FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

Transkriptio

1 KALATALOUSTARKKAILU X FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015

2

3 Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta, Vapo Oy & LUKE/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO Aineisto ja menetelmät Kalalajikohtainen erittely Kalastajien kommentit KALAKANTANÄYTTEET Aineisto Siian siivilähammasjakauma KALASTUSTIEDUSTELU Kotitarve- ja virkistyskalastus Tiedusteluaineisto Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastus Vuottolahdella Ammattikalastus Tiedusteluaineisto Kalastajamäärä Kalastusaika Pyydykset Saalis Kalastusta haittaavat tekijät Kalastustiedustelun kokonaistulokset OULUJÄRVEN KALASTUSTIETOJEN VERTAILU V TAIMENEN JA JÄRVILOHEN MERKKIPALAUTUKSET V SIIAN ISTUTUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT OULUJÄRVEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA Copyright Pöyry Finland Oy

4 9.1 Kalastus Kalasto TIIVISTELMÄ VIITTEET Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v Liite 2 Saalisindeksit v Liite 3 Kartta Oulujärven vesialueiden jaosta Liite 4 Kotitarvekalastajien kalastustiedustelukaavake Liite 5 Kotitarvekalastajien ja verkkoammattikalastajien kalastustiedustelun perustulostus Liite 6 Haastateltujen ammattikalastajien kalastustiedustelukaavake Liite 7 Siian istutustulokseen vaikuttavat tekijät (Luke) Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

5 1 1 JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, ja KHO ) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin Vesiliikelaitoksella (PSY 5/02/2, ja VHO 03/0003/3, ), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/06/2, ), Paltamon kunnalla (PSAVI 105/2014/1, ) sekä Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 57/09/2, ). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen (nyk. Lapin ELY-keskus) päätöksellä (Dnro 692/ , ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut v luvulla vuosittain kalastuskirjanpito ja kalakantanäytteet sekä vuosilta 2010 ja 2015 tehty kalastustiedustelu. Erillisselvityksinä on tehty kuhan vuosiluokka- ja tuottoindeksin laskenta, kuhanpoikasten merkintäkokeita ja selvitys siian istutustulokseen vaikuttavista tekijöistä. Oulujärven tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/ PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy ). Yhteenvetoraportti tarkkailun tuloksista vuosilta on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset vuosilta on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan kerätään edelleen siian ja kuhan suomunäytteitä, jotka luovutetaan Luonnonvarakeskuksen käyttöön. Siiasta raportoidaan kuitenkin yhteistarkkailuraportissa siivilähammasjakauma. Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2015, jolloin tarkkailu käsitti kalastuskirjanpidon, siian ja kuhan kalakantanäytteet, kalastustiedustelun ja selvityksen siian istutustulokseen vaikuttavista tekijöistä. 2 SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,70 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v seuraava: HQ = 700 m 3 /s HW = 123,07 m MQ = 220 m 3 /s MW = 122,26 m NQ = 0 m 3 /s NW = 120,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 80, COD Mn mg/l, kok.p mg/l ja kok.n mg/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia. 2 Oulujoki Hyrynsalmen reitti Niskanselkä O U L U J Ä R V I Ärjänselkä Paltaselkä KAJAANI Sotkamon reitti km Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v yhteensä 12 kalastajaa. Vuosina kirjanpitoon on osallistunut kalastajaa ja v vastaavasti kalastajaa. Voimassa olevan tarkkailuohjelman ( ) mukaan kullakin selällä tulee olla 7-8 kirjanpitokalastajaa. Kirjanpitokalastus toteutui v eri selillä seuraavasti: Kirjanpitoalue Tavoite 2015 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2015 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset, kalastuspäiväkohtaiset tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, /kp, /kkr) kullekin saalislajille (taulukot 1-10 Copyright Pöyry Finland Oy

7 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tärkeimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9. Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta , vuoden 2007 raportissa (Pöyry Environment Oy 2008) vuosilta ja vuoden 2014 raportissa (Pöyry Finland Oy 2015) vastaavasti vuosilta Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuodelta 2015 ja kuvalliset esitykset vuosilta Kuvalliset esitykset vuosilta on esitetty vuoden 2003 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 2004) ja vuosilta vuoden 2009 raportissa (Pöyry Finland Oy 2010) Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli v edellisvuosien tapaan vähäistä. Paltaselällä syys-lokakuun vähäisessä pyynnissä muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 1291 g/pkk ja Ärjänselällä vastaavasti pieni eli 318 g/pkk (taulukko 1). Niskanselällä muikkua ei pyydetty verkoilla ollenkaan. Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta elpyi kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut pienikokoista jo v lähtien, ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina enimmäkseen pieni-kohtalainen (kuva 2). Parina viime vuotena Paltaselän vähäisen pyynnin yksikkösaalis on kuitenkin ollut melko hyvä eli yli 1 /pkk. Verkkopyynnin tulokset eivät anna kaikkina vuosina täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset mm. troolipyynnissä. Talvinuottaus on vähentynyt Oulujärvellä 2000-luvulla muikun pienen koon vuoksi, eikä sitä harjoitettu ollenkaan v ollenkaan. Talvella 2015 nuottaa vedettiin 5 kertaa ja muikkusaalis oli hyvä eli 146 kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Kesänuottausta harjoitettiin vähän Niskanselällä, josta muikkua saatiin vähän eli 37 kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Ärjänselällä nuottausta ei harjoitettu ollenkaan v Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta hyvä eli tasoa kalastuspäivää kohden (kuva 2). Ärjänselällä ei ole nuotattu talvella enää 2010-luvulla. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet 2000-luvulla yleensä pieniä eli tasoa /kalastuspäivä (taulukko 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2010-luvulla vähän eli 3-12 /pkk (taulukko 8, kuva 2). Niskanselällä tiheäperäisillä isorysillä saadun muikun yksikkösaalis oli 2010-luvun alussa hyvä eli tasoa /pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut pieneksi-kohtalaiseksi eli tasolle /pkk. Tähän on vaikuttanut merkittävästi se, että v mukaan tuli uusi kirjanpitäjä, jonka pyynti dominoi rysien kokukerroissa ja jonka muikkusaaliit ovat olleet varsin pieniä. Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v oli Niskanselällä 2000-luvun heikoimpia eli 203 kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Muikun pieni koko on rajoittanut muikun markkinoita, ja sen vuoksi pyyntikin on ollut useina vuosina vähäistä. Troolattava muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v Copyright Pöyry Finland Oy

8 lähtien, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut enimmäkseen tasoa /kp (kuva 3). Viime vuosina yksikkösaalis on kuitenkin ollut keskimääräistä alhaisempi. Kainuun kalatalouskeskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 5 troolikuntaa v Kokonaissaalis oli 40 t, josta muikkua oli 32,5 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Ärjänselältä 62 % ja loput Niskanselältä. Troolausta Oulujärvellä rajoittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei ole harjoitettu täydellä teholla enää moneen vuoteen. Esimerkiksi v vetotuntien määrä ( h) oli vain noin kuudesosa vuoden 2004 vastaavasta (2016 h). V troolausta harjoitettiin edellisvuosia enemmän (580 h) ja muikkusaaliskin oli edellisvuosia suurempi. V vetotuntien määrä ( h) on ollut tarkkailujakson alhaisimpia. Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta muikun koko on ollut jo pitkään pieni, mikä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V jälkeen muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus ovat jääneet aiempaa vähäisemmäksi. 4 Copyright Pöyry Finland Oy

9 g/pkk MUIKKU Verkot # mm, V-XI Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 350 /kp MUIKKU Talvinuotta, I-V Ärjänselkä Niskanselkä 90 /pkk MUIKKU Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, /pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

10 /kp MUIKKU Troolipari, V-XI Niskanselkä 6 Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Siika Tiheillä siikaverkoilla (# mm) pyyntiä vain kokeiltiin (24 pkk) v Paltaselällä, ja siikaa saatiin niillä kohtalaisesti eli 500 g/pkk (taulukko 4). Välikoon siikaverkkoja (# mm) ei ole käytetty ollenkaan v V pyyntiä kokeiltiin (46 pkk) Paltaselällä, mutta siikaa ei niillä saatu (taulukko 4). Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9). Kirjanpitäjien aktiivinen kalastus # mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Kalastus on keskittynyt harvojen verkkojen (# > 40 mm) käyttöön parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# mm) aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen, ja niillä saadun siian yksikkösaaliit ovat olleet yleensä pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 /pkk (kuva 4). Niskanselällä yksi kalastaja on kalastanut siikaverkoilla (# mm) aktiivisesti joinakin vuosina, jolloin siian yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä (kuva 4). Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 50 g/pkk (kuva 4). Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 50 mm tai enemmän, ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää vain vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 1990-luvun puolivälissä, jolloin yksikkösaalis oli parhaimmillaan 21 /pkk. Siian yksikkösaaliit ovat laskeneet sen jälkeen sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi, ja 2010-luvulla saalis on ollut Ärjänselällä enää tasoa 1 /pkk tai vähemmän (kuva 5). Niskanselällä siian yksikkösaalis on ollut 2010-luvulla edellisvuosia parempi eli tasoa 3-6 /pkk (kuva 5). Tämä johtui v todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että yhtä pyynnissä ollutta tiheää rysää koettiin tuolloin vain harvoin. Lisäksi v lähtien Niskanselällä on ollut mukana uusi aktiivinen rysäkalastaja, jonka siikasaaliit ovat olleet parempia kuin muilla kalastajilla. Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, jossa siian yksikkösaalis oli 1990-luvun puolivälissä parhaimmillaan 28 /pkk. Siian yksikkösaalis on laskenut sen jälkeen, ja 2010-luvulla se on ollut enää alle 1 /pkk (kuva 5). Ärjänselällä oli Copyright Pöyry Finland Oy

11 pyynnissä harva rysä v , ja siellä siian yksikkösaalis oli pieni eli 2,6-6,8 /pkk (kuva 5) g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 900 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 60 g/pkk SIIKA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 12 /pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 /pkk SIIKA Harva isorysä, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) on ollut 2000-luvulla kaikilla selillä pieni eli enimmäkseen alle 10 g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9, kuva 6). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden (kuva 6). Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on pienentynyt vähäiseksi eli tasolle alle 5 g/pkk. Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (360 pkk) taimenta 0,6 /pkk. Tiheillä isorysillä taimenta on saatu 2000-luvulla Ärjän- ja Niskanselältä vain vähän eli yleensä tasoa 0,1-0,3 /pkk (kuva 6). Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä (0,9 /pkk) johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että rysä koettiin vain harvoin. Harvojen rysien aineisto on yhtenäisin Paltaselällä, jossa taimenen yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut tasolle 0,1-0,2 /pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit harvoilla rysillä on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis oli v tasoa 1-3 /pkk. Copyright Pöyry Finland Oy

13 9 50 g/pkk TAIMEN Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 1000 g/pkk TAIMEN Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän- sekä Niskanselällä tiheitä. Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 30 v V saalis oli vajaa 2 t. Verkko- ja rysäkalastajien kuhasaalis oli tarkkailujakson paras v. 2012, jolloin saalis oli yhteensä 39,4 t eli 7 kertaa enemmän kuin haukea. Kuhasaalis on sen jälkeen laskenut varsin jyrkästi, ja v kirjanpitäjät saivat kuhaa 17,9 t eli vajaa puolet v saaliista. Pääosa kilomääräisestä saaliista saatiin 2000-luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. Kirjanpitäjien aktiivisin verkkokalastus on keskittynyt nykyisin Ärjän- ja Niskanselälle. Vuoden 2015 kuhasaaliista 60 % saatiin Ärjänselältä, 23 % Niskanselältä ja loput 17 % Paltaselältä. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v Palta- ja Niskanselällä pieni eli g/pkk (taulukot 4 ja 9). Ärjänselällä yksikkösaalis oli kohtalainen eli 751 g/pkk (taulukko 7). Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) alkoi kohota jo 1990-luvun puolivälistä lähtien ja Ärjän- sekä Niskanselällä vastaavasti luvun alussa (kuva 7). Yksikkösaalis kohosi kaikilla selillä hyväksi eli parhaimmillaan tasolle 1 /pkk, minkä jälkeen se on alentunut selvästi etenkin Palta- ja Niskanselällä, joilla yksikkösaalis on ollut parina viime vuotena enää pieni eli alle 0,4 /pkk. Ärjän- Copyright Pöyry Finland Oy

14 selällä yksikkösaalis on ollut viime vuosinakin vielä kohtalainen eli tasoa 0,6-0,7 /pkk. Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Niskanselällä kalastus painottui 2000-luvun alkupuolella talvikalastukseen, jolloin kuhaa saadaan paremmin kuin kesällä. Vuodesta 2011 lähtien myös Niskanselällä on kalastettu kesällä suurella verkkomäärällä, mikä on alentanut kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Verkkokalastustulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa Oulujärvellä kaikilla selillä, ja se on alentunut luvulla pieneksi-kohtalaiseksi eli tasolle 0,4-0,7 /pkk. Vuosien tulokset sekä kokonais- että yksikkösaaliin suhteen viittaavat siihen, että pyydettävä kuhakanta on viime vuosina heikentynyt ainakin Palta- ja Niskanselällä. Kuhakannan voimistuminen 2000-luvulla näkyy selvästi myös isorysien yksikkösaaliissa (kuva 7). Verkkopyynnin yksikkösaaliin tapaan myös rysäpyynnin yksikkösaalis on laskenut viime vuosina Palta- ja Niskanselällä. Pyynti harvoilla isorysillä oli Paltaselällä v epäsäännöllistä ja osin myös vähäistä. V kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä enää vähän eli 4,2 /pkk (taulukko 5, kuva 7). Kalastus harvoilla rysillä on keskittynyt 2010-luvulla kuhan pyyntiin, mutta v isorysien kokonaissaaliista oli Paltaselällä kuhaa enää 39 % (liite 1). Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v Ärjän- ja Niskanselältä vähän eli 3,0-4,1/pkk (taulukot 8 ja 10, kuva 7). 10 Copyright Pöyry Finland Oy

15 1200 g/pkk KUHA Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä /pkk KUHA Isorysät, V-X Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk, /pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 40 mm) verkoilla oli v kaikilla selillä pieni eli g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v asti kohtalaista tasoa eli yleensä 0,5-0,7 /pkk ja haukikanta oli tasaisen vahva (kuva 8). Hauen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alun jälkeen kaikilla selillä pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 /pkk, mikä johtunee pääasiassa kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 2003 lähtien verkkokalastusta on harjoitettu aiempaa enemmän kesällä ja syksyllä, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta ainakin haukija madesaaliisiin. Kalastustiedustelun mukaan haukikanta on kuitenkin Oulujärvellä edelleen vahva. Copyright Pöyry Finland Oy

16 g/pkk HAUKI Verkot # mm, I-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) oli v kevättalvella kaikilla selillä pieni eli g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2000-luvulla talvella pieni eli alle 0,5 /pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla saadun mateen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä, ja 2010-luvulla se on ollut enää tasoa 0,1-0,2 /pkk. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v Niskanselällä sekä vähän myös Paltaselällä (liite 1) ja madetta saatiin vähän-kohtalaisesti eli 3,8-9,3 /pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen rysäaineisto, mateen yksikkösaalis parani 1990-luvun loppupuolella tasolle 6 /pkk ja 2000-luvun alkupuolella yksikkösaalis oli samaa tasoa (kuva 9). Yksikkösaalis on alentunut 2010-luvulla tasolle 4 /pkk. Copyright Pöyry Finland Oy

17 g/pkk MADE Verkot # mm, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä /pkk MADE Maderysät, I-IV Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk, /pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v Muut kalalajit Solmuväliltään mm:n verkoilla pyyntiä vain kokeiltiin v Paltaselällä, ja niillä saatiin ahventa vähän eli 83 g/pkk (taulukko 4). Katiskapyyntiä ei harjoitettu v Isorysillä ahventa saatiin kaikilta seliltä vähän-kohtalaisesti eli 0,7-4,3 /pkk (taulukot 5, 8 ja 10). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin isorysillä (taulukot 5, 8 ja 10). Isorysillä on saatu Niskanselältä v aiempaa enemmän särkeä, mikä johtuu uuden kirjanpitäjän saamasta saaliista (taulukko 10). Jaalanganlahdella kalastettiin kesällä hoitopyyntirysillä vähäarvoista kalaa ja niillä saatiin särkeä ja lahnaa yhteensä 490 (liite 1.3). Paltaselältä saatiin 3 ankeriasta harvoilla rysillä. 3.3 Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä kesällä ajoittain kaikilla selillä ja varsinkin Paltaselällä ajoittain myös talvella. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhasaaliin voimakasta alentumista ja lahnan lisääntymistä kommentoitiin Paltaselällä. Copyright Pöyry Finland Oy

18 4 KALAKANTANÄYTTEET Aineisto Voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaan Oulujärveltä kerätään v siian ja kuhan suomunäytteitä vuosittain kaikilta seliltä molemmista lajeista 100. Vuodesta 2016 lukien kuhista otetaan näytteeksi myös päät, joista tutkitaan merkittyjen kalojen osuus saaliissa. Näin voidaan arvioida kuhaistutusten todellista tuottoa. Siikanäytteet on kerätty rysäpyynnistä useana otoksena pitkin pyyntikautta ja kuhanäytteet talvella vallitsevasta verkkopyynnistä. Suomunäytteet on luovutettu Luonnonvarakeskukselle, joka voi hyödyntää niitä Oulujärveä koskevissa erillistutkimuksissa. Velvoitetarkkailuraportissa raportoidaan kalakantanäytteistä vain siian siivilähammasjakauma. Kalakantanäytteiden kertymä on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11 Kalakantanäytteiden määrä () Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Siika Palta Ärjä Niska Kuha Palta Ärjä Niska Siian siivilähammasjakauma Siikanäytteet on eroteltu siivilähammasjakauman perusteella (Vehanen & Hyvärinen 1996). Tuppisiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli ja planktonsiioiksi siiat, joiden siivilähammasluku oli vähintään 44. V Paltaselän siikanäytteistä pääosa eli 82 % oli planktonsiikaa (taulukko 12, kuva 10). Arjänselällä planktonsiian osuus oli 62 % ja Niskanselällä vain 23 %. Tämä viittaa Niskanselällä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Planktonsiian osuus Ärjänselällä oli v edellisvuosiin verrattuna poikkeuksellisen korkea. Planktonsiian (n=1500 ) keskimääräinen osuus v oli Paltaselällä 79 % Ärjänselällä 20 % ja Niskanselällä 32 % (Pöyry Finland Oy 2015). Ärjän- ja Niskanselällä vallitseva siikatyyppi on ollut luontaisesti lisääntyvä verkkosiika, jonka siivilähammasluku on tyypillisesti (kuva 10). V Ärjänselän näytteissä oli kuitenkin poikkeuksellisen paljon planktonsiikoja, mikä saattaa johtua yhden vuoden aineistossa sattumasta. Taulukko 12 Siikanäytteiden (n = 298) eri siikamuotojen osuus (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Palta Ärjä Niska Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons ,0 10,0 82,0 1,0 36,7 62,2 3,0 74,0 23,0 Copyright Pöyry Finland Oy

19 14,0 % Paltaselkä 15 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, ,0 % Ärjänselkä 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, ,0 % Niskanselkä 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Kuva 10 Siikanäytteiden (n = 298) siivilähammasjakauma (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v Paltaselälle, Kiehimäjokisuulle, on istutettu planktonsiian ohella myös pohjasiikaa v seuraavasti: Vuosi Kanta Kallunkijärvi Kallunkijärvi ei varmuutta Ivalojoki Yht Copyright Pöyry Finland Oy

20 16 Kuusamolaisen Kallunkijärven pohjasiian siivilähammasluku on ollut alkujaan tyypillisesti 17-19, mutta kannasta löytyy myös 21- ja jopa 22-hampaisia yksilöitä (Käylän kalanviljelylaitos, suull. tied.). Ivalojoen pohjasiian siivilähammasluku on välillä 16-27, huipun ollessa (Inarin kalanviljelylaitos, suull. tied.). Oulujärven kalataloustarkkailussa Oulujärven tuppisiioiksi on luettu siiat, joiden siivilähammasluku on ollut 25 tai vähemmän (Vehanen & Hyvärinen 1996). Siten Oulujärven luontaisen tuppisiikakannan ja istutetun pohjasiian siivilähammasluvut menevät päällekkäin, eikä istukkaita voida näytteistä erotella siivilähampaiden perusteella. Paltaselän siikanäytteistä oli v (n = 980 ) tuppisiikoja (siivilähammasluku 18-24) keskimäärin 4,8 % (vaihteluväli 0-12 % vuodessa). V siikanäytteissä (n = 600 ) on voinut olla mukana myös istutettua pohjasiikaa. Tuppisiian osuus on ollut 2010-luvulla vähän aiempaa suurempi eli keskimäärin 8 %, mikä voi olla viite istutetun pohjasiian osuuden kasvamisesta (taulukko 13). Muutos ei ole kuitenkaan suuri, ja lisäksi keskimääräistä osuutta nostaa vuoden 2014 poikkeavan korkea pohjasiian osuus, mikä voi olla pienehkön vuosiaineiston aiheuttama sattuma. Taulukko 13 Tuppisiian osuus (%) Paltaselän siikanäytteissä (n=600) v Keskim. % 4,0 8,0 8,0 6,0 16,0 8,0 8,3 5 KALASTUSTIEDUSTELU 5.1 Kotitarve- ja virkistyskalastus Tiedusteluaineisto Kalastustiedustelu tehtiin kotitarve- ja virkistyskalastajille (jatkossa kotitarvekalastus) helmi-maaliskuussa 2016 postitse otantana Oulujärven osakaskuntien ja Oulujärven kalastusalueen kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista) henkilöitä. Tiedustelu tehtiin erikseen seuraaville osakaskunnille: Niska, Väätäjä, Jaalanka, Paltamo I, Paltamo II, Paltaniemi-Jormua, Vuottolahti, Vuolijoki-Manamansalo, Salmenranta, Saarenranta ja Säräisniemi. Näiden lisäksi tiedustelu tehtiin Oulujärven kalastusalueelta järven yleisvedelle verkkoluvan tai Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneille henkilöille. Yleisvedelle verkkolupia lunastaneista ryhmän tulostuksessa ovat mukana vain yleisvedellä kalastaneet; muut eli myös osakaskuntien lupia lunastaneet sisältyvät osakaskuntien tuloksiin. Niskan osakaskunnan osalta tiedustelun otannassa eivät ole mukana varmasti vain Oulujoella kalastaneet. Paltamo II -osakaskunnalta oli saatavissa vain osa lupamyyntikannoista, ja siellä luvan lunastaneiden määräksi arvioitiin sama kuin v Tiedustelu ei kata henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti ostaneet kalastusluvan vain metsähallituksen vesille. Tällaisia henkilöitä lienee kuitenkin erittäin vähän. Oulujärven kalastusalueen laatima kartta Oulujärven vesialueiden jaosta on esitetty liitteessä 3. Osakaskunnille tiedotettiin kalastustiedustelusta vuoden 2015 alussa ja uudelleen keväällä 2015 ja pyydettiin merkitsemään lupakantoihin myös osoitetiedot. Otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 1344 nimeä eli keskimäärin 49 % myytyjen kalastuslupien kokonaismäärästä (taulukko 14). Otanta voitiin tehdä kaikkien osakaskuntien osalta Copyright Pöyry Finland Oy

21 edustavasti, sillä osoitetiedot olivat lupakannoissa hyvin. Normaalia suuremman poistuman (taulukko 14) aiheutti muutamilla alueilla ilmeisesti lähinnä se, että kalalastuslupiin oli merkitty osalle kesämökkiläisistä mökkiosoite, joten tiedustelu ei mennyt heille perille. Tiedustelun vastausprosentti oli hyvä, sillä tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 1011 eli 75 % (taulukko 14). Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Tiedustelukaavake esimerkkinä osakaskuntien tiedustelun osalta on esitetty liitteessä 4. Tiedustelun perustulostus kalatalousyhteisöittäin on esitetty liitteessä 5. Tulostus on tehty selkäkohtaisesti ja kalastajat on ryhmitelty eri selille pääasiallisen kalastusalueen mukaan. Muualla kuin Oulujärven pääaltaalla kalastaneet eivät sisälly tulostukseen. Muutama isorysäkalastaja sekä verkkokalastajat, joiden merkittävien talouskalojen (lohikalat, hauki, ahven, kuha ja made) saalis oli yli 500, on siirretty ammattikalastajien joukkoon; siirrettyjä oli yhteensä Taulukko 14 Tiedusteluaineisto v Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa % otanta % % Niska , , ,7 Väätäjä , , ,7 Jaalanka , , ,9 Paltamo I , , ,6 Paltamo II , , ,4 Paltaniemi-Jormua , , ,2 Vuottolahti , , ,1 Vuolijoki-Manamansalo , , ,7 Salmenranta , , ,3 Saarenranta , , ,8 Säräisniemi , , ,5 Yleisveden verkkoluvat , , ,8 Oulujärven vieheluvat , , ,0 Yhteensä , , , Kalastajamäärä Oulujärven kalatalousyhteisöjen alueelle myytiin v kotitarvekalastajille yhteensä reilu 2700 kalastuslupaa (taulukko 15). Niskan osakaskunnan osalta luku ei sisällä Oulujoelle myytyjä lupia. Myös Paltamon ja Kajaanin alueella huomattava osa luvan lunastaneista kalasti muualla kuin Oulujärvellä, kuten esimerkiksi Rehjanselällä, Kivesjärvellä ja Hyrynsalmen reitin alaosalla. Oulujärven pääaltaalla luvanvaraista kalastusta harjoitti v yhteensä noin 2020 kotitarvekalastajaa (taulukko 15). Taloutta kohden kalastuslupia lunastettiin keskimäärin 1,1, joten kalastavien talouksien määrä oli noin Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kaiken kaikkiaan kalastukseen osallistui yhteensä noin 3300 henkilöä. Kalastajamäärä jakautui eri selkien kesken melko tasaisesti. Kalastajista 766 (38 %) kalasti pääasiassa Paltaselällä, 654 (32 %) Ärjänselällä ja 596 (30 %) Niskanselällä. Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 Taulukko 15 Myydyt kalastusluvat () ja kalastajamäärä Oulujärvellä v Niska Vää- Jaa- Palt. Palt. Palt. Vuot- Vuol. Sal- Saa- Sä- Yl.vesi Vie- Yht. täjä lanka I II Jorm. tol. Manam. menr. renr. räis. verkot hel. Kal. lupia myyty 73* Kalastajamäärä ** * ei sis. varmasti Oulujoelle myytyjä lupia ** vain yleisvedellä kalastavia Kalastusaika Kalastus Oulujärvellä painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta, Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneet pois lukien, tammi-huhtikuussa harjoitti Paltaselällä tiedusteluun vastanneista kalastajista keskimäärin 35 %, Ärjänselällä 36 % ja Niskanselällä vastaavasti 39 %. Talvikalastajista pääosa oli verkkokalastajia muiden ollessa lähinnä pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika kalastajaa kohden oli Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneilla alueesta riippuen päivää kesässä ja muilla kalastajilla noin 4-5 viikkoa vuodessa (taulukko 16). Taulukko 16 Kotitarvekalastajien kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) Oulujärvellä eri kalatalousyhteisöjen alueella keskimäärin v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Verkko- ym. kalastajat Viehekalastajat Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Muikkuverkoilla kalastettiin alueesta riippuen keskimäärin 9-12 päivää, siikaverkoilla (# mm) 7-27 päivää ja harvoilla verkoilla (# > 40 mm) noin 4-5 viikkoa (taulukko 17). Rantarysillä pyydettiin yleisesti vain keväällä keskimäärin kolmen viikon ajan eli lähinnä hauen kutuaikana. Taulukko 17 Kotitarvekalastajien verkkokalastuksen kalastusaika (vedessäolopäiviä) Oulujärvellä eri kalatalousyhteisöjen alueella keskimäärin v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # mm Verkot # > 40 mm Pyydykset Oulujärven kotitarvekalastajilla oli käytössä v yhteensä noin 6300 verkkoa, joista vajaa kolme neljännestä (70 %) oli harvoja verkkoja (# > 40 mm) (taulukko 18). Muikkuverkkoja oli 17 % ja siikaverkkoja (# mm) 13 % verkkojen kokonaismäärästä. Tiheiden siikaverkkojen (# mm) käyttö oli vähäistä; siikaverkoista kolme neljännestä oli solmuväliltään mm. Verkkokalastuksen jälkeen selvästi suosituin kalastusmuoto oli moottoriuistelu, jota harjoitti 57 % kalastajista. Vetouistelussa oli käytössä noin 1150 moottorivenettä ja 230 soutuvenettä (taulukko 18). Vetouistelussa oli käytössä yhteensä noin 5300 vapaa ja heittovapakalastuksessa 500 vapaa. Vapojen määrä on Copyright Pöyry Finland Oy

23 todellisuudessa jonkin verran pienempi, sillä osa kalastajista käyttää samoja vapoja osin useammassa pyyntimuodossa. Rantarysiä (haukirysiä) oli käytössä vajaa 20. Lisäksi käytössä oli koukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Käytössä olleista verkoista 34 % oli Paltaselällä, 39 % Ärjänselällä ja 27 % Niskanselällä (taulukko 18). Moottoriuistelua harjoitettiin aktiivisesti kaikilla selillä; kullakin selällä oli käytössä venettä. Vapoja oli alueesta riippuen 4-5 venettä kohden. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä Taulukko 18 Kotitarvekalastajien käytössä olleet pyydykset () Oulujärvellä v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä Muikkuverkot Verkot # mm Verkot # mm Verkot # > 40 mm Katiskat Rantarysät Heittovavat Moottoriuistelu - moottoriveneet vavat Uistelu soutuveneestä - soutuveneet vavat Koukut Mato-onget Pilkkionget Saalis Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v oli Oulujärvellä 132 t, josta Paltaselän osuus oli 39 %, Ärjänselän 34 % ja Niskanselän vastaavasti 27 % (taulukko 19). Kokonaissaaliista haukea oli 37 %, ahventa 28 % ja kuhaa 15 %. Muiden kalalajien osuus oli pieni. Muikkua, madetta ja särkeä oli kutakin 5 % ja muita alle 2 % kokonaissaaliista. Siikaa saatiin 2 t, taimenta 900 ja järvilohta 150. Ilmoitettua kokonaissaalista voidaan pitää minimiarviona, koska vähäarvoisten lajien (särkikalat ym.) saalismäärien ilmoittaminen voi olla osin puutteellista. Hauen, ahvenen ja kuhan yhteisosuus kokonaissaaliista oli kaikilla selillä % (kuva 11). Hauki oli kaikilla selillä kilomääräisesti merkittävin (34-41% kokonaissaaliista) ja ahven toiseksi merkittävin (27-30 % kokonaissaaliista) saalislaji. Kuhan osuus kokonaissaaliista oli alueesta riippuen %. Muikun osuus oli eri selillä 4-6 % ja siian vastaavasti 1-3 % kokonaissaaliista. Kalastajakohtainen saalis oli Oulujärvellä alueesta riippuen ja keskimäärin 65 kalastajaa kohden (taulukko 19). Copyright Pöyry Finland Oy

24 Taulukko 19 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä % Muikku ,9 Siika ,6 Taimen ,7 Järvilohi ,1 Hauki ,2 Ahven ,1 Kuha ,3 Made ,2 Lahna ,9 Särki ,7 Muut* ,3 Yhteensä ,0 /kalastaja * säyne, harjus, seipi, salakka, kuore, kiiski Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Muut Made Kuha Ahven Hauki Taimen Siika Muikku Kuva 11 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kalastajista reilu kolmannes (33-38 %) arvioi, että Oulujärvellä ei ole erityisiä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin kaikilla selillä pyydysten likaantumista ja heikkoa saalista, joita kommentoi % kalastajista (taulukko 20). Heikko saalis tarkoitti useissa tapauksissa nimenomaan siian ja taimenen heikkoa saalista, mutta myös edellisvuosia merkittävästi heikompaa kuhasaalista. Vesistön säännöstelyä kommentoi noin neljännes kalastajista. Kalojen makuvirheitä ei pidetty Oulujärvellä ongelmana, sillä niitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Copyright Pöyry Finland Oy

25 Taulukko 20 Kotitarvekalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Oulujärvellä v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n= kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Palta Ärjä Niska n Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Kalojen makuvirheet - 1 0,4 Vesistön säännöstely Heikko saalis Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojituksen kuormitus Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin yleisimmin kuhakannan romahtamista/kuhan heikkoa saalista (45 kommenttia) ja Terrafamen kuormituksen mahdollisia vaikutuksia (22 kommenttia). Muita melko yleisesti kommentoituja aiheita (5-15 kutakin) olivat mm. seuraavat: Siika- ja taimenkannat ovat heikkoja. Taimenen alamitta on liian suuri. Muikku on ollut pienikokoista jo kauan. Haukea on liikaa. Lahna/roskakala on lisääntynyt. Ammattikalastus on liian voimakasta, on vienyt kuhat. Huonosti merkatut verkot/verkkoja liikaa. Turvetuotanto kuormittaa etenkin Vuottolahdella Kalastus Vuottolahdella Vuottolahdelle johdetaan useiden turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Vapo Oy osallistuu vuosille laaditun Kainuun turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2015) mukaisesti yhteistarkkailuperiaatteella v ja 2020 kalastusta koskeviin kalastustiedusteluihin Vuottolahdella. Seuraavassa on esitetty kalastustiedustelun keskeisimmät tulokset eriteltynä Vuottolahden osakaskunnan osalta. Osakaskunnan vesialueet kattavat Vuottolahden ja sen suualueen varsinaisen Ärjänselän puolella. Vuottolahdella kalasti v noin 120 kalastajaa eli noin 100 taloutta (liite 5). Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla, katiskakalastusta ja vetouistelua moottoriveneellä. Näitä kalastusmuotoja harjoitti % kalastajista. Kalastus Vuottolahdella painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta tammi-huhtikuussa harjoitti 38 % kalastajista. Talvikalastajista pääosa oli verkkokalastajia muiden ollessa lähinnä pilkkikalastajia. Käytössä oli noin 580 verkkoa, joista 70 % oli harvoja (# > 40 mm) verkkoja (liite 5). Muikkuverkkoja oli käytössä noin 100. Varsinaisten siikaverkkojen (# mm) käyttö oli vähäistä. Harvoilla verkoilla kalastettiin keskimäärin 30 päivää, muikkuverkoilla 10 päivää ja katiskoilla 31 päivää. Moottoriuistelua harjoitettiin keskimäärin 12 kertaa kesän aikana. Copyright Pöyry Finland Oy

26 Kokonaissaalis Vuottolahdella v oli 8,5 t, josta ahventa oli 37 %, haukea 26 % ja kuhaa 15 % (taulukko 21). Muikun osuus oli 6 % kokonaissaalista. Siikaa ja taimenta saatiin vain hiukan. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin Taulukko 21 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (/%) Vuottolahdella v % Muikku 466 5,5 Siika 64 0,8 Taimen 13 0,2 Järvilohi 2 0,0 Hauki ,1 Ahven ,9 Kuha ,6 Made 513 6,0 Lahna 190 2,2 Särki 620 7,3 Muut* 44 0,5 Yhteensä ,0 /kalastaja 72 - Kalastajista kolmannes (34 %) arvioi, että Vuottolahdella ei ole erityisiä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista, vesistön säännöstelyä ja heikkoa saalista, joita kommentoi % kalastajista (taulukko 22). Heikko saalis tarkoitti siian ja taimenen lisäksi myös edellisvuosia merkittävästi heikompaa kuhasaalista. Kalojen makuvirheitä ei Vuottolahdella kommentoitu. Tiedusteluun vastanneista 14 % kommentoi vapaissa kommenteissa turvetuotannon haittavaikutuksia, mikä oli enemmän kuin Oulujärvellä keskimäärin. Taulukko 22 Kotitarvekalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Vuottolahdella v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n= kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Vuottolahti n 62 Ei ole erityisiä kalastushaittoja 34 Veden heikko laatu 10 Pyydysten likaantuminen 50 Särkikalojen runsaus 6 Kalojen makuvirheet - Vesistön säännöstely 32 Heikko saalis 31 Vesistön liettyminen 19 Vesikasvien runsaus 10 Metsäojituksen kuormitus Ammattikalastus Tiedusteluaineisto Ammattikalastajiksi on tässä selvityksessä luettu kaikki trooli-, isorysä- ja talvinuottakalastajat sekä verkkokalastajista ne, joilla merkittävien talouskalojen (lohikalat, hauki, Copyright Pöyry Finland Oy

27 kuha, ahven ja made) saalis oli yli 500. Tiedustelun lähtökehikkona olivat aiemmissa tiedusteluissa mukana olleet ammattikalastajat sekä eri kalatalousyhteisöjen v myymät nuotta- ja isorysäluvat. Mahdollisiksi verkkoammattikalastajiksi valittiin lupamyyntitiedoista kalastajat, jotka olivat ostaneet vähintään 20 verkkolupaa. Heille tehtiin erillinen kalastustiedustelu postitse. Lisäksi kotitarvekalastajille tehdyn tiedustelun (ks. kohta 5.1.1) yhteydessä esiin tulleet 4 kalastajaa (rysä- ja verkkokalastajia) siirrettiin ammattikalastajien joukkoon. Tiedustelu kattanee käytännössä kaikki ammattimaista nuottapyyntiä harjoittavat kalastajat sekä kaikki tai ainakin lähes kaikki isorysäkalastajat. Verkkokalastuksen tiedot on yleistetty kalastustiedustelun perusteella kattamaan koko otantajoukkoa, joten nekin tiedot ovat varsin kattavat. Verkkokalastajien tiedustelun palautusprosentti oli hyvä eli 75 %. Muut kuin kirjanpitokalastajina toimivat isorysäkalastajat haastateltiin henkilökohtaisesti huhtikuussa 2016 ja verkkokalastajille tehtiin kalastustiedustelu (liite 4) postitse helmi-maaliskuussa. Rysäkalastajien tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 6. Kirjanpitokalastajina toimivilta kalastajilta pyynti- ja saalistiedot saatiin kirjanpidosta; heidät haastateltiin lisäksi kirjeitse tiedustelun oheistietojen osalta. Yleisveden troolikalastuksen tiedot saatiin Kainuun kalatalouskeskuksen tekemästä troolikalastuksen vuotuisesta tilastoinnista. Tiedustelu oli talouskohtainen. Tiedot tarkistettiin yhteensä 34 mahdolliselta isorysä- ja nuottakalastajalta, joista kalastusta v harjoitti 23 taloutta. Verkkokalastajien otanta oli 52 kalastajaa, joista ammattimaista kalastusta harjoitti kuitenkin vain puolet eli 26 taloutta Kalastajamäärä Ammattimaista kalastusta harjoitti Oulujärvellä v yhteensä 58 taloutta, joista troolikalastajia oli yleisvedellä 9 taloutta (5 trooliporukkaa). Talvinuottausta harjoitti vain yksi talous ja isorysäkalastusta 22 taloutta. Verkko- ym. kalastusta harjoitti 49 taloutta. Kalastukseen osallistui ansiomielessä yleisimmin vain yksi henkilö taloudesta. Rysä- ja verkkokalastuksessa kalastukseen osallistui muutamissa tapauksissa 2 henkilöä taloudesta. Ammattimainen kalastus painottui Niskan- ja Ärjänselälle. Yleisveden troolaus rajoittuu Ärjän- ja Niskanselille ja tärkeimmät vetoalueet vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Paltaselällä kalasti reilu neljännes rysä- ja verkkokalastajista. Pääasiallisen kalastusalueen mukaan jaoteltuna ammattikalastajat (talouksia) jakautuivat seuraavasti: troolikalastajat muut kalastajat Paltaselkä - 14 Ärjänselkä 6 (3 porukkaa) 19 Niskanselkä 3 (2 porukkaa) 16 Yhteensä 9 (5 porukkaa) 49 Oulujärven troolikalastajat voidaan luokitella pääammattikalastajiksi. Rysä- ja verkkokalastajista ainakin 2 voidaan luokitella kotitarvekalastajiksi, sillä heidän kokonaissaaliinsa oli alle 500 (taulukko 23). Loput voidaan luokitella sivu- tai pääammattikalastajiksi. Kokonaissaalis oli 12 kalastajalla yli 5 t, joten heidät voidaan luokitella jo pääammattikalastajiksi. Copyright Pöyry Finland Oy

28 Taulukko 23 Oulujärven ansiokalastusta harjoittavien isorysä-, nuotta- ja verkkokalastajien (n = 49) jakautuminen eri kokonaissaalisluokkiin. Saalis < 0,5 t 0,5-1 t 1-2 t 2-5 t >5 t Kalastajia Kalastusaika Ammattikalastajat harjoittivat kalastusta Oulujärvellä melko tasaisesti ympäri vuoden (taulukko 24). Talvikalastus oli yleistä, ja sitä harjoitti alueesta riippuen noin % kalastajista. Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden alueesta riippuen keskimäärin (taulukko 24). Talvinuottaa veti Niskanselällä vain 1 kalastaja. Nuottaus oli vähäistä, sillä kalastuspäiviä kertyi 5 (taulukko 25). Kesänuottaa veti 1 kalastaja 8 päivänä. Isorysillä pyydettiin alueesta riippuen keskimäärin 3-4 kuukautta. Muikkuverkkojen käyttö oli lähinnä kokeilua, ja niillä kalastettiin reilusta viikosta kahteen viikkoon. Varsinaisia siikaverkkoja (# mm) ammattikalastajat eivät juuri käyttäneet. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) kalastettiin keskimäärin noin 3,5-4,5 kuukautta. Taulukko 24 Ammattikalastuksen kalastuspäivät ja pyynnin ajoittuminen Oulujärvellä kuukausijaksoittain (I-XII) v (% kalastajista kalastanut ko. kuukausijaksona). Ei sisällä troolikalastusta. Kalastuspäiviä I-IV V-VIII IX-XII Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Taulukko 25 Ammattikalastajien keskimääräinen kalastusaika (nuotta vetopäiviä, isorysät ja verkot vedessäolopäiviä) Oulujärvellä v Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Talvinuotta Kesänuotta Isorysä Muikkuverkot Verkot # > 40 mm Pyydykset Oulujärven yleisvedellä harjoitti troolausta 5 trooliporukkaa (taulukko 26). Isorysiä oli käytössä 59 sekä maderysiä yhteensä noin 50. Nuottausta harjoitti vain 2 nuottaporukkaa. Käytössä olleet verkot olivat lähes täysin harvoja (# > 40 mm) verkkoja, joita oli käytössä yhteensä noin Ahvenen ammattimaiseen pyyntiin käytettyjä katiskoja oli käytössä 300. Copyright Pöyry Finland Oy