FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU WWE FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

2

3 Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta & RKTL/Kainuun kalantutkimus 1 Oulujärven kalataloustarkkailu. Yhteenvetoraportti vuosilta Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Kalalajikohtainen erittely Ravustus Kalastajien kommentit KALAKANTANÄYTTEET Aineisto Siian siivilähammasjakauma KALASTUSTIEDUSTELU Kotitarve- ja virkistyskalastus Tiedusteluaineisto Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Ammattikalastus Tiedusteluaineisto Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Kalastuksen jatkuvuus Kalastustiedustelun kokonaistulokset OULUJÄRVEN KALASTUSTIETOJEN VERTAILU V RAVUSTUS KUHAN VUOSILUOKKA- JA TUOTTOINDEKSIT KUHAN MERKINTÄTUTKIMUS V

4 10 OULUJÄRVEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA Kalastus Kalasto ARVIO TARKKAILUOHJELMAN KEHITTÄMISTARPEESTA TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 2 Saalisindeksit v Liite 3 Kartta Oulujärven vesialueiden jaosta Liite 4 Kotitarvekalastajien kalastustiedustelukaavake Liite 5 Kotitarvekalastajien kalastustiedustelun perustulostus Liite 6 Talvinuotta- ja isorysäkalastajien kalastustiedustelukaavake Liite 7 Kuhan vuosiluokka- ja tuottoindeksi (RKTL) Liite 8 Kuhan merkintätulokset v (RKTL) Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, ja KHO ) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin kaupungilla (PSY 5/02/2, ja VHO 03/0003/3, ), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/06/2, ), Paltamon kunnalla (KAI 1297Y , ) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 57/09/2, ). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä (Dnro 1030/ , ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut jokavuotinen kalastuskirjanpito sekä määrävuosin tehtävä kalastustiedustelu. Tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy ). Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset vuosilta on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan kerätään edelleen siian ja kuhan suomunäytteitä, jotka luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käyttöön. Siiasta raportoidaan kuitenkin yhteistarkkailuraportissa siivilähammasjakauma. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Oulujärven kalataloustarkkailun tuloksista vuosilta , jolloin tarkkailu käsitti vuosittain kalastuskirjanpidon sekä siian ja kuhan kalakantanäytteet. Kalastustiedustelu tehtiin vuodelta Lisäksi tehtiin erillisselvityksinä kuhan vuosiluokka- ja tuottoindeksin laskenta vuosien aineistosta sekä kuhanpoikasten merkintäkokeiden seurantaa vuosina SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,70 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v seuraava: HQ = 700 m 3 /s HW = 123,07 m MQ = 217 m 3 /s MW = 122,23 m NQ = 0 m 3 /s NW = 120,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet.

6 Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 80, COD Mn mg/l, kok.p mg/l ja kok.n mg/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia. 2 Oulujoki Hyrynsalmen reitti Niskanselkä O U L U J Ä R V I Ärjänselkä Paltaselkä KAJAANI Sotkamon reitti km Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v yhteensä 12 kalastajaa. Kirjanpito järjestettiin uudelleen v ja siihen on osallistunut v kalastajaa. Keväällä 1993 Paltaselälle järjestettiin 5 uutta kirjanpitäjää. Tulokset vuosilta on saatu kalastajalta. Vuonna 2013 kirjanpitoon osallistui 22 kalastajaa, joista 8 kalasti Paltaselällä, 7 Ärjänselällä ja 7 Niskanselällä. V kirjanpitokalastuksen oli lopettanut kokonaan 2 kalastajaa. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2013 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Vastaavat kalastuskirjanpidon perustiedot vuosilta on esitetty kunkin vuoden vuosiraportissa. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset, kalastuspäiväkohtaiset tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, /kp, /kkr) kullekin saalislajille (taulukot 1-15 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tärkeimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9.

7 Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta ja vuoden 2007 raportissa (Pöyry Environment Oy 2008) vastaavasti vuosilta Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuosilta ja kuvalliset esitykset vuosilta Kuvalliset esitykset vuosilta on esitetty vuoden 2003 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 2004) ja vuosilta vuoden 2009 raportissa (Pöyry Finland Oy 2010) Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli v edellisvuosien tapaan vähäistä. Palta- ja Ärjänselällä yksikkösaalis oli kohtalainen eli g/pkk (taulukko 1). Niskanselällä muikkua ei pyydetty verkoilla ollenkaan. Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta elpyi kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut pienikokoista v , ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina enimmäkseen pieni-kohtalainen (kuva 2). Verkkopyynnin tulokset eivät kuitenkaan anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset mm. troolipyynnissä. Talvinuottaus on vähentynyt Oulujärvellä muikun pienen koon vuoksi eikä sitä ole harjoitettu v ollenkaan. Kesänuottausta harjoitettiin vähän Niskanselällä, josta muikkua saatiin melko vähän eli 66 kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Muikku oli kesällä niin pientä, että sen markkinointi oli vaikeaa. Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla v lukuun ottamatta hyvä eli tasoa kalastuspäivää kohden (kuva 2). V yksikkösaalis jäi alle 100 :n. Ärjänselällä saalis on ollut tasoa /kp. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet 2000-luvulla yleensä pieniä eli tasoa /kalastuspäivä. V saalis on ollut keskimääräistä parempi eli tasoa /kp (taulukko 2). Paltaselällä on ollut pyynnissä v ja 2008 tiheäperäinen isorysä, jolla muikkua saatiin vähän eli 2-32 /pkk (taulukko 6, kuva 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2000-luvulla vähän eli 4-28 /pkk (taulukko 10, kuva 2). Niskanselällä tiheäperäisillä isorysillä saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla kohtalainen-hyvä eli /pkk, ja yksikkösaalis on tänä aikana kohonnut (taulukko 13, kuva 2). V muikun yksikkösaalis oli Niskanselällä kuitenkin 2000-luvun heikoin. Tähän saattoi vaikuttaa merkittävästi se, että v mukana oli uusi kirjanpitäjä, jonka pyynti dominoi rysien kokukerroissa ja jonka muikkusaaliit olivat varsin pieniä. Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v oli Niskanselällä vähän keskimääräistä heikompi eli 257 kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Muikun pieni koko rajoittaa muikun markkinoita, ja sen vuoksi pyyntikin on ollut useina vuosina vähäistä. Pientä hottamuikkua oli v syksypyynnissä vain vähän (liite 1.5). Muikkukannan taantuma 1990-luvun alussa näkyi myös troolisaaliissa. Troolattava muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v lähtien, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut tasoa /kp (kuva 3). Kainuun kalatalouskeskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 5 troolikuntaa v Kokonaissaalis oli 20 t, josta muikkua oli 17 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Niskanselältä 64 % ja loput Ärjänselältä. Troolausta Oulujärvellä ra-

8 joittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei ole harjoitettu täydellä teholla enää moneen vuoteen. Esimerkiksi v vetotuntien määrä ( h) oli vain noin kuudesosa vuoden 2004 vastaavasta (2016 h). V troolausta harjoitettiin edellisvuosia enemmän (580 h) ja muikkusaaliskin oli edellisvuosia parempi. V vetotuntien määrä (218 h) ja muikkusaalis oli tarkkailujakson alhaisin. Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta muikun koko on ollut jo pitkään pieni, mikä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus on jäänyt aiempaa vähäisemmäksi. 4

9 g/pkk MUIKKU Verkot # mm, V-XI Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä /kp MUIKKU Talvinuotta, I-V Ärjänselkä Niskanselkä /pkk MUIKKU Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, /pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v

10 /kp MUIKKU Troolipari, V-XI Niskanselkä 6 Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Siika Tiheillä siikaverkoilla (# mm) siian pyyntiä vain kokeiltiin (24 pkk) v Paltaselällä, josta siikaa saatiin vähän eli 313 g/pkk (taulukko 4). Välikoon siikaverkkoja (# mm) ei käytetty ollenkaan v Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Kirjanpitäjien aktiivinen kalastus # mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Kalastus on keskittynyt yhä enemmän harvojen verkkojen (# > 40 mm) käyttöön parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# mm) aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen, ja niillä saadun siian yksikkösaaliit ovat olleet yleensä pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 /pkk (kuva 4). Niskanselällä yksi kalastaja on kalastanut siikaverkoilla (# mm) aktiivisesti joinakin vuosina, jolloin siian yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä (kuva 4). Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 50 g/pkk (kuva 4). Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 50 mm tai enemmän ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää hyvin vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 1990-luvun puolivälissä, jolloin yksikkösaalis oli parhaimmillaan 21 /pkk. Siian yksikkösaaliit ovat laskeneet sen jälkeen sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi, ja viime vuosina saalis on ollut Ärjänselällä enää tasoa 1 /pkk tai vähemmän (kuva 5). Vuosien keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis Niskanselällä johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että yhtä pyynnissä ollutta tiheää rysää koettiin vain harvoin. V Niskanselällä oli mukana uusi aktiivinen rysäkalastaja, jonka saaliit olivat selvästi parempia kuin muilla kalastajilla. Siten siian yksikkösaaliskin oli selvästi keskimääräistä parempi. Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, jossa siian yksikkösaalis oli 1990-luvun puolivälissä parhaimmillaan 28 /pkk. Siian yksikkösaalis on laskenut sen jälkeen, ja viime vuosina se on ollut enää vajaa 1 /pkk (kuva 5). Ärjänselällä oli pyynnissä harva rysä v ja siellä siian yksikkösaalis oli pieni eli 2,6-6,8 /pkk (kuva 5).

11 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 900 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 60 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v

12 8 12 /pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 /pkk SIIKA Harva isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) on ollut 2000-luvulla kaikilla selillä pieni, eli enimmäkseen alle 10 g/pkk (taulukot 4, 9 ja 12, kuva 6). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden (kuva 6). Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on pienentynyt vähäiseksi eli tasolle alle 10 g/pkk. Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (360 pkk) taimenta 0,6 /pkk. Tiheillä isorysillä taimenta on saatu 2000-luvulla Ärjän- ja Niskanselältä vain vähän eli yleensä tasoa 0,1-0,3 /pkk (kuva 6). Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä (0,9 /pkk) johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että rysä koettiin vain harvoin. Harvojen rysien aineisto on yhtenäisin Paltaselällä, jossa taimenen yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut tasolle 0,1-0,2 /pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit harvoilla rysillä on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis oli v tasoa 1-3 /pkk.

13 50 g/pkk TAIMEN Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 1000 g/pkk TAIMEN Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 30 v V saalis oli vajaa 2 t. V verkko- ja rysäkalastajat saivat kuhaa yhteensä 35,8 t eli 5,5 kertaa enemmän kuin haukea. Pääosa kilomääräisestä saaliista saatiin 2000-luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. Kirjanpitäjien aktiivisin verkkokalastus on keskittynyt nykyisin Ärjän- ja Niskanselälle. Vuoden 2013 kuhasaaliista 48 % saatiin Ärjänselältä, 45 % Niskanselältä ja loput 7 % Paltaselältä. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v kaikilla selillä kohtalainen eli g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) alkoi kohota 1990-luvun puolivälistä lähtien (kuva 7). Ärjän- ja Niskanselällä merkittävä yksikkösaaliin kohoaminen alkoi myöhemmin 2000-luvun alussa. Yksikkösaalis kohosi kaikilla selillä hyväksi eli parhaimmillaan tasolle 1 /pkk, minkä jälkeen se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 /pkk. Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Niskanselällä kalastus on painottunut aiemmin talvikalastukseen, jolloin kuhaa saadaan paremmin kuin kesällä. Vuodesta 2011 lähtien myös Niskanselällä on kalastettu kesällä suurella verkkomäärällä, mikä on alentanut kuhan koko vuotta kohden laskettua keski-

14 määräistä yksikkösaalista. Verkkokalastustulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa Oulujärvellä kaikilla selillä, ja se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 /pkk. Kuhakannan voimistuminen näkyy selvästi myös isorysien yksikkösaaliissa (kuva 7). Pyynti harvoilla isorysillä on ollut Paltaselällä v epäsäännöllistä ja osin myös vähäistä. V kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä kohtalaisesti eli 7,8 /pkk (taulukko 5, kuva 7). Kalastus harvoilla rysillä keskittyy nykyisin kuhan pyyntiin. Paltaselällä isorysien kokonaissaaliista kuhaa oli v % (liite 1). Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v Ärjän- ja Niskanselältä 7,9-15,6 /pkk (taulukot 10 ja 13, kuva 7). 10

15 1200 g/pkk KUHA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä /pkk KUHA Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk, /pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 40 mm) verkoilla oli v kaikilla selillä pieni eli g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalaista tasoa eli yleensä 0,5-0,7 /pkk ja haukikanta on ollut tasaisen vahva (kuva 8). Hauen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alun jälkeen kaikilla selillä pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 /pkk, mikä johtunee pääasiassa kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 2003 lähtien verkkokalastusta on harjoitettu aiempaa enemmän kesällä ja syksyllä, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta ainakin haukija madesaalisiin. Haukikanta on kuitenkin edelleen Oulujärvellä vahva, sillä kalastustiedustelun perusteella sen kokonaissaalis oli v noin 106 t eli samaa tasoa kuin kuhasaalis (Pöyry Finland Oy 2011). Rantarysillä ei ole kalastettu Niskanselällä v jälkeen (taulukko 14). Rantarysillä saadun hauen yksikkösaalis on vaihdellut Niskanselällä 2000-luvulla vuosittain huomattavasti ollen koko ajan pieni eli yleensä tasoa 1,0-2,5 /pkk (kuva 8). Kaikkina vuosina rantarysillä ei ole pyydetty ollenkaan.

16 g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä g/pkk HAUKI Rantarysät, V-VIII Paltaselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) oli v kevättalvella kaikilla selillä pieni eli g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2000-luvulla talvella pieni eli alle 0,5 /pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla saadun mateen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v Niskanselällä ja hiukan myös Paltaselällä (liite 1) ja madetta saatiin melko vähän eli 4,5-8,8 /pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen aineisto, mateen rysillä saatu yksikkösaalis parani 1990-luvun loppupuolella tasolle 6 /pkk, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut samaa tasoa tai vähän pienempi (kuva 9).

17 g/pkk MADE Verkot # mm, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä /pkk MADE Maderysät, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk, /pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Muut kalalajit 3.3 Ravustus Solmuväliltään mm:n verkoilla pyydettiin syksyllä 2013 Paltaselällä vain vähän, ja niillä saatiin ahventa hiukan eli 21g/pkk (taulukko 4). Vähäisellä katiskapyynnillä ahventa saatiin Paltaselältä v hyvin eli 3,85 /pkk (taulukko 8). Isorysillä ahventa saatiin kaikilta seliltä vähän-kohtalaisesti eli 1,24-8,98 /pkk (taulukot 5, 10, 13). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin vain isorysillä (taulukot 5, 10, 13). Niskanselältä saatiin isorysillä aiempaa enemmän särkeä, mikä johtui uuden kirjanpitäjän saamasta saaliista (liite 1.4). Jaalanganlahdella kalastettiin kesällä hoitopyyntirysillä vähäarvoista kalaa ja niillä saatiin särkeä ja lahnaa yhteensä 830 (liite 1.4). Yksi kirjanpitäjä ravusti Manamansalon ja mantereen välisellä Kaivannonsalmella v Rapusaalis oli rapua vuodessa (taulukko 15). Pieniä rapuja, joita käytettiin myös siirtoistutuksiin, oli noin kaksinkertainen määrä, joten rapukanta oli alueella elinvoimainen. Rapurutto kuitenkin tuhosi alueen rapukannan kesällä Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä kesällä

18 ajoittain kaikilla selillä sekä Paltaselällä ajoittain myös talvella. Paltaselällä kommentoitiin voimakkaiden juoksutusten aiheuttamia haittoja. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Niskanselällä kommentoitiin muikun pientä kokoa, mikä vaikeutti muikun markkinointia KALAKANTANÄYTTEET 4.1 Aineisto Voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaan Oulujärveltä kerätään v siian ja kuhan suomunäytteitä vuosittain kaikilta seliltä molemmista lajeista 100. Siikanäytteet kerätään rysäpyynnistä useana otoksena pitkin pyyntikautta ja kuhanäytteet talvella vallitsevasta verkkopyynnistä. Suomunäytteet luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka voi hyödyntää niitä omissa tutkimuksissaan. Velvoitetarkkailuraportissa raportoidaan kalakantanäytteistä vain siian siivilähammasjakauma. Kalakantanäytteiden kertymä on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16 Kalakantanäytteiden määrä () Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Siika Palta Ärjä Niska Kuha Palta Ärjä Niska Siian siivilähammasjakauma Siikanäytteet on eroteltu siivilähammasjakauman perusteella (Vehanen & Hyvärinen 1996). Tuppisiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli ja planktonsiioiksi siiat, joiden siivilähammasluku oli vähintään 44. V Paltaselän siikanäytteistä pääosa eli 80 % oli planktonsiikaa (taulukko 17, kuva 10). Arjän- ja Niskanselällä planktonsiian osuus oli vain %, mikä viittaa näillä selillä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Tilanne oli vastaavanlainen myös v , jolloin planktonsiian keskimääräinen osuus oli Paltaselällä 87 % ja Ärjänja Niskanselällä % (Pöyry Finland Oy 2010). V Niskanselällä oli planktonsiikaa poikkeuksellisen paljon eli 57 % ja myös Ärjänselällä planktonsiikaa oli keskimääräistä enemmän eli 29 % (taulukko 17). Taulukko 17 Siikanäytteiden (n = 1200) eri siikamuotojen osuus (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Palta Ärjä Niska Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons ,0 12,0 84,0 12,0 69,0 19,0 2,0 71,0 27, ,0 21,0 71,0 6,0 79,0 15,0 3,0 65,0 32, ,0 9,0 83,0 10,0 72,0 18,0 4,0 77,0 19, ,0 11,0 83,0 4,0 67,0 29,0 9,0 34,0 57, ,5 13,3 80,3 8,0 71,8 20,3 4,5 61,8 33,8 2013

19 15 12,0 % Paltaselkä 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, ,0 % Ärjänselkä 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, ,0 % Niskanselkä 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Kuva 10 Siikanäytteiden (n = 1200) siivilähammasjakauma (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v KALASTUSTIEDUSTELU 5.1 Kotitarve- ja virkistyskalastus Tiedusteluaineisto Kalastustiedustelu tehtiin kotitarve- ja virkistyskalastajille (jatkossa kotitarvekalastus) tammi-huhtikuussa 2011 postitse otantana Oulujärven osakaskuntien ja Oulujärven kalastusalueen kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista) henkilöitä. Tiedustelu tehtiin erikseen seuraaville osakaskunnil-

20 le: Niska, Väätäjä, Jaalanka, Paltamo I, Paltamo II, Paltaniemi-Jormua, Vuottolahti, Vuolijoki-Manamansalo, Salmenranta, Saarenranta ja Säräisniemi. Näiden lisäksi tiedustelu tehtiin Oulujärven kalastusalueelta järven yleisvedelle verkkoluvan tai Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneille henkilöille. Yleisvedelle verkkolupia lunastaneista ryhmän tulostuksessa ovat mukana vain yleisvedellä kalastaneet. Muut eli myös osakaskuntien lupia lunastaneet sisältyvät osakaskuntien tuloksiin. Niskan osakaskunnan osalta tiedustelun otannassa eivät ole mukana varmasti vain Oulujoella kalastaneet. Tiedustelu ei kata henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti ostaneet kalastusluvan vain metsähallituksen vesille. Tällaisia henkilöitä lienee kuitenkin erittäin vähän. Oulujärven kalastusalueen laatima kartta Oulujärven vesialueiden jaosta on esitetty liitteessä 3. Osakaskunnille tiedotettiin kalastustiedustelusta vuoden 2010 alussa ja uudelleen keväällä 2010 ja pyydettiin merkitsemään lupakantoihin myös osoitetiedot. Otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 1272 nimeä eli keskimäärin 37 % myytyjen kalastuslupien kokonaismäärästä (taulukko 18). Otanta voitiin tehdä kaikkien osakaskuntien osalta edustavasti, sillä osoitetiedot olivat lupakannoissa varsin hyvin. Normaalia suuremman poistuman (taulukko 18) aiheutti muutamilla alueilla lähinnä se, että kalalastuslupiin oli merkitty osalle kesämökkiläisistä mökkiosoite, joten tiedustelu ei mennyt heille perille. Tiedustelun vastausprosentti oli hyvä, sillä tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 995 eli 78 % (taulukko 18). Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Tiedustelukaavake esimerkkinä osakaskuntien tiedustelun osalta on esitetty liitteessä 4. Tiedustelun perustulostus kalatalousyhteisöittäin on esitetty liitteessä 5. Tulostus on tehty selkäkohtaisesti ja kalastajat on ryhmitelty eri selille pääasiallisen kalastusalueen mukaan. Muualla kuin Oulujärven pääaltaalla kalastaneet eivät sisälly tulostukseen. Kalastajat, joiden merkittävien talouskalojen (lohikalat, hauki, ahven, kuha ja made) saalis oli yli 500, on siirretty ammattikalastajien joukkoon. Heitä oli tiedusteluvastauksissa yhteensä 10 kalastajaa. 16 Taulukko 18 Tiedusteluaineisto v Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa % otanta % % Niska , , ,8 Väätäjä , ,6 6 85,7 Jaalanka , , ,8 Paltamo I , , ,5 Paltamo II , , ,2 Paltaniemi-Jormua , , ,8 Vuottolahti , , ,8 Vuolijoki-Manamansalo , , ,0 Salmenranta , , ,0 Saarenranta , , ,0 Säräisniemi , , ,3 Yleisveden verkkoluvat , , ,2 Oulujärven vieheluvat , , ,3 Yhteensä , , ,1

21 5.1.2 Kalastajamäärä Oulujärven kalatalousyhteisöjen alueelle myytiin v kotitarvekalastajille yhteensä reilu 3400 kalastuslupaa (taulukko 19). Niskan osakaskunnan osalta luku ei sisällä Oulujoelle myytyjä lupia. Myös Paltamon ja Kajaanin alueella huomattava osa luvan lunastaneista kalasti muualla kuin Oulujärvellä kuten esimerkiksi Rehjanselällä, Kivesjärvellä ja Hyrynsalmen reitin alaosalla. Oulujärven pääaltaalla luvanvaraista kalastusta harjoitti v yhteensä noin 2540 kotitarvekalastajaa (taulukko 19). Taloutta kohden kalastuslupia lunastettiin keskimäärin 1,1, joten kalastavien talouksien määrä oli noin Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kaiken kaikkiaan kalastukseen osallistui yhteensä noin 4100 henkilöä. Kalastajamäärä jakautui eri selkien kesken melko tasaisesti. Kalastajista 883 (35 %) kalasti pääasiassa Paltaselällä, 852 (33 %) Ärjänselällä ja 807 (32 %) Niskanselällä. 17 Taulukko 19 Myydyt kalastusluvat () ja kalastajamäärä Oulujärvellä v Niska Vää- Jaa- Palt. Palt. Palt. Vuot- Vuol. Sal- Saa- Sä- Yl.vesi Vie- Yht. täjä lanka I II Jorm. tol. Manam. menr. renr. räis. verkot hel. Kal. lupia myyty 89* Kalastajamäärä ** * ei sis. varmasti Oulujoelle myytyjä lupia ** vain yleisvedellä kalastavia Kalastusaika Kalastus Oulujärvellä painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta, viehekalastajat pois lukien, tammi-huhtikuussa harjoitti Paltaselällä tiedusteluun vastanneista kalastajista keskimäärin 47 %, Ärjänselällä 38 % ja Niskanselällä vastaavasti 31 %. Talvikalastajista pääosa oli verkkokalastajia muiden ollessa lähinnä pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika kalastajaa kohden oli Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneilla alueesta riippuen päivää kesässä ja muilla kalastajilla 4-5 viikkoa vuodessa (taulukko 20). Taulukko 20 Kotitarvekalastajien kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) Oulujärvellä eri kalatalousyhteisöjen alueella keskimäärin v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Verkko- ym. kalastajat Viehekalastajat Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Muikkuverkoilla kalastettiin alueesta riippuen keskimäärin 7-11 päivää, siikaverkoilla (# mm) 8-22 päivää ja harvoilla verkoilla (# > 40 mm) 1,5-2 kuukautta (taulukko 21). Rantarysillä pyydettiin yleisesti vain keväällä noin kahden viikon ajan eli lähinnä hauen kutuaikana. Kesänuottaus oli vähäistä kokeilua. Taulukko 21 Kotitarvekalastajien verkkokalastuksen kalastusaika (vedessäolopäiviä) Oulujärvellä eri kalatalousyhteisöjen alueella keskimäärin v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # mm Verkot # > 40 mm

22 Pyydykset Oulujärven kotitarvekalastajilla oli käytössä v yhtensä noin 8400 verkkoa, joista muikkuverkkoja oli 15 %, siikaverkkoja (# mm) viidennes (21 %) ja harvoja verkkoja (# > 40 mm) vajaa kaksi kolmannesta (64 %) (taulukko 22). Siikaverkoista kolme neljännestä oli solmuväliltään mm. Verkkokalastuksen jälkeen selvästi suosituin kalastusmuoto oli moottoriuistelu, jota harjoitti 58 % kalastajista. Vetouistelua harjoitettiin noin 1470 moottoriveneellä ja 410 soutuveneellä. Vetouistelussa oli käytössä yhteensä noin 7200 vapaa ja heittovapakalastuksessa 700 vapaa. Vapojen määrä on todellisuudessa jonkin verran pienempi, sillä osa kalastajista käytti samoja vapoja osin useammassa pyyntimuodossa. Rantarysiä (haukirysiä) oli käytössä 60 ja maderysiä vajaa 10. Muikunpyyntiä kokeiltiin kesällä yhdellä kurenuotalla. Käytössä olleista verkoista 36 % oli Paltaselällä, 40 % Ärjänselällä ja 24 % Niskanselällä (taulukko 22). Moottoriuistelua harjoitettiin aktiivisesti kaikilla selillä; kullakin selällä oli käytössä venettä. Vapoja oli alueesta riippuen 4-5 venettä kohden. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Taulukko 22 Kotitarvekalastajien käytössä olleet pyydykset () Oulujärvellä v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # mm Verkot # > 40 mm Katiskat Rantarysät Maderysät Kurenuotta Heittovavat Moottoriuistelu - moottoriveneet vavat Uistelu soutuveneestä - soutuveneet vavat Koukut Mato-onget Pilkkionget Saalis Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v oli Oulujärvellä 208 t, josta Paltaselän osuus oli 42 %, Ärjänselän 32 % ja Niskanselän vastaavasti 26 % (taulukko 23). Kokonaissaaliista haukea oli 40 %, kuhaa 22 % ja ahventa 21 %. Muiden kalalajien osuus oli pieni. Muikkua, madetta ja särkeä oli 3-5 % ja muita alle 2 % kokonaissaaliista. Siikaa ja taimenta saatiin 2,6-3,8 t ja järvilohta noin 750. Ilmoitettua kokonaissaalista voidaan

23 pitää minimiarviona, koska vähäarvoisten lajien (särkikalat ym.) saalismäärien ilmoittaminen voi olla osin puutteellista. Hauen, ahvenen ja kuhan yhteisosuus kokonaissaaliista oli kaikilla selillä % (kuva 11). Hauki oli kaikilla selillä kilomääräisesti merkittävin saalislaji, mutta Paltaselältä kuhaa saatiin lähes yhtä paljon kuin haukea. Kuhan osuus kokonaissaaliista oli Paltaselällä 32 %, Ärjänselällä 18 % ja Niskanselällä 10 %. Muikun osuus oli eri selillä 1-4 % ja siian vastaavasti 1-2 % kokonaissaaliista. Kalastajakohtainen saalis oli Oulujärvellä alueesta riippuen ja keskimäärin 82 kalastajaa kohden (taulukko 23). 19 Taulukko 23 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä % Muikku ,7 Siika ,2 Taimen ,8 Järvilohi ,4 Hauki ,2 Ahven ,1 Kuha ,0 Made ,7 Lahna ,4 Särki ,2 Muut* ,2 Yhteensä ,0 /kalastaja * säyne, harjus, seipi, salakka, kuore, kiiski Muut Made Kuha Ahven Hauki Taimen Siika Muikku Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 11 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haitta-

24 tekijöitä. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin kaikilla selillä pyydysten likaantumista ja vesistön säännöstelyä, joita kommentoi % kalastajista (taulukko 24). Niskanselällä näitä haittoja kommentoitiin vähemmän kuin Palta- ja Ärjänselällä. Heikkoa saalista kommentoi alueesta riippuen %. Tämä tarkoitti useissa tapauksissa nimenomaan lohikalojen heikkoa saalista. Kalojen makuvirheitä ei pidetty Oulujärvellä ongelmana, sillä niitä kommentoitiin lähinnä satunnaisesti. 20 Taulukko 24 Kotitarvekalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Oulujärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n= kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Palta Ärjä Niska n Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Kalojen makuvirheet Vesistön säännöstely Heikko saalis Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuormitus Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa muikku- ja siikakantojen romahdusta. Muikku on niin pientä, että sitä pitäisi pyytää # 10 mm:n verkoilla. Troolausta esitettiin lopetettavaksi, koska sen arveltiin olevan syynä nykyiseen tilanteeseen. Siikakannan romahduksen syyksi arveltiin troolauksen lisäksi mm. ylitiheää kuhakantaa ja siikaistutuksia toivottiin yleisesti lisää. Taimenkannan heikkoutta kommentoitiin myös yleisesti. Muita yleisesti kommentoituja aiheita olivat mm. seuraavat: Monimutkainen lupakäytäntö, saatava selkeämpiä ja laajempia lupa-alueita. Pyydysten huono merkintä, haittaa etenkin vetouistelua. Turvesoiden kuormitus haittaa etenkin Vuotto- ja Käkilahden alueella. Rannat rehevöityvät ja kasvittuvat säännöstelyn seurauksena. Haukea liikaa, hauen istutus lopetettava. Kuhakanta liian vahva, heikentänyt mm. muikku- ja siikakantoja. Kuhan keskikoko alentunut viime vuosina. Lisää siika-, taimen- ja järvilohi-istutuksia. Lohikalat istutettava pyyntikokoisena Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Kotitarvekalastajien mukaan kuhakannan vahvuudessa oli merkittäviä eroja eri selkien kesken. Paras kuhakanta oli kalastajien mukaan Paltaselällä ja se heikkeni Ärjänselälle ja edelleen Niskanselälle mentäessä. Näkemys istutusten sopivasta määrästä oli samansuuntainen. Istutusmäärän kasvattamista haluttiin vähiten Paltaselällä ja eniten Niskanselällä. Paltaselällä yli puolet (57 %) kalastajista arvioi, että kuhaa on nykyisin järvellä sopivasti (taulukko 25). Kalastajista neljännes (25 %) % arvioi, että kuhaa on jonkin verran tai selvästi liian vähän. Yli puolet (56 %) kalastajista pitäisi istutukset nykyisellään ja vajaa viidennes (18 %) lisäisi istutuksia. Ärjänselällä puolet (49 %) kalastajista arvioi, että kuhaa on nykyisin järvellä sopivasti (taulukko 25). Kalastajista yli kolmannes (37 %) arvioi, että kuhaa on jonkin verran tai

25 selvästi liian vähän. Puolet (51 %) kalastajista pitäisi istutukset nykyisellään ja reilu neljännes (27 %) lisäisi istutuksia. Niskanselällä kolmannes (32 %) kalastajista arvioi, että kuhaa on nykyisin järvellä sopivasti (taulukko 25). Kalastajista reilu puolet (52 %) arvioi, että kuhaa on jonkin verran tai selvästi liian vähän. Kalastajista kaksi viidennestä (42 %) pitäisi istutukset nykyisellään ja sama osuus (41 %) myös lisäisi istutuksia. 21 Taulukko 25 Kotitarvekalastajien (n=vastaajien määrä) arvio kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärven Paltaselällä. (% kalastajista ilmoittanut ko. arvion). Kuhaa on (n=198) Selvästi liian Jonkin verran Sopivasti Jonkin verran Selvästi En osaa vähän liian vähän liikaa liikaa sanoa Kuhaistutukset/kuhaistutuksia on (n=195) Lopetettava Vähennettävä Pidettävä Lisättävä En osaa nykyisellään sanoa Taulukko 26 Kotitarvekalastajien (n=vastaajien määrä) arvio kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärven Ärjänselällä. (% kalastajista ilmoittanut ko. arvion). Kuhaa on (n=235) Selvästi liian Jonkin verran Sopivasti Jonkin verran Selvästi En osaa vähän liian vähän liikaa liikaa sanoa Kuhaistutukset/kuhaistutuksia on (n=230) Lopetettava Vähennettävä Pidettävä Lisättävä En osaa nykyisellään sanoa Taulukko 27 Kotitarvekalastajien (n=vastaajien määrä) arvio kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärven Niskanselällä. (% kalastajista ilmoittanut ko. arvion). Kuhaa on (n=210) Selvästi liian Jonkin verran Sopivasti Jonkin verran Selvästi En osaa vähän liian vähän liikaa liikaa sanoa Kuhaistutukset/kuhaistutuksia on (n=214) Lopetettava Vähennettävä Pidettävä Lisättävä En osaa nykyisellään sanoa

26 5.2 Ammattikalastus Tiedusteluaineisto Ammattikalastajiksi on tässä selvityksessä luettu kaikki trooli-, isorysä- ja talvinuottakalastajat sekä verkkokalastajista ne, joilla merkittävien talouskalojen (lohikalat, hauki, kuha, ahven ja made) saalis oli yli 500. Varsinkin isorysäkalastajista muutamat olivat selvästi vain kotitarvekalastajia. Tiedustelun lähtökehikkona olivat aiemmissa tiedusteluissa mukana olleet ammattikalastajat sekä eri kalatalousyhteisöjen v myymät nuotta- ja isorysäluvat. Mahdollisia verkkoammattikalastajia arvioitiin myös ostettujen verkkolupien määrän perusteella. Lisäksi kotitarvekalastajille tehdyn tiedustelun (ks. kohta 5.1.1) yhteydessä esiin tulleet yli 500 merkittäviä talouskaloja kalastaneet verkkokalastajat, yhteensä 10 kalastajaa, siirrettiin ammattikalastajien joukkoon. Tiedustelu kattanee käytännössä kaikki ammattimaista nuottapyyntiä harjoittavat kalastajat sekä kaikki tai ainakin lähes kaikki isorysäkalastajat. Tiedustelusta puuttuu todennäköisesti muutama verkoilla ansiokalastusta harjoittava henkilö, mutta heidän tietojaan ei ole arvioitu eikä otettu mukaan tulostukseen. Isorysä- ja talvinuottakalastajat haastateltiin henkilökohtaisesti helmikuussa 2011 ja verkkokalastajille tehtiin kalastustiedustelu postitse helmi-maaliskuussa. Kirjanpitokalastajina toimivilta pyynti- ja saalistiedot saatiin kirjanpidosta; heidät haastateltiin lisäksi kirjeitse tiedustelun oheistietojen osalta. Yhdeltä rysäkalastajalta ei saatu saalistietoja ja ne arvioitiin toisen lähialueella vastaavalla pyydysmäärällä kalastaneen tietojen perusteella. Yleisveden troolikalastuksen tiedot saatiin Kainuun ELY-keskuksen kalatalousyksikön tekemästä troolikalastuksen vuotuisesta tilastoinnista. Tiedustelu oli talouskohtainen. Tiedot tarkistettiin yhteensä 64 taloudesta, joista ammattimaista kalastusta harjoitti v em. perustein 53 taloutta. Todellisuudessa kalastajien luku lienee jonkin verran suurempi, sillä tiedustelussa eivät tulleet esille kaikki verkkokalastajat, joiden merkittävien talouskalojen saalis oli yli 500. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä Kalastajamäärä Ammattimaista kalastusta harjoitti Oulujärvellä v yhteensä 53 taloutta, joista troolikalastajia oli yleisvedellä 9 taloutta (5 trooliporukkaa). Talvinuottausta harjoitti 2 taloutta (1 porukka) ja isorysäkalastusta 19 taloutta. Verkko- ym. kalastusta harjoitti 46 taloutta. Kalastukseen osallistui ansiomielessä yleisimmin vain yksi henkilö taloudesta. Rysä- ja verkkokalastuksessa kalastukseen osallistui 2 henkilöä taloudesta noin viidenneksessä talouksista. Ammattimainen kalastus keskittyi Niskan- ja Ärjänselälle. Yleisveden troolaus rajoittuu Ärjän- ja Niskanselille ja tärkeimmät vetoalueet vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Paltaselällä kalasti reilu neljännes rysä- ja verkkokalastajista. Pääasiallisen kalastusalueen mukaan jaoteltuna ammattikalastajat (talouksia) jakautuivat seuraavasti: troolikalastajat muut kalastajat Paltaselkä - 13 Ärjänselkä 4 (2 porukkaa) 18 Niskanselkä 5 (3 porukkaa) 15 Yhteensä 9 (5 porukkaa) 46* *sis. 2 verkoilla kalastavaa troolikalastajaa

27 Oulujärven troolikalastajat voidaan luokitella pääammatti- tai sivuammattikalastajiksi. Rysä- ja verkkokalastajista ainakin 6 voidaan luokitella kotitarvekalastajiksi, sillä heidän kokonaissaaliinsa oli alle 500 (taulukko 28). Loput voidaan luokitella sivu- tai pääammattikalastajiksi. Kokonaissaalis oli 9 kalastajalla yli 5 t, joten heidät voidaan luokitella jo pääammattikalastajiksi. 23 Taulukko 28 Oulujärven ansiokalastusta harjoittavien isorysä-, nuotta- ja verkkokalastajien (n = 46) jakautuminen eri kokonaissaalisluokkiin. Saalis < 0,5 t 0,5-1 t 1-2 t 2-5 t 5 t Kalastajia Kalastusaika Ammattikalastajat harjoittivat kalastusta Oulujärvellä melko tasaisesti ympäri vuoden (taulukko 29). Talvikalastus oli yleistä, ja sitä harjoitti alueesta riippuen noin % kalastajista. Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden alueesta riippuen (taulukko 29). Talvinuottaa veti Niskanselällä vain 1 nuottaporukka. Nuottaus oli vähäistä sillä kalastuspäiviä kertyi 9 (taulukko 30). Kesänuottaa veti 2 porukkaa keskimäärin 13 päivänä. Isorysillä pyydettiin alueesta riippuen keskimäärin 2-4 kuukautta. Muikkuverkkojen käyttö oli lähinnä kokeilua, ja niillä kalastettiin muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Varsinaisia siikaverkkoja (# mm) ammattikalastajat eivät juuri käyttäneet. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) kalastettiin 3,5-vajaa 5 kuukautta. Taulukko 29 Ammattikalastuksen ajoittuminen Oulujärvellä kuukausijaksoittain (I-XII) v (% kalastajista kalastanut ko. kuukausijaksona). Ei sisällä troolikalastusta. Kalastuspäiviä I-IV V-VIII IX-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Taulukko 30 Ammattikalastajien kalastusaika (nuotta vetopäiviä, isorysät ja verkot vedessäolopäiviä) Oulujärvellä v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Talvinuotta Kesänuotta Isorysä Muikkuverkot Verkot # > 40 mm Pyydykset Oulujärven yleisvedellä harjoitti troolausta 5 trooliporukkaa (taulukko 31). Isorysiä oli käytössä 47 sekä ranta- ja maderysiä yhteensä noin 30. Nuottausta harjoitti vain 2 nuottaporukkaa. Käytössä olleet verkot olivat lähes täysin harvoja (# > 40 mm) verkkoja, joita oli käytössä yhteensä noin 2100.

28 Taulukko 31 Ammattikalastajien käytössä olleet pyydykset () Oulujärvellä v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä Trooli * Nuotta Isorysä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # > 40 mm Katiskat Rantarysät Maderysät Heittovavat Moottoriuistelu - moottoriveneet vavat Koukut Mato-onget Pilkkionget * jako pääasiallisen kalastusalueen mukaan, lisäksi Paltaselällä vähäistä pyyntiä Saalis Ammattikalastajien kokonaissaalis Oulujärvellä v oli 181 t, josta muikkua ja kuhaa oli molempia kolmannes (33-34 %), haukea 12 % ja ahventa 5 % (taulukko 32). Siian osuus kokonaissaaliista oli 2 %. Saaliista viidennes (21 %) oli troolisaalista. Saaliista saatiin Niskanselältä 56 %, Ärjänselältä 27 % ja Paltaselältä 17 %. Oulujärven yleisveden kokonaistroolisaalis v oli 38 t, josta 91 % oli muikkua (taulukko 32). Loppu oli lähes täysin kuoretta ja haukea. Muikusta kaksi kolmannesta (65 %) pyydettiin Niskanselältä. Keskimääräinen muikkusaalis trooliporukkaa kohden oli pieni eli 7,0 t. Muiden kuin troolikalastajien kokonaissaalis v oli 143 t, josta kuhaa oli 42 %, muikkua 18 %, haukea 14 % ja ahventa 6 % (taulukko 32). Siikaa kokonaissaalista oli 3 %. Saaliista reilu puolet (53 %) saatiin Niskanselältä (kuva 12). Talouskohtainen saalis keskimäärin oli Paltaselällä noin 2400, Ärjänselällä 2000 ja Niskanselällä Koko järvellä saalis oli keskimäärin 3100 taloutta kohden. Muiden kuin troolikalastajien muikkusaaliista kalastettiin isorysillä 80 % (taulukko 33). Muikun isorysäpyynti keskittyi Niskanselälle. Muikun pienen koon vuoksi sitä ei pyydetty ollenkaan verkoilla ammattimaisesti. Siikasaalis oli vähäinen, ja se saatiin pääasiassa isorysillä. Varsinaista siian verkkokalastusta ei juuri harjoitettu. Siikasaalis tuli harvoilla verkoilla lähinnä kuhan ja hauen pyynnin ohessa. Taimenta saatiin vähän sekä verkoilla että isorysillä. Hauki ja kuha kalastettiin noin 90 %:sti verkoilla ja made lähes täysin verkoilla.

29 Taulukko 32 Ammattikalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v Muu kalastus Troolikalastus Kaikki yhteensä Palta Ärjä Niska Yht. Ärjä Niska Yht. Palta Ärjä Niska Yht. Muikku Siika Taimen Järvilohi Hauki Ahven Kuha Made Lahna Särki Muut* Yhteensä *kuore Muut Made Kuha Ahven Hauki Siika Muikku Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 12 Ammattikalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v Ei sisällä troolisaalista. Taulukko 33 Ammattikalastajien tärkeimpien kalalajien kokonaissaalis () eri pyydyksillä Oulujärvellä v Ei sisällä troolisaalista. Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Nuotta Isorysä Verkot ym Yhteensä Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin kaikilla selillä pyydysten li-

30 kaantumista ja vesistön säännöstelyä, joita kommentoi % kalastajista (taulukko 34). Niskanselällä näitä haittoja kommentoitiin vähiten ja Paltaselällä eniten. Muita kalastushaittoja kommentoi yleensä alle viidennes kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. 26 Taulukko 34 Ammattikalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Oulujärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n= kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Palta Ärjä Niska n Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Kalojen makuvirheet Vesistön säännöstely Heikko saalis Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuormitus Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa muikun pientä kokoa ja siikakannan heikkoutta. Muikku on ollut viime vuosina niin pientä, että sitä ei voi pyytää ammattimaisesti verkoilla ja talvinuottauskin on lähes loppunut, sillä muikku ei mene kaupaksi. Troolausta arvosteltiin, koska sen arveltiin olevan syynä pyydettävän muikun taantumiseen. Verkkojen solmuvälin nostaminen 55 mm:iin arveltiin parantavan kuhasaaliita merkittävästi. Toisaalta muutamat kalastajat esittivät, että kuhan alamitta pitäisi laskea takaisin cm, jotta vältyttäisiin roskiin meneviltä kuhilta. Pientä kuhaa arvioitiin olevan varsin runsaasti. Kuhan keskikoon ilmoitettiin viime vuosina pienentyneen Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta Ammatikalastajien mukaan kuhakannan vahvuudessa oli merkittäviä eroja eri selkien kesken. Kuhakantaa pidettiin parhaana Ärjänselällä ja heikoimpana Niskanselällä. Näkemys istutusten sopivasta määrästä oli samansuuntainen. Istutusmäärän kasvattamista haluttiin vähiten Ärjänselällä ja eniten Niskanselällä. Paltaselällä kaksi viidennestä (40 %) kalastajista arvioi, että kuhaa on nykyisin järvellä sopivasti (taulukko 35). Sama osuus (40 %) kalastajista arvioi, että kuhaa on jonkin verran tai selvästi liian vähän. Noin kaksi kolmannesta (64 %) kalastajista pitäisi istutukset nykyisellään ja reilu neljännes (27 %) lisäisi istutuksia. Ärjänselällä yli kaksi kolmannesta (69 %) kalastajista arvioi, että kuhaa on nykyisin järvellä sopivasti (taulukko 36). Kalastajista vajaa neljännes (23 %) arvioi, että kuhaa on jonkin verran liian vähän. Vajaa puolet (46 %) kalastajista pitäisi istutukset nykyisellään ja vajaa neljännes (23 %) sekä lisäisi että vähentäisi istutuksia. Niskanselällä yli puolet (54 %) kalastajista arvioi, että kuhaa on nykyisin järvellä jonkin verran liian vähän (taulukko 37). Kalastajista vajaa kolmannes (31 %) arvioi, että kuhaa on sopivasti. Kalastajista vajaa kaksi kolmannesta (61 %) pitäisi istutukset nykyisellään ja vajaa kolmannes (31 %) lisäisi istutuksia.

31 Taulukko 35 Ammattikalastajien (n = vastaajien määrä) arvio kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärven Paltaselällä. (% kalastajista ilmoittanut ko. arvion). Kuhaa on (n=10) Selvästi liian Jonkin verran Sopivasti Jonkin verran Selvästi En osaa vähän liian vähän liikaa liikaa sanoa Kuhaistutukset/kuhaistutuksia on (n=11) Lopetettava Vähennettävä Pidettävä Lisättävä En osaa nykyisellään sanoa Taulukko 36 Ammattikalastajien (n = vastaajien määrä) arvio kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärven Ärjänselällä. (% kalastajista ilmoittanut ko. arvion). Kuhaa on (n=13) Selvästi liian Jonkin verran Sopivasti Jonkin verran Selvästi En osaa vähän liian vähän liikaa liikaa sanoa Kuhaistutukset/kuhaistutuksia on (n=13) Lopetettava Vähennettävä Pidettävä Lisättävä En osaa nykyisellään sanoa Taulukko 37 Ammattikalastajien (n = vastaajien määrä) arvio kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärven Niskanselällä. (% kalastajista ilmoittanut ko. arvion). Kuhaa on (n=13) Selvästi liian Jonkin verran Sopivasti Jonkin verran Selvästi En osaa vähän liian vähän liikaa liikaa sanoa Kuhaistutukset/kuhaistutuksia on (n=13) Lopetettava Vähennettävä Pidettävä Lisättävä En osaa nykyisellään sanoa Kalastuksen jatkuvuus Talvinuotta- ja isorysäkalastajilta kysyttiin myös arviota kalastuksen jatkuvuudesta muutamana lähivuotena. Kalastuksen arvioitin yleisesti pysyvän pääosin ennallaan. Muikun pyynti lisääntyisi, mikäli muikun koko kasvaisi. Kaksi kalastajaa aikoi aloittaa troolauksen v Tämä on mahdollista, koska muutama aiemmin troolausta harjoittanut kalastaja on lopettanut troolauksen. 5.3 Kalastustiedustelun kokonaistulokset Oulujärvellä harjoitti luvanvaraista kalastusta v noin 2300 kotitarvekalastajataloutta ja 53 ammattikalastajataloutta (taulukko 38). Kotitarvekalastajista luvanvaraista ka-

32 lastusta harjoitti noin 2500 kalastajaa. Kaiken kaikkiaan kalastukseen osallistui jossakin muodossa kotitarvekalastajista noin 4100 henkilöä. Troolausta harjoitti v Oulujärvellä 5 trooliporukkaa ja talvinuottausta 1 nuottaporukka (taulukko 38). Isorysiä oli käytössä yhteensä 47 ja muita rysiä noin 110. Verkkoja oli käytössä yhteensä noin Kokonaissaalis Oulujärvellä v oli 389 t, josta ammattikalastajien osuus oli vajaa puolet eli 46 % (taulukko 38). Troolikalastajien osuus kokonaissaaliista oli 10 %. Kokonaissaaliista oli haukea ja kuhaa molempia 27 % (106 t), muikkua 17 % (67 t) % ja ahventa 14 % (53 t). Siian osuus kokonaissaaliista oli alle 2 %. Taimenta saatiin vähän eli 4,5 t. Kuhan kokonaissaalis on käytännössä hiukan esitettyä suurempi, sillä tiedustelusta todennäköisesti puuttui muutama ansiokalastusta harjoittava verkkokalastaja. Kuhasta on tullut Oulujärvellä selvästi taloudellisesti merkittävin saalislaji. Samoin haukisaalis on käytännössä useita tonneja esitettyä suurempi. Oulujärven toukokuussa 2010 pidettyjen kaksipäiväisten hauen EM-uistelukisojen haukisaalis oli yhteensä 9493 (Tommi Tiltti, Oulu Fishing Oy, kirjall. tied.). Kilpailuun osallistujista 15 % oli Oulujärven lähiseudulta eli Oulun ja Kainuun alueelta. Näiden saaliin voidaan arvioida ainakin pääosin sisältyvän tehtyyn tiedusteluun. Tiedustelun ulkopuoliseksi hauen lisäsaaliiksi voidaan arvioida 6-8 t. Troolikalastuksen osuus muikkusaalista oli 52 % ja muiden ammattikalastajien osuus 39 % (taulukko 38). Koko järven pinta-alaa (928 km 2 ) kohden laskettuna kokonaissaalis oli melko pieni eli 4,2 /ha. Vähäarvoisen kalan (mm. särkikalat, kuore, kiiski) määrä on jonkin verran aliarvio, sillä kaikki eivät ilmoita sitä saalisarviossaan. Kokonaissaaliista saatiin Niskanselältä 40 % ja Palta- sekä Ärjänselältä molemmilta noin 30 % (taulukko 39, kuva 13). Niskanselältä saatiin muikusta yli 70 % ja taimenesta sekä siiasta yli puolet. Kuhasta saatiin Paltaselältä vajaa puolet ja Ärjänselältä vajaa kolmannes. Muiden kalalajien osalta saalismäärät jakautuivat melko tasaisesti eri selkien kesken. Ammattikalastajien saaliista 56 % saatiin Niskanselältä ja 27 % Ärjänselältä (taulukko 39). Kotitarvekalastus jakautui eri selkien kesken tasaisemmin. Eniten kalaa saatiin Paltaselältä eli 42 % kokonaissaaliista. Ärjänselän osuus kotitarvekalastajien saaliista oli 32 % ja Niskanselän vastaavasti 26 %. 28

33 Taulukko 38 Tiivistelmä Oulujärven kalastustiedustelun kokonaistuloksista v Kotitarve- Amattikalastajat Yhteensä kalastajat Troolikal. Muut kal. Yhteensä Kalastavat taloudet Pyydykset () - trooliporukat talvinuotat kesänuotat isorysät rantarysät maderysät muikkuverkot verkot # mm verkot # mm verkot # > 40 mm Saalis () - muikku siika taimen järvilohi hauki ahven kuha made särki muut Yhteensä *2542 kalastajaa Taulukko 39 Kokonaissaalis () Oulujärvellä selittäin v Kotitarvekalastajat Ammattikalastajat Yhteensä Muut kalastajat Troolikalastajat Palta Ärjä Niska Palta Ärjä Niska Ärjä Niska Palta Ärjä Niska Yht. Muikku Siika Taimen Järvilohi Hauki Ahven Kuha Made Lahna Särki Muut Yhteensä OULUJÄRVEN KALASTUSTIETOJEN VERTAILU V Yhteenveto Oulujärven kalastustoiminnasta v on tehty yhdistämällä eri tietolähteiden tuloksia siten, että kalastustiedusteluista (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoi-

34 misto/psv-maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy 1988, 1991, 1996, 2001, 2005) puuttuvat tai aineistopohjaltaan epävarmimmat tiedot on korvattu muista lähteistä saaduilla tiedoilla (taulukko 40). Ammattikalastuksesta v on käytetty erillisselvityksen (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 1989) tuloksia. Troolikalastuksen tiedot v on saatu Kainuun ELY-keskuksen vuosittaisesta tilastoinnista. Vuoden 1987 kotitarve- ja virkistyskalastusselvityksestä puuttuvat loma-asukkaiden tulokset on laskettu kokonaistuloksiin olettaen niiden suhtautuvan paikallisten kotitarve- ja virkistyskalastajien tuloksiin samoin kuin v Vuodelta 1988 on esitetty tietoja Salojärven ym. (1990) julkaisusta. Kotitarve- ja virkistyskalastajien määrä on v ollut taloutta lukuun ottamatta vuotta 1988, jolloin Salojärvi ym. (1990) arvioivat määräksi 4900 taloutta (taulukko 40) luvulla luvanvaraista kotitarvekalastusta on harjoittanut noin 2300 taloutta. Kalastajien määrä, etenkin verkkokalastajien osalta, on vähentynyt Oulujärvellä 1990-luvun lopulla. Verkkokalastuksen väheneminen 1990-luvun loppupuolella on ollut yleisesti havaittavissa myös monilla muilla vesialueilla. Vuosina tiedustelun otanta on tehty väestörekisteristä ja 2000-luvulla osakaskuntien lupamyyntitietojen pohjalta luvun kalastajamääriä voidaan pitää varsin luotettavina, mutta niistä tiedoista puuttuvat ns. jokamiehen oikeudella ja läänikohtaisella vieheluvalla kalastaneet henkilöt. Ammattikalastajia on v ollut taloutta (taulukko 40). Todellisuudessa määrä lienee ollut välillä 50-70, sillä v tiedusteluissa on ollut mukana myös selvästi kotitarvekalastajiksi luokiteltavia kalastajia. Ammattikalastajiksi on tässä yhteydessä luettu kalastajat, joiden talouskalojen (lohikalat, hauki, kuha, ahven, made) saalis on ollut yli 500 tai jotka ovat käyttäneet ammattimaisia pyydyksiä. Osa isorysäpyytäjistä on kuitenkin luokiteltavissa selvästi kotitarvekalastajiksi. V kalastaneista ammattikalastajatalouksista noin 20 voidaan lukea pääammattilaisiksi. Ammattikalastajien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viimeisten 15 vuoden aikana. Trooliporukoita on v ollut 5-11 ja talvinuottaporukoita 1-9 (taulukko 40). Muikun pienen koon vuoksi troolaus on vähentynyt ja talvinuottaus on loppunut lähes kokonaan. Isorysien määrä väheni 1990-luvun alkupuolella, mutta sen jälkeen rysien määrä on jälleen kasvanut tasoon Alkujaan isorysillä pyydettiin lähinnä siikaa, mutta siikakannan taannuttua pääosa rysistä on ollut tiheäperäisiä ja rysäsaalis onkin nykyisin pääasiassa muikkua sekä kuhaa. Muikkuverkkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla lähes kolmannekseen. Muikun pienen koon vuoksi sen ammattimainen verkkopyynti on loppunut kokonaan. Myös muiden verkkojen määrä on vähentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen ja edelleen 2000-luvulla. Verkkojen väheneminen selittyy osin kalastajamäärän vähenemisellä, mutta ilmeisesti myös kalastustavoissa on tapahtunut muutosta verkkokalastuksen vähenemisen suuntaan. Kokonaissaalis v oli selvästi parempi kuin muina vuosina (taulukko 40). Parempi saalis v selittyy pääosin muikkusaaliilla, joka oli v selvästi parempi kuin muina vuosina. Myös ahven- ja särkisaaliit olivat v parempia kuin muina vuosina keskimäärin. Kokonaissaalis v oli tarkkailujakson heikoin, mikä johtui lähinnä pienestä muikkusaaliista. Vuodelta 1989 ei ole käytössä muuta kuin troolaustiedot (kuva 13), joiden perusteella järven muikkusaaliin ja siten myös järven kokonaissaaliin voidaan olettaa olleen v oleellisesti suurempi kuin vuosina 1987, 1988 ja Kokonaissaalis v on vaihdellut välillä t/a (Salojärvi ym. 1990). Kokonaissaalis oli v Paltaselällä lähellä tarkkailujakson keskitasoa, mutta Ärjänja Niskanselällä tarkkailujakson heikoimpia (kuva 13). Muikku-, siika- ja taimensaalit olivat v tarkkailujakson heikoimmat. Haukisaalis on ollut kaikilla selillä kaikkina 30

35 vuosina samaa tasoa. Niskanselän haukisaalis on kuitenkin ollut v ja 2010 keskimääräistä parempi. Kuhakanta on vahvistunut voimakkaasti 2000-luvulla, ja sen kokonaissaalis v oli jo 106 t eli samaa tasoa kuin haukisaalis. Paltaselällä kokonaissaaliin ryhmään muut sisältyy v Kiehimäjoen kuoreen lipposaalista noin 35 t, ja se puuttuu myöhemmistä tuloksista (taulukko 40). Kuoreen saalis on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi kaikilla selillä. 31 Taulukko 40 Oulujärven kalastustoiminnan kokonaistuloksia v Kalastustekijät Kalastavat taloudet - kotitarve- ja virkistyskal ammattikalastajat Pyydykset () - trooliporukat talvinuottaporukat isorysät muut rysät muikkuverkot muut verkot Saalis (t) - muikku siika taimen hauki ahven kuha.... 0,3 4, made särki kuore (pääas.), muut Kokonaissaalis ammattikalastajien saalis t Muut Made Kuha Ahven Hauki Siika Muikku Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 13 Tärkeimpien saalislajien saalis (t) selittäin Oulujärvellä v

36 Troolikalastus Oulujärvellä alkoi v Trooliporukoita on v ollut Aktiivista troolausta on harjoittanut 1990-luvun alkupuolelta lähtien 8 porukkaa, mutta v trooliporukoita oli enää 5. Oulujärven troolauksesta v on tehty erillinen selvitys (Sutela ym. 2001). Hyvä muikkusaalis saatiin ensimmäisen kerran v. 1989, minkä jälkeen saalis putosi alle kolmannekseen v (kuva 14). Sen jälkeen muikkukanta elpyi ja saalis oli varsin hyvä 10 vuotta peräkkäin. Paras muikkusaalis eli noin 226 t saatiin v Heikkoina muikkuvuosina 1990-luvulla vedettiin siikaa tavallista enemmän. Vuoden 2004 jälkeen muikkusaalis on pienentynyt tasaisesti ja v se oli enää 35 t. Siikaa ei ole saatu merkittävästi 2000-luvulla. Muikulla on pienen koon takia ollut jo pitempään menekkivaikeuksia, ja sen pyyntiä on jouduttu rajoittamaan. Esimerkiksi kesällä 2010 vetotuntien määrä (324 h) oli enää noin kuudesosa vuoden 2004 vastaavasta (2016 h) Saalis t Muut Kuore Siika Muikku Kuva 14 Oulujärven yleisveden troolisaalis v RAVUSTUS Oulujärvellä on harjoitettu ravustusta lähinnä Oulujärven luusuassa, Jaalangan alueella, Kaivannon salmessa, Ärjänselän pohjoisosissa sekä Paltaselän pohjois- ja itäosissa. Osakaskuntien esimiesten mukaan ravustusta ei ole harjoitettu Ärjänselän eteläosissa eikä Niskanselän etelä- ja länsiosissa. Seuraavassa esitetään ravustustiedustelun tulokset vuodelta Tilanne on sen jälkeen kuitenkin muuttunut, sillä rapurutto on tämän jälkeen tuhonnut Oulujärven rapukannat ainakin lähes kokonaan. Ravustustiedustelu vuodelta 2010 tehtiin kalastustiedustelun yhteydessä ravustusluvan lunastaneille henkilöille. Tiedustelu ei ole täysin kattava, sillä ravustajien tarkkaa määrää ei pystytty selvittämään. Ravustusluvat voitiin erotella lupamyyntitiedoista Niskan, Jaalangan (osin), Vuolijoki-Manamansalon ja Paltamo I:n osakaskuntien lupamyyntitiedoista. Ravustusta harjoitetaan ilmeisesti ainakin jonkin verran myös Paltamo II:n ja Paltaniemi-Jormuan osakaskuntien alueella, mutta näillä alueilla ei myydä erillisiä ravustuslupia, joten mahdollisten ravustajien henkilöllisyyttä ei voitu todentaa. Niskan osakaskunnan alueella, jossa ravustusta harjoitetaan myös Oulujoella, erillinen ravustustiedustelu tehtiin Oulujoen kalataloudelliseen tarkkailuun liittyen (Pöyry Finland Oy 2011). Muualle kuin Niskan osakaskunnan alueelle ravustuslupia lunastaneita henkilöitä tuli tietoon yhteensä 28. Tiedustelun otanta oli 27. Tiedustelun palautus oli hyvä eli 96

37 %. Tulostuksessa tiedusteluun vastaamattomien on arvioitu ravustavan keskimäärin samalla tavalla kuin vastanneet. Kokonaisrapusaalis oli noin 15000, josta kaksi kolmannesta saatiin Jylhämän yläpuoliselta Oulujoelta ja Oulujärven luusuasta (taulukko 41). Muualta järven alueelta saatiin noin 4700 rapua. Ärjänselän saaliista pääosa saatiin Kaivannon salmen ja Pehkolanlahden alueelta. Niskanselän alueella osa saaliista saatiin Jaalanganlahteen laskevasta Leinolanjoesta ja Paltaselän alueella Melalahteen laskevasta Melajoesta. Todellisuudessa varsinaisen Oulujärven rapusaalis on ainakin jonkin verran esitettyä suurempi, sillä tiedustelu ei kattanut kaikkia ravustajia. 33 Taulukko 41 Ravustustiedot Oulujärven alueella v Ravustajia Saalis Luusua ja Jylhämän yläpuolinen Oulujoki Muu Niskanselkä Ärjänselkä Paltaselkä Yhteensä KUHAN VUOSILUOKKA- JA TUOTTOINDEKSIT Kuhan vuosiluokka- ja tuottoindeksien laskennan on tehnyt Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Ko. raportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 7. 9 KUHAN MERKINTÄTUTKIMUS V Kaikki Oulujärveen istutetut kuhanpoikaset merkittiin alitsariinilla v ja Kesällä 2012 kerättiin näytteitä 1-vuotiaista kuhista ja kesällä 2013 sekä 1- että 2- vuotiaista kuhista, joista määritettiin merkittyjen kalojen osuus. Merkittyjen poikasten osuus oli molempina vuosina pieni; 1-vuotiaista merkittyjä oli v keskimäärin 4,1 % ja v keskimäärin 8,7 %. V pyydetyistä 2-vuotiaista poikasista merkittyjä oli keskimäärin 4,2 %. Tulokset viittaavat siihen, että kuhan tuotanto Oulujärvellä perustuu nykyisin pääosin kuhan luontaiseen lisääntymiseen. Laskennallinen istutusten tuotto, tuhatta istukasta kohden, oli kuitenkin keskimääräistä tai jopa hyvää tasoa useisiin eteläsuomalaisiin järviin verrattuna. Yhteenvetoraportti vuosien merkintätuloksista on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä OULUJÄRVEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA 10.1 Kalastus Oulujärven kotitarve- ja virkistyskalastajatalouksien määrä oli 1990-luvun alkupuolella Salojärven ym. (1990) mukaan kalastavia talouksia v oli Kalastajien määrä väheni 1990-luvun loppupuolella luvulla kalastavia talouksia on ollut noin Todellisuudessa kalastajia on ollut 2000-luvulla jonkin verran esitettyä enemmän, sillä arviosta puuttuvat ns. jokamiehen oikeudella ja läänikohtaisella vieheluvalla kalastaneet. Tiedustelumenetelmästä johtuen on myös mahdollista, että arvio kalastajamääristä ja 1990-luvuilla on jonkin verran yliarvio. Ammattikalastajien määrä on 1980-luvun jälkeen vähentynyt luvulla ammattikalastajia on ollut

38 noin Vuoden 1995 arvio, 50 kalastajaa, lienee tiedustelun kehikosta johtuen jonkin verran aliarvio. Pääammattilaisia kalastajista on nykyisin noin 20 taloutta. V alkanut siian isorysäkalastus väheni 1990-luvun alkupuolella noin puoleen 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Rysäpyynti on kuitenkin sen jälkeen jonkin verran elpynyt, ja nykyisin rysäpyynti on keskittynyt heikkojen siikasaaliiden vuoksi muikun ja kuhan pyyntiin. V alkanut troolikalastus vakiinnutti 1990-luvulla asemansa merkittävänä ammattikalastusmuotona. On ilmeistä, että vahvojen muikkukantojen aikana muikku voidaan hyödyntää avovesikautena tehokkaasti vain troolaamalla. Muikun talvinuottaus on osoittautunut tehokkaaksi ja kannattavaksi pyyntimuodoksi Oulujärvellä. Talvinuottaporukoita oli 1990-luvulla vajaa 10. Muikun pienen koon vuoksi talvinuottaus on kuitenkin hiipunut 2000-luvulla, ja v talvinuottausta harjoitti jonkin verran vain 1 nuottaporukka. Muikun pienen koon vuoksi myös sen verkkokalastus on vähentynyt 2000-luvulla. Muikun ammattimaista verkkopyyntiä ei harjoitettu enää ollenkaan v Kotitarvekalastajien verkkokalastus on vähentynyt selvästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kotitarve- ja virkistyskalastuksessa on mahdollisesti lisääntynyt virkistyskalastuksen luonne mm. viehekalastuksen yleistymisen myötä Kalasto Oulujärven muikun luontaiseen kannanvaihteluun liittyvät heikot muikkukannat olivat v , minkä jälkeen muikkukanta on ollut jo pitkään tasainen vahva. Muikku on ollut Oulujärvellä perinteisesti taloudellisesti merkittävin saalislaji, mutta luvulla sen pyynti on vähentynyt muikun pienestä koosta johtuen. Muikkusaalis oli v enää noin viidennes-neljännes 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun alun saaliisiin verrattuna. Muikkusaaliit ovat jatkossakin riippuvaisia muikun luontaisesta kannanvaihtelusta, jonka perustekijöihin ei voida juuri vaikuttaa. On kuitenkin mahdollista, että etenkin muikun vanhempien ikäluokkien tehokas troolaus on nuorentanut muikkukantaa ja tasoittanut kannanvaihtelua. Tähän viittaa myös se, että muikkukanta on ollut tasaisen vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikun kalastuksen ongelmana on 2000-luvulla ollut muikun pieni yksilökoko, mikä on rajoittanut sen pyyntiä ja aiheuttanut merkittäviä markkinointiongelmia. Troolausta ja talvinuottausta on jouduttu selvästi rajoittamaan, sillä pienelle muikulle ei ole löytynyt markkinoita. Muikun pienen koon vuoksi muikun ammattimainen verkkopyynti on loppunut kokonaan. Muikun tilanne Oulujärvellä viittaa muikulla tiheään kantaan ja sitä kautta aiheutuneeseen ravintopulaan. Muutokset eläinplanktonin määrässä ja koostumuksessa voivat myös vaikuttaa muikun ravintotilanteeseen, mutta tätä mahdollisuutta ei ole Oulujärvellä tutkittu. Oulujärven siikasaalis oli parhaimmillaan yli 90 t v (Salojärvi ym. 1990), minkä jälkeen saalis on vähentynyt. Saalis oli 1990-luvulla t vuodessa, mutta v saalis oli enää 7 t. Selvää yksittäistä syytä siikakantojen heikkenemiseen ei voida esittää. Oulujärven siikasaalis koostuu luonnonvaraisesti lisääntyvistä verkko- ja tuppisiikakannoista sekä istutusvaraisesta planktonsiikakannasta. Salojärven (1992) mukaan planktonsiian istutustulos v oli keskimäärin 66 (vaihteluväli )/1 000 poikasta. Saalista voidaan pitää normaalina suurilla järvillä. Istutuksista peräisin olevan siian osuus oli 1980-luvun alkupuolella yli 50 % siikasaaliista, mutta osuus on sen jälkeen laskenut; vuosina osuus oli % (Vehanen 1995) luvun näytteet eivät kuitenkaan edusta koko järven aluetta, mikä voi aiheuttaa virhettä arvioon. Oulujärven kalataloustarkkailuun liittyvissä kalakantanäytteissä planktonsiian osuus on ollut v keskimäärin Paltaselällä 87 %, Ärjänselällä 32 % ja Niskanselällä 28 % (Pöyry Finland Oy 2010) ja v vastaavasti Paltaselällä 80 %,

39 Ärjänselällä 20 % ja Niskanselällä 34 %. Tulokset viittaavat planktonsiian heikkoon istutustulokseen Ärjän- ja Niskanselällä. Oulujärveen on istutettu Fortum Power and Heat Oy:n istutusraporttien mukaan yksikesäistä siikaa velvoiteistutuksina v keskimäärin vuodessa eli 6,2 /ha. Vuosien istutusmääriin suhteutettuna siikasaalis on ollut heikko eli esimerkiksi vuoden 2010 saalis 6,5 t vastaa suoraan keskimääräistä vuotuista istutusmäärää kohden laskettuna takaisinsaantia 11 /1000 istukasta. Siikaistutusten tuloksellisuuden on arvioitu riippuvan mm. muikkuvuosiluokkien vahvuudesta, joilla olisi käänteinen riippuvuus (Salojärvi 1992). Istutusten tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä voi olla myös siikakannan sisäinen säätely (Vehanen & Kylmälä 1998). Oulujärven kalakantojen hoitomallin mukaan istutusten tuloksellisuus heikkenee selvästi, kun istutusmäärä on yli 1 milj. poikasta (yli 10 /ha) vuodessa. Mallin perusteella istutusmäärän tulisi olla selkeästi alle 1 milj. poikasta vuodessa (Vehanen & Kylmälä 1998). Taimenen kokonaissaalis oli 1990-luvulla t vuodessa, mutta v enää 5 t. Salojärven ym. (1990) mukaan taimensaalis v oli 15 t ja sitä ennen alle 10 t vuodessa. Taimensaalis perustuu käytännössä kokonaan istutuksiin. Taimenta (>25 cm) on istutettu Fortum Power and Heat Oy:n istutusraporttien mukaan velvoiteistutuksina v keskimäärin vuodessa. Keskimääräinen taimensaalis v oli tuhatta istukasta kohden 181 (vaihteluväli ) (Vehanen 1995). Saalis on useina vuosina jäänyt alle 200 /1000 istukasta, jota voidaan pitää jonkinlaisena kannattavuuden alarajana. Vuosien istutusmääriin suhteutettuna taimensaalis on ollut heikko eli esimerkiksi vuoden 2010 saalis 4,5 t vastaa suoraan keskimääräistä vuotuista istutusmäärää kohden laskettuna takaisinsaantia 129 /1000 istukasta. Taimenen ravintotilanne on ollut vahvan muikkukannan vuoksi periaatteessa hyvä, eikä se ole rajoittanut taimenen menestymistä viime vuosina. Oulujärven taimenistutusten tuloksellisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät. Osa istukkaista vaeltaa Oulujokeen. V Oulujärvestä vaelsi Oulujokeen noin taimenta, joista pääosa oli saman kesän istukkaita (Hyvärinen ym. 1992). On kuitenkin ilmeistä, että myös Oulujärveen vaeltaa osa Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien taimenistukkaista (Salojärvi & Huusko 1987). Istutusten tuloksellisuus riippuu myös taimenen ravintotilanteesta. Taimenen istutusmäärät tulisi pystyä mitoittamaan kulloisenkin ravintotilanteen mukaan (Vehanen & Kylmälä 1998). Heidän esittämän Oulujärven kalakantojen hoitomallin mukaan hyvässä ravintotilanteessa voidaan istuttaa jopa poikasta vuodessa ja huonossa ravintotilanteessa alle puolet tästä. Taimenen predaatio vaikuttaa myös saalislajien, pääasiassa muikun, kantoihin ja sitä kautta saaliiseen. Oulujärven vahvalla haukikannalla voi olla merkittävä vaikutus taimenistutusten onnistumiseen. Tähän viittaavat mm. tulokset radiolähettimillä merkittyjen taimenistukkaiden joutumisesta merkittävässä määrin haukien saaliksi (Hyvärinen ym. 2003). Taimensaalis on ollut jatkuvasti heikko etenkin Paltaselällä, ja on ilmeistä, että istutuksilla saataisiin kokonaisuudessaan parempi tulos, jos ne tehtäisiin kaikki suoraan Ärjän- ja Niskanselälle. Tällöin vältettäisiin mm. haukien aiheuttama predaatio Paltaselällä. Tarkasteltaessa pitkän aikavälin tuloksia voidaan todeta, että taimenen poikasistutukset järveen eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Jatkossa taimenistutuksia voitaisiin harkita tehtäväksi ainakin kokeiluluontoisesti myös pyyntikokoisilla yksilöillä lähinnä viehekalastuksen houkuttimeksi. Kuhasta on tullut Oulujärvellä istutusten myötä taloudellisesti merkittävin saalislaji. Parantunut kuhasaalis on perustunut pääosin mittaviin istutuksiin. V tehtyjen merkintäkokeiden tulokset viittaavat siihen, että kuhan tuotanto Oulujärvellä perustuu nykyisin jo pääosin kuhan luontaiseen lisääntymiseen. Mikäli tilanne on pysyvä, tulee 35

40 jatkossa jossakin vaiheessa ottaa harkittavaksi kuhaistutusten pienentäminen tai mahdollisesti jopa niistä kokonaan luopuminen. Vahvalla kuhakannalla voi olla vaikutusta myös järven muikku- ja kuorekantoihin sekä myös muiden kalalajien elinolosuhteisiin muuttuneessa kilpailutilanteessa. Yksi syy todettuun kuoreen vähenemiseen voi olla vahvistunut kuhakanta. Kuhan istutusmäärä kohosi 1990-luvulla ja oli v tasoa vuodessa (kuva 15). Vuodesta 2005 lähtien istutusmäärä on ollut tasoa vuodessa. Istutusmäärän aleneminen ei vielä käytännössä ole vaikuttanut merkittävästi vuoden 2010 kokonaissaaliiseen (kuva 16), koska pääosa pyydettävistä kuhista on yli 5-vuotiaita. Siten vuoden 2010 kokonaissaalis perustuu 2000-luvun alkuvuosien kuhan korkeaan istutustasoon. Merkintätulosten mukaan kuhasaalis ei ole enää riippuvainen pääosin istutuksista, joten istutusmäärän aleneminen ei todennäköisesti heijastu alentuneena saaliina. Tarkkailutulosten perusteella kuhakanta näyttää jo vakiintuneen Oulujärvellä. Kalastuskirjanpitotulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa. Esikesäisten hauenpoikasten istutukset siinä mitassa, että niiden vaikutus voisi ilmetä saalistilastoissa, aloitettiin v ja niitä jatkettiin v asti. Istutukset tehtiin pääosin Paltaselän Mieslahteen ja Niskanselän Jaalanganlahteen. Esikesäisten poikasten istutustuloksista ei ole tietoja, joten istutustuloksia voidaan arvioida vain saalistilastojen ja kalastuskirjanpidon yksikkösaaliiden perusteella. Kirjanpitotulosten ja saalistilastojen perusteella istutuksilla ei ole ollut selvää vaikutusta haukisaaliiseen. Haukikanta on Oulujärvessä edelleen tasaisen vahva; saalis v oli tarkkailujakson paras. Luontaisesti vahvan haukikannan vuoksi hauen istutuksia ei Oulujärvellä tarvita Niskanselkä Ärjänselkä Paltaselkä Kuhaistutukset ( kesänvanhoja) Oulujärvellä v (Kainuun ELY- Kuva 15 keskus)

41 Kuva 16 Kuhan kokonaissaalis () Oulujärvellä kalastustiedustelujen mukaan v ARVIO TARKKAILUOHJELMAN KEHITTÄMISTARPEESTA Jatkuva kalastuskirjanpito antaa perustietoa kalastuksesta ja kalastuksen tuloksellisuudesta sekä suuntaa-antavaa tietoa kalakantojen muutoksista. Kalastuskirjanpitoa voidaan jatkaa Oulujärvellä nykyisen laajuisena. Määrävuosin tehdyillä kattavilla kalastustiedusteluilla on saatu hyvä tieto Oulujärven kalastuksesta eli kalastajamääristä, pyyntitavoista, pyydysmääristä ja kokonaissaaliista sekä niissä tapahtuneista muutoksista. Tiedustelujen saalistietojen perusteella on voitu arvioida myös kalaston hoitotoimien tuloksellisuutta. Tiedusteluja voidaan jatkaa entiseen tapaan 5 vuoden välein. Kalakantojen ja istutusten tuloksellisuuden seurantaohjelma voidaan jatkossa keskittää kuhaan ja siikaan. Vuosina merkittyjen kuhanpoikasten todellinen saalistuotto voidaan arvioida vasta useiden vuosien kuluttua. Siksi jatkossa on tarpeen kerätä kuhanäytteitä (otoliitteja), jotta istutusten lopullinen saalistuotto voidaan arvioida. Siian osalta voitaisiin jatkossa kerätä näytteitä vain Paltaselältä, jotta saadaan tietoa pohjasiikaistutusten tuloksellisuudesta. Siikanäytteitä on kerätty Oulujärvellä kaikilta seliltä vuodesta 1998 lähtien ja niistä on määritetty siivilähammasjakauma ja osalta jaksoa myös siian kasvu. Aineistosta voitaisiin erillisselvityksenä analysoida istutusten tuloksellisuutta sekä istutusajankohdan vaikutusta istutustulokseen. 12 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään yhteenveto Oulujärven kalataloustarkkailun tuloksista vuosilta , jolloin tarkkailu käsitti vuosittain kalastuskirjanpidon sekä siian ja kuhan kalakantanäytteet. Kalastustiedustelu tehtiin vuodelta Lisäksi tehtiin erillisselvityksinä kuhan vuosiluokka- ja tuottoindeksin laskenta vuosien aineistosta sekä kuhanpoikasten merkintäkokeiden seurantaa vuosina Kalastuskirjanpidon mukaan muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut viime vuosina pientä, minkä vuoksi sen verkkopyynti, talvinuottaus ja troolaus ovat olleet tavallista vähäisempää. Edelleen kuitenkin varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset mm. troolipyynnissä. Muikun pienen koon vuoksi kalalla on ollut markkinointivaikeuksia. Verkkopyynnin tulokset eivät anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Kirjanpitäjien kalastus # mm:n

42 siikaverkoilla on käytännössä lähes loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen, ja niillä saadut siian yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 /pkk. Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Isorysillä saatu siikasaalis on laskenut kaikilla selillä, ja viime vuosina yksikkösaalis on ollut yleensä tasoa 1,0 /pkk tai vähemmän. Niskanselällä yksikkösaalis on ollut kuitenkin viime vuosina tätä parempi. Taimenen yksikkösaalis on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan sekä verkko- että rysäpyynnissä. Parhaat taimensaaliit on saatu Niskanselältä. Kuhan yksikkösaalis on kohonnut selvästi 1990-luvun puolivälistä lähtien Paltaselällä ja 2000-luvulla myös Ärjän- ja Niskanselällä. Verkko- ja rysäkalastajat saivat v kuhaa yhteensä 36 t eli yli viisi kertaa enemmän kuin haukea. Tulosten perusteella kuhan yksikkösaalis verkoilla näyttää jo saavuttaneen huippunsa ja on vakiintunut kaikilla selillä kohtalaiseksi eli tasolle 0,6-0,8 /pkk. Kuhakannan voimistuminen näkyy myös isorysäsaaliissa. Hauen yksikkösaalis verkoilla on laskenut 2000-luvun alun jälkeen kaikilla selillä pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 /pkk. Haukikannan vahvuudessa ei ole kuitenkaan tapahtunut vastaavaa muutosta. Hauen yksikkösaalista on laskenut 2000-luvulla kalastustapojen muuttuminen enemmän kuhaa suosivaksi. Mateen yksikkösaalis on alentunut luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä tasolle 0,1-0,2 /pkk. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Siian kalakantanäytteiden mukaan planktonsiikojen osuus oli v Paltaselällä 80 %, mutta Ärjän- ja Niskanselällä %, mikä viittaa näillä selillä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Kuhanpoikasten merkintätutkimuksen mukaan istutuspoikasten osuus 1-vuotiaista kuhista oli v keskimäärin 4-9 % ja v pyydetyistä 2-vuotiasita 4 %. Tulokset viittaavat siihen, että kuhan tuotanto Oulujärvellä perustuu nykyisin pääosin kuhan luontaiseen lisääntymiseen. Kalastustiedustelun mukaan Oulujärvellä kalasti v noin 2300 kotitarvekalastajataloutta ja 53 ammattikalastajataloutta. Troolausta harjoitti 5 trooliporukkaa ja talvinuottausta 1 nuottaporukka. Isorysiä oli käytössä 47 ja verkkoja Kokonaissaalis Oulujärvellä v oli 389 t, josta ammattikalastajien osuus oli vajaa puolet eli 46 %. Troolikalastajien osuus kokonaissaaliista oli 10 %. Saaliista oli haukea ja kuhaa molempia 27 %, muikkua 17 % ja ahventa 14 %. Siian osuus kokonaissaaliista oli alle 2 %. Taimensaalis oli 4,5 t. Koko järven pinta-alaa kohden laskettuna kokonaissaalis oli 4,2 /ha. Kotitarvekalastajien määrä väheni Oulujärvellä 1990-luvun loppupuolella, mutta luvulla kalastajamäärä on pysynyt käytännössä samana. Myös ammattikalastajien määrä on vähentynyt 1980-luvun jälkeen, mutta määrä ei ole enää muuttunut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Pääammattilaisia kalastajista on nykyisin noin 20 taloutta. Kokonaissaalis oli v tarkkailujakson heikoin, mikä johtui lähinnä pienestä muikkusaaliista. Oulujärven kokonaissaalis on voimakkaasti riippuvainen muikkusaaliista. Muikku on ollut viime vuosina pienikokoista, mikä on vähentänyt sen pyyntiä. Siikakanta on heikentynyt Oulujärvellä 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja kuhakanta on vahvistunut merkittävästi 2000-luvulla. Kuhasta on tullut Oulujärvellä taloudellisesti merkittävin saalislaji. Haukikanta on ollut tasaisen vahva koko tarkkailujakson ajan. 38

43 13 VIITTEET Hyvärinen, P., Salojärvi, K., Pushkin, S. & Ahonen, M Kalojen vaellus Oulujärvestä Oulujokeen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarja A, 115. Helsinki. Hyvärinen, P.,Vehanen, T., Laaksonen T. & Johansson Kimmo Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko. Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset. Riistanja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja nro 267. Paltamo. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto (PSV) Oulujärven ammattikalastusselvitys v Moniste. PSV-Maa ja Vesi Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Environment Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Finland Oy Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta Monisteita. Pöyry Finland Oy Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu. Väliraportti vuosilta Moniste. Salojärvi, K Compensation in whitefish (Coregonus lavaretus L. s.l.) populations in Lake Oulujärvi, northern Finland. Finnish Fish. Res. 13: Salojärvi, K. & Huusko, A Sotkamon reitin velvoitehoidon tulokset v , tuloksiin vaikuttavat tekijät ja suositukset hoidon kehittämiseksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja 58. Helsinki. Salojärvi, K., Moilanen, P. & Hyvärinen, P Oulujärven siian kalastus, siikojen ekologia, istutustoiminnan tulokset ja ekologiset vaikutukset. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Käsikirjoitus. Sutela, T., Hyvärinen, P. & Ylitalo A Troolikalastus vakiinnutti asemansa Oulujärvellä. Riistan- ja kalasntutkimus. Kala- ja riistaraportteja nro 218. Vehanen, T Oulujärven kalanhoitovelvoitteiden tuloksellisuus ja kalataloudellisen tarkkailun kehittäminen. Riistan- ja kalantutkimus. Kalaraportteja nro 20. Paltamo. Vehanen, T. & Hyvärinen, P Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Kalakanta-arviot ja ravintonäytteet. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 78. Paltamo. Vehanen, T. & Kylmälä, P Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Osaraportti 5: Kalakantojen hoitomallin Oulujärvi-sovellus. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja. Paltamo. 39

44 KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V Liite 1.1 Merkinnät: Kuukaudet I - XII, verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (), kuukauden alkupuoli ja loppupuoli (ap, lp). PALTASELKÄ Muikkuverkot # mm kk pkk muikku IX 9 3 X IX-X /pkk 0,792 Verkot mm kk pkk siika hauki ahven made X 12 2, XI ,5 2 X-XI 24 7,5 1 0,5 3 /pkk 0,313 0,042 0,021 0,125 Verkot mm (hiukan # mm) kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna I 510 4,4 0, ,6 1,5 389,8 0,8 II 396 2,4 3,6 59,2 20,8 0,8 206,5 0,8 III ,8 10, ,7 0 IV ,9 2,8 65,2 1 V VI VII ,5 4 VIII ,7 8, IX X 72 7, I-IV ,8 4, ,1 7,1 794,2 2,6 /pkk 0,005 0,003 0,138 0,049 0,005 0,507 0,002 V-VIII ,7 32,5 0 30, /pkk 0,022 0,031 0,080 0,000 0,075 0,644 0,135 IX-X , /pkk 0,051 0,000 0,111 0,000 0,021 0,762 0,000 I-X ,3 16,9 312,5 77,1 49,6 1495,2 57,6 /pkk 0,018 0,007 0,123 0,030 0,019 0,587 0,023 Isorysät (harvat, # 20 mm) kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna särki muikku V VI VII VIII IX X V-VIII /pkk 0,444 0,053 1,519 0,008 1,301 8,639 2,707 1,526 0,008 IX-X /pkk 0,682 0,000 0,364 0,000 0,545 0,773 1,636 0,909 0,136 V-X /pkk 0,497 0,047 1,409 0,007 1,242 7,826 2,658 1,497 0,027

45 Maderysä (isorysä) Liite 1.2 kk pkk hauki made ahven I II III IV I-IV /pkk 2,556 8,778 0,111 Katiskat kk pkk ahven hauki made V ,2 1,2 8,9 /pkk 3,850 0,100 0,742 Kajaaninjoki Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha käytössä kertoja aika h VI VII VI-VII /kkr 1,000 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (I ap), vähäistä (I lp-iii ap), vaikeuttaa pyyntiä (III lp). 2. Verkkojen ja katiskan likaantuminen vähäistä (I-III, V lp). 3. Merkittävää likaantumista ei ollut. Vedenpinnan korkea taso ja kovat virtaukset haittasivat ja veivät kaloja perinteisiltä pyyntipaikoilta. 4. Verkot erittäin likaisia , johtuu varmaan järven vedenpinnan laskusta. Verkot erittäin likaisia (II lp). 5. Verkkojen pohjaruoste vaikeutti pyyntiä, voimakas veden lasku (II ap). 6. Verkkojen limoittuminen voimakasta (VI lp), vaikeuttaa pyyntiä (VII lp, VIII lp). 7. Verkkojen likaantuminen (roskat ym.) vaikeuttaa pyyntiä (VIII ap), voimakasta (VIII lp), vaikeuttaa pyyntiä (IX). Verkkojen limoittuminen voimakasta (X). ÄRJÄNSELKÄ Muikkuverkot # mm kk pkk muikku ahven särki VII IX 60 34,0 7 6,5 X 72 72, VII /pkk 0,250 0,133 0,017 IX-X ,8 17 8,5 /pkk 0,809 0,129 0,064 VII-X /pkk 0,634 0,130 0,049

46 Verkot # mm Liite 1.3 kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna I ,5 12, II , ,5 8, ,5 III ,3 3, , IV V , VI ,5 VII ,5 20, ,6 VIII ,5 0 37, IX , , X , XI XII , I-IV ,2 6, , ,5 /pkk 0,024 0,001 0,369 0,235 0,004 0,741 0,006 V-VIII , ,1 /pkk 0,010 0,002 0,077 0,001 0,016 0,634 0,001 IX-XII , , /pkk 0,006 0,001 0,059 0,006 0,001 0,758 0,001 I-XII ,2 24,2 3362,5 1513, ,6 /pkk 0,013 0,001 0,152 0,068 0,007 0,712 0,002 Isorysät (tiheät) kk pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha lahna särki V VI ,5 2, , VII , ,5 8,5 37 VIII , , IX , X 1 3 1,5 6 1, ,5 V-VIII ,6 1429, , ,5 49 /pkk 0,841 0,073 10,830 0,364 2,080 8,530 0,223 0,371 IX-X , ,5 /pkk 0,714 0,714 2,024 0,048 4,238 4,286 0,143 0,357 V-X , , ,5 56,5 /pkk 0,824 0,161 9,621 0,320 2,376 7,948 0,212 0,369 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (lima, roskat, III ap-v ap), voimakasta (roskat, V lp), vaikeuttaa pyyntiä (roskat, heinät, VI-VII). 2. Rysän limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII ap), voimakasta (VII lp), vaikeuttaa pyyntiä (VIII), vähäistä (IX ap-x ap, myös roskia). 3. Verkkojen likaantuminen vähäistä läpi vuoden. 4. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (roskat, V lp), vaikeuttaa pyyntiä (limoittuminen, X ap), voimakasta (limoittuminen, X lp-ix ap). 5. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap- IV ap), vaikeuttaa pyyntiä ( V lp-vi ap), vähäistä (VI lp, VIII, XII lp).

47 NISKANSELKÄ Liite 1.4 Verkot # mm (hiukan # 90 mm) kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna säyne kirjolohi I , ,2 347, , II , ,9 192, , III , ,3 261, , IV , , ,1 23,5 0 0 V , ,4 15,5 11, VI , , VII ,3 0 13,9 1,5 1,5 170, VIII ,9 61,3 0 51,8 1274, IX , X ,5 5, , XI XII ,4 421,6 197, I-IV , , ,2 92,5 0 7 /pkk 0,040 0,002 0,226 0,223 0,000 1,158 0,022 0,000 0,002 V-VIII ,8 27,9 285, ,7 2573, /pkk 0,041 0,004 0,043 0,003 0,010 0,384 0,010 0,001 0,000 IX-XII ,4 20,9 660,6 363, , /pkk 0,032 0,002 0,074 0,041 0,000 0,757 0,033 0,000 0,000 I-XII ,1 55,8 1886,9 1311,5 67, ,9 451,5 5 7 /pkk 0,037 0,003 0,095 0,066 0,003 0,715 0,023 0,000 0,000 - yhdellä kalastajalla Painualahdella # 45 mm:n verkkoja toukokuussa, 160 pkk, ahven 169 Isorysät (tiheät) kk pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha särki lahna kuore made V VI VII , VIII IX , V-VIII , /pkk 6,791 0,258 18,165 2,989 9,846 16,923 28,066 2,637 0,516 0,000 IX , /pkk 3,091 0,636 8,182 0,091 1,818 4,864 3,364 0,000 0,000 0,909 V-IX , , /pkk 6,392 0,299 17,088 2,676 8,980 15,623 25,402 2,353 0,461 0,098 Hoitopyyntirysät (isorysiä, Jaalanganlahti ja sen suu) kk pkk siika hauki ahven kuha särki lahna V VI VII VIII V-VIII /pkk 0,400 8,400 4,960 6,220 15,380 1,240 Nuotta kk kalastus- veto- muikku särki salakka päiviä kertoja VI VII VIII VI-VIII /kp 66,4 6,3 3,8

48 Troolipari (1 ) Liite 1.5 kk kalastus- muikku hotta- siika hauki kuore kuha särki taimen päiviä muikku V VI VII VIII IX X V-VIII /kp 228,4 0,0 0,6 6,7 7,2 1,8 5,0 0,1 IX-X /kp 300,0 3,5 0,0 9,9 18,8 6,2 0,0 0,0 V-X /kp 256,8 1,4 0,4 8,0 11,8 3,5 3,0 0,0 Maderysät kk pkk made II III II-III /pkk 4,464 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Nuottamuikut pieniä, ei kaupaksi (VI ap). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VIII), vaikeuttaa pyyntiä (IX-XI), vähäistä (XII). 3. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-vi ap), rysien limoittuminen vaikeutta pyyntiä (VI lp-ix lp). Verkkojen likaantuminen voimakasta (pohjaliete, X lp). 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (levä, humus, I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (humus, II lp-iii lp, VI-VII), voimakasta (limoittuminen, VIII-X), vaikeuttaa pyyntiä (limoittuminen, XII). Ei makuvirheitä. 5. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-III), vaikeuttaa pyyntiä (V ap), vähäistä (VI ap-viii ap) vaikeuttaa pyyntiä (VIII lp).

49 SAALISINDEKSIT V Liite 2.1 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) Oulujärvellä v Muikkuverkot # mm. Kuukausijakso, Paltas. Ärjäns. Niskans. vuosi VI-VIII IX-X VI-X Taulukko 2. Kalastuspäiväkohtainen nuottasaalis (/kp) Oulujärvellä v Kuukausijakso, Muikku vuosi Ärjänselkä III-IV ,8 VI ,0 Niskanselkä I-IV , , , ,6 V-VIII , , , , , ,4 I-VIII , , , , , ,4 Taulukko 3. Trooliparin kalastuspäiväkohtainen saalis (/kp) Oulujärven Niskanselällä v Ei sisällä hottamuikkua. Kuukausijakso Muikku vuosi V-VIII , ,4 IX-X , , , , , ,0 V-X , , , , , ,8

50 Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Verkot # mm. Liite 2.2 # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha vuosi VI-VII X-XI VI-XI # mm Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha vuosi VI-VIII # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Harvat isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X

51 Taulukko 6. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Tiheät isorysät. Liite 2.3 Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Särki Lahna vuosi V-VI X V-X Taulukko 7. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärvellä v Maderysät. Kuukausijakso, Made vuosi Paltaselkä I-IV XII I-IV Ärjänselkä II-III Niskanselkä I-III Taulukko 8. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Hauki Ahven Made Särki vuosi V-VII Taulukko 9. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Verkot # mm. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII

52 Taulukko 10. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Tiheät isorysät. Liite 2.4 Kuukausijakso, Siika Taimen Muikku Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 11. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v Katiskat. Kuukausijakso, Ahven Hauki Made vuosi I-II V-VI Taulukko 12. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Verkot # mm. # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Ahven Särki vuosi VIII IX VIII-IX # mm Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna Säyne Kirjolohi vuosi I-IV V-VIII IX-XII I-XII

53 Taulukko 13. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Tiheät isorysät. Liite 2.5 Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Kirjolohi Lahna Särki vuosi V-VIII IX-X V-X Taulukko 14. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v Rantarysät. Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha Lahna Siika vuosi V-VI Taulukko 15. Ravustustiedot Kaivannonsalmesta v Kuukausijakso, mertoja merta-d yli 10 cm yli 10 cm alle 10 cm vuosi /md VIII-IX n n VII-IX , VII ,71 888

54 Liite 3

55 OULUJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU V Liite 4 Arvoisa vastaanottaja Oulujärven kalataloustarkkailuun liittyen järvellä tehdään vuotta 2010 koskeva kalastustiedustelu, jolla pyritään selvittämään kalastajamääriä, pyydysmääriä ja saatua saalista. Tiedustelun tuloksia tarvitaan mm. kehitettäessä alueen kalastusmahdollisuuksia ja seurattaessa kalaistutusten onnistumista. Vastaavanlainen tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta Tiedustelu tehdään osakaskuntien lupamyyntitietojen pohjalta. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistulosten laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 7.2. mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Sekin tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p Tiedustelu on henkilökohtainen 1. Kalastitteko Oulujärvellä v. 2010? (rastita) kyllä ei 2. Osakaskunnan luvan lunasti taloudestani yhteensä henkilöä 3. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudestani yhteensä henkilöä 4. Kalastuksen luonne on (rastita) kotitarve- ja virkistyskalastusta sivuammattikalastusta pääammattikalastusta 5. Pääasiallinen kalastusalueeni oli (rastita yksi) Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 6. Kalastuspäivien määrä kuukausittain v tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

56 7. Käytössä olleet pyydykset ja saatu saalis Oulujärvellä v Arvioikaa oheiseen taulukkoon kalastustietonne Oulujärveltä eli - käytössä olleiden pyydysten määrä (verkkojen määrä 30 metrisinä ilmoitettuna) - pyyntipäivien määrä eri pyydyksillä - saalis kalalajeittain eri pyydyksillä Pyydystyyppi muikkuverkko 02 verkko # mm 03 verkko # mm 04 verkko # yli 40 mm 05 katiska 06 rantarysä 07 maderysä 08 isorysä 09 nuotta 10 heittovapa 11 moottoriuistelu - vapoja 12 uistelu soutuveneestä - vapoja 13 koukut 14 mato-onki 15 pilkkionki 16 muu, mikä? Saalis eri pyydyksillä Kerralla Pyynti käytössä päiviä muikku siika taimen järvilohi hauki ahven kuha made lahna säyne harjus särki kuore muu, mikä?

57 8. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Oulujärvellä? (rastita) Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Kalojen makuvirheet Vesistön säännöstely Heikko saalis Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuormitus Muu, mikä? 9. Oma arvionne kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärvellä (rastita) Kuhakannan vahvuus Kuhaistutukset Kuhaa on selvästi liian vähän Kuhaa on jonkin verran liian vähän Kuhaa on sopivasti Kuhaa on jonkin verran liikaa Kuhaa on selvästi liikaa En osaa sanoa Kuhaistutukset on lopetettava Kuhaistutuksia on vähennettävä Kuhaistutukset on pidettävä nykyisellään Kuhaistutuksia on lisättävä En osaa sanoa Kuhakantaan liittyvät kommentit 10. Lisätietoja, kommentteja KIITOS

58 KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V Liite 5.1 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä x/kalastaja = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä kaikkia kalastajia kohti Niska, Niskanselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, ,0 69 1,0 muikkuverkot 0,200 13,8 4,6 63 0,9 verkot # mm 0,240 16,6 3,7 61 0,9 verkot # mm 0,240 16,6 3,0 50 0,7 verkot # > 40 mm 0,480 33,1 4, ,1 katiskat 0,240 16,6 1,5 25 0,4 rantarysät 0,040 2,8 1,0 3 0,0 maderysät kurenuotta heittovavat 0,360 24,8 1,2 30 0,4 vavat (moottorivene) 0,400 27,6 3,1 86 1,2 vavat (soutuvene) 0,240 16,6 1,5 25 0,4 koukut 0,040 2,8 5,0 14 0,2 mato-onget 0,200 13,8 2,0 28 0,4 pilkkionget 0,240 16,6 1,3 22 0,3 muikku 0,200 13,8 20, ,1 siika 0,320 22,1 4, ,5 taimen 0,440 30,4 4, ,0 järvilohi 0,040 2,8 1,0 3 0,0 hauki 0,880 60,7 25, ,7 ahven 0,800 55,2 51, ,4 kuha 0,560 38,6 9, ,3 made 0,400 27,6 9, ,7 lahna 0,240 16,6 4,7 78 1,1 säyne harjus särki 0,400 27,6 76, ,5 kuore 0,040 2,8 2,0 6 0,1 seipi 0,040 2,8 0,3 1 0,0 salakka 0,080 5,5 2,5 14 0,2 kiiski 7772

59 Väätäjä, Niskanselkä Liite 5.2 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, ,0 12 1,0 muikkuverkot verkot # mm verkot # mm verkot # > 40 mm 0,667 8,0 6,3 50 4,2 katiskat rantarysät maderysät kurenuotta 0,167* 1,0 1,0 1 0,1 heittovavat vavat (moottorivene) 0,500 6,0 9,0 54 4,5 vavat (soutuvene) koukut mato-onget pilkkionget 0,667 8,0 1,0 8 0,7 muikku 0,167 2,0 42,0 84 7,0 siika 0,167 2,0 5,0 10 0,8 taimen 0,333 4,0 2,3 9 0,8 järvilohi hauki 0,833 10,0 37, ,5 ahven 0,833 10,0 47, ,2 kuha 0,333 4,0 35, ,7 made 0,167 2,0 10,0 20 1,7 lahna 0,167 2,0 1,0 2 0,2 säyne harjus särki 0,167 2,0 2,0 4 0,3 kuore seipi salakka kiiski * ei yleistetty 1117 Jaalanka, Niskanselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,035 5,4 3,5 19 0,1 verkot # mm 0,070 10,8 2,8 30 0,2 verkot # mm 0,175 27,0 2,1 57 0,4 verkot # > 40 mm 0,456 70,2 3, ,8 katiskat 0,246 37,9 1,3 49 0,3 rantarysät 0,018 2,8 2,0 6 0,0 maderysät kurenuotta heittovavat 0,228 35,1 1,0 35 0,2 vavat (moottorivene) 0,404 62,2 3, ,2 vavat (soutuvene) 0,158 24,3 2,0 49 0,3 koukut 0,018 2,8 15,0 42 0,3 mato-onget 0,316 48,7 1,8 88 0,6 pilkkionget 0,298 45,9 1,8 83 0,5 muikku 0,035 5,4 11,5 62 0,4 siika 0,123 18,9 4,4 83 0,5 taimen 0,123 18,9 8, ,1 järvilohi 0,035 5,4 3,9 21 0,1 hauki 0, ,4 27, ,0 ahven 0, ,1 21, ,7 kuha 0,491 75,6 12, ,0 made 0,211 32,5 19, ,2 lahna 0,263 40,5 9, ,5 säyne harjus 0,018 2,8 1,0 3 0,0 särki 0,298 45,9 9, ,7 kuore 0,018 2,8 0,6 2 0,0 seipi salakka kiiski 0,035 5,4 1,2 6 0,0 9144

60 Paltamo I, Paltaselkä Liite 5.3 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,231 65,1 3, ,7 verkot # mm 0,015 4,2 2,0 8 0,0 verkot # mm 0,108 30,5 4, ,5 verkot # > 40 mm 0, ,5 5, ,8 katiskat 0,262 73,9 3, ,9 rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,200 56,4 1,5 85 0,3 vavat (moottorivene) 0,323 91,1 3, ,1 vavat (soutuvene) 0,185 52,2 1,7 89 0,3 koukut 0,046 13,0 9, ,4 mato-onget 0,308 86,9 1, ,6 pilkkionget 0, ,6 1, ,7 muikku 0,200 56,4 29, ,9 siika 0,292 82,3 2, ,6 taimen 0,169 47,7 4, ,7 järvilohi 0,077 21,7 3,6 78 0,3 hauki 0, ,1 36, ,3 ahven 0, ,3 20, ,1 kuha 0, ,9 54, ,1 made 0, ,1 17, ,6 lahna 0,215 60,6 6, ,3 säyne 0,015 4,2 2,0 8 0,0 harjus särki 0,200 56,4 4, ,8 kuore seipi 0,015 4,2 2,0 8 0,0 salakka kiiski 0,015 4,2 0,2 1 0, Paltamo I, Ärjänselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,267 33,4 3, ,8 verkot # mm 0,033 4,1 1,0 4 0,0 verkot # mm 0,367 45,9 3, ,4 verkot # > 40 mm 0,700 87,5 4, ,2 katiskat 0,267 33,4 1,8 60 0,5 rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,200 25,0 1,2 30 0,2 vavat (moottorivene) 0,467 58,4 3, ,6 vavat (soutuvene) 0,233 29,1 1,6 47 0,4 koukut 0,067 8,4 10,0 84 0,7 mato-onget 0,300 37,5 1,4 53 0,4 pilkkionget 0,267 33,4 1,6 53 0,4 muikku 0,233 29,1 7, ,6 siika 0,333 41,6 2,3 96 0,8 taimen 0,367 45,9 3, ,2 järvilohi 0,133 16,6 5,7 95 0,8 hauki 0, ,6 13, ,0 ahven 0, ,4 22, ,6 kuha 0,733 91,6 21, ,9 made 0,133 16,6 25, ,4 lahna 0,167 20,9 3,5 73 0,6 säyne harjus 0,033 4,1 1,0 4 0,0 särki 0,200 25,0 26, ,2 kuore seipi salakka 0,033 4,1 15,0 62 0,5 kiiski 7812

61 Paltamo II, Paltaselkä Liite 5.4 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,175 30,3 3, ,6 verkot # mm 0,035 6,1 3,0 18 0,1 verkot # mm 0,175 30,3 2,9 88 0,5 verkot # > 40 mm 0, ,3 4, ,6 katiskat 0,316 54,7 1,8 98 0,6 rantarysät 0,070 12,1 1,3 16 0,1 maderysät kurenuotta heittovavat 0,211 36,5 1,3 47 0,3 vavat (moottorivene) 0,386 66,8 3, ,4 vavat (soutuvene) 0,158 27,3 1,9 52 0,3 koukut 0,035 6,1 8,0 48 0,3 mato-onget 0,246 42,6 1,4 60 0,3 pilkkionget 0,386 66,8 1,2 80 0,5 muikku 0,175 30,3 20, ,7 siika 0,158 27,3 4, ,7 taimen 0,140 24,2 1,9 46 0,3 järvilohi 0,053 9,2 4,7 43 0,2 hauki 0, ,8 35, ,1 ahven 0, ,7 39, ,3 kuha 0, ,8 32, ,2 made 0,333 57,6 16, ,5 lahna 0,158 27,3 4, ,7 säyne 0,018 3,1 0,8 2 0,0 harjus särki 0,246 42,6 11, ,9 kuore 0,018* 1,0 200, ,2 seipi salakka kiiski * ei yleistetty Paltaniemi-Jormua, Paltaselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,171 55,6 3, ,6 verkot # mm 0,073 23,7 2,4 57 0,2 verkot # mm 0,159 51,7 3, ,5 verkot # > 40 mm 0, ,4 4, ,3 katiskat 0, ,1 1, ,6 rantarysät 0,061 19,8 1,3 26 0,1 maderysät 0,012 3,9 1,0 4 0,0 kurenuotta heittovavat 0,256 83,2 1, ,4 vavat (moottorivene) 0, ,4 3, ,8 vavat (soutuvene) 0,171 55,6 2, ,4 koukut 0,037 12,0 6,3 76 0,2 mato-onget 0, ,0 1, ,5 pilkkionget 0, ,9 1, ,7 muikku 0,159 51,7 21, ,4 siika 0,280 91,0 3, ,9 taimen 0,085 27,6 4, ,4 järvilohi 0,037 12,0 4,6 55 0,2 hauki 0, ,6 37, ,7 ahven 0, ,5 19, ,2 kuha 0, ,5 37, ,9 made 0,305 99,1 13, ,2 lahna 0,220 71,5 6, ,4 säyne harjus särki 0, ,9 17, ,7 kuore 0,012 3,9 10,0 39 0,1 seipi salakka 0,012 3,9 5,0 20 0,1 kiiski 30571

62 Paltaniemi-Jormua, Ärjänselkä Liite 5.5 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, ,0 91 1,0 muikkuverkot 0,130 11,8 3,0 35 0,4 verkot # mm 0,087 7,9 2,5 20 0,2 verkot # mm 0,174 15,8 3,3 53 0,6 verkot # > 40 mm 0,522 47,5 4, ,1 katiskat 0,348 31,7 1,9 60 0,7 rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,130 11,8 1,3 15 0,2 vavat (moottorivene) 0,435 39,6 2, ,2 vavat (soutuvene) 0,261 23,8 2,3 55 0,6 koukut 0,043 3,9 10,0 39 0,4 mato-onget 0,261 23,8 2,0 48 0,5 pilkkionget 0,261 23,8 1,7 40 0,4 muikku 0,130 11,8 11, ,5 siika 0,217 19,7 3,8 75 0,8 taimen 0,478 43,5 2, ,3 järvilohi 0,217 19,7 4,3 85 0,9 hauki 0,826 75,2 25, ,7 ahven 0,826 75,2 21, ,9 kuha 0,696 63,3 21, ,2 made 0,174 15,8 10, ,9 lahna 0,043 3,9 1,0 4 0,0 säyne 0,043 3,9 1,0 4 0,0 harjus särki 0,391 35,6 6, ,6 kuore seipi salakka kiiski 5734 Vuottolahti, Ärjänselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,338 62,5 3, ,1 verkot # mm 0,052 9,6 2,0 19 0,1 verkot # mm 0,221 40,9 3, ,7 verkot # > 40 mm 0, ,3 4, ,0 katiskat 0,377 69,7 2, ,9 rantarysät 0,026 4,8 1,5 7 0,0 maderysät kurenuotta heittovavat 0,143 26,5 1,1 29 0,2 vavat (moottorivene) 0, ,7 2, ,6 vavat (soutuvene) 0,195 36,1 1,7 60 0,3 koukut 0,026 4,8 20,0 96 0,5 mato-onget 0,273 50,5 1,6 81 0,4 pilkkionget 0,286 52,9 1,5 79 0,4 muikku 0,338 62,5 9, ,2 siika 0,247 45,7 3, ,8 taimen 0,170 31,4 4, ,8 järvilohi 0,052 9,6 9,0 87 0,5 hauki 0, ,8 31, ,9 ahven 0, ,3 27, ,4 kuha 0, ,5 22, ,7 made 0,273 50,5 32, ,8 lahna 0,104 19,2 4,9 94 0,5 säyne 0,013 2,4 1,0 2 0,0 harjus 0,013 2,4 1,0 2 0,0 särki 0,234 43,3 10, ,5 kuore seipi 0,039 7,2 0,8 6 0,0 salakka kiiski 0,013 2,4 1,0 2 0,

63 Vuolijoki-Manamansalo, Ärjänselkä Liite 5.6 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,198 53,9 3, ,7 verkot # mm 0,148 40,3 2, ,4 verkot # mm 0,309 84,0 3, ,1 verkot # > 40 mm 0, ,8 4, ,9 katiskat 0,309 84,0 1, ,5 rantarysät 0,012 3,3 3,0 10 0,0 maderysät kurenuotta heittovavat 0,284 77,2 1, ,4 vavat (moottorivene) 0, ,8 3, ,3 vavat (soutuvene) 0,173 47,1 1,7 80 0,3 koukut 0,025 6,8 4,5 31 0,1 mato-onget 0, ,7 1, ,7 pilkkionget 0,309 84,0 1, ,5 muikku 0,185 50,3 7, ,4 siika 0,321 87,3 6, ,0 taimen 0,346 94,1 8, ,9 järvilohi 0,099 26,9 3,1 83 0,3 hauki 0, ,6 44, ,7 ahven 0, ,7 25, ,3 kuha 0, ,4 21, ,3 made 0,259 70,4 15, ,1 lahna 0,235 63,9 15, ,7 säyne 0,037 10,1 2,5 25 0,1 harjus särki 0,333 90,6 10, ,5 kuore 0,025 6,8 1,0 7 0,0 seipi salakka kiiski Salmenranta, Ärjänselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, ,0 22 1,0 muikkuverkot 0,333 7,3 3,3 24 1,1 verkot # mm 0,083 1,8 3,0 5 0,2 verkot # mm 0,250 5,5 2,7 15 0,7 verkot # > 40 mm 0,583 12,8 3,7 47 2,2 katiskat 0,083 1,8 2,0 4 0,2 rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,250 5,5 1,0 6 0,3 vavat (moottorivene) 0,417 9,2 2,4 22 1,0 vavat (soutuvene) 0,333 7,3 1,7 12 0,6 koukut 0,167 3,7 10,0 37 1,7 mato-onget 0,583 12,8 1,7 22 1,0 pilkkionget 0,333 7,3 2,5 18 0,8 muikku 0,333 7,3 16, ,5 siika 0,417 9,2 2,3 21 1,0 taimen 0,250 5,5 5,5 30 1,4 järvilohi 0,083 1,8 2,0 4 0,2 hauki 0,917 20,2 15, ,6 ahven 0,917 20,2 13, ,3 kuha 0,583 12,8 11, ,8 made 0,500 11,0 18, ,0 lahna 0,167 3,7 2,8 10 0,5 säyne harjus 0,083 1,8 1,0 2 0,1 särki 0,333 7,3 6,8 50 2,3 kuore 0,167 3,7 0,8 3 0,1 seipi salakka kiiski 0,083 1,8 1,0 2 0,1 1180

64 Saarenranta, Niskanselkä Liite 5.7 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, ,0 21 1,0 muikkuverkot 0,231 4,9 3,0 15 0,7 verkot # mm 0,462 9,7 3,5 34 1,6 verkot # mm 0,692 14,5 2,6 38 1,8 verkot # > 40 mm 0,769 16,1 3,7 60 2,8 katiskat 0,154 3,2 1,0 3 0,2 rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,154 3,2 1,0 3 0,2 vavat (moottorivene) 0,308 6,5 3,5 23 1,1 vavat (soutuvene) 0,154 3,2 2,5 8 0,4 koukut 0,077 1,6 7,0 11 0,5 mato-onget 0,308 6,5 1,5 10 0,5 pilkkionget 0,385 8,1 1,4 11 0,5 muikku 0,231 4,9 0,3 1 0,1 siika 0,846 17,8 10, ,9 taimen 0,769 16,1 4,9 79 3,8 järvilohi 0,154 3,2 1,5 5 0,2 hauki 0,846 17,8 19, ,4 ahven 1,000 21,0 29, ,1 kuha 0,769 16,1 10, ,1 made 0,308 6,5 10,0 65 3,1 lahna 0,154 3,2 4,0 13 0,6 säyne harjus särki 0,615 12,9 20, ,5 kuore 0,077 1,6 1,0 2 0,1 seipi salakka kiiski 1739 Säräisniemi, Niskanselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot 0,128 33,0 3, ,4 verkot # mm 0,047 12,1 2,8 34 0,1 verkot # mm 0,140 36,1 5, ,7 verkot # > 40 mm 0, ,9 5, ,7 katiskat 0,093 24,0 1,5 36 0,1 rantarysät 0,012 3,1 1,0 3 0,0 maderysät 0,012 3,1 1,0 3 0,0 kurenuotta heittovavat 0,244 63,0 1,3 82 0,3 vavat (moottorivene) 0, ,1 5, ,7 vavat (soutuvene) 0,116 29,9 1,7 51 0,2 koukut 0,070 18,1 13, ,9 mato-onget 0,267 68,9 1, ,5 pilkkionget 0,198 51,1 1,7 87 0,3 muikku 0,116 29,9 8, ,0 siika 0,337 86,9 7, ,5 taimen 0, ,1 8, ,4 järvilohi 0,128 33,0 3, ,4 hauki 0, ,1 30, ,0 ahven 0, ,1 14, ,8 kuha 0, ,9 10, ,8 made 0,302 77,9 11, ,4 lahna 0,116 29,9 6, ,7 säyne harjus 0,012 3,1 2,0 6 0,0 särki 0,198 51,1 18, ,6 kuore 0,012 3,1 0,1 0 0,0 seipi 0,047 12,1 2,1 25 0,1 salakka 0,012 3,1 2,0 6 0,0 kiiski 0,012 3,1 2,0 6 0,

65 Yleisvesi, verkot, Ärjänselkä Liite 5.8 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, ,0 9 1,0 muikkuverkot 0,750 6,8 2,3 16 1,7 verkot # mm 0,250 2,3 2,0 5 0,5 verkot # mm 0,500 4,5 2,5 11 1,3 verkot # > 40 mm 0,750 6,8 4,3 29 3,2 katiskat rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat vavat (moottorivene) vavat (soutuvene) koukut mato-onget pilkkionget muikku 0,750 6,8 5,7 38 4,3 siika 0,750 6,8 4,0 27 3,0 taimen 0,500 4,5 3,0 14 1,5 järvilohi hauki 1,000 9,0 10, ,0 ahven 0,750 6,8 35, ,8 kuha 1,000 9,0 37, ,5 made 1,000 9,0 6,0 54 6,0 lahna säyne harjus särki 0,500 4,5 5,5 25 2,8 kuore seipi salakka kiiski 826 Yleisvesi, verkot, Niskanselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, ,0 1,0 muikkuverkot 0,143 2,3 4,0 9 0,6 verkot # mm 0,143 2,3 2,0 5 0,3 verkot # mm 0,286 4,6 4,0 18 1,1 verkot # > 40 mm 0,857 13,7 6,8 93 5,8 katiskat rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat vavat (moottorivene) vavat (soutuvene) koukut mato-onget pilkkionget muikku 0,143 2,3 30,0 69 4,3 siika 0,714 11,4 4,4 50 3,1 taimen 0,571 9,1 7,6 69 4,3 järvilohi 0,286 4,6 2,0 9 0,6 hauki 0,857 13,7 46, ,4 ahven 0,857 13,7 5,2 71 4,5 kuha 1,000 16,0 42, ,5 made 0,714 11,4 23, ,4 lahna 0,143 2,3 5,0 11 0,7 säyne harjus särki 0,143 2,3 30,0 69 4,3 kuore seipi salakka kiiski 1922

66 Oulujärven viehelupa, Paltaselkä Liite 5.9 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot verkot # mm verkot # mm verkot # > 40 mm katiskat rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,250 25,8 1,3 33 0,3 vavat (moottorivene) 0,875 90,1 6, ,3 vavat (soutuvene) 0,125 12,9 1,5 19 0,2 koukut mato-onget pilkkionget muikku siika taimen 0,250 25,8 2,0 52 0,5 järvilohi 0,063 6,5 3,2 21 0,2 hauki 0,875 90,1 67, ,8 ahven 0,813 83,7 4, ,9 kuha 0,813 83,7 29, ,7 made lahna säyne harjus särki kuore seipi salakka kiiski 8967 Oulujärven viehelupa, Ärjänselkä tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot verkot # mm verkot # mm verkot # > 40 mm katiskat rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,083 12,3 1,0 12 0,1 vavat (moottorivene) 1, ,0 6, ,2 vavat (soutuvene) koukut mato-onget pilkkionget muikku siika taimen 0,375 55,5 2, ,9 järvilohi 0,042 6,2 2,0 12 0,1 hauki 1, ,0 41, ,6 ahven 0, ,5 5, ,6 kuha 0, ,8 11, ,8 made lahna säyne harjus särki kuore seipi salakka kiiski 8134

67 Oulujärven viehelupa, Niskanselkä Liite 5.10 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä x/kalastaja kerroin kalastajia 1, , ,0 muikkuverkot verkot # mm verkot # mm verkot # > 40 mm katiskat rantarysät maderysät kurenuotta heittovavat 0,209 57,9 1,2 69 0,3 vavat (moottorivene) 0, ,6 5, ,6 vavat (soutuvene) 0,163 45,2 2, ,4 koukut mato-onget pilkkionget muikku siika 0,023 6,4 5,0 32 0,1 taimen 0, ,4 4, ,6 järvilohi 0,070 19,4 2,0 39 0,1 hauki 0, ,6 50, ,3 ahven 0, ,5 7, ,9 kuha 0, ,3 7, ,1 made lahna säyne harjus särki kuore seipi salakka kiiski 16678

68 OULUJÄRVEN TALVINUOTTA- JA ISORYSÄKALASTUS V Liite 6 1. Nimi Osoite puh. 2. Muut taloudesta ansiokalastukseen osallistuvat 3. Kalastuksen merkitys toimeentulolle v (rastita) pääammatti, osuus bruttovuosiansioista % sivuammatti, osuus bruttovuosiansioista % kotitarvekalastusta 4. Kalastusalueet Oulujärvellä - merkitään karttaan pyydystyypeittäin eriteltynä 5. Kalastuspäivien määrä kuukausittain v tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

69 Pyydystyyppi Saalis eri pyydyksillä Kerralla Pyynti käytössä päiviä muikku siika taimen järvil. hauki ahven kuha made lahna säyne harjus särki kuore muu 6. Käytössä olleet pyydykset ja saatu saalis Oulujärvellä v Pyyntialue 01 muikkuverkko 02 verkko # mm 03 verkko # mm 04 verkko # yli 40 mm 05 katiska 06 rantarysä 07 maderysä 08 isorysä 09 talvinuotta 10 kesänuotta 11 heittovapa 12 moottoriuistelu - vapoja 13 uistelu soutuveneestä - vapoja 14 koukut 15 mato-onki 16 pilkkionki 17 muu, mikä?

70 Pyydystyyppi Saalis eri pyydyksillä Kerralla Pyynti käytössä päiviä muikku siika taimen järvil. hauki ahven kuha made lahna säyne harjus särki kuore muu 7. Käytössä olleet pyydykset ja saatu saalis Oulujärvellä v Pyyntialue 01 muikkuverkko 02 verkko # mm 03 verkko # mm 04 verkko # yli 40 mm 05 katiska 06 rantarysä 07 maderysä 08 isorysä 09 talvinuotta 10 kesänuotta 11 heittovapa 12 moottoriuistelu - vapoja 13 uistelu soutuveneestä - vapoja 14 koukut 15 mato-onki 16 pilkkionki 17 muu, mikä?

71 8. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne? (rastita) Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Kalojen makuvirheet Vesistön säännöstely Heikko saalis Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuormitus Muu, mikä? 9. Oma arvionne kuhakannan nykyisestä vahvuudesta ja istutustarpeesta Oulujärvellä (rastita) Kuhakannan vahvuus Kuhaa on selvästi liian vähän Kuhaa on jonkin verran liian vähän Kuhaa on sopivasti Kuhaa on jonkin verran liikaa Kuhaa on selvästi liikaa En osaa sanoa Kuhaistutukset Kuhaistutukset on lopetettava Kuhaistutuksia on vähennettävä Kuhaistutukset on pidettävä nykyisellään Kuhaistutuksia on lisättävä En osaa sanoa Kuhakantaan liittyvät kommentit 10. Kalastuksen jatkuvuus muutamana seuraavana vuotena pysyy ennallaan muuttuu, miten? 11. Lisätietoja, kommentteja

72 Liite 7 Oulujärven kuha Pekka Hyvärinen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulujärveltä kerätyt kuhanäytteet Oulujärveltä pyydystettyjen kuhien pituus- ja painotietoja sekä suomunäytteitä ikämäärityksiä varten kerättiin vuosina yhteensä 4491 kalasta (Taulukko1). Näytteet kerättiin kalastajien normaalista saaliista valikoimattomista näyte-eristä verkko-, uistin- ja isorysäpyynnistä. TAULUKKO 1. OULUJÄRVELTÄ PYYDYSTETTYJEN ERI IKÄISTEN KUHIEN NÄYTEMÄÄRÄT VUOSINA Yksikkösaalisindeksi Oulujärven kuhakannan koon suhteellinen indeksi laskettiin kirjanpitokalastajien verkkokalastusaineistosta vuosille Eri selkäalueiden ja verkkoharvuuksien (ei muikkuverkot) aineistot yhdistämällä laskettiin koko järven kuhakannan vuosittaista vahvuutta kuvaava yksikkösaalisindeksi (Kuva 1): C = (å (Y/N))/K, jossa C = Y = N = K = Keskimääräinen yksikkösaalis (g/verkko) Yhden koentakerran kuhasaalis (grammaa) Yhden koentakerran aikana koettujen verkkojen määrä () Koentakertojen lukumäärä () Vuosiluokkaindeksi Vuosina velvoitetarkkailua varten verkkosaaliista kerättyjen kuhanäytteiden sekä Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiemmin Oulujärven kalastajien verkkosaaliista keräämien aineistojen (621 näytettä vuosina ) perusteella vuotuinen yksikkösaalisindeksi jaettiin eri ikäryhmien osuuksiin saalisnäytteiden ikäryhmäkohtaisten painoprosenttien perusteella. Kuhan (istutus) vuosiluokan vahvuutta kuvaava indeksi (V i ) laskettiin ko. vuosiluokan yksikkösaalisosuuksien summana eri

73 vuosilta (Kuva 2). Laskenta tehtiin erikseen loppuun kalastetuille (vanhimmat kalat 12 vuotiaita) vuosiluokille sekä enintään 6v vanhoista kaloista vuosiluokille Jälkimmäisen indeksin on tarkoitus kuvata ennakoivasti kyseisen vuosiluokan vahvuutta, vaikka huomattava osa kaloista on vielä kalastamatta. V i = å (C ij ), jossa C ij = tietyn vuosiluokan (i) yksikkösaalisosuus (g/verkko) vuonna j Istutuksen tuottoindeksi Suhteuttamalla arvioitu vuosiluokkaindeksi samana vuonna istutettujen kuhien määrään laskettiin istutuksille tuottoindeksi (Kuva 3). Mahdollista luonnonvaraista lisääntymistä ei tässä tarkastelussa kuitenkaan voitu arvioida, koska istutuskaloja ei oltu merkitty eikä kalojen alkuperää pystytty saalisnäytteistä arvioimaan. Siksi tässä tarkastelussa havaittu hyvä tuottoindeksi tiettynä vuonna voi sisältää hyvän istutustuloksen, hyvän luonnonvaraisen lisääntymisen tai molemmat yhtäaikaa. Istutuksen tuottoindeksi (T i ) laskettiin erikseen loppuun kalastetuille (vanhimmat kalat 12 vuotiaita) vuosiluokille sekä enintään 6v vanhoista kaloista vuosiluokille T i = V i / I i, jossa I i = Oulujärveen istutettujen kuhien määrä vuonna i Tulokset Koko Oulujärven kuhakannan vahvuutta kuvaava yksikkösaalisindeksi kasvoi voimakkaasti vuosina Vuosina yksikkösaaliit laskivat hieman ja nousivat v tarkasteluvuosien korkeimmalle tasolle. (Kuva 1). Vuosien pienemmät yksikkösaaliit voivat johtua siitä, että kalastajat ovat ennakoineet v verkkokalastussäännön voimaantuloa ja vaihtaneet harvempiin verkkoihin jo v Notkahdukseen on kuitenkin luultavasti vaikuttanut myös aiempia vuosia heikompi vuosiluokka 2003, joka on tullut pyynnin kohteeksi v Seuraava vuosiluokka 2004 vaikuttaisi olevan jo selvästi vahvempi (Kuva 2). Loppuun kalastetuista vuosiluokista viimeisin eli 1999 on selvästi vahvin (Kuva 2.). Enintään kuusi vuotiaista kaloista lasketun indeksi perusteella seuraavat kaksi vuotta 2000 ja 2001 ovat olleet jopa hieman vahvempia mutta vuodet näyttäisivät jäävän selvästi alhaisemmalle tasolle. Istutusmääriin suhteutetut tuottoindeksit osoittavat että loppuun kalastetuista vuosiluokista 1999 istutus on joko onnistunut erittäin hyvin tai luontainen lisääntyminen on ollut selvästi aiempaa suurempaa (Kuva 3). Vuoden 1999 tuottoindeksi on lähes kaksinkertainen verrattaessa edellisiin huippuvuosiin 1994 ja 1998 sekä moninkertainen muihin edeltäviin vuosiin verrattuna. Enintään kuusi vuotiaista kaloista lasketun tuottoindeksin perusteella vuosi 2000 näyttäisi olevan tarkasteluvuosista korkeimmalla tasolla, jonka jälkeen tuottoindeksi on laskenut selvästi alemmalle tasolle. Kuhien kasvussa on ollut huomattavaa vuosittaista vaihtelua, joka näyttäisi olevan jossain määrin yhdenmukaista eri ikäryhmissä (Kuva 4). Kasvu näyttäisi olleen nopeinta vuosina , jonka jälkeen se on heikentynyt.

74 Kuva 1. Kuhan keskimääräinen verkkoyksikkösaalis Oulujärvellä mm verkoissa vuosiluokittain. Kuva 2. Kuhien istutusmäärä vuosittain (sininen viiva) sekä vuosiluokkien vahvuutta kuvaavat indeksit: loppuun kalastetuille vuosiluokille (punaiset pylväät) ja ennakoivasti enintään 6 vuotiaille kuhille (mustat).

75 Kuva 3. Oulujärven kuhan tuottoindeksit (vuosiluokan runsausindeksin suhde istutusmäärään): loppuun kalastetuille vuosiluokille (punaiset pylväät) ja ennakoivasti enintään 6 vuotiaille kuhille (mustat pylväät). Kuva 4. Oulujärven saaliskuhien keskipituus ja -paino ikäryhmittäin (5-9 v) ja pyyntivuosittain

76 Oulujärveen istutettujen kuhanpoikasten alitsariinimerkkiseuranta v Liite 8 Alpo Huhmarniemi, Rauno Hokki ja Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulujärveen istutetut kuhat merkittiin alitsariinivärjäyksellä vuosina 2011 ja Kalojen tuottajat toteuttivat merkinnän kuljetuksen yhteydessä RKTL:n ohjeistuksen mukaisesti. Kalat merkittiin niiden kuljetussäiliössä Alitsarin red s- väriaineella. Säiliön vesi otettiin luonnonravintolammikosta. Veteen sekoitettiin 40 grammaa väriainetta 1000 vesilitraa kohti. Kalat siirrettiin säiliöön luonnonravintolammikosta ja niitä pidettiin väriainevedessä kaksi tuntia. Säiliön vettä hapetettiin merkinnän ajan. Merkintäkylvetyksen aikana säiliö kaloineen kuljetettiin istutuspaikalle. Kuljetustiheys oli siten sama kuin merkintätiheys eli per 1000 litraa. Merkittyjen kalojen osuuksia seurattiin Oulujärvestä kerätyistä näytekuhista. Näytekalat keräsi Pöyry Finland Oy troolikalastuksen sivusaaliina tulleista kaloista. Merkinnän ja seurannan tavoitteena oli selvittää istutettujen ja luonnon kudusta peräisin olevien kuhien osuus. Vuonna 2013 kerättiin merkittyjen kalojen osuuksien selvittämiseksi välisenä aikana yhteensä tai 2-vuotiasta kuhaa. Pyyntialueita oli 3 (Paltaselkä, Ärjänselkä ja Niskanselkä). Kaloista mitattiin pituus ja paino sekä otettiin otoliitit ja määritettiin ikä. Kaikki otoliitit tarkistettiin fluoresenssimikroskoopin G-suotimella. Lisäksi tarkistettiin syksyllä 2012 istutettujen poikasten merkin näkyvyys. Selvityksen perusteella merkki näkyi hyvin kaikissa merkityissä 5-15 vrk sumputuksen jälkeen elossa olleissa kuhissa (Liite 1). Vuonna 2013 kerättyjä 1-vuotisia näytekuhia tutkittiin yhteensä 900, joista 1-vuotisia oli 563 ja 2-vuotisia 337. Merkittyjä 1-vuotiaista oli 47 (8.7 %) ja 2-vuotiaista 14 (4,2 %) (taulukot 1 ja 2). Kokonaissaalis vuosina 2011 ja 2012 merkityillä kuhilla tehdyistä istutuksista kertyy oletettavasti vuosina , pääosin n. 4-9 vuoden ikäisistä kaloista. Siten istutusten todellinen saalistuotto voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Istutusten merkitystä voidaan kuitenkin arvioida suhteuttamalla istukkaiden osuus nykyisiin saaliisiin ja istukasmääriin. Oulujärven kuhasaalis vuonna 2010 oli (Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010). Mikäli tulevien vuosien ( ) saalis olisi vuoden 2010 tasoa ja istutusperäisten kuhien osuus samaa tasoa kuin v saalisnäytteissä (vl 2011 = 4.15 % ja vl 2012 = 8.7 %), olisi istutusperäinen saalis vuoden 2011 istutuksista n ja vuoden 2012 istutuksista n Istutusmääriin (taulukko 3) suhteutettuna saalistuotto olisi v istutuksista n. 10 per 1000 istukasta ja v istutuksista n. 27 per 1000 istukasta. Vuoden 2011 istutustulos olisi keskimääräistä tasoa ja vuoden 2012 istutustulos lähellä maksimitasoa kuin aiemmin on havaittu kymmenellä Etelä-Suomen järvellä : keskiarvo 11.5 per 1000 istukasta ja vaihtelu per 1000 istukasta (Ruuhijärvi J., Salminen M., & Nurmio T. (1996) Releases of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Annales Zoologica Fennici 33, ). Istutusvuodet 2011 ja 2012 poikkesivat lämpötilojen suhteen: vuosi 2011 oli lämpimämpi kuin vuosi Istutuskesän olosuhteet ovat voineet vaikuttaa eri tavalla istukkaiden ja luonnonkalojen selviytymiseen. Suuri vaihtelu merkittyjen kalojen osuudessa eri selkäalueilla ja pyyntikuukausina (taulukko 1) voi olla seurausta monesta eri syystä, esim. luonnossa syntyneiden ja istutettujen kuhien erilaisesta jakautumisesta järvialueelle eri ajankohtina tai liian pienestä selkäaluekohtaisesta näytemäärästä. Vuoden 2011

77 istutuksesta peräisin olevien kalojen osuus vuosien 2012 ja 2013 ko. vuosiluokan näytteissä oli lähes sama (4.1 % v ja 4.2 % v. 2013). Tämän perusteella tulos on kuitenkin luotettava koko järven aineistossa ja näytemäärä siten myös riittävä koko järven tuloksen arvioimiseksi. Lisäksi sumputuskokeet osoittivat merkin olevan hyvin luettavissa molempien istutusvuosien kaloista. Todellisen saalistuoton arvioimiseksi näytteiden keruu tulisi järjestää vuosina kalastajien normaalista saaliista. Taulukko 1. Näytemäärät ja merkittyjen määrät eri pyyntialueilla v Näytteenottokk 1+-v. Merkittyjä 2+-v. Merkittyjä Paltaselkä VI VIII IX X Ärjänselkä V VI VII VIII IX X Niskanselkä V 26 2 VI 4 0 VII VIII IX 63 1 X 53 0 Taulukko 2. Merkittyjen kuhien osuudet eri pyyntialueilla vuosina Pyyntialue vuotiaat 1-vuotiaat 2-vuotiaat Merkit- Näytteittyjä Merkit- Merkit- Näyt- Merkit- tyjä % tyjä % teitä tyjä Näytteitä Merkittyjä Merkittyjä % Paltaselkä , ,8 Ärjänselkä , , ,8 Niskanselkä , , ,0 Yhteensä , , ,2 Taulukko 3. Oulujärven kuhaistutukset (0+ ikäiset) vuosina 2011 ja Kaikki istutuskuhat olivat merkittyjä. Istutusalue Istutettu v Istutettu v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä

78 Kuva 1. Paltaselältä pyydetyn 1-vuotiaan merkityn kuhan (86 mm) otoliitti. Kuva 2. Niskanselältä pyydetyn 1-vuotiaan merkityn kuhan (117 mm) otoliitti kuvattuna fluoresenssimikroskoopin G-suotimella (ylempi) ja GFP-suotimella (alempi).

79 Kuva 3. Niskanselältä pyydetyn 2-vuotiaan merkityn kuhan (142 mm) otoliitti. Kuva 4. Niskanselältä pyydetyn 2-vuotiaan merkityn kuhan (195 mm) otoliitti. Kuva 5. Paltaselältä pyydetyn 2-vuotiaan merkityn kuhan (149 mm) otoliitti.