1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: TEM/1105/ /2016; TEM038:00/2016

Transkriptio

1 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: TEM/1105/ /2016; TEM038:00/2016 Caruna Oy:n ja Caruna Oy:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkömarkkinalakiin Kiitämme Työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta lausua esitysluonnoksesta siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi lainsäädännöksi ja esitämme lausuntonamme seuraavaa. Yleistä Sähkömarkkinalakiin sisällytettiin vuonna 2013 kriteerit sähkönjakelun laadulle, mitkä sallivat myrskyistä johtuvan korkeintaan 6 tunnin sähköttömän ajan asemakaava-alueella ja 36 tunnin sähköttömän ajan asemakaava-alueen ulkopuolella 2028 mennessä. Caruna on sitoutunut näiden tavoitteiden täyttämiseen. Tavoitteet merkitsevät mittavia investointeja sähköverkon säävarmuuteen, mikä parantaa asiakkaiden sähkönlaatua. Kyseiset investoinnit vaativat huomattavan määrän rahoitusta, jota myös kerätään asiakkaan jakeluverkkomaksuina. Nyt lausuttavana olevan esityksen tavoitteena on lisätä sähkömarkkinalakiin säännös, jolla varmistetaan asiakkaiden kannalta kohtuulliset hinnan kertakorotukset. Mielestämme esitys on onnistunut ja selkeyttää nykyistä oikeustilaa asettaessaan selkeän hintakorotuskaton ja säännöt sen laskemiseksi. Hintakorotuskaton tasoa arvioitaessa on huomattava, että kyse on kertakorotuksen suuruuden sääntelystä. Verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuuden arviointi perustuu jatkossakin Energiaviraston vahvistamaan valvontamalliin, joka sääntelee verkonliiketoiminnalle sallittua tuottoa. Olemme kuitenkin havainneet muutamia yksittäisiä kehittämiskohtia hintakorotuskaton laskentaperiaatteiden suhteen. Käsittelemme kehitysehdotukset säädösehdotuksen (SML 26 a :n 1 momentin) numeroitujen alakohtien mukaisessa järjestyksessä. Yksityiskohtaiset huomiot Yleiset korotusperusteet Ehdotetun sähkömarkkinalain 26 a :n 1 momentin mukaan verkonhaltija saa korottaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujaan enintään 15 prosenttia korotusta Kotipaikka

2 2 (5) edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin verrattuna. Jos verkonhaltija tekee korotuksesta alkavan 12 kuukauden ajanjakson aikana useita sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korotuksia, eivät maksut kuitenkaan saa kyseisen 12 kuukauden aikana ylittää 15 prosenttia tarkastelujakson ensimmäistä korotusta edeltävän 12 kuukauden maksujen määrästä. Esityksen mukainen 15 prosentin korotusraja on suuruudeltaan perusteltu. Esityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu sitä, että kuluttajasuojalain vakiintuneen tulkinnan mukaan prosentuaalisesti tarkasteltuna suurikaan hinnankorotus ei voi olla kohtuuton tai kielletty, jos se on euromääräisesti tarkasteltuna huomattavan pieni. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä euromääräiseksi rajaksi on katsottu 150 euroa. Carunan ehdotus: Säännökseen tulisi lisätä kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöä noudattaen euromääräinen yläraja 150 euroa. Euromääräisen rajan sisällyttäminen selventäisi sääntelyä vähän sähköä käyttävien asiakkaiden osalta. Esimerkiksi kesämökit voivat käyttää sähköä huomattavasti vähemmän kuin K1 tyyppikäyttäjä. Inflaation huomioimiseksi euromääräistä rajaa voitaisiin joutua tarkastelemaan uudelleen. 1. Asiakasryhmäkohtainen tarkastelu Ehdotetun sähkömarkkinalain 26 a :n 1 momentin mukaan korotuksen hyväksyttävää enimmäismäärää laskettaessa on noudatettava kyseisessä momentissa erikseen lueteltuja laskentaperusteita. Kohdan 1 mukaan korotuksen hyväksyttävä enimmäismäärä lasketaan verkonhaltijan sähköverkon käyttäjiä edustavan kunkin asiakasryhmän 12 kuukauden pituisen tarkastelujakson keskimääräisen kokonaismaksun perusteella. Lainkohdan perustelujen mukaan korotuksen hyväksyttävän enimmäismäärän asiakaskohtainen tarkastelu olisi jakeluverkoissa käytännössä mahdotonta jakeluverkonhaltijoiden asiakkaiden suuren määrän johdosta. Vakiintuneisiin tyyppikäyttäjiin perustuva tarkastelu on mielestämme perusteltu tapa hintakorotusten arviointiin sähkönjakeluverkoissa. Kyseinen tapa on riittävän selkeä ja viestittävissä ymmärrettävällä tavalla asiakkaille. Tyyppikäyttäjien määritelmät tulisi kuvata tai yksilöidä hallituksen esityksen perusteluissa jakeluverkon osalta. Carunan ehdotus: Hintakorotuskaton tarkastelun pohjana jakeluverkoissa käytettävät vakiintuneet tyyppikäyttäjät tulisi määritellä hallituksen esityksessä. Esitöissä tulisi myös mainita niitä olosuhteita tai kriteereitä, jotka yksittäistapauksessa saattavat johtaa siihen, että korotus ylittää laissa asetetun rajan. Tällaisia seikkoja voivat olla esimerkiksi poikkeuksellisen alhainen tai suuri sähkönkulutus sekä asiakkaan kulutusprofiiliin huonosti soveltuva sähkönsiirtotuote tai sulakekoko. Jos korotusprosentti on huomattavan suuri asiakkaan omista valinnoista tai mieltymyksistä johtuvista syistä, asiakkaan tulisi omilla toimillaan pyrkiä saavuttamaan kulutukselleen alhaisempi taso. Kotipaikka

3 3 (5) 2. Asiakaskohtainen tarkastelu vaihtoehtona asiakasryhmäkohtaiselle tarkastelulle Ehdotetun sähkömarkkinalain 26 a :n 1 momentin 2 kohdan mukaan viimeisenä vaihtoehtona olisi korotuksen hyväksyttävän enimmäismäärän laskeminen erikseen kunkin sähköverkon käyttäjän 12 kuukauden pituisen tarkastelujakson keskimääräisen kokonaismaksun perusteella. Tämä tulisi kysymykseen vain, jos 1 kohdan laskentaperustetta ei voitaisi käyttää. Ehdotettu lainkohta ja sen perustelut jättävät lainkohdan soveltamistilanteet tulkinnanvaraisiksi. Vaarana on, että verkkoyhtiöt velvoitetaan tarkastelemaan jopa tuhansien pienasiakkaiden sähkönkulutusta asiakaskohtaisten tietojen valossa. Mahdollisuus asiakaskohtaiseen tarkasteluun jakeluverkoissa voi ruuhkauttaa Energiaviraston, Kuluttajaviraston ja Kuluttajariitalautakunnan. Hintakorotusta suunnitellessaan jakeluverkonhaltija joutuu arvioimaan asiakkaiden sähkönkäyttöä seuraavien 12 kuukauden aikana. Arviointia ei voida tehdä asiakaskohtaisesti, koska pienasiakkaiden sähkönkulutus voi vaihdella suuresti. Asiakaskohtainen tarkastelu tulee näistä syistä rajoittaa koskemaan vain suurjännitteiseen jakeluverkkoon ja kantaverkkoon liittyneitä asiakkaita. Edellä mainittuihin verkkoihin liittyneiden asiakkaiden määrä on huomattavasti vähäisempi, jolloin niiden osalta on olemassa ainakin teoreettinen mahdollisuus asiakaskohtaiselle tarkastelulle. Carunan ehdotus: Jakeluverkon asiakkaat tulee rajata asiakaskohtaisen tarkastelun ulkopuolelle, ja heidän osaltaan korotuksen kohtuullisuutta tulee aina arvioida tyyppikäyttäjien kautta. Asiakaskohtainen tarkastelu tulee rajoittaa koskemaan vain suurjännitteiseen jakeluverkkoon ja kantaverkkoon liittyneitä asiakkaita. 3. Verollisten hintojen käyttäminen Ehdotetun sähkömarkkinalain 26 a :n 1 momentin 3 kohdan mukaan korotuksen hyväksyttävä enimmäismäärä lasketaan sähkönsiirron ja sähkönjakelun verollisesta hinnasta, johon ei sisälly korotusajankohdasta alkavan tarkastelujakson aikana toteutuvien, verkon käyttäjien sähkön käyttöön perustuvien verojen ja veronluonteisten maksujen sekä arvonlisäveron korotusten määrä. Pidämme perusteltuna laskea korotuksen suhteellinen määrä esitetyllä tavalla verollisista hinnoista. Kyseinen tapa vastaa kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöä ja on yhdenmukainen kuluttajansuojalain 2 luvun 8 :n 3 kohdan sekä kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa annetun valtioneuvoston asetuksen (553/2013) kanssa. 4. Väliaikaisten alennusten päättymisen vaikutuksen eliminointi laskettaessa korotuksen enimmäismäärä Ehdotetun sähkömarkkinalain 26 a :n 1 momentin 4 kohdan mukaan korotuksen hyväksyttävään enimmäismäärään ei lasketa verkonhaltijan sähköverkkonsa käyttäjille antaman määräaikaisen alennuksen päättymisestä aiheutuvaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korotusta, joka perustuu sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 10 :ssä tarkoitetun Energiaviraston vahvistuspäätöksen ehtoihin. Kotipaikka

4 4 (5) Esitetty ratkaisu on perusteltu. Määräaikaisten alennusten huomiotta jättäminen hintakorotuksen enimmäismäärää laskettaessa luo edellytykset vakaalle hinnoittelulle. 5. Edelliseltä valvontajaksolta kertyneiden alituottojen huomiointi Ehdotetun sähkömarkkinalain 26 a :n 1 momentin 5 kohdan mukaan korotuksen hyväksyttävään enimmäismäärään ei lasketa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korotusta, joka perustuu verkonhaltijaa koskevaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 :ssä tarkoitettuun Energiaviraston päätökseen. Pidämme ehdotusta alituottojen huomioimisen osalta perusteltuna. Sähköverkkoliiketoiminnan sääntelyssä on perustuslaillisesta näkökulmasta (omaisuuden suoja, elinkeinonharjoittamisen vapaus) katsottu, että verkonhaltijalle asetettavat velvoitteet ja omaisuuden käytön rajoitukset ovat hyväksyttäviä, kunhan sääntelyn puitteissa verkonhaltijalle sallitaan edelleen oikeus kohtuulliseen tuottoon. Sääntelyn peruslähtökohtien mukaisesti verkonhaltijalla tulee olla mahdollisuus kerätä edellisellä jaksolla kertynyt alituotto seuraavan jakson aikana hintakorotuskaton estämättä. Edelliseltä valvontajaksolta kertyneen alituoton kerääminen ennen seuraavan valvontajakson päättymistä voi johtaa 15 prosenttia korkeampiin korotuksiin. Jakeluverkonhaltijalle tulisi antaa selkeä mahdollisuus halutessaan jaksottaa kertyneen alituoton kerääminen kahdelle seuraavalle valvontajaksolle. Esitämme hallituksen esityksen perusteluihin kirjattavaksi, että verkonhaltijan jättäessä hyödyntämättä esitetyn sähkömarkkinalain 26 1 momentin 5 kohdan mukaisen mahdollisuuden 15 % ylittäviin hinnankorotuksiin edellisen valvontajakson alituottojen keräämiseksi, muodostaisi tämä yksinään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 3 momentin mukaisen painavan syyn, jonka perusteella tasoitusjaksoa voisi pidentää neljällä vuodella. Carunan ehdotus: Alituottoisen jakeluverkonhaltijan jättäessä korottamatta hintojaan yli 15 prosenttia vaikka laki sen mahdollistaisi, tulisi Energiaviraston myöntää alituoton tasoitusjaksoon 4 vuoden pidennys jakeluverkonhaltijan hakemuksesta. Lopuksi Ymmärrämme ministeriön pyrkimyksen selkiyttää hinnankorotuksiin liittyvää oikeustilaa esityksen mukaisesti ja katsomme, että esitys on tässä suhteessa varsin onnistunut. Toisaalta, kuten uusi sääntely yleensäkin, myös nyt esitetty sähkömarkkinalain muutos voi nostaa esiin uusia tulkintakysymyksiä, jotka saattavat aiheuttaa epävarmuutta lain oikeasta soveltamisesta niin verkonhaltijoissa kuin kuluttajissakin ja täten myös työllistää viranomaisia. Olemme tuoneet lausunnossamme esiin sellaiset kohdat, joissa sääntelyä olisi hyvä vielä selventää. Toivomme, että lain jatkovalmistelussa nämä kohdat tulevat huomioiduksi. Kotipaikka

5 5 (5) ssa kesäkuun 30. päivänä 2016 Caruna Oy ja Caruna Oy Riikka Hirvisalo-Oja Johtaja Kotipaikka