelosta puuttuu yli 3 MVar:n kondensaattori. Ystävällisin terveisin JE-Siirto Oy Anmari Ala-Kolu Toimitusjohtaja