PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2009-Y-648 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajentamista Ilmajoen kunnan Lahden kylässä. Luxpork Oy/Antti Nikkola Kaarnatie Tuomikylä ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee lihasikojen kasvatustoimintaa ja sen laajentamista Ilmajoen kunnan Lahden kylässä tilalla Väli-Torala RN:o 2:112, osoitteessa Toralantie 100. Tilalla on nykyisin 990 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi sikalarakennus vanhan sikalarakennuksen luoteispuolelle. Uuteen sikalarakennukseen tulee tilat 975 lihasialle. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee lihasikaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1000 lihasialle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 990 lihasialle. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa sikalan sijaintipaikka sijaitsee alueella, joka on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alueeksi sekä maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-2). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Lahden kylässä noin 6 km Ilmajoen keskustasta lounaaseen. Nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan lähiympäristö on peltoaluetta. Lähimmät kolme naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 450, 460 ja 500 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat rakennettavasta lihasikalasta yli 500 metrin etäisyydellä. Koulu sijaitsee noin 440 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta ja noin 500 metrin etäisyydellä rakennettavasta sikalasta. Tila sijaitsee Kyrönjoen päävesistöalueella, Nahkaluoman valuma-alueella Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Salonmäki A I-luokan pohjavesialue ( A), sijaitsee noin 2,2 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 990 lihasian sikala. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi sikalarakennus vanhan sikalarakennuksen viereen. Uuteen sikalarakennukseen tulee tilat 975 lihasialle. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee yhteensä lihasikaa. Lihasikalan toimintaperiaatteena on osastokohtainen kertatäyttöisyys, jolloin rakennuksen jossain osassa on aina eläimiä sisällä ja jokin osa voi olla esim. pesussa tai remontissa. Tavoitteena on koko yksikön osalta päästä noin 3,5 kasvatuserän vuosikiertoon. Eläinten ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, joka mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin. Tuotettava lihamäärä on noin kg vuodessa. Poistoilmahormit sijaitsevat nykyisessä sikalarakennuksessa katolla. Rakennettavaan sikalarakennukseen poistoilmahormit tulevat myös katolle. Lannan ja jätevesien varastointi Sikaloiden lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisen sikalarakennuksen vieressä betonirakenteinen lietesäiliö, jonka tilavuus on noin m 3. Lietesäiliö täytetään alakautta ja se on katettu kelluvalla katteella (turpeella). Nykyinen betonikannella katettu pumppukaivo on noin 35 m 3 ja rakennettava betonikannella katettava pumppukaivo noin 9 m 3. Nykyisessä sikalarakennuksessa on lietekuilutilavuutta noin 720 m 3 ja rakennettavaan sikalarakennukseen tulee lietekuilutilavuutta noin 750 m 3. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen ja pumppukaivojen kanssa noin m³. Sikalarakennusten lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä lietteen levitykseen omaa peltoa noin 19 ha ja sopimuspeltoa noin 245 hehtaaria. Hakemuksen mukaan lanta levitetään keväällä viikoilla ja syksyllä viikoilla

3 3 Muut varastot Tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 t/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen. Tilalla on raatokontti, josta raadot noudetaan säännöllisesti. Muut jätteet (noin 0,5 t/vuosi) toimitetaan kunnalliseen jätekeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Teuras-, välitys- ja rehuauto liikennöivät kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajoa on kevään ja syksyn levitysviikkoina, yhteensä n. 260 kuormaa / vuosi. Syrjäisen sijainnin ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisista laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokintaja ilmastointilaitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvallisuussuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä yhtiön omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistuva ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin ilmakerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumukastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Ilmajoen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan olleet nähtävillä Ilmajoen kunnan ympäristötoimessa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Ilmajoki-lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Kuulutusajan jälkeen ympäristölupahakemusta on muutettu uuden lihasikalan sijaintipaikan osalta. Ympäristölupahakemuksen muutosta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä välisen ajan Ilmajoen kunnan ympäristötoimessa. Ympäristölupahakemuksen muutoksesta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

4 4 Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynnit ja , joissa käytiin läpi mm. nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan sekä nykyisen lietesäiliöin sijoittumista ympäristöön. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta ja sen muutoksesta lausunnon Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta toteaa ympäristökeskukseen tulleessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueen maankäyttöratkaisua (suunnittelutarveratkaisua) ei ole vielä tehty. Maankäyttöratkaisusta päättää tekninen lautakunta. Ympäristölautakunta ei ota tässä lausunnossaan kantaa tulevaan maankäytön ratkaisuun, vaan tarkastelee lupahakemusta ympäristönsuojelulainsäädännön kannalta. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sianlihan tuotannon laajentamiselle tilalle Väli-Torala RN:o 2:212. Toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä Ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2001 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta taulukkoa, etäisyydet täyttyvät. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 360 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä olemassa olevan eläinsuojan laajennus sekä naapurustossa ei asuinaluetta. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttäviä seikkoja tässä hankkeessa ovat: lähistöllä sijaitsee koulu, kyseessä on sikala eikä lantavarastoja ole katettu. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Mikäli lannan levitysalaa sijaitsee pohjavesialueella, tulee lannan levityksessä huomioida pohjavedensuojelusuunnitelmassa annetut määräykset pohjaveden suojelusta. Eläinsuojan wc-vedet on esitetty johdettavaksi lietesäiliöön, kuten aikaisemmassa ympäristöluvassakin. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä.

5 5 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty määräpäivään mennessä kuusi muistutusta. A toteaa muistutuksessaan, että hajuhaitat ovat nykyään jo sen verran haitallisia, että jos toinen samanlainen sikala tulisi, olisivat hajuhaitat puolta pahemmat. Monet naapurit ovat samaa mieltä, mutta eivät viitsi valittaa mahdollisten naapuririitojen vuoksi. Muistuttajalla ei ole muuten sikalaa vastaan mitään, mutta ne hajut. Varsinkin kun pohjoisesta päin tuulee, ovat kesäillat aika pahoja. Jos ikkunat ovat auki, niin hajut tulevat sisälle saakka. Ei enää toista sikalaa. Hajuhaitat pitää saada kuntoon. B toteaa muistutuksessaan, että lupahakemuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sikalasta tuleviin hajuhaittoihin. Nykyisestä olemassa olevasta sikalasta tulevat hajuhaitat ovat jo todella huomattavia. Esimerkiksi pyykkejä ei voi kuivata pihalla eikä ikkunoitakaan voi pitää auki. Tämä ei ole pelkästään kesällä lannanlevityksen aikaan vaan ympärivuotista. Muistuttaja toivoo, että asiaan suhtaudutaan kriittisesti ja vakavasti, jotta asuinviihtyisyys ei tästä laajennuksesta enää kärsi. C ja D toteavat muistutuksessaan, että sikalan aiheuttamat hajuhaitat ovat jo tällä hetkellä huomattavat lähiympäristössä. Pohjoistuulen aikana haju on erittäin voimakas ja tarttuu tekstiileihin. Taloa ei voi tällöin tuulettaa eikä pihalla kuivata pyykkiä tai altistaa muita tekstiilejä hajulle. Ongelma on ympärivuotinen. Hajuhaitan minimoimiseen tulee kiinnittää huomiota. E ja F toteavat muistutuksessaan, että nykyisessä sikalassa on tilat 990 lihasialle ja uusi laajennus lähes tuplaisi eläinmäärän. Heidän kiinteistö sijaitsee Ilmajoen Kokkolan kylässä tilalla Paloluoma tilalla RN:o 10:32 nykyisestä hakijan sikalasta suunnassa 200 o ja etäisyydellä 730 metriä. Nykyiselläänkin sikalasta leviää epämiellyttävän pistävää hajua tuulensuunnan ollessa 0 o -45 o. Maalla asuva ihminen on asuinpaikkansa valinnut ja tiedostanut sen, että hajuhaittoja voi tulla pari kertaa vuodessa, kun lietettä ajetaan pellolle. Niistä kuitenkin yleensä pellonomistajat kertovat etukäteen. Tuollainen epämiellyttävä haju ei kuulu kuitenkaan ihmisen jokapäiväiseen arkeen. Esimerkiksi ei voi tietää, koska voi kuivattaa/tuulettaa pyykkiä ulkona, kun ei voi olla varma pitääkö pyykit pestä uudelleen, koska ne haisevat kuivumisen jälkeen pistävälle sianlannalle. Myös ulkona syöminen on täysin tuulen armoilla. Nyt jos tuotanto aiotaan lähes tuplata tuolla paikalla, eivät hajuhaitat ainakaan vähene. Tuollaisen laitoksen paikka ei ole noin lähellä asutusta. Ympäristökeskuksen pitäisi hyvin tarkkaan harkita luvan myöntämistä tuollaiseen tarkoitukseen, joka varmasti tulee haittaamaan useiden ihmisten jokapäiväistä elämää. G toteaa muistutuksessaan, että lupahakemuksessa tulisi kiinnittää huomiota hajuhaittoihin. Hajuhaitat ovat jo olemassa olevassa sikalassa todella merkittäviä. Aina tuulen ollessa sikalalta päin ei voi pitää ikkunoita auki eikä kuivattaa pyykkiä ulkona. Ja tämä on ympärivuotista, joten se tulee sikalan ilmastoinnin kautta. Lannan levitysaikana hajut ovat ymmärrettäviä. Toivottavasti hajuhaitat eivät kaksinkertaistu, koska ne tekevät jo normaalin asumisen tukalaksi. H toteaa muistutuksessaan, että he ovat tehneet lastensuojelua osoitteessa Palokuja 10 Koskenkorvalla välittömästi ko. sikatilan tontin eteläpuolella jo vuodesta 1992 asti. Toiminta on mukautettu vallitseviin olosuhteisiin ja lastensuojelua tehdään ns. Green Care menetelmällä. Asian kehittämiseksi he ovat mukana MTT:n hallitsemassa Green Care toiminnan vaikuttavuustutkimushankkeessa. Toiminnan kannalta on oleellista elinvoimainen maaseutu ja sen mahdollisuuksien hyväksikäyttö. Tilalla on myös vasta remontoitu Koskenkorvan Hevoostalli. Ko. yritys kehittää lastensuojelun avohuoltoon jopa koko Suomeakin ajatellen uudenlaista palvelukokonaisuutta ammatillista lastensuojelua sosiaalipedagogisen hevostoiminnan avulla. Tätä toi-

6 6 mintaa varten Lastensuojelun Kehittämisyhdistys Etappi-ryhmä Ry on organisoinut yritysryhmähankkeen. Hankkeessa ovat mukana tilalla toimivat kaksi yritystä ja Kurikassa toimivat kaksi yritystä. Hanke päättyy keväällä Tänä aikana lasten ja heidän vanhempiensa tilalla käyntien määrä lisääntyy. Tavoittena on hankkeen jälkeen kokonaisuudessaan työllistää tilalla toimivissa yrityksissä lastensuojelun parissa 6-8 työntekijää. Tällä hetkellä tällaiselle avohuollolliselle lastensuojelulle on kuntien puolelta iso tilaus. Kaikkia lastensuojelutilanteita ei ole mielekästä ohjata ulkopuolisiin sijoituksiin vaan kansantaloudellisesti tullaan tarvitsemaan uusia edullisia toimintatapoja. Pitkän kokemuksen pohjalta he ovat erityisen vahvoilla uuden toimintatavan kehittämisessä. Ja kuten edellä kerrottiin, oleellista on maaseutuympäristö. Heidän hallinnassaan olevat maat rajoittuvat talouskeskuksen ympäristöön ja myös Nahkaluoman toiselle puolelle Palonkujan varteen. Valitettavasti ko. olemassa oleva sikala aiheuttaa nykyiselläänkin hajuhaittoja, jotka ilmenevät pohjoistuulen aikana. Haitat eivät rajoitu ainoastaan normaali tyhjennystilanteisiin vaan ilmenevät myös muulloin. Mikäli nykyinen toimintatapa jatkuu tai jopa laajenee, hajuhaitoista on selvää haittaa perheelle kuin myös yritystoiminnalle. Sikalan kannattavuusraja pääluvun mukaan lienee vielä isompi, kuin nyt saavutetaan. Arvio muutamia vuosia sitten jopa 3000 päätä. Tästä johtuen kannattaa vakavasti miettiä ympäristöluvan antamista paikkaan, jossa hajuhaitat eivät vaikeuta ympäristön elämää tai yritystoimintaa, jolla on jo vakiintunut perusta. Nykyiselläänkin olisi suositelvaa selvittää hajuhaittoja ja niiden vaikutuksen eliminoimista jollain kehittyneillä menetelmillä. Hyvinvointipalveluympäristöön Green Care menetelmällä kuuluvat kaikki maaseudun mukanaan tuomat aistimukset. Kuitenkin nykyinen teollinen lihasikojen kasvatus varsinkin, jos hajuhaitat ovat tuulesta kiinni, tulisi ohjata alueelle, missä tekniikan pettäminen tai muu toimimattomuus hajuhaittojen ehkäisyssä ei aiheuta suoranaista harmia ympäristölle. Yhteenvetona: Tilalla asuu ympärivuorokautisesti koko vuoden 6 sijoitettua lasta ja avokäyntejä tulee kehittämisen jälkeen olemaan vähintään saman verran (6) vuorokautta kohti. Muistutuksen mukaan suunnitteilla olevasta sikalarakennuksesta on erityistä haittaa heille. Ympäristökeskuksen tulisi ottaa huomioon vakiintuneen hyvinvointipalveluyksikön ja sen kehittymismahdollisuudet. Muistutukset ja mielipiteet muutetusta lupahakemuksesta Muutetun lupahakemuksen johdosta on jätetty neljä muistutusta määräpäivään mennessä. C ja D toteavat muistutuksessaan, että sikalan laajennuksesta koituvat hajuhaitat ympäristölle minimoidaan, jotka ovat merkittäviä jo nykyisellään. Hajuhaitat ovat pohjoistuulen vallitessa huomattavat ja vaikuttavat mm. talon tuulettamiseen, tekstiilien pihalla kuivattamiseen ja yleiseen pihalla oleskeluun. Laajennuksen sijainnin muutos ei vaikuttane laajennuksen myötä lisääntyviin hajuhaittoihin, koska nykyisen sikalan ja suunnitellun laajennuksen ympäristö on avointa peltoa. I ja Jpuolesta L toteaa muistuksissa että, perikunnan maa-alueita on sikalan lähiympäristössä. Sikalan laajennus ja sen muutokset tulevat vaikuttamaan maa-alueitten mahdolliseen tulevaisuuden käyttöön. Sikalarakennus tulee muuttamaan maisemaa haitallisesti ja suorastaan pilaa maiseman. Hajuhaitat ovat jo nykyisellään ajoittain epämiellyttävät. Kyseessä oleva sikala on haissut koko olemassaolonsa ajan. Lietteenajo aiheuttaa aivan erityiset haittansa. Laajennuksen jälkeen hajuhaitat ja lietteenajoaika moninkertaistuvat. Sikalarakennus ja suunniteltu laajennusosa ovat peltoaukealla perikunnan maista luoteeseen. Ilmavirrat ja tuulensuunta ovat usein sikalasta päin. Hajuhaitat pääsevät leviämään peltoaukealle laajasti. Ei ole järkevää tuoda laaja-

7 7 alaista ja suurta sikateollisuuslaitosta lähelle asutusta. Kylän kulttuurihistoriallinen maisema on tärkeä osa Lahdenkylää. K ja L toteavat muistuksessaan, että asuvat noin 500 metrin päässä sikalasta ja sen suunnitellusta laajennusosasta. Hajuhaitat ovat jo nykyisellään ajoittain epämiellyttävät ja haittaavat asumismukavuutta. Ilmastointilaitteiden kautta hajuhaitat leviävät sisätiloihin. Pyykin kuivatusaika on valittava tarkoin. Kyseessä oleva sikala on haissut koko olemassaolonsa ajan. Lietteen ajo aiheuttaa aivan erityiset haittansa. Pihalla oleskelu ja vieraiden kestitys ei ole tuolloin mahdollista. Laajennuksen jälkeen hajuhaitat ja lietteenajoaika moninkertaistuvat. Sikalarakennus ja suunniteltu laajennusosa ovat peltoaukealla heidän talostaan luoteeseen. Ilmavirrat ja tuulensuunta ovat usein sikalasta Opistonmäelle päin kohti asutusta ja kylää. Hajuhaitat pääsevät leviämään peltoaukealla laajasti. Jo nykyisen sikalarakennuksen rakentaminen oli nykyiseen paikkaan huono valinta. Silloin he eivät vastustaneet lupaa, koska kylässä asuvan lapsiperheen elanto oli kiinni sikatuotannosta (vanha sikala pihapiirissä paloi tulipalossa). Sikalan sijoituspaikka ei ollut silloin mieleinen. Muistuttajat valitsivat aikoinaan asuinpaikkansa avaran lakeusmaiseman takia. Maisema ja luonnonympäristö ovat arvoja, joiden takia jaksaa ajaa joka päivä kymmeniä kilometrejä työpaikan ja kodin välillä. Sikalarakennuksen laajennus tulee muuttamaan maisemaa todella paljon. Laajennettu sikala tulee peittämään avaran lakeusmaiseman heidän pihastaan. He eivät halua suursikalateollisuuslaitosta kotinsa naapuriin. He ovat huolissaan myös elinvoimaisen kylän vetovoimaisuuden säilymisestä. Ei ole järkevää tuoda laaja-alaista ja suurta sikateollisuuslaitosta lähelle asutusta. Kylä on kasvava ja lapsiystävällinen kylä, jonka puolesta kaikki kyläläiset ovat tehneet ahkerasti työtä. Kylällä on monipuolista yrittäjyyttä. Perinteinen maatalousyrittäjyys on muuttunut erilaiseksi maataloutta tukeviksi yritysmuodoiksi ja aivan uudentyyppiseksi toiminnaksi. Suursikateollisuus ei paranna kylän kiinnostavuutta jatkossa, päinvastoin se saattaa olla haittana uusien asukkaiden rekrytoinnissa. Luoman kylässä on omia erityisvoimavaroja, jotka ovat esim. oma koulu (sijaitsee alle 500 m päässä sikalasta), Etelä-Pohjanmaan opisto internaatteineen, Toiska hoivayritys, paljon lapsiperheitä ja aktiivista kylätoiminta. Kylän kulttuurihistoriallinen maisema on tärkeä osa kylää. Suursikateollisuuslaitos ei tuo mitään lisäarvoa kylään. Luxpork Oy:n on tietysti helppo tuoda toimintaa kylälle, jossa omistajat eivät itse ole "kärsimässä" hajuhaitoista ja maisemallisista haitoista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetun lausunnon ja jätettyjen muistutusten johdosta. Hakijan vastine kaikkiin muistutuksiin: Hakija on jättänyt muistutuksesta vastineen, jonka mukaan alkuperäisen suunnitelman laajennuksen sijaintia muutettiin kaikista huomauttajista poispäin, kun se ensimmäisessä vaiheessa oli heitä lähempänä. Suunnitellun sikalalaajennuksen jälkeen sikamäärä on nykyistä suurempi. Hajuhaittojen määrä on kuitenkin enemmän riippuvainen vallitsevista sääoloista tuulensuuntineen kuin sikamäärästä. Tietyissä oloissa hajuhaittoja saattaa olla, mutta silloin niitä on huolimatta siitä onko sikala nykyisen kokoinen vai n. tuhat paikkaa suurempi.

8 8 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon ja jätetyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Luxpork Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikojen kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahden kylään tilalle Väli-Torala RN:o 2:212 päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus toteaa lausunnossa ja muistutuksissa esitettyihin asioihin seuraavaa: Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausunto Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnossa esitetyt asiat ja antanut määräykset mm. lietteen varastoinnista, kuormauksesta, kuljetuksesta ja levityksestä. Lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla. Lisäksi on annettu määräys, että lietteen, pesu- ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on kielletty ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätetyt muistutukset Ympäristökeskus katsoo, että lihasikalatoiminta ja sen laajentaminen ei annetut lupamääräykset ja suojaetäisyydet huomioon ottaen todennäköisesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristökeskus katsoo, että noin metrin suojaetäisyydet ovat riittävät muistutuksen jättäneiden asuinrakennuksiin kun otetaan huomioon, että kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen ja laajennus suuntautuu poispäin muistuttajien asuinrakennuksista. Kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan uuden talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan lihasian sikalan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi normaali olosuhteissa vähintään 360 metrin etäisyyttä ja vaativissa olosuhteissa vähintään 420 metrin etäisyyttä. Ohjeen mukaiset suojaetäisyydet olisivat riittävät siinäkin tapauksessa, jos kyseessä olisi kokonaan uusi talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava lihasian sikala tai uuteen hankkeeseen rinnastettava toiminta. Lupapäätöksessä on otettu huomioon muistutuksissa esitettyjä asioita ja kiinnitetty huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta välittömästi vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla, pumppukaivojen pitämisestä katettu-

9 9 na/kattamisesta betonikansilla, sikalarakennusten sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) sumukastelu-järjestelmällä, sikalarakennusten lietekuilujen tyhjentämisestä kesäaikana kahden viikon välein lietesäiliöön, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle ja rakennettavan sikalan poistoilmahormien varustamisesta suihkuvirtaushatuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lisäksi on annettu määräys, että sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. Ympäristökeskus toteaa, että muistutuksissa esille tuodut maisemahaitat eivät ole ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista eivätkä ne näin ollen ole ympäristöluvan myöntämisen este. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään lihasikaa. Nykyisessä sikalassa on tilat 990 lihasialle ja rakennettavassa sikalassa 975 lihasialle. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivojen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Nykyinen lietesäiliö tulee varustaa välittömästi ajoluiskien kohdalta riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Mikäli uuteen sikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet erikseen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään mennessä. 3. Lannan, jäte- ja pesuvesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 218,33 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä.

10 10 Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lietteen, pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojan pesuvesien sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyinen lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja se tulee kattaa välittömästi vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyyttä koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Nykyinen pumppukaivo tulee pitää katettuna betonikannella ja uuden sikalarakennuksen yhteyteen tuleva lietteen pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Sikalarakennusten sisäilman lämpötila on pyrittävä ainakin kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) pitämään alhaisena käyttämällä tarvittaessa sumukastelu-järjestelmää. Sikalarakennusten lietekuilut on pyrittävä kesäaikana (toukokuusta-elokuuhun) tyhjentämään kahden viikon välein lietesäiliöön hajupäästöjen vähentämiseksi. Nykyisen ja rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna sikalarakennuksen katolle. Rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliön ja pumppukaivojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

11 11 Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suojaaltaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön, pumppukaivojen ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, ovat vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat lietekuilujen tyhjäysväli kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat

12 12 tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Tulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden eläinsuojan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata eläinsuojan poistoilman hajupäästöjen käsittelyyn liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä kuten esim. erilaisten suodattimien ja pesureiden kehittymistä sekä varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta sikalarakennuksesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin (noin 450 m- 500 m/yli 500 m) ja lähimpään kouluun (noin 440 m/500 m), eläinsuojien eläinmäärän ja sijaintipaikan ympäristön, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaan-

13 13 tumista tai sen vaaraa. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristökeskus katsoo, että suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin ja kouluun ovat riittävät etenkin kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen lähimmistä naapureista ja koulusta poispäin. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta välittömästi vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla, pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikansilla, sikalarakennusten sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) sumukastelu-järjestelmällä, sikalarakennusten lietekuilujen tyhjentämisestä kesäaikana kahden viikon välein lietesäiliöön, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle ja rakennettavan sikalan poistoilmahormien varustamisesta suihkuvirtaushatuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v ) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Lähimmät naapurien asuinrakennukset ja koulu eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliön mitoituksessa tulee huomioida sadevedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet. Esitetty lietesäiliö-, pumppukaivo- ja lietekuilutilavuus (4 580 m³) on 12 kuukauden lietemäärälle riittävä varastotilavuus. Määräys suoja-aidan asentamisesta lietesäiliön ajoluiskien kohdalle on annettu, koska maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliön vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Mikäli uuteen sikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä erikseen viimeistään mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. (määräys 2)

14 14 Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, pesu- ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesu- ja jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ( m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesu- ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Määräys nykyisen lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta sekä pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikanella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Käyttämällä ainakin kesäaikana (toukokuusta-elokuuhun) sumukastelujärjestelmää sikalarakennusten sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Suihkuvirtaushattujen avulla voidaan poistoilma puhaltaa ylemmäksi, mikä tehostaa hajupäästöjen laimenemista. Määräys sikalarakennusten lietekuilujen tyhjäyksestä kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) lietesäiliöön kahden viikon välein on annettu sikalarakennuksista aiheutuvien hajupäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliön ja pumppukaivojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä

15 15 tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta.